Metsähallituksen lehti kalastajille 2017 Suomen juhlavuonna mietteet tulevassa ”Toivon, että lapsestani kasvaa kalastaja” Vapa-alueet uusiksi Ylä-Lapissa Simojoki – lohenpyytäjän uusi hittipaikka Kalat tyssäävätkin rumpuihin
Luontoja erätaidot ovat kansalaisen perustietoa, joka tulee siirtää seuraaville sukupolville. Lasten ja nuorten voi kuitenkin olla haastavaa päästä luontoharrastusten pariin ilman opastajaa. Kokosimme valmiit opetussuunnitelman mukaiset eräkasvatuksen materiaalipaketit neljälle tasoryhmälle ekaluokkalaisista lukiolaisille. Kestävän kalastuksen periaatteita, kalatuntemusta ja muita eräasioita voi nyt oppia ja opettaa helposti ihan tavallisella tunnilla Eräpassin merkeissä. Opettaja, lataa valmis materiaalipaketti! Tehtävä 1. Tunnista kalalajit. Helppo tehtävä opettajalle Eräpassi.fi Eräkummi on vapaaehtoinen eräasioiden tuntija, jonka voit halutessasi pyytää vierailemaan luokkaanne! Eräkummit.fi
Sisältö 6 13 20 28 22 Luontoja erätaidot ovat kansalaisen perustietoa, joka tulee siirtää seuraaville sukupolville. Lasten ja nuorten voi kuitenkin olla haastavaa päästä luontoharrastusten pariin ilman opastajaa. Kokosimme valmiit opetussuunnitelman mukaiset eräkasvatuksen materiaalipaketit neljälle tasoryhmälle ekaluokkalaisista lukiolaisille. Kestävän kalastuksen periaatteita, kalatuntemusta ja muita eräasioita voi nyt oppia ja opettaa helposti ihan tavallisella tunnilla Eräpassin merkeissä. Opettaja, lataa valmis materiaalipaketti! Tehtävä 1. Tunnista kalalajit. Helppo tehtävä opettajalle Eräpassi.fi Eräkummi on vapaaehtoinen eräasioiden tuntija, jonka voit halutessasi pyytää vierailemaan luokkaanne! Eräkummit.fi 4 Pääkirjoitus 6 Reportaasi: Valtijoki on maailman huipulla 12 Ylä-Lapin uudet kalapaikat kartalla 13 UUTISET Puronieriä halutaan hävittää. Harjuksen kevätrauhoitus unohtui monelta. Tuulastajilla on nyt oma kirjolohilampi. 16 Hossassa voi edelleen kalastaa 18 Odottava äiti: Tällainen kalastaja lapsesta voisi tulla 20 NHL-tähti: Olisin ehkä selvinnyt myös 100 vuotta sitten 22 Kalojen vaellus tyssää tierumpuun 24 Simojoki on taas oikea lohijoki 28 Kalastusrikkeet vähenivät hieman 30 KALASTUSLUVAT Valtion kalastonhoitomaksu Metsähallituksen kalastusluvat 32 Vapa-alueet 34 Metsähallituksen kalastushenkilöstö 3 Sisältö
Esittelemme tässä lehdessä sitä työtä, mitä Metsähallitus tekee valtion vesillä parantaakseen kalojen elinympäristöjä ja kehittääkseen kalastusta. Esimerkkeinä ovat Esteet pois -hanke, jossa kalojen nousuesteitä selvitellään ja raivataan, sekä Isoja elämyksiä pohjolan kalavesiltä -hanke, jossa puolestaan luodaan uusia toimintatapoja kalastustoimijoiden kesken. Aina kalastusmahdollisuudet eivät ole kiinni siitä, onko vedessä pyydettävää kalaa vai ei, vaan siitä, jaetaanko tietoa ja miten vesialueiden omistajien yhteistyö toimii. Koska kalastus on tunteen asia, voivat myös konfliktit olla voimaperäisiä. Me, jotka hoidamme kalastusasioista työmme puolesta, puhumme usein, että kalasoppa kiehuu jossakin. Se voi muhia, joskus se kiehuu liedelle, ja joskus tuntuu, että liesi ei enää puhdistu lainkaan. Lohduttelen joskus omia, että kalasopan jäähdyttelyä kutsutaan meidän tapauksessa työksi. Tarjoilemme tässä lehdessä kala-asioita, joissa pitäisi olla hyvän keiton ainekset. Lukekaa ja nauttikaa! Jukka Bisi erätalousjohtaja äin juuri tuoreen video-otoksen, jossa neljä miestä koki iskukoukkuja erämaajärvellä. Yhdessä koukussa oli kiinni jokin. Se jokin ei mahtunut kairanreiästä jäälle. Pitkällisen puuhastelun tuloksena keskellä lumista autiutta esiin vierähti lähes kymppikiloinen hauen järkäle. Muuten niin pidättyneet suomalaiset miehet hihkuivat ja hypähtelivät. Siis keskellä ei mitään. Se oli hienoa. Tästä juuri kalastuksesta on kysymys, odottelusta, toivomisesta, yllätyksestä ja tunteista. Ja onnistumisen jälkeen terveellisestä ruosta. Kalastuksen suosio näyttää olevan kasvussa. Tilastojen mukaan noin 1,6 miljoonaa suomalaista kalastaa ja erityisesti lasten kiinnostus kalastukseen on kasvussa. Vanhemmat ovat siis ymmärtäneet, että lapsia kannattaa ohjata ongelle, heittämään uistinta tai ottaa mukaan kokemaan katiskoja ja verkkoja. Toivottavasti tämä trendi jatkuu vastaliikkeenä mobiilille virtuaalimaailmalle, joka meitä nykyään vangitsee. Kun kalastuslain muutoksen seurauksena selvisi, että Ylä-Lapin lohen ja taimen nousualueiden kalastuksessa paikalliset ja ulkopaikkakuntalaiset ovat jatkossa samanarvoisia ja paikallisten kalastusoikeudet muuttuvat, oli tyrmistys suuri. Metsähallitusta arvostelivat sekä paikallinen väki että monet poliitikot, vaikka Metsähallitus ei lainsäädäntöä luo vaan toteuttaa sitä. Kalastus on siis vahvasti tunteen asia, sen Ylä-Lapin kiistakin osoitti. Perinteistä halutaan pitää kiinni ja niitä halutaan vaalia. Ylä-Lapissa erityisesti saamelaisille ja sen kulttuurin vaalimiselle myös lohikalojen pyynti on ikään kuin elinehto. Sata vuotta kalastusta ja tunnetta Eräluvat.fi N 4 Ylävirta: pääkirjoitus
5 PEFC/02-31-151 Tuikki on Metsähallituksen maksuton lehti kalastajille. Lehti ilmestyy kerran vuodessa ja on luettavissa myös netissä Eräluvat.fi. Tuikki jaetaan kalastajille, jotka ovat hankkineet kalastusluvan Metsähallitukselta edellisvuonna. Toimitus Päätoimittaja: Aku Ahlholm Toimituskunta: Mika Laakkonen, Pasi Korhonen, Ahti Putaala, Päivi Lazarov, Erkki Turtinen Toimituksen yhteystiedot Osoite: Metsähallitus, PL 81, 90101 Oulu Puhelin: 0206 39 4000 Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@metsa.fi Internet: www.eraluvat.fi Muut kirjoittajat Jukka Bisi, Hannele Lamusuo, Tuomo Pirttimaa Kannen kuva Vesa Ranta Kuvat Aku Ahlholm, Vesa Ranta, Markku Pirttimaa, Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Tuomo Pirttimaa, Saara Olkkonen Ulkoasu ja taitto Siberia Oy Kirjapaino Painotalo Forssa Print Tuikin tärpit: Älä ohita näitä kohteita! 1 Simojoki Suuri osa lohenkalastajista matkaa pohjoiseen nelostietä. Menit sitten Tornionjoelle, Tenolle, Ruotsiin tai Norjaan, ensiksi sinun on ylitettävä Simojoki. Kun ylität joen, muista, että siitä tien alta nousi jokeen viime kesänä yli 5 000 lohta. Luvan saat hankittua kätevästi vaikka mobiililupana, jos satut ajelemaan keskellä yötä. Simojoella saaliin todennäköisyys on parempi kuin useilla muilla lohijoilla. Kestävän kalastuksen ja omantunnontuskien kanssa ei tarvitse kamppailla, sillä saamasi saalis ei luultavasti vähennä Simojoen lohien poikastuotantoa. Poikasten määrä on ollut kiinni siitä, kuinka paljon joessa on hyviä poikasalueita, ei siitä, kuinka monta kutukalaa jokeen nousee. 2 Konnuskoski Konnuksessa Leppävirralla ollaan Suomen suurten sisävesien yhtymäkohdassa, jota kautta kulkee syväväylä Saimaalta Kallavedelle. Kalalle pääsee paitsi tietä myöten myös vesitse monelta suunnalta. Konnuskosken luvat tulevat uutuutena ostettaviksi Eräluvat.fi-verkkokaupasta, mobiilinumeroista ja palvelunumerosta 020 69 2424. Koski on yhteislupa-aluetta, eli siinä on sekä yksityisten että valtion vesialuetta. Monet pitävät Konnuskoskea Savon parhaimpana järvitaimenalueena. Vapa-alueella saa kalastaa rasvaeväleikattuja taimenia ja järvilohia. Eväleikatun taimenen on oltava vähintään 50 senttiä ja järvilohen vähintään 60 senttiä pitkiä. Rasvaevälliset taimenet ja järvilohet ovat näin etelässä kokonaan rauhoitettuja. Aku Ahlholm päätoimittaja
Käsivarren Valtijoki on kuin rappuset. Ylävirtaan noustessa jokaisessa könkäässä vähenee yksi kalalaji. Lopulta jäljelle jää rautu. Aku Ahlholm, teksti | Markku Pirttimaa ja Aku Ahlholm, kuvat S odankylän kasvatti Tomi Sassali kyllä kehuskelee mieluiten kävelevänsä Lapin erämaita vapa kourassa, päivät pääksytysten. Siitä huolimatta lentokyyti kelpasi tällä kertaa. Ehkä se johtui siitä, että hänkin on nykyisin hieman polvivammainen, kuten me kaikki kolme muuta. Vesitaso on lennättänyt meidät Kilpisjärveltä Porojärvelle edellispäivänä. Olisi tänne kävellenkin päässyt kahdessa kolmessa päivässä, mutta heti ensimmäisten Kekkosen kämpän löylyjen jälkeen olisikin pitänyt lähteä taivaltamaan takaisinpäin. Nyt sentään ehdimme tutustua Valtijokeen ja Lätäsenoon. Valtijoki on erityisen kiehtova. Soudamme alajuoksua niin pitkään, kun se on mahdollista. Ennen ensimmäistä koskea koukkuun voisi tarttua vielä Porojärven haukea ja aivan kosken alapuolelta siikaa. Kävelemme kuitenkin alajuoksun hiekkatörmälle asti, istahdamme ja hämmennymme. Lumihuippuiset vuoret ovat kuin Alppien postikorteista. Alamme viritellä perhovapoja, sillä tiedämme, että tästä ylöspäin joessa elää vain harjusta, taimenta ja ylhäällä rautua. Siikaa tuskin on enää tämän kosken yläpuolella. Tarkoituksemme on testata eräsuunnittelija Jarmo Huhtamellan havaintoja: Valtijoessa elää neljä kalaa, joista yksi kerrallaan jää pois yläjuoksulle päin mentäessä. Lopulta jäljelle jää vain rautu. 6 Reportaasi
7
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Taimen ja harjus nappaavat Tomi on nähnyt seitsemän taimenen parven kirkkaassa vedessä. Hiivimme varovasti joenrantaan, joka on sillä kohtaa hankalan pusikkoinen. Ennen kuin ehdin kokeillakaan, Tomi on jo saanut yhden tarttumaan, mutta tuntee jo vastustuksesta, että se on alamittainen. Taimenet syövät pinnasta. Parin tärpin jälkeen myös minun nallepuhiin tarttuu taimen, joka on sekin liian pieni, noin 35-senttinen. Taimenia tässä vielä riittää, siitä ei ole epäselvyyttä. Palaamme tutkimaan pääuomaa, eikä meidän tarvitse kuin saapua rantaan, kun kohtaamme iloisia ilmeitä: Markku Pirttimaa on tartuttanut lähes 40-senttisen harjuksen, joka on myös miehen ensimmäinen saalis perhokalastajana. Tulee todistetuksi se, että ainakin tällä välillä vielä uiskentelee taimenen kaverina harjuksia. Harjus ei ui ylemmäksi Jatkamme ylöspäin komeaan kohtaan, jonka rantatörmiltä löydämme vanhoja naalinpesiä. Kartta tuntee paikan nimellä Vuoksárohtu. Tässä kohdassa jäämme asiantuntijoiden arvion varaan kalalajeista, sillä me onnettomat emme saa enää sen paremmin harjuksia kuin taimeniakaan. Mukanamme seuraa vain tieto, että tästä ylöspäin harjukset vähitellen luopuvat leikistä, eivätkä taistele virran mahtia vastaan. Näissä naalinpesissä on kuitenkin sanomatonta taikaa, sillä täällä ovat asustelleet viimeiset Suomen puolella pesineet napaketut. Niiden kohtalona ovat ilmaston lämpeneminen ja osin sen seurauksena tunturialueille leviävät punaketut, joita metsästäjät yrittävät pitää loitolla, tosin kettu on kettu. Kaksi huonopolvisinta meistä päättää jäädä tähän, mutta minä ja Tomi Sassali haluamme nousta Maailmanhuipulle. Sinne on matkaa 2,5 kilometriä, ja sillä kohdalla kohisee joen valtavin putous eli Valtiköngäs, jonka pitäisi olla joen viimeinen porras eli sen yläpuolella uiskentelisivat vain raudut. Kestää aikansa vaeltaa, ennen kuin kaukana siintää Egyptin pyramideja muistuttava Maailmanhuippu – tuo ilmeisesti suomalaisturistien antama nimi. Kaikki muut täällä ovat saameksi: Lávrrejohkan, lännestä laskevan Bumbogobejohkan, idästä virtaavan Sieiddejohkan tai aivan yläjuoksulla olevan Somaksen alkuperä kuulostavat vähemmän kalaturistien nimityksiltä. Tästä ylöspäin harjukset vähitellen luopuvat leikistä eivätkä taistele virran mahtia vastaan. Tästä saa vielä harjuksiakin. Tomi tutkii harjuksen selkäevää. Vuoksárohtu on kalaisa kohta Valtijoessa. 8 Reportaasi
Maailmanhuippu Vuoksarohtu Valtijoen suu Porojärvi Somasjärvi Somaslompolo NORJA SUOMI Va ltij ok i RAUTU Esiintyvyys yläjuoksulle asti TAIMEN Valtikönkääseen asti HARJUS Esiintyvyys Vuoksárohtun asti SIIKA Esiintyvyys Valtijoen suulle Toskaljärvi Jogašjávri Njiellalanjávri C ? uovgijávri Borijávri Veajetjávrrit Vuoksárohtun kohdan törmillä on runsaasti naalinpesiä. Maailmanhuipun vieressä Valtikönkään suuri putous on nousueste kalalle. Valtijoki eli Válddejohka laskee Somakselta etelään Porojärveen. Valtijoen ”kalalajiportaat”
Eräluvat.fi Tutustu erähistoriakohteisiin! • Valtijoki on osa Urkin urat -erähistoriakohdetta. • Alueella on muinaisia asuinpaikkoja ja yhä pystyssä olevia kämppiä. • Kekkosen kämppä, joka on lähes Valtijoen suulla, on kämpistä tunnetuin. Se on varattavissa Eräpalveluiden palvelunumerosta 020 69 2424. Kaikki alueen nähtävyydet sekä muut Metsähallituksen erähistoriakohteet löytyvät osoitteesta: www.eraluvat.fi/ erahistoria tuksen asiantuntijaa ja todeta, että saimme viitteitä samansuuntaisesta tuloksesta mutta läpilyönti jäi saamatta. Käännymme pitkälle paluumatkalle. Täältä tähän, kuten radiosketsissä on tapana sanoa. Kapustarinta huutaa haikeasti, me katselemme haikeasti taaksemme, sillä kaukana sivistyksestä on Valtiköngäs. Lieneekö tänne enää koskaan paluuta? Kohti yläjuoksun rautuvesiä Korkealla laella kävely on mieluisinta, sillä heti kun oikaisemme kostean rinteen poikki, sääsket ympäröivät meidät läpinäkymättömänä pilvenä. Välillä tutkimme lisää naalinjälkiä, joita toki löytyy vaikka pesintää ei ole havaittu aikoihin, ja välillä huuhdomme hikeä pohjoisen puolisten rinteiden lumikinoksissa. Lopulta saavutamme Valtikönkään, henkeä salpaavan näyn, jossa kirkas vesi riemuitsee vapaudestaan kallioiden välissä. Könkään yläpuolella jatkamme testiä: Jos nyt saisimme raudun, tietäisimme sanoa, että neljän kalan portaat löytyvät. Kokeilemme pinnasta, pohjasta, virrasta, nivasta, koskesta, rantatöyräiden alta, keskeltä seisovaa pudasta – kaikkialta ja kaikin keinoin, joita mieleen juolahtaa. Siiman päässä uitamme pupaa, pintaperhoa, streamereitä, larvoja ja epämääräisiä omia tekeleitä niiden väliltä. Parin tunnin yrittämisen jälkeen uskomme, että testimme vaatisi pidemmän ajan. Vähintään pari päivää lisää. Koska olemme mukavuudenhaluisia kalastajia ja tiedämme, että eräkämpän sauna odottaa meitä muutaman kilometrin vaelluksen päässä, päätämme uskoa kalasTomi Sassali istahtaa kukkulan laella. Taustalla näkyy Maailmanhuippu. 10 Reportaasi
Saaliin evään jää merkkejä väsytystaistelusta. Vuoksárohtun alapuolella siiman päähän saadaan vielä harjuksia. Naalin pesät rei’ittävät Valtijoen törmiä.
Lätäseno Poroeno Hietajoki Palojoki Pöyrisjoki Ounasjoki Käkkälöjoki Juutuanjoki Menesjoki Lemmenjoki Vaskojoki Kaamasjoki Vaijoki Inarijärvi Kielajoki Nikolasjoki Silisjoki Ivalojoki Suomujoki Luttojoki Lemmenjoen kansallispuisto Urho Kekkosen kansallispuisto Inarin erämaa Inarin retkeilyalue Utsjoen vapa-alueet vahvistetaan kevään 2017 aikana. 1550 1554 1583 1580 1579 1578 1568 1563 1567 1562 1565 1564 1556 1551 Näätämöjoki Kalastusuutiset Ylä-Lapin vapa-alueet uudistuivat 1550 Lätäseno-Poroeno 1551 Enontekiön erämaa 1554 Palojoki-Hietajoki 1556 Ounasjoki-Käkkälöjoki-Pöyrisjoki 1562 Lemmenjoen kansallispuisto 1563 Urho Kekkosen kansallispuisto 1564 Inarin erämaa 1565 Näätämöjoen lohi/taimenalue 1567 Ivalojoki 1568 Luttojoki-Suomujoki 1578 Juutuanjoki-VaskojokiLemmenjoki-Menesjoki 1579 Inarin retkeilyalue 1580 Inarijärvi 1583 Kaamasjoki-Kielajoki Eräluvat.fi Uusia jokia kalastajille • Könkämäeno on nyt yhdistetty Torninjoki-Muonionjoen lupaan. • Useat vapa-alueet on jaettu pooleihin, joista löydät lisätietoa Eräluvat.fi-sivuilta. • Poolitettuja jokia ovat muun muassa Ivalojoki, Näätämöjoki, Lemmenjoki, Vaskojoki ja Juutua. • Pooleissa on mukana vesialueita, joihin ei aikaisemmin voinut hankkia lupia. Tutustu kaikkiin muutoksiin Eräluvat.fi-sivustolla! Kalastajat saavat opetella kokonaan uudet kalastuspaikat kolmessa pohjoisimmassa kunnassa. Vapa-alueiden muutokset johtuvat kalastuslain muuttumisesta. Kalastettavaksi on tullut kokonaan uusia vesiä, joissa ennen saattoivat kalastaa vain paikalliset. Utsjoen lupa-alueet olivat vielä vahvistamatta, kun Tuikki toimitettiin painoon huhtikuun alussa. Utsjoen osalta kalastuksen kiintiöpäätöstä ei vahvistettu vuodenvaihteessa muun muassa keskeneräisen Tenojoki-sopimuksen takia. 12
Haitalliseksi osoittautunut tulokaslaji puronieriä saatetaan hävittää paikoin myrkyttämällä joistakin vesistöistä Ylä-Lapissa. Laji on levinnyt voimakkaasti, ja ärhäkkänä kalana se syrjäyttää kotoperäisen taimenen. Puronieriä on pieni, yleensä ahvenen kokoinen lohikala, joka viihtyy erityisesti pienissä virtavesissä. Kalojen leviämistä on yritetty estää kulkuestein. Lisäksi kalaa on yritetty vähentää kalastamalla, mutta mitkään toimet eivät ole olleet riittävän tehokkaita. Puronieriäkanta on palautunut pian ennalleen. – Myrkytys voisi tulla kysymykseen joissain vesistöissä, ja tätä vaihtoehtoa selvitetään, eräsuunnittelija Jarmo Huhtamella Metsähallituksesta myöntää. Huhtamellan mukaan ensin kohdevesistöt on tutkittava huolella, jotta varmistetaan esimerkiksi, missä uhanalaiset raakkuesiintymät sijaitsevat. Lisäksi myrkytystä tulee ensin testata turvallisissa olosuhteissa. Tehokasta Rotanol-myrkkyä on käytetty virtavesissä erityisesti Norjassa. Suomessa asiantuntijat ovat myrkyttäneet lähinnä kalankasvatukseen käytettyjä luonnonravintolammikoita. Aku Ahlholm Puronieriän päänmenoksi suunnitellaan myrkytyksiä Lääkärit varoittavat pilkkijöitä sähkökairoista, jotka repivät peukaloita irti. Etenkin akkuporakoneeseen yhdistetty kaira on Kalevan ja Ilta-Sanomien mukaan vaarallinen sormille. Vahinko sattuu yleensä, kun hanska tai hiha tarttuu kiinni sähkökairan pyörivään sovitekappaleeseen. Oulun yliopistollisessa sairaalassa ilmiö on Ilta-Sanomien mukaan tuttu. PeukaSähkökairat repivät peukaloita Näin vahinko voi sattua Kostea vasen hanska jäätyy yllättäen kairaan kiinni, samalla kun kalastaja painaa akkuporakoneen liipasimesta. Puronieriää kokeiltiin poistaa kalastamalla Keminhaarassa, Kemijoen latvavesillä. Voimakkaasti leviävää, pientä lajia on kuitenkin käytännössä mahdoton poistaa kalastamalla. Laji syrjäyttää kotoperäisen taimenen (oikea alakuva). lot ovat katkenneet luusta tai lähteneet irti nivelestä. Lääkärit ovat silti pystyneet pelastamaan joka toisen irronneen peukalon. Onnettomuuksia on sattunut Oulun seudulla parina talvena kymmenkunta. Peukalo-onnettomuudet ovat vältettävissä. Kahvalliset moottorikairat ovat turvallisempia. Tuikki K U V A T: A ku A hl ho lm 13 Kalastusuutiset
Nurmeksen Peurajärvillä on avattu ainutlaatuinen kalakohde: vain tuulastukseen varattu kirjolohilampi. Ensimmäiset lohikalaistutukset Urtti-Valkeiseen tehtiin jo viime vuonna. Urtti-Valkeisella saa sulan veden aikana kalastaa vain tuulastamalla, jousella tai harppuunalla. Myös sukelluskalastus on sallittua. Muut yleisemmät kalastusmuodot on kielletty erikoiskalastukseen varaTuulastajille varattiin oma kirjolohilampi tulla lammella pois lukien pilkintä talvella. – Tämä on meidän ainoa vastaavanlainen kohteemme, sanoo Metsähallituksen eräsuunnittelija Eero Hartikainen. Urtti-Valkeiselle pääsee tuulastamaan, kun hankkii Peurajärven (7510) vapaluvan. Luvan voi ostaa Eräluvat-verkkokaupasta, palvelunumerosta 020 69 2424, mobiililupanumeroista, Valtimon ABC-asemalta tai Nurmeksen Konesolasta. Harjuksen kevätrauhoitus huhtija toukokuun ajan on voimassa toista vuotta. Viime vuoden keväällä kielto ei selvästikään ehtinyt kaikkien kalastajien tietoon. Erätarkastaja Jani Suua kertoo saaneensa viime keväänä huomattavan paljon yhteydenottoja, joissa kalastajat kysyivät, onko harjus tosiaan rauhoitettu. Kyllä on, huhtija toukokuun ajan leveyspiirin 67 eteläpuolella. Osa kalastajista ei asiaa kuitenkaan tiennyt – tai ollut tietävinään, toteaa erätarkastaja Vesa Ihalempiä Etelä-Lapista. Koillismaalla Jani Suua kirjoitti asiasta yhden sakon, mutta tapasi Iijoen virtapaikoilta useammankin kerran harrinpilkkijöiden jälkiä. – Kostonjoelta tuli useampia ilmoituksia, että harjusta oli tavoiteltu avovedeltä rauhoitusaikana, Suua harmittelee. Tänä keväänä kenenkään on turha vedota tietämättömyyteen rauhoituksen kanssa. – Harjuksen kanssa on tiukka linja, kyllä rauhoituksen pitää olla kalastajilla tiedossa, Suua sanoo. Harjuksen kevätrauhoitus unohtui monelta Eläkelahjaksi verkonmerkkejä. Tämä kala saattaa olla uhanalainen, sillä se on valmistettu muovisista verkonmerkeistä. Ainakin Metsähallitus pyrkii eroon muovin käytöstä, ja toisaalta verkonmerkit korvattaneen tulevaisuudessa muilla merkintätavoilla. Verkonmerkkikalan sai kalatalouspäällikkö Jorma Tiitinen eläkelahjaksi kollegaltaan erätalouspäällikkö Jarmo Väisäseltä. Väisäsen teos ylittää kuulemma vaelluskalojen pyyntimitat. 67º00´N Pyyntimitta vähintään 35 cm Pyyntimitta vähintään 30 cm Rauhoitettu meressä kokonaan sekä sisävesissä leveyspiirin 67°00 eteläpuolella 1.4.–31.5. Rauhoitettu 1.4.–31.5. välisenä aikana K U V A : Sa ar a O lk ko ne n 14 Kalastusuutiset
H ossa on Suomen suosituimpia kalastuspaikkoja, jossa viihtyvät erityisesti perheet. Kun alue muuttuu retkeilyalueesta kansallispuistoksi, Hossa muuttunee Suomen suosituimmaksi kalastajien kansallispuistoksi. Osa Hossan vesistä, jotka vaativat nykyisin oman vapaluvan, vapautuu vuonna 2020 yleiskalastukselle. Toisin sanoen siellä saa sen jälkeen kalastaa yhdellä vavalla, kun maksaa kalastonhoitomakHossa: Kalastus jatkuu nyt kansallispuistossa • Hossasta tulee Suomen 40. kansallispuisto. • Muutos tuo kalastajalle enemmän vapauksia kuin rajoituksia. • Kirjolohilammet ja taimenvedet yhdistyivät samalle luvalle. • Myös yleiskalastusoikeuksin pääsee kalalle aivan puiston ytimeen. tä saatiin pyöriteltyä samaan palettiin – ja vieläpä saman luvan alle. Kirjolohta vieraslajina ei voida istuttaa kansallispuistoon, mutta suositut kirrevedet Keihäslampi ja Huosiuslampi saatiin säilytettyä rajaamalla ne puiston ulkopuolelle. Toisaalta harjuksen ja taimenen istutus jatkuu Umpi-Valkeaisella ja Iso-Valkeaisella. Näillä kirkasvetisillä lähdejärvillä kansallispuiston ytimessä vois siis tavoitella sun, tai pilkkiä ja onkia ilman lupaa tai maksua. Kaksi lupaa yhdistyi Varsin pitkään puiston käyttöä mietittäessä oli avoinna, miten kalastus ja kalojen istutukset sovitetaan mukaan. Lopullista ratkaisua voi hyvinkin luonnehtia kaikkia osapuolia tyydyttäväksi: sekä suosituimmat kirjolohilammet että luonnontaimenen ja harjuksen istutus osaan vesisTuomo Pirttimaa, teksti ja kuvat 16
edelleen taimenia ja harjuksia, joiden saalisvarmuutta tuetaan poikasistutuksin. Valkeaisilla lisänä ovat vielä monien pilkkija uistinkalastajien tuntemat kookkaat ahvenet, jotka kasvavat muun muassa katkojen ja rasvaisen kymmenpiikin kirittämänä yli puolentoista kilon painoiseksi. Umpi-Valkeisen ja Iso-Valkeaisen eteläpuolella oleva järviketju sen sijaan vapautuu yleiskalastukselle, ja niiden eteläpäässä oleva kalaeste poistetaan. Näin siksi, että kansallispuistoon ei kuulu ajatus kalojen liikkuvuuden rajoittamisesta. Aikaisemmin kirjolohilampia ja Valkeaisen järviketjun vesiä sekä Hossanjokea varten oli olemassa erilliset lupansa. Nyt Osa Hossan vesistä, jotka vaativat nykyisin oman vapaluvan, vapautuu vuonna 2020 yleiskalastukselle. uusi Hossa 5502 -lupa kattaa nämä kaikki yhdessä. Lupa maksaa 18 euroa vuorokaudelle. 17
T oivon, että lapsestani kasvaa aktiivinen ja kokeilunhaluinen kalastaja. Ihminen, joka haluaa kalastaa kaikilla niillä tavoilla, jotka alueellamme ovat mahdollisia. Toivon myös, että isänsä suvun kanssa hän pääsee aikanaan myös merikalastuksen makuun Kalajoella. Pyrin viemään hänet kalaan heti, kun vapa pysyy käsissä. Voin tarjota lapselleni ympärivuotista harrastettavaa maaseudulla: keskitalvella, kun muut harrastusmahdollisuudet ovat vähissä, käymme perheenä pilkillä, kevättalvella laitamme verkkoja vesiin ja kesällä ongimme. Syksyn tullen hän voi sitten kulkea isänsä kanssa metsästämässä. 100 vuoden päästä meillä ei ehkä ole yhtä vapaata kalastusta kuin nyt, vaikka toivonkin jokamiehen oikeuksien säilyvän. Istutus-, tukija hoitotyötä tehdään vesistöissämme 100 vuoden päästäkin, mutta kalastamaan pääsystä saattaa tulla tiukemmin luvanvaraista, kuten nyt on jo Keski-Euroopassa. Minua kalastamisessa viehättää oma rauha, luonnossa oleminen ja kalastamisen suoma mahdollisuus rentoutumiseen muutoin hektisessä elämässä. Olen myös innostunut yhdistystyöstä, koska se tuntuu minulle omalta jutulta. Haluan tehdä töitä, että lapsillamme ja heidän lapsillaan olisi samat mahdollisuudet harrastaa kuin minulla nyt on.” Suomalaiset kalastavat vielä seuraavatkin 100 vuotta, Johanna Saari uskoo. Tutkimuksen mukaan kalastusinto lisääntyy jälleen alle kouluikäisissä. Hannele Lamusuo, teksti | Vesa Ranta, kuva ” Kalastajaäiti: Toivon että lapsenikin saa kalastaa 18 Suomi juhlii
Johanna Saari vapaa-ajankalastaja Siikalatva • Piippolan yhteisen kalaveden osakaskunnan puheenjohtaja • Pyhännän vapaakalastajien yhdistyksen sihteeri Johanna Saari synnytti pian Tuikin kuvausten jälkeen terveen pojan.
Janne Niinimaa Syntynyt Raahessa 1975 • Jääkiekon maailmanmestari, olympiamitalisti, moninkertainen Suomen mestari ja Ruotsin mestari • Pelasi NHL:ssä 741 ottelua • Puolustaja; päätti uransa 2014 • Innokas perhokalastaja 20 Suomi 100 vuotta
O len ensisijaisesti perhokalastaja, mutta tykkään kalastaa muillakin tavoilla. 10 vuoden harjoittelun jälkeen olen uskaltautunut kahden käden vapapyyntiin lohen toivossa. Minulle tärkeintä ei ole saalis vaan luontoarvot sekä vesistöjen ja kalakantojen suojeleminen. Isäni ja kavereideni isät opettivat aikanaan meille pikkupojille, että luontoa on kunnioitettava. 5-6-vuotiaana saadut arvot upposivat syvälle. Olen lukenut paljon esi-isiemme kalastamisesta. Ei voi kuin ihastella menneitä sukupolvia, jotka alkeellisilla vehkeillä tekivät huimia suorituksia Lapissa ja JääJanne Niinimaa: Ehkä olisin pärjännyt 100 vuotta sitten Ex-NHL-tähti on innokas kalastaja, jonka mukaan nyt päätetään se, voiko Suomessa kalastaa myös tulevaisuudessa. merellä. Heille kalastaminen ei ollut harrastus, vaan selviytymistä. Perheen elättämiseksi hankittu saalis ei tullut helpolla. Ehkä kuitenkin olisin jotenkuten pärjännyt 100 vuotta sittenkin. Tulevaisuutta on pelottavaa ajatella. Meillä on kaksi tietä valittavana. Tällä hetkellä ei mitään väliä, antaa luonnon tuhoutua -ajattelijoiden malli on vahva. Väkimäärän kasvaessa ja teknologian edetessä toivon todella, että luonnon ja vesistön suojelijoiden mielipide valtaa tilaa. Silloin suomalaisten ei tarvitse syödä 100 vuoden päästä geneettisesti tuotettua kalaa ja aito kalastaminen on vielä mahdollista.” Hannele Lamusuo, teksti | Vesa Ranta, kuva ” 21 Suomi juhlii
J oskus kalan vaelluksen voi turvata tunnin työskentelyllä. Toisinaan siihen tarvitaan monta vuotta kestävä ja monta miljoonaa maksava kalatietyömaa. Metsähallituksen Esteet pois! -hanke tutki viime vuonna 228 kohtaa, jossa puro tai joki alittaa tien. Jopa puolet tienalituksista oli sellaisia, että ne olivat hankalia kalalle ohittaa. Vesieliöille osa nousuesteistä oli täydellisiä, osa ajoittaisia. – Tähän saakka yksittäinen ongelmarumpu on ympäristöllisesti koettu varsin vähäpätöiseksi harmiksi, mutta kun samalla vesistöalueella voi olla kymmeniä, jopa satoja vaellusesteitä, on kyse todella suuresta ympäristöongelmasta, sanoo Eero Moilanen Metsähallituksesta. Nyt ongelmaan aletaan herätä. Koko Suomessa on arviolta 90 000 vesistörumpua, joista jopa kolmannes muodostaa vaellusesteen kaloille. Aikaisemmin Kalojen matka katkeaakin tierumpuihin Asiantuntijat lähtivät tutkimaan puroja ja jokia kalan näkökulmasta. Jopa joka toinen tienalitus oli este kalojen kululle. Seuraavaksi esteistä halutaan eroon. Aku Ahlholm, teksti | Pirkko-Liisa Luhta ja Eero Moilanen, kuvat Keski-Suomessa tutkittiin 830 rumpua, joista 40 prosenttia oli pysyviä vaellusesteitä kaloille. Hanke kehittää kunnostusmenetelmiä Kolmivuotinen Esteet pois! -hanke käy läpi lähes 500 tienalitusta Iijoen vesistöalueella, lähinnä Taivalkoskella ja Pudasjärvellä. Selvitystyön lisäksi hankkeen aikana kunnostetaan kymmeniä vaellusesteitä kaloille kulkukelpoiseksi. Tienpitäjien kanssa haetaan ratkaisuja loppujen vaellusesteiden poistamiseksi. Ongelmana on esimerkiksi rummun alapään liian suuri pudotus, liiallinen virtausnopeus, liian matala vesi tai kivestä, jätteistä ja karikkeesta muodostuneet patoumat. Osa tienalituksista voidaan parantaa nopeastikin kaloille sopivaksi, mutta usein alitus on vaihdettava kokonaan uuteen. 22 Kalavesien hoito
23
Simojoen lohilaskuri näytti viime kesänä huimia lukuja: 5 400 lohta nousi jokeen. Lohia seurasivat myös kalastajat, ja nyt Simossa uskotaan uuteen buumiin. ”Täällähän lohet ovat nyt tiheämmässä kuin missään”, laskee Jari Juusola. Aku Ahlholm, teksti ja kuvat I lta vaihtuu yöksi Etelä-Lapissa, mutta joen pinta erottuu vielä hyvin. Tulipaikan hiljaisen puheensorinan keskeyttää nuoren pojan huudahdus: ”Ne tulevat!” Keskellä rauhallista virtaa alkaa näkyä hopeisia selkiä. Kaikki tuijottavat niitä hetken hiljaisina, kunnes ensimmäisiin iskee hätä: niillehän pitää tarjota jotain ärsykettä eteen. Perhot ja uistimet alkavat viuhua ilmassa, mutta turhaan. Juuri kosken ylittäneillä lohilla ei tunnu olevan muuta mielessä kuin että ylöspäin on päästävä. Luultavasti ne jarruttelevat vasta seuraavan kosken alla, jossa olisi oikea ottipaikka. Joki toipuu perkauksista Simojoki on palannut elävien kirjoihin. Kesällä 2016 nousulohen määrä lähes kaksinkertaistui. Simojoen ja sivujokien kosket perattiin sotien jälkeen tukkeja varten. Nyt koko joki sivujokineen kunnostetaan jälleen lohia varten. Tutkija Erkki Jokikokko Luonnonvarakeskuksesta on huomannut, että sopivia kutuja poikasalueita ei ole vieläkään ollut tarpeeksi, sillä lisääntyvä kutulohien määrä ei olekaan johtanut lisääntyneeseen poikastuotantoon samassa suhteessa. Nyt tilanne oikenee, sillä lohenpoikaset saavat koko ajan lisää kasvualustaa. Simojoen elinympäristökunnostusten pääpaino Täällä lohet tallovat jo toistensa varpaille 24 Reportaasi
Simojoki on heittokalastajille sopivan kokoinen. Hyvät heittäjät saavat perhonsa ja uistimensa lentämään hyville paikoille kummaltakin puolelta jokea. 25
on lohen kutuja poikasalueiden kunnostuksissa. Simojoen kolmestakymmenestä koskesta kunnostetaan ainakin puolet. Lohikohde jo matkan varrella Kalastajille Simojoki on unelmakohde, sillä se on useimmille pohjoiseen matkaaville lohenonkijoille ensimmäinen lohenpyyntipaikka. Kun kalastajat matkaavat autolla Vapaa-ajankalastajat saavat nykyisin Tenojoesta, Tornionjoesta, Simojoesta, Näätämöjoesta ja Kymijoesta yli 20 000 lohta yhteispainoltaan yli 100 000 kiloa, selviää Luonnonvarakeskuksen tutkimuksista. Viime vuosina saalis on ollut kasvussa. Tenojoki. Kalastusmatkailijat saivat Tenojoen Suomen puolelta viime kesänä 21 700 kiloa lohta. Saalis kasvoi edellisvuodesta seitsemän prosenttia. Teno-Inarijokivarren kalastusmatkailijoiden lohisaaliista 62 prosenttia muodostivat alle kolme kiloa painavat pikkulohet eli titit. Keskikokoisten eli 3–7 kilon lohien osuus oli 21 prosenttia. Näätämöjoki. Joesta kalastettiin 7 170 kiloa lohta: Suomen puolelta 2,7 tonnia ja Norjan puolelta 4,5 tonnia. Suomen puolen saalis kasvoi lähes 30 prosenttia vuodesta 2015 ja oli selvästi pitkän aikavälin keskisaalista suurempi. Pääosan pyydystivät paikkakuntalaiset lähinnä lohiverkoilla. Tornionjoki. Nousulohien määrä hipoi kahden vuoden takaista ennätystä. Hyvää lohikesää varjostivat nousulohien kuolemat sekä merkit lohenpoikasten M74-kuolleisuuden kasvusta. Kattilakosken luotauspaikan ohitti noin 100 000 lohta, enimmillään kaloja nousi 6 000 päivässä. Simojoki. Viime kesänä jokeen nousi seurantahistorian suurin lohimäärä, yhteensä noin 5 400 lohta kudulle. Huippuvaelluksen aikana yli 300 lohta päivässä. Kymijoki. Parhaimpina kesinä Kymijoessa kalastetaan arviolta 3 000 kiloa lohta. Joen kaikki kalastus on vapaa-ajankalastusta. LOHISAALIS Suomen jokien lohisaalis ylittää 100 000 kiloa Lähde: Luonnonvarakeskus kohti pohjoista kiertääkseen Ruotsin lohijoille, Norjan apajille tai Suomen kohteille, heidän on ylitettävä Simojoki. Kalastajat näkevät kyltin Simojoki – Salmon River ja miettivät hetken, voisivatko jo painaa jarrua. Ehkä lohilupa on jo odottamassa jossain, mutta ehtisi tässä ainakin yöksi pysähtyä. Näin Simojoella on ajateltu ja päätetty pysäyttää kalastajat hetkeksi. – Minä uskon tähän hommaan. Jokea on kunnostettu ja lohet palaavat. Jos mitään dramaattista ei tapahdu, lohen nousu jatkuu vahvana. Panostamme kalastuksellisiin puitteisiin ja uskomme, että Simojoen merkitys kalastuskohteena kasvaa, elinkeinoasiamies Jari Juusola Simon kunnasta sanoo. Ehkä Simo lohipitäjänä on jälleen matkalla kohti entisaikojen suuria aikojaan. Kansanedustaja Mikko Kärnä tasapainottelee Simojoen pohjakivillä. 26 Reportaasi
Jari Juusola (vas.) uskoo Simojoen mahdollisuuksiin, sillä täällä on taukopaikkoja, hyvä kalastaa ja lohikin ui sopivan tiheässä. Jari Juusola on paitsi Simon kunnan elinkeinoasiamies myös innokas lohenkalastaja. Sotien jälkeen kalastajat saattoivat nostaa joesta jopa 10 000 lohta kesässä. Samoihin lukuihin ei toki kestävyyden takia nykyisin pyritäkään, mutta paljon kalastusta voidaan lisätä ja jopa saaliin nostamista. Nykyisin, kun saalis on vain pari kolme prosenttia sodanjälkeisestä ajasta. Eikä lohi toki ole joen ainoa saaliskala. Simojoesta siiman päähän voi tarttua lohen ohella niin harjuksia, ahvenia kuin haukiakin. Laskuri on Simojoen hitti – Näätämölle myös laskuri Simojoen kalastajat seuraavat herkeämättä laskuria. Kun lohi nousee, saapuvat kalastajatkin. Luonnonvarakeskuksen lohilaskuri on sijoitettu Simon kirkonkylän kohdalle sillan alle. Samanlainen laskuri on myös Torniojoen Kattilakoskella. Laskurin suosio ja hyöty on huomattu. Ensi kesänä lohia aletaan laskea myös Näätämöjoen Kolttakönkäällä, jonka putouksen kalatiehen asennetaan videolaskuri. LOHILASKURI Simojokeen nousseet yli 65-senttiset lohet 2012 2013 2014 2015 2016 6 000 3 000 K al am ää rä n ke rt ym ä Eräluvat.fi Näin ostat lohiluvan Simojoelle (2581) • Verkkokauppa: https://verkkokauppa.eraluvat.fi • Puhelinpalvelu: 020 69 2424, arkisin klo 9–16 • Mobiililupa: Soita automaattinumeroon ja näppäile lupa-alueen numero (2581) 3 tunnin lupa 0600 55 1639 Vuorokauden lupa 0600 55 1640 Alle 18-vuotiaat, 3 tuntia 0600 55 1642 Alle 18-vuotiaat, vuorokausi 0600 55 1643 Lähteet ja lue lisää Simojoesta: • Simojoki.com ( Sivusto uudistuu 2017 aikana) • Eräluvat.fi/simojoki • Luke.fi » Tietoa luonnonvaroista » Kalat ja kalatalous » Kalavarat » Lohi » Simojoki 27 Reportaasi
Kalapyydysten merkintä Seisova tai kiinteä kalanpyydys on aina merkittävä yhdellä tai useammalla lippusalolla tai koholla sekä tarvittaessa välikoholla, ja jäältä kalastettaessa säädöksen mukaisella merkkisalolla. Pyydyksen merkitsemiselle asetetut vaatimukset ovat suuremmat vesiliikenteen käyttämillä alueilla. Näillä pyydysmerkkinä käytetään 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitettyä, vähintään 20 senttimetriä korkeaa ja leveää neliön muotoista lippua. Pinnan läheisyyteen asetettu pyydys tulee varustaa kahdella salkoon kiinnitettävällä lipulla. Pyydykset on myös varustettava pyydyksen asettajan nimija yhteystiedoilla sekä kalastusoikeuden osoittavalla merkillä. ERÄLUVAT-FAKTA V erkkojadan merkkinä mehutai öljypöntöt, joista vielä puuttuu kalastajan yhteystiedot. Jos olet saanut viime kesänä huomautuksen tai pikku sakot, tai menettänyt verkkosi yhteystietojen puuttuessa, olet Suomen yleisimmän kalastusrikkeen tekijä. Erätarkastajat tekivät viime vuonna ennätysmäärän tarkastuksia, lähes neljä tuhatta. Kalastuslain rikkomuksia löydettiin noin joka kahdeksannessa tarkastuksessa. Selvästi yleisin rike on riittämättömät pyydysmerkinnät. Yleisyys ei tee tästä rikkeestä yhtään hyväksyttävämpää. Varsinkin vilkkaasti liikennöidyillä seuduilla puutteellisesti merkityt pyydykset ovat vaara kaikille vesillä liikkuville. Vaikka pyydykset olisikin merkitty näkyvästi ja lain mukaan, yhteystietojen eli nimen ja puhelinnumeron merkitseminen pyydysmerkkiin takkuilee. – Jostain syystä sitä vierastetaan edelleen, ihmettelee Metsähallituksen erätalouspäällikkö Erkki Turtinen. Hän muistuttaa, että kyseessä on myös kalastajan etu. – Vaikka erätarkastajalla olisi pyydyksistä jotain huomautettavaakin, ehkä kalastaja mieluummin pitäisi verkot ja ottaisi vaikka huomautuksen tai pikku sakon. Jos yhteystietoja ei ole, tarkastaja joutuu keräämään verkot pois. Erätarkastajat ovat huomanneet, että siellä missä viime vuosien ajan on tehty valvontaa ja valistusta, pyydysten merkitseminen alkaa olla jo hyvällä mallilla. Erävalvonta: Tämä on yhä kalastajan yleisin rike Erävalvonta kohtaa usein luvattomia kalastajia, mutta luvattomuus ei silti ole kalastajan yleisin pahe. Kaikki eivät vieläkään osaa merkitä pyydyksiä oikein. Tuomo Pirttimaa, teksti | Kimmo Pöri, kuva Lä hd e: M et sä ha lli tu ks en er äv al vo nt ar ap or tt i 28 Kalastusvalvontaraportti
29 Rikkeitä hieman vähemmän. Laillisuusrikkeiden määrä ja osuus kääntyivät hienoiseen laskuun edellisvuoden ennätyshuonosta tuloksesta. Laillisuusrikkeitä kirjattiin 452 eli 12 % tarkastuksista. Kalastonhoitomaksuja heikommin alkukaudesta. Lakisääteistä maksua puuttui erityisesti avovesikalastuskauden alussa. Pilkinnän yhden vavan sääntö unohtui. Erätarkastajien mukaan yllättävän yleistä oli pilkkiä usealla vavalla, kun vapaa pilkintäoikeus koskee nykyisin vain yhtä vapaa. Alamittaista kuhaa Oulujärvellä. Sisävesien yleisvesialueet (Oulujärvi, Lappajärvi, Inarijärvi) olivat yksi kalastusvalvonnan painopistealue. Oulujärvellä tavattiin alamittaisten kuhien verkkopyyntiä luvattomilla, liian pienisilmäisillä verkoilla. Norppavesillä rikkeet vähenivät. Norpan suojeluun liittyvä kalastusvalvonta onnistui hyvin Saimaalla. Kalastusalueet ja niiden valvojat osallistuivat aiempaa aktiivisemmin sekä kalastusvalvonnan koulutukseen että itse valvontaan. Esimerkiksi norpille vaarallisia väljänieluisia katiskoita ei kyseisiltä alueilta tavattu ainuttakaan. Erävalvonnan havaintoja kalastuksesta 2016 Erävalvonta etsii pyydyksiä järvellä. Pääsääntöisesti ne tulisi merkitä 1,2 metriä korkealla liehuvin lipuin, mutta valvonnassa löytyy edelleen mehupurkein merkittyjä. 29 Eräluvat.fi Juha Ahonen aloitti erävalvonnan ylitarkastajana Metsähallituksen erävalvontaan on ensimmäistä kertaa historian aikana pestattu ylitarkastaja johtamaan koko erävalvontatiimiä. Erävalvontatiimi koostuu 12 erätarkastajasta, jotka vastaavat valtion alueiden erävalvonnasta ja sen ohjauksesta. Erätarkastajan virkaan on valittu Juha Ahonen, joka siirtyi tehtävään komisarion virasta Lapin poliisista. Ahonen aloitti tehtävässään maaliskuun alussa. Hän on koulutukseltaan sekä poliisi että juristi. Tuikki Kalastonhoitomaksuista 8,5 miljoonaa euroa Uutta kalastonhoitomaksua maksettiin 8,5 miljoonan euron edestä vuonna 2016. Kokonaissumma kohosi hieman edellisvuodesta. Kalastusmaksuista on parhaimmillaan historian aikana kertynyt hieman yli yhdeksän miljoonaa euroa. Viimeksi vuonna 2014 vanhasta kalastuksenhoitomaksusta ja läänikohtaisista maksuista kertyi yhteensä hieman yli yhdeksän miljoonaa. Mikäli kalastonhoitomaksukertymä kasvaa edelleen hiljalleen, yli yhdeksän miljoonan euron raja tavoitetaan jälleen piankin. Tuikki 9 milj. € 8 milj. € 7 milj. € 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 Kalastusmaksut lähenevät taas ennätystä Vuosien 2002-2015 summaan on laskettu kalastuksenhoitomaksun ja läänikohtaisten maksujen yhteissumma. Vuoden 2016 summassa on uuden kalastonhoitomaksun kokonaissumma. Lä ht ee t: M et sä ha lli tu s ja m aa ja m et sä ta lo us m in is te ri ö
HUO M! PAK OLL INE N MAK SU! LUV AT Kalastusluvat Kalastonhoitomaksun maksavat kaikki 18–64-vuotiaat kalastajat, jotka kalastavat muuten kuin onkimalla, pilkkimällä tai silakkalitkalla. Kalastonhoitomaksun lisäksi tarvitset vesialueen omistajan luvan pyydyskalastukseen, usealla vavalla kalastukseen ja yhden vavan kalastukseen virtavesissä tai rajoitetuissa erikoiskohteissa. Rajoitetut kohteet näkyvät kalastusrajoitus.fi-palvelussa! Hinnat 2017 Koko vuosi 39 € Viikko (7 vrk) 12 € Vuorokausi 5 € Hanki näin! • Verkkokauppa: www.eräluvat.fi • Palvelunumero 020 69 2424 arkisin klo 9–16 • Palvelupiste: R-kioskit ja lähes kaikki Metsähallituksen luontokeskukset Kalastonhoitomaksu Pyydyslupa • Saat kalastaa verkoilla, katiskoilla, syöttikoukulla, rysällä, pitkälläsiimalla tai atraimella valtion vesillä Vapalupa (vapa-alueet sivulla 32) • Hankitaan alueille, joilla on erityisen arvokasta luonnonkalaa ja/tai istutuskalaa, kuten taimenta, harjusta tai rautua. Vapalupa hankitaan jokaiselle vapa-alueelle erikseen. Nuorisoluvat • Koskee alle 18-vuotiaita kalastajia • Vapaluvat yleensä puoleen hintaan • Alaikäisen ei tarvitse maksaa valtion kalastonhoitomaksua Metsähallituksen kalastusluvat Ennen kalastusta maksetaan kalastonhoitomaksu. Sillä voi jo kalastaa yhdellä vavalla suuressa osassa maata järvillä, lammilla tai merialueilla. Muuhun kalastukseen tarvitset kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan luvan, jonka valtion vesille saat Metsähallitukselta. Näillä sivuilla kerromme, minkälaiset luvat tarvitset. Pilkki, onki ja silakkalitka • Maksuttomia yleiskalastusoikeuksia samaan tapaan kuin sienestys ja marjastus, jotka ovat jokamiehenoikeuksia. Maksuttomuus koskee yhtä vapaa. • Voi olla kiellettyä tai erillisen luvan vaativaa joillain erityisalueilla, kuten vapa-alueilla. • Kielletyt pilkkitai onkialueet näet kalastusrajoitus.fi-palvelusta 30 Eräluvat.fi
Pyydyslupa Metsähallituksen pyydyslupa-alueet voivat olla järvi-, kunta-, kalatalousaluetai vesistöaluekohtaisia. Pyydysluvalla saa kalastaa ns. seisovilla pyydyksillä sekä myös atraimella (tuulastus), harppuunalla ja jousella. Pyydysluvat ovat pyyntitai venekuntakohtaisia. Ne ovat voimassa kalenterivuoden. Hinnat 2017 LupaLupaLupaalueet 1 alueet 2 alueet 3 Verkko (pituus enintään 31 m) 4 € 6 € 10 € Katiska, 3 kpl 4 € 6 € 10 € Syöttikoukku, 10 kpl 4 € 6 € 10 € Rysä (korkeus enintään 1,5 m) 4 € 6 € 10 € Pitkäsiima (enintään 100 koukkua) 4 € 6 € 10 € Nuotta (alle 6 m tai paunetti) 24 € 24 € 40 € Atrain, harpuuna ja jousi 4 € 6 € 10 € Lupa-alueiden hinnoittelussa käytetään kolmea eri maksuluokkaa. Hinnoittelu perustuu kalavesien hoitokuluihin (esim. aktiivisen istutushoidon piirissä), lupa-alueen pinta-alaan sekä kalaveden tuottoon ja arvoon (esim. hyvät kuhavedet). Hanki näin! • Puhelinpalvelusta 020 69 2424 arkisin 9–16 • Metsähallituksen asiakaspalvelupisteet • Erilliset paikalliset luvanmyyntipaikat Tarkemmat tiedot pyydyslupa-alueista sekä erillisistä luvanmyyntipisteistä: www.eraluvat.fi Nuorisoluvat Alaikäiset tarvitsevat kalastusluvan vapa-alueisiin. Heidän ei kuitenkaan tarvitse maksaa valtion kalastonhoitomaksua. Metsähallitus haluaa tukea nuorten kalastusharrastusta tarjoamalla kalastusluvat edullisesti kaikille alle 18-vuotiaille. Nuorisolupa on henkilökohtainen. Nuoren vapalupa Metsähallituksen vapa-alueilla alle 18-vuotiaat saavat luvan pääsääntöisesti puoleen hintaan. Useimpiin alueisiin luvan saa helposti kännykällä. Alle 18-vuotiaiden lupanumerot 0600 55 1642 – 3 tunnin lupa 0600 55 1643 – 1 vrk:n lupa 0600 55 1644 – viikkolupa Lisäksi nuorisolupia voi hankkia mm. verkkokaupasta ja palvelunumerosta. Vapalupa Vapaluvat voivat olla vuorokauden, viikon tai kolmen, kuuden ja 12 tunnin lupia. Luvan hinnat vaihtelevat alueittain. Hinnat löydät osoitteesta www.eraluvat.fi ja yleensä kunkin alueen infotaulusta. Alennettuja hintoja Alennetut hinnat eivät koske kaikkia vapa-alueita. Esimerkiksi ns. koko maan vapa-alueesta pilkotut laajat vapa-alueet ovat jo lähtökohtaisesti perhekohtaisia. Alle 18-vuotias: lupa yleensä puoleen hintaan (nuorisolupa). Alle 15-vuotias: voi kalastaa huoltajan luvalla samaan saaliskiintiöön. Perhelupa: hinta kaksinkertainen, saaliskiintiö kaksinkertainen. Seuruelupa: hinta -10 %, henkilömäärä vähintään 10. Vapa-alueiden lupaehdot, rajoitukset ja aluekuvaukset: www.eraluvat.fi. Myynti Kännykkälupa 24 h Aikuisten lupanumerot 0600 55 1639 – 3 tunnin lupa 0600 55 1640 – 1 vrk:n lupa 0600 55 1641 – viikkolupa Alle 18-vuotiaiden lupanumerot 0600 55 1642 – 3 tunnin lupa 0600 55 1643 – 1 vrk:n lupa 0600 55 1644 – viikkolupa Kännykkäluvan saa useimpiin vapaalueisiin (sivu 33). Puhelun aikana näppäillään alueen nelinumeroinen tunnus (sivu 33), viikkoluvassa myös aloituspäivä. Tarkista, minkä pituiset luvat eri alueilla ovat käytössä. Tiedot löytyvät netistä www.eraluvat.fi tai alueen infotaulusta. • Puhelinpalvelu 020 69 2424 arkisin 9–16 • Eräluvat.fi 24 h • Toimipisteistä Kalastusluvan voi ostaa useista Metsähallituksen asiakaspalvelupisteistä ja alueen yrityksistä. Myyjät näkyvät sivustolla www.eraluvat.fi. Kalastajille luvassa isompia saaliita Suurempiin saaliskaloihin tähtäävä, odotettu operaatio on alkanut Pohjois-Suomessa. Hanke pyrkii siihen, että muutamassa valitussa vesistössä kalat pääsevät kasvamaan entistä suuremmiksi. – Kohteet ovat pääosin järviä, joissa kalastusta säädellään siten, että isoja kaloja on lopulta erityisen paljon, sanoo projektipäällikkö Markku Vierelä Metsähallituksesta. Suuren kalan kohteet eivät siis perustu istutuksiin, vaan siihen, että kalojen annetaan kasvaa suuriksi. Hankkeen tieteellisestä tutkimuksesta ja mallinnuksista vastaa Itä-Suomen yliopiston Ympäristöja biotieteiden laitos. Isoja elämyksiä Pohjolan kalavesiltä -hankkeen tarkoitus ei ole pelkästään perustaa muutamaa kalastettavaa suurkalan kohdetta vaan myös luoda malli, jonka perusteella vastaavia kohteita voidaan perustaa jatkossakin. 31 Eräluvat.fi
5572 Oulankajoki Kuusamo ja Salla 5573 Iijoen keskiosa Yhteislupa-alue Pudasjärvi ja Taivalkoski 5574 KorvuaNäljänkäjoki Yhteislupa-alue Suomussalmi 5575 Kalliojoki Yhteislupa-alue Kuhmo Lappi 2410 Länsi-Lappi 2595 Livojärvi Yhteislupa-alue Posio 2599 Livojoki Posio ja Pudasjärvi 2520 Miekojärvi Yhteislupa-alue Pello ja Ylitornio 2580 Simojokiyläosa Yhteislupa-alue Ranua 2587 Simojärvi Yhteislupa-alue Ranua 2561 Meltausjoki Yhteislupa-alue Rovaniemi 2563 Raudanjoki Yhteislupa-alue Rovaniemi 7561 Karvionkoski Heinävesi 7525 Ruunaan kosket Lieksa 7521 Änäkäisen Saarijärvi Lieksa 7510 Peurajärven Iso-Valkeinen Nurmes 7571 Viannankoski Yhteislupa-alue Maaninka 7591 Konnuskoski Yhteislupa-alue Leppävirta Pohjanmaa, Kainuu 4525 Kylmäluoman retkeilyalue Taivalkoski 4570 Maasydänjärvi ja Ahvenlampi Sievi 5411 Pohjanmaa ja Kainuu 5502 Hossa Suomussalmi 5505 Yli-Vuokki Suomussalmi 5525 Syväjärvi Kuhmo 5571 Manamansalo Vaala Vapa-alueet Vapa-alueet ovat Metsähallituksen erikoiskohteita, joissa on yleensä arvokkaita lohikaloja. Ne lisääntyvät vesistössä luontaisesti tai istutuksin tuettuina. Sen vuoksi alueille tarvitaan erillinen lupa. Vapa-alueilla on yleensä myös kalastajille suunniteltuja rakenteita esimerkiksi tulipaikkoja, laavuja, riippusiltoja, pitkospuita, polkuja ja laitureita. 2565 Vikaköngäs, 3 km Rovaniemi 2567 Vikajoki Yhteislupa-alue Rovaniemi 2568 Kemijoki Yhteislupa-alue Rovaniemi 2581 Simojoki Simo 2502 TornionMuonionjoki ja Könkämäeno Yhteislupa-alue 2510 Äkäsjoki ja Kesänkijärvi Yhteislupa-alue Muonio ja Kolari 2525 Pyhäjärvi Kittilä 2535 Kapsajoki Kittilä 3410 Itä-Lappi 3510 Ahvenlampi Sodankylä 3546 Korvatunturin vapakalastusalue Savukoski (Kairijoki, Kemijoki) 3547 Vasaköngäs Savukoski (Kairijoki) 3548 Kemihaara Savukoski 3550 Nuorttijoen vesistö Savukoski Etelä-Suomi 6502 Niemisjärvet Hämeenlinna/Evo 7581 Langinkoski Kotka 7413 Etelä-Suomi 7412 Merialueet Länsi-Suomi 6515 Matildanjärvi Salo/Teijo 6545 Teerilampi Ikaalinen 6550 Kotalan kosket Yhteislupa-alue Virrat 6566 Koirajärvet Kivijärvi ja Kinnula 6567 Kaunislampi Kinnula 6576 Kolima-Keitelekoskireitti: Kellankoski, Kymönkoski, Kärnänkoski Yhteislupa-alue Viitasaari 6586 Keihärinkoski Yhteislupa-alue Viitasaari Itä-Suomi 7552 Mikkelin Valkea Mikkeli • Alueen kartta www.retkikartta.fi • Aluekuvaukset, lupaehdot ja kalastusrajoitukset www.eraluvat.fi = Luvan voi ostaa kännykällä. Vapa-alueita kutsuttiin ennen virkistyskalastuskohteiksi. Ylä-Lappi 1550 LätäsenoPoroeno Enontekiö 1551 Enontekiön erämaa Enontekiö 1554 PalojokiHietajoki Enontekiö 1556 OunasjokiKäkkälöjokiPöyrisjoki Enontekiö 1562 Lemmenjoen kansallispuisto Inari 1563 Urho Kekkosen kansallispuisto Inari, Savukoski, Sodankylä 1564 Inarin erämaa Inari 1565 Näätämöjoen lohi-/taimenalue Inari 1567 Ivalojoki UUSI VAPAALUE UUSI VAPAALUE UUSI VAPAALUE 32 Eräluvat.fi
Eräpalveluiden kalastushenkilöstö Metsähallituksen Eräpalvelut palvelee kaikissa kalastusasioissa, jotka liittyvät valtion vesiin. Lisäksi keräämme valtion kalastonhoitomaksun maaja metsätalousministeriölle. Erävalvonnasta vastaavat erätarkastajat. Yhteystiedot Sähköpostit etunimi.sukunimi@metsa.fi Puhelin vaihde 0206 39 4000 Henkilökohtaiset numerot 0206 39 + henkilökohtainen alanumero Erälupien palvelunumero 020 69 2424 Luonnossaliikkujan valtakunnallinen puhelinpalvelu 0206 39 40 20 Eräluvat netistä ja muut tiedot eräasioista: www.eräluvat.fi Osan kalastusluvista voi ostaa kännykällä numeroista, jotka löytyvät sivuilta 30?33 tai osoitteesta www.eräluvat.fi. Pohjanmaa Erkki Turtinen Erätalouspäällikkö, Oulu 0206 39 6616 Eräsuunnittelijat Pirkko-Liisa Luhta Pohjanmaa, Pudasjärvi 0206 39 6542 Kari Sarajärvi Pohjanmaa-Koillismaa, Taivalkoski 0206 39 6569 Juho-Ville Marttila Paikkatietoasiat, Oulu 0206 39 6037 Kalavedenja riistanhoitajat Matti Kela Kainuu, Suomussalmi 0206 39 6482 Ohjausyksikkö Jukka Bisi Erätalousjohtaja, Puolanka 0206 39 6611 Mika Laakkonen Ylitarkastaja, kalastusja kalavesien hoito, Tikkurila 0206 39 7675 Aku Ahlholm Viestintäpäällikkö, Tuikin päätoimittaja, Oulu 0206 39 4660 Jari Haarala Palvelupäällikkö, Oulu 0206 39 6239 Pasi Korhonen Erikoissuunnittelija Kajaani 0206 39 6066 Hannaleena Aarnio Erikoissuunnittelija, verkkoviestintä, Oulu 0206 39 6621 Lappi Pirjo Ilvesviita Erätalouspäällikkö, Rovaniemi 0206 39 7123 Eräsuunnittelijat Tapani Partanen Länsi-Lappi, Rovaniemi 0206 39 7693 Jyrki Satta Itä-Lappi, Rovaniemi 0206 39 7428 Jarmo Huhtamella Ylä-Lappi, Ivalo 0206 39 7717 Markku Seppänen Erikoissuunnittelija Ylä-Lappi, Ivalo 0206 39 7710 Tino Hovinen Rovaniemi 040 6376422 Etelä-Suomi Jarmo Väisänen Erätalouspäällikkö, Savonlinna 0206 39 5917 Eräsuunnittelijat Eero Hartikainen Itä-Suomi, Kuopio 040 151 0620 Olli Urpanen Länsi-Suomi, kaupallinen kalastus, Jyväskylä 0206 39 5056 Niklas Ulenius Kalastus: merialueet, Pori 040 6412524 Mikko Malin Etelä-Suomi, Kotka (virkavapaalla) 34 Eräluvat.fi
Lisäksi kalastuslupia myyvät useimmat Metsähallituksen luontokeskukset. Yhteystiedot www.luontoon.fi. Eräluvat.fi Lupamyynti ja asiakashallinta Lupamyyjät vastaavat numerossa 020 69 2424, arkisin 9–16. Ritva Aho Suunnittelija, lupamyynti, Haapajärvi Ritva Juntunen Suunnittelija, lupamyynti, Suomussalmi Nelli Kihniä Suunnittelija, verkkoviestintä ja järjestelmät, Kuusamo Virpi Lepistö Suunnittelija, lupa-asiat, Savonlinna Outi Huhtala Suunnittelija, lupamyynti, Salla Jyri Jokiranta Suunnittelija, lupamyynti, Rovaniemi Irina Vaattovaara Suunnittelija, lupamyynti, Oulu Laura Ticklén Suunnittelija, viestintä, Vantaa 040 4806832 Hankkeet Markku Vierelä Projektipäällikkö, Isoja elämyksiä Pohjolan kalavesiltä 040 6674656 Eero Moilanen Esteet pois! -hanke, Pudasjärvi Erätarkastajat Metsähallituksella on 12 erätarkastajaa, jotka valvovat metsästystä, kalastusta ja maastoliikennettä yhdessä mm. poliisin ja rajavartioiden kanssa. Erätarkastajilla on poliisiin verrattavat valtuudet, ja suurin osa heistä onkin koulutukseltaan poliiseja. Jari Liimatainen 0400 392 726 Ylä-Lappi Mika Seurujärvi 040 771 4692 Länsi-Lappi Heikki Säkkinen 040 833 1656 Itä-Lappi Vesa Ihalempiä 040 701 5136 Etelä-Lappi Jani Suua 040 631 2655 Koillismaa Seppo Toikkanen 040 178 9632 Kainuu Markus Aho 040 158 8820 Pohjanmaa, Pohjanlahti Timo Rasku 0400 374 716 Eteläja Länsi-Suomi Jaakko Saaristo 0400 372 544 Itä-Suomi, Pohjois-Karjala Jyrki Turpeinen 0400 950 482 Itä-Suomi Markus Rahikainen 040 754 1711 Itä-Suomi, Saimaa Tommi Suonpää 040 186 2001 Etelä-Suomi, Suomenlahti, Selkämeri Juha Ahonen Erävalvonnan ylitarkastaja 35 Eräluvat.fi
Vie lapsesi päiväksi lohikaloja pyytämään! Hinta: € Aika: lauantaina 17.6.2017 kello 10 alkaen Paikka: Metsähallituksen 35 vapa-aluetta. Katso luettelo ja ohjeet: eraluvat.fi/vapapaiva Vapapäivä on tänä vuonna Luonnon päivänä, jolloin juhlitaan 100-vuotiasta Suomea ja avataan juhlan kunniaksi Hossan kansallispuisto. Hossa, Niemisjärvet ja Matildanjärvi ovatkin Vapapäivän keskuspaikkoja. Opastusta on myös kymmenessä muussa kohteessa. VAPAPÄIVÄ 2017 Eräluvat.fi