Tilaisuus vaikuttaa Tilaisuus vaikuttaa Kuntavaalit ratkaisevat, miten kuntalaisten arki sujuu, mitä valintoja kunnissa tehdään ja millaiset toimintaedellytykset teollisuudella on. Äänestä! TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 5/2021 8 Arvokkaat edut tessistä 28 Nauhojen joustavat punojat 38 Näin syntyy hopeakannu 50 Rösta i kommunalvalet! 56 Veneilijä suuntaa Saimaalle 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten Tekija?_05_2021_kansiarkki.indd 1 Tekija?_05_2021_kansiarkki.indd 1 4.5.2021 11.00 4.5.2021 11.00
Järjestäytyminen tarkoittaa sitä, että pystymme kohtaamaan työnantajan tasavertaisina. Työntekijät kuuluvat liittoon Jäsenet osallistuvat edunvalvontaan Koulutettu luottamusmies ja varaluottamusmies osaavat hommansa Koulutettu työsuojeluvaltuutettu ja varatyösuojeluvaltuutetut osaavat hommansa On edellytykset valvoa työehtosopimuksen noudattamista On kyky tehdä esityksiä työehtojen kehittämiseksi On kyky ajaa asioita ja ratkaista edunvalvontakysymyksiä yhteisvoimin On edellytykset käydä paikallisia neuvotteluja Työhuonekunta ja työhuonetoimikunta on perustettu Työntekijät osallistuvat ammattiosaston toimintaan Jokainen työntekijä neuvottelee työehtonsa itse JÄRJESTÄYTYNYT TYÖPAIKKA JÄRJESTÄYTYMÄTÖN TYÖPAIKKA Tekija?_05_2021_kansiarkki.indd 2 Tekija?_05_2021_kansiarkki.indd 2 4.5.2021 10.39 4.5.2021 10.39
5/2021 Tekijä 3 SISÄLTÖ JY RK I LU U KK O N EN YHTEISTYÖN HEDELMÄT Osuuskuntatoiminnalle on taas tilausta, kun ihmisiä laitetaan pois vakinaisista töistä. Työsuhteiden lisäksi osuuskunnilla voidaan tuottaa esimerkiksi asuntoja ja ruokaa. PERINTEIKÄS NAUHATEHDAS Virtain Killinkoskella toimiva Inka Oy on Pohjoismaiden suurin nauhanvalmistaja. Sen historia ulottuu yli sadan vuoden taakse. 28 ? Terttu Vähämaa on työskennellyt Inkalla jo 40 vuotta. ”Tämä on ollut tosi hyvä työpaikka. Pomo ei ole koko ajan niskan takana, ja aina olen saanut vapaata, kun sille on ollut tarvetta”, hän sanoo. 22 TU O M A S IK O N EN KA N N EN KU VA T KI TI H A IL A VALITAAN ARJEN PÄÄTTÄJÄT KANSI Kunnanja kaupunginvaltuustoissa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat jokaisen asukkaan arkeen. Siksi kuntavaaleissa on tärkeää, että myös teollisuustyöntekijöiden ääni pääsee esiin. 10 Tekija?_05_2021_sisus.indd 3 Tekija?_05_2021_sisus.indd 3 5.5.2021 11.50 5.5.2021 11.50
4 Tekijä 5/2021 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 16 .6 . 28 Inkan nauhatehtaan työntekijöiden ilo on hyvä työporukka 36 TYÖYMPÄRISTÖ Nanojen vaikutuksia ei vielä tunneta 38 TAIDONNÄYTE Kultakeskuksen Julia-kahvikannu 43 Lyhyet 44 MUISTITIETOKERUU Kirjoituskilpailu keräsi työelämäkertoja 50 vuoden ajalta 45 TOIMIJA Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Jouni Mononen 47 OIVALTAJA Metsäkoneenkuljettaja ja maataloustyöntekijä Esa Untinen 56 HARRASTAJA Veneilijä Hannu Santala 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 08 AVAAJA Lomarahat ja palkalliset arkipyhät ovat työehtosopimuksen etuja 10 KANSI Kuntavaaleissa päätetään jokaisen arjesta 18 KOKIJA Tukihenkilö Tommy Holmblad 20 VIERAILIJA Yhteyspäällikkö Harri Järvinen 22 Osuuskunnalla aikaan yhdessä enemmän 26 KEKSINTÖ Taukoliikunnasta virkeyttä työhön 27 Lyhyet ? HARRASTAJA Hannu Santalaa kiehtoo veneilyssä kiireettömyys. Vesillä ei ole aikatauluja, hän sanoo. Vihdissä asuva Santala veneilee taas tänä kesänä Saimaalla, koska siellä ei ole sinilevää kuten Itämerellä. ? TAIDONNÄYTE Kultakeskuksen valmistaman Julia-kahvikannun valmistus vaatii lukuisia työvaiheita, paljon käsityötä ja kokemuksen tuomaa ammattitaitoa. ? AVAAJA Lain mukaan ainut palkallinen arkipyhä on itsenäisyyspäivä. Kaikki muu on kiinni ammattiliittojen neuvottelemista työehtosopimuksista. 56 38 49 Lyhyet 50 I TIDEN Kommunalvalet handlar om din vardag 54 BRIEF IN ENGLISH Municipal elections: Let your voice be heard 55 Työttömyyskassa/ A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA JA N I LA U KK A N EN A N N IK A RA U H A LA Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. 8 48 MAAILMA Palestiinan työläiset ahdingossa Tekija?_05_2021_sisus.indd 4 Tekija?_05_2021_sisus.indd 4 5.5.2021 11.50 5.5.2021 11.50
5/2021 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 12.5.2021 Monta hyvää syytä äänestää K un kansalaisia kannustetaan äänestämään vaaleissa, nousevat melko usein esiin teemat äänestämisestä oikeutena tai velvollisuutena. Niille molemmille on perustelunsa. Äänioikeus on demokratian kulmakivi, mutta itsestäänselvyys se ei ole, minkä vilkaisu muun maailman tapahtumiin osoittaa. Demokratia toimii sitä vankemmalla perustalla, mitä useampi ihminen äänensä vaaleissa antaa. Juuri tässä mielessä äänestäminen voidaan nähdä myös velvollisuutena osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen ja demokratian ylläpitämiseen. Edellä kuvatut oikeuksien ja velvollisuuksien tärkeiksi koetut teemat voivat tuntua periaatteellisuudessaan etäisiltä ja irti omasta arjesta olevilta asioilta. Ne eivät avaa kytköstä äänestämisen ja oman tai läheisten hyvinvoinnin välillä. Mutta juuri siitä vaaleissa on kysymys. Niissä ratkaistaan kuka saa käyttää poliittista päätösvaltaa siitä, miten omaan elämään vaikuttavat asiat yhteiskunnassa järjestetään. Äänestämisen ja ihmisten arjen välinen yhteys on kuntavaaleissa erityisen suoraviivainen. Kunnissa päätetään peruspalvelujen ja niiden järjestämiseen osoitettavien resurssien rinnalla monista muista arjen sujuvuuteen vaikuttavista asioista. Esimerkkejä edellisistä ovat päiväkodit, koulut, terveydenhoito, perheiden ja vanhusten palvelut, sivistys, vapaaaika, asuinja muu rakentaminen, tieverkosto, vireän yritystoiminnan mahdollistaminen, työllisyys ja verotus. Ei ole mitenkään yhdentekevää, mihin tärkeysjärjestykseen kuntien tehtäväkenttään kuuluvat asiat laitetaan ja millä periaatteellisilla linjauksilla ja painoarvoilla niitä hoidetaan. Väite, jonka mukaan äänestäminen on turhaa, koska sillä ei ole mitään vaikutusta, on todellisuudelle vieras. Äänestämättä jättäminen nimittäin vaikuttaa vaalien lopputulokseen siinä missä äänestäminenkin; se tarkoittaa avoimen valtakirjan antamista ja päätösvallan ojentamista niille, jotka äänestävät. Tämä on ongelmallinen asetelma. Vaaleissa äänensä käyttävien ihmisten elämäntilanteisiin, henkilöhistorioihin ja tulevaisuuden näkymiin sidotut tarpeet, tavoitteet sekä ajatukset asioiden tärkeysjärjestyksestä, palveluiden tuottamisesta ja rahoituksesta voivat olla kovinkin erilaiset kuin äänestämättä jättäneiden ihmisten. Tähän viittaa esimerkiksi tieto siitä, että hyvin toimeentulevat äänestävät aktiivisemmin kuin heikommin toimeentulevat. Toisaalta yksityisen sektorin työntekijät ovat koko palkansaajakunnan suhteelliseen osuuteensa verrattuna kunnanvaltuustoissa aliedustettu ryhmä samalla kun julkisella sektorilla työskentelevät ja yrittäjät ovat yliedustettu ryhmä. Tehokkain tapa vaikuttaa on äänestää vaaleissa ja tuoda mielipiteensä päättäjien tietoon myös vaalien välillä. Jos missä, niin vaaleissa, itsekkyys on perusteltu ilmiö. Anna äänesi kuulua. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi ”Olen hyvin huolissani siitä, että palkansaajaväestö ei käytä äänioikeuttaan siinä määrin, kuin se voisi ja sen pitäisi. Selvää nimittäin on, että päätökset tullaan kunnissa joka tapauksessa tekemään myös seuraavalla valtuustokaudella. Äänestämättä jättämällä oikeus päättää itseään koskevista asioista annetaan muille.” TURJA LEHTONEN Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Tekija?_05_2021_sisus.indd 5 Tekija?_05_2021_sisus.indd 5 5.5.2021 11.50 5.5.2021 11.50
Työehtosopimuksen arvo on tuhansia euroja vuodessa M iltä tuntuisi, jos joutuisit neuvottelemaan työnantajan kanssa lomarahan saamisesta tai sen suuruudesta? Maksaisiko työnantajasi perhevapaalle jäädessäsi hyväntahtoisesti palkkaa, vaikka lain mukaan hänen ei tarvitsisi? Työehtosopimuksessa työntekijällä on yleensä paremmat edut kuin pelkkää työsopimuslakia noudatettaessa. Lisäksi työntekijä välttyy neuvottelemasta työnantajan kanssa erikseen jokaisesta lain tason ylittävästä edusta. – Lain määräämään tasoon verrattuna työehtosopimuksissa sovitut edut saattavat olla arvoltaan tuhansia euroja vuodessa, Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riitta Koskinen toteaa. – Pelkästään lomaraha on suuruudeltaan puolet loma-ajan palkasta. Laki ei tunne lomarahaa lainkaan, Koskinen täsmentää. Loman määräytyminen seuraa useimmiten vuosilomalakia, jossa lomakertymä on 2,5 päivää työssäolokuukautta kohti. Vain harvoilla aloilla, kuten valtion virkaehtosopimuksessa, vuosilomaa kertyy 3 päivää kuukaudessa. Vuosilomapalkasta ja työsuhteen päättyessä pitämättömistä lomista maksettavasta lomakorvauksesta on säädetty laissa. ITSENÄISYYSPÄIVÄ AINUT PALKALLINEN ARKIPYHÄ Lain mukaan ainut palkallinen vapaapäivä on itsenäisyyspäivä, jos se olisi työntekijän normaali työpäivä. Useimmissa työehtosopimuksissa työntekijälle säädetään korvaus tulonmenetyksestä arkipyhän lyhentämästä työviikosta. Riippuu työehtosopimuksesta, mitä päiviä arkipyhiksi luetaan. Työehtosopimuksissa on sovittu myös työajantasaamispäivistä, eli tuttavallisemmin pekkaspäivistä, ja niiden korvaamisesta. Opintovapaasta on säädetty opintovapaalaissa. Opintovapaa on palkatonta, mutta siitäkin on voitu sopia eri tavalla työehtosopimuksessa. SAIRAUSAJALTA KORVAUSTA PIDEMPÄÄN Työntekijän sairastuessa tai joutuessa tapaturmaan laki oikeuttaa täyteen palkkaan yhdeksän arkipäivän ajan. Tästäkin on työehtosopimuksissa neuvoteltu paremmin. Esimerkiksi Teollisuusliiton neuvottelemassa Kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa sairausajan palkkaa maksetaan työsuhteen keston mukaan 28 kalenteripäivästä 56 kalenteripäivään. Sairausloman mahdollisesta karenssipäivästä on myös sovittu työehtosopimuksessa. Lain mukaan työnantajan ei tarvitse maksaa työntekijälle palkkaa äitiystai isyysvapaan tai tilapäisen hoitovapaan ajalta sairaan lapsen Vuosiloma määräytyy pitkälti lain mukaan, mutta lomarahaa laki ei tunne. Myös sairauslomasta on sovittu työehtosopimuksissa lakia paremmin. TEKSTI TIINA TENKANEN KUVITUS EMILIE UGGLA 5 AVAAJA 8 Tekijä 5/2021 Tekija?_05_2021_sisus.indd 8 Tekija?_05_2021_sisus.indd 8 5.5.2021 11.50 5.5.2021 11.50
Suomessa ei ole minimipalkkaa määrittävää lakia. hoitamiseksi. Monissa työehtosopimuksissa nämäkin vapaat on sovittu palkallisiksi. PALKKAPÄIVÄNÄ SOPIMUS OSOITTAA ARVONSA Työehtosopimuksen huomaa rahanarvoiseksi sopimukseksi viimeistään palkkapäivänä. Työehtosopimuksessa on sovittu palkan yleiskorotukset sekä alan vähimmäispalkat, sillä Suomessa ei ole minimipalkkaa määrittävää lakia. Euroopan unionissa ajetaan minimipalkkalakia kaikkiin jäsenmaihin, mutta suomalaiset palkansaajajärjestöt suhtautuvat siihen penseästi. EU:n laajuinen minimipalkka voi olla heikkojen palkkojen maissa työskenteleville selvä parannus, mutta suomalaisille se voisi merkitä työehtosopimuksissa sovittua huonompaa vähimmäispalkkatasoa. VUOSILOMALAIN UUDISTUS TULOSSA Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa mainitaan ykskantaan, että vuosilomalaki uudistetaan. Hallitusohjelma saattaa jäädä tältä osin toteutumatta, sillä palkansaajat sen enempää kuin työnantajatkaan eivät ole tällä hetkellä innokkaita aukaisemaan vuosilomalakia. Työnantajapuoli vetoaa työn mittavuuteen, palkansaajat etujen mahdolliseen menettämiseen. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK tosin pitää laissa epäkohtana, että työsuhteen ensimmäisenä vuonna lomakertymä on vain 2 päivää kuukaudessa. SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto toteaa, että kaiken työn pitäisi kerryttää lomaa saman verran. Jos vuosilomalakia kuitenkin ryhdyttäisiin avaamaan, työnantajapuoli haluaisi remontoida lain perusteitaan myöten. Esimerkiksi loman määräytymistä ja lomapalkkaa tarkasteltaisiin kriittisesti. Myös tuntipalkkaisia koskevat lomapalkkakertoimet joutuisivat uudelleen arvioitaviksi, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta kerrotaan. ? AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. ARKIPYHÄT 2021 perjantai keskiviikko perjantai maanantai lauantai torstai lauantai lauantai maanantai perjantai lauantai sunnuntai Uudenvuodenpäivä Loppiainen Pitkäperjantai Toinen pääsiäispäivä Vappupäivä Helatorstai Juhannuspäivä Pyhäinpäivä Itsenäisyyspäivä Jouluaatto Joulupäivä Tapaninpäivä 1.1. 6.1. 2.4. 5.4. 1.5. 13.5. 26.6. 6.11. 6.12. 24.12. 25.12. 26.12. 5/2021 Tekijä 9 AJASSA Tekija?_05_2021_sisus.indd 9 Tekija?_05_2021_sisus.indd 9 5.5.2021 11.51 5.5.2021 11.51
Peruspalvelut tärkeitä kuntavaaleissa 71% ei halua tinkiä koulutuksesta ja päivähoidosta. ILMOITA EHDOKKUUDESTASI! Teollisuusliitto julkaisee verkkosivuillaan kaikkien niiden teollisuusliittolaisten kuntavaaliehdokkaiden ehdokastiedot, jotka ovat ilmoittaneet tietonsa. Lue lisää sivulta 49! 10 Tekijä 5/2021 Tekija?_05_2021_sisus.indd 10 Tekija?_05_2021_sisus.indd 10 5.5.2021 11.51 5.5.2021 11.51
Peruspalvelut tärkeitä kuntavaaleissa Teollisuusliiton jäsenpaneelin vastaajat ovat aktiivisia äänestäjiä, joille arvot ovat keskeisiä ehdokkaan valinnassa. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT KITI HAILA T eollisuusliiton jäsenpaneelilta kysyttiin helmikuussa äänestyskäyttäytymisestä ja muista kuntavaaleihin liittyvistä asioista kuntavaalikyselyllä. Vastauksia saatiin 1 826 jäseneltä. Jäsenpaneelissa on kaikkiaan 3 153 vapaaehtoista teollisuusliittolaista. Vastausprosentti oli 58. ? 83% kertoo arvojen vaikuttavan ehdokkaan valintaan. 83% aikoo äänestää kuntavaaleissa (Teollisuusliiton jäsenpaneeli). 5/2021 Tekijä 11 AJASSA Tekija?_05_2021_sisus.indd 11 Tekija?_05_2021_sisus.indd 11 5.5.2021 11.51 5.5.2021 11.51
Jäsenpaneelilta kysyttiin, mistä tehtävistä ja palveluista kotikunnan ei haluta tinkivän budjetissaan. Kolmen tärkeimmän joukkoon nousi 80 prosentilla vastaajista sosiaalija terveyspalvelut. Koulutuksesta ja päivähoidosta ei halua tinkiä 71 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi tärkeimpiä olivat kulttuuri-, nuorisoja liikuntapalvelut ja kirjasto (44 %) sekä paloja pelastustoimi (40 %). Arvot, puolue ja esiin nostetut teemat vaikuttavat yleisimmin ehdokkaan valintaan. Vastaajista enemmistö (83 %) kertoo arvojen vaikuttavan valintaan. Yli puolella (66 %) puolue vaikuttaa, ja lähes yhtä usea (61 %) kertoo esiin nostettujen teemojen vaikuttavan siihen, ketä äänestää. Sen sijaan ehdokkaan ikä, sukupuoli ja kokemus vaikuttavat vain harvalla ehdokkaan valintaan. Julkkisehdokkaita eivät jäsenpanelistit kannata ollenkaan (0 %). AKTIIVISIA ÄÄNESTÄJIÄ Jäsenpaneelin vastaajista 83 prosenttia ilmoittaa aikovansa äänestää seuraavissa kuntavaaleissa. Tämä on selvästi enemmän kuin kuntavaaleissa yleensä, joten kyselyyn vastanneet ovat vilkkaita äänestäjiä. 90 prosenttia vastaajista kertoo yleensä äänestävänsä vaaleissa. Vajaa kymmenesosa (9 %) on itse ehdolla kuntavaaleissa, ja harvempi (4 %) toimii vastaushetkellä kotikunnassaan luottamushenkilönä. Liikkuvien äänestäjien ja puolueuskollisten äänestäjien osuus oli kyselyssä lähes tasoissa. Vastaajista 40 prosenttia kertoo valitsevansa kussakin vaalissa ehdokkaan erikseen ja 39 prosenttia kertoo äänestävänsä aina saman puolueen ehdokasta. YKSITYINEN SEKTORI ALIEDUSTETTUNA Yksityisen sektorin työntekijät ovat aliedustettuina vuonna 2017 valituissa kunnanvaltuustoissa, Tilastokeskuksen Ehdokkaiden ja valittujen taustaanalyysi kuntavaaleissa 2017 -katsaus kertoo. Vastaavasti yliedustettuina ovat julkisen sektorin työntekijät ja yrittäjät. Työelämässä olevista äänioikeutetuista noin 60 prosenttia työskentelee yksityisellä sektorilla, mutta valtuutetuissa vastaava työllisten osuus on vain noin 36 prosenttia. Työllisistä valtuutetuista noin 45 prosenttia työskentelee kunnissa tai valtiolla. Vastaavasti äänioikeutetuissa julkisen sektorin työntekijöiden osuus on noin 29 prosenttia. Vuoden 2017 vaaleissa joka kymmenes työllinen äänioikeutettu oli yrittäjä, mutta vaaleissa läpi menneissä yrittäjien osuus oli kaksinkertainen. SOTE-PALVELUT ALUEIDEN VASTUULLE Sosiaalija terveydenhuollon järjestäminen on siirtymässä kunnilta uusille itsehallinnollisille alueille. Sanna Marinin hallituksen suunnitelmana on, että sotetehtävät siirtyvät 22 uudelle järjestäjälle vuonna 2023. Itsehallinnolliset alueet ovat pääosin maakuntia. Uudellamaalla soten järjestäjinä ovat neljä hyvinvointialuetta sekä Helsingin kaupunki. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 kunnat käyttivät soteen 19,2 miljardia euroa, eli noin 59 Ilmastokriisiä ei voi enää sivuuttaa ”On aika toimia ilmastokriisin torjumiseksi ja arvokkaan luontomme suojelemiseksi. Kunnilla on tässä tärkeä rooli. Niiden on tehtävä kunnianhimoisia päätöksiä kestävän arjen luomiseksi. Julkisissa hankinnoissa on otettava eettisyys ja ympäristövaikutukset huomioon. Ruokapalveluissa on vähennettävä eläintuotteiden käyttöä ja tarjolla pitäisi olla vegaaninen vaihtoehto. On lisättävä kasvisproteiinin käyttöä henkilökuntaa kouluttamalla ja esimerkiksi koululaisten makuraadeilla. Kotimaista kalaa tulee suosia, silakkaa ja särkikaloja. Joukkoliikenne on tehtävä kilpailukykyiseksi henkilöautoiluun verrattuna. Ratikan saaminen Tampereelle on avaintekijä. Kevyttä liikennettä on suosittava. Liikunnasta on myös iso terveyshyöty, säästetään terveyskuluissa. Kaupunkisuunnittelun pitää palvella julkista liikennettä, sillä autoilu vie ison osan kaupunkitilasta. Parkkipaikkanormeista voitaisiin siirtyä markkinaehtoiseen järjestelmään. Heidän, jotka eivät tarvitse autoa, ei tarvitsisi maksaa siitä asumisessaan. Puolet Etelä-Suomen luontotyypeistä on uhanalaisia. Ei monimuotoisuutta voi suojella pelkästään luonnonsuojelualueilla. Kaupunkien puistot, pihat, ojanvarret, katot ja tienvarret voivat tarjota turvaa eliölajeille ja luoda ekologisia verkostoja. Uhanalaisten kynäjalavan ja tummaverkkoperhosen esiintymät keskittyvät Tampereen seudulle. Hyvällä maankäytöllä ja ympäristönhoidolla Tampereella on hyvä mahdollisuus suojella näitäkin. Suomi on kehitysmaa siinä, miten kaivosyhtiöt päästetään täällä riehumaan. Yhtiöt saavat pilata ympäristön, ja Suomi menettää suuren osan verotuotoista kaivosyhtiöiden aggressiivisen verosuunnittelun takia. Sitten yhtiöt lähtevät maasta, ja ympäristötuhot joudutaan hoitamaan veronmaksajien piikkiin.” SUVI SAJANIEMI JY RK I LU U KK O N EN 12 Tekijä 5/2021 Tekijä kysyi Teollisuusliiton jäseniltä, millaiset asiat kiinnostavat heitä eniten kunnallisessa päätöksenteossa. EEMIL MÄKI-TANILA Tampere Koneistaja Barona, Tampere Tekija?_05_2021_sisus.indd 12 Tekija?_05_2021_sisus.indd 12 5.5.2021 11.51 5.5.2021 11.51
? prosenttia kuntien koko käyttötalouden nettokustannuksista. Sote-uudistuksessa palvelujen rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle, mutta hyvinvointialueiden omaa verotusoikeutta selvitetään. Sote-uudistuksen jälkeen kuntien tehtäväkenttä painottuu osaamisen ja elinympäristön kehittämiseen sekä kunnan elinvoiman parantamiseen. Muun muassa varhaiskasvatus, koulutus, liikuntaja kulttuuripalvelut, asumiseen ja liikkumiseen liittyvät kysymykset sekä yritysten toimintamahdollisuuksista huolehtiminen kuuluvat kunnan tehtävälistalle jatkossakin. Laadukas päivähoito luo turvaa ”Minulle kahden lapsen äitinä on tärkeää, että kaupungissa lapset ja nuoret saavat laadukasta opetusta ja varhaiskasvatusta. Itselläni on 6-vuotias esikoululainen ja 9-vuotias kolmasluokkalainen. Mielestäni Torniossa ovat asiat mallillaan ja tosi hyvin. On tunne huolenpidosta ja turvallisuudesta. Päivähoito on luotettavaa, henkilökuntaa on riittävästi ja se on osaavaa. Saamme puolisoni kanssa tehtaalta vuorolistat vuodeksi eteenpäin, mutta jos onkin tullut äkillisiä muutoksia ja kiperiä tilanteita, päivähoito on joustanut suhteellisen lyhyelläkin varoitusajalla. Me olemme peräkkäisissä vuoroissa. Olemme tarvinneet päivähoitoa vähemmän kuin esimerkiksi samassa vuorossa työskentelevät, mutta tässä vuorotyöläisten kaupungissa on myös vuoropäiväkoti. Kun nuorempi lapsi on jo esikoululainen, on aina hienoa huomata, että minulle annetaan palautetta lapsen päivästä. Jos on hieman kiireissään hakemassa lasta eikä välttämättä itse huomaa edes kysyä, kyllä kerrotaan, että tänään ei tonnikalapasta maistunut. (Naurua.) Ja kun lapset ovat niin erilaisia, toiset villimpiä, toiset rauhallisempia, mielestäni kaikkien tarpeet osataan ottaa huomioon. Torniossa on paljon erilaisia seuroja, mutta kaupungin puolesta järjestetään myös monipuolisesti harrastusmahdollisuuksia. Lapsen on myös helpompi kokeilla uutta harrastusta, sillä kaupungin harrastukset ovat usein edullisimpiakin. Vanhemmat voivat myös herkemmin kannustaa lasta erilaisiin vaihtoehtoihin. Molemmat omat lapset ovat käyneet jumpassa ja toinen harrastaa tanssia. Vetäjinä toimiviksi nuoriksi on valittu oikeita tyyppejä. He ovat mahtavaa porukkaa.” SUVI SAJANIEMI ÄÄNIOIKEUS Iän puolesta äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävät henkilöt. Äänioikeutettuja ovat Suomen, muun EU:n jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaiset. He ovat äänioikeutettuja siinä kunnassa, joka on heidän kotikuntansa 51. päivänä ennen vaalipäivää (23.4.2021). Muiden valtioiden kansalaiset ovat äänioikeutettuja, jos heillä on lisäksi ollut kotikunta Suomessa yhtäjaksoisesti kahden vuoden ajan. ÄÄNESTÄMINEN Äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Ennakkoäänestysaika kotimaassa vuoden 2021 kuntavaaleissa on 26.5.–8.6. Ennakkoäänestys järjestetään myös laitoksissa, kuten sairaaloissa, vanhainkodeissa ja vankiloissa. Kotona voi äänestää ennakkoon, jos kyky liikkua ja toimia on rajoittunut. Varsinaisena vaalipäivänä 13.6. saa äänestää vain äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja postitse saapuneeseen ilmoituskorttiin. Äänestyspaikat ovat auki kello 9–20. Lue lisää vaaleista: www.vaalit.fi EHDOKKUUS Ehdokkaaksi kelpoisia kotikunnassaan ovat henkilöt, jotka ovat äänioikeutettuja kuntavaaleissa eikä heitä ole julistettu vajaavaltaisiksi. Ehdokkaita kuntavaaleissa voivat asettaa puoluerekisterissä olevat puolueet sekä äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset. KUNTAKENTTÄ Suomessa on yhteensä 309 kuntaa, joista 107 käyttää itsestään nimitystä kaupunki. Kunnista 16 sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa, jossa seuraavat kuntavaalit pidetään vuonna 2023. Manner-Suomen kunnissa asukasluvut vaihtelevat alle tuhannesta yli 650 000:een. Vuoden 2021 kuntavaaleissa valitaan 8 859 valtuutettua. Valtuustoihin valitaan kunnasta riippuen 13–85 jäsentä. JU H A Å M A N 5/2021 Tekijä 13 JENNA POKKA Tornio Prosessinhoitaja Outokumpu Stainless Oy, Tornion tehtaat AJASSA Tekija?_05_2021_sisus.indd 13 Tekija?_05_2021_sisus.indd 13 5.5.2021 11.51 5.5.2021 11.51
Syrjäytyminen estettävä ”Minä toivon, että yhteiskunnassa tehtäisiin kaikki mahdollinen, etteivät nuoret syrjäytyisi. Se on estettävä jo ennakkoon. Olen nuorena työskennellyt turvallisuusalalla. Siitä on jäänyt vieläkin sellainen tapa, että seuraan ja tarkkailen, mitä ostoskeskuksissa tai kaupungin keskustassa tapahtuu. Ainakin itse alalla työskennellessä opin aika nopsasti tuntemaan ne naamat, ne nuoret, jotka siellä pyörivät viikosta toiseen. Heistä oikeastaan näki, etteivät asiat ole kotona kunnossa. Tiedän, että paljon tehdäänkin syrjäytymisen estämiseksi. Mutta toivon, että Tampereellakin olisi enemmän sellaista etsivää nuorisotyötä. Toivon, että otettaisiin hanakammin yhteyttä niihin nuoriin, jotka joutuvat vaikka viranomaisten tai lastensuojelun kanssa tekemisiin. En minä ensisijaisesti ajattele rahaa, en todellakaan, mutta tulisi myös yhteiskunnalle halvemmaksi, että lasta tai nuorta autettaisiin silloin, kun hän ei ole vielä lähtenyt vaarallisille teille. Toivon, että kaikkia autettaisiin saamaan hyvä ja tasapainoinen elämä. Kun kaupunki tarjoaa vähävaraisille tai muuten heikommassa asemassa oleville perheille kohtuulliseen hintaan harrastuksia, voidaan isompia ongelmia välttää sitten myöhemmin. Yleensä on niin, että nuoret tarvitsevat aikuisten taholta vähän sellaista patistelemista, keskustelua ja yhteydenpitoa. Kaikkien vanhemmat eivät ehkä edes löydä tietoa harrastuksista. Toivon, että tämän kaltaisiin nuoriin tutustuttaisiin ja tarjottaisiin tukea ja apua.” SUVI SAJANIEMI KRISTIAN NORHO Tampere Valimotyöntekijä Tevo Lokomo Oy, Tampere JY RK I LU U KK O N EN 14 Tekijä 5/2021 Asuminen on kuntakysymys Kunnanvaltuustot viime kädessä päättävät, millaisia asuinympäristöjä on kuntalaisille tarjolla. Asumisen hintaankin kunta voi vaikuttaa. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN Kunta voi vaikuttaa asumisen olosuhteisiin kaavoituksen ja maankäytön keinoin, kertoo kehittämispäällikkö Anne Jarva Kuntaliiton Yhdyskunta ja ympäristö -yksiköstä. Yleiskaavoituksella linjataan suuria kokonaisuuksia ja asemakaavoituksessa vaikutetaan elinympäristön laatuun. Kaavoituksella vaikutetaan muun muassa liikenneyhteyksiin, palveluihin ja virkistysmahdollisuuksiin. – Nämä vaikuttavat isossa kuvassa asumisympäristön laatuun, Jarva toteaa. Korttelitasolla kaavoituksessa voidaan vaikuttaa muun muassa mihin ilmansuuntaan ikkunat aukeavat, minne autot pysäköidään ja miltä rakennukset näyttävät. Kaavoituksessa kuullaan kuntalaisten ja rakentajien mielipiteitä. Viimekädessä kunnanvaltuustot päättävät kaavoituksen linjasta. KASVUKESKUKSET SÄÄNTELEVÄT ENITEN Kaavoituskulttuuri vaihtelee eri puolilla Suomea. Pääsääntönä on, että isoissa kaupungeissa on enemmän kaavoitusresursseja ja mahdollisuuksia asettaa erityisvaatimuksia. Kaavoituksen tyyli vaihtelee alueittain myös muuten samankaltaisissa kunnissa. Kaavoituksessa annetut rakentamisen laatuvaatimukset voivat myös vaikuttaa asuntojen hintoihin. Jarva kuitenkin kertoo, että ylilaadukasta rakentamista vaaditaan harvoin. Hintoja ei myöskään voi halventaa tinkimällä yleisistä rakentamisen laatuvaatimuksista, sillä kaavoitusta ohjataan lainsäädännöllä. – Sutta ei pysty tekemään, jos kantaa vastuunsa ja noudattaa määräyksiä, Jarva sanoo. ASUNTOPOLITIIKKA ASETTAA TAVOITTEET Asuntopolitiikka on kunnalle vaikuttava työkalu, kun sitä käytetään pitkäjänteisesti, arvioi asiantuntija Tekija?_05_2021_sisus.indd 14 Tekija?_05_2021_sisus.indd 14 5.5.2021 11.51 5.5.2021 11.51
AJASSA ? Siikalatvan tiestössä suuria ongelmia ”Meillä on tämä Jylhärannan tie. Se on erittäin surkeassa kunnossa. Talvikunnossapito on tosin ollut kohtuullisen hyvää. Pakkanen on helpottanut asiaa. Kesäaikana tilanne on ihan toinen. Aikanaan tietä parannettiin: Pinnoite otettiin pois ja tilalle asetettiin jonkinlainen koepinnoite. Se pinnoite ei kestänyt kuin hetken. Toinen osuus tiestä on yhä alkuperäisellä, vanhemmalla pinnoitteella, ja se osuus on huomattavasti paremmassa kunnossa. Meidän osuutemme tiestä on surkea. Reikää reiän perään. Tietä on yritetty paikkailla kuivaöljysoralla useaan otteeseen, turhaan. Paikat ovat kestäneet korkeintaan pari viikkoa, ja reiät ovat tulleet takaisin. Hankalaa on myös silloin, kun tiellä yrittää ajaa polkupyörällä. Jos poliisi katsoisi perään, sanoisi kyllä, että onpa kaveri kunnolla maistissa, kun ajelee minne sattuu. Mutta mikäli aikoo pitää pyöränsä jotenkin ehjänä, on pakko väistellä kuoppia ja ajaa jopa vastaantulevien kaistalla. Tiessä on viiden sentin syvyisiä reikiä, ja niitä on jonossa satojen metrien matkalta. Sitten on vieläkin syvempiä, jopa 20 sentin monttuja. Niihin jos autolla ajaa, aika makeasti pamahtaa. Akselisto on vaarassa hajota. Ongelmana on se, että tiellä kulkee paljon tukkija pöllirekkoja, maatilojen maitoja eläinkuljetuksia ja muuta raskasta liikennettä. On ehdotettu, että tieosuus muutettaisiin soratieksi, mutta siitäkään ei taida tulla mitään. Sotkua lisää se, että tiestöstä osa on valtion, osa kunnan ja osa yksityisten. Kuka vastaa kokonaisuudesta?” JUHANI ARO HANNU TERVO Siikalatva Tällä hetkellä työtön, viimeisin työnantaja Siikalatvan kunta VE SA RA N TA 5/2021 Tekijä 15 Laura Hassi Kuntaliiton Yhdyskunta ja ympäristö -yksiköstä. Vuosikymmenten aikajänteellä katsottuna asuntopolitiikan keinoilla voidaan vaikuttaa kunnan profiiliin ja elinvoimaan. Toimivat asuinalueet palveluineen houkuttelevat asukkaita ja luovat uutta toimeliaisuutta johtaen positiivisiin kierteisiin. Parhaimmillaan kunnassa viranhaltijoilla ja poliittisilla päättäjillä on yhteinen näkemys asuntopolitiikan tavoitteista ja keinoista tavoitteiden saavuttamiseen. Lopputuloksista näkyy, jos yhteistä näkemystä ei ole. – Kompromisseista tulee helposti latteita. Tehdään vähän sitä ja tätä, eikä sitten olla niin vaikuttavia, Hassi pohtii. MAHDOLLISUUDET HOKSATTAVA Hassi muistuttaa, että asuntopolitiikan mahdollisuudet on kunnan itsensä hoksattava. Maankäyttöja rakennuslaki sääntelee nimensä mukaisia toimia, mutta laki ei pakota ottamaan asuntopolitiikan kokonaisuutta haltuun. – Kunnan varassa on tehdä asunto-ohjelmat ja ohjata omaa vuokrataloyhtiötä. Pysyä mukana maailmassa, kun maailma muuttuu, Hassi sanoo. Kuntien asuntoyhtiöt syntyivät isolta osin 1970luvulla, jolloin rahoitusmarkkinat olivat vielä vahvasti säännellyt. Uusille asunnoille oli kova tarve, johon kunnat vastasivat. – Suomen savupiipputeollisuuden työntekijät pystyttiin asuttamaan, Hassi kertoo taustaa. Kuntien asuntoyhtiöt ovat myös poliittinen kysymys. Täysin vapaisiin markkinoihin luottavat pitävät yhtiöitä markkinahäirikköinä ja toiset työkaluna, jolla voidaan vaikuttaa muun muassa asumisen hintaan. Hassi muistuttaa, että tänä päivänä kuntien vuokrataloyhtiöitä leimataan liikaa sosiaalisen asumisen kysymykseksi. Useimmissa kunnissa yhtiöt ovat osa tavallista asuntotarjontaa. HINTAA HANKALA KONTROLLOIDA Kunnalla on merkittävä rooli asuinympäristöjen olosuhteiden muodostumisessa. Asumiskustannukset ovat kuitenkin monelle kuntalaiselle se keskeisin kysymys. – Hintakysymys on vaikeammin kontrolloitavissa, Anne Jarva pohtii kunnan vaikutusmahdollisuuksia. Periaatteessa kunta voi tonttitarjonnalla vaikuttaa hintaan: kun tontteja on riittävästi tarjolla suhteessa asuntojen kysyntään, hintojen pitäisi pysyä kurissa. ? AJASSA Tekija?_05_2021_sisus.indd 15 Tekija?_05_2021_sisus.indd 15 5.5.2021 11.51 5.5.2021 11.51
PE N TT I VÄ N SK Ä Viedäänkö Maaningalta sen ainoa terveyskeskus? ”3 500 asukkaan Maaninka liitettiin Kuopioon vuonna 2015. Jo silloin Kuopio olisi halunnut vähentää maaninkalaisten terveydenhuoltopalveluita. Me kuntalaiset olimme eri mieltä ja saimmekin terveyskeskuksen säilytettyä vuonna 2019 – toistaiseksi. Siilinjärvi olisi rakentanut uuden terveyskeskuksen, ja uhkana oli, että Maaningan palvelut olisi siirretty sinne. Olisi ollut hassua, että toimiva terveyskeskus olisi lopetettu. Väittivät, ettei Maaningan terveyskeskusta kannata ryhtyä remontoimaan. Alun pitäen, kun Maaninka liitettiin Kuopion kaupunkiin, väitettiin, että palvelut säilyvät ennallaan. Maaninka on maalaispitäjä. Vanhempaa, huonokuntoista väkeä on paljon. Siksi olisi hyvä, että palvelut olisivat omalla kirkonkylällä. Siilinjärvelle on kirkonkylältä matkaa 20 km. Laitakyliltä matkaa voi tulla 30–40 km. Esitykseni oli jo aiemmin, että terveyspalvelut säilytetään omalla kylällä. Uhka on kuitenkin yhä olemassa.” JUHANI ARO YKSITYISEN SEKTORIN TYÖNTEKIJÄT ALIEDUSTETTUINA KUNNANVALTUUSTOISSA Julkinen sektori Yksityinen sektori Yrittäjä Kuntavaalit 2017, prosenttiosuudet työelämässä olevista Äänioikeutetut Ehdokkaat Valtuustoon valitut % 70 60 50 40 30 20 10 Lähde: Tilastokeskus, Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi kuntavaaleissa 2017 16 Tekijä 5/2021 Silti varsinkin kasvukeskuksissa kuntien on hankala vaikuttaa hintoihin tontteja tarjoamalla. Kunta voi vaikuttaa asuntojen hintoihin myös omien tonttiensa myyntija vuokrahinnoilla. Tässäkin hintojen hillintäkeinossa on heikkoutensa. – Jos kunta luovuttaa hyvän tontin halvalla, se ei välttämättä halvenna asunnon hintaa, Jarva toteaa. TONTTIVUOKRISSA HYPPÄYKSIÄ Vanhojen taloyhtiöiden tonttivuokrat ovat saattaneet nousta huimasti viime vuosikymmeninä. Ilmiön taustalla ovat 1950–1970 -luvuilla solmitut pitkät 50-vuotiset vuokrasopimukset, joissa hinta on jäänyt kauaksi tämän päivän tasosta. Kun vanhojen tonttien vuokrasopimukset uusitaan, hinta saattaa moninkertaistua. Vuokrahintojen korotuksiinkin kuntapäättäjillä on sanansa sanottavana. – Korotustahti vaihtelee kunnittain, Jarva toteaa. OULU ASETTANUT HINTAKATTOJA Kunta voi vaikuttaa yksityisestikin rakennettujen asuntojen hintaan poliittisilla päätöksillä. Oulussa kaupunki on rajannut asuntojen hintoja määrittelemällä kaupungin vuokratonteille valmistuville asunnoille enimmäismyyntihinnat. Esimerkiksi vuonna 2020 kerrostaloasunnon enimmäismyyntihinta oli 3 100 euroa neliömetriä kohti. Laura Hassi kertoo, että Oulun tontinluovutus on tavallisimmin käytetty esimerkki, kun politiikkatoimia vertaillaan kaupunkien kesken. Oulussa on edetty valitulla linjalla pitkään. Hassin arvion mukaan Oulussa poliittinen ohjaus on läpinäkyvää ja kohtelee rakennusliikkeitä ja asunnonostajia tasapuolisesti, joten ohjaus on toiminut. ? JARI VÄÄNÄNEN Kuopio Laitosmies Uimahalli, Kuopio Tekija?_05_2021_sisus.indd 16 Tekija?_05_2021_sisus.indd 16 5.5.2021 11.51 5.5.2021 11.51
5/2021 Tekijä 17 AJASSA KI TI H A IL A Riku Aalto: Kunnissa päätetään ihmisten arjesta ”Kunnissa päätetään ihmisten arkeen monin tavoin vaikuttavista asioista. Teollisuusliiton jäsenten pitää huolehtia siitä, että heidän äänensä kuuluu kunnallisessa päätöksenteossa”, Riku Aalto sanoo. Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan kunnallinen päätöksenteko on monella tavalla yhteydessä liiton jäsenten arkeen. – Jäsenemme käyttävät julkisia palveluja todella paljon. Esimerkkeinä voi mainita päiväkodit, koulut, terveydenhoidon, sosiaalipalvelut ja vapaa-ajan aktiviteetit. Melkoinen osa elämässä viihtymisestä muodostuu siitä, että nämä palvelut ovat kunnissa kunnossa. Edellisen lisäksi kunnilla on Aallon mukaan tärkeä rooli yritysten toimintaedellytysten luomisessa. – On erittäin tärkeää, että kunnissa toimii yksityisiä yrityksiä, jotka tuovat työpaikkoja ja sitä kautta julkiselle sektorille verorahoja. Vain sillä tavalla voidaan hyvinvointiyhteiskunta rahoittaa ja vain siten pystytään lunastamaan kansalaisille annettu hyvinvointilupaus. – Käytännön keinoja ovat esimerkiksi kaavoitus, luvittaminen ja muut yrityksille suunnatut palvelut, joilla vaikutetaan niiden mahdollisuuksiin toimia ja investoida. Kysymys on samalla myös siitä asenteesta, millä yritystoimintaan kunnissa suhtaudutaan. Meille on tärkeää, että kunnissa ymmärretään teollisuuden merkitys hyvinvoinnin tuottajana. TYÖNTEKIJÖIDEN ÄÄNI KUULUVIIN Aallon mukaan kuntiin tarvitaan lisää teollisuustaustaisia työntekijöitä päättämään asioista. – On melko tyypillistä, että kuntien palkkalistoilla työskentelevät ovat valtuustoissa ja hallituksissa hyvin edustettuina, mutta palveluiden käyttäjien edustus voi olla vähän heikommissa kantimissa. olla kiinnostunut kuntien palveluista ja niistä päättämisestä. Toinen puoli on sitten se, että itselle ja työkavereille tärkeät asiat tulevat varmimmin kunnallisessa päätöksenteossa huomioon otetuiksi, kun niitä on viemässä eteenpäin teollisuustaustaisia, palkansaajien asioita tuntevia ihmisiä. – Kannustan liittomme jäseniä tukemaan ehdokkaiksi ryhtyneitä jäseniä. Tukemisen ei välttämättä tarvitse olla muuta kuin keskustelua siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä ja miten kuntalaiset kokevat palvelut. Sekin riittää jo monesti, että on ehdokkaan rinnalla, antaa palautetta ja merkin siitä, että ehdokkuus on huomioitu. – Kunnallispolitiikkaan osallistuminen on arvokasta ja kunnioitettavaa työtä, Aalto toteaa. PETTERI RAITO – Kuntavaalit ovat erinomainen paikka tasapainottaa tätä asetelmaa niin, että kuntien tuottamia palveluja ovat aikaisempaa enemmän päättäjinä arvioimassa myös teollisista taustoista tulevat ihmiset. Teollisuusliiton tavoitteena on Aallon mukaan se, että liiton jäsenten ja teollisuustyöntekijöiden ääni kuuluu kunnallisessa päätöksenteossa. – Kun asioita tarkastellaan ja perustellaan eri näkökulmista, tulee päätöksenteosta avoimempaa ja laajemmin kuntalaisten tarpeet huomioon ottavaa. Tässä on teollisen toiminnan ja hyvinvoinnin yhteyden esiin nostamisen rinnalla se toinen syy, miksi Teollisuusliitto tukee taloudellisesti ja viestinnällisesti kuntavaaleissa ehdolla olevia jäseniään puoluekantaan katsomatta. ARVOKASTA JA KUNNIOITETTAVAA Hallintotieteiden maisteriksi kunnallispolitiikan oppiaineesta aikanaan valmistunut Aalto on kehottanut Teollisuusliiton jäseniä ryhtymään ehdokkaiksi ja kehottaa äänestämään kuntavaaleissa. – Ihmiset maksavat kuntaveroja aika paljon. Pelkästään siksi on hyvä ? Viime kuntavaaleissa äänestysprosentti oli noin 59 prosenttia. Jokaisen annetun äänen painoarvo oli siten melkein kaksi ääntä, kun joka toinen ääni jätettiin antamatta. Miksi luovuttaa valta muille, kun se on mahdollista pitää itsellä, Riku Aalto kommentoi. YKSITYISEN SEKTORIN TYÖNTEKIJÄT ALIEDUSTETTUINA KUNNANVALTUUSTOISSA Kuntavaalit 2017, prosenttiosuudet työelämässä olevista Tekija?_05_2021_sisus.indd 17 Tekija?_05_2021_sisus.indd 17 5.5.2021 11.52 5.5.2021 11.52
18 Tekijä 5/2021 T änään ei ole tavallinen päivä, vaan Loven 13-vuotispäivä. Syntymäpäivän ohjelma on suunniteltu tarkkaan, ja sankari on esitellyt yksityiskohtaisen suunnitelman jo etukäteen. Näin on yleensä toimittu, Tommy Holmblad kertoo. Hän on viime vuodesta asti ollut Loven tukihenkilö. – Ensiksi menemme lenkille Bamse-koiran kanssa, sitten viisi minuuttia treeniä kotikuntosalilla, treenin jälkeen syödään riistaburgerit ja sitten katsotaan elokuva. Mr. Bean – nolojen tilanteiden mies olisi mieluisa, Holmblad selostaa. Onneksi aktiivisella metsästysharrastajalla on runsaasti metsäkaurispihvejä pakkasessa. Hitsaajana työskentelevä Holmblad asuu Tukihenkilö on ystävä Mustasaaren Kvevlaxissa Vaasan seudulla. Hän on korsnäsiläisen metalliyritys Profiweldin pääluottamusmies. Noin 35 henkilöä työllistävä yritys tekee enimmäkseen aliurakointia muille seudun metallialan yrityksille, etupäässä Wärtsilälle. Maailmanlaajuinen pandemia näkyy myös tilauskannassa, mikä on käytännössä tarkoittanut lomautuksia ja nelipäiväistä työviikkoa työntekijöille. Kun vapaa-aikaa on poikkeuksellisesti ollut hiukan enemmän, nuoruudessa kehitysvammaisten lasten kanssa työskennelleelle Holmbladille syntyi ajatus vapaaehtoistyöstä. Holmblad tosin painottaa, ettei kyse ole työstä. – Olin monta kertaa ajatellut, että olisi varmasti hauskaa olla tukihenkilönä, mutta jotenkin sitä ei vaan saanut aikaan. Kun yhden pojan äiti sitten kyseli, voisinko ryhtyä hänen lapsensa tukihenkilöksi, niin vastasin kyllä. Äiti oli kutsunut Holmbladin perhettä ”Kvevlaxin Down-ystävällisimmäksi”. Tätä luonnehdintaa Holmblad arvostaa korkealle. Käytännössä tukihenkilönä oleminen tarkoittaa, että Holmblad ja pojat tapaavat Parasta tässä on, kun näkee ilon toisen kasvoilla, sanoo Tommy Holmblad, kahden kehitysvammaisen nuoren tukihenkilö. TEKSTI JOHANNES WARIS KUVAT JOHANNES TERVO Love ja Tommy laittavat tanssiksi. Tällä kertaa 1990-luvun megahitin Boombastikin Mr. Bean-version tahtiin. KOKIJA Tekija?_05_2021_sisus.indd 18 Tekija?_05_2021_sisus.indd 18 5.5.2021 11.52 5.5.2021 11.52
5/2021 Tekijä 19 AJASSA kerran viikossa tai joka toinen viikko. Loven lisäksi 13-vuotias Benjamin käy säännöllisesti Holmbladeilla kylässä. – Asumme maalla, joten aika paljon ajellaan traktorilla ja lava-autolla, treenataan kuntosalilla ja hoidetaan kanoja ja lampaita. Tai sitten pidetään leffailta. Pojilla on aika erilaiset kiinnostuksen kohteet, joten ohjelmaa on aina vähän säädettävä. ”EI TÄTÄ RAHASTA TEHDÄ” Kunta myöntää yleensä vapaaehtoisille tukihenkilöille pienen rahallisen palkkion. Summa pyörii noin kymmenessä eurossa tunnilta. Tämän lisäksi tukihenkilöpäätöksen myöntänyt kunta korvaa esimerkiksi pääsylipuista tai ruokailuista aiheutuvia kustannuksia. Holmbladin osalta järjestely tosin aiheutti hiukan taloudellisia ongelmia hänen ollessaan osa-aikaisesti lomautettuna. – Työttömyyskassa halusi nähdä työsopimuksen ja palkkakuitit kunnalta, mutta eihän minulla ole tuntilistoja ja työsopimuksia näyttää, kun kyse on vapaaehtoistyöstä. – Kesti seitsemän viikkoa selvittää koko homma, mutta rahat tulivat kuitenkin. Eihän tätä rahasta tehdä, vaan auttamisen ilosta ja siitä, että saa olla ystävä, Holmblad sanoo. Holmbladit ratkaisivat asian lopuksi niin, että Tommy Holmbladin vaimo Nina on virallisesti Love ja Tommy laittavat tanssiksi. Tällä kertaa 1990-luvun megahitin Boombastikin Mr. Bean-version tahtiin. Love ja Bamse-koira ovat hyviä ystäviä. Tommyn vaimo Nina Holmblad työskentelee Loven koulussa ja on sitäkin kautta Lovelle tuttu. Loven tukihenkilö. Hän on töissä Loven koulussa, joten he ovat sitäkin kautta tuttuja. Love ja Holmblad ovat ehtineet jäljittää lähistöllä nähtyä sutta Bamse-koiran kanssa, venyttelemään salilla ja syömään synttärihampurilaiset. Päivänsankarin mielestä valokuvaajan olisikin jo aika jatkaa matkaa. Holmblad arvioi tehtäväänsä vapaaehtoisena tukihenkilönä näin: – Pojilla on hauskaa, ja vanhemmat saavat samalla hiukan levätä. Vaikka olen varmaan vähän liian kiltti. Pojat ovat kietoneet minut sormensa ympärille, Holmblad nauraa. Suunnitelmat ensi kerralle ovat jo valmiina. Silloin on tiedossa grillikauden avaus metsästysmajalla. ? KAVEREISTA PULAA – Kaveriksi voi ryhtyä kuka tahansa. Tärkeintä on rehellisyys ja avoin mieli, hyvät kohtaamistaidot sekä huumorintaju. Tällä hetkellä etenkin nuoria miehiä toivotaan kavereiksi enemmän kuin mitä toimintaan osallistuu. Yhdistetyt kaverit solmivat kaverisopimuksen, jossa sovitaan kaveruuden pelisäännöistä, esimerkiksi kuinka usein tavataan tai ollaan yhteydessä. Joka toinen viikko tai kerran kuukaudessa on yleinen tapaamisväli. Koronapandemia on jo vuoden ajan rajoittanut kasvotusten näkemistä. Toisaalta ”digikaveruus” on lisääntynyt. Monosen mukaan kaveritreffit etäyhteyksin ovat pääosin sujuneet hyvin. – Kun kaveria tavataan laitteiden avulla, ei ole väliä, vaikka kaveri asuisi toisella puolella kaupunkia tai Suomea. Tekniikka ei tosin voi korvata ihmistä. Moni tukea tarvitseva tapaisi kaveria mieluiten kasvotusten, eivätkä kaikki halua viestitellä tai soitella. Kaveriparit odottavat tällä hetkellä kovasti tilanteen palaamista normaaliksi. Nuoret ja aikuiset, joilla on kehitysvamma, saattavat kaivata omaa luotettavaa kaveria, jonka kanssa käydä vaikka elokuvissa tai kävelyllä. Vapaaehtoista tukihenkilöja kaveritoimintaa järjestävät esimerkiksi paikalliset tukiyhdistykset, Suomen Punainen Risti ja seurakunnat. Ruotsinkielistä kaveritoimintaa koordinoi muun muassa Samarbetsförbundet kring funktionshinder SAMS. Pääkaupunkiseudulla yksi toimijoista on Tukiyhdistys 57, jonka kautta 112 kaveriparia tapaa säännöllisesti. – Vaikka toimintaamme tulee säännöllisesti mukaan uusia vapaaehtoisia, meillä on jatkuva tarve uusille kavereille. Koska haluamme yhdistää kavereiksi kaksi ihmistä, joilla on samanlaiset kiinnostuksen kohteet, jotkut joutuvat odottamaan kaveria kauemmin, sanoo yhdistyksen kehittämispäällikkö Mari Mononen. Yhdistys järjestää vapaaehtoisille koulutusta aiheista vapaaehtoisuuden periaatteet, kehitysvammaisuus, osallisuus ja kaverina toimiminen. Tekija?_05_2021_sisus.indd 19 Tekija?_05_2021_sisus.indd 19 5.5.2021 11.52 5.5.2021 11.52
5/2021 Tekijä 23 ? AJASSA E nsimmäisenä varsinaisena osuuskuntana pidetään osuuskauppaa Rochdalen pikkukaupungissa Englannissa. Köyhät kaupunkilaiset kyllästyivät kalliilla hinnalla huonoa tavaraa myyviin yksityisiin kauppiaisiin ja perustivat vuonna 1844 oman kaupan, joka ei tähdännyt voiton maksimoimiseen. Osuustoimintaliike lähti leviämään kaikkiin läntisiin maihin. Osuuskuntien muihin perusperiaatteisiin kuuluu kaikille avoin jäsenyys, kansanvaltainen hallinto eli jokaisen yhtäläinen äänioikeus, palautuksen määrä mahdollisesta ylijäämästä palvelujen käytön mukaan, puolueettomuus ja valistustyö. Erikoissuunnittelija Kimmo Kestinen Työväenmuseo Werstaasta on tutkinut ennen kaikkea tamperelaisten osuusliikkeiden historiaa. 1900luvun taitteessa Finlaysonin puuvillatehtaan väki oli etujoukoissa, kun Tampereelle perustettiin kolmekin osuuskauppaa. – Mutta Suomessa wrightiläinen työväenliike alkoi ylhäältä päin ohjattuna toimintana. Kesti jonkin aikaa ennen kuin kohde, eli työväki, otti ohjakset omiin käsiinsä ja sivistyneistö lähti pois, Kestinen kuvailee 1800ja 1900-luvun taitteen tapahtumia. Työväen osuuskauppojenkin johdossa oli ensin tehtaiden toimihenkilöitä ja muita porvareita. RUOKKIJA KRIISEISSÄ – Päivän hintaa kyllä noudatettiin, mutta tavaraa kuitenkin yleensä sai kaupasta. Yksityiset kauppiaat harjoittivat kiskontaa, velkakauppaa sekä varastoivat erityisesti sota-aikana tavaraa myydäkseen sitä myöhemmin kalliilla. Jäsen sai myös parempaa palautusta kuin muut asiakkaat. Jäsenyydestä tuli tavoiteltava asia, Kestinen toteaa Tampereenkin kaupoista. Osuuskaupat ovat Kestisen mukaan ruokkineet kansan kriiseissä, eli niin ensimmäisen kuin toisenkin maailmansodan pula-aikoina. Kun eduskunta ei kokoontunut lainkaan vuosina 1915–16, osuuskauppojen vuosikokouksista ja muusta toiminnasta kehkeytyi myös foorumi, jolla poliittista keskustelua pystyttiin käymään. Suomalaisen osuuskauppaliikkeen ”erikoisuus” on se, että taistelu kaupunkilaisen, kuluttajavaltaisen ja maalaisen, tuottajavaltaisen liikkeen välillä kärjistyi vuoden 1916 SOK:n kokoukseen ja liike jakautui kahtia: ”edistykselliseen” ja ”puolueettomaan” liikkeeseen. Työväen tunnetuimmiksi ja vahvimmiksi osuusliikkeiksi muodostuivat tamperelainen Voima ja helsinkiläinen Elanto. YHTEISKUNTA MUUTTUU, ALAMÄKI ALKAA Edistyksellisen osuustoimintaliikkeen huipentumana Kestinen pitää vuonna 1950 Tampereella pidettyä, Voiman ja koko osuuskauppaliikkeen 50-vuotisjuhlaa. 1960–70-luvuilla toiminnan edellytykset muuttuivat. – Paikalliset yhteisöt alkoivat murtua. Muutettiin kaupunkeihin. Ei ollut enää henkilökohtaista sidettä ”meidän” osuuskauppaan. Enää edistykselliseksi kutsutusta osuustoimintaliikkeestä ei ole jäljellä kuin Tradeka. Kestisen mielestä osuuskunnille olisi Suomessa kuitenkin edelleen tilausta. – Aina on toimittu yhdessä silloin, kun omat varat tai omat voimat eivät ole yksin riittäneet. Ei tämä tarve ole mihinkään kadonnut. Pienin voimin isoja asioita Tehdään yhdessä. Silloin saadaan pienin voimin aikaan isoja asioita. Tämä on osuuskunnan idea. Käypä edelleen. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekija?_05_2021_sisus.indd 23 Tekija?_05_2021_sisus.indd 23 5.5.2021 11.52 5.5.2021 11.52
24 Tekijä 5/2021 Yhteistuumin elantoa, asumista ja ruokaa maanviljelijä Jukka Lassila luomuosuuskunta Omasta Maasta. – Isoin kimmoke osuuskunta Oman Maan toiminnalle on yhteiskunnan muuttaminen yhdessä tekemisen ja yhdessä elämisen suuntaan. Osuuskunta ei aseta ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Pyrimme tuottamaan yhdessä kaikille ruokaa. Kaikki mitä tuotetaan, myös käytetään, ruokahävikkiä ei synny. Osuuskunnan kaksi tilaa sijaitsevat Tuusulassa työllistäen viisi osuuskunnan tuottajajäsentä. Kuluttajajäseniä on 180. He voivat hakea satokassin kaksi tai neljä kertaa kuussa pääkaupunkiseudun kolmesta jakelupisteestä. Osuuskunta järjestää myös talkoita ja teemailtoja. Samalla kasvatetaan yhteisöllisyyttä. Osuuskunnan kuusihenkisessä hallituksessa on puolet tuottajia, puolet kuluttajia, mutta varsinaiset viljelysuunnitelmat tekee toki viljelijä itse. Suurin vuosikokouksessa päätettävä asia on satokassin hinta, vaikka sangen monimuotoiselle jäsenkunnalle näiden luomuelintarvikkeiden hinta ei olekaan ratkaisevin asia. – Kuluttajajäsenissä on niin hyväkuin huonotuloisiakin, ihmisiä aivan laidasta laitaan. Jotkut tekevät lähes kaiken ruokansa satokassin tuotteista, joillekin se on vain pieni lisä. Mutta kaikilla on varmasti aatteellinen pohja, he haluavat tehdä asiat reilusti ja oikein. Lassila viittaa tässä niin sanotun tehomaatalouden ratkaisemattomiin ongelmiin. Hän huomauttaa, että globaali maatalous kierrättää globaalin elintarvikekaupan mukana ravinteita hallitsemattomasti. Maatalousmyrkyt uhkaavat paitsi luonnon monimuotoisuutta myös ihmisten terveyttä. Typpilannoitteiden teollinen valmistus kuluttaa kaikkein suurimman osan peltoviljelyn tarvitsemasta energiasta. – Me saamme sidottua syväjuurisilla kasveilla hiiltä peltoon kymmenkertaisesti sen, mitä kulutamme, Lassila toteaa osuuskunnan luomusertifioidusta peltoviljelystä. Viljelijä näkee Oman Maan esimerkkihankkeena, jonka pitäisi skaalautua koko maahan. – Paikallisiin resursseihin pohjautuvalla mallilla on mahdollisuus harjoittaa ekologisesti kestävää maanviljelyä. En usko, että tähän malliin siirtyminen tapahtuu nopeasti, mutta se on itse asiassa ainoa tapa, jolla voimme pitää maapallolla sellaiset olosuhteet, että ihmiskunta pysyy elossa. KOHTUUHINTAISTA ASUMISTA, PYSYVÄSTI – Tällä ei tehdä bisnestä, vaan vain kulut katetaan. Tavoitteena on taata, että asuminen on pysyvästi – Tässä meidän ajassamme osuuskunnille on taas tilausta. Ihmiset joutuvat eri tavoilla pois vakinaisista töistä, ulkopuolelle. Vaikka vapaaehtoisesti freelancereina toimiviakin on, monet haluavat tehdä työtä työsuhteessa. Mediakunta tarjoaa hyvän ja turvallisen tavan tehdä töitä, Hanna Kokkonen sanoo. Kokkonen on Journalistiliiton vuonna 2017 perustaman Mediakunnan toiminnanjohtaja. Osuuskuntaan on liittynyt 260 journalistisen työn tekijää toimittajista ja valokuvaajista graafikoihin ja kääntäjiin. – Otavamedian kaltaiset isot mediatalot ovat irtisanoneet vakinaisia työntekijöitään. Työt eivät kuitenkaan lopu. Yritykset haluavat välttää kuukausipalkkaisten työntekijöiden kustannukset ja tilata samat työt ulkopuolelta. Mediakunta hoitaa laskutuksen ja muun taloushallinnon jäsenen puolesta. Samalla huolehditaan jäsenen sosiaaliturvaja eläkemaksuista. – Mediakunta on suosittu myös opiskelijoiden tai juuri uraansa aloittelevien parissa. Alkuvaiheessa on paljon hyötyä siitä, että olemme mukana neuvottelemassa ja sopimassa työstä ja palkkioista. Yksittäinen jäsenemme voi olla myös arka pyytämään palkkioiden korotusta, parempia ehtoja tai esimerkiksi kulujen korvaamista. Usein joustoa kuitenkin löytyy, kunhan vain neuvotellaan. Vuosi vuodelta taloudellisesti paremmin menestyvän Mediakunnan asiakkaina on Kokkosen mukaan suuria ja pieniä yrityksiä. Hän pahoittelee, että työosuuskunta on kuitenkin huonosti tunnettu yritysmalli. Kokkonen kannustaa osuustoimintaan. – Osuuskunta on hyvin joustava yritysmalli. Osuuskuntia on usein perustettu huonoina aikoina, kun on haluttu parantaa omaa asemaa liittymällä yhteen. Mutta osuuskunta on yritys, tätä ei voi pyörittää harrastuksena. Tarvitaan sitoutumista, yhdessä tekemistä ja johtamista. Jonkun on myös perehdyttävä hallinnolliseen puoleen. – Tässä jokainen pystyy aidosti vaikuttamaan omiin asioihinsa, Kokkonen toteaa muistuttaen siitä, että osuuskunnassa jokaisella on yksi ääni, toisin kuin osakeyhtiössä, jossa osakkeiden määrä ratkaisee. LUOMURUOKAA, TASAVERTAISESTI KAIKILLE – Historiallisesti on aina tuotettu paikallisesti ruokaa lähialueen ihmisille. Toisen maailmansodan jälkeen tämä muuttui, mutta maapallo ei nykyistä maataloustuotantoa kestä, sanoo Tekija?_05_2021_sisus.indd 24 Tekija?_05_2021_sisus.indd 24 5.5.2021 11.52 5.5.2021 11.52
5/2021 Tekijä 25 AJASSA kohtuuhintaista, kertoo Veikko Simunaniemi Järvenpään asunto-osuuskunta Silkin periaatteista. Simunaniemi on kaupungin vuokra-asuntoyhtiön, Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtaja, ja hän vastaa myös asunto-osuuskunnasta. Ensimmäinen, seitsenkerroksinen Silkkitalo on jo rakenteilla Järvenpään Harjutielle ja toisen markkinointia aloitetaan. Markkinointia ei tosin tarvittane, sillä ensimmäisen talon asunnot varattiin heti. Syyt löytyvät edullisuudesta ja vaikutusmahdollisuuksista. – Osuuskunnan jäseneksi pääsee 1 000 eurolla. Huoneisto-osuus maksaa 3 500 euroa ja vuokravakuus 1 500 euroa. Asunnon saa siis 6 000 eurolla. Ja jos elämäntilanne muuttuu, tästä pääsee helposti eroon, vain osuuskuntamaksu jää Silkkiin. Ja aina voi palata takaisin. Myös asunnon vaihto Silkkitalosta toiseen on jäsenen oikeus, Simunaniemi toteaa. – Asukkaat pääsevät vaikuttamaan taloon jo suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi Harjutien taloon tuli todella vähän saunoja. Asukkaat halusivat saunan sijasta vaatehuoneen. Simunaniemi vakuuttaa, että vuokrat tulevat olemaan pysyvästi kohtuuhintaisia, varmuudella halvempia kuin vapaarahoitteiset vuokra-asunnot, vaikka asukkaisiin ei tarvitse soveltaa tulotai varallisuusrajoja. Silkillä on ARA:n takauslaina 30 vuoden takaisinmaksuohjelmalla. Silkki ei myöskään jaa osinkoa omistajille kuten asuntoja rakentavat ja vuokraavat, Saton tai Kojamon kaltaiset pörssiyhtiöt. Talot rakennutetaan laatu, ei kiire edellä. Taloa rakennetaan vähintään 16 kuukautta, vaikka toimitusjohtaja tietää, että samankokoisia taloja kohoaa nopeamminkin. – Puhutaan viivästymissakoista, mutta me olemme kääntäneet asian toisin päin. Me palkitsemme onnistumisesta. Urakkahinnassa on aina laatuosio. Taloon tulee aurinkopaneeleita ja maalämpö, jota käytetään myös viilentämiseen. Simunaniemen mukaan Mestariasuntojen ”huoltopuolen kaverit” ovat myös päässeet vaikuttamaan suunnitelmiin, jotta talojen ylläpito olisi mahdollisimman helppoa ja edullista. Mestariasunnot on osuuskunnan perustajajäsen, jolla on oikeus pitää huolta tärkeimmistä kunnossapitotöistä. Muutoin osuuskunta toimii täysin yksi huoneisto, yksi ääni -periaatteella. Asumisosuuskunta olisi Simunaniemestä erinomainen lisä omistusasumisen kirjoon. Nimenomaan kaupungin vuokra-asuntoyhtiöt olisivat hänestä luontainen rakennuttajataho. – Rakennuttaminen ei voi olla harrastelua. Kunnan vuokrataloyhtiössä on jo valmiiksi ammattilaisia ja ammattiosaamista. Tämä takaa, että rakentamisen hinta pysyy kurissa ja että elinkaarikustannusten merkitys ymmärretään. ? Tekija?_05_2021_sisus.indd 25 Tekija?_05_2021_sisus.indd 25 5.5.2021 11.52 5.5.2021 11.52
26 Tekijä 5/2021 KEKSINTÖ RASKAAN TYÖN TEKIJÄT ILMAN LIIKUNTAA Henkilöstön liikuntaa tuetaan useilla työpaikoilla. Kahdessa työpaikassa kolmesta on saatavilla välineitä taukoliikuntaa varten. Kuitenkin vain joka 10. organisaatiolla on henkilöstöliikuntaa koskeva suunnitelma ja mitattavat tavoitteet, todetaan Olympiakomitean Henkilöstöliikuntabarometrissa. Yli 90 prosenttia istumatyötä tekevistä kertoo, että työyhteisössä on kiinnitetty huomiota liikkeen lisäämiseen työpäivän aikana. Tilanne on huonompi yrityksissä, joissa tehdään fyysistä työtä. Vain 16 prosenttia raskaan työn työpaikoista tarjoaa palauttavaa liikuntaa työpäivän aikana. Taukoliikunnasta virkeyttä ja virtaa TEKSTI TIINA TENKANEN KUVA ISTOCK Työn tauotus ja liikunta ovat osa työhyvinvointia ja työturvallisuutta. Tauoista alettiin määrätä työehtosopimuksissa jo vuosisadan alussa. Vuonna 1904 tehdyn Porin Tulitikkutehtaan ohjesäännön mukaan työntekijät saivat pitää työpäivän aikana kaksi kolmen vartin lepoa ja yhden tunnin mittaisen levon. Työpäivä alkoi kello 6.30 ja loppui kello 19. 1800-luvun lopulla syntyneen liikuntaliikkeen seurauksena perustettiin urheiluseuroja sekä työpaikkojen puulaakeja, jotka tähtäsivät kilpaurheiluun. Kansanurheilun keskusliiton tavoitteena oli 1950ja 1960lukujen taitteessa kehittää työpaikkaja ammattiyhdistysharrasteurheilua. Tutkijoiden mukaan taukoliikunnan idea syntyi alun perin sosialistisissa maissa. Suomeen taukoliikunnan malli saatiin Ruotsista 1960-luvun lopulla. Silloin myös koulutettiin ensimmäiset taukoliikuntaohjaajat. 1970-luvulla hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettaessa myös työoloja ja työterveyshuoltoa kehitettiin. Yksipuolisiin työasentoihin ja niiden aiheuttamiin vaivoihin alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota, samoin liian vähäiseen liikuntaan. Samaan aikaan taukoliikunta rantautui työpaikoille. Ammattijärjestöt ottivat työolot – myös taukojumpan – edunvalvonta-asioikseen, jolloin ne politisoituivat, kertoo Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likesin tutkija Maria Rantala. 1970-luvun lopulla kampanjoitiin työliikunnan ja elpymisliikunnan puolesta. Työväen Kuntoliiton kampanjajulisteessa esiteltiin duunarimiehen käsijumppaa sekä selän että jalkojen rentouttamista. Suomen Kuntaurheiluliiton julisteessa naistoimistotyöntekijä jumppasi tauollaan. 1980-luvulta lähtien suurten yritysten työterveyshuoltoon palkattiin fysioterapeutteja, jotka organisoivat työpaikkaliikuntaa, muun muassa taukojumppaa. – 1990-luvulla taukoliikuntaa toteutettiin työpaikoilla esimerkiksi ohjattuna ryhmäjumppana, porraskävelytai askelkampanjoina, Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Rauramo muistelee. Vuoden 1990 tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä tehtiin työkykyä ylläpitävää eli tyky-toimintaa koskeva sopimus. Nykyään työn tauottaminen ja taukoliikunta on ajankohtaista aivotutkimuksen tulosten sekä etätyön vuoksi. – Aivojen hyvinvointi vaatii tauotusta. Jatkuvassa ylivirittyneessä tilassa aivot eivät työskentele tehokkaasti, Rauramo toteaa. Esimerkiksi koodareille on järjestetty tiloja päiväunia varten, sillä unessa aivot palautuvat tehokkaimmin. Päätteelleen tai kännykkään voi asentaa sovelluksen, joka muistuttaa tauoista ja ehdottaa jumppaliikkeitä. Tauottamisella ja sopivalla liikunnalla haetaan monenlaisia hyvinvointivaikutuksia. Siksi muutamat työnantajat ovat sisällyttäneet palkalliseen työaikaan tietyn tuntimäärän liikuntaa. MIELIALA PARANEE LIIKKUMALLA Liikunnalla vähennetään elintasosairauksia, kuten lihomista, mutta tutkijoiden mukaan liikunta vaikuttaa eniten aivoihin. Muisti ja keskittymiskyky paranevat ja stressi vähenee. Muun muassa masennuksen hoidossa liikunnalla on suuri merkitys. Tutkimusten mukaan masentumisriskiä voidaan vähentää 50 prosenttia yhdellä kävelylenkillä viikossa. Valtioneuvoston liikuntapoliittisessa selonteossa todetaan, että suomalaisista aikuisista vain joka viides liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle UKK-instituutin laskelmien mukaan jopa 7,5 miljardia euroa vuodessa. SOMENISKA ON NYKYAJAN VAIVA Älypuhelimen toistuva selailu voi aiheuttaa niin sanotun someniskan. Niska rasittuu, kun päätä pidetään eteenpäin kallistuneena. Suorassa ryhdissä pää painaa vain 5 kiloa, mutta tutkijoiden mukaan 60 asteen kulmassa pää rasittaa niskaa jo 27 kilon verran. Siksi niskaa ja hartioita saattaa särkeä puhelimen selaamisen jälkeen. Lisäksi puhelimen sinivalo saattaa vaikeuttaa nukahtamista. Samoja vaivoja voi kokea myös näyttöpäätteen äärellä. Älypuhelimen käytön sekä näyttöpäätetyön haittoja voi lieventää hyvällä ryhdillä sekä vaihtamalla välillä asentoa, Työterveyslaitoksesta muistutetaan. Tekija?_05_2021_sisus.indd 26 Tekija?_05_2021_sisus.indd 26 5.5.2021 11.52 5.5.2021 11.52
? ”Mieluummin kuolen, kuin menen takaisin” – Suomalaisilla maatiloilla hyväksikäytetään ukrainalaisia työntekijöitä ? BLOGI: Taru Aalto: Kun työaika päättyy, harrastaminen alkaa ? OIVALTAJA: Henri Åkerlund: ”Työntekijällä on oikeus pidättäytyä vaarallisesta työstä” ? REPORTAASI: Murata valmistaa elintärkeitä antureita ? VIERAILIJA: Arja Sääkslahti: Miten itsestään selvästä tuli suuri huolenaihe? LUETUIMMAT HUHTIKUU www.tekijälehti.fi VI LL E TI ET ÄV Ä IN EN LYHYET AJASSA 5/2021 Tekijä 27 2/2021 LEHTIPISTEISSÄ UISTIMET SYVÄLLE ILMAN TAKILAA HAPPITILANNE vaikuttaa kalojen oleskelusyvyyteen VaellusLOHI muuttaa reittejään www.vetouistelulehti.fi H puh. 03-7625 775 H Uistimet syvälle ilman takilaa H Vaelluslohi muuttaa reittejään kevään lämpötilan mukaan H Happitilanne voi vaikuttaa kalojen oleskelusyvyyteen H Murolekoskesta löytyi järvilohenpoikasia H Tenojoki rauhoitetaan, harriluvalla kalaan H Opi vuolemaan omia vaappuja H Maalaa oma väri raksihuppuun H Lohisuvannon loimulohta H Arvoituksellinen kyttyrälohi H Lohipeltien erikoinen värimaailma H Perämoottori sisäperän tilalle ym. ym. KOHTAAMISET TYÖSSÄ AIHEUTTANEET AHDISTUSTA KORONAKRIISI SAK:n korona-ajan työtä selvittävän tutkimuksen mukaan SAK:laisilla aloilla työskentelevät eivät juurikaan ole päässeet pakenemaan koronariskiä etätyön suojiin. Sen lisäksi koronaviruksen aiheuttama uhka terveydelle ahdistaa suurta osaa vastaajista. Kyselytutkimuksen ennakkotietojen mukaan SAK:laisten liittojen jäsenistä lähes kaksi kolmesta (63 %) kertoo olleensa ahdistunut koronaviruksen aiheuttaman terveydellisen uhkan vuoksi. Useimmiten ahdistusta ovat kokeneet julkisella sektorilla (74 %) sekä palvelualalla työskentelevät jäsenet. Valtaosa (85 %) SAK:laisista työntekijöistä on ollut työssään suorassa fyysisessä yhteydessä muihin ihmisiin. – Haluamme nostaa esiin, että koronan myötä sairastumisen uhka ja pelko ovat erityisesti osuneet lähityötä tekeviin ihmisiin. Julkisuuden keskustelu on kuitenkin pyörinyt etätyön ympärillä, SAK:n työympäristöja tasa-arvoasiantuntija Anne Mironen sanoo. Lue lisää: www.sak.fi > hae: "kohtaamiset" TAITAJA-KISAT VIRTUAALISESTI 18.–20.5. AMMATTITAITO Taitaja on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen tapahtuma, jossa kilpaillaan nuorten ammattitaidon Suomen mestaruuksista. Tänä vuonna koko tapahtuma toteutetaan virtuaalisesti ja näytetään livelähetyksenä verkossa 18.–20.5.2021. Taitaja2021-finaaliin pääsi semifinaaleiden kautta 360 ammattiin opiskelevaa nuorta. Kilpailulajeja on 46. Tapahtuman järjestävä taho on Oulun koulutuskuntayhtymä OSAO. Tämän vuoden Taitaja-kisoissa Teollisuusliitto palkitsee stipendeillä mediasuunnittelu-, vaatteenvalmistus-, huonekalupuuseppä-, CNC-koneistussekä koneenasennus ja kunnossapito -lajien voittajat. Katso kisoja: www.taitaja2021.fi VALMISTAUDU JO: KSR:N APURAHAHAKU TAAS ELOKUUSSA APURAHAT Kansan Sivistysrahasto (KSR) tukee apurahoilla sivistystyötä, kulttuuria, yhteiskunnallista tutkimusta ja kansainvälisen solidaarisuustyön tiedotusta. KSR:n kohderyhmänä on erityisesti suomalainen työikäinen väestö, ja sen alaisuudessa toimii oma erillinen Teollisuusliiton rahasto. Apurahan hakeminen tapahtuu sähköisesti KSR:n verkkosivujen kautta 1.–31.8. Lue lisää: www.sivistysrahasto.fi YLEISSITOVUUS TULEE SÄILYTTÄÄ TYÖEHTOSOPIMUKSILLA MIELIPIDE Teknologiateollisuus ry:n päätös lopettaa työehtosopimusten neuvotteleminen oli paha isku sopimuspolitiikalle, juuri kun työmarkkinoilla pitäisi päästä kasvun tielle koronakriisin runtelemassa Suomessa. Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välisessä työehtosopimuksessa on laajasti voinut sopia paikallisesti vain raamit sekä minimitaso säilyttäen. Olemme onnistuneet löytämään eri yritysten kanssa sopivia ratkaisuja. Siksi kuulostaa omituiselta, kun Teknologiateollisuus yhtäkkiä haluaakin lopettaa toimivan yhteistyön perustellen sitä ”paikallisen sopimisen lisäämisellä”. Todellinen syy on ay-liikkeen heikentäminen ja pyrkimys aiheuttaa työntekijöiden keskuudessa hajaannusta. Tavoitteena on yleissitovuuden murtaminen ja asettaa työntekijä mahdottomaan tilanteeseen sopimuksien puolustamisessa. Valtakunnallinen työehtosopimus on paras perusta toimivan yhteistyön sekä vakaan työilmapiirin luomiseksi. Toivomme, että työnantajat palaavat alakohtaiseen työehdoista sopimiseen. ITÄ-UUDENMAAN TEOLLISUUSTYÖNTEKIJÄT RY Tekija?_05_2021_sisus.indd 27 Tekija?_05_2021_sisus.indd 27 5.5.2021 11.52 5.5.2021 11.52
5/2021 Tekijä 29 TYÖSSÄ ? Nauhaa ja nyöriä ? Pääluottamusmies Heli Virolainen on nauhanvalmistaja toisessa polvessa. Hänen äitinsä Anja Luoma työskentelee myös Inkan punomossa. Virtain Killinkosken partaalle kohosi runsas sata vuotta sitten Suomen ensimmäinen nauhatehdas, jonka monet muistavat Inkaolkaimista. Vielä 40 vuotta sitten Inka Oy työllisti yli 200 nauhanvalmistajaa. Useamman yrityssaneerauksen jälkeen heitä on jäljellä 26, mutta hyvässä työporukassa on ilo sinnitellä eteenpäin. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN Tekija?_05_2021_sisus.indd 29 Tekija?_05_2021_sisus.indd 29 5.5.2021 11.53 5.5.2021 11.53
30 Tekijä 5/2021 P unomakoneet säksättävät Inkan nauhatehtaalla Virtain Killinkoskella, kun nauhanvalmistaja Heli Virolainen siistii puolaamiaan lankapuolia. – Katson, että kaikki langat ovat samalla kierrolla. Sitten leikkaan hännän pois, ettei se mene punomakoneen pohjan alle ja kiristä lankaa. Se näkyy virheenä nauhassa. Virolainen on työskennellyt maamme vanhimmalla nauhatehtaalla neljä vuotta. Hän siirtyi Inkalle apulaismyymäläpäällikön tehtävistä, kun Killinkosken kauppa suljettiin. – En minä täällä varmaan muuten olisikaan, mutta nämä ihmiset. Olen tuntenut heidät syntymästäni asti ja tulen joka ikisen kanssa toimeen. Täällä on hyvä työporukka. Esimies tuo Virolaiselle uuden työohjeen. Sen mukaan Virolainen puolaa seuraavaksi kuudelletoista 110-milliselle puolalle valkoista polyesterilankaa kaihdinnarua varten. ? Nauhanvalmistaja Terttu Vähämaa tarkistaa työntömitalla, että vyötärönauhan leveys täsmää. INKA OY PERUSTETTU 1898 KOTIPAIKKA Virrat OMISTAJAT Kuusi yksityishenkilöä, joista neljä työskentelee yrityksen johdossa ja yksi omistaa osuutensa sijoitusyhtiön kautta TUOTANTO Kudotut ja punotut nauhaja nyörituotteet HENKILÖSTÖ 35, joista tuotannon työntekijöitä 26 LIIKEVAIHTO 3,8 milj. euroa (2020) Tekija?_05_2021_sisus.indd 30 Tekija?_05_2021_sisus.indd 30 5.5.2021 11.53 5.5.2021 11.53
5/2021 Tekijä 31 TYÖSSÄ ? Inka Oy valmistaa kuminauhojen lisäksi venyviä ja venymättömiä naruja ja nyörejä esimerkiksi kengännauhoja, vaatteita ja talutushihnoja varten. Lisäksi tehdas tuottaa nauhoja ja remmejä muun muassa hydrauliikkateollisuuteen, moottoreihin, potilasnostimiin ja kertasidontaan. Virolainen aloitti pääluottamusmiehenä tammikuussa. Maaliskuussa hän jo otti palkankorotukset puheeksi, mutta ehdotus ei ottanut tuulta alleen. – Tekstiilija muotialan palkkataso on matala, ja työtä on liikaa työntekijää kohti. Uusia työntekijöitäkin olisi helpompi löytää, jos palkka olisi parempi, Virolainen perustelee. Esimerkiksi viime keväänä kuminauhakoneita haettiin varastosta asti. Parhaimmillaan niitä kävi kolmessa vuorossa yli sata. – Joka vuorossa yksi ihminen käytti niitä kaikkia. Pahimpaan ruuhkaan saimme pari lisäkättä. Nyt ne koneet seisovat, kun moni asiakas ostaa kuminauhat ulkomailta halvemmalla, kun niitä sieltä taas saa. VAKITUINEN TYÖ LÄHELTÄ Alkuvuodesta Inka palkkasi kaksi uutta työntekijää. Työkuorma tosin ei vähentynyt, sillä samaan aikaan kaksi työntekijää irtisanoutui. Sanna Hakala aloitti Inkalla helmikuussa nähtyään Facebookissa ilmoituksen avoimista työpaikoista. – Soitin siltä istumalta. Seuraavan viikon maanantaina tulin haastatteluun ja keskiviikkona minulle soitettiin, että tuletko töihin, Hakala kertaa. Viime vuonna hän kulki Killinkoskelta puolen vuoden ajan töissä Atrian tehtaalla Nurmossa. Matkaa kertyi 85 kilometriä suuntaansa. – Olisin päässyt Atrialle nytkin helmikuussa, mutta valitsin Inkan, kun tämä on kuitenkin vakituinen työ ja lähellä kotia. Olen viihtynyt täällä tosi hyvin. ? Viimeistelyssä Terttu Vähämaa (vas.) perehdyttää Annika Liminkaa uusiin tehtäviin. Täällä on ehdottomasti parhaat työkaverit, Vähämaa sanoo. Tekija?_05_2021_sisus.indd 31 Tekija?_05_2021_sisus.indd 31 5.5.2021 11.53 5.5.2021 11.53
32 Tekijä 5/2021 32 Tekijä 5/2021 Hakala tekee tukkikutomossa kahta vuoroa. Täällä langat eivät ole puolilla, vaan tukeilla. Maallikon silmään ne näyttävät isoilta ompelukoneen puolilta. – Täällä on kolmekymmentä konetta, mutta niistä noin puolet käy kerralla. Kiertelen koneita ja katselen, onko joltain koneelta kudelanka loppunut. Näin on päässyt käymään kutomakoneella, joka valmistaa mustaa, 51 milliä leveää kuminauhaa. Työohjeen mukaan sitä pitäisi tehdä 4 000 metriä. Hakala nousee siniselle keittiöjakkaralle. Hän pyörittää hetken kudelankaa sormissaan ja pujottaa sen sitten näppärästi paikoilleen. Kolmannella kerralla kone suostuu yhteistyöhön ja alkaa taas suoltaa mustaa kuminauhaa isoon pahvilaatikkoon. – Lanka katkesi kaksi kertaa. Joskus kudelankoja joutuu pujottamaan useitakin kertoja, ennen kuin kone taas käy, Hakala selittää. Kudelangan loppuminen aiheutti kuminauhaan syherön. Sen Hakala kertoo vetävänsä pahvilaatikon reunalle, jotta työkaverit viimeistelyssä huomaavat leikata sen pois. Inkan tuotteista 65 prosenttia päätyy kotimaan markkinoille ja loput vientiin, lähinnä Baltiaan ja Skandinaviaan. Vanhan nauhatehtaan suunnitteli Suomen tuotteliain kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck. Sen vanhimmat osat ovat valmistuneet vuonna 1908, ja rakennus on suojelukohde. SUOMEN ENSIMMÄINEN NAUHATEHDAS Suomalainen nauhateollisuus sai alkunsa, kun oululainen vuori-insinööri P.G. Holm perusti maamme ensimmäisen nauhatehtaan Virtain Killinkoskelle vuonna 1898. P.G. Holm Oy osti helsinkiläisen kilpailijansa Ab Helsingfors Sidenväfveri Oy:n vuonna 1933 ja siitä tuli Suomen nauhateollisuuden valtias 1950-luvun lopulle saakka. Sotavuosina Killinkosken nauhatehdas tuotti lähes yksinomaan sotatarvikkeita, kuten kaasunaamarinauhaa, telttaremmejä ja konekivääreiden patruunanauhaa. Olkainkuminauha on yhä yksi tehtaan tuotteista, vaikka maankuuluja Inka-olkaimia ei Killinkoskella enää tehdäkään. Henkseleiden lisäksi tehdas valmisti 1940-luvulla muun muassa kanttinauhaa, sukkanauhoja, hattunauhaa ja silkkinauhaa. Inka Oy syntyi, kun Kutomo & Punomo osti P.G. Holm Oy:n vuonna 1967. Tehdas alkoi 1960luvulla valmistaa myös teollisuuden käyttöön tarkoitettuja raskaita nauhoja. Inkan nykyinen tehdasrakennus valmistui vuonna 1980. Vanhassa nauhatehtaassa toimii nykyään muun muassa tehdasmyymälä, nauhamuseo ja kirpputori. Lähde: Inka Oy Tekija?_05_2021_sisus.indd 32 Tekija?_05_2021_sisus.indd 32 5.5.2021 11.53 5.5.2021 11.53
5/2021 Tekijä 33 ? TYÖSSÄ “JOUSTAVUUS ON ISO ASIA” Viimeistelyssä on käynnissä artikkelin vaihto. Nauhanvalmistaja Annika Liminka nitoo valkoisen resorinauhan kiinni mustaan. Apuna hänellä on työpari Terttu Vähämaa. – Se oli helppo vaihto. Joskus pitää tehdä isompia säätöjä. Nyt lisäsimme vain nopeutta ja vettä, koska uuden artikkelin liima oli laimeampaa kuin edellisen, Vähämaa kertoo. Kone kuljettaa nauhan isosta pahvilaatikosta ensin liimaa sisältävään lokeroon. Sitten nauha pyörii kahden lämpötilaltaan noin 300-asteisen rummun ympäri. – Rummuilla nauha kuivuu ja silittyy. Tästä se menee kiekotukseen, Liminka kertoo. Hän aloitti työt Inkalla Vähämaan opastuksessa pääsiäisen jälkeen. Sitä ennen hän ehti olla viisi vuotta kotona kahden lapsen kanssa. Tehdastyö, päivävuoro ja virtolaisittain lyhyt, 12 kilometrin työmatka ovat kaikki plussaa. Erityisesti Liminka kiittelee työnantajan joustavuutta. – Saan tulla, kun tykkään, kunhan kahdeksan tuntia päivässä tulee täyteen. Se on kyllä iso asia. Tänäänkin, kun lapset heräsivät aikaisin, olin jo puoli kahdeksalta töissä. Jo ensimmäisellä työviikollaan Liminka käytti koneita viimeistelyssä yksin. – Opin tekemällä. Olen saanut Tertulta todella hyvää opastusta. Toki on paljon vielä sellaistakin, mitä emme ole käyneet läpi, Liminka sanoo. Vähämaa puolestaan on otettu siitä, että saa siirtää osaamistaan nuoremmalle. – Annika on kätevä ja suhtautuu työhön sillä lailla kuin pitääkin. Sanoin jo pomolle, että koittakaa pitää tästä tytöstä kiinni, Vähämaa sanoo. Toistaiseksi ainoa miinus uudessa työpaikassa on palkka, Liminka sanoo. – Se on aika huono, mutta teen mieluummin työtä huonolla palkalla kuin olen kotona tekemättä mitään. LOUNAAKSI KOULURUOKAA Musta resorinauha vilistää viimeistelyssä mallikkaasti. Vähämaa selvittää viereiseltä koneelta tulevaa mustaa kuminauhaa, johon on juuri lisätty palonestoaine. – Tämä menee palomiesten kypäriin. Ei tätä nauhaa millään aineella saa sellaiseksi, ettei se palaisi, mutta nyt se ei syty ihan niin herkästi. Viimeistelyssä on mahdollista käsitellä nauhat myös infrapunasuojauksella. Tällöin nauha ei heijasta valoa takaisin ja antaa siten turvaa sotilaille. ? Kaikkea oppii, kun saa hyvän perehdytyksen, sanoo helmikuussa nauhanvalmistajana Inkalla aloittanut Sanna Hakala. Tekija?_05_2021_sisus.indd 33 Tekija?_05_2021_sisus.indd 33 5.5.2021 11.53 5.5.2021 11.53
34 Tekijä 5/2021 ? Nauhanvalmistajat voivat värjätä nauhat asiakkaan toiveiden mukaisesti. Värjäyskoneen höyryt ja käryt tosin kiusaavat työntekijöitä. Vähämaa ja Liminka käyttävät kolmattakin konetta. Se viimeistelee tällä kertaa valkoista vyötärönauhaa. – Sitä pitäisi ensi viikolla lähteä 26 000 metriä, Vähämaa sanoo. Erilaiset nauhat ja nyörit ja kaikki niihin liittyvät työvaiheet ovat tulleet hänelle tutuiksi 40 työvuoden aikana. – Tulin tänne lokakuussa 1980. Täällä oli silloin yli 200 työntekijää. Punomot ja kutomot kävivät kolmessa vuorossa, ja oma ruokalakin meillä oli, Vähämaa muistelee. Ruokalaa ei ole ollut enää vuosiin. Vähämaa nauttii lounaaksi kouluruokaa, jonka konttorin väki noutaa kaikille annoksen tilanneille Killinkosken koululta. – Hiljaistakin aikaa on ollut. Välillä teimme kolmepäiväistä viikkoa, ja velkasaneerauskin on koettu monta kertaa, mutta sitkeästi on menty eteenpäin. Edes työnantajan taloudelliset haasteet eivät ole saaneet Vähämaata harkitsemaan työpaikan vaihtoa. – Tämä on ollut tosi hyvä työpaikka. Pomo ei ole koko ajan niskan takana, ja aina olen saanut vapaata, kun sille on ollut tarvetta. Minulla ei ole pahaa sanottavaa mistään. Eläkepäivät kutsuvat alavutelaista Vähämaata syksyllä. – Vähän haikealta tuntuu jäädä pois, hän tuumaa. “ALA EI KIINNOSTA NUORIA” Vähämaa ei suinkaan ole ainoa lähellä eläkeikää oleva nauhanvalmistaja Inkan tehtaalla. Yli puolet työntekijöistä on työskennellyt Inkalla jo yli 30 vuotta. – Tänne pitäisi saada nuoria hommiin, mutta ala ei kiinnosta heitä, harmittelee työsuojeluvaltuutettu Tommi Hannukka. Hän itse tuli Inkalle töihin heti ammattikoulun jälkeen vuonna 1984. – Kouluttauduin oppisopimuksella laitosmieheksi. Se kesti kaikkiaan viisi vuotta. Olin vanhempien laitosmiesten opissa eri osastoilla. Sen parempaa koulutusta ei voi saada. Nykyään Hannukka toimii tuotesuunnittelijana ja laitosmiehenä kutomossa. Hän vastaa omassa vuorossaan koneiden käyntikunnosta, artikkeleiden vaihdoista ja käynnistyksistä. – Olen kiinnostunut tekniikasta. Työni on haastava ja monipuolinen. Koen joka päivä onnistumisen tunteita. Kaikki päivät ovat erilaisia, ja se tuo virtaa tekemiseen. Suurin osa kutomon koneista on peräisin 1980luvun lopulta. Ne ovat käyneet kolmessa vuorossa yli 30 vuotta ilman mitään suurempia vikoja, Hannukka kertoo. Varaosia niihin ei tosin tahdo enää saada, Hannukka harmittelee. Ennen niitä tehtiin tehtaan omassa pajassa, mutta sitä ei enää ole. – Työsuojeluasiat meillä on hyvällä mallilla. Ainoastaan värikoneelta tulevaan höyryyn ja käryyn pitäisi saada pikainen ratkaisu. Toukokuussa Inkan tehtaalle on määrä tulla painokone. Se edellyttää ilmastoinnin päivittämistä. Hannukka toivoo, että samalla poistuvat myös värikoneen pulmat. ? Syksyisin Inkan tehtaalla Virtain Killinkoskella on ollut tapana aloittaa yt-neuvottelut. Yrityksen johto perustelee niitä taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. – Näin on ollut jo vuosia. Veikkaan, että syyskuussa tulee taas yt-kutsu. Se on ärsyttävää, sanoo pääluottamusmies Heli Virolainen. Viime vuonna lomautukset jäivät väliin koronakiireiden vuoksi. – Meillä oli silloin vielä tilauksia päällä suojavarusteiden, essujen ja maskien nauhoista, eikä meitä voitu lomauttaa. Työnantajan näkökulmasta homma meni pipariksi, mutta meille se sopi, sanoo työsuojeluvaltuutettu Tommi Hannukka. Perinteisesti nauhanvalmistajat on lomautettu marras–joulukuussa viideksi tai kuudeksi viikoksi. Lomautus osuu ikävästi samaan aikaan, jolloin työntekijöille maksetaan palvelusvuosilisät. – Oikeasti ei ole ollut hiljaista. Meistä lomautukset haiskahtavat siltä, että palvelusvuosilisät halutaan maksattaa työntekijöillä, Hannukka toteaa. Virolaisen tavoitteena on saada kumottua seuraava tarpeeton lomautus. – Minä kyllä kyseenalaistan jatkossa lomautuksen perusteet moneen kertaan ja pystyn luottamaan, että työntekijät ovat minun tukenani, Virolainen sanoo. Jos yt-kutsu tulee, syyniin joutuu myös lomautuskäytäntö. Tähän asti lomautus on toteutettu siten, että työntekijät ovat olleet neljä päivää viikossa töissä ja perjantaisin lomautettuna. – Toimitusajoista on silti pitänyt pitää kiinni. Olemme tehneet neljässä päivässä viiden päivän työt. Itseämme saamme syyttää. Olemme joustaneet liikaa. Ansiosidonnainen päivärahakin jää nauhanvalmistajilta yleensä saamatta, sillä omavastuuaika on viisi päivää. – Kun meidän karenssipäivämme tulevat täyteen, siihen se lomautus sitten loppuukin. Jos lomautuksen tarve on todellinen, sen pitää kestää vähintään viikko, Virolainen sanoo. LOPPU LOMAUTUKSILLE Tekija?_05_2021_sisus.indd 34 Tekija?_05_2021_sisus.indd 34 5.5.2021 11.53 5.5.2021 11.53
5/2021 Tekijä 35 “Kaikki päivät ovat erilaisia, ja se tuo virtaa tekemiseen.” TOMMI HANNUKKA Työsuojeluvaltuutettu TYÖSSÄ Tekija?_05_2021_sisus.indd 35 Tekija?_05_2021_sisus.indd 35 5.5.2021 11.53 5.5.2021 11.53
36 Tekijä 5/2021 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Onko meillä varaa käyttää nanoja? Monet tutkijat väittävät, että meillä ei ole varaa olla käyttämättä nanopartikkeleita kaikkeen ja kaikkialla. Työsuojeluvaltuutettu Jarkko Kurvinen kääntää hokeman toisinpäin. Koska pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta, meillä ei ole varaa käyttää nanoja. T ikkurila Oyj:n maalitehtaan työsuojeluvaltuutettu Jarkko Kurvinen alleviivaa, että Vantaan tehtaalla noudatetaan tunnollisesti nykytietämyksen mukaisia turvatoimia nanomateriaaleja käsiteltäessä. – Käyttämämme titaanidioksidin partikkelikoko vaihtelee, joten sitä ei suoraan ilmoiteta nanomateriaaliksi. Mutta käytännössä osassa meidän kuiva-aineistamme, kuten titaanidioksidi, sinkkioksidi, mikrokuituinen selluloosa ja talkki, on nanoluokan partikkeleita. Kurvinen naurahtaa, että työntekijät kutsuvat tehtaalla käytettyjä 3M ABEKPP3 -maskeja filttereiden muodon ja sijainnin takia kärpäsen silmiksi. – Silloin kun pölyjen lisäksi on vielä liuottimia ja höyryjä, mennään kireämpiin suojauksiin ja käytetään kasvot peittävää visiirimaskia, jossa on akkukäyttöiset P3-filtterit. Suojavaatetuksetkin ovat viranomaisten ja yrityksen ohjeiden mukaisia, mutta Kurvista huolettaa ennen kaikkea tietämättömyys pitkäaikaisista vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön. ASBESTI, DDT… JA NANOT? – Asbesti ja DDT olivat mainioita aineita niihin tarkoituksiin, mihin niitä käytettiin, Kurvinen muistuttaa. Asbestin keuhkoja tuhoava vaikutus tiedettiin Englannissa jo 1890-luvulla, mutta teollisuuden kaupallisten etujen ja tiedon pimittämisen vuoksi asbestia ei ole vieläkään saatu kiellettyä kaikkialla maailmassa. Kurvinen miettii, miksi tuotantolaitoksissa sallitaan jo nanomateriaalien laajamittainen käyttö akateemisia tutkijoita vähäisemmin varustein. – Tutkijat varautuvat pahimpaan omissa laboratorioissaan pukeutuen avaruuspukuihin. Mutta laajamittainen kaupallinen käyttö sallitaan heppoisin perustein, vaikka tutkimuksia pitkäaikaisista vaikutuksista ei ole. Missä ovat ne kaikki tutkimukset, joita kaavailtiin julkaistaviksi EU:n suuressa nanosuunnitelmassa turvallisuudesta, Nanosafety in Europe 2015– 2025? Tätä Kurvinen ihmettelee. Hän on kuitenkin hyvin perehtynyt niihin tutkimuksiin, joista tietoja on tihkunut, esimerkkinä sinkkioksidista. – Sinkkioksidin nanokokoiset hiukkaset ketjuuntuvat muodostaen ryppäitä. Kun niitä kertyy keuhkoihin riittävä määrä, sanoohan jo järkikin, että ne muodostavat suonitukosriskin. TUTKIMUSTULOKSET BISNESTÄ MYÖTEN Suomalaiset yliopistot on pakotettu hakemaan rahoitusta yrityksiltä. Kurvinen sanoo, että tieteen riippumattomuuden vaarantuminen ja yliopistotutkimuksen kaupallistuminen Akatemiatutkija Anna Lähde kuvattiin Itä-Suomen yliopiston nanolaboratoriossa Kuopiossa Tekijän numeroon 3/2018. on hänestä suorastaan pelottavaa. Bisnes vaatii itselleen mieluisia tuloksia, ja rahoituksen myötä tutkijoilla voi olla paineita itsesensuuriin. – Minusta terveystutkimuksia pitäisi tehdä aivan yhtä suurella painoarvolla kuin kehitellään nanohiukkasten kaupallista käyttöä. Tutkimuksen pitäisi olla yrityksistä riippumatonta. Koeryhmiä pitäisi seurata pitkäaikaisesti, ei vain tehdä kokeita rotilla. – Tässä palaamme taas asbestiin ja DDT:hen. Niitä ei olisi koskaan pitänyt käyttää missään. Mitkä ovat toimenpiteet, jos pitkäaikaiset tutkimukset paljastavat nanojen terveysriskit? Työterveyslaitoksen webinaarissa taas kerran joku englannin kielellä esiintynyt tutkija hehkutti, ettei meillä ei ole varaa olla käyttämättä nanoja. Minä sanon päinvastoin niin, että meillä ei ole varaa käyttää nanoja niin kauan kuin pitkäaikaistutkimukset puuttuvat. Nanomateriaalit ovat kemiallisia aineita tai materiaaleja, joiden hiukkaskoko on 1–100 nanometriä ainakin yhdessä suunnassa. Nanometri on millimetrin miljoonasosa. ”Minun suurin huolenaiheeni ovat nanokokoon jauhautuvat muovit.” FAZEL ABDOLAHPUR MONIKH Tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto Lue koko haastattelu: www.tekijälehti.fi H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN Tekija?_05_2021_sisus.indd 36 Tekija?_05_2021_sisus.indd 36 5.5.2021 11.54 5.5.2021 11.54
KEMIANTEOLLISUUS Vuoden 2021 suurten yritysten turvallisuuspalkinnon vei Nokian Raskaat Renkaat Oy, keskisuurten Kraton Chemical Oy ja pienten Satatuote Oy. Oppilaitoksista palkittiin Careeria ja Tredu. – Palkinnon saaminen tuntuu ihan loistavalta. Useiden vuosien määrätietoinen työ tuottaa nyt hedelmää, sillä turvallisuus ei ole pistemäinen suoritus eikä hanke. Pitää olla valmis tekemään töitä jatkuvasti, kuvailee tuntojaan Nokian Raskaat Renkaat Oy:n työsuojeluvaltuutettu Ari Niemelä. – Pitää olla tuolla kentällä ja keskustella ihmisten kanssa, haastaa heitä miettimään omaakin työtään ja sen turvallisuutta, Niemelä selittää edistymisen avainasioita. Satatuote Oy palkittiin ennen kaikkea koronaturvallisista toimistaan. Työsuojeluvaltuutettu Taiju Ojala sanoo, että koropandemian torjunta on yhteistä työtä: Pidetään toinen toisistamme huolta, pestään käsiä, laitetaan maski, muistetaan että nyt pysytään vaan omalla koneella eikä lähdetä ”seikkailemaan”, jolloin ehkä kohdattaisiin muita, eikä ketään ulkopuolisia päästetä tuotantotiloihin. – Kivaltahan palkinto tuntuu! Hyvä, että pienikin [yritys] saa tällaista huomiota, Ojala sanoo. Lue pidemmät haastattelut: www.tekijälehti.fi > hae: ”turvallisuus on yhteistyötä” 5/2021 Tekijä 37 TYÖSSÄ TYÖSSÄ KEMIA PALKITSI TURVALLISUUDEN KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? Olen osasairauslomalla. Olisiko syytä tehdä väliaikainen työsopimus? Osasairauspäiväraha on eri etuus kuin sairauspäiväraha. Osa-aikasairauslomasta sovitaan vapaaehtoisesti Kelan, työnantajan ja työntekijän välillä helpottamaan työhön paluuta ja jaksamista. Kokoaikaisen sairausajan palkanmaksu tulisi keskeyttää. Jos työntekijälle maksetaan kokoaikaista sairausajan palkkaa, ei ole oikeutta osapäivärahaan, ja sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle. Osasairauspäivärahakaudella päivärahaa voidaan maksaa työnantajalle myös tilanteessa, jossa työnantaja maksaa täyttä palkkaa osa-aikatyön ajalta. Työntekijän ja työnantajan tulisi lain mukaankin tehdä määräaikainen työsopimus koskien ainakin työaikaa, lomien kertymisestä ja lyhytaikaisia sairastumisia. Osasairauslomalla voit työskennellä 40–60 % normaalista työajastasi 12–120 arkipäivää. Palkan lisäksi saat osasairauspäivärahaa eli 50 % kokoaikaisesta sairauspäivärahastasi. Osasairauspäivärahan määrä ei riipu siitä koska ja kuinka paljon töitä teet, kunhan pysyt raameissa. Selkeintä olisi lyhentää kutakin työpäivää, sillä tyypillisesti lomaa kertyy niiltä kuukausilta, jolloin työntekijä on töissä 14 päivänä kuukaudessa. ”Nikotiini on hermomyrkky, joka vaikuttaa laaja-alaisesti elimistöön.” SAVUTTOMUUS ON SAVUVERHO VAAROILLE NIKOTIINITUOTTEET Laaja ruotsalaistutkimus osoittaa nuuskan käytön lisäävän ennenaikaisen kuoleman riskiä sekä yleisesti että erityisesti sydänja verisuonitautien osalta. Nuuska on yhteydessä myös hieman suurempaan syöpäkuoleman riskiin. Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään myös muiden savuttomien tupakkaja nikotiinituotteiden terveysriskejä. Nikotiini on hermomyrkky, joka vaikuttaa laaja-alaisesti elimistöön. Nikotiini aiheuttaa merkittävää riippuvuutta ja se vaikuttaa kasvavan nuoren elimistöön eri lailla kuin aikuisen elimistöön. Tupakkateollisuus on mainostanut nuuskaa, sähkösavukkeita ja höyrystettäviä tupakkatuotteita elimistölle vähemmän vaarallisina tuotteina kuin perinteistä tupakkaa. Se toistaa erehdyttävästi samaa markkinointikeinoa, millä kevytsavukkeiden haitalliset terveysvaikutukset naamioitiin huijaamalla ja koukuttamalla käyttäjiä. Tupakkateollisuus hyödyntää maksamiaan, muka terveyden puolesta toimivia ajatushautomoita ja some-maailmaa tuotteidensa mainostamiseen. Lisätietoja: www.suomenash.fi, www.mediuutiset.fi TULIKO TEILLE UUSI TYÖNTEKIJÄ? TYÖTURVALLISUUS Perehdytys annetaan aivan kaikille uusille työntekijöille työsuhteesta riippumatta: vakituisille, määräaikaisille, ruuhka-, kampanjaja vuokratyöntekijöille. Perehdyttämisessä kannattaa huomioida työsuhteen kesto, ammattitaito, kokemus ja koulutus. Tehtävien ja työolosuhteiden muuttuessa vanhatkin työntekijät on opastettava uusiin asioihin. Työturvallisuuslaki korostaa työnantajan vastuuta töiden turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Esimies vastaa aina perehdyttämisestä, mutta käytännön opastaminen voidaan antaa nimetylle työnopastajalle. Lue lisää: www.ttk.fi > hae: ”perehdyttämisen tarkistuslista” Tekija?_05_2021_sisus.indd 37 Tekija?_05_2021_sisus.indd 37 5.5.2021 11.54 5.5.2021 11.54
38 Tekijä 5/2021 TAIDONNÄYTE Julia-kahvikannu, Kultakeskus Oy Kaunista ja kiiltävää TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVAT JANI LAUKKANEN Kultakeskuksen työntekijöiden valmistamista hopeisista Julia-kannuista kaadetaan kahvia esimerkiksi presidentinlinnassa ja Suomen suurlähetystöissä. Miten kannu syntyy? K ultakeskus on Pohjoismaiden ja Baltian johtava jalometallialan yritys. Sen hopeinen, rokokootyylinen Julia-kahvikannu on yrityksen suosituin kannumalli. Julialla ei ole omaa suunnittelijaa, vaan se syntyi tiimityön tuloksena. Kannu on ollut Kultakeskuksen tuotannossa vuodesta 1990 lähtien. Kahvikalustoon kuuluu myös kermakko ja sokerikko. Julia-kannu poikkesi edeltäjistään siinä, että sen runko pystyttiin tekemään yhdestä kappaleesta. Enää ei tarvinnut juottaa yhteen kahta erillistä osaa. Tämän mahdollisti teollisen tuotannon kehittyminen. Näin saatiin alennettua myös tuotantokustannuksia ja tuotteen hintaa. Vaikka valmistusprosessissa käytetään monenlaisia koneita, vaatii kannun työstäminen vielä nykyäänkin vankkaa käsityöosaamista. Monet Kultakeskuksen työntekijät ovat viihtyneet talossa kymmeniä vuosia. He tuntevat ammattiylpeyttä siitä, että ovat kultakeskuslaisia. Kultakeskus on osa Suomen historiaa. Yritys perustettiin Hämeenlinnaan pian Suomen itsenäistymisen jälkeen. 1980–1990-luvun vaihteessa tehtaalle hankittiin teollisuusrobotteja. Niistä ei ollut kuitenkaan moniosaajiksi. Robottien ohjelmoinnissa oli iso työ, ja niitä käyttäessä olisi pitänyt tehdä pitkiä sarjoja samaa tuotetta. Nyt robotteja on jäljellä enää yksi, joka hioo veitsien päitä. Tekija?_05_2021_sisus.indd 38 Tekija?_05_2021_sisus.indd 38 5.5.2021 11.54 5.5.2021 11.54
40 Tekijä 5/2021 N Ä IN SE N TE IM M E VALSSAAJA HARRI LEPPÄNEN työntää hopealevyn pyörivien valssirullien läpi. Kolmen vuosikymmenen kokemuksella sormet tunnistavat jo tarkkaan, milloin hopealevy alkaa olla oikean paksuinen ja sitä voi alkaa mitata. Kahvikannun runkoa tehtäessä levy kulkee valssin läpi 25–30 kertaa. Kannun osien paksuus, kuten kaikkien muidenkin esineiden paksuus, vaihtelee jonkin verran, joten työ vaatii tarkkuutta. 1 TUOTANTOTYÖNTEKIJÄ JANNE PYKÄLISTÖ syöttää hopeaa sulatusuuniin, josta se tulee levyinä ulos. Puhdas hopea olisi liian pehmeää työstettäväksi, joten siihen sekoitetaan myös muita metalleja, kuten kuparia. Hopeinen kahvikannu valmistetaan 83-prosenttisesta työhopeasta. Hopea on painavaa, kuten monet muutkin jalometallit. Yksi levy painaa runsaat neljä kiloa. Kultakeskus hankkii puhtaan hopearaaka-aineen Norjasta ja Sveitsistä. Valssaamisen jälkeen hopealevy menee kuparitai teräslevyn päällä kolmeksi tunniksi hehkutusuuniin, missä se lämpiää ja pehmenee viidentoista metrin matkalla ennen kuin se menee taas takaisin Leppäselle valssattavaksi. Sieltä levy matkaa aihioleikkaukseen, missä leikkuri leikkaa suorakaiteen muotoisesta levystä pyöreän. ”Yksi 1,5 senttiä paksu hopealevy painaa yli neljä kiloa.” 2 3 Kultakeskuksen valmistamia hopeisia kahvikalustoja käyttää yksityisten ihmisten lisäksi Suomen valtio presidentinlinnassa, suurlähetystöissä ja muissa edustustiloissaan. Hopeisen Julia-kahvikannun hinta liikkuu 3 000–3 500 euron tuntumassa. Kultakeskuksen tuotteita on annettu myös lahjaksi valtiovieraille. Tekija?_05_2021_sisus.indd 40 Tekija?_05_2021_sisus.indd 40 5.5.2021 11.54 5.5.2021 11.54
5/2021 Tekijä 41 TYÖSSÄ KULTAKESKUS OY KOTIPAIKKA Hämeenlinna PERUSTETTU Suomessa 1918. Laajentunut yrityskauppojen myötä, kun osti 2018 ruotsalaisen, vuonna 1666 perustetun Sporrong-konsernin koko osakekannan. TUOTANTO Yksi tuotantolaitos Suomessa ja kaksi Virossa. Liiketoimintaa lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Latviassa ja Liettuassa. Valmistaa hopeaesineitä, kuten ruokailuvälineitä ja designtuotteita, sekä timantti-, kultaja hopeakoruja, kunniamerkkejä, mitaleita ja pokaaleja. Tuo maahan laadukkaita sveitsiläisiä kelloja sekä nuorison suosimia brändikelloja. HENKILÖKUNTA Suomessa noin 50, koko konsernissa noin 200. LIIKEVAIHTO Noin 15 miljoonaa euroa (2019). Seuraavana on vuorossa syväveto, joka käsittää kolme eri työvaihetta. Työpöydällä on kolme eri vetotyökalusarjaa. Laatikossa on paksu vihko, jossa on tarkat ohjeistukset erilaisten esineiden vetämiseen ja muotoiluun. Työtä varten tarvitaan erilaisia työkaluja ja vetämisessä käytettäviä vetoaihioita. Syvävedon jälkeen kannu lähtee painosorvaukseen. Sitä seuraa puristusvaihe, jolloin kannu alkaa löytää muotoaan. Puristaminen sisältää myös monta eri työvaihetta. Ammattilaiset puhuvat pursottamisesta, mikä tarkoittaa kannun rungon levittämistä. Tämä vaihe vie kaksi päivää. Pursotusten välissä kannu viedään hehkutettavaksi. Lopuksi hopeakannu saa prässikoneella kukkaornamentin kaulukseensa. HOPEASEPPÄ MATTI MÄKELÄ pitelee kädessään hopeakannun nuuttia eli nokkaa, joka valmistetaan kahdesta osasta. Ennen kuin kannu on valmis, on edessä lukemattomia yksityiskohtaisia työvaiheita. Runkoon tehdään reikä nokkaa varten, ja kansi kiinnitetään kannuun saranalla. Sepän työtilasta näkee, että hänellä on monenlaista työtä meneillään kunniamerkkien kokoamisesta ja hopeaesineiden leimaamisesta tohtorinmiekkojen embleemilaattojen kiinnitykseen. Mäkelä valmistui Lahden kultaseppäkoulusta vuonna 1984 ja on ehtinyt työskennellä alalla pian neljän vuosikymmenen ajan. Seinällä työntekoa seuraa valokuvassa muotoilija Tapio Wirkkala piippu sauhuten. Hän katsoo, tuleeko siitä työstä mitään, toteaa Mäkelä. Wirkkala suunnitteli Kultakeskukselle 1950–1980-luvuilla satoja malleja kynttilänjaloista ruokailuvälineisiin ja designesineisiin. Mäkelä leimaa kahvikannun jalan kolmella eri punsselilla eli pakotusleimasimella. Leijonan kuva kertoo, että kannu on Kultakeskuksen valmistama, ja luku 830 ilmaisee esineen hopeapitoisuuden. Valmistusvuosi 2021 merkitään vuosileimalla U9. Nykyinen vuosileimojen merkintäjärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1810. Yleensä leimat laitetaan esineeseen sitten kun se on saatu valmiiksi, mutta toisinaan, kuten kannun valmistuksessa, se on kätevämpi laittaa irralliseen jalkaan. Juottamista helpottaa nykyään se, että hopeakannun osat voidaan laserhitsata kiinni runkoon ennen juottovaihetta. Ennen vanhaan osat jouduttiin sitomaan yhteen paperilla päällystetyllä rautalangalla, jotta ne pysyivät kiinni juottamisen aikana, muistelee Mäkelä. Liitoskohdat sivellään ja suojataan ennen juottamista juoksutteella, että ne eivät hapetu. Lopuksi Mäkelä laittaa kannun juotoskohtiin tikulla sulana juoksevaa hopeaa. Kannun pintakäsittely tapahtuu nykyään Virossa, missä se hopeoidaan ja kiillotetaan. 6 5 7 4 Tekija?_05_2021_sisus.indd 41 Tekija?_05_2021_sisus.indd 41 5.5.2021 11.54 5.5.2021 11.54
KESÄINEN LIVESTREAM TAPAHTUMA Teollisuusliiton Kaakkois-Suomi–Savo-Karjala -alueen koko perheen Kesäinen livestream la 12.6. klo 12–14! Luvassa taikuutta, tubetähtiä sekä stand-up-viihdettä! Esiintyjinä taikuri JP Pirinen, tubettajat Herbalisti ja ZoneVD sekä stand-up-koomikko Arimo Mustonen. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/kesainen-livestream Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Maalaa kirkkain värein ja rohkein vedoin – turvaa elämääsi henkivakuutuksella Elämä on elämyksiä ja kokemuksia varten. Elä itsesi näköistä elämää ja huomaa syy hymyyn. Kun sinulle rakkaat ihmiset on vakuutettu, niin ei tarvitse murehtia menneisyyttä tai tulevaisuutta, sillä elämä on tässä ja nyt. Teollisuusliiton jäsenenä saat nyt 30 % alennuksen 1.1.–31.7.2021 ostettuun Henkikultatai Parikultavakuutukseen ensimmäiseksi vuodeksi. Henkikulta ja Parikulta ovat ammattiliittoon kuuluville Turvan asiakkaille yksinoikeudella tarjottavia kuolemanvaravakuutuksia, jotka myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Ensimmäisen vuoden jälkeenkään ei hinta päätä huimaa, vaan se on räätälöity ammattiliiton jäsenille edulliseksi. Hyödynnä etusi ja soita 01019 5110 tai jätä tarjouspyyntö osoitteessa turva.fi/teollisuusliitto. Etu ei tällä kertaa koske verkosta ostettua henkivakuutusta. –30 % Teollisuusliiton jäsenenä saat Henkikultatai Parikulta-vakuutuksen ensimmäiseksi vuodeksi. Maalaa sinä seuraavaksi vaikka Tyrannosaurus rex, niin minä maalaan äidille kukkia. 210x297_Tekija_henkivakuutus_032021.indd 1 210x297_Tekija_henkivakuutus_032021.indd 1 21.4.2021 7.26.39 21.4.2021 7.26.39 Tekija?_05_2021_sisus.indd 42 Tekija?_05_2021_sisus.indd 42 5.5.2021 11.54 5.5.2021 11.54
UPM PLYWOOD ALOITTI NEUVOTTELUT TYÖEHTOSOPIMUKSET UPM Plywood aloitti neuvottelut työntekijöiden työehtosopimuksesta toukokuun alussa. Nykyinen työehtosopimus on voimassa 31.12.2021 asti. Neuvotteluille halutaan antaa riittävästi aikaa, koska neuvotteluasetelma on kaikille osapuolille uusi. Työnantajaa edustaa neuvotteluissa UPM Plywoodin johto ja työntekijöitä Teollisuusliitto sekä suomalaisten tehtaiden pääluottamusmiehet. Neuvottelut alkavat paikallisesti keskusteluilla tehtaiden luottamushenkilöiden kanssa. Osapuolet ovat sopineet, että neuvotteluiden tuloksista kerrotaan, kun neuvottelut saadaan päätökseen. MAATALOUDEN KAUSITYÖVOIMALLE TYÖEHTO-OPAS MAATALOUSALAT Maatalouden kausityöntekijöille on valmistunut uudistettu Maatalouden kausityöntekijän työehdot 2021 -opas. Se syntyi alan työmarkkinaosapuolten sekä muiden järjestöjen yhteistyönä. Ohjeistuksen toivotaan auttavan sekä kausityöntekijöitä että työnantajia alan käytännöissä ja sopimusasioissa. Opas on suomen ja ruotsin kielen lisäksi saatavana myös englanniksi, venäjäksi ja ukrainaksi. Maatalousalat työllistävät viljelijöiden ja vakituisten työntekijöiden lisäksi noin 20 000 kausityöntekijää, joista osa rekrytoidaan Suomesta ja osa saapuu ulkomailta. Alan työehdot määrittää Teollisuusliiton ja Maaseudun Työnantajaliiton solmima maaseutuelinkeinojen työehtosopimus. Työehdot ovat kaikille alan työntekijöille yhtäläiset. – Olemme yhdessä todenneet perehdyttämistarpeen alan työpaikoilla. Tiedonpuute sekä kausityöntekijöiden että työnantajien puolella johtaa turhaan epäselviin tilanteisiin. Meidän tehtävänämme on edistää työehtojen toteutumista työpaikoilla, Maaseudun Työnantajaliiton Kristel Nybondas ja Teollisuusliiton Riikka Vasama sanovat. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/kausityo KESÄDUUNARI-INFO PALVELEE JÄLLEEN KESÄTYÖT SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen Kesäduunariinfo palvelee jälleen elokuun loppuun asti. Yhteydenottoihin vastaa tänä kesänä Salla Hakoköngäs, joka on koulutukseltaan oikeusnotaari ja opiskelee oikeustieteen maisteriksi pääaineenaan työoikeus. – Kesäduunari-infoon kannattaa soittaa tai laittaa viestiä ennen työsopimuksen allekirjoittamista, jos jokin siinä mietityttää. Neuvontaan voivat soittaa myös työnantajat, joilla on kesäduunarien työsuhteisiin liittyviä kysymyksiä, Hakoköngäs painottaa. METSÄALAN TIETOA VERKOSTOSIVUILTA METSÄALA Metsäalan Työelämä tutuksi -verkostosivut on rakennettu metsäalan koulutukselle soveltuvaksi aineistoksi ja alan työntekijöiden perustietopaketiksi. Sivuja on valmisteltu hankkeessa, jossa Teollisuusliitto on ollut mukana. Sivujen verkosto-osiossa ovat metsäalan koulutusta tarjoavat oppilaitokset koulutusohjelmittain sekä kouluyhteistyöhön sitoutuneet työnantajaja työntekijäjärjestöjen tukihenkilöt yhteystietoineen. Toinen osa sivustoa on verkkokurssi, joka sisältää keskeisen työlainsäädännön ja metsäalan toimintatavat. Kurssi täyttää metsäalan perustutkinnon Työelämässä toimiminen -kurssin vaatimukset. Lue lisää: www.ttsmetsa.fi/tyoelama SAIRASTUMINEN LOMALLA VUOSILOMA Jos sairastut kesken vuosiloman, ilmoita viivytyksettä työnantajalle sairastumisestasi yrityksessä noudatetun käytännön mukaisesti ja pyydä samalla loman siirtoa. Sairastumista koskeva ilmoitus ja loman siirtoa koskeva pyyntö on syytä esittää kirjallisesti tai muutoin jälkikäteen todennettavalla tavalla. Nykyisessä vuosilomalaissa on säännös niin sanotusta omavastuuajasta, jota sovelletaan henkilön työkyvyttömyyden alkaessa kesken vuosiloman. Vuosilomalain mukaan työntekijällä on tässä tilanteessa oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/sairastuminen-lomalla SEURAA LIITON OHJEISTUKSIA KORONA Teollisuusliitto kerää keskitetysti koronavirusepidemiaan liittyvää tietoa liiton verkkosivujen koronasivuille. Sivuilta löydät olennaiset kysymykset ja vastaukset palkanmaksusta, korvauksista sekä työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista koronavirusepidemiaan liittyen. www.teollisuusliitto.fi/korona 5/2021 Tekijä 43 TYÖSSÄ LYHYET Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Maalaa kirkkain värein ja rohkein vedoin – turvaa elämääsi henkivakuutuksella Elämä on elämyksiä ja kokemuksia varten. Elä itsesi näköistä elämää ja huomaa syy hymyyn. Kun sinulle rakkaat ihmiset on vakuutettu, niin ei tarvitse murehtia menneisyyttä tai tulevaisuutta, sillä elämä on tässä ja nyt. Teollisuusliiton jäsenenä saat nyt 30 % alennuksen 1.1.–31.7.2021 ostettuun Henkikultatai Parikultavakuutukseen ensimmäiseksi vuodeksi. Henkikulta ja Parikulta ovat ammattiliittoon kuuluville Turvan asiakkaille yksinoikeudella tarjottavia kuolemanvaravakuutuksia, jotka myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Ensimmäisen vuoden jälkeenkään ei hinta päätä huimaa, vaan se on räätälöity ammattiliiton jäsenille edulliseksi. Hyödynnä etusi ja soita 01019 5110 tai jätä tarjouspyyntö osoitteessa turva.fi/teollisuusliitto. Etu ei tällä kertaa koske verkosta ostettua henkivakuutusta. –30 % Teollisuusliiton jäsenenä saat Henkikultatai Parikulta-vakuutuksen ensimmäiseksi vuodeksi. Maalaa sinä seuraavaksi vaikka Tyrannosaurus rex, niin minä maalaan äidille kukkia. 210x297_Tekija_henkivakuutus_032021.indd 1 210x297_Tekija_henkivakuutus_032021.indd 1 21.4.2021 7.26.39 21.4.2021 7.26.39 LUE VERKKOLEHDESTÄ KORONAVUOSI TOI JOTAIN HYVÄÄKIN – TYÖTAPATURMIA ENNÄTYKSELLISEN VÄHÄN Työpaikkatapaturmat vähenivät vuonna 2020 teollisuudessa 12 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Lomautukset selittävät kokonaismäärän laskua, mutta tapaturmat vähenivät myös työtunteihin suhteutettuna. > hae: “koronavuosi” JÄTTIREKRYTOINTI ON ARKINEN ASIA UUDENKAUPUNGIN AUTOTEHTAALLA Pääluottamusmies Jouni Varjonen kertoo, että Valmet Automotiven tuhannen työntekijän rekrytointikampanjaa ei välttämättä huomaa työpaikan arjessa. Uudet työntekijät saapuvat tehtaaseen perehdytyksen kautta tasaisena virtana ja jakautuvat töihin eri osastoille ja vuoroihin. > hae: “jättirekrytointi” www.tekijälehti.fi KESÄDUUNARIINFO ma–pe klo 9–15 puh. 0800 179 279 WhatsApp 040 747 1571 www.kesaduunari.fi Tekija?_05_2021_sisus.indd 43 Tekija?_05_2021_sisus.indd 43 5.5.2021 13.15 5.5.2021 13.15
44 Tekijä 5/2021 MUISTITIETOKERUU Ensimmäisen palkinnon voittaja Juha Kaasinen KI TI H A IL A ”Autetaan kaveria pyytämättä” Yhteen hitsattu porukka -kirjoituskilpailun voittanut Juha Kaasinen kertoo, että hyvä henki syntyy puhumalla ja työkaveria auttamalla. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN ”J os nähdään, että kaveri on pulassa, autetaan pyytämättä. Se on merkki, että työpaikalla on hyvä henki”, toteaa helsinkiläinen Juha Kaasinen, 65. Merillä, Wärtsilän Helsingin telakalla ja Järvenpään konepajalla 43-vuotisen työuran tehnyt Kaasinen voitti ensimmäisen palkinnon Yhteen hitsattu porukka -muistitietokeruuhankkeen kirjoituskilpailussa. Ison osan työurastaan luottamustehtäviä hoitanut Kaasinen piti periaatteenaan, että työporukassa jokainen saa olla yksilöllinen itsensä, mutta toimeen pitää tulla. Puhuminen on tärkeää, jotta asiat eivät pääse patoutumaan. – Ylin ystävä ei tarvinnut olla, mutta huonot välit eivät saaneet pilata urakoita, Kaasinen sanoo. MONIA MUUTOKSIA TYÖELÄMÄSSÄ Kaasinen pohtii, että hänen työuransa aikana suurin muutos tuli johtamistapoihin. Yksinvaltaiset otteet väistyivät 1990-luvulla ja työntekijät alkoivat yhä enemmän ohjata itse työtään. – Se palkitsi kovasti, että työnantaja luotti meihin. Kannettiin vastuu ja saatiin onnistumisen elämyksiä. Myös työsuojelun kehitys on ollut vuosikymmenten aikana silmiinpistävää. Kaasisen mukaan erilaiset apuja suojavälineet sekä työtavat ovat kehittyneet huimasti. Työelämäkerrassaan Kaasinen kirjoittaa myös työmaajuopottelusta, joka oli 1970-luvulla telakan perjantai-iltapäivissä kohtalaisen yleistä. – Kyllä se alkoholinkäyttö oli minulle yllätys. Tuoksun tunnisti, kun ei itse harrastanut, Kaasinen päivittelee. Tarinoiden takana oli usein alkoholiongelmia. 1980-luvun puolella telakalla alettiin puuttua alkoholinkäyttöön ohjaamalla töissä humalassa olleita hoitoon. MUISTELUA KÄVELYLENKEILLÄ Kansakoulussa kirjoittaminen oli Kaasiselle mieluista, mutta vasta viime vuosina hän on innostunut uudelleen kirjoittamisen pariin. – Monta kymmentä vuotta oli kynä penaalissa, Kaasinen toteaa. MUISTITIETOA 50 VUODEN AJALTA Työväen Arkiston ja Teollisuusliiton yhteistyössä järjestämän Yhteen hitsattu porukka -kirjoituskilpailuun saatiin työelämäkertatekstit 51 kirjoittajalta. Kirjoituskilpailun ensimmäisen 800 euron palkinnon voitti Juha Kaasinen Helsingistä. Toisen 400 euron palkinnon voitti Taina Inkeri Lehto Vaasasta ja kolmannen 300 euron palkinnon voitti Pertti Hagren Valkeakoskelta. Lisäksi kirjoituskilpailussa kunniamaininnalla muistetaan usean henkilön yhteistekstiä, jonka on koonnut Anja Malm Imatralta. Toisen kunniamaininnan saa Pekka Valo Porista. Keruussa innokkaimpina palkitut ammattiosastot ovat Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto 49, Valken Työelämäkerran kirjoittamisessa hänen työskentelytapansa oli muistella vanhoja aikoja illan kävelylenkillä, kirjata asioita ruutupaperille lenkin jälkeen ja kirjoittaa asiat puhtaaksi seuraavana päivänä tietokoneella. – Hirmu luontevaa on kirjoittaa asia, joka on eletty, Kaasinen sanoo. ? Työntekijät 502 ja Helsingin seudun teollisuusasentajat 254. Ammattiosastot saivat 500 euron palkinnot. Kirjoituskilpailu oli osa suurempaa Yhteen hitsattu porukka -muistitietokeruuhanketta, jossa tallennettiin teollisuustyöntekijöiden muistitietoa viimeisen 50 vuoden ajalta. Hankkeessa myös haastateltiin 130 Teollisuusliiton veteraanijäsentä. Lue lisää: www.tehdasperinne.fi Taina Inkeri Lehto ja Pertti Hagren JO H A N N ES TE RV O EM M I KA LL IO www.tekijälehti.fi Lue kaikkien kirjoituskilpailussa palkittujen haastattelut. Tekija?_05_2021_sisus.indd 44 Tekija?_05_2021_sisus.indd 44 5.5.2021 11.54 5.5.2021 11.54
”Joskus tiedonsaanti on kortilla” JOUNI MONONEN ”Työkaverit kinusi viime syksynä, että ruppee sie siihen pääluottamusmieheksi. Vaaleiksi meni ja sain murskavoiton. Eihän tämä nyt ole hommaa kummempaa. Mikäs siinä, en ole tähän itkuissa suin lähtenyt, kivaa on. Työkaverit ovat mukavia. Tiedonkulku on sellainen, mitä monikin haluaa paremmaksi. Sitä pitäisi kehittää. Joskus tiedonsaanti on kortilla, mutta hommat pyörivät vanhaan malliin. Tottuneesti tehdään. Kaikki ovat olleet töissä vuosia, taitaa pisin työsuhde täällä olla yli 40 vuotta. Vuonna 2003 tulin itse töihin Kermansavelle, sitten Tulikivi osti sen. Tulikivellä on pääpaikka Juuassa, täällä Heinävedellä tehdään keraamisia uuneja. Uuneja myös kehitetään koko ajan. Kaikkea kehitetään. Tuotannossa työntekijöitä on Heinävedellä parikymmentä ja toimihenkilöitä neljä. Olen uuniosastolla elementtityöntekijänä. Uunielementtien raaka-aineet sekoitetaan vähän kuin betonimyllyssä, puristetaan koneella elementeiksi. Uunit kasataan kuin legopalikoista tehtäisiin, sitten laastia väliin, uuni pinnoitetaan, laitetaan luukut kiinni ja siinä se on. Täällä on myös saunaosasto ja laattaosasto, välillä joutuu hyppäämään muuallekin, kun joku on poissa. Se on sellaista työnkiertoa. Pääluottamusmiehenä pitää tehdä oikeasti hommia. Onhan tässä jo joutunut selvittelemään kaikennäköisiä koronajuttuja. Kun korona alkoi, eriytettiin työporukat ja ruokataukopaikat kolmeen osaan. Töissä on myös koronatyöryhmä, ja välillä tulee uusia sääntöjä. Tänä vuonna lomautuksia on ollut ihmeen vähän, vain kaksi. Konsernissa ovat yt:t päällä jatkuvasti. Kun yhdet loppuvat, niin toiset alkavat. Lomautukset ovat yleensä olleet viikon mittaisia. Eikä sitä yhtään tiiä, tilanne voi yhtäkkiä kääntyä, tämähän on pörssiyhtiö. Oli myös palkkaneuvottelut alkuvuodesta, ja ihmiset tietysti aina kyselevät kaikkea maan ja taivaan välillä. Asiat on aina saatu selviksi, jotakin kautta. Teollisuusliiton paikallistoimistosta Varkaudesta olen saanut paljon apuja. Nythän puhutaan paljon paikallisesta sopimisesta, että kaikkien pitäisi sopia itse. Siinä työntekijä kyllä häviää varmasti. Teollisuusliitto on kuitenkin sanonut, että se neuvottelee meidän puolestamme. Pääluottamusmiehenä minulle on ainakin tärkeää olla tasapuolinen kaikille. Auttaa kaikkia. Otetaan päivä kerrallaan, ei tässä kummemmin. Meidän pomotkin ovat sellaisia kivoja, niitten kanssa voi jutella kaikesta ja kysellä, ei ole hirmuisia erimielisyyksiä ollut.” JOUNI MONONEN Pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu Tulikivi Oyj, Heinävesi TEKSTI SINI SILVÀN KUVA JOHANNA KOKKOLA 5/2021 Tekijä 45 LIITOSSA TOIMIJA JO H A N N ES TE RV O EM M I KA LL IO Tekija?_05_2021_sisus.indd 45 Tekija?_05_2021_sisus.indd 45 5.5.2021 11.55 5.5.2021 11.55
LIITTO KOULUTTAA Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Duunivalmennuswebinaari 18.5. Verkkovälinekoulutusta ammattiosastoille 22.5. MURIKKA-OPISTO AVAUTUU 31.5. ? 31.5.—4.6. Tietotekniikan peruskurssi ? 31.5.—2.6. Jäsenhuollon kurssi ? 31.5.—4.6. Neuvottelutaito ? 1.—3.6. Jakajien täydennyskurssi ? 2.–4.6. Kansantalouden kurssi ? 2.—4.6. The rules of working life in English ? 7.—11.6. Ihmissuhteet työpaikalla ? 7.—11.6. Paikallinen sopiminen ? 7.—11.6. Työsuojelun peruskurssi ? 14.—18.6. Työsuojelun jatkokurssi ? 14.—18.6. Luottamusmiesten jatkokurssi ? 14.—18.6. Järjestötoimijan perusteet ? 14.—18.6. Ajatukset tekstiksi – kirjoittamisen peruskurssi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu OPETUSTA VERKOSSA Duunivalmennuksesta tukea työllistymiseen 18.5. klo 18–19 Webinaari työnhakijoille Lue lisää ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/uudet-duunivalmennuswebinaarit Ammattiosastoille koulutusta verkossa Ketteryyttä toimintaan verkkovälinein -koulutus 22.5. klo 9.30–13.30 kaikkien ammattiosastojen aktiiveille. Sisältö: Teams, Howspace ja Googlen verkkovälineet. Lue lisää ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/tapahtumat/ketteryytta Työllistymispalveluja verkossa Teollisuusliiton Urapalvelut ja duunivalmennus -portaalissa apua työnhakuun. www.urapalvelut.fi/teollisuusliitto Näillä kursseilla vielä tilaa: Tekija?_05_2021_sisus.indd 46 Tekija?_05_2021_sisus.indd 46 5.5.2021 11.55 5.5.2021 11.55
”Elämä alkoi hymyillä” TEKSTI PIA KOIVISTO KUVA PÄIVI KARJALAINEN metsätyöt. Toinenkin vinkki kesäajan sesonkitöistä poiki tulosta: kesäksi Untinen on sopinut metsäja peltoalan töistä lohtajalaisen Haasala Oy:n kanssa. Seuraavaksi talvisesongiksi Untinen toivoo pääsevänsä taas jatkamaan Säilynoja Forestin metsätöissä. – Nyt on suullisesti sovittu, että aloitan peltohommat Haasalalla, kun metsään tulee toukokuussa kelirikko. CV:n tuunaaminen omavalmentajan kanssa henkilöstövuokrausyrityksen käyttäjäprofiiliin jäi tekemättä, kun kaksi uutta työpaikkaa ilmaantui. Liiton uravalmennus on Untisen mielestä hyvää palvelua. Keskustelut ovat olleet Untisen mielestä kannustavia ja jopa terapeuttisia. Untinen heräsi ajattelemaan, ettei elämä ole yhdestä työpaikasta kiinni. – Välittäminen paistaa valmentajasta läpi. Untinen on tyytyväinen nykytilanteensa. Elämä hymyilee, vaikka mikään ei ole satavarmaa. Uravalmennuksessa olisi ollut mahdollista osallistua myös webinaareihin ja verkkokursseille, mutta Untinen ei läppärin ääressä istumisesta innostunut. Puhelin oli riittävä väline niin keskusteluihin omavalmentajan kanssa kuin onnistuneeseen työnhakuun. Lue lisää liiton urapalveluista: www.teollisuusliitto.fi/urapalvelut TEOLLISUUSLIITON URAPALVELUT Metsäkoneenkuljettaja Esa Untinen kipuili viime syksynä lomautusten kanssa, kun liiton urapalveluista soitettiin ja kysyttiin, kiinnostaisiko nuorta miestä osallistua liiton urapalveluun. Untinen päätti kokeilla, kun aikaa oli olla välillä viikkojakin vain kotosalla. Henkilökohtainen uravalmennus on liiton jäsenetu, jossa voi pohtia valmentajan kanssa työnhakua, osaamisen kasvattamista tai hyvinvointiasioita. Palvelun tuottaa Teollisuusliitolle yhteistyökumppani UP Partners. Untinen on käynyt useita puhelinkeskusteluja uravalmentaja Mai Peltoniemen kanssa. Asiaa on riittänyt puolesta tunnista puoleentoista tuntiin. – Oli henkisesti raskasta olla viikkoja kotona lomautettuna. Mai kyseli kuulumisia ja mietimme yhdessä, mitä tehdä. Rahatilannekin alkoi olla tiukka, joten tuumin, että kotona olemisen sijasta voisin hakea toista työpaikkaa tai vaikka keikkahommia, eikä niiden välttämättä tarvitse olla edes omalta alalta. Keski-Pohjanmaalla Toholammilla asuva Untinen sai vinkkejä mahdollisista työpaikoista tutuiltaan ja soitti yrittäjille. Maaliskuussa hän aloitti metsänhoitopalvelualan yrityksessä Säilynoja Forestilla 5/2021 Tekijä 47 LIITOSSA OIVALTAJA ? Esa Untinen valmistui metsäkoneenkuljettajaksi vuonna 2018 KeskiPohjanmaan ammattiopiston Kannuksen toimipaikasta. ”Metsänhoito on talvikauden sesonkihommaa, vaikka hyviä kesäkohteitakin on”, Untinen kertoo. ESA UNTINEN Toholampi Metsäkoneenkuljettaja, Säilynoja Forest, Sievi Maataloustyöntekijä, Haasala Oy, Lohtaja Metsäkonealan ja puutavaraterminaalien työntekijät ao. 773 Tekija?_05_2021_sisus.indd 47 Tekija?_05_2021_sisus.indd 47 5.5.2021 11.55 5.5.2021 11.55
48 Tekijä 5/2021 A P / LE H TI KU VA MAAILMA ITUC: Miehitys johti hyväksikäyttöön PALESTIINA Tämä on kertomus miehityksestä ja hyväksikäytöstä, alkaa maailman ammattiliittojen keskusjärjestö ITUC:n huhtikuussa julkaistu laaja raportti palestiinalaisten työntekijöiden tilanteesta. – Israelin yhä jatkuva Palestiinan miehitys ja laittomat siirtokunnat ovat näiden elannoltaan Israelista riippuvaisten työntekijöiden ja heidän perheidensä ahdingon juuri, tiivistää ITUC:n pääsihteeri Sharan Burrow. Sekä YK että EU ovat useassa eri yhteydessä todenneet Israelin siirtokuntien olevan kansainvälisen lain vastaisia. Raportti nostaa keskeiseksi pulmaksi työluvat ja niiden välittäjät. Palestiina on täysin riippuvainen miehittäjistään: 133 000 palestiinalaista työskentelee Israelissa tai sen laittomissa siirtokunnissa. Se on 18,5 prosenttia Länsirannan työntekijöistä ja he keräävät 40 prosenttia Palestiinan bruttokansantuotteesta. Tähän työhön vaaditaan työlupa, jonka myöntää miehitysarmeijaan sidoksissa oleva taho. Luvan saamiseksi on luovutettava biometriset tietonsa Israelin turvallisuusviranomaisille sekä läpäistävä heidän tarkastuksensa. Tämän tarkastuksen ehdot ovat salaisia. Julkista tietoa on, että työlupa myönnetään vain naimisissa oleville. Alle 22-vuotiaat eivät saa lupaa Israeliin ja alle 18-vuotiaat eivät laittomien siirtokuntien teollisuusalueille. Työlupa sallii työn vain luvassa mainituille työnantajille ja työ saa olla vain AY-JOHTAJA VANKILAAN HONGKONG Riippumattoman ammatillisen keskusjärjestö HKCTU:n pääsihteeri Cheukyan Lee tuomittiin vankeuteen Kiinaa kritisoineista isoista mielenosoituksista. Moni muukin demokratialiikkeen johtaja sai vankeustuomioita. Vuonna 2019 suurimpaan mielenosoitukseen Victoriapuistoon saapui liki kaksi miljoonaa ihmistä. Lee tuomittiin sillä verukkeella, että mielenosoitus oli laillinen, mutta sieltä alkanut marssi ei. Puolustus muistutti, että kaikki mielenosoittajat eivät yksinkertaisesti mahtuneet puistoon. HKCTU:lla oli keskeinen osa kansalaisten vastarinnan järjestäjänä ja kanavana. Tämä sai sen jäsenmäärän hurjaan kasvuun. RAHAA JA VAPAA-AIKAA SAKSA IG Metall -liitto solmi monien yksityiskohtien työehtosopimuksen NordrheinWestfalenin metallija elektroniikkateollisuuden 70 000 työntekijälle. Sopimuskausi on 21 kuukautta, joista jokainen tuo 2,3 prosentin korotuksen kuukausipalkasta. Kertynyt 18,4 prosenttia maksetaan kerralla helmikuussa 2022. Siitä eteenpäin palkasta kertyy talteen pysyvästi 2,3 prosenttia kuukaudessa, ja vuodessa tuon 27,6 prosenttia kuukausipalkasta saa kerralla rahana tai lyhyempänä työaikana. Yritykset voivat kriisissä lyhentää työaikaa tilapäisesti sopimuksessa määritellyin ehdoin. Tällöin irtisanomiset on kielletty. Liitto haluaa sopimuksella lisätä työntekijän vaikutusmahdollisuutta työaikaansa. Samalla työtä voidaan jakaa tasaisemmin irtisanomisten sijasta. Lisäksi kesäkuussa maksetaan kaikille 500 euron koronabonus. Tämä 18 miljoonan asukkaan osavaltion sopimus on malli, jota muissa osavaltioissa yleensä seurataan. kokopäiväistä. Työnantajan tulee huolehtia lakisääteisistä vastuistaan. Luvat ovat voimassa enintään kuusi kuukautta ja työnantaja tai Israelin turvallisuusviranomaiset voivat mitätöidä ne milloin tahansa. ITUC:n raportin mukaan työnantajat voivat uhata työlupien perumisella ammattiliittoon kuuluvia, oikeuksiaan puolustavia tai millä tahansa tavalla poliittisesti aktiivisia työläisiä. Israelilainen ihmisoikeusjärjestö B’Tselem raportoi useista tapauksista, joissa miehittäjät peruuttivat työlupia kollektiivisena rangaistuksena palestiinalaisilta yhteisöiltä tai perheiltä. Perusteena oli poliittinen aktiivisuus tai väitetty hyökkäys. Työlupien välittäminen on laitonta, mutta raportin mukaan 45 prosenttia palestiinalaisista hankki lupansa välittäjiltä vuonna 2018. Se söi 14 prosenttia heidän palkoistaan ja toi välittäjille voittoa sata miljoonaa euroa. ITUC kiittää Israelia siitä, että työlupien välittäminen kiellettiin hiljan rakennustyömailla ja edellyttää kiellon laajentamista. Työluvan saaneet ovat teoriassa oikeutettuja Israelin vähimmäispalkkaan. Vuonna 2018 heistä vain 50,2 prosenttia maksoi tuloveroa. Se merkitsee, että moni ansaitsee alle vähimmäispalkan. HEIKKI JOKINEN ? Palestiinalaiset työläiset jonottivat tarkastuspisteelle israelilaisen Maale Adumimin siirtokunnan sisäänkäynnillä lähellä Jerusalemia kesäkuussa 2020. Monet palestiinalaiset ovat riippuvaisia työskentelystä Israelissa tai sen siirtokunnissa. Tekija?_05_2021_sisus.indd 48 Tekija?_05_2021_sisus.indd 48 5.5.2021 11.55 5.5.2021 11.55
A-KASSA ETENEE TYÖTTÖMYYSTURVA Työttömyyskassa Finkan edustajiston kokous hyväksyi huhtikuussa esityksen Finkan ja Rakennusalan työttömyyskassojen sulautumisesta Teollisuuden työttömyyskassaan. Uuden kassan nimeksi tulee Avoin työttömyyskassa, A-kassa. Teollisuuden ja Rakennusalan työttömyyskassojen ylimmät päättävät elimet käsittelevät sulautumista kokouksissaan 15. kesäkuuta. Uusi työttömyyskassa aloittaa suunnitelman mukaan toimintansa 1.1.2022. Avoin työttömyyskassa on nimensä mukaisesti avoin kaikkien toimialojen palkansaajille. Uuden A-kassan syntyminen ei edellytä toimenpiteitä perustajakassojen nykyisiltä jäseniltä, sillä jäsenyys siirtyy automaattisesti. Sulautumisen lähtökohtana on entistäkin asiantuntevampi ja asiakaslähtöisempi työttömyyskassa palkansaajille. Työttömyyskassan koon kasvaminen mahdollistaa uusien palvelujen kehittämisen. Uudessa suurkassassa on jäseniä noin 190 000. Teollisuuden työttömyyskassaan kuului viime vuonna noin 135 000, Rakennusalan työttömyyskassaan reilut 45 000 ja Finkaan reilut 18 000 jäsentä. ILMOITA EHDOKKUUDESTASI KUNTAVAALIT Teollisuusliitto julkaisee verkkosivuillaan kaikkien niiden teollisuusliittolaisten kuntavaaliehdokkaiden ehdokastiedot, jotka ovat ilmoittaneet tietonsa. Tiedot voit ilmoittaa 14.5. alkaen. Ilmoitathan kerralla kaikki kysyttävät tiedot. Ehdokastietonsa ilmoittaneiden jäsenyys tarkistetaan liitossa. Annetut ehdokastiedot pyritään julkaisemaan niiden jättämistä seuraavana arkipäivänä. Ilmoituslomakkeessa kysytään seuraavia tietoja: ? Sukunimi ? Etunimi ? Sähköposti ? Puhelinnumero ? Ehdokastiedot ? Kunta ? Puolue tai ryhmä (jos olet sitoutumaton ehdokas, kerro myös se) Ilmoita tietosi 14.5. alkaen: www.teollisuusliitto.fi/kuntavaalit JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA ? Jäsenyysyksikön puhelinpalvelu ma–ti ja pe klo 8.30–15, ke 8.30–17, torstaisin suljettu. Palvelunumero on 020 690 446. ? Vuonna 2021 jäsenmaksu on 1,33% ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi, voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Kun jäät eläkkeelle, muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenyysyksikköön jasenpalvelu@ teollisuusliitto.fi Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Itsemaksavien jäsenten jäsenmaksutarkkailuun liittyvät kuulemiskirjeet ajalta 1.10.–31.12.2020 on postitettu viikolla 16. ? Kuulemiskirje lähetetään viikolla 21 työnantajaperinnässä oleville jäsenille, joiden jäsenmaksutiedoissa on katkoa ajalla 1.7–31.12.2020. ? Jos saat kuulemiskirjeen, älä jätä tilaisuutta käyttämättä, vaan hoida jäsenyytesi kuntoon. Jos asiassa on epäselvyyttä – soita jäsenpalveluun puh. 020 690 446. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. KEVÄÄN JA KESÄN ARKIPYHÄKORVAUKSET Miten maksetaan arkipyhäkorvauksia helatorstaina ja juhannusaattona? www.teollisuusliitto.fi/arkipyhat VOIT VOITTAA REPUN MOBIILIJÄSENKORTTI Nyt kannattaa ladata Teollisuusliiton mobiilijäsenkortti. Kun lataat kortin matkapuhelimeesi 31.5.2021 mennessä, voit myös ilmoittautua kymmenen repun arvontaan. Osallistu näin: ? Lataa matkapuhelimeesi liiton mobiilijäsenkortti 31.5.2021 mennessä. Ohjeet: www.teollisuusliitto.fi/mobiilijasenkortti ? Avaa mobiilikortti puhelimessasi ja siirry vasemmassa yläkulmassa näkyvään valikkoon. ? Valitse Reppuarvonta ja ilmoittaudu mukaan ohjeita noudattamalla. Mobiilikortti on kätevä: Sen myötä jäsenkortti kulkee aina mukanasi. Voit myös koska tahansa tarkistaa kaikki jäsenetusi ja tarvittaessa todistaa yhteistyökumppanillemme jäsenyytesi, mikäli edun saaminen sitä edellyttää. LOVIISAN METALLIRANTA MYYTY LOMAPAIKAT Loviisassa Valkon alueella sijaitseva Metallirannan tila on maanantaina 26.4. tehdyllä kaupalla myyty Kiinteistö Oy Porvoon Leporannalle. Metalliranta on ollut aiemmin Metalliliiton ja sittemmin Teollisuusliiton virkistyskäytössä. Sijoituspäällikkö Timo Korpijärvi Teollisuusliitosta sanoo liiton olevan tyytyväinen, kun tilalle saatiin ostaja, joka tulee kehittämään aluetta yhteistyössä Loviisan kaupungin kanssa. Ostetun kiinteistön kokonaispinta-ala vesialueineen on yli 160 hehtaaria. KESÄINEN LIVESTREAM TAPAHTUMA Teollisuusliiton Kaakkois-Suomi–Savo-Karjala -alueen koko perheen Kesäinen livestream la 12.6. klo 12–14! Luvassa taikuutta, tubetähtiä sekä stand-up-viihdettä! Esiintyjinä taikuri JP Pirinen, tubettajat Herbalisti ja ZoneVD sekä stand-up-koomikko Arimo Mustonen. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/kesainen-livestream ? Ehdokasnumero ? Ammatti ? Mahdolliset luottamustehtävät ? Verkkosivujen osoite ? Facebook-sivu tai -profiili ? Twitter-tili ? Instagram-tili ? Kuva 5/2021 Tekijä 49 LYHYET LIITOSSA Tekija?_05_2021_sisus.indd 49 Tekija?_05_2021_sisus.indd 49 5.5.2021 11.55 5.5.2021 11.55
50 Tekijä 5/2021 Industriarbetarna tänker ta sig till valurnorna De flesta av Industrifackets medlemmar säger att de kommer att rösta i kommunalvalet. F inländarna går till kommunalval den 13 juni. Eller egentligen förrättar man 293 val i kommunerna i fastlands-Finland. Ålänningarna får vänta till 2023. I jämförelse med riksdagsvalet är valdeltagandet år efter år lägre (58,9 i kommunalvalet 2017), för att inte tala om presidentvalet. Av de nationella valen är det endast EU-valet som väcker ett mindre intresse bland väljarna. I kommunerna görs ändå de beslut som konkret påverkar vardagen för vanliga arbetande människor. Industrifackets forskningsenhet har vänt sig till medlemmarna med ett frågebatteri och fler än 1 800 medlemmar svarade. Resultatet visar att fyra av fem medlemmar har för avsikt att rösta i kommunalvalet. Endast fem procent av de tillfrågade uppger att de inte kommer rösta i valet, medan 12 procent fortfarande är osäkra. PARTI OCH VÄRDERINGAR VIKTIGA Omkring 40 procent av medlemmarna säger att de i första hand röstar på parti – och att det rör sig om samma parti i varje val. En lika stor grupp uppger att de är så kallade rörliga väljare. En femtedel sade sig i första hand rösta på person. Socialoch hälsovårdstjänsterna är i ljuset av resultaten i enkäten det som medlemmarna anser att utgör de viktigaste frågorna i valet. Det är också i den här sektorn som förändringar står inför dörren i och med vårdreformen. Kandidatens parti (66%), värderingar (83 %) och kärnfrågor (61 %) utgör de viktigaste kriterierna då medlemmarna går in i valbåset medan erfarenhet av kommunalpolitik (25 %), ålder (14 %) och kön känns mindre viktigt. I Industrifackets led finns det aktiva medborgare som gärna deltar i beslutsfattandet. Det kommer fram i att en knapp tiondedel av deltagarna i enkäten själva kandiderar i valet. TEXT JOHANNES WARIS FOTO KITI HAILA Mycket av det som skapar förutsättningarna för vardagslivet skapas av den service som kommunen erbjuder invånarna. Därför är det viktigt att invånarnas röst hörs i kommunalvalet. KOMMUNALVALET 2021 DU OCH JAG I KOMMUNEN Vi är alla invånare i en kommun. Som invånare har vi rätt att påverka hur vår egen hemkommun ska skötas. Kommunalvalet handlar om det. Kom med på en webbkväll och lär dig mer om kommunen, kommunalvalet och hur du bäst kan påverka. Tillfället dras av organisationsombudsman Nina Wessberg. 18.5 kl. 18–19 25.5 kl. 18–19 Webbkvällen är öppen för alla medlemmar. Anmäl dig via länken: www.lyyti.in/kommunkvall Tekija?_05_2021_sisus.indd 50 Tekija?_05_2021_sisus.indd 50 5.5.2021 11.55 5.5.2021 11.55
5/2021 Tekijä 51 Vilka är de viktigaste frågorna i kommunalvalet för dig? I TIDEN PA TR IK LI N D ST RÖ M PE N TT I VÄ N SK Ä JU H A Å M A N MARIKA SCHÖN Raseborg Lagerarbetare Konecranes JENNA POKKA Torneå Processkötare Outokumpu Stainless Oy, Torneå JARI VÄÄNÄNEN Kuopio Anställd vid simhall EN BRA DAGVÅRD SKAPAR TRYGGHET ”För mig som är mamma till två barn är det viktigt att skolorna och småbarnspedagogiken håller en hög standard. Jag har en 6-åring som går i förskolan och en 9-åring som går i trean. Det finns tillräckligt med personal i dagvården och personalen är kompetent. Jag och min man får våra turlistor på fabriken för ett år åt gången, men om det blivit någon akut förändring eller knepig situation så har dagvården kommit emot på kort varsel.” NÄRSERVICEN ÄR VIKTIG ”Då Maaninka slogs samman med Kuopio bodde det 3 500 personer här. Då ville Kuopio skära i hälsovårdstjänsterna. Vi kommuninvånare hade en annan åsikt och vi lyckades år 2019 med att rädda hälsocentralen – tills vidare. Maaninka är en landsbygdsort. Det finns gott om äldre människor här. Därför skulle det vara viktigt med tillgång till hälsovård i kyrkbyn. Till Siilinjärvi är det 20 kilometer, från de mer avlägsna byarna kan det bli en resa på 30–40 km. ARBETSGRUPP SUVI SAJANIEMI, JUHANI ARO OCH JOHANNES WARIS ? BEVARA DEN KOMMUNALA SERVICEN Kommunen ska behålla servicen i egen regi och inte sälja ut den. Det finns gott om exempel där kvaliteten blir lidande. Jag tänker till exempel på kökspersonal, åldringsvården och fastighetsskötarna. Jag tycker över lag ändå att den kommunala servicen funkar bra i Raseborg. Ifjol samarbetsförhandlade Raseborgs stad och bestämde sig för att göra sig av med 60 årsverken och då försvann det jobb bland annat från tekniska sektorn – fastighetsunderhållet, kosthållet och städpersonalen. Det är klart att det också behövs mer arbetsplatser i regionen. Det lockar också nya invånare till kommunen. Tekija?_05_2021_sisus.indd 51 Tekija?_05_2021_sisus.indd 51 5.5.2021 11.55 5.5.2021 11.55
52 Tekijä 5/2021 VI KAN INTE LÄNGRE FÖRBISE KLIMATKRISEN ”Det är dags att ta till åtgärder för att stävja klimatkrisen och försvara vår värdefulla natur. Kommunerna spelar en viktig roll i det här. Deras uppgift är att göra ambitiösa beslut för att kunna skapa en hållbar vardag för oss alla. I offentliga investeringar ska hållbarhet och miljöpåverkan beaktas. Kollektivtrafiken måste göras till ett konkurrenskraftigt alternativ till privatbilismen. Lätt trafik ska gynnas. Finland är ett u-land när det kommer till gruvdrift och hur gruvföretagen får härja på här. Företagen får förstöra miljön och samtidigt förlorar en stor del av skatteinkomsterna på grund av gruvföretagens aggressiva skatteplanering. Sedan lämnar företagen landet och skattebetalarna får stå för notan för miljöförstörelsen.” STOPPA MARGINALISERINGEN AV UNGA ”Jag hoppas att man gör allt för att ungdomarna inte marginaliseras. Det måste stoppas innan det är för sent. Jag vet att man gör mycket för att förhindra utslagning. Men jag hoppas att det i Tammerfors skulle finnas uppsökande ungdomsarbete. Jag önskar att man tog mer kontakt med de unga som till exempel har med barnskyddet att göra. Jag tänker inte i första hand på pengar, men det blir billigare för samhället om ett barn eller ungdom får hjälp innan han eller hon hamnat på villovägar. Om staden erbjuder mindre bemedlade eller annars utsatta familjer möjligheten till hobbyverksamhet till ett rimligt pris, skulle man säkert kunna undvika större problem i ett senare skede. Ofta är det så att ungdomar behöver en lätt knuff från de vuxnas sida, diskussioner och att man håller kontakten.” Källa: Industrifacket n = 10 574 RÖSTNINGSBETEENDE Rörlig väljare Partitrogen väljare Röstar i första hand på kandidat Sporadisk väljare Proteströstare % 41 31 21 5 2 EEMIL MÄKI-TANILA Tammerfors Operator Barona ”I offentliga investeringar ska hållbarhet och miljöpåverkan beaktas.” JY RK I LU U KK O N EN JY RK I LU U KK O N EN KRISTIAN NORHO Tammerfors Gjuteriarbetare Tevo Lokomo Oy Tekija?_05_2021_sisus.indd 52 Tekija?_05_2021_sisus.indd 52 5.5.2021 11.55 5.5.2021 11.55
5/2021 Tekijä 53 FACKET Riku Aalto: I kommunerna görs besluten om människornas vardag ”I kommunerna besluter man om saker som på många sätt berör invånarnas vardag. Industrifackets medlemmar måste se till att deras röst hörs då besluten fattas”, säger Riku Aalto. Valdeltagandet i senaste kommunalval låg på 59 procent. Det betyder att varje röst är värd så gott som det dubbla då varannan röst uteblir. Varför skulle man ge bort makten, när det är möjligt att hålla fast vid den, frågar sig Riku Aalto. TEXT PETTERI RAITO ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS – Våra medlemmar använder sig mycket av den offentliga servicen. Vi kan nämna dagis, skolor, hälsovård, socialservice och fritidsaktiviteter. En ansenlig del av det som gör att man trivs med livet skapas av att den här servicen är i skick, säger Industrifackets ordförande Riku Aalto. Aalto anser också att kommunerna spelar en viktig roll när det kommer till att skapa förutsättningar för företagen i kommunerna. – Det är viktigt att det finns privata företag som skapar jobb och på så sätt också skatteinkomster till den offentliga sektorn. Det är endast så vi kan finansiera vårt välfärdssamhälle och hålla fast vid löftet om välfärd för medborgarna, säger Aalto. – I praktiken handlar det till exempel om stadsplanering, kommunal infrastruktur, bygglov och liknande service genom vilka man kan påverka företagens förmåga att driva sin verksamhet och göra investeringar. För oss är det viktigt att man i kommunerna förstår industrins betydelse för att skapa välfärd, fortsätter han. ARBETARENS RÖST SKA HÖRAS Aalto anser att det i kommunfullmäktige runtom i landet behövs fler personer med bakgrund inom industrin för att besluta om våra gemensamma frågor. – Det är rätt vanligt att de kommunalt anställda är välrepresenterade i fullmäktige och stadsstyrelser, men användarnas representation ligger inte riktigt lika bra till. – Kommunalvalet är en ypperlig chans till att balansera läget så att allt fler personer med bakgrund i industrin är med om att fatta besluten om kommunala tjänster. Industrifackets mål är att fackmedlemmarnas och industriarbetarnas röst ska höras. – Beslutsfattandet blir mer öppet och tar bättre i hänsyn till kommuninvånarnas behov, då man ser på saker och motiverar besluten från olika synvinklar. För det andra är att sambandet mellan industri och välfärd lyfts fram en orsak till att Industrifacket stöder sina medlemmar, som ställer upp i kommunalvalet, ekonomiskt och med kommunikationen, oberoende vilket politiskt parti det gäller. VÄRDEFULLT OCH RESPEKTABELT Aalto är till utbildningen förutom montör och socionom också politices magister i förvaltning med kommunalpolitik som specialområde. Han uppmuntrar alla medlemmar i Industrifacket att kandidera i valet eller i alla fall lägga sin röst. – Människor betalar ganska mycket i kommunalskatt. Bara därför är det bra att visa intresse för den kommunala servicen och besluten som gäller dem. De frågor som är viktiga för en själv och ens arbetskompisar får mer uppmärksamhet i lokalpolitiken om frågorna drivs av människor som verkligen känner till de frågor som berör löntagarna. – Jag uppmanar våra medlemmar till att ställa upp i valet och aktivt stöda medlemmar som kandiderar. Att ge sitt stöd behöver inte nödvändigtvis bestå av något annat än att man pratar om vilka frågor som är viktiga och hurdana erfarenheter kommuninvånarna har av de kommunala tjänsterna. Ofta räcker det till om man står vid kandidatens sida, ger feedback och helt enkelt noterar att personen ställer upp i valet. – Det är värdefullt och respektabelt att delta i kommunalpolitiken, säger Aalto. ? KI TI H A IL A JY RK I LU U KK O N EN Tekija?_05_2021_sisus.indd 53 Tekija?_05_2021_sisus.indd 53 5.5.2021 11.55 5.5.2021 11.55
Let your voice be heard BRIEF IN ENGLISH Municipal elections will be held on 13 June 2021 in all the 293 municipalities in mainland Finland. The right to vote is also extended to almost all people who live in Finland but who are not Finnish citizens. Municipalities decide on things like daycare, schools, traffic, public housing, cultural services, sport facilities and to date health care, too. Decisions made by municipalities directly affect our daily life, work and environment. In every municipality, there is a municipal council ranging from 13 to 85 councillors, depending on the number of inhabitants. All are directly elected by voters. On the actual election day you can vote at your local polling station. It is usually close by and specified in the voting register card you receive before the elections. To vote, you only need to produce an official photo ID. It is also possible to vote in advance between 26 May and 8 June. The advance polling stations are located in places like libraries, shopping centres and municipal office buildings. The vast majority of adult people living in Finland have the right to vote in these elections, under certain conditions, regardless of their citizenship or country of origin. If you are a Finnish citizen who has reached the age of 18 on the election day at the latest and reside in Finland, you have the right to vote. However, if you are a citizen of the other 26 European Union countries, Norway or Iceland and residing in Finland, you can vote under the same conditions as Finnish citizens. If you are a citizen of any other country than those mentioned above, you might still have the right to vote in the municipal elections. For this you need to have been living in Finland for at least two years on the 51st day before the elections. That is the day when the voting register is drafted. No one needs to register separately to get on the voting register. Lists are automatically updated, based on the Finnish Population Information System. Once your personal data is recorded in this system, it will be registered and you should you have the right to vote. Riku Aalto, the President of the Industrial Union, stressed that the turnout in the last municipal elections was only 59 per cent. – This means that every vote cast then counted for almost two votes. So why give that power to someone else, when you can exercise it yourself, Aalto asks. A good web page for relevant information on elections is www.vaalit.fi . It provides information in Finnish, Swedish and English on all you need to know about these elections and what you need to do to cast your ballot. Just remember to vote. HEIKKI JOKINEN Kotisivut ja eAsiointi www.teollisuuskassa.fi Aluetoimistojen asiakaspalvelu on suljettu toistaiseksi Postiosoite PL 116 00531 HELSINKI Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 ma–pe 8.30–15.00 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA • Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. • Lähetä ensitai jatkohakemus liitteineen eAsioinnissa. • Ensihakemuksen voit toimittaa jo kahden kalenteriviikon työttömyyden jälkeen. • Täytä jatkohakemukset joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. 1. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon 2. Täytä ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaa varten • Palkkatodistus vähintään 26 viikolta. • Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. • Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. • Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. • Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaa veroprosenttiasi. • Palkkatiedot, jos olet hakemusajalla työskennellyt osa-aikaisesti tai satunnaisesti. • Työsopimus, jos olet aloittanut uuden osa-aikatyön. • Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. 3. Liitä ensimmäiseen hakemukseen ainakin 4. Liitä hakemukseen tarvittaessa Tiedot käsittelyajoista löydät sivuiltamme ?Käsittelytilanne Huom! Muutosverokortin etuutta varten voit tilata OmaVero -palvelusta osoitteessa www.vero.fi eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme! teollisuuskassa.fi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING • Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. 1. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån • Skicka in din första eller fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten. • Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. • Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. 2. Fyll i en ansökan för arbetslöshetskassan • Ett löneintyg för minst 26 avlönade arbetsveckor. • Meddelande om uppsägning, om du är helt arbetslös. • Meddelande om permittering, om du är permitterad. • En kopia på beslutet om erhållen social förmån. • Ett ändringsskattekort om du vill ändra din skattesats. • Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. • Arbetsavtal om du har börjat med deltidsarbete. • Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhet. 3. Bifoga åtminstone för första ansökan 4. Bifoga vid behov för ansökan KU VA T KI TI H A IL A NIMITYKSIÄ Niin sanotun "koronavuoden" aikanakin Teollisuusliittoon on palkattu uutta väkeä. Toimitsijat, jotka on nimitetty tehtäviinsä vuosina 2020–2021: Pasi Havio Työoikeusjuristi Oikeudellinen yksikkö Mari Koskinen Työympäristöjuristi Työympäristöyksikkö Emilie Uggla Graafinen suunnittelija Viestintäyksikkö Sari Perkiö Koulutussuunnittelija Koulutusyksikkö Meri Listenmaa Lakimies Oikeudellinen yksikkö Taina Luoto Markkinoinnin ja viestinnän suunnittelija Viestintäyksikkö Rolle Alho Erikoistutkija Tutkimusyksikkö Antti Hyvärinen Toimittaja Viestintäyksikkö Mari Tuomaala Sopimusasiantuntija Kemian sektori Janne Naukkarinen Sopimusasiantuntija Puutuotesektori Lauri Sallila Sopimusasiantuntija Puutuotesektori Liiton henkilökunnan yhteystiedot: www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot 54 Tekijä 5/2021 Tekija?_05_2021_sisus.indd 54 Tekija?_05_2021_sisus.indd 54 5.5.2021 11.56 5.5.2021 11.56
5/2021 Tekijä 55 5/2021 Tekijä 55 Kotisivut ja eAsiointi www.teollisuuskassa.fi Aluetoimistojen asiakaspalvelu on suljettu toistaiseksi Postiosoite PL 116 00531 HELSINKI Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 ma–pe 8.30–15.00 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA • Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. • Lähetä ensitai jatkohakemus liitteineen eAsioinnissa. • Ensihakemuksen voit toimittaa jo kahden kalenteriviikon työttömyyden jälkeen. • Täytä jatkohakemukset joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. 1. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon 2. Täytä ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaa varten • Palkkatodistus vähintään 26 viikolta. • Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. • Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. • Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. • Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaa veroprosenttiasi. • Palkkatiedot, jos olet hakemusajalla työskennellyt osa-aikaisesti tai satunnaisesti. • Työsopimus, jos olet aloittanut uuden osa-aikatyön. • Verotuspäätös, jos sinulla on maataloutta tai muuta yritystoimintaa. 3. Liitä ensimmäiseen hakemukseen ainakin 4. Liitä hakemukseen tarvittaessa Tiedot käsittelyajoista löydät sivuiltamme ?Käsittelytilanne Huom! Muutosverokortin etuutta varten voit tilata OmaVero -palvelusta osoitteessa www.vero.fi eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme! teollisuuskassa.fi SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING • Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. 1. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån • Skicka in din första eller fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten. • Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. • Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. 2. Fyll i en ansökan för arbetslöshetskassan • Ett löneintyg för minst 26 avlönade arbetsveckor. • Meddelande om uppsägning, om du är helt arbetslös. • Meddelande om permittering, om du är permitterad. • En kopia på beslutet om erhållen social förmån. • Ett ändringsskattekort om du vill ändra din skattesats. • Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. • Arbetsavtal om du har börjat med deltidsarbete. • Beskattningsbeslutet, om du har lantbruksverksamhet eller någon annan företagsverksamhet. 3. Bifoga åtminstone för första ansökan 4. Bifoga vid behov för ansökan Tekija?_05_2021_sisus.indd 55 Tekija?_05_2021_sisus.indd 55 5.5.2021 11.56 5.5.2021 11.56
56 Tekijä 5/2021 Kesäksi vesille Ensin vihtiläinen Hannu Santala innostui kalastamisesta ja sen jälkeen veneilystä. Kesälomansa hän on kohta viisitoista vuotta viettänyt matkaveneessä Saimaalla. HANNU SANTALA Vihti Painaja-asentaja, kunnossapito-osaston luottamusmies Sanoma Oy, Vantaa HARRASTAJA TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVA ANNIKA RAUHALA Tekija?_05_2021_sisus.indd 56 Tekija?_05_2021_sisus.indd 56 5.5.2021 11.56 5.5.2021 11.56
5/2021 Tekijä 57 VAPAALLA S eitsenmetrinen, sinivalkoinen moottorivene Sämpy kiiltää kilpaa auringon kanssa, kun Hannu Santala kunnostaa sitä kotipihallaan Vihdissä. – Päällisin puolin vene on kunnossa. Talven aikana olen kunnostanut moottoria ja päivittänyt sähköjä. Nyt vielä pesen ja vahaan veneen, Santala kertoo. Hän laskee veneensä veteen Espoossa toukokuun lopussa. – Katsastan sen ja tarkistan, että kaikki toimii. Sitten käymme vaimon ja koirien kanssa veneellä Suomenlinnassa syömässä. Se on perinteinen kevään avaus. Juuri enempää Sämpy ei merellä seilaakaan. Santala nostaa veneensä merestä kevään ensimmäisen retken jälkeen ja kuljettaa sen rakentamallaan kärryllä Ristiinaan. Saimaa vetää Santalaa puoleensa erityisesti puhtautensa vuoksi. – Suomenlahdelle rupesi 20 vuotta sitten tulemaan niin paljon sinilevää, että minulta katosi into veneillä siellä. Meri on pahimpaan aikaan kuin hernerokkaa. Saimaalla voi pulahtaa uimaan missä vaan. Puhtauden lisäksi Santala arvostaa Järvi-Suomessa rauhaa. – Merellä on kymmenen kertaa enemmän ihmisiä kuin Saimaalla. Heinäkuussa vierasvenesatamat ovat niin turvoksissa, että niistä on iltaisin vaikea löytää paikkaa. Myös sääolosuhteet ovat järvellä inhimillisemmät kuin merellä, Santala sanoo. – Toki Saimaallakin on myrskyjä, mutta harvemmin ne ovat sellaisia kuin merellä. Saimaalla väylät ovat kapeita ja saaria on paljon, joten aina on vähän suojaista. KILPARADOILTA VESILLE Hannu Santalan ja vaimonsa Liisan elämään jäi tyhjä aukko, kun he lopettivat kilpa-autoilun 1990-luvun alussa. – Ensin innostuimme kalastuksesta. Kävimme pyytämässä lohta aluevesirajalla 30–40 kilometrin päässä Espoosta tai Porkkalasta. Vuonna 2002 Santalat ostivat pienen yläohjaamoveneen, joka sai nimekseen Sämpy . – Otin heti vanhan bensamoottorin pois ja rakensin dieselin tilalle. Reissasimme merellä viisi vuotta ennen kuin innostuimme Järvi-Suomesta ja Saimaasta. Matkaveneessä Santaloilla on kaikki mukavuudet wc:tä ja suihkua myöten. Jätevedet päätyvät septitankkeihin, Santala kertoo. – Mitään ei pumpata järveen. Tyhjennämme tankit aina satamassa. Jääkaappi puolestaan pysyy kylmänä aurinkopaneelien ja oman generaattorin avulla. Santalat ovat viettäneet Saimaalla 3–4 viikkoa joka kesä pian 15 vuoden ajan. – Vesillä pääsen eroon työstressistä. Se on hienoa, Santala sanoo. SAVONLINNA SUOSIKKI Santala liikkuu vesillä usean pysähdyksen taktiikalla. – Muuten veneily menee vain istumiseksi ja naftan polttamiseksi. Siinä ei ole mitään ideaa. Haluan nauttia luonnosta, hän sanoo. Santalat matkaavat enintään kaksi tuntia kerrallaan, kunnes rantautuvat johonkin saareen, syövät, käyvät maissa ja jatkavat sitten taas matkaa. – Saimaalla on isoja alueita, joilla ei ole mökkejä, sekä paljon saaria, joissa on hyviä poukamia rantautumiseen, Hannu Santala kertoo. Hän arvostaa veneilyssä kiireettömyyttä. – Vesillä kiire häviää. Siellä kelit, vaimo ja koirat määräävät aikataulun. En ole ikinä ajanut veneelläni kaasu pohjassa. Hyvä matkavauhti riittää. Kesälomalla Santalat viihtyvät erityisesti Savonlinnassa. – Pihlajavesi Savonlinnasta etelään on yksi hienoimpia paikkoja. Siellä on mahtavaa istua illalla veneessä ja seurata norppia. Linnasaaren kansallispuistossa Santalat veneilevät myös mielellään, mutta Lappeenrannan he jättävät väliin. Siellä on heidän makuunsa liian ruuhkaista. Viime kesänä Santalat kävivät Kolilla ja kaksi vuotta sitten he veneilivät Ristiinasta Heinolaan. Maaningalta Pielavedelle Sämpy kulki rekan kyydissä. – Se oli upea reissu. Konnevesi on jumalattoman hienoa seutua. Sinne tekisi mieli lähteä uudestaan. VENEEN VOI MYÖS VUOKRATA Veneily sopii Hannu Santalan mukaan kaikille. Alkuun pääsee esimerkiksi paikallisen pursiseuran kurssilla. Tietotaidolle on tarvetta, sillä vesillä sattuu ja tapahtuu, Santala sanoo ja kertoo esimerkin viime kesältä. Silloin Santalat joutuivat soittamaan hätiin järvipelastajat, kun raakavesipumpun akseli katkesi kesken matkan. – He hinasivat meidät Savonlinnaan. Ajoin yötä myöten kotiin, sorvasin uuden akselin ja ajoin aamulla takaisin. Kasasin pumpun, ja seuraavana päivänä matka taas jatkui. Ainoa miinus veneilyssä on Santalan mukaan hinta. Venepaikat, vakuutukset, huollot, veneenlaskut ja -nostot sekä talvisäilytys nielevät vuodessa sievoisen summan. – Veneen vuokraaminen viikoksi tai kahdeksi ei ole hullumpi vaihtoehto. Toisaalta veneen ei tarvitse olla kummoinen. Aina voi yöpyä teltassa, Santala vinkkaa. Hän suunnittelee kipparoivansa Sämpyn kesällä ainakin Tahkolle. – Heinäveden reitti on kaunis. Edellisen kerran, kun kävimme siellä, oli sateinen kesä. Tulevaa veneilykesää varjostaa polttoaineen hinnannousu. Diesel maksaa Santalan mukaan veneasemalla helposti 1,70 euroa litralta. – Vähänkin isompi vene syö polttoainetta suurin piirtein litran kilometrillä. Jos ajat päivässä 50 kilometriä se on jo 85 euroa, hän harmittelee. ? www.tekijälehti.fi Katso verkkolehden jutusta lisää kuvia Hannu Santalasta kunnostamassa venettään ja aiemmista kesistä veneellä. ? Hannu Santala pääsee veneen kunnostuksessa vähällä, sillä hän veneilee pääasiassa Saimaalla eikä veneen pohjaa siksi tarvitse käsitellä myrkkymaalilla merirokon torjumiseksi. Tekija?_05_2021_sisus.indd 57 Tekija?_05_2021_sisus.indd 57 5.5.2021 11.56 5.5.2021 11.56
58 Tekijä 5/2021 PULMAT Tehtävien ratkaisut: www .tekijälehti.fi Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI Tekija?_05_2021_sisus.indd 58 Tekija?_05_2021_sisus.indd 58 5.5.2021 11.56 5.5.2021 11.56
5/2021 Tekijä 59 Järjestäytyminen tarkoittaa sitä, että pystymme kohtaamaan työnantajan tasavertaisina. Työntekijät kuuluvat liittoon Jäsenet osallistuvat edunvalvontaan Koulutettu luottamusmies ja varaluottamusmies osaavat hommansa Koulutettu työsuojeluvaltuutettu ja varatyösuojeluvaltuutetut osaavat hommansa On edellytykset valvoa työehtosopimuksen noudattamista On kyky tehdä esityksiä työehtojen kehittämiseksi On kyky ajaa asioita ja ratkaista edunvalvontakysymyksiä yhteisvoimin On edellytykset käydä paikallisia neuvotteluja Työhuonekunta ja työhuonetoimikunta on perustettu Työntekijät osallistuvat ammattiosaston toimintaan Jokainen työntekijä neuvottelee työehtonsa itse JÄRJESTÄYTYNYT TYÖPAIKKA JÄRJESTÄYTYMÄTÖN TYÖPAIKKA VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekija?_05_2021_kansiarkki.indd 59 Tekija?_05_2021_kansiarkki.indd 59 4.5.2021 10.39 4.5.2021 10.39
NEW JALAS ® Zenit EVO-jalkineissa yhdistyvät uusi kevyt ja sporttinen muotoilu, ergonominen istuvuus ja hengittävä, saumaton päällinen sekä suojaominaisuudet, joita JALAS ® -jalkineelta voi odottaa. JALAS ® 7158 JALAS ® 7168 JALAS ® 7178 ejendals.com JALAS ® Zenit EVO: Tekija?_05_2021_kansiarkki.indd 60 Tekija?_05_2021_kansiarkki.indd 60 4.5.2021 10.40 4.5.2021 10.40