TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 4/2019 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI LIEKSAN SUUNTA Janne Åmanista tulee kunnossapidon ammattilainen TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA ITÄRAJALLA 18 EU vaikuttaa duunariin 28 Kaasua ja matkailua Voikoskella 44 Verkostosta puhtia osastoon 50 Koreanska bönder litar på Elho 56 Porukalla pallon perään 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten Tekijä_2019_04_kansiarkki_.indd 1 9.4.2019 16.27
2 Tekijä 4/2019 LIITTO KOULUTTAA Työtön, kerrytä aktiivisuutta verkkokursseilla! Liitto lisää aktiivimallin ehdot täyttävää koulutusta tarjoamalla työttömille kursseja myös verkossa. Osallistumalla verkkokursseille vältyt aktiivimallin työttömyyspäivärahaleikkurilta. Taitava työnhakija -verkkokurssi Taitava työnhakija -verkkokurssit koostuvat neljästä erillisestä viiden päivän kurssista. Ne voi suorittaa ajasta ja paikkakunnasta riippumatta verkossa. Kunkin jakson täydellinen suorittaminen takaa aktiivisuusehdon täyttymisen 65 päivän seuranta jakson ajalta. Kurssin suorittaminen turvaa työttömälle jäsenelle työttömyysetuuden alentamattomana koko loppuvuodeksi. Verkkokurssille pääset kirjautumaan osoitteesta: www.teollisuusliitto.fi/verkkokurssi-tyottomille Tarvitset tunnistautumiseen pankkitunnukset. Toisin kuin Murikka-opiston kursseilla sinun ei tarvitse ilmoittaa TE-toimistolle Taitava työnhakija -kurssin aloittamisesta tai tarkistuttaa verkkokurssin kelpoisuutta TE-toimistosta. Lisätietoa verkkokursseista: Koulutuspäällikkö Hannu Siltala, puh. 040 579 6306 ja Koulutussuunnittelija Merja Westman, puh. 050 306 4435 Tietoa Murikka-opiston ja TSL:n kursseista, jotka myös täyttävät aktiivisuusehtoa: www.murikka-opisto.fi/aktiivisuusedellytys. Näitä kursseja ei voi yhdistää Taitava työnhakija -verkkokurssin opiskeluun. Kunkin jakson suoritettuasi saat kurssista osallistumistodistuksen, joka siirtyy kurssisivustolta helposti työttömyyskassaan. Lisätietoa aktiivimallista ja työttömyysturvasta: Teollisuuden työttömyyskassan puhelinpalvelu, puh. 020 690 455. Huom. Aktiivisuuden seurantajaksosi tulee olla alkanut 1.4. tai sen jälkeen! Tekijä_2019_04_kansiarkki_.indd 2 9.4.2019 16.27
KANNEN KUVA: JARNO ARTIKA 4/2019 Tekijä 3 SISÄLTÖ 6 LIEKSA TÄHTÄÄ NOUSUUN KANSI Maaliskuussa Lieksasta nousi uutisiin tieto Reino -tossujen valmistajan PK Kappin konkurssista. Kenkälegendan kompuroinnin takana Pohjois-Karjalan teollistunein kunta elää kuitenkin uutta nousua ja kerää investointeja. Vain muutamassa vuodessa kunnan työttömyysaste on laskenut yli kuusi prosenttiyksikköä. Lieksassa usko nousuun elää. 18 UNIONI TUO TURVAA DUUNARILLE Jokainen EU-vaaleissa annettu ääni vaikuttaa siihen, millaiseksi eurooppalainen työelämä muodostuu. 28 WOIKOSKELLA TURVALLISUUS ON YKKÖSASIA Kaasutehtaalla ei ole varaa erehdyksiin: pahimmassa tapauksessa jäljelle jäisi vain monttu. Kaasun lisäksi Woikoskella syntyy myös elämyksiä: tehtaan rinnalla on kasvava matkailuelinkeino ja hevoskuntoutuskeskus. ? Kai Saarenpää tarkistaa kaasupulloja. Tekijä_2019_sisus.indd 3 10.4.2019 10.50
4 Tekijä 4/2019 ? KOKIJA Mattias Boström auttaa kokemusasiantuntijana toisia peliriippuvaisia, jotka eivät tiedä kenen puoleen kääntyä. ? HARRASTAJAT Scania Busin jalkapallo joukkue venyi ”risukasataktiikalla” pronssille ay-jalkapallon mestaruus turnauksessa. Mikko Kuokkanen seurasi peliä. ? TAIDONNÄYTE Iittalan lasitehtaalla osataan puhaltaa yli 400 lintulajia. Oiva Toikan kuulusta lintusarjasta oli vuorossa Kuovi . Kuvassa vasemmalta linnun mattaaja, lasinpuhaltaja Asmo Aalto, tarkastaja ja pakkaaja Heidi Jokiniitty, lasinpuhaltajamestari Heikki Hiukkamäki sekä lasinpuhaltajat Juhana Laihonen ja Leena Julin. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 14 KOKIJA Peliriippuvuuden kokemusasiantuntija Mattias Boström 17 VIERAILIJA Kansainvälisen toiminnan suunnittelija Tarja Valtonen 22 VÄITTÄJÄT Veli-Matti Rekola vs. Riikka Vasama 24 ILMIÖ Reach parantaa kemikaaliturvallisuutta 27 Lyhyet VAPAALLA 56 HARRASTAJAT Jalkapallojoukkue Scania Bus 58 Pulmat 59 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 15.5. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 215 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. TYÖSSÄ 36 TYÖYMPÄRISTÖ Työkaari -hanke etenee yrityksissä 38 TAIDONNÄYTE Näin syntyy Oiva Toikan lintu Iittalan tehtaalla 43 AMMATTILAINEN Hitsaaja Teuvo Kuula 50 Bristen på arbetskraft största hindret för Bennäsföretag LIITOSSA 44 Verkostoitumiskurssilta puhtia toimintaan 47 OIVALTAJA Työnopastaja Miia Ruuskanen 48 MAAILMA Lyhentää vai pidentää työaikaa? 49 Lyhyet 55 Työttömyyskassa Montako teollisuusliittolaista pääsi eduskuntaan? Katso: www.teollisuusliitto.fi Tekijä_2019_sisus.indd 4 10.4.2019 8.56
”Ilman Suomessa toimivaa teollisuutta globaaliin väestönja energiankasvuun vastattaisiin yksinomaan muualla maailmassa, mutta todennäköisesti heikommalla teknologisella tasolla kuin Suomessa.” TURJA LEHTONEN Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja ”Aito luottamukseen ja sopimiseen perustuva työmarkkinamalli sekä kolmikantainen yhteistyö on laitettu sivuun. Tällainen työelämälinja ei ole Suomen etujen mukaista.” HELI PUURA Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja BLOGI www.tekijälehti.fi/ blogi 4/2019 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 17.4.2019 Aluekehitys on kestävyyslaji S uomessa on viime vuosina ollut kuusi aluetta, joiden kehitystä voidaan kuvailla jonkinasteisen väestön kasvun perspektiivistä. Ne ovat pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä ja Joensuu. Eräiden ennusteiden mukaan seuraavan parin vuosi kymmenen sisällä kasvuuralla säilyvät vain kolme ensimmäistä. Se tarkoittaisi sitä, että muualla Suomessa väestö vähentyisi, kun väki pakkautuisi kolmeen kasvukeskukseen. Kehityskulussa ei yleisellä tasolla ole mitään uutta. Maalta muutetaan kaupunkiin, minkä rinnalle tuoreemmaksi, mutta jatkuvaksi ilmiöksi on noussut muuttoliikkeen suuntautuminen kotikaupungista sitä vetovoimaisemmaksi koettuun kaupunkiin. Muuttoliikkeen merkittävin syy on työn perässä muuttaminen. Se on aika ajoin julkisuudessa näkyvistä vastakkaisista väitteistä ja moitteista huolimatta tuiki tavallista arkipäivää Suomessa. Muuttoliike ei kuitenkaan välttämättä toteudu niin pikaisesti kuin toimialojen ja yritysten tilanteet vaihtelevat. Syy on inhimillinen. Ihmiset etsivät elämäänsä turvallisuutta ja jatkuvuutta, mihin tavoitteeseen yritysten ja työmarkkinoiden nopeasti muuttuvat tarpeet eivät aina pysty vastaamaan. Toisin sanoen, yritys tarvitsee työvoimaa, mutta ihmisen mukana muuttaa koko elämä, ei vain työpanos. Siksi päätöksenteon vaaka kupissa painaa aina myös tarjolla olevan työsuhteen muoto, sen ehdot ja jatkumisen näkymät sekä mahdollisuudet tarvittaessa löytää uutta työtä harkitulla kohdealueella. Siinä saumassa valtiolla ja yhteis kunnalla on paljon tehtävissä. Olennainen tehtävä on edistää kasvukehitystä siellä, minne sitä näyttäisi olevan muodostumassa tai voisi olla saavutettavissa. Esimerkiksi Paltamon mahdollisen biotuotetehtaan vaikutus alue talouteen on arvioitu yli 700 miljoonaksi euroksi. Vaikka arvio puoli tettaisiin, toimisi tulovirta piristysruiskeena Kainuussa ja vahvistaisi myös kansantaloutta. Raakaaineen saannin turvaaminen kestävällä tavalla, infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpitäminen, kohtuu hintaisen asumisen edellytysten luominen sekä osaavan työvoiman kouluttaminen ovat välineitä, joilla julkinen valta voi vaikuttaa myönteisen kehityksen toteutumiseen ilman, että suorista yritystuista on puhuttu vielä mitään. Samat välineet toimivat myös muilla toimialoilla. Yritystoiminnalle kannattaa rakentaa edellytyksiä siellä, missä se luontaisesti löytää sijansa tai etsii toimintamahdollisuuksia. Vientiteollisuuden merkitys on tässä suhteessa erityinen. Se tuo kansantalouteen uutta rahaa ja kerrannaisvaikutuksen. Kehitys ei juuri koskaan ole suoraviivaista kuin hyvin lyhyen ajan. Tyypillistä on, että myönteinen ja kielteinen kehitys toteutuvat rinnakkain. Tässä lehdessä oleva juttu Lieksasta on siitä ajankohtainen esimerkki. Reinoja ja Ainoja valmistavan yrityksen konkurssi tuottaa kitkaa käynnissä olleeseen suotuisaan aluekehitykseen, mutta kurssia se ei käännä, eikä se ole heikentänyt ihmisten tahtotilaa pärjätä ja päästä elämässä eteenpäin. Aluekehitys on kestävyyslaji. Muuttoliikettä luotaavat ennusteet eivät väistämättä toteudu, eivätkä ne toteuta itseään, mutta niiden kuvailemat merkit osoittavat, että tarve viisaalle kaupunki ja aluepolitiikalle on ajankohtainen ja suuri. Alueiden etujen vastakkain asettelemisesta on siirryttävä rinnakkaisen kehittämisen tielle. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 215 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekijä_2019_sisus.indd 5 10.4.2019 10.55
Elämää itärajalla ”Lieksa on liian suuri, liian kaikkea, eikä sovi Koppeloille.” Näin kuuluu loppurepliikki ohjaaja Markku Pölösen elokuvassa Lieksa! Mielikuvituksellisessa draamassa Koppeloiden räätälisuku vaeltaa kohti unelmaansa, kultaista Eldoradoa – pikkukaupunkia, jossa elämä tapahtuu yhden pitkän kadun varrella. Elokuva on fiktiota, Lieksa faktaa. TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN KUVAT JARNO ARTIKA 6 Tekijä 4/2019 Tekijä_2019_sisus.indd 6 10.4.2019 8.56
Elämää itärajalla ? K oneenasennusta ja kunnossapitoa Riveriaammattikoulussa opiskeleva Santeri Karvinen on mietteliäs. Karvinen ja opiskelutoverinsa Topi Virkkunen ilmoittautuivat viime tingassa mukaan Taitaja -kisan parikilpailun karsintaan. Ensikertalainen kaksikko singahti finaaliin, joka kisataan Joensuussa toukokuussa. – Vähän oudolta tuo tuntuu, kun heti tärppäsi, lieksalaisnuorukainen toppuuttelee vaatimattomasti. Riverian Lieksan-yksikössä on tärpännyt monesti aiemminkin. Menestys kertoo opiskelumotivaatiosta ja opetuksen laadusta. Esimerkiksi viime vuonna lieksalaiset nappasivat sähköasennuksen taidoissa Taitaja -kisan tuplavoiton. Riverian koulutuspäällikkö Juha Liiten on seurannut nuorten ja aikuisopiskelijoiden polkuja vuodesta 2008. – Suurin osa opiskelijoista on nuoria, mutta aikuisopiskelijoiden osuus kasvaa. Valtaosa tulee Lieksasta ja noin 150 kilometrin säteeltä. Prosessipuolen koulutus vetää tulijoita kauempaakin. ”Lieksa on liian suuri, liian kaikkea, eikä sovi Koppeloille.” Näin kuuluu loppurepliikki ohjaaja Markku Pölösen elokuvassa Lieksa! Mielikuvituksellisessa draamassa Koppeloiden räätälisuku vaeltaa kohti unelmaansa, kultaista Eldoradoa – pikkukaupunkia, jossa elämä tapahtuu yhden pitkän kadun varrella. Elokuva on fiktiota, Lieksa faktaa. TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN KUVAT JARNO ARTIKA 4/2019 Tekijä 7 AJASSA Lieksan kaupunki tiivistyy keskustaa halkovan Pielisentien ympärille. Horisonttia reunustaa kaupungin vihreä kulta – Lieksan teollisuus nojaa vahvasti metsään. Tekijä_2019_sisus.indd 7 10.4.2019 8.56
8 Tekijä 4/2019 Prosessimo on prosessiteollisuuden moni osaajien oppimisympäristö ja Riverian ylpeyden aihe. Prosessimossa rinta rinnan opiskelevat sähkön ja automaation sekä prosessitekniikan ja kunnossa pidon opiskelijat. Tilat ja teknologia ovat viimeisen päälle. MAHTAVA BOOGIE Vielä 1980luvulla Lieksan iltaelämä oli vilkasta. Kun viikonloppu koitti, naapurikunnista nuoriso kirmasi Lieksan humuun. Niin teki vuorollaan myös enolaissyntyinen Jarkko Määttänen. Boogie oli mahtava, kun Katraanhoviin ja Simo Hurttaan jonotettiin. – Lieksa oli nuoren unelma, kuin se elokuvan Eldorado, Määttänen hymyilee muisteloille. Nyt Määttänen hymyilee Lieksan kaupungin johtajan roolissa. Ei sillä, että jokainen päivä olisi silkkaa riemun aihetta. Vaan olkoon hymy vasta kohtana sille epäuskolle, joka paluumuuttajalla oli vastassaan vuonna 2015. – Ei muuta kuin tuhkaa päälle… se oli tunnelma. Ajattelin, että eihän tämä nyt voi olla todellinen kuva Lieksasta, filosofian tohtori ja viimeksi Muura messa palvelujohtajana työskennellyt yliopistomies kuvailee. Muutakin oikomista Lieksaa koskevissa faktoissa on piisannut. – Ei – Lieksa ei ole ”jossain päin Lappia”. Kovin moni ei tiedä sitäkään, että Kolin ja Patvinsuon kansallispuistot sijaitsevat Lieksassa puhumattakaan Ruunaasta ja Eeva Ryynäsen kansain välisestikin merkittävästä ateljeesta. VIHREÄÄ KULTAA Lieksan noin 4 068 neliökilometrin pintaalasta metsää on noin 291 000 hehtaaria. Suurimpia metsänomistajia ovat valtio, Tornator Oy sekä Lieksan seurakunta. Koko maan evankelisluteri laisista seurakunnista metsäomistuksen piikki paikkaa pitävä Lieksan seurakunta omistaa noin 5 000 metsähehtaaria. UUSI KOULUKAMPUS KOKOAA NUORET Kahdeksan miljoonaa euroa – se on Lieksan mielestä kannattava sijoitus nuoriin. Sillä rahalla Lieksaan rakennetaan uusi koulukampus, jonne sijoittuvat yläkoulu, lukio sekä Riverian ammatillinen opetus. Kampuksen ytimessä säilyy nykyinen Prosessimo. – Nuoria on vähän ja porukka nyt hajautuneina eri kouluissa. Uusi kampus kokoaa nuorten massan yhteen. Opintopolut ja myös kaksoistutkinnon tekeminen helpottuvat. Ja mikä tärkeintä, tunnemme jokaisen nuoren yläasteiästä lähtien, Riverian koulutuspäällikkö Juha Liiten painottaa. Koulukampuksella yhteisöllisyyttä vahvistaa sekin, että muun muassa ruokailu sekä avustava henkilöstö kuraattorista terveydenhuoltoon on yhteistä. Kampuksen rakentaminen käynnistyy ensi kesänä. Materiaalina on puu. Riverian opiskelijat Santeri Karvinen (edessä), Tommi Kuiri sekä Miro Turunen (takana) vesiprosessin äärellä Prosessimossa. Karvinen opiskelee koneen asennusta ja kunnossapitoa ja Kuiri sähköalaa. Turusen prosessialan opinnot ovat loppusuoralla; ”viimeinen näyttö ja se on sitten siinä”. ? Tekijä_2019_sisus.indd 8 10.4.2019 8.56
4/2019 Tekijä 9 AJASSA Olipa näkökulma maallinen tai henkinen, metsä on Lieksalle todellista vihreää kultaa. Lieksan teollisista työpaikoista 45 prosenttia on metsäteollisuudessa. Ei siis ihme, että metsävaroihin toimintansa ja investointinsa perustavat yritykset piirtävät kukin vuorollaan harpilla komean ympyrän osoittamaan raaka-ainevarantojen likeisyyden. Metsään ja bioteollisuuteen uskoo myös kaupunki, joka rakensi Lieksan Kevätniemeen reilun kahdeksan hehtaarin bioteollisuusalueen. Bioteollisuusalue tukee siellä jo olevaa yritystoimintaa ja mahdollistaa myös uusien bioja metsäklusterin yritysten sijoittumisen alueelle. Kevätniemeen arvioidaan syntyvän useita kymmeniä uusia biotalouden työpaikkoja. NYT INVESTOIDAAN! Väkilukuun suhteutettuna Lieksa on PohjoisKarjalan teollistunein kunta. Keskeisiä työllistäjiä ovat Pankaboardin kartonkitehdas, Binderholz Nordicin saha, Pielisen Betoni, Anaika Woodin saha sekä elintarviketeollisuudelle joustopakkauksia valmistava Amcor Flexibles Finland. Iso työllistäjä on myös Kelan yhteyskeskus. Porokylän Leipomo valmistaa Lieksassa gluteenittomia tuotteita koko Suomelle. Teollisuuden investoinneissa Lieksa tuikkii koko Pohjois-Karjalan tähtenä. Binderholz sijoitti juuri uuteen sahalinjaan reilut 20 miljoonaa euroa. Anaika Wood satsaa uuden sahalinjan sekä lajitteluja paketointilaitoksen rakentamiseen useita miljoonia kuluvan ja ensi vuoden aikana. Pankaboard uudisti tuotannon ohjausjärjestelmänsä 5,5 miljoonalla eurolla. GFN Lieksa Oy puolestaan aikoo rakentaa bioöljytehtaan Kevätniemen teollisuusalueelle. Kokonaisinvestointi on lähes 25 miljoonaa. Myös elintarvikeala kasvaa. Porokylän Leipomo tuplasi juuri gluteenittomien tuotteiden toimitilansa Lieksassa. Investoinnin arvo on noin 1,5 miljoonaa. Teollisuuden rinnalla matkailu on Lieksan toinen painopistealue. Matkailun kokonaisinvestoinnit ovat 140 miljoonan euron luokkaa. Investointitahti Lieksassa ei osoita edelleenkään hyytymisen merkkejä. VÄKI VÄHENEE, TAHTO TIIVISTYY Nykyisen kaupunginjohtajan syntymävuonna 1968 Lieksassa oli reilut 20 000 asukasta. Vuoden 2018 lopussa lieksalaisia oli tarkalleen 11 097. Väestön ikärakenne on koko Suomen tapaan kallellaan: yli 65-vuotiaiden osuus on 35 prosenttia. Alle 14-vuotiaita on kymmenisen prosenttia. Vauvoja Lieksaan syntyi viime vuonna 52. Vielä pari vuotta sitten Lieksan työttömyysprosentti oli 20,1. Vuoden 2018 marraskuun lopussa työttömyys oli painunut reiluun 14 prosenttiin. Suunta on oikea, muttei riittävä. Lieksassa on jatkuvasti auki huomattava määrä työpaikkoja, joihin on haasteellista saada tekijöitä. Rakennetyöttömyys, nuorisotyöttömyys ja kohtaanto-ongelma kurittavat Lieksaa, kuten niin monia suomalaisia paikkakuntia. – Tuoreet investoinnit ovat tuoneet Lieksaan lukuisia uusia työpaikkoja. Samaa aikaan väkeä myös eläköityy. Yhteisvaikutuksesta tarjolle ? ? Lieksa on musiikin ja vaskien kaupunki. Veteraanien tueksi järjestetyssä konsertissa musiikkineuvos ja Lieksan Vaskiviikon perustaja Erkki Eskelinen (edessä), huilisti Johanna Kärkkäinen ja trumpetisti Maria Suhonen availevat ääniä. Kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen osallistuu ahkerasti kaupunkilaisten tapahtumiin laturetkistä raveihin ja yhdistysten tilaisuuksiin. Yhteisissä riennoissa kuulee kaupunkilaisten tunnot parhaiten. Tekijä_2019_sisus.indd 9 10.4.2019 8.56
10 Tekijä 4/2019 on lyhyellä aikavälillä tullut nelisen sataa työpaikkaa, laskee Määttänen. Aktiiviselle elinkeinopolitiikalle hyvä taloussuhdanne on viimeiset pari vuotta antanut vetoapua. Markkinat vetävät, yritykset investoivat, työvoimaa tarvitaan. Riveria on ahkera oppisopimuskouluttaja, oppisopimuksella kouluttautuu parhaillaan 30 henkilöä. Oppisopimuksella leipureita kouluttaa myös Porokylän Leipomo, joka palkkaa vuosittain 5–10 uutta työntekijää. Väkeä on onnistuttu aktivoimaan töihin myös työkokeilun, kuntouttavan työtoiminnan ja palkkatuen avulla. Alle 30-vuotiaiden nuorten Ohjaamo -toiminnan lisäksi on rakennettu palvelupolkuja myös aikuisille. Konsepti on ollut ollut toimiva osaamisen kartuttamisessa ja työkyvyn vahvistamisessa kohti avoimia työmarkkinoita. Riuska työrukkanen on vuonna 2017 perustettu Lieksan Kehitys Oy LieKe. LieKen strategiana on toteuttaa suoraviivaista yritysten kehittämistä ilman hankehimmeleitä. – Tavoitteet on asetettu ja tuloksia pitää syntyä, toistaa Määttänen. Hänen tarmokkuutensa vaikuttaa tarttuneen virkamiehistä politiikan tekijöihin, työmiehistä ja -naisista yritysjohtajiin. Nuorten työttömyys on iso huoli. Nuorten ongelmat ovat moninaisia. Olipa pulma mikä tahansa, Lieksassa jokaista aiotaan ottaa kädestä kiinni ja katsoa, millä keinoilla nuori pääsee elämässään eteenpäin. – Meillä on nuoria, joilla on koulutus ja työkyky, muttei mallia ja sitä myöten kiinnostusta työn tekemisen. Osa nuorista asuu kotona ja viettää laatuaikaa kalastelemalla ja metsästelemällä. Puuttuu se ymmärrys, ettei tämä maailma sillä systeemillä toimi. INHIMILLINEN RATKAISU Työttömyysprosentin aleneminen toi Lieksalle työmarkkinatukimaksuihin noin 300 000 euron säästön viime vuonna. Säästöillä ei kuitenkaan ilakoida. – Emme lähde temppuilemaan työmarkkinatukimaksujen kanssa, vaan haemme kestävää ratkaisua. Vaikka säästöä tulikin, edelleen maksettavaa jäi reilun miljoonan verran. Sen miljoonan satsaamme mielellämme työttömyyden taittamiseen; nollasummapeli kääntyy lopulta plussan puolelle sosiaalija terveyspalveluiden käytön vähenemisellä, kaupunginjohtaja tietää. Moni pitkään työttömänä ollut ei ole vuosiin päässyt lääkärin tai terveydenhoitajan pakeille. Kaupungin päättäjät pitävät tilannetta epäinhimillisenä. Lieksa on yrittänyt löytää ratkaisua sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymän Siun Soten kanssa. Pitää saada selvyys, kuinka paljon pitkäaikaistyöttömien joukossa on lopulta heitä, jotka kuuluvat oikeasti eläkeselvittelyyn, eivät kortistoon. Siun Sote ei Lieksan tarpeeseen ole pystynyt vastaamaan. Siksi Lieksa aikoo ostaa pitkäaikaistyöttömille lääkärija terveydenhoitajapalveluja jatkossa itse. Tätä varten haussa on ESR-hanke. – Jokaisen työttömän elämäntilanne päästään katsomaan henkilökohtaisesti. Kyse on ihmisistä ja inhimillisestä ratkaisusta. ELÄVÄ KAUPUNKIKESKUSTA Lieksan pitkä pääkatu on Pielisentie. Kuutisen vuotta sitten tehty massiivinen katuremontti maksoi nelisen miljoonaa euroa. Pääkatua kavennettiin, ja pyöräilijät ja jalankulkijat saivat lisää tilaa. Autoilijoitakaan ei unohdettu, parkkipaikka keskustasta löytyy vaivattomasti. Lieksan Vaskiviikolla Pielisentie muuttuu kilpaladuksi, kun yhdistetyn eturivin tallukset, manniset ja herolat hyppäävät Riihivaaran hyppyrimäestä ja paahtavat sen jälkeen kilpaa Pielisentiellä. Kisa on osa Lieksan Vaskiviikkoa, joka on kansainvälisesti tunnettu puhallin musiikin tapahtuma. "Kaikki tietävät, ettei vanhoilla konsteilla enää pärjätä, asioita on tehtävä toisin." Tekijä_2019_sisus.indd 10 10.4.2019 11.02
4/2019 Tekijä 11 AJASSA Joka heinäkuu tarjolla on kymmeniä konsertteja saleissa, Mätäsvaaran kaivoslaguunissa, kirkossa ja ulkoilmassa. Maaliskuisena keskiviikkona tiivistyneessä kaupunkikeskustassa käy kuhina, on markkinapäivä. Päivittäistavarakaupoissa on valinnanvaraa, kun S-market, Citymarket ja Tokmanni kilpailevat kävijöistä rinta rinnan. Lieksaan tullaan ostoksille myös naapurikunnista. Erikoistavarakauppojakin löytyy, kuten myös tyhjää liiketilaa. Verkkokaupan kasvu on vaatinut osansa yhtä lailla Lieksassa kuin etelän suurissa kaupungeissa. LEAN ON ZEN Siirrytään ydinkeskustasta Kerantielle. On kulunut piirun yli vuosi siitä, kun komposiittirakenteita valmistanut Joptek meni konkurssiin. Konkurssiuutisen firman 80 työntekijää kuulivat 1. helmikuuta. Jo 16. maaliskuuta puolikkaan konkurssipesästä oli pelastanut muovikomposiittituotteita valmistava EC Engineering. Koskenkorvalla pääpaikkaansa pitävä firma halusi pitää kiinni alan osaajista. – Joptekin vaikeudet olivat tiedossa, konkurssi oli vain ajan kysymys, muistelee EC Engineeringin pääluottamusmies Jari Vatanen. Hän on työskennellyt talossa Joptekin ajoista lähtien jo 16 vuotta. Vatasen pohdinnoista on helppo päätellä, että nousujen ja laskujen hallitsemattomuus söi miestä ja naista. Joptek kaatui lopulta tappiollisiksi osoittautuneisiin kauppoihin. Nyt EC Engineeringissä sonnustaudutaan kasvuun. Vihreän aallon imussa joukkoliikenteen tulevaisuus näyttää hyvältä. Raitiovaunut tulevat Tampereelle, ja VR uusii kalustoaan. EC Engineeringin yksi merkittävimmistä asiakkaista on Euroopan johtava kiskokalustovalmistaja Transtech Oy. Lieksan tehtaanjohtaja on Jari Jormanainen. Hän on Lean -mies. Lean -johtaminen ja toimintatapa on hitsannut EC Engineeringin yli 30 työntekijän porukan yhteen. Tehdassalissa on zen -tunnelma – ei hosumista, epäjärjestystä, saati sotkua. Keskeneräiset tuotteet ja raaka-aineet eivät loju lattioilla. Tuotteiden turha kuljettelu vaiheesta toiseen loppui, samalla joidenkin osien valmistukseen kuluva aika puolittui. ? ? EC Engineeringin tehtaanjohtaja Jari Jormanainen (vas.), tuotantomekaanikko Pasi Oinonen sekä työharjoittelija Ali Saleem tarkastelevat junavaunun seinäosien laatua. Maahan muuttoohjelmassa mukana oleva irakilainen Saleem on yrityksessä työelämän tutustumis jaksolla. Hän aikoo syksyllä jatkaa sähköautomaatio tekniikan opintoja Riveriassa. "Kaikki tietävät, ettei vanhoilla konsteilla enää pärjätä, asioita on tehtävä toisin." Tekijä_2019_sisus.indd 11 10.4.2019 8.56
12 Tekijä 4/2019 – Talossa pitkään ollut porukka on nähnyt tuskan, saneerauksen ja konkurssin. Kaikki tietävät, ettei vanhoilla konsteilla enää pärjätä, asioita on tehtävä toisin, Jormanainen sanoo. Tehtaan lay-out ja toimintatavat pantiin uuteen malliin. Tärkeä osa uudistumista oli sekin, että työntekijät ovat voineet itse suunnitella työ pisteensä. Pääluottamusmies Vatanen komppaa Jormanaista. – Hommat ovat järkeistyneet, kehitystä on tapahtunut. Tekemisen kulttuuri on avoimempaa. Ennen oli vähän semmoista, että väliportaita johdon ja työntekijöiden välillä oli liikaa. Nyt asioista voidaan keskustella suoraan ilman mutkia. TYÖPERÄISTÄ MAAHANMUUTTOA Puolan luoteisosasta Policen kaupungista kotoisin oleva Daniel Baran työskentelee laminoitsijana EC Engineeringillä. Baran tuli työn perässä Lieksaan vuonna 2011. Tullessaan hän arvioi viipyvänsä parisen vuotta. Nyt mies aprikoi, että ainakin seuraavat viisi vuotta työ pitää hänet Lieksassa. Baranin kaltaisia työperäisiä maahanmuuttajia Lieksa – kuten koko Suomi – tarvitsee lisää. – Puolassa on töitä tarjolla, mutta usein ilman sopimuksia ja takeita jatkosta. Täällä voin luottaa siihen, että sopimuksista pidetään kiinni ja taustalla ammattiliitto huolehtii monesta. Teen mielekästä RAKENNEMUUTOS – HIDASTE, VAAN EI ESTE Sotien jälkeen Lieksa oli keskeistä jälleenrakennus aluetta. Karjalan siirtolaisille ja rintamalta palaaville miehille perustetiin satamäärin asutustiloja. Tyyppi esimerkki on Lieksan Egyptinkorpi – tyhjä korpi, jonne sijoitettiin kerralla 40 raivaamatonta ja rakentama tonta kylmää tilaa. Vielä 1950luvulla Lieksan työkykyisistä miehistä yli kolmannes oli metsätyömiehiä. Siirryttäessä 1960 luvulle väestön kasvu taittui ja maatalouden koneellis tuminen tyhjensi kylät. Suomessa oli käynnistynyt kaikkien aikojen suurin muuttoliike pääasiassa Pohjois ja ItäSuomesta EteläSuomeen ja Ruotsiin. Kehitysaluerahasto perustettiin vuonna 1971. Aluepolitiikan välineitä olivat ammattikoulutuksen tehostaminen, korkotuki kehitysalueiden kunnille yritys toiminnan edistämiseen, teollisuuskylien perustaminen, työvoima poliittinen rahoitus tuotannollisiin investoin teihin ja kuljetustuet. Lieksan teollisuuskylä perustettiin vuonna 1973. Teollisuuskylä vauhditti merkittävästi alueen teollisuutta monipuolistumaan ja työllistämään. Vuonna 1969 yliopisto tuli Joensuuhun. Maakunnan keskuskaupungin vetovoima kasvoi, Lieksan väkimäärä jatkoi laskuaan. Samaan aikaan teollisuudessa auto maatioaste nousi, työvoiman tarve väheni. Vielä 1980 luvulla lieksalainen vaatetusteollisuus oli voimissaan, kunnes vienti Neuvostoliittoon tyssäsi. Hetken myös metsäteollisuus näyttäytyi auringon laskun alana. Se kehitys olisi ollut Lieksallekin myrkkyä. Jari Vatanen (vas.) toimii EC Engineeringillä sekä pääluottamusmiehenä että työsuojeluvaltuutettuna. Puolalainen Daniel Baran on laminoitsija. Työtovereiden yhteinen ilonaihe on sekin, että takana on vuosi ilman yhtään työtapaturmaa. ? Tekijä_2019_sisus.indd 12 10.4.2019 8.57
4/2019 Tekijä 13 AJASSA työtä, säästän rahaa ja ehkä Puolaan palatessani voin sitten ostaa perheelle oman kodin, Baran suunnittelee. Baran laskee ansaitsevansa työstään 35–40 prosenttia parempaa palkkaa Suomessa verrattuna Puolaan. Baranin vaimo ja 4-vuotias poika asuvat Puolassa, päivittäisen Skype-yhteyden päässä. Muutaman kerran vuodessa Baran viettää pidempiä jaksoja perheensä luona. Lieksassa arki rullaa, ystäviäkin on löytynyt. Tosin englanniksi kommunikoiva Baran ihmettelee lieksalaisten ujoutta heittäytyä keskusteluun vieraalla kielellä. ikävät muistot ja lakimiesten tympeä käytös. Nyt tunnelma oli Turusen mukaan kovin toisenlainen. – Yrittäjät kertoivat avoimesti konkurssin taustoista. Anteeksi pyysivät meiltä työntekijöiltä. Ymmärrän yrittäjiä, ei ole helppoa eikä kadehdittavaa heidänkään asemansa. Erityisen hyvältä tuntui sekin, että lakitoimiston miehet olivat ystävällisiä ja inhimillisiä. Ei ollut mitään tylyttämistä. USKO NOUSUUN ELÄÄ Aino -kotikenkiä on valmistettu vuodesta 1930. Reinojen ompeleminen alkoi pari vuotta myöhemmin. Suomalaiskotien lattiat olivat kylmiä, Ainoja ja Reinoja tarvitsi jokainen. Tossutuotannon kultaaikaa elettiin vuonna 2010. Ennen konkurssia Lieksassa ehdittiin valmistaa suomalaisille noin 2,6 miljoonaa tossuparia. Yhdeksän tossuparia kymmenestä on myyty Prismoista ja Citymarketeista. Vielä viime vuonna jakelutie myi neljä kertaa enemmän tossuja kuin mitä ennakkotilauksia saatiin kokoon kuluvan vuoden alussa. Heti konkurssiuutisen julkaisemisen jälkeen PK Kapin verkkokauppa täyttyi uusista tilauksista, kysyntäpiikki oli joulusesongin luokkaa. Tehtaalla on raaka-ainetta, tilauksia on sisällä ja asiakkaat ovat valmiita ottamaan tavaraa vastaan – tuotannon jatkamiselle on edellytykset. Tähän uskovat työntekijät ja myös konkurssipesän pesänhoitaja, asianajaja Jussi Laakkonen. – Tavoitteena on löytää yritykselle jatkaja mahdollisimman pian niin, että uusi yrittäjä pääsee hyppäämään liikkuvaan junaan. Vastoinkäymisistä huolimatta myös Satu Turunen näkee työssään jalkinetehtaalla ja elämässään Lieksassa paljon hyvää. – Lieksassa on hyvin palveluja, uusi liikuntahallikin on hieno asia. Milo-koiran kanssa lenkki läheisellä Pärnän pururadalla on nautinto, Turunen pohtii. – Ostin Lieksasta itselleni kaksion. Samaan aikaan veli Porvoossa osti auton. Maksoimme ostoksistamme kutakuinkin saman hinnan! l TARINA SAAMASSA JATKOA Ainoja ja Reinoja valmistava PK Kappi Oy meni konkurssiin 28.3. Heti uutisen julkistamisen jälkeen tossujen verkkokauppa tukkeutui – tilauksia tuli tulvimalla sisään. Tossuvarastot myytiin hetkessä tyhjäksi, ja tuotanto jatkoi täyttä päätä sisään tulleiden tilausten valmistamista. Puhutaan tuhansista tossupareista. Ainojen ja Reinojen brändi näytti voimansa. Valtakunnan media uutisoi kansallistossujen historiaa ja tilannetta päivästä toiseen. Konkurssipesä sai lukuisia yhteydenottoja. Liiketoiminnan tarjouskilpailu päättyi 10. huhtikuuta. Kiinnostus toiminnan jatkamiseen on ollut valtava. Uuden nousun toivossa eletään – jopa niin, että tuotanto voisi jatkua Lieksassa. KANSALLISTOSSUJEN KITKAA Jatketaan matkaa Kerantiellä. Kadun nimi juontuu 1970-luvulla perustetusta Kehitysalue-rahastosta. Vuonna 1974 Lieksan Kerantielle sijoittui myös Nokian Renkaat. Parhaimmillaan kumipyörien valmistuksessa Lieksassa työskenteli yli 350 henkilöä. Nyt massiivisessa teollisuushallissa Nokian Renkaat valmistaa enää vain raskaiden ajoneuvojen sisäkumeja. Hallin toisessa päässä yrittäjäkaksikko Arto Huhtisen ja Tuire Erkkilän omistama PK Kappi Oy on valmistanut Aino ja Reino -kotikenkiä. Yrittäjien toinen firma Suomi Tyres Oy valmistaa naapurihallissa polkupyörän nastarenkaita. Huhtisen ja Erkkilän yrittäjätaival alkoi vuonna 2004, jolloin he palauttivat aiemmin Nokian Jalkineiden omistuksessa olleiden Ainojen ja Reinojen valmistuksen Euroopasta Lieksaan. Maaliskuun lopulla PK Kapissa ilmeet ovat vakavia. Asianajotoimisto Fennon lakimiehet ovat tulleet kertomaan kotikenkien askelten päättymisestä konkurssissa. Irtisanomislapun sai käteensä 17 työntekijää, yksi heistä on ompelija Satu Turunen. Hän on ommellut Ainoja ja Reinoja Lieksassa jo liki 11 vuotta. Konkurssiuutinen oli yllätys. Konkurssin Turunen on kokenut tekstiilialan yrityksessä kerran aiemminkin. Siitä mieleen jäivät Satu Turunen Tekijä_2019_sisus.indd 13 10.4.2019 9.20
14 Tekijä 4/2019 KOKIJA ”Pelaamatta voi elää, mutta sitä pitää todella haluta” Peliriippuvainen ja kokemusasiantuntija Mattias Boström uskoo voivansa olla avuksi ihmisille, jotka kamppailevat peliriippuvuuden kanssa, mutta eivät tiedä mistä saa apua. TEKSTI JUKKA SUNDHOLM KUVAT PEKKA ELOMAA P orvoossa asuva Mattias Boström, 38, on kahden lapsen isä ja kumma kyllä avioliitossa. Kummaa siksi, että hänen korttinsa olivat jo pelatut ja pakka käännetty nurin. Vaimon lähtö pelaamisen tieltä oli selviö, finaali, joka ei sitten toteutunutkaan. Pelaaminen vei kuukausipalkat ja paljon enem mänkin, ennen kuin Boström pysähtyi katsomaan elämäänsä. Nykyään teollisuusliittolainen Boström työskentelee Viessmannilla Porvoossa kylmäkaluste tehtaan tuotantolinjan koordinaattorina. Boström pitää matalan kynnyksen vastaanottoa Porvoossa terveyskeskuksessa ja on vertaistuki toiminnan ryhmänvetäjänä Loviisassa. – Lisäksi tapaan satunnaisia asiakkaita Sipoossa terveyskeskuksessa ja toimin kokenet.fi palvelussa, jossa olen yksi monesta eri problematiikan kokemus asiantuntijasta tarjoamassa vertaistukea ja vastauksia nimettömästi verkossa. SAIRAUS ILMAN LÄÄKETTÄ Päihteiden käyttö aiheuttaa muutoksia aivojen palkkio järjestelmässä, mikä voi johtaa päihteen pakonomai seen käyttöön ja päihderiippuvuuden kehittymiseen. Riippuvuuden kohde voi olla myös toiminta, kuten pelaaminen tai syöminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan noin 3,3 prosenttia suoma laisista kärsii peliongelmista (THL 2015). Tekijä_2019_sisus.indd 14 10.4.2019 8.57
4/2019 Tekijä 15 AJASSA ? ”Monet kohtaamani ovat tavallisia työntekijöitä ilman sen suurempia mielenterveysongelmia.” Peliriippuvuus on toiminnallinen riippuvuus, eikä siinä suhteessa suoraan verrannollinen esimerkiksi alkoholiriippuvuuteen. Kuitenkin samaa ovat häpeän tunne ja kätkeminen, kaiken salaaminen viimeiseen asti. – Ehdottomasti näin. Sehän on noloa, ettei aikuinen ihminen pysty hallitsemaan raha-asioitaan, ja kun velkaantuminen alkaa, tilanne on entistä tuomittavampi, tietää Boström. Tällä hetkellä Suomessa rahapeliriippuvuuteen ei ole hyväksyttyjä lääkkeitä. Masennuslääkkeistä ja alkoholiriippuvuuden hoitoon käytettävästä naltreksonista on ollut jonkin verran näytettyä hyötyä. Asiaa on tuoreeltaan väitöstyössään selvittänyt LT Joonas Majuri, jonka tutkimustulokset Turun yliopistossa eivät tue mielialalääkkeiden käyttöä rahapeliriippuvuuden hoidossa. PÄÄVOITTONA PELAAMATTOMUUS Kokemusasiantuntija ja ammattilainen toimivat erilaisissa rooleissa. Ongelmaiselle kokemusasiantuntijan tapaaminen on ikään kuin helposti otettava ja tunnusteleva väliaskel. – Pystyn tarjoamaan oman kokemukseni, mutta se on kaukainen ajatus, että pystyisin kontakteissani olemaan terapeutti tai lääkäri. Voin antaa kosketuspinnan ihmisille ja ymmärtää, mitä he käyvät läpi. Ihminen itse voi istua ties minkälaisten ratkaisujen päällä, mutta hän ei vain tule niitä huomanneeksi silloin, kun on epätoivoissaan pelannut viimeiset rahat ja tietää, että ne on pakko voittaa takaisin. Millä toivein kokemusasiantuntijaan ollaan yhteydessä? – Moni ei tiedä, mitä odottaa – pettymyksiä on edeltänyt niin paljon. Eikä kaiken korjaavaa taikanappia ole olemassa. Kyse on siitä, että joku oikeasti tietää, ja pystyy kontraamaan kuulemaansa. Minä olen kuitenkin elävä todiste siitä, että pelaamisen alhosta on mahdollista nousta. – Moni ottaa yhteyttä sen takia, että joku läheinen on patistanut, eikä hän välttämättä saa keskustelusta juuri mitään irti. Tähän minä en pysty vaikuttamaan, sillä ihmisen on itse päätettävä, miten avoin hän on. Lisäksi moni ei vielä ole täysin valmis lopettamaan pelaamista, sillä he uskottelevat itselleen suuren voiton olevan vielä mahdollista. On kuitenkin erittäin harvinaista, että tilanne laukeaa yhden suuren päävoiton saamisella. EI KYKYÄ ASETTAA RAJOJA Ollaanko sinuun yhteydessä viimeisenä oljenkortena puolimatkassa turmioon vai jo ongelman alku metreillä? – Laidasta laitaan menee. Olen tavannut niitä, jotka ovat tunnistaneet rahan hallinnan lähteneen lapasesta ja toisaalta myös niitä, jotka ovat perimmäisessä nurkassa itsemurha-ajatuksissa. Monet kohtaamani ovat tavallisia työntekijöitä ilman sen suurempia mielenterveysongelmia, jos kohta joukossa on ollut esimerkiksi kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsiviä, jotka aina manian vaiheessa uskovat voittavansa pelin. Täysillä vedetään, kunnes parin kuukauden kuluttua herätään siihen tosiasiaan, että velka on ainoa joka voitti. Paras parantaja, onko se vaimo, vertaistuki, pohjalla käynti, Jeesus, anoppi vaiko mikä? – Lähipiiri on tärkeä, ja tuki sekä ymmärrys siitä, ettei tätä tee pahuuttaan, vaan koska ei pysty itse rajoittamaan. Jokin punainen lanka, joka edes teoriassa kannustaa olemaan pelaamatta, voi olla lapset, vaimo tai äiti. Paineen purkamisen takia todella tärkeä asia on uskaltautuminen puhumaan jonkun kanssa. PIKAVIPPIFIRMA ”AUTTAA” Pikavippien tiukempi sääntely lakisääteisen korkokaton asettamisella ei juuri pelaajaa hillitse. Tärkeintä on pelimerkeissä pysyminen. Boströmin mukaan pikavipit ovat peliongelmaiselle maailman ”paras” keksintö. ”Kukaan ei kysy ylimääräisiä kysymyksiä ja saat rahaa varttitunnissa.” Pahimmassa kiipelissään ja jo vippifirmojen tytäryhtiötkin läpikäyneenä viidentoista tuhannen pyynti oli liikaa, mutta neljä tuhatta napsahti nopeasti hänen tyhjälle tililleen. – Tappion tie on varma. Ensin nostat yhden vipin, sitten nostat toisen ja lopulta nostat lainoja vain toisten lainojen maksamiseen, jotta luottotiedot pysyvät. Pelaamiseen saa palamaan ansiot, perinnöt, kiinnitykset, lainat pankilta ja läheisiltä tai vaikkapa, kuten Boströmin tapauksessa, häämatkaan varatut rahat. Tekijä_2019_sisus.indd 15 10.4.2019 8.57
16 Tekijä 4/2019 – En uskalla edes arvata, paljonko vuosien saatossa kaikkiaan meni. Tiedän, että velkaa tuli useita kymmeniä tuhansia, ja liikevaihto on ollut käsittämätön. Loppuaikoina palkka meni heti tullessaan, ja loppukuu sinniteltiin lainarahalla, josta siitäkin pelattiin iso osa. YKSITYINEN HELVETTI Mattias Boströmin oma tarina on malliesimerkki riippuvuuden hitaasta ja vääjäämättömästä kehityksestä. Alussa olivat teinin viattomat kolikkopelit kulman kuppilassa, lopussa kaiken hyvän menettäminen elämässä. Väliin mahtuu vuoristorataa voittojen ja pikavippikierteen välillä. Menestyksen kohdissa oli mukavaa, miten ”sai näyttää duunareille, että näin sitä rahaa kääritään”. Onnen kääntyessä tärkein tehtävä oli piilottaa perintäfirmojen kirjeet vaimolta. Kaikki ajat olivat peliaikoja. – Jos vaimo meni vessaan tai suihkuun, käynnistin nettipelin. Satasella pärjää hyvin yhden suihkun ajan. Seuraavaksi pelaaja huomaa, että luottokortti on suljettu, pikavipit käytetty ja tilipäivään pitkä aika. Boström haki apua kunnalliselta päihdeklinikalta. Ei tuloksia. Sen sijaan tuloksia saavutti vastapuoli, kun Boström menetti vuodessa 30 000 euroa. KOKEMUSASIANTUNTIJOITA JA VERTAISTUKEA l A-klinikkasäätiön KokeNet (www.kokenet.fi) on maksuton palvelu, jossa voi keskustella kokemus asiantuntijoiden kanssa alkoholi-, mielenterveystai peliongelmista nimettömästi ja luottamuksella. l Helsingin Peliklinikan Peluuri (www.peluuri.fi) tukee, ohjaa ja neuvoo peliongelmissa. l Pelirajat'on (www.pelirajaton.fi) tarjoaa ongelmallisesti rahapelaaville ja heidän läheisilleen monipuolista vertaistukea kokemusasiantuntijoita käyttämällä. l Nimettömät pelurit – Gamblers Anonymous (www.nimettomatpelurit.fi) toimii AA-kerhojen tapaan toveriseurana. l Mattias Boströmin omakustannekirja Älä jää kiinni (www.bod.fi) kertoo tositarinan peliriippuvuudesta. Salailun ammattilaista eivät myöskään heti pidätelleet tukikeskustelut eräässä pelikierteen katkaisemisen hoito-ohjelmassa. – Keskustelumme olivat yleensä ihan täyttä paskanjauhamista, koska minä sanoin enimmäkseen asioita, joita hän halusi kuulla, ja sain sillä tavalla hyväksyntää. Vuosien peliriippuvuuden loppusuoralla masennuslääkkeitä popsiva mietti rekan alle menemistä ja ryöstön tekemistä rahan saamiseksi. Lopulta tuhoon tuomittu elämä pysähtyi kiinni jäämiseen ja valehtelun loppumiseen. Vaimo sai selville kaiken, aivan kaiken. Seuraavana päivänä oli koittava Boströmin uuden elämän aamu numero yksi. Tänään Boström elää normaalia perhe-elämää kahden teinin isänä. – Odottelen kesäkuuta 2023, jolloin pelivelkoihin otetun lainan viimeinen erä on maksettu ja saan luottokelpoisen elämäni takaisin. Aion saada jälleen ihka oman puhelinliittymän ja kilpailuttaa muutaman vakuutusyhtiön. Näitä ei tehdä ilman luottotietoja. l Tekijä_2019_sisus.indd 16 10.4.2019 8.57
Kestävä kehitys tarvitsee ay-liikettä Mitä tulee mieleen sanaparista ”kestävä kehitys”? Rivi valtionpäämiehiä ja -naisia vääntämässä päätöslauselmia sellaisella munkkilatinalla, ettei tavallinen kuolevainen ymmärrä enempää kuin naapurin sika tuulimyllystä? Metsäkoneeseen itsensä köyttävä luonnonsuojelija? Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi muutto pihan perälle liiteriin? Vaiko taas jokin hiivatin direktiivi, joka riesaksemme on varta vasten jossain pääkonttorissa kehitetty rajoittamaan ihmispolon elontietä? Tai voisikohan ajatuksentynkääkin noista sanoista löytyä? YK on värkännyt Kestävän kehityksen ohjelman 2015–2030 (SDG) korvaamaan vuosituhattavoitteet (MDG). Isoimpana erona aiempaan on se, että nämä uudet tavoitteet koskevat kaikkia YK:n jäsenvaltioita eivätkä vain kehitysmaita. Maailman maat on siis asetettu siinä mielessä samalle viivalle, että nyt arvellaan vastuun yhteisen pallomme tulevaisuudesta olevan kaikkien vastuulla. Siis ihan kaikkien. Vaikka YK on tavoitteiden takana, toteuttamisvastuu on jäsenvaltioilla ja näiden hallituksilla, kunnilla, yrityksillä, koulutuslaitoksilla, julkisilla palveluilla ja meillä kaikilla. Toteuttamista myös seurataan. Mitäs tekemistä tällä on ammattiyhdistysliikkeen kanssa? Kaikkihan ne 17 tavoitetta ja 169 alatavoitetta koskevat tavalla tai toisella koko ihmiskuntaa ja planeettaa, mutta meidän työtätekevien vinkkelistä voi ajatella muutaman olevan erityisesti meidänkin tonttiamme. Ensinnäkin köyhyys olisi siivottava pois tästä maailmasta, kaikilta ja joka paikasta (tavoite 1), ja mikäpäs sen paremmin tekisi kuin kestävä talouskasvu, täysi ja tuottava työllisyys ja säälliset työpaikat (tavoite 8). Siis työpaikat, joissa on ihmisarvoiset ja turvalliset työolot ja joista saa riittävän toimeentulon kohtuullisen hyvään elämään. Ja tämä sukupuoleen katsomatta ja tasavertaisina (tavoite 5). Kestävä infrastruktuuri, teollisuus ja innovaatiot (tavoite 9) ovat edellytys sille, että työmaita ylipäänsä on, muuttuvassa työelämässä toki. Tulevatko nämä asiat toteutumaan ilman ammattiyhdistysliikettä? Enpä usko, sillä sitä kuuluisaa apteekin hyllyä ei näissä asioissa tiettävästi ole kukaan vielä löytänyt. Sen takia on edistettävä ja puolustettava rauhanomaisia, toimivia, oikeudenmukaisia yhteiskuntia (tavoite 16), joiden ominaisuuksiin kuuluvat myös työelämän ihmisoikeudet. Järjestäytyminen ja edunvalvonta on laskettava olennaiseksi osaksi toimivaa yhteiskuntaa. Vain sopimalla asioista pystytään poistamaan eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä (tavoite 10). Tässä ay-liike on avainasemassa joka puolella maailmaa. Viime vuosina on nähty, että huonoilla malleilla ja käytännöillä tuppaa olemaan taipumus levitä tehokkaammin kuin hyvillä. Se, mikä on huonosti jossain nyt, voi olla huonosti vaikkapa Suomessa huomenna. Toisaalta: hyvien käytäntöjen jakaminen ennakkoluulottomasti yli toimialojen ja maiden rajojen on myös varsin tehokasta toimintaa. Aina löytyy tilaisuuksia oivalluksiin; monet kaverimme maailmalla ovat siinä määrin monissa liemissä keitettyjä ihmis oikeuksien puolustajia, että meillä on heiltä roppakaupalla opittavaa. Yhteisten tavoitteiden, energian ja yhteishengen jakaminen antaa potkua itse kunkin puurtamiseen kestävien kehitysratkaisujen parissa. Siis: jos kansainvälistä ay-liikettä ei olisi olemassa, se tulisi välittömästi keksiä! 4/2019 Tekijä 17 KOKEMUSASIANTUNTIJOITA JA VERTAISTUKEA l A-klinikkasäätiön KokeNet (www.kokenet.fi) on maksuton palvelu, jossa voi keskustella kokemus asiantuntijoiden kanssa alkoholi-, mielenterveystai peliongelmista nimettömästi ja luottamuksella. l Helsingin Peliklinikan Peluuri (www.peluuri.fi) tukee, ohjaa ja neuvoo peliongelmissa. l Pelirajat'on (www.pelirajaton.fi) tarjoaa ongelmallisesti rahapelaaville ja heidän läheisilleen monipuolista vertaistukea kokemusasiantuntijoita käyttämällä. l Nimettömät pelurit – Gamblers Anonymous (www.nimettomatpelurit.fi) toimii AA-kerhojen tapaan toveriseurana. l Mattias Boströmin omakustannekirja Älä jää kiinni (www.bod.fi) kertoo tositarinan peliriippuvuudesta. VIERAILIJA TARJA VALTONEN Kirjoittaja on Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK:n kansainvälisen toiminnan suunnittelija, vastuualueinaan teollisuusalat sekä rakennus-, metsäja puualat globaalitasolla AJASSA ”Vain sopimalla asioista pystytään poistamaan eriarvoisuutta.” Tekijä_2019_sisus.indd 17 10.4.2019 8.57
18 Tekijä 4/2019 Tekijä_2019_sisus.indd 18 10.4.2019 8.57
4/2019 Tekijä 19 AJASSA ? EUROVAALIT 2019 Vaalipäivä 26.5. Ennakkoäänestys 15.–21.5. E uroopan unioni on paljon muuta kuin yhteiskuva jäsenvaltioiden päämiehistä tai videopätkä sairautensa takia kompuroivasta komission puheenjohtajasta. Se on myös työehtojen turvaamista ja työntekijöiden terveyden suojaamista. Kansan valitsemalla Euroopan parlamentilla on ollut usein sanansa sanottavana näissä kysymyksissä. Päättyvällä viisivuotiskaudella parlamentti on ollut muun muassa estämässä kemikaalisäännöksiin suunniteltua norminpurkua ja ajanut parannuksia nollatuntisopimuksiin. Palkansaajien asioista päätetään pitkälle EU:ssa, josta ne tulevat Suomen lainsäädäntöön. TYÖSÄÄNNÖKSIÄ ARVOSTETAAN Ay-liikkeen tavoitteena on poistaa epäreilut työehdot ja siten vähentää palkoilla ja muilla työehdoilla käytävää kilpailua koko unionin alueella. EU:n työlainsäädäntö rankataan niin hyvätasoiseksi, että Ison-Britannian palkansaajien keskusjärjestö TUC on vaatinut EU-lainsäädännön noudattamista maassa jatkossakin, brexitistä huolimatta. TUC toteaa nettisivuillaan, että työntekijöiden oikeudet tulevat pitkälti EU:sta. Järjestö on esittänyt, että Britannian työlainsäädäntöä uudistettaisiin jatkossakin Manner-Euroopan esimerkin mukaisesti. KILPAILU TYÖEHDOILLA KURIIN Toisinaan parannuksia saadaan yllättävien mutkien kautta, tälläkin kaudella. Komissio esitti kohennusta lähetettyjen työntekijöiden asemaan, ja muutos meni ministerineuvostossa läpi Ranskan presidentti Emmanuel Macronin painostuksella, palkansaajien Brysselin toimiston, FinUnionsin johtaja Aleksi Kuusisto kertoo. – Jatkossa lähetetyille työntekijöille on maksettava työehtosopimuksen mukaista palkkaa kaikissa jäsenmaissa. Suomessa tästä huolehditaan työehtosopimusten yleissitovuudella, mutta jatkossa lähetetyille työntekijöille on korvattava myös majoitus, matkustus ja ruokakuluja. Tärkeintä on, että suomalaisten ja Suomeen lähetettyjen työntekijöiden oikeudet lähenevät toisiaan. – Se vähentää epätervettä kansainvälistä työehtokilpailua, Kuusisto toteaa. TYÖTURVALLISUUS ON PARANTUNUT Työehtojen lisäksi kilpailua käydään työsuojelussa. Mitä vähäisemmät suojausvaatimukset, sitä halvemmaksi työ tulee yritykselle. Euroopan työterveysja työturvallisuusviraston OSHAn viestintäpäällikkö Andrew Smith luettelee liudan työsuojelusäännöksiä, joita ei olisi saatu aikaiseksi ilman unionia. Hänen mukaansa Euroopassa työsuojelu on maailman kärkeä. Bilbaossa sijaitseva OSHA kampanjoi, jotta karsinogeenisten aineiden käyttöä saataisiin vähennettyä Euroopassa edelleen. EU asetti tällä kaudella tiukemmat raja-arvot muun muassa kromille, piidioksidille ja kovalle puupölylle altistumiselle. Hitsaajien, piirilevyjen kokoajien ja puuseppien syöpäriskin pitäisi pienentyä Suomessakin. – Työturvallisuuden parantuminen on Euroopan unionin suurimpia saavutuksia, Smith painottaa. Unioni antaa perusturvaa Jokainen EU-vaaleissa annettu ääni vaikuttaa siihen, millaiseksi eurooppalainen työelämä muodostuu. TEKSTI BIRGITTA SUORSA/UP KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekijä_2019_sisus.indd 19 10.4.2019 8.57
20 Tekijä 4/2019 Yksittäinen valtio on EU:n osana kokoaan isompi Palkansaajajärjestöissä komission linjaus herätti ihmetystä ja myönteistä kiinnostusta. Euroopan työsuojeluviranomaisesta on nyt tulossa totta. Uuden viranomaisen tehtäväksi tulee kitkeä epätervettä kansainvälistä työehtokilpailua. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi apua suomalaisille työsuojelutarkastajille, kun nämä tutkivat itäeurooppalaisten yritysten Suomessa tekemiä työsopimustai työsuojelurikkomuksia. – Tämä on tärkeä uudistus, Kuusisto tähdentää. Toisinaan Suomessa nihkeästi etenevä uudistus saa vauhtia, kun Euroopan unionista tulee sitä koskeva asetus tai direktiivi. Joskus parannukset etenevät vitkaan. Kansalaisaloite nollatuntisopimusten minimiehdoista kaatui eduskunnassa, mutta samaa kysymystä käsiteltiin myös Euroopan parlamentissa. Esityksen mukaan työolodirektiiviin olisi merkitty minimitunnit nollatuntisopimuslaisille tiettyjen työsuhde-ehtojen täytyttyä. – Valitettavasti jäsenmaat torppasivat nämä esitykset. Pieniä parannuksia on kuitenkin tulossa, sillä nollatuntisopimuslaiselle on ilmoitettava työajoista nykyistä aikaisemmin, Kuusisto kertoo. TASA-ARVOA KIRITETÄÄN Parannukset määräaikaisiin työsuhteisiin sekä naisten ja miesten tasa-arvo nousevat ensimmäisinä esiin, kun emeritusprofessori Pertti Koistiselta kysyy EU:n saavutuksia palkansaajien aseman parantamiseksi. – Me olemme Suomessa hyvin varmoja miesten ja naisten yhtäläisistä mahdollisuuksista. Silti esimerkiksi erilaiset EU-projektit ovat pakottaneet huomioimaan tasa-arvon ja tasa-arvoiset mahdollisuudet aiempaa tarkemmin. Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksessa työskentelevä Koistinen pitää unionia hyvänä harjoitusvastustajana suomalaisille ratkaisuille. Hän ottaa esimerkiksi monissa EU-maissa käytettävän minimipalkan. – Se pakottaa kysymään, ovatko meillä asiat kunnossa vai pitäisikö meillekin saada minimipalkka. Tähän liittyy kysymys perusturvasta. Palkansaajien ja yleensäkin kansalaisten sosiaaliset oikeudet ovat edenneet unionissa sykäyksittäin. Nyt eletään Koistisen mukaan kansallisen itsekkyyden aikaa. Tavallisen palkansaajan ääni painaa EU-vaaleissa yhtä paljon kuin vuorineuvoksen. Vaaleissa valitaan parlamentin jäsenet eli mepit, mutta samalla vaikutetaan komission kokoonpanoon. Näillä kahdella on valtaa, jos ne toimivat hyvin yhteen. Päätöksentekoon tarvitaan myös unionin jäsenmaat. Kansalliset vaalit, eli Suomessa eduskuntavaalit, ratkaisevat osaltaan hallituksen kokoonpanon ja samalla sen, ketkä edustavat maatamme EU:n ministerineuvostossa. Ministerineuvosto on jarruttanut ja vesittänyt monia työelämän ja sosiaaliturvan uudistuksia. Siitä huolimatta perhevapaille saatiin minimi. Se tosin lyheni ministerineuvostossa esitetystä neljästä kuukaudesta kahteen. Silti monelle jäsenmaalle on uutta, että isäkin voi hoitaa pientä lastaan vapaan turvin. – Lakiesitykseen sisältyy myös viiden päivän omaishoitovapaa, jollaista Suomessa ei vielä ole. Esimerkiksi sairaiden vanhempien hoito helpottuu meillä jatkossa, FinUnionsin Aleksi Kuusisto kertoo. NORMINPURKUTALKOISTA JÄI IKÄVÄ MAKU Miltei viisi vuotta sitten eurovaalien tulos ennakoi vaikeuksia. Uuden parlamentin työskentely alkoi kangertaen. Kansalaisten uskottavuutta koko EU:hun söi pitkään jatkunut kiista komission kokoonpanosta. Kun lisäksi tuore komissio ilmoitti aloittavansa norminpurkutalkoot, palkansaajakenttä oli kauhuissaan. Yksi esityksistä oli, että pienten yritysten ei olisi tarvinnut noudattaa esimerkiksi kemikaalirajoituksia yhtä tarkkaan kuin suurten yritysten. Normeja on purettu jonkin verran, mutta kemikaalihelpotus ei mennyt läpi. Siihen tarvittiin ay-liikettä ja parlamentin palkansaajaedustajien tiukkaa vastustusta. Yksi perustelu esityksen kaatamiselle oli, että 85 prosenttia eurooppalaisista työskentelee pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joita helpotus olisi koskenut. UNIONI VOI JOUDUTTAA PARANNUKSIA Juuri kun norminpurku-ideologia oli esitetty, komissio ilmoitti satsaavansa eurooppalaisten sosiaalisten oikeuksien parantamiseen, jopa hyvin kunnianhimoisesti. Sosiaalisten oikeuksien pakettiin kuului muun muassa aloite Euroopan työviranomaisesta. Tekijä_2019_sisus.indd 20 10.4.2019 8.57
4/2019 Tekijä 21 AJASSA – On vaikea rakentaa yhteistä tahtotilaa, kun elintasoerot eri maiden sisällä ja maiden välillä ovat suuret, esimerkiksi Itä-Euroopan ja LänsiEuroopan maiden sekä pohjoisen ja etelän välillä. Koistisesta on harmillista, että EU:n taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ydinongelmaksi on tullut nimenomaan kasvava eriarvoisuus. Hänen mukaansa eriarvoisuuskehityksen katkaiseminen on koko Euroopan unionin kohtalonkysymys. YHDESSÄ VAIKUTUSVALTAISEMPIA Euroopan unionissa on kyse myös työstä ja toimeentulosta. Peräti 60 prosenttia Suomen viennistä suuntautuu muihin EU-maihin. Ilman sisämarkkinoita moni Euroopan maa keräisi tulleja, jolloin vienti vaikeutuisi. Vastaavasti tuontitavarat olisivat kalliimpia. Suomi on pieni tekijä maailmanmarkkinoilla, mutta niin on Euroopan unionikin. Silti unionin nimissä tehdyillä sopimuksilla on painoarvoa. – Maailmankaupasta EU:n osuus on vain seitsemän prosenttia. Kuinka vähän pieniä jäsenmaita kuultaisikaan, jos ne joutuivat neuvottelemaan kauppaehdoista itse, Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans muistutti tammikuussa Suomessa vieraillessaan. – Nyt jopa maailman mahtavat teollisuusjätit Kiina ja Yhdysvallat kuuntelevat, mitä meillä EU:na on sanottavaa. FinUnionsin Kuusiston mukaan unioni antaa talouden lisäksi muutakin turvaa maailmanpolitiikassa. – Ilman EU:ta Suomen asema olisi turbulentissa maailmassa huomattavasti turvattomampi. Voimme luottaa, että unioni puolustaa yhdessä demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia. Tosin joissakin jäsenmaissa populistien myötä politiikka on muuttunut niin, että nämä oikeudet ovat jo uhattuina. Kuusisto toivookin, että populistien ja ääriliikkeiden nousu taittuisi EU-vaaleissa. Populistien voittaessa parlamentin toiminta voi ”halvaantua”. – Siksi on erittäin tärkeää äänestää järkeviä ehdokkaita. Sellaisia, jotka ymmärtävät, että Eurooppa pärjää ja voi turvata kansalaistensa edut vain vahvan eurooppalaisen yhteistyön avulla, yhteisiä etuja ajamalla. l Tekijä_2019_sisus.indd 21 10.4.2019 8.57
22 Tekijä 4/2019 VÄITTÄJÄT Miten ulkomaalaisia työntekijöitä kohdellaan maataloudessa? TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT LAURI ROTKO MILLAINEN ELINEHTO ULKOMAINEN TYÖVOIMA ON MAATALOUSALOILLA? VELI-MATTI REKOLA: Elinehto on juuri oikea sana. Kaikilla aloillamme kausityövoima on välttämättömyys, ilman sitä moni yritys ei toimisi. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan maatalousja puutarha-alan yrityksissä on noin 15 000 ulkomaista työntekijää, henkilömäärästä jopa 40–50 prosenttia. Se on meillä merkittävämpi osuus kuin rakennusalalla. RIIKKA VASAMA: Kausityövoiman tarve näkyy myös meillä. Ulkomaiset työntekijät ovat suomalaisia huonommin järjestäytyneitä, mutta silti maatalousja puutarha-alojen jäsenistössä on huomattava määrä ulkomaalaistaustaisia. MIKSI KOTIMAISTA TYÖVOIMAA EI LÖYDY RIITTÄVÄSTI? REKOLA: Se ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan näkyy kaikissa EU-maissa. Kotimaasta ei vaan löydy tekijöitä, ja sama tilanne on esimerkiksi Puolassa, jonne tulee myös paljon työntekijöitä Ukrainasta. Kausiluonteisuus on yksi syy – suomalaiset hakeutuvat enemmän vakituisiin työsuhteisiin. Myös työn fyysinen raskaus ja sääolot vaikuttavat. VASAMA: Nämä ovat aloja, jotka eivät houkuttele työn raskauden, kausiluonteisuuden sekä palkkauksen takia, joka ei ole kovin kilpailukykyinen moniin muihin aloihin verrattuna. REKOLA: Nämä ovat matalan tuottavuuden töitä, joista osa on sellaisia, joita ei voi tehdä koneellisesti. Palkkatasosta voidaan olla monta mieltä, mutta työehtosopimusten palkat ovat samaa tasoa kuin lakisääteinen minimi monissa Euroopan maissa. VASAMA: Palkalla tietysti pitäisi tulla toimeen ja voida elättää itsensä. Maaseudulla se voi olla helpompaa, mutta kaupungeissa, saati pääkaupunkiseudulla se ei onnistu. On totta, että alalla on paljon mekaanista työtä, mutta myös erityisosaamista vaaditaan esimerkiksi eläinten kanssa. REKOLA: Kausityöntekijät ovat yleensä täällä muutaman kuukauden, heidän tilannettaan pitää tarkastella vähän eri lailla kuin vakituisten. Moni esimerkiksi ukrainalainen tulee mielellään Suomeen, koska kotimaassa palkkataso on 100–200 euroa kuussa, meillä se on vajaa 1 500. Kausityöntekijä voi ansaita puolen vuoden työllä elannon pitkäksi aikaa. ONKO SUOMALAISISSA JA ULKOMAISISSA TYÖNTEKIJÖISSÄ EROJA? VASAMA: Hyvä työntekijä on hyvä työntekijä, riippumatta kansallisuudesta. Jos kausityöntekijä lähtee toiseen maahan, on hänellä jo lähtökohtaisesti valtava motivaatio ja halu tehdä töitä. REKOLA: Varmaan jotain eroja on, mutta eivät ulkomailta tulleet poikkea suomalaisista mitenkään kielteisesti. Valtaosa on ahkeria ja he ovat sopeutuneet Suomen kulttuuriin. MILLAISIA ONGELMIA ULKOMAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOIHIN LIITTYY? VASAMA: Meillä on hyvät yhdessä tehdyt ja tarpeen mukaan joustavat tessit. Haaste on ehtojen noudattamisessa, ja ulkomaisten työntekijöiden osalta kaikki ei toteudu sen sovitun mukaan. Maatalousja puutarha-alat ovat riskialoja, jotka jäävät helposti huomiotta, eri lailla kuin vaikka rakennustai palvelualat. Meillä työskentelee suuri määrä kouluttamattomia ulkomaalaisia, jotka eivät ole tietoisia työelämän pelisäännöistä tai koko työmarkkinoiden järjestelmästä. Ja jos vielä käytetään välitysfirmoja, voivat fakta ja fiktio mennä sekaisin. VELI-MATTI REKOLA TOIMITUSJOHTAJA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO Tekijä_2019_sisus.indd 22 10.4.2019 8.57
4/2019 Tekijä 23 AJASSA AJASSA REKOLA: Lähtötilanne on varmaan vaikeampi, jos on tottumaton Suomen olosuhteisiin eikä ole yhteistä kieltä, jolla kommunikoida. Työntekijällä voi olla epätietosuutta ehdoista ja ehkä järjestäytymättömissä työnantajissakin on niitä, jotka eivät osaa soveltaa ehtoja oikein. Ongelmia voi tulla myös siitä, jos kausityöntekijät, joilla ei ole tarvetta vapaaajalle tai harrastuksille, haluaisivat tehdä töitä mahdollisimman paljon. Joskus työnantaja tähän suostuu, mikä voi tietty olla väärin. VASAMA: Suurin osa ongelmista liittyy alipalkkaukseen. Tuntipalkka voi olla kohdallaan, mutta lisät ovat maksamatta. Alipalkkaus pitäisikin kriminalisoida. Tämä on yrittäjienkin etu, sillä asianmukaisesti toimivien voi olla vaikea pärjätä, jos toinen yritys polkee ehtoja. Myös yli pitkiin työpäiviin liittyy problematiikkaa – ne ovat työnantajalle mieluisia kiireisenä aikana ja työntekijää ne voivat houkuttaa, kun haluaa tienata paljon. Mutta kukaan ei jaksa loputtomiin, vaan voi tulla virheitä ja tapaturmia. Kolmas asia mikä huolestuttaa, on epäasiallinen kohtelu. Ristiriitoja ei aina osata selvittää, vaan huudetaan ja uhkaillaan esimerkiksi työluvan menettämisellä. MITEN NÄITÄ ONGELMIA RATKOTAAN? REKOLA: Tiedotus on tärkeintä. Olemme yhdessä käännättäneet meidän tessit sekä englanniksi että venäjäksi. Varmasti helpottaa, kun asioita voi lukea omalla kielellä. VASAMA: Olen iloinen yhteistyöstä työnantajaliiton kanssa. Toivon että he jakaisivat myös aktiivisesti tietoa, koska heillä on hyvä kontakti työntekijöihin. Näillä aloilla työskennellään maaseudulla, usein kaukana ja piilossa, irti yhteisöistä. Mitä enemmän työntekijöillä on tietoa, sitä helpompaa tekeminen on kaikille. Tavoitteena pitäisi olla, että kaikilla on hyvä ja varma olo. Kaikki toimet, jotka edistävät sitä, että työntekijä uskaltaa ottaa epäkohdat puheeksi, ovat tarpeellisia. REKOLA: Meillä on laajat kontaktit omaa jäsenkuntaa laa jemmallekin, ja meillä on muun muassa yhteistyösopimus Hedelmänja marjanviljelijäin liiton kanssa, jossa on paljon kausipoimijoita. Heidän jokainen jäsenensä saa tiivistelmän työehdoista. Ulkomaisiin työntekijöihin liittyvät haasteet ovat paljon työsuhteisiin liittyviä, eikä alalla ole ollut juuri laittoman työvoiman käyttöön liittyviä ongelmia. MAATALOUSALAT Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan ja turkistuotantoalan työehtosopimusten määräyksiä noudatetaan mm. avomaanviljelyalalla, vihannespakkaamoissa, eläintaloudessa, hevosalalla, turkistarhoilla ja puutarhoilla työskentelevien työsuhteisiin työntekijän kansalaisuudesta riippumatta. Teollisuusliittoon voivat liittyä kaikki aloilla Suomessa työskentelevät kansalaisuudesta ja työluvan tai viisumin pituudesta riippumatta. Teollisuusliitto tarjoaa alojen työntekijöille neuvontapalveluja kotimaisten kielten lisäksi englanniksi ja venäjäksi. Katso Tekijän verkkolehdestä video, kuinka ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen rakenne kestää: www.tekijälehti.fi RIIKKA VASAMA SOPIMUSASIANTUNTIJA TEOLLISUUSLIITTO VIDEO Tekijä_2019_sisus.indd 23 10.4.2019 8.57
24 Tekijä 4/2019 ILMIÖ Asetus vähentää kemikaalialtistumisia TEKSTI PEKKA LEIVISKÄ / UP Euroopan talousalueella on rekisteröity yli 22 000 ainetta, joille on osoitettu turvalliset käyttötavat. Ennen vuotta 2007 teollisuudessa käytettiin tuhansia aineita, joiden TURVALLISTA KÄYTTÖÄ ei ollut tutkittu tai tutkimus tuloksia ei ollut julkaistu. Euroopan unionin kemikaaliasetus Reach astui voimaan kesäkuussa 2007, mutta pitkien siirtymäaikojen takia suurin osa asetuksen velvoitteista on ollut käytössä vasta pari vuotta. Asetus VELVOITTAA YRITYKSIÄ huolehtimaan kemikaaliturvallisuudesta. Reachia on luonnehdittu EU:n tärkeimmäksi asetukseksi 20 vuoteen. Asetuksella suojellaan myös työntekijöitä kemikaalialtistuksilta ja näin vähennetään vakavia sairastumisia. Reach täydentää työturvallisuuslainsäädäntöä. Kun laissa ohjeistetaan esimerkiksi kivitai rakennus pölyn suojaamiselta, kemikaaliasetus auttaa työnantajia suojaamaan työntekijöitä AINEIDEN HAITTAVAIKUTUKSILTA. Velvoite koskee karkeasti jaettuna kolmenlaisia yrityksiä: kemikaalien valmistajia, maahantuojia ja kemikaaleja käyttäviä yrityksiä eli jatkokäyttäjiä. Aineiden valmistajien pitää rekisteröidä valmistamansa aineet, testata aineiden turvallinen käyttö eri tilanteissa sekä kirjoittaa ohjeet turvallisista käyttö tavoista KÄYTTÖTURVALLISUUS TIEDOTTEISIIN. Maahantuojien täytyy huolehtia, että aineiden jatkokäyttäjät saavat käyttöturvallisuustiedotteet kunkin maan virallisilla kielillä. Näiden pitää puolestaan huolehtia siitä, että työntekijät käyttävät aineita turvallisesti ja muita vaarantamatta. Siksi aineiden käyttöturvallisuustiedotteissa on käyty läpi erilaisia käyttötapoja ja -olosuhteita, joita kutsutaan ALTISTUMIS SKENAARIOIKSI. Reach velvoittaa yrityksiä järjes tämään työskentely olosuhteet tiedotteiden ohjeiden mukaisiksi. Jos altistumisskenaariota ei ole käyttöturvallisuustiedotteessa, on yrityksellä muutama vaihto ehto. Sen pitää löytää toinen tavarantoimittaja, vaihtaa aine toiseen tai muuttaa käyttöolo suhteita vastaamaan skenaariota. Yritys voi myös saattaa toimittajan tietoon yrityksen käyttötavan ja pyytää, että tämä huomioitaisiin altistumis skenaariossa. Viime kädessä yrityksen on tehtävä oma kemikaaliturvallisuusarviointi ja laadittava kemikaaliturvallisuusraportti. Reach ei velvoita kuluttajia. He hyötyvät, kun valmistajat korvaavat kaikista haitallisimpia kemikaaleja toisilla. TURVALLISUUSTIEDOTTEET PIINAAVAN PITKIÄ Monissa teollisuusyrityksissä kipuillaan pitkien käyttöturvallisuustiedotteiden kanssa. Esimerkiksi joitain liuotinaineita voidaan käyttää sadoilla eri tavoilla, jolloin tiedotteet voivat olla hyvinkin pitkiä. Yksittäistä altistumisskenaariota kuvaillaan tiedotteessa usein vain muutamalla rivillä. Jos yritys käyttää ainetta vain tietyllä tavalla, sen pitää löytyä tiedotteesta. Käyttöturvallisuustiedotteissa ei kerrota riskeistä kansan kielellä. Työterveyslaitoksen (TTL) arvion mukaan kaikki voivat kuitenkin oppia lukemaan tiedotteita ja löytämään tarvittavat tiedot suhteellisen pienellä perehtymisellä. TTL suosittelee, että työnantajat ohjaisivat tuotannon työntekijät perehtymään käyttö turvallisuus tiedotteisiin. Lopullinen vastuu työn tekijöiden osaamisesta on aina työnantajalla. KÄYTÖN MUUTTAMINEN LUO RISKEJÄ Kun työntekijä saa eteensä uuden aineen, kannattaa hänen varmistaa, kuinka sitä käytetään turvallisesti. Työnantajan velvollisuus on varmistaa työntekijöiden osaaminen. Ennestään tutun aineen käyttö uudella tavalla voi aiheuttaa uudenlaisia riskejä. Näistä on ikäviä esimerkkejä rakennusalalta. 2000 ja 2010luvulla yleistyneissä viemäreiden sukituksissa putkia alettiin pinnoittaa muoviepoksilla. Pian vakuutus yhtiöt huomasivat, että nuoria miehiä oli sairas tunut astmaan tai käsiihottumaan. Epoksi aiheutti uuden ammattitaudin. Nyt työntekijöitä ohjeistetaan ja varoitetaan epoksista myös näiden altistusten osalta. Yleensä tutkimuksissa huomataan, että jokin aine onkin aiemmin luultua vaarallisempaa. Harvoin toisinpäin. LÄ H DE : Eu ro op an ke m ik aa liv ir as to 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Euroopan talousalueella rekisteröidyt aineet Tekijä_2019_sisus.indd 24 10.4.2019 8.57
4/2019 Tekijä 25 Tekijä_2019_sisus.indd 25 10.4.2019 8.57
010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.fi Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tutkitusti SUOMEN EDULLISIN* Tekijä_2019_sisus.indd 26 10.4.2019 8.57
LOMAA SAIRASTELUSTA HUOLIMATTA LAKIMUUTOS Huhtikuun alusta työntekijällä on pääsääntöisesti oikeus neljän viikon vuosilomaan ja sitä täydentäviin lisävapaapäiviin sairaudesta tai kuntoutuksesta huolimatta. Muutoksella Suomen lainsäädäntö saatetaan EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaiseksi. Lakimuutos vaikuttaa 1.4.2019 alkaneen loman määräytymisvuoden lomakertymiin ja näkyy pääsääntöisesti vasta vuonna 2020. EU-tuomioistuimen mukaan jäsenvaltio ei voi asettaa vuosilomaoikeudelle edellytystä, jonka mukaan työntekijän pitäisi tosiasiallisesti työskennellä lomavuoden aikana. Työaikadirektiivi ei vuosiloma oikeuden osalta erottele työntekijöitä, jotka ovat poissa työstä sairausloman vuoksi lomavuoden aikana työntekijöistä, jotka tosiasiallisesti ovat työskennelleet vuoden aikana. ”Suomen vuosilomalain mukaan työntekijän vuosiloma on aiemmin voinut työkyvyttömyyden tai kuntoutuksen vuoksi jäädä alle 24 päivän mittaiseksi. Säännös on ollut ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.” ANNA TAPIO Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö www.teollisuusliitto.fi/vuosilomalaki-muuttuu HUONOMPAAN SUUNTAAN TYÖOLOBAROMETRI Yhä useampi on tyytymätön mahdollisuuksiinsa vaikuttaa siihen, miten työt työntekijöiden kesken jaetaan sekä missä järjestyksessä, missä tahdissa ja millä menetelmillä niitä tehdään. ”Työhyvinvointi ja työtyytyväisyys ovat suorassa suhteessa työn tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen. Tämän vuoksi on hälyttävää, että SAK:laisten liittojen jäsenet kokevat vaikutusmahdollisuutensa oman työnsä suhteen heikentyneen ja kokemukset työn mielekkyydestä ovat myös menossa huonompaan suuntaan.” RIITTA JUNTUNEN SAK:n tutkimusasiantuntija www.sak.fi SELKEYTYS LIIKKUVILLE TYÖNTEKIJÖILLE SOSIAALITURVA Euroopan parlamentti, EU-komissio ja jäsenmaat saavuttivat maaliskuussa alustavan yhteisymmärryksen uudistuksesta, jonka tarkoitus on selkeyttää yhdestä jäsenmaasta toiseen muuttavien työntekijöiden sosiaaliturvaa. Uudistus helpottaa esimerkiksi toisessa jäsenmaassa työttömäksi joutuneen työntekijän asemaa. Asetuksessa on erityismääräyksiä rajatyöntekijöiden kuten Virossa asuvien ja Suomessa työskentelevien työntekijöiden työttömyysturvasta. Ehdotuksen mukaan Suomi maksaisi työttömyysetuudet, kun Virossa asuva työntekijä on työskennellyt keskeytyksettä Suomessa vähintään kuusi kuukautta. Uudistuksen jälkeenkin jäsenmaat päättävät itse näisesti omista sosiaaliturvajärjestelmistään: mitä etuja tarjotaan, millä ehdoilla, kuinka etuudet lasketaan ja miten etuudet rahoitetaan. www.finunions.org ”Sukupuolten tasa-arvon suurimmat kehittymisen askeleet on otettu silloin, kun työväenpuolueet ovat olleet hallituksessa. Porvarija oikeistopuolueiden valtakausilla tasa-arvo ei ole samalla tavalla edennyt.” SAILA RUUTH Sosiaalija työympäristöasiantuntija ”On lähes koomista, että Sipilän hallitus leikkasi noin 690 miljoonaa euroa koulutuksesta, ja nyt siinä vaikuttaneet puolueet kilvan puhuvat vaalikentillä siitä, kuinka laadukas koulutus on paras voimavaramme.” VELI-MATTI KAUPPINEN Teollisuusliiton viestintäasiantuntija ”Työpaikan viihtyvyyden ytimessä on esimiestyö. Lähiesimiestyö on ennen kaikkea ihmisten johtamista. Hyvä esimies osaa käsitellä erilaisuutta.” PIRJO ROSQVIST Teollisuusliiton sopimusasiantuntija ”Suomessa on huutava pula osaajista kuten koneistajista, hitsaajista ja prosessityöntekijöistä, mutta teollisuus ei vedä nuoria puoleensa. Mistä kiikastaa?” KARI HYYTIÄ Teollisuusliiton ammatillisen koulutuksen asiantuntija BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi 4/2019 Tekijä 27 LYHYET AJASSA KI TI H A IL A 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.fi Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tutkitusti SUOMEN EDULLISIN* TEOLLISUUSPUUN HAKKUUT VIIME VUONNA 10 % Suomen metsätalous kehittyy vahvasti. Selluloosan valmistuksessa käytettävän kuitupuun hakkuut lisääntyivät hieman enemmän kuin tukkipuun. Teollisuuspuuta hakattiin Suomessa 67 miljoonaa kuutiometriä. www.stat.luke.fi + Työväenliikkeen vapun marssit, tapahtumat ja puhujat: www.sak.fi/vappu LUETUIMMAT MAALISKUU www.tekijälehti.fi ? Vuosilomariitoihin linjaus EU-tuomioistuimesta ? EDUSKUNTAVAALIT: Näin puolueet vaaliohjelmissaan ? Saksassa sopimusvuosi alkoi reiluilla palkankorotuksilla ? BLOGI Kari Hyytiä: Suomi tarvitsee teollisen työn osaajia ? BLOGI Turja Lehtonen: Ilmastoongelma ei ratkea supistamalla teollisuutta Suomessa HYVINVOINTILOMAT Tuettuja täysihoitolomia lapsiperheille, työttömille sekä eläkeläisille. LUE LISÄÄ JA HAE: www.teollisuusliitto.fi/ hyvinvointilomat POHJANTÄHTI-PERHELEIRI 1.–6.7. Kisakeskus, Raasepori Liitto tukee jäseniä leirimaksuissa ja maksaa puolet osallistumismaksusta. LUE LISÄÄ JA HAE: www.teollisuusliitto.fi/ hae-pohjantahti Tekijä_2019_sisus.indd 27 10.4.2019 12.06
28 Tekijä 4/2019 Heliumin käsittelylaitos on operaattori Matti Tiihoselle tuttu työmaa. Sen vieressä olevassa tehtaassa valmistettavat erikoiskaasut ovat tuoneet tehtävän kuvaan uuden säväyksen. Tekijä_2019_sisus.indd 28 10.4.2019 11.55
4/2019 Tekijä 29 TYÖSSÄ ? Kaasua ja matkailua Woikoski Oy toimii Voikosken alueen kehityksen moottorina. Se luo työllisyyttä perinteisenä kaasun valmistajana ja on viime vuosien aikana kehittänyt sen rinnalle kasvavan matkailuelinkeinon. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT PEKKA ELOMAA Woikosken automuseon helmi on Mercedes Benz 230 vuosimallia 1937. Yhtiön silloinen toimitusjohtaja Bertil Palmberg osti sen autonäyttelystä. Auto oli yrityksen käytössä vuoteen 1959, jolloin se myytiin eteenpäin. Nykyinen toimitusjohtaja Clas Palmberg löysi auton muutama vuosi sitten ja hankki sen takaisin Woikoskelle. Tekijä_2019_sisus.indd 29 10.4.2019 8.57
30 Tekijä 4/2019 A setyleeni tehdas on Woikosken kaasutehtaan tuotantolinjojen joukossa tavallista riskialttiimpi paikka. Siksi tuotantotiloissa ei esimerkiksi sallita elektronisia laitteita, eikä tuotanto käynnisty, mikäli rakennuksen ilmanvaihtoluukut ovat kiinni. – Turvallisuus on ykkösasia. Siitä me pidämme huolen. Asetyleenin kanssa ei ole varaa erehdyksiin. Pahimmassa tapauksessa tehtaasta jäisi jäljelle vain monttu, vuoromestari Marko Ahola tiivistää. Ahola on käsitellyt asetyleeniä kuusi vuotta työkseen. – Tehdas on toiminnoiltaan mekaaninen ja yksinkertaisen tuntuinen, mutta koko ajan oppii lisää. Jokin aika sitten pidimme suuronnettomuusharjoituksen. Se oli tarpeellinen kertaus. Meidän pitää osata ajaa prosessi ja koneet nopeasti ja oikealla tavalla alas. WOIKOSKI OY PERUSTETTU 1882 KOTIPAIKKA Voikoski, Mäntyharju TUOTANTO Teolliset ja lääkkeelliset sekä elintarvikekaasut nesteenä ja kaasuina. Esimerkiksi asetyleeni, helium, vety, ilmakaasut, erikoiskaasut, ilokaasu. Laiteja ratkaisumyynti. Toimipisteet Voikoski, Järvenpää, Oulu, Pirkkala, Varkaus ja Kokkola. ASIAKKAITA Noin 42 000 HENKILÖSTÖ Noin 200 LIIKEVAIHTO 58,6 milj. euroa (2017) WOIKOSKI FEELING Matkailu-, majoitus ja kokouspalvelut sekä hevospalvelukeskus. Tekijä_2019_sisus.indd 30 10.4.2019 8.57
4/2019 Tekijä 31 TYÖSSÄ ? Asetyleeni pullotetaan imeyttämismenetelmällä. Käytössä on 5, 10, 20 ja 40 litran pulloja. Ne täyttyvät eri tahdissa. Täyttöaikaa oppii arvioimaan, mutta arviot pitää kuitenkin vahvistaa punnitsemalla. Yksittäinen pullo täyttyy noin puolessatoista päivässä, kun kaikki menee hyvin. – Pyörittelemme päivittäin satoja pulloja vaa’alle ja katsomme painon perusteella, onko pullo täysi vai ei. Jos on, niin se lähtee eteenpäin ja jos ei, niin se viedään takaisin täyttöpisteelle. Siinä on aika paljon kääntämistä ja vääntämistä, kun työprosessiin olennaisena osana sisältyy myös venttiilien jatkuva avaaminen ja sulkeminen. Työssä jaksamista edistetään kolmen miehen tiimissä tehtävien vuorottelulla. – Puhallamme yhteen hiileen. Kaikki tajuavat, että täällä ei voi ruveta suijailemaan tai sooloilemaan. Pullot eivät täyty yhtään sen nopeammin, vaikka kuinka yrittäisimme kiirehtiä. HELIUMIA JA ERIKOISKAASUJA Operaattori Matti Tiihosella on menossa yhdeksäs vuosi Woikoskella. Työt alkoivat pihalogistiikassa, minkä yhteydessä häneltä kysyttiin kiinnostaisiko työ heliumin käsittelylaitoksella. Vastaus oli myöntävä. – Laitoksen sielunelämän opetteluun menee vuosi tai kaksi. Normaalityöt oppii nopeasti, mutta teemme myös harvemmin vastaan tulevia tehtäviä kuten kuivaimien huoltoja kerran kahdessa vuodessa. Se on viikon työrupeama, jonka sujuvaan hoitamiseen täytyy aina erikseen paneutua, Tiihonen sanoo. Heliumlaitoksen yhteydessä toimii uutukainen erikoiskaasutehdas. Tiihonen tekee töitä niissä molemmissa ja kertoo pitävänsä laajentuneesta tehtävänkuvastaan. Vuoromestari Marko Ahola käsittelee tottuneesti asetyleenin täyttölaitteistoa ja pulloja. Turvallisuussyistä hänet on kuvattu avoimen oven läpi, useita metrejä tuotantotilan ulkopuolelta. Tekijä_2019_sisus.indd 31 10.4.2019 8.57
32 Tekijä 4/2019 32 Tekijä 4/2019 Juha Koivula pitää yhden luottamusmiespäivän viikossa. Muun osan viikoista hän hoitaa tuotantotehtäviä. Tekijä_2019_sisus.indd 32 10.4.2019 8.57
4/2019 Tekijä 33 ? – Erikoiskaasut ovat seoksia. Niitä on erilaisia. Esimerkiksi 20 prosenttia argonia typessä. Vaikka työ heliumin kanssa sujuu jo luonnostaan, on tehtäväni uusien ja vähän ihmeellistenkin erikoiskaasujen myötä pysynyt varsin mielenkiintoisena. Työssä pärjääminen edellyttää Tiihosen mukaan pitkäjänteisyyttä ja yhteistyökykyä. – Tuotanto on aina mietittävä ja ennakoitava viikoksi eteenpäin. Kolmen työntekijän porukassa näkemyseroja tulee välillä, mutta aina ne on pystytty sopimaan. TÖITÄ KOLMESSA VUOROSSA Tehdasalueen perukoilla toimii ilmakaasutehdas. Tuotantoprosessissa raaka-aineena käytettävä ulkoilma kylmennetään -196 asteeseen asti, jolloin tuote on tislautunut nestemäiseksi hapeksi, typeksi ja argoniksi. – Raaka-aine on ilmaista, mutta sähköä kuluu paljon. Tosin vähemmän kuin lämpimämmissä maissa toimivilla laitoksilla. Mitä kylmempää ulkona on, sitä tehokkaammin laitos toimii, operaattori Jaakko Salmi kertoo. Ilmakaasutehtaalla tehdään keskeytymätöntä kolmivuorotyötä. Salmi aloitti työt viime heinäkuussa. Perehdytyksen jälkeen hänelle annettiin vastuu ilmakaasuja sen rinnalla myös ilokaasutehtaan hoitamisesta ja valvonnasta. – Mahdollisissa toimintahäiriöissä olennaista on etsiä juurisyy ja vaikuttaa siihen. Ongelmatilanteissa pitää pysyä rauhallisena ja toimia harkiten. Erikoiskaasutehtaan ja ilmakaasutehtaan yhteydessä toimii oma laboratorionsa. Laborantti Pia Siebenberg työskentelee niissä molemmissa. – Analysoimme lopputuotteet ja otamme näytteitä myös valmistusprosessista. Valvomme, että pitoisuudet ja laatu ovat kohdallaan. Lisäksi meille tulee sairaaloista kaasuverkostonäytteitä analysoitavaksi. Sairaaloilla on käytössään omia kompressoreita, joiden pumppaamia kaasuja pitää kerran vuodessa tutkituttaa laitteiden ja kaasu verkoston moitteettoman toiminnan ja potilas turvallisuuden varmistamiseksi, Siebenberg sanoo. KOEPONNISTUS VEDELLÄ JA PAINEELLA Tarkastusja katsastusasemalla pidetään huoli kaasupullojen riittävyydestä tuotantoa ajatellen. Katsastusoperaattori Kai Saarenpäällä on jutunteon hetkellä käynnissä pullojen koeponnistaminen. – Toimenpide alkaa pullon tyhjentämisellä. Se tehdään ulkona, minkä jälkeen pullo tuodaan sisälle, ja varmistetaan, että se on tyhjä. Seuraavaksi otetaan suojahattu irti, kirjataan pullon tiedot tarkastuspöytäkirjaan, irrotetaan venttiili ja punnitaan pullo. Tämän jälkeen pullo siirretään koe ponnistuskoneelle, ja täytetään vedellä. Sitten sitä ponnistetaan koepaineella minuutin verran, minkä jälkeen siitä otetaan paineistusyhde irti, kipataan vedet pois ja laitetaan kuivumaan. – Koeponnistuksen jälkeen pullo tarkastetaan ja lähetetään maalauslinjalle, jossa se saa uuden elämän. Kaulan väri laitetaan kaasun mukaan ja runkoväri sen mukaan onko kysymyksessä lääkkeellinen vai teollinen käyttötarkoitus, Saarenpää kertoo. Käytössä kiertää edelleen jopa viime vuosisadan alkupuolella valmistettuja kaasupulloja. – Pullot ovat uusien materiaalien myötä keventyneet. Uusi 50 litran pullo painaa 43 kiloa, kun vastaava pullo vuodelta 1966 painaa 68 kiloa. Olen ollut töissä vuodesta 1990 lähtien. Sinä aikana on vain yhden pullon kuori revennyt koeponnistuksessa. Silti koeponnistuksessa käytetään varmuuden vuoksi aina vettä. Se purkautuu pullosta paljon rauhallisemmin kuin kaasu tai ilma. UUTTA PUHTIA LUOTTAMUSMIESTOIMINTAAN Juha Koivula toimii Voikosken ja Pirkkalan tuotanto laitosten rinnalla myös Mäntyharjun Nurmaalla toimivan matkailualan palveluja tuottavan WHD Gårdin pääluottamusmiehenä. Muut toimipisteet sijaitsevat Järvenpäässä, Oulussa, Varkaudessa ja Kokkolassa. – Ennen yrityksessä toimi vain yksi pääluottamusmies. Nyt meitä on neljä. Yhtiö on suhtautunut ymmärtäväisesti luottamusmiesten ryntäykseen. Kaikille on järjestetty puhelimet ja läppärit. Niillä voimme pitää yhteyksiä, ja osallistua esimerkiksi kerran kuukaudessa järjestettävään koko henkilöstön skype-palaveriin sekä niiden jälkeen pidettäviin yrityksen johdon ja luottamusmiesten skype-kokouksiin. – Kaikenlaista neuvoteltavaa riittää ja painettakin on, mutta asiat ja mahdolliset konfliktit käydään avoimesti läpi. Nurkan takaa ei huudella, Koivula kuvailee. Woikoski Oy on perustettu vuonna 1882. Sen historian ainoat yt-neuvottelut käytiin vuonna 2016. Yritys luopui myyntipisteistään ja toteutti henkilöstöjärjestelyjä. Tapaus järkytti henkilöstöä. – Se on ymmärrettävää. Turvallisuuden tunne sai siipeensä. Toisaalta kun olen työntekijöiltä kysellyt, niin heidän mielestään meillä on hyvä työilmapiiri ja yhteishenki, eikä ketään syrjitä. Se on avannut ? Pia Siebenberg ja Pirkko Eloranta valvovat labora toriossa tuotannossa olevien kaasujen laatua. TYÖSSÄ Tekijä_2019_sisus.indd 33 10.4.2019 8.58
34 Tekijä 4/2019 minunkin silmiäni, että vaikka perheyrityksen perinteiden ja työehtosopimuksen yhteen sovittele misessa riittää tekemistä, niin melko hyvällä tolalla nämä asiat meillä ovat. – Olemme tainneet onnistua myös siinä, että yt:t käynnistivät henkilöstöpolitiikan uudelleen arvioinnin ja kehittämisen sekä luottamusmies toiminnan tehostumisen. Koivula tuli Woikosken palvelukseen syyskuussa 2008. Tehtävät ovat olleet monet. Nykyisellään työviikkoon sisältyy yksi luottamusmiespäivä, kaksi päivää pullojen tarkastuksessa ja kaksi päivää pihalogistiikassa. – Pihalogistiikka on hauskin homma. Siinä pääsee liikkumaan ja touhuamaan, ajamaan pyöräkoneella ja jakamaan postia. Taidan olla luonteeltani sekatyömies, Koivula lohkaisee. ONNENKANTAMOISIA PUUTARHASSA Woikoski Feeling matkailukonseptiin kuuluvat WHD Gård, Woikosken Automuseo, Kirjokiven kartano ja Woikosken uusi tehdasmuseo. Ammattinimikkeiden kirjo on laaja. Niitä ovat esimerkiksi puutarhuri, hevosten kuntoutus vastaava, asiakasvastaava, kokki ja asentaja. Päivi Niemelä opiskeli aikuisiällä puutarhuriksi Otavan maatalous ja puutarhaoppilaitoksessa. Töitä löytyi Woikoskelta. – Minusta tuli puutarhuri, jolla on töitä ympäri vuoden. Se on harvinaista. Samoin kuin se, että tällä iällä saa työpaikan ja vieläpä aika läheltä kotia, vaikka asun metsässä. Aika monta onnenkanta moista on kohdalle osunut, neljä vuotta Woikoskella työskennellyt Niemelä myhäilee. Niemelän työvuodesta seitsemän kuukautta kuluu puutarhurin tehtävissä. Se sisältää Woikosken tehdasalueen ja WHD Gårdin viheralueet, kausi istutukset, ruukutukset ja valaistukset sekä marja pensaiden ja omenapuiden hoidon ja tilaisuuksien kukitukset. Erikoisuutena voi mainita kasvihuoneet ja kasvimaan, joissa kasvatetaan vihannekset ja juurekset yrityksen ravintoloihin. – Työ on itsenäistä ja tahdin voin säätää itse. Tykkään, että on vastuuta, saa luoda, suunnitella ja toteuttaa. Talvikausi sisältää vuosiloman, matkailupuolen töitä, ravintolan salissa ja keittiössä avustamisen, postin jakamisen, lounaskuljetukset ja hevostallilla auttamisen. – Heppatallityöt aloitin tänä talvena. Sitä voisin vielä vaikka opiskellakin. ? Puutarhuri Päivi Niemelä yrityksen omalla kasvihuoneella, jossa tuotetaan esimerkiksi kasviksia Woikosken kokousja matkailupalvelujen yhteydessä toimiviin ravintoloihin. VIINIÄ JA RUOKAKULTTUURIA Woikoski panostaa työntekijöiden ammatilliseen kehittämiseen. Esimerkiksi asiakasvastaava Iida Kekkonen opiskelee työnantajan kustantamana sommelieriksi eli viinien tuntijaksi. – Woikoski Feeling matkailupalvelut aloitettiin vuonna 2014. Kesäsesonki kestää kesäkuun alku puolelta elokuun loppuun. Muun osan vuodesta toimimme tilauspohjalla tarjoamalla yrityksille kokous, majoitus ja virkistyspalveluja. – Haluamme ylittää asiakasodotukset. Siksi me esimerkiksi käytämme ravintoloissamme lähialueilta hankittuja tai itse tuotettuja raakaaineita. Siihen tähtää myös sommelierin koulutus, että saamme juomat ja kotimaiset raakaaineet kohtaamaan toisensa, Kekkonen kertoo. TAVOITTEENA TASAINEN KASVU Oy Woikoski Ab on suomalainen perheyritys. Sen liikeideana on markkinointija viestintäpäällikön Maarit Könösen mukaan tuottaa asiakkaille lisäarvoa kaasun valmistajana ja toimittajana. – Ala on luonteeltaan sellainen, että siinä joudu taan investoimaan paljon, esimerkiksi kuljetus kalustoon. Tavoitteena on käyttökatteen nykyistä paremmalle tasolle saattaminen ja kannattava tasainen kasvu, Könönen sanoo. Henkilöstön määrä on noin 200. Yritys haluaa Könösen mukaan tarjota henkilökunnalle työ hyvinvoinnin ja mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen. – Jos työntekijällä on motivaatio kehittää ammatti taitoaan, työnantaja on valmis siihen Tekijä_2019_sisus.indd 34 10.4.2019 8.58
4/2019 Tekijä 35 TYÖSSÄ HEVOSKUNTOUTUSKESKUS Ruuna Paavo seisoo hevoskuntoutuskeskuksen tärinämatolla ja saa laserhoitoa lihaksiinsa. Paavo rentoutuu kuntoutusvastaava Heli Pulkan käsittelyssä niin, että on nukahtaa seisaalleen. – Hevoset tulevat mielellään tärinämatolle palautumaan liikunnan jälkeen. Hoitoa voidaan käyttää myös lämmittelyyn ennen liikuntasuoritusta, viimeiset kolme vuotta Woikosken palveluksessa ja lähes koko työuransa hevosalalla työskennellyt Pulkka kertoo. Pulkka opiskelee Englannissa hevosfysioterapeutiksi. Työnantaja kustantaa koulutuksen. – Se on 4,5 vuoden koulutus ja iso satsaus työnantajalta. Sen myötä pystymme kehittämään toimintaamme eteenpäin. Keskuksemme on jo nyt yksi Suomen monipuolisimmista. panostamaan. Meillä on talossa paljon osaamista, joten osa kouluttamisesta pystytään hoitamaan itse, mutta sen rinnalla ostamme koulutusta myös ulkopuolelta. Woikoskella on Könösen mukaan ruvettu kiinni ttämään aikaisempaa enemmän huomiota johtamiseen. – Henkilöstö koki yhteyden ylimpään johtoon vähän kadonneen. Siksi otimme henkilöstön skypepalaverit käyttöön. Kannustamme työntekijöitä tuomaan ajatuksia, kehittämisehdotuksia ja koettuja epäkohtia esille. Asiat saa sanoa niin kuin ne tuntuvat. – Järjestämme myös esimiehille enemmän koulutusta ja ohjausta, jotta he varmasti tietävät, mitkä heidän velvollisuutensa ovat, mistä pitää huolehtia ja miten missäkin tilanteessa pitää toimia. Sen rinnalla olemme tiedottaneet henkilöstölle, mitä väyliä yrityksessä on viedä asioita eteenpäin. Lisäksi meillä on laatuasioissa aloitejärjestelmä, työsuojelu toimikunnat kiertävät aktiivisesti toimipisteitä ja luottamusmiestoiminta on tehostunut. – Uskomme, että ne ovat keinoja, joilla voimme kehittää toimintaamme, Könönen sanoo. l Tekijä_2019_sisus.indd 35 10.4.2019 8.58
36 Tekijä 4/2019 osallistuminen olisi muuten vaikeaa. Niissä on vähän porukkaa ja tuotannolliset kiireet säätelevät osallistumista. YRITYKSET ODOTTAVAT KONKREETTISIA TULOKSIA – Yritysten tavoitteena on saada aitoja, mitattavia tuloksia. Yritykset ovat sitoutuneet aidosti kehittämiseen, mikä tarkoittaa käytännössä monia arkisia asioita: osaamista, resursseja, hyvää ja tavoitteellista johtamista, kertoo hankkeen projektipäällikkö Paula Varpomaa Teknologiateollisuus ry:stä. Hanketta koordinoivat työmarkkinajärjestöt ovat lähettäneet alkuvuodesta ”kummeja” yrityksiin ympäri Suomen. Tapaamisissa on selvitetty tarkemmin, millaisia odotuksia ja suunnitelmia yrityksillä on. Selvää on, että yritysten tarpeet vaihtelevat. Jossakin yrityksessä halutaan kehittää työnantajaimagoa ja ikäjohtamista, toisessa taas vaikkapa esimiestyötä ja Lean-ajattelun mukaista töiden organisointia. – Yrityksille on teetetty alkuanalyysi, joilla selvitetään yritysten lähtötilannetta ja kehittämiskohteita. Kevään aikana järjestettävissä starttityöpajoissa käydään tulokset läpi, ja yritys valitsee kaikkein tärkeimmän kehittämiskohteensa, Varpomaa kertoo. – Fiilis on oikein hyvä. Yrityksissä odotetaan parannusta niin työhyvinvointiin kuin tuottavuuteenkin. Olen vakuuttunut, että tuloksia syntyy, kuten hankkeen edellisessäkin vaiheessa, Varpomaa sanoo. JARI ISOKORPI TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Työhyvinvoinnilla tuottavuus nousuun Tuottavuuteen ja työhyvinvointiin pureutuva Työkaari kantaa – tuottavaa työhyvinvointia -kehittämishanke on lähtenyt 38 työpaikalla vauhdikkaasti liikkeelle. T uottavuutta on yleensä kehitetty erillisenä asiana. Me lähdemme siitä, että tuottavuutta pystytään kehittämään työhyvinvoinnin kautta, hankkeen johtoryhmään kuuluva Juha Pesola sanoo. Viime syksynä käynnistynyt työnantajien ja henkilöstöryhmien yhteinen Työkaari kantaa -hanke etenee kolmessa vaiheessa. Alussa ohjausryhmän jäsenet kävivät kummihenkilöinä työpaikoilla esittelemässä hankkeen. Parhaillaan on menossa analyysi vaihe, jossa selvitetään, millaiset asiat työpaikoilla ovat tuottavuuden ja työhyvinvoinnin esteinä. Työpaikkojen kehittämiskohteita suunnitellaan tarkemmin kevään aikana pidettävässä starttityöpajoissa. – Hankkeesta on sovittu työehtosopimuksessa. Tavoite on, että työnantaja ja henkilöstö tekevät yhdessä asioita. Ay-liikkeen perustavoite on päästä vaikuttamaan työpaikan asioihin. Hanke tarjoaa siihen mahdollisuuden. Se on väline, jolla on mahdollista saada monia juttuja eteenpäin. Hanketta koordinoivat työmarkkinajärjestöt Teknologiateollisuus, Teollisuusliitto, Ammattiliitto Pro ja Ylemmät toimihenkilöt YTN, joiden edustajat ovat käyneet tutustumassa yritysten tilanteeseen ympäri Suomen. Tapaamisissa on selvitetty millaisia odotuksia ja suunnitelmia yrityksillä on. – Kun löydetään ne asiat, aloitetaan kehittäminen. Pesolan mukaan parasta hankkeessa on se, että koko tuotannon ketju, henkilöstöja työnantajaliitot, ovat siinä mukana. – Kaikki tekevät yhdessä työtä, ja tavoitteet ovat yhteiset. Siinä mielessä tämä on edistyksellinen hanke. Tämä ei ole pelkästään työnantajan juttu. Puolet tästä on ay-liikkeen vastuulla, ja yhdessä yritetään asiaa edistää. Työkaari kantaa – tuottavaa hyvinvointia -hanke on arvioitu myös kansainvälisesti tärkeäksi. – Se saa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) merkittävää tukea. Se auttaa, että pystymme toteuttamaan ideoita suunnitelmallisesti ja hankkimaan myös ulkoista asiantuntija-apua silloin kun tarvitaan. Mukana olevista yrityksistä viisi on isoja ja muut ovat pieniä tai keskisuuria. Kun hankkeesta on saatu tuloksia, niitä hyödynnetään laajemminkin. – Loppuvaiheissa on tarkoitus ottaa mukaan kymmenkunta mikroyritystä, jotka ovat alle kymmenen työntekijän suuruisia. Järjestämme tilaisuuden ja kerromme niille saavutetuista tuloksista. Mikroyritysten ALKUANALYYSI Yrityksen lähtötilanne ja kehittämiskohteet TYÖKALUPAKKI 200 konstia työhyvinvoinnin kehittämiseen www.tyokaari.fi STARTTITYÖPAJA Kehittämiskohteiden valinta Työkaari kantaa -seminaarissa viime syyskuussa Helsingissä keskustelivat Kone Oy:n Sami Impola ja Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola. KI TI H A IL A Tekijä_2019_sisus.indd 36 10.4.2019 8.58
TULE SEMINAARIIN! Työympäristöseminaarin aiheina on muun muassa työterveys huollon vaikuttavuus, työtapaturma tilastojen hyödyntäminen työsuojeluvaltuutetun tehtävässä sekä häirinnän ennaltaehkäisy ja häirintään puuttuminen. Lisäksi kuulemme aivotutkijan terveiset työsuojelutyöhön sekä ajankohtaiset asiat työsuojelu viranomaisen sekä työja sosiaalipolitiikan näkökulmista. ? l ? Ohjelmasta vastaavat Teollisuusliiton työympäristö yksikön asiantuntijat sekä liiton 2. varapuheenjohtaja Heli Puura. Vierailevina alustajina päivien aikana esiintyvät Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen, aluehallintoviraston ylitarkastaja Jarmo Osmo, SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari, työterveysasema Finlan vastaava työterveyslääkäri Anniina Anttila, Tapaturmavakuutuskeskuksen tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho sekä Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kehittämispäällikkö Miia Malvela. l ? Seminaari on tarkoitettu työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille sekä luottamusmiehille. l?? Seminaari on maksuton liiton jäsenille. Mikäli työnantaja ei korvaa ansionmenetystä ja matkakustannuksia, liitto maksaa kurssistipendin ja -päivärahan sekä matkakorvauksen julkisen kulkuneuvon mukaan. 4/2019 Tekijä 37 TYÖSSÄ TYÖSSÄ TEOLLISUUSLIITON TYÖYMPÄRISTÖSEMINAARI 28.–29.5. MURIKKA-OPISTO, TAMPERE Teollisuusliitto | 1 Asiallinen käytös sallittu KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ?ILMOITTAUDU 10.5. MENNESSÄ Kerro samalla jos tarvitset majoitusta jo edellisenä iltana tai kuljetusta Tampereelta Murikkaan. www.teollisuusliitto.fi/ tyoymparistoseminaari tai Mari Kostamo, puh. 040 833 9822 ? LISÄTIETOJA Saila Ruuth, puh. 050 467 0089 tai Jenni Uljas, puh. 044 568 2658 ASIALLINEN KÄYTÖS SALLITTU ETENKIN TYÖELÄMÄSSÄ OPAS Teollisuusliitto julkaisi maaliskuussa Asiallinen käytös sallittu -oppaan. Ytimekkäässä vihkosessa käydään läpi, mitä kaikkea häirintä voi olla ja mikä ei ole häirintää. – Koska jokaisella on oikeus työelämään, jossa ei joudu kohtaamaan häirintää ja epäasiallista kohtelua, on jokaisella myös velvollisuus kiinnittää huomiota omaan käytökseensä ja puheisiinsa, toteaa oppaan kirjoittanut Teollisuusliiton sosiaalija työympäristöasiantuntija Saila Ruuth. Oppaassa eritellään, mitä eroa on työturvallisuuslain, tasa-arvolain sekä yhdenvertaisuuslain tarkoittamalla häirinnällä. Määritelmien erilaisuudesta huolimatta häirinnän ennaltaehkäisemisen ja häirintään puuttumisen keinot ovat samat. Jokaisen työntekijän on myös hyvä tietää, mikä rooli työterveyshuollolla ja työsuojeluviranomaisella voi olla häirintätilanteissa. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että häirintään – kuten muihinkin työpaikan terveellisyyttä ja turvallisuutta heikentäviin asioihin – puuttuminen on työnantajan vastuulla. – Etenkin luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen on hyvä muistaa, ettei heitä voi velvoittaa esimerkiksi sovittelemaan työpaikan riitatilanteita, Ruuth muistuttaa. Häirintä, sen tunnistaminen, ennaltaehkäiseminen sekä siihen puuttuminen ovat yhden työpajan aiheena toukokuisessa työympäristöseminaarissa. O ppaan voi lukea, tulostaa ja liiton jäsenet tilata painettuna Teollisuusliiton verkko sivuilta: www.teollisuusliitto.fi/ asiallinen-kaytos-sallittu Työterveyshuolto on suositellut työni keventämistä. Työnantaja sanoo, ettei sillä nyt ole rahaa hankkia mitään keventimiä työhöni, eikä muutenkaan mahdollisuuksia muokata työtäni tai työaikaa. Onko ainoa mahdollisuuteni olla vähän väliä sairauslomalla, kun en jaksa? Jos työterveyshuolto kirjallisesti suosittelee työn keventämistä, pitää työnantajan selvittää mahdollisuudet toimia suosituksen mukaan. Työtä voidaan tosiaan keventää monella tavalla. Esimerkiksi työaikaa voidaan lyhentää tilapäisesti osasairauspäivärahan avulla (12–120 päivää) tai pysyvämmin osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Tukea työpaikalla tehtäviin muutostöihin tai sopivien työvälineiden hankintaan voi työnantaja saada TE-toimistosta. Työolosuhteiden järjestelytukea voidaan maksaa työnantajalle, joka ottaa palvelukseensa tai pitää palveluksessaan ns. osatyökykyisen työntekijän. Tuki on 4 000 €/työntekijä. Tuki ei ole tarkoitettu työpaikan yleiseen ergonomian parantamiseen, vaan nimenomaan sellaisiin ratkaisuihin, jotka auttavat pitämään osatyökykyisen työssä. ? Tekijä_2019_sisus.indd 37 10.4.2019 8.58
38 Tekijä 4/2019 TAIDONNÄYTE Birds by Toikka , 1972–, Nuutajärvi/Iittala 38 Tekijä 4/2019 Kuovi – suupuhaltaen syntynyt Lasinpuhaltajat ovat valmistaneet Oiva Toikan lintusarjaa Nuutajärvellä ja myöhemmin Iittalassa lähes viidenkymmenen vuoden ajan. Lintulajeja on yli 400 ja niillä on keräilijöitä ympäri maailman. Lintuihin käytetyissä tekniikoissa löytyy koko suomalaisen lasinpuhaltamisen historia aina Nuutajärven tehtaan perustamisen ajoilta 1793 lähtien. Toikan linnut ovat viesti myös lasintaiteen kulta-ajoilta, jolloin suunnittelija ja lasinpuhaltajat työskentelivät tiiviisti yhdessä. TEKSTI JA GRAFIIKKA TAINA ILOMÄKI-VIRTA KUVAT JYRKI LUUKKONEN "Upea koreografia, siinä on omat polut ja liikkeet kun puhalletaan lasia, vain olennaiset liikkeet. Niillä on palava sielu, jotka lasia puhaltavat. Eikä ketään komennella. Viihdyn siinä yhteistyössä. Hyviä, taitavia psykologeja, ne kaverit. Ei ne rupea kritisoimaan. Joskus voi tulla ihan spontaanisti "ai kun kiva". Tykkäävätkö he vai eivät, kyllä sen vaistoaa. Yleensä tykkäävät, eivät ne muuten olisi niin valmiita yhteistyöhön, kaikenlaisiin kokeiluihin." Oiva Toikka – Lasia Nuutajärveltä . Amos Anderssonin taidemuseo, näyttelyohjelma 1995 "Pidän tiimityöstä. Olen hiukan laiska, hauskaa kun muut tekevät päätyön, ja he osaavat tehdä sen paremmin kuin minä. En osaa puhaltaa. On parempi kun on todelliset mestarit. Pitää olla henkilö, joka pitää puhaltamisesta ja on siitä kiinnostunut. Teemme jotain, ja jollei tullut hyvä, teemme muunnoksia, monia muunnoksia. Prosessi on niin nopea. Voit muuttaa mielesi. Jos kehotan jotakuta hakemaan punaista väriä, jollei hän lähde heti, sanonkin ota sinistä. Välillä lasinpuhaltajat eivät kuule kunnolla, tai minä en kuule kunnolla, ja sattuu väärinkäsityksiä. Se on meluinen paikka ja väärinymmärtäminen on tavallista. Kaikki ei kuitenkaan ole vahinkoja, mutta rakastan vahinkoja." Oiva Toikka työskentelystään lasinpuhaltajien kanssa (käännös). Videohaastattelu 2007: Glass Blowing 1 ja 3 LE H TIK U VA /O TA VA M ED IA /A RI H EIN O N EN Tekijä_2019_sisus.indd 38 10.4.2019 8.58
4/2019 Tekijä 39 TYÖSSÄ ? LINNUN TIE 1963 Oiva Toikka muuttaa Urjalaan Nuutajärven Lasin suunnittelijaksi. 1972 Ensimmäinen lintu. 1975 Linnun nimeksi Sieppo ja tuotantoon uusi laji Kiikkuri. 1981 Lintusarjasta osa Nuutajärven tehtaan 300-juhlavuoden kokoelmaa, mukana kaupalliset menestykset Alli , Riekko ja Kiiruna. 1980 -luvulla linnuista suosittuja yrityslahjoja. 1993 Nuutajärven vuosilintutraditio alkaa. 1994 Linnut omaksi Birds by Toikka kokoelmaksi, joka s aavuttaa keräilijöitä erityisesti Keski-Euroopasta. 1990 -luvun lama lasitehtailla epävarmuuden aikaa. Iittalan ja Nuutajärven tehtaat Hackmanille. 2003 Toikan näyttely Washingtonissa menestys, linnuille näkyvyyttä Yhdysvalloissa. 2007 Iittala ja Nuutajärvi Fiskarsin omistukseen. 2008 Paikalliselta keräilijältä 250 linnun kokoelma kalifornialaiselle Mingei -museolle. 2014 Nuutajärveltä lasinvalmistus Iittalaan. 2019 Lintujen puhaltaminen ja yhteistyö Oiva Toikan kanssa jatkuu. Uusia lintulajeja suunniteltuna ja joitain aiempia lajeja varioidaan. Iittalassa valmiudet kaikkien yli neljän sadan lintulajin valmistukseen. Linnut valikoituvat kysynnän mukaan. Kuovi syntyy vapaasti puhaltamalla. Linnun muoto sopii lasinpuhallukseen. Oiva Toikka ja puhaltajat kehittivät tekniikan, jossa linnun ruumis muovautui kaulan toimiessa puhalluspillin kiinnityspisteenä. Aukkoon lisättiin lasia päälaeksi ja nokaksi. Kuovin valmistus alkoi vuonna 1999. Sen höyhenistö on luotu marmoroinnilla. Lintu on viimeistelty mattauksella, mikä on poikkeuksellista Toikan sarjalle. Oivan ihmemaassa – Oiva Toikan taidetta 10.5.–18.8. ti–su klo 10–18 Suomen Lasimuseo Riihimäki Tekijä_2019_sisus.indd 39 10.4.2019 8.58
40 Tekijä 4/2019 40 Tekijä 4/2019 ? Puhalluspillin päässä on ns. aloitus. Sen sisään on puhallettu ilmakupla. Massaan on lisätty valkoista lasia ja punaista värijauhetta. Lasimassaa jäähdytetään ja muovataan Kuovin omalla puukauhalla ja kostetulla sanomalehtipaperinipulla. Linnun sulkakuvio syntyy lasinauhaa pillistä kierrättäen ja koukulla muotoillen. Lasimassa on saanut tumman lilan värin. Ilmakuplaa sen sisällä pidetään yllä puhaltelemalla. Lasinpuhaltaja Leena Julin Linnun pyrstö muotoillaan nyppäreillä ja kaula hiilisaksilla. Mestari viimeistelee pohjan puulastalla. Lintu irtoaa pillistä lasisaksiviilloin ja kopauttamalla. Matka jäähdytysuunin läpi kestää viisi tuntia. Tarkistus, mattaus, hiekkapuhallus ja huolellinen pakkaus. Lintu on valmis matkaan. N Ä IN SE N TE IM M E Verstakon yhteispeli on saumatonta. Hötkyillä ei kannata, muttei aikaillakaan. Muotoiltava lasi on pidettävä 1 000– 1 150 asteisena. Linnun valmistus vaatii useita uuneja ja lämpöä on hallissa riittämin. Tarvittaessa seinustan kaikki valtaisat lasiovet avataan pihalle. Lentävät lajitoverit eivät olet tervetulleita, mutta Iittalan Lasimäen vierailijoilla on arkisin iltaan asti vapaa pääsy parvelle. Mitä alhaalla tarkalleen tapahtuu, miten suupuhaltaen sulasta lasista syntyy kerta kerran jälkeen tarkat laatukriteerit täyttävä uljas Kuovi ? 1 2 4 5 3 6 7 9 8 10 11 PIENI UUNI Tummalila lasi ? SULATUSUUNI Kirkas lasimassa IMUKAAPPI Punainen värijauhe IMUKAAPPI Metallilevy tasaukseen Tekijä_2019_sisus.indd 40 10.4.2019 8.58
4/2019 Tekijä 41 TYÖSSÄ ? Tutustu Iittalan Lasimäkeen Avoinna joka päivä klo 10–18 Ajalla 13.5.–31.8. klo 10–20 Tehdasvierailu, Designmuseo, Outlet, tapahtumia. www.iittalalasimaki.fi Näe videolta miten lasinpuhaltajamestari viimeistelee Kuovin www.tekijälehti.fi Lasinpuhaltajamestari Heikki Hiukkamäki Lasinpuhaltaja Juhana Laihonen Kuovin päälaeksi lisätään pillillä kirkasta lasimassaa. Ohuen ja pitkän nokan muotoilu on monivaiheinen ja vaatii nopeutta. Nokan viimeistelyyn käytetään hiililaikkaa. Matka jäähdytysuunin läpi kestää viisi tuntia. Tarkistus, mattaus, hiekkapuhallus ja huolellinen pakkaus. Lintu on valmis matkaan. Verstakon yhteispeli on saumatonta. Hötkyillä ei kannata, muttei aikaillakaan. Muotoiltava lasi on pidettävä 1 000– 1 150 asteisena. Linnun valmistus vaatii useita uuneja ja lämpöä on hallissa riittämin. Tarvittaessa seinustan kaikki valtaisat lasiovet avataan pihalle. Lentävät lajitoverit eivät olet tervetulleita, mutta Iittalan Lasimäen vierailijoilla on arkisin iltaan asti vapaa pääsy parvelle. Mitä alhaalla tarkalleen tapahtuu, miten suupuhaltaen sulasta lasista syntyy kerta kerran jälkeen tarkat laatukriteerit täyttävä uljas Kuovi ? HEIKKI HIUKKAMÄKI: "Kuovi on isokoinen lintu ja siksi kokonaisuudessaan haastava. Olen tehnyt taidelasia siitä lähtien kun menin Nuutajärvelle 1985. Kun vuosia oli työskennelty Oiva Toikan kanssa, saattoi olla niinkin, että Oiva kävi sanomassa minkä kokoinen lintu tai suurin piirtein minkä näköinen pyrstö, minkä värinen pää tai mihin suuntaan nokka pistetään. Seuraavana päivänä hän tuli ja sanoi, nämä ovat kivoja, tehdään näitä. Jos nyt on jokin sellainen malli, jota ei ole tehty pitkään aikaan, täytyy katsella hetken. Niin paljon on kuitenkin toistoja, että aika helpolla se sieltä tulee. Joku aina muistaa. Täällä on erikseen lintuporukka. Lintuja puhaltaa viitisentoista nuutajärveläistä ja pari iittalalaista. Toikan linnuista Pöllö on erityinen. Niistä tulee hauskan näköisiä. Oiva oli aikoinaan hyvin tarkka niiden silmistä, niitä kehiteltiin pitkän aikaa. Pöllöillä silmät saavat olla vähän kierossa, muiden lintujen täytyy olla just eikä melkein." 12 16 13 17 14 18 15 19 PIENI UUNI Valkoinen lasi PIENI UUNI Kuumennus TYÖPISTE Mestari Tekijä_2019_sisus.indd 41 10.4.2019 9.36
l Heikki Punkari, 65, puhaltaa, kilpailee ja kouluttaa. Hän on ottanut tähän mennessä osaa kaikkiin lasin puhalluksen MMkisoihin. Toukokuussa pidettävät kisat ovat hänelle 21. kerta. – Ne järjestetään nykyisin joka toinen vuosi. Olen ainoa, joka on käynyt kaikki kisat. Menestys on vaih dellut. Pari kertaa olen voittanut ja usein ollut kolmen joukossa. Viime kerralla hävisin voiton yhdellä millillä. Tänä vuona kilpailuun on tulossa osanottajia ainakin Sloveniasta, Hollannista, Ruotsista, Irlannista ja Englan nista. Iittalan lasitehtaan puhaltajia on mukana pari kymmentä. Lasinpuhallus on laji, jossa paremmuus ratkaistaan mittaamalla. – Kilpailussa on kolme vaihetta. Ensin tehdään vati, mahdollisimman suuri, sitten lieriö, mahdollisimman pitkä, ja viimeiseksi pallo, mahdollisimman iso. Suori tukseen on aina aikaa kuusi minuuttia. Se voittaa, jolla on parhaimmat sijoitukset. Kerrasta toiseen kilpailu on vetänyt Iittalan lasi tehtaan täyteen yleisöä. – Kisaa käydään puolitosissaan. Pääasiassa se on yleisöshowta. KÄSIEN PITÄÄ OSATA ENNAKOIDA Punkari on puhaltanut lasia ammatikseen vuodesta 1973 lähtien, 46 vuotta. Hän muistaa elävästi, kun ensi kertaa tarttui pilliin. – Ajattelin, että on tää helvetin vaikeeta. Pikkuhiljaa opin. Siihen aikaan ei ollut koulutusta. Opeteltiin tauoilla. Lasinpuhallus vaatii Punkarin mukaan kärsivällisyyttä. – Täytyy tietää ja tuntea, mitä tekee. Pitää olla näkevät kädet, jotka ennakoivat seuraavan vaiheen. Tulee olla varovainen, ettei kolhi. Alkuaikoina tarvitaan harjoittelua. Punkarin käsissä lasiesine muotoutuu muottiin puhaltamalla. – Se onnistuu, kun toimitaan oikealla lämmöllä ja oikealla lasimäärällä. Puhalluksen voimaa lasinpuhaltaja vaihtelee kohteen mukaan. – Välillä saa puhaltaa niin kovasti, että peräsuoli on ulkona ja välillä niin hiljaa, että tulitikku ei sammu. Lasinpuhallus on tiimityötä, joka vaatii rytmitajua. – Kuusi henkilöä työskentelee yhdessä. Pitää olla rytmitajua, ja henkilö, joka pystyy työskentelemään porukassa ja tietää mitä tehdään. Työ on raskasta. – Lasi on yllättävän painavaa. Se on kuumaa ja vetelää, ja koska se on pillin päässä, se lisää painoa tavallaan. Uunien hohkaessa työ on hikistä. – Meillä on kolme varttia työtä ja vartti taukoa, jotta jäähtyy. Ennen ei taukoja ollut. Silloin tehtiin kaksi tuntia yhteen menoon. Se oli kovaa. Se oli urakkatyötä. Nykyään ei ole enää. Se vähän helpottaa. LASINPUHALLUS KIINNOSTAA NUORISOA Punkarilla on näkemys siitä, missä ovat maailman parhaat lasinpuhaltajat. – Jos minulta kysyt, niin Suomessa. Kyllä Italiassakin on helvetin hyviä. Se on siellä vähän erilaista. Ne tekevät sellaista veistostyylistä lasia. – Meidän lasimme on toisenlaista. Se on nopeammin jäähtyvää. Italialainen on paljon hitaammin jähmettyvää. Sitä pystyy kauemmin työstämään pillin päässä. Siinä ei ole niin kiire. Ennen Suomessa oli valtavasti lasitehtaita. Tehtaista on jäljellä Iittala ja sen rinnalla monia pieniä pajoja. Iittala työllistää parisataa henkilöä, joista vajaa 50 tekee käsityönä lasia. Punkari näkee ammatin tulevaisuuden valoisana. Suomen vahvuus on hänen mielestään taidelasissa, jonka laatu kyllä kestää vertailun maailmalla. – Oppisopimus on hyvä asia. Meillä on Iittalassa jatku vasti pari henkeä oppimassa. Lisäksi Nuutajärvellä on koulu, jossa tehdään perustutkintoja. Kun meillä on paik koja haussa, niin hakijoita on ollut muutamia kymmeniä. Kiinnostusta alalle on enemmän kuin voidaan ottaa. Pärjääkö veteraani MMkisassa nuoren polven puhaltajalle? – Pärjää! Se on kivaa, että meillä on kisassa muutama tyttö. Kun nuoria tulee, niin siinä voi kilpailun välissä vähän antaa neuvoja heille. Kun puheeksi tuli, niin viimeksi kolmen parhaan ikä oli jokaisella yli 60 vuotta. Kokemusta tarvitaan. l Huippupuhaltajia ”Jos multa kysyt, niin parhaat lasinpuhaltajat ovat Suomessa”, sanoo Iittalan puhaltajamestari Heikki Punkari. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVA JYRKI LUUKKONEN Lasinpuhalluksen MM-KISAT 18.5. Iittalan lasitehdas www.iittalalasimaki.fi 42 Tekijä 4/2019 Tekijä_2019_sisus.indd 42 10.4.2019 8.58
Teuvo Kuula ja mönkijä Outlander PRO+, jonka jatkorunkojen valmistuksessa käytetään robotiikkaa. 4/2019 Tekijä 43 4/2019 Tekijä 43 AMMATTILAINEN TEUVO KUULA ”Olen työskennellyt 40 vuotta metalli alalla. Siitä kuusi vuotta vierähti Volvo BM:n tehtaalla Ruotsissa, kolme vuotta akkutehtaalla Espoossa ja viimeiset liki 31 vuotta moottorikelkoistaan parhaiten tunnetulla BRP Finlandilla Rovaniemellä. Työni sisältää käsin hitsauksen sekä mustan raudan ja alumiinin robottihitsauksen. Alumiini on ammattitaidon kannalta vaativin. Sulamispiste on alhainen. Reunahaavoja tulee helpommin kuin mustan raudan kanssa. Niiden välttämiseksi tarvitaan hitsaustaidon lisäksi myös erittäin mittatarkkoja osia. Käytössäni on kolme robottia, jotka ovat eri vuosikymmeniltä. Niissä on omat järjestelmänsä. Uudemman robotin TYÖSSÄ TEUVO KUULA HITSAAJA BRP FINLAND OY ROVANIEMI ”Robotiikka vaatii ihmisen osaamista” TEKSTI PETTERI RAITO KUVA TIMO LINDHOLM käytön jälkeen tulee joskus näpyteltyä vanhempaakin robottia kuin siinä olisi kosketusnäyttö. No, sen huomaa aika nopeasti, että ei ole. Työpisteeni on Isoaavantien päätehtaan lähellä Ahjotiellä. Logistiikka toimii hyvin. Kuormat liikkuvat molempiin suuntiin aikataulujen mukaisesti. Tyhjäkäyntiä ei ole. Se on tiimityötä. Kaveria autetaan, jos tarvetta ilmenee. Kun aikanani toimin luottamusmiehenä, olin kinuamassa, että niin kutsutulle kakkossesongille pitää löytyä töitä, jotta kelkkatuotannon aiheuttamilta kevätlomautuksilta vältyttäisiin. 2015 saimme mönkijätuotannon käyntiin ja se työllistää nyt osan väestä itseni mukaan lukien ympäri vuoden. Kävin ensimmäisessä robottikoulutuksessani vuonna 1994. Sen jälkeen olen hakenut tuoretta oppia useamman kerran. Vaatimustaso nousee, kun keksivät robotiikkaan uusia ohjelmia. Olen sitä mieltä, että robotit tuovat meille työtä. Ne hitsaavat Suomessa samalla hinnalla kuin Kiinassakin, ja tarvitsevat käyttäjikseen ihmisiä. Kun työnsä osaa, ei se tunnu vaativalta. Toisaalta jos ei osaisi, niin helpotkin tehtävät tuntuisivat vaikeilta. 30 vuotta samassa talossa. En voi sanoa, ettenkö viihtyisi. Palkitsevinta tässä ovat onnistumisen elämykset. Urakkatyö ja tuotantolisä tuovat tekemiseen oman mausteensa.” Tekijä_2019_sisus.indd 43 10.4.2019 8.59
K un ammattiosastojen nuoret pääsevät tutustumaan toisiinsa ja perehtymään ay-asioihin laskettelun ohessa, verkostoja alkaa syntyä varsin luontevasti. Orionin ammattiosasto 402:n sihteeri ja nuorisovastaava Väinö Achrén kertoo, kuinka he saivat koottua 30 nuorta koulutukseen Himokselle neljästä eri osastosta eri puolilta Suomea. Verkostoidu, tutustu ja toimi yhdessä! -kurssin muut osanottajat kuuntelevat tarkkaan. Vantaan Flamingoon on kokoonnuttu Helsingistä ja muualta Uudeltamaalta nimenomaan verkostoitumaan ja hakemaan ideoita oman ammattiosaston toimintaan. Ryhmätöissä on pohdittu muun muassa ammattiosaston ja luottamusmiehen suhdetta, osaston tulevaa toimintaa ja kuinka jäsenistön saisi puhumaan yhteiskunnallisista kysymyksistä. Kun pari osanottajaa epäilee, ettei keskustelu yhteiskunnallisista aiheista onnistu kaikkien kanssa, kouluttaja Arja Salo neuvoo aloittamaan vaikka bensanhinnasta tai päivähoidosta. Yhteishenki ja luottamus ovat syntyneet vajaan parin päivän aikana kymmenen hengen ryhmään. Osanottajat haastavat tuon tuosta perinteiset Haastetaan perinteet Maaliskuussa pidettiin ammattiosastojen verkostoitumiskurssit ympäri maata. Vantaalla Helsinki-Uudenmaan koulutuksessa osallistujat jakoivat hyviä käytäntöjä ja ideoivat uutta puhtia osaston toimintaan. TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP KUVAT PEKKA ELOMAA 44 Tekijä 4/2019 VERKOSTOIDU, TUTUSTU JA TOIMI YHDESSÄ! 9.–10.3., VANTAA Arja Salo Tekijä_2019_sisus.indd 44 10.4.2019 8.59
näkemykset. Esimerkiksi uusia jäseniä oltaisiin ottamassa mukaan jäsenmaksualennuksella siten, että alennuksen saisi kaksi vuotta jäsenenä oltuaan. – Nuorisotoimintaa voisi tarjota joiltakin osin oppilaitosten ei-jäsenille. Kun nuoret näkevät, mitä osastoissa tehdään, kynnys tulla mukaan on matalampi, Achrén sanoo. SUHTEET AKTIIVEIHIN KUNTOON Keskustelu käy vilkkaana, kun työryhmissä pohditaan sekä liiton että ammattiosaston tulevia haasteita. Helsingin Puuseppäin ammattiyhdistys 701:n opinto sihteeri Vesa Laitinen tekee kyselyn kaikille yhdistyksessä mukana oleville luottamusmiehille heidän koulutuksistaan ja koulutustarpeistaan. Laitinen sanoo, että ylipäätään työpaikoilla tarvittaisiin koulutusta yhteis toimintaan ja paikalliseen sopimiseen. Ammattiosastoon kuuluu jäseniä monesta eri yrityksestä, joten luottamusmiesten ja osaston yhteistyökuvio on hieman toinen kuin yhden yrityksen ammattiosastoissa. Syksyllä Laitinen valittiin työpaikkansa Transval teollisuuspalvelujen (ent. Vindea) pääluottamusmieheksi. Ensitöikseen hän aikoo selvittää edustamiensa yksiköiden ammatti osastot. Yrityksellä on kaikkiaan 21 yksikköä Uudeltamaalta Pohjan-maalle. – Pyrin käymään niitä läpi vähintään kerran kuukaudessa. Joskus tuntuu, etteivät 20 luottamusmies tuntia riitä. Liiton jäsenrekisteristähän noiden tietojen pitäisi löytyä, mutta yksiköiden hajanaisuudesta johtuen homma on hieman kesken. Tietoa ei näe suoraan nettipalvelusta. Laitinen raportoi firman paikalliset kuulumiset omalle yksikölleen viikon, kahden välein. Maakuntiinkin hän haluaa kertoa asiat kasvotusten. Tosin akuutit asiat hoidetaan puhelimitse tai sähköpostilla. Laitinen ei ole aivan vielä lämmennyt asioiden hoitamiseen nettiyhteyden avulla. LUOTTAMUSMIES MUKAAN OSASTON TOIMINTAAN Teknoksen maalitehtaan ammattiosasto 404:n puheenjohtaja ja varapääluottamus Miia Heiskari kertoo, että ammattiosaston hallituksen kokouksen koolle saaminen on joskus vaikeaa vuorotyön takia. Suhteet pääluottamus mieheen toimivat, sillä tämä on mukana osaston hallituksessa. Achrénin ammattiosasto toimii sekä Espoossa että Salossa ja kummassakin toimipisteessä on omat pääluottamusmiehet. Keskustelussa tulee esille, ettei jäsenistö tiedä kaikilla työpaikoilla, kuka on luottamusmies. Joskus ongelmana ovat heikot tai jopa olemattomat suhteet ammattiosastoon. Kouluttaja muistuttaa, että tosiasiassa luottamusmies on juuri ammattiosaston jäsenten edustaja ja tilivelvollinen näille. Tosin luottamusmiestä sitoo salassapitovelvollisuus osasta yrityksen asioista. MATALAN KYNNYKSEN TAPAHTUMIA Uusien aktiivien saaminen ammattiosastoon on joskus vaikeaa. Tilanne voi tuntua jäsenestä yhtä hankalalta. Osaston johto tuntee toisensa, mutta uutena mukaan tuleva ei tunne ketään. Osaston toiminta voi vaikuttaa hyvin sisäänpäin lämpiävältä. Esille tulee idea hallitusten jäsenten määrä aikaisuudesta, jotta uusia kasvoja saataisiin mukaan. Miltei samaan hengenvetoon toivotaan, että puoluepolitiikkaa ei harrastettaisi osastoeikä aluetoiminnassa. Se vieroittaa uudet jäsenet. Koulutukseen osallistujat toivovat matalan kynnyksen tapahtumia. Tarvitaan jotain sellaista, joka kiinnostaisi muitakin kuin aktiiveja. – Voihan sitä mennä lätkämatseihinkin, Orionin Achrén huomauttaa, kun tulee puhe teatteri-illoista. Miia Heiskari kertoo, että jäsenille on pohdittu frisbeegolf-iltaa. Perheellisiä on hänen mukaansa vaikea saada ammattiosaston toimintaan. Heille on ideoitu yhteistä retkeä. Luvassa olisi yhdessäoloa, verkostoitumista ja vastinetta jäsenmaksulle. Viime kesänä ammattiosasto järjesti perheille alennuksen Linnanmäen lippuihin. VERKOSTO KASVOI – KAVERILTA VOI KYSYÄ Kohta kahden päivän kurssi on pulkassa. Ammattiosaston tehtävät ja velvollisuudet yhdistys-, kirjanpitoja verolakeineen on palautettu mieliin, uusia toimintatapoja on pohdittu ja verkosto on kasvanut. Miia Heiskari sanoo, että koulutuksesta on aina hyötyä. – Näkee, mitä muut ovat tehneet. Meidän ammattiosasto pieni, vaan työpaikan sisäinen. Tämä oli sopivan tiivis koulutus ja pieni porukka, ehti tutustua toisiin. Hän toivoo liiton pitävän huolta ammattiosastojen toiminnasta tarjoamalla esimerkiksi taloudenhoitajille koulutusta viikonloppuisin, sillä työnantajat eivät anna helposti arkisin vapaata. Achrén aikoo esittää, että osasto pitäisi Skypekokouksia, sillä väkeä on sekä Espoossa että Salossa. – Parasta on ollut, että on saanut osaston toimintaan ideoita ja että on kasvattanut verkostoa. Voi soittaa muille ja kysellä, mitä siellä on tehty, Vesa Laitinen sanoo. l 4/2019 Tekijä 45 LIITOSSA Miia Heiskari kertoo, että perheellisiä on vaikea saada mukaan ammattiosaston toimintaan. Väinö Achrèn ja Vesa Laitinen sanovat, että tarvitaan lisää matalan kynnyksen tilaisuuksia. ? VERKOSTOIDU, TUTUSTU JA TOIMI YHDESSÄ! Kurssi on tarkoitettu ammattiosastojen hallitusten jäsenille ja osaston toiminnasta kiinnostuneille. Kurssilla pohditaan ammattiosastoja aktiivisina toimijoina liitossa, tutustutaan aluetoimiston rooliin ja toimintaan ja tehdään tulevaisuuden pajatyöskentelyä ja yhteistyötä. Seuraavat verkostoitumiskurssit järjestetään ensi vuonna. Tekijä_2019_sisus.indd 45 10.4.2019 8.59
AMMATTIOSASTON JOHTAMINEN Murikanranta Oy Kuterintie 226, 34260 Terälahti Varaukset ja tiedustelut: myynti@murikanranta.fi, p. 020 774 1500 • murikanranta.fi Tieliikenteen valtakunnallinen automuseo Mobilia on täynnä kiehtovaa nähtävää ja tekemis tä koko perheelle. Vieraile mm. Rallimuseossa tai Rahtaritliikennepuistossa. 50-vuotta täyttävä Särkänniemi on yksi Suomen suosituimmista kesäkohteista, jossa viihtyvät niin lapset kuin aikuiset. Juhlavuoden kunniaksi kesä 2019 on täynnä yllätyksiä. Pyynikin kesäteatteri tarjoilee takuu varmaa viihdettä. Tarjolla on koko per heen Tatun ja Patun Suomi ja kotimai nen komediauutuus Nuotin vierestä. Museop aketti Huvipak etti Teatterip aketti JÄSE NETU ! 81 € / 2 hengen paketti 149 € 137 € / 2 hengen paketti / 2 hengen paketti / 2 hengen paketti (yli 120 cm) Lue lisää ja tee varaus: murikan ranta.fi/ jasenetu Paketit voimass a 17.6.–11 .8. Paketti sisältää: majoitus vastaremontoidussa Teollisuusliiton omistamassa Kokoushotelli Murikanrannassa Teiskossa • 2 hengen Standard-huone (neljän hengen perheille majoitus yhdistettävässä perhe huoneessa) • runsas aamiainen • spa-osasto aamulla ja illalla • pysäköinti • liput tai rannekkeet valitsemasi kesähotellipaketin mukaan Tatun ja Patun Suomi 4.7.–5.8. Nuotin vierestä 97 € 189 € / 4 hengen perhepaketti Varaa kesäkivaa koko perheelle Tampereelta! Murikanrannan kesähotelli paketit 2019 ovat nyt myynnissä Teollisuusliiton jäsenille alennettuun hintaan. Voit valita myös pelkän hotelliloman jäsenetuhintaan! Tee varaus: murikanranta.fi varauskoodilla LIITTO2019. Kesäloma syntyy yhteisistä hetkistä Tekijä_2019_sisus.indd 46 10.4.2019 8.59
”Kun vaan uskaltaa heittäytyä...” TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA PENTTI VÄNSKÄ – Piti vaan esittää keski-ikäistä Siiriä, joka ottaa yhteen nuorisovastaava Joonaksen kanssa. Harjoittelimme sitä, miten ammattiosaston kokouksissa syntyviä ongelmatilanteita ratkotaan, Miia Ruuskanen kertoo mielenpainuvimpiin kuuluneista harjoituksista Murikan kurssilla. Ammattiosastonsa sihteerinä viidettä vuotta toimiva Ruuskanen oli lähtenyt Ammattiosaston johtaminen -kurssille Murikkaan tammikuun lopussa. Juankosken osastossa on lähinnä yhden työpaikan eli märkäviiroja paperi koneiseen valmistavan Valmetin tehtaan työn tekijöitä. Toisten kurssilaisten, ”mukavan porukan”, kanssa keskustellessa paljastui monenlaista. – Meillähän on asiat helppo hallita. Muilla osastoilla voivat jäsenet olla kymmenessä eri työ paikassa. Ja huomasin, että en ole ollut yhtään hakoteillä sihteerin tehtävissä. Ei pöytäkirjoja tarvitse kokouksista sana sanalta kirjoittaa, vaikka aiempi puheenjohtaja halusi tarkempia pöytäkirjoja. Juankoskella on ammattiosaston toiminta mennyt Ruuskasen mielestä ”koko ajan parempaan suuntaan”. Vuoden vaihteessa pestinsä aloittanut osaston tuore puheenjohtaja oli hänkin vetänyt uudistushengessä sihteeriä Murikkaan: ”Lähetäänkö porukalla?” – Kun aikoinani lähdin mukaan, minulla oli sellainen käsitys, että ammattiosaston hallitus oli vähän niin kuin salaseura. Sinut me voitaisiin ottaa mukaan toimintaan, mutta eteenpäin tästä ei sitten hiiskuta, Ruuskanen kuvaa naurahtaen oman ay-polkunsa ensiaskeleita ja hallituksen jäsenten suhtautumista untuvikkoon. Kurssilta saaduista ideoista Ruuskanen toisi oman ammattiosaston kokouksiin lisää työpaikan kuulumisten ja ongelmakohtienkin puimista. Samaten kokouksiin voitaisiin esityslistat saada hyvissä ajoin, jotta kukin ennättäisi pohtia asioita edeltä käsin. Tällaiselle ammatti osastokurssille voisivat Ruuskasen mielestä lähteä ennen kaikkea osastojen puheenjohtajat. – Nykyisin joutuu niin paljon ilmoittelemaan asioista, kun on tietosuojajutut ja tulorekisteri ja mitä kaikkea näitä nyt onkaan. Kurssilta saa todella hyvät tiedot, Ruuskanen summaa. Ja sitten vielä ne osaston verkkosivut ja Facebook! – Kai meidänkin pitäisi ammattiosastona päivittyä nettimaailmaan. On siitä ollut puhetta. Mutta kuka ne rakentaa ja kuka haluaa sitoutua päivittämään niitä? Vaan kyllä tämän asian hoitaminen on otettava taas esiin, Ruuskanen sanoo päättäväisenä. Tarkistetaan vielä, miten Siiri-roolihahmolle kävi taistelussa Joonas-roolihahmon kanssa? – En ole mikään esiintyjäpersoona, mutta kyllä siitä keskustelua syntyy, kun vaan uskaltaa heittäytyä… Siiri antoi vähän periksi, Joonas antoi vähän periksi. Nuorisoporukka lähti Leville, mutta sovittiin, että biletys jää vähän vähemmälle. AMMATTIOSASTON JOHTAMINEN 4/2019 Tekijä 47 LIITOSSA OIVALTAJA Miia Ruuskanen toisi Murikan tuliaisinaan ammattiosastonsa kokouksiin lisää työpaikan asioiden pohdintaa. KOULUTUSTA MYÖS SINULLE! www.murikka-opisto.fi MIIA RUUSKANEN Työnopastaja Valmet Technologies Oy, Juankoski, Juankosken metallityöväen ao. 147:n sihteeri Murikanranta Oy Kuterintie 226, 34260 Terälahti Varaukset ja tiedustelut: myynti@murikanranta.fi, p. 020 774 1500 • murikanranta.fi Tieliikenteen valtakunnallinen automuseo Mobilia on täynnä kiehtovaa nähtävää ja tekemis tä koko perheelle. Vieraile mm. Rallimuseossa tai Rahtaritliikennepuistossa. 50-vuotta täyttävä Särkänniemi on yksi Suomen suosituimmista kesäkohteista, jossa viihtyvät niin lapset kuin aikuiset. Juhlavuoden kunniaksi kesä 2019 on täynnä yllätyksiä. Pyynikin kesäteatteri tarjoilee takuu varmaa viihdettä. Tarjolla on koko per heen Tatun ja Patun Suomi ja kotimai nen komediauutuus Nuotin vierestä. Museop aketti Huvipak etti Teatterip aketti JÄSE NETU ! 81 € / 2 hengen paketti 149 € 137 € / 2 hengen paketti / 2 hengen paketti / 2 hengen paketti (yli 120 cm) Lue lisää ja tee varaus: murikan ranta.fi/ jasenetu Paketit voimass a 17.6.–11 .8. Paketti sisältää: majoitus vastaremontoidussa Teollisuusliiton omistamassa Kokoushotelli Murikanrannassa Teiskossa • 2 hengen Standard-huone (neljän hengen perheille majoitus yhdistettävässä perhe huoneessa) • runsas aamiainen • spa-osasto aamulla ja illalla • pysäköinti • liput tai rannekkeet valitsemasi kesähotellipaketin mukaan Tatun ja Patun Suomi 4.7.–5.8. Nuotin vierestä 97 € 189 € / 4 hengen perhepaketti Varaa kesäkivaa koko perheelle Tampereelta! Murikanrannan kesähotelli paketit 2019 ovat nyt myynnissä Teollisuusliiton jäsenille alennettuun hintaan. Voit valita myös pelkän hotelliloman jäsenetuhintaan! Tee varaus: murikanranta.fi varauskoodilla LIITTO2019. Kesäloma syntyy yhteisistä hetkistä Tekijä_2019_sisus.indd 47 10.4.2019 8.59
LE H TI KU VA / A FP / PE TE R KO H A LM I 48 Tekijä 4/2019 MAAILMA Vähemmän vai enemmän töitä vuodessa? TYÖAIKA Ruotsin teollisuuden ammattiliitto IF Metallin liittokokous asetti vuonna 1995 työehtosopimusneuvotteluissa etusijalle jäsenten työajan lyhentämisen. Saman vuoden neuvotteluissa saatiinkin 12 minuutin työajan lyhennys viikossa. Se vastasi yhtä työpäivää vähemmän koko sopimuskaudella. – Muistan kuinka pettyneitä monet olivat, 12 minuuttia tuntui niin mitättömältä, sanoo IF Metallin sopimussihteeri Veli-Pekka Säikkälä. Mutta vuosien mittaan keskeisissä sopimuksissa on edistytty askel kerrallaan. Vuonna 2017 liitto saavutti 115 000 jäsenen teknologiateollisuuden sopimuksessa tavoitteensa sadan tunnin vuosityöajan lyhennyksestä. Pienen ja keskisuuren teollisuuden Svemek-sopimuksessa on samoin jo päästy sadan tunnin tavoitteeseen. Säikkälä sanoo, että tänä vuonna sadan tunnin lyhennys saavutetaan teräsja metallisopimuksessa sekä moottorialalla. Tällöin 70 prosenttia liiton työssä olevista jäsenistä on saanut työehtosopimuksissa sadan vuosityötunnin lyhennyksen. Liitto etenee monilla eri tavoilla. Yksi on aikapankki, johon kertyy joka viikko aikaa. Sen voi ottaa vapaana varsinaisen loma-ajan lisäksi. Teknologiateollisuuden sopimuksessa tätä aikaa kertyy kahdeksan päivää vuodessa. Toinen tapa on tukea lisäeläkkeellä 60 vuotta täyttäneiden jäsenten siirtymistä osa-aikaeläkkeelle. POTKUT TUHANSILLE KOROTUKSIA VAATINEILLE BANGLADESH Jopa 11 600 tekstiilityöläistä menetti työnsä vaadittuaan palkankorotusta, Bangladeshin ammattiliitot arvioivat. Jouluja tammikuussa noin 50 000 työntekijää vaati lakoilla ja mielenosoituksilla nykyisen 83 euron vähimmäispalkan korottamista. Poliisi hyökkäsi pääkaupunki Dhakassa mielenosoittajien kimppuun, jolloin yksi ihminen kuoli ja noin 50 loukkaantui. Noin 70 työläistä pidätettiin. Satakunta tehdasta ryhtyi laajoihin erottamisiin. – Iskulauseita huutaneet tai palkankorotuksia vaatineisiin mielenosoituksiin tehtaista lähteneet tai jonkin yhteyden ammattiliittoihin omaavat menettävät nyt työnsä, sanoi tekstiilityöväen liiton puheenjohtaja Kazi Ruhul Amin Reutersille. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan liitot arvioivat, että 1 700 erotetuista on mustalla listalla ay-aktiivisuuden vuoksi. He eivät ole saaneet työtä mistään. BONUKSIA AUTOTEHTAILLA BELGIA Liikevaihtonsa hienoisesta laskemisesta huolimatta Audi maksaa edelleen tuntuvan vuosibonuksen Brysselin tehtaansa työntekijöille. Viime vuodelta kukin saa bonusta 3 610 euroa. Vuotta aiemmin summa oli 3 797 euroa. Audilla on ollut bonusohjelma vuodesta 2011. Saksan tehtailla se tuotti yhtiön 60 000 työntekijälle tänä vuonna 3 630 euroa ja vuotta aiemmin 4 770 euroa. Saksassa bonus perustuu Audin yritysneuvoston vahvistamaan, IG Metallin työehtosopimuksen määrittelemään laskentatapaan. ? Kun Ruotsin teollisuudessa monilla aloilla ollaan saavuttamassa sadan tunnin vähentämistä vuosityöajassa, Unkarissa hallitus ajoi läpi lain, joka velvoittaa tekemään 250 tuntia ylityötä vuodessa. Unkarilaiset ammattiliittoja kansalaisjärjestöaktiivit osoittivat mieltään lakia vastaan viime joulukuussa Budapestissa. Tavoite on kaikissa sopimuksissa sama, mutta sitä lähestytään joustavasti. Työajan lyhentämisen tapa vaihtelee sopimuksittain, osin työpaikoittainkin. – Mutta ei se tähän lopu. Liiton tavoite on jatkaa työajan lyhentämistä, erityisesti lisäämällä osa-aikaeläkkeiden mahdollisuutta, Säikkälä sanoo. Työajan lyhentäminen on ammattiliittojen ikiaikainen tavoite. Siinä on vuosisadassa edistytty huimasti, mutta nyt monessa maassa vallitsee oikeiston vaalimenestyksen myötä vahva poliittinen paine pidentää työaikaa. Unkarin pääministeri Viktor Orbán sanoo haluavansa eroon ”typeristä säännöistä”, jotka estävät halukkaita tekemästä työtä. Hän ajoi läpi lain, joka velvoittaa tekemään työnantajan määräämät 250 tuntia ylityötä vuodessa. Lisäksi työnantaja voi sopia erikseen kunkin työntekijän kanssa 150 tunnin lisäylitöistä vuodessa. Korvauksen maksamisen voi lykätä jopa kolmen vuoden päähän. Itävallassa nostettiin viime vuonna mahdollinen viikoittainen työaika 60 tuntiin viikossa. Täällä kotona Sipilän hallituksen ideologian keskeisiä tavoitteita oli työajan pidennys, jonka se runnoi voimalla läpi. HEIKKI JOKINEN Tekijä_2019_sisus.indd 48 10.4.2019 8.59
JY RK I LU U KK O N EN ”Onko järjestäytymisasteen, oikeuksiemme puolustamisen ja tavoitteidemme saavuttamiseksi nähtävä tulevaisuudessa entistä aktiivisempi, itsekkäämpi ja perustehtäväämme voimakkaammin reagoiva ay-liike?” JYRKI ALAPARTANEN Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja "Kun olen viime vuoden aikana kiertänyt tilaisuuksissa ja keskustellut satojen jäsenten ja luottamushenkilöiden kanssa, on heidän tahtotilansa tullut selväksi. He haluavat liitolta vahvempia kannanottoja ja tuntuvampia tekoja." JARI NILOSAARI Teollisuusliiton 3. varapuheenjohtaja B LO G I w w w .t ek ijä le ht i.f i/ bl og i Koko perhe muksukurssiltakin tuttuun Murikkaan! Katso kesähotellipaketit sivulta 46. 4/2019 Tekijä 49 LIITOSSA LYHYET VERKOSSA KATSO VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/tapahtumat KATSO JA ILMOITA AMMATTIOSASTOJEN TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta JÄSENMAKSU l Vuonna 2019 jäsenmaksu on 1,45 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. l Itsemaksavilla jäsenillä on mahdollisuus maksaa jäsenmaksunsa e-laskuna. Jäsen voi tilata sen menemällä omaan verkkopankkiinsa ja valitsemalla laskuttajaksi Teollisuusliitto RY . l Muista ilmoittaa jäsenmaksusta vapaat ajat jäsenpalveluun tai käy tallentamassa ne itse sähköisessä eAsioinnissa. Jäsenmaksuvapauteen oikeuttavat syyt löydät osoitteesta: www.teollisuusliitto.fi/jasenmaksuvapautus l eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. l Ammattiosastot huomio! Ilmoitattehan edustajanne 3.5. mennessä. Jäsenhuoltajien ajankohtaispäivät, Murikka 18.–19.5. JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA KEVÄÄN JA KESÄN ARKIPYHÄKORVAUKSET Miten maksetaan arkipyhäkorvauksia pääsiäisenä, vappuna, helatorstaina ja juhannusaattona? www.teollisuusliitto.fi/ arkipyhat MUISTA JÄSENEDUT Uudistunut, helppokäyttöisempi liiton jäsenetusivu! teollisuusliitto.fi/jasenedut SAK:n edut liittojen jäsenille sak.fi/ammattiliitot/ jasenedut OPTIOVUOTTA EI KÄYTETÄ TYÖEHTOSOPIMUSNEUVOTTELUT Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus ry ovat sopineet etteivät ne käytä työehto sopimuksiin sisältyvää mahdollisuutta ns. optiovuodesta. Se on sisältynyt teknologiateollisuuden, malmikaivosten sekä peltija teollisuuseristysalan sopimuksiin. Kolmannesta vuodesta olisi neuvoteltu tänä keväänä toukokuun loppuun mennessä. Neuvottelut eivät olisi koskeneet koko työehtosopimusta, ainoastaan vuoden 2020 palkkaratkaisua. Näin ollen työehdoista neuvotellaan syksyllä normaalissa järjestyksessä. Mainitut työehtosopimukset päättyvät lokakuun lopussa. LAPWALL SAARROSSA SYRJINTÄ Teollisuusliitto asetti LapWall Oy:n Pyhännän toimipisteen hakusaartoon 13.3. Jäseniä kehotetaan olemaan hakeutumatta yrityksen palvelukseen. Hakusaarron syynä on yrityksen syrjivä toiminta. Se on näkynyt muun muassa bonuspolitiikassa. Bonusten perusteena on ollut esimerkiksi työntekijän eroaminen Teollisuusliitosta, osallistumattomuus liiton julistamaan lakkoon tai ettei tälle kerry sairauspoissaoloja vuoden aikana. LapWall on myös jättänyt noudattamatta työehtosopimuksen määräystä ay-jäsenmaksujen perinnästä. TASAVERTAISUUDESSA PARANTAMISTA KYSELY Yli puolet teollisuuden työntekijöistä katsoo, ettei heidän työpaikallaan kohdella työntekijöitä tasavertaisesti. Naiset ovat tätä mieltä hieman useammin kuin miehet, kertoo Teollisuusliiton työilmapiirikysely. Kyselyyn vastasi noin 2 500 työntekijää. Miesvastaajia eriarvoisesta kohtelua oli kokenut 48 %, naisista 63 %. Naisten vastauk sissa korostui sukupuoli eriarvoisen kohtelun syynä. Toisaalta vastaajat kokivat, että naisten on helpompi muun muassa kieltäytyä ylitöistä ja jäädä kotiin perhesyistä. Miesten mielestä perhevapaille pääseminen oli hankalaa. ”Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että eriarvoinen kohtelu on sukupuolittunutta. Vaikuttaa myös siltä, että työn ja perheen yhteensovitus ei ole aivan balanssissa. ANU-HANNA ANTTILA Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö UUSI TYÖNTEKIJÄ ESITELTÄVÄ LUOTTAMUSMIEHELLE KEMIANTEOLLISUUS Luottamusmiehen tehtäviin kuuluu kertoa työpaikkansa uusille työntekijöille järjestäytymisestä ja liittoon kuulumisen hyödyistä. Kemianteollisuuden työpaikoilla toimintatapa haluttiin varmistaa kirjaamalla työehtosopimuksiin uusien työntekijöiden esittely luottamusmiehelle. ”Kiky-sopimuksen yhteydessä vuonna 2016 sovittiin joihinkin kemian työehtosopimuksiin, että uudesta työntekijästä on viivytyksettä ilmoitettava pääluottamusmiehelle. Osana perehdytystä annetaan myös työnantajan edustajan, pää luottamusmiehen ja työsuojelu valtuutetun opastus yrityksen yhteistoiminta järjestelmistä, paikallisista sopimuksista ja niiden mahdollisuuksista.” TONI LAIHO Teollisuusliiton kemian sektorin sektorijohtaja Ammattiosastot tekivät 1 228 työehtosopimusaloitett a TEKNOLOGIA 717 KEMIA 154 PUUTUOTE 60 ERITYISALAT 297 Tekijä_2019_sisus.indd 49 10.4.2019 10.59
50 Tekijä 4/2019 ”Vi måste väl anmäla om vi flyttar på riksåttan” På pedersöreföretaget Elho har man tillverkat jordbruksmaskiner i över 50 år. Nu ligger fokus allt mer på produktutveckling och export. TEXT JOHANNES WARIS FOTO JOHANNES TERVO ? Huvudförtroendemannen Kim Virkama har också en lång bana som arbetsskyddsfullmäktig bakom sig. Jag kom hit på praktik från Optima och stannade kvar, säger Otto Joensuu, som provkör en av strängläggarna. K artan på väggen i kontoret i Bennäs talar sitt tydliga språk. Länderna dit Elho exporterar sina produkter lyser röda. Förutom på Antarktis, där det av förståeliga skäl inte idkas särskilt mycket jordbruk, så finns det inte en världsdel på vårt klot där inte före tagets jordbruksmaskiner skulle fara fram på åkrarna. Med jämna mellanrum skriker rubrikerna om att sagan för inhemskt jordbruk är så gott som all. Det är kanske en överdrift, men på Elho har man medvetet vänt blicken mot utlandet. I dagens läge går redan 70 procent av produktionen på export och andelen kan röra sig runt 90 procent inom tio år, tror man på Elho. Kanada och Sydkorea hör till de länder där det satsas stort, Australien likaså. – Trenden inom jordbruk är färre, men större. Produktiviteten inom jordbruket måste öka globalt. Det finns fortfarande områden där jordbruksarbetet utförs främst med hjälp av oxar, säger VD Michael Johansson. Tillverkningen sker ändå uteslutande på fabriken i Bennäs, och planen är att det ska förbli så även i framtiden, intygar både den rätt så nyanställda verkställande direktören och huvudförtroendeman Kim Virkama. Det går bra för företaget och antalet anställda har ökat med nästan en tredjedel på bara några år. Det största problemet – eller utmaningen, som det heter på konsultspråk – för Elhos del, är bristen på arbetskraft. Grannkommunen Larsmo stoltserar med de lägsta arbetslöshetssiffrorna i landet och Pedersöre ligger inte långt efter. Tekijä_2019_sisus.indd 50 10.4.2019 8.59
4/2019 Tekijä 51 ARBETSLIVET ”Vi måste väl anmäla om vi flyttar på riksåttan” Arbetslösheten ligger på mindre än tre procent. Därför har man anställt flera medarbetare från Baltikum, Ungern och Ryssland, men också till exempel några irakier med asylsökarbakgrund. – Överlag har folk stannat här länge. Lite som jag, är ju själv snickare till utbildningen men har varit här i över 25 år, säger Virkama. Företaget tillverkar bland annat slåtter maskiner, slåtterkrossar, räfsor, sträng läggare och inplastare. Företagets hydrau likdrivna stenplockare har blivit något av en hit som drar bra på den globala marknaden, men i sortimentet finns också en höräfsa som varit med sen första början och fort farande säljer bra. Om alla höräfsor vi tillverkat skulle läggas på rad skulle det räcka fram hela vägen till Karleby, säger Virkama. Virkama berömmer samarbetet med yrkesinstitutet Optima, genom vilket flera unga proffs hittat sig på Elho på praktik – och många av dem har stannat. En av de lite yngre förmågorna på fabriksgolvet är Andreas Gleisner som håller som bäst på med att svetsa en del till slåtterkross. – Det är jätte bra folk här på jobb. Det är ganska lugnt, och det är inte så att piskan viner hela tiden, säger Gleisner som jobbat på Elho i drygt två år. Han började jobba på Elho genast efter avklarad militärtjänstgöring. – Jag kanske studerar vidare i framtiden, men jag trivs bra här nu. Speciellt nu då jag bygger hus, säger Gleisner. De flesta av de anställda jobbar dagskift, men det finns uppgifter där jobbet går i skift. Gleisner tycker att skiftesjobbet passar honom bra för det mesta. – Inte är det ju alltid roligt en varm augustikväll att sitta här inne och svetsa och se solskenet där ute. Området för förmonteringen är något av Tage Enfors rike. Här monteras ihop t. ex serier av olika mätare. – Jag har jobbat här sen januari 1990. Jobbet har ändrats en del under den tiden, då det finns fler modeller idag, säger han. Enfors berömmer stämningen på jobbet. Längs väggarna i rummet står plastbehål lare fyllda av olika smådelar, rätt så lika varandra för det ovana ögat. Enfors känner till dem alla. – Han sköter alla beställningarna, det är inte lite jobb det, säger arbetskompisen Kim Sandén. Om den stora globala trenden inom jordbruket är färre men större, så ligger den för industrins del på ökad automatisering. Så också på Elho. Företaget har investerat i två automats vetsar. Dessutom uppdaterades laserskärar linjen för något år sedan. Med hjälp av den klipper man ut t. ex ut bulthål. – Jag tror inte någon saknar att göra det jobbet med borr och sax, säger Virkama. FÖRTROENDEMANNEN BEHÖVS Omkring hälften av de runt 100 arbets tagarna inom produktionen på Elho är medlemmar i Industrifacket. Andelen kunde vara högre, och det är främst bland de yngre som det är vanligare att höra till YTK, eller Loimaakassan, anser Virkama. Det spelar också in att en och annan anställd på Elho själv är jordbrukare eller driver ett litet företag vid sidan av dags jobbet på företaget. – I år har jag fått tre personer från YTK att gå med i Industrifacket, säger Virkama. Dessutom ordnar fackavdelningen till exempel hockeyresor som varit populära. Kontakten med arbetsgivaren är god. – Så länge jag har varit förtroendeman har det inte varit några större problem. Inte har vi alltid varit överens, men alltid har vi kommit fram till en lösning, säger Virkama. Michael Johansson är av samma åsikt. – Inte kan vi börja med någon översittar attityd. Det skulle vara kortsiktigt för då ? Vice huvudförtroendeman Emma Björkman jobbar som teamledare på logistikavdelningen. AB EL-HO OY HEMORT Pedersöre GRUNDAT 1968 PRODUKTION Jordbruksmaskiner VERKSAMHETSOMRÅDE Hela världen (omkring 70 % går på export) PERSONAL Runt 140, 100 i produktion av vilka 15 inhyrda OMSÄTTNING 19,8 milj. euro (2018) ? Andreas Gleisner har gjort om sin svetsmask efter egen design. Tekijä_2019_sisus.indd 51 10.4.2019 8.59
52 Tekijä 4/2019 KOM PÅ KURS! 13.5–17.5. Grundkurs för förtroendemän Helsingfors, Murikkainstitutets utbildningslokal l En kurs för dig som valts till förtroendeman. Kursen ger grundläggande kunskap om förtroendemannens verksamhet. Mer information och anmälningar: www.teollisuusliitto.fi/sv/ svenska-kurser sticker våra anställda direkt och får ett jobb annanstans. Även om det från mitt perspektiv skulle vara bra om alla avtal var lokala, så behövs det någon som för de anställdas talan, säger Johansson. TRE MÅNADER BLEV 33 ÅR – Ja, man kan väl säga att jag hänger upp grejer som ska målas, svarar Tommy From på frågan om vad hans jobb går ut på. Det finns minst sagt lite variation på storleken på komponenterna. – De blir allt mellan mellan två centimeter och fem meter, säger From. From hör till de erfarnare anställda på fabriksgolvet. Det var dock inte planen från början. – Jag skulle jobba här i tre månader och nu har det blivit 33 år. Jag kommer ihåg att jag var anställd nummer 13 i företaget, säger From. En del av komponenterna blästras i en maskin, som kallas kort och gott ”sinkon”, medan andra komponenter blästras manuellt. – Det hör väl till att då man kommer hem och ska hoppa i duschen, tar av sig kalsongerna så ska man höra hur det rasslar av blästringskulor, säger From, som utanför jobbet är en av eldsjälarna inom sport bilarnas så kallade varmansklass, eller ”jokkis”, i Finland. En del av jobbet för From går ut på att med ålderns rätt lära de nya anställda knepen. Förutom svenska och finska talas det också andra språk på fabriksgolvet, men språkmuren har inte förorsakat större problem, anser From. – Vi hade två pojkar från Bangladesh här i måleriet och det funkade hur bra som helst. De färdiga produkterna ska naturligtvis genomgå en ordentlig kvalitetskontroll. Otto Joensuu provkör funktionerna i en strängläggare. Det är inte en alldeles liten grej med en ”vingbredd” på närmare tio meter och en vikt på fyra ton. – Det blir egentligen fyra olika egen skaper jag testar. Vi börjar med hydrau liken, säger Joensuu. Här verkar allt vara i skick, vitsordet blir väl godkänd, och strängläggaren kan fortsätta sin färd mot vad i Elhos fall allt oftare är utlandet. Tekijäs besök i Bennäs går av stapeln bara någon dag efter att folket på Elho firat taklagsfest för eftermarknadsavdelningens nya utrymmen. Den ökande efterfrågan utomlands leder till att man börjat snegla på möjligheten att utvidga ytterligare. Tomtgränserna börjar komma emot. Om det är något som inte saknas här i Pedersöre så är det självsäkerhet och framtidstro. – Jag antar att vi i alla fall måste meddela myndigheterna om vi börjar flytta på riks åttan här bredvid, säger Johansson med glimten i ögat. l ? Tommy From hör till de erfarnare på fabriksgolvet med sina 33 år inom företaget. ANMÄL DIG GENAST VÅRENS OCH SOMMARENS SÖCKENHELGSERSÄTTNINGAR Hur blir det i år med lön för påsken, Första maj, Kristi himmelsfärdsdag och midsommaren? www.teollisuusliitto.fi/sv Anställda har rätt till fyra veckor semester trots sjukledighet SEMESTERLAGEN Från och med i vår träder en lag i kraft som innebär att anställda i regel har rätt till fyra veckor semester och tillhörande tilläggsdagar trots sjukdom eller rehabilitering. EUdomstolen har slagit fast att ett medlemsland inte kan förutsätta att en anställd de facto arbetar under semester året. Direktivet om arbetstid gör ingen Den nya bestämmelsen fastställer att anställda har rätt till tilläggsdagar i samband med semestern, i fall att helhets antalet för intjänade semesterdagar för hela semesteråret är färre än 24. Så kan ske till exempel om den anställda blir sjuk, utsätts för en olycka eller tvingas genomgå en rehabiliteringsperiod. Rätten till tilläggsdagar gäller dock inte efter att den anställda varit kontinuerligt över ett år borta från jobbet. Lagen träder i kraft från och med semesteråret som inleds 1.4.2019 och gäller för de semesterdagar som tjänas in från och med början av april. I praktiken innebär det att förändringarna gäller tidigast från och med semestern sommaren 2020. skillnad på anställda som varit sjuklediga och anställda som varit på jobbet, vad gäller insamling av semesterdagar. – Enligt finsk lag har en anställds semester kunnat bestå av färre än 24 dagar på grund av arbetsoförmåga eller rehabilitering. Regeln har stridit mot EUlag, säger Anna Tapio, chefen för Industrifackets juridiska enhet. Tekijä_2019_sisus.indd 52 10.4.2019 8.59
EU-valet berör arbetstagare i allra högsta grad Europeiska unionen är mycket mer än slipsgubbar eller virala videosnuttar på kommissionens ordförande som snubblar. Det handlar om att trygga arbetsvillkor och försvara arbetstagarnas liv och hälsa. Det är folket i EU-länderna som väljer vem som får fatta besluten i Europaparlamentet, och parlamentet har ofta fått säga sitt när. Under den senaste femårsperioden har parlamentet bland annat förhindrat avreglering av kemikalieregelverket och gjort situationen bättre för anställda på så kallade nollavtal. Inom EU besluter man om saker som berör arbetstagare som långt återspeglas också i finsk lagstiftning. Fackets mål är att få bukt med orättvisa arbetsvillkor och förhindra att företag konkurrerar genom att tumma på arbetsvillkor inom unionen. EU-lagstiftningen om arbetstid anses vara så bra att den brittiska fackcentralen TUC har krävt att landet följer EU-lagen, även efter att britterna lämnar EU. TUC har också krävt att arbetslagstiftningen i landet ska reformeras med kontinentala Europa som förebild. NEJ TILL KONKURRENS MED ARBETSVILLKOR Ibland går det så att förbättringar blir till genom överraskande vändningar. Kommissionen föreslog förbättringar i de utsända arbetstagarnas situation och förslaget gick igenom i ministerrådet med starkt stöd av Frankrikes president Emmanuel Macron, säger de finländska fackföreningarnas man i Bryssel, Aleksi Kuusisto på FinUnions. – I framtiden måste utsända arbetstagare få lön enligt finländska kollektivavtal i alla EU-medlemsländer. I Finland sker det här genom allmänbindande kollektivavtal, men i framtiden ska utsända arbetstagare också få ersättning för logi, resor och matkostnader. Det viktigaste är att rättigheterna för finländska arbetstagare och arbetstagare som blivit utskickade till Finland kommer närmare varandra. – Det minskar på det osunda konkurrerandet med arbetsvillkor, säger Kuusisto. ARBETARSKYDDET HAR BLIVIT BÄTTRE Förutom arbetsvillkor konkurrerar företag med arbetarskyddet. Ju lägre kravnivå och kriterier, desto billigare blir kostnader för arbetet för företagen. Andrew Smith, kommunikationschef vid Europeiska arbetsmiljöbyrån EU-OSHA, räknar upp en rad regler och förordningar inom arbetarskyddet som vi inte hade i dag om inte det vore för unionen. Den europeiska byrån har sitt huvudkontor i Bilbao. EU-OSHA för kampanj för att få ner mängden karcinogena ämnen i Europa. EU har bland annat infört sänkt godkända gränsvärden för krom, kiseldioxid och så kallat hårt trädamm. Det innebär att cancerrisken för svetsare och snickare ska sjunka även i Finland. – Det att arbetarskyddet har blivit bättre kan räknas till Europeiska unionens största framgångar, säger Smith. Varje röst har en inverkan på hur det europeiska arbetslivet ser ut i framtiden. TEXT BIRGITTA SUORSA / UP ILLUSTRATION TUOMAS IKONEN ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS EU-VALET GÅR AV STAPELN DEN 26.5 I FINLAND l FÖRHANDSRÖSTNING: 15–21.5 I FINLAND, 15–18.5 UTOMLANDS FACKETS MÅL FÖR REFORMER I EUROPA ? Rätt till trygga anställningsförhållanden för alla arbetstagare EU måste vidta lagstiftningsåtgärder för att få bukt med de missförhållanden som nolltimmarsavtal och inhopp innebär. ? En europeisk lag om företagsansvar Genom en europeisk lag om företagsansvar kan vi se till att alla företag tar sitt ansvar för att de mänskliga rättigheterna inte kränks i deras verksamhet. I synnerhet de företag som redan nu agerar ansvarsfullt gynnas av en lag om företagsansvar. ? En europeisk miniminivå inom företagsbeskattningen En gemensam europeisk miniminivå inom företagsbeskattningen kan stoppa den onda cirkel där länderna sinsemellan konkurrerar om företag genom att sänka skatterna och därmed försvaga den offentliga ekonomin. Genom att tillsammans komma överens om grunderna för företagsbeskattningen kan vi hjälpa alla EU-länder att förnya sin beskattning så att den blir mer rättvis. ? Rättvisa handelsavtal I de handelsavtal som EU förhandlar fram måste man skriva in en klausul om att återkommande brott mot de grundläggande rättigheterna leder till förlorade handelsförmåner. Den globala konkurrensen måste bygga på kunnande, inte på dumpning av arbetstagarnas rättigheter. KÄLLA: FFC 4/2019 Tekijä 53 FACKET Tekijä_2019_sisus.indd 53 10.4.2019 10.59
54 Tekijä 4/2019 T u ru n k a u p u n k i Ilmoittaudu viimeistään 7.5. www.teollisuusliitto.?/perhepaiva-turussa Varsinais-Suomi–Satakunta Perhepäivä Turussa 25.5. Egentliga Finland–Satakunta Familjedag i Åbo 25.5 Anmäl dig senast 7.5 www.teollisuusliitto.?/familjedag-i-abo 20 EURON ETU KOSKEE SEURAAVIA PALKANSAAJALEHTIÄ Kansan Tahto * Tiedonantaja * Uusi Aika * Viikko Pohjois-Karjala Jäsenetu 30 euroa Demokraatin tai Kansan Uutisten hinnasta pois SIVU 14 kansan uutiset ? 13/2019 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta. vIIkkolehtI | 3,5 € | 13-003251-1913 | kansanuutIset.fI Kati Tervo kannattaa realismia ilmastopolitiikassa sivu 3 Brexitin takana iso raha ja vaikutusvaltaa sivu 9 Vihapuhe huolettaa Laura Lindstedtiä sivu 32 Matkalla voittoon PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 4.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 4. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 8 Sosiaalinen media tarjoaa tehokkaan väylän demokratian horjuttamiseen. UHKA 8/ 19 DDR JA 1918 Historian pitkä varjo VAALIT Jalkatyö ratkaisee VAALIENNUSTE Punaisempi eduskunta PERHE TEEMA Unelma ydinperheestä 4.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI vapaudelle Palkansaajalehtietu Teollisuusliiton jäsenille Tekijä_2019_sisus.indd 54 10.4.2019 8.59
4/2019 Tekijä 55 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää eAsioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköisesti täytetty hakemus on heti käytettävissämme. n eAsiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. Hakemuksen voit lähettää vasta hakujakson päättymistä seuraavana päivänä. n Täytä jatkohakemus neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin tai kalenterikuukaudelta. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne . LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. Kelan maksamista etuuksista ei tietoja tarvitse toimittaa. ? Halutessasi voit toimittaa meille muutosverokortin. Sen voi myös lähettää sähköisesti Verohallinnon OmaVero -palvelun kautta. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT www .teollisuuskassa.fi; eAsiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Den elektroniskt ifyllda ansökan är genast tillgänglig hos oss. n Logga in i e-tjänsten via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. Ansökan kan sändas först dagen efter ansökningsperioden har gått ut. n Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Komplett behandlingsstatus . BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning, om du är helt arbetslös. ? Tillkännagivande om permittering, om du är permitterad. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia på beslutet om erhållen social förmån. Beslut om förmåner beviljade av FPA behöver inte tillställas. ? Du kan, efter behag, sända kassan ett ändringsskattekort. Den kan sändas elektroniskt via Skatteförvaltningens MinSkatt e-tjänst. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet, om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet. WEBBPLATS www .teollisuuskassa.fi/sv; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 mån–fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA 4/2019 Tekijä 55 eAsiointi on avoinna aina silloin kun haluat E-tjänsten är öppen när du vill Tekijä_2019_sisus.indd 55 10.4.2019 8.59
56 Tekijä 4/2019 Paras osaaminen säästetään pelikentälle Scania Bus rutisti risukasataktiikalla pronssille ay-jalkapallon mestaruusturnauksessa. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT KITI HAILA S cania Bussin joukkue saapui maaliskuun 23.–24. päivä Lahdessa järjestettyyn ammatti yhdistysten jalkapallon mestaruusturnaukseen itseluottamusta uhkuen. – Olemme valmistautuneet turnaukseen tarkoituk sellisen huolellisesti siten, että emme ole harjoitelleet lainkaan, koska silloin se paras terävyys lähtee ehdot tomasti pois, ja liikaa tulee taitoja katopas siinä ilmi. – Säästämme osaamisen ja paukut pelikentälle. Jokainen kuitenkin tietää jo tullessaan, mikä laji on kyseessä, kapteeni Jarmo Sipilä tiivistää asetelman turnauskentän laidalla lauantaina 23. maaliskuuta kello 10.30 järjestetyssä mediatapaamisessa. RISUKASALLA RIENTOIHIN Joukkueen ottelutaktiikka perustuu Sipilän mukaan pelaajien vahvuuksia hyödyntävään roolittamiseen. – Suomen maajoukkue pelasi aikanaan joulukuusi kuviolla ja välillä he niin sanotusti parkkeerasivat linjaauton puolustusalueelle. Me käytämme siihen nähden kehittyneempää taktista mallia eli niin kutsuttua risukasaa. Pistämme nopeimman pelaajan kärkeen ja loput kilpi konnapuolustukseen. Hyvä puolustus on jo puoli voittoa, Sipilä linjaa. – Risukasaan sisältyvä mentaalinen elementti puolestaan on se, että kun porukalla on sopivan rento fiilis ja hauskaa, niin siitä tulee onnistumisiakin. 56 Tekijä 4/2019 HARRASTAJAT JARMO SIPILÄ Tekijä_2019_sisus.indd 56 10.4.2019 11.11
4/2019 Tekijä 57 VAPAALLA Kun ei oteta liian vakavasti, ei kenellekään tule suorituspaineita, joukkueenjohtoja huoltotehtäviin turnauksessa keskittyvä pääluottamusmies Tommi Vanhala täydentää. – Soveltamassamme taktiikassa pisteenä iin päällä on juuri se, että kun osaaminen on osattu pitää turnaukseen asti piilossa, niin sehän paljastuu heti, kun pieni tuulenvire osuu risukasaan. Meille se tuulenvire on ottelun avausvihellys, Sipilä päättää. PRONSSI PALKINNOKSI Turnauksessa Scania Busin joukkue häviää avausottelunsa kansainvälisiä tähtiä vilisevälle Peace Unitedille niukasti maalein 2–1. Toisessa ottelussa kurssi kääntyy 5–1 voitolla SAK:n yhdistelmäjoukkuetta vastaan. Kolmannessa koitoksessa pisteet tasataan Neste Oilin kanssa tuloksella 1–1. Näin Scania Bus etenee yksinkertaisena sarjana pelatussa turnauksessa pronssisijalle. Samalla se ottaa ja uudistaa viimevuotisen sijoituksensa. – Huvin kannalta pelasimme. Pääasia on, että on hauskaa. Toisaalta tämä on hyvää vastapainoa töille ja luo yhteishenkeä porukkaan. Turnauksen tapahtumista riittää puhuttavaa työpaikalla pitkäksi aikaa eteenpäin. – Kannustamme teollisuusliittolaisia lähtemään ensi vuoden turnaukseen joko työpaikan omalla joukkueella tai kokoamaan eri työpaikoilta yhdistelmäjoukkueen, mikäli omalta työmaalta ei joukkuetta saisi kasaan. – Jos kilpasarja tuntuu liian kovalta palalta, voi osallistua harrastesarjaan kuten me teimme. Joukkueessamme ei ole yhtään aktiivipelaajaa, vaan kukin lähestyy ottelutapahtumaa omalta harrastusja kuntopohjaltaan, joka yhteen sanaan tiivistettynä on vaihteleva. – Kun turnauksessa kerran käy, niin sitten jo odottaa, milloin seuraava kerta tulee. Ei siis muuta kuin porukka kasaan ja kentälle, Sipilä ja Vanhala tiivistävät pelin hengen. l TAKARIVI: vas. Rudi ”Wöller” Blomerus, Jani ”Kortsu” Korhonen, Timo ”Säbä” Siltanen, Konsta ”Konu” Koivulahti, Kati ”Pitkä” Koivisto, Eerik ”Emppu” Siponen, Jesse ”Mika” Vuorimaa, Tommi ”GM” Vanhala, ETURIVI: Mikko ”Oma maali” Kuokkanen, Niko ”Pätkä” Turunen, Vili ”Ohari” Näveri, Joni ”Näätä” Jokela, Joonas ”Espoo” Koski, Kimmo ”Hirvijuoksu” Haapsaari, Saku ”Pitkätukka” Salminen ja maalivahti Jarmo ”Sipuli” Sipilä. ? ? HARRASTAJAT TULOKSET KILPASARJA I Palomiehet II Torvi Cocks III Paperiliitto HARRASTESARJA I Peace United II Neste Oil III Scania Bus www.ayjalkapallo.info SCANIA BUS Jalkapallojoukkue Lahti Tekijä_2019_sisus.indd 57 10.4.2019 8.59
58 Tekijä 4/2019 PULMAT HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN Ristikon ja sudokujen ratkaisut: tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ???????????? ???????????????????????? ???????????? ???????????????????????? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 1. Miksi nimitetään ratahanketta, joka kuljettaisi matkustajat Tallinnasta Varsovaan 3,5 tunnissa? 2. Mitä tapahtuu, kun turkulainen keväällä kertoo, että ”Halisten ukot rymyävät”? 3. Kuka on Ruotsin kansallisrunoilija? 4. Eniten olympiamitaleja voittanut yleisurheilija? 5. Minkä linnun tulo merkitsee kesän alkua? 6. Mikä yhtye laulaa Sudanin pienistä pojista? 7. Minkä kansalaistoiminnan edelläkävijänä pidetään ruotsalaista Grete Thunbergia? 8. Kuka määräsi, että torstaisin on hovissa syötävä hernekeittoa? 9. Missä maassa Maailman talousfoorumin (WEF) mukaan on vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta? 10. Missä maassa toimivat keltaliivit? VA ST A U KS ET : 1. Ra il Ba lt ic a. 2. Jä ät lä ht ev ät A ur aj oe st a. 3. C ar l M ic ha el Be llm an . 4. Pa av o N ur m i, 9 ku lt aa ja 3 ho pe aa . 5. Pä äs ky se n. 6. M au st et yt öt . 7. Ilm as to la kk oi lu n. 8. Ku st aa Va as a. 9. Su om es sa . 10 . Ra ns ka ss a. Tekijä_2019_sisus.indd 58 10.4.2019 8.59
4/2019 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO tomsten.indd 17 9.4.2019 0.22 Tekijä_2019_04_kansiarkki_.indd 59 9.4.2019 16.27
Racer-kengissä on maailman kehittynein kantavaimennus, jonka perustana on Sievi FlexEnergy joustoelementti. Elementti sitoo syntyvää liike-energiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseesi. Sporttisen kevyt rakenne, hengittävä ja anatomisesti jalkaa tukeva muotoilu sekä käyttömukavuutta lisäävä Boa®kiristysmekanismi tekee Racer Freestä ylivoimaisen turvajalkineen. Sporttisen kevyt ja hengittävä uutuus! S ie vi Fl ex En erg y -joustoelemen tti po hja n sis ällä Tekijä_2019_04_kansiarkki_.indd 60 9.4.2019 16.27