TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 4/2018 TEKIJÄLEHTI.FI ILMASTONMUUTOS Miten teollisuus kantaa vastuunsa? 18 Pitkäaikaistyöttömyys 28 Tuulilasissakin elektroniikkaa 40 Liitto auttaa oikeudessa 50 Lysande åtgång av arbetsljus 56 Koira vauhdittaa hiihtäjää 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten TEKI1804_kannet.indd 1 9.4.2018 15:21:46
Hiiohoi – jäsenristeily kutsuu! Tule mukaan tutustumaan uusiin liittokavereihin ja tapaamaan vanhoja tuttuja! Silja Europa risteilee Tallinnaan 26.–27.5. Varaa matkasi ja tsekkaa lisätiedot: teollisuusliitto.fi/jasenristeily TEE KEVÄÄN PARAS PÄÄTÖS! TULE MUKAAN! Kerää porukka, ja tee varaukset mahdollisimman pian, jotta varmistatte paikkanne haluamassanne hyttiluokassa. Risteilyn hinta sisältää valitun hytin lisäksi ihanan buffet-illallisen, herkullisen meriaamiaisen, laadukkaan ohjelman laivalla sekä yllätyksiä. Silja Europalla mm. karaokekilpailu, liiton johdon kyselytunti, tanssimusiikkia, Machines-elokuvan näytös, hulvaton taikashow ja muuta ohjelmaa. Lavalle nousee Atomirotta, joka yhdistelee musiikissaan rappia, bluesia, funkia, jazzia ja punkia. Myöhäisillan bileet pystyttää coverbilebändi Mr Hyde XL, jonka valikoimaan kuuluvat parhaat biisit suomipopista kasarirokkiin. Kerrothan osallistumisestasi myös muille osallistujille Facebookissa tapahtumassa Teollisuusliiton jäsenristeily! Lisätiedot ja varaukset: www.teollisuusliitto.fi/jasenristeily JÄSENRISTEILY TALLINNAAN 26.–27.5. TEKI1804_kannet.indd 2 10.4.2018 7:05:02
KANNEN KUVA: LEHTIKUVA / HANNU VALAS, KUVAN HORISONTTIA MUOKATTU 4/2018 Tekijä 3 SISÄLTÖ 6 INNOVAATIOILLA ILMASTONMUUTOKSEN KIMPPUUN KANSI Terästeollisuus tuottaa yksinään seitsemän prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. SSAB tähtää kunnianhimoisella hankkeella hiilidioksidipäästöjen vaihtamiseen vesihöyryksi. 30 TIETOKONEITA NELJÄLLÄ PYÖRÄLLÄ Nykyautojen aina vain lisääntyvä elektroniikka asettaa autoasentajien työlle jatkuvasti uudenlaisia vaatimuksia, tiedetään BN Bilservicellä Tammisaaressa. 20 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS NUJERRETTAVA Pitkäaikaistyöttömyys pitää poistaa niin, että ongelma ei enää uusiudu. Siihen tarvitaan tukku keinoja ja hyvät työvoimapalvelut. TEKI1804_3-58.indd 3 11.4.2018 13:38:09
4 Tekijä 4/2018 Seuraava numero ilmestyy 16.5. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johan Lund 040 540 9801 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 SIHTEERI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 Helsinki 00531 teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi mikamainos.fi, 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. ? På Herrmans fabrik i Jakobstad tillverkar Industrifackets medlemmar bland annat kedjeskydd för cyklar. VERKKOLEHTI Teollisuusliiton jäsenet Herrmansin tehtaalla Pietarsaaressa valmistavat muun muassa polkupyörien ketjusuojia. tekijälehti.fi ? HARRASTAJA Metallityöntekijä Malla Ambrusinin intohimo on koiravaljakkohiihto. ”Siinä mennään parina yhdessä. Niin kovaa koiraa ei ole, että se yksin jaksaisi raahata hiihtäjää.” AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 14 NÄKIJÄ Veroasiantuntija Lauri Finér 17 VIERAILIJA Johtava tutkija Pasi Vainikka 22 VÄITTÄJÄT Tapio Bergholm vs. Ilkka Oksala 24 Työväenliike 100 vuotta sitten 26 KEKSINTÖ Industryhack kokoaa pienyritykset 27 Lyhyet TYÖSSÄ 36 TYÖYMPÄRISTÖ Keinoja luottamus toimessa jaksamiseen 50 Herrmans växer så att det knackar 39 Lyhyet LIITOSSA 40 Oikeusapu on arvokas jäsenetu 43 JÄSEN Asentaja Sanna Orava 45 OIVALTAJA Koneenvalvoja Sari Hyttinen ja tuotantotyöntekijä Tero Saukkonen 46 Namibiassa uskotaan tulevaisuuteen 46 MAAILMA EteläAfrikan viinitilojen ahdinko 49 Lyhyet 54 Summer Job Checklist 55 Työttömyyskassa VAPAALLA 56 HARRASTAJA Koiravaljakkohiihtäjä Malla Ambrusin 58 Pulmat 59 Sarjakuva TEKI1804_3-58.indd 4 11.4.2018 13:38:14
4/2018 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 18.4.2018 Työaika intressien leikkauspisteessä PETTERI RAITO Päätoimittaja T yöajoista käytävässä keskustelussa on pelkistetysti kysymys tuotannon ja työntekijöiden tarpeiden yhteen sovittamisesta. Nyt näissä pohdinnoissa eletään kuitenkin työn ja tuotanto mallien muutoksen sekä niiden mukanaan tuomien seura usten takia uudessa asetelmassa. Asetelman nähdään yleisesti edellyttävän aikaisempaa moni puolisempien työaikamallien käyttöönottoa. Näin arvatenkin on, mutta samalla on paikallaan havaita, että tuotannon uusista muodoista puhuminen tarkoittaa suurelta osin oletettua muutosta, mahdollisia uusia tuotantotapoja ja näköpiirissä olevia osin selviä ja osin häilyviä kehityssuuntia. Suuressa osassa yrityksiä nämä uudet tuotantotavat ja toimintamallit antavat vielä odottaa itseään, eivätkä ne välttämättä koskaan toteudu ennustetussa muodossaan. Toisaalta osa nykyisinkin tarjolla olevista työaikamalleista jää käyttämättä. Siksi keskustelussa on syytä välttää ehdottomuuksien viljelemistä. Niistä johdetut ratkaisut ovat todennäköisesti lyhytnäköisiä. Toinen yleinen olettama keskustelussa on, että yritykset tietävät, mitä tarvitsevat. Näin ei kuitenkaan aukottomasti ole, vaan yritykset eivät aina välttämättä tiedä tai pysty ennustamaan edes lähiajan näkymiään. Jos silloin ainoaksi joustamisen välineeksi löydetään työaikojen kautta työvoima, muodostuu siitä riski työntekijöiden heikkoon asemaan ja heittopussiksi joutumisesta. Esimerkiksi varmuuden vuoksi annettuja lomautusvaroituksia on jo kylliksi nähty. Työntekijöiden kokemus on silloin ollut, että yritys koettaa pelastaa itsensä työvoimansa kustannuksella. Henkinen etäisyys yritykseen on kasvanut välittömästi. Näissä tilanteissa jokin työntekijöitä yrityk seen sitouttava malli olisi parempi. Pidemmällä aikavälillä se olisi todennäköisesti myös yrityksen etu. Edelliseen liittyvä tärkeä kysymys on, missä määrin valtiovalta voi osoittaa budjettirahoitusta yritysten ja työntekijöiden kohtaa mien kausivaihteluiden tasoittamiseen. Se voisi olla perusteltua, jos työttömyysturvamenojen sijaan voitaisiin tukea yritysten pitkä jänteistä toimintaa ja auttaa työntekijöitä pysymään ilman katkoksia työn syrjässä kiinni. Riski puolestaan on siinä, että yhteiskunnan varoja voisi ohjautua kannattamattomien yritysten tukemiseen. Tekohengitys ei tietenkään ole järkevää, mutta keinojen etsiminen työllisyyden ja työttömyyden hoitamiseksi on. Työaikoihin kohdistuu paineita ja odotuksia monelta suunnalta. Samalla onnistuneille ratkaisuille on suuri tarve. Ne toimisivat lääkkeenä moniin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin ongelmiimme ja tulevaisuuden haasteisiimme. Siksi eteenpäin pääsemisessä on erityinen huomio kiinnitettävä menettelytapoihin. Yhdessä harkittu ja sovittu on kestävin reitti. Pakko sitä vastoin on huono konsultti. Se pilkkoo kokonaisuuden osiin asetelmassa, jossa etupiiri on laajempi kuin yksikään osapuoli. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi TEKI1804_3-58.indd 5 11.4.2018 13:38:17
Ehkä jo 2030-luvulla Raahen terästehtaan tuotannossa hiili on korvattu vedyllä, ja piipuista nousee hiilidioksidin sijasta vesihöyryä. LE H TI KU VA / H A N N U VA LA S, KU VA N H O RI SO N TT IA M U O KA TT U 6 Tekijä 4/2018 H 2 O CO 2 TEKI1804_3-58.indd 6 11.4.2018 13:38:22
? Innovaatioilla päästöistä eroon Suomen ja Ruotsin teollisuus käyvät ilmastomuutoksen kimppuun uusien teknologioiden avulla. Pelastuuko maailma? TEKSTI JARI ISOKORPI 4/2018 Tekijä 7 AJASSA TEKI1804_3-58.indd 7 11.4.2018 13:38:26
T eräsjätti SSAB tähtää vallankumoukseen. Sen tavoitteena on terästuotanto, joka ei jätä hiilijalanjälkeä. Tällä hetkellä teräs tehtaat ovat hiilidioksidin suurpäästäjiä niin Suomessa kuin Ruotsissa. SSAB:n suunnittelema innovaatio perustuu hiilen korvaamiseen vedyllä teräksen tuotannossa. Tällöin sivutuotteena syntyy hiilidioksidin sijasta puhdasta vettä. Yhtiö on markkinoinut projektiaan terästeolli suuden suurimpana uudistuksena tuhanteen vuoteen. Koko historiallisen ajan teräksen valmistuksessa on käytetty hiiltä. Kolmen yrityksen perustaman Hybrithankkeen toteutus käynnistyy kuluvana keväänä Pohjois Ruotsissa. Mukana ovat SSAB:n lisäksi kaivosyhtiö LKAB ja teräsprosesseihin sähköenergiaa tuottava Vattenfall. Ennen kesää on tarkoitus ryhtyä rakentamaan Luulajaan ja Norrbottenin Malmfältenin alueelle pilottilaitoksia fossiilivapaan teräksen tuottamiseksi. Kevään aikana tutkitaan mahdollisuutta laajentaa hanketta Suomeen. Hybritin taustalla on mukana Ruotsin energia virasto. Se rahoittaa innovaation 20 miljoonan kruunun suunnittelubudjetista puolet. Energiavirasto on tukenut huomattavilla summilla myös projektin ennakkotutkimusta. Ruotsissa teräsprosessin uudistusta on pidetty tärkeänä, jotta Ruotsi pystyy täyttämään Pariisiin ilmastosopimuksen velvoitteet. Tällä hetkellä SSAB tuottaa kymmenen prosenttia Ruotsin ja seitsemän prosenttia Suomen hiilidioksidipäätöistä. Projektilla on siis suuri merkitys myös Suomelle. KOKO PROSESSI UUSITAAN SSAB:n ympäristöjohtaja Harri Leppäsen mukaan prosessi rakennetaan uusiksi kaivoksesta lähtien. Pilottilaitoksia tarvitaan kaksi. – Vetypelkistystä tutkitaan Luulajassa, ja Malmbergetissä kehitetään rautapellettiä, joka soveltuu uuteen prosessiin. Suunnitelman mukaan kokeiluja tehdään vuoteen 2024 saakka, jotta prosessi saadaan optimoitua. Sen jälkeen projekti siirtyy demonstraatiovaiheeseen, jolloin uudella tekniikalla alkaa toimia oikea tuotanto laitos tuottaen noin 500 000 tonnia rautasientä vuodessa. Demonstraatiovaiheen jälkeen tehdään muutostyöt nykyisiin tuotantoyksiköihin. Suunnitelman mukaan noin vuonna 2045 SSAB:n koko tuotanto toimii uudella tekniikalla. MAHDOLLISUUS SUOMELLE Leppäsen mukaan Hybritprojekti avaa mielen kiintoisia tulevaisuuden näkymiä muuallekin kuin vain terästeollisuuteen. – Hankkeen päätavoitteena on hiilidioksidin poistaminen raudan ja teräksen valmistuksesta. Pelkistysaine, jota tarvitaan, on vety. Kun ajat telee laajemmin yhteiskuntaa, vety on kaasu mainen energia varasto, jota pystytään hyödyn tämään monessa muussakin asiassa kuin meidän käyttötarkoituksessamme. Myös suomalaisella osaamisella on projektissa kysyntää. Pelkkä vety ei riitä korvaamaan fossii lista energiaa, vaan siihen tarvitaan monia erilaisia polttoaineita. – Eräs mahdollisuus on tutkia biohiilen käyttö mahdollisuutta. Siinä Suomella on osaamista, Leppänen esimerkkinä mainitsee. 8 Tekijä 4/2018 Raahen terästehdas on Suomen suurin yksittäinen hiilidioksidin päästäjä, mutta 2030-luvulla sen toivotaan olevan täysin hiilivapaa. ? M A RK KU RU O TT IN EN TEKI1804_3-58.indd 8 11.4.2018 13:38:29
ENSIN HIILINEUTRAALIKSI, SITTEN HIILIVAPAAKSI SSAB:n on tarkoitus olla hiilineutraali vuonna 2025 ja hiilivapaa vuonna 2045. Raahen ja Luulajan tehtaiden siirtyminen uuteen päästöttömään tekniik kaan tapahtuu suunnitelmien mukaan vuosien 2030 ja 2040 välillä. – Hiilineutraali tarkoittaa, että meidän omat päästömme ovat yhtä suuret kuin elinkaariaikaiset päästövähenemät eli olemme neutraaleja. Hiilivapaus tarkoittaa, että meillä ei enää ole hiilidioksidipäästöjä. Uusi tekniikka on Leppäsen mukaan välttämättö myys ilmastomuutoksen torjumisessa. – Jos ajatellaan, että meidän pitäisi vastata haasteisiin, joita ilmastonmuutoksen torjunta tuo tullessaan, emme nykyteknologiaa kehittämällä pääse juuri eteenpäin. Puhutaan ehkä joidenkin prosenttien päästöjen vähentämisestä, ja se ei ole ollenkaan riittävä. Maailmanlaajuisesti terästeollisuuden osuus hiilidioksidipäästöistä on sama kuin Suomessa eli seitsemän prosenttia. Onnistuneella innovaatiolla on mahdollista mullistaa koko terästeollisuus. PÄÄSTÖNÄ ENÄÄ PUHDAS VESI Uudessa tekniikassa käytetään suorapelkistysprosessia. Rautapelletit pelkistetään sulattamatta kiinteässä tilassa raudaksi. Pelkistyksessä käytettävä vetykaasu valmistetaan elektrolyysissä sähkön avulla vedestä. Pelkistyksen yhteydessä rautakappaleista poistuu happea, jolloin kappaleet muuttuvat huokoisiksi. Malmikappaleiden painosta häviää noin 30 prosenttia, vaikka niiden mitat voivat säilyä lähes entisellään. Malmikappaleen muuttuessa raudaksi rakenteesta tulee sienimäisen huokoinen. Siitä nimi rautasieni . Se on raakateräksen valmistusaine. UUSI VANHA M A RK KU RU O TT IN EN CO 2 CO 2 Rautapelletit RAUTARIKASTE MASUUNI Happi RAAKARAUTA Koksi Kivihiili Kuuma ilma Kivihiili, happi Fossiiliset polttoaineet Koksaamo Vetyvarasto RAUDANVALMISTUS PELLETÖINTI SUORAPELKISTYS TERÄKSENVALMISTUS Romu Ei-fossiiliset polttoaineet RAAKATERÄS Vety & vesi Vety CO 2 RAUTASIENI Vetylaitos Rautapelletit Sähkö ja 4/2018 Tekijä 9 AJASSA ? Ympäristöpäällikkö Harri Leppäsen mukaan terästeollisuudessa eletään innostavia ja mielenkiintoisia aikoja. ? Katso video: tekijälehti.fi ? LÄHDE: SSAB TEKI1804_3-58.indd 9 11.4.2018 13:38:31
– Olemme ajatelleet lähteä itsestämme. Kun tekniikka toimii, se on mahdollista viedä muihin tuotantolaitoksiin. Uskon, että voimme innovaatiolla merkittävästi edes auttaa ilmastonmuutoksen vastaista toimintaa. SUURIN TEHDAS RAAHESSA SSAB:n suurin terästehdas sijaitsee Raahessa. Ruotsissa ja Suomessa yrityksen terästuotantokapasiteetti on suunnilleen yhtä suurta, Ruotsin kahdella tehtaalla reilut kolme ja puoli miljoonaa tonnia ja Raahessa noin 2,8 miljoonaa tonnia vuodessa. Pohjoismainen teräsjätti syntyi ruotsalaisfirman ja Rautaruukin yhteensulautumana vuonna 2016. Leppäsen mukaan firmoja yhdistivät jo ennestään pohjoismaiset arvot ja saman tyyppiset toimintatavat. – Suomessa ja Ruotsissa prosessit ovat olleet tehok kaat jo ennen yhdistymistä. Pohjoismaat ovat ilmasto asioissa edelläkävijöitä, Leppänen näkee. Teräksen kysynnän maailmalla ennustetaan kaupun gistumisen myötä kasvavan. Jos uutta tapaa tuottaa terästä ei löydetä, terästeollisuuden hiilidioksidipäästöjen on ennustettu lisääntyvän 25 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Hybritprojektin ennakkotutkimukset ovat vakuutta neet siihen osallistuvat yritykset siitä, että uuden tekno logian kehittäminen on mahdollista. Uuden prosessin on arvioitu olevan vuoden 2035 paikkeilla valmis. SSAB:n sisällä kehitystyö on Leppäsen mukaan herättänyt suurta innostusta. – Se on motivoivaa ja aiheuttaa ylpeyttä, että saamme olla mukana näin merkittävässä hankkeessa. Elämme mielenkiintoisia aikoja, miten kaikki tästä menee eteenpäin. 10 Tekijä 4/2018 TURVAA TYÖTÄ PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ SSAB:n Raahen tehtaan pääluottamusmiehen Mika Vuotin mukaan työntekijät pitävät Hybrit-projektia myönteisenä, vaikka uudistukseen liittyykin pelko, että sen toteutuessa työpaikat vähenevät. – On tuotantoprosesseja, joita ei tehtaalla tarvita sen jälkeen, kun uusi tekniikka otetaan käyttöön. Vaikka uudistus Vuotin mukaan todennäköisesti alussa vie työpaikkoja, hän uskoo, että puhdas teräksen tekeminen turvaa jäljelle jäävät työpaikat pitkällä aikavälillä. Ympäristöinvestoinnit eivät hänen mukaansa ole Raahen tehtaalla uutta. – Jo aikaisemmin tänne on investoitu kymmeniä miljoonia euroja pelkästään ympäristönäkökohtien takia ilman, että on saatu tuottavuutta kasvatettua. – Olemme yksi puhtaimmista teräs tehtaista maailmassa. Mutta tämä Hybrit-projekti on varsin mullistava, jos se onnistuu ja toimii. Pääluottamusmies Mika Vuoti uskoo, että onnistuessaan puhtaan teräksen teko on pitkällä aikavälillä työpaikkojen turva. ? TEKI1804_3-58.indd 10 11.4.2018 13:38:35
Suomella omat vahvuudet ”Suomalaisten kannattaa paneutua erityisesti sellaisiin ympäristöä parantaviin innovaatioihin, joissa Suomella on osaamistaustaa, sillä kilpailu markkinoilla on kovaa.” Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklundin mukaan kuulostaa hienolta, että tartutaan uusiin ja edistyksellisiin asioihin, jotka parantavat elämää. – Mutta toinen puoli on se, että markkinoilla on hieman ahdasta. Samanlaiset Sitrat ja teollisuusministeriön työryhmät, ohjelmat ja rahoitusohjelmat on Suomen lisäksi kaikissa muissakin itseään kunni oittavissa kilpailijamaissa. Niitä löytyy Hollannista, Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Norjasta, Kiinasta, Amerikasta. Siinä mielessä markkinat eivät ole kaikkein helpoimpia. Hänen mielestään Suomella on parhaat mahdollisuudet menestyä aloilla, joilla on vahvaa osaamistaustaa. – Metsään liittyvissä hankkeissa Suomella sitä löytyy, ja Suomessa ja Ruotsissa on varmasti osaa mista teräksessä. Esimerkkejä onnistuneista hankkeista hän löytää muun muassa kiertotalouden puolelta polttoaineita valmistavista biolaitoksista, joita on ST1:llä, UPM:llä ja Nesteellä. ST1 tekee biolaitoksessa bioetanolia sahanpurusta ja toisessa laitoksessa polttoainetta elintarviketeolli suuden ylijäämästä. – Se käyttää laitoksissaan kotimaista teknologiaa, ja raakaaineita, jotka muuten menisivät hukkaan. Ihan hyvää bisnestä ne ovat olleet. EDELLÄKÄVIJÄ OTTAA RISKIN SSAB:n hiiletön teräs hanke on Eklundin mielestä iso mahdollisuus, mutta siihen sisältyy myös suuri riski. – Käynnistäjä ottaa sen riskin, että haluttua tulosta ei synny, mutta rahat menevät. Tietysti on kunnioi tusta herättävää, että yritykset panostavat paremman ympäristön puolesta ja ilmastomuutosta vastaan. – Todennäköisesti he yrityksissä ovat sen laskeneet, että siinä on mahdollisuus onnistua. Jos se ei onnistu, he pystyvät kuittaamaan tappion. Tuskin yrityksen tulevaisuutta tällaisilla hankkeilla riskeerataan. Mikäli hanke onnistuu, hyöty voi Eklundin mukaan olla mittava. – Jos innovaatio ei tule nykyistä tuotantomene telmää paljon kalliimmaksi, on mahdollista saada uusia markkinoita. – Tuotantometodien kehittäminen on sellainen ala, jolla Pohjoismaissa voidaan pärjätä. Tekninen osaaminen on Suomessa ja Ruotsissa korkeaa. Jos paremmat tuotantomenetelmät leviävät, on mahdollista saada hyötyä siitä, että ollaan etulinjassa. Projektissa on mukana myös paljon julkista rahaa. Eklund pitää sitä perusteltuna. – Se on panostusta teollisuuden tulevaisuuteen. Pysymme teknologisessa kehityksessä eturintamassa. SUOMELLA VIELÄ PARANNETTAVAA Eklundin mukaan kovan kilpailun takia ympäristöä parantavien hankkeiden onnistuminen ei ole helppoa. Esimerkkinä hän mainitsee Suomen kunnianhimoisen clean tech ohjelman. – Suomi julisti itsensä clean techin suurosaajaksi, mutta se ei ehkä pitänyt kaikin puolin paikkaansa. Kun on katsottu, miten ohjelma on edistynyt, niin siinä ollaan tavoitteista aika paljon jäljessä. Hyvä, että asioita nostetaan, mutta niitä pitää tosissaan tehdä. Yritysten, valtiovallan ja tutkimuslaitosten yhteis työn pitää Eklundin mukaan olla saumatonta, jotta saadaan tuloksia. – Niin on varmasti Tanskassa ja Saksassa tapah tunut, koska niissä on menty eteenpäin meitä nopeammin. TARVITAAN PITKÄJÄNTEISYYTTÄ – Tärkeä näkökohta on se, ettei tehdä tänä vuonna tätä ja ensi vuonna tuota, vaan panostetaan pitkä jänteisesti ja tosissaan, sanoo Eklund. – Jos innovaatioon perustuvilla markkinoilla aikoo menestyä, yrityksillä pitää olla osaamista ja valtio vallalla hyvät ohjelmat. Täytyy olla varaa laittaa tarpeeksi rahaa hankkeeseen. Ilmastopäästöjen vähentämisessä on Eklundin mukaan loogista, että valtio osallistuu kustannuksiin. – Se on perusteltua, sillä valtio on vähennys tavoitteiden taustalla. PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄJÄT MENESTYNEET Eklundin mukaan päästövähennykset eivät yleensä ole johtaneet siihen, että tuotanto olisi karannut Suomesta pois. – Työpaikat eivät ole hävinneet sen takia, että olisi vaadittu yrityksiltä panoksia päästöjen vähen tämiseen. Ne on tehty ja se on vähän kirpaissut, mutta hyvin on pärjätty senkin jälkeen. Tai jos ei ole pärjätty, lakkautukset ja tuotannon supistukset ovat johtuneet muusta syystä. Hänen mukaansa ne maat, jotka ovat jättäneet panostamatta vähäpäästöisiin teknologioihin, eivät ole yleensä pärjänneet Suomea paremmin. Päästövähennyksistä voi Eklundin mielestä syntyä pitkällä aikavälillä huomattava hyöty. – Mutta pieni vaikutus siihen, että puolet maailman teräksestä tehdään Kiinassa, voi olla sillä, että siellä ei ole tarvinnut satsata samalla tavoin ympäristöasioihin kuin Euroopassa. 4/2018 Tekijä 11 AJASSA ? TEKI1804_3-58.indd 11 11.4.2018 13:38:37
KANNATTAA TOIMIA VIISAASTI EU:ta tai sen yksittäisiä maita ei Eklundin mielestä ole varaa ajaa muita tiukempien vaatimusten takia muita huonompaan asemaan. – Suomessa ei voi loputtomasti olla kovemmat vaatimukset kuin kilpailijamaissa. Silloin kun päästövähennys näkyy hinnassa, niin voi olla, että markkinat valitsevat jonkun muun tuotteen kuin suomalaisen. Eklundin mukaan useimmat meistä haluavat, että tuotanto olisi vähäpäästöistä eikä rasittaisi luontoa. – Tapauskohtaisesti pitäisi kuitenkin katsoa, ettei käy niin, että tuotanto siirtyy jonnekin muualle, ja päästöjä on saman verran, mutta työpaikat ovat hävinneet Suomesta. Hänen mielestään päästövaatimukset tulisi hoitaa kansainvälisin sopimuksin. – Paras olisi, jos joka maalta vaadittaisiin saman laisia isoja panostuksia. Käsi kädessä pitäisi mennä eri maiden panostukset, että esimerkiksi Kiinalla ei olisi houkutusta vallata markkinoita vielä lisää muita alhaisemmilla tuotantokustannuksilla. Keksintöjen kotipesä ”Suomi on ympäristöinnovaatioissa yksi maailman johtavista maista.” Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran ilmastoratkaisujen projekti johtaja Janne Peljo kertoo lukuisia esimerkkejä Suomen osaamisesta teollisuuden eri sektoreilla. Mutta ensin hän perustelee, mikä tekee Suomesta innovaatioille suotuisan kotipesän. – Meillä on erinomaista teollis ten prosessien osaamista ja aika tehokas innovaatiojärjestelmä. Lisäksi me olemme tottuneet operoimaan pohjoisessa niukkuudessa, missä nuukuu desta on tehty hyve. – Kun ne yhdistetään tietotekniikkasektorin osaa miseen, niin ne luovat pohjan sille, että täällä pysty tään kehittämään tehokkaita ja fiksuja innovaatioita. Niillä pystytään parantamaan teollisuuden kilpailu kykyä ja samaan aikaan vähentämään päästöjä ja ympäristörasitusta. – Sillä tavalla Suomi on noussut maailman johtavaksi maaksi monella alalla. BIOTUOTTEILLA MAAILMA PUHTAAMMAKSI Kärkenä Peljo nostaa esiin Suomessa kehitetyt biotuotteet, joilla korvataan ilmaston kannalta haitallisina pidettyjä fossiilisia tuotteita öljyä ja hiiltä. – Biopolttoaineet on yksi, missä Suomessa on johtavaa osaamista. Siitä on tullut tärkeä vienti sektori. Biomuoviosaaminen on toinen ja bioentsyymi osaaminen kolmas. Eräs tuotantoon lähtenyt innovaatio on puusta valmistettu ligniinijauhe. Ligniinillä on mahdollista korvata fossiilisia fenoleja liima ja maaliteollisuu dessa, mutta sen mahdollisuuksien uskotaan olevan huomattavasti laajemmat. Suomen kasvihuonepäästöt olivat 58,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2016. Edellisestä vuodesta kasvua oli 6 %. Vuoteen 1990 verrattuna päästöjä oli 12,5 miljoonaa tonnia vähemmän. Tiedot perustuvat Suomen raportointiin EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle. Lähde:Tilastokeskus 60 50 40 30 20 10 M ilj oo na a hi ili di ok si di to nn ia va st aa vi na m ää rin ä 12 Tekijä 4/2018 Volkswagenin autotehdas on arvioinut, että ligniinin avulla on mahdollista laskea autokomponenttien painoa neljänneksellä, mikä alentaisi tuntuvasti polttoaineen kulutusta. Suomella on loistavat näkymät monikäyttöisen ligniinin suurtuottajana. ENERGIASEKTORI Polttoaineiden energiakäyttö ja polttoaineiden tuotannon, jakelun ja kulutuksen päästöt TEOLLISUUS MAATALOUS JÄTTEIDEN KÄSITTELY Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö: teollisuusprosesseista vapautuvat sekä raaka-aineiden ja polttoaineiden raaka-ainekäytöstä aiheutuvat päästöt Teollisuuden kulutuksen osuus energiasektorista oli arviolta noin 15 % 2016 NELJÄNNES PÄÄSTÖISTÄ TEOLLISUUDESTA TEKI1804_3-58.indd 12 11.4.2018 13:38:42
Kehitystyön jälkeen ligniiniä voidaan käyttää hiilikuidun raakaaineena muun muassa auto ja ilmailuteollisuudessa ja monessa muussa tarkoituk sessa. Jääkiekkomailat saatetaan tulevaisuudessa tehdä jälleen puusta eli ligniinistä. Teknologian tutkimuskeskus VTT ennustaa ligniinin käytön lisääntyvän sen vähäisen hiilijalanjäljen ansiosta. Ligniinijauheen iso tuotantokapasiteetti on jo olemassa Stora Enson Kotkan Sunilan tehtaalla. Puusta 20–30 prosenttia on ligniiniä, joka on perin teisesti sellutehtaiden jätettä. Suomessa on laaja kirjo johtavaa ympäristöosaa mista. Esimerkiksi Wärtsilä rikkipesureineen kuuluu tietä näyttäviin firmoihin tehokkaan ja älykkään meri liikenteen saralla. Energiaalalla Suomessa on useita aaltovoimaa kehittäviä yrityksiä. Vaisala puolestaan on edelläkävijä ympäristön ja ilmanlaadunmittauk sissa – ja tässä vain muutama esimerkki ympäristö tekniikan huippuosaamisesta. SÄHKÖISTETÄÄN KAIKKI MAHDOLLINEN Päästöjen vähentämisen iso kuva on Peljon mukaan sellainen, että ensin pitää pyrkiä vähentämään sähköjärjestelmistä päästöt. – Kun sähköjärjestelmistä on tehty mahdollisimman vähäpäästöisiä, sen jälkeen sähköistetään kaikki mahdollinen, jolloin pystytään vähentämään muiden prosessien päästöjä. Päästöjen vähentämisessä suurin haaste Suomessa on liikenne. – Siihen on olemassa ratkaisuja, mutta vielä ne eivät ole lähteneet kotimarkkinoilla lentoon. Raskaan liikenteen päästöjen vähentäminen on mahdollista käytännössä vain biopolttoaineita hyödyntämällä, vaikka markkinoille onkin alkanut tulla sähkörekkoja ja muita vastaavia. SSAB:N HANKE AVAINASEMASSA Peljon mukaan liikenteen lisäksi Suomessa on olemassa teollisuusprosesseja, joissa hiili on olennainen komponentti. Näin on terästeollisuudessa, jota SSAB edustaa. – Pohjoismainen Hybrithanke pyrkii ratkaise maan juuri tätä ongelmaa. Se on kunnianhimoinen ja innovatiivinen aloite, jonka tavoitteet ovat pitkällä tulevaisuudessa. Mitä nopeammin se saadaan toimimaan ja kaupallistettua, sitä parempi. – Jos tämä ongelma pystytään Pohjoismaissa ratkaisemaan, kysyntää ratkaisulle on varmasti maailman sivu olemassa. l KAIKEN TAKANA ON ILMASTONMUUTOS Teollisuutta kannustaa päästöjen vähentämiseen se, että poliittinen päätöksenteko on ottanut kansainvälisesti ja kansallisesti ilmastonmuutoksen vakavasti. – Tiedemiehet ovat pitkään varoittaneet ilmastonmuutoksesta ja ilmastokriisistä. Nyt poliitikot ovat ottaneet sen asiakseen. He uskovat, että se on totta ja sen vaikutukset ovat jo nähtävissä, sanoo Sitran Janne Peljo. Suuntaus on hänen mukaansa se, että kaikilla sektoreilla halutaan nopeaa päästöjen vähentämistä, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen olisi realistista. Teollisuuden päästöjen vähentämistä ohjaa kansainvälinen päästökauppa. Päästökaupan ulkopuolisille sektoreille tavoitteet asetetaan kansallisesti. – Hyvin suurella todennäköisyydellä ilmastoja ympäristösääntely tulee kiristymään tulevaisuudessa, Peljo ennustaa. Hänen mukaansa se merkitsee, että mitä puhtaampia ratkaisuja pystytään tuottamaan, sitä kilpailukykyisempiä ne ovat kiristyvän ympäristösääntelyn ilmapiirissä. – Teollisuudessa tulee keskeiseksi, että mitä vähäpäästöisempiä ratkaisuja sovelletaan, sitä vähemmän aiheutuu päästöoikeuksista kustannuksia. Ympäristötehokkuuden puolesta puhuvat Peljon mukaan tuotannolliset järkisyyt. – Ympäristötehokkaat ratkaisut ovat usein äärimmäisen kustannustehokkaita. Prosessin heikkoudesta kertoo se, jos siellä on hukkaa tai jätettä. Teknologinen suuntaus menee hyvin yksiin poliittisen suuntauksen kanssa. Sijoittajakenttä on viimeisen parin vuoden aikana Peljon mukaan alkanut reagoida päästöihin voimakkaasti. – On ruvettu puhumaan hiiliriskistä. On myös alettu arvioimaan ympäristövaikutuksia tai vaaditaan yritys johdolta strategiaa siitä, miten päästöjä saadaan tulevaisuudessa vähennettyä. – Yrityksen omistajilta tuleva paine yhdistettynä tekno logiseen kehitykseen ja sääntely-ympäristön kiristymiseen on aika voimakas ajuri. 4/2018 Tekijä 13 AJASSA TEKI1804_3-58.indd 13 11.4.2018 13:38:42
14 Tekijä 4/2018 NÄKIJÄ Verovälttely kuriin Suomessakin ”Käänne on tapahtunut. EU:ssa ei tehty vuosikymmeniin mitään, mutta nyt isot jäsenmaat haluavat saada yritysten aggressiivisen verosuunnittelun kuriin”, iloitsee veropoliittinen asiantuntija Lauri Finér. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT PEKKA ELOMAA ”Y hteiskunnan oikeudenmukaisuus ja se, miten raha ja valta siihen vaikuttavat. Ne ovat aina kiin nostaneet, Lauri Finér kuvailee peruslähtökohtiaan. Finér toimii nyt sosialidemokraattisen edus kuntaryhmän veropoliittisena asiantuntija. Samalla hän tekee tohtorinväitöskirjaa kansain välisen verotuksen (epä)oikeudenmukaisuu desta Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Aiemmin Finér on työskennellyt kansalais järjestö Finnwatchin tutkijana. Verovirkamiehenä yhteisöverotuksen parissa vierähti puolestaan seitsemän vuotta – seitsemän silmät aukaisevaa vuotta. – Pienyrittäjiä kohdeltiin jopa liian tiukasti. Johonkin kyselyyn vastaamiseen ei annettu riittävästi aikaa, tai kysely saattoi olla liian kapula kielinen. Samaan aikaan isojen yritysten toiminnassa näki isoja epäkohtia. Viranomaisetkaan eivät ole niihin aina voineet puuttua. Joko laki ei sallinut tai sitten näyttöä ei saatu. YHTEISÖVEROLLA ON MERKITYSTÄ – Verotuksen taso muodostuu aina kahdesta tekijästä, veroprosentista ja veropohjasta. Suomen yhteisövero on 20 prosenttia. Se on alle OECDmaiden keskitason. Veropohja eli se, miten verotettava voitto lasketaan, on tiivis. Poikkeuksen tekee aggres siivinen verosuunnittelu. Aggressiivinen vero suunnittelu on verojen välttelyä keinoilla, jotka ovat laillisia tai jotka sijoittuvat laillisen ja laittoman väliselle harmaalle alueelle. Tavoitteena on kuitenkin välttää veroja eli alentaa niitä lähemmäs nollaa hyödyntäen kansallisia tai kansain välisiä verotuksen porsaanreikiä. ”Suomen yhteisövero on alle OECD-maiden keskitason.” TEKI1804_3-58.indd 14 11.4.2018 13:38:48
4/2018 Tekijä 15 AJASSA ? Finér muistuttaa kansalaisjärjestö Finnwatchin arviosta. Suomi menettää 430–1 400 miljoonaa veroeuroa vuodessa monikansallisten yritysten harjoittaman aggressiivisen verosuunnittelun takia. Finnwatch on järjestö, jota Teollisuusliittokin rahoittaa, ja joka on ansiokkaasti selvittänyt niin yritysten, työeläkelaitosten kuin kehitysrahoit tajien toimintaan liittyvää verojen välttelyä. Suomessa yhteisöveron tuotto suhteessa muihin veroihin on neljänneksi alhaisin kaikista EUmaista, Finér huomauttaa. Yhteisöveron taso on myös alhaisempi kuin Suomen pahimmissa kilpailijamaissa Ruotsissa ja Saksassa: Ruotsiin verrattuna jonkin verran, Saksaan verrattuna todella selvästi. Maailmanlaajuisesti monikansalliset yritykset väistävät verovelvoitteitaan arviolta 75–180 miljardin euron edestä. Tulojen rikollinen piilottelu niin sanottuihin veroparatiiseihin on puolestaan lähinnä rikkaiden yksityishenkilöiden harjoittamaa veronkiertoa. Yksityishenkilöt yrittävät välttää veroja joko kokonaan tai ainakin alentaa niitä yhä useammin vakuutuskuorilla, jotka ovat sinänsä laillisia ja jotka pääministeri Sipilä on tehnyt rahoillaan tunnetuiksi. KONSTIT OVAT MONET Finér selvittää, mitkä ovat suurten yritys konsernien pääasialliset verovälttelyn keinot. – Monikansallinen konserni on todellisuu dessa yksi yritys, mutta verotuksessa kaikkia sen tytär yhtiöitä kohdellaan kuin ne olisivat yksittäisiä yhtiöitä. Nykyisiä veromääräyksiä pystytään hyödyntämään niin, että konserni voi enemmän tai vähemmän itse päättää siitä, missä maassa voitot näytetään ja mihin maahan verot siis maksetaan. Usein voitot näytetään matalan verotuksen maassa. Finér vääntää lisää rautalankaa verovälttelystä. – Yleinen sijoitustoiminnan piirre on se, että riskisijoitukselta odotetaan suurempia tuottoja. Esimerkiksi käy investointi ydinvoimalaan. Voi kestää monta vuotta ennen kuin tulee tuottoja tai kaikki voi mennä pieleen – kuten Olkiluodossa on tapahtunut. Kuluja on monta miljardia budjetoitua enemmän, ja hanke viivästyy kymmenen vuotta. – Riski liittyy yhteen projektiin Suomessa, mutta verosuunnittelussa voidaan valita, mihin maahan kertyy onnistuneeseen riskinottoon liittyvä voitto tai riskin toteutumisesta johtuva tappio. Voitto voidaan näyttää vaikka Ranskassa. EU:ssa on komission vastikään julkaiseman listan mukaan seit semän maata, jotka houkuttelevat verovälttelyä harjoittavia yrityksiä puoleensa. Maat ovat Belgia, Hollanti, Luxemburg, Irlanti, Kypros ja Malta ja uutena tulokkaana Unkari. Maat hyötyvät jollain lailla. Verovälttelyyn opastavat veropalveluyritykset saavat töitä, ja usein pieni verosiivu jää maahan. Monet muut maat häviävät veroeuroja, ja yritysten välinen kilpailu vääristyy ennen kaikkea pienten ja keskisuurten yritysten tappioksi. Tyypillisiä verovälttelyn keinoja ovat korko järjestelyt, aineettomien oikeuksien sijoittaminen ja liiketoiminnalliset järjestelyt. Esimerkkinä näistä ovat konsernin sisällä myydyt oikeudet käyttää konsernin brändiä. – Korkean verotuksen maassa olevalta tytär yhtiöltä voidaan periä brändin käytöstä vaikka 10 prosenttia kyseisessä maassa kertyneistä myyntituloista. Tytäryhtiölle ei jää juuri ollen kaan verotettavaa voittoa. Brändin käytöstä perityt rojaltit voidaan taas ohjata maahan, jossa niitä verotetaan vain kevyesti. EU, rikkaiden teollisuusmaiden järjestö OECD ja kansalliset veroviranomaiset tuntevat ja tunnistavat kaikki nämä verovälttelyn keinot ja kieroudet. On jo säädöksiä, joilla niitä taltutetaan. Kenties tärkein niistä on EUmaiden kesäkuussa 2016 hyväksymä veronkiertodirektiivi. ”Voitot näytetään matalan, tappiot korkean verotuksen maassa.” TEKI1804_3-58.indd 15 11.4.2018 13:38:50
16 Tekijä 4/2018 Mutta soveltamisesta kansalliseen lain säädäntöön käydään nyt lobbaustaistelua. Verovälttelystä hyötyvä yritysmaailma vastustaa myös uusia säädöksiä. KUKA PUOLUSTAISI TAVALLISTA IHMISTÄ? ”Kun lobbari eduskuntaan vilahtaa, euro rikkaille kilahtaa.” Näinkö voidaan Suomen nykyistä yhteiskuntavaikut tamisen eli lobbaamisen kulttuuria kuvata? – Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja muutkin lobbaavat nyt laajasti korkovähennysoikeuksien tiukentamista vastaan, Finér toteaa. Finér mainitsee, että viittä eri säännöstä pitäisi tiukentaa Suomessa veronkierron estämiseksi EU:n direktiivin mukaisesti. Ne liittyvät nimen omaan aggressiiviseen verosuunnitteluun. Finér toteaa ymmärtävänsä sen, että yritysten etujär jestöt ajavat nimenomaan jäsenyritystensä etua, ja mahdollisimman alhaiset verot kuuluvat niihin. – Liikeelämällä on rahaa, valtaa ja suhteet, mutta yritysverotuksen kysy myksissä yleistä etua ei aja kukaan. Muutamat kansalaisjärjestöt ovat kuitenkin täyttämässä puutetta. Tuomioistuimissa on käyty useita oikeudenkäyntejä siitä, onko verohallinnon Konserniverokeskus toiminut oikein. Päätökset ovat kos keneet konsernien siirtohinnoittelua. Useimmat jutut verottaja on voittanut. Verosuunnittelusta itse rahaa tienaavat, aggressiivista verosuunnittelua konserneille myyvät veropalveluyritykset, konsultit tai lakitoimistot, ovat moittineet verohallintoa. Finér ei voi kuin naurahtaa esimerkiksi asian ajo toimisto Boreniuksen edustajalle, joka viimeksi Yleisradion MOTohjelmassa arvosteli vero tarkastajien toimintaa. – Verokonsulteilla on usein oma lehmä ojassa. He ovat itse olleet suunnittelemassa näitä yritysten (verovälttelyyn tähtääviä) järjestelyjä, sillä melkein aina verosuunnittelu ostetaan ulkopuolisilta. Tuntuu varmaan ikävältä, kun verottaja puuttuu näihin järjestelyihin, Finér arvioi. TILASTOTULKINTAA EK:N TAPAAN Finér on kirjoittanut paljastavia blogitekstejä EK:n koko valtamediaan levinneistä väitteistä siitä, että yhteisöveronalennus vuonna 2014 olisi lisännyt yritysfuusioita Suomen hyväksi. ”Vuonna 2014 tehty yhteisöveron kevennys on osoittautunut hyvin onnistuneeksi toimeksi Suomen taloudelle, ilmenee EK:n tekemästä selvityksestä.” (EK:n tiedote 27.12.2017 ) Finér pyysi kyseisen tiedotteen pohjana käytetyt PRH:n eli patentti ja rekisterihallituksen tilastot itselleen. Todellisuus paljastui: ”Yhteensä 80 prosenttia fuusioista koski toimintansa lopettaneita yhtiöitä tai pöytälaatikkoyhtiöitä. Myöskään muissa tapauksissa ei ollut merkkejä tosiasiallisen toiminnan tai verotuksen siirtämisestä Suomeen (…) EK:n selvityksessä lisääntyneet yritysjärjestelyt pikemmin laskivat Suomen yhteisöverotuottoa kuin nostivat sitä. Vaikuttaa siltä, että EK:ssa ei ole lain kaan ymmärretty, mitä PRH:lta saatu tilasto on sisältänyt. Siitä huolimatta tilastoa on hyödynnetty veronalennusten lobbauksessa. Toinen vaihtoehto on, että EK on kaikin keinoin halunnut perustella yhteisöveroalennusten hyötyjä välittämättä siitä, että selvityksellä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Niin tai näin, molemmat vaihtoehdot aset tavat EK:n kyseenalaiseen valoon.” Finér muistuttaa, että yritysten verovälttely rapauttaa koko hyvinvointiyhteiskuntaa ja kasvattaa eriarvoisuutta. – Minusta ammattiliittojen pitäisi olla kiinnostunut yhtä lailla muustakin verotuksesta kuin työn verottami sesta. Jos omistamisen verotusta lasketaan, muut verot nousevat. Hyvinvointivaltio tarvitsee rahaa koulutukseen ja turvaverkkoihin, joista nimenomaan duunarit hyötyvät. Pitää myös muistaa, että julkisen sektorin palkat maksetaan verovaroista. Niillä tasataan palkkaeroja eri toimialojen välillä. l ”Yritysten verovälttely rapauttaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja kasvattaa eriarvoisuutta.” ”Jos omistamisen verotusta lasketaan, muut verot nousevat.” ”Säännöstöä pitää Suomessa tiukentaa veronkierron estämiseksi.” TEKI1804_3-58.indd 16 11.4.2018 13:38:53
4/2018 Tekijä 17 AJASSA VIERAILIJA Tulevaisuuden energia olemme me ”E nergiaverkko, kaukolämpölaitos, energiastrategia.” Kuulostaako tylsältä? Kyllä. Miksi? Siksi, että energia asiathan kuuluvat perinteisesti jonkun muun, yleensä ison energiayhtiön hoidettavaksi. Internet ja siihen kytketyt energialaitteet tuovat kuitenkin meidät kaikki aktiivisiksi toimijoiksi uusilla sähköisillä energiamarkkinoilla. Jos kasvihuonekaasupäästöjä halutaan rajoittaa, täytyy energian käyttöä sähköistää. Tämä tarkoittaa, että fossiilisten polttoaineiden polttamisesta luovutaan ja hiilivapaa sähkö ottaa pääenergialähteen roolin. Tällaista sähköä tuottavat uusiutuvat energialähteet ja ydinvoima. Volvo ilmoitti, että vuoden 2019 jälkeen sen kaikissa uusissa henkilö automalleissa on jonkinlainen sähkömoottori ja akku. On myös selvää, että uudet autot kytketään internetiin. Auto, sen tietoliikenneyhteys ja sähköakku tekevät autosta energiamarkkinoille osapuolen. Se voi kuluttaa sekä syöttää sähköä verkkoon tai varastoida sitä ilman, että auton käyttäjän tarvitsee asiasta huolehtia. Jos sähköjärjestelmässä tulee häiriö, säätöenergiaksi ei tulevaisuu dessa riennäkään PohjoisRuotsin vesivoimalan propellit, vaan parvi sähköautojen akkuja, jotka voidaan ohjelmoida tekemään erilaisia temppuja energiajärjestelmän hyväksi. Lisäksi auton haltija voi tehdä auton kuluttamalle sähkölle sellaisen sähkösopimuksen kuin haluaa. Tuuli, norppa tai vaikka ydinsähköä. Tai sähköä voi tuottaa omilla aurinkopaneeleilla. Kuluttaja siis voimaantuu osaksi ratkaisua ongelman sijaan. Entä miten on nyt? Kun tankkaamme autoa bensaasemalla, millaista osallisuutta voi kokea, ja millainen on dialogi, joka käydään asiakkaan ja öljyyhtiön välillä? Mitkä ovat asiakkaan vaihtoehdot? Dialogiin öljyyhtiön kanssa ei ole olemassa mitään edellytyksiä, pelkkä ajatuskin kuulostaa hassulta. Ja mitä tulee uusiutuviin polttoaineisiin, niiden osuus tankissa on määritelty uusiutuvan energian edistämistä koskevassa lainsäädännössä eduskunnassa. Tuntuu aika kaukaiselta. Internet ja siihen kytketyt energialaitteet murtavat tämän etäisyyden ja ne muodostavat tulevaisuuden sähköisen energiajärjestelmän ytimen. Myös teollisuuden prosesseja pitää sähköistää. Mielenkiintoinen esimerkki on SSAB:n hanke korvata kivihiili sähköllä tuotetulla vedyllä teräksen tuotannon raakaaineena. Tämä olisi merkittävä uusi tekniikka, sillä terästeollisuus kuluttaa 15 prosenttia maailman kivihiilestä ja vastaa 7 prosentista maailman kasvihuonekaasupäästöjä. Sähkö ei kuitenkaan ilmesty tyhjästä. Jos SSAB vaihtaisi kivihiilen sähköön, sitä kuluisi arviolta Suomen koko nykyisen ydinvoimatuotannon verran. Maailman energiakarttaa piirretään parhaillaan uudelleen. Aurinko sähkön tuotantokustannus parhaimmilla tuotantoalueilla on noin puolet pohjoismaisen pörssisähkön hinnasta. Tämä luo kilpailuetua aurinko vyöhykkeelle. Ei ole siis ihme, että äskettäin Saudi Arabia julkisti aikeensa investoida 200 miljardia dollaria aurinkovoimaan, jonka tuotanto teho olisi noin 15kertainen Suomen talviaikaiseen sähkön kulutukseen verrattuna. Sähkö mahdollistaa myös polttoaineiden valmistuksen ilmasta erotetusta vedestä ja hiilidioksidista. Eli energiaprosessien kääntä misen vastakkaiseen suuntaan kuin on totuttu. Suomessa tuotettiin ”poltto ainetta ilmasta” aurinkosähkön avulla VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT:n Soletair pilottilaitoksella. Sähköistyminen voi siis avata uusia, yllättäviä mahdollisuuksia kokonaan uudelle liiketoiminnalle tai uusille teollisuuden aloille. l ”Sähköistyminen voi avata mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle tai uusille teollisuuden aloille. ” PASI VAINIKKA Kirjoittaja on VTT:n johtava tutkija ja LUT:n dosentti. TEKI1804_3-58.indd 17 11.4.2018 13:38:54
On työttömyyden nujertamisen aika TEKI1804_3-58.indd 18 11.4.2018 13:38:58
4/2018 Tekijä 19 AJASSA ? T yöllisyysasteen nostaminen 75 prosent tiin on se kissa, joka kannattaa nyt nostaa pöydälle, sanoo Työ ja elinkei noministeriön neuvotteleva virkamies, valtiotieteen tohtori Pekka Tiainen. – Jos tällä hallituskaudella päästään 60 000 tai 80 000 työpaikan lisäykseen, niin sen jälkeen tarvittaisiin vielä 100 000 tai jonkin verran enemmän ja tavoite olisi saavutettu. Tähtäimen asettaisin vuosille 2023–2025. Myös korkeampi työllisyysaste 78 prosenttiin asti on mahdollinen edellyttäen, että ensin päästään yli 75 prosentin. Työvoimavaroja meillä on siihen tarvittava 200 000 ja enemmänkin. – Toisaalta kun työttömyysasteen tavoit teeksi on usein asetettu viisi ja monissa tulevai suuslaskelmissa 6–7 prosenttia, niin haastan, että miksi tyytyä tällaisiin lukuihin. Virittäisin kunnianhimon tason kolmeen prosenttiin. On siinä onnistuttu muissakin maissa kuten Japanissa, Norjassa ja Sveitsissä. Miksi ei meilläkin, Tiainen kysyy. KYSYNTÄ JA KOHTAAMINEN Tiaisen mukaan työllisyyden ja työttömyyden ongelmien ratkaisemisessa on kaksi pääväylää. Ensimmäinen on työvoiman kysynnän vahvis taminen eli työpaikkojen lisääminen. Toinen on kysynnän ja työnhakijoiden osaamisen ja tarpeiden kohtaaminen. – Jos kohtaaminen saadaan toimimaan paremmin, lisää se työpaikkojen määrää, mutta ei ratkaise työvoiman alikysyntää, joka johtuu siitä, että meiltä hävisi vuosien 1980 ja 2000 väli senä aikana teollisuudesta 100 000 työpaikkaa, ja 2000luvun alusta tähän päivään on hävinnyt toiset 100 000 työpaikkaa. Kansantalous pitää siirtää tasapainoon, jossa meillä on korkeampi työllisyys ja jossa se pyörii koko ajan alemman työttömyyden tasolla. – Samalla pitkäaikaistyöttömyys on kärki kysymys. Se pitää ratkaista. Tämä tarkoittaa vaikeasti työllistyvien työllistämistä ja ennalta ehkäisyä, että uutta ongelmaa ei enää synny. Tätä ei pidä nousuhuumassa unohtaa, vaan käyttää tilanne asian hoitamiseen. Tiaisen mukaan vientivetoinen kasvu tuottaa uusia työpaikkoja, mutta ei samassa mitassa kuin aikaisemmin. – Vuosikymmenen loppu tulee olemaan kohtuullisen hyvää kasvun aikaa. Vajaakäytössä olevia resursseja on kuitenkin niin paljon, että kasvun lisäys saadaan aikaan lisäämättä työvoiman kysyntää vastaavasti. Toisaalta tuotanto on pääomavaltaista, ja vienti perustuu aikaisempaa enemmän tuonnille. Talouskasvu ei korjaa rakenteellista ja vaikeaa työttömyyttä. Talouskasvun edellytyksistä täytyy Tiaisen mukaan pitää huolta. Suomen elintaso on riippu vainen kansainvälisestä kaupasta. Vapaakaupan rinnalla tärkeää esimerkiksi on saada kauppaso pimukset aikaan Britannian kanssa ja turvata Venäjän kauppa. Toisaalta myös talouden kansainväliset ja kotimaiset riskit ovat Tiaisen mukaan olemassa. – Tämä kaikki pitää ottaa realistisesti huomioon, että osataan toimia ajoissa oikealla tavalla. Säästytään sitten vähemmillä vaurioilla. On työttömyyden nujertamisen aika Työllisyysasteen tavoitteeksi pitää asettaa 75 prosentin ylittäminen ja työttömyysasteen tavoitteeksi kolmen prosentin taso. Pitkäaikaistyöttömyys pitää taltuttaa niin, että ongelma ei enää uusiudu. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan tukku keinoja ja hyvät työvoimapalvelut. TEKSTI PETTERI RAITO KUVITUS TUOMAS IKONEN TEKI1804_3-58.indd 19 11.4.2018 13:39:00
20 Tekijä 4/2018 Välineet työllisyyden ja työttömyyden hoitamiseksi – Isossa kuvassa työaikojen uudistaminen työntekijöiden turvasta samalla huolehtimalla avaisi mahdollisuuksia työllisyysasteen nosta miseen. Silloin työttömyysturvamenoista sääs tyisi rahaa, joka olisi järkevä kanavoida luomaan parempaa työllisyyttä. Tiainen näkee myös Saksan minijob ja medijob työmarkkinoissa huomionarvoisia piirteitä. – Niitä on kritisoitu pienestä palkkatasosta, mutta se pointsi niissä on, että kun ihmiset tarvitsevat tilapäistä työtä, on niitä olemassa, niille on luotu toimiva työnvälitys ja palkka on työehtosopimusten mukainen. Myös Britannian universal credit malli, jossa sosiaaliset etuudet maksetaan yhdellä kertaa yhdeltä luukulta, on tarkastelemisen väärti, enkä lähde suoraan torju maan perustuloajatuksiakaan, mutta se ei korvaa työllistämistä. Suomessa on tällä hetkellä noin 100 000 alityöl listettyä osaaikaista työntekijää eli ihmistä, jotka haluaisivat tehdä enemmän töitä kuin tarjolla on. – Työntekijöiden kannalta siihen tulisi posi tiivinen suunta, jos omavalintaisuus saataisiin lyhyemmissä työajoissa toimimaan. Silloin isossa kuvassa kokoaikatyö olisi suurin piirtein sama kuin nytkin, mutta omasta valinnasta lyhyempää työaikaa tekevien määrä olisi suurempi. Tiaisen mukaan on tärkeää pystyä yhdis telemään erilaisia työaikoja ihmisten elämän tilanteisiin niin, että se mahdollistaa korke amman työllisyyden. Silloin puhutaan perheistä, opiskelijoista, ikääntyneistä ja esimerkiksi siitä, että nykymallit eivät ole riittäviä aikuis opiskelijoiden toimeentulon kannalta. PALKKATUKI TUKITYÖLLISTÄMISEN MUOTONA Yhteiskunnan ylläpitämää tukityöllistämistä tarvitaan vaikean työllistymisen hoitamisessa. Tiainen on korostanut palkkatuen käyttöä. – Työnantajalle maksettavalla palkkatuella katetaan puute työntekijän ja työssä vaaditun osaamisen välillä. Tuen tarve poistuu, kun osaaminen kehittyy. Näin vaikeasti työllistyvät voidaan nostaa samalle viivalle muiden kanssa niin, että samalla voidaan turvata työehtosopi musten mukaiset palkat. – Palkkatuki ei vääristä kilpailua, koska jokainen työnantaja voi sitä käyttää. Jos on pienyrittäjä, eikä voi palkata kokoaikaisesti, voi palkata lyhyemmäksi ajaksi. Työntekijän pitää silloin saada palkkatukea, että voi olla samaan aikaan useamman yrittäjän palveluksessa. Mallia voidaan kehittää esimerkiksi palkkatukisetelillä ja siten, että jos työtön löytää työnantajan, voisi hän vaihtaa työttömyysturvan palkkatueksi. Tiainen suosittelee palkkatuen käytön tuntuvaa lisäämistä. Olennaista hänen mukaansa on, että suoralla työllistämisellä ja palkkatuella saadaan tehokas vaikutus hankkia töitä työttömyyden pidentymisen katkaisemiseksi verrattuna erilai siin muihin malleihin. Pekka Tiaisen mukaan työllisyyden ja työttömyyden ongelmien hoitamisen välineet talouskasvun rinnalla ovat pääpiirteissään työpaikkoja lisäävät työaika ja veroratkaisut, tukityöllistäminen, työt tömyyttä alentavat toimenpiteet, eläkkeet ja hyvät työvoimapalvelut. Työaikaratkaisut sijoittuvat Tiaisen toimenpi delistan kärkeen. – Työaikakeskustelu pitää avata monipuolisesti ja nähdä, että emme ole umpikujassa. Keinoja on tarjolla. Ratkaisuja pitää kuitenkin hakea neuvottelujen kautta edeten. Toisaalta ratkaisut eivät saa johtaa palkkojen tai työehtojen polke miseen. Paikallisen sopimisen taustalla on hyvä pitää voimassa työntekijöille tietyt perusasiat turvaavat raamisopimukset. – Olemme sellaisen työaikareformin äärellä, että kahdeksan tuntia päivässä ja viisi päivää viikossa voi olla pohjana, mutta digitalisoituva maailma, uudelleenorganisoituva ja verkottunut tuotantoprosessi muuttavat työn organisoinnin ja tekotavan. Sitä ei pitäisi työntekijäjärjestöjen päästää menemään villinä käsistä, vaan olla tutkimassa, mikä se muutos on ja miten siinä pitää työaikamallit rakentaa. Esimerkiksi mahdollisista kehittämislin joista Tiainen nostaa Pekka Peltolan esittämän 6+6 työaikamallin. – Ajatuksena on se, että tilat ja laitteet ovat käytössä 12 tuntia vuorokaudessa, eivät pelkästään kahdeksan tuntia, jolloin säästöä tulee pääomasta. Työt hoidetaan kuuden tunnin työvuoroilla, jolloin ihmisten tuottavuus on parempi, kun työaika on vähän lyhyempi. Toisaalta hän löytää harkinnan arvoisia ominai suuksia Saksan ja Itävallan kurzarbeit malleista. – Ideana on, että huonona aikana voidaan tehdä lyhyempää työaikaa aina puoleentoista vuoteen asti ilman, että sitä kompensoidaan myöhemmin, että sen ei tarvitse olla keski määrin jotain. Valtio maksaa siihen korvauksen. Työntekijöiden etuna on lomautuksilta ja irtisa nomisilta välttyminen, mihin liittyy näköala, että jossain vaiheessa työt jälleen lisääntyvät. Tähän pitäisi kuitenkin kytkeä työntekijän oikeus tehdä töitä usealle työnantajalle yhtä aikaa. – Työnantajan etuna olisi se, että osaava työvoima ei huonompana aikana katoaisi minne kään, vaan olisi käytössä, kun kysyntä ja tilaus kanta vahvistuvat. Suomessa työttömyysturvan on vuodesta 2010 saanut lyhennyspäiviltä täytenä ilman, että ansiotulo sitä leikkaa. Tämä on askel kurzarbeit mallin suuntaan. TEKI1804_3-58.indd 20 11.4.2018 13:39:00
4/2018 Tekijä 21 AJASSA – Valtiota työllistämään velvoittanut vuoden 1988 työllisyyslaki painoi pitkäaikaistyöttömien määrän alimmillaan 3 000:een. Sitten määrä räjähti laman aikana, jolloin palkkatukityöllis tettyjä oli enimmillään liki 70 000. Nyt vastaava luku on runsaat 20 000. Palkkatuen käyttöä pitäisi lisätä paljon niin, että ihmisiä saadaan työllis tettyä määräajoiksi, millä saadaan ajettua pitkä aikaistyöttömyyttä alas. – Palkkatuki on yhteiskunnalle halpaa siksi, että ansiot tulevat työttömyysturvan tilalle ja ihmiset maksavat enemmän veroja. Yhteiskunta hyötyy yksityisellä puolella mukaan tulevasta työnantajien rahoitusosuudesta. Jos yhteiskunta työllistää itse, on malli suurimmalta osaltaan itsensä rahoittava. Tämä pitäisi pystyä suuntaa maan niin, että palkkatuetut työt eivät syrjäytä muita työpaikkoja. Tiainen nostaa työllistämiskeskustelussa esiin myös kolmannen sektorin merkityksen. – Punainen Risti, työttömien ja muut järjestöt hoitavat juuri sellaista työllistämistä, mitä muut tahot eivät hoida. Ongelmana on omarahoituksen puuttuminen ja se pitää ratkaista. ELÄKÖITYMISESTÄ LISÄKEINO PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN KATKAISUUN Suuri osa nykyisistä pitkäaikaistyöttömistä jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. – Merkittävä osa pitkäaikaistyöttömyydestä on kuitenkin hoidettavissa työllistymisen kautta. Asia pitää hoitaa niin, että uutta pitkäaikaistyöttö myyttä ei synny. Se on avainkysymys työllisyyden nostamisessa ja työttömyyden alentamisessa. Samalla pitää nähdä, että kaikki eläköityminen ei kulje vanhuus eläkkeen kautta, vaan joissain tapauksissa Ilkka Taipaleen tunnetuksi tekemät työkyvyn arviointiin perustuvat eläkeratkaisut ovat perusteltuja. – Toisaalta työkyvyttömiä on edelleen aivan liikaa. Siihen tarvitaan omat paukkunsa esi merkiksi kuntouttavana työtoimintana, joka on ali rahoitettua. Lisäksi tärkeä seikka on, että työllis tymisen ja pienituloisten tulotason nousun myötä saadaan poistettua myös ulosottoongelmia. Veropolitiikan saralla Tiainen arvioi yleiset veron kevennykset työllisyyden kannalta tehottomiksi. – Mahdolliset veroratkaisut on kohdistettava työvoimavaltaiseen yritystoimintaan. Siksi olen kannattanut arvonlisäveron alarajan nostamista tai porrastamista. Myös muiden mallien pohti mista tarvitaan. Esimerkkejä ovat negatiivinen tuloverotus, jossa verovähennys on aluksi veroa suurempi työllistämisen edistämiseksi, ja varal lisuusvero, joka pitäisi ottaa jonkin tasoisena uudestaan käyttöön. MYÖNTEINEN VIRE TYÖVOIMAPALVELUIHIN Tiainen ehdottaa muutosta työvoimapalvelujen nykyiseen malliin, jossa palveluja tarjoavat viran omaiset ovat samalla sanktioiden langettajia. – Isoihin kaupunkeihin voitaisiin perustaa Tanskan jobcentereistä sovellettuja palvelukeitaita. Ne voisivat olla esimerkiksi kauppakeskuksiin perustettuja avoimia tiloja, joissa voisivat vapaasti käydä nuoret ja ikääntyneemmät työtä tekevät ja työttömät työnhakijat, ja joissa työnantajat voisivat yhtä lailla käydä tutustumassa työnhakijoihin. – Niissä olisi avoimia työpaikkoja, koulutus tarjontaa, henkilökohtaista opastusta, työpaik kaesittelyjä, elinkeinoelämän tietoiskuja ja ennen muuta palveluja ilman pelkoa sanktioista. – Ilmapiiri muodostuisi valoisaksi niin kuin sen olla pitääkin. Työnhaku on ihan normaalia toimintaa. Se on osa tätä meidän elämistä, Tiainen toteaa. l Lue Pekka Tiaisen perustelut vahvalle työvoimapolitiikalle: tekijälehti.fi ? TEKI1804_3-58.indd 21 11.4.2018 13:39:01
22 Tekijä 4/2018 VÄITTÄJÄT Onko lakko-oikeus kohdallaan? TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT LAURI ROTKO MIKSI LAKKO-OIKEUS ON AY-LIIKKEELLE NIIN TINKIMÄTTÖMÄN PYHÄ? TAPIO BERGHOLM: Suomessa on aika hyvä tasapaino työlain säädännössä. Irtisanomispuolella monet asiat ovat muissa Pohjoismaissa paremmin, ja tässä ympäristössä lakkooikeus on viimeinen mahdollisuus, jota meillä käytetään harkiten ja harvoin. Olen ollut huolissani siitä, että työtaisteluosaaminen alkaa kadota: työtaisteluita ei oikein osata aloittaa eikä lopettaa. ILKKA OKSALA: On sanottava, että tesneuvotteluihin liittyviä lakkoja on viime vuosina ollut erinomaisen vähän. Toisin kuin jotkut ennustivat, ei päättymässä oleva liittokohtainen tes kierros johtanut laajoihin työrauhahäiriöihin, päinvastoin niitä oli erittäin vähän. Asioita on voitu sopia ja se takaa parhaiten työrauhan. Lailla on taattu oikeus painostaa toista osapuolta, mutta sen oikeuden käytön vastuullisuus on se, mitä EK haluaa korostaa. BERGHOLM: Myös työnantajalla on mahdollisuus työtaistelu toimenpiteisiin. Heillä on työsulkuoikeus, jota ei ole kaikissa maissa. Tällä kierroksella ensimmäinen työtaistelutoimi oli MaRapuolen pistotyösulku, joka on uutta taktiikkaa. ONKO SUOMALAINEN AY-LIIKE VASTUULLINEN LAKKOASEEN KÄYTTÄJÄ? OKSALA: Lakkojenkin jälkeen meillä on aina sovittu, ja vielä parempi on, että kyetään sopimaan ilman työtaisteluja. On iso epäkohta, että seuraamukset laittomista lakoista ovat vaati mattomia, ja siksi niitä on valitettavan paljon. Viime aikojen ilmiö ovat hallitusta vastaan suunnatut poliittiset lakot, joiden taloudellinen kustannus tulee kuitenkin yksityisen sektorin ja työnantajien maksettavaksi. Poliittisten lakkojen osalta haluan korostaa vastuullisuutta niiden käyttämisessä. BERGHOLM: Työtuomioistuin on jo 1970luvulla linjannut, että lainsäädäntöön kohdistuneet työtaistelut ovat laillisia. Pääosa laittomista lakoista on taas lyhyitä mielenosoituksia, jotka liittyvät irtisanomisiin tai toimipisteiden sulkemisiin, ja itse kutsun niitä surulakoiksi. Niiden taloudellinen merkitys on pieni, koska ne ovat lyhyitä tai kohdistuvat yrityksiin, joita ollaan joka tapauksessa sulkemassa. Se, että meillä olisi runsas sopimusten vastaisten lakkojen suma, ei pidä paikkaansa. OKSALA: Muutaman tuhannen euron hyvityssakot eivät ole missään suhteessa siihen taloudelliseen tappioon, mikä yritykselle syntyy. Yritys lopettaa toimintansa harvoin kokonaan, ja jos väkeä joudutaan vähentämään taloudellisista syistä, sen tilan netta ei helpota, että työntekijät kohdistavat omaan yritykseensä laittoman lakon. BERGHOLM: Ymmärrän hyvin, että työnantajat liioittelevat taloudellista merkitystä. Mutta sillä tuskin on vaikutusta, jos yhdeksi iltapäiväksi lähdetään suutuspäissään pois työpaikalta. OLIKO KOHTUULLINEN TOIMENPIDE, KUN AKT UHKASI LAITTAA SATAMAT KIINNI MUUTAMAN KYMMENEN IHMISEN SOPIMUSRIIDAN TAKIA? BERGHOLM: Se oli laillinen toimenpide, ja vain uhkaus joka ei lopulta toteutunut. Sopimukset syntyvät, kun punnukset ovat riittävän suuret. Paras lakko on kuitenkin se, joka ei ala koskaan. Mutta kuten tuossakin, kyse on usein isoista periaatteellisista asioista, kuten sopimusoikeudesta. TAPIO BERGHOLM ERIKOISTUTKIJA SAK TEKI1804_3-58.indd 22 11.4.2018 13:39:10
4/2018 Tekijä 23 AJASSA OKSALA: On työnantajan kannalta hyvin haastavaa, jos kyseessä on kahden liiton välinen reviiritaistelu, kuten tässä oli. On kohtuutonta, jos painostus kohdistuu vuosikymmeniä sopimuksia hyvässä hengessä tehneeseen työnantajaan sekä koko Suomen vientiin. SOPIVIA TILASTOJA LÖYTYY MOLEMPIEN TARPEISIIN. MITEN PALJON LAKKONOKITTELUSSA ON KYSE PROPAGANDASODASTA? OKSALA: Meille tärkeä kysymys on, pitäisikö lakkooikeutta rajoittaa suhteettomien tukilakkojen osalta, jossa erittäin pientä lakkoa tuetaan täysin sivullisiin kohdistuvalla isolla tukilakolla. Tästä on käyty keskusteluja, ja toivomme, että ne jatkuvat ja johtavat muutoksiin. BERGHOLM: Pitää muistaa, että työnantajajärjestötkin ovat keränneet jo 1980luvulta yhteistä työtaistelukassaa, jolla rintama pidetään koossa. Meillä ei ole kauhean isoa erimie lisyyttä siitä, kuinka paljon lakoissa menetetään työpäiviä. Kiistaa on niiden yritystoiminnalle tulevan taloudellisen haitan määrästä. OKSALA: Lakkojen vaikutuksissa Suomen erottaa monesta muusta maasta se, että me olemme saari, jonka länsimarkkinat ovat muutaman sataman varassa. KeskiEuroopassa on helpompaa käyttää naapurimaiden satamia työtaistelutilanteessa. Nykyisissä kustannustehokkaissa prosesseissa ei pidetä myös kään isoja varastoja, ja siksi tuotanto on paljon haavoittuvampaa kuin ennen. Pienilläkin selkkauksilla on iso merkitys. TYÖMARKKINANEUVOTTELUT OVAT AINA ANTAMISTA JA SAAMISTA. MITÄ TYÖNANTAJAT VOISIVAT TARJOTA VASTINEEKSI LAKKO-OIKEUKSISTA NEUVOTELTAESSA? OKSALA: No niitä tarjouksia ei käydä läpi tässä. Työrauhaa koskevan lainsäädännön parantamisesta oli keskusteluja, mutta ne valitettavasti jäivät kikyprosessin jalkoihin. Mutta ongelmat eivät ole poistuneet. BERGHOLM: Jos suomalaista työelämää ja taloutta halutaan kehittää, kannattaisi panna paukkuja työsuojeluun ja työtapa turmien ehkäisyyn, koska niissä työntekijöiden ja työnantajien menetykset ovat suuremmat kuin työtaisteluissa. Sillä lailla kaikki voittaisivat ja turha julkisuusnokittelu olisi niukempaa. ALUSSA SANOTTIIN, ETTÄ TYÖTAISTELUOSAAMINEN OLISI KATOAMASSA. PITÄÄKÖ MEIDÄN OLLA HUOLISSAAN? OKSALA: Ei meillä ole ollut viime vuosina lakkoja, jotka olisivat venähtäneet... Toki maailma voi muuttua huonompaan suuntaan. Mutta haluan suhtautua näihin asioihin myönteisesti, ei vain epäkohdat edellä. BERGHOLM: Molemmat osapuolet ovat varmasti kompromissi hakuisempia kuin aiemmin. Voi kuitenkin olla, että jossain vaiheessa jommallakummalla puolella kuvitellaan, että neuvottelutoiminta olisi jotenkin erityisen helppoa tai hauskaa. Lakot vievät molemmilta tuloja, ja siksi lakkoon ei pidä mennä kevytmielisesti. Ja sitten kun lakko loppuu, se pitää tehdä yhdessä eikä jatkaa sen jälkeen oikeustoimilla puolin tai toisin. l ILKKA OKSALA JOHTAJA EK LAKKO-OIKEUS ON PERUSOIKEUS Ensimmäiset kirjalliset maininnat lakoista löytyvät Egyptistä 3 000 vuoden takaa. Lakko on työntekijöiden yhteinen päätös jäädä pois töistä ja sillä halutaan painostaa työnantajaa erilaisissa neuvottelutai kiistatilanteissa. Lakkoa käytetään erityisesti tilanteessa, jossa työehtosopimusneuvottelut ovat kesken ja ollaan ns. sopimuksettomassa tilassa. Kun työehtosopimus on voimassa, työrauhavelvoite on voimassa ja työehtosopimuksessa sovittuihin asioihin kohdistuvat lakot ovat kiellettyjä. Myös työnantajalla on Suomessa oikeus työtaistelutoimenpiteisiin. Työnantaja voi käyttää työsulkua, jolloin se estää töihin tulon ja keskeyttää palkanmaksun. Katso Tekijän verkkolehden sivuilla video, kuinka lakko-oikeutta jaoteltiin pala palalta: tekijälehti.fi VIDEO TEKI1804_3-58.indd 23 11.4.2018 13:39:17
24 Tekijä 4/2018 Ratkaiseva Tampere Sisällissodan käänteentekevät hetket olivat käsillä maalis–huhtikuun vaihteessa, kun taisteltiin teollisuuskaupunki Tampereen hallinnasta. Yhteenotosta tuli sodan verisin ja se muistetaan Pohjoismaiden suurimpana asutuskeskustaisteluna. TEKSTI MARITA VIINAMÄKI KUVAT TYÖVÄENMUSEO WERSTAAN KUVA-ARKISTO T ampereen kaupungin valtaaminen oli valkoisen johdon ja sen ylipäällikön, C.G.E. Mannerheimin, ajatuksissa jo helmikuun puolella. Siihen, että valkoiset päätyivät suuntaamaan vastahyökkäyk sensä Tampereelle, eikä esimerkiksi Viipuriin, oli sotilaalliset ja poliittiset syynsä. Sotilaallisia syitä olivat punaisten toiminnan keskittyminen Hämeeseen ja Haapamäen risteys aseman turvaaminen, mutta nämä syyt eivät ilmeisesti ratkaisseet asiaa. Päätös syntyi Mannerheimin mielessä ennen muuta siksi, että Saksan sotilaallinen avunanto varmistui. Ylipäällikkö halusi valkoisten saavuttavan näyttävän oman voiton ilman saksalaisten apua. Maaliskuun puolivälissä alkanut vasta hyökkäys etenikin vauhdilla. Tampereen ratayhteys etelään katkesi 24. maaliskuuta ja pari päivää myöhemmin kaupunki jäi kokonaan hallituksen joukkojen saartamaksi. Menestyksen vuoksi punaisten taistelutahdon ajateltiin olevan heikko. KAUPUNKIA EI ANNETA HELPOLLA Antautumiskehotusta pohdittiin punakaartin esikunnassa 26. maaliskuuta. Hugo Salmelan johtama esikunta päätti kuitenkin, että kaupungista taistellaan viimeiseen mieheen. Valkoiset olivat jo aloittaneet hyökkäyksensä kaupunkiin ja vallanneet Messukylän hurjien taisteluiden myötä. Punaisilla oli vielä toiveissa, että Eino Rahja saisi tuotua apujoukkoja kaupungin puolustamiseen, mutta nämä joukot eivät koskaan pystyneet murtautumaan saarrettuun kaupunkiin. Kiirastorstain 28.3. taistelu Kalevankankaalla oli ankara. Valkoiset olivat aloittaneet hyökkäyksen idän suunnalta, mutta eivät suurista tappioista huolimatta vielä päässeet keskustan kortteleihin. Rintamalinja kulki venäläisiltä kasarmeilta hautausmaan länsireunalle. Valkoisia kaatui yli 200, joista jääkäreitä 28. Haavoittuneita oli satoja. Punaisia kaatui noin sata. Näkymä Tammelan kaupunginosasta taistelujen jälkeen. Tammelan ja Kyttälän kaupunginosat paloivat sodassa lähes täysin. TYÖVÄENLIIKE 100 VUOTTA SITTEN EI N O A N TE RO BE RG IU S 24 Tekijä 4/2018 PIIRITETTY TAMPERE JA SIVIILIT Kaupungin piiritysrenkaan sisälle oli valtauksen alkaessa jäänyt noin 45 000 siviilihenkilöä. Heihin kuuluivat niin esikaupunkien asukkaat kuin pohjoisesta tulleet pakolaisetkin. Piiritetyssä kaupungissa oli koko ajan tukalampi olla. Ihmiset kulkivat tavaranyytteineen hakien suojaa kellareista sekä esimerkiksi Tampereen tuomiokirkosta ja Aleksanterin kirkosta. Sisävalaistus kiellettiin iltaja yöajaksi 26. maaliskuuta, joten aikaa vietettiin pimeässä niukkenevin elintarpein. Sähkön ja veden jakelu päättyi muutama päivä ennen taistelujen loppumista. Erityisesti kiirastorstain jälkeen pommitukset sytyttivät taloja tuleen. Harhaluodit olivat uhkana kaduilla. Vastahakoisia kaupunkilaisia yritettiin värvätä punakaartin työkomppanioihin. Tampereen piiritystaistelussa kuoli 70 siviiliä ja noin parituhatta ihmistä joutui kodittomaksi asuinhuoneistojen tuhouduttua. TEKI1804_3-58.indd 24 11.4.2018 13:39:23
4/2018 Tekijä 25 AJASSA Samaan aikaan kun hautausmaalla taisteltiin, valkoiset hyökkäsivät myös etelästä kohti Ratinaa aina Viinikanojalle asti ja koillisesta Lapinniemeen asti. Läntisellä rintamalla hyökkääjät eivät päässeet eteenpäin. Idästä tulevat valkoiset tarvitsivat hengähdystauon, minkä jälkeen he 3. huhtikuuta aloittivat hyökkäyksen uudestaan tunnin tykistökeskityksen jälkeen. Punaisten vastarinta jatkui kovana, mutta valkoiset etenivät katutaisteluissa lopulta kaupungin keskustaan. Valkoisia kaatui jälleen yli 200 ja punaisia 180. Keskikaupungilla punaisten viimeisenä tukikohtana oli raatihuone, jota miehittivät varsinkin sitkeästi puolustautuvat naiskaartilaiset. Huhtikuun 5. päivänä raatihuoneen puolus tajat joutuivat antautumaan. Punakaarti vetäytyi Pispalaan, jossa punaiset olivat Aatto Koivusen johdolla pitäneet asemansa tähän asti. Taistelun jatkamiselle ei kuitenkaan ollut enää edellytyksiä. Punaiset antautuivat, ja valkoinen vaate nostettiin Ilomäen näkötorniin Pyynikinharjulle. Ennen antau tumista satoja punaisia pakeni ylipäällikkö Verner Lehtimäen johdolla Näsijärven kautta kiertämällä omien puolelle. Tampereen Kauppatori oli valtauksen jälkeen täynnä vankeja, yhteensä heitä oli noin 11 000. Vangit vietiin vanki leirille Kalevankankaan venäläisille kasarmeille. Valkoisia on arvioitu kaatuneen yhteensä 700–900 henkeä. Punaisia kuoli noin 2 000, joista yli puolet teloitettuja vankeja. KARVAS TAPPIO Ison tehdaskaupungin menetys oli punaisille kumouksellisille valtava tappio, ja Tampereen taistelu siten sodan käänne kohta. Punaisten taistelukykyisten joukkojen määrä pieneni radikaalisti ja paljon kalustoa jäi valkoisille. Myös Raudun kiivas taistelu Karjalan kannaksella samoihin aikoihin oli päättynyt punaisten häviöön. Punaisten tilanteen toivotto muutta lisäsi saksalaisten joukkojen maihinnousu Hangossa 3. huhtikuuta. Punaisten pakolaisten joukot pyrkivät itää kohti taistellen välillä ankarasti saksalaisia vastaan. Lahdessa punaiset antautuivat huhtikuun lopulla, jolloin myös Viipuri siirtyi valkoisille. Helsingin valkoiset olivat vallanneet 12. huhti kuuta. Viimeiset punaiset antautuivat Pyhtään Ahvenkoskella 5. toukokuuta. Punaisten johdosta enin osa oli siirtynyt rajan yli itään. Edessä oli jälkiselvittelyjen aika. l Vankirivistöjä nykyisellä Keskustorilla Tampereen taistelujen päätyttyä huhtikuussa 1918. TEKI1804_3-58.indd 25 11.4.2018 13:39:26
l Pienten yritysten on ollut vaikea päästä mukaan suur yritysten tarjouskilpailuihin. Usein pienen yrityksen osaa mista ei tunneta, eikä yli 50 miljoonan euron liikevaihdon yrityksillä ole aikaa käydä läpi pieniä startupyrityksiä. Industryhack Oy lähti madaltamaan tätä kynnystä kolme vuotta sitten. Nykyisin prosessi etenee siten, että suur yrityksiltä tulee tarjouspyyntö tai toive jonkin asian kehittämiseksi. Industry hackin operatiivisen johtajan Mikael Hautalan mukaan tavallisimmin kyse on uuden tuotteen tai palvelun kehittämisestä tai tuotannon tai markkinoinnin pullonkaulasta. Usein tiedetään vain haaste, mutta ei sen ratkaisua. Hautala huomauttaa, että ulkopuoliset voivat nähdä ongelma kohdat helpommin. Kun ongelmaa lähdetään purkamaan, kustakin kilpailuun mukaan päässeestä yri tyksestä valitaan noin kolmen hengen tiimi, jossa on ICTasiantuntijan lisäksi yleensä palvelumuotoilun ja/ tai tuotantotalouden osaajia. Toimeksiantona on ollut esimerkiksi tehdä aurinko kennojen ostaminen mahdol lisimman helpoksi. Mikä tahansa pieni tai keskisuuri yritys ei pääse mukaan, vaan halukkaan on ensin rekisteröidyttävä Industryhackin verkkopalveluun ja esitettävä osaamisensa. Rekisterissä on yli 500 yritystä, joista noin sata on ulkomaisia. Itse kilpailu on moniportainen. Ensin Industryhackin verkkosivuilla julkaistaan haaste, johon halukkaat yritykset tekevät hakemuksen. Tavallisesti hake muksia tulee parikymmentä, joista valitaan usein kuusi parasta ensimmäiseen asia kasvaiheeseen. Kilpailija pääsee kehittä mään ideaansa suuryrityksen kanssa kahdeksi päiväksi, jolloin valmistetaan prototyyppi ja esitetään se tuoma ristolle. Yritys saa tästä 1 500 euron palkkion. Prototyypeistä valitaan yleensä kaksi pilotointivaiheeseen. Kahdeksan viikon aikana testataan, toimiiko idea. Tästä yritykset saavat kukin 20 000 euron palkkion. Asiakasyritys päättää, riittävätkö näytöt sopimuksen tekemiseen. Silloin puhu taan sadoistatuhansista euroista. Asiakkaina on neljännes Suomen sadasta suu rimmasta yrityksestä, mm. Konecranes, Wärtsilä, Ponsse ja Stora Enso. Suomen lisäksi Industryhackin asiakkaina on suuryrityksiä Ruotsista, Saksasta ja Japanista. KEKSINTÖ 26 Tekijä 4/2018 Innovaatiokilpailuilla isoja tilauksia pienyrityksille TEKSTI BIRGITTA SUORSA/UP KUVA INDUSTRYHACK ERI TIETEENALOJA YHTEEN Teollisuuden lisäksi Industryhackin asiakaskunta on laajentunut kauppaan, palveluihin ja tuotemerkkeihin. Ratkaisuja etsitään laajasti soveltaen eri tieteenaloja. Vajaa kaksi vuotta sitten Industryhack oli mukana VTT:n isännöimässä Hack The Waste -kiertotaloustapahtumassa. Tuolloin voittajaksi valittiin Mushroom Powe r -joukkue, joka keksi käyttää sateen pilalle kastelemaa puuhaketta sienten kasvualustana. Kilpailijat tunsivat sienet ja osoittivat, että puuhakkeesta ja sienistä voidaan jalostaa monikäyttöistä, nahankaltaista materiaalia esimerkiksi huonekalujen valmistukseen. Alkuperäisen materiaalin arvo kasvoi 50-kertaiseksi. INNOVAATIOITA ON VAIKEA MITATA Innovaatioita on vaikea mitata, sanoo professori Otto Toivanen Aaltoyliopistosta. Tavaroiden innovaatioita voidaan toki mitata patenttien määränä ja tuottavuuden kasvuna, mutta kokonaisvaikutuksesta on vaikea sanoa mitään. Palveluiden innovaatioiden vaikutuksia on vaikeampi arvioida, eikä niihin yleensä saa patentteja. Toivasen mukaan muutokset yritystoiminnan sääntelyssä, koulutuksessa ja työmarkkinoilla voisivat vauhdittaa innovaatioita enemmän kuin erilliset innovaatiosatsaukset. Huomiota vaatisi, kuinka sukupuoli ja kotitausta vaikuttavat hakeutumiseen eri oppialoille. Asiantuntijoiden siirtymistä työpaikasta toiseen tulisi helpottaa muun muassa tarkastelemalla kilpailukieltosopimusten tarpeellisuutta ja tasoa sekä antamalla ulkomailta Suomeen tuleville asiantuntijoille verohelpotuksia. PALVELUVIENTI KASVAA Suomi on ostanut ulkomaisia palveluita enemmän kuin se on vienyt. Viime vuoden lopulla palveluiden vienti nousi Tilastokeskuksen mukaan tasapainoon tuonnin kanssa. Palveluiden suurin vientierä olivat televiestintä-, tietotekniikkaja tietopalvelut. Kasvua oli liikeelämän palveluissa ja kuljetuksessa. Tilastokeskuksen mukaan palveluvienti alkoi kasvaa voimakkaasti jo vuonna 2006. Tuolloin palveluviennin osuus kokonaisviennistä oli 13 prosenttia, viime vuonna 30 prosenttia. Tavaroiden vienti kattaa enää 2/3 kokonaisviennistä. On muistettava, että palveluja ja tietotekniikkapalveluja viedään myös monien tuotteiden osana. Näitä ovat esimerkiksi hisseihin kuuluvat huoltojärjestelmät. TEKI1804_3-58.indd 26 11.4.2018 13:39:28
4/2018 Tekijä 27 LYHYET AJASSA HAKANIEMI Teollisuusliiton keskustoimiston katolle asennettiin maaliskuussa uusi valomainos. Vuodesta 1965 palvellut Metallityöväen liiton neonvalomainos oli kiinteä osa katukuvaa. Uutisista tuttua kylttiä pidettiin myös ay-liikkeen symbolina. Vanha valomainos oli energiasyöppö: pahimmillaan neonputket kuluttivat sähköä jopa 7 000 wattia tunnissa. Uudet led-teknologialla valaistut kyltit kuluttavat sähköä vain murto-osan. Katso video: teollisuusliitto.fi > Ajankohtaista > Keskustoimistolla uusi kyltti käytössä ? TULOPOLITIIKAN AIKAA KANSISSA AY-LIIKE SAK:n historiasarjan neljäs osa Laatua ja vapaa-aikaa – Tulopolitiikan aika II julkaistiin maaliskuun lopussa. Tapio Bergholmin kirjoittama teos käsittelee tulopolitiikan aikaa vuodesta 1977 eteenpäin. 1970luvun lopulla ammattiyhdistysliikkeen jäsenmäärä alkoi kasvaa ja Suomen suurin palkansaajajärjestö SAK pyrki tarjoamaan ratkaisuja työelämän ongelmakohtiin. Teos keskittyy vuosiin, jolloin Suomi muuttui palkka työ yhteiskunnaksi ja samalla luo mielenkiintoisen katsauksen myös SAK:n historiaan. KERRO KOKEMUKSISTASI TUTKIMUS Teollisuusliitto osallistuu työelämän haasteita selvittävään tutkimukseen Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen yhteisessä hankkeessa (IJDFIN). Kutsu kyselyyn on lähetetty satunnaisesti 5 000 Teollisuusliiton jäsenelle. Mikäli olet saanut kutsun sähkö postiisi, käytäthän mahdolli suuttasi kertoa kokemuksistasi. Hankkeesta saatavaa tietoa hyödyn netään työolojen kehittämisessä. Kysely on lähetetty myös otokselle PAMin, OAJ:n ja Pron jäseniä. Hankkeen rahoittaa Suomen Akatemia. LUETUIMMAT MAALISKUU tekijälehti.fi ? Det går lysande för Herrmans ? Toimija : Janne Maikola ? Harrastaja : Valokuvaaja Kimmo Virta ? Teollisuusliitto uudistaa sopimustoimintansa ? Jäivätkö teollisuuden palkankorotukset kuntien jalkoihin? OSALLISTU TYÖVÄEN VAPPUUN! Etsi lähin tapahtuma SAK:n sivuilta: www.sak.fi MURIKKA-OPISTO 26.-27.5.2018 Suomen sisällissota 1918 kosketti koko kansaa. Verinen sota ei armahtanut ketään – ei lapsiakaan. Kaikki eivät osallistuneet asein, mutta sodan arki löi leimansa jokaiseen. Syntyneet arvet olivat syviä ja pitkäaikaisia. Keväällä sisällissodasta tulee kuluneeksi 100 vuotta. Seminaarissa tutustumme vuoden 1918 tapahtumiin ja niiden kaikuihin. Millainen oli yhteiskunta, joka sodan synnytti? Miten sodasta selvittiin, palattiin työhön ja arkeen? Miten sotaa käsiteltiin tarinoin ja lauluin? Seminaari rakentuu luennoista, keskusteluista, lauluista ja tarinoista. Vierailemme myös museokeskus Vapriikissa tutustumassa Tampere 1918 -näyttelyyn. Ilmoittaudu seminaariin: murikka.kurssit@teollisuusliitto.fi TEKI1804_3-58.indd 27 11.4.2018 13:39:32
28 Tekijä 4/2018 TEKI1804_3-58.indd 28 11.4.2018 13:39:42
4/2018 Tekijä 29 ? TYÖSSÄ Tuulilasista yhteys tietokoneeseen ? Pieni peura on osunut auton oikeaan etukulmaan ja lentänyt tuulilasia vasten. Tuulilasi on helppo vaihtaa, mutta se voi olla kallista, sillä nykypäivänä myös tuulilaseissa on paljon tekniikkaa, kolarikorjaaja Mikael Flink selittää. Nykyautoissa on paljon muutakin elektroniikkaa kuin penkinlämmittimet. Jopa tuulilasi sisältää elektroniikkaa, ja suurin osa elektroniikasta on yhteydessä ajotietokoneeseen. Asentajiin kohdistuukin aivan uudenlaisia vaatimuksia, tiedetään BN Bilservicellä Tammisaaressa. TEKSTI JOHAN LUND KUVAT PATRIK LINDSTRÖM TEKI1804_3-58.indd 29 11.4.2018 13:39:45
30 Tekijä 4/2018 – Monet tuulilasinvaihdot ovat nykyään vakuutus asioita, koska ne ovat uusissa autoissa niin kalliita. Ne ovat osa kantavaa rakennetta ja niissä on paljon tekniikkaa, kuten tunnistimia ja lämmittimiä, hän selittää. Flink työskentelee yksin peltikorjaamolla, joka sijaitsee toisella puolella pihaa kuin varsinainen korjaamo. Hän korjaa kolareissa vahingoittuneita ajoneuvoja, joten hänen päivittäisiin tehtäviinsä kuuluu muun muassa runkojen, etu ja takapäiden ja pintojen oikaisu ja vaurioituneiden osien vaihdot. Kolarissa olleen auton korjaaminen ei kuitenkaan ole aina kannattavaa. – Jos kyseessä on isommat vahingot ja hieman vanhempi auto, irrotan kaikki vaurioituneet osat ja teen korjauksista kustannusarvion. Sitten vakuutus yhtiön vahinkotarkastaja tulee paikalle ja päättää hyväksytäänkö kustannukset vai meneekö auto lunastukseen, jos sen korjaaminen on liian kallista auton arvoa ajatellen. T uulilasissa on särö, taustapeili on rikki ja oikean etupyörän lokasuoja on irronnut. Peurakolariin joutunut henkilöauto on korjattavana BN Bilservice autokorjaamolla Tammisaaressa. Vahingot näyttävät huomattavilta, mutta autonasentaja ja varaluottamusmies Mikael Flink vakuuttaa, että kyseessä on pienehkö eläintör mäys ja korjaukset hoituvat yhden työpäivän aikana. – Laitetaan uusi tuulilasi ja taustapeili ja oikaistaan toinen etuovi. Puskuri ja valot olivat täysin kunnossa. Tämä on kuuden–seitsemän tunnin työ, hän arvioi. Flink pujottaa metallilangan tuulilasin alle ja kiinnittää lasin sisäpuolelle kaksi vinssiä, joissa on suuret imukupit. Hän kiinnittää langan vinsseihin ja alkaa jännittää lankaa, joka leikkaa vähitellen liiman lasin reunoilta. Sen jälkeen vaurioituneen tuulilasin voi vain nostaa pois. Flinkin mukaan tuulilasin vaihto on helppoa, mutta nykyautojen tuulilasit ovat usein erittäin kalliita. ”Tietokone täytyy opettaa tunnistamaan uusi komponentti ja ymmärtämään, milloin ohjauspyörä on suorassa.” KRISTIAN DAHLSTRÖM, asentaja TEKI1804_3-58.indd 30 11.4.2018 13:39:53
4/2018 Tekijä 31 TYÖSSÄ ? TIETOKONE VÄHINTÄÄN YHTÄ TÄRKEÄ KUIN JAKOAVAIN Loput kaikkiaan kahdeksasta asentajasta työsken telee suuressa korjaamohallissa, jossa seisoo rivissä henkilö ja pakettiautoja. Osa on nostettu ylös, toiset ovat lattialla. Hallin etualalla, tietokoneen ääressä seisoo Kristian Dahlström, joka on diagnosoimassa autoa, tietokoneeseen yhdistettyä Volkswagen Passatia. – Olen suorittanut vianetsinnän testauslaitteella, joka esittää minulle eri vaihtoehtoja ja piirtää erilaisia käyriä tähän näytölle. Ensin yritän vain paikantaa vian. Ongelma ei ole läheskään aina mekaaninen, vaan myös ohjelmassa voi jotain mennä pieleen, ja silloin pelkkä päivitys riittää, Kristian selittää. Hän on työskennellyt vianetsinnän ja muiden elektro niikkaasioiden parissa korjaamolla jo 21 vuotta. ”Tietokone täytyy opettaa tunnistamaan uusi komponentti ja ymmärtämään, milloin ohjauspyörä on suorassa.” KRISTIAN DAHLSTRÖM, asentaja Flinkin mukaan ei voi suoraan sanoa, että talven liukkailla keleillä sattuisi erityisen paljon kolareita muihin vuodenaikoihin verrattuna. Työmäärä vaihtelee kuitenkin merkittävästi viikosta toiseen, mutta tiettyjä ilmiöitä on kyllä havaittavissa. – Syksyllä, kun hirvet ja peurat ovat liikkeellä, kolareita on ehkä jonkin verran enemmän, hän miettii. TEKI1804_3-58.indd 31 11.4.2018 13:39:55
32 Tekijä 4/2018 Prosessi alkaa yleensä siitä, että jokin varoitus valoista syttyy auton kojelaudalla tai omistaja huomaa auton käyttäytyvän oudosti. – Joskus kyseessä voi kuitenkin olla tilanne, jossa auto tekee juuri niin kuin sen pitäisikin, puhdistaa suodatinta tai vastaavaa, mutta niin tehdessään nykii hieman tai käy epätasaisesti. Asiakas luulee silloin helposti, että jokin on vialla, hän selittää. Dahlström paikantaa ongelman nopeasti. Tällä kertaa kyseessä on kuin onkin mekaaninen osa, joka on antanut periksi ja täytyy vaihtaa. Mutta sekään ei onnistu ilman tietokonetta. Ohjauslaite on vaurioi tunut, eikä tietokone saa yhteyttä turvatyynyyn. – Osa, jonka vaihdan, täytyy ohjelmoida tietoko neelle ja koeajaa. Tietokone täytyy opettaa tunnis tamaan uusi komponentti ja ymmärtämään, milloin ohjauspyörä on suorassa ja sitä rataa. Viereinen auto on nostettu ylös ja asentaja Mårten Fast tutkii sen alustaa ja jousitusta 40 vuoden kokemuksella. Hän myöntää, että kehityk sessä mukana pysyminen tuntuu joskus työläältä, mutta pitää kuitenkin tietokoneita hyvinä apuvälineinä. – Ei ihminen voi kaikkea osata. Se on mahdotonta. Sitä voi vain yrittää, ja siksi tietokoneet ovat hyviä olemassa. Niistä on paljon apua. Ja ainahan voi kysyä työkavereilta, joten kaikki saadaan kyllä ratkaistua. ELEKTRONIIKKA AUTTAA JA VAROITTAA AUTOILIJAA, MUTTA TYÖLLISTÄÄ KORJAAMOA Kauempana hallin takaosassa on työn touhussa pakettiautokorjaaja ja työpaikan pääluottamusmies Jimmy Karjalainen, joka korjaa pakettiauton vuotavaa vaihdelaatikkoa. Hän on työskennellyt korjaamolla siitä alkaen, kun rakennus vuonna 1996 valmistui. Hän tietää hyvin, kuinka auton asentajan työ ja vaatimukset ovat 20 vuoden aikana muuttuneet. – Oi! Kyseessähän on aivan eri työ. Elektroniikka on tuonut mukanaan suuria muutoksia ja sekä hyviä että huonoja puolia. Autoista on tullut turval lisempia ja monin tavoin parempia. Mutt a erityisesti iäkkäämpien ihmisten tilanne on vaikeutunut, hän sanoo ja osoittaa vetokoukkua konkreettisena esimerkkinä. – Ennen tuon saattoi vain iskeä kiinni, ja sen pystyi tekemään kotona. Nykyään kaikki pitää yhdistää auton omaan tietokonejärjestelmään ja koodata. Teknisen kehityksen myötä autoista on tullut paljon parempia ja turvallisempia ja huoltovälit ovat pidentyneet. Nykyautojen öljyjä ei tarvitse vaihtaa kuin 20 000 kilometrin tai jopa 40 000 kilometrin välein, ja huoltoväli on vuoden ja kahden vuoden välillä. Karjalaisen mukaan autokorjaamoilla riittää kuitenkin tehtävää. Asiakkaiden omilla korjauk sillaan aikaansaamien vahinkojen korjaaminen on nykyään harvinaisuus. – Se on vähentynyt ja on nykyään erittäin harvinaista. Hyvin harva rassaa enää autoaan itse. Ihmiset ovat erittäin tietoisia nykyautojen sisältä mästä elektroniikasta. Auton korjaaminen itse, pelkän maalaisjärjen avulla, on erittäin vaikeaa. Konepellin alla alkaa olla niin ahdasta, että pelkkä lampun polttimon vaihtaminen on erittäin hankalaa. Itse tehdyistä korjauksista aiheutuu helposti enemmän haittaa kuin hyötyä. Mutta toki YouTube asentajia aina löytyy, Karjalainen naurahtaa. Karjalainen myöntää kuitenkin, että internet voi olla erittäin hyvä tiedonlähde jopa ammatti asentajalle. Apua ja tiedonlähteitä tarvitaan. BN Bilservice korjaamo on Volkswagenin, Seatin, Saabin ja syksystä alkaen myös Skodan valtuutettu huoltopalvelu. Tämä asettaa vaatimuksia varustelulle ja osaamiselle. Korjaamolla toivotetaan kuitenkin tervetulleiksi myös kaikki muut pihaan ilmestyvät automerkit. Ihan aina ei kuitenkaan voi olla selvillä joka ikisestä automerkistä erityispiirteineen. – Teemme hyvää yhteistyötä lähialueen muiden korjaamojen kanssa. Neuvomme toisiamme tarvit taessa ja olemme joskus lainanneet muille myös työkalujamme. Yhteistyö kannattaa, ei pelkkä sokea eurojen tuijottelu ja sen miettiminen, että menettää itseltään asiakkaan. Jonain kauniina päivänä voi olla itse samassa tilanteessa ja tarvita apua. ? Pääluottamusmies Jimmy Karjalainen on tyytyväinen työpaikan olosuhteisiin. Suhde työnantajaan on hyvä. OY BN BILSERVICE AB PERUSTETTU 1991 KOTIPAIKKA Tammisaari PALVELUT Henkilöautojen määräaikaishuollot, korjaukset, vauriokorjaukset ja varustelu. Volkswagen, Seat ja Saab merkkihuolto. HENKILÖSTÖ 13, joista 8 asentajaa LIIKEVAIHTO Noin 2,0 miljoonaa euroa (2016) TEKI1804_3-58.indd 32 11.4.2018 13:40:03
4/2018 Tekijä 33 TYÖSSÄ ”Ei ihminen voi kaikkea osata, ja siksi tietokoneet ovat hyviä olemassa. Niistä on paljon apua.” MÅRTEN FAST, asentaja ? TEKI1804_3-58.indd 33 11.4.2018 13:40:13
34 Tekijä 4/2018 LISÄKOULUTUS YLLÄPITÄÄ OSAAMISTA Talvella käynnistysongelmat ovat tavallisia ja ne voi usein ratkaista akun varaamisella tai vaihdolla. Aina ratkaisut eivät kuitenkaan ole läheskään näin helppoja. Sen tietää myös Marcus Mannström, joka tutkii käynnistysongelmista kärsivää Volkswagen Boraa. Joskus ratkaisu täytyy etsiä kokeilemalla ja luottaa aiempaan kokemukseensa, kun tietokoneetkaan eivät saa yhteyttä. – Radio oli käynnistänyt ajoneston, eikä auto käynnisty, koska ajonesto on päällä. Syy tähän ei ole selvinnyt minulle, mutta irrotin radion, joka ei ollut auton alkuperäisosa, ja silloin moottori käynnistyi. Nyt minun täytyy selvittää, mikä radion johdoista täytyy irrottaa, ettei muu järjestelmä häiriinny. – Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka erilaisilla asioilla voi olla vaikutusta toisiinsa. Alkuperäinen radio on asennettu autoon tietyllä tavalla, ja joskus kun autoon laitetaan jälkikäteen ostettu radio tai muu komponentti, saattaa tulla eteen tällaisia ongelmia, jatkaa Mannström, joka työskentelee monipuolisesti kaikenlaisissa tehtävissä ITpohjaisesta vianetsin nästä moottorikorjauksiin. Mannströmin on helppo allekirjoittaa väite, että vianetsintä on sitä vaikeampaa, mitä uudemmasta autosta on kyse. Hän huomauttaa, että oma panos on erittäin tärkeää, jos haluaa kehittyä ja oppia uutta. – Tarvitaan laajaa osaamista, jotta pystyy tekemään johtopäätöksiä vianetsinnässä löytyneen perusteella. Olen tässä nyt paljolti siksi, että olen ollut niin kiinnos tunut asioista. Jos en olisi innostunut etsimään itse tietoa internetistä ja seuraamaan, mitä muut tekevät, olisin tällä hetkellä aivan eri tasolla kuin nyt. Olen pystynyt tutustumaan syvällisesti siihen, kuinka nämä järjestelmät rakentuvat, millaisia muutoksia voi tehdä ja mitä vaikutuksia niillä on muihin järjestelmiin, hän selittää. Se, että korjaamo on tiettyjen merkkien valtuutettu merkkihuolto asettaa omat vaatimuksensa työnteki jöiden säännölliselle koulutukselle. Sitä vaaditaan, mutta yhtä lailla se on meille eduksi ja mahdollisuus kehittää omaa osaamistamme, korjaamon työntekijät toteavat. – Koulutus on huipputärkeää ja on antoisaa, kun voi keskustella kursseilla muiden asentajien kanssa, Mannström sanoo. – Käymme kursseilla useita kertoja vuodessa, jotta pysyisimme aina kärryillä kaikista uutuuksista. Koulutus on yksinkertaisesti välttämättömyys, muuten töiden tekeminen täällä olisi huomattavasti vaikeampaa, Kristian Dahlström jatkaa. Kurssien ja muiden koulutusten järjestämistiheys riippuu tarpeesta. – Joka kerta, kun joku merkkimme tuo markkinoille uuden auton, käymme kaksipäiväisen kurssin. Jos moottorit ja muu tekniikka käydään läpi yksityis kohtaisemmin, kurssi on nelipäiväinen. Joskus näitä kursseja on useita vuodessa. Koko ajan tulee niin paljon uutta ja tekniikka kehittyy vauhdilla, Dahlström sanoo. l ? Marcus Mannström selvittelee auton käynnistysongelmia. Jälkikäteen asennettu radio on käynnistänyt auton ajoneston, eikä auto liiku mihinkään. Kun työskentelet mukavuusalueellasi, liikut vapaasti ja pystyt parhaimpaasi. Jalkineet liikkuvat mukana kuin kehosi luonnollisena jatkeena. Silloin tapahtuu jotakin taianomaista: unohdat käy äväsi jalkineita. Juuri tältä tuntuu, kun puet jalkaasi Zenit EVO -jalkineet. Jalkineissa on useita vaimentavia kerroksia, kevyt ja hengi ävä rakenne ja ergonominen, istuvuudeltaan sukkamainen muotoilu sekä Boa ® Closure -pikakiinnitysjärjestelmä. Näitä ominaisuuksia täydentävät suojausominaisuudet – iskunvaimennus, varvassuoja, naulaanastumissuoja ja hyvä pito märillä ja öljyisillä alustoilla. Valmistaudu siirtymään mukavuusalueellesi. Siirry sivustoon JALAS.COM TEKI1804_3-58.indd 34 11.4.2018 13:40:27
Kun työskentelet mukavuusalueellasi, liikut vapaasti ja pystyt parhaimpaasi. Jalkineet liikkuvat mukana kuin kehosi luonnollisena jatkeena. Silloin tapahtuu jotakin taianomaista: unohdat käy äväsi jalkineita. Juuri tältä tuntuu, kun puet jalkaasi Zenit EVO -jalkineet. Jalkineissa on useita vaimentavia kerroksia, kevyt ja hengi ävä rakenne ja ergonominen, istuvuudeltaan sukkamainen muotoilu sekä Boa ® Closure -pikakiinnitysjärjestelmä. Näitä ominaisuuksia täydentävät suojausominaisuudet – iskunvaimennus, varvassuoja, naulaanastumissuoja ja hyvä pito märillä ja öljyisillä alustoilla. Valmistaudu siirtymään mukavuusalueellesi. Siirry sivustoon JALAS.COM TEKI1804_3-58.indd 35 11.4.2018 13:40:27
36 Tekijä 4/2018 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI ”Maltti on valttia” Omat joukot kotona, maltti, kurssit ja verkostot. Nämä ovat Tarvo Taljan salasanat luottamustoimessa jaksamiseen. T arvo Talja ehti toimia 16 vuotta Versowoodin Vierumäen yksikön työsuojeluvaltuu tettuna Heinolassa, ennen kuin luottamuspesti päättyi viime vuoden lopussa. Ennen valtuutetun tehtäviä hän oli työsuojeluasiamies ja puuliittolaisen ammattiosaston aktii vinen jäsen. Sahatyömies Talja on nyt ammattiosastonsa varapuheenjohtaja ja Teollisuusliiton työympäristö ja tasa arvojaoston puheenjohtaja. Psykologinen pelisilmä, uupumaton keskustelu ja neuvottelusuhteiden rakentaminen auttavat Taljan mielestä pitkälle. – Pitkän uran etuna on ollut se, että oppi näkemään, kenen puoleen kannattaa yrityksessä kääntyä. Kuka missäkin asiassa voi vaikuttaa. Versowood on maan suurin yksi tyinen sahanomistaja. Talja kertoo tyytyväisenä olleensa siinä pitkässä prosessissa mukana, kun Suomen kaikissa 12 yksikössä on nyt saman laiset, tasokkaat työsuojelun peli säännöt ja samanlaiset suojavaatteet ja varusteet. Uupumaton uurastus on saanut palkintonsa. Talja sanoo aina myös kertoneensa vastuussa olevalle työnantajan edus tajalle epäkohdasta. – Minä en rupea kotona asiaa murehtimaan. Minä olen vienyt asian eteenpäin, Talja kuvaa jaksamisensa keinovalikoimaa. – Kurssit ovat ensiarvoisen tärkeitä. Pääsee vaihtamaan kuulumisia, ja syntyy tukiverkosto. Kukaan ei tiedä kaikkea, kannattaa puhua ongel mista ja kysellä muilta. Silloin huomaa, että enhän minä olekaan yksin ja erikoinen. Samanlaisia kivikasoja ne kollegat siir tävät paikasta toiseen kuin minäkin, Talja naurahtaa. – Oman ilmaisutaidon kehittä minen, se on tärkeää. Tämähän on koko ajan sosiaalista kanssakäyntiä, toisten ihmisten kanssa tekemistä. Taito ilmaista itsensä ja lukutaito siitä, milloin on otollinen aika mennä toiselle jotain esitystä tekemään, tuovat itsevarmuutta, Talja huomauttaa. Kaikkein raskainta uran varrella lienee ollut työntekijän puolella todis taminen raastuvassa vakavan tapa turman jälkeen. Talja kritisoi lepsua lainsäädäntöä, joka ei tuo jopa raajan menettämisestä tai pahasta palamisesta kuin ehkä vain mitättömät korvaukset. Prosessit voivat myös kestää vuosikausia. ”Omat joukot kotona”, niistä Talja yllyttää pitämään huolta. – Olen nähnyt monta tapausta, että on palettu loppuun tai on mennyt sukset ristiin, jos on noustu luottamus toimissa ihan korkeimmalle tasolle. Entä upouuden luottamushenkilön sudenkuopat, millaiseen ansaan ei ainakaan kannata langeta? – Tämä on pitkäjänteistä työtä, eli maltti on valttia. Heti ei kannata mennä kauheita vaatimaan työsuojelupäälli költä, Talja toteaa. KOULUTTAUDU! – Koskaan ei voi liikaa korostaa kouluttautumisen merkitystä. Monipuolinen kouluttautuminen on kaiken perusta, alleviivaa liiton työympäristöyksikön asian tuntija Marjut Lumijärvi. – Jokainen meistä on joskus vasta alkaja, tekemällä oppii. Eikä kaikkea voi muuttaa yhdessä tai kahdessa vuodessa, Lumijärvi vielä lisää kaikkien ensimmäistä kertaa luottamustehtä vään lähtevien lohdutukseksi. Myös Lumijärvi korostaa vertais tuen merkitystä omassa jaksamisessa. Murikan kursseilla pääsee verkostoitu maan, ja nyt vertaistukea jakavat myös liiton Facebookryhmät; Teollisuusliiton luottamusmiehet ja Teollisuusliiton työsuojeluvaltuutetut . – Näissä suljetuissa ryhmissä voi keskustella turvallisesti, Lumijärvi toteaa ja kehottaa kaikkia asianosaisia liittymään ryhmään. ? ”Harrastan aika rankasti mökkeilyä. Vaimon vanhassa kotipaikassa on tilaa ja lääniä heilua”, Tarvo Talja kertoo. Hyötyliikunta onkin hänelle tärkeä rentoutumiskeino. Iän myötä myös perheen merkitys vain kasvaa. Jo kaksinkertaisen, kohta kolminkertaisen ”Papan” tehtävät tuntuvat aina vain hauskemmilta, Talja sanoo. JU H A TA N H U A ”Oman ilmaisutaidon kehittäminen on tärkeää. ” TEKI1804_3-58.indd 36 11.4.2018 13:40:34
4/2018 Tekijä 37 TYÖSSÄ TYÖSSÄ OTA YHTEYTTÄ! TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. ILMIANNA ITSESI TYÖSUOJELUVALTUUTETTU l Ilmoitus aluetoimistoon tulee tehdä, vaikka samat henkilöt jatkaisivat tehtävissään, myös jos muutoksia tulee kesken kauden. Lomake: teollisuusliitto.fi/aineistot l Työnantajan tulee ilmoittaa työsuojelutehtäviin valittujen tiedot Työsuojeluhenkilörekisteriin. – Ihminen on sosiaalinen eläin. Ihminen viihtyy toisten ihmisten kanssa ja saa voimaa sosiaalisista suhteista. Lumijärvi allekirjoittaa sen totea muksen, että yksikään liitto, edes suuri ja mahtava Teollisuusliitto, ei ole sen arvoinen, että sen takia kannattaisi rikkoa ihmissuhteensa. On jopa uskallettava pistää kännykkä kiinni perjantaiillan saunan jälkeen ja ylipäänsä vapaaajalla. Juuri nyt on nousukausi, mutta se ei näytä vähentävän luottamusmiesten taakkaa. – Vuoden 2009 lamassa tuli paljon pyyntöjä jaksamiskoulutuksiin. Nyt niitä tulee taas. Tämä kertoo siitä, että kun menee hyvin, töitä on paljon, mutta ihmisiä ei ole yhtään sen enempää. Tämä luo ylitöitä, kiirettä ja stressiä. Luottamushenkilöillä on paljon tehtäviä. – Mutta älä tee työnantajan töitä työnantajan puolesta. Älä lähde jaka maan esimerkiksi ytneuvotteluissa työkavereitasi vuohiin ja lampaisiin, irtisanottaviin ja muihin. Yksi neuvo ylitse muiden Lumijärvellä on antaa. – Kunnon yöunista kannattaa pitää kiinni. Uni on se, joka häiriintyy stres sistä kaikkein helpoimmin. SUVI SAJANIEMI OIKAISUJA Tekijässä 2/2018 julkaistussa jutussa ”Miksi valvonta ei toimi?” mainitun autonostimen valmistaja on kiinalainen Guangzhou Jingjia Auto Equipment Co., Ltd. Jutussa valmistajaksi mainittiin erheellisesti Vannetukku.fi Oy. Tekijässä 3/2018 ilmestyneen jutun ”Lapsen isällä on oikeutensa” kuviossa oli virhe. Kotihoidon tuki ei lopu lapsen täyttäessä 2 vuotta, oikea ikä on 3 vuotta. Kelan täsmällinen ohje: ”Kotihoidon tukea voi hakea, jos alle 3-vuotiasta lasta hoidetaan esimerkiksi kotona. Hoitaja voi olla lapsen vanhempi tai joku muu, esimerkiksi isovanhempi tai palkattu hoitaja. Kotihoidon tukea ei voi saada, jos lapsi on kunnan päivähoidossa.” www.kela.fi/documents/10180/0/Lapsiperheiden_tuet_esite_Kela.pdf EUROPOTTI KANTAA TYÖKAARTA TYÖHYVINVOINTI Teollisuusliitto, kaksi muuta ammattiliittoa ja Teknologiateollisuus ovat saaneet 450 000 euron EU-rahoituksen Työkaari kantaa -hankkeen jatkolle. Hankkeen kokonaisbudjetti on 600 000. Elokuun alusta käyntiin pyörähtävä yhteistyöhanke on saanut nimekseen Työkaari kantaa – tuottavaa työhyvinvointia. Teollisuusliitto, Ammattiliitto Pro, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Teknologiateollisuus tavoittelevat hankkeella työhyvinvoinnin kohentumista, työurien pidentymistä ja tuottavuuden nousua. Kohteena ovat erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset, ja hanke kestää vuoden 2020 loppuun. Tutkimustieto osoittaa, että teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan parannusta erityisesti osallistumismahdollisuuksissa, uusien ideoiden kokeilemisessa ja työjärjestelyissä. Työja elinkeinoministeriön julkaisema työolobarometri esimerkiksi osoitti, että henkilöstö saa osallistua muita aloja vähemmän yritysten kehittämistyöhön. Tuntuvan EU-rahapotin saanut hanke on erillinen kokonaisuus, mutta se on teemallisesti jatkoa Euroopan sosiaalirahasto -rahoitteiseen Työkaari kantaa -hankkeeseen, joka päättyy lokakuun lopussa. Kaikki aiemman Työkaaren opit ja kokemukset hyödynnetään uudessa hankkeessa täysimääräisesti. Koeteltuihin ja hyviksi havaittuihin työkaluihin kuuluvat esimerkiksi Yksilötutka -työhyvinvointikartoitus ja yrityskohtainen työpaja. Hankkeeseen osallistuminen on yrityksille maksutonta. Tulokset ja kokemukset tullaan jakamaan laajasti niin teknologiateollisuuden kuin muidenkin toimialojen organisaatioille. MITEN JAKSAA LUOTTAMUSHENKILÖNÄ ? Asiat tärkeysjärjestykseen. Erottele asiat, joille voit tehdä jotakin ja ne, joihin et voi itse vaikuttaa. ? Realismi. Älä tee työnantajan tehtäviä. Delegoi. ? Puhu asioista. Ääneen pohdinta jäsentää ajatuksia, ratkaisut löytyvät. Etenkin vertaistukijuttelu auttaa. ? Käänny tarvittaessa työterveyshuollon puoleen. ? Huolehdi riittävästä unesta. ? Kuntoile. ? Käy kursseilla. Lähteenä käytetty soveltuvin osin: Ensiapua luottamushenkilöiden jaksamiseen. Metalliliitto 2010. KORTTIKOULUTUKSESSA ON OLTAVA TARKKANA TYÖTURVALLISUUSKORTTI Markkinoilla tarjotaan useita työturvallisuuden verkkokoulutuksia tai verkossa suoritettavia korttikoulutuksia, jotka helposti sekoittuvat Työturvallisuuskorttiin ® . Joissakin tapauksissa markkinointi on voinut johtaa harhaan. Työturvallisuuskeskuksen hallinnoimaa Työturvallisuuskorttia ® ei voi suorittaa verkkokoulutuksena. Nyt kannattaa varmistaa tilaaja yrityksiltä, minkä koulutuksen tai pätevyystodistuksen tilaajayritykset hyväksyvät työturvallisuusosaamisen perustason varmistamiseksi. Monet tilaajayritykset eivät hyväksy verkossa suoritettavaa koulutusta. Työturvallisuuskortti ® on perustettu yhteisen ymmärryksen ja osaamispohjan varmistamiseksi yhteisten työpaikkojen työturvallisuuden edistämiseksi. Työturvallisuuskeskus hallinnoi ja koordinoi Työturvallisuuskortin ® käyttöä ja kehittämistä hallituksen ja edelläkävijäyritysten ohjauksessa. Lisätietoja: tyoturvallisuuskortti.fi ? ? Hankkeesta tullaan Teollisuusliitonkin eri tiedotuskanavilla kertomaan myöhemmin lisää, mutta yritykset voivat jo nyt ilmoittautua alustavasti mukaan hankkeeseen nykyisen Työkaaren kautta. tyokaari.fi Työturvallisuuskortti sai uuden ilmeen loppukesällä 2017. TEKI1804_3-58.indd 37 11.4.2018 13:40:36
23.–24.5.2018, OULU TEOLLISUUDEN SUURTAPAHTUMA 2018 POHJOINEN TEOLLISUUS TEOLLISUUDEN TEKIJÄT AMMATTIMESTARUUSKILPAILU 20 ENSIMMÄISENÄ ILMOITTAUTUNUTTA JOUKKUETTA TIENAA KISABURGERIT Kerää 2-6 henkilön porukka hauskaan ja hyödylliseen teollisuuden ammattilaisten kilpailuun. Joukkueesi ja edustamasi yritys saa mainetta alan ammattilaisten keskuudessa, pääset kokeilemaan käytännössä erilaisia koneita ja laitteita sekä voitat upeita tuotepalkintoja! Kisa järjestetään Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa ja osallistuminen käy helposti messuvierailun ohessa. Katso lisää ja ilmoittaudu: pote.fi/kisat ONKO TEIDÄN YRITYKSESSÄ TEOLLISUUDEN PARHAAT TEKIJÄT? pohjoinenteollisuus.fi Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Hae Apurahaa ja valikoima kasvaa silmissä Ei koske Samsungin tuotteita. verk.com/kolmevuotta 3 vuoden takuu tietokoneille Kannattavat hankinnat Uutuus! Luo, opi, työskentele ja pelaa täysin uusin tavoin. iPad on ainoa laatuaan. Siinä on vaikuttava 9,7 tuuman Multi-Touch Retina -näyttö, tehokas A10 Fusion -siru, ja se toimii nyt Apple Pencilin kanssa (ostettava erikseen). Alkaen 368,90 € Ihan kuin tietokone. Toisin kuin mikään tietokone. HP Sprocket -valokuvatulostin HP Sprocket -valokuvatulostimen avulla kuvien tulostaminen älypuhelimesta sujuu yhtä helposti kuin niiden lähettäminen. Kooltaan noin matkapuhelimen kokoinen, joten se kulkee helposti mukana. Valkoinen Verk.com/16116 • Musta Verk.com/58675 139 ,90 Apurahalla 17,00/kk (12 kk) 799 ,90 Apurahalla 43,00/kk (24 kk) Toimii akulla Valokuva ja tarratulostin Bluetooth-yhteys 799 ,90 799 ,90 799 Apurahalla 43,00/ ,00/ ,00 kk (24 kk) kk (24 kk) kk Asus Zenbook UX410UA -kannettava – 14” Täysmetallinen ultrakannettava, joka tarjoaa käyttäjälleen tinkimättömän suorituskyvyn lisäksi myös loistavan akunkeston upeasti viimeistellyissä alumiinikuorissa. Verk.com/62670 ”Yleishabitukseltaan tyylikäs kone. Kevyt ja ohut mutta silti jämäkkä. Riittävän nopea, miellyttävä näyttö ja äänetön. Kaiuttimissa toivomisen varaa. Näppäimistö on minun makuun, mutta touchi vaatii totuttelua. Se on todella herkkä.” –jaffajaffa, 4.3.2018 Täysmetallinen runko Intel Core i5-7200U, muistia 8 Gt 14” Full HD IPS -mattanäyttö 256 Gt M.2 SSD Jopa 9 tunnin akunkesto Tekijä_180418.indd 1 09/04/18 10:56 TEKI1804_3-58.indd 38 11.4.2018 13:40:38
TYÖSSÄ LYHYET KESÄDUUNARIN MUISTILISTA kesaduunari.fi facebook.com/ kesaduunari twitter.com/ kesaduunari 1,6 % NUORET Kesätyöt alkamassa? Huolehdi, että kesätyösuhteesi ehdot ovat kunnossa. Jos tarvitset apua, kysy neuvoa kokeneemmilta työkavereiltasi, luottamusmieheltä tai ammattiliitosta. ? Tee kirjallinen työsopimus ? Kysy neuvoa ja pyydä perehdytystä ? Tutustu työehtosopimukseen. ? Neuvottele vähimmäistuntimäärä, jos työnantaja tarjoaa nollatuntisopimusta ? Tarkista palkkasi ja pyydä palkkaselvitys ? Säilytä työvuorolistat ? Huolehdi, että saat lomakorvaukset ? Pyydä työtodistus ? Tutustu pääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutettuun. ? Liity ammattiliittoon! Kesäduunari-info neuvoo maksuttomasti toukokuusta elokuun loppuun. Palkansaajien keskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen neuvontapalvelu opastaa muun muassa työsopimuksen tekemisessä sekä palkkaan ja työvuoroihin liittyvissä asioissa. Puh. 0800 179 279 PYSYVÄÄN MUUTOKSEEN -hyvinvointijaksot 3 vrk + 2 vrk + 2 vrk lö Yksilöille tai pariskunnille, jotka kaipaavat tukea hyvinvointiinsa tai haluavat aloittaa elämäntaparemontin. lö Kaikille aikuisille työikäisille – palkkasuhteessa olevat, itsensätyöllistäjät ja työttömät. lö Haku ensimmäisille jaksoille 31.5. asti, sen jälkeen auki jatkuvasti. lö Hinta 25 ?/vrk, sisältää majoituksen yhden hengen huoneessa, täyshoidon sekä ohjelman. Työttömät 1/2-hintaan. lö Ympäri Suomen laadukkaissa kylpylöissä ja monitoimikeskuksissa. Lue lisää ja hae: pht.fi Löydä oma tapasi voida hyvin ja tee siitä pysyvä. aukeaa 1.4. haku jaksoiLle Tutustu ja hae jaksoille osoitteessa pht.fi Tunnista itsellesi merkityksellisiä asioita. Ne vievät eteenpäin, kun epämiellyttävät ajatukset ovat muutoksen esteenä. Me tuemme sinua. Autamme löytämään motivaation pysyä päätöksessäsi. Pysyvään muutokseen -hyvinvointijaksoilla saat työkaluja parempaan arkeen. Tule mukaan, pystyt siihen! PERÄLAUDASSA PYSYTTIIN TUTKIMUS Ylivoimainen enemmistö teknologia teollisuuden yrityksistä sopi kuluvaa vuotta koskevista palkankorotuksista siten, että se vastaa 1,6 prosentin tasoisia palkankorotuksia. Noin 80 prosenttia alan toimipaikoista siis teki sopimukseen sisältyneen perälaudan tason mukaisen palkankorotussopimuksen. Teollisuusliiton palkankorotuskysely lähetettiin 1 100 työpaikalle. Vastausprosentti oli 56,5. ”Työnantajat eivät näytä käyttäneen kovinkaan usein hyväkseen mahdollisuutta jakaa työpaikoilla erisuuruisia palkankorotuksia. Suurimmassa osassa työpaikoista on päädytty joko paikallisen ratkaisun tai perälaudan kautta kaikille saman suuruiseen 1,6 prosentin yleiskorotukseen.” Teknologiasektorin sektorijohtaja Jyrki Virtanen 23.–24.5.2018, OULU TEOLLISUUDEN SUURTAPAHTUMA 2018 POHJOINEN TEOLLISUUS TEOLLISUUDEN TEKIJÄT AMMATTIMESTARUUSKILPAILU 20 ENSIMMÄISENÄ ILMOITTAUTUNUTTA JOUKKUETTA TIENAA KISABURGERIT 20 ENSIMMÄISENÄ ILMOITTAUTUNUTTA JOUKKUETTA TIENAA KISABURGERIT Kerää 2-6 henkilön porukka hauskaan ja hyödylliseen teollisuuden ammattilaisten kilpailuun. Joukkueesi ja edustamasi yritys saa mainetta alan ammattilaisten keskuudessa, pääset kokeilemaan käytännössä erilaisia koneita ja laitteita sekä voitat upeita tuotepalkintoja! Kisa järjestetään Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa ja osallistuminen käy helposti messuvierailun ohessa. Katso lisää ja ilmoittaudu: pote.fi/kisat Kerää 2-6 henkilön porukka hauskaan ja hyödylliseen teollisuuden ammattilaisten Kerää 2-6 henkilön porukka hauskaan ja hyödylliseen teollisuuden ammattilaisten Kerää 2-6 henkilön porukka hauskaan ja hyödylliseen teollisuuden ammattilaisten Kerää 2-6 henkilön porukka hauskaan ja hyödylliseen teollisuuden ammattilaisten ONKO TEIDÄN YRITYKSESSÄ TEOLLISUUDEN PARHAAT TEKIJÄT? pohjoinenteollisuus.fi Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Hae Apurahaa ja valikoima kasvaa silmissä Ei koske Samsungin tuotteita. verk.com/kolmevuotta 3 vuoden takuu tietokoneille Kannattavat hankinnat Uutuus! Luo, opi, työskentele ja pelaa täysin uusin tavoin. iPad on ainoa laatuaan. Siinä on vaikuttava 9,7 tuuman Multi-Touch Retina -näyttö, tehokas A10 Fusion -siru, ja se toimii nyt Apple Pencilin kanssa (ostettava erikseen). Alkaen 368,90 € Ihan kuin tietokone. Toisin kuin mikään tietokone. HP Sprocket -valokuvatulostin HP Sprocket -valokuvatulostimen avulla kuvien tulostaminen älypuhelimesta sujuu yhtä helposti kuin niiden lähettäminen. Kooltaan noin matkapuhelimen kokoinen, joten se kulkee helposti mukana. Valkoinen Verk.com/16116 • Musta Verk.com/58675 139 ,90 Apurahalla 17,00/kk (12 kk) 799 ,90 Apurahalla 43,00/kk (24 kk) Toimii akulla Valokuva ja tarratulostin Bluetooth-yhteys Asus Zenbook UX410UA -kannettava – 14” Täysmetallinen ultrakannettava, joka tarjoaa käyttäjälleen tinkimättömän suorituskyvyn lisäksi myös loistavan akunkeston upeasti viimeistellyissä alumiinikuorissa. Verk.com/62670 ”Yleishabitukseltaan tyylikäs kone. Kevyt ja ohut mutta silti jämäkkä. Riittävän nopea, miellyttävä näyttö ja äänetön. Kaiuttimissa toivomisen varaa. Näppäimistö on minun makuun, mutta touchi vaatii totuttelua. Se on todella herkkä.” –jaffajaffa, 4.3.2018 Täysmetallinen runko Intel Core i5-7200U, muistia 8 Gt 14” Full HD IPS -mattanäyttö 256 Gt M.2 SSD Jopa 9 tunnin akunkesto Tekijä_180418.indd 1 09/04/18 10:56 Maailma ja työelämä muuttuvat, ja yhä useampi palkansaaja kouluttautuu työuransa aikana uuteen ammattiin. MITEN SUJUVOITTAA AMMATIN VAIHTAMISTA? ? Kun työpaikoilla on tehty koulutussuunnitelma, voisiko sen myös kaivaa esiin ainakin kerran vuodessa ja oikeasti miettiä, miten henkilöstön osaamista voisi kehittää? ? Oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen. Se vaikuttaisi myös siihen, että toisen asteen tutkintojen määrä nousisi hiljalleen. ? Työpaikoilla pitäisi olla mahdollisuus saada kohtuullisen kevyellä ja vaivattomalla tavalla kuntoon työntekijöiden digivalmiudet. Kuin nykyinen ATK-ajokortti päivitettynä. SAK:n koulutusja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski, sak.fi Löydä oma tapasi voida hyvin ja tee siitä pysyvä. aukeaa 1.4. haku jaksoiLle Tutustu ja hae jaksoille osoitteessa pht.fi Tunnista itsellesi merkityksellisiä asioita. Ne vievät eteenpäin, kun epämiellyttävät ajatukset ovat muutoksen esteenä. Me tuemme sinua. Autamme löytämään motivaation pysyä päätöksessäsi. Pysyvään muutokseen -hyvinvointijaksoilla saat työkaluja parempaan arkeen. Tule mukaan, pystyt siihen! TEKI1804_3-58.indd 39 11.4.2018 13:40:42
Oikeusapu on arvokas jäsenetu Mitä tehdä, jos työnantaja kieltäytyy noudattamasta lakia tai työehtosopimusta? Onneksi on ammattiliitto. Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö Anna Tapio kertoo, millaisissa tilanteissa liitto antaa jäsenilleen oikeusapua. Y ksittäinen työntekijä on usein vaikeassa asemassa, jos hän joutuu puolustamaan oikeuksiaan työnan tajaa vastaan. Pitäisi tuntea tarkasti lain pykälät ja työehtosopimuksen kirjaukset. Tällaisissa tilanteissa työpaikan luottamus miehet ja liiton asiantuntijat antavat neuvoja ja tukevat. Käräjille ei kuitenkaan kannata lähteä suorin tein, se on aina vasta viimeinen ratkaisu. – Kun erimielisyyksiä tulee, ensisijaisesti tavoitteenamme on sopuratkaisu. Sopiminenhan on ammattiyhdistysliikkeen toiminnan ydin aluetta. Mutta jos sovinnon syntymiseen ei kuitenkaan ole edellytyksiä, etenemme tietysti tarvittaessa vaikka oikeudenkäyntiin asti, sanoo Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö Anna Tapio. Oikeusavun hakemisesta ja myöntämisestä lisää liiton sivuilla: teollisuusliitto.fi/tyoelama/ mita-tehda-kuntyosuhteessa-ongelmia/ liiton-oikeusapu ? Kolmen liiton yhdistymisen myötä 30vuoti aasta Tapiosta tuli Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö. Hän työskenteli aiemmin TEAMissa työehtosihteerinä. OIKEUSAPUOHJE MÄÄRITTÄÄ TOIMINTATAVAT Teollisuusliiton oikeusapuohje valmistui joulu kuussa. Ohje määrittelee ne periaatteet, joiden mukaan liitto antaa oikeusapua jäsenilleen. Entisten metalliliittolaisten näkökulmasta suurin muutos prosessissa on se, että oikeus avun hakijana ei enää toimi ammatti osasto vaan jäsen itse – pääsääntöisesti ammattiosaston tai liiton asiantuntijoiden ohjeistamana. Käytäntö vastaa Puuliiton ja TEAMin aikaisempaa toimintatapaa. Metalliliiton aikaisempi käytäntö koettiin myös kuormittavaksi etenkin pienissä ammattiosastoissa. 40 Tekijä 4/2018 KI TI H A IL A Ensisijaisesti neuvottelemalla TYÖSUHDERIITA Luottamusmies/ pääluottamusmies neuvottelee työnantajan kanssa (aluetoimistot, liiton sopimusasiantuntijat ja juristit taustatukena) Jäsen neuvottelee esimiehen kanssa SOPU SOPU EI EI TEKI1804_3-58.indd 40 11.4.2018 13:40:47
– Tavoitteenamme on ollut luoda mahdolli simman selkeä ja joustava, kaikille yhtenäinen menettelytapa oikeusavun hakemisessa. Yhdestä väliportaasta luovuttiin, jotta käsittely olisi mahdollisimman mutkatonta ja ripeää. Toimitamme toki ammattiosastoille myös jatkossa mahdollisuuksien mukaan tietoa liitossa käsiteltävänä olevista oikeusapuasioista, sanoo Tapio. Helppoa ja nopeaa juridiikka ei juuri koskaan ole. – Prosessit vaativat väistämättä aikaa ja edellyttävät myös tiettyä byrokratiaa. Siltä ei voi näissä asioissa kokonaan välttyä. Valtaosa erimielisyyksistä koskee vuodesta toiseen palkkasaatavia, irtisanomisia sekä työsuhteen purkamisia. (ks. viereinen taulukko). LIITTO MAKSAA KULUT Teollisuusliiton tarjoama oikeusapu on erittäin kattava. Jos oikeusapu myönnetään, se kattaa jäsenen oikeudenkäyntikulut ilman omavastuuosuutta ja oikeudenkäyntikulujen enimmäismäärää koskevia rajoituksia. Tämä on merkittävä jäsenetu, sillä oikeudenkäyntikulut voivat helposti nousta kymmeniin tuhansiin euroihin. Näin ei ole kaikkialla. Monissa ammatti liitoissa oikeusturvavakuutus kattaa jäsenen oikeudenkäyntikulut vain tiettyyn enimmäis määrään asti ja jäsen vastaa itse ylimenevästä osuudesta. Usein oikeusapuun liittyy myös tietty omavastuuosuus. Teollisuusliitolla tällaisia rajoitteita ei ole. Oikeusavun myön täminen ei kuitenkaan ole mikään automaatti, vaan sitä edeltää aina oikeudellisen yksikön tekemä huolellinen oikeusapuarviointi. – Jos oikeusavun myöntämisen perusedelly tykset täyttyvät jäsenen kohdalla, oikeusapu päätös yksittäisessä asiassa tehdään huolellisen kokonaisharkinnan ja perusteellisen keskus telun jälkeen. Päätöstä tehtäessä huomioidaan jutun oikeudelliset menestymismahdollisuudet, siihen liittyvä taloudellinen intressi ja asian peri aatteellinen merkitys liiton jäsenten kannalta, Tapio selittää. Valtaosa erimielisyyksistä ei kuitenkaan päädy oikeusapuarviointiin asti, vaan ne saadaan tavalla tai toisella ratkaistua jo ennen sitä. Paine sovintoon kasvaa myös työnantajan puolella, jos se asiaa selviteltäessä huomaa omat perustelunsa heikoiksi ja uhkana on riskialtis ja pitkäkestoinen oikeudenkäyntiprosessi. – Suurimmassa osassa asioista ei edetä oikeudenkäyntiin asti ja hyvä niin. Sovinto on pääsääntöisesti kummankin osapuolen kannalta se suositeltavin vaihtoehto. Oikeudenkäyntiin edenneistä jutuista liitto on yleensä voittanut yli puolet. Tapio muis tuttaa, että tarkoituksena ei ole ottaa ajettavaksi ainoastaan ”varmoja voittoja”, joita ei liene olemassakaan. – Ajamme ihan tietoisesti myös epävarmoja juttuja periaatteellisesti tärkeissä asioissa ja oikeustilan selkiyttämiseksi. MIKKO NIKULA Oikeusavun hakemisesta ja myöntämisestä lisää liiton sivuilla: teollisuusliitto.fi/tyoelama/ mita-tehda-kuntyosuhteessa-ongelmia/ liiton-oikeusapu 4/2018 Tekijä 41 LIITOSSA METALLILIITON/TEOLLISUUSLIITON OIKEUSJUTUT VUONNA 2017 ALKANEET, aihealueet Työnantajasta johtuva irtisanominen 20 Työntekijästä johtuva irtisanominen 12 Työsuhteen purku 14 Lomautus 2 Palkkasaatavat 33 Palkkaturvan hylkäämät palkkasaatavat 4 Luottamushenkilöön liittyvä riita 5 Työsuojelurikkomus 5 Muu syy 22 YHTEENSÄ 117 PÄÄTTYNEET, lopputulokset Liitto/jäsen voitti 10 Liitto/jäsen hävisi 7 Sovittu ilman oikeusapua 22 Sovittu ennen oikeuteen menemistä 40 Sovittu oikeusprosessin alettua 12 Muu järjestely 5 YHTEENSÄ 96 KI TI H A IL A Oikeusapuarviointi ja oikeusavusta päättäminen ERIMIELISYYSMUISTIO liitoille, liittojen välinen neuvottelu JÄSENEN EI ERIKSEEN TARVITSE HAKEA OIKEUSAPUA TYÖNANTAJALIITON JÄSENYRITYKSET JÄRJESTÄYTYMÄTTÖMÄT TAI MUULLA KUIN LIITON SOPIMUSALALLA TOIMIVAT YRITYKSET SOPU SOPU EI EI Jäsen täyttää OIKEUSAPUHAKEMUKSEN (pääluottamusmiehen, aluetoimiston tai keskustoimiston ohjeistuksella), liitto neuvottelee asiasta työnantajan kanssa ”Kun erimielisyyksiä tulee, ensisijaisesti tavoitteena on sopuratkaisu. Mutta jos sovintoon ei ole edellytyksiä, tarvittaessa menemme aina oikeuteen asti”, Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö Anna Tapio sanoo. ? TEKI1804_3-58.indd 41 11.4.2018 13:40:47
henkivakuutuskuntoon.? 010 19 19 95 Suomen vaivattomin henkivakuutusstartti VAIN TEOLLISUUSLIITON JÄSENILLE Moni luulee, että henkivakuutuksen hankkiminen on sekä kallista että työlästä. Todistaaksemme ettei ole, kutsumme sinut testaamaan asian. Mene osoitteeseen henkivakuutuskuntoon.fi, valitse Teollisuusliitto ja laske hetkessä itsellesi hinta. Siinäpä se. Palkkioksi saat vielä 10 % lisäalennuksen ensimmäisestä vuodesta*, jos päätät ottaa valmiiksi Suomen edullisimman henkivakuutuksen** – noin pizzan hinnalla kuussa. Helppoa, vai mitä? *Kampanja on voimassa 30.9.2018 saakka ja koskee uusia henkivakuutuksia Teollisuusliiton jäsenille. **Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016. Vakuutuksen myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Teo lisuusliit JÄSENETU TEKI1804_3-58.indd 42 11.4.2018 13:40:55
JÄSEN LIITOSSA 4/2018 Tekijä 43 SANNA ORAVA ”Olin kouluttautunut artesaaniksi Varkaudessa vuonna 1999, mutta töitä ei löytynyt. Hakeuduin työvoimapoliittiseen, elektroniikka prosessin työntekijän koulutukseen, jonka jälkeen työllistyin Ahlström Electronics Oy:hyn Varkaudessa. Vuodesta 2 000 olin vakituisena työntekijänä Enics Oy:ssä. Firman nimi muuttui usein, työt eivät. Varkauden tehdas suljettiin vuonna 2009. Vuodesta 2009 olen tehnyt pätkätöitä ympäri Mikkeliä, lähinnä elektroniikkaalalla. Olen välillä ollut työttömänä ja äitiys lomalla. Minulla on kolme lasta. Tämän vuoden tammikuussa minut vakinais tettiin tänne. Olen todella tyytyväinen. Liityin liittoon vuonna 2000. Se oli itsestäänselvyys, sillä liitto on tuki ja turva hankalissa tilanteissa. Kun olen itsekin ollut työttömänä, niin helmikuun mielenosoitus työttömien aktiivimallia vastaan oli todellakin oikea protestin paikka. Nyt olen ammattiosaston hallituksen varajäsen. Toivon, että tekisimme enemmän yhteistyötä eri ammatti osastojen välillä. Hupia ja hyötyä voisi yhdistää, johonkin retkeen voisi yhdistää koulutuksen tai luennon. Teollisuusliiton pitää pysyä ajan hermolla ja kehittää digitaalisia palveluita. Mutta niiden toimi vuudesta on huolehdittava. Liiton pitäisi parantaa näkyvyyttään esimerkiksi tvmainonnalla, jäsenhankinnalla ja paremmalla tiedottamisella. Ihmiset pitävät etujaan itsestään selvyyksinä, vaikka ne on kaikki saavutettu taiste lemalla. Esimerkiksi vähimmäispalkka ei ole laissa, vaan työehtosopimuksessa. Näitä vääriä käsityksiä pitäisi oikaista. Minusta ei ollut fiksua, että Teollisuusliitto lopetti kaikki järjestäjien määräaikaiset työsuhteet vuoden lopussa. Ihan todistettavasti järjestäjä Janne Ruotsalainen sai liittoon uusia jäseniä ja paljon aikaiseksi.” TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA PAULA MYÖHÄNEN ”Ei ollut fiksua lopettaa järjestäjien pestejä” SANNA ORAVA Asentaja Environics Oy, Mikkeli Mikkelin metallityöväen ao. 61 Liittynyt 2000 henkivakuutuskuntoon.? 010 19 19 95 Suomen vaivattomin henkivakuutusstartti VAIN TEOLLISUUSLIITON JÄSENILLE Moni luulee, että henkivakuutuksen hankkiminen on sekä kallista että työlästä. Todistaaksemme ettei ole, kutsumme sinut testaamaan asian. Mene osoitteeseen henkivakuutuskuntoon.fi, valitse Teollisuusliitto ja laske hetkessä itsellesi hinta. Siinäpä se. Palkkioksi saat vielä 10 % lisäalennuksen ensimmäisestä vuodesta*, jos päätät ottaa valmiiksi Suomen edullisimman henkivakuutuksen** – noin pizzan hinnalla kuussa. Helppoa, vai mitä? *Kampanja on voimassa 30.9.2018 saakka ja koskee uusia henkivakuutuksia Teollisuusliiton jäsenille. **Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016. Vakuutuksen myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Teo lisuusliit JÄSENETU TEKI1804_3-58.indd 43 11.4.2018 13:41:00
Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Ammattiosastokoulutuksen tuki LIITTO KOULUTTAA Ammattiosastot järjestävät koulutusta lähellä jäsenten kotija työpaikkaa. Koulutuksen aiheet tukevat palkansaajien tavoitteiden saavuttamista työelämässä ja yhteiskunnassa, yhteistoiminnan avulla. Tätä koulutusta Liitto tukee kahdella erilaisella tukimuodolla, peruskurssituella ja laajennetulla kurssituella. Tuki voidaan käyttää kurssin järjestelyihin ja ruokailukuluihin. Peruskurssituella järjestettyjen kurssien aiheet liittyvät työelämään ja ovat alueellisista tarpeista syntyvää koulutusta, laajennetun kurssituen aiheet ovat liiton strategian mukaisia. Kurssit voivat olla yhden tai useamman lähekkäin sijaitsevan osaston yhteisiä tilaisuuksia. 44 Tekijä 4/2018 PERUSKURSSITUKI 2 päivän kurssi (12 h) l 50 €/osallistuja 2 päivän kurssi (9 h) l 40 €/osallistuja 6 tunnin kurssi l 25 €/osallistuja 3 tunnin kurssi l 15 €/osallistuja l Kouluttajan kulut (liiton toimitsija) l Osastojen yhteisesti järjestämä kurssi voidaan järjestää liiton omistamissa, myöhemmin nimettävissä koulutuspaikoissa. LAAJENNETTU KURSSITUKI Laajennetun kurssituen kurssit*: 1. Yhteiskunta on meidän – voimaa vaikuttavuuteen ja välineet haltuun 2. Ammattiosastot luottamusmiesten tukena 3. Ymmärrystä yritystalouteen 4. Ammatillinen koulutus uudistuu 5. Jäsenen tukena, yhteiskunnan turvaverkot Muutoksia! Matkakulut korvataan vain ammattiosastojen yhteisillä kursseilla: l Julkisen liikenteen matkakulut korvataan tositteiden mukaan. l Matkakulut yhteiskuljetuksiin 15 €/jäsen kun kyseessä osastojen yhteisesti järjestämä kurssi, omalla toiminta-alueella tai liiton omistamissa koulutuspaikoissa. l Oman auton käytöstä korvataan 0,24 €/km Jos samalla autolla matkustaa vähintään kaksi henkilöä, oman auton käytöstä korvataan 0,42 €/km omalla toiminta-alueella, osastojen yhteisillä kursseilla. *kullekin aiheelle on vastuukouluttaja liitosta Liitto maksaa: l Kouluttajan kulut (liiton toimitsija) l Koulutustilan kulut l Ruokailukulut koulutuksen ajalta Matkakulut korvataan ammattiosastojen sekä ammattiosastojen yhteisillä kursseilla: l Julkisen liikenteen matkakulut korvataan tositteiden mukaan. l Matkakulut yhteiskuljetuksiin 15 €/jäsen kun kyseessä on osastojen yhteisesti järjestämä kurssi, omalla toiminta-alueella. l Oman auton käytöstä korvataan 0,24 €/km Jos samalla autolla matkustaa vähintään kaksi henkilöä, oman auton käytöstä korvataan 0,42 €/km omalla toiminta-alueella. SARI HYTTINEN Koneenvalvoja Thermo Fisher Scientific Oy Joensuun Metallityöväen ao. 59 TERO SAUKKONEN Tuotantotyöntekijä Työsuojeluvaltuutettu Poimukate Oy Joensuun Metallityöväen ao. 59 TEKI1804_3-58.indd 44 11.4.2018 13:41:00
”Oli yllätys, että kaikki oli maksutonta” TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA MATIAS HONKAMAA Koneenvalvoja Sari Hyttinen ei etukäteen ollut odottanut, että hänen ammattiosastonsa järjes tämä kaksipäiväinen kurssi Tahkolla olisi osallis tujille ilmainen. – Minulle oli iso yllätys, että tämä kaikki oli maksutonta. Työkaveri alun perin minulle puhui, että eikö kannattaisi lähteä. Minä sitten innostuin, että joo, miksi ei. Jos siviilissä tekisin vastaavan reissun, niin aika monta sataa euroa siihen menisi. Kyseessä oli Hyttiselle ensimmäinen kerta ammattiosaston tai liiton kurssilla. Hän soitti osaston opintosihteerille Kari Martikaiselle, jota ei tuntenut ennestään, mutta Martikainen selosti hänelle käytännön järjestelyt. Tuotantotyöntekijä Tero Saukkonen toimii yrityksessään työsuojeluvaltuutettuna, ja oli käynyt Teollisuusliiton valtakunnallisessa Murikkaopistossa työsuojelun perus sekä jatko kurssin, mutta Tahkolla hän osallistui ensimmäistä kertaa paikalliseen koulutukseen. – Ajattelin, että yritän hankkia niiden Murikan kurssien päälle vielä vähän lisää sisältöä. Kurssin veti Murikkaopiston opettaja Heli Hokkanen, ja aiheena oli Hyvinvointi työyhteisössä . Keskusteluissa käytiin läpi sitä, mistä osatekijöistä työhyvinvointi koostuu, miten sitä voi tukea ja millaiset tyypilliset ongelmat työyhteisössä sitä nakertavat. – Aika laajasti nuo koulutuksessa puhutut asiat pätevät meidänkin yritykseen. Työnjohdon ja työntekijöitten välillä rehellisyys ja avoimuus molempiin suuntiin on tärkeää, työsuojeluvaltuu tetun roolissa sen varsinkin huomaa. Avoimuutta meillä saisi olla enemmän, sanoi Saukkonen. – Meillä ei niinkään ole sitä, että avoimuutta puuttuisi, mutta muista syistä tiedonkulku välillä tökkää. Mutta työssä jaksamista tuetaan esimerkiksi liikuntaseteleillä, mitä itse arvostan, kertoi Hyttinen. Kun kerran Tahkolla oltiin, niin rinne ja hiihto ladut olivat kurssipäivän päätteeksi ahkerassa käytössä, ja lauantaiillaksi ammattiosasto oli järjestänyt myös keilausmahdollisuuden. Ensikertalainen Sari Hyttinen olikin varma, että kurssi ei jäisi hänen viimeisekseen ja suunnitteli jo illan ohjelmaa. – Ainahan koulutuksista jotain oppii, ja lisäksi täällä voi myös tehdä treeniä. Ajattelin hiihtää, mutta kyttään pakkastilannetta, ja jos on liian kylmää, niin menen salille. Ammattiosastokoulutuksen HYVINVOINTI TYÖYHTEISÖSSÄ -kurssi 4/2018 Tekijä 45 LIITOSSA OIVALTAJA LIITTO KOULUTTAA ? ”Jos siviilissä tekisin vastaavan reissun, niin aika monta sataa euroa siihen menisi”, Sari Hyttinen laskee. ”Yritän hankkia Murikan kurssien päälle vielä lisää sisältöä”, pohtii puolestaan Tero Saukkonen. SARI HYTTINEN Koneenvalvoja Thermo Fisher Scientific Oy Joensuun Metallityöväen ao. 59 TERO SAUKKONEN Tuotantotyöntekijä Työsuojeluvaltuutettu Poimukate Oy Joensuun Metallityöväen ao. 59 TEKI1804_3-58.indd 45 11.4.2018 13:41:05
– Ennen talousromahdusta liitolla oli potentiaalisia jäseniä 40 000, Jonas kertoo. Jonas on kuitenkin iloinen siitä, että liiton organisaatio on kymmenessä vuodessa vahvistunut. – Olemme kouluttaneet henkilökuntaa ja aktiiveja joka vuosi. MANWU toimii kahdeksalla eri maan tieteellisellä alueella. Toiminta painottuu Namibian pääkaupungin Windhoekin ympärillä olevalle Khomasin alueelle. – Nyt mietimme, miten menemme tästä eteenpäin ja sitoutamme koko henkilökunnan jatkamaan tätä työtä. MANWU on ottanut hankevuosien aikana paikkansa namibialaisessa yhteiskunnassa. Liitto ja sen pääsihteeri Justina Jonas tunne taan maassa hyvin. – Olemme siinä mielessä vahvimpien liittojen joukossa. Meillä on nyt hyvät mahdollisuudet vaikuttaa poliittisiin päättäjiin, ääntämme kuunnellaan, Jonas vahvistaa. JÄRJESTÄMISTÄ TYÖPAIKOILLA Jonas haluaa, että liitto tekee nyt uudessa tilanteessa jäsenrekrytointi suunnitelman. Hankkeen aikana MANWU koulutti aktiivejaan järjestelmällisesti ja järjesti työpaikkoja eri puolilla Namibiaa. Tätä työtä halutaan nyt jatkaa. Yksi järjestetyistä työpaikoista on jo 20 vuotta toiminut kierrätysalan yritys RentA Drum. Pääkaupungin laitamilla sijaitsevaan toimipisteeseen tuodaan lajittelukelpoista jätettä eri puolilta maata. Viime helmikuussa työvuorossa oli pääasi assa naisia lajittelemassa jätteiden seasta kierrätettävää tavaraa: muun muassa muovia, metallia ja paperia. Työ on kevyttä, mutta mekaanista. Kaikilla on päällään suojavarus teet eli haalarit, käsineet ja kasvomaskit. Työpaikalla on oma luottamusmies, ja lähes kaikki noin 600 työntekijää kuuluvat liittoon. Firmassa tehdään kahta vuoroa maanantaista lauantaihin. Viikkotyöaika on 45 tuntia. Lounasaika on kokonaisen tunnin ja työpäivään kuuluu myös kaksi 15 minuutin teeaikaa. MANWU yrittää tulla toimeen omillaan Metalliliiton vuonna 2009 aloittama kehityshanke päättyi tänä keväänä. Juuri, kun Namibian taloustilanne on erittäin vaikea. TEKSTI KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN KUVAT LEITAGO NARIB K un kehityshanke namibialaisen Metalli ja rinnakkaisalojen liiton MANWUn kanssa kymmenisen vuotta sitten alkoi, hankkeelle kirjattiin selkeät tavoitteet: liiton työnteki jöiden ja jäsenten kouluttaminen, järjestäyty misasteen nostaminen sekä aidsvalistuksen lisääminen ja tasaarvotyön vahvistaminen. Käytännössä MANWU onnistui kaikissa tavoitteissa. Ihan hankkeen loppu suoralla mutkaksi matkaan tuli kuitenkin Namibian vaikea talous tilanne. Rakennusalan romahta misen jälkeen liitto on menet tänyt tuhansia jäseniä. – Parhaimmillaan liitolla oli jäseniä 15 000, tällä hetkellä jäsen määrä on hieman yli kaksi tuhatta, MANWUn pääsihteeri Justina Jonas kertoo. Luvut kertovat enemmän kuin tuhat sanaa vaikeuksista, jotka liitto kohtaa samaan aikaan hankkeen päättymisen kanssa. Kun Teollisuusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin ja MANWUn edustajat tapasivat tämän vuoden alussa, ilmassa oli hankkeen päättymisen haikeutta, mutta myös väsymystä ja tuskaa. Kehityshankkeen yhteistyösuunnitelma valmisteltiin vuonna 2009. Hanke päättyi keväällä 2018. MANWU Namibian metallija rinnakkaisalojen liitto JÄSENET Noin 2 000, parhaimmillaan ennen talous romahdusta 15 000. TYÖNTEKIJÄT 27, joista 6 keskustoimistolla. ALUEET 8. Toimiva alueorganisaatio syntyi kehityshankkeen aikana. Liitto toimii valta kunnallisesti harvaan asutussa maassa. 46 Tekijä 4/2018 ? Pääsihteeri Justina Jonas kiittää Teollisuusliiton jäseniä korvaamattomasta avusta. Kehityshankkeen aikana MANWUlle on saatu luotua vahva organisaatio. TEKI1804_3-58.indd 46 11.4.2018 13:41:06
Operaattori ja laaduntarkastaja Uusika Michael toimii firmassa pääluottamusmiehenä. – Autoin MANWUa järjestämään työpaikan. Järjestämistä vaikeutti ehkä hieman se, että työpaikalla puhutaan useita eri kieliä ja työskentelemme eri vuoroissa, hän muistelee. Namibian virallinen kieli on englanti, mutta maassa on runsaasti eri heimoja, joilla on oma kielensä. Kieliongelmaan törmää lähes kaikkialla, ei ainoastaan tässä työpaikassa. Nyt liiton toiminta työpaikalla on vakiin tunut ja välit työnantajaan ovat ihan hyvät. – Järjestän työntekijöiden tapaamisia molemmissa vuoroissa, Michael kuvailee toimintaansa. Yhdessä asiassa työnantaja ei ole ainakaan vielä tullut työntekijöitä vastaan. Palkka on liian pieni ja työnantaja ei halua sitä nostaa. Suomalaiseen palkkaan sitä ei voi edes verrata. RentADrumin työntekijät ansait sevat 1 900–2 000 Namibian dollaria kuukau dessa. Summa on noin 140 euroa, mikä tekee tuntipalkaksi vajaat 80 senttiä. RAKENNUSALALLA VASTAPUOLI RentADrumin kaltaisen työpaikan järjestäminen on siis poikkeus MANWUn järjestämistyössä, joka on keskittynyt raken nustyömaihin. Keskittymistä rakennusalalle voi tietysti nyt taloustaantuman iskettyä arvioida virheeksikin. Keskittymiselle on kuitenkin selvä syynsä. – Namibiassa rakennusalalla on ainoana valtakunnallinen työehtosopimus. Esimerkiksi metallialalla ei ole minimipalkkaa, koska alalla ei ole työnantajavastapuolta, jonka kanssa neuvotella. Metalliyrityksissä on kuitenkin paremmat palkat, jotka on neuvoteltu paikal lisesti, Justina Jonas kertoo. Vaikka MANWUn tilanne tuntuu juuri tällä hetkellä vaikealta, epätoivoiseltakin, pää sihteeri uskoo omiinsa. Liitolla on strateginen toimintasuunnitelma tälle ja ensi vuodelle. – Olen luottavainen. Osaamisemme on hyvällä tasolla ja menemme eteenpäin. Jonas haluaa myös kiittää suomalaisia onnistuneesta hankkeesta. – Kiitokset Teollisuusliiton jäsenille. Teillä on ollut valtava vaikutus meidän jäseniimme ja MANWUun. Olemme kiitollisia ja tämä on asia, jota emme koskaan unohda. l TEOLLISUUSLIITON KEHITYSHANKKEET 2018 l Indonesian Metallija kaivosliittojen vahvistaminen ja yhteistoiminnan rakentaminen l Kunnon työ ja metsätalous Nepalissa l Filippiinien metallityöntekijöiden oikeudet l Myanmarin metsä-, puuja rakennusalojen järjestäytyminen sekä tekstiilija kaivosalojen työolot l Hankkeet teollisuusliittojen vahvistamiseksi Kolumbiassa, Malawissa ja Mosambikissa Teollisuusliitto varaa vuosittain solidaarisuustoimintaan yhden 1 %:n netto jäsenmaksutulosta. Hankkeet toteutetaan yhteistyössä SASKin kanssa. 4/2018 Tekijä 47 ? ? Rent-A-Drum on ollut yksi MANWUn kohteista. Pääluottamusmies Uusika Michaelilla (oik.) on ollut keskeinen rooli työpaikan järjestämisessä. Työkaverit Johannes Johannes ja Frolian Elia ovat liiton jäseniä. ? Namibian taloustilanne on vaikea. Taantuman myötä rakennusalla menee heikosti ja siksi myös MANWUn jäsenmäärä on pudonnut radikaalisti. LIITOSSA TEKI1804_3-58.indd 47 11.4.2018 13:41:14
BI TT ER G RA PE S/ H EI N EM A N N M ED IA 48 Tekijä 4/2018 MAAILMA Katkeraa viiniä Etelä-Afrikasta ETELÄ-AFRIKKA Yle esitti viime vuoden vaihteessa tanskalaisen dokumentin Viinin katkera maku . Se kertoi EteläAfrikan viini tilojen työntekijöiden kohtaamista arkisesta todellisuudesta. Erityisesti selvittelyn kohteena oli Leeuwenkuilin viinitila, jonka viinejä myydään paljon kaikissa pohjoismaissa, Suomessakin. Tiloilla käytettiin huolettomasti ympä ristömyrkkyjä, työntekijöiden palkkoja poljettiin, ylityökorvauksia ei maksettu eikä järjestäytymistä sallittu. Palkan maksaminen alkoholina kiellettiin EteläAfrikassa vuonna 1960. Dokumentissa haastateltu Kapkaupungin yliopiston kansantaloustieteen professori Leslie London sanoo, että sitä tapahtuu yhä. Tapa vain on eri: viininviljelijä myy alko holiriippuvaiselle työntekijälle alkoholia alennuksella velaksi. Tilan omistaja kielsi maataloustyönteki jöitä järjestävän CSAAWUliiton edustajan käynnit tilan työpaikoilla ja asunnoilla. – Kun hän näkee minut, hän soittaa poliisit perääni, kertoi liiton apulaispää sihteeri Karel Swart vuonna 2016 valmistu neessa dokumentissa. Leeuwenkuilin omistaja kielsi dokumentin tekijöiden pääsyn tilalleen syytteen uhalla, ja maan viinitiloja varoitettiin dokumentin tekijöistä. He kävivät kuitenkin salaa Leeuwenkuilissa. Elokuva synnytti ansaittua huomiota pohjoismaissa, sillä siinä kerrotut tilat ovat kansallisten alkoholimonopoliemme merkittäviä tuottajia. Ne ovat sitoutuneet JÄRJESTÄYTYNEET PAINAJAT ESIIN YHDYSVALLAT Järjestäytyneet painotyöntekijät ovat varustaneet painamansa tuotteet liiton merkillä Yhdysvalloissa jo 1890-luvulta lähtien. Nykyisin käytettävä merkki suunniteltiin vuonna 1897. Allied Label -merkki kertoo painotyöläisten järjestäy tymisen ja alueen. Sen takana olevat kolme liittoa ylläpitävät verkkosivuja, joilta voi etsiä järjestäytyneen painon. Tällä tiedolla on merkitystä Yhdysvalloissa, jossa teollisuustyöläisten järjestäytymisaste oli tämän vuoden alussa 6,5 prosenttia. Osa asiakkaista haluaa käyttää järjestäytynyttä painotaloa, sillä liitto takaa säälliset vähimmäisehdot työntekijöille. Erityisen tärkeää merkin näkyminen on kaikissa demokraattisen puolueen ja heidän ehdokkaidensa julkaisuissa. PALKKAKUILU KAPEAMMAKSI ETELÄ-KOREA Metalliliitto KMWU asetti liittokokouksessaan maaliskuussa tavoitteeksi kaventaa nyt revennyttä palkkakuilua alalla. Liiton mielestä teollisuuden on toimittava sosiaalisten erojen kärjistymistä vastaan. Keinoksi edetä liitto sanoo kattavammat työehtosopimusneuvottelut. Nyt työnantajaliiton jäsenistä vain viidesosa tekee työehtosopimuksen KMWU:n kanssa. Liitto perustaa tänä vuonna työnantajien kanssa yhteiselimen, jossa sovitaan sama palkka vastaavasta työstä koko alalla. Nyt palkat ovat osin sidottuja yhtiön kokoon. Vaikka yrityksessä olisikin oma työehtosopimus, liitto ei tunnusta sitä, ellei yritys liity yhteiselimeen. myymiensä tuotteiden eettisyyteen niin ympäristön kuin työntekijöiden kohtelunkin kannalta. Ruotsin Systembolaget puuttui asiaan ja Alkokin ilmoitti, että se vaatii tuotteiltaan vastuullisuutta. Systembolaget teetti viime vuonna tarkastuksia EteläAfrikan tiloilla. Se allekirjoitti myös yhteistyöasiakirjan työolojen kohentamisesta elintarviketyö läisten maailmanliitto IUT:n kanssa. Joitakin edistysaskeleita on otettu, mutta olot Leeuwenkuilin tilalla ovat jälleen nousseet esille. Aiemmin Systembolagetissa työskennellyt ruotsalainen ayaktiivi kävi tilalla ja raportoi maaliskuussa vakavista puutteista työoloissa ja suojelussa. Myrkkyjä käytetään suojaamatta työn tekijöitä, työvaatteet ovat surkeat ja asunnot homeisia sekä osin romahtamis vaarassa. CSAAWUliitto valitsi maaliskuussa Leeuwenkuiliin kaksi työsuojeluvaltuu tettua. Tila irtisanoi heistä toisen välittömästi. Liiton edustaja Boitumelo Ramahlelen mukaan se tapahtui ilman syytä ja aiempia varoituksia. Alkon luettelosta löytyy nyt kaksi Leeuwenkuilin viiniä. HEIKKI JOKINEN ? Tanskalaisen Tom Heinemannin dokumenttielokuvassa Viinin katkera maku (Bitter Grapes ) Etelä-Afrikan viinitilojen työntekijät kertovat ahdingostaan. Palkkoja poljettiin, ylityökorvauksia ei maksettu, järjestäytymistä ei sallittu ja ympäristömyrkkyjä käytettiin varomattomasti. TEKI1804_3-58.indd 48 11.4.2018 13:41:16
LIITOSSA 4/2018 Tekijä 49 LYHYET ELÄKELÄISTOIMINNAN KURSSI 20.–24.8. Murikka-opisto, Tampere Ajankohtaisia asioita, eläkeläisten edunvalvontaa, vierailu Työväenmuseo Werstaalle ja liikuntaa. Oikeutettuja ovat liiton ja/tai ammattiosaston luottamus toimissa mukana olleet, eläkkeellä olevat vapaajäsenet ja puolisonsa. Osaston jäsen voidaan hyväksyä kurssille vain kerran. Kurssille valitulle viikko on maksuton, puolison omavastuu 190 euroa. Hakemuksen tekee ammattiosaston hallitus lomakkeella, jonka saa liitosta puh. 020 77 41026 sekä aluetoimistoista. Hakemuksessa ilmoitettava hakijan luottamustoimet. Hakemukset 31.5. mennessä: Teollisuusliitto ry, Pia Toivanen/eläkeläistoiminnan kurssi, PL 107, 00531 Helsinki. Tiedustelut Pia Toivanen, puh. 020 77 41151. Murikkaan liittyvät käytännöt Heli Hokkanen, puh. 040 544 3961. VERKOSSA VARSINAIS-SUOMI–SATAKUNTA JÄSENTEN PERHEPÄIVÄ 19.5. klo 11–17 Muumimaailma, Naantali Hinta 5 euroa /osallistuja. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 3.5. mennessä: teollisuusliitto.fi/tapahtumat/ jasenten-perhepaiva KATSO MUUT LIITON VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET TAPAHTUMAT: teollisuusliitto.fi/osallistu/tapahtumat KATSO JA ILMOITA AMMATTIOSASTOJEN ILMOITUKSET: teollisuusliitto.fi/osallistu/ammattiosastojen-toiminta ELÄKELÄISTOIMINNAN KURSSI 20.–24.8. Murikka-opisto, Tampere Ajankohtaisia asioita, eläkeläisten edunvalvontaa, vierailu Työväenmuseo Werstaalle ja liikuntaa. Oikeutettuja ovat liiton ja/tai ammattiosaston luottamus 19.5. klo 11–17 Muumimaailma, Naantali KEVÄÄN JA KESÄN ARKIPYHÄKORVAUKSET MITEN MAKSETAAN ARKIPYHÄKORVAUKSIA VAPPUNA, HELATORSTAINA JA JUHANNUSAATTONA? LUE VERKOSTA: TEOLLISUUSLIITTO.FI > TYÖELAMA > TYÖEHTOSOPIMUKSET > (VALITSE OMA SEKTORI) > AJANKOHTAISTA PÄIVITÄ JÄSENTIETOSI – VOITA IPAD! Teollisuusliiton eAsioinnissa voit tehdä monia jäsenyyteesi liittyviä ilmoituksia ja päivittää yhteystietosi. Toimipaikkaja tilinumerotiedot ovat erityisen tärkeitä poikkeustilanteissa, kuten mahdollisten työtaistelutoimenpiteiden aikana. 10. toukokuuta mennessä yhteystietonsa päivittäneiden kesken arvotaan kolme iPadia! teollisuusliitto.fi/voita-ipad PÄIVITÄ JÄSENTIETOSI – VOITA IPAD! Teollisuusliiton eAsioinnissa voit tehdä monia jäsenyyteesi liittyviä ilmoituksia ja päivittää yhteystietosi. Toimipaikkaja tilinumerotiedot ovat erityisen tärkeitä poikkeustilanteissa, kuten mahdollisten työtaistelutoimenpiteiden aikana. 10. toukokuuta mennessä yhteystietonsa päivittäneiden kesken arvotaan kolme iPadia! teollisuusliitto.fi/voita-ipad l Murikka-opiston keittiömestarina aloitti maaliskuussa Harri Teronen. Teronen on kokenut ravintola-alan taitaja ja luotsannut keittiöitä Tampereella mm. Pispalan Pulterissa, Ohranjyvässä, Tillikassa, kylpylähotelli Edenissä ja Tampereen Työväen Teatterissa. Suomalainen, laadukkaista ja lähellä tuotetuista aineksista syntyvä sapuska on erityisesti Terosen mieleen: hyvin ja pitkään haudutettu liha, kalat, savustetut ruoat ja kotimaiset juurekset. Hyvää sopii odottaa jatkossakin Murikan keittiöltä! A U LI H A N N U LA UUSIA VOIMIA LIITTOON NIMITYKSET Teollisuusliiton hallitus teki maaliskuussa henkilövalintoja. l Nuorisoja opiskelijatoiminnasta vastaavaksi toimitsijaksi valittiin Petteri Männistö. l Erityisalojen sektorille sopimusasiantuntijaksi valittiin Martti Paavilainen. l Hämeen aluetoimitsijaksi Hämeenlinnaan valittiin Mikko Virolainen. l Kaakkois-Suomi-Savo-Karjalan toiminta-alueen järjestämistoimitsijaksi valittiin Mika Kolehmainen. l Keski-Suomen aluetoimitsijaksi Jyväskylään valittiin Jani Väisänen. l Oulun aluetoimitsijaksi Ouluun valittiin Sami Nyman. l Yhteiskuntasuhteiden yksikköön ulkoisen viestinnän päälliköksi valittiin Ville Kopra ja viestintäasiantuntijaksi Veli-Matti Kauppinen. l Murikka-opiston työsuojeluaineiden opettajaksi valittiin Juha Vasara. Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus aloittavat Tuottavuutta Yhdessä -tuottavuusohjelman. Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että tuottavuus on keskeinen kilpailukykytekijä ja sen parantamiseksi voidaan tehdä paljon. Keskeisessä roolissa on hyvä yhteistyö yrityksissä. Ohjelman tavoitteena on Lean -filosofian mukaisesti luoda johtamisjärjestelmä, jolla vahvistetaan yhdessä tekemisen kulttuuria ja osallistetaan kaikkia henkilöstöryhmiä työpaikan kehittämiseen. Yhteinen tahtotila paikalliselle sopimiselle edellyttää luottamuksellisia suhteita osapuolten kesken. Tuottavuusohjelma käynnistyy 25.4. avausseminaarilla, missä paikalla ovat molempien järjestöjen johdot sekä muita työelämän asiantuntijoita. UUSI HANKE KEVÄÄN JA KESÄN ARKIPYHÄKORVAUKSET Miten maksetaan arkipyhäkorvauksia vappuna, helatorstaina ja juhannusaattona? Lue verkosta: teollisuusliitto.fi > Työelama > Työehtosopimukset > (valitse oma sektori) > ajankohtaista TEKI1804_3-58.indd 49 11.4.2018 13:41:19
50 Tekijä 4/2018 Det går lysande för Herrmans Arbetstagarna på Herrmans tillverkar årligen 750 000 arbetslampor och körljus till bland annat gruv-, skogsoch jordbruksmaskiner och hör därmed till de stora aktörerna inom branschen. Företaget är uppdelat i två delar, och i den andra fabriken huserar en av Europas ledande cykelkomponentstillverkare. TEXT JOHAN LUND FOTO JOHANNES TERVO F lera, långa hyllrader fullpackade med lådor möter oss i den väl belysta hallen på Nordic Lights fabrik i Jakobstad. En Supermarket skylt hänger i taket, och mellan hyllorna skuffar plockaren och montören Jenny Le på en vagn med en papperslapp som liknar en inköpslista i handen. – Vänta ska vi räkna… tio olika delar behövs för den här lampan, berättar Jenny Le efter att hon ögnat igenom listan för just den här beställningen. Lådorna på hyllorna innehåller allt från små skruvar till stora linser, allt vad man behöver för att montera någon av de över 300 olika modellerna av arbetslampor som tillverkas på Nordic Lights fabrik, som är den del av företaget som tillverkar arbetsbelysning. Le jobbar idag som plockare vilket innebär att hon samlar ihop de delar som behövs för beställningen i fråga och för dem sedan till produktionen där montörerna plockar ihop lampan. – Komponenterna kan vara ganska många, beroende på vad det är för lampa. Det gäller att vara ganska noggrann då man ska räkna åtta timmar om dagen, förklarar hon och poängterar att det kan ta tid då man gör jobbet ordentligt. – Det kan ta upp till en halv timme att plocka ihop delarna till en lampa. Och det är egentligen ganska snabbt. Det ryms fyra beställningar på en kärra, fortsätter hon. Arbetsuppgifterna hålls intressanta tack vare det stora sortimentet lampor, och därmed också den enorma mängden komponenter att hitta rätt bland på hyllorna. Men också arbetsuppgifterna roterar. TEKI1804_3-58.indd 50 11.4.2018 13:41:23
4/2018 Tekijä 51 ARBETSLIVET – Den här veckan jobbar jag som plockare, följande jobbar jag i produktionen. Vi är några som byter arbetsuppgifter enligt behov. Det är roligt då jobbet blir mera varierande, säger Jenny Le som berättar att hon också har en favoritlampa bland modellerna. – Sculptor heter den. Den är ganska stor och dyr med mycket olika komponenter. Med den går tiden fort och jobbet blir inte enformigt. Det kan ta upp till 20 minuter att montera en sådan lampa. Jag skulle gärna ha en sådan själv, skrattar hon och håller upp ett stort körljus med inbyggd blinker. Med ett drygt års erfarenhet på Nordic Lights, hör Jenny Le till de nyare arbetstagarna bland de 160 produktionsanställda på Herrmans som tillverkar både arbetsbelysningslösningar för tunga fordon inom flera branscher och cykel komponenter. Kombinationen låter något udda men det fungerar för företaget. De senaste åren pekar försäljningen rakt uppåt. – Det går bra för oss. Ifjol anställde vi ungefär 50 nya arbetstagare och antalet anställda på företaget närmar sig 250 totalt. Inom produk tionen jobbar över hälften här på Nordic Lights, berättar huvudförtroendemannen Ann-Louice Ormiskangas. Arbetstagarna tillverkar arbetslampor till egentligen alla slags arbetsfordon men det är främst inom några branscher som de stora kunderna finns. I synnerhet inom gruvindustrin där företaget har lyckats få gruvjätten Caterpillar som kund. – Vi förser främst skogs, jordbruks och gruvmaskiner med arbetsbelysning. Inom gruvindustrin har vi en jättestor kund, nämligen Caterpillar, som köper nästan hälften av hela vår lampproduktion. Av de inhemska kunderna kan också skogsmaskintillverkaren Ponsse nämnas, berättar Ormiskangas. BRA ARBETSBELYSNING ÄR NÖDVÄNDIG Hela 90 procent av den årliga produktionen på 750 000 lampor går på export. Viktiga kunder finns utspridda över hela världen, men de främsta försäljningsområdena är Nord och Sydamerika. En del av produktionen går också också till Australien och Asien. För att ett finländskt företag ska klara sig på den hårt konkurrerade världs marknaden gäller det att hitta sin egen nisch. – Vi tävlar överlag inte direkt prismässigt, utan det är kvalitet som är vår styrka. Vi satsar också mycket på produktutvecklingen, säger AnnLouice Ormiskangas. Ormiskangas är inne på sitt 22:a år på Herrmans och har hunnit se lampmodeller och arbets metoder komma och gå. En sak som hör till tiden är att halogenlamporna börjar falla bort, vilket också det är en kvalitetsfråga. – LEDlamporna börjar ta helt över. Vi tillverkar ännu halogenlampor, men det hör till ovanligheterna. LEDlamporna är förstås lite dyrare när man köper in dem, men de har en väldigt lång livstid och är av bättre kvalitet. Och kvaliteten följs också upp på fabriken. Alla lampor utsätts för omfattande tester innan de packas ner och skickas till kunden. – Förutom att det görs stickprov vid produk tionscellerna så testas alla lampor i 12 timmar innan vi packar ner dem, säger Ormiskangas. Att lamporna är bra är inte bara nödvändigt i försäljningssyfte. Bra arbetsbelysning är ett måste inom många branscher. Att man inte kan driva gruvverksamhet utan fungerande lampor är kanske en självklarhet, men också på markytan är bra ljus ofta ett måste. – Jag vet själv hur det är med min bror som har skogsmaskiner. Med bra belysning så är det ingen skillnad om han är igång på natten eller dagen. Bra arbetsbelysningen är definitivt viktigt, säger AnnLouice Ormiskangas. ORDNING OCH REDA Vid själva produktionen jobbar montörerna i tvåpersoners celler med att skruva ihop lampor av olika slag. Maria Forsberg och Wilhelm Mårtens jobbar idag undantagsvis med en beställning av halogenlampor. ? Herrmans konkurrerar i första hand med kvalitet. Alla lampor testas i 12 timmar innan de packas för transport, berättar huvudförtroendemannen Ann-Louice Ormiskangas. ”Rutorna på kärran hjälper till om man ska räkna riktigt små komponenter. En del komponenter ska man räkna för hand medan andra ska räknas genom att väga dem på vågen,” berättar Jenny Le som idag plockar delar för monteringen. ? Det går lysande för Herrmans HERRMANS OY AB GRUNDAT 1959 HEMORT Jakobstad PRODUKTION På Nordic Lights tillverkas arbetslampor för tunga arbetsfordon och på Herrmans Bike cykelkomponenter VERKSAMHETSOMRÅDE Hela världen. 90 % av produktionen går på export bl.a. till Nordoch Sydamerika, Australien och Asien OMSÄTTNING 51 miljoner euro PERSONAL 250, av vilka 160 i produktionen ? TEKI1804_3-58.indd 51 11.4.2018 13:41:26
52 Tekijä 4/2018 – Idag lagar vi N25:or. De flesta halogen modellerna har fallit bort men det finns ännu några modeller kvar. Nu har vi en specialbeställning så vi får laga riktiga gamla godingar, skrattar Maria Forsberg. Forsberg började jobba på Herrmans för snart ett år sedan. Hon hade varit arbetslös sedan metall företaget Rettig Värme flyttade produktionen av värmeelement från Jakobstad till Polen. – Jag trivs jättebra här. Här är ordning och reda. Var sak har sin plats. Och så får man jobba med vita handskar, skämtar Maria som tidigare jobbade som svetsare. Det var här på Herrmans Bike som företagets verksamhet började 1959, och den äldsta produkten går fortfarande åt som smör. Som bäst tillverkas 30 000 cykelfälgband per arbetsskift. – Vi håller på att göra fälgband och jag river dem ifrån varandra när de kommer ut ur maskinen. Nu när vi har gjort femskift och 12-timmarsskift så gör vi som bäst över 30 000 fälgband per skift. De går åt bra, säger maskinoperatören och arbetarskyddsfullmäktige Heikki Kivelä belåtet. Läs mera om Herrmans cykelkomponentstillverkning i Tekijäs webbtidning på adressen tekijälehti.fi Montörerna Wilhelm Mårtens och Maria Forsberg trivs bra med jobbet. Mårtens är på arbetsprövning och hoppas att han ska få fortsätta på arbetsplatsen. Forsberg som har 14-års erfarenhet inom metallbranschen sedan tidigare hoppas att fler kvinnor skulle våga söka sig till industrin. ? Heikki Kivelä är maskinoperatör och arbetarskyddsfullmäktig på Herrmans. Han är nöjd med arbetarskyddet som hela tiden utvecklas. Inlärningen i arbetet måste ännu förbättras eftersom företaget har anställt så många nya på kort tid. Och ordning och reda beskriver produktionshallen bra. Det är rent och inget onödigt bråte ligger i hörnen och skräpar. Företaget gick för några år sedan in för den så kallade Lean metoden för att effektivera verksamheten och samtidigt garantera kvaliteten. – Tidigare jobbade alla i egen takt och på eget sätt. Arbetet var inte standardiserat. Nu följer alla noggranna arbetsinstruktioner som vi har på datorskärmar vid cellerna. Om du inte minns hur något ska göras så kollar du bara på datorskärmen. Det funkar bra. Det är rätt sätt att göra jobbet effektivt och undvika misstag, säger AnnLouice Ormiskangas. ? HELT ANDRA PRODUKTIONSVOLYMER PÅ CYKELSIDAN TEKI1804_3-58.indd 52 11.4.2018 13:41:31
4/2018 Tekijä 53 FACKET Åland behöver fler förtroendemän På Åland är det få som vill ställa upp som förtroendemän. Det är en konkret fråga som det nya fackliga ombudet Elin Sundback ska ta tag i. En arbetsplats utan förtroendeman är automatiskt sämre organiserad. TEXT HELENA FORSGÅRD FOTO KJELL SÖDERLUND E lin Sundback, född i Vasa men sommarålänning sedan barnsben, tog vid årsskiftet över som fackligt ombud på Åland. Därmed fyllde hon den lucka som har funnits i nästan ett år sedan företrädaren Henrik Lagerberg gick i pension. Till skillnad från föregångaren har hon Service facket PAM som arbetsgivare, inte Sjömansunionen, men i likhet med honom arbetar hon även för andra fackförbund, också Industrifacket, och för central organisationen FFC. Elin Sundback har sitt kontor i ett hus i centrala Mariehamn där även anställda vid andra föreningar finns, bland dem verksam hetsledaren för ABFÅland, Arbetarnas bildnings förbund, och där styrelser kan mötas. – Det skapar en dynamik och jag är inte ensam fastän jag är ensam i själva jobbet, säger hon. INFORMELLA TRÄFFAR Det känns bra efter drygt två månader på det nya jobbet – utmanande, stimulerande och kreativt. – Min huvudsakliga uppgift är att arbeta med organisering, medlemsrekrytering och information. På många arbetsplatser är den fackliga aktiviteten dåligt organiserad. För att få till stånd en förändring krävs ett långsiktigt och systematiskt arbete, säger Elin Sundback. Att bygga upp ett nätverk – bland annat genom att besöka arbetsplatser och ordna öppna träffar under mottot ”Snacka om arbete och livet” – har fyllt de första arbetsveckorna. Till träffarna, som går i en informell stil, är alla intresserade välkomna och på plats finns personer med kunskap om ämnet för dagen. En träff i vår har rubriken ”Förtroendeman – vad är det?” Vid ett annat tillfälle diskuteras frågor som me too kampanjen har väckt. VIKTIGT ATT VÅGA STÄLLA UPP Bristen på förtroendemän är ett problem på Åland, många arbetsplatser saknar en egen och intresset för att ställa upp tycks ofta vara skralt. – Det är viktigt att det på varje arbetsplats finns någon som är insatt i kollektivavtalet, och viktigt att fler vill och vågar ställa upp. Jag hjälper gärna till med processen att värva nya förtroendemän, säger Elin Sundback. Många hör också av sig till henne med frågor om stort och smått. – Allt kan jag givetvis inte svara på direkt, men de olika förbunden har sakkunniga som jag kan vända mig till. Jag har också kolleger på fastlandet som jag kan diskutera med och använda som bollplank. KÖRSÅNG OCH SKIDNING Elin Sundback kommer närmast från ett jobb som föreståndare vid Ålands omsorgsförbund – ett kommunförbund som ger service som boende och dagverksamhet för personer med utvecklingsstörning. Hon hade totalansvaret för två boendeenheter där även ekonomi och personalfrågor ingick. – Jag trivdes men kände att det var dags att byta. Jag har studerat offentligt ledarskap och har alltid tyckt att det är intressant med kollektivavtal, jag är lite av en paragrafryttare, säger hon. Om det blir någon fritid över – efter jobb och familjeliv där make och två söner på fem och tre år ingår – sjunger hon gärna i kör. Dessutom är hon ersättare i stadsstyrelsen i Mariehamn. – Jag är också barnsligt förtjust i vintern och har trivts i år när det har varit kallt och man har kunnat skida. l ? Elin Sundback hoppas på en ny vår för den fackliga aktiviteten på Åland. Artikeln har tidigare publicerats i Löntagarens nyhetsbrev. HÖR AV DIG ARBETARSKYDDSFULLMÄKTIG l Meddelandet om vem som är arbetar skydds fullmäktig ska skickas till regionkontoret trots att det är samma person som fortsätter i sina uppgifter. Det samma gäller också om uppgifterna ändras under mandatperioden. Blankett: www.teollisuusliitto.fi/sv/material/ l Arbetsgivaren meddelar till personregistret för arbetarskyddet vem som valts till arbetarskyddsuppdrag. KJ EL L SÖ D ER LU N D TEKI1804_3-58.indd 53 11.4.2018 13:41:32
2,75 X X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,25 X Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 TaskuTurva – Turva aina mukanasi Särö lasissa ei tee lovea lompakkoon, kun sinulla on Turvan Liittokasko tai Turvakasko lasivakuutuksella ja käytössäsi TaskuTurva-sovellus. Lasin korjaus onnistuu rahaa käyttämättä ja vaihtokin pelkän omavastuun hinnalla. Näytät vain sovellusta korjaamon kassalla, ja lasku lähtee suoraan Turvaan. Lataa ilmainen TaskuTurva-sovellus Google Play Kaupasta tai App Storesta. Lue lisää osoitteesta turva.fi/taskuturva Lataa ilmainen TaskuTurva-sovellus Google Play UUSI TaskuTurva sovellus nyt ladattaviss a! 54 Tekijä 4/2018 CHECKLIST WHEN STARTING A SUMMER JOB More information and frequently asked questions: www. kesaduunari.fi/ english SOMMARJOBBARENS CHECKLISTA Mera information och svar på vanliga frågor: kesaduunari.fi/ svenska Sommarjobbar-info öppnar igen i maj. Det är löntagarnas centralorganisationer FFC, STTK och Akava som bjuder på rådgivningen. Du kan undvika de flesta problemen i arbetslivet när du känner till dina rättigheter och skyldigheter. Du får hjälp av ditt fackförbund eller förtroendemannen på arbetsplatsen om du får problem. Tveka inte att ta kontakt! Tänk åtminstone på följande: ? Gör alltid upp ett skriftligt arbetsavtal. ? Du har rätt att få handledning när du börjar på ett nytt jobb. ? Sök fram det kollektivavtal som gäller på din egen arbetsplats. ? Förhandla dig till ett minimiantal timmar, om arbetsgivaren vill ge dig ett nolltimmarsavtal. ? Du måste få ett lönekvitto alltid när du får lön. ? Om du jobbar enligt ett arbetsschema ska du spara kopior av listorna. ? När du slutar på ditt jobb ska du se till att du får rätt semesterersättning. ? När du slutar på ditt jobb ska du be om ett arbetsintyg. ? Bekanta dig med förtroendemannen och arbetarskyddsfullmäktige på din arbetsplats. ? Bli medlem i ett fackförbund. You can avoid most problems at work simply by knowing your rights and duties. If any problems arise, then help is also available from a trade union or locally elected shop steward. Don’t hesitate to ask for help! Be sure to take care of at least the following matters: ? Always make a written employment contract. ? You are entitled to guidance from the employer when you start a new job. ? Find the collective agreement that applies at your workplace. ? You should negotiate a minimum number of hours with any employer offering a zero-hours contract. ? You must always get a pay advice note whenever you are paid. ? Be sure to keep copies of any schedule of work shifts that governs your working hours.. ? Make sure that your holiday compensation is paid correctly when your job ends. ? Always ask for a certificate of employment when a job ends. ? Get to know your shop steward and elected safety representative. ? Join the union! The Summer Job Helpline offers advice again on May 2018. The service is provided by the national labour confederations of Finland: SAK, Akava and STTK. TEKI1804_3-58.indd 54 11.4.2018 13:41:33
4/2018 Tekijä 55 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TEtoimistoon. n Ansiopäivärahan ensi ja jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. n Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä. ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osaaikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osaaikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT teollisuuskassa.fi ; sähköinen asiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TEbyrån. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via etjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. n Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg. ? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut. ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet. WEBBPLATS teollisuuskassa.f i; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 må–fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA CHECKLIST WHEN STARTING A SUMMER JOB TEKI1804_3-58.indd 55 11.4.2018 13:41:33
56 Tekijä 4/2018 Vauhdin hurmaa Malla Ambrusinin intohimo on koiravaljakkohiihto. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN I lman koiraakin Malla Ambrusinin, 31, luistelu hiihto on vauhdikasta, mutta koiran vetämänä hän kiitää vielä lujempaa. Valjakkohiihto ei ole helppoa, vaan se vaatii monipuolista treeniä hiihtäjältä ja koiralta. – Siinä mennään parina, valjakkona, yhdessä. Niin kovaa koiraa ei varmasti ole, että se yksin jaksaisi raahata hiihtäjää perässään. Valjakkohiihto perustuu yhteistyöhön. Ambrusinin parilla, belgianpaimenkoira Pikillä, on yllään vetovaljaat ja heidän välissään on joustoliina. Hiihtäjällä on vetovyö, johon hän kiinnittää koiran. – Hiihto sujuu koiran kanssa nopeammin kuin ilman koiraa. Valjakkohiihdon jälkeen on tylsä hiihtää yksin, vaikka sitä pitää aika paljon tehdä, jotta luistelu tekniikka kehittyy. Mestariksi tullakseen myös koiran pitää jaksaa harjoitella. – Se tarvitsee ladunlukutaitoa. Menee pari vuotta, jotta sillä on hyvä kisata. Hiihtäjältä laji edellyttää luisteluhiihtotaitoa. Usealla harrastajalla on kilpahiihtotausta. KILPAILU JA KOIRAN PSYKOLOGIA Ambrusin kilpailee naisten yleisessä Csarjassa, johon hiihtäjien pareina osallistuu eri rotuisia koiria: belgi anpaimenkoiria, saksanpaimenkoiria, border collieita, australianpaimenkoiria, beauceroneja… Moniin rotuihin perustuva Csarja on osanottajamäärällä mitaten kilpailujen suosituin. Lajissa on asioita, joita voi oppia vain kilpailemalla, sillä koirat vaikuttavat ladulla toisiinsa. – Lähtö tapahtuu minuutin välein. Sillä on merkitystä, saatko edellä lähteneen kiinni vai tuleeko takaa lähtenyt sinusta ohi, Ambrusin kertoo. – Jos takaa lähtee oikein kova pari, joka tulee ohi ja jos koirasi syttyy siitä liekkiin, saatte peesiapua. Olette mahdollisesti kilpailussa toisia riippuen tietenkin siitä, miten lujaa muut ovat menneet. Voitte saada loppumatkalle hurjan vauhdin, kun koirasi intoutuu juoksemaan toisen perässä. – Tai sitten edessänne lähtee sellaisia, joita saatte ohitettua. Koira syttyy siitä, kun se näkee, että ahaa, tuolla menee toinen koira. Se ajattelee, että nyt se otetaan kiinni. Ja kun se pääsee ohittamaan, niin se vaistoaa, että ladulla on lisää ohitettavia. Toisinaan koiran seuranhalu voittaa kilpailuvietin. – Joskus muodostuu kolmen valjakon porukka, jossa jokainen hiihtäjä kannustaa omaa koiraansa, että mene, mene nyt! Mutta joskus koirista on kauhean kiva juosta porukassa. Tilanteet kisassa ovat erilaisia kuin yksinään treenatessa. Koiran kilpailuvietti on yksilöllinen ominaisuus. – Meillä on kolme belgianpaimenkoiraa. Piki ja Zeli rakastavat tehdä tätä. Kolmas, Papu, on onnellinen, jos se saa vain pötkötellä kotona. Se kokee, että se on sen homma. Sitä on yritetty treenata, mutta ei se siihen syty. PARI AUTTAA TOINEN TOISTAAN Koiran nautinto perustuu Ambrusinin mukaan siihen, että se tykkää liikkua kaverin kanssa, ja se on valmis antamaan kaikkensa. HARRASTAJA MALLA AMBRUSIN Pieksämäki Franke Finland Oy Metallityöntekijä TEKI1804_3-58.indd 56 11.4.2018 13:41:50
4/2018 Tekijä 57 VAPAALLA – Alamäessä on hienoa katsoa, kun koira oikein venyttää ja lyö peliin kaiken, minkä saa itsestään irti. Eniten koiran veto auttaa hiihtäjää tasaisella. – Ylämäessä se ei jaksa vetää, jos hiihtäjä heittäytyy matkustajaksi. Nousussa on hiihtäjän itse pakko yrittää oikein tosissaan, ettei väsytä koiraa kuolemankieliin. Kun tasainen alkaa, ja jos koira on ihan hapoilla, ei se jaksa pitää vauhtia. Alamäessä hiihtäjä joutuu jarruttelemaan. – Laskiessa suksilla menee paljon lujempaa, mihin koira kykenee. Kun on oikein jyrkkä alamäki, on pakko jarruttaa koiraakin, kun se yrittää juosta kovempaa kuin se suosiolla pystyisi. TAPPION JÄLKEEN KOIRA EI MURJOTA Koira tykkää kannustuksesta. – Mennään, mennään, mennään! Vetää, vetää, vetää! Hyvä, hyvä, hyvä! Niillä meidän koirat toimivat, Ambrusin mainitsee. – Koira tykkää, jos joku on ladun varrella ja kan nustaa. Se on ihan innoissaan, että ollaanpas me hyviä. Monesti urheilijat tappion jälkeen murjottavat. Se ei koske kilpailevaa koiraa, jolle liikunta itsessään on ylin nautinto. – Koirasta on hienoa, että se on päässyt juoksemaan. Koirat ovat ihmisen kilpailuvietin välineitä. Niille on ihan sama ovatko ne ykkösiä vai viimeisiä, kunhan niillä on kivaa. Eivät ne raukat ymmärrä, onko mitali kaulassa vai ei. Liikunnasta ne tykkäävät, ja ne ovat aina yhtä iloisina painamassa. Suorituksesta koira tietää odottaa palkintoa. – Meidän poika palkkautuu koirien purupatukalla tai pallolla. Kun se aloittaa, se tietää, että minä saan tästä jotain, oli se sitten pallo, patukka tai ruoka. KATSOMOSSA SIKAJÄNNÄÄ Kaikkein jännittävimmän kisahetken Ambrusin kertoo kokeneensa koiravaljakkohiihdon katsomossa. – Mieheni Pasi hiihti Pikin kanssa sprinttiä, joka on puolitoista kilometriä pitkä matka. – Oli äärettömän jännää katsoa, kun näki melkein koko lenkin ja Piki oli ainut mustatukkainen koira, helppo erottaa joukosta. Itse en voinut muuta kuin seisoa paikal laan ja jännittää, että mene, mene, mene! Sikajännää! – Siinä kävi niin inhottavasti, että toinen koira sai Pikin kiinni ylämäessä ja puri. Ensimmäisen kerran se oli käynyt puremassa jo startissa. Purija diskattiin. – Onneksi Piki ei ole kauhean herkkä koira, joten sille ei jäänyt pahaa mieltä, eikä se kantanut kaunaa. MONIPUOLISTA TREENIÄ Ambrusin on harrastanut koiravaljakkohiihtoa 7 vuotta. Perheeseen syntyneet lapset Mette, 4 ja Iivo, 2, ovat merkinneet kilpailu ja treenitaukoa, mutta satsaus ensi talveen on jo alkanut. – Ensi vuonna kilpaillaan. Pikin kanssa on tänä vuonna hiihdetty paljon. Lapsetkin rupeavat olemaan siinä iässä, että he eivät tarvitse minua yhtä paljon kuin ennen. Kohta ovat edessä kesätreenit. – Kesällä pohjakunto tehdään fillarilla, hölkällä, uimalla tai rullaluistellen. Voin ottaa koirat mukaan juoksemaan. Läskipyörä, jossa on paksut renkaat, on maastoharjoittelussa hyvä peli. Koiravaljakkohiihto on vuosien varrella muuttunut. – Aikaisemmin tyypit vetivät perinteisellä hiihto tyylillä koiran perässä, mutta nykyisin kaikki menevät luisteluhiihdolla. Aikaisemmin oli paljon pulkkaluokkia: oli koira aisoissa, sen perässä painollinen pulkka ja pulkasta lähti hiihtäjälle naru. Laji oli ennen vaativampaa. Nykyään se on harrastaja ystävällisempää. l VIDEO Katso video: tekijälehti.fi TEKI1804_3-58.indd 57 11.4.2018 13:42:07
58 Tekijä 4/2018 PULMAT HELPPO l HAASTAVAMPI l VISAINEN Ristikon ja sudokujen ratkaisut: tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE K E P E Y S A M I N P I V O E V Ä T J U V A Y L E V Ä T K Ä Ä N T Ö E R I Ö T A L O E S T O B I N G R U O R I T T E I B I S N T E A K R E U N A E H Y E T E L O N G R A S K A U S U E N E T Ä H A A R A U K K O M O P I T I L L A T S Ä Ä T A K A A T T I I O H I T S E I P I E L A V E S I N V A S U L I M E L E P Ä T I V L E H A R A L L E I A J E L U A D O P T O I N T I T O N I C P E N O L I S A R E N I P P U M A K S A J A L A D A O S T O S A S U T -PIIRI mikseri atarTOM MM:n MM-isä SAAN LISÄTULOJA JA NIISTÄ PULITAN AIKA RASKAASTI! COOKIE VÄRTTINÄLTÄ LAULAA NYRKKISANKARI KUVAUKSISSA SIDONTAAN TULEVILLE NÄYTTELIJÖILLE KANAVAN ALKU SIIVOUKSIIN SAVOSSA HIENOJA HELPOTUSPAIKKA OHJAAVILLE IRAKIA PUUC JAKAA ISOT ALUEET LAULOI VALKOISEN JOULUN S-RYHMÄÄ IKÄIHMISELLE SUOJAA IHOLLA MYÖS 12435 KOIRILLA SÄILYY TIETÄÄ KANTAMISTA -JÄÄ -ISLAND BRÄNDI ellotua KAUKOALKU MARRASKUUSSA TANGOKUNKKUNAKIN SAVOSSA TUUVA SITRUSTA JOULUKUINEN VALINTA LEENALLE JA HARRYLLE OPERETTIMIES LUOTETTAVA ORVOLLE KYNÄMERKKI KORTILLAKIN HARMAATERVAPAMPPU VOI HÄILYÄ -1. HELPPO l HAASTAVAMPI l VISAINEN 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ WWW.SANARIS.FI/ JUHA HYVÖNEN 1. Kauanko suomalaisilla on ollut kahdeksan tunnin työpäivä? 2. Mitä jääkiekossa tarkoittaa pusu ? 3. Jos jakolasku ei mene tasan, mikä jää yli? 4. Mistä raaka-aineesta saadaan ligniiniä ? 5. Mitä mies huudahti montun reunalla Lauri Viidan runossa Vapaus ? 6. Kauanko on kulunut aikaa alkuräjähdyksestä? 7. Missä maassa puhutaan Meän kieltä ? 8. Paljonko Suomessa on eläkeläisiä? 9. Kuinka pitkä aika on kvartaali ? 10. Paljonko spriitä mahtuu varpuseen ? VA ST A U KS ET : 1. N oi n sa ta vu ot ta . 2. Ko va a ta kl au st a. 3. Ja ko jä än nö s. 4. Pu us ta . 5. El äk öö n va pa us ! 6. 13 ,8 m ilj ar di a vu ot ta . 7. Ru ot si ss a. 8. 1, 5 m ilj oo na a. 9. N el jä nn es vu os i. 10 . N el jä nn es lit ra . TEKI1804_3-58.indd 58 11.4.2018 13:42:08
4/2018 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO TEKI1804_kannet.indd 59 9.4.2018 15:25:27
Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 info@sievi.com • sievi.com Työmukavuuden uusi aika. Sievi Racer 1 S2 GT Racer S3 Racer Roller S3 Racer on rento ja sporttinen. Se on kevyt ja täydellisesti jalkaan sopiva. Sen materiaalit hengittävät ja pitävät jalkasi kuivana koko päivän. Kengässä on uskomaton pito ActionPro -kaksikerrospohjan ansiosta. Ja mikä parasta – sen sisäpohjassa on uusi Sievi FlexEnergy* -joustoelementti, jonka tuomaa mukavuutta ei ole turvajalkineissa ennen nähty! * Sievi FlexEnergy -joustoelementti on valmistettu Infinergy ® stä, joka on BASF’n rekisteröimä tavaramerkki. Saat sen Racer Roller S3 ja Sievi Racer 1 S2 -turvajalkineisiin. Kaikki Racerit on tehty Suomessa S ie vi Fl ex En erg y -joustoelem en tti po hja n sis ällä SUOMI_RACER_TEKIJA_210x265+5_TAKAKANSI_120218.indd 1 12.2.2018 13.00 TEKI1804_kannet.indd 60 9.4.2018 15:25:46