Sulkapallo
B a d m i n t o n
Suomen Sulkapalloliiton verkkolehti 1/2013
Teemana kisat
? aloittelijoista ammattilaisiin
Rio Teamin
mukana olympialaisiin
SM-kisatapahtuma
? jokaiselle jotakin
Ravinnolla
on merkitystä
harrastajallekin
www.sulkapallo.fi
15
7
20
sulkapallolehti.fi
11
SISÄLTÖ
6 59. Sulkapallon SM-kisatapahtuma ?
jokaiselle jotakin
Kaikki Suomen huiput ottavat mittaa toisistaan
10 Rio Teamin mukana olympialaisiin
Pelaajien ensiesittely sekä muu
tiimi pähkinänkuoressa
13 Nuorten olympiavalmentajan
valmennuspalsta
Kaksinpelin perustaktiikkaa
14 Tarja Sandell: Harrastajankin pitää
katsoa mitä suuhunsa pistää
Rio Teamin ravitsemusasiantuntijan
neuvot kilpailuravintoon
16 Seurojen sisäiset ranking-kisat
Esittelyssä Tapion Sulan ranking-tapahtuma
18 City-junnusulkiksen kautta nuoret
sulkapalloilijat kilpailujen makuun
Kilpailun aloittaminen helpoksi junnuille
20 Joukkuehenkeä kehittämässä taito- ja
joukkuekisassa
Joukkueet testasivat taitojaan
kisoissa yhdessä toimien
22 Kunnon Sulkapalloa Tiedossa
Kisaamista harrastepelaajille
24 Sulkissäpinää Tampereella
Varalan Urheiluopiston opiskelijoista tuli
SulkisSäpinän vetäjiä alakoululaisille
26 Minisulkis ? iloinen lajisovellus perheen
pienimmille!
4-9-vuotiaille sulkapallo tutuksi
27 Laatua valmennukseen
Valmennuskoulutuksen kautta
paremmaksi valmentajaksi
3
Kuukauden kuva
Joko Sinäkin pelaat
TALIHALLISSA?
Tule kokemaan viihtyisä hallimme
ja loistavat peliolosuhteet.
Siistiä porukkaa, Jarkko Nieminen Areenalla.
4
Varaukset ja lisätiedot
www.talihalli.fi
Vakiovuorot puh 050-4399 800
sulkapallolehti.fi
Pääkirjoitus
Ruotsi ? Suomi 0 ? 5
Sulkapallo-lehti on Suomen
Sulkapalloliiton virallinen lehti,
mutta siinä julkaistut artikkelit
eivät välttämättä edusta
liiton virallista kantaa.
Toimituskunta
Mika Heinonen (päätoimittaja),
Tommi Palmqvist, Ilkka Hellgren,
Tommi Saksa, Jaripekka Kankkunen
Julkaisija
Suomen Sulkapalloliitto
Radiokatu 20, 00093 SLU
puh. (09) 3481 2287
toimisto@sulkapallo.fi
www.sulkapallo.fi
Ilmoitusmyynti
Mika Heinonen
040 526 9949
Lehti julkaisee mielellään lukijoiden
artikkeleita. Lehteen tarkoitetut tekstit
tulee toimittaa liiton toimistoon os.
toimisto@sulkapallo.fi.
Mediatiedot
Lehden koko 210 x 265 mm
(leikkausvara 5 mm)
Verkkolehti 3/2013 ilmestyy
myös painettuna
Verkkolehti ilmestyy 4 kertaa
vuoden 2013 aikana:
? 1/2013 ilmestyy 25.1.
? 2/2013 ilmestyy 28.3.
? 3/2013 ilmestyy verkkolehtenä
12.8. ja painettuna 19.8.
? 4/2013 ilmestyy 12.11.
ISSN 2323-1505
Kannen kuvassa
Mikko Mäenpää
Kuva: Ilkka Hellgren
Näyttääpä tuo hyvältä. Eipä ole ennen
sulkapallossa tapahtunut, mutta nyt
tapahtui. Alle 19-vuotiaat murskasivat
Ruotsin virallisessa maaottelussa nollille!
Huippusulkapallovuosi 2013 alkoi ensimmäistä kertaa järjestetyllä
megamaaottelulla Ruotsi ? Suomi 5.6.1. Täbyssä, Tukholmassa. Tapahtumassa pelattiin maaottelut viidessä
ikäryhmässä: aikuiset, U-19, -17, -15
ja -13. Lisäksi junioreille oli yhteinen
leiri ennen pelejä. Tapahtumaa on
suunniteltu useampi vuosi ja nyt se
vihdoinkin saatiin järjestymään. Toivottavasti muutaman vuoden päästä se
on myös megatapahtuma.
Suomella on kasassa huikea pelaajaryhmä alle 19-vuotiaissa.
Voitto Ruotsista ei ollut säkää vaan nelikkomme Jenny Nyström, Mathilda Lindholm, Joonas Korhonen ja Iikka Heino oli yksinkertaisesti
parempi kuin mitä Ruotsi pystyi tarjoamaan. Lisäksi meillä katsomossa istui flunssaisena Kalle Koljonen, Euroopan nuorten ranking
kolmonen. Tältä ryhmältä voi odottaa tuloksia ? ehkä historiallisiakin.
Tasan 10 vuotta sitten Suomella oli mahdollisuus avata joukkueiden EM-mitalitili. Silloin Tanskan Esbjergistä tuli nuorten joukkueelle 4. sija ja yksilökisasta pronssit Maria Väisäselle ja Ville Långille. Nyt katsotaan miten käy pääsiäisenä Turkin Ankarassa, kun tuo
upea ryhmämme lähtee taistelemaan mitaleista.
Muissa maaotteluissa nähtiin erittäin hyviä yksilösuorituksia,
mutta joukkueena Ruotsi oli meitä ison askeleen edellä ? tsemppiä
treeneihin! Tulokset löydät tästä.
Tack Kent Kotte för arrangemang i Täby ja kiitos Johanna Segercrantz-Lindholmille Suomen joukkueiden erinomaisesta huoltamisesta!
Tulkaahan kaikki katsomaan näitä hienoja pelaajia SM-kisoihin
Vantaalle 1.-3.2.
Mika Heinonen
toiminnanjohtaja
Suomen Sulkapalloliitto
sulkapallolehti.fi
5
59. Sulkapallon
SM-kisatapahtuma
Teksti Jaripekka Kankkunen, Tommi Palmqvist | Kuvat Petri Moisio
? jokaiselle jotakin!
Sulkapallon SM-kisat järjestetään tänä vuonna 59. kerran. Vantaan
Energia Areena toimii SM-kisojen pelipaikkana puolestaan
kolmatta kertaa. Energian Areenan haasteena on sen suuri koko
verrattuna aikaisempaan kisapaikkaan, Ruskeasuon halliin.
Katsomon saaminen täyteen on vaikeampaa kuin Ruskeasuolla,
mutta joka vuosi katsojia on ollut aikaisempaa enemmän, joten
kehitys tapahtuu oikeaan suuntaan. Tämän vuoden tavoitteena
on siis myös yleisömäärän kasvattaminen, sekä tietenkin hienon
viikonlopun
järjestäminen niin pelaajille kuin katsojille! sulkapallolehti.fi
6
S
M-kisoihin saapuu taas tänä vuonna paikalle
kaikki Suomen huiput. Tunnetuin heistä on
Ville Lång, joka onkin jo vuodesta 2005 hallinnut miesten kaksinpeliä SM-kisoissa. Vaikka
suomenmestaruuskisat eivät ole päällimmäisenä tänä
vuonna 28 vuotta
täyttävän
Villen
suunnitelmis s a ,
olisi hänen mielestään kuitenkin
mukavaa voittaa lisää mestaruuksia.
Voittaessaan Långista tulisi eniten
miesten kaksinpelin
mestaruuksia voittanut henkilö. Tällä
hetkellä hän jakaa mestaruuksien ykköstilan
Lars Henrik Nyberghin ja Pontus Jäntin kanssa
kahdeksalla mestaruudellaan.
Naisten kaksinpeliä on neljänä viime vuonna hallinnut puolestaan Nanna Vainio. Sulkapallokuningatar
Anu Niemisen saavuttamiseen on vielä matkaa, sillä
Anu voitti peliuransa aikana kaiken kaikkiaan 12 kaksinpelin mestaruutta.
?Tietysti lähdetään aina puolustamaan mestaruutta
ja pitämään junnut takana? Ville kommentoi kysyttäessä
jaksavatko SM-kisat vielä miestä kiinnostaa. Mestaruuden puolustaminen ei kuitenkaan ole Villelle eikä Nannalle mikään läpihuutojuttu, sillä kovia uusia lupauksia
on nuorten puolelta tulossa haastamaan mestarit. Hyvänä osoituksena nuorten tulevasta menestyksestä on
esimerkiksi alle 19-vuotiaiden 5-0 voitto Ruotsista tammikuun alussa järjestetyssä maaottelussa.
Nelinpeleissä voittajat ovat vaihtuneet tiheään tahtiin. Ainoastaan sekanelinpelipari Jenny Nyströmillä ja
Anton Kaistilla on viimeisistä kisoista kaksi peräkkäistä
mestaruutta. Pari on myös suosikkina tämän vuoden
SM-kisoissa, koska he voittivat juuri Viron kansainvälisen kilpailun mestaruuden.
sulkapallolehti.fi
Välinemessut ja Minisulkis osana kisoja
Kilpailutapahtuman lisäksi hallilla on välinemessut. ?Tulen vuosittain SM-kisoihin myös päivittämään varustevalikoimani. Täällä saa asiantuntevaa opastusta mm.
mailojen ja tossujen hankintaan. Harvoin on näin osaavaa porukkaa opastamassa ostoksia. kuin SM-kisojen
välinemessuilla. Lisäksi mailoja voi sopivasti kokeilla
paikanpäällä ilman, että niitä pitää ostaa. Täällä on ollut
myös mailojen jännityspalvelu. Siis paras palvelu yhdessä paikassa.?, sanoo
SM-kisan veteraani ja sulkisharrastaja.
Lauantaina 2.2.
klo 13.30 valtaavat lapset kentän
SM-pelaajien pitäessä taukoa. SMkisojen yhteydessä
ensimmäistä kertaa
järjestettävään
Minisulkis-tapahtumaan saavat osallistua kaikki halukkaat 4-9-vuotiaat, tapahtuma on ilmainen. Lapset ja heidän huoltajansa saavat myös nauttia tapahtuman lisäksi
itse SM-kisoista ilmaiseksi lauantain ajan.
Vapaaehtoiset - kilpailun helmi
Kun kilpailut järjestetään ovat pelaajat pääosassa. Heistä kirjoitetaan ja heitä nostetaan korokkeelle. Tuskin
koskaan kuitenkaan osataan riittävästi kiittää niitä, jotka tekevät nämä kilpailut mahdollisiksi. SM-kisoissa on
vuosittain noin 100 vapaaehtoista:
? kenttien rakentajia,
? rajatuomareita,
? pisteennäyttäjiä,
? kenttien moppaajia,
? järjestysmiehiä,
? toimitsijoita,
? pallopäällikköä,
? info-pisteen pitäjiä,
? lipunmyyjiä.
7
He tekevät ansiokasta työtä kilpailujen joutuisaksi
sujumiseksi. ?Sitä tilannetta meillä ei ole tullut vastaan,
että vapaaehtoisia olisi liikaa. Kaikki ovat tervetulleita
mukaan?, sanoo Ilkka Hellgren junnujen EM2011-kisojen ja useiden kilpailuprojektien vetäjä.
?Toimitsijatehtävissä pääsee seuraamaan kisoja lähituntumalta. Rajatuomarina vielä oikein läheltä.? Tehtävät ovat vastuullisia, joten siksi niihin annetaan opastus.
Opastus ei vaadi paljoa aikaa. Usein riittää innostus ja
hyvä havainnointikyky. Vapaaehtoisille on tarjolla veloitukseton eväs- ja kahvitarjoilu Sulkapalloliiton puolesta.
Joten lähde kisoihin, jossa sinulle tarjotaan eväät
niin kisojen avustamiseen kuin kevyeen ruokailuun.
Kilpailupaikka
Vantaan Energia Areena on ollut suomenmestaruuskilpailujen näyttämönä vuodesta 2011. Palloiluhalliksi
rakennettua hallia ovat kaikki paikalla olleet kehuneet
moderniksi ja mukavaksi. ?Katsomaan pääsee pehmustetuille istuimille eri puolilta hallia. Raikasta ilmaa ja tilaa
on niin katsojille kuin pelaajillekin.?, sanoo yksi SM-kisoja vuosikymmeniä seurannut. ?Paikoitustilat ovat hyvät
ja Energia Areenalle on helppo tulla eri suunnista.?
Klikkaa kuvaa
saadaksesi laajemman kartan
alueesta.
8
Lähialueen palvelut
Hallin edustalla on runsaasti parkkitilaa.
Hallissa on kahvio ja lounasravintola.
Kahvion aukioloajat ja
lounastarjoilu:
? perjantaina klo 1420
? lauantaina klo 1018 (lounas klo 1215, hintaan 9.50 tarjolla lasagne, salaattipöytä, leipä, levite ja kahvi)
? sunnuntaina klo 10-14
Hallin lähituntumassa on Myyrmannin kauppakeskus monipuolisine palveluineen.
Lippujen ostaminen
Liput ovelta
Yhden päivän lippu
Viikonloppulippu
Liput lippu.fi:stä
Yhden päivän lippu
Viikonloppulippu
10? (/ 8? seuran jäsenet)
20? (/ 15? seuran jäsenet)
7? + palvelumaksu
15? + palvelumaksu
Sadalle ensimmäiselle paikan päältä lippunsa ostaneelle jaetaan sulkispipo tai -lippis!
Seurojen jäsenet saavat seura-alennuksen ostaessaan lippunsa Energia Areenalta. Lippuja ostaessaan
tulee ilmoittaa mihin seuraan kuuluu. Seurat merkitään
ylös ja se seura, jonka jäseniä saapuu kisoihin eniten,
palkitaan.
Perjantain lipunostaneiden kesken arvotaan VICTOR-kilpamaila, lauantain WILSON-kilpamaila ja sunnuntain FORZA-kilpamaila. Arvonnat suoritetaan ko.
päivänä Energia Areenalla.
sulkapallolehti.fi
SM-kisat
3
1
0
2
.
2
.
3
1.
na
Energia Aree
VANTA A
.fi/sm
o
ll
a
p
a
lk
u
.s
w
ww
sulkapallolehti.fi
9
in
eam
oT
Rian
a olympialaisiin
muk
Teksti Jaripekka Kankkunen, Tommi Palmqvist | Kuvat Jaripekka Kankkunen
Rio Team on Sulkapalloliiton Rio de Janeiron
vuoden 2016 olympialaisiin sekä sitä seuraaviin olympialaisiin vuonna 2020 tähtäävä, kunnianhimoinen hanke. Virallisesti Rio Team julkistetaan SM-kisojen yhteydessä helmikuun
ensimmäisenä viikonloppuna. Seuraavaksi kerromme jo tiimin pääasiat sekä siihen kuuluvat
pelaajat.
Suomalaisessa sulkapallossa ei ole aikaisemmin toteutettu vastaavanlaista hanketta kuin Rio Team. Menestystä lähdetään hakemaan seuraavista olympialaisista
tosissaan. Useat Rio Teamin jäsenistä ovat olleet urheilulukiossa, jossa on tarjottu vastaavanlaiset kilpailukehittymisen tukielementit. Lukion jälkeen pelaajat ovat
kuitenkin usein jääneet omilleen ja Sulkapalloliitto haluaa astua tässä kohdin esille tarjoamalla samat kehittymismahdollisuudet pelaajille kuin mitä lukiokin tarjosi.
Rio Team projektin vetäjäksi on Suomen Sulkapalloliiton hallitus nimennyt Jari Erikssonin, joka heti alkuun
ilmoitti, että jos hänen kilpailu-uransa aikana olisi ollut
10
mahdollisuus näin kokonaisvaltaiseen valmennukseen,
olisi hänestä tullut paljon parempi pelaaja.
Hänen lisäkseen projektin osa-alueiden vastaavat
ovat seuraavat: sulkapallovalmennus: Vellu Melleri, Pekka Sarasjärvi ja Kasperi Salo, fyysinen valmennus: Vellu Melleri ja Pekka Sarasjärvi, psyykkinen valmennus:
Paula Arajärvi ja Terhi Lehtoviita (Sportfocus), ravintovalmennus Tarja Sandell: (FeelGood Productions), fysioterapia: Pekka Sarasjärvi, lääkäripalvelut: Jyri Aalto,
viestintä: Tommi Palmqvist ja yritysyhteistyö: Mika Heinonen.
Långin johdolla Rioon
Tiimin veteraani Ville Lång on ilmoittanut Rion kisojen olevan hänen huippu-uransa ykköstavoite. Kahdet
olympiakisat kiertäneellä Villellä on siis erityisen kovat
menestyshalut vuoden 2016 kisoissa. Menestysnälkää
kasvattaa myös Lontoon olympialaisissa käyty taistelu
maailmanlistan ykköstä vastaan. Ottelu osoitti, että maailman kärki ei ole liian kaukana, jos kunto ja kaikki muutkin asiat osuvat nappiin.
sulkapallolehti.fi
Tiimin nuorista jäsenistä kaikilla Rion olympialaiset
eivät ole vielä se ykköstavoite, vaan pääasiallisena tavoitteena on vuoden 2020 kisat. Rion kisat ovat kuitenkin
hyvä välietappi suunnatessa kohti vuoden 2020 kisoja.
Rio Team takaa pelaajille huippulajivalmennuksen
lisäksi myös tukea fyysisessä ja henkisessä valmennuksessa, terveydenhuollossa, ravitsemuksessa sekä
viestinnässä. Ravitsemuspuolelta jokaiselle pelaajalle
suunnitellaan henkilökohtainen ravintosuunnitelma, jota
tarkkaillaan ja tarpeen vaatiessa hiotaan.
Viestinnässä puolestaan hankitaan viestinnän ammattilainen antamaan pelaajille koulutusta viestinnän
eri osa-alueilla, kuten esimerkiksi kuinka toimia median kanssa. Viestinnän merkitys korostuu myös fanien
näkökulmasta. Rio Teamin pelaajille pyritään luomaan
oma fanikulttuurinsa ja jokainen pelaaja halutaan nostaa esille sekä tiimin jäsenenä, että yksilönä. Toimivan
fanikulttuurin luomiseksi on tärkeää, että pelaajat osaavat olla vuorovaikutuksessa kannattajiensa kanssa.
myös rahaa. Se ei ole aina kustannustehokasta, mutta
pelaajan kokemuksen kartuttaminen on osa psyykkistä
valmentautumista suurin koitoksiin.
Tällä hetkellä Rio Teamin yhteistyökumppaneita ovat
jo Ilmarinen ja Rantalainen. ?Rantalainen Oy haluaa olla
tukemassa nuoria ja tavoitteellisia ihmisiä. Menestyksen
takana on aina kovaa työtä riippumatta mikä on valitsemamme laji. Rio Teamin nuoret näyttävät, että asettamalla tavoitteet korkealle, tekemällä ahkerasti töitä ja
uskomalla itseensä voi tavoitella unelmia. Tästä voimme myös itse ottaa oppia Rantalainen Oy:ssä.? toteaa
Rantalainen Oy Helsingin toimitusjohtaja Risto Iivonen.
Yhteistyökumppaneille on vielä kuusi vapaata paikkaa.
Sen lisäksi Rio Teamin jäsenet tulevat pitämään kiinnostuneille yrityksille erilaisia työkyvyn ylläpitoon liittyviä
tapahtumia. Tällainen on jo tilattu mm. PricewaterhouseCoopersille.
Rio Teamin yhteistyökumppanit
Rio Teamille haetaan parhaillaan yhteistyökumppaneita. Yhteistyökumppaneiden avulla mahdollistetaan
tämä nyt suunniteltu monipuolinen urheilijan tuen kokonaisuus. Etenkin kansainvälisiin kilpailuihin osallistuminen on todella tärkeätä, mutta toisaalta siinä kuluu
sulkapallolehti.fi
11
Rio Teamin pelaajat
Henri Aarnio, 19 vuotta
Seura: ÖIF
Iikka Heino, 18 vuotta
Seura: ESB
Anton Kaisti, 20 vuotta
Seura: HBC
Kalle Koljonen, 18 vuotta
Seura: ÖIF
Joonas Korhonen, 18 vuotta
Seura: ÖIF
Mika Köngäs, 19 vuotta
Seura: ESB
Mathilda Lindholm, 17 vuotta
Seura: HBC
Ville Lång, 27 vuotta
Seura: ÖIF
Airi Mikkelä, 19 vuotta
Seura: ÖIF
Jenny Nyström, 18 vuotta
Seura: HBC
Sonja Pekkola, 19 vuotta
Seura: Tapion Sulka
Sanni Rautala, 25 vuotta
Seura: ÖIF
12
Eetu Heino, 24 vuotta
Seura: ESB
Nanna Vainio, 21 vuotta
Seura: ESB
sulkapallolehti.fi
Teksti Veli-Markus Melleri | Kuva Riikka Sinkko
Nuorten olympiavalmentajan
valmennuspalsta
Kaksinpelin perustaktiikkaa
Kaksinpelin taktiikassa hyvin ratkaisevaa on oma sijoittuminen kentällä sekä oman lyönnin sijoittaminen vastustajan kenttäpuolelle. Kaksinpelin taktisena tavoitteena on pelitasosta riippumatta
painostaa vastustaja pois pelikeskuksesta, jolloin vastustajalla on vaikeuksia peittää koko kenttä.
Tähän artikkeliin olen valinnut muutaman yksinkertaisen, mutta menestyksekkään pelin kannalta tärkeän
vinkin. Testaa heti!
Syötä korkealle ja kauas
Kaksinpelissä kannattaa syöttää
pitkiä tolppasyöttöjä, jotka putoavat pystysuoraan vastustajan
takarajan tuntumassa. Mitä lähempänä vastustajan takarajaa
syöttö on, sitä parempi. Näistä
tolppasyötöistä vastustajan on
hyvin vaikeaa tehdä mitään vaarallista.
Aina valmiina!
Pelikeskus on alue pelaajan omalla kenttäpuoliskolla,
josta pelaaja pystyy parhaiten peittämään koko kentän.
Pelaajan tulisikin aina oman lyönnin jälkeen palata pelikeskukseen. Pelikeskus on liikkuva eli tilanteesta riippuvainen. Esimerkiksi, jos pallo on vastustajan takakentällä ja vastustaja on painostettuna, voidaan pelikeskusta
siirtää lähemmäksi verkkoa. Helpoiten pääset vastustajan lyönteihin kiinni kun pysyt koko ajan pienessä liikkeessä.
Pidä vastustajasi liikkeessä!
taisena ja sijoittaa pallo pääsääntöisesti joko takakentälle tai verkolle. Jokaisen lyönnin jälkeen pelaajan tulee
palata omaan taktiseen pelikeskukseensa. Hyväksi todettu taktiikka on painostaa vastustaja takakentälle (2-4 lyöntiä)
ja ratkaista palloralli lyönnillä
vastustajan etukentälle. Jos vastustajan palautus taakse jää
selvästi lyhyeksi on iskulyönnin
paikka. Huomaa, että takakentälle suuntautuvien lyöntien jälkeen
pelaajalle jää myös enemmän
aikaa reagoida vastustajan lyönteihin. Mikäli vastustajan lyönnit
omalle takakentälle ovat lähellä takasyöttörajaa ei iskulyöntiä kannata juurikaan käyttää.
Aloite: kumpi vie ? kumpi vikisee?
Pelaajan tasosta riippumatta on tärkeää, että pelaaja
pyrkii viemään peliä. Aloitteen kannalta on tärkeää sekä
hyökkäys- että puolustustilanteessa lyödä pallo mahdollisimman aikaisin ja ylhäältä, jolloin vastustajalle tulee
kiire ja vähemmän aikaa reagoida. Pelaajalla on tällöin
myös useampia vaihtoehtoja sijoittaa pallo vastustajan
kenttäpuoliskolle.
Nautinnollisia pelejä!
Vähemmän pelanneiden kannattaa pitää peli yksinkersulkapallolehti.fi
13
Teksti Tommi Palmqvist
Tarja Sandell:
Harrastajankin
pitää katsoa mitä suuhunsa pistää
Rio Teamin ravitsemusasiantuntijana
aloittanut
elintarviketieteiden maisterin ja
liikunnan ammattitutkinnon suorittanut Tarja Sandell antaa tässä
neuvoja harrastajille ravinnosta ennen kilpailuja, kilpailujen aikana ja kilpailujen jälkeen.
Sandell toimii nykyään urheilu- ja ravitsemusalan yrittäjänä omassa yrityksessään FeelGood Productions. Hän
on ollut koko ikänsä tekemisissä ravitsemusosaamista
vaativien elintarvikkeiden kanssa.
Urheilun puolelta hän on ollut mukana lähes 10
vuotta junnu-urheilussa. Hän on myös toiminut taustavaikuttajana alppihiihdossa, jossa valmennuksen seuraaminen on herättänyt mielenkiinnon oppia enemmän
kilpaurheilemisesta kokonaisuutena ja erityisesti urheiluravitsemuksesta.
Sandell toimii valtakunnallisessa urheiluravitsemusverkossa jäsenenä.
ilo tavata Rio Teamin pelaajat, kun hän piti perehdyttävän luennon pelaajille. ?Varsin mukavan tuntuista ja innostunutta porukkaa?, kuvailee Sandell tapaamisessa
muodostunutta kuvaa pelaajista. Rio Teamissa hän on
aloittanut perusosaamisen kartoituksella. Tässä tilaisuudessa pelaajille annettiin ohjeeksi ravintopäiväkirja pitäminen. Mitään muutoksia ei tässä vaiheessa pelaajille
ohjeistettu. Yksilöohjausta annetaan jatkossa tarpeen
mukaan.
Sandell korostaa säännöllistä ateriarytmiä, riittävää
energian saantia ja monipuolista ruokavaliota oli sitten
kyseessä kilpailu- tai harjoituskausi. ?Urheilijan lautasmallin noudattaminen on tärkeää niin pääaterioilla kuin
välipaloissakin.?, kuvailee Sandell.
Urheilijan lautasmalli - kaiken A&O
Sulkapallo on Sandellille tuttu lähinnä mökillä pelatusta sulkiksesta, mutta nyt toimeksiannon jälkeen hän on
tutustunut tarkemmin lajin saloihin. Sandellilla on ollut
14
sulkapallolehti.fi
Elimistöä kannattaa kuunnella
Kysyttäessä miten kilpailuun osallistuvan sulkapalloilijan tulee ravitsemusasioissa valmistautua kilpailuviikonloppuun Sandell vastaa: ?Kun normaali ateriointi on
kunnossa, on valmistautuminen kisoihinkin helpompaa.
Tärkeää on ruokailu kilpailua edeltävänä päivänä sekä
kilpailupäivän aamupala. Hyvä olisi selvittää kilpailupaikan ruokailumahdollisuudet etukäteen sekä varata mukaan omat eväät sen mukaan kuin oma vatsa kestää
- mikäli vatsa on herkkä, niin sitä nestemäisempiä eväitä
mukaan.?
?Sulkapallon kilpailupäivänä saattaa olla pitkäaikaisiakin taukoja. Silloin ravinnoksi kelpaa sellainen, jossa
on sopivasti energiaa, kuten hiilihydraatteja ja proteiineja. Helposti sulavaa. Verensokerin on pysyttävä tasaisena. Ei saa tulla suuria sokerivaihteluja, jotta ei tulisi väsymys, kun pitäisi keskittyä pelaamiseen.
Omaa elimistöään tulee kuunnella ruoan sulavuuden kannalta. Ei esimerkiksi kovin kuitupitoisia ruokia,
ettei tule vatsavaivoja. Myöskään rasvainen ruoka ei ole
hyvä, sillä se sulaa hitaasti. Hampurilaiset ja ranskalaiset
eivät ole pelien välinen eväs.?, korostaa Sandell.
Oikealla ruokavaliolla ja
ruokailurytmillä pystyy
? treenaamaan enemmän
? palautuu nopeammin
? jaksaa paremmin keskittyä
? saa vastustuskykyä
? loukkaantumisriski vähenee
Jogurtti-marjasmoothie on
urheilijan voimaruokaa
Kysyttäessä pitääkö palauttavaa ravintoa nauttia aina jokaisen pelin jälkeen
vai vasta pelipäivän päätteeksi, Sandell
korostaa ravinnon palauttavaa merkitystä jokaisen pelin jälkeen. ?Jos ei
nauti mitään, ei tule jaksamaan turnausta loppuun asti.?
?Palauttava ravinto sisältää proteiineja ja hiilihydraatteja. Esimerkiksi valmiit palautusjuomat ovat hyvä ja helppo vaihtoehto. Jogurtti-marjasmoothie
on urheilijan voimaruokaa.? kuvailee
Sandell.
Kuva:
Sanna Peurakoski/Kotimaiset kasvikset ry
sulkapallolehti.fi
15
ri Räty
Lau
Teksti & kuva
Seurojen sisäiset
t
a
s
i
k
g
n
i
rank
Nykyään jo useat seurat järjestävät jäsenilleen seurojen sisäisiä kisoja, joissa pääsee
pelaamaan erilaisia pelaajia vastaan ja saa
henkilökohtaisesti hieman tuntumaa erilaisten
kilpailutilanteiden hallintaan. Tässä on esittelyssä Tapion Sulan ehkäpä Suomen kaikkein
pitkäikäisin ranking-tapahtuma.
Sulkapallon jokamiesluokassa
jokaisella on omat tavoitteensa
Tapion Sulan toimintamallina on jo pitkään ollut tarjota toimintaa kaikentasoisille ja eri ikäisille sulkapallosta
kiinnostuneille pelaajille. Yksi osoitus pitkäjänteisestä työstä lienee seurassa usean vuosikymmenen ajan
järjestetty jäsenille tarkoitettu kilpailutapahtuma, joka
jäsenten keskuudessa tunnetaan ranking-kisoina. Pelejä käyvät pelaamassa seuran pelaajat luokituksesta ja
harrastuksen vakavuudesta riippumatta.
- Rankingit ovat jäsenille tärkeä etu, siellä tutustuu
muihin seuran pelaajiin ja kilpaileminen on mahdollista
kaikille seuran jäsenille, kertoo Tapion Sulan puheen16
johtaja Jonne Löytömäki. Ranking-tapahtuma on monille ensimmäinen kilpailutapahtuma ja samalla ponnahduslauta Sulkapalloliiton kilpailuihin. Löytömäen tarina
on tuttu monelle Tapion Sulkaa edustavalle pelaajalle.
?Tulin ensimmäisiin ranking-kisoihini joskus 80-luvun
puolivälissä. Halusin voittaa kaikki kaverit.? Tällä hetkellä
ranking-kisoissa käy 15 - 20 Tapion Sulan kilpajunioria.
Ikäluokkakilpailuissakin pelaava An Cong on käynyt ranking-kisoissa sulkapalloharrastuksensa alusta
alkaen. ?Aloitin kaverin innostamana kolme vuotta sitten.? Nuorimmat juniorit pääsevät ranking-kilpailuissa
mittailemaan omaa kilpailuviettiään ja samalla myös
oppimaan kilpailuissa toimimista. Kilpailupäivänä pitää
muistaa syödä ja juoda ja pitää itsensä vetreänä pelejä
varten. Vanhempien ja valmentajien opastus on tärkeää
kun opetellaan sulkapallon sääntöjä ja toimintaa kentällä. Jokainen näyttää vuorollaan pisteitä ja oman peli
alkaessa pitää olla kentällä paikalla.
Ranking-kisoissa pelaajat jaetaan pooleihin heidän
ranking-sijoituksensa mukaisesti. Pooleissa kaikki pelaavat kaikkia vastaan. Oman sijoituksensa nostaminen
sulkapallolehti.fi
vaatii kovaa työtä, koska muut poolin pelaajat ovat samantasoisia ja pelit tasaväkisiä.
- Täällä pääsen kokeilemaan treeneissä oppimiani
juttuja, An Cong kertoo. Omia pelitaitojaan ja kilpailuhermojaan rankingeissa kokeilee tavallisesti 50 pelaajaa. Ranking-listalla on tällä hetkellä lähes sata pelaajaa, mutta kaikki eivät aina pääse paikalle. Kävijämäärät
ovat vakiintuneet sen jälkeen kun pelit siirrettiin Espoonlahden urheiluhallista Tapion Sulan kotihalliin Esport
Centeriin. ?Monille Esport Center on tutumpi pelipaikka
koska treenitkin ovat täällä?, pohtii Löytömäki. Löytömäen mukaan tapahtumaa on vielä varaa kasvattaa.
Ranking-tapahtuma järjestetään 8 - 9 kertaa vuodessa lauantaisin. Vakiintunut ajankohta helpottaa tapahtuman
huomioimista
omissa aikatauluissa.
Tapahtuma on seuran
jäsenille maksuton ja
sinne on helppo tulla.
?Rankingit ovat mukavalla tavalla epämuodolliset. Tykkään, että
ilmoittautuminen tapahtuu paikan päällä,
silloin ei tule huonoa
omaa tuntoa jos sairastuu eikä pääse paikalle?, pohtii Kirsi-Marja Pitkänen. Koko Pitkästen perhe pelaa sulkapalloa ja
ranking-tapahtuma on tärkeä yhteinen liikuntahetki. Perheessä kisaillaan tosissaan siitä, kuka
on kulloinkin perheen jumbo ja kuka kingi. ?Aina
pelataan tosissaan?, korostaa Pitkänen.
Seurojen omat kilpailut tarjoavat monille harrastajapelaajille mahdollisuuden löytää uusia vastapelureita. Tapion Sulan kilpailutapahtumakin on
monelle työpaikkasulkiksessa tai seuran harraste-
sulkapallolehti.fi
ryhmässä pelanneelle paikka kohdata uusia vastustajia. ?Koskaan ei oikeastaan tiedä kuka tulee vastaan?,
iloitsee Mikko Metso. Hän on pelannut sulkapalloa 15
vuotta ja liittyi Tapion Sulkaan pelkästään päästäkseen
osallistumaan rankingeihin. ?Pelikaveri suositteli, tämä
on upea tapahtuma?, hehkuttaa Metso.
- Täällä on tunnelmaa, pisteidennäyttäjät ja paljon
väkeä, Mikko Metso kertoo. Peleihin tulee Metson mukaan eri meininki kuin työkaverin kanssa pelaillessa.
Tiukat ottelut tuovat lisäjännitystä. Metson tavoitteena
on tulla aina paikalle. Hyvät pelit ovat hyvä houkutin.
Tapion Sulassa aiotaan pitää kiinni tapahtumasta jatkossakin. Pitkä historia on osaltaan osoittanut, että isoja
muutoksia ei tarvita tulevaisuudessakaan. Jäsenten toiveesta pelitapahtumien kirjoa on laajennettu ja
kahdesti vuodessa otellaan
Tapion Sulan nelinpelimestaruuksista. Yhteistä pelitapahtumille on se, että niissä
osallistujat saavat kaikki paljon pelejä.
17
City-junnusulkiksen
kautta nuoret sulkapalloilijat kilpailujen makuun
Teksti Kyösti Vatanen | Kuva Ilkka Hellgren
CJS (City-junnusulkis) on mukava tapahtuma
jossa, nuoret aloittelevat sulkapalloilijat voivat testata kilpailukuntoaan toisiaan vastaan.
Tapahtumaa on järjestetty City-Sulka nimeä
kantavan organisaation toimesta pääkaupunkiseudulla yli kymmenen vuoden ajan. Rankinglistoja on helposti löydettävissä vuodesta 2002
lähtien.
Ideana tapahtumalle on tuoda kilpailun aloittaminen sulkapallon osalta mahdollisimman helpoksi ja sitä kautta
saada lajin pariin enemmän harrastajia. Kisoja pidetään
18
yleensä lauantaisin niin, että sulkapalloliiton virallisia
juniorikilpailuja ei osu samalle viikonlopulle. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita vaan saapua voi paikan päälle
ja järjestäjät tekevät turnausohjelman. Pelaajat opettelevat itse samalla lajin sääntöjä sekä tuomaritoimintaa
reilun pelin mukaisesti.
Tapahtuman järjestävät pääkaupunkiseudun sulkapalloseurat yhteistyössä. Tapahtumaa on pyöritetty jo
pitkään harrastajamäärien vaihdellessa. Nähtävissä on
selkeästi tilanteen parantumista harrastajamäärissä,
tähän voi olla osasyynä Ville Långin olympiamenestys,
josta puhutaan kylillä vieläkin.
sulkapallolehti.fi
CJS-kisojen paikkana on alkuvuosien kiertävän kisapaikan sijaan viime vuosina ollut Campo Sportcenter
Vantaalla, jossa on hyvät puitteet sulkapallokilpailujen
järjestämiselle. Paikka on tuttu lajin harrastajille niin
kilpailuista kuin harjoituksista, ja toimii myös tunnetun
sulkapalloseuran ÖIF:n (Östersundom IF) kotihallina. Aiemmin kisaa käytiin myös Tapiolassa Esport Centerissä
ja Matinkylän (nykyisin Forever) hallissa.
Viime kesän jälkeen on selkeästi nähty kasvua sulkapallon harrastajamäärissä, jonka takia myös CJS kisatapahtuman osallistujamäärät ovat kasvaneet reilusti
viime kevään vastaavien kisojen osallistujamääristä.
Syyskauden 2012 viimeisen CJS-kisan yhteydessä
22.12. järjestettiin spesiaalitapahtuma, joka oli avoin
kaikille halukkaille pelaajille. Ideana oli, että ensin pidetään kahden tunnin
mittaiset harjoitukset
kaikille, tämän jälkeen
?murua rinnan? alle ja
sitten kisaamaan CJSherruudesta.
Leirille tuli reilut 60
osallistujaa aamulla,
joka lupasi hyvää päivän kilpailuihin osallistuvien lukumäärän
kannalta. Leiri alkoi
yhteislämmittelyllä,
jonka ansiokkaasti ja
taidolla hoiti Joonas Korhonen (ÖIF). Joonas näytti hyvää esimerkkiä nuorille sulkapallon pelureille.
Tämän jälkeen pelaajista eroteltiin nuorimmat osallistujat, joille pidettiin leirin tilalla Minisulkis -toimintaa,
jossa pyritään tuomaan sulkapalloa esille leikinomaisin
keinoin. Huomioiden heidän keskittymisensä, leikkejä
vaihdeltiin sen mukaan että aktiivinen toiminta jatkui
noin kahden tunnin ajan. Kentillä riitti säpinää ja lapsilla
oli hauskaa. Ryhmän liikuttamisesta vastasi Tommi Sak-
sulkapallolehti.fi
sa (SSuL) ja valmentajina toimivat HBC:n, KlaKi Sulan ja
PuiU:n valmentajat.
Vanhemmista pelaajista luotiin kolme erillistä ryhmää. Ryhmät treenasivat kolmella eri rastilla ja aikaa oli
noin 20 minuuttia/rasti. Leirillä valmentamisesta vastasivat pääkaupunkiseudun valmentajat.
Välipalaksi oli tarjolla joulupuuroa lisukkeineen, jolla
saatiin mukavaa joulutunnelmaa luotua tapahtumaan.
Minisulkis- ikäisiä pelaajista oli 15. Minisulkiksessa
pelattiin yksinkertainen sarja eli kaikki pelasivat kaikkia
vastaan. Pisteistä pelattiin ,mutta pisteitä ei sen suuremmin kirjattu ylös. Leikkimielinen kisailu ja kilpaileminen
on tärkeää jo tässä iässä.
Kilpailuihin osallistui kaiken kaikkiaan 88 pelaajaa. Vanhemmat pelaajat jaettiin joko 4 tai 5 pelaajan
pooleihin,
joissa
pelattiin ensin yksinkertainen sarja,
ilman jatkopisteitä,
kunnes toinen saavutti 11 pistettä,
peli saattoi päättyä
erin 1-1 normaalista poiketen.Tämän
jälkeen
poolien
voittajat pelasivat
vastaavan rinnakkaispoolin voittajan
kanssa vastakkain
sijoista 1-2, ja poolien kakkoset pelasivat sijoista 3-4.
Osallistujia oli tällä kertaa 13 eri seurasta ja uusiakin
pelaajia oli kiitettävästi mukana. Tästä on hyvä jatkaa tulevia CJS-kisoja kohti! Kevään CJS-kisojen aikataulu on
seuraava:
CJS4 lauantaina 09.02, CJS5 lauantaina 23.03,
CJS6 lauantaina 20.04 ja CJS Kevät Special 11.05.
19
Joukkuehenkeä
kehittämässä
taito- ja joukkuekisassa
Taito- ja joukkuekisoissa tärkeintä ei ole voittaminen,
vaan yhtenäisenä joukkueena toimiminen.
Päivän päätteeksi jokainen on voittaja.
Teksti Jaripekka Kankkunen | Kuva Ilkka Hellgren
20
sulkapallolehti.fi
L
auantaina 5.1. Campo Sportcenterissä kahdeksatta kertaa järjestetty taito- ja joukkuekisa keräsi runsaasti nuoria pelaajia paikalle. 23
joukkuetta, eli yhteensä 115 pelaajaa, kisailivat toisiaan vastaan päivän aikana. Joukkueet oli jaettu
alle 11-, 13- ja 15-vuotiaiden luokkiin ja joukkuekisassa
kertyi otteluita päivän aikana yhteensä 305. Tämän lisäksi joukkueet testasivat taitojaan taitokisassa.
Päivä alkoi aamulla joukkueiden kisahuudoilla, joilla
nostettiin joukkuehenkeä. Jotkin joukkueet luottivat lyhyisiin ja ytimekkäisiin iskuhuutoihin, toiset olivat suunnitelleet pitkiä huutolauluja riimien kera. Osalla joukkueista oli jopa koreografia suunniteltuna, kentällä nähtiin
muun muassa huima takaperinvoltti.
Huutojen jälkeen oli aika aloittaa joukkuekisan otteluiden pelaaminen. Kentät täyttyivät nuorista pelaajista
ja heidän taustajoukoistaan. Joukkueenjohtajat pitivät
huolen siitä, että joukkueet olivat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Lyhyet, 11 pisteeseen pelatut erät mahdollistivat otteluiden nopean tahdin. Samaan aikaan
Campon toisella puolella osa joukkueista aloitti taitokisan.
Taitokisassa tsemppaamista ja iloisia ilmeitä
Kisoissa joukkuekisan otteluiden ohella yhtä tärkeänä
elementtinä oli taitokisan suorittaminen. Taitokisaan
kuului kuusi eri rastia, jotka olivat viestinä suoritettu taitorata, pallon hallinta, syöttötarkkuus, joukkuekaruselli,
hyppis sekä keilaus. Tämän lisäksi joukkueet vastasivat
heille jaettuun sääntö- ja lajitietouskyselyyn.
Taitokisa oli hyvää vaihtelua tavalliselle pelaamiselle.
Joukkueet kiersivät rasteja innokkaina ja iloisin mielin.
Joukkuehengen merkitys korostui kisassa ja joukkueen
jäsenet tsemppasivatkin toisiaan hyviin suorituksiin.
Keilarastia pitäneet 16-vuotias Roosa ja 17-vuotias
Oona olivat ensimmäistä kertaa rastinpitäjän hommissa. Heillä oli kuitenkin kokemusta kisoista jo ennestään,
sillä he olivat osallistuneet niihin aikaisemmin pelaajina. Tyttöjen mielestä taito- ja joukkuekisa tuo hyvää
vaihtelua normaaleihin kisoihin. ?Sulkapallo ei ole näissä kisoissa se tärkein asia, vaan saa kokeilla muitakin
juttuja?, mainitsi Roosa. Heidän mielestään joukkueena
sulkapallolehti.fi
toimiminen oli myös hyvä asia, koska normaalisti pelataan yksin tai korkeintaan parin kanssa.
Rastin pitäminen oli tytöille mieluisaa puuhaa. Lasten kanssa toimiminen oli miellyttävä kokemus ja oli
myös mukavaa tsempata heitä.
?Meininki oli todella hyvä ja kaikki osallistujat toimivat hymyssä suin. Vaikka aikataulu oli tiukka, pysyttiin
siinä kuitenkin suurin piirtein. Joukkuehuudot olivat hieno juttu ja tekevät tästä tapahtumasta erityisen, ne kannattaa ehdottomasti säilyttää?, kommentoi kisoja liiton
nuorisopäällikkö Tommi Saksa. Erityisen tyytyväinen
hän oli rastinpitäjien toimintaan, jotka toimivat luontevasti ja innostavasti lasten kanssa.
Myös minisulkis oli otettu mukaan tapahtumaan. Kello
12.00 4-9-vuotiaat pääsivät kiertämään taitokisan rasteja hieman helpotettuina. Rasteilla ei esimerkiksi otettu
aikaa ollenkaan tai laskettu pisteitä samaan tyyliin kuin
joukkuekisassa. Minisulkikseen osallistuneille jaettiin
lopuksi diplomit.
Kisoissa paljon positiivisia asioita
Kisojen johtajana toiminut Antti Rajasärkkä näki tämän
vuoden kisoissa paljon hyvää. 13- ja 15-vuotiaiden sarjoissakin oli hyvin joukkueita mukana, vaikka samat
ikäluokat ottivat osaa myös samaan aikaan pelattuun
Ruotsi-maaotteluun.
?Erityisesti lämmittää Jyväskylän osallistuminen,
kiva että saatiin mukaan taas porukkaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelta?, Rajasärkkä toteaa ja jatkaa ?
Toinen järjestäjää lämmittävä asia oli se, että käynnissä
olevalta 1-tason valmentajakurssilta saimme mukavasti
apuvoimia taitorastien vetämiseen. Niinpä taitokisa sujui
varmasti sulavammin kuin koskaan ennen. Iso kiitos siis
siihen suuntaan?.
21
Kunnon
Teksti Valtteri Hellgren | Kuva Kunnon Sulkapalloa Tiedossa arkisto
Sulkapalloa Tiedossa
Yksi Suomen suurimmista harrastepelaajille
tarkoitetuista kilpailuista on syksyisin järjestetty ?Kunnon Sulkapalloa Tiedossa? -kisa. Se
on kahden sulkapalloaktiivin Keijo Pajusen ja
Eino Kainulaisen Valtion tietokonekeskuksen
aikoina aloittaman (sittemmin Tieto Oyj:n) sulkapallokerhon järjestämä omille työntekijöille
tarkoitettu kilpailu 1980?1990 luvulla. Jossain
vaiheessa kerhon vetäjillä heräsi ajatus, että
he voisivat kutsua joukkoon mukaan myös
ulkopuolisia. Henkilökohtaisia
harrastekisoja ei siihen aikaan
kukaan ainakaan suuremmassa mittakaavassa järjestänyt.
Riittävästi pelejä kaikenikäisille
Ensimmäiset avoimet Tiedon mestaruuskisat
päätettiin järjestää syksyllä 1997. ?Etukäteen
osattiin vain arvailla, millaista kiinnostusta tällainen tapahtuma voisi herättää. Kun kisalle piti keksiä
nimi, josta kävisi ilmi, että kyse on harrastajille tarkoitetusta tapahtumasta ja jossa firman nimi voisi olla mu-
22
kana, mutta ei liian korostetusti, keksi eräs kerhomme
pelaaja muotoilun ?Kunnon Sulkapalloa Tiedossa?. Sitä
olemme sittemmin tavaramerkkinämme käyttäneet.?,
kertovat kisaa alusta asti vetäneet Keijo Pajunen ja Eino
Kainulainen.
?Kun ensimmäiseen kisaan ilmoittautui yli 120 pelaajaa, totesimme, että tällaiselle tapahtumalle on kysyntää.
Päätimme siis jatkaa ainakin muutaman
vuoden. Alusta alkaen rohkeasti päätettiin, että Kunnon sulkaa on oikeiden
kisojen tapaan kaksipäiväinen. Ohjelmaan otettiin kaikki pelimuodot.?,
jatkaa Pajunen, joka nykyään toimii
myös Espoon Sulkapallo-Badminton
ry:n puheenjohtajana.
?Kaikki sarjat
on aina pelattu 3-4
pelaajan/parin pooleissa, joista kaksi
parasta on jatkanut cup-kaavioihin.
Näin on varmistettu,
että jokainen saa useamman ottelun. Sarjajakoa on vuosien mittaan jonkin verran laajennettu.?
sulkapallolehti.fi
Pelaajamäärä on vaihdellut reilusta 100:sta noin
200:aan. Keskimäärin osallistujia on ollut 160 kpl. Otteluita on pelattu tähän mennessä lähes 5000 kpl. Alkuaikoina osallistuminen painottui enemmän kaksinpeleihin, mutta vuosien mittaan nelinpelaajien suhteellinen
osuus on kasvanut.
Pääosin osallistujajoukko on koostunut eri-ikäisistä
aikuisharrastajista, mutta joka vuosi mukana on ollut
myös jonkin verran junioripelaajia. Esim. tämän vuoden
yleisiin SM-kisoihin ilmoittautuneet nuoret Arto Lahtinen
ja Antti Klutas pelasivat vuonna 2007 Kunnon sulkaa
rentosarjassa.
Sarjoja kaikentasoisille
Seuraava kisa syksyllä 2013
?Rentosarja otettiin mukaan jo toiseen kisaan, jotta
myös vähemmän tosissaan pelaavat saattoivat tulla kilpailemaan. Alkuun se oli tarjolla vain kaksinpeleissä,
mutta suosion myötä lisättiin piankin kaikkiin pelimutoihin. Näiden sarjojen kautta on kisoihin joka vuosi tullut
mukaan uusia pelaajia, joista osa on sittemmin noussut
ylemmille tasoille.?, kertoo Kainulainen.
?Avoin sarja keksittiin lisätä valikoimaan myös jo alkuvuosina, jotta kovemmat harrastajat saisivat oman
tasoisia vastustajia. Miesten kaksin- ja nelinpeleissä
on tarjottu myös ikäluokkasarjoja. Naisten osalta eivät
harrastajamäärät valitettavasti riitä tällaiseen jakoon.?,
jatkaa Kainulainen.
Alkuun mukaan hyväksyttiin vain luokittelemattomat
harrastepelaajat. Vuosien myötä rajoitusta on löysätty siten, että nykyisin avoimeen luokkaan saa tulla mukaan
kuka tahansa luokituksesta riippumatta.
Tiedon kerhon rinnalle järjestelyvastuuta kantamaan
perustettiin v. 2008 Pääkaupunkiseudun sulkisharrastajat ry. ?Tämä on helpottanut talouden hoitamista ja mahdollistanut tuoton käyttämisen junioritoiminnan (mm.
sulkissäpinöiden) tukemiseen.
Kisa on pelattu sittemmin joka vuosi lokakuun puolivälin ja marraskuun puolivälin tietämissä. Seuraava
perinteinen kunnon Sulkapalloa Tiedossa pelataan taas
ensi syksynä. Tarkempi ajankohta määritetään vasta,
kun yleinen kilpailukalenteri on tiedossa.
? Vanhempia ja
nuorempia nelinpelimitalisteja.
Kuvassa ovat Jyrki
Moilanen, Pekka
Kellokoski, Tom
Koskinen, Jan
Pasanen.
?? Sekanelinpelin
palkitut. Kuvassa
ovat Ecke Selin,
Leena Selin, Hanna Salmela, Ari
Vartiainen.
sulkapallolehti.fi
? Taktiikan
luontia seuraaville kierroksille.
Kuvassa ovat
Petri Martikainen, Teemu
Sainio, Sami
Nikkilä, Pekka
Kellokoski.
? Tunnelmaa
pelien lomassa.
Puhetta johtaa
Hanna Salmela.
Kuulemassa
Aki Puustjärvi,
Markko Lindblad, Eino Kainulainen, Timo
Salmela.
23
Teksti ja kuvat Tiina Kukkurainen
Sulkissäpinää
Tampereella
Sulkapalloja lentelee ympäri salia. Oppilaat
touhuavat jokainen omissa pisteissään ja harjoittelevat sulkapallon alkeita. ?HEI OPE! Tein
uuden ENNÄTYKSEN! ? Silmät innosta loistaen
?ekaluokkalainen? Jaakko juoksee luoksemme
ja esittää oman taidon näytteensä. Kyseessä on
alaluokkien ?SulkisSäpinä liikuntatunti?.
Aloitimme SulkisSäpinä projektimme oman luokkamme kesken Varalan Urheiluopiston sulkapallotunnilla. Opettajamme Juha ?Upi? Antikainen, opetti meille
sulkapallon lyönnit, liikkumistavat ja antoi vinkkejä samalla, kun pelasimme erilaisia turnauksia. Näin karttui
omat taitomme sulkapallon parissa. Harjoittelimme
24
myös erilaisia tapoja opettaa näitä kyseisiä taitoja muille.
Työharjoittelujaksollamme alakouluissa pääsimme
sitten ottamaan omaksumamme opetustekniikat käyttöön todellisuudessa. Jokainen luokkamme kahdestakymmenestä oppilaasta vetää kouluissa SulkisSäpinä-tunnin ja vie osaamistaan eteenpäin lasten pariin.
Tarkoituksena on kannustaa oppilaita liikkumaan ja innostaa heitä helpoilla harjoitteilla ja leikeillä sulkapallon
maailmaan.
Tarjolla oli erilaisia pomputteluhaasteita, lyöntitekniikoita, sulkapallon kanssa kuljettavia temppuratoja,
kisailuja ja pelejä.
Onnistumisia, hauskoja kokemuksia, yhteistoimintaa
ja ennen kaikkea uuden oppimista.
sulkapallolehti.fi
Sulkissäpinässä alakoululaiset pääsevät tutustumaan sulkapallon saloihin ja kokeilemaan välineitä ja
lyöntejä kentällä. Tavoitteena on hauskalla tavalla saada hiki virtaamaan, samalla kun perustaidot karttuvat.
Sulkissäpinöitä on järjestetty vuodesta 2004 lähtien ja
tapahtumat ovat tähän mennessä saavuttaneet reilu
50.000 koululaista. Tapahtumat järjestetään yhteistyössä yhdessä seurojen, Sulkapalloliiton, koulujen, urheiluopistojen ja yhteistyökumppanien kanssa.
Mikä SulkisSäpinä-
tunnilla oli parasta?
? ?Temppurata oli kaikista kivoin?
? ?Sulkapallo oli kivaa kun sai
lyödä palloja korkealle?
? ?Parasta oli kun saatiin ennätys
semmosessa syöttelypelissä?
Mitä opit SulkisSäpinä-tunnilla?
? ?No opin sen kun piti silleen syöttää
toiselle ja sit kun se toinen sai sen
pallon niinku kiinni ni saatiin piste?
? ?Sulkapallo oli tosi hauskaa
kun sai tehdä kaikkia
temppuja niin niitä opin?
sulkapallolehti.fi
25
Teksti Tommi Saksa
Minisulkis -
iloinen lajisovellus
perheen pienimmille!
Minisulkis on 4-9-vuotiaille kehitetty sulkapallon sovellus. Minisulkiksessa käytössä on matalammat verkot, lyhyemmät mailat ja toiminnan
lähtökohtana on leikkiminen ja pelaaminen.
Harjoittelun peruslähtökohtana tulisi aina olla lapsen
oma halu liikkua ja oppia uusia asioita. Hauskat ja monipuoliset, lasta innostavat harjoitteet ovat tärkeitä. Kun
lapsi kokee onnistumisen kokemuksia ja pääsee käyttämään luovuuttaan, jaksaa hän harjoitella myös lajin perustekniikoita. Yksi tärkeä osa harjoittelua ja oppimista
on myös sosiaalinen ympäristö ja positiivinen oppimisilmapiiri. Sosiaalinen vuorovaikutus muiden lasten kanssa, ryhmässä harjoitteleminen sekä yhdessä tekeminen
luovat lapsille iloa ja yhteenkuuluvuutta.
Apuohjaajien avulla, ympäristöä ja välineitä muokkaamalla voidaan taata lapselle laadukkaita harjoituk-
26
sia, paljon toistoja ja monipuolisia virikkeitä. Sulkapallon
lajitaitojen harjoittelussa pyritään siihen, että lapsi oppisi
oikean tekniikan heti alusta lähtien. Motoristen perustaitojen yhdistäminen sulkapalloharjoituksiin on äärimmäisen tärkeää.
Harjoituksissa on hyvä käyttää monipuolisesti eri välineitä ja antaa lapsen vaikuttaa toiminnan suunnitteluun.
Esimerkillinen minisulkistunti sisältää paljon toimintaa,
vähän jonottelua ja monipuolista motoristen taitojen harjoittelua. Ei pidä unohtaa lajitaitojen harjoittamista, mutta taitava ohjaaja tai valmentaja pystyy soveltamaan lajitaitojen opettamisen hauskalla tavalla perus motoriikan
opettamisen yhteyteen. Ei muuta, kun liikunnan riemua
ja sulkaa viuhumaan!
sulkapallolehti.fi
Laatua
Teksti & kuvat Tommi Saksa
valmennukseen
Jokainen seura kaipaa joukkoonsa lisää uusia
valmentajia, ohjaajia ja seuratoimijoita. Sulkapalloliitto järjestää valmentaja- ja ohjaajakoulutuksia ympäri vuoden eri puolilla Suomea. Koulutettavat pääsevät oppimaan paljon käytännön
ohjausharjoitusten avulla. Ohjaus toteutetaan
ryhmissä, pareittain tai henkilökohtaisesti.
1-2.12.2012 & 11- 13.1.2013 järjestettiin I-tason valmennuskoulutus pääkaupunkiseudulla. Valmennuskoulutukseen osallistui yhteensä 14 uutta, innokasta valmentajakokelasta. Kouluttajina toimivat Sylvi Jormanainen ja
Antti Rajasärkkä. Lisäksi kouluttajakoulutukseen osallistui Tommi Saksa (SSuL), Reda Oulmane (LaSuPa), ja
Matti Karstu (LOB-82).
I-tason valmennuskoulutus painottuu tekniikan
opetteluun ja opettamiseen. Koulutus sisälsi minisulkiksen, pienimuotoisen leirin mallinnuksena SulkisSäpinä
sekä Virtaa Sulkapallosta -koulutusosion. Minisulkis on
4-9-vuotiaille suunnattu lajisovellus, jonka tarkoitus on
sisältää paljon toimintaa hauskalla tavalla. Virtaa Sulkapallosta puolestaan on terveysliikuntakonsepti, jossa
päätarkoitus on saada hiki pintaan runsaan toiminnan
kautta. SulkisSäpinä on ala-asteen 1-3-luokkalaisille
suunnattu riemukas sovellus sulkapallosta, jossa päätehtävä on olla mielettömän hauskaa!
Sulkapalloliiton koulutusjärjestelmä jakautuu viiteen
tasoon. Ensimmäiset kolme ovat liiton omia koulutuksia,
IV-taso urheiluopiston organisoima ja V-taso yliopistotason tutkinto. Tämän lisäksi liitto organisoi tervetuloa ohjaajaksi koulutusta ja täydennyskoulutuksia sekä innokkaiden halutessa kansainvälistä koulutusta. Lisätietoa
liiton koulutusmahdollisuuksista löydät täältä.
? Kuvassa poseeravat uunituoreet
valmentajat, kouluttajat ja pääkouluttaja
Antti Rajasärkkä.