1 SKOOTTERI SKO RY:N JÄRJESTÖLEHTI 4/2022 SKOOTTERI OPISKELIJOIDEN hyvinvointiin TULEE PANOSTAA METSÄJOOGASTA VOIMAA ARKEEN MILLAINEN ON toimiva TYÖYHTEISÖ?
2 SKOOTTERI SISÄLLYSLUETTELO 4/2022 3 Pääkirjoitus/Ledare 4 Metsäjoogarauhoittaa 6 Työhyvinvointihankkeestaboostiaomaantyöhön 8 MonipuolistaedunvalvontatyötäSKOnvaltuuskunnassa 10 Oikeudellisianäkökulmiajaesimerkkejä työpaikkakiusaamisesta 12 Opiskelijoidenhyvinvointionkaikilletärkeäasia 14 Teknisillealoilletarvitaanlisääosaajia 18 Tunteetpinnassataistressitasokoholla? SKOOTTERI SKO ry:n järjestölehti • sko.oaj.fi • Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimisto Rautatieläisenkatu 6 00520 Helsinki Puheenjohtaja Ulla Kangasniemi Puh. 040 5124914 ulla.kangasniemi @lapinamk.fi Kannen kuva: Terhi Töyry Järjestösihteeri Elisa Ruponen Puh. 040 752 9173 Päätoimittaja Niina Linna Puh. 050 3758003 skootteritoimitus @gmail.com Ulkoasu ja taitto Niina Linna Design Ilmoitushinnat 2/1 1924 € 1/1 1265 € 1/2 935 € 1/3 660 € 1/5 330 € Skootteri ilmestyy digitaalisena neljä kertaa vuodessa. Lähetä aineistot: skootteritoimitus @gmail.com 1/2023 15.2. Maaliskuu 2/2023 15.5. Kesäkuu 3/2023 15.9. Lokakuu 4/2023 15.11. Joulukuu Nro Aineistot Ilmestyy viimeistään ILMESTYMISAIKATAULU 2023 18 SKOn jäsenet pääsivät kokeilemaan metsäjoogaa Kaisa Liukon johdolla. ISSN 0786-9118 Lehden toimituskunta Susanna Hjulberg, Ulla Kangasniemi, Atte Korte, Päivi Käri-Zein ja Konsta Ojanen Seuraava Skootteri ilmestyy maaliskuussa 2023!
3 SKOOTTERI Nro Aineistot Ilmestyy viimeistään PÄÄKIRJOITUS Onko töissä kivaa? SKO on yhdessä AKOL:n (Aikuisopettajien liitto ry) ja tekniikan ja liikenteen opettajia edustavan TOOL:n kanssa päässyt hyvin vauhtiin yhteisessä työhyvinvointihankkeessamme. Tässäkin lehdessä pureudutaan työhyvinvointiasioihin ja muun muassa työpaikan tunnelman merkitykseen työhyvinvointia parantavana tai heikentävänä elementtinä. Ammatillisessa koulutuksessa tulee jatkuvasti eteen ihan uudenlaisia haasteita; opiskelijoiden perusosaamisen taso ja muun muassa lisääntyneet mielenterveysongelmat laittavat ammatillisen opettajan uuden eteen oman osaamisensa sekä asioiden hallinnan ja niiden kuormittavuuden kannalta. Miten valmistaa opiskelijoita työelämään, kun turhan usein joutuu opettamaan ensin ihan perusasteen koulutuksen asiat ja kun oma jaksaminenkin alkaa olla haasteena? Tarvitaan sparrausta, vertaistukea, uudenlaista otetta työhön ja armollisuutta oman jaksamisen varmistamiseksi. Työelämä muuttuu, uusilla opettajilla on ihan erilainen arvomaailma ja näkemys omasta urakehityksestään kuin ehkä vähän kokeneemmilla opettajilla – jos töissä ei olekaan kivaa, lähdetään muihin tehtäviin. Haluamme työhyvinvointihankkeemme kautta tarjota jäsenistöllemme koulutusta, uusia näkökulmia ja avaimia omaan työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiasioiden kehittämiseen myös omalla työpaikalla. Vertaismentorointikokeilu on lähdössä liikkeelle ja toivomme siitä tuloksia yhteiseen kehittämistyöhömme myös hankkeen päättymisen jälkeen. Vaikka hanke päättyy vuoden 2023 lopulla, haluamme silti hyödyntää siinä saatuja tuloksia jäsenistömme hyväksi ja saada SKOn tarjoamaan koulutukseen uusia avauksia. Oman hyvinvoinnin kannalta riittävä lepo on tärkeää. Kohta alkaa onneksi joulun vapaajakso olla käsillä, ja silloin on hyvä hetki pysähtyä ja levätä. Jouluakaan ei tarvitse suorittaa, kuten ei muutenkaan elämää. Ota siis kaikki positiivinen irti tästä pimeästäkin vuodenajasta, polta kynttilöitä ja nauti läheistesi seurasta – kaikessa rauhassa. Hyvää, levollista joulua sinulle, SKOn jäsen. Ulla puheenjohtaja ledare Är det roligt på jobbet? SKO har tillsammans med TOOL, som representerar lärarna inom teknik och transport, och vuxenlärarnas förbund AKOL kommit bra i gång med ett gemensamt projekt om arbetshälsa. Även i den här tidningen ska vi ta en närmare till på ärenden som berör arbetshälsa, och bland annat fundera på vilken betydelse stämningen på arbetsplatsen har för att öka trivseln på jobbet. Inom yrkesutbildningen står vi ständigt inför nya utmaningar; nivån på studerandenas grundläggande kunskaper och studerandenas problem med den mentala hälsan ställer yrkesläraren inför nya utmaningar som både belastar och kräver kompetens utöver det normala. Hur förbereder vi studerandena att klara sig i arbetslivet, då vi alltför ofta först måste lära dem saker som hör till grundskoleutbildningen, samtidigt som vi själva har utmaningar med att orka? Vi behöver sparring, kamratstöd, nya tag i arbetet och ödmjukhet då det gäller att försäkra oss om att våra krafter räcker. Arbetslivet förändras, de nya lärarna har helt andra värderingar och även en annan syn på karriärutvecklingen än vad de äldre och mera erfarna kollegerna har – om det inte är roligt på jobbet, då söker de en annan anställning. Tack vare vårt projekt kring arbetshälsa önskar vi kunna erbjuda våra medlemmar utbildning, nya synvinklar och verktyg för uthållighet i arbetet, och även en möjlighet att utveckla saker som berör arbetshälsan på arbetsplatsen. Vi inleder som bäst ett försök med mentorskap och vi önskar få in resultat för vårt gemensamma utvecklingsarbete även då projektet avslutats. Trots att projektet tar slut i slutet av år 2023, vill vi ändå utnyttja våra resultat till gagn för våra medlemmar och för utbildningar där SKO kan erbjuda nya utspel. För vårt eget välbefinnande är det viktigt med tillräcklig vila. Som tur börjar julledigheten alldeles snart, och då är det bra att vi stannar upp och vilar. Vi behöver inte hela tiden prestera varken på julen eller i livet för övrigt. Ta vara på allt det positiva även under den här mörka årstiden, tänd levande ljus och njut av kära vänners sällskap – i allsköns ro. En riktigt god och fridfull jul tillönskar jag dig, SKO-medlem. Ulla ordförande
4 SKOOTTERI 4 Onko jooga vain nuorille ja notkeille? Miksi ihmeessä pitäisi mennä metsään joogaamaan? Nappaa talteen helpot palautumisvinkit ja lue mitä tapahtui, kun SKO meni metsään. K esällä SKOn jäsenillä Lappeenrannassa oli mahdollisuus osallistua metsäjoogaan. Skinnarilan kampus sijaitsee hienojen maisemien ympäröimänä ja aivan pienen kävelymatkan päästä löytyi sopiva kohta metsäjoogalle. Maineestaan huolimatta, joogaharjoituksen tavoitteena ei ole vääntäytyä toinen toistaan hienompiin asentoihin, vaan harjoituksen tavoitteena on saada mieli asettumaan rauhalliseen tilaan. Sekä metsässä oleilulla että joogaharjoittelulla molemmilla on tutkitusti positiivisia vaikutuksia mielen ja hermoston toimintaan. Siksi näiden kahden yhdistäminen tukee loistavasti toisiaan. Molemmat auttavat ihmistä palautumaan. Aistien hallinta Yksi joogaharjoituksen osa-alue on aistien hallinta eli pratyahara, jonka tavoitteena on vapautua aistien ”ylivallasta”. Työelämässä aistit ovat olennaisessa osassa esimerkiksi kun altistumme tai altistamme itsemme informaatiotulvalle tai ylenmääräiselle melulle. On siis hyödyllistä oppia hallitsemaan omia aistejaan. Metsässä aistien hallintaa voi harjoitella keskittymällä yhteen aistiin kerrallaan. Kun kävelimme kohti joogapaikkaa, katselimme metsän yksityiskohtia, kuuntelimme ääniä, haistelimme tuoksuja, tunnustelimme lehtiä ja uskaliaimmat hieman maistoivatkin kuusen kerkkää. Vakaana kuin puut Teimme helppoja, ihan kaikille sopivia jooga-asanoita eli joogan liikkeitä seisaallaan, mutta emme yksin. Jokainen sai valita itselleen oman puun, jonka vankkumattomaan tukeen pystyi tasapainonsa luottamaan. Puiden kanssa harjoittelussa on oma viehätyksensä. On ihmeellistä miettiä, kuinka pitkälle puu on juurensa kasvattanut ja kuinka kauan se on siinä paikallaan seissyt. Mitähän kaikkea se on nähnyt? Montako myrskyä kestänyt? On myös hämmentävää huomata, miten paljon puun runko huojuu tuulessa. Sitä ei havaitse silmin, vaan sen huomaa vasta kun asettuu nojaamaan runkoa vasten ja antamalla selän toimia havainnoitsijana. Mieli lepää metsässä Metsässä on vain tämä hetki. Luonto ei mieti eilistä eikä huomista. Siellä kaikki on oikein juuri sellaisena kuin on. Metsäjoogan jälkeen mieli on rauhallinen, olo on läsnäolevampi ja keho on löytänyt jälleen lisää liikkuvuutta. Metsäjoogatapahtumaan SKO oli järjestänyt smoothie-tarjoilun, johon oli ihana päättää yhteinen hetki, keho ja mieli ravittuina. Teksti: Kaisa Liukko LAB-ammattikorkeakoulu METSÄJOOGA RAUHOITTAA KUVAT: TEIJA LAUNIAINEN
5 SKOOTTERI SKOOTTERI 5 Kaksi helppoa harjoitusta helpottamaan palautumistasi: HELPOTA SIIRTYMÄÄ TYÖPÄIVÄSTÄ VAPAALLE Ravistele kädet, ravistele jalat ikään kuin ravistelisit pois kaikki työasiat kehostasi. Pyyhi vielä molemmilta hartioilta kuin lakaisisit viimeisetkin tomut ja jättäisit ne työpisteelle. Astu sitten tietoisesti työhuoneen kynnyksen yli pois työhuoneesta tiedostaen, että jätit juuri kaikki työasiat, eikä niihin tarvitse vapaa-ajalla palata. Jos ravistelu ei ole mahdollista, voit kokeilla esimerkiksi seuraavaa mielikuvaharjoitusta: näe mielessäsi tietokoneen ruutu ja siellä monta ikkunaa – yksi jokaiselle mielessäsi olevalle työasialle. Sulje jokainen ikkuna tietoisesti yksitellen ja näe, kuinka ruudulle jää vain itse valitsemasi rauhoittava taustakuva. LÄSNÄOLOHARJOITUS METSÄSSÄ Istu alas tai nojaile puuhun. Kuuntele hetki omaa hengitystäsi. Lausu sitten ääneen, riittävän hitaasti, että todella tunnistat mitä sanot: ”olen tässä”. Sano, mitä näet : esimerkiksi ”puiden lehdet heiluvat.” Sano, mitä kuulet: esimerkiksi ”lumi narskuu”. Sano, mitä haistat: esimerkiksi ”ilma on raikas”. Sano, mitä tunnet: esimeriksi ”puun kuori on karhea”. Havainnoi, miltä tuntuu lausua ääneen havaintoja. Löydätkö läsnäolon, jossa on vain tämä hetki, ei mennyttä, eikä tulevaa. Jos lähdet metsään joogaamaan, muista nämä: talvella pukeudu lämpimästi, kesällä ota vesipullo sekä hyttyssuihke mukaan ja pue päälle väljät vaatteet. Katsasta aina, että metsän alusta on turvallinen ja tee itsellesi tuttuja, rauhallisia liikkeitä, jotta et loukkaa itseäsi. ”Joogaharjoituksen tavoitteena ei ole vääntäytyä toinen toistaan hienompiin asentoihin, vaan harjoituksen tavoitteena on saada mieli asettumaan rauhalliseen tilaan”, sanoo muun muassa metsäjoogaa vetävä Kaisa Liukko. KUVA: TERHI TÖYRY LAB ammattikorkeakoulun lehtori, joogaopettaja ja NLP Master Practitioner Kaisa Liukko ajattelee, että metsässä on vain tämä hetki. Luonto ei mieti eilistä eikä huomista.
66 SKOOTTERI SKO sai yhdessä AKOL:n (Aikuisopettajien liitto ry) ja tekniikan ja liikenteen opettajista koostuvan TOOL:n kanssa OAJ:n työhyvinvointihankkeen apurahan vuosiksi 2022–2023. Hankkeen teemana on Yhteistyöverkostosta (AKOL, SKO, TOOL) avaimia työhyvinvointiin – työnantajat mukaan. kehitystyöhön! K olmen valtakunnallisen liiton hallitukset kokoontuivat lokakuussa yhteisseminaariin, jossa haettiin ideoita ja sisältöä hankkeeseen. Hankkeen avulla tarjoamme jäsenistöllemme koulutusta ja apua työhyvinvointiin liittyen. Ideatyöpajoja alustamassa ja vetämässä olivat AMKEn (Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys ry) toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu ja Arenen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry) toiminnanjohtaja Ida Mielityinen sekä OAO:n puheenjohtaja Lauri Hietalahti. Kävimme hyvää keskustelua ammatillisen koulutuksen tilanteesta ja opettajan arjesta. Mielityisen mukaan ammattikorkeakoulutettujen kysyntä tulee työmarkkinoilla kasvamaan eniten vuosina 2017–2035. Kuitenkin koulutuksen rahoitus laahaa pahasti jäljessä, vaikka esim. koronavuosien aikaan suoritetut opintopistemäärät ja tutkinnot ovat lisääntyneet melkoisesti. Kuitenkaan opettajien määrä ei ole samassa suhteessa kasvanut. Rahoitusongelmat ovat nähtävissä myös ammatillisen toisen asteen puolella. Veli-Matti Lamppu esitteli mm. toisen asteen kehittämishanketta, jonka avulla maan hallitus pyrkii vahvistamaan ammatillisen koulutuksen laatua ja saavutettavuutta. Hanke sisältää esityksiä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteistyöstä sekä oppivelvollisuuskoulutuksen rahoituksen kehittämisestä. Yhteistyötä ja yhteisiä intressejä Totesimme yhteen ääneen työpajatyöskentelyn jälkeen, että tällainen jatkuva vuoropuhelu on todella tärkeää työnantajatahon ja työntekijätahon välillä. Tämä sen vuoksi, että molemmilla on yhteisiä haasteita saada mm. ammatillisen koulutuksen rahoitusasiat kuntoon. Duaalimallin turvaaminen molemmilla koulutusasteilla on myös asia, joka on Työhyvinvointihankkeesta boostia omaan työhön Työhyvinvointihankkeen käytännön toteutusta suunniteltiin liittojen hallituksen yhteisseminaarissa.
7 SKOOTTERI SKOOTTERI 7 kummankin intresseissä ja tavoitteissa. Opiskelijoiden osaamisen taso huolettaa ja erityisesti työntekijäjärjestön näkökulmasta se vaatii toimenpiteitä, joihin kuuluu kelpoisuuden omaavien opettajien riittävä määrä, joilla on tehtäviensä hoitamiseen tarpeeksi työaikaa. Työhyvinvointiasiat ovat myös yhteisiä, koska niillä edesautetaan opettajien jaksamista entistä haastavammissa tilanteissa ja niistä on kuitenkin vastuu työnantajalla. Järjestöasioita OAJ:n järjestöjohtaja Pasi Pesonen avasi hallitustemme jäsenille ajankohtaisia järjestöasioita. Keskustelu kävi vilkkaana mm. jäsenhankinnan ja jäsenpidon ympärillä. Jäsenhankinta on lähtökohtaisesti valtakunnallisten yhdistysten tehtävä, mutta siihen toivotaan toki apua ja tukea myös emojärjestö OAJ:lta. Samoin ammatillisen koulutuksen näkyvyyttä tulee mielestämme tehostaa OAJ:n viestinnässä. Tunnelmamuotoilun keinoilla työhyvinvointia Tietokirjailija, lisenssivalmentaja Marjo Rantanen korosti omassa esityksessään tunnelman merkitystä työhyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Hyvä tunnelma lisää tuottavuutta, tehokkuutta ja luovuutta. Sitä ei kuitenkaan pysty luomaan keinotekoisesti. Kun työpaikalla on hyvä tunnelma, alkaa myös kantaa vastuuta työkaverista ja siitä, miten hän jaksaa työssään. Huono tunnelma sitä vastoin lamaannuttaa, aiheuttaa konflikteja, vaikuttaa heikentävästi päätöksentekoon sekä laskee tuottavuutta ja tehokkuutta. Yksi työhyvinvointiin vaikuttava tekijä on pacing, työn tauottaminen. Omaa energiaa tulee säädellä ja pitää taukoja työtehtävien aikana. Mitä enemmän ylittää oman jaksamisensa, sen kovemmat rasitusoireet siitä syntyvät. Se taas puolestaan aiheuttaa lisää kuormittumista. Opettajan kannattaakin tehdä Rantasen mukaan tunnelmamenu: lista lempiasioista, jotka lupaa itselleen jonkun tietyn työkokonaisuuden tai eräänlaisen urakan päätteeksi. Rantanen antoi osallistujille esityksensä lopuksi kotitehtävän: arvosta itseäsi, pidä itsestäsi huolta, tee asioita, joista nautit, puhu kauniisti itsellesi ja tee vähemmän, mihin pystyt. Teksti: Ulla Kangasniemi, Lapin amk Kuvat: Atte Korte AMKE:n puheenjohtaja Veli-Matti Lamppu veti yhteisseminaarissa learning café -työpistettä. AKOL-SKO-TOOL työhyvinvointihankkeen laittoivat alulle liittojen puheenjohtajat Maarit Rahkola, Ulla Kangasniemi ja Jarno Varteva.
8 SKOOTTERI SKOn valtuuskunta kokoontui sääntömääräiseen syyskokoukseen Helsingissä 12.–13.11. Kaksipäiväisen kokouksen aikana muun muassa keskusteltiin edunvalvonnasta ja valittiin liitolle puheenjohtajisto ja hallitus. OAJ:n puheenhohtaja Katarina Murto esittäytyi valtuuskunnalle ja kertoi arvoista, joiden hän haluaisi ohjaavan OAJ:n toimintaa. Nämä arvot ovat oikeudenmukaisuus, avoimuus ja vastuullisuus. Oikeudenmukaisuuteen sisältyy edunvalvonnan tekeminen kaikkien jäsenryhmien hyväksi tasapuolisesti. Murto haluaa kaikkien opettajaryhmien edunvalvonnan olevan yhtä tärkeää. Hän haluaa edistää eri ryhmien välistä yhteistyötä ja rakentaa siltoja. Avoimuus tarkoittaa muun muassa sitä, että toiminta pitää pystyä perustelemaan jäsenille. Päätöksenteon tulee olla avointa ja jäsenten mielipidettä on kuultava. Avoimuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaiken tulisi olla julkista. Murron mukaan OAJ:n viestinnän tulee jatkossa olla selkeämpää. Pitkien ja raskaiden tiedotteiden sijaan tulisi keskittyä laadukkaaseen ja ymmärrettävään viestintään, joka tavoittaa myös jäsenet. Vastuullisuuteen sisältyy OAJ:n prosessien vastuullisuus sekä jäsenten että yhteiskunnan näkökulmasta. Koulutuspoliittisista asioista Murto nosti esille muun muassa jatkuvan oppimisen ja aikuiskoulutuksen merkityksen kasvamisen tulevaisuudessa. Jatkuvan oppimisen tarve kasvaa jatkuvasti ja työmarkkinoilla on selkeää osaamisvajetta. Oppilaitoksien tulisi olla tärkeässä roolissa jatkuvassa oppimisessa ja koulutukseen liittyvän ohjaamisen tulisi aina olla kelpoisen opetushenkilöstön työtä. Valtuuskunnan jäsenillä oli myös mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kommentteja Katarinalle. Keskustelussa nousi esille rahoitusmallin jatkuvasta muuttumisesta aiheutuva epävarmuus. Myös suuret ryhmäkoot ja sen vaikutukset laatuun ja työssä jaksamiseen nousivat esille. Sääntömuutos keskustelutti SKOn nykyiset säännöt hyväksyttiin vuonna 2019, jolloin sääntöihin lisättiin maininta SKOn senioriyhdistyksestä. Laajan ja monipuolisen keskustelun jälkeen valtuuskunta päätti hyväksyä sääntömuutoksen, jonka myötä maininta senioriyhdistyksestä poistetaan säännöistä. Muutoksen jälkeen SKO seniorit ry on SKOn sidosryhmä, jonka kanssa tehdään yhteistyötä. Senioriyhdistyksen jäsenet saavat käyttöönsä SKOn palveluita vuosittain määriteltävää palvelumaksua vastaan. Valtuuskunta päätti, että vuoden 2023 palvelumaksu on 30 euroa/henkilö. Valtuuskunta päätti myös myöntää kertaluontoisen 2000 euron starttiavustuksen SKO seniorit ry:n toimintaan. Vaalipiirien aloitteissa oli myös ehdotus sääntömuutokseksi. Aloitteissa oli ehdotetMONIPUOLISTA edunvalvontatyötä SKON VALTUUSKUNNASSA SKOn puheenjohtajaksi valittiin Ulla Kangasniemi ja varapuheenjohtajaksi Atte Korte.
9 SKOOTTERI tu puheenjohtajien ja hallituksen jäsenten kausien rajoittamista säännöissä, mutta valtuuskunta ei innostunut ajatuksesta. Tehtäviin ei ole ollut kovin suurta kiinnostusta, minkä vuoksi kausien rajaaminen voisi johtaa jopa ehdokkaiden loppumiseen. Sääntöjen muuttamisen sijaan valtuuskunta kannusti SKOta paremmin tiedottamaan valintojen aikatauluista ja mahdollisuudesta asettua ehdolle. Erityisesti toivottiin tämän markkinointia somekanavilla. Puheenjohtajien ja hallituksen valinta SKOn puheenjohtajaksi olivat ehdolla Arto Anetjärvi ja Ulla Kangasniemi ja varapuheenjohtajaksi Arto Anetjärvi ja Atte Korte. Esittäytymispuheissaan kaikki ehdokkaat painottivat haluavansa toimia aktiivisesti SKOn jäsenten etujen puolesta. Valtuuskunta kävi asiasta perusteellisen keskustelun, jonka pohjalta valittiin äänestyksen jälkeen puheenjohtajaksi Ulla Kangasniemi ja varapuheenjohtajaksi Atte Korte. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valtuuskunta valitsi äänestämällä Teija Launiaisen (varajäsen Jarmo Pösö), Konsta Ojasen (varajäsen Tiina Kopra) ja Marita Pennasen (varajäsen Vesa Muikkula). Ulla Kangasniemi ja Atte Korte kiittivät valtuuskuntaa luottamuksesta. Tulevat puheenjohtajat lupasivat kehittää aktiivisesti niin liiton jäsenten edunvalvontaa kuin liiton toimintaakin. SKOn strategiatyö päätökseen Valtuuskunta päätti syksyllä 2020 SKOn strategisesta suunnasta siten, että yhdistyksen toimintaa halutaan jatkaa edelleen itsenäisenä yhdistyksenä ja pitää sen jäsenmäärä yli 2000:ssa. Tämän jälkeen hallituksen sisältä valittu strategiatyöryhmä (Teija Launiainen, Konsta Ojanen ja Timo Sirviö) jatkoi strategian työstämistä. Valtuuskunnassa Timo Sirviö esitteli työryhmän työn tuloksena syntyneen SKOn strategian vuosille 2023–2025. Uuden strategian mukaan SKO toimii rakentavasti yhteistyössä muiden kanssa päämääriensä eteen. Toimintaa ohjaavia arvoja ovat avoimuus, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus. SKOssa tehdään työtä jäsenten eduksi asiantuntemuksella ja isolla sydämellä. Tavoitteena on, että jokainen jäsen tuntee jäsenyyden ja sen edut. Valtuuskunta sai heti kotitehtäväkseen tuottaa ideoita siitä, kuinka strategiaa lähdetään toteuttamaan. Hallitus hyödyntää näitä valtuuskunnan tuottamia ideoita yhdistyksen tulevassa toiminnassa. Jäsenmaksu säilyy ennallaan SKOn jäsenmaksu säilyy ennallaan ja on jatkossakin 0,08 %. SKO maksaa jatkossa ainoana valtakunnallisena yhdistyksenä jäsentensä puolesta OAJ:n alueyhdistyksen jäsenmaksun. Lisäksi jäsenen maksettavaksi tulee OAJ:n jäsenmaksu ja OAJ:n paikallisyhdistyksen jäsenmaksu. Valtuuskunta hyväksyi SKOn toimintasuunnitelman vuodelle 2023. Toimintasuunnitelman hyväksymisen yhteydessä keskusteltiin myös työehdoista. Valtuuskunta toivoi, että työehtoja kehitettäisiin siten, että arkipyhät olisivat vuosityöajassa palkallisia vapaapäiviä. Palkkakehityksen toivottiin myös vastaavan paremmin yleisen hintatason muutosta. Valtuuskunnassa nousi myös esille, että opetuksen laatu tulisi turvata riittävillä resursseilla. Yleinen tehostamisen tarve voi vaikuttaa laadun heikentymiseen ja tämä on korjattavissa vain riittävällä rahoituksella. Aloitteita vaalipiireiltä Vaalipiirit olivat toimineet aktiivisesti ja valtuuskunta sai jälleen joukon aloitteita käsiteltäväkseen. Monipuolista keskustelua syntyi muun muassa Savo-Karjalan aloitteesta, jossa ehdotettiin SKOn näkyvyyden lisäämistä kentällä. Aloitteen mukaan SKOn tulisi jalkautua konkreettisesti jäsenistön keskuuteen, jotta liiton näkyvyys lisääntyisi. Tällä voisi olla positiivista vaikutusta myös jäsenhankintaan. Valtuuskunta piti aloitteen ideaa hyvänä, mutta totesi asian kuuluvan alueellisille toimijoille. Jäsenyhdistyksillä on mahdollisuus kutsua hallituksen jäseniä tai puheenjohtajia paikalle esimerkiksi vuosikokoukseen. Lisäksi tällaisiin jäsentilaisuuksiin on mahdollista hakea myös avustusta SKOlta. Teksti ja kuvat: Atte Korte MONIPUOLISTA edunvalvontatyötä SKON VALTUUSKUNNASSA Tunnelmia SKOn valtuuskunnasta. Kuvissa Kristiina Huff ja Päivi Käri-Zein (ylhäällä vas.), Jarmo Rusi, Tiina Kopra ja Timo Sirviö ja Ulla Pekkarinen (alhaalla vas.).
10 SKOOTTERI T yöturvallisuuslain (738/2002) 28 §:ssä työpaikkakiusaaminen jaetaan häirintään ja epäasialliseen kohteluun. Säännöksen mukaan työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin häirinnän tai epäasiallisen kohtelun poistamiseksi. Toimintavelvollisuus syntyy työnantajalle heti, kun tämä saa tiedon työpaikkakiusaamisesta. Erimielisyydet ja kiusaaminen ovat eri asioita Jokaisella työpaikalla esiintyy erimielisyyksiä ja todennäköisesti jokaisella työpaikalla joku joskus loukkaantuu esimerkiksi toisen henkilön kommentista. Yksittäiset erimielisyydet ja loukkaantumiset eivät yleensä vielä ole työpaikkakiusaamista. Ihmiset ovat erilaisia, kokevat asiat eri tavalla ja ymmärtävät asiat eri tavalla. Esimerkiksi oppilaitoksessa kahden opettajan yhteisen opintojakson opettajille voi tulla erimielisyyttä opintojakson pedagogisista valinnoista tai työnjaosta. Erimielisyydet ovat lähtökohtaisesti normaali osa työelämää ja ne ovat ratkaistavissa. Ongelmalliseksi erimielisyydet muuttuvat siinä vaiheessa, kun ne muuttuvat häirinnäksi tai epäasialliseksi kohteluksi. Epäasiallinen kohtelu tai häirintä on yleensä toistuvaa ja jatkuvaa. Siinä ei ole kyse enää erilaisista mielipiteistä, vaan esimerkiksi toisen henkilön tarkoituksellisesta loukkaamisesta. Epäasiallisella kohtelulla on monia muotoja Epäasiallinen kohtelu voi näyttäytyä monessa eri muodossa, kuten äänekkäänä haukkumisena, selän takana puhumisena, työyhteisöstä eristämisenä, perättömien juorujen levittämisenä, mustamaalaamisena tai puhumattomuutena. Hyvä esimerkki kiusaamisesta eristämällä työntekijä työyhteisöstä sisältyy Korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO 2014:44. Ratkaisussa valtiovarainministeriön työntekijältä A oli poistettu työtehtäviä eikä hänelle oltu annettu riittävästi uusia tehtäviä. A oli myös pidetty syrjässä eikä hänelle oltu annettu tietoja työpaikan päivittäisistä asioista. Myös A:n perehdytys oli puutteellista. A:lta myös vaadittiin tutkintotodistuksien toimittamista jälkikäteen pätevyyden tarkistamiseksi. Työntekijän kiusaaminen voi olla myös konkreettisia ilkeitä tekoja kuten Vaasan hovioikeuden ratkaisussa 30.5.2017 T 201. Tapauksessa työntekijä A oli kiusannut työntekijää B. B:n tavarakaappi oli hitsattu kiinni ja siihen oli laitettu teksti ”B:n kassakaappi”. B:n kahvimukia oli tärvelty sinappituubilla ja teipillä, ja B:n työkäsineisiin oli laitettu vaseliinia. A ei myöskään tervehtinyt B:tä, mutta tervehti muita työntekijöitä samalla ylikorostuneesti. Ammattiyhdistystoimintaan liittyy se, että ay-aktiivit pyrkivät hankkimaan ammattiliittoon uusia jäseniä. Ay-toiminnan varjolla ei kuitenkaan ole sallittua kohdella liittoon kuulumattomia työntekijöitä epäasiallisesti. Työtuomioistuimen ratkaisu TT 2021:20 on hyvä esimerkki siitä, miten ay-aktiivi oli muun muassa syyllistynyt liittoon kuulumattomien työntekijöiden kiusaamiseen epäasiallisella nimittelyllä ja puhumattomuudella. Tapauksessa työntekijä A oli nimitellyt työntekijää B SS-mieheksi ja jättänyt tervehtimättä B:tä. Työntekijää C hän oli nimitellyt vapaamatkustajaksi ja painostanut tätä liittymään ammattiliittoon. A oli kehottanut työntekijää D olemaan puhumatta liittoon kuulumattomien työntekijöiden kanssa. Työntekijää E hän oli nimitellyt Perse-ArsOikeudellisia näkökulmia ja esimerkkejä työpaikkakiusaamisesta Työturvallisuuskeskuksen mukaan hyvän ja toimivan työyhteisön ominaisuuksia ovat ”oikeudenmukaisuus, toimiva vuorovaikutus, sopivasti kuormittavat työtehtävät ja kannustava ilmapiiri”. Hyvän ja toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin voidaan listata monia muitakin asioita. Yksi niistä on se, että toimivassa työyhteisössä ei esiinny työpaikkakiusaamista.
11 SKOOTTERI kaksi, Gestapoksi, vapaamatkustajaksi ja rintamakarkuriksi. Häirintä on astetta vakavampaa Kaikenlainen työpaikkakiusaaminen on aina vakavaa ja tuomittavaa. Oikeudellisesti häirintää voidaan pitää vakavampana kiusaamisen muotona, koska siihen liittyy aina myös kiellettyä syrjintää. Häirinnästä on säädetty erikseen tasa-arvolain (609/1986) 7 §:ssä, jossa kielletään seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä. Näistä erityisesti sukupuoleen perustuva häirintä voidaan yhdistää työpaikkakiusaamiseen, sillä se tarkoittaa henkilön loukkaamista sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Sukupuoleen perustuvaa häirintää voi olla esimerkiksi tytöttely ja pojittelu, toisen sukupuolen työn vähättely, loukkaavat sukupuoleen liittyvät nimittelyt tai sukupuoli-identiteettiin liittyvät vitsit. Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisussa 18.12.2015 T 155382 oli kysymys tapauksesta, jossa esiintyi sekä sukupuoleen perustuvaa häirintää että seksuaalista häirintää. Työnantaja oli käyttänyt eri työntekijöistä muun muassa nimityksiä valkoinen tyttö, tytön tyllerö, peipponen, vanha akka, haaska ja kotka. Työnantaja oli myös kehottanut erästä naistyöntekijää hillitsemään syöntiä, koska ”muutoin tämä ei kohta enää mahtuisi penkkiin”. Eräälle naiselle työnantaja oli esitellyt silikonirintaliivejä ja kehottanut tätä hankkimaan rinnat. Työnantaja oli myös muun muassa toistuvasti läpsinyt naisia takapuolille. Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 14 §:n mukaan häirintää on henkilön ihmisarvon loukkaaminen jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden vuoksi. Tällaisia ominaisuuksia voivat olla esimerkiksi ikä, kansalaisuus, uskonto, ammattiyhdistystoiminta, vammaisuus tai seksuaalinen suuntautuminen. Yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua häirintää voi olla esimerkiksi tiettyä ihmisryhmää loukkaavat puheet ja vitsit. Toimintavelvollisuus työnantajalla Työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jos työpaikalla esiintyy epäasiallista kohtelua tai häirintää. Työnantajan tulee kuulla kaikkia osapuolia ja selvittää tapahtumat. Myös työntekijöillä on velvollisuus osallistua asian selvittämiseen. Työnantajan on toimenpiteillään varmistettava, että epäasiallinen kohtelu ei jatku. Työpaikalla on myös hyvä järjestää yhteinen keskustelutilaisuus, jossa kerrataan työelämän pelisäännöt. Työnantajan työnjohdollisina toimenpiteinä voi olla esimerkiksi kiusaajaan ja kiusatun erottaminen toisistaan työnjärjestelyillä, varoituksen antaminen kiusaajalle tai äärimmäisessä tapauksessa kiusaajan työsuhteen päättäminen. Esimerkiksi aiemmin käsitellyssä työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2021:20 työnantaja oli antanut kiusaajalle huomautuksen ja kirjallisen varoituksen, ja siirtänyt kiusaajan toiseen työpisteeseen. Nämä toimenpiteet eivät johtaneet kiusaamiseen loppumiseen, minkä vuoksi työnantaja oli päättänyt A:n työsuhteen. Tukea voi hakea Työpaikkakiusaaminen on aina vakava asia. Kiusattu voi pyrkiä välttämään asian esille nostamista. Monesti asia tulee esimiehen tietoon vasta, kun kiusaaminen on jatkunut jo pitkään. Tässä artikkelissa esitetyissä oikeustapauksissa oli kysymys pitkäkestoisista kiusaamistapauksista. Kiusaaminen ja sen selvittäminen on kiusatulle raskas prosessi. Varsinaisen selvittämisen jälkeen asiaa saatetaan vielä käsitellä vuosia eri oikeusasteissa. Kiusatun ei koskaan tulisi jäädä yksin. Tukea voi hakea esimerkiksi omalta luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta. Esimiehellä on myös tärkeä rooli tukitoimenpiteiden järjestämisessä. Alla olevaan taulukkoon on koottu käytännön ohjeita kiusaamisen varalle. Teksti: Atte Korte Karelia-ammattikorkeakoulu Käytännön toimintaohje kiusaamisen varalle • Ota asia puheeksi kiusaajan kanssa. Kerro neutraalisti, miten olet kokenut tapahtuneen. Ota tarvittaessa työkaveri henkiseksi tueksi. • Kerro kiusaamisesta esimiehellesi, jos kiusaaminen puheeksi ottamisesta huolimatta jatkuu. Jos kiusaaja on esimies, ota yhteyttä hänen esimieheensä. • Ilmoita asiasta työpaikkasi työsuojeluvaltuutetulle ja sinua mahdollisesti edustavalle luottamusmiehelle. • Ole yhteydessä työterveyshuoltoon, joka voi ryhtyä viemään asiaa eteenpäin. Työterveyshuollosta saat myös apua omaan jaksamiseen. • Jos työnantaja ei puutu kiusaamiseen, ole yhteydessä työsuojeluviranomaisiin. Taulukko: Hyttinen, Mikko & Korte, Atte: Työoikeuden perusteet – Oppikirja. 2022. ADO BE
Opiskeilijoiden hyvinvointi on kaikille tärkeä asia Yhä useampien opiskelijoiden arki on täynnä erilaisia haasteita, joista yksi on hyvinvointi. Työ opiskelijoiden terveyden edistämiseksi on tutkitusti vaikuttavinta silloin, kun interventiot sisällytetään opetussuunnitelmaan. H aaga-Helia, Laurea ja Metropolia toteuttivat opintojakson nimeltä Hallitse mielesi, hallitse arkesi. Sen tavoitteena oli kannustaa opiskelijoita pohtimaan ja edistämään omaa hyvinvointia pienryhmässä. Opintojaksolla stressin ja ajan hallinta ovat nousseet useimmiten esille haasteina, jotka rasittavat mieltä. Hallitse mielesi, hallitse arkesi -opintojakso toteutettiin viikon pituisena verkko-opintona. Viikon jokaisella päivällä oli oma teemansa. Nämä olivat stressin hallinta, ajanhallinta, jaksaminen ja palautuminen, epävarmuuden ja keskeneräisyyden sietäminen ja resilienssi. Jokaista aihetta käsiteltiin pienryhmissä puolitoista tuntia. Lyhyen alustuksen ja rentoutumisharjoituksen jälkeen kukin opiskelija kertoi vuorollaan aiheeseen liittyvistä haasteitaan. Muut ryhmäläiset kuuntelivat ja kysyivät esityksen päätyttyä yksityiskohtaisesti syvemmälle meneviä asioita jakaen omia tuntojaan. Opiskelijoiden stressillä on monenlaisia seurauksia Stressin seurauksiin liittyvissä keskusteluissa nousivat esille esimerkiksi huono keskittymiskyky, aloitekyvyn puute, levottomuus, lyhytpinnaisuus, tulevan pelko, ärtyneisyys, sydämen rytmihäiriöt, negatiiviset ajatukset, paniikkihäiriöt, vatsaoireet ja unettomuus. Ruokahalun puute tai ylensyönti olivat myös ilmeisiä stressin seurauksia, joita ei ole helppo saada kuntoon. Keinoina selvitä stressistä mainittiin aikatauluttaminen, avantouinti, hengitysharjoitukset, ystävyyssuhteet, itsensä kiireisen pitäminen ja podcastien kuuntelu. Opiskeluun stressi vaikutti muun muassa saamattomuutena ja aloituskyvyn puutteena. Keinoina välttää stressiä opiskelijat näkivät esimerkiksi tehokkaan aikataulutuksen, priorisoinnin, keskeneräisyyden kestämisen, koiran hankinnan ja liikunnan. ADO BE
Järjestötoimintaa Jäsenhankintakampanja Vuonna 2023 SKOhon uuden jäsenen rekrytoinut SKOn jäsen saa palkkioksi 35 euron arvoisen S-ryhmän lahjakortin (lahjakortti/uusi jäsen). Lisätietoja sko.oaj.fi Miten kuormitustekijät hallintaan? Suurimmat kuormittavuustekijät näyttivät ilmiselvästi liittyvän ajanhallintaan. Asioiden priorisointi, jatkuvan kiireen tuntu, työlistojen tekeminen ja turhautuminen kun töitä ei saa tehtyä listan mukaan, syyllisyys tekemättömistä töistä, motivaation puute ja yleinen kaaos olivat useimmin mainittuja asioita ajan tehokkaamman käytön suhteen. Kaikesta huolimatta ryhmiltä tuli erittäin hyviä ideoita siihen, miten aikaa saadaan tehokkaammin käytettyä. Opiskelussa ryhmäläisille oli toiminut muun muassa rutiinien luonti päivään, tarkempi viikkosuunnitelma, aikojen kalenterointi, armollisuus omaan epätäydellisyyteen, deadlinen kunnioitus ja niiden laittaminen heti kurssin alettua kalenteriin. Avun pyytäminen nousi myös esille kuten myös etukäteissuunnittelun tarve. Vertaistuella suuri merkitys Ryhmäläiset tutustuivat toisiinsa Zoomin välityksellä. Osa opiskelijoista koki suurta ”sielun sympatiaa” tutustuttuaan toisiinsa, ja he päättivät tavata opintojakson ulkopuolellakin. Sekä arjen hallintaan että muutkin elämään liittyvät haasteet yhdistivät heitä. Vertaistuki osoittautui olevan lohdullinen asia, kun elämä kuormittaa. Monet kopioivat toisilta kuulemiaan hyviä käytäntöjä. Toisilla oman elämän hallinta oli enemmän hallinnassa, ja toisilla tuntui arjen hallinta olevan aika hukassa. Syitä tähän oli monia, esimerkiksi jaksaminen ja uupuminen sekä parisuhdehaasteet. Vertaistuki on tuonut lisämotivaatiota oman elämän muutosten tekemiseen. Kurssilaisten avoimuus ja ilmeinen luotto toisiinsa oli kannustava voima ja antoi motivaatiota ryhmäläisille pohtia, mitä muutoksia he haluavat omaan arkeensa. Keskinäisten haasteiden jakaminen tarjosi omiin ongelmiin erilaista näkökulmaa. Kurssipalaute oli erittäin myönteinen, ja yleinen palaute vahvisti uskoa puhumisen ja jakamisen voimaan arjen ja mielen hallinnassa. Teksti: Päivi Käri-Zein Järjestötoimintapalstalla kerrotaan liiton ajankohtaisista asioista. Laajempaa ja tarkempaa tietoa on saatavilla SKOn nettisivuilla osoitteessa sko.oaj.fi. Kannattaa seurata SKOta myös Facebookissa ja muilla somekanavilla. SKOn puheenjohtajat ja hallitus SKOn valtuuskunta kokoontui 12.–13.11.2022. Liiton puheenjohtajaksi valittiin Ulla Kangasniemi ja varapuheenjohtajaksi Atte Korte. Heidän toimikautensa on 2023–2026. Hallitukseen valittiin uutena Marita Pennanen. Jatkokaudelle hallitukseen valittiin Teija Launiainen ja Konsta Ojanen. Hallituksessa jatkavat myös Päivi Käri-Zein, Sami Mäkelä ja Timo Sirviö. SKOn liikuntapäivät SKOn liikuntapäiviä vietetään Naantalin kylpylässä 6.5.–7.5.2023. Monipuoliseen lajivalikoimaan sisältyy muun muassa kuntotanssia, puistojumppaa, asahia ja kävelyä luonnossa. Viikonlopun aikana osallistujat saavat ajankohtaiskatsauksen liiton ja edunvalvonnan asioista. Ohjelmaan sisältyy lounas ja illallinen lauantaina ja aamiainen ja lounas sunnuntaina sekä luonnollisesti verkostoitumista hyvässä seurassa. Tapahtuman jäsenhinta on 50 euroa/henkilö. Ilmoittautumisohjeet ja lisätietoa toimitetaan SKOn uutiskirjeessä keväällä 2023. SKOlaisten jäsenetuja SKOlla on monia hienoja lomakohteita, jotka ovat jäsenten varattavissa edulliseen jäsenhintaan. Esimerkiksi Iso-Syötteen upea tunturimaja sijaitsee Iso-Syötteen tunturin huipulla. Kohteessa on mahdollisuus rentoutua kauniissa maisemissa tai viettää tehokasta aktiivilomaa erilaisten urheiluharrastuksien parissa. Tutustu SKOn lomakohteisiin osoitteessa: https://sko.oaj.fi/jasenyys/lomakohteet/
14 SKOOTTERI ADOBE
15 SKOOTTERI SKOOTTERI 15 Teknisille aloille tarvitaan lisää osaajia Tekninen työ ja teknologia (TTT) -oppiaine voi innostaa tekniikan alojen jatko-opintoihin. T eknisten alojen osaaminen on tärkeää Suomelle. Näillä aloilla tarvittava osaaminen luodaan pitkälti ammatillisissa opinnoissa ja tekniikan alojen jatkokoulutuksessa, kuten insinööriopinnoissa. Tällä hetkellä teollisuudessa on kuitenkin huutava pula työntekijöistä. Olen työskennellyt yli 30 vuotta hienopuuseppien opettajana Ikaalisten käsija taideteollisuusoppilaitoksessa. Meille soitetaan yrityksistä viikoittain ja kysytään, olisiko meillä lähettää opiskelijoita työssäoppimaan koulutussopimuksella tai oppisopimuskoulutukseen, tai vaikka saman tien työsuhteeseen. Lähetettäviä opiskelijoita löytyy ikävä kyllä yhä vähemmän, koska puualan opiskelijamäärät ammatillisessa koulutuksessa ovat vähentyneet merkittävästi. Kaikki hyötyvät Sen lisäksi, että ammatillinen opetus tuottaa työntekijöitä yrityksiin, ammattiin valmistuvat nuoret saavat myös elämästä hyvin kiinni – koulutus ja työelämävalmiudet suojaavat syrjäytymiseltä. Onnistunut ammatillinen koulutus onkin sekä firmojen, opiskelijoiden sekä yhteiskunnan että kaikkien muidenkin etu. Tulisi siis löytää keinoja motivoida nuoria hakeutumaan hyvin työllistäville tekniikan aloille. Opiskelijat ovat tulleet meille aikaisemmin pääsääntöisesti peruskoulusta. Puualan, kuten muidenkin tekniikan alojen ammatilliset opinnot, ovat jatkoa yläkoulun aineista erityisesti tekniselle työlle. Siksi tekniikan alojen ammatillisen koulutuksen kannalta on tärkeää, että oppilaat voivat innostua niihin liittyvistä asioista jo yläkoulun teknisen työn tunneilla. Innostus koituu myöhemmin työelämän ja teollisuuden hyödyksi, laajemmassa mielessä koko yhteiskunnan. Perustan, eli tässä kohdassa peruskoulun teknisen työn, täytyy siis olla kunnossa. Perusta on kuitenkin rapautettu, ja tätä kehitystä olen hämmästyneenä seurannut. Tekninen työ on muutettu ns. monimateriaaliseksi käsityöksi, joka ei pysty synnyttämään kipinää tekniikan aloille hakeutumiseen. Myös teknisten perustaitojen oppiminen jää puutteelliseksi. Lisäksi opettajien koulutusta on heikennetty: teknisen työn opettajankoulutuksen korvannut käsityön opettajankoulutus on johtanut siihen, että ammattitaito jää puutteelliseksi opettaa näitä asioita koulumaailmassa opiskelun loputtua. Oma lukunsa on opetustilat. Uusiin koulurakennuksiin enää vaadita kunnon tiloja tekniselle työlle eikä tekstiilityölle, vaan nykyisin voidaan tehdä monimateriaalitiloja, jotka eivät vastaa aikaisemmin vaadittuja tilan kriteereitä. Uusi aine on perusteltu TAO ry on esittänyt ratkaisuksi ongelmaan tekninen työ ja teknologia (TTT) -oppiainetta ja alan opettajankoulutuksen aloittamista. Ammatillisen opetuksen näkökulmasta esitys on varsin kannatettava ja perusteltu. Esityksessä on otettu huomioon myös tärkeät tasa-arvon ja syrjäytymisen ehkäisyn teemat, mikä on erinomaista. Olisi tärkeää, että Suomessa oivallettaisiin, etteivät innostuneet ammattikoululaiset, insinööriopiskelijat ja myöhemmät työelämän osaajat tule tyhjästä, vaan koulutuspolku alkaa jo peruskoulun teknisen työn tunneilta. Olen vienyt ja vien jatkossakin viestiä teknisen työn tilanteesta ja TTT-oppiaine-esityksestä eteenpäin ammatillisten opettajien piirissä, OAJ:ssa sekä teollisuuden suuntaan. Jatketaan yhdessä tätä tärkeää vaikuttamistyötä teknisen koulutuksen puolesta. Teksti: Arto Anetjärvi Lehtori, hienopuusepäntyö IKATA/SASKY
16 SKOOTTERI Kuka olet? Ja mitä teet? Nimeni on Susanna Hjulberg ja toimin erityisopettajana ja osaamisalavastaavana ammattiopisto Spesiassa, koulutukseltani olen kasvatustieteen maisteri. Mikä on roolisi SKOssa? Toimin SKOn valtuuskunnan puheenjohtajana ja olen ennen tätä valtuuskuntaa toiminut neljä vuotta SKOn valtuuskunnan jäsenenä ja neljä vuotta SKOn hallituksen jäsenenä. Hallituksen jäsenenä ollessani olin myös silloisen SKOn lehden toimituskunnan jäsen, nyt olen mukana Skootterin toimituskunnassa. Lisäksi toimin SKOn sijoitusryhmän ja SKOn juhlarahaston neuvottelukunnan puheenjohtajana. Toimin myös Järvenpään kauppaopettajien hallituksessa ja SKOn yhteysopettajana. Mikä on parasta a) työssäsi ja b) luottamustehtävässäsi? a) Työskentely erityisammattioppilaitoksessa on palkitsevaa, koska meillä on toistaiseksi vielä työhön hyvät resurssit. Minulla on työparina ohjaaja ja opiskelijoillani on lisäksi henkilökohtaisia avustajia tarpeen mukaan. Lisäksi ryhmäkoot ovat kohtuulliset. b) Luottamustehtäväni kautta pääsen seuraamaan ammatillista koulutusta laajasti ja saan paljon tietoa, jota voin hyödyntää oman työyhteisöni hyväksi. Tapaan OAJ:n ja ammatillisen koulutuksen ammattilaisia, joille voin tuoda viestiä ammatillisen koulutuksen arjesta. Olen toiminut myös Spesian työnantajakohtaisen paikallisyhdistyksen sihteerinä, joten olen saanut luottamustehtävistäni hyviä eväitä ammatillisen koulutuksen vuosityöajan haasteiden kohtaamiseen ja ratkaisujen etsimiseen. Mitä toivot SKOlta tulevaisuudessa? Toivon, että pystymme seuraamaan aikaamme ja muuttumaan hallitusti omien arvojemme mukaisesti. Yhteistyö muiden valtakunnallisten yhdistysten kanssa on viime vuosina koko ajan tiivistynyt ja yhteistyötä kannattaa edelleen kehittää. THE SKOLA ISET ATTE KORTE
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Tule Turvaan Turva on kotimainen ja asiakkaidensa omistama vakuutusyhtiö, jonka voitot käytetään asiakkaiden hyväksi alennuksina ja laadukkaina palveluina. Meiltä saat alan parasta palvelua ja vakuutat elämäsi rakkaimmat asiat helposti ja yksinkertaisesti. Tässä kolme syytä valita meidät. Meiltä saat palvelua haluamallasi tavalla puhelimitse, verkossa sekä ajanvarauksella. Tutustu etuihisi turva.fi/oaj Täyden kympin liittoja omistaja-alennukset 1. 2. Ylivoimainen palvelu – EPSI Rating -asiakastyytyväisyystutkimuksen voittaja jo yksitoista kertaa 3. Mutkaton asiointi Mä opin ihan just takaperinvoltin. Mä otin ihan just urheiluvakuutuksen. Nuori Yrittäjyys ry (NY) tarjoaa lasten ja nuorten yrittäjyys-, työelämäja taloustaitoja tukevia ohjelmia kouluille ja oppilaitoksille. Vuosittainen Uskalla yrittää -kilpailu on niistä näkyvin. Uskalla yrittää -tapahtumissa NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa mukana olevat opiskelijat esittelevät NY-yrityksiään ja liikeideoitaan. Tapahtumakokonaisuus pitää sisällään noin 10 maakunnallista aluesemifinaalia alkuvuodesta huipentuen huhtikuun lopulla pidettävään Uskalla Yrittää -finaaliin. Finaalissa ovat edustettuna maakuntien parhaat NY-yritykset sarjoista yläkoulu, ammatillinen toinen aste, lukio, korkea-aste ja alakoulun Pikkuyrittäjät. Mukana on usein myös kansainvälisiä yrityksiä, sillä pääjärjestö Junior Achievement Worldwide toimii 115 maassa. Yhteensä finaalissa kilpailee 70–90 yritystä. SKO tulee näkymään lukuvuonna 2022–2023 erityisesti opettajaseminaarien yhteistyökumppanina. Nämä opettajien verkostoitumistilaisuudet pidetään semifinaaleissa sekä finaalissa. Kilpailuhuoltajina toimivia liiketoiminnan opettajia on mukana semifinaaleissa 300–500 ja kaksipäiväisessä finaalissa 100–140. Opettajien joukossa on runsaasti SKOn jäseniä ja lisäksi paljon potentiaalisia jäseniä. Nuori yrittäjyys ry on SKOlle vahva tavoitteisiimme ja brändiimme sopiva yhteistyökumppani. Teksti: Konsta Ojanen SKO yhteistyöhön Nuori yrittäjyys ry:n kanssa Tulevaa yhteistyötä pohjustettiin kevään Uskalla yrittää -finaalin SKOn oheistapahtumassa. ATTE KORTE
18 SKOOTTERI T yöelämän ja henkilöstöjohtamisen yhdeksi tärkeimmäksi teemaksi on tuoreen selvityksen mukaan noussut henkilöstön hyvinvointi (Deloitte, 2020). 96 prosenttia HRja liiketoimintajohtajista näkee työhyvinvoinnin yrityksen vastuuna henkilöstöään kohtaan. Suomalaisista vastaajista 84 % (globaalisti 80 %) pitää työhyvinvointia tärkeänä tai erittäin tärkeänä organisaation menestymisen kannalta. Työhyvinvointi viittaa mielekkääseen ja sujuvaan työhön, jota saa tehdä turvallisessa ja terveyttä edistävässä työympäristössä ja työyhteisössä. Koska työhyvinvointi voi muuttua, siihen voidaan myös vaikuttaa. Työhyvinvointi on tärkeää muun muassa työpaikan innovatiivisuuden, kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden vuoksi. Haaga-Helian tunnetekoälylaboratorio Interaction & Emotion Lab on innovatiivinen tutkimusja oppimisympäristö, jossa psykofysiologisten mittausten avulla tutkitaan ja kehitetään erilaisia vuorovaikutustilanteita. Laboratoriossa hyödynnetään tunnetekoälyä sekä ihon sähkönjohtavuutta mittaavia sensoreita ja silmänliikekameraa soveltavan tutkimuksen apuna. Sosiaalisilla ja emotionaalisilla tekijöillä on keskeinen rooli oppimisessa. Tunteiden merkitys on suuri myös päätöksenteossa ja hyvinvoinnissa. Ymmärrys omista ja toisten tunteista auttaa luomaan merkityksellisiä yhteyksiä vuorovaikutustilanteissa ja auttaa kehittämään työhyvinvointia. Usein tunteita on kuitenkin tutkittu vain ihmisten kokemusten kautta. Tämä on tietenkin tärkeää, mutta toisaalta tunnetekoälyn näyttämät tunnereaktiot tuottavat tietoa, jota pelkkä tunnekokemuksiin keskittyminen ei paljasta. Miten tunnereaktioita voi mitata tekoälyllä? Kasvojen tunneilmaisua voidaan tutkimusolosuhteissa havainnoida visuaalisesti tai mitata kasvojen lihaksiston aktiivisuutta. Havainnointia voi tehdä joko koulutettu tutkija tai siihen soveltuva ohjelma. Kasvojen ilmeiden havainnointiin on kehitetty perustunteiden perusteella Facial Action Coding System (FACS). Esimerkiksi negatiivisiin tunteisiin on liitetty kulmien kurtistaminen, yllättyneisyyteen kulmien kohottaminen ja iloon hymy, johon liittyy suupielten kohoamisen lisäksi myös silmien kurtistuminen. Tunnereaktioita havaitsevat ohjelmistot hyödyntävät tekoälyä, ja niiden taustalla toimivat algoritmit hyödyntävät miljoonia analysoituja kasvojenilmeitä. Koneäly on tehnyt tunnereaktioiden mittaamisesta nopeampaa ja tehokkaampaa, joten mittaustapa on yleistynyt eri tutkimusaloilla. Tunnereaktioiden mittausta täydentää ihon sähkönjohtavuudesta saatava tieto, jota saadaan kerättyä sormuksen kaltaisilla sensoreilla. Muutokset ihon kosteudessa sekä pulssissa kertovat henkilön virittyneisyydestä ja stressitasosta ja seuraamalla muutoksia henkilön kämmenen hikoilussa pidemmällä aikavälillä voidaan saada tietoa esimerkiksi kuormittavista tai stressaavista työtilanteista. Joissain tilanteissa saattaa olla hyödylPsykofysiologisella mittauksella saa arvokasta tietoa työhyvinvoinnista. Tunteet pinnassa tai stressitaso koholla? Silmänliikekameralla on mahdollista havaita mihin ihmisen katse kohdistuu. TYÖHYVINVOINTI VIITTAA MIELEKKÄÄSEEN JA SUJUVAAN TYÖHÖN, JOTA SAA TEHDÄ TURVALLISESSA JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄSSÄ TYÖYMPÄRISTÖSSÄ JA TYÖYHTEISÖSSÄ. HAAGA-HELIA
19 SKOOTTERI JUKKA OKSANEN listä tehdä myös katseenseurantaa. Silmänliikekameralla on mahdollista havaita mihin ihmisen katse kohdistuu mitä huomataan ja mitä ei, ja kauanko katse viipyy eri kohteissa. Silmänliikemittaukset voidaan tehdä tietokoneen ääressä, jos siinä on soveltuva kamera, tai erityisten silmänliikelasien avulla. Hyvinvointia tutkitaan hankkeissa Haaga-Heliassa tutkitaan tälläkin hetkellä työhyvinvointia useammassa hankkeessa eri näkökulmista. Esimerkiksi Kokemusten talo – Virtuaalisista elämystiloista kestävää liiketoimintaa ja hyvinvointia -hankkeessa (2021 –2023) tutkitaan loppukäyttäjien ja asiakkaiden tilakokemukseen vaikuttavia virtuaalisia, sosiaalisia ja fyysisiä tekijöitä. Tiitu-hankkeessa (2021–2023) tutkitaan todellisten työelämän soteja opetusalojen tiimien psykologisen, emotionaalisen ja fyysisen turvallisuuden rakentumista, niitä estäviä ja edistäviä tekijöitä sekä niiden kehittämistä. Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa on videoitu ja analysoitu työpaikan tiimien aitoja tiimikokouksia. Tiimien turvallisuuteen ja sitä kautta työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä on löydetty tutkimalla sekä osallistujien tunnekokemuksia että vuorovaikutuslaboratorion välineistöllä löydettäviä tunnereaktioita, joita ihminen ei itse välttämättä huomaa tai tunnista. TIITU:ssa biometriseen vuorovaikutustutkimukseen on yhdistetty myös narratiivisia eläytymismenetelmiä ja työyhteisöjä suoraan osallistava ja heidän käytäntöjään konkreettisesti kehittäviä työkonferenssimenetelmiä. Psykofysiologisia mittauksia on mahdollista toteuttaa Haaga-Helian laboratoriossa sekä kenttätilanteissa. Kentällä voidaan hyödyntää esimerkiksi ihon sähkönjohtavuuden mittauksia osoittamaan stressitason muutoksia. Psykofysiologisia mittauksia on useimmiten tarpeen yhdistää muihin menetelmiin. Esimerkiksi tunteiden tutkimisessa on suositeltavaa käyttää montaa eri menetelmää kuten osallistujien kokemuksia, käyttäytymistä tai toimintaa luotaavia menetelmiä sekä psykofysiologisia menetelmiä. Näin saadaan tutkittua ihmistä ja ryhmiä monipuolisemmin ja edistettyä sitä kautta syvällisemmin myös työhyvinvointia. Teksti: Heidi Kock ja Eevastiina Gjerstad Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Virkistävä retki Vierumäellä Keski-Uudenmaan SKO ry:n virkistystoiminta alkoi tänä syksynä yöretkellä Vierumäelle. Perjantaina ajoissa paikalle ehtineet reippailivat urheiluopiston ympäristössä, ennen kuin kilistelimme eläköityneelle aktiivijäsenelle ja siirryimme koko porukalla illalliselle. Hyvin nukutun yön ja ravitsevan aamupalan jälkeen ehdimme vielä harrastaa monenmoista liikuntaa: muun muassa patikointia, frisbeegolfia ja sulkapalloa. Lounaan jälkeen matkasimme jo kotiin, vaikka reissussa olisi viihtynyt pidempäänkin. Seuraavaksi lähdemme yhdistysporukalla katsomaan Titanic-musikaalia. SKO SENIORIT ry tiedottaa SKO Seniorit ry toimii eläkkeelle jääneiden SKOn jäsenten yhteisenä yhdistyksenä. Jos olet jäämässä eläkkeelle, liity mukaan ilmoittamalla yhteystietosi ja yhdistys, josta jäät eläkkeelle liisaseniorit@gmail.com. Hallituksen jäseninä ovat Liisa Aarnio, Arja Hietala, Martti Kaunisto, Seppo Kinkki, Ritva Leppänen, Sirkka Parviainen ja Tuija Salminen. SKO Seniorit ry:n jäsenmaksu on 40e/v. Tarvitsemme aktiivisia senioreita ympäri Suomen, jotta voimme järjestää eri paikkakunnilla senioritoimintaa. Ilmoittaudu alueesi yhteyshenkilöksi ottamalla yhteyttä kaunistomartti@gmail.com SKO:n valtuuskunta on päättänyt syyskokouksessaan 13–14.11.2022 SKO Senioreiden palvelumaksusta SKOlle, joka on 30 e, joten senioreiden toimintaan jää 10e/jäsen. SKOn palvelumaksulla SKO Seniorijäsenet saavat käyttää SKO:n lomamökkejä, mikäli niitä jää jäseniltä vapaaksi. Lisäksi seniorit saavat osallistua SKO-päiville sekä tiedottaa omista asioistaan Skootterissa. SKO Senioreiden seuraava vuosikokous on Tampereella, seuraa siis SKO Seniorit ry:n Facebook-sivuja ja lue joulukuussa tuleva SKO Senioreiden jäsenkirje, joista löytyy tarkempaa tietoa. Jukka, Tiina, Päivi ja Mia patikoimassa.
Kirjoittajaksi Skootteri-lehteen? Oletko kiinnostunut kirjoittamisesta ja haluaisit esimerkiksi kertoa työstäsi tai alueesi toiminnasta? Tai onko mielessäsi jokin aihe, joka on ajankohtainen tai muuten tärkeä? Nyt sinulla on hieno mahdollisuus hypätä kirjoittajaksi Skootteri-lehteen myös ensi vuonna. Otamme juttuja vastaan mielellämme ja myös ajattomia juttuja tarvitaan, joita voimme julkaista lehdessä milloin vain. Haluaisitko esimerkiksi ehdottaa kollegaasi Kuulumisia kentälle -palstalle, jolla tuomme esiin SKOlaisia? Olethan kuitenkin aina ensin ennen jutun kirjoittamista yhteydessä sähköpostiin skootteritoimitus@gmail. com ja sovimme, minkä kokoinen juttu olisi hyvä ja löytyykö siihen kuvia. Päätoimittaja antaa sinulle kirjoitusohjeet (merkkimäärät ym.), joita jokainen lehteen kirjoittava noudattaa. Tervetuloa kirjoittamaan! Hyvää joulua ja upeaa uutta vuotta 2023 kaikille SKOn jäsenille sekä yhteistyökumppaneillemme!