SKO RY:N JÄRJESTÖLEHTI 2/2023 SKOOTTERI PODCASTIT OPETUKSEN TUKENA TIETOSUOJAN portinvartijan TYÖVIIKKO TEKOÄLY OPETUKSEN KEHITTÄJÄNÄ
2 SKOOTTERI SISÄLLYSLUETTELO 2/2023 3 Pääkirjoitus/Ledare 4 Podcasteillalisäämielenkiintoaopetukseen 6 VuodenSKOlainenonvalittu 8 Tekoälyopetuksenkehittäjänä 10 Digitaalinenpalveluympäristöavaamahdollisuuksia 12 SKOnvaltuuskuntakokoontui 14 Osaavatkoopiskelijatarvioidaaktiivisuuttaan? 16 Tietosuojanportinvartijanaoppilaitoksessa 18 Kuulumisiakentältä:AriHaasio 20 Erityisopetusmuutoksessa SKOOTTERI SKO ry:n järjestölehti • sko.oaj.fi • Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimisto Rautatieläisenkatu 6 00520 Helsinki Puheenjohtaja Ulla Kangasniemi Puh. 040 5124914 ulla.kangasniemi @lapinamk.fi Kannen kuva: Mikko Hyttinen Järjestösihteeri Elisa Ruponen Puh. 040 752 9173 Päätoimittaja Atte Korte Puh. 050 354 4904 skootteritoimitus @gmail.com Ulkoasu ja taitto Niina Linna Design Ilmoitushinnat 2/1 1924 € 1/1 1265 € 1/2 935 € 1/3 660 € 1/5 330 € Skootteri ilmestyy digitaalisena neljä kertaa vuodessa. Lähetä aineistot: skootteritoimitus @gmail.com 1/2023 15.2. Maaliskuu 2/2023 15.5. Kesäkuu 3/2023 15.9. Lokakuu 4/2023 15.11. Joulukuu Nro Aineistot Ilmestyy viimeistään ILMESTYMISAIKATAULU 2023 8 Mikä on ChatGPT ja miten opettajat voivat hyödyntää sitä opetuksessa? ISSN 0786-9118 Lehden toimituskunta Susanna Hjulberg, Ulla Kangasniemi, Atte Korte, Päivi Käri-Zein ja Konsta Ojanen 16 Kurkistus tietosuojavastaavan Konsta Ojasen työviikkoon. SEURAAVAN LEHDEN TEEMA: SKOn järjestötoiminta ja yhteisöllisyys AINEISTOT 15.9.
3 SKOOTTERI Nro Aineistot Ilmestyy viimeistään PÄÄKIRJOITUS Digitalisaation kiemuroissa kesää odotellen Tämän Skootterin teemana on digitalisaatio. Erityisesti koronan myötä jokaisen opettajan ja oppilaitoksen muuhun henkilöstöön kuuluvan oli otettava uusi, digitaalisempi ote työhön ja työskentelytapoihin. Meille ammatillisen koulutuksen parissa työskenteleville se ei ollut mikään mahdoton haaste, koska olimme tottuneet käyttämään sähköisiä alustoja ja järjestelmiä jo aiemmin. Siitä huolimatta työn luonne muuttui muun muassa kokousten ja opetuksen siirryttyä Teamsiin, Zoomiin ynnä muihin. Nyt olemmekin sitten digitalisaation ja sähköisten järjestelmien viidakossa ja tekoäly tuo siihen oman mausteensa. Sen suhteen tarvitsemme jatkossa työhömme uusia ratkaisuja ja järjestelmiä; miten erottaa tekoälyn tuottama materiaali esimerkiksi opiskelijan tuotoksissa tai vaikkapa vieraskielisen valintakokeen hakijan haastattelussa? Vahvoja merkkejä tekoälyn tuottamista suoritteista on jo olemassa. Ammatillisella koulutuksella on edessään isoja haasteita. Tätä kirjoittaessani maahan neuvotellaan hallitusohjelmaa, jossa talous ja säästöt ovat nousseet päärooliin. Vaikka hallitukseen menossa olevat puolueet vannoivat koulutuksen nimiin ennen vaaleja, voivat säästötavoitteet tulla joka tapauksessa pöydälle. Lisäksi on väläytelty hurjia esityksiä ammatillisen koulutuksen rahoituksen osittaisesta siirrosta ammattikorkeakouluille, samoin ammatillisen koulutuksen lyhentämisestä erityisesti yhteisten aineiden kustannuksella. Korkeakoulujen rahoitusmalliakin halutaan uudistaa. Edunvalvonnan eteen työtä riittää siis jatkossakin, vaikka se tällä hetkellä tuntuu olevan enemmän koulutuspolitiikkapainotteista. Toki näillä ratkaisuilla on omat heijasteensa myös sopimusedunvalvontaan. Kohta on kesä. Joka vuosi vapaajaksoa odottaa yhtä kuumeisesti. Jokaisen on kuitenkin huolehdittava siitä, että työasiat on jätettävä sivuun, jos niihin käytettävissä oleva työaika on täynnä ja siirryttävä vapaalle ilman huonoa omaatuntoa niin sanotuista tekemättömistä töistä. Nehän eivät tunnetusti lopu. Meistä jokainen on vapaansa ansainnut ja akut kaipaavat kunnon lataamista. Aurinkoista kesää Sinulle, SKOn jäsen. Ulla puheenjohtaja ledare På digitaliseringens slingrande vägar Skootteris tema är den här gången digitalisering. I och med coronan måste varje lärare och även övriga anställda vid läroanstalterna ta i bruk ett nytt och mera digitaliskt arbetssätt att sköta sitt jobba på. För oss som jobbar inom yrkesutbildningen var det inte en helt omöjlig uppgift, eftersom vi redan var vana vid att använda elektroniska plattformar och system från tidigare. Men arbetets karaktär förändrades då bland annat möten och undervisning flyttades över till Teams, Zoom o. dyl. Nu befinner vi oss i en djungel av digitala och elektroniska system, och som en extra krydda har vi även den konstgjorda intelligensen. I och med allt detta behöver vi nya lösningar och system; för att till exempel kunna särskilja material som den konstgjorda intelligensen framalstrat och som utnyttjas av studerande i svar och uppsatser eller som utnyttjas av sökande vid intervjuer till examensutbildningar på främmande språk? Det finns redan nu starka bevis på prestationer som den konstgjorda intelligensen kreerat. Yrkesutbildningen står inför stora utmaningar. Då jag skriver denna ledare, förhandlar man som bäst om ett regeringsprogram där ekonomi och inbesparingar är i focus. Och även om de partier som nu är på väg in i regeringen dyrt och heligt lovat inför valet att inte göra inbesparingar gällande utbildningen, kan det ändå hända att vi kommer att drabbas av sparåtgärder. Dessutom har man kommit med otrologa snilleblixtar om att överföra en del av yrkesutbildningarnas finansiering till yrkeshögskolorna, likaså har man föreslagit att förkorta yrkesutbildningen, speciellt på bekostnad av de gemensamma ämnena. Man vill också förnya högskolornas finansieringsmodell. Intressebevakningen kommer alltså att ha jobb även i fortsättningen, även om tyngdpunkten för tillfället mera ligger på det utbildningspolitiska planet. Dessa lösningar påverkar dock även intressebevakningen av avtal. Snart är det sommar. Varje år väntar vi febrilt på sommarsemestern. Var och en av oss måste se till att lämna arbetet åt sidan, om tiden som avsatts för arbetsuppgifterna redan använts, och inleda semestern utan att ha dåligt samvete för alla så kallade ogjorda uppgifter som vi vet att aldrig tar slut. Vi har alla förtjänat att vara lediga och våra batterier behöver också laddas upp ordentligt. Jag tillönskar Dig en riktigt solig sommar, bästa SKO-medlem! Ulla ordförande
4 SKOOTTERI 4 Podcastit ovat kasvattaneet suosiotaan tiedon ja viihteen kuluttamisen tapana. Podcastit tarjoavat mahdollisuuden tutustua erilaisiin aiheisiin ja opetukseen integroituna mukaansatempaavan oppimiskokemuksen. PODCASTEILLA LISÄÄ mielenkiintoa OPETUKSEEN P odcastit ovat verkossa jaettavia äänitiedostoja ja niitä voidaan hyödyntää opetuksessa ja oppimisessa monella eri tavalla. Yksinkertaisin tapa on etsiä valmiita opetettavaan aiheeseen liittyviä podcasteja opiskelijoille kuunneltavaksi. Valmiilla podcasteilla on helppo rikastuttaa käytettävää oppimateriaalia, ja ne toimivat erinomaisena lisämateriaalina opiskelijoille. Podcasteihin liittyen opettaja voi laatia oppimistehtäviä, ja niistä voi jatkaa syvällisempää keskustelua myös luokassa. Valmiiden podcastien lisäksi opettaja voi laatia niitä itse, yhdessä opiskelijoiden kanssa tai antaa niiden tekemisen opiskelijoille oppimistehtävänä. Opettaja voi nauhoittaa omia luentojaan helposti kuunneltaviksi podcasteiksi, jolloin ne toimivat esimerkiksi johdantona aiheeseen tai sen syvällisempään tarkasteluun. Useammasta aiheesta saa nauhoitettua opintojaksolle podcast-sarjan. Opettaja voi rikastuttaa omia podcasteja haastattelemalla niissä aiheeseen liittyvää asiantuntijaa. Asiantuntijan haastattelu on hyvä keino tuoda myös työelämänäkökulmaa opetukseen. Podcastin tekemisen voi antaa myös opiskelijoille oppimistehtäväksi. Tällöin opiskelijat laativat podcastin esimerkiksi ryhmätyönä ja jakavat sen Ryhmä tradenomiopiskelijoita laatimassa podcastia sähköisen liiketoiminnan opintojaksolla.
5 SKOOTTERI SKOOTTERI 5 toisille opiskelijoille ja opettajalle kuunneltavaksi. Opiskelijat voivat kuuntelun lisäksi kommentoida toisten podcasteja ja niistä voidaan käydä yhteistä keskustelua opettajan kanssa. Podcast oppimistehtävään voidaan sisällyttää lisäksi erilaisia vaatimuksia, joita opiskelijoiden on huomioitava. Opiskelijoiden tehtävänä voi olla esimerkiksi perehtyä ennalta aiheeseen, haastatella asiantuntijaa ja tuoda omia näkemyksiä esille podcastissa. Podcastien tekeminen on erinomainen vaihtoehto perinteisille raporteille. Podcasteissa opiskelijat saavat esittää sanallisesti osaamistaan, eikä heidän tarvitse välittää niin paljon esimerkiksi kieliasusta kuin raporteissa. Kaikki eivät ole hyviä kirjoittajia, ja jotkut pystyvät ilmaisemaan paremmin itseään ja oppimaansa sanallisesti. Toisaalta on hyvä muistaa myös opiskelijat, jotka eivät pidä esiintymisestä. Podcastien tekeminen on erinomainen keino opiskelijoiden viestintätaitojen harjoittelemiseen. Ryhmätyössä ei ole niin suurta painetta epäonnistumisesta kuin yksin luokan edessä puhetta pidettäessä. Opiskelijoilla voi olla podcastien teossa myös eri rooleja. Yksi voi toimia esimerkiksi tekniikan käyttäjänä, toinen haastattelijana ja loput olla mukana keskustelussa. Podcastien hyötyjä ja haasteita opetuksessa Yksi podcastien suurimmista eduista on niiden saavutettavuus. Niitä voi käyttää useilla eri laitteilla älypuhelimista kannettaviin tietokoneisiin, ja ne ovat erinomainen keino oppia muiden askareiden lomassa. Opiskelijat voivat kuunnella podcasteja vaikka matkalla oppilaitokseen tai lenkkeillessä, eikä oppiminen ole ajasta tai paikasta riippuvainen. Opiskelijat voivat sisällyttää oppimisen päivittäisiin rutiineihinsa, mikä tekee siitä kätevää ja vähemmän aikaa vievää. Toisaalta tämä on myös haaste oppimiselle. Jos opiskelija esimerkiksi kuuntelee podcastia kuntoillessaan, hän ei välttämättä ole täysin keskittynyt oppimiseen ja häneltä saattaa jäädä tärkeää tietoa oppimatta. Saavutettavuutta lisää se, että erilaiset pilvipalvelut mahdollistavat podcastien tehokkaan jakamisen ja ne ovat jaettavissa tarvittaessa omaa ryhmää laajemmalle yleisölle mahdollistaen näin myös jatkuvan oppimisen. Lisäksi podcastit ovat usein ilmaisia, joten ne ovat edullinen vaihtoehto hyödynnettäväksi opetuksessa. Podcastit eivät ainoastaan paranna oppimiskokemusta, vaan tarjoavat myös erilaisen opetusmuodon opiskelijoille, jotka saattavat kamppailla perinteisen luento-opetuksen kanssa. Podcastit voi keskeyttää ja kuunnella useaan kertaan. Tämä auttaa kertaamaan tärkeitä asioita, jotka ovat saattaneet jäädä huomaamatta. Podcastit voivat tarjota opiskelijoille myös kiinnostavamman oppimiskokemuksen kuin perinteiset luennot tai oppikirjat. Juurikin vierailevat puhujat ja asiantuntijat, joilla on omakohtaisia kokemuksia, tarjoavat ainutlaatuisia näkemyksiä ja näkökulmia eri aiheista. Tämä tekee aiheesta helpommin lähestyttävän ja auttaa ylläpitämään opiskelijoiden mielenkiinnon aiheessa. Yksi podcastien suurimmista haasteita on se, että niiden hyödyntäminen opetuksessa ei tarjoa samanlaista vuorovaikutusta kuin perinteinen lähiopetus. Valmiita podcasteja kuunnellessa vuorovaikutus jää vähäiseksi ja keskittyy podcasteista käytäviin yhteisiin keskusteluihin luokassa. Ryhmätyönä podcasteja laadittaessa taas opiskelijoiden välinen vuorovaikutus korostuu, ja se on oiva keino lisätä vuorovaikutusta opintojaksolle. Toinen haaste liittyy podcastien laatuun ja luotettavuuteen. Voi olla vaikea löytää juuri tiettyyn aiheeseen sopivaa laadukasta ja luotettavaa podcastia. Toisin kuin oppikirjat, podcastit ovat yleensä vapaampia esityksiä, mikä voi johtaa virheisiin tai puutteellisuuteen sisällössä. Tämä tarkoittaa sitä, että opettajien on käytettävä aikaa podcastien tarkastamiseen ennen kuin voivat suositella niitä opiskelijoille. Podcastit liiketalouden opintojaksolla Kirjoittaja työskentelee Kareliaammattikorkeakoulussa liiketalouden koulutuksessa lehtorina sekä kehittäjäopettajana Tulevaisuuden työ -hankkeessa. Kehittäjäopettajan tehtävänä on ollut kehittää työelämäyhteistyötä sekä podcastien hyödyntämistä opetuksessa. Tehtävään liittyen podcastit otettiin mukaan opetukseen sähköisen liiketoiminnan opintojaksolla toisen vuoden tradenomiopiskelijoiden kanssa. Podcasteja hyödynnettiin sekä kurssin oppimateriaalina että opiskelijoille annettavana oppimistehtävänä. Oppimistehtävänä opiskelijat laativat ryhmissä podcastin, jossa he yhdistivät kurssilta opitut asiat sekä työelämän edustajan haastattelun. Lopuksi podcastit kuunneltiin, kommentoitiin ja niistä keskusteltiin yhdessä. Opiskelijoiden mielipiteet podcastien hyödyntämisestä olivat erittäin positiiviset: podcastit lisäsivät mielenkiintoa, joustavuutta ja vaihtelua opetukseen. Podcastien koettiin olevan tätä päivää opetuksessa ja työkalu, jonka osaamisesta on hyötyä tulevaisuuden työssä. Yhteenvetona voidaan todeta, että podcastit tarjoavat ainutlaatuisen oppimiskokemuksen, jonka avulla opiskelijat voivat tutustua opiskeltaviin aiheisiin joko itsenäisesti tai ryhmissä. Teksti ja kuva: Mikko Hyttinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
66 SKOOTTERI Vuoden SKOlainen on Mirva Tapaninen S KOn hallitus on valinnut vuoden 2023 SKOlaiseksi Lapin ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Mirva Tapanisen. Mirvassa yhdistyy rautainen ammattitaito ja rauhallinen, yhteistyökykyinen ja ratkaisukeskeinen luonne sekä loistava huumorintaju. Omassa matkailualan hanketiimissä Mirvaa pidetään todellisena tukipilarina sekä reiluna ja mukavana työkaverina. – Mie toimin projektijohtamisen ja -hallinnon asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulussa, Vastuulliset palvelut, matkailu osaamisryhmässä, Tapaninen kertoo. – Tällä hetkellä minulla on neljä hanketta hallinnoitavana, esimerkiksi eHospitality – empatiaa ja arvonluontia matkailun digitaalisissa palvelukohtaamisissa ja Vastuullisen muutoksenhallinnan osaamisen ja taitojen vahvistaminen hankkeet. Lisäksi toimin sivutoimisena tuntiopettajana ja koordinoin Vastuullisten palveluiden palveluliiketoimintaa. Olen toiminut pitkään Lapin AMK:ssa TKI-tehtävissä. Opetushommissa olen noviisi, syksyllä 2022 minulla oli opetusta ensimmäisen kerran. TKI-tehtävissä olen ollut tiiviisti opettajien ja opiskelijoiden kanssa tekemisissä opintojaksointegraation muodossa. Valinta vuoden SKOlaiseksi tuli hänelle yllätyksenä. – Lukiessani huomionosoituksesta olin mykistynyt ja otettu tästä kunniasta. Palkinnonjakotilaisuudessa olin edelleen aivan sanaton. Arvostan tätä todella. Kyllähän ne työkaverit ovat minulle tämän työn suola. Tiimityöskentelyssä jokaisella on se oma vahvuus, jonka tuo siihen yhteiseen tekemiseen. Minulla on aina ollut projekteissa ja nyt myös opetuksessa sellaiset tiimiläiset, että kaikkien tekemiseen on voinut luottaa, tehdään se mitä on luvattu. Yhdessä olemme enemmän! Teksti: Atte Korte Vuoden SKOlainen valittiin nyt toista kertaa. Vuoden SKOlaiseksi voidaan valita SKOn jäsen, joka on omassa työssään ja toiminnassaan osoittanut olevansa reilu kollega ja positiivinen voimavara työyhteisössä. SKO RY Vuoden SKOlainen Mirva Tapaninen. Paikalliset SKOn aktiivit onnittelivat vuoden SKOlaista.
7 SKOOTTERI SKOOTTERI 7 SKO Senioreiden vuosikokous Tampereella SKO Seniorit ry:n vuosikokous pidettiin Tampereen Suomalaisella klubilla 19.4.2023. Kokoukseen osallistui 38 jäsentä ympäri Suomea. Vuosikokousasioiden lisäksi kokouksessa muutettiin yhdistyksen sääntöjä jäsenyyteen liittyvien kohtien osalta, koska SKO ry ei hyväksynyt SKO Seniorit ry:tä liiton jäseneksi. Yhdistyksen säännöt löytyvät osoitteesta www.oaj.fi/sko kohdasta toiminta=>SKO Seniorit ry. Yhdistyksen jäsenmaksuksi vuodelle 2024 vahvistettiin 40 euroa. Seniorit, jotka haluavat käyttää SKOn lomakohteita, maksavat jäsenmaksun lisäksi SKOn valtuuskunnan vuosittain määrittelemän palvelumaksun, joka on tällä hetkellä 30 €. Seniorit tilittävät palvelumaksun SKOlle. Palvelumaksu oikeuttaa myös osallistumaan SKO-päiville. Seniorit jatkavat edelleen yhteistyötä SKOn kanssa.?Senioreiden oma toiminta jatkuu aktiivisena toukokuussa järjestettävällä lounasristeilyllä. Elokuussa seniorit lähtevät kaksipäiväiselle Turun saaristokierrokselle. Syksyllä on tulossa liikuntapainotteista ohjelmaa, ja vielä ennen joulua nautitaan teatteriesityksestä. Seniorit etsivät edelleen lisää alueaktiiveja, jotta toiminta saadaan kaikkien jäsenten ulottuville. Jäsenet saavat tietoa toiminnasta jäsenkirjeiden, fb-sivujen ja SKOn verkkosivujen kautta. Jos olet jäämässä eläkkeelle, liity mukaan yhdistykseen ilmoittamalla yhteystietosi: liisaseniorit@gmail.com. Hyvää kesää kaikille! SKO Seniorit hallitus Teksti ja kuvat: Liisa Aarnio Jä rj es tö to im in ta a Järjestötoimintapalstalla kerrotaan liiton ajankohtaisista asioista. Laajempaa ja tarkempaa tietoa on saatavilla SKOn nettisivuilla osoitteessa sko.oaj.fi. Kannattaa seurata SKOta myös Facebookissa ja muilla somekanavilla. Ohjeita yhdistystoimijoille SKOn internetsivuilta löytyy hyödyllisiä ohjeita jäsenyhdistyksen aktiivitoimijoille. Tutustu ohjeisiin osoitteessa https://sko.oaj.fi/toiminta. Apurahaa SKOn juhlarahastosta SKOn jäsenet voivat hakea apurahaa SKOn juhlarahastosta. Liikesivistysrahaston apurahojen hakuaika on 1.6.-15.8.2023. Lisätiedot: www.lsr.fi. Skootterin lukijatutkimuksen tulokset Skootterin lukijatutkimukseen saatiin 30 vastausta, joiden perusteella ei pysty tekemään laajaa analysointia. Tuloksien perusteella Skootteria pidettiin kuitenkin pääosin hyödyllisenä jäsenetuna ja jäsenille suunnattuna matalan kynnyksen julkaisualustana. Juttuja pidettiin mielenkiintoisina ja niiden aiheita osuvina, mutta erityisesti toisen asteen juttuja toivottiin lisää. Skootterin toimituskunta kannustaakin myös toisen asteen opettajia kirjoittamaan lehteen rohkeasti. Lukijatutkimukseen liittyvässä arvonnassa Perfect Finnish -lahjakortit voittivat Tiina Halonen ja Pia Lindgren. SKO-toimijapäivät SKO-koulutuspäivät uudistuvat ja ovat jatkossa SKO-toimijapäivät. Seuraavat SKO-toimijapäivät järjestetään 9.9.-10.9 Helsingissä. Päivien aikana on tarjolla monipuolista koulutusta SKOn aktiiveille ja muille toiminnasta kiinnostuneille. Lisätietoja toimitetaan elokuun uutiskirjeessä. SKOn luottamusmiespäivät Perinteiset SKOn luottamusmiespäivät järjestetään Helsingissä 14.–15.9. OAJ kutsuu kohderyhmään kuuluvat koulutukseen. Jäsenhankintakampanja Hanki SKOlle uusi jäsen! SKOhon uuden jäsenen rekrytoinut SKOn jäsen saa palkkioksi 50 euron arvoisen S-ryhmän lahjakortin (lahjakortti/uusi jäsen). Lisätietoja sko.oaj.fi. SKO Seniorit ry:n hallitus Liisa Aarnio pj, Arja Hietala, Martti Kaunisto, Seppo Kinkki, Ritva Leppänen, Sirkka Parviainen ja Tuija Salminen. SKO seniorit ry:n vuosikokoukseen osallistui jäseniä eri puolelta Suomea.
8 SKOOTTERI T ekoälyllä on valtava potentiaali tukea ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakoulutusta. Yhä useammat oppilaitokset ovat ottaneet käyttöön oppimisanalytiikan, chatbotit ja virtuaaliassistentit, jotka auttavat opiskelijoita oppimisprosessin aikana. Oppimisanalytiikkaa käytetään seuraamaan opiskelijoiden edistymistä ja tarjoamaan heille yksilöllisiä oppimispolkuja. Tämä auttaa opiskelijoita saavuttamaan parhaat mahdolliset tulokset ja parantaa koulutuksen laatua. Chatbotit ja virtuaaliassistentit puolestaan vastaavat opiskelijoiden kysymyksiin ja tarjoavat tukea opiskelijoille oppimisprosessin aikana. Tekoäly voi myös luoda henkilökohtaisia oppimiskokemuksia, jotka vastaavat opiskelijoiden tarpeita ja auttavat heitä oppimaan tehokkaasti. Tämä tekee oppimisesta hauskempaa ja edistää opiskelijoiden motivaatiota. Tärkeää on huolehtia siitä, että kaikki opiskelijat pystyvät hyödyntämään tekoälyä. Oppilaitosten on investoitava tarvittaviin resursseihin, jotta kaikki opiskelijat voivat käyttää teknologiaa tehokkaasti. On myös tärkeää, että opettajat ja kouluttajat koulutetaan käyttämään tekoälyä ja hyödyntämään sen mahdollisuuksia. Kaiken kaikkiaan tekoäly voi olla arvokas työkalu ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa. Se voi auttaa parantamaan koulutuksen laatua ja tukemaan opiskelijoiden oppimisprosessia. Tekoälyn käyttö opetuksessa voi myös aiheuttaa joitakin riskejä, joita on tärkeää tunnistaa ja ennaltaehkäistä. Yksi tekoälyn käytön riski on bias, joka perustuu usein datalle, joka voi olla vääristynyttä tai sisältää ennakkoluuloja. Tämä voi johtaa syrjintään tai epäoikeudenmukaisiin päätöksiin, esimerkiksi arvioidessaan opiskelijan suoritusta. Tämän riskin ennaltaehkäisykeino on varmistaa, että käytetty data on monipuolista ja edustaa kaikkia opiskelijaryhmiä. Toinen riski on riippuvuus teknologiasta, joka voi johtaa opiskelijoiden kyvyttömyyteen ratkaista ongelmia ja oppia omilla taidoillaan. Tämän riskin ennaltaehkäisykeino on tasapainottaa teknologian käyttö perinteisemmän oppimisen kanssa, joka edistää opiskelijoiden kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä. Kolmas riski on teknologian virheellinen käyttö, joka voi johtaa väärään informaatioon, mikä puolestaan voi johtaa vääränlaiseen päätöksentekoon tai oppimistuloksiin. Tämän riskin ennaltaehkäisykeino on opettaa opettajille ja kouluttajille tekoälyn oikea käyttö ja varmistaa, että tekoälyratkaisut ovat tarkkoja ja luotettavia. Yhteenvetona, tekoälyn käyttö opetuksessa tarjoaa monia mahdollisuuksia, mutta sen käyttöön liittyy myös riskejä. Tunnistamalla nämä riskit ja ennaltaehkäisemällä niitä asianmukaisesti, voidaan varmistaa tekoälyn hyödyntäminen opetuksessa turvallisesti ja tehokkaasti. ChatGPT – Mikä se on? Ylla oleva teksti on ChatGPT:n luoma kuvaus siitä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää toisella asteella ja korkeakoulussa. Prompti, eli kuvaileva syöte tekoälylle oli “Luo asiateksti aiheesta Miten tekoälyä voidaan hyödyntää ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa? Kerro myös hyvät puolet ja mahdolliset riskit”:ChatGPT on ensimmäinen suuren yleisön tietoon tullut tekoäly. Se on ollut monen huulilla jo muutaman kuukauden, ja sen tuottamaa tekstiä ja tekstin laatua on ihmetelty eri opettajaryhmissä. Tekoälyllä tuotettujen harjoitustöiden arviointeihin liittyvien TEKOÄLY OPETUKSEN KEHITTÄJÄNÄ Tekoäly tarjoaa opetuksen tueksi monipuolisia työkaluja ja mahdollistaa uusia tapoja oppia.
9 SKOOTTERI ongelmien lisäksi tekoälyn eettiset periaatteet ovat herättäneet keskustelua. Moni on ihmetellyt sitäkin, että nytkö se ajatteleva tekoäly tulee. ChatGPT on kuitenkin vain kielimalli, joka osaa hahmottaa asioiden välisiä yhteyksiä todennäköisyyslaskennan perusteella. Yksinkertaistettuna toimintaa voisi kuvata siten, että kielimallin näkökulmasta sanat ovat ikään kuin jääkaappimagneetteja, joita se sijoittaa peräkkäin ja koettaa saada niistä aikaiseksi järkeviä lauseita. Minkäänlaista tietoisuutta kielimalleissa ei ole ja toteutukset tiedostavasta tekoälystä ovat vielä kaukana. ChatGPT opetuksen tukena Opettajille ChatGPT on varsin mainio työkalu. Itse olen esimerkiksi tuottanut sitä hyödyntäen runsaasti opetusmateriaalia (1). Materiaalia tuotettaessa on kuitenkin otettava huomioon, että ChatGPT tekee runsaasti asiavirheitä. Sitä on usein ohjattava syötteellä korjaamaan tekemänsä virheet. Virheiden korjaaminen on kuitenkin huomattavasti nopeampaa ja tehokkaampaa kuin kokonaan uuden tekstin tuottaminen. Erityisen näppärä ChatGPT on niissä aineissa, joissa valmista materiaalia ei ole lainkaan saatavilla, ja opetusmateriaalin tuottaminen on täysin opettajan harteilla. Tekoäly helpottaa jaksamisen kanssa, kun viikon työt saa tehtyä päivässä. Tekoälyn avulla yhteinen kieli Olen käyttänyt ChatGPT:tä myös maahanmuuttajaopiskelijan opetukseen tilanteessa, jossa meillä ei ole ollut yhteistä kieltä. Opiskelijan äidinkieli on somali ja hänellä on auttava suomen ja englannin kielen taito. Opetettava asia ei sisällöltään ollut kovinkaan haastava, mutta yhteisen kielen puuttuessa kokonaisuus ei hahmottunut opiskelijalle. Syötin tehtävänannon ChatGPT:lle ja pyysin sitä “selittämään asian somaliksi”. Opiskelijan ilme oli näkemisen arvoinen, kun hän sai tehtävän auki selitettynä omalla äidinkielellään. Pyysin opiskelijaa selittämään asian suomeksi, jotta sain varmistettua, ettei ChatGPT ”tötöillyt” omiaan. Asia meni tällä kertaa oikein. Opiskelija pääsi tehtävissään eteenpäin ja ymmärsi mitä pitää tehdä. Opetukseen monia työkaluja Opetuskäyttöä silmällä pitäen meillä on runsaasti myös muita tekoälyä hyödyntäviä palveluita. Esimerkiksi Dall-E 2 ja Midjourney ovat tekoälypalveluita, joita hyödyntämällä voidaan tuottaa kuvia ja kuvitusta (2). Näiden kohdalla eettiset ongelmat ovat vielä selkeämpiä kuin kielimalleihin perustuvien tekoälyjen kohdalla. Kielimallit tekevät virheitä, joita pitää oikoa, mutta kuvapalveluiden ongelmat liittyvät katoavaan työhön ja tekijänoikeuksiin. Moni kuvittaja on pelästynyt siitä, että tekoälypalvelut vievät kuvittajien työt. Kuvapalvelut ovat louhineet oppimisdatakseen valtavat määrät internetistä löytyviä kuvia, joista suurin osa on tekijänoikeuksien alaisia. Toimintaperiaate kuvatekoälyissä on se, että ne tekevät kollaaseja olemassa olevista kuvista, ja lopulta yhdistävät niistä todennäköisyyksien mukaan parhaiten sopivat osat ja luovat osien perusteella täysin uusia kuvia. Maailmalla riidellään edelleen siitä, kuka näiden kuvien tekijänoikeudet omistaa. Ovatko omistajia alkuperäisten kuvien tekijät (joiden osoittaminen on lopputuloksen perusteella täysin mahdotonta), palvelun luoneen algoritmin kirjoittanut taho vai loppukäyttäjä, joka promptin (eli kuvauksen) tekoälylle syötti. Mitään päätöksiä ei vielä ole olemassa. Olemme tässäkin uuden äärellä. Teksti: Matti Seise Tietoja viestintätekniikan ammatillinen erityisopettaja Business Collegesta, OAJ:n SKO:n valtuutettu ja Teknologiateollisuusliiton Tekoäly opetuksessa -kilpailun voittaja. Kuva on tuotettu Midjourney:n tekoälyllä, promptina: ‘College teacher teaching future skills for the happy students’. Tekstissä esiintyvät viittaukset: (1) https://youtu.be/nAdNtyl9WcM (2) https://youtu.be/U_czXNEr4a0
10 SKOOTTERI Odotusarvona on, että digitaalinen infrastruktuuri tulee olemaan yhä enemmän perinteisen fyysisen infrastruktuurin rinnalla talouskasvun edellytysten rakentajana. H elmikuussa 2023 kansliapäälliköt antoivat ”Mahdollisuudet Suomelle” viestit hallitusvaihdokseen. Mahdollisuudet Suomelle on ministeriöiden kansliapäälliköiden yhteinen virkamiesnäkemys avainkysymyksistä kahdelle seuraavalle hallituskaudelle. Valtioneuvoston voimavaroja halutaan suunnata jo olemassa olevien tavoitteiden saavuttamiseen. Yksi niistä on digitaalisen siirtymän edellytystekijöiden edelleen vahvistaminen. Korkeakoulut toteuttavat yhdessä digitaalisen palveluja oppimisympäristön vahvistamisen Digivisio 2030 -hanketta. Kantavana ajatuksena on vahvistaa sellaista tulevaisuutta, jossa oppimiselle on digitaalisessa ympäristössä paikkansa. Jos vision tavoitteet toteutuvat suunnitellusti, ovat korkeakoulut entistä avoimempia ja eri toimijoita hyödyttäviä, laadukkaita oppimisen yhteisöjä. Hanke tuottaa parhaimmillaan arvokasta tietoa yhteisen ymmärryksen rakentamiseen ja hyvien käytäntöjen tunnistamiseen. Suomi elää monipuolisesta osaamisesta, mikä on hyvä lähtökohta globaalissa kilpailussa. Digitaalisessa palveluympäristössä oppijalla on mahdollisuus hyödyntää taustastaan riippumatta korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa. Tämän pitää tarkoittaa sitä, että jokaisen korkeakoulun on panostettava oppimistuloksiin ja laatuun, ei pikavoittoihin. Hanketyölle on osoitettu kansallisesti mittavat resurssit, euroja ja hankehenkilöstöosaamista. Haasteena näin laajassa hankkeessa on, miten korkeakoulujen henkilöstö pystyy olemaan mukana yhdessä ymmärtämässä muutostarpeita ja tekemässä muutosta. Meneillään on muitakin kehittämiskohteita. Digitaalisen oppimisympäristön rakentamisen rinnalla korkeakoulujen arjessa kehitetään pienemmällä äänellä esimerkiksi yhä työelämäläheisempiä oppimisen paikkoja ja TKI-ympäristöön kytkeytyvää oppimista. Oppiminen on myös enemmän kansainväliseen yhteistyöhön rakentuvaa. Monipuolisuus toteutuksissa on arvo ja lisää opiskelumahdollisuuksia siinä missä digitaalinenkin ympäristö. Henkilöstö on motivoitunut, puuttuu vain aikaa Kehittäminen vaatii sekä johdon että opetusja tutkimushenkilöstön aikaa ja työtä korkeakoulutuksen uudelleen ajattelemisessa. Viime vuodet ovat vaatineet erityisen paljon ammattikorkeakoulujen johdolta, opettajilta ja muulta henkilökunnalta. Vuonna 2019 julkistetussa Korkeakouluvisio 2030 määriteltiin yleiseksi tavoitteekseen tehdä korkeakouluista Suomen parhaita työpaikkoja. Tämä tavoite on edelleen hyvin ajankohtainen ja erittäin akuutti. Viimeisin kosketus vallitsevaan työja opiskeluhyvinvoinnin tilannekuvaan on TYÖ 2030 -ohjelman kautta. OAJ ja Sivista toteuttivat yhdessä Haaga-Helian ja Jyväskylän ammattikorkeakoulujen opettajankoulutusten kanssa Pedagogisen hyvinvointi HyPe -hankkeen. Hankkeessa kävi ilmi, että opetusja tutkimushenkilöstön motivaatio on kova, mutta työhön käytettävissä oleva aika ja koulutuksen laatuhuoli haastavat työhyvinvointia. Työhyvinvointitekijät on otettava tarkasteluun OKM:n ja poliittisten päättäjien toimesta, kun koulutuksen rahoituskehystä ja toiminnan raameja rakennetaan tuleville vuosille. Ammattikorkeakoulujen resurssit eivät ole edelleenkään oikeassa suhteessa niille määriteltyihin tehtäviin nähden. Uudelleen jaettavia euroja on turha hakea työtä tehostamalla, sillä henkilöstöstä on jo otettu irti mitä otettavissa on. Digiympäristöä ei voida rakentaa säästönäkymä edellä vaan lähtökohtana kehittämisessä pitää olla oppimisen ja toiminnan laadukkuus sekä oikein mitoitettu ja resursoitu digitaalisessa oppimisja työympäristössä tehtävä työ. Teksti: Hannele Louhelainen, erityisasiantuntija OAJ Digitaalinen palveluympäristö avaa mahdollisuuksien Suomen?
11 SKOOTTERI Savonia aktiivinen haastavassa Digivisio-työssä Digivisio 2030 -hankkeessa suomalaiset ammattikorkeakoulut ja yliopistot luovat oppimiselle tulevaisuutta. Uudella oppimisen aikakaudella osaamisen kerryttäminen työelämän ohessa on helppoa: jatkuva oppiminen on luonteva osa yhteiskuntaa. D igivision tavoitetta varten rakennetaan jatkuvan ja joustavan oppimisen opintotarjotinta, joka näillä näkymin julkaistaan vuoden 2024 lopulla. Digivision tavoitteena on maailman paras digipedagogiikka, joka poistaa esteitä oppimisen polulta. Sen ovat kehittäneet korkeakoulujen asiantuntijat yhteistyönä. Savonia-ammattikorkeakoulu on ottanut aktiivisen roolin Digivisio-hankkeessa. Muutoskoordinaattori Anne Patrikaisen ja pilottikoordinaattori Marja Kopelin johdolla on laadittu digivisiosuunnitelma, joka linkittyy Savonian tuoreeseen digiohjelmaan ja strategiaan. – Näin Savonian strategia, digiohjelma ja digivisio askeltavat samaan suuntaan ja tukevat toisiaan, vakuuttavat hankkeen vetäjät. Savonia on kehittänyt opintotarjotinta ensimmäisessä pilottivaiheessa ja on myös mukana keväällä 2023 alkaneessa toisessa vaiheessa aktiivisena toimijana. Piloteissa työskentelyn suola on yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa. Patrikainen ja Kopeli avaavat työskentelyä. – Korkeakoulut voivat tuoda tarjottimelle avoimia opintoja, joissa oppijalle kertyy opintopisteitä, mutta myös lyhyempiä niin sanottuja mikro-oppimista sisältäviä koulutuksia. – Mikro-oppimista sisältäviä koulutuksia järjestetään muun muassa monissa tutkimusja kehittämishankkeissa. Mikro-oppimisen paikkoja voivat olla muun muassa webinaarit, podcastit, mikrokurssit tai koulutuspäivät. Patrikainen ja Kopeli tähdentävät, että digivision opintotarjotin tarjoaa myös hankkeille mahdollisuuden tuoda tuorein työelämän kehittämiseen liittyvä tieto laajasti oppijoiden ja yritysten hyödynnettäväksi. Juuri tämä on hankerahoittajien toive ja jopa vaatimus. Opettajien pedagogisen osaamisen varmistamiseksi Digivisio-hanke järjestää korkeakouluissa 2023–2024 digipedagogisia koulutuksia. Kevään 2023 aikana on valmistunut myös koulutusten laadunarviointityökalu korkeakoulujen käyttöön. Teksti: Jouni Vornanen Kuva: Mikko Lappalainen Marja Kopeli (vas.) ja Anne Patrikainen sanovat: ”Digivision tavoitteena on maailman paras digipedagogiikka.”
12 SKOOTTERI SKO RY LISÄTIEDOT opettajapalvelu@edita.fi | 040 520 010 | oppiminen.edita.fi Asiakaspalvelun ammattilaiseksi käsittelee työyhteisöja asiakaspalvelutaitoja, jotka ovat työelämässä menestymisen kivijalka kaikissa ammateissa. Uudistettu kirja ilmestyy painettuna ja diginä kesäkuussa 2023. UUTUUS! Också på svenska – Liiketoiminnan ruotsi -digikirjassa on runsaasti materiaalia eriyttämiseen ja luovia harjoituksia oman osaamisen näyttämiseen. Monipuoliset tehtävät auttavat opiskelijaa syventämään suullista kielitaitoaan ja kuullun ymmärtämistään. Äänitteet ja videot havainnollistavat asiakaspalvelutilanteita. Viesti perille! Tuloksellista markkinointiviestintää ja sisällön tuotantoa sisältää ajatteluun aktivoivia monipuolisia harjoituksia. Digikirja on uudistettu keväällä 2023. Talousosaaja 1 – Tuloksellinen toiminta ja Talousosaaja 2 – Kirjanpito ja tilinpäätöskirjaukset sopivat taloushallinnon opintoihin. Uudistetut digikirjat sisältävät useita hyödyllisiä toiminnallisuuksia. Tutustu digikirjoihin ja tilaa maksuton 2 viikon koekäyttö: oppiminen.edita.fi/ ammatillinen koekaytto Uudet ja uudistetut digikirjat merkonomiopintoihin Edita_Ammatilliset_210x297_Skootteri_2_23.indd 1 Edita_Ammatilliset_210x297_Skootteri_2_23.indd 1 10.5.2023 8.54 10.5.2023 8.54 SKOn valtuuskunta kokoontui hybridinä Valtuuskunnan kokous pidettiin 15.4 hybridikokouksena. Paikan päälle Akavatalolle saapui 6 valtuuskunnan jäsentä ja etäyhteyden kautta osallistui 21 jäsentä. S KOn valtuuskunnan kevätkokouksessa päätettiin edellisen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta ja hyväksyttiin edellisen vuoden toimintakertomus. Tarvittaessa kevätkokous käsittelee myös muut hallituksen esittämät asiat. Tänä vuonna ylimääräisiä asioita ei ollut, minkä vuoksi kokous päätettiin toteuttaa hybridimallilla. Etäosallistumisen mahdollisuudesta saatiin valtuuskunnan jäseniltä pääosin hyvää palautetta. Valtuuskunnan jäsenillä oli mahdollisuus perehtyä aineistoihin ennakkoon, mikä helpotti myös hybridikokouksen vetämistä. Valtuuskunnan puheenjohtajan Susanna Hjulbergin mielestä etäosallistuminen sopii hyvin lyhyisiin kokouksiin. – Nyt oli niin sanottu yhden päivän kokous, jossa käsiteltäviä asioita oli vähän. Mahdollisuus valita paikalle saapumisen ja etäkokouksen välillä tuntui hyvältä idealta. Tällaisen kokouksen kustannukset ovat myös pienemmät. Suurten ja monimutkaisten asioiden käsittelyyn etäkokous ei ole paras tapa. Takana toiminnan vuosi Vuonna 2022 toteutettiin jälleen perinteisiä SKOn tapahtumia, jotka olivat olleet tauolla koronapandemian vuoksi. Näistä merkittävin oli huhtikuussa vietetyt upeat 1920-luvun tunnelmissa vietetyt SKO-päivät Kuopiossa. Vuoden aikana AKOL-SKO-TOOL työhyvinvointihanke ”Yhteistyöverkostosta (AKOL, SKO, TOOL) avaimia työhyvinvointiin – työnantajat mukaan kehittämistyöhön!” sai rahoituksen OAJ:n työhyvinvointirahastosta. Hankkeen puitteissa järjestetään muun muassa erilaisia koulutuksia vuonna 2023. Vuosi 2022 oli myös ensimmäinen kerta, kun valittiin vuoden SKOlainen. SKOn puheenjohtaja Ulla Kangasniemi näkee vuodessa 2022 paljon positiivista. – Vaikka haastava globaali taloustilanne vaikutti myös SKOn talouteen, pystyimme silti järjestämään jäsenistöllemme suunnattua toimintaa ja tukemaan jäsenyhdistyksiämme paikallistason toiminnassa, kertoo Kangasniemi. – Omia lomakohteitamme käytettiin ahkerasti, eli niiden voidaan katsoa olevan hyvä ja suosittu jäsenetu. Työhyvinvointihanke saatiin hyvin käyntiin ja siihen liittyviä tapahtumia ja koulutusta onkin tänä vuonna tarjolla. Lisäksi saimme joukkoomme paljon uusia jäseniä, mikä osoitti, että toimintaamme pidetään houkuttelevana. Valtuuskunnassa on usein keskusteltu kentän toiminnan tukemisen ja aktivoinnin tärkeydestä. Myös Susanna Hjulberg näkee kentän ja alueiden toiminnan tärkeänä. – Yhteistyötä SKOn eri yhdistysten välillä kannattaisi kehittää. Hallitus voisi tukea kenttää esimerkiksi vierailemalla vaalipiirien kokouksissa henkilökohtaisesti tai etäyhteyden välityksellä, sanoo Hjulberg. SKOn hallitus aikookin paneutua jäsenyhdistyksien ja kentän tukemiseen suunnittelukokouksessaan kesäkuussa, jotta kenttää voitaisiin palvella jatkossa entistäkin paremmin. Teksti: Atte Korte SKOn puheenjohtajisto ja valtuuskunnan jäseniä kevätkokouksessa Akavatalolla.
13 SKOOTTERI SKOOTTERI 13 LISÄTIEDOT opettajapalvelu@edita.fi | 040 520 010 | oppiminen.edita.fi Asiakaspalvelun ammattilaiseksi käsittelee työyhteisöja asiakaspalvelutaitoja, jotka ovat työelämässä menestymisen kivijalka kaikissa ammateissa. Uudistettu kirja ilmestyy painettuna ja diginä kesäkuussa 2023. UUTUUS! Också på svenska – Liiketoiminnan ruotsi -digikirjassa on runsaasti materiaalia eriyttämiseen ja luovia harjoituksia oman osaamisen näyttämiseen. Monipuoliset tehtävät auttavat opiskelijaa syventämään suullista kielitaitoaan ja kuullun ymmärtämistään. Äänitteet ja videot havainnollistavat asiakaspalvelutilanteita. Viesti perille! Tuloksellista markkinointiviestintää ja sisällön tuotantoa sisältää ajatteluun aktivoivia monipuolisia harjoituksia. Digikirja on uudistettu keväällä 2023. Talousosaaja 1 – Tuloksellinen toiminta ja Talousosaaja 2 – Kirjanpito ja tilinpäätöskirjaukset sopivat taloushallinnon opintoihin. Uudistetut digikirjat sisältävät useita hyödyllisiä toiminnallisuuksia. Tutustu digikirjoihin ja tilaa maksuton 2 viikon koekäyttö: oppiminen.edita.fi/ ammatillinen koekaytto Uudet ja uudistetut digikirjat merkonomiopintoihin Edita_Ammatilliset_210x297_Skootteri_2_23.indd 1 Edita_Ammatilliset_210x297_Skootteri_2_23.indd 1 10.5.2023 8.54 10.5.2023 8.54
14 SKOOTTERI A rtikkelissa tutustutaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden arviointikykyyn. Moodle-aktiivisuutta mittaava aineisto perustuu 137 opiskelijaan syksyn 2022 Business Mathematics -kurssilla. Tenttiin osallistui 109 opiskelijaa ja heistä 98 opiskelijaa arvioi aktiivisuuttaan. Moodlen raportti aktiivisuuden jakautumisesta antaa luvut ”kurssiosumia”, ”käyntipäiviä” sekä ”avattuja materiaaleja”. Tarkasteluun on valittu avatut materiaalit. Opintojakson Moodlessa oli 231 opiskelemiseen liittyvää aktiviteettia. Osa materiaaleista oli näkyvissä vain tietyille ryhmille, joten kokonaisaktiviteettilukua 463 ei ole mielekästä käyttää. Pelkkiin opiskelumateriaalimääriin suhteuttaminen ei olisi järkevää, koska raportin antamat lukumäärät ylittäisivät tämän maksimin isolla osalla opiskelijoista. Tarkastelun isoimmaksi määräksi valittiin aktiivisimman opiskelijan avaamien materiaalien määrä 340. Huomioitavaa on, että avaaminen ei vielä kerro itse opiskelusta, mutta toisaalta materiaalin avaaminen on Moodlessa tapahtuvan opiskelemisen edellytys. Selvä enemmistö arvioi olevansa aktiivinen Opiskelijoilta oli pyydetty arviot siitä, kuinka suuren osan Moodlen aktiviteeteista he ajattelivat hyödyntäneensä. Vaihtoehdot olivat: alle 20 %, 20–40 %, Opettajalle opiskelun ja oppimistulosten välinen yhteys on selvä, mahdollisesti myös opiskelijoille. Olen usein piirtänyt hajontakuvioita Moodle-aktivisuudesta ja tenttituloksista. Vaikka arvosanoissa on vaihtelua, kuvioon on aina muodostunut nouseva suora: mitä enemmän Moodlessa on toiminut, sitä parempi on tulos ja päinvastoin. OSAAVATKO OPISKELIJAT ARVIOIDA AKTIIVISUUTTAAN? 40–60 %, 60–80 % ja yli 80 %. Joka viides arvioi käyttäneensä puolta tarjolla olleista materiaaleista ja 68 % arvioi käyttäneensä suurta osaa materiaaleista. Vain 12 % opiskelijoista arvioi käyttäneensä enimmillään 40 % materiaaleista. Aineisto kuitenkin osoittaa, että todellisuus on arvioita passiivisempaa. Noin kolmannes ajatteli käyttäneensä lähes kaikkea materiaalia, kun todellisuudessa näin teki alle neljäsosa opiskelijoista. Opiskelijakohtaisesti tarkasteltuna 38 opiskelijaa (38,8 %) osasi arvioida aktiivisuutensa oikealle tasolle. 16,3 % arvioi itsensä passiivisemmaksi kuin he todellisuudessa olivat. Itsensä eniten aliarvioinut henkilö arvioi käyttäneensä alle 20 % tarjotuista materiaaleista, vaikka todellisuudessa hän oli käyttänyt lähes puolta. Jatkokysymyksiä Toistuuko aktiivisuuden ylioptimistinen arviointi yleisemmin? Pystyisikö opiskelijoita, jotka eivät ymmärrä opiskelevansa vähän, tunnistamaan? Kierre liian vähäisestä opiskelusta ja edelleen osaamistasosta pitäisi voida katkaista. Alun perin mietin, onko opiskelijan taitotasolla yhteyttä hänen kykyynsä arvioida omia opiskelumääriään. Aineistoon perehtymisen edetessä kysymys kääntyikin muotoon, voisiko kyky arvioida omaa opiskelumäärää realistisesti auttaa saavuttamaan tulokset. Teksti, kuviot ja taulukko: Anu Teksti, kuviot ja taulukko: Anu Nuutinen, lehtori, Liiketoimintayksikkö, Nuutinen, lehtori, Liiketoimintayksikkö, LAB-ammattikorkeakoulu LAB-ammattikorkeakoulu AD OB E
15 SKOOTTERI TODELLISEN JA ARVIOIDEN AKTIIVISUUDEN EROTUS TODELLISEN JA ARVIOIDEN AKTIIVISUUDEN EROTUS Moodle-aktiivisuutensa oikein arvioineita (38 henkilöä) löytyi kaikilta Moodle-aktiivisuutensa oikein arvioineita (38 henkilöä) löytyi kaikilta opiskelumäärätasoilta. Prosenttijakauma on esitetty taulukossa 1 vihreällä. opiskelumäärätasoilta. Prosenttijakauma on esitetty taulukossa 1 vihreällä. Lähes 40 % opiskelumääräänsä oikein arvioineista kuului aktiivisimpaan Lähes 40 % opiskelumääräänsä oikein arvioineista kuului aktiivisimpaan viidennekseen. Väärin arvioineiden jakauma on esitetty punaisella. viidennekseen. Väärin arvioineiden jakauma on esitetty punaisella. Enemmistö (38,3 %) väärin arvioinneista opiskelijoista kuului aika paljon Enemmistö (38,3 %) väärin arvioinneista opiskelijoista kuului aika paljon Moodlea käyttäneisiin. Tämä 60–80 % Moodlen materiaaleista käyttäMoodlea käyttäneisiin. Tämä 60–80 % Moodlen materiaaleista käyttäneiden joukko osasi arvioida omaa aktiivisuuttaan heikoiten, sillä kaksi neiden joukko osasi arvioida omaa aktiivisuuttaan heikoiten, sillä kaksi kolmesta arvioi tasonsa väärin. Aktiivisuustason mukaiset jakaumat on kolmesta arvioi tasonsa väärin. Aktiivisuustason mukaiset jakaumat on esitetty taulukossa violetilla. Näyttää siltä, että passiiviset opiskelijat sekä esitetty taulukossa violetilla. Näyttää siltä, että passiiviset opiskelijat sekä aktiivisimmat opiskelijat osaavat arvioida käyttämiensä materiaalien aktiivisimmat opiskelijat osaavat arvioida käyttämiensä materiaalien määriä paremmin kuin keskimääräiset opiskelijat. Pelkistetyllä oikein-väämääriä paremmin kuin keskimääräiset opiskelijat. Pelkistetyllä oikein-väärin-jaottelulla parhaimmillaankin puolet osaa hahmottaa opiskelumäärin-jaottelulla parhaimmillaankin puolet osaa hahmottaa opiskelumääräänsä. Kun mennään opiskelumääriin 40–80 % materiaaleista, vain noin räänsä. Kun mennään opiskelumääriin 40–80 % materiaaleista, vain noin kolmasosa osaa arvioida käyttämiensä materiaalien määrän oikein. kolmasosa osaa arvioida käyttämiensä materiaalien määrän oikein. ARVIO OMASTA AKTIIVISUUDESTA ARVIO OMASTA AKTIIVISUUDESTA SUHTEESSA MUIHIN SUHTEESSA MUIHIN Noin puolet opiskelijoista arvioi opiskelleensa MoodNoin puolet opiskelijoista arvioi opiskelleensa Moodlessa keskimääräisesti verrattuna muihin opiskelijoihin. lessa keskimääräisesti verrattuna muihin opiskelijoihin. Kuinka aktiivisia itsensä keskiverroksi arvioivat oikeasti Kuinka aktiivisia itsensä keskiverroksi arvioivat oikeasti ovat? Noin kolmannes heistä kuuluu todellisuudessakin ovat? Noin kolmannes heistä kuuluu todellisuudessakin keskimääräisen aktiivisiin opiskelijoihin. Sen sijaan 46,8 keskimääräisen aktiivisiin opiskelijoihin. Sen sijaan 46,8 % arvioi muut opiskelijat aktiivisemmaksi kuin he oli% arvioi muut opiskelijat aktiivisemmaksi kuin he olivatkaan. Nämä opiskelijat näkyvät kuviossa 4 vihreällä. vatkaan. Nämä opiskelijat näkyvät kuviossa 4 vihreällä. Noin joka viides opiskelija oli itse passiivinen. Heistä osa Noin joka viides opiskelija oli itse passiivinen. Heistä osa tuntui tiedostavan oman opiskelumääränsä vähyyden, tuntui tiedostavan oman opiskelumääränsä vähyyden, mutta kuvitteli, että myös toiset opiskelijat ovat passiivimutta kuvitteli, että myös toiset opiskelijat ovat passiivisia. Osa taas arvioi oman opiskelumääränsä isommaksi sia. Osa taas arvioi oman opiskelumääränsä isommaksi kuin se oikeasti oli. Oli syy kumpi tahansa, tämä harha kuin se oikeasti oli. Oli syy kumpi tahansa, tämä harha on opettajan näkökulmasta haitallisin, koska tällaiset on opettajan näkökulmasta haitallisin, koska tällaiset opiskelijat eivät itse ymmärrä opiskelevansa vähän. Kun opiskelijat eivät itse ymmärrä opiskelevansa vähän. Kun opiskelumäärä jää liian pieneksi, osaamista ei kerry opiskelumäärä jää liian pieneksi, osaamista ei kerry riittävästi. Näistä 9 opiskelijasta jokainen sai hylätyn riittävästi. Näistä 9 opiskelijasta jokainen sai hylätyn tenttituloksen. tenttituloksen. JAKAUMAT ARVIOINTIKYVYN JA JAKAUMAT ARVIOINTIKYVYN JA AKTIIVISUUSTASON MUKAAN AKTIIVISUUSTASON MUKAAN Aktiivisuustasonsa oikein arvioineiden tenttimenestys Aktiivisuustasonsa oikein arvioineiden tenttimenestys tarkistettiin. Tasonsa oikein arvioineista 26 %:lla suoritarkistettiin. Tasonsa oikein arvioineista 26 %:lla suoritus jäi hylätyksi. Kaikista tenttiin osallistuneista hylätyn tus jäi hylätyksi. Kaikista tenttiin osallistuneista hylätyn sai 36 %. Opiskelijoita pyydettiin arvioimaan omaa sai 36 %. Opiskelijoita pyydettiin arvioimaan omaa aktiivisuuttaan myös suhteessa muihin opiskelijoihin. aktiivisuuttaan myös suhteessa muihin opiskelijoihin. 98 opiskelijan jakauma (kuvio 3) on hämmästyttävän98 opiskelijan jakauma (kuvio 3) on hämmästyttävänkin normaalinen, jos huomioidaan, että vain tenttiin kin normaalinen, jos huomioidaan, että vain tenttiin osallistuneet arvioivat aktiivisuuttaan. He sijoittuvat osallistuneet arvioivat aktiivisuuttaan. He sijoittuvat Moodlen raportissa yhtä poikkeamaa lukuun ottamatta Moodlen raportissa yhtä poikkeamaa lukuun ottamatta passiivisiin opiskelijoihin. passiivisiin opiskelijoihin.
16 SKOOTTERI T ietosuojan ohjenuorana on EU:n tietosuoja-asetus, jota alettiin soveltaa kaikissa EU-maissa keväällä 2018. Juridinen pelikenttä on laaja ja ristiviitteitä täynnä. Esimerkiksi opiskelijoiden tietoja käsitellään oppilaitoksissa neljästä eri näkökulmasta: ammatillisen opetuksen, opiskelijahuollon, sosiaalihuollon ja potilastietojen kautta. Jokainen näkökulma pitää miettiä tarkasti. Oppilaitoksen vastuulla edellisistä ovat opiskeluhuoltorekisteri ja kaikki opintohallinnon rekisterit. Kunnollinen tietosuoja on välttämätön asia. Kukapa meistä haluaisi tietojemme päätyvän vääriin käsiin. Henkilötietojen käsittelyn pitää aina perustua lakiin, lupaan tai merkittävään yksilön etuun. Kun työtehtävissä käsitellään tietoja työnantajan antamien ohjeiden mukaisesti, ollaan yleensä selvillä vesillä: laki antaa valtuuksia ja luvat ovat kunnossa. Tietosuoja on yhteinen asia Henkilöstöllä on velvollisuus ja vastuu huolehtia tietosuojasta työnantajan ohjeiden mukaan. Työnantajan vastuulla taas on luoda ymmärrettävät ohjeet kaikkiin tilanteisiin. Tietosuojavastaavalla on organisaatiossaan tietosuojaan liittyvän ohjeistuksen, neuvonnan sekä perehdytyksen valvova ja ohjeistava rooli. Tämä tarkoittaa sitä, että tietosuojavastaava seuraa aktiivisesti ohjeiden noudattamista ja tarvittaessa myös neuvoo tietosuojan toteuttamisessa. Laadukas tietosuoja on yhteispeliä. Organisaatio vastaa tietojen käsittelyn turvallisuudesta ja tarvittavista tietosuojaselosteista, joiden perusteella tietoja on työtehtävissä lupa hankkia ja käsitellä. Työntekijän on silti hyvä olla perillä yleisistä tietosuojaperiaatteista. Monessa organisaatiossa käytetään perehdytyksen osana esimerkiksi eOppivan Tietosuojan ABC -koulutusta. Vapaassa käytössä olevia laadukkaita koulutusmateriaaleja on muitakin. Ohjelmistoja pitää arvioida Oppilaitoksissa käytetään satoja ohjelmistoja sekä palveluja internetin kautta. Jokaisesta niistä pitäisi ymmärtää, mitä tietoja ne keräävät ja mihin tarkoitukseen niitä käytetään. Tietojen pitäisi olla myös Tietosuojavastaavan työ oppilaitoksessa on vaativaa asiantuntijatyötä. Konsta Ojasen päiviin sisältyy muun muassa neuvontaa, kannanottojen laatimista ja viranomaisyhteistyötä. TIETOSUOJAN portinvartijana OPPILAITOKSESSA Tietosuojavastaavan työ on tarkkaa ja useimmiten aika rauhallista. Välillä tulee tilanteita, joissa ohjeistusta tarvitaan nopeasti tai käsittelyyn tulee epäilty tietosuojaloukkaus. Silloin tarvitaan nopeutta.
17 SKOOTTERI turvassa. Eikä siinä vielä kaikki: rekisterinpitäjällä on niin sanottu käänteinen juridinen todistustaakka, joka tarkoittaa sitä, että hommat on hoidettu huonosti, ellet osoita niitä hoidetun hyvin. On välttämätöntä, että jokaiselle ohjelmistolle tai palvelulle on nimetty vastuuhenkilö. Tietosuojavastaava auttaa vaikutusten arvioinnin sekä tietosuojaselosteen tekemisessä. Tärkeää on myös muistaa, että tietosuojariskien ja vaikutusten arviointi on jatkuva prosessi. Ohjelmisto voi muuttua päivitysten kautta, alkaa kerätä dataa eri tavalla, ohjelmistoyhtiö voidaan myydä EU:n ulkopuolelle ja lainsäädäntö tai yleinen toimintaympäristö voi muuttua. Mahdolliset muutokset voivat vaikuttaa riskeihin ja aiheuttaa tietosuojaselosteen muutoksia. TIETOSUOJAVASTAAVAN TYÖVIIKKO Millaista tietosuojavastaavana työskentely käytännössä on? Hoidan tehtävää reilun 6000 opiskelijan kokoisessa toisen asteen oppilaitoksessa WinNovassa osana muita töitäni, noin kaksi päivää viikossa. Esimerkkiviikolla tulee vastaan hyvin monenlaisia tapauksia. Maanantai Aamupäivällä seuraan tietohallinnon rutiinipalaveria. Tietosuojavastaavana osallistun siihen aina ehtiessäni, sillä tietohallinnon toiminnasta on oltava selkeä ja ajankohtainen kokonaiskäsitys. Tänään minua koskevia asioita oli salatun sähköpostin asetukset ja henkilöstön informointi niiden oikeaoppisesta käytöstä. Tulikohan taas samalla vähän multitaskattua… Iltapäivällä kouluttaudun kahdessa webinaarissa ensin tekoälyn saloihin ja toisessa riskianalyysin tekemiseen. Sen jälkeen vuorossa on uuden ajoneuvohallintajärjestelmän käyttöönottovalmistelua. Tiistai Tulostinpalvelin on jumissa koko aamupäivän. Tulostinjonoa kertyi palvelimelle runsaasti, mutta monitoimilaitteet eivät saaneet ainuttakaan paperia ulos. Kun tilanne oli ohi, tulostimet pyrkivät sylkemään ympäri oppilaitosta paperit, joita oli vian aikana yritetty vapauttaa. Osa monitoimilaitteista on yleisissä tiloissa ja luottamuksellista tietoa voisi tulostua ohi kulkevien nähtäville. Päivitettiin toimintaprosessia, jotta näin ei voisi käydä: vastaavassa häiriötilanteessa tulostinjonot tyhjentyvät jatkossa automaattisesti ennen palvelimen uudelleenkäynnistymistä. Iltapäivällä saan sähköpostiin kaksi ohjelmistoihin liittyvää tietosuojan alkuarviointia. Teen niistä lisäohjeistusta vastuuhenkilöille riskiarvioinnista ja tietosuojaselosteen laatimisesta. Teams-keskustelusta taas käy ilmi, että eräs osasto haluaa kokeilla sähköistä oppimateriaalia. Palveluntarjoajan järjestelmä haluaa kirjautujasta paljon tietoa ja näyttää palveluehtojen mukaan siirtävän sitä myös EU-alueen ulkopuolelle. Ei hyvä! Kartoitetaan vaihtoehtoja. Keskiviikko Hankinnassa on lukittavia kaappeja, jotka toimivat opiskelijakortilla. Selvitystä, miten palvelinpäässä tietoa käsitellään ja mihin se siirtyy. Kannanotto myös alkolukkojen asentamiseen oppilaitoksen autoihin ja miten mahdolliset tapaukset kirjataan muistiin sisäisesti. Löytötavarapistettä uusitaan. Ohjeluonnoksessa pitäisi ottaa kantaa löydettyjen muistivälineiden kanssa toimimiseen. Pikainen katsaus lainsäädäntöön tarkoittaa yhteydenottoa poliisilaitokseen, joka ohjaa asian aluehallintovirastoon tulkittavaksi. AVI arvioi tapauskohtaisesti, tarvitaanko virallinen löytötavaratoimistolupa voidakseen hävittää itse noutamattomat muistivälineet tietoturvastandardien mukaisesti. Näin välttyisimme toimittamasta niitä poliisille hävitettäväksi täysin saman standardin mukaisesti. Tietotilinpäätöskausi päättyi. Tiivis katsaus oppilaitoksen johtoryhmälle tietotilinpäätöksestä, jonka koostamiseen edellinen viikko pääasiassa kuluikin. Torstai Aamulla sähköpostissa kysellään neuvoa, miten vastaanottajat saavat näkyä webinaarikutsuissa. Lisäksi varmistellaan tietosuojaselosteen sijaintia, joka pitäisi linkata Bookings-ajanvarausten yhteyteen. Iltapäivällä säännöllinen tukipalaveri järjestelmätoimittajan kanssa sekä digitaalisen oppimistoiminnan kuukausipalaveri. Perjantai Digioppimishankkeiden palaverissa saadaan päivitystä hankkeiden tilanteista. Itsekin olen tällä hetkellä mukana parissa hankkeessa, joista eräs linkittyy erittäin hyvin tietosuojavastaavan työhön. Lounaan jälkeen olen valmistautumassa merkkaamaan viikon kesken jääneet asiat muistiin. Hyvältä näyttää! Pitkä listani ei sen sijaan näytä lyhentyneen: sinne muodostuu uusia asioita sitä mukaa, kun vanhoja saa valmiiksi. Sitten tietosuojalaatikkoon kilahtaa epäily tietosuojaloukkauksesta: nehän pitää käsitellä 72 tunnissa. Ääh, mahdanko sittenkään ehtiä tänään pöytätennisharkkoihin ajoissa. Teksti: Konsta Ojanen, WinNova tietosuojavastaava Kuva: SKO ry ja Adobe
18 SKOOTTERI
19 SKOOTTERI KUVAT: ARI HAASIO KUULUMISIA KENTÄLTÄ A ri Haasio on koulutukseltaan filosofian tohtori. Kirjoittamisesta Ari on ollut kiinnostunut käytännössä koko ikänsä. – Noh, olen kirjoittanut pikkupojasta asti. Kun aloitin historian opinnot 1984, pääsin mukaan projekteihin, joissa teimme eri kuntien historiaa käsitteleviä pitäjänkirjoja. Siitä se lähti. Opettajaksi Ari Haasio siirtyi, kun sopiva mahdollisuus osui kohdalle. Hän oli työskennellyt yli 10 vuotta Tampereen yliopistossa ja opettanut sivutehtävänä informaatiotutkimusta avoimessa yliopistossa. Vuonna 2005 Ari ryhtyi opettamaan sivutoimisesti Haaga-Heliassa, josta hän sai yliopettajan tehtävän vuonna 2007. Nykyiseen työpaikkaansa Seinäjoen ammattikorkeakouluun hän siirtyi 2008. Kirjoittamisen prosessi Kirjoittamisprosessi alkaa idean esittelystä kustantajalle. Sen jälkeen sovitaan aikataulusta, pohditaan synopsista ja visioidaan näkökulmia. Ari Haasio aloittaa projektin yleensä siitä, mikä on helpointa. Samalla hän kerää lähteitä, tekee tiedonhakuja ja kirjoittaa. – Kirjoittaminen on prosessi, jossa tulee koko ajan vastaan uusia kysymyksiä. Idean voi saada ihan milloin vaan tai mistä vaan. Ajatus kirjasta on syntynyt tarvelähtöisesti, kun olen esimerkiksi tehnyt kurssikirjoina hyödynnettäviä teoksia. Muutaman vuoden takainen suvakkikeskustelu taas synnytti idean kirjasta, jossa pohdittaisiin suvaitsemattomuutta ilmiönä ja sen historiaa. Kirjailijalle on Ari Haasion mukaan tarjolla lähes rajattomasti aiheita. – Historia ja sen kummallisuudet, netin pimeä puoli, rikokset verkossa, ihminen yhteiskunnallisena ja kulttuurisena toimijana ja niin edelleen. Laaja kattaus teoksia Ensimmäinen Ari Haasion julkaistu kirjoitus käsitteli Reisjärven pankkija kauppatoimintaa Reisjärven pitäjänkirjassa. Artikkeli julkaistiin vuonna 1987, kun hän oli 22-vuotias opiskelija. Kirjoittaminen pääsi kunnolla vauhtiin seuraavassa projektissa ja Erkki Hujasen kanssa kirjoitettu historiateos Tasavallan panttivangit ilmestyi vuonna 1990. Ari on kirjoittanut yksin tai jonkun toisen kanssa yhteensä lähes 60 teosta. Hänen viimeisimmät kirjansa ovat Markku Mattilan kanssa kirjoitetut Suvaitsematon Suomi – suvaitsemattomuuden historia (Avain, 2021) ja Suomalaisen seksin historia (Avain, 2022). – Tutkimusteemojani ovat muun muassa pimeän verkon huumekauppa ja erityisesti sen informaatiokäytännöt sekä sosiaalisesti vetäytyneiden hikikomoreiden arki ja verkkokulttuuri. Vuosien saatossa Ari Haasio kokee kehittyneensä kirjoittajana. – Toivottavasti teen kiinnostavampia ja analyyttisempia kirjoja. Olen yhä enemmän kirjoittanut sosiologishistoriallisesta näkökulmasta. Verkkoon liittyvät kysymykset leimaavat omaa tutkimusta. Näkökulmia opetukseen Pitkä kokemus tietokirjailijana on ollut hyödyksi Ari Haasion työssä yliopettajana. Hän on muun muassa voinut hyödyntää itse kirjoittamiaan kirjoja opetuksessa. – Esimerkiksi J. Tuomas Harviaisen, Reijo Savolaisen ja minun kirjoittama Johdatus tiedonhankintatutkimukseen on meillä ammattikorkeakoulussa kurssikirjana. Se on myös Tampereen ja Oulun yliopistoissa kurssikirjana ja ainoa suomenkielinen perusteos tiedonhankintatutkimuksesta. Kirjan kirjoittaminen on prosessi, johon liittyy monenlaisia tunteita, haasteita ja onnistumisia. – Oivallukset ovat parasta. Ja tietysti tunne kun painaa enteriä ja lähettää käsikirjotuksen kustantajalle. Tylsimpänä vaiheena pidän oikolukua. Teksti: Atte Korte Tutkija, tietokirjailija ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yliopettaja Ari Haasio kertoo, että kirjan kirjoittamisessa parasta on oivallukset. HAASTEET INSPIROIVAT Ari Haasion seuraava kirjaprojekti käsittelee rituaalien merkitystä, historiaa ja olemusta.
Mediassa on uutisoitu peruskoulun Pisa-tulosten laskusta ja oppimisen tuen ja inkluusion ongelmista. Vähemmälle huomiolle on jäänyt 2. asteen erityisen tuen tarve. J ulkinen keskustelu peruskoulun oppimisen tuen ongelmista nousi esiin, kun apulaisoikeusasiamies antoi syksyllä 2022 vastauksensa OAJ:n tekemään kanteluun, jossa OAJ pyysi selvittämään, toteutuuko peruskoulun erityinen tuki laissa tarkoitetulla tavalla. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu vahvisti OAJ:n kannan, jonka mukaan erityisen tuen oppilaalla on aina oikeus erityisopetukseen ja erityisopetusta voi antaa vain kelpoisuusehdot täyttävä erityisopettaja. Viranomaisten tulisi siis uusia ohjeitaan ja koulutuksen järjestäjien tarkistaa käytäntöjään. Nähtäväksi jää, millaisia mahdolliset muutokset olisivat 2. asteella. Erityisen tuen tarve kasvaa Perusopetuksen oppilaista 23 % tarvitsi tehostettua tai erityistä tukea vuonna 2021. Tukea tarvitsevien määrä on ollut pitkään kasvussa, ja suuri osa tukea tarvitsevista ohjautuu ammatilliseen koulutukseen. Silti keskustelu ammatillisessa koulutuksessa toteutettavasta erityisopetuksesta ja erityisestä tuesta on jäänyt vähemmälle huomiolle. Ammatillisessa koulutuksessa peräti 36 900 opiskelijaa sai vuonna 2021 erityistä tukea (Tilastokeskus: Tiedote 10.6.2022). Erityistä tukea tarvitaan myös opiskelijoiden valmistumisen tukemiseksi ja keskeyttämisten vähentämiseksi, sillä ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa keskeyttämisprosentti oli 13,3 ja ammattikorkeakoulutuksessakin (ammattikorkeakoulututkinnot) 7,2 prosenttia vuonna 2020. Korkeakouluissakin tunnistetaan opiskelijoiden tuen tarve, joka liittyy esimerkiksi oppimisvaikeuksiin, valmistumisen viivästymiseen tai prokrastinaatioon. Oppivelvollisuuden laajentumisen myötä ammatillisen koulutuksen järjestäjille tuli velvollisuus arvioida opiskelijan erityisen tuen tarve, kun opiskelija aloittaa opiskelun ja lisäksi tarvittaessa opintojen aikana. Jos oppivelvollisella opiskelijalla on ollut erityisen tuen päätös peruskoulussa, tulee erityisen tuen tarve arvioida ammatillisessa koulutuksessa peruskoulussa tehdyn erityisen tuen päätöksen pohjalta. Lainsäädäntöön tarvitaan päivitystä Laissa ammatillisesta koulutuksessa säädetään erityisen tuen päätöksestä ja annettavasta tuesta, mutta ei tuen sisällöstä. Esimerkiksi tukiopetukseen ja osa-aikaiseen erityisopetukseen voisi olla lailla säädetty velvoite, jotta tuen saanti ei riippuisi esimerkiksi koulutuksen järjestäjästä. OAJ:n kanta on, että erityisen tuen terminologia tulisi yhtenäistää, sillä ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa tuen termit poikkeavat muiden koulutusasteiden vastaavista. Esimerkiksi termit yleinen ja tehostettu tuki ovat peruskoulun kolmiportaisen tuen termejä, kun ammatillisessa koulutuksessa käytössä olevat termit ovat erityinen tuki ja vaativa erityinen tuki. Eduskuntavaalien alla tehdyn OAJ:n kyselyn mukaan oppimisen tuen tarpeen uudistaminen ammatillisessa koulutuksessa on tullut selväksi myös päättäjille. Nähtäväksi jää, millaisia tukitoimia 2. asteelle saadaan ja eteneekö opiskelijoiden oikeus esimerkiksi tukiopetukseen ja osa-aikaiseen erityisopetukseen myös lainsäädännössä? Toivottavaa olisi, että peruskoulun kolmiportaisen tuen ongelmat ja erityiseen tukeen liittyvä lisätyö opettajille eivät sellaisenaan siirry ammatilliseen koulutukseen. Turhauttavaa olisi kirjaamiseen liittyvä, lisääntyvä byrokratia ilman konkreettista tukea opiskelijoille. Toiveena olisi saada ”tuki perille, ei vain paperille”, kuten Jaakko Salo totesi 14.3.2023 OAJ:n oppimisen tuen tiedotteessa. Teksti: Susanna Hjulberg, erityisopettaja, Ammattiopisto Spesia ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI MUUTOKSESSA OAJ:n ratkaisuehdotuksia • Tuen on oltava vaikuttavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Yhtenäisen ja vahvan tuen ketjun pitää ulottua varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. • Tuen käsitteiden ja toimeenpanon on oltava yhtenäistä kaikilla asteilla • Erityisessä tuessa oppija on aina oikeutettu erityisryhmään tai -luokkaan. • Vaativa erityinen tuki on tunnistettava kaikilla asteilla. LÄHDE: OAJ