11/2010 0,00
UNIKLUBI: Fanikuva+faktaa
w w w. s i n a m i n a . f i
IRTI mustasukkaisuudesta Suunnit Kivennäisaineet osa2 ellaan lo goja!
? i on i, s äs äly ystäv ne tun ttava A STA luote TE nka TUHKALEHTO: kuva+faktaa ui K
Kauneussalonki Menkää vaan tä Tekstarikamut i Puuttuva pala äre Kundi vastaa k Sokea rakkaus älk SinäMinäme Siivetön perhonen Nj Kirjekamut Kyyneleiden viemää AA T Nettikamut Yön varjonen lapset KA Isosisko X3 Itserakas hevostyttö KO Murkku jatkonovelli Sirpaleita Kirppis Itsetunto romukopassa jatkonovelli "LUKU 5." Sateenvarjoenkeli Mokat
NOVELL IKILPAI L
U!
Vaari
1
www.jcotton.com/sinamina/runo.html
Pysähtymätön Katso taivasta, sen väriä, sateenkaaria, hän ei säästele taivaanrannan maalia. Kuuletko sävelet, naapurin vanhan radion, tunnetko enää kun käperryn, kerron. Näetkö vesipisaroiden tanssiin yhtyvät, muistatko lapsuuden vanhat ystävät. Katsele tätä kaikkea, sen linnun kirjavia siipiä... Etkö sinä näe? Luotatko pilvien kulkusuuntaan, kaarnalaivojen syvään rantaan. Kuuletko äänensävyni muuttuneen, pettyneenä, epäillen, suuttuneen. Katsele minua, olen sitä kaikkea, kepeää ilmaa, raskasta kauneutta. Täällä tuoksuu syksy. Sinä et näe. - homekorva
Nää mokat, tää ahdistus, nää tuskan hetket. En missään valoo nää, en tiedä mikä muhun on mennyt, kutsutaanko tätä rakkaudeks, vai onko tää pelkkää turhaa kaipausta? En tiedä, En tietä löydä pois, Ahdistaa, ahdistaa, Eikä kukaan auta, ei kukaan nosta. Miks itseni tähän ikävän helvettiin sain nyt joudun seisoon jaloilla omillain, tarviin sen jonkun, tarviin tän itkun, mutta sitä ei enää tuu, kun oon eksynyt pahasti ajatuksiin näihin, tuskan omiin jäihin. Syvälle juurtunut paniikki, pelko siitä että menettää, en tahdo kuulla, en tahdo nähdä. Hengitys tihenee, sydän jatkuvasti pamppailee, nyt jokin on pahasti vinossa mussa, tarviin tähän tuskaan nyt jotain helpotusta. En tahdo hukuttaa itseäni enää alkoholiin, mutta tää todellisuus sattuu ny ihan liikaa, auttakaa joku, tuokaa jotain helpotusta.
Ei, en tahdo enää tuntea kipua näin suurta, miks sen nyt piti mun sydämeen näin juurtua. Oon kadoksissa nyt, hukkunut pääni sisään, en osaa päästä irti, pelkään vaan menetystä. Mä rakastan sua, huutaa ääni mun päässä, mä rakastan sua, olen sisältä nyt aivan jäässä. Miks ajauduin tähän tuskan koukkuun, loukkuun näin pahaan, paniikissa makaan. Helpottaa tää kirjotus edes vähän, voi kulta rakas, mikset mun kaa jää vaan tähän? Vihaan näitä tunteita, vihaan tätä tuskaa, vihaan tätä tyhjyyden roskaa. Ei oloon kuitenkaan mitkään aineet helpotusta tuo, enkä siksi enää suruunikaan juo, nyt aion nousta ylös, vaikken näe oikeata suuntaa, nyt nousen ylös, ja rakastan sua silti, kunhan sulla on kaikki hyvin, niin tulee oleen mullakin.
Jos osaisin puhua kuin profeetta, jos osaisin iloita kuin lapsi, jos osaisin rakastaa kuin sinä, silloin olisin täydellinen - kuumeessa Mä haluisin vain auttaa, mut se on hieman hankalaa. Kun sä kertoa et voi, luuletko ettet voi luottaa? Yritän tukea, mutta se on hieman hankalaa. En tiedä mikä sua vaivaa, mikä sua pelottaa. Se on varmaan jotain pahaa, Kun siitä vaikenet. Itseänikin ahdistaa, kun katson suhun ja nään sun ahdistuneet kasvot, silmäsi punaiset, kyyneleistä täynnä. - Mintturahka
Täytyy vaan tää tuska sisällä hyväksyä, en aio enää toista kertaa tähän helvetin paniikkiin antautua, mä rakastan sua, sä et tiedä sitä, mutta mä rakastan sua, saa ihan mitä tahansa tapahtua.
Kädet vaan tärisee, tuska senkun kovenee, Kunhan muistat tän, en unta saa, että tässä olen nyt ja aina, kun paniikkiin taas herään aina uudestaan. rakastaen sua, haluten sun syliin painautua Pelkään nyt tätä rakkauden tunnetta, ja tän kaipuun tuskan unohtaa, tää olikin aivan liian tuskallista. sekä sun muistoon pääni sekoittaa. - Kaakajo Olen pahassa jamassa, nyt yritän nousta, mutta en toivoa nää, kun pimeys on vallottanut mun pään. Särkynyt sydän Tahdon kertoa sinulle, että kuinka paljon välitän sinusta, mutten uskalla olen liian ujo ja pelkään liikaa menettäväni sinut, en halua että tämä totuus voisi tuhota meidän välit, en halua että pelkäät minua ja yrität vältellä minua, vaikka kuinka paljon tietäisin/arvaisin sinun vastaavan tunteisiini kieltävästi, en silti pysty kertomaan, vaikka tämä salaisuus syöppättäsi sydämeni en vaan pysty, itken koko mailmalle joka ilta ja toivoisin sinun kuulevan kuinka paljon sydämeni huokailee sinua luokseni ja ehkä jonakin iltana kuulen sinun huokailevan minua. - Ikuisesti_sinun
Vain yksi sana niin tulisin takaisin luoksesi, se olisi teen mitä vain sun vuoksesi. Mutta et tee sitä et, toisen kanssa nykyään seurustelet. Minä olen yksin nyt, kaipaan sinua, kerro minulle miksi et edes hyvästellyt minua? Otit vain tavarasi ja lähdit, meidän yhteisen tarinamme lähdölläsi särjit. Kuinka pystyit tehdä niin? Olinko vain ylimääräinen palanen sun palapeliin? Miten tarinamme olisi päättynyt, sitä tietää en koskaan saa, koska vietät loppuelämäsi sen toisen kaa. Miltä minusta tuntuu tiedät nyt, totuus siis on että sydämeni on särkynyt. -Bambubii
kuva: morguefile / By: Darnok
2
KIRJOITA RUNOSI SINÄMINÄÄN: www.jcotton.com/sinamina/runo.html
www.sinamina.fi www.sinamina.fi www.sinamina.fi
Hyvät nuoret!
Lähes sata vuotta sitten kaikkien tuntema kirjailija Sakari Topelius aloitti taistelun suomenkielen puolesta. Taistelu tarkoitti sitä, että Suomeen piti saada omia suomenkielisiä kouluja ruotsinkielisten koulujen rinnalle ja suomenkieli piti virallistaa omaksi kansankieleksi. Topelius onnistui! Missä nyt mennään? Nyt halutaan syrjäyttää ruotsinkieli kouluista lähes kokonaan opiskeltavaksi vapaaehtoisesti. Näin aika muuttuu ja me sen mukana. Nyt ei olekaan enää uhkana ruotsinkieli vaan englanti ja venäjä, joka saattaa tulevaisuudessa syrjäyttää suomenkielen. Kuinka tärkeä on oma äidinkieli? Mielestäni on hyvin tärkeää osata ainakin yksi kieli perusteellisesti, jotta tulisi hyvin ymmärretyksi. Jos ei osaa ilmaista itseään sanoin se ahdistaa. Kokeilepa olla päivä puhumatta! Kokeilepa olla viikko puhumatta ja yritä vastata sinulle tehtyihin kysymyksiin sen viikon aikana jollakin muulla kuin omalla äidinkielelläsi. Ei voi olla niin, että kaunis suomenkielemme eläisi puhtaana vain satakunta vuotta, joka aika on kulunut Topeliuksen taistelusta. Vaalikaamme omaa äidinkieltä ja pysytään suomalaisina Suomessa. Sinäminä-lehtikin on alkuperäinen suomalainen lehti. Kirjoitellaan! www.jcotton.com/sinamina/palaute.html
Tässä lehdessä: 11.2010
4. 6. 8. 18. 20. 22. 32. 35. 36. 37. 54. 59. 61. 62. FANIKUVA+faktaa: UNIKLUBI TESTI: Testaa tunneälysi Horoskooppi NOVELLIKILPAILU!!! Irti mustasukkaisuudesta Uudistetaanpa logoja! GAMERS: Flyff, Farmville FANIKUVA+faktaa: ORLANDO BLOOM PAULIINA KOKKAA: Jälkkärit Kivennäisaineet osa2 TESTI: Kuinka luotettava ystäväsi on? INFO: Miten kirjoitat lehteen. Kilpailujen voittajat FANIKUVA+faktaa: TUHKALEHTO
Stoorit:
7. 10. 12. 16. 19. 21. 23. 38. 44. 48. 56. Vaari Itsetunto romukopassa Itserakas hevostyttö Kyyneleiden viemää Puuttuva pala Sokea rakkaus Menkää vaan Sirpaleita Jatkis: osa2 Yön varjojen lapset Sateenvarjoenkeli Jatkis...luku5 Siivetön perhonen
Palstat:
2. 24. 27. 28. 29. 30. 31. 34. 55. 60. Lukijoiden runoja Isosisko Kundi vastaa Kauneussalonki, murkku Kirppis, Tekstarikamu Mokat Kirjekamu Nettikamut Parhaat verkkokaupat SinäMinäMe, Stooripörssi
Kansikuva: Uniklubi kuva: Popgee Oy
3
UNIKLUBI
www.uniklubi.net
Kuva: Popgee Oy
rock-tulokkaana. Kakkosalbumi Kehä julkaistiin 2005, ja se jatkoi esikoisalbumin viitoittamalla tiellä yltäen niin ikään plaUniklubi on vuonna 1999 perustettu suomalainen yhtye, johon tinakantaan. Kolmas studioalbumi Luotisade ilmestyi vuonna kuuluu viisi jäsentä: Jussi Selo (laulu), Janne Selo (kitara, 2007. Uniklubin huikeiden vuosien kunniaksi julkaistiin syksyltaustalaulu), Pasi Viitala (kitara), Teemu Rajamäki (basso, taus- lä 2008 bändin suurimmat hitit sisältävä kokoelma Kaikki mitä talaulu) ja Antti Matikainen (rummut). Yhtye soittaa suomenkie- mä annoin 2003-2008. Saman vuoden marraskuussa bändislistä rockia. tä julkaistiin Jarkko Tiitisen tekemä valokuvakirja Rakkaudesta hulluuteen. Keväällä 2009 julkaistiin yhtyeen neljäs studioalniklubi nousi suuren yleisön tietoisuuteen ihastuttaneella bumi Syvään valoon. Uniklubin viides studioalbumi Kultakalat ja vihastuttaneella kesän 2004 hitillään Rakkautta ja piik- julkaistiin 22. syyskuuta. Albumin on tuottanut Apulannan ja kilankaa. Uniklubin debyyttialbumi Rakkautta ja Piikkilan- Lordinkin tuottajana häärinyt Jyrki Tuovinen.. Albumin ensimkaa julkaistiin vuonna 2004. Yhtye myi debyyttialbumillaan reimäinen singlelohkaisu "Aikasi On Nyt" oli peräti viisi viikkoa lusti 4 platinaa ja pokkasi samana vuonna Emma-pystin parhaana peräkkäin YLE X:n Himotuimmat -listan ykkössijalla.
UNIKLUBI
www.uniklubi.net
U
TUOSTA LINKISTÄ PÄÄSET KATSOMAAN VIDEOITA: www.myspace.com/uniklubiofficial
K
esän 2010 keikoilla Uniklubi tarjoili erikoiskattauksen; bändi kiersi osan festivaaleista Romantiikan Rippeet -kokoonpanon kanssa, joka sisälsi pianistin, kaksi viulua, alttoviulun ja sellon. Tutuista kappaleista kuultiinkin uusia, hienoja sovituksia. Uuden albumin myötä Uniklubi starttasi rundille lokakuun alusta.
http://www.myspace.com/uniklubiofficial http://www.facebook.com/pages/Uniklubi/17571810195 Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Uniklubi http://www.popgee.fi
5
Tunneälyn sanotaan ohjaavan meitä niin rakkauselämässä, ystävyyssuhteissa kuin arkipäivän tilanteissakin. Tunneäly on kyky, joka yhdistää ajattelun, tunteet ja tahdon toisiinsa. Motivaatio, sisukkuus, kyky ymmärtää muita ja muiden toimintatapoja, optimismi, itsehillintä ja innostus ovat mm. tunneälyn ansioita. Tunneäly ilmenee siis kaikkialla ihmisen elämässä ja onhan selvää, että se vaikuttaa myös rakkauselämään ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Testaa siis tunneälykkyytesi ja katso tuloksista, miten voisit kehittää omaa tunneälyäsi, jos siihen on tarvetta.
1. Onko tunteiden ilmaiseminen sinulle vaikeaa? a. Ei, vaan melkko helppoa. Ainakin läheisille ihmisille. b. Pystyn ilmaisemaan tunteeni erittäin luonnollisesti kaikissa tilanteissa. c. On. En yleensä näytä tunteitani ulospäin. 2. Tuntuuko sinusta, että menetät malttisi usein turhaan? a. Yleensä ei. Osaan hallita hermojani taitavasti. b. Tuntuu. Minulla on usein ongelmia itsehillintäni kanssa. c. Välillä tuntuu. 3. Oletko enemmän hyvällä vai pahalla tuulella? a. Todellakin hyvällä. Miksi pitäisi turhaan murehtia ikäviä asioita. b. Olen suurinpiirtein yhtä usein niin hyvällä kuin pahallakin tuulella. c. Aika usein olen pahalla tuulella. Niin monet asiat ahdistavat, masentavat tai kiukuttavat.. 4. Miten selviät murheistasi? a. Puran tunteitani kaikille, jotka suostuvat kuuntelemaan Poikakaverille, kavereille, naapurin mummolle, koiralleni.. b. Sulkeudun murehtimaan yksikseni omiin oloihini. c. Kirjoitan päiväkirjaa ja puhun läheisimmille luotettaville ihmisille. 5. Yhden päivän aikana sinulle sattuu uskomattoman paljon mokia: avaimet jäävät kotiin, laitat hammastahnan sijasta hammasharjaasi vahingossa rasvaa ja pyöräsi kumi puhkeaa ajettuasi lasinsirpaleiden päältä. Mitä ajattelet? a. "Voi ei! Koko maailma on minua vastaan!" b. "Olenpas ollut huolimaton. Pitääpä keskittyä enemmän siihen mitä teen." c. "Huomenna tapahtuu varmaan yhtä paljon hyvää kuin tänään huonoa!" 6. Ystävälläsi on huolia ja hän soittaa sinulle juuri, kun olet keskellä kiireitä. Mitä teet? a. Kuuntelen ja lohdutan ystävääni parhaani mukaan. Omat kiireni voivat kyllä odottaa. b. Pahoittelen, etten ehdi puhumaan juuri nyt, mutta lupaan soittaa heti, kun ehdin. c. Ärsyynnyn ystäväni valituksista. Kaikillahan on huolia ja minulla on aivan järkyttävä kiire! 7. Joukkueesi valmentaja kehottaa sinua etsimään itsellesi uuden harrastuksen, toisin sanoen sinut heitetään ulos tiimistäsi, vaikka olet luullut menestyväsi loistavasti lajissasi. Miten toimit, kun pääset kamalan päivän päätteeksi kotiin? a. Menen murtuneena peiton alle syömään kaikkea epäterveellistä. Huudan ja tiuskin kyynelten lomassa kaikille läheisilleni. b. Alan välittömästi ajattelemaan asian positiivisia puolia: nyt minulla on aikaa myös kavereilleni ja opintoihinkin pystyn keskittymään paljon paremmin, lisäksi voin etsiä jonkun toisen minulle sopivamman harrastuksen, jossa ei ole niin tiukka ilmapiiri. c. Suren jonkin aikaa ja kieriskelen itsesäälissä, mutta pian olen kuitenkin jo löytänyt uuden harrastuksen, joka onkin oikeastaan mukavampi. 8. Miten toimit ryhmässä? a. En ole mikään tiimipelaaja. Minua ärsyttää muiden mielipiteet ja en pidä kompromisseista. b. Ryhmässä toimiminen on kivaa! Tulen yleensä kaikkien kanssa hyvin toimeen. c. Osaan toimia ryhmässä, mutta se vaatii minulta hiukan ylinmääräistä ponnistelua ja extrajoustavuutta. 9. Oletko ikinä käynyt toiseen käsiksi tai rikkonut tavaroita suutuksissasi? a. Olen. Tunteet riepottelevat minua hyvin vahvasti. b. Joskus jokin tavara on mennyt rikki, mutta yleensä puran tunteeni muilla keinoin. c. En koskaan. Vaikka olisin kuinka vihainen, en tunne tarvetta käydä ympäristööni käsiksi. 10. Joudut pitämään puheen tärkeässä tilaisuudessa suurelle yleisölle. Kun tulee vuorosi kävellä puhujan korokkeelle, mitä tapahtuu? a. Oloni ei todellakaan ole rentoutunut, mutta pyrin pienestä käsien tärinästä huolimatta astelemaan yleisön eteen vakaasti ja rauhallisesti. b. Tärisen kuin viimeistä päivää ja kompastun matkallani korokkeelle. Lopuksi paperini vielä levähtävät maahan ja joudun keräilemään niitä siinä naama punaisena kaikkien tuijottaessa. c. Kävelen korokkeelle hyvillä mielin ja rennosti. Tunnen itseni tilanteen herraksi. 11. Onko elämä mielestäsi.. a. erilaisten tunteiden pyörremyrsky, jonka keskellä yrität selviytyä? b. tunteiden aallokko, jonka päällä kellut melko mukavasti? c. pitkä joki, joka kuljettaa sinua mukanaan läpi villien koskien ja leppoisien tyveneiden?
6
KLIKKAA KESKUSTELEMAAN 11/2010 NOVELLEISTA: http://p1.foorumi.info/sinamina/index.php "Iltapäivän aurinko paistoi paahtavasti selkään. Mä kävelin kohti mummolaa, ja raahasin perässäni punaisia nukenrattaita. Maha kurni nälästä ja päätä särki. Kotiin olisi ollut lyhyempi matka, mutta mummolassa sai parempaa ruokaa. Mua väsytti. Olin ollut jo monta tuntia leikkimässä kotia naapurin Eerikan kanssa. Se oli äiti ja mä olin lapsi. Eerikalla oli vielä vauva nimeltä Annastiina.
Vaari
Mä pompin portaat ylös taloon. Nukenrattaat jätin portaiden alle, niitä oli turha raahata ylös. Avasin oven koputtamatta, tiesin, että olin aina tervetullut. Mummun lempikengät puuttui eteisestä. Jätin omat pienet sandaalini niiden paikalle, ja avasin välioven varovasti. Jo ovelta näin, että vaari nukkui sohvalla. Sillä oli ulkokengät jalassa ja päivävaatteet päällä. Olipas vaari väsynyt. Jokin vaarissa pelotti mua. Yritin hiipiä varovasti takaisin eteiseen, mutta vaari heräsi. -Mitäs tyttö? se kysyi silmät harittaen. -Hyvää. Mun on nälkä, onko mummu kotona? mä kysyin ja laskin kotiavaimet ja puhelimen pienelle eteispöydälle. -Ei oo mummu kotona, mun on kanssa ikävä sitä, vaari vastasi ja nousi ylös. -Kyllä mä sulle jotain ruokaa keksin, se lupasi ja käveli keittiöön. Kengät jätti mutaisen vanan perään, mutta vaari ei huomannut sitä. Sitten se horjahti, ja kaatui melkein takkaa päin. Onneksi takassa ei ollut tulta."
Mä potkaisin muiston takaisin mielen lukittuun laatikkoon. Ei saanut ajatella, ei vain saanut. Kyllä mä nyt isona ja vanhana tiesin, mikä sillä oli. Se oli humalassa. Mä vihasin sen tapaa juoda kotona keskellä päivää. Mummu lähti aina pois, pakoon. Milloin meille, milloin ystäviensä luokse. Mä niin vihasin vaaria, mä vaan vihasin niin suunnattomasti.
-Mummu, missä vaari on? kysyin ja ihmettelin tyhjää etupenkkiä. Mummun kasvot oli kalpeat ja kyynelten juovittavat. -Vaari joutui sairaalaan, se sanoi viimein ja hoputti mut autoon. -Ei mennä kaupunkiin syömään, mä sanoin ja pistin turvavyön kiinni. Mummu nyökkäsi ja ajoi meidän kotipihaan. Mua itketti. Se oli huonoin syntymäpäivä koskaan"
Niinpä niin, vaari oli silloin sairaalassa kaksi kuukautta. Liian paljon alkoholia sen ikäiselle miehelle. Kun vaari vihdoin pääsi sairaalasta se oli laiha ja riutunut. Sen katse oli ontto, ja kaikki pöydät oli täynnä sen lääkkeitä. Silloin vaari oli kuukauden juomatta, muttei pystynyt olemaan kauempaan. Mun teki niin mieli mennä sen luokse, ja kysyä mitä sen mielessä liikkui. Miksi se teki niin mummulle, ja meidän äidille ja mulle ja veljelle. Mä halusin huutaa, että mä vihasin sitä. Se oli heikko, kun se joi, kukaan ei enää rakastaisi sitä koskaan. Ei ikinä.
selvinpäin. Keittiönpöydällä oli viisi tyhjää kahden litran viinapulloa, ja kaksikymmentäneljä kaljapulloa. Mua oksetti ja suututti. Mä kerroin siitä veljelle, ja se kertoi mulle keränneensä lattioilta niiden kaikkien korkit. Mä olin silloin seitsemännellä luokalla."
Vaari ei itse tajunnut, kuinka se satutti meitä juomalla. Pienenä mä ihmettelin, miksi mummulle ei aina voinut tulla yöksi, ja miksi mummu tuli silloin tällöin meille surullisen näköisenä. Myöhemmin mä tajusin, että syynä oli vaari. Joka kerta. Joka ikinen.
"Viisi päivää ennen kuin mä täytin viisitoista, mun puhelin soi kesken koulupäivän. Se oli mummu. Vaari oli kuollut. Mä itkin ja itkin. Mä poljin vihaisena kotiin ja kaaduin lattialle. Mä hakkasin lattiaa ja huusin. Ei, ei, ei! Ei meidän vaaria! Mä itkin ja huusin ja rakastin vaaria."
Mä muistan vieläkin, miten vaari aina voiteli mulle leivät niin, että reunat jäi ilman voita. Leivät maistui pahalta niin, mutta silti mä söin ne. Vaari oli voidellut ne mulle, ja vain mulle. Meillä oli yhteinen karkkipiilo mummolan kaapissa. Me kalastettiin yhdessä mökillä, ja vaari kehui aina kuinka hyvä kalastaja mä olin. Pienenä mä rakastin kävellä vaarin aivan liian isoilla tossuilla ympäri mummolaa. Sitten oli päivä, kun karkkipiilon kaikki karkit oli syöty ja liian isot tossut heitetty pois. Viimein mä tajusin, että vaari oli poissa. Poissa, poissa ja poissa ja ikuisesti. Pienelle lapulle mä kirjotin tekstin: "Minä vihasin sinua, vanha ja ruma juoppo. Minä rakastin sinua, vaari. Etkä sinä halunnut kellekään pahaa." Lapun mä hautasin mummolan takapihalle metsään. Sinne, minne me joskus oltiin rakennettu yhdessä hieno maja.
"Mummu oli silloin kaksi viikkoa Espanjassa vaeltamassa. Mummu sanoi, että mä en saisi mennä käymään niillä, kyllä mä itsekin tiesin, että vaari vain ryyppäisi koko ajan. Oli jo pimeä, mummu oli ollut Espanjassa jo viikon. Mä pyöräilin niiden talon ohi. Kaikki valot oli pimeinä, eikä ikkunoista heijastunut edes television valoa. -Kuole katuojaan senkin vanha paska juoppo, mä kuiskasin tyhjälle talolle. Silti huoli ja ahdistus puristi kurkussa. Toivottavasti kaikki on hyvin. Päivää ennen kuin mummu tuli takaisin, mä pyöräilin koulusta niille, ja astelin sisälle. Vaari istui sohvalla väsyneen näköisenä, mutta
"Sinä päivänä mä täytin jo yksitoista. Tunsin olevani iso tyttö, kaikki kaverit halailivat mua ja koko luokka lauloi mulle laulun. Äidiltä sain lahjaksi hienot korvakorut. Mummu tulisi hakemaan mut koulusta, me mentäisiin kaupunkiin syömään vaarin ja isoveljen kanssa. Niin kuin aina, kun me veljen kanssa täytettiin vuosia. Vihdoin pääsin koulusta, kello oli jo kaksi. Juoksin ulos parkkipaikalle, ja etsin silmiini mummun punaisen auton. Siellä se oli, parkkipaikan perällä. Kävelin hymyillen sen luokse, ja avasin oven.
Cherry: Lukijan novelli
7
26.10. 2010 - 23.11. 2010
22.6 - 23.7
RAPU
Tässä kuussa Kaikki tuntuu sujuvan laulaen. Nauti juuri tästä hetkestä ja ota siitä kaikki irti. Yllätyksiä odotettavissa. Rakkaus TMTMTM Nyt ei ole otollisin hetki miettiä, kuka se oikea sinulle oikein on. Se tulee eteesi kutsumatta ja odottamatta. Kamut
Ystäviä ja puuhaa riittää kuukauden jokaiselle päivälle. Älä hosu, jotta ehdit puuhailla kaikkea. Onnenpäivä: 29.10. Onnenväri: sininen Onnennumero: 10
Tässä kuussa Olet saanut rankan työn päätökseen ja nyt olisi palkinto paikallaan. Palkitse itsesi mieleisesi mukaan ja levähdä hieman. Rakkaus TMTMTMTM Ihana lämmin syli kaipaa läheisyyttäsi. Viettäkää ikimuistoinen leffailta aivan kahdestaan. Kamut Ystäväsi eivät oikein jaksa innostaa houkutuksillaan. Tee niin kuin itse haluat, eivät he siitä suutu.
Onnenpäivä: 1.11. Onnenväri: lila Onnennumero: 12
Tässä kuussa Talvi tekee tuloaan ja sinulla olisi reppu täynnä ideoita. Nyt voisi olla aikaa myös toteuttaa niitä. Rakkaus TMTM Saat viestin, jonka haluaisit repiä. Yritäppäs lukea viesti rivien välistä, ehkä oivallat siitä jotain uutta. Kamut
Ystäväsi yrittää mustamaalata sinulle toista ystävääsi, mutta ehkä vain mustasukkaisuuttaan. Jutelkaa asiasta. Onnenpäivä: 3.11. Onnenväri: musta Onnennumero: 7
Tässä kuussa Nyt ei ole oikein varaa ottaa minkäänlaisia riskejä. Pelaa varman päälle ja kulje keskitietä. Rakkaus TMTMTMTM Joku on kirjaimellisesti iskenyt silmänsä sinuun, eikä saa niitä irti sinusta. Pientä flirttiä ilmassa. Kamut Oletteko ihastuneet samaan tyyppiin? Antakaa ajan kulua ja unohtakaa hänet hetkeksi, muuten syttyy sota.
Onnenpäivä: 15.11. Onnenväri: vaaleanpunainen Onnenumero: 2
LEIJONA
24.7 - 23.8
NEITSYT
24.8 - 23.9
VAAKA
24.9 - 23.10
Tässä kuussa Sinua laiskottaa aivan ylipaljon, mutta ympäristösi vaikuttaa siihen. Vaihdappas hetkeksi maisemaa. Rakkaus TMTMTMTM Joku on nyt aivan lääpällään sinuun ja haluaa sinut ehdottomasti omakseen. Poskiasi kuumottaa, kun huomaat kenestä on kyse. Kamut Ystävälläsi on mukaansa tempaava ehdotus. Epäilet hieman, mutta tartu rohkeasti tilanteeseen.
Onnenpäivä: 30.10. Onnenväri: valkoinen Onnennumero: 6
Tässä kuussa Hymysi on huomattu, joten älä peittele kaunista hymyäsi. Tartutat hyväntuulisuutesi muhinkin. Rakkaus TMTMTM Nyt olisi tilaisuus kertoa omistakin tunteistasi. Kerro rehellisesti mitä mieltä olet, koska hyvä suhde perustuu rehellisyyteen. Kamut Ystäväsi on kertonut sinusta ikäviä perättömiä asioita. Odota hetki, ehkä hän ymmärtää korjata itse asian.
Onnenpäivä: 28.10. Onnenväri: vihreä Onnennumero: 11
Tässä kuussa Liian paljon tekemistä, mutta liian vähän aikaa. Älä vaadi itseltäsi liikoja, poltat itsesi vain loppuun. Rakkaus TMTMTMTM Marmelaadin makuisia hetkiä tiedossa, älä haukkaa liian suurta palaa. Kyllästyminen voi tulla liian pian. Kamut
Antamasi lupaus on vielä täyttämättä. Otappa aikaa myös ystävillesi, koska he ikävöivät jo sinua.
Tässä kuussa Elämä suorastaan hymyilee, vaikkakin pimeyttä riittää. Olet oivaltanut jotain aivan uutta piristystä elämääsi. Rakkaus TMTMTMTM Saat vastakaikua tunteillesi ja sitä peliä on kiva pelata. Älkää ottako asiaa liian vakvasti, niin se pysyy mielekkäänä. Kamut
Onnenpäivä: 3.11. Onnenväri: punainen Onnennumero: 8
Ystäväsi ei kerro sinulle kaikkea, mitä on sinusta kuullut puhuttavan. Kerro hänelle, että haluat tietää kaiken. Onnenpäivä: 12.11. Onnenväri: sininen Onnennumero: 4
KAURIS
22.12 - 20.1
VESIMIES
2.11 - 19.2
20.2 - 20.3
KALAT
Tässä kuussa Voi olla todella ylpeä itsestäsi, koska olet ylittäny itsesi.Voit huoletta ottaa kehuja vastaan hymysuin. Rakkaus TMTMTM Olet kahdenvaiheilla pidätkö vaiko et. Tutustele paremmin, niin tiedät todelliset tunteesi. Kamut
Tässä kuussa Nyt on oikea aika kääntää sivu elämässäsi. Olet jämähtänyt hieman paikoillesi ja se maistuu puulta. Rakkaus TMTMTM Älä ole niin varma itsestäsi ja tunteista sinua kohtaan, ettet vain pety. Hän ei osaa ehkä ilmaista tunteitaan. Kamut
Ystäväsi tukevat sinua kaikissa päätöksissäsi. He ovat sinulle nyt tarpeen ja tietävät myös sen. Onnenpäivä: 10.11. Onnenväri: ruskea Onnennumero: 9
Hyväksy ystäväsi virheet, koska onhan niitä sinullakin. Yhdessä on hauska koheltaa ja nauraa omillekin töpeille. Onnenpäivä: 5.11. Onnenväri: valkoinen Onnennumero: 10
Tässä kuussa Levottomat jalat vaivaavat sinua, annappas niiden viedä. Katsotaan yllätytkö mihin ne johdattavat. Rakkaus TMTMTM Vaikea tilanne, kumpi on se parempi sinulle. Ota hieman välmatkaa, koska se selventää ajatuksiasi. Kamut Ystäväsi kerjäävät sinua mukaan ja olet kahjo jos et lähde. Erittäin hauskoja hetkiä kavereiden kanssa.
Onnenpäivä: 19.11. Onnenväri: oranssi Onnennumero:5
Tässä kuussa Saat kiitosta hyvin suoritetusta tehtävästä. Nyt on taas aikaa hieman hemmotella itseä. Rakkaus TMTMTM Nyt on jotain pielessä, koska hän välttelee sinua. Ota selvää johtuuko se sinusta, ettet turhaan mietiskele asiaa. Kamut Ystäväsi ei oikeasti ole ilkeä, vaikka ilmaiseekin mielipiteensä. Kuuntele häntä, koska siinä voi olla perää.
Onnenpäivä: 14.11. Onnenväri: keltainen Onnennumero: 8
8
Scarlett Johansson
Pukeutumistyyli ja värit:
Skorpioni pukeutuu viileän tyylitellysti, usein jopa dramaattisiin vaatteisiin. Tämä horoskooppimerkki on ymmärtänyt vaatteilla vaikuttamisen. Skorpioni suosii merkkivaatteita ja hän osaa pukeutua aina oikein tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. Usein skorpionilla on huomiota herättävä vaatetus. Väreistä voimakkaat värit ovat skorpionin mieleen. Mustaa, punaista ja violettia löytyy paljon skoprionin vaatekaapista. Skorpioni pitää näyttävistä koruista, jotka ovat kultaa ja niissä on kiviä.
fanisivu: www.scarlett-fan.com kuva: filmikamari
SKORPIONI
24.10-22.11
Skorpioneja:
Jenni Dahlman-Räikkönen ex-malli Janina Fry näyttelijä Winona Ryder näyttelijä Julia Roberts näyttelijä Jodie Foster laulaja Maarit Hurmerinta elokuvatuottaja / ohjaaja Timo Koivusalo taiteilija Timo Sarpaneva näyttelijä / koomikko Ulla Tapaninen näyttelijä Laura Malmivaara laulaja Katy Perry laulaja Ciara laulaja Kat DeLuna laulaja Kelly Osbourne laulaja / näyttelijä Kevin Jonas näyttelijä Ellen Pompeo näyttelijä Leonardo DiCaprio näyttelijä Anne Hathaway näyttelijä Meg Ryan muotisuunnittelija Calvin Klein näyttelijä / laulaja Scarlett Johansson nyrkkeilijä Eva Wahlström
Sisustustyyli:
Skorpionin koti on ennen kaikkea energian latauspaikka. Skorpionilla on taito yhdistellä materiaaleja ja huonekaluja oivallisesti. Yleensä skorpionin kodista löytyy jokin katseenvangitsija esimerkiksi tapetoitu seinä, joka erottuu muusta sisustuksesta. Voimakkaat kontrastit ja kulmikkuus miellyttävät skorpionia. Skorpionin kodissa on tiettyä mystisyyttä.
SKORPIONI
24.10-22.11
fanisivu: http://ahathaway.info kuva: filmikamari
Anne Hathaway
9
10
W
WWW.S
KESKUSTELE TÄSTÄ JUTUSTA:
http://p1.foorumi.info/sinamina/index.php
11
ITSERAKAS HEVOSTYTTÖ
ä olin melkoinen poikamagneetti. Mulla saatto olla kakskyt poikaystävää samana päivänä, ja hei, kuvittele, ne kaikki halus olla just mun kanssa! Noh, ei kumma, olinhan mä nätti. Tällä hetkellä mulla on päällä pinkki toppi, jota koristaa teksti "Little girl". Sit mul on tiukka minihame ja hopeiset legginssit. Kaunista, eikö? Sit mun hiukset on söpösti pörröllä ja mulla oli vaaleenpunane panta, jossa oli iso rusetti pitsireunoilla. Ja ainii, oli mul Madonna huulessa, sekä kielikoru, napakoru ja kolme korvista kummassaki korvas. Ei kumma, ku kaikki nii rakasti mua. Heh.
Mä olin se, jonka katse vangitsi jätkät otteellaan. Mä olin se, jota kai i Mä olin se pinkkiin pukeutuva niin kaunis blondityttö, Irina 14 vuo o mä kerron mun tarinan ihan alusta asti, ja vielä sanatarkasti!
M
täydellinen elämä oli pilalla. Mutta hei, mun nokan eessä seisoo kuvainnollisesti nyt parikymmentä jätkää oottamassa vuoroa, että pääsis mun syliin. e tais oottaa, et mä luovutan mun sydämeni niille. Miksi ottaisin mun pinkin upean tykyttävän sydämeni pois Jereltä, joka varmasti rakasti mua, vuodenkin jälkeen? Kello löi 00.00. Makasin sängyssä lukien SinäMinää. Heitin lehden lattialle, ja tartuin vaaleenpunasilla sydämillä varustettuun kosketusnäyttöpuhelimeeni ja etsin Jeren numeron. Painoin vihreää nappia. Se hälytti. Sekunttien kuluessa kuului Jeren ihana ääni, joka sanoi: "Ai, Irina, säkö siellä?" poika kuulosti väsyneeltä. Olikohan se jätkä muutes päissään? Jaa-a. "Joo, rakas. Mä ihana ihminen täällä. Mullon ikävä sua. Rakastan sua", sanoin itku kurkussa. Olin onnesta sekaisin. Kuulin nyt poikaystäväni äänen, ihanan äänen, joka teki minusta sulaa vahaa. Jalkani olivat spagettia. "Irina hei.. mun täytyy kertoo sulle yks juttu", Jere sanoi hiljaisella äänensävyllä. Hymyni hyytyi, ja silmäni tuijotti nallepuh-tyynyäni. "Kerro, muru.." kuiskasin. Odotin jähmettyneenä vastausta. Pian kuului ääni. Sen äänen seassa oli itkua, kaipausta ja petollisuutta... Okei, okei, se sana, tai lause, meni näin "Mä oon löytäny uuden tyttöystävän. Se on 20, niinku mäki. Ja sen nimi on London. Se.. se on.. ihana." Sydämeni takoi tuhatta ja sataa. Kurkustani kumpusi vaivautunut pieni hymähdys, mutta sen jälkeen purskahdin itkuun. Ei se mua kyllä haitannu et itkin, mulla oli sentään ihana helisevä ääni. "S-sulla ei voi olla ketään muuta, ku mut vaan.. mä oon sun elämä, oon sun enkeli! Ja ei se Londoni voi olla nii upee ku mä, eihä?"nielaisin. Odotin vastausta. "Sori, mut nyt mä paan nukkuu.. Ja Irina. Sä oot kaikkein itserakkain tyttö, kenet oon koskaan tavannu.
N
Y
htenä päivänä eräs poika heitti mulle linkussa lapun, jossa luki "Oot söpö". Jaaa, keneltäköhän sekin oli? Hmm.. veikkaan meidän luokan Mikaa. Sillä oli vaaleet hiukset ja paljon pisamii, sekä rillit ja raudat. Hyi. Pyh. En mä sellasesta piitannu. Mun exä oli kaikkein söpöin, mitä mulla on ikinä ollu. Se oli värjänny hiuksensa mustaksi, ja se käytti paksusti kajaalii ja mustaa huulipunaa, ja paljon eri korui. Mä kävin sen kaa laittaa sille korun kulmaan sekä kielikorun. Ihana se oli... tai siis sanoisinko nyt ihan ääneen, Jere se oli. Laiha ja lihaksikas, oikee unelma. Mut sitte se tapahtu, se muutti pois täältä Oulusta. Se muutti ulkomaille, jätti mut tänne hyisevään maailmaan. Mä masennuin. Aloin juomaan vähän väkevämpiä ja polttamaan oikein urakalla. En ikinä voinut unohtaa ihanaa Jereä, Jeren mustia paksuja huulia, Jeren tummalla kajaalilla rajattuja tuikkivia silmiä, Jeren ihanaa kroppaa. Mä rakastin sitä. Mä omistin mun sydämeni sille. Ja totta kai, Jere rakasti mua, ihanaa prinsessaa. Mun äiti, Vanessa, ajatteli, että veis mut psygologille. Mä lupasin lopettaa mun juomisen ja polttamisen, mutten voinu, vaik lupasin. Äiti sanoi, että mun elämästä tulis helvettiä, jos en nyt heti lopettais. Joo, se mun entinen
12
ikki rakasti, ihaili. i otta. Joo hei, o
Mä rakastin sua, mutten enää. Mul on uus elämä. Öitä, muru." Klik. Puhelu pättyi siihen. Paiskasin puhelimen Adam Lambert julisteeni päälle ja painoin pääni tyynylleni. Itkin. Annoin kyynelteni valua valkoiselle tyynyliinalle. oo, nyt mun elämä oli entistäki paskempaa. Olin itkenyt itseni uneen ja heräsin aamulla 10.23. Onneksi oli viikonloppu. Juoksin keittiöön, pelkät rintsikat ja alushousut päällä. Äiti tervehti minua iloiseen sävyyn. "Mitäs Irina? Nukuitko hyvin?" äiti kysyi. "Joo, tosi hyvin.. " mutisin ja istahdin keittiön tuolille. Nukuin ihan sairaan hyvin, hitto vie. Isoveljeni Nico tarttui minua letistä ja nykäisi nauraen. "Mitäs pinkkityttö? Tai siis tarkoitan, rasvaletti". Nico katosi pian omaan huoneeseesi. "Älä välitä tuosta, Irina.Tiedäthän millaisia 16-vuotiaat ovat, heh.. " äiti virnisti haukaten palasen voileivästään. Hymähdin ja hieroin väsyneitä silmiä. "Anna rahat, käyn ostaa sen Garnier.. mikä lie juttu, joka poistaa tummat silmänaluset.. ja voisin ostaa sen uusimman ripsarin.." jatkoin pian. "100 euroa kyllä riittää minunlaiselleni tytsylle", sanoin hymyillen. Äiti purskahti nauruun. "Hahaha! Ripsivärejä myydään alle kympillä ja se sinun "Garnier"-hommasi maksaa varmasti alle 10 euroa! Annan sinulle 20 euroa, jos sitäkään. Ja tyttö, tästä ei enää keskustella ", äiti hörppäsi kahviaan kiroileva siili -kupistaan. "Nosiishei mutsi, se ripsimiljonäärijuttu maksaa kuustoistajapuol euroo! Typerys!" kiljaisin. Katsoin pitkiä taivaallisia, valkoisella kynsilakalla lakattuja kynsiäni. Namm. "Höpöhöpö", äiti tokaisi ja nousi ylös. Hän laski kahvikupin tiskipöydälle ja katosi olohuoneeseen. Tuhahdin. "Hemmetin typerys!" kivahdin ja juoksin omaan huoneeseeni. Lukitsin oven huolella ja lysähdin kirjoituspöytäni ääreen. Avasin päiväkirjani. Lisäsin päiväyksen ja kellonajan ja aloin kirjoittamaan. "Rakas päiväkirja. Mulla menee tosi huonosti. Ei oo rahaa, ja mun poikaystävä petti mua.. tai siis petti tavallaan. Kuka voisi pettää munlaistani ihanaa tyttöä? Sepä se. Mutta nyt, mun on pakko saada jostain rahaa. Anteeks päiväkirja, mutta jos sä naurat mun kynän jäljille, niin
J
voin samantien heittää sut roskiin. Pärjään ilmankin ja en ti...." Kynänterä katkesi. Mitä hemmettiä!? Kynä lensi samantien seinää ja päiväkirja jäi auki pöydälleni. Keho täynnä vihaa hyppäsin lattialle ja hakkasin nyrkillä lattiaa. Perkele. "Mikä ihme meteli siellä on?" äiti huusi olohuoneesta. En vastannut.
P
äätin lähteä ulos. Istahdin sängylleni ja vedin päälleni räikeän pinkin samenttisen pitkähihaisen. Sitten vedin päälleni punaiset pillifarkut, jotka maksoivat minulle 70 euroa (tai siis äidille). Sitten istahdin meikkipöytäni ääreen ja aloin meikata. Sivelin ripsilleni Rimmelin uutta ripsiväriä ja laitoin räikeän punaista luomiväriä. Voi, mä olin aivan taivaallisen kaunis! Ravasin eteiseen, ja vedin valkoiset pitkävartiset korkkarit jalkaani. Nyt on aika mennä bilettää... ilman rahaa, tosin. Paukautin oven kiinni ja lähdin reippaasti takamus keikkuen kohti puistoa.
inne päästyäni istahdin suurta koivua vasten katselemaan sateista taivasta. Kiharaiset blondit hiukseni tanssahtelivat tuulen tahdissa. Suljin silmäni. Ajattelin sitä, kuinka Jere soitti vierelläni tämän puun juuressa kitaraa, lempikappalettani. Pieni kristallinkirkas kyynel vierähti poskelleni. Nyt itketti. Nukahdin, siis mä nukahdin tänne kylmään. Tunsin, kuinka tuuli hyväili vaaleita kasvojani. Ohuet huuleni olivat muuttuneet valkeaksi. Pääni painautui olkapäätäni vasten. Näin unta Londonista, Jeren uudesta tyttöystävästä. Kuvittelin, että London oli anoreetikko, tummatukkainen ja kaunis nainen. Kuusi vuotta minua vanhempi.. Hyi kamala. Siinä unessa mua kauniimpi nainen suuteli mun poikaystävää! Ei oo todellista. Samassa jokin tarrasi olkapäähäni. Kiljaisin. "Kuka sä oot? " kuulin jonkun sanovan. Räpyttelin silmiäni kuin perhosen siipiä, kunnes älysin katsoa, kuka minut herätti. Jokin vaaleatukkanen poika, jolla oli jäänsiniset silmät ja punaiset posket. Kohotin kulmiani väsyneenä. "Kuka SÄ ite oot?" kysyin. Tartuin pojan käteen kysymättä ja koitin vetää itseni ylös, mutta pian tajusin, että poika oli kevyt, ja kaatui minun päälleni. Punastuin. Poika satutti minua. Sen kylkiluut iskivät vatsaani.
S
13
"Mitä sä teit!?" poika ärähti ja kompuroi ylös puhdistaen resuisia farkkuja. "Anteeks vaa, mut oisit voinu auttaa mut ylös!" kivahdin ja irvistin kiusallisesti. Ois se tietty voinu tarttuu mun hentoon käteen, ja vetää mut ylös, mutta mä ksuna ja ihanana tein sen ihan itse! "Joopa joo. Mä oon Sampsa, moi vaa.. " vaaleatukkainen poika totes nostaen kättään. Hymähdin. "Ok. Mä oon Irina, 14vee. Entäs sä? Enks ookki upee, ku sotkin mun perseen näillä lehillä?" kiusoittelin. Sampsa naurahti. "Joo no mä oon vasta täyttäny 19.. ja käänny ympäri, niin nään.. " poika naurahti. Käännyin ympäri ja virnistin. "Kato ny!" Sampsa purskahti nauruun. "Mikä noin naurattaa?" kysyin kummastuneena. Poika ei vastannut. "Unohda. Missä asut?" hän kysyi kohottaen vasenta kulmaansa virnistäen. "Tuota katua pitkin noin 500metriä" sanoin ja osoitin tiettyä kohdetta. Sampsa nyökytti päätään vastaukseksi. "Lähtisitkö mun mukaan tonne yhteen kahvilaan?" Sampsa kysyi astuen askeleen lähemmäksi minua. Minua epäilytti. Sopersin: "Kiitos ei. Minulla on muita m-muita menoja.." Jätkähän oli minua 5 vuotta vanhempi ja vaikutti aika.. omituiselta tyypiltä. Olihan se söpö, en minä sitä sano. "Ootko nyt ihan varma? Siellä esiintyy jokin melko kuuluisa bändi illalla.. muistaakseni kello 23.20" Sampsa sanoi. Hän ei enää hymyillyt. Toi jätkä halus mut varmaan pakolla sinne kattoon jotai ihme bändii.. Haroin upeita silkkisiä ja kiharaisia hiuksiani. Suljin hetkeksi silmäni. "Joo oon ihan varma, mun mutsi ja isoveli oottaa mua himassa. En oo tulossa!" kivahdin puristaen kädet nyrkkiin. Sampsa naurahti. Jätkä lähti kävelee mua kohti tutkivasti. Peräännyin, mutta kompastuin korkkareillani koivun juureen. Ynähdin. Blondit hiukseni lennähtivät vihreitten silmieni eteen. Toivoin kerrankin, että isoveljeni olisi täällä, pelastamassa mut. Jerestä ei varmaan olisi ollut yhtään hyötyä. Sampsan kylmä käsi tarttui ranteeseeni ja veti mut ylös. "Tuutko, vai et?" hän kysyi vihaisena. Sydämeni hakkasi satatuhatta kertaa minuutissa. Kylkeni kohoilivat hengitykseni tahtiin, kiivaasti ja epätasaisesti. Kiljuin apua. Mun onnekseni lähettyvillä oli poliisiasema, josta alkoi kuulua murinaa ja koirien vihaista haukuntaa. Sampsa ei irroittanut otettaan, vaan kiristi sitä
entistä enemmän. "Apua!" kiljuin itku kurkussa. Tuuli leikitteli mun blondei ihanii hiuksii. Sampsa lähti vetään mua kohti pientä resuista hylättyä taloa. Tuollako se muka asu? Huh huh. "Päästä irti, senkin kusipää! Rotta! Kuulitko!?" huusin täyttä kurkkua. Potkaisin poikaa kylkeen. Sampsa ynähti ja vetäisi mut nurin maahan. Se kaivoi taskustaan puukon, puukon jonka se asetti mun kurkkua vasten. "Nyt, turpa kiinni.." Sampsa sanoi imaisten huuliaan. En saanut kunnolla henkeä...
P
ian kuului nopeita askelia ja läähätyksiä. Kuului Sampsan avun huuto. Kuului mun tasainen hellyttävä pehmoinen hengitys. Olin pyörtyny. Pian joku miesääni sanoi: "Puukko tänne." Äänet kaikuivat päässäni. Kurkkuuni sattui. Tunsin, kuinka minut nostettiin jonnekin, ihan kuin sänkyyn. Sen jälkein kuului vain .. "piipaapiipaa". Pyörin paikallani. Kaikki tapahtumat näkyivät mielessäni pätkittäin. Se, kun Sampsa asetti puukon mun kaulalle. Se, kuinka mä nakkasin mun uuden puhelimeni seinään. Se, kuinka suutuin äidille.. kaikki..
'O
letko hereillä, systeri?" kuului Nicon ääni. Aukaisin säikähtyneenä vihreät simmuni. En vastannut, vaan tarkkailin ihmisiä, jotka olivat ympärilläni. Kosketin kaulaani. Siinä oli joku harso. "Miten mä tänne jouduin?" kysyin kummissani. Heiluttelin varpaitani. "Joku koira löysi sinut sieltä puistosta, Irina. Se oli luultavasti poliisiasemalta. Poliisit meni hakemaan karannutta koiraa, kunnes ne löysi sinut tajuttomana maasta, paksu ja pitkä viiltohaava kurkussasi. Poliisi pidätty sen pojan ja kutsuivat meidät tänne sairalaan" äiti selitti ja laski kätensä polvelleni. Nyökkäsin. Se teki kipeää. " Missä Sampsa on?" kysyin imaisten huuliani. "Ai se jätkä vai? Se istuu putkassa, iha oikee sille idiootille!" Nico kommentoi. En vastannut mitään. Huokaus. "Antakaa peili jostai.." sopersin. Äiti ojensi minulle oman taskupeilinsä. Apua! Meikkini oli levinnyt ja naarmuja oli mun naamassa! "EI!" kiljaisin ja hyppäsin istualteen. "Mun kaunis ihana naama! Mitä sille on käyny!?"! Ärähdin, koskettaen poskeani. "Ihan rauhassa, tyttöseni. Ne lähtee kyllä pois.. Siis nuo arvet", äiti hy-
14
myili. Jaa, minulla ei ole väliä milloin ne lähtee pois, vaan niiden täytyy kadota nyt heti, välittömästi! Hermot menee jo.. ului viikko ennen kuin pääsin kotiin. Haava tikattiin umpeen. Istuin sinä päivänä koko ajan omassa huoneessani kuunnellen Lady GaGan Alejandroa. Mun elämä oli valitettavasti perseestä.. ja missä mun tupakat oli? Ainii, äiti heitti ne roskii, samoin mun sätkäkoneen. Äiti koputti oveeni ja sanoi: "Saanko tulla sisään?" "Joo", vastasin sammuttaen levysoittimeni. Ovi aukesi ja sulkeutui samantien. Äiti istahti vierelleni. "Nico puhui, että hän haluaisi viedä sinut ratsastamaan, tuonne yksityiselle tallille. Ne kaikki ovat sen Titan hevosia", äiti sanoi, hymyillen. "Mutta enhän mä oo koskaan istunutkaan hevosen selässä.. " totesin. Noh, ei voi mitään. "Titan mies on ammatiltaan ratsastuksen opettaja, hän auttaa. Menisit nyt, mielesi varmasti kirkastuisi", äiti sanoi. "No hyvä on", sanoin ja kiedoin käteni äidin ympärilleni. "Oot tosi tärkee, vaik mä oon omasta mielestä tärkeempi.. " hymyilin. Pian myönsin itselleni, että olin itserakas. Juoksin Nicon tykö olohuoneeseen ja hyppäsin tuon kaulaan. "Lähetään!" kiljaisin onnesta sekaisin. "Joojoo, rauhotu jo", Nico sanoi. ahenkymmenen minuutin kuluttua oltiin tallilla. Titan mies, Sami, tuli tervejhtimään meitä. "Ai terve. Ratsastamaanko tulossa? " hän kysyi. Titta talutti suuren lämminverihevosen vierelleni. Upea ruunikko. "En ole ikinä ratsastanut.. " sopersin nolostuneena. "Ei haittaa, me neuvotaan. Ja Umbrella on oikein mukava ratsastettava, se vaatii vain hevosrakkaan ratsastajan, mustatukkainen Titta hymyili. "Nosta jalka jalustimelle ja ponnista itsesi selkään", Sami kommentoi sivusta samalla, kun jutteli Nicon kanssa. "Mikä on jalustin?" kysyin kummastuneena. Titta naurahti ja tarttui hopeiseen jalustimeen, joka roikkui kiinni satulassa. Nyökkäsin. Nostin saappaani siihen ja ponnistin selkään. "Oops!" Titta sanoi ja käski minun laskeutua alas satulasta. "Jos nouset oikealla jalalla, menet
K
väärin päin satulaan, ja niinhän me emme ratsasta", Titta virnisti. Punastuin. Huh, eihän munlaiseni posliininukke voinut tietää kaikenmaailman asioita.
V
ihdoin istuin selässä. Tartuin ohjiin ja vedin niitä itseeni päin. Tumman ruunikko, mustaharjainen Umbrella, nykäisi päätään maistellen kuolaimia.Titta neuvoi, miten pitäisin ohjista kiinni. Olin tehnyt työtä käskettyä ja nyt istuinkin jo tyytyväisenä satulalla. "Talutan muutaman kierroksen kentällä, sitten voit kokeilla ihan yksin", Titta sanoi ja lähti taluttamaan tammaa kohti kenttää. Huomasin, että kentällä oli jotain esteitä. Hui, ainakin metrin korkeita. Katseeni siirtyi kynsiini. Ajattelin: "hyi soikoon, mun kynnet on iha liassa!" Mut en antanu sen kuitenkaan häiritä. Titta ravasi hevonen perässään kentällä. "Mä tipun hei! Mä pompin täs satulals ku joku räsynukke, iik!" kiljaisin. Titta naurahti. "Yritä mukautua askeliin. Nosta joka toisella askeleella takamus irti satulasta", Titta irroitti otteen suitsista ja siirtyi sivulle. Mä ratsastin siis nyt ihan itse! Tein niin kuin Titta pyysi. Keskiikäinen nainen sanoi laidalta "yks kaks yks kaks". Tämähän onnistui.
K
E
nää en miettinyt poikia enkä itseäni. Elämässäni oli nyt yksi uusi ihana asia, Umbrella. Ihana lämminveritamma, tumman ruunikko sellainen. Olen käynyt tallilla säännöllisesti nyt kaksi vuotta. Äiti oli iloinen uudesta harrastuksestani, ja hommasi minulle kypärän, ratsastushousut ja saappaat, kaikki tarpeelliset. Sain kokeilla myös esteitä, mutta mursin toisen käteni siinä samassa. Hyvä minä. En voinut ratsastaa pitkään aikaan, mutta hoidin kuitenkin Umbrellaa tyytyväisin mielin. En vieläkään tiedä, miten yhtäkkiä innostuin hevosista niin paljon. Se oli kyllä ihanaa. Titta tarjosi minulle palkkaa 45 euroa viikossa, mutten ottanut. Tiesin, että raha ei tee onnelliseksi, vaan se, että nautin tästä mitä teen. n kaivannut enää Jereä. Rakastin Umbrellaa, Nicoa ja äitiäni. Elämäni oli nyt pelkkää ruusuilla tanssimista. Kiitos teidän, Titta, Nico ja Umbrella!
E
KLIKKAA KESKUSTELEMAAN 11/10 NOVELLEISTA:
http://p1.foorumi.info/sinamina/index.php
15
V
Novellikilpailuun: www.jcotton.com/sinamina/novellikilpailu.html
iime vuoden lopulla SinäMinässä oli novellikilpailu, johon tuli runsaasti mahtavia novelleja. Näitä novelleja on julkaistu tänä vuonna ja tullaan jatkossakin julkaisemaan, mutta nyt on taas aika ottaa kynät esiin ja kirjoittaa uusia novelleja! SinäMinän toimitus heittää lisähaasteen: kuvita kirjoittamasi novelli piirustuksillasi tai valokuvilla. Toki saat lähettää pelkän kirjoituksenkin!
Otsikkoja: * Kesäunelmia * Aurinkoni * Pelasta maailma * Syksyn sateissa * Lemmikkini * Sisko tahtoisin jäädä * Joulun taikaa * Koulukiusaajan tunnustus * Niin yksin ystävien keskellä * Joka päivä on yhtä tuskaa * Rakas päiväkirja...
Voit keksiä otsikon itse tai käyttää annettuja otsikoita. Novellin tulee olla vähintään yhden sivun mittainen (merkkejä vähintään 3 000), mutta ylärajaa pituudelle ei ole ole. Myös jatkikset ovat tervetulleita! Lähetä novellisi (doc-muodossa!!!!) ja piirustukset / kuvat (jpg/jpeg-muodossa) liitetiedostona sähköpostitse osoitteeseen: sinamina@jcotton.com Laita novellisi yhteyteen NIMESI, OSOITTEESI, IKÄSI ja MAHDOLLINEN NIMIMERKKISI. Ilmoita myös, haluatko novellin julkaistavan omalla nimelläsi vai nimimerkilläsi. Kilpailu päättyy 31.10.2010! Voittajanovellit julkaistaan SinäMinän numerossa 12/10. Novellikilpailuun osallistuneita kirjoituksia julkaistaan tulevissa SinäMinä-lehdissä sekä muussa MM-Kustannuksen tuotannossa.
Kirjoita viestin alkuun 5E SM 8 ja yhteystietosi. Lähetä sen jälkeen viestisi numeroon 16303. Esimerkkiviesti: 5E SM 8 Sanna Susi Kotatie 5 90100 Oulu
Jos haluat tilata lehden 5, 6 tai 7 (etkä lehteä 8), kirjoita viestin alkuun 5E SM ja haluamasi lehden numero, esim 5E SM 5 jne... (www.sinamina.fi sivuilta voit käydä tsekkaamassa mitä lehti sisältää) Tilauksen hinta on 5 ja se veloitetaan matkapuhelinlaskusi yhteydessä. Lehti tulee postissa parin päivän päästä tilauksesta. HUOM! Jos haluat useamman jo ilmestyneen lehden, etkä vain yhtä niin voimme tehdä sinulle haluamistasi lehdistä halvan lukupaketin. esim. 3 lehteä 12, 4 lehteä 15, 5 lehteä 17,5. Käy katsomassa lehtiä osoitteessa www.sinamina.fi ja soita sitten 044-5350360
18
Teksti: Laura Jokikokko, kuvat: Shutterstock
20
KLIKKAA KESKUSTELEMAAN MUSTASUKKAISUUDESTA: http://p1.foorumi.info/sinamina/index.php
KESKUSTELE TÄSTÄ JUTUSTA:
http://p1.foorumi.info/sinamina/index.php
21
SinäMinähän on täynnä erilaisia logoja. Nyt voit osallistua niiden tekemiseen jos tykkäät piirtää. Voit esimerkiksi suunnitella uuden horoskooppimerkin, Isosisko-palstan logon tai vaikka uuden enkelin etsi enkeli kilpailuun. Logoja voi suunnitella useampiakin eli ei muuta kuin kynät ja kumit esiin!!! Logon voi lähettää paperille piirrettynä tai vaikka sähköpostilla (sinamina@jcotton.com) Kaikki logot, mitkä otetaan käyttöön palkitaan ylläripalkinnoilla, eli muistathan laittaa täydelliset yhteystietosi kuvan yhteyteen minne voimme palkinnon lähettää. Voit aloittaa vaikka siitä, että keksit omalle horoskooppimerkillesi uuden merkin jos haluat. SÄÄNNÖT: Ei ole! :) Nimimerkki -Chung Hwa sai tehtyä hienon ravun, joka otetaan käyttöön! Hienosti on jälleen tullut logoja vaikka digilehdeksi siirryttiinkin, ei muuta kuin lisää hienoja tuotoksi niin saadaan lukijoiden kuvilla tehtyä kaikki logot!!!
Etkö millään keksi mitä sanoisit hänelle? Tekisi mieli sanoa hänelle että tykkäät, mutta miten sen sanoisi ettei se kuulosta hölmöltä?
Tilaa rakkausviesti, jonka voit lähettää eteenpäin tärkeälle henkilölle. Tilaa rakkausviesti joko omalla tai hänen tähtimerkillään
Jos haluat viestin, jonka voit lähettää ihastuksellesi, näppäile puhelimeen seuraavasti:SM VIESTI ja tähtimerkkisi tai hänen tähtimerkkinsä, esim SM VIESTI RAPU Lähetä viesti numeroon 173664 Jos haluat tietää, mitä ihastuksesi tällä hetkellä sinusta ajattelee, toimi seuraavasti: Näppäile SM RAKAS ja tähtimerkkisi, esim. SM RAKAS OINAS ja lähetä viesti numeroon 173664 Viestin hinta on 0,95 . Palvelu toimii liittymissä, jotka sallivat maksulliset palvelut ja joissa niiden käyttöä ei ole estetty. Uudet viestit jokaiselle tähtimerkille aina jokaisen kuukauden 15. päivä. Jos haluat viestin, jonka voit lähettä omalle rakkaallesi, näppäile puhelimeesi viestiksi: SM SYDÄN ja joko sinun tai hänen tähtimerkki, esim SM SYDÄN KALAT Lähetä viesti numeroon 173664 Viestin hinta on 0,95 . Palvelu toimii liittymissä, jotka sallivat maksulliset palvelut ja joissa niiden käyttöä ei ole estetty. Uudet viestit jokaiselle tähtimerkille aina jokaisen kuukauden 15. päivä.
22
www.jcotton.com/sinamina/isosisko.html
nälkääsi. Huomaat melko pian, että karkin himo vähentyy. Liikunnan lisääminen on hieno asia, mutta valitettavan monelle se jää pelkäksi aikomukseksi. Tärkeintä olisi löytää itselle sopiva ja mieleinen laji. Toiselle se voi olla ohjattu jumppa, toiselle pitkä kävelylenkki, kolmannelle uinti jne. Jokaisena päivänä ei tarvitse harrastaa liikuntaa, mutta on hyvä kulkea matkat kävellen tai pyörällä autokyydin sijasta. Näin saat hyötyliikuntaa ja nautit raikkaasta ulkoilmasta. Viiltely tarkoittaa itsensä satuttamista jollakin terävällä esineellä (esim. puukolla, neulalla). Viiltelyllä haetaan helpotusta pahaan oloon ja ahdistukseen, mutta todellisuudessa viiltely pahentaa oloa, koska siihen liittyy syyllisyyttä ja pakoilua. Viiltely jättää myös rumat jäljet kehoon Moi!Kiitti täst ihanast palstasta! Oonx läski? Oon 10-vuotias, 37 kg 143 cm. Mua on vaivannu tää asia tosi kauan. Kaikki (kaverit,siskot,vanhemmat jopa koulun terkkari!) on sanonu, et oon hoikka, mut en vaan usko. Harrastan balettia ja alotan ehkä jalkapallon. Mun reidet ja perse höllyy ja löllyy aina, kun juoksen. Mä oon meidän luokan 4 nopein tytöistä juokseen. Pliis vastaa!!! - llläski Olet hoikka, joten usko siihen, mitä sinulle sanotaan ja mitä puntari kertoo. Olet vielä sen verran nuorikin, että kehosi tulee muuttumaan vielä. On hyvä, että harrastat liikuntaa. Se auttaa jatkossakin pitämään painon kurissa. Moi! Minulla on paljon kysymyksiä, jotka askaruttavat minua. Olisi kivaa, jos tähän saisin vastaukset. Olen 12-vuotias ja 158 cm pitkä ja painan 56 kg. Olenko normaali? Minua askaruttaa, kun näytän läskiltä, mutta kaverit sanovat minua normaaliksi. Kun laitan vaatteet päälle, näytän läskiltä. Minulla ei ole minkäänlaista omaa tyyliä. Tykkään väreistä, mutta ne eivät sovi minulle. Säärissäni on karvoja ja haluaisin leikata niitä, mutta äitini ei anna. :( Minulla on mielestäni läskit sääret. Äitin mielestä ne ovat normaalit. Haluisin kiinteyttää niitä. Olen yrittänyt lenkkeillä, mutta se aina unohtuu... Käyn koirani kanssa lenkillä. Äiti ei laita ikinä mitään salaattia ruokiin tai mitään. Koulussa ei maistu ruoka... Juuri kun minulla on kova nälkä, silloin on pahaa ruokaa. Joudun ottamaan näkkäriä ruuaksi koulussa. Minulla ei ole poikaystävää, mutta haluisin sellaisen. Olen tehnyt itsetyydytystä. Onko se hyvä tapa vai saisiko sitä tehdä??? Kun tekee itse tyydytystä, pitääkö siinä työntää emättimeen vai kosketella vain itseään? Osaako kaikki ihmiset suudella? Onko se nolo, jos nukun unikaverin kanssa? Oisi kiva, jos vastaisit näihin. - kysyjä-tyttö Olet normaalikokoinen. Monet aivan normaalipainoiset naiset ja tytöt kokevat olevansa lihavia, koska nykyajan naisihanne on langanlaiha malli. Juuri sinun iässäsi kehossa alkaa tapahtua tai on jo tapahtunut suuria muutoksia ja ne voivat olla esteensä itsensä hyväksymiselle. Anna itsellesi aikaa tottua muutoksiin. Oman tyylin löytäminen voi viedä vuosia, mutta voithan kokeilla erilaisia "tyylejä" ja miettiä, missä viihtyisit. Jos pidät väreistä, niin käytä niitä rohkeasti! Harvalle sopii mustakaan kovin hyvin, mutta silti sitä käytetään paljon. Säärikarvojen ajeleminen on tavallista. Kannattaa jutella asiasta vielä äidin kanssa ja pyytää häneltä neuvoja siihen. Voisit yrittää jutella äitisi kanssa myös ruoasta: voisitteko kokeilla jotain kasvisruokia tai salaatteja ja voisitko sinä kenties osallistua ruoan valmistukseen. Kannattaa opetella syömään kaikenlaisia ruokia ja jos koulussa ei olekaan aina niin hyvää ruokaa, niin ruokaahan voi ottaa vähän vähemmän. Varmasti löydät itsellesi poikaystävän. Olet vielä niin nuori, ettei sinulla ole mitään kiirettä seurustelusuhteeseen. Itsetyydytys on ihan sallittua ja se on turvallista. Ei ole olemassa mitään sääntöjä, miten itsetyydytystä tulee tehdä kokeilemalla opit, mistä itse pidät. Uskon, että kaikki ihmiset osaavat suudella. Kukin omalla tavallaan. Ei ole noloa nukkua unikaverin kanssa. ; ) Jos ilmoitat pituutesi ja painosi oikein, niin olet todella laiha. Sinulla ei voi mitenkään olla isot reidet. Saisit painaa monta monituista kiloa enemmän ja siltikin olisit hoikka. Olet varmaan vielä murrosiässä ja silloin on tavallista, että itku on herkässä. Ja jotkut ihmiset ovat vain herkempiä kuin toiset. Tiedäthän, että kiusaajat ovat lapsellisia ja pakenevat kiusaamisellaan omia ongelmiaan. Älä ota heidän sanomisiaan kuuleviin korviisi. Yritä olla kaikin tavoin välittämättä heistä. Varmastikin vaikeaa, mutta ehkä he kyllästyvät kiusaamaan sinua, jos et välitä heidän kiusanteostaan.
Viiltelystä eroon
Olenko läski?
Oon viillelly jo pitkää.. =S Enkä pääse siit mitenkää eroo, vaikka oon yrittäny. Help me =( - joo_okei Jo se, että haluat päästä viiltelystä eroon, on hyvä merkki ja alku parantumiselle. Kehottaisin sinua olemaan rohkea ja kertomaan viiltelystä vaikka terveydenhoitajalle. Hän voisi auttaa sinua pääsemään touhusta eroon. Jos et ole vielä valmis hakemaan apua muilta, niin kokeile tehdä jotain aivan muuta, kun halu viillellä ilmaantuu seuraavan kerran. Laita vaikka musiikki kovalle ja hypi ja pompi sen mukana, lue kirjaa, kirjoita päiväkirjaan, piirrä jotain, ihan mitä tahansa, jotta unohdat halun viillellä. Tietystikään ei ole helppo päästä viiltelystä eroon, mutta yritä. Se kannattaa varmasti. Voimia!
Mistä töitä tai tekemistä?
Paljon asioita
Paljon kysymyksiä
No mulla ois montaki kysymystä. 1. Ensin se peruskysymys, oonko ok, jos oon 164/58? 2. Itken itteni joka ilta unee =( mikä auttais? 3. Mulla on ollu semmosta, että näyttää siltä, että maailma laineilis, ja sitä tulee joka päivä =S Mistäs se vois johtuu? 4. Aloin vähän vajaa viikko sitte seurustella yhen pojan kanssa, joka on puhelimessa ja viesteissä tosi ihana ja tollee, mut en tiiä kannattaisko mun vaa pistää poikki, koska jotenki tuntuu, ettei meijän jutusta kuitenkaa tulis yhtää mitää.. Kiitti miljoonasti, jos vastaat (= -blaah 1. Olet mitoiltasi sopiva. 2. Et kerro ollenkaan, minkä vuoksi itket. Välillä elämässä on kausia, jolloin kaikki asiat tuntuvat raskailta ja vaikeilta. Itku on herkässä. Eikä siihen aina edes ole syytä. Mutta ei itkussa ole mitään pahaa. Uskoisin, että jossain vaiheessa huomaat, ettei kaikki olekaan niin synkkää ja mielesi paranee. 3. Tähän kysymykseen en kyllä osaa vastata. Tulee vain mieleen, että onko näkösi heikentynyt ja voisiko "laineilu" johtua siitä... Jos tämä jatkuu, niin kannattaa varmaan varata aika lääkärille. 4. Koskaan ei voi tietää etukäteen, toimiiko seurustelusuhde ja kuinka kauan se kestää. Mutta jos viihdyt pojan seurassa ja olosi on hyvä, niin katso rohkeasti, mitä elämä tuo tullessaan. Jos juttu ei toimi, niin koet pettymyksen, mutta varmasti pääset siitä yli ja olet taas vahvempi. Ja jos juttu toimii, niin sehän on vain mukavaa!
Olen 23-vuotias kuntoutustuella oleva tyttö Rovaniemeltä. Olen säännöllisesti käynyt työvoimatoimistossa, mutta saanut kuulla, ettei he tarjoa kuntoutustuella olevalle töitä. Olen hakenut aikuispuolen ammattikouluun, mutta sain kuulla, että vaativat entuudestaan koulutuksen ja nuorten puolelle en hakenut siksi.Olen hakenut romotkelle, mutta saanut kuulla, että sinne vaaditaan lääkärin lähete, mitä lääkäri ei meinannut tehdä. Olen aktiivisesti hakenut töitä, mutta jokaisesta sanottiin, etteivät ota nytten. Mitä vaihtoehtoja minulla enää on jäljellä päivän tekemiseksi? - ninde87 Oletpas kinkkisessä tilanteessa. Nykyään on todella vaikeaa löytäää töitä eikä kaikille halukkaille riitä opiskelupaikkojakaan. Yritä jaksaa olla aktiivinen jatkossakin. Jos ymmärsin oikein, niin haluaisit jotain järkevää tekemistä päiviisi. Oletko miettinyt vapaaehtoistyötä? Monella paikkakunnalla, hyvin monenlaisisissa paikoissa voi tehdä vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoinen voi toimia vaikka vanhusten ystävänä ja ulkoiluttajana, osallistua erilaisten tapahtumien järjestämiseen, vaikka mitä. Jos tällainen työ kiinnostaa, niin otapa selvää, missä voisit olla avuksi!
Painosta ja kuukautisista
Kiusattu, herkkä tyttö
Heihh! Mä oon jo kauan miettiny, et oonko ok, ku monet huomauttelee siitä, et mulla on isot reidet.. oon 15 vuotta, 172cm/48kg. Sit onko normaalii, ku oon tosi herkkä, itken ihan pienistäki asioista esim. jos vastaan väärin tunnilla.. mua on kiusattu sen takii, ku oon niin herkkä ja itken usein. Mua kiusataan pukeutumisesta ja siitä, ku en käytä korviksia, syy on se, että en voi ottaa reikiä, ku ne tulehtuis nii helposti... Vastaa pliiis..se ois tosi tärkeetä mulle. _amberr
Moiu, haluaisin tietää olenko normaal, ku olen 54/156? Terveydenhoitajani sanoi, että olen siinä rajalla, että jos lihon niin sitten olen ylipanoinen. Ja sitten vielä, kun olen 11 ja mulla alko menkat, nii voisitko kertoa tarkemmin, mitkä ne ovat. Tiedän kyllä vähän, mutta en ihan tarkkaan. - Läski 99 Kannattaa tosiaan vähän tarkkailla painoa, mutta toisaalta olet vielä kasvuisässä ja saatat venähtää pituutta. Et ole ylipainoinen, vaan painosi on normaalin rajoissa. Lyhyesti kuukautisista: kuukautiset ovat hedelmällisyyden merkki, on mahdollista tulla raskaaksi. Kuukautiset ovat aivan luonnollinen osa naiseksi kasvamisessa. Noin neljän viikon välein horminit kypsyttävät munasolun munasarjassa ja kypsyttyään munasolu irtoaa munasarjasta (tätä tapahtumaa kutsutaan ovulaatioksi). Mikäli munasolu ei hedelmöity, sen on poistuttava kohdusta ja noin kahden viikon päästä ovulaatiosta kohdun limakalvot irtoavat ja kuukautiset alkavat. Kuukautisissa veri valuu emättimen läpi kuljettaen mukanaan kohdun vanhan limakalvon. Kuukautiset kestävät yleensä 3-7 vuorokautta. Kuukautiskierron pituus on noin 28 vuorokautta. Tämä tarkoittaa sitä, että seuraavat kuukautiset alkavat noin 28 vuorokauden kuluttua edellisten kuukautisten ensimmäisestä vuotopäivästä laskien. Kannattaa merkitä kalenteriin kuukautisten alkamispäivä ja seurata, mikä on oma kierto. Kun oman kierron tuntee, niin kuukautiset pääsevät harvemmin "yllättämään". Kuukautiset päättyvät vaihdevuosiin 45-55 vuoden iässä
26
Askarruttaako jokin asia mieltäsi, eikä ole ketään keneltä kysyä? Isosisko vastaa sinulle. Lähetä lyhyt ja selkeä kysymyksesi, jossa kerrot ikäsi ja ongelman sekä nimimerkkisi sinaminan webbisivujen kautta: www.sinamina.fi/isosisko.html, sähköpostilla: sinamina@jcotton. com tai postiosoitteella Sinäminä, Isosisko Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu. Kysymyksiin vastataan lehden Isosisko-palstalla. Toimitus voi tarvittaessa lyhentää kysymyksiä tai muuttaa muuttaa niiden sanamuotoa www.jcotton.com/sinamina/isosisko.html
www.jcotton.com/sinamina/kundi.html
Moro -Spider! Tulipa siinä kysymyksiä, taidanpa jäädä ylitöihin :) vastaukset parhaani mukaan: 1. Ei naura, just tehtiin juttu tähän lehteen tytöille suunnatuista peleistä, ennen varmaan nauroikin, mutta en kyllä usko että nykyään nauretaan. Veikkaan, että tykkäävät vaan. 2. Tuo 13-16 haarukka on mun mielestä tuossa iässä aika suuri, sillä jotkut pojat kypsyy niin myöhään. Kyllä yläaste ikäiset pojat katselee jo muutakin kuin silmiin. 3. Itse hymyilin leveästi vain semmoisille tytöille tuon ikäisenä joista tykkäsin, muille en uskaltanut :) 4. Ei sussa oo mitään vikana, vaan niissä ukoissa luultavasti on. Onko sun pukeutumisessa tai meikkaamisessa jotain sellaista, joka saa sut näyttämään vanhemmalta? Kysy vaikka kaveriltas sun ulkonäköä. 5. Kyllä niiden pitäis jo ysillä alkaa tajuta kun pitäis saada hyvä päästötodistuskin, ettei tällä esittämisellä mitään voita. Osa tajus ainakin mun aikana lopettaa just ysiluokan aikaan tuon vouhottamisen. 6. Heh! Sitähän ne just tekee, mutta osa juttelee myös teistä tytöistä. Ei ne oo niin hönttejä miltä ne näyttää. Kyllä osa niistä tekee myös ihan normaaleita juttuja, muttei ne niitä teille tai kavereille näytä.
Jäätä!
Hei! Kaveripiiriini kuuluu poika, jonka kanssa olen hyvissä väleissä. Olemme kavereita, mutta silti välillämme on pientä jäätä mitä muiden kanssa ei ole ollenkaan. Miten saisin tutustuttua poikaan paremmin? Hän ei ole tietokoneella paljon ollenkaan, joten sen kautta ei ainakaan onnistu. - jääprinssi Moi! En nyt tiedä onko kyse ihastumisesta vai pelkästään kaverista? Mutta onhan noita muitakin keinoja. Ota selvää mitä se harrastaa ja menet sinne miettien jonkun tekosyyn miksi olet siellä ja tapaat sen siellä "vahingossa". Vanha kunnon etanapostikirje on kans hyvä jos olet siihen ihastunut. Otat kavereilta muutenkin selvää enemmän siitä pojasta ja aina sieltä löytyy jotakin joka kiinnostaa myös sua ja josta osaat jutella sen kanssa, niin siitä on helpompi aina aloittaa. Salapoliisityötä.
Moii, ensinnäkin tahon sanoa, et tää palsta on aivan ihana ja toiseks tää koko lehtikin on ihan sairaan hyvä. Sitten asiaan. Mä harrastan yhtä tanssia ja siel on opena ihan sairaan söpö ope. Oon yrittänyt vihjailla, mut ku sanon et `Nyt mä teen sen´ niinmä en kummiskaan uskalla. Ja sit se ope on muuteskin jotain 28 ja mä 12. Miten mä voisin vihjailla sille et oon ihastunut siihen, mitä kirjoittelisin sille meseen. Auta pliis :( -(Ihastunut) Moi -Ihastunut! Kiitoksia kovasti kehuista, mutta sitten pitää sanoa suoraan, että tuo ei nyt vaan onnistu ja sun täytyy se unohtaa tuossa mielessä sillä teillä on ikäeroa noin paljon ja sinä olet vielä alaikäinen. Aina saa olla ihastunut vaikka mihin, mutta en suosittele ottamaan yhteyttä tuossa mielessä, sillä se tuo teille molemmille luultavasti vain ongelmia. Asia on nyt niin, että ongelmani on tavallaan naapurini. Naapurini on minua 3 vuotta vanhempi ja hän on pakkomielteeni. Kyylään häntä aina kun voin ja olen jo hieman alkanut pitämään hänestä, vaikken edes tunne koko tyyppiä. Tahtoisin, että hän tulisi juttelemaan minulle, mutta en usko, että hän edes enää muistaa minua, emme ole tunteneet moneen vuoteen. En itse uskalla mennä sanomaan hänelle mitään, en todellakaan, enkä ymmärrä, miksi edes kirjoitin, koska en voi tehdä mitään. Ellet keksi jotain keinoa. Kiitos, jos edes yrittäisit keksiä jotain. Incetricsst No terve! Onpa jännä ongelma, mutta mielenkiintoinen. En tiedä saisiko tätä mennä tekemään, mutta ehdotan sitä kuitenkin. Jos asut yksin, niin sujautappa sen postilaatikkoon sulle tullut kirje, joka ei ole sulle niin merkityksellinen, mutta jonka se sulle tulee luultavasti sitten tuomaan ja jutteleen. Vaarana tuossa on tietenkin, että sekin vaan sujauttaa sen sun postilaatikkoon eikä tuu jutteleen . Tämän voi tehdä vaan kerran, sillä muuten se menee jo häirinnäksi. Onnea yrityksille! Moi! Oon miettiny, että jos 12v tyttö kävelee 13-15 vuotiatten poikien edestä, mille he voisivat tirskua? Olen miettinyt tätä, sillä minulla on tällainen ongelma. Olen aika läski, mutten niin, että se olisi hauskannäköistä. Saattavatko pojat virnuilla liian isoille tisseille/takapuolelle yms.? Pojat saattaa tirskua tuossa iässä ihan joka asialle, millä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä. Noita tirskumisia ei kannata ottaa mitenkään tosissaan eikä jäädä miettimään. Muistan kerran kun nauroimme kaveriporukassa yhden tytön punaisille kumppareille ja itse olin mukana nauramassa, vaikkei ne mua mitenkään oikeasti naurattanut sillä itselläni oli sukat märkänä lenkkareissa. Muista se vanha sananalasku, että joukossa tyhmyys tiivistyy. Ei ne tirsku jos ne yksin siinä seisoo. Tykkäävätkö pojat vahvoista meikeistä vai luonnollisista? Tokiogaga Tuo on mun mielestä semmoinen juttu, että itse tykkään aina siitä mikä niille kasvoille sopii. Eli jos sulla on luonnonkauniit kasvot, niin turha niihin on hirveesti meikkejä laittaa. Toisten kasvoihin sopii sitten vahvempi meikki, enkä tarkoita sitä, että hän olisi ruma vaan kasvonpiirteet ovat sellaiset, että joitakin kohtia on hyvä korostaa. Makuasia.
Nyt mä teen sen!
Naapuri kohteena
Mistä poikakaveri?
Minkälaisista tytöistä pojat tykkää?
Minua askarruuttaa se. Tykkäävätkö he hoikista vai vähän pulskemmista? Olen sellainen sopivan kokoinen, en läski, mut en laihakaan. Pidän meijän luokkalaisesta pojasta, mutta se ei luultavasti pidä minusta. Hän on urheilija, hän harrastaa jääkiekkoa. Minä en harrasta minkäänlaista urheilua, mutta olen normaali, jalkani ovat vain vähän pyöreähköt. Olisiko minulla mahdollisuutta saada laiha poikaystävä, jos itse olen vähän pyöreämpi kuin hän? pasminagirl Pojat tykkää oikeasti kaikenlaisista tytöistä, mutta nuorempana monesti niiden kaverit päättää mistä sun oikeasti pitäis tykätä, eli ne ei välttämättä uskalla edes tutustua sellaiseen tyttöön josta itse pitäisivät kiusaamisen pelossa. Kun ne pojat kasvaa ja niille ei ole enään ne kaverit niin tärkeitä niin ne uskaltaa tykätä kenestä ne haluaa. Elikkä voi olla, että tuo jääkiekkoilija susta saattaa tykätäkin, muttei sitä uskalla tunnustaa. Varmasti sulla on mahdollisuus saada laiha poikaystävä :)
Olen 23-vuotias tyttö Rovaniemeltä. Tahtoisin tietää, mistä minun olisi parasta lähteä etsimään itselle sopivaa poikakaveria. - nintsu87 Terve -nintsu87! Mulla tuli mieleen, että jos ei jaksa etsiä sieltä diskoista, mistä yleensä haetaan ja josta löytyy ne kaikki törpöt, niin mitä sinä harrastat tai mistä tykkäät, sillä kaikenlaisia fani-/harrastus -sivuja löytyy netistä ja sitä kautta vois löytyä samasta aiheesta kiinnostuneita ihmisiä. Rovaniemestä tuli mieleen, missä olen itsekin useasti käynyt, että jos harrastat laskettelua, niin hiihtohissi on loistava tutustumispaikka uusiin ihmisiin, änkeät samaan hissiin vaan ja siitäpä ei pääsekään luistamaan vähään aikaan mihinkään. Ne laskettelukeskukset on aina täynnä komeita poikia :) Moikka! Ja kiitos jo etukäteen vastauksesta! Olen kusessa yhteen meijjän harrastuksessa olevaan kundiin, joka on muo 2wee vanhempi. Se on pitäny välil kaikenlaist silmäpelii meijän välil, mut tekee samoin melkeen kaikille muillekkin. Se on myös pari kertaa flirtannu mulle yms. Mulle tulee välil kauhee mustasukkaisuuden aalto, jos nään sen muitten tyttöjen kaa... aika outoo. Oon kuitenki ihan törkeen kuses siihen, enkä tiiä miten kertoisin, et tykkään, ja saisin ENNEN sitä varmistuksen sen tunteista. Kiitos vastauksesta!!!! Oonko normi 173/53,6/13wee?? Kaikki sanoo, et oon kauheen laiha =P Ihastunut No moikka! Tuosta sun painosta pitää sanoa, että minä olen noista asioista ihan kuutamolla, joten sun pitää hypätä edelliselle sivulle ja kysyä Isosiskolta :) Mutta tosta pojasta. Oot tosiaan ihastunut, koska et meinaa kestää sen katseita muita tyttöjä kohtaan. Monesti noissa jutuissa menee asiat niin, että rohkein korjaa potin, joten otappa itteäs niskasta kiinni ja noista jutuista ei yleensä saa varmistusta muuta kuin kysymällä. Pyydä sitä leffaan ja ota sitä kädestä kiinni, sitten saat varmistuksen.
Pojat tirskuu!
Kusessa!
Muuuuuuuutama kysymys!
Moi :D Tässäpä muutama kysymys pohdittavaksi, joita itse olen jo kauan tuumannut: 1. Nauraako pojat, jos tyttö sanoo pelaavansa ps pelejä? 2. Mitä 13-16v. pojat kattoo tytössä ekana? 3. Oon tykänny yhdestä pojasta jo yli vuoden ja se ei oo huomannu mitään. Kuitenki yhellä tunnilla se katto mua ja hymyili sillai leveästi. Mitäs se oli? 4. Pahin ongelmani on sen tapainen, etten saa huomiota omanikäisiltäni pojilta. Mutta sitten tällaiset 40+ miehet hymyilee mulle kadulla ja näin. Onko mussa joku vikana? 5. Tätä on kysytty varmasti monta kertaa, mutta minkä ikäisenä pojat lopettaa sen esittämisen? Kiroilemisen, opettajien haukkumisen ja näin? Ei kai ne enää ysillä sillei tekisi, luulis et sen ikäset on kypsempiä... 6. Mitä pojat tekee vapaa-aikana? Kun tytöt juttelee ja nauraa pitää hauskaa ja tällei, niin mitä pojat tekee? Pelaa pelejä ja kaivaa nenää? :D Kiitän, jos saan vastaukset. :)) spider
Mistä meikeistä...
Lähetä poikiin liittyvä kysymyksesi SinäMinään, niin kundi vastaa kysymyksiisi. Lähetä lyhyt ja selkeä kysymyksesi, jossa kerrot ikäsi ja ongelman sekä nimimerkkisi sinaminan webbisivujen kautta: www.sinamina.fi/kundi.html, sähköpostilla: sinamina@jcotton.com tai postiosoitteella Sinäminä, KysymysKundille Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu. Kysymyksiin vastataan lehden Kundi Vastaa-palstalla. Toimitus voi tarvittaessa lyhentää kysymyksiä tai muuttaa muuttaa niiden sanamuotoa. www.jcotton.com/sinamina/kundi.html
27
ovat hevonen/ None, My chemical Romance/Finntrol, Adam Lambert/Leffajule Rember Me,The Black Eyed Peas/Naturi Naughton, The Rasmus/Doom Unit, Muse/None, Billy Talent/None, David Guetta/Stam1na, Pete Parkkonen/Nickelback, Green Day/Justin Bieber, Ke$ha/None, Fintelligens/None, 30 Seconds To Mars/None, Negative/rendez-vous, Tokio Hotel/None, Jenni Vartiainen/None, Kirppiksellä voi myydä tai ostaa mitä tahansa. Löytyykö komeAntti Tuisku/Paloma Faith. HINNALLA 20 SNT YKSI JULISTE, Jessy lehdet rostasi ylimääräistä romua, tai haluatko jotain mitä et kaupasta löytänyt? Lähetä ilmoituksesi SINÄMINÄn toimitukseen: numerot 6/2008, 7/2008, 8/2008, 9/2008, 3/2009, hinnalla 1 YKSI LEHTI. SINÄMINÄ KIRPPIS, Kauppurienkatu 33, 90100 OULU, Myyn vielä kirjoja ja Roope-setä pokkareita. Kirjoja sarjasta Sweet Valley High, nettisivujen kautta: www.jcotton.com/sinamina/kirppis.html Roope-setä pokkarit nro: 344, 340, 232, 338, 341, 350, 231, 342, 339 ja 332. Ostan The Baseballs kamaa: paidat kokoa S, hinnasta voidaan neuvotella. Ja Hei, ostaisin fanikamaa eli julisteita, Moi, jos kiinnostaa pleikka/xbox/pe- vielä Schleich-hevosen, oisko kenelläkään mustaa friisiläistä beeärrästä. Mun kuvia ym. seuraavista: Paramore/Hayley lit/urheilu, niin lähetä sähköpostia/lisään mail: volt_123@windowslive.com Williams, Heath Ledger, Orlando Bloom, meseen. Pelit 5e-20e. Voidaan sopia Enrique Iglesias, Vampire Diaries/Paul enemmän sit. mmaijaa@hotmail.com Myydään erilaisia julisteita lehdistä Miss Mix, Demi ja muista ja myös neljä Wesley/Ian Somerhalder, Keira Knightley, Tokio Hotel paitaa ja muita TH fani kamoja. Myyn myös vanhoja Miss Mix lehtiä. Sisustusjulisteet, mieluiten New York, Moi, myyn tosi paljon TWILIGHTIIN Jos kiinnostaa, niin laita viestiä annamaria_21@msn.com Lontoo tai Las Vegas. Itselläni on paljon liittyviä julisteita, lisäksi löytyy kuvia Kuviakin voin lähettää, jos haluat. Twilightiin liittyvää fanikamaa, joten myös ja pari lehtijuttua, sekä nimmarikortteja. vaihto onnistuu :) Ota yhteyttä, jos haluat Voin vaihtaa julisteitani Paramoren, Heath Mulla ois myynnissä 26 kpl erilaisia Tokio Hotel-julisteita eri lehdistä mm. myydä tai vaihtaa. mischa92@luukku.com Ledgerin tai Orlando Bloomin fanikamaan, Popcorn, joku TH lehti, MissMix, Suosikki jne. Osa saattaa olla hiukan esim. voin toki myös maksaa, jos et halua vaih- kulmasta vähä revenny tai muuta. Voisin myydä ne hintaan 20 e! Jos kiinnostaa Myyn julisteitani ja lehtiäni pois hal- taa. Ota yhteyttä, jos haluat ostaa, myydä ,niin otappas yhteyttä rrri@luukku.com. ps. Postinmaksun (joka on varmaan paan hintaan. Niitä on satoja, joten kysy tai vaihtaa :) mischa92@luukku.com jotain parin euron luokkaa) maksaa ostaja. vapaasti haluamaasi. Twilight, HIM, The Rasmus,... ynm. zimily@luukku.com Mulla olis myytävänä paljon erilaisia OSTETAAN: puinen hyväkuntoinen Ti-Ti Nalle kaulakoru, joko sininen tai punaijulisteita. Löytyy mm. Rihanna, Jim Mor- nen. Ostan myös lauluja ja murinaa kasetin sekä Pikku Kakkosesta 90-luvulla Hei! Minulla olisi myytävänä polluksin rson, Vampire Diaries, Fernando Torres, itse äänitettyjä Ti-Ti Nalle jaksoja. Ei haittaa vaikka kasetilla olisi muuta niiden hevoskirjoja 20 kaksikymppiä kappale. Tero Pitkämäki, Alexander Rybak, Twiggy, lisäksi. Ostan myös muita Ti-Ti Nalle tuotteita 90-luvulta, esim. virkattuja nalleja, ps. Myynissä on myös kaksi uusikuu ju- Lady Gaga, Anna Puu, Pete Parkkonen, astioita, sateenvarjon, kortteja, magneetteja yms. Jos mahdollista, laita kuva listeta. Ota yhteyttä, jos kiinostaa. Puh. House, Skins, Avril Lavigne, Ari Koivunen, mukaan tuotteesta! Ota yhteyttä sähköpostiin: titi.fani@netti.fi Gossp Girl, Cristiano Ronaldo, Duudsonit numeroni on 0408179280. ja paljon muitakin. Kysy lisää julisteista Moi! Ostaisin mitä vaan Tokio Hotelliin liittyvää (paitoja, julisteita, pinsejä, Myyn 3 vanhaa pollux-kerholehteä osoitteesta kitty_96@luukku.com :) mukeja, levyjä, dvd:itä ym fanikamaa). Hinnoista voidaan sopia ja jos mahdollisvuodelta 2009. Numerot 2, 3 ja 4, jokaita niin mielelläni ottaisin kuvat sähköpostiini osoite Kaulitz.mania@hotmail.com sesta 1,50 e. Myyn julisteita: Katri Ylan- Haluan ostaa heinäkuun SinäMinässä Minulla on myös kasa julisteita, jos haluat kuvia niin voin laittaa. =) der/Chisu, pmmp/sammakko, islannin tulleen The Ark julisteen. 34 hevonen/Cristiano Ronaldo, Billy Talent/ sudenkorento6@luukku.com Ostaisin käytetyn jopon, mielellään kuitenkin melko hyväkuntoisen. Jopo tulisi Anna Abreu,pmmp/Sonata Artica. Noiden lahjaksi pikkuveljelleni, mutta värillä ei juurikaan ole väliä. Ottakaa yhteyttä sähhinta on 50 snt-1 e. Joissakin saattaa Moi! Mulla olis 2 high school musical köpostilla osoitteeseen ons-ku@hotmail.com olla teippejä sivulla tai vähän reikiä, joten julistetta ja 1 hello kitty juliste. l little niistä veloitan 50 snt. Syyrialainen hams- petshop sellai pien kone, mil voi pelata. Hei, omistan paljon julisteita ja fanikuvia ja haluaisin vaihtaa niitä esim. teri-juliste 50 snt, tosi iso juliste: Madon- Sillä voi ruokkia, harjata ja antaa luun sil- Tokio Hotel julisteisiin/kuviin/muuhun fanitavaraan, Twilight julisteisiin/kuviin na/Green Day on 2,00 e. Tiia Karppinen, le. Lemmikki on koira. Sit on pari penaalia. yms. ja Jalkapalloilijoiden kuten Fernando Torresin tai Villan tai Messin kuviin. Vaarankyläntie 48, 88300 Paltamo. Toinen on vaaleanpunainen kissapenaali, VOIN myös OSTAA jos ei löydy vaihdettavaa: ) Julisteita ja fanikuvia vaihdettajossa lukee puppy love. Toinen penaali on vaksi/ostettavaksi: Fanikuvia: Duudsonit, Negative, Katy Perry, Jonas Brothers Moi! Mulla ois myynnissä mustat, vä- barbie penaali. Sellai kovakantinen. Sekin Julisteet: Negative, Techicolour, PmmPx2, The Ark, Katy Perry, Pete Parkkonen, hän käytetyt ratsastussaappaat, jotka on vaaleanpunainen. Sit on Witch kirja. Waldos People, Apulanta, Happoradio, Ra, Anna Puu, Jonas Brothers, Rihanna, ovat kuin uudet (: Hinnasta voidaan neu- Numero 4 (aikakirja) Jos kiinnostaa, lähet- The Hills, Rammstein, My Chemical Romancex2, Sturm Und Drang, Eminem, votella ja kuvia voin laittaa sähköpostiin (: täkää osoitteeseen: Ennukka@gmail.com Jenni Vartiainen, Ari Koivunen Sovitaan hinnasta julisteen koon mukaan s-postilKoko 37. Jos kiinnosti, laita viestiä la pinja.hirvijarvi@hotmail.com Roosq-@hotmail.com Myyn ja ostan. Myyn julisteita, Kirjoja, Pokkareita ja Jessy hevoslehtejä. Julisteet
Hanki itsellesi tekstarikamuja! Tekstarikamu on SinäMinän palsta, johon voit lähettää ilmoituksen tekstiviestillä. Kännykkänumeroais ei ilmoituksessa julkaista, vaan ilmoitukseesi lisätään numerotunnus, jonka avulla sinulle voidaan vastata. Saat itse päättää, kenelle vastaat ja kenelle et. Kaikki ilmoitukset ovat nähtävissä SinäMinän nettisivuilla osoitteessa: www.sinamina.fi/tekstarikamu.html , ja mukavimmat sekä vikkelimmin perille saapuneet ilmoitukset julkaistaan myös lehdessä. Toimituksella on oikeus muokata tai poistaa asiattomia viestejä tarvittaessa.
Tunnus: 18017: 16v poitsu etsii seuraa 14-18 vuotiaasta vapaasta tytöstä <3 Numero mukaan. Tunnus: 55746: 20v kundi etsii tytöistä kivaa seuraa :> Tunnus: 11381: Hei! Rento ja tavallinen Vantaalainen poitsu kaipailee seuraa joko meseen tai tekstailuun :) Ikä mielellään 13-16. Laita numba mukaan sitten! Tunnus: 18017: Hei, tääl olis tällänen mukava 16 vuotias poika joka on vailla sitä omaa. Eli jos oot tyttö ja valmis seurusteluun ni kirjota tänne. Huom, num mukaan. Tunnus: 80808: KOTKALAINEN POITSU ETSII 14-17 TYTÖISTÄ SEURAA.LAITA NUMEROSI MUKAAN:) Tunnus: 10480: Helsinkiläinen jätkä ettii 14-17 muijista txt seuraa. Laita numero mukaan Tunnus: 88929: 15v tyttö kaipaa text seuraa 15-18 vuotiaista. Vain text seuraa, ei mtn. muuta =) Tunnus: 57580: olen 15v tytsy etsin rohkeaa txt seuraa 16-19v nuorista miehistä. Tunnus: 80808: 20V LÄVISTETTY POITSU 05A. ETSIN SEURAA TYTÖSTÄ.0408233212. Tunnus: 21958: misä kaikki ihanat yli 16v. tyttöset?tääl varattu poju hakee sala rakasta. numero mukaan. Tunnus: 71441: Moi. Olen 13v tyttö, etsin 13-18v tyttöjä ja poikia tekstarikamuksi. Tunnus: 37180: Täällä olis tämmönen 14w tyttö kantahämeestä kaipailis tekstari kamuiks 13-16 vuotiaita tyttöjä, mut mieluiten poikia. Num. Mukaan! Jään odott Tunnus: 86446: Moi sä nuori nainen 18+sun seuraa kaikenlaisen kivan merkeis haluaa kiva nuori mies itä-suomesta Tunnus: 90870: Moikka , jäbä etelästä hakee rohkeaa ennakkoluulotonta yli 16 v tyttöä , tutustutaan ja tapaillaan . Numba mukaan Tunnus: 48798: Moi, olen 14v tyttö joka etsii 13-15v tyttöä helsingin seudulta tyttöystäväksi:> ; Tunnus: 71763: Hell-ou! Mukavaa viestiseuraa neitokaisista rennolle rock-jätkälle Turun suunnalta? Numba mukaan kiitos.. Tunnus: 39792: Hellurei. Oon -94synt. tyttö vailla 1517vuotiaita tekstarikamuja. Num. Mukaan. :) Tunnus: 88929: tällanen kohta 15v tyttö ettis txt seuraa lähinnä pojista, mutta myös tytöistä, 15-18v. num. mukaan =) Tunnus: 30445: HEIPS! Täällä 19v nainen. Oletko bi/lepe? jos olet niin jutellaan lisää. Tunnus: 70506: moi haluaisin tekstari ystäviä 18-21 vuotiasta tytöis ja pojist. Olen luotettava ja kiltti asiallisia viestejä kiitos!:-)itse olen 20v tyttö n Tunnus: 27197: olen 17v tyttö ja etsin uusia tuttavuuksia itä-suomesta :) Tunnus: 84418: Oletko 16-20v lesbo tai bi tyttö? Asut etelä-pohjanmaalla? Tekstaa<3 numero mukaan! 29
Ohjeet:
Jätä oma viestisi: Kirjoita viestin alkuun SM TK ILMO ja sitten napakka ilmoituksesi. Lähetä viesti numeroon 173664, jonka jälkeen ilmoituksesi tulee näkymään osoitteessa: www.sinamina.fi/tekstarikamu.html. Jos haluat poistaa viestisi: Kirjoita viestiin SM TK POISTA ja lähetä se numeroon 173664, niin ilmoituksesi poistuu nettisivuilta. Sinun ei tarvitse näppäillä numerotunnusta poistaessasi viestisi, sillä palvelu tunnistaa automaattisesti puhelinnumerosi. Mikäli haluat vastata tekstarikamu-ilmoitukseen: Näppäile tekstiviestiin: SM TK (tunnusnumero) jonka jälkeen kirjoita viestiin oma vastauksesi ja lähetä se numeroon 173664 niin tunnusnumeron omistaja saa viestisi. Kun saat viestin, lähettäjän numerotunnus näkyy viestin alussa. Viestin hinta on 0,95 . Palvelu toimii DNA:n, Elisan, Saunalahden, Soneran, TeleFinlandin, Zerofortyn ja Kolumbuksen matkapuhelinliittymissä ESIMERKKI: Jos haluat vastata tunnukselle 10530. kirjoita: SM TK 10530 Moi! Mitä sulle kuuluu?
Jaa noloimmat mokasi lukijoiden kanssa. Kerro päivästä, jonka voisit pyyhkiä päiväkirjastasi, tapahtumasta joka saa sinut harkitsemaan muuttamista maan alle tai sattumuksesta joka hymyilyttää ja naurattaa kerta toisensa jälkeen. Makeimmat mokat ja kaameimmat kämmit julkaistaan SinäMinän MOKAT -palstalla! Ei muuta kuin avautumaan ja odottelemaan kohtalotovereiden kertomuksia heidän omista kömmähdyksistään! www.jcotton.com/sinamina/mokat.html
NÄKKÄRIIII!!! Tämä tapahtui joku kerta sitten koulussa. Olin syömässä näkkileipää kavereitteni kanssa samassa pöydässä. Juttelimme vähän kaikkea. Kun olin syönnyt näkkileipäni melkein loppuun, otteeni lipsahti ja näkkäri lensi taivaaseen. Pelkäsin, että se tippuisi hiuksiini, joten kiljasin niin kova, että koko ruokala kuuli (ruokala oli aika täynnä) ja kaikki tuijottivat minua. Näkkileipä putosi syliini, opettajat pelästyivät niin, että he meinasivat pudota tuoliltaansa. Oma opettajani saattoi minut vessaan puhdistamaan itseni. Kaverini alkoivat nauramaan minulle. Että oli noloa. MirellaBeibe KÖYDENVETOA No kerra, ku oli pihajuhlat, ni me oltii köydenvedossa. Ni siin oli hirveesti ihmisi, ni me voitettii, mut olin ihmiste välissä ja sit ku me voitettii, ni mä kaaduin ja mun ihastus tuli siihe vaa kattoo. Se oli noloo! MokaILIja No kerran ,kun olin 3. luokalla, menin vessaan. Kaverini tuli mukaan odottamaan, mutta kylläkin vessaan sisään. Olemme parhaitakavereita, joten se ei haitannut.... Vessassa ei toiminut lukko ja kun istuin pöntöllä, yksi meidän luokkalainen avasi oven ja.... tölläsi vähän aikaa äimistyneenä. Lopulta sanoin: "mene pois!" Hän sulki oven. Kaikista pahinta oli se, että ihastukseni oli oven avanneen pojan takana ja nauroi. Mielestäni hauskinta siinä oli se, että ystäväni oli lattialla sivuttain kyykkyasennossa seinää päin.. Jouduin kaiken lisäksi menemään sen pojan kanssa samaa tietä kotiin. Nolotti iha sikana :D JÄLKKÄRIÄ! Olin kaverini kanssa välitunnilla, kun puhuimme, kuinka tyhmä hän on. Keskustelumme kiihtyi ja kiihtyi, kun tulimme vihasiksi opemme takia ja haukuimme häntä joka toisessa sanassa. Kun vihdoin rauhoituimme, toinen kaverimme tuli luoksemme, kun oli kuullut meidän kiihkeän keskustlun, ja sanoi että juuri tämä opettaja istui edessämme olevalla penkillä! Tietenkin siitä sitten rapsahti tunti jälki-istuntoa.. Sohviskuuuu
HAME Tämä tapahtui varmaan silloin, kun olin 3. uokalla. Olin keinumassa hame päällä. Minulla ei ollut sukkahousuja,j a kun kello soi, ajattelin, että varmaan kaikki näki pikkarini hameen alta. Silloin ei nolottanut, mutta kun nyt ajattelee, tulee mielee, et ouunouu. ouunouu NENÄLIINAT??? Olimme luokkani kanssa reissulla Helsingissä. Pysähdyimme yhdellä huoltsikalla syömässä ja karkkiostoksilla yms. Kaverini etsi nenäliinoja, joten lähdin auttamaan sitä. Uskoin löytäneeni nenäliinat, ja hihkaisin kaverilleni. Hän jäi töllöttämään löytöäni suu auki ja tokaisi: "Ei mul menkat oo. Mun nenä vaan vuotaa, en mä tamppoonia tarvii!" Vähänkö nolotti! Sille nauretaan vieläkin, mutta olishan se tampponikin käyny, ois vaan työntäny nenään ja ei muuta kun menoks! - käyhän sekin... UIKKARIT No, olin uimahallissa. Uin normaalisti (olin aiemmin ollut "virrassa"). No, ihastukseni oli siinä lähellä, hän sukelsi uimalasit päässään vierestäni! Hän nousi ylös ja sanoi: "oot ihan kaunis sillonki, ku on uikkarit päällä". En ensin tajunnut, mitä tuo tarkoitti, mutta sitten katsoin, että alaosani lillui tuolla... Saan kuulla tästä vieläkin ! :D - alaosaton uimanainen! PORTAAT Olin ihan tavalliseti koulussa ruokailussa. Kun olin syönyt, vein tarjottimen, lautasen sun muut välineet pois. Kun olin sen tehnyt, olin menossa portaita ylös omaan luokkaamme. Ja miten sitten kävikään, kompastuin kaikkien oppilaiden edessä, jotka vielä olivat syömässä! Kompuroin takaisin ylös ja kiiruhdin luokkaan! Silloin olisin kyllä halunnut vajota maan alle tai haihtua näkymättömiin...Onneksi kukaan ei enää maininnut siitä asiasta... - Kömpelys
30
Voit lähettää ilmoituksen nettisivujen kautta: www.jcotton.com/sinamina/kirjekamu.html tai sinamina@jcotton.com www.jco Etanapos Etanapostilla: SinäMinä, kirjekamu Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu. Toimitus voi tarvittaessa lyhentää tai muokata ilmoituksia san ja niiden sanamuotoa. Huomioithan, että jos liität ilmoitukseen sähköpostiosoitteesi, toimitus ei vastaa mahdollisista kirjoitusvirheistä.
Hei! OLen Lahdesta tavallinen 12v. tyttö joka etsisi inen jok kirjekaveria...Musiikkimakuuni kuuluu: Adam Lamni ambert, Justin Bieber ja sit jotain muutakin. Harrastan Harras Move Mixii. Tykkään Mangasta ja piirtämisestä. Ja a pidän todella paljon hello kittystä! :D Kirjoitan pitkiä D kirjeitä ja toivon, että sinäkin kirjoittaisit. Jos ilmoisit. tuksia tulee monta saatan ottaa jopa 2 kirjekaveria. irjekaver Edellinen kun ei kirjoitele enää minulle. melina pekkola sorsankatu 1 Lahti Moi Kaikki! =) Ja katseet tänne päin! Täällä olisi yksi 14-v tyttö ja kotoisin kannuksesta. Etsiskelen kirirjekamuja ja saisit olla tyttö/poika ja iältäsi 15-16v. Ja mielelläni haluaisin että olisit jostain Kannuksen läheltä kumminkin!Minä harrastan: Ratsastusta,Musiikin kuuntelua,Lukemista,Piirtämistä:)Musiikkimakuni on vähän sekava elikkä kuntelen kaikkea mikä kuulostaa hyvältä!:) Tällähetkellä eniten kuuntelen Eminemiä,Adam Lambert,Paramorea.Olen tosi eläinrakas<3 Meillä kotona on 1 kissa,2 lammasta ja minulla on oma hevonen ;) Eipätässä muuta.Elikkäs kirjoitteleppas minulle jos tärppäsi!:) Osoitteeni: Alexandra Ainali Ohennevantie 317 69100 Kannus Heippa! Olen Laura täältä Oulust. ja vailla kirjekavereita. Oon 13 vuotta vanha. Mulla on koira ja olen eläinrakas 100 % varmasti... Musiikkimakuuni kuuluu Don Johnson big band, Zamius, Cheek, Mc Mane, Lauri Tähkä jne... Vasaan kaikille 100 % varmasti. Ps. Kuva olisi kiva. P.p.s. kirjeissä sitten lisää. Laura Riikola, Muuraissaarentie 12, 91300 Ylikiiminki. Moi. Olen 12w tyttö. Täytän tammikuun 28. päivä 13 vuotta. Haluaisin 12-15w tyttöjä kirjekamuksi. Asun Kempeleessä. Jos asut lähellä voitas tavattakin jossain. Mun musamakuuni kuuluu mikä vaan paitsi tykään kuunella Anna Abreutakin. Harrastan tanssia, kuoroa. Sinun musamaulla ja harrastuksilla ei ole mitään väliä. itse kirjoitan pitkiä ja lyhyitä kirjeitä. ps: kuva ois mukava, ei pakollinen. Minäkin laitan kuvan sit mukaan :))))))))) Jannica Neuvonen, Alangontie 4 a 5, 90440 Kempele. Moi! Oon 14v tyttö ja etin uusia etanapostin kirjoittelijoita kavereiksi (: Iältäsi saisit olla yli 13vuotias, harrastuksilla tai millään sellaisella ei ole väliä. Itse harrastan show-tanssia ja pianonsoittoa, vapaa-ajalla mm. hengaan kavereiden kanssa, luen tai kuuntelen musiikkia. Musamakuni vaihtelee usein, mutta PMMP on ainoa, jota olen kuunnellut jo pitkään ja jota voisin kuunnella lähes milloin vain. Lempibiisini on tällä hetkellä ehdottomasti Eminem ft Rihanna -Love the way you lie ja jotkut muut yhteislaulut. Olisi hauska kirjoitella usein ja toivoisin myös, että suhun voisi luottaa ja sulta löytyisi huumorintajua sekä intoa kirjoittaa pitkiä kirjeitä. Toivoisin, että kanssasi voisi puhua iloista ja suruista. Mua on sanottu mm. empaattiseksi ja positiiviseksi, tykkään myös jutella aika paljon ja kirjoittaa pitkiä kirjeitä (:: Olisi kiva, jos asuisit lähellä, jotta voisimme ehkä nähdäkin joskus. Mutta kirjoita pian, vastaan varmasti jokaiselle, joka edes vaivautuu kirjoittamaan! (:Melda Pekonniemi, Rakuniitynrinne 6 c 3, 01690 Vantaa Moiks, oon 11w tytsy, joka ettii k-kamua 10-14 vuotiaist tytöist ja pojist. Omistan noin 20 lemmikkiä. Oon 100 % Twilight-fani. Harrastan 4H-Kerhoa, Teatterikerhoa, lukemista, piirtämistä ja lenkkeilyä. Musamakuuni kuuluu Britney Spears, Happoradio, Muse, Inna, Lena, Movetron, PikkuG ja Cheek. Vastaan kaikkille keille pystyn=) Tuisku Kärkkäinen, Kontioniementie 25 b, 80770 Kontiolahti as Heips (: Ajatt H ips Ajattelin huvin vuoksi pistää tälläisen ilmoituksen, ja kattoo kiinnoistuisiko kukaan. Elikkä m uksen, ka ole tälläinen 12-vuotias tyttö, ja täytän marrasälläinen 12-vu kuussa 13 :P Asun Lahdessa äitini luona, ja isäni kuuss La asuu melko lähellä , Orimattilassa. uu me o Ori En oikein tiedä mitä pitäisi sanoa, mut kaverit kein t edä pitä täis sanoo et mulla on kuulema kaksimielinen huumori sano t mull k ulema k lema :D. Poikaystävää mi ulla ei (vielä) ole, mutta joPo stävä minulla ei (v a kaiselle se tulee kyllä aikanaan! Kirjoittaja saa olla s lee ky lä a kanaan! ä k n an tyttö tai poika, miel ikäluokista poika mieluiten ikäluokis 11-16. Toivotielu ik s tavasti asuisit lähellä, mutta ei se h a isit hellä, utta i se haittaa vaikka hellä ulkomaillakin asuisit. Vastaan niin moneen kun u omaillakin a s sit V t aa n ni n m n it. Va pystyn, ja toivotta pysty a toivottavasti sinu tu ee ku mukana oivotta i sinulta tulee kuva uv kirjoittaja, vaikka se on vain plussaa :) . a, a o ain p ssaa Sofia Kettunen, P oomu tu 1 A 30, Lahti 15410 Kettunen, Proomukatu om u 30 Lahti 1 Lahti 15 eläin/eläimiä, jotta olisi juteltavaa. Millään muulla ei ole väliä, kunhan olet vain oma itsesi. En osaa sanoa, monelleko vastaan, riippuu ihan siitä paljonko kirjeitä tulee. Kirjoita pian! Tiia Keinänen, Petäismäentie 37, 71200 Tuusniemi Hello:) Oon 22-vuotias tyttö, haluaisin kirjeystävän. Asun Ruotsissa Stockiksessa eli (Tukholmassa) :) ja toivoisin, että kirjottaja ois samaa ikäluokkaa ,,,, Terveisin Dese :) Desire Borg, Prästgårdsgränd 16 2tr, 125 44 Älvsjö, Sverige
:)
Olen 27-vuotias onnellisesti avioliitossa elävä nainen. Asun Pohjois-Pohjanmaalla. Etsin uusia kavereita ympäri Suomea. Luonteeltani olen htajuinen, sosiaalinen, puhelias, avoin. Moi, ole 1 v tyttö Ään Äänekoskelta.. Haluisin k olen 17 yttö Ääne skelt .. Halui in kir- Seuranhakijat älkää vaivautuko, sillä en etsi kumppaen skel a n jekaverin luotettavasta tytöstä tai pojasta, tykkään nia elämääni. Jään odottelemaan postia! rin luotettava luotettav ytö ytös i pojasta tykkään y eläimistä ja pallopeleistä. Ois kiva saada kaiken- Marianne Sakko, Koulukatu 7 D 1, 84100 Ylivieska ä a pallope istä. Oi pa lo ope opeleistä. a sa a laisia kavereita. Kristiina Salostie, Häränvirrantie 6 eita. eita K stiina Salos ta iina Salost ärä ärän rrantie b 12, 44120 Äänekoski Heippaa kaikki 12-15 vuotiaat tytöt ja pojat. Täällä Äänekos He kirjoittelee Espoosta kotoisin oleva 12-vuotias söpkirj Moi! Ootko mukava, p helias, luotettava, jol voi pänä (tyttö tietty). Harrastan tanssia, Mallibisnestä jolle ava, puhelias, luote va va, a, as, lu t kertoo kaikkea maan ja taivaan väliltä, huumorin- ja koir koirani kanssa agilitya.Koirani on rodultaan sileäan ta aan väliltä mo tajuinen, pitkäaikainen kirjottelija, 14-17 vuotias karvaine noutaja. Jos kiinnostuit, niin raapustappas nen kirjot en 14otia karvainen tyttö tai poika ja kirjeesi ei ole yhden sanan pituisia kirjekuor i ioe sana isia kirjekuoreesi: Viktoria Loikkanen, Mainininkitie 16 E tai lauseen? Jos olet, kirjoita mulle. Oon 14 vuotta 64, 02320 Espoo, FINLAND. oita tta vanha tyttönen Oulusta. Vailla uusia mukavia muk a tuttavuuksia. Olen ite huumorintajuinen, puhe- Mo ks(: Oon 10v. tyttö, etin 10-12 vuotiaita kirjekaMoiks(: morintajuinen, pu t j lias, kirjoitan pitkiä kirjeitä ja en ole yhden sanan muj Mulla on kaksi kissaa ja olisi kiva, jos olisit autn yh sana muja. ulla kirjoittaja,olen luotettava ja minulle saa kertoa tavainen ja tyttö. Ei oo silti pakko. Olis kivaa, jos olisit inulle vain tyttö kaikki maailman asiat ongelmat, surut, murheet ja pitkäaikainen ja vitsikäs. Vastaan 99% varmuudella. urut, äaikainen huolet ja ilon aiheet.. Joo varmaa huomasittekin Kiva, jos kirjottelet. Kaneli Kalliokoski, Mikroskooppiuomasittekin ottele jo, että olen puhelias ja en tee tätä ilmotusta tur- kuj 4 a 21, 00790 Helsinki. kuja motusta 21 0790 haan. Haluan todellakin muitakin mukavia ihmisiä a mitä minulla on jo.. joo mutta eips mulla sitten tällä Hei. 22-vuotias tytt etsii luotettavaa ja pitkäaien uotias tyttö kertaa muuta oo. Että moikka vaa!! Laura Riikola, kaista pitkiä kirjeitä kirjoittelevaa kirjesystävää kola, kaista, kiä jeitä Muuraissaarentie12, 91300 Ylikiiminki tytöstä. 20-25v t stä. Ottakaa rohkeasti yhteyttä, mulle voi maailman kertoa kaiken maailma asioita. Lempi tv-ohjelma Teija Heippa, olen 10-vuotias ja asun Oulussa. Etsin salkkarit, kotikatu ym. Tei Tienhaara, Puskantie 22 Seinäjoki kirjekavereita. Sukupuolelta tyttöjä, semmosia 9- c 45, 60100 Seinäjo 12- vuotiaita. Musiikkimakuuni kuuluu Lady Gaga, Michael Jackson, Negative ja Stalingrad cowgirl:tä. Hei te kaikki, jotka rakastatte perinteisiä kirjeitä. e rakas Lempikirjani on Eva ja Adam. Lempielokuva on Pa- Täällä kirjeitänne odottaa pian 26 vuotta täyttävä irjeitänne hat pojat, 13 ja risat, Hannah montana ja Michael paljon asioita pohdiskeleva taiteilijasielu, jolla (kuuita Jackson this is it. Kirjoitelkaa. ps kuva oi kiva. Jani- lemma) on yksi ylimääräinen x-kromosomi. Asun ylimääräin avoliitossa, joten en kaipaa muuta kuin kavereita. ka Latvanlehto, Kartoittajantie 8, 90650 Oulu en Luonteeltani olen iloinen, puhelias, ystävällinen, n p Hellou everybadii :)! Oon -96 tyttö Vantaalta ja huumorintajuinen ja luotettava. Osaan keskustella a luotetta etin kirje- ja mesekavereita. Ikää sais olla 13-17, syvällisistäkin asioista ja toivon sitä sinultakin. Sydäna tyttöi ja myös poikii ;). Harrastan laulua ja mulla täni lähellä ovat autot, moottoripyörät, taide/kulttuuri, moottorip on 2 marsua sekä kani <3. Kuuntelen paljon eläimet, lapset ja romantiikka, elokuvat ja yliluonnollitiikka, elo musaa, kuten Cheek, Lady Gaga, Rihanna, Jenni set asiat. Saat olla läheltä tai kaukaa, mies tai nainen. ä kauka Vartiainen, Comeetta ja Paramore:). Vastaan ihan Iältäsi saisit olla 18-30. Olethan oma itsesi! Hanna o kaikille! Ilmoitus ei vanhene, mut mä vanhenen : Mäkilä, Mäntyläntie 2A A7, 53650 Lappeenranta Lap DD! Mese on: alexababe@windowslive.com Hanna Kivimäki, Minkkitie 10 a 8, 01450 VANTAA Moikka! Olen 21v tyttö ja haluaisin kirjekavereita aluaisin tytöistä ja pojista. Iälläsi ei ole väliä eikä harrastuksilHello. Oon 18-vuotias lapsenmielinen tyttö Imat- lasi. Itse harrastan lukemista, lenkkeilyä ja musiikin enkkeilyä ralt ja osaan olla aika monimutkanen. Haluun kuuntelua. Lupaan vastata kaikkiin kirjeisiin ja kuva kiin kirjeis kirjotella kenelle vaan erityiselle, jos oot siis ihan olisi kiva, mutta ei pakollinen. Karoliina Ulmanen, aroliina minkä vaan ikänen ja kiinnostaa jutella mistä vaan Kerssintie 12, 73300 Nilsiä (pinnallisista aiheista ihmisen mielen liikkeisiin) ja ymmärrät sekavuutta :) niin kirjota. Rakastan Moi! Etsin 18-22-vuotiaista tytöistä tai pojista itelleni ai musiikkia, elokuvia (kaikenlaisia, kunhan on hy- kirjeenvaihtokamua. Asun Lieksassa ja mulla ei oo vää) ja kirjallisuutta. Olis kiva joskus tavatakin, lemmikkiä. Harrastan lenkkeilyä, uintia ja shoppailua shopp jos uskaltaa. So, write if you wanna. Milla Rae, sekä kirjeen vaihtoa että piirtämistä. Oon 22-vuotias n 22-vuo nuori nainen ja tykkään kuunnella Himiä aika paljon Linnalankuja 3 A 12, 55120 Imatra pa ja sit myös muutakin musaa. Toivotaan, että täältä tä tää Moi. Etsiskelen kirjeystävää, joka olisi pitkä- löytäisin itelleni uuden kirjeenvaihtokamun. ps: Kuva : Kuv aikainen ja vastaisi kirjeisiini nopeasti. Toivoisin piristäis mun päivääni :) ps: Ja paikkakunnallakaan ei aan e sinun olevan 13-15 vuotias. Itse olen 13-vuotias ja oo merkittystä, kunhan kirjoitaa mahollisimman pian asun maalla. Meillä on paljon eläimiä, niistä lisää :) ainiin: Mulla on lievä kehitysvamma. Minna Kokko, kko, kirjeissä. Olisi tosi mukavaa, jos sinullakin olisi Toukolantie 27 a 4, 81700 Lieksa
31
Lataa peli: http:// yff.gpotato.com/ Lisätietoa: http:// yfffansite.com/
32
W
http://www.facebook.com
W
KESKUSTELE TÄSTÄ JUTUSTA:
http://p1.foorumi.info/sinamina/index.php
33
www.jcotton.com/sinamina/nettikamu.html
Hei! Olisi kiva saada mesekaveri. Olen 12-vuotias, ja haluaisin mieluiten -98 vuonna syntyneitä tyttöjä ja poikia. Musiikkimakuuni kuuluu Green Day ja Adam Lambert. Ps. Tää ei vanhene! lilli-marie@luukku.com Moiks! Haluisin nettikamuja 10-14-vuotiaista tytöistä ja pojista. Ite oon 11w. Kirjottele:) Twilighttytsy@hotmail.fi Tarviin juttukaveria, jonka kans vois vaihtaa kuulumiset ja shoppaus"kokemukset". Meili ja mese(joka ei nyt valitettavasti toimi): roosa.sandelin@rokki.net Moi kaikki :) Oon 97 syntyny tyttö, etin 98-95 syntyneitä mesekamuja. Ei oo väliä onko tyttö vai poika :).Tykkään räppi, rokki, poppi ja muusta musasta ja rakastan eläimiä :) Harrastuksella ja musamaulla ei oo väliä, mut pyyntöjä sateleen :)xD. henna.hennuliini@windowslive.com Mooi! Etsin 10-12 vuotiatita likkoja tai poikia meili/facebook kavereiksi. Itse olen 11 w. Harrastuksiini kuuluu ratsastus. Musana kuuntelen Adam Lamberttia, Katy Perryä ja satunnaisia kappaleita. Sun harrastuksilla tai musamaullas ei oo väliä. Jos innosti, meilatkaa. Tizzu_tikkari@hotmail.com Moi! Oon 12-vuotias tyttö täältä Mikkelin lähettyviltä. Etsisin mesekamuiksi 10-14 vuotiait kamui. Harrastan ratsastusta ja pianon soittoa. Fanitan TOSI paljon japania,mangaa ja animea. Ois kiva, jos säki tykkäisit ees jostai noista. Musamakuuni kuulu Miley Curys, Anna Abreu, Katy Perry ja Lady Gaga. Ei kun lisäilemään! ojalaannika@hotmail.com Moi! Täällä kirjottelee kohta 13 täyttävä espoolaistyttö. Etin suunnilleen saman ikäsii mesekamui ja jos sopiva sattuu kohdalle, jonkunlaista poikakaveriakin :) Oon suunnilleen 160cm pitkä ja iha suht. hoikka. Mulla on aika lyhyet ruskeat hiukset ja jotkut sanoo takapiiskaks. Meikkityyli on välillä vähän omaperäinen. Tyksin hevosia ja ois kiva, jos säki.. Jos yhtää kiinnostaa, lisää vaa jasmin-h@hotmail.com Hyväksyn kyllä. HOX!!! Haluaisiko joku mesekamun?? Tääl ois yks!!:) Kerron lisää, jos oot kiinnostunut. OON TYTTÖ. anskuu.k@hotmail.com Moroskuukkeli! Olen tällainen 12 wee tyttö, joka etsiskelee itselleen sähköpostikamuja, hauskoja, fiksuja ja mukavia tyttöjä ja poikia, mielellään 11-14 wee. Oon huumorintajuinen, mutta osaan myös ottaa asiasi vakavasti tarpeen vaatiessa. Musamakuni on sekalainen ja pidän eläimistä. Kaikki samanhenkiset lähettäkää viestiä osoitteeseen kaihumala@mymail.fi Olen 16-vuotias poika Raahesta ja etsin seurustelua. Harrastuksiini kuuluvat kaikenlaiset tietokone- ja elektroniikkajutut sekä kavereiden kannssa olo. Etsin vapaata tyttöä, joka olisi valmis seurusteluun eikä haittaa vaikka olisi muutaman vuoden vanhempi. Toki voidaan ensin tutustua. Ottakaa rohkeasti yhteyttä sähköpostiini. sami.alakopsa@hotmail.com
Moi!! Oon 16-vuotias tyttö keskisuomesta. Kaipaan nettikamuja 14-18-vuotiaista tytöistä ja pojista. Luonteeltani olen kiva, luotettava, huumorintajuinen ja hiljainen. Rakastan musiikkia ja kuuntelen sitä ihan laidasta laitaan. Lisäksi tykkään lukea kirjoja ja lehtiä ja mesetellä koneella. Mulle voi puhua mistä vaan. Jos kiinnostaa, niin lisää mut. Ossa on crushgirl2009@hotmail.com Moi :D Oon 94 syntynyt poika Helsingistä. Olen jo jonkinaikaa halunnut löytää seurustelusuhteen. Etsisin siis suurinpiirtein samanikäisiä tyttöjä niinku seurustelumielessä. Toki voidaan ensin tutustuu. Jos sulla on mese, ni lisää klausfrick1@gmail.com Jos ei oo mesee, ni voi pistää mailiikin. Mulla ei oo mitään väliä, mitä harrastat tai missä asut, mut ois tietenki kiva, jos jossain ei kauheen matkan päässä. Ite harrastan pianonsoittoo ja judoo. Saat olla useammankin vuoden vanhempi, mutta ei mielellään kauheesti nuorempi. Mut siis niinku joku 95 ei haittaa. Eli jos oot tyttö ja valmis seurusteluun, ni kirjota tänne tai lisää meseen. PS: Olen sama henkilö, jolla oli vähän aikaa sitten olevassa ilmotuksessa osoite minaolen.joku@ gmail.com Tämä osoite tuhoutui, joten kaikki jotka olivat kirjoittaneet sinne, ni kirjoittakaa nyt tänne tai lisätkää tää meseen. Heippa! Tässä olisi 27-vuotias nainen vailla uusia kavereita. Kumppania en ole etsimässä, koska sellainen minulla jo on. Olen bi-nainen Pohjois-Pohjanmaalta, joka on huumorintajuinen, avoin, sosiaalinen ja muodokas ;) Laittakaahan meiliä tulemaan, niin kerronsitten enemmän. minnie83@windowslive.com MOI! Olen 10.v. Mulla ei oo meses kamui. Eli voitteko pyytää kamuks. Haluisin 9-12.v kamuja. Pidän eläimistä ja Panffusta. Panffussa nimeni on ninja10. rosa.palmgren@hotmail.com Moi, etsn mesekavereita 12-20 vuotiaista. Olen itse 16-vuotias poika. Mun mese on riksu2009@windowslive.com Hei! 22-vuotias Tampereen tyttö etsii mailikavereita (ja tosiystäviä)samanhenkisistä 19-25- vuotiaista naisista. En ole bileihminen, mutta tykkään käydä kahvilla, syömässä ulkona tai teatterissa. Olen mukava, rauhallinen ja rehellinen ihiminen. Harrastan teatterissa käyntiä, lenkkeilyä ja laiskottelua :). Jos yhtään kiinnostaa, niin ota ihmeessä yhteyttä! Jaycee@live.fi Hei kaikki 9-13 vuotiaat tytöt! En kaipaa sekoilijoita, vaan normaaleja ihmisiä jutteleen sähköpostiin. Harrastan mm: mangan piirtämistä ja lukemista. Musamaullas ja harrastuksillas ei siis oo välii. :D Kuuntelen poppii. Michael Jackson on IHANAAAAA! emmi4@luukku.com Moi kaikki! Tänne vaa sähköposti/mesekamui. Osoite on humppa.pumppa@live.fi Olen 15-vuotias tyttö. Etsin mese- ja meilikamuja, jotka olisivat 96-92 syntyneitä. Toi-
voisin, että olisit puhelias, iloinen, huumorintajuinen, ja sun kanssa voisi puhua kaikesta mahdollisesta. Mese täynnä ihmisiä, jotka eivät osaa puhua muuta kuin moi, mts, mits teet. Eli jos olet samanlainen, älä lisää.Arvostan erilaisuutta, ja myös suvaitsevaisuutta. Olen ensin alkuun hieman ujo, mutta vilkastun 100% varmasti, kun hieman tutustun toiseen.Tärkeintä on, että olet oma itsesi. Haluan tutustua ihmisiin, joiden kanssa pystyy puhuun kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä, joista mahdollisesti voisi saada ystäviäkin. Itse tykkään lukemisesta, liikunnasta, kirjoittamisesta, musiikista ja leffoista. Olen taatusti puhelias mesessä. Kuvia löytyy facebookista, mutta en hyväksy heti kaverilistalleni. Haluan tutustua ensin. Oon huomannut, että monet kysyvät ensimmäisenä kuvia, ja sitten se tutustuminen jää siihen. En kaipaa sellaisia ihmisiä, jotka mesettävät kerran, tai vastaavat vain kysymyksiin, ja yhteydenpito jää siihen. Olen kyllästynyt ihmisiin, jotka kyllä lisäävät, mutta eivät osaa puhua mistään. Jos olet ed. mainitun kaltainen, älä vaivaudu lisäämään. On todella ärsyttävää saada sellaisilta ihmisiltä lisäyksiä, jotka vaan keräävät osoitteita listalleen, tai ovat kaksi minuuttia kerran kuukaudessa mesessä. Toivon, että juuri sä, lisäät mun mesen. Tutustutaan sitten paremmin. Toivoisin myös, että olisit suvaitsevainen ja avarakatseinen, etkä semmoinen pinnallinen, jonka kanssa juttua on hyvin vaikea saada aikaan. PS: Ainoat vaatimukset on, että osaat itsekin tulla mesessä moikkaamaan, kun olet lisännyt. Ja ettet ole nuorempi kuin 96 syntyny. Jos yhtään kolahti, lisääpä lumikeiju2009@hotmail.com Elikkäs etin mesekanui 10-15-vuotiasta tytöistä ja pojista. Itse tykkään autoista musiikista, histiriasta, ja jostain muusta. Mun meseosote on make.99@windowslive.com , jos kiinnostaa ni lisää mesekamuksi. Hei! Etsisin sellaista mailikamua, joka olisi kiinnostunut seuraavista asioista: DreamWortks, Shrek, Avatar, Johnny Depp, Japani, Japanitapahtuma (conilaiset tietää mitä tarkoitan), elokuvista, unelmoinnista, coca-colasta, muffinseista, suklaasta, saduista, eläimistä, Miley Cyruksesta, kukista ja sateenkaarista. Jos et pidä perhosista, (muuten kuin niiden ulkonäöstä) niin se on aina plussaa. Ne on hirveitä! Eli, jos siis pidät enemmän kuin 5 asiasta yllä mainituista, niin mailaa ihmeessä minulle! Odotan mailiasi ;D sunsetinthesun@hotmail.com Olen 17v poika Lahest. Haluaisin facebook/ mese kavereit.Laita viestii s-postii arska_100@hotmail.com Olen 11v poika, joka etsii 11-10 v tyttöä tai poikaa Kouvolan seudulta mesekaveriksi. Musamakuuni kuuluu a-ö melkein kaikki. Olen huumorintajuinen ja hauska. marko1999@live.fi Etsin mese-ja säköpostikaveria. Olen 13-vuotias ja etsin 12-15-vuotiaita kavereita:) Sukupuolella ei ole välia! Pidän musiikista ja eläimistä, mutta sinun ei tarvitse pitää samoista asioista:) janina.kursi@hotmail.com
34
H
yvä jälkiruoka kruunaa aterian myös arkena. Hyvä jälkkäri on maultaan makea ja ulkonäöltään kaunis. Syksyllä on monena viikonloppuna pientä juhlan aihetta: on pyhäinpäivä, isänpäivä ja ehkäpä jo ensimmäiset pikkujoulut. Tässä muutamia helppoja jälkiruokia, jotka sopivat vaikkapa isälle kakun sijaan tarjottavaksi.
Jälkkärit
Keksi palstalle osuva nimi! Paras nimiehdotus otetaan käyttöön ja ehdottaja palkitaan keittokirjalla. Nyt siis keksimään kuvaavaa nimeä palstalle, jossa Pauliina kokkaa eri teemojen ympärillä ja kertoo lukijoille helppoja ohjeita ja vinkkejä leipomiseen ja ruoanlaittoon liittyvissä asioissa. Lähetä nimiehdotus osoitteeseen: stoorit@jcotton.com ja voit ehdottaa Pauliinalle palautteen kautta ehdotuksia mitä tehtäisiin seuraavaksi. www.jcotton.com/sinamina/palaute.html
RAIKAS SITRUUNAHYYDYKE
(neljälle)
KAHDEN SUKLAAN JÄLKKÄRI
(kahdelle) 60 g tummaa suklaata 3 dl piimää 3 liivatelehteä päälle: 1 dl kuohukermaa 40 g valkosuklaata Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Sulata tumma suklaa vesihauteessa tai mikrossa. Sekoita sulanut suklaa piimän sekaan. Kiehauta tilkka vettä ja sulata liivatteet siihen. Sekoita liivateseos suklaa-piimäseokseen. Kaada tarjoiluastioihin ja nosta jääkaappiin. Valmista kermavaahto: vaahdota kerma. Sulata valkosuklaa vesihauteessa tai mikrossa. Anna vähän jäähtyä ja sekoita kermavaahtoon. Nostele lusikalla valkoista vaahtoa suklaajälkkärin päälle. Anna hyytyä jääkaapissa pari tuntia.
36 kuvat: Juhani Niemelä
2 dl piimää 0,75 dl sokeria 1 tl vaniljasokeria 1 dl kuohukermaa sitruuna 3 liivatelehteä
KORISTELUUN: koristeluun 2 dl limsaa (kuvassa pepsiä, erivärisen koristeen saat vaihtamalla limsaa) 2 liivatelehteä
Sekoita sokerit piimään. Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan noin viideksi minuutiksi. Vaahdota kerma. Sekoita piimäseos ja kermavaahto. Purista sitruunasta mehu ja kuumenna se kiehuvaksi. Purista liivatteista ylimääräinen vesi ja sekoita ne kuumaan sitruunamehuun. Sekoita liivate-sitruunamehu piimä-kermaseokseen. Jaa annosmaljoihin ja laita jääkaappiin puoleksi tunniksi. Valmista päällinen: liota liivatelehtiä kylmässä vedessä. Kuumenna puolet limsasta kiehuvaksi ja sulata liivatteet siihen. Sekoita liivateseos kylmän limsan joukkoon ja kaada koristekerros jo hyytyneen valkoisen osan päälle. Anna jäähtyä jääkaapissa vielä tunti pari.
osa 2/2
E
dellisessä SinäMinässä kerrottiin makrokivennäisaineista. Kivennäisaineethan jaetaan makrokivennäisaineisiin ja mikrokivennäisaineisiin eli hivenaineisiin. Kivennäisaineet ovat elimistölle välttämättömiä alkuaineita, joita saadaan ravinnon mukana. Kivennäisaineilla on monenlaisia tehtäviä elimistössä, muun muassa ne ylläpitävät immuunijärjestelmää sekä vahvistavat luustoa ja hampaita.
HIVENAINEET
FLUORILLA on hampaiden ja luuston terveyttä edistävä vaikutus, mutta se
ei ole varsinaisesti välttämätön kivennäisaine. Fluorin tehtävä on vahvistaa hammaskiillettä ja ehkaistä hampaiden reikiintymistä. Fluorin vaikutus on tehokkainta hampaiden kehittymisvaiheessa. Fluoria saadaan esimerkiksi teestä, merikaloista ja hammastahnoista.
JODIN tehtävänä elimistössä on toimia yhtenä ainesosana kilpirauhashormoneissa. Kilpirauhashormonit ovat taas välttämättömiä normaalille kasvulle ja kehitykselle. Jodia saadaan pääsääntöisesti jodioidusta ruokasuolasta, mutta myös merikalat ovat hyvä jodin lähde. Jodin puute aiheuttaa kilpirauhasen suurentuman eli struuman. MANGAANILLA on monia tehtäviä elimistössä. Mangaanilla on tärkeä merkitys muun muassa insuliinin tuotannossa sekä kilpirauhas- että sukupuolihormonien tuotannossa. Mangaania saadaan esimerkiksi riisistä, puolukoista, palkokasveista sekä kauraryyneistä. MOLYBDEENIA saadaan maitotuotteista, maksasta ja munuaisista. Molybdeeni on välttämätön, jotta entsyymit suoriutuvat kunnolla tehtävistään. KOBOLTTIA saadaan maitotuotteista, kasviksista ja viljoista. Koboltti on B12-vitamiinin rakenneosa ja se osallistuu punaisten verisolujen muodostumiseen. KROMI osallistuu hiilihydraattien ja rasvojen aineenvaihduntaan. Kromi säätelee myös osaltaan veren kolesterolipitoisuutta. Kromia saadaan esimerkiksi täysjyväviljoista, sienistä ja munankeltuaisesta. KUPARI on tärkeä hivenaine luissa, jänteissä ja rustoissa oleville sidekudoksille. Kuparia tarvitaan myäs hemoglobiinin muodostumiseen. Kuparia saadaan muun muassa pähkinöistä, sienistä, äyriäisistä ja täysjyvävlijoista. Päivittäinen saantisuositus on 2 mg. PIITÄ on hiuksissa, kynsissä ja ihossa. Pii osallistuu myös luun muodostumiseen. Piitä saadaan kasviksista ja täysjyväviljoista. RAUTAA on välttämätöntä hemoglobiinin muodostukselle ja se osallistuu hapenkuljetukseen. Rauta on myös monien entsyymien rakennusaine. Raudan puute voi aiheuttaa anemiaa, joka ilmenee väsymyksenä ja vastustuskyvyn heikkenemisenä. Koska kasviksista saadaan vähemmän ja huonommin imeytyvää rautaa kuin eläinkunnan tuotteista, on kasvisruokavaliota noudattavilla alttius anemiaan. Rautaa saadaan runsaasti maksasta sekä veriruoista. Myös lihat, kalat ja palkokasvit sisältävät rautaa. Raudan päivittäinen saantisuositus on naisilla 12-18 mg ja miehillä 10 mg. SELEENI on tärkeä hivenaine. Se sitoo myrkyllisiä raskasmetalleja ja suojaa näin elimistöä. Seleeni toimii myös entsyymien osana. Liian vähäinen seleenin saanti voi altistaa virusinfektioille, syövälle ja sydän- ja verisuonitaudeille. Seleeniä saadaan esimerksiksi lihasta, maitotuotteista ja täysjyväviljoista. SINKILLÄ on monenlaisia tehtäviä elimistössä: se muun muassa osallistuu proteiinien tuotantoon, energia-aineenvaihduntaan, haavojen paranemiseen sekä monien vitamiinien toimintaan. Sinkillä on myös iso rooli normaalissa kasvussa. Sinkkiä saadaan eläinkunnan tuotteista, mutta myös kasviksista, pähkinöistä ja täysjyväviljoista. Päivittäinen saantisuositus on 7-12 mg. Lähteet: www.fineli.fi www.wikipedia.fi Terveyttä vai sairautta ruoasta? Aakkosellinen hakuteos ruoka-aineiden vaikutuksesta hyvinvointiimme
www.jcotton.com/jekku
www.sinamina.fi tai 044 5350360
37
Osa II
A
S
ikaisemmin tapahtunutta: 17-vuotias Laura on löytänyt itselleen netistä tosiystävän Jannen, joka hänen ilokseen muuttaa lähistölle asumaan. Ystävyyttä haittaa vain mustasukkainen tyttöystävä Kati. Tytöt kuitenkin ystävystyvät ja Laurallekin löytyy poikaystävä Riku Jannen kaveripiiristä. Kaikki on vihdoin hyvin, kunnes Lauran elämä murskautuu autokolarissa. Hän itse joutuu pyörätuoliin, eikä vauvaa odottavan äidin, isäpuolen, pikkusiskon ja pikkuveljen kuolema helpota tilannetta. Laura joutuu muuttamaan hänelle tuntemattoman isänsä perheen luokse asumaan. Hänestä tuntuu kuin hänen koko edellinen elämä olisi kuollut, vaikka Janne lupaa olla aina Lauran käytettävissä ja rinnalla...
unnuntaiaamuna herään ja tunnen itseni väsyneemmäksi kuin ikinä. Katson huonettani, jossa ei ole muuta kuin patja jäljellä. Kaikki muut tavarat isä on lähettänyt muuttoauton mukana uuteen kotiini. Olen jo oppinut nousemaan sängystä itse pyörätuoliin. Rullaan itseni keittiöön ja näen isäni istuvan jakkaralla juomassa kahvia. "Huomenta", sanon. "Huomenta", hän vastaa. "Koht pitäs alkaa valmistelemaa lähtöä", sanon ja kurkkuani kuristaa. "Mä juon tän kahvin ja vien sit viimesetki tavarat autoon, vaihda sä sillä välin vaatteet", hän sanoo varovasti. "Okei", vastaan ja muistelen niitä 11 vuotta, jotka olen täällä asunut. Rullaan jokaiseen huoneeseen tuolillani ja kaikkialla on vain tyhjää jäljellä. Muistan lastenhuoneessa, kuinka olimme pikkusiskoni ja -veljeni kanssa leikkineet siellä pienempinä. He eivät saaneet mahdollisuutta elää edes 17-vuotiaiksi. Siskoni oli 8-vuotias ja veljeni 12vuotias. Tänään heidät haudattaisiin. Kierrettyäni tarpeeksi menen huoneeseeni vaihtamaan mustan mekon, laitan jalkaani korkokengät. Pakkaan muutamat viimeiset pienet tavarat laukkuun ja odotan isääni. Hetken päästä hän tulee ja lähdemme yhdessä. Autoon päästyäni katson tiukasti eteenpäin, en vilkaise kertaakaan taakseni. Nyt olen jättänyt taakseni rakkaan kotini. Matka kirkolle tuntuu kestävän ikuisuuden. hautoja, joiden päälle on aseteltu kauniita kukka-asetelmia. Lasken jokaisen hautakiven eteen palavan kynttilän ja ruusun. Äitini haudalle lasken kaksi kynttilää ja ruusua, hänen haudassaan on myös pieni kuollut syntymätön vauva. Samalla päätän, etten menisi kahvitilaisuuteen, kyllä he ymmärtäisivät minua. Istun vielä hetken hiljaa, katselen hautoja ja muistelen niitä viimeisiä yhteisiä hetkiä, jotka olimme viettäneet yhdessä. Kyyneleet valuvat jälleen kerran poskillani, en muista olenko ikinä itkenyt yhtä paljon kuin viimeisen puolen vuoden aikana. "Iskä mennää kotii", sanon ja yritän hymyillä isälleni kyyneleiden välistä. "Mennää vaa", hän vastaa työntäen minua autoa kohti. Autolle päästessämme meitä odottaa siellä mummini, vaarini, enoni, hänen vaimonsa ja heidän tyttärensä, joka on serkkuni. Näen heidän kasvoistaan sen saman tuskan, joka on sisälläni. He ovat myös menettäneet rakkaita ihmisiä.
K
un saavumme kirkolle, siellä on jo paljon ihmisiä. Monet tulevat luokseni ja toistavat samaa, "otan osaa" lausetta. Tilaisuus tuntuu kestävän ikuisuuden. Kun neljä arkkua lasketaan hautoihin, aurinko pilkistää pilvien välistä ja viileä marraskuinen tuuli heiluttaa kevyesti hiuksiani. Odotan kärsivällisesti kynttilät ja kauniit valkoiset ruusut sylissäni, että vieraat lähtevät sisälle kahvitilaisuuteen. Kun kaikki viimein ovat lähteneet, isäni työntää minut lähemmäs
38
Jokainen heistä halaa minua vuorollaan, kuiskaa pahoittelunsa ja toivottaa minulle onnea elämässäni, mitä tahansa tapahtuisi. Lupaan mennä pian käymään. Sitten isäni nostaa minut autoon ja lähdemme ajamaan uutta kotia kohti. lemme ajaneet noin puoli tuntia kun isäni sanoo: "Meil on sulle yllätys Marien kans, mun on nyt valitettavasti paljastettava se". "No mikä se on?" kysyn malttamattomana. "Me ei mennäkää Tampereelle asumaa. Muutettiin Tuusulaan", hän sanoo ja hymyilee hiukan. "Eikä, tai siis mä tarkotan, et kiva", sanon nkä voi kätkeä sitä, kuinka tyytyväinen olen. "Joo me ajateltii, et olis kivempi asua lähellä Helsinkii, ni sun ei tarttee jättää sun kavereita", hän sanoo. Voisin hypätä isäni kaulaan, hillitsen kumminkin itseni. En halua joutua uuteen kolariin. Ajamme vielä noin puoli tuntia, kunnes saavumme kauniin kivisen omakotitalon pihaan. "Tervetuloa kotiin", isäni sanoo hymyillen ja nousee autosta. Katselen uteliaana taloa ja sen pihaa, tästäkö tulisi kotini. En ole ikinä edes unelmoinut asuvani sen kaltaisessa talossa. Isäni avaa oveni ja auttaa minut tuoliini. Istun siinä hetken ja katson omenapuita ja erilaisia pensaita. Huomaan pihalla myös jonkin verran tavaroita, joista näkee, että talossa asuu lapsiperhe. Isäni lähtee työntämään minua pitkin laatoitettua pihatietä. Portaiden vieressä on ramppi, jota pitkin minut voidaan työntää ylös.
O
S
isälle päästessämme olemme tilavassa eteisessä. Jälleen katselen uteliaana ympärilleni. Isäni katoaa jonnekin tavaroideni kanssa ja jättää minut siihen istumaan. En kuitenkaan ehdi olla kauaa rauhassa, kun eteiseen saapuu vaaleahiuksinen nainen. "Sä olet varmaan Laura. Olen Marie, isäsi vaimo", nainen sanoo hymyillen. "Joo, moi kiva tavata", sanon ja koitan hymyillä. Hymy näyttää varmaan enemmän irvistykseltä.
H
"Olet varmaan nälkäinen ja väsynyt pitkästä päivästä. Mennään keittiöön ni saat jotai syötävää", hän sanoo ja työntää minut keittiöön. Jään istumaan siihen ja katsomaan, kun hän etsii minulle syötävää. "Ole hyvä", hän sanoo antaa minulle lautasen, jolla on perunaa, kalaa ja salaattia sekä lasillisen maitoa. Sen jälkeen hän istuu minua vastapäätä. "Tää kala on hyvää", sanon, kun en keksi muutakaan. Hän vain hymyilee ja katselee, kun syön. Isäni saapuu keittiöön ja antaa Marielle pikaisen suudelman. Sen jälkeen hän kävelee jääkaapille ja ottaa sieltä itselleen ruokaa. He juttelevat jotain Ollista, jota en tapaisi muutamaan päivään. Olli oli viety isovanhemmilleen, jotta saan kotiutua rauhassa ja totutella uuteen kotiin. Isoveljistäni vanhempi, Antti asuu tyttöystävänsä kanssa vähän matkan päässä. Nuorempi isoveljistäni asuu kanssamme, mutta käy tällä hetkellä armeijaa. Hänen nimensä on Aleksi ja hän on 21vuotias, Antti on 25. Mietin, kuinka veljeni suhtautuisivat minuun. Ainiin ja Olli on kahdeksan vuotias. "Kiitos, se oli hyvää", sanon. "Ole hyvä. Voin viedä lautasen ja lasin pois", Marie sanoo ja nousee viedäkseen tavarat pois. "Ai , okei, oisin mä voinu ne iteki viedä", sanon ja olen lähdössä huoneeseeni, kun tajuan etten edes tiedä missä se on. Isäni on kuitenkin noussut pöydästä ja tulee viereeni. "Pitäis varmaa näyttää sulle sun huone", hän sanoo ja lähtee työntämään minua keittiöstä.
uoneeni on alakerrassa olohuoneen vieressä. Se on ihan kivan kokoinen ja siinä on vaatehuone. Pahvilaatikoita on levällään joka paikassa. Huonekalut ovat vanhasta kodistani tuotuja. En halunnut myydä tai antaa niitä kaikkia pois. Olen säilyttänyt sänkyni, kirjoituspöydän, kirjahyllyn, pienen sohvan ja muutaman pienen lipaston. Huomaan, ettei yhtäkään pahvilaatikkoa ollut avattu. "Tässä tää nyt sitte olis. Mulla on sulle viel muutama tavara odottamas yläkerrassa, hankin ne sulle
niil rahoi, mitkä tuli niistä tavaroista, mitkä myin siel kirpparilla", isäni sanoo. "Okei, saisinks mä nyt olla ihan yksin hetken?" pyydän. "Joo totta kai, huuda jos tulee asiaa" hän sanoo ja lähtee sulkien oven perässään. Istun hetken ja vain katselen ympärilleni. Sitten päätän järjestellä tavaroita. Availen pahvilaatikoita ja huomaan, että olisi pitänyt kirjoittaa niihin, mitä missäkin on. Vien vaatteita vaatehuoneeseen ja laitan niitä niin, että ylettäisin aina itse ottamaan ne. Huoneen perälle on laitettu korkealla olevan tangon alle toinen tanko vähän alemmas, johon voisin laittaa takkeja ja muuta roikkumaan. Tangossa roikkuu paljon henkareita ja ripustelen niihin takkeja, huppareita ja mekkoja. Laukut laitan yhteen isoimmista pahvilaatikoista ja työnnän sen hyllyjen alle. Aika on kulunut todella nopeasti. Kaksi tuntia on mennyt vaatteiden järjestämiseen. Katselen nyt uudestaan ympärilleni huoneessa ja mietin miten saisin kaikki tavarat paikoilleen. En esimerkiksi ylettäisi ylimmille hyllyille ja joutuisin pyytämään apua. Päätän kuitenkin, että järjestäisin mahdollisimman paljon ennen kuin pyytäisin apua. Järjestelen vielä tunnin, kunnes eteeni tulee pahvilaatikko, josta löydän valokuvia. Siirrän laatikon lähemmäs sänkyä ja monen yrityksen jälkeen saan nostettua sen sängylle. Sitten siirryn itse varovasti sängylle ja vedän itseni istumaan seinää vasten. Nostan laatikosta pinkan albumeita ja alan selailemaan niitä. Katson kuvia, joissa olemme mökillä, Linnanmäellä, Korkeasaaressa tai kotona. Jälleen kyyneleet valuvat poskiani pitkin. Ymmärrän, ettei niitä yhteisiä hetkiä tulisi ikinä lisää. Suostun hyväksymään, etten kuulisi heidän iloista naurua uudestaan tai saisi halata heitä. Nostan katseeni kuvista, kun kuulen ovelta koputuksen. "No?", kysyn ja kuivaan samalla märkiä kasvojani. Isäni astuu sisään, eikä näytä yllättyneeltä, kun itken jälleen. Hän vain siirtää kuvia sen verran, että mahtuu istumaan viereeni. "Haluisit sä jutella?" hän kysyy. "Emmä tiiä mitä haluun", sanon
39
ja uudet kyyneleet valuvat poskiani pitkin, "Mulla vaa on nii kova ikävä niitä", jatkan. "Ymmärrän", hän sanoo ja ottaa minut syliinsä, halaa kunnolla ja silittelee hiuksiani. Tunnen oloni turvalliseksi siinä ollessa. Kun vihdoin lasken hänestä irti olen kastellut osan hänen paidastaan märäksi. Otan sängyltä pinon kuvia ja kerron niistä. Hän istuu ja kuuntelee siinä, kun kerron, mitä kuvien ottohetkellä on tapahtunut. On helpompi olla kun saan puhua, vaikka se tekeekin kipeää. "Sulla on rankkaa ja saatat tuntee olos ulkopuoliseks, mut sä saat millo vaa tulla juttelee meille. Sähän oot saanu kivasti järjesteltyy tätä huonetta jo. Pyydä vaa apua, jos tarviit. Ja jos sulta puuttuu jotain, ni hankitaan se", hän sanoo ja halaa vielä kerran kunnolla. "Ois mulla yks pyyntö", sanon ja mietin, miten oikein kertoisin sen. "Mikä?", hän kysyy. "Voisitteks te ostaa mulle sellasii isoi valokuva-albumeita, joissa ei oo näit tälläsii taskuja vaa pelkkii tyhjii sivuja. Mä haluisin laittaa nää, mitkä on vaa paketeissa ni hienosti albumii ja kirjotella jotain aina kuvasta. En oikee osaa selittää tätä selvästi", sanon ja katson isäni ilmettä. "Totta kai, toihan on kiva idea. Pyydän Marieta ostamaan ne kansiot, se ku osaa valita aina hienompii ku mä", isäni sanoo hymyillen samalla varovasti. "Kiitos", sanon. "No mä tästä meenki, sun pitäis varmaa alkaa jo nukkumaa, kello on aika paljon. Sulla on ollu pitkä päivä", hän sanoo. "Joo, nii mä taidan tehä", sanon ja huomaan samalla, että olen todella väsynyt. "Hyvää yötä ja kauniita unia", hän sanoo. "Hyvää yötä, isä", vastaan ja istun vielä hetken sängyn reunalla. Vaihdan vaatteet ja otan laukusta mp-3:en, nukahdan hiljaisen musiikin soidessa.
S
euraava viikko kuluu nopeasti. En tee paljon muuta kuin makaan huoneessani ja muistelen entistä elämääni. Perjantaiaamuna isäni herättää minut.
"Laura, mä lähen hakemaan Ollia ja samalla haetaan Aleksi juna-asemalta. Marie jää kotiin sun kanssa", hän sanoo. "Okei", vastaan unisena. "Kuule mä tiiä,n et tää voi olla iso pyyntö sulle, mut voisit sä jutella Marien kaa? Se haluu oikeesti tutustuu suhun. Ei se yritä sun äitiä mitenkää korvata. Anna sille tilaisuus tutustuu suhun", hän sanoo ja katsoo minua anovasti. "Joo mä juttelen sen kaa. Kai meijä pitää tutustuu, jos asutaa samas talossa", sanon epävarmana. "Kiitos Laura. Me tullaa sit poikien kaa myöhemmin", hän sanoo ja lähtee. Makaan vielä hetken ja yriäin nukahtaa uudestaa.Kun se ei kuitenkaan onnistu vaihdan vaatteet ja rullaan itseni keittiöön, jossa Marie juo kahvia ja lukee lehteä. "Huomenta", sanon samalla, kun olen jääkaapin luona. "Huomenta. Tarviit sä apuu?" Marie kysyy varovasti. "Ehkä vähäse, tää on viel nii vaikeeta tän typerän tuolin kaa", sanon vaikka haluaisin kieltäytyä avusta. Muistan kuitenkin mitä lupasin isälleni. "Haluisit sä tota hedelmäsalaattii ja leipää? Mitä juot, maitoo, kahvii, mehuu, teetä vai vettä?" hän kysyyn ja nousee ylös. "Voisin ottaa vähän sitä hedelmäsalaattii, ruisleivän palan ja tuoremehuu", sanon ja hymyilen vähän. "Okei. Olli tulee tänää kotii, se pikkuvintiö on ollu nii innoissaa ,ku kuuli et sil on sisko", Marie sanoo ja hymyilee, kun ajattelee poikaansa. "Kiva", sanon ja mieleeni palaa kuva pikkusiskostani. "Anteeks, sanoinko jotain väärin?", hän kysyy huolestuneena, nähtyään ilmeeni. "Et, mä vaan ajattelin mun pikkusiskoo. On nii outoo, ku se ja mun pikkuveli ei oo koko aja mekastamas vieres", sanon hiljaa. "Ymmärrän, mun sisko kuoli, ku olin 10-vuotias. Sil oli leukemia. Se oli mulle tosi rankkaa, oltii kaksoset ja jaettii aina kaikki keskenämme. Meni pitkää enne ku pystyin ajattelemaan tai puhumaan hänestä ilman, että itkin", hän sanoo ja laskee eteeni aamupalani. "Ai, mä oon pahoillani", sanon
atkalla kauppakeskukseen, toivon etten olisi lähtenyt. Minua pelottaa ajatus, että ihmiset näkevät minut pyörätuolissa. En halua kenenkään tuijottavan tai katsovan säälivästi. En kaipaa kenenkään sääliä. "Käydään katsomassa Tiimarista tai Suomalaisesta kirjakaupasta. Niistä on yleensä löytynyt kaikenlaista mitä tarvitsee", Marie sanoo rikkoen hiljaisuuden. "Joo, tartteisin kans jotai pienii kivoi juttuja mitä liimata sivuille ja hienoja erivärisii kyniä millä kirjottaa tekstit ja piirtää sivuille", sanon. Kerron samalla osan suunnitelmastani. "Taidat tykätä piirtämisestä ja askartelusta", hän sanoo. "Todellaki, ne on iha mun lempipuuhii. Niitten kanssa aika kuluu nopeesti ja unohtaa kokonaa ajatella. Mulla on pahvilaatikollinen tai kaksi kaikenmaailman kyniä, kartonkeja ja kaikkee muuta mahdollista", sanon innoissani.
M
vilpittömästi. "Ei se mitää", Marie sanoo. Hetken on hiljaista. "Tota voitaskohan me käydä ostamassa niit kansioita?" kysyn varovasti. "Joo totta kai voidaan", hän sanoo hymyillen iloisesti. "Kiva. Mitä sä muuten teet työkses?" kysyn, kun en keksi muutakaan puhuttavaa. "Oon sairaanhoitaja. Kuulin, et opiskelet lähihoitajaks", hän sanoo. "Joo, tai no opiskelin. Ei oikee onnistu tuolin kanssa", sanon ja tajuan, että unelmani poliisin työstä ei toteutuisi ikinä. "Nii, harmi. Se on hyvä ammatti. Oliks se sun unelma-ammatti vai onks jotai muuta?" hän kysyy. "No oikeestaan mä oon halunnu jo parin vuoden ajan poliisiks, mut ei se nyt oikee toteudu", sanon. "Nii. Uskon et sä viel paranet ja kävelet. Susta tulis varmasti poliisi sillo. Isäs sano et moni on kuvaillu sua päättäväiseks nuoreks naiseks", hän sanoo ja nousee laittamaan astioita astianpesukoneeseen. "Voi olla. Mä meen nyt pukemaa ja sillee ni voidaa lähtee", sanon. "Okei, ei mitään kiirettä", hän sanoo.
40
"Ehkä sä voisit esitellä joitain sun töitä sit ku mennää kotii", hän sanoo. "Joo, mul on aika paljon piirrustuksia, osa on todella upeita", sanon. "Okei", hän vastaa hymyillen. Löydämme kansiot ja lähdemme kotiin. Ihmiset tuijottavat ja se saa minut masentumaan entisestään. otiin päästyämme näen isäni auton pihassa. Marie auttaa minut tuoliini ja työntää minut sisälle. Isäni valmistaa ruokaa ja juttelee poikien kanssa. Kun saavumme keittiöön huomaan kaikkien kääntävän katseensa minuun. Tarkkailen veljiäni: Antti ja Aleksi ovat perineet isäni pituuden ja vaaleat hiukset. Hetken on hiljaista, tunnen oloni vaivautuneeksi. "Pojat, tässä on siskonne Laura. Laura tässä ovat veljesi Antti, Aleksi ja Olli. Niin ja Antin tyttöystävä Sini", isäni esittelee kaikki toisilleen. "No moi vaan. Mä taidan mennä nyt täst", sanon. "Jäisit nyt tähän istumaan, ni syödään ja jutellaan", isäni sanoo ja katsoo minua. "Okei, mut.. no joo ei mitää. Antaa olla", sanon ja siirryn lähemmäksi pöydän päätyä. "Anna mä autan sua", Antti sanoo ja on nousemassa ylös. "Ei tarttee, pääsen täst ihan iteki. Kiitti tarjouksesta kummiski", sanon ja koitan hymyillä. "Mitä sulle oikeestaa kävi?" Sini kysyy. "Ei mitää, mikä kuuluis sulle", sanon ja lähden huoneeseeni. Hetken päästä oveeni koputetaan. Makaan sängyssäni, käännän kylkeä, painan kuulokkeet paremmin korvilleni ja lujennan musiikkia. Tunnen, kuinka joku istuu sängylleni ja silittää hiuksiani. En kuitenkaan käänny ympäri. Hetken päästä se joku ottaa toisen kuulokkeen pois korvastani. "Laura, mä oon pahoillani siit, mitä Sini sano. Se ei tiedä miltä susta tuntuu, ku se ei oo ikinä menettäny mitää niinku sä", Antti sanoo hiljaa silittäen edelleen hiuksiani. "Ja säkö muka sit tiedät jotai menettämisestä, enpä usko", sanon oltuani hetken hiljaa. "Tiedän, mä kasvoin sijaisperheessä ja tutustuin isää vasta ku
K
täytin 19. Mä luulin aina et mus oli jotai vikaa ku jouduin äitin luota pois lastenkotii", Antti sanoo. Nousen istumaan ja katson häntä. Tiesin kyllä Antin kertoman jo etukäteen, äitini oli kertonut sen minulle monta kertaa jutellessamme. En kuitenkaan huomauta asiasta Antille. "Aha. Sä se et kumminkaa oo menettäny mitää. Sä oot aina vaa saanu lisää asioita sun elämään, mut mä menetin kaiken alle vuorokaudessa. Mietipä sitä hetki ja tuu joskus toiste kertomaa mulle noit sun elämän traumaattisii asioita", tiuskaisen ja mulkoilen häntä. "Joo sä oot oikees, ei tää oo mitää verrattun suhun. Sun pitää kumminkin jatkaa sun elämääs. Et sä saa sun äitii ja muita perheenjäsenii takasin itkemällä joka päivä ja karkottamalla kaikki ihmiset sun luota. Me vaan yritetään auttaa sua. Sä oot osa meijän perhettä halusit sä sitä tai et", hän sanoo. "Kuule mä en tarttee teijän tai kenenkää muunkaa apuu. Mä itken nii paljo ku mua huvittaa, se ei oo sun ongelma", sanon vaikka en tarkoita sanomaani. Oikeasti haluaisin vain jonkun, jonka kanssa puhua. "Okei. Tee sitte niinku haluut, iha mite vaa. Jos sä kumminkin muutat mieltäs ni me ollaan keittiössä tai olohuoneessa. Sä voit soittaa millo vaa. Jätin sun pöydälle lapun mis on mun ja Aleksin puhelinnumerot ja meseosotteet", hän sanoo ja lähtee. Tajuan, ettei minulla ole edes konetta, joten en paljon voisi mesessä jutella.
H
etken päästä istun eteisessä ja poimin hyllyltä kenkäni ja otan takin naulakosta. Avaan ulko-oven ja varmistan, että puhelin on varmasti mukana. Rullaan itseni pihalle ja suljen oven. Sen jälkeen laskeudun varovasti ramppia pitkin pihalle. Istun vain hetken ja katselen tähti taivasta, tunnen kuinka kylmä ilma on. Kaivan puhelimen taskustani ja soitan Jannelle pitkän harkinnan jälkeen. "Haloo", Janne vastaa. "No moi. Anteeks et soitan, mut mun on pakko saada puhuu jonku kaa ja sä oot ainoo, jonka kaa pystyn puhumaa vapaasti", sanon. "Hei, ei se mitää. Oon jo aatellu pitkää soittaa, mut en sit viittiny,
L
annoin sulle mielummin omaa rauhaa", hän sanoo. "Okei", sanon. "No mites siel Tampereella oikei on menny?", hän kysyy. "Nii siit mun pitiki puhuu. Me ei asutakaa Tampereella vaa Tuusulassa", sanon. "Ai, no sehän kiva", hän sanoo. "Niinpä. Tota haluisit sä tulla meille huomen? Iskä vois tulla hakee sut juna-asemalta ni voisit ajaa sen peräs meille", sanon. "Voinhan mä tullaki, ei mulla oo mitää muutakaa huomiseks sovittuna. Käviskö et tuun siin yhen aikaa?" hän kysyy. "Käy", vastaan. Juttelemme vielä hetken. Lopetettuamme työnnän tuolini rappusten luokse. Katson kauhuissani ramppia, en mitenkään pääsisi sitä yksin ylös. "Sä tarviit varmaan apua", kuulen Aleksin sanovan. "Joo", vastaan. Aleksi tulee rappuset alas ja työntää minut sisälle. Eteisessä otan kengät ja takin pois. "Mä voin laittaa ne paikoilleen", Aleksi sanoo ja ottaa vaatteet ennen kuin ehdin estää. Huomaan, etteivät Aleksin oikean käden sormet toimi kunnolla. Mieleeni palaa eräs keskustelu, jonka olimme käyneet äitini kanssa. Äiti oli silloin kertonut, että Aleksin oikeassa kädessä olevat hermot olivat vaurioituneet jotenkin synnytyksessä. En jaksa muistella, oliko äiti sanonut jotain muutakin. Huomaan, ettei asia tunnu mitenkään haittaavan Aleksia. auantaiaamuna herään ja tunnen ensimmäistä kertaa viikkoihin oloni rauhalliseksi ja levänneeksi. Olimme Aleksin kanssa jutellet myöhään yöhön hänen samalla asentaessa kannettavaani tarpeellisia ohjelmia. Olimme tulleet hyvin toimeen ja olin onnistunut jopa naurahtamaan aidosti muutaman kerran. Vaihdan vaatteet ja siirryn tottuneesti tuoliini. Rullaan itseni keittiöön, jossa istuu ainoastaan Olli syömässä aamupalaa. Olli nostaa katseensa Aku Ankasta ja katsoo minua hetken. "Huomenta", sanon ja menen hänen viereensä.
41
"Huomenta", hän vastaa ja katsoo minua ja tuoliani pelokkaasti. Käännyn peittääkseni pettymyksen ja suunnistan jääkaapille. Kaadan itselleni lasillisen tuoremehua. Käännyn lähteäkseni keittiöstä, samalla lasi tippuu kädestäni. Lasi särkyy ja mehu leviää ympäriinsä. Katson ovelle päin, josta Olli on juuri kadonnut säikähtänyt ilme kasvoillaan. Mietin, miten saan pestyä lattian ja kerätyksi sirpaleet. En kuitenkaan keksi mitään keinoa. Olen aivan paniikissa, kun isäni saapuu keittiöön ja katsoo minua. "Se oli vahinko. Lasi vaa lipes mun kädestä", soperran hänelle pelokkaasti. "Okei. Ei se mitää, vahinkojahan sattuu kaikille", hän sanoo lempeästi. Samalla hetkellä Marie saapuu ovelle perässän säikähtänyt Olli. "Mitä täälä oikein tapahtuu?" hän kysyy katsoen meitä. "Lauralta vain tipahti lasi lattialle, ei mitään vakavaa", isäni vastaa. "Selvä", hän sanoo ja katoaa ovelta Olli perässään. "Olli ei pidä must", totean isälleni. "Pitääpäs, Olli vain on ujo, eikä tiedä kuinka suhtautuisi sinuun ja pyörätuoliin", isäni sanoo. "Jaa voihan se tietysti olla niinki. Voisit sä muuten käydä hakee Jannen juna-asemalt, ni se ajais sit sun peräs tänne? Siis käyhän se et se tulee käymää?", kysyn. "Käy, me ollaa muutenki lähös käymää Marien siskon luona. Ni on hyvä et sul on seuraa. Sä tuskin oisit halunnu tulla meijä mukaa", hän lisää. "En todellakaa. Se tulis yhen aikaa", sanon. "Okei, no mä haen sen sillo sitte. Lähetään varmaa heti sen jälkee. Voit sitte soittaa kenelle vaa jos tulee asiaa", hän sanoo. "Kiitti iskä", sanon hymyillen ja lähden keittiöstä.
P
uoli kahden aikaan he sitten tulevat, juuri kun olen saanut avattua pari pahvilaatikkoa ja alkanut purkamaan niitä. En oikein tiedä mitä sanoa, kun Janne tulee huoneeseeni. "Moi, istu jonneki mihi vaa mahut", sanon ja avaan pienen lipas-
llalla Janne näyttää ruoanlaittotaitonsa ja kokkaa meille. Syömme ja juttelemme kaikenlaista. Kun Janne laittaa tiskejä koneeseen, muistan, että hänhän voi auttaa ja laittaa pikkuesineet kirjahyllyn ylimmille hyllyille. "Janne, voisit sä millää auttaa mua tavaroitte kaa?", kysyn. "Joo", hän vastaa. Menemme takaisin huoneeseeni, näytän laatikot, joissa on sellaisia esineitä, mitkä voi hyvin laittaa ylimmille hyllyille. "Ei laita se sittenki siihen keskimmäiselle hyllylle", sanon kun Janne siirtelee valokuvakehyksiä edestakaisin. "Joo, toi oli sit viimenen kerta ,ku sen paikka vaihtuu", hän sanoo virnistäen. "Okei, mitä jos kummiski siirtäsit sitä viel vähäsen", sanon nauraen. "Ei kyl se nyt pysyy tossa", hän
I
ton laatikot. "Moi, mites sul on tääl menny?", hän kysyy, siirtää lipaston viereen tuolin ja istuu siihen. "Ihan hyvin. Paremminki vois tietysti mennä", vastaan. Samalla isäni tulee huoneeseen. "Laura me nyt sit mennää. Ja Janne kiva, ku tulit piristämää Lauraa", isäni lisää hymyillen samalla meille. "Okei, moikka", sanon. "Moikka", isäni sanoo ja lähtee. "Se vaikuttaa ihan mukavalta", Janne sanoo. "Nii kai, joo onhan se ihan kiva", sanon. Hetken aikaa tyhjennän laatikoita hiljaa. Laatikot ovat täynnä kaikenlaisia askartelutarvikkeita. Laatikon pohjalla on musta laukku, jossa on jotain sisällä. Avaan laukun ja yllätyn, kun sisältä paljastuu seitsemän paksua päiväkirjaa. "En muistanu et näit on enää olemas, luulin et heitin nää pois ajat sitte", mumisen itekseni. "Mitä sul siin on?" Janne kysyy. "Ei mitää", sanon ja työnnän laukun ja kirjat takaisin laatikkoon. "Okei", hän sanoo ja siirtyy pöytäni luokse. Hetken päästä huoneen täyttää hiljainen musiikki. Pian juttelemme jo aivan normaalisti ja minulla on oikeasti hauskaa. En ole saanut pitkään aikaan nauraa niin vapaasti.
vastaa myös nauraen. Pian huoneessa ei ole kuin kolme pahvilaatikkoa, joissa on vain muutamia tavaroita. Janne laittaa kaikki yhteen ja vie laatikon vaatehuoneeseen. Pyydän häntä vaihtamaan rumat keltaiset verhot. Valitsen keltaisten tilalle vaaleansiniset, ne sopivat paremmin huoneen sisutukseen. "Eiköhän siin ollu kaikki mistä en ite olis selvinny", sanon kun Janne istuu pöytäni ääreen. "Toivottavasti. Pitäis vaatii palkkaa, ku tollee noi pistit töitä tekemään", hän sanoo vitsaillen. Nauran hetken ja katselen ikkunasta pihalle. Ulkona on aivan pimeää, taivaalta leijailee kevyesti lumihiutaleita. Kolmen viikon päästä olisi joulu. Joulu, juuri se mitä en kaivannut yhtään. Se olisi perhejuhla ja toisi vain paljon kipeitä muistoja mieleen. Siirryn istumaan sängylleni ja nojaan seinään. Selkääni särkee, se ei kuitenkaan ole enää yhtä turvoksissa kuin sairaalasta päästessäni. Havahdun ajatuksistani puhelimeni soidessa. "Haloo", vastaan. "Moi. Me jäädään tänne yöks. Pärjäätkö sä kotona?", isäni kysyy. "Tietysti pärjään. Eihän kenenkää tarvii pitää must yöl huolta. Jääkää vaa sinne iha rauhassa", vastaan isälleni. "Ootko sä nyt ihan varma?", hän kysyy hiukan epäillen. "Oon, se on vaa yks yö. Älä turhaa huolehdi", vastaan vaikka todellisuudessa olen peloissani. "Okei. Hyvää yötä jo etukätee. Ja ainahan Janne voi jäädä sinne sun seuraks, jos et haluu yksin olla", isäni sanoo. "Nii kai. Hyvää yötä", sanon ja suljen puhelimen. Janne luo minuun kysyvän katseen. "Iskä vaa sano ja soitti et ne jää sinne yöks. Oli kamalan huolissaa, et pärjäänkö mä tääl yksin", sanon. "Kyl mäki huolehtisin, jos oisin isäs. Voinhan mä jäädä tänne, jos haluut seuraa", Janne sanoo. "Ihan ku en pärjäis yötä yksin. Eiks Kati odota sua kotona? Jää vaa, jos haluut", sanon huolettomasti. Silti jokin saa minut huolestumaan, en vain tiedä mikä se on. "Ei odota, me erottii sen onnettomuuden jälkee. Ne oli Rikun kanssa
42
vähä turhanki läheisii, yllä..", Janne keskeyttää nähdessään ilmeeni. "Mitä?! Miten nii yllätit??" kysyn. "No ku mä menin kotii ja no kyl sä tiiät", hän selittää, eikä tunnu pystyvän katsomaan minua silmiin. "Vai niin kova ikävä Rikulla on. No ei se mitää, mä vaan luulin et se olis sen verran mies et uskaltais tulla sanomaa, ettei juttu toimi. Kyl mä ymmärrän: kuka muka haluis tyttöystävän, joka on pyörätuolissa?", kysyn. Tunnen kyyneleiden polttavan silmiäni. Nyt en kyllä itkisi, Riku ei ole sen arvoinen. "Mä oon pahoillani. Ne pyys etten kertois, mut mun mielestä sun on oikeus tietää miks Riku ei enää soittele tai mitää muutakaa. Kuule, mä voin sen verran sanoo, ettei mua ainakaa haittais et toinen on pyörätuolis, jos siit oikeesti tykkäisin", Janne sanoo ja katsoo jälleen minua silmiin. "Älä turhaa oo", sanon. Tuttu hiljaisuus valtaa huoneen. Tunnen Jannen katseen, mutten voi kohdata sitä. Miten kaikki asiat saattoivat päättyä. Jälleen mietin, mitä olin tehnyt ansaitakseni tämän. Ei kai muutama hätävalhe äidille voinut häntä viedä luotani. Ei, ei tietenkään voinut. Kuitenkin tuntui, että kaikki oli silti jotenkin minun vikani. Vain Janne tuntui pysyvän luonani, olihan sekin jotain. Pelkään vain, että hänkin katoaisi elämästäni aivan yhtä nopeasti kuin oli siihen tullutkin. Kuulen Jannen naputtavan koneella jotakin. En välitä siitä vaan käännyin makaamaan kyljelleni ja suljen silmäni. avahdun, kun joku laittaa peiton päälleni. Nousen istumaan säikähtäneenä, huoneessa on pimeää. "Ei mitää hätää, mä aattelin vaa laittaa sulle peiton ni ei tuu kylmä. Ei ollu tarkotus herättää", kuulen Jannen sanovan vierestäni. "Okei. En mä nukkunu", sanon. "Nukuitpas, kaks ja puol tuntii", hän sanoo ja istuu sängylleni. "Nii kai sit. Mitä kello on?" kysyn. "Puol kakstoista. Pistä sä vaa pää tyynyy ni mä meen tonne sohvalle nukkumaa", hän sanoo. "Emmä viel, ei väsytä ollenkaa. Ei sun tartte sohval nukkuu, voit mennä Aleksin huoneesee", sanon
etsien pöytälampun katkaisijaa. "Mä nukun mielummi tos sun sohval. Taisit äske nähä painajaisii. Mennää keittiöö, teen sulle lämmint kaakaoo salaisel reseptil", hän sanoo. "Okei, iha mite vaa", sanon ja löydän katkaisijan. En ehdi harkita edes tuoliin nousemista, kun Janne nostaa minut siihen ja työntää keittiöön. eittiössä hän etsii kaiken mitä tarvitsee kaakaoonsa ja alkaa valmistaa sitä. Katselen vain nojaillen pöytään. Hetken päästä hän istuu pöytään kahden kaakaomukin kanssa. Maistan varovasti ja totean mielessäni, että se on parasta lämmintä kaakaota, mitä olen ikinä juonut. "Tää on tosi hyvää", sanon hymyillen. "Kiva, jos tykkäät", Janne vastaa hymyillen. Olemme hetken hiljaa ja katselemme vain hymyillen toisiamme. "Oot sä käyny äitiis kattoo sairaalas?" hän kysyy hetken päästä. "Tota.. Mä en tainnu kertoo sulle et mä annoin luvan sammuttaa koneet ja äiti se, se on nyt kuollu. Ne kaikki viis haudattiin samaa aikaa", sanon sanojen takertuessa kurkkuuni. "Ai, mä oon pahoillani. Viis, sä varmaa tarkotit sanoo neljä", hän sanoo. "En tarkottanu. Äiti oli raskaana", sanon ja lasken katseeni, onnentunne, jota olen tänään tuntenut on jälleen kadonnut. "Anteeks, en olis saanu kysyy", hän sanoo. "Ei se mitää, mä voisin näyttää sulle mis on kylppäri, jos haluut aamul käydä suihkussa", sanon ja juon mukini tyhjäksi. "Okei", Janne sano ja vie mukit tiskikoneeseen. Tunnen oloni hyvin väsyneeksi. Näytän Jannelle kylpyhuoneen ja mistä hän voisi ottaa tarvitsemansa tavarat. Sen jälkeen rullaan itseni huoneeseeni ja vaihdan vaatteet. Etsin Jannelle peiton ja pari tyynyä vaatehuoneesta, laitan ne sohvalle ja toivon niiden riittävän. Jannen saapuessa huoneeseen olen nukkuvinani. Hiljaa Janne laittaa tyynyihin ja peittoon lakanat. Tunnen hänen istuvan sängylleni. "Laura mä oon pahoillani. En ha-
K
lunnu loukata sua. Mä tiedän, ettet sä nuku ja ymmärrän, jos sä suutuit", hän sanoo silitellen hiuksiani. Hetken päästä hän tuntuu luovuttavan ja nousee sängyltä. "Hyvää yötä ja kauniita unia", hän sanoo laittaen samalla peiton kunnolla päälleni. En vastaa mitään. Hetken päästä kuulen hänen tasaisen hengityksen. Uskallan kääntyä toiselle kyljelle ja katsoa häntä. Ikkunasta loistava kuunvalo valaisee hänen kasvojaan sen verran, että erotan ne. Hän näyttää oikeastaan aika söpöltä nukkuessaan. Olen pettynyt itseeni, oli epäreilua purkaa häneen pahaa oloani. Hiljennän musiikin vielä hiljaisemmalle ja suljen silmäni. amulla herään auringon paisteeseen. Katson sohvalle ja huomaan, että Janne on jo noussut ylös. Katson kelloa, puoli kymmenen. Katselen ikkunasta ulos ja näen lumen säihkyvän auringon valossa. Haluaisin lähteä luistelemaan, mutta eihän se tietenkään ole mahdollista. Oveni avautuu ja sisään astuu Janne lautasen ja mukin kanssa. "Aattelin vähä tuoda sulle syötävää", hän sanoo. "Ei mul oo nälkä, mut kiitti kummiski", sanon. "Syö nyt vähäse, et sä syömättä elä", hän sanoo ja laskee astiat pöydälle. "Nii kai", mumisen ja otan leivän. "Mun pitää koht lähtee", hän sanoo. "Okei. Munki pitää levätä tänää, ku huomen on ensimmäist kertaa kuntoutus", sanon. "Kiva, toivottavasti sä paranet nopeesti nyt, ku pääset vähä jumppaamaa", hän sanoo hymyillen. "Toivottavasti, en haluu olla täs tuolis enää hetkeekää vapaaehtosesti. Ärsyttää ,ku ihmiset tuijottaa", sanon ja haukkaan uuden palan leivästä. "Nii, ymmärrän. Nyt mun täytyy kummiski mennä. Nähään taas, moikka", hän sanoo ja lähtee. "Moikka", sanon hänen selälleen.
A
H
Jatkuu ensi numerossa.
KLIKKAA KESKUSTELEMAAN 10/2010 NOVELLEISTA: http://p1.foorumi.info/sinamina/index.php
43
Yön Varjojen Lapset
sva leijaili hiljaa tienoon yllä. Se näytti tanssivan. Tuhannet tähdet valaisivat maisemaa. Mä kävelin eteenpäin. Katuvalot eivät palaneet. Ne olivat pimenneet odottamaan aamua. Käännyin syrjäiselle kujalle. Takanani kuului kolahdus ja vilkaistuani taakse näin yksinäisen kujakatin kipittävän suojaan. Kujaa reunustivat suuret kerrostalot, joiden ikkunat oli laudoitettu umpeen. Ammoniakin voimakas haju tulvahti nenääni ohittaessani tyhjän pahvilaatikkopinon. Laatikoiden seasta kantautui hiljaista örinää. Suuntasin kohti kujan päässä olevaa pientä hökkeliä. Minun kotiani. Katselin pimeistä ikkunoista, kunnes avasin varovasti oven ja hiippailin sisään. Samassa valot syttyivät.
issä helvetissä sä oot kukkunu kaiken yötä? Katsoin setäni, ainoan perheenjäseni rönsyistä olemusta. - Joo, ei kuulu sulle, vastasin ja potkin kengät jaloistani. - Kyllä kuuluu. Kuule Milla, vaikket sä pidäkään musta, ni mä oon sun ainoo omainen sen sun vanhempien onnettomuuden jälkee, se sanoi ja tuijotti mua pistävästi pienillä, mustilla silmillään. Sen kalju kiilteli hehkulapun valossa ja se oli just sellanen ihminen, joka ei näyttäny isältä, saatika muulta holhoojalta. - Joojoo, älä vaahtoo, mä tiuskasin ja kävelin sen ohi huoneeseeni. Mun huone oli pieni, jossa oli vaan sänky ja pikkunen pöytä. Mun eno oli köyhä kuin kirkonrotta ja eli sossujen turvin. - Meidän pitäis tulla toimeen ja tutustuu paremmin. Milla sä oot mulle kaikki kaikessa nyt, ku
U
M
mulla ei oo veljeekään enää. Mä en huomannu, että se oli tullu mun perässä siihen ovelle ja katsoi mua jotenkin anovasti. Sen iso kaljamaha vyöryi tiukan vyötärön yli ja koko se näky sai mut voimaan pahoin. - Älä aina vaahtoo mun vanhempien kuolemasta ja siitä miten vaikeeta se sulle oli! Luuleks sä vittu olevas ainoo, johon se sattu? Mä huusin. Me käytiin nykyään joka yö tämä sama keskustelu ja aina se johti tähän. Mä en vaan voinu sietää sen lyhyenpaksua olemusta ja kaljua päälakee. - Kyl mä ymmärrän, et suhunkin sattuu. Enkä mä pahaa tarkota, mut sun pitäis noudataa niitä kotiintuloaikoja. - Sä. Et. Oo. Mun. Isä. - No en tietenkään oo, mut sun huoltaja mä oon! Mä näin, että se rupes jo hermostuu vähän. Sitten sen selän takaa kuulu ääni ja mua kylmäs. - Mitä täällä meuhkataan? uninen mies kysy sen takaa. Se mies oli Lauri ja se on mun sedän miesystävä. Jeps, mulla on juopotteleva, miehiinpäin oleva setä. Lauri oli ihan ok, mut sekin aina vaan jankutti mulle, että mun täytyis kunnioittaa setääni ja olla kiitollinen siitä, että mulla on katto pään päällä ja niin edelleen. Mut ei sekään tajunnu, kuinka paha mun oli. - Ei mitään. Mee vaan Lauri nukkuun, mä sanoin ja hymyilin pienesti. Se hymyili mulle takasin
ja toivotti sitten hyvää yötä. Se oli aikojen alusta asti ollu mulle kuin isoveli ja mä sille niin kuin pikkusisko. Se oli seurustellu mun enon kaa jotain 10 vuotta ja oli siis mulle hyvin läheinen ja tuttu. - Okei, mun setä huokas. - Jos sovitaan, Milla, niin, et tuut kotiin mieluummin ennen puolta yötä, ok? - Katotaan, mä sanoin ja vilkasin kelloo, joka näytti neljää. - Mä meen nyt nukkuun, öitä, mä jatkoin ja käänsin selkäni sille. Se toivotti mulle hyvää yötä ja sulki oven mun selän takaa. Mä käännyin ympäri ja jäin tuijottamaan siinä ovessa olevaa julistetta. Siinä kuvassa oli mies ja nainen rannalla auringonlaskussa. Siinä yläreunassa luki Las Palmas. Huokasten mä riisuin päällysvaatteet ja kömmin peiton alle. Mä katsoin hetken mun ikkunasta avautuvaa maisemaa pikkukaupungin hämäräkujille ja nukahdin samaan kuin joka ilta: katsoen tyyppiä, joka nojaa vastakkaiseen seinään sätkä suussa ja katsoo välillä tänne päin. amulla mä heräsin siihen, että aurinko paistoi mun silmiin. Ulkona oli täysin kirkas, aurinkoinen päivä ja kujalla ei näkyny ketään. Öinen tyyppikin oli lähteny siitä vakoilemasta. Se tyyppi mietitytti mua vieläkin, mulla ei ollu hajuakaan siitä, kuka se oli. Silti se joka ilta nojas siihen
A
44
seinään ja katto mun ikkunasta sisään. Huokasten mä nousin sängystä ja kävelin pikkuseen keittiöön. Pöydällä oli lappu. " Huomenta! Mentiin Laurin kanssa kapungille, tullaan illan tullen viimestään. Jääkapissa on syötävää. T. Viljo ja Lauri" Jaa, vai ruokaa jääkaapissa? Onko meillä edes jääkaappia? Mä tiesin kuulostavani ilkeeltä, mutta en mä sille mitään mahtanu. Mä vaan olin sellanen. Mä söin pienen leivänkannikan aamupalaks ja puin sit päälle. Puettuani mä olin taas suuntaamassa ulos. Mä en vaan tienny, mihin mä oisin menny. Mä siis päätin suunnata vastakkaiseen kerrostaloon ja kattoo, jos mä löytäisin sen tyypin. en talon rappukäytävä lemus kauheelle. Siellä hais vanha viina ja tupakka plus joitain muita hajuja. Mä kiersin lueskelemassa ovien nimiä ja olin ylimmässä kerroksessa, kun kuulin äänen takaa: - Muako sä etit? Mä hätkähdin ja käännyin kattoon pitkänhuiskeeta, ruskeesilmästä kundia. - Riippuu siitä ootko sä se, joka vaklaa mua aina öisin? mä vastasin ja arvioin sen hoikkaa kroppaa. - Joo, mä se oon, kundi vastas ja virnisti. Se oli nälkiintyneen näköinen ja sen silmät kiilu epäilevästi. Se hais miedosti röökille ja sillä oli tummat varjot silmien alla. Se näytti vaarallisen jännittävältä. - Miks sä sit vakoilet mua? mä kysyin ja katsoin sitä terävästi. - Koska sä kiinnostat mua. Sä oot söpö ja outo, se vastas ja virnisti taas. Sillä oli jännä hymy. Se oli sellanen kauniin vokotteleva. - Joo, älä yhtään imartele. Mitä sä haluut? mä ärähdin. - No en mä mitään imartele. Ei mun tartte sellasta harrastaa. - Mitä sä nyt tolla meinasit? mä kysyin ja tunsin ärtyväni koko ajan enemmän. - No kato, ku mä oon sellanen kundi, et saan kenet tahansa pelkällä vilkasulla, se vastas ja katto mua omahyväsesti. - HAH! Älä jauha paskaa. Jos sulla on mulle jotain asiaa, ni
S
sano, mut, jos ei ni painu hemmettiin siitä virnistelemästä! - Itseasiassa, jos nyt ihan tarkkoja ollaa, ni sä oot mun talos, enkä mä ollu menos mihinkään, se sano ja sen silmät tuikki nauravasti. Mä tunsin kiukkuuntuvani entistä enemmän ja mun niskavillat nous pystyyn pelkästä inhosta. Siis, mikä toi jätkä kuvitteli olevansa? - No, jos sä haluut safkaa ni tuu meille, mut jos et, ni älä ainakaan vakoile enää. Se poika naurahti ja nyökkäs. - Okei, mä tuun syömään. Mä oon muuten Roope, se sano, kun käveltiin takas meillepäin. - Sä oot Milla, kyl mä tiedän. Mä ihmettelin vähän, mistä se ties sen, mut kohautin sit harteitani ja jätin kysymättä mitään. isällä Roope katto arvioivasti joka paikkaa. Mä arvasin sen ilmeestä, et tääkään ei ollu mikään paratiisi, mut voitti sen omat olot. - Asutsä tuolla mistä tultiin? Se katto mua hetken hämillisenä ja nyökkäs sitten. - Sä asut siinä rappusilla, etkö? Se katto mua hetken vihasesti mun utelemisesta, mut nyökkäs sit. - Kellarissa. Talkkari antaa aina luvan mennä sinne yöks. - Eiks sulla oo perhettä? - Mulla oli. Mut mutsin kuoleman jälkeen, mun sisaret muutti pois. Mulla ei ollu mitään väliä ja faija teki itsarin, ku mä olin kolme. Tai niin mutsi ainakin väitti. Mun isobroidi taas sano sen lähteneen toisen naisen matkaan. Mä nyökkäsin ja olin hetken hiljaa. Mä tuijottelin kahvimukiani ja yritin keksiä jotain sanottavaa, mut mun ei tarvinnu. - Entäs sun perhe? - No mun vanhemmat kuoli lentokoneonnettomuudessa ja sisaruksia mulla ei koskaan ollutkaan. Mä asun nyt setäni ja sen miesystävän kanssa. Mä nostin katseeni ja näin Roopen koholla olevat kulmakarvat. - Joo, mun setä tykkää miehistä. Onks se sulle ongelma?
- Ei, ei tietenkään. Hämmästyin vaan hetkeks. Mä nyökkäsin ymmärtämisen merkiks. Me juteltiin siinä hetki ja sit Roope ilmotti, et sen pitää lähtee. Mä nyökkäsin vaisusti ja hymyilin. - Oli kiva tavata. Ihan näin virallisesti. - Joo, niin oli. Mä tuun taas ens yönä. Tiedä, vaikka avaisit ikkunankin, Roope sanoi, iski silmää ja lähti kohti kaupunkia. Mä hymyilin sen perään ja suljin oven. Sit mä käperryin hetkeks sohvalle kattoon telkkua ja nukahdinkin ilmeisesti siihen, koska heräsin vasta kuuden maissa siihen, kun Viljo ja Lauri tuli kotiin. o, mutta Milla, mites sä kotona oot tähän aikaan? Lauri kysy ja vinkkas mulle silmää. Mä hymyilin sille ja selitin, etten jaksanu lähtee mihinkään tänään. Koti-illat on joskus ihan ok. - Haluisitko sä Milla sitten syödä meidän kaa, Viljo-setä kysyi ja näytti mulle ruokakasseja, jotka pursusi kaikkia herkkuja. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan mä hymyilin sille ja nyökkäsin. - Joo, mikä ettei. Roope sai mussa ihmeitä aikaan. Kello oli jotain kahdentoista pintaan, kun me lopetettiin elokuvan kattominen ja lähdettiin nukkumaan. Mä sulkeuduin huoneeseeni ja riisuuduin tapani mukaan. Sitten mä käperryin peiton alle odottamaan Roopea. Mä taisin torkahtaa, sillä mä heräsin siihen, et mun ikkunaan koputettiin. Mä hätkähdin hereille ja katoin tokkuraisena Roopen nauraviin silmiin. Sit mä nousin sängystä ja avasin sille ikkunan. Se kömpi sisään ja hymyili mulle. Sen hymy oli jumalainen ja pimeessä huoneessa sen valkoset hampaat suorastaan hohti. - Herätinkö? Mä pudistin päätäni ja vastasin: - Mä torkahdin vaan hetkeks. Se nyökkäs ja tarkasteli mun huonetta. Ovessa olevaa julistetta ja ikkunaa, jossa ei ollut verhoja. Sit se tarkasteli mun kroppaa. Yhtäkkiä mua hävetti, et mulla ei ollu kuin alushousut ja pikkunen toppi.
S
N
Tiina: Lukijan novelli
45
Mä rukoilin, ettei se huomais mun kuumottavia poskia, mut hymystä päätellen se ei voinu olla huomaamatta. - Sä näytät hyvältä niin kuin joka yö, se sano ja pörrötti mun hunajan väristä tukkaa. Sen rotsista leijaili tupakan haju, ku se painautu mua vasten ja haisteli mun hiuksia. Jostain syystä, mäkin kiersin käteni sen kaulaan, vaikka harvemmin innostun halailemaan puolituttuja. - Puuhailtaisko jotain kivaa? se kuiskas mun hiuksiin. - Mitä esim? mä kysyin, kun se näykkäs mun korvanlehteä ja sai ihanat väristykset kulkemaan mun läpi. - Tätä, se sano ja paino mut siihen sängylle. Sit se siirty mun päälle ja suuteli mua. Se oli taitava suutelija ja ne suudelmat muuttu koko ajan vaativimmiks. Sen huulet painu koko ajan rajummin mun huulia vasten. Siinä välissä se oli jo hankkiutunu eroon rotsistaan ja paidastaan. Sit mä havahduin. - Sori. En mä heti rupee suoraan siihen, mä sanoin ja työnsin sen pois päältäni. Mä nousin istumaan sängyn laidalle ja haroin hiuksiani. Se yritti vielä suostutella mua, mut kun mä sanoin sille vähän jyrkemmin ei, se tajus. - Sä oot ksu kimma. Mä nyökkäsin ja käperryin sen kainaloon. Se tuoksu jollekin miestenhajusteelle ja siihen oli sekoittunu tupakka. Se oli jännä yhdistelmä, mut ei paha. - Me ollaan hyvä pari, tiesiks? Se kysy multa ja käänti katseensa muhun. Mä katsoin sitä suoraan silmiin ja kysyin: - Ollaanks me pari? mä saatoin kuulostaa hieman hölmistyneeltä, koska se naurahti ja nyökkäs. - Joo, ollaan me. Siis, jos sä vaan tahdot. Mä nyökkäsin hiljaa ja pohdiskelin sen sanoja. - Me ollaan kummatkin yön varjojen lapsia. Katujen kasvatteja. Sä ja mä. Now and forever. Sen sanat jotenkin uppos muhun. Ne tuli niin syvälisesti ja sai mut tuntemaan kummallista vilua. Mä nousin kyynärpäitteni varaan ja sekin nous. Mä katoin sitä kummastuneena. Mä toisaalta tykkäsin siitä kamalasti, toisaalta kaikki tuli niin äkkiä. Toisaalta me oltiin tunnettu jo viikkoja, toisaalta vaan päivä.
Roope nous ja etti paitaansa. Se löyti sen ja veti rotsin päälle. - Mun pitää nyt mennä, mut mä tuun huomenna uudestaan. Ootathan sä mua? Mä nyökkäsin ja hymyilin. Se paino vielä pienen suukon mun huulille ja katos sitten takasin yöhön. Mä vilkasin kelloo. Se oli puol kolme. Aika oli kulunut kuin siivillä. Sekavasssa mielentilassa mä painoin pääni tyynyyn ja nukahdin nähden unta Roopesta. ului muutama viikko ja me tavattiin Roopen kanssa vain öisin. Mä varmistuin päivä päivältä siitä, et mä olin rakastumassa siihen. Se oli jotain suurta ja tärkeetä. Se sai mun päivät valosiks ja mulla ei ollu enää ankeita päiviä. Sit se tuli taas yhtenä yönä. Joku oli muuttunu sen olemuksessa. Se ei ollu enää hyväntuulinen. Sitä vaivas joku ihan selvästi. - Milla, mun täytyis kertoo sulle jotain. Pelko ailahti mun rinnassa ja mä pakottauduin kysymään: - Mitä sun täytyy kertoo? - Mä oon valehdellu sulle oikeestaan koko ajan. Mä vaan halusin olla niin kuin sä. Mä, sori. Mä vaan. - Mitä sä vaan? mä tiukkasin hieman kiukkusena jo. - Okei, se veti henkee ja alotti: - Kaikki menee näin: mun nimi ei oo Roope, vaan se on Riku Roope Armas. Mä en asu kerrostalossa, vaan suuressa omakotitalossa. Mun perheessä elää kaikki. Mä oon vaan karkumatkalla, koska mä sekaannuin huumeisiin. Nyt mä oon pahoinpidelly yhen pikkukundin ja poliisit on mun perässä. Mä oon
K
niin pahoillani. Milla, annathan sä mulle anteeks? Milla? Mä en voinu vastata mitään. Kyyneleet sumensi mun silmät ja itku vavisutti mua kokonaan. Kaikki, mille meidän juttu perustu olikin pelkkää valetta. Huijausta. Mä tipuin polvilleni ja nyyhkin. Roope kumartu mun viereen ja tarttu mua hartioista. Se yritti saada mua kuuntelemaan, mut mä en halunnu kuulla. En enää. Aina kun sen oli pitäny lähtee, se olikin menny vaan kotiin. Rikkaitten vanhempiensa luo. Mua suututti ja itketti niin kauheesti, et mä olin kuin aikapommi. - Milla! Kuuntele mua! - Painu helvettiin täältä! Mä en haluu nähä sua enää koskaan! Kuulitko sä? Ala vetää! Roope katto mua säikähtäneenä. Se näytti pelokkaalta. Orvolta pikkupojalta. - Mä en seurustele minkään narkkarin kanssa! Enkä minkää väkivaltasen hullun! - Milla, kuuntele! Mä oon lopettanu aineet ja se kundi-juttu ei ollu mun syytä! Mulla ei ollu vaihtoehtoja! - Sulla ei ollu vaihtoehtoja! mä huusin. - Miten niin "sulla ei ollu vaihtoehtoja"? mä kysyin raivoissani. - Mun oli pakko, tai ne narkit ois hakannu mut. Mä, mä olin velkaa niille ja mulla ei ollu rahaa. Mun piti ryöstää se kundi. - Sä ryöstit jonkun pikkujätkän, ku et kestäny ite ajatusta saaha selkään? Sä oot raukkamaisin tyyppi, jonka mä tunnen! Painu nyt hevonkuuseen täältä! Mä kiljuin sille. Se näki parhaakseen lähtee, ku olkkariin sytty valot ja mun huoneen ovi aukes.
46
- Milla! Ootko sä kunnossa? Mikä sun on? Lauri ja mun setä seiso siinä ovensuussa hädissään ja katto muhun. - Me kuultiin huutoo ja tultiin kattoon, mitä tapahtuu. Ne huomas aukinaisen ikkunan ja katto mua enemmän hädissään. - Kävikö täällä joku? Tehtiinks sulle jotain? Lauri kysy ja puristi kädet nyrkkiin. - Ei, ei mitään sellasta. Mulla on vaan riitaa yhen kaverin kanssa. Menkää nukkuun, mäkin meen. Sen sanottuani mä käänsin selkäni niille ja vedin peiton korviin. Mä kuulin niiden keskustelevan musta vielä pitkään ennen kuin mä nukahdin rauhattomaan uneen. Uneen, joka oli vaan mustaa ja välillä kuulu sekalaisia huutoja ja kirkaisuja. euraavat viikot oli pilvisiä ja ankeita. Mä olin ihan maassa, mut joka ilta mä ootin näkeväni Roopen, mut kertaakaan sitä ei näkyny. Mä mietin, oisko se joutunu vankilaan ja heti perään mä ajattelin sen olevan oikein sille. Mitäs meni sotkeutumaan sellasiin kuvioihin. Silti mä kaipasin sitä salaa. Kello oli kolme iltapäivällä, kun mä makasin sängylläni kuunnellen sadetta. Sitten oveen koputettiin ja mä menin avaamaan, koska Lauri ja Viljo-setä ei ollu kotona. Ne oli kyllästyny odottamaan mun ihmeparantumista ja ajatteli, että vanha Milla oli taas kuvioissa.
S
tahansa. - Joo, mee pois, mä sanoin ja yritin sulkee oven, mut se kiilas kenkänsä väliin. - Nyt puhutaan. - Meillä ei oo mitään puhuttavaa, ei sen jälkeen, ku sä valehtelit mulle kaiken, mä sanoin ja viha teki mun äänestä matalantasaisen. - Siitä me just puhutaan, Roope sanoi päättäväisesti ja työnty sisään. Se laitto oven kii ja veti hupuin päästään. Sillä oli silmän aluset entistäkin mustemmat ja tukka sekasin. Ne vaaleet kutrit hapsotti joka suuntaan. Sen ryhti oli kasassa ja huulet tiukkana viivana. Mä käännyin kannoillani ja se tuli perässä mun huoneeseen. - Milla, mä haluun kertoo, mistä mä sain tietää sun nimen. - Varmaan postilaatikosta, mä heitin sarkastisesti. Hetken tuumittuaan, Roope sanoikin: - Oikeestaan joo, mut mä haluun, et sä tiedät, millon mä kiinnostuin susta ja miks mä pidän susta niin valtvasti. Se istu mun sängylle ja mä jäin ovelle seisomaan kädet puuskassa ja silmät raivosta ja inhosta suunnattuina eteenpäin. - No kerro. - Se oli sillon, kun mä näin sut kävelemässä kaupungilla. Sulla oli paha päivä ja sä näytit onnettomalta. Mut samalla sä olit niin helvetin kaunis. Sä sait mun sydämessä jonkin liikahtamaan. Sä vallotit mun mielen ja pyörit jatkuvasti mun unissa. Milla, mä en voi elää ilman sua. Siks mä jatkuvasti vakoilin sua. Mä toivoin, et sä huomaisit. Mä ajattelin, et sä pitäisit musta enemmän, kun mä esittäisin sun kaltaista. - Eli sä valehtelit, kun sanoit, et me molemmat ollaan kaks yön varjojen lasta. - Ei. Sillon mä en valehdellu. Me ollaan Kaks yön varjojen lasta. Siks me tullaan niin hyvin toimeen. Me kuulutaan yhteen. Milla kiltti. - Mut sä valehtelit mulle, kuinka mä voisin unohtaa? Tai antaa anteeks? - Aika senkin vaan näyttää. Jos sä tosissas musta tykkäät, ni kyllä sä pystyt anteeks antamaan. - Mut unohtaa täysin, en välttä-
O
ven takana seiso märkä kundi, jonka olemuksen mä oisin tuntenu missä
mättä koskaan. Mä huokasin. Se oli oikeessa. Mä välitin siitä niin turkasen paljon.Mä mietin sitä joka päivä. Mä uneksin siitä joka yö. - Okei. Päivä kerrallaan, mä sanoin. Roopen huulille kohos onnellisempi hymy, jota mä olin koskaan nähny. Se nous ja tuli mun luo. Se silitti mun poskee ja kaappas mut syliin. Miten ihana tunne olikaan painaa pää sen rintaa vasten ja kuulla sen sydämmen lyönnit. Pitkästä aikaa mä olin onnellinen. Samaan aikaan surullinen ja onnellinen. Se oli jotain, mitä mä tarvitsin ja kaipasin. Kyllä mä pystyin anteeks antamaan. Se oli rangaistuksensa kärsiny. - Entäs se pikkupoika, jonka sä hakkasit? - Se juttu on jo unohdettu. Mä selitin sen pojan perheelle koko jutun ja lupasin hoitaa sairaalakustannukset ynnä muut. - Joutuks se poika sairaalaan? Mä kysyin hädissäni. - Ei, mut joitain kuluja tietty oli. Ne oli köyhiä, eikä niillä ois ollu varaa. Mä pyysin koko perheeltä anteeks ja maksoin tuplana takasin sen, minkä vein. - Sulla on hyvä sydän, mä hymyilin ja painoin suukon Roopen suulle. Roope hymyili mulle ja silitti mun hiuksia. Sit ulko-ovi kävi ja mä vilkaisin Roopea viekkaasti. - Nyt sun on aika tavata mun perhe ja meidän on aikaa julkistaa tää suhde. Roope nyökkäs ja mä tartuin sitä kädestä ja johdatin sen Laurin ja Viljon luo. Enää me ei tavattais salaa yöllä. Koskaan mä en varmaan pystyis kaikkee unohtaan, mut päivä kerrallaan. Me kaksi yön varjojen lasta vain.
kuva: Shutterstock.com
KESKUSTELE 11/10 NOVELLEISTA:
http://p1.foorumi.info/sinamina/index.php
47
Tapahtunut aiemmin... Mariella on 14-vuotias puhumaton, mustiin pukeutuva tyttö. Hän liimaa huulensa yhteen paperiliimalla, on tehnyt niin jo melkein kymmenen vuoden ajan. Mariella on aina yksin ja lukee kirjojaan. Kunnes eräänä päivänä hänen luokalleen saapuu uusi, värikäs tyttö nimeltä Elena. Elena tunkeutuu väkisin Mariellan maailmaan ja yrittää saada Mariellan puhumaan. Mariellasta kaikki tuntuu aluksi kiusalliselta, mutta hän on myös hyvillään sateenkaarienkelisateenvarjotytön osoittamasta huomiosta. Mariella ja Elena ystävystyvät. Elena jää Mariellan luo yöksi ja kouluun he menevät yhdessä. Koulussa kaikkien huomio kiinnittyy tähän parivaljakkoon. Mariellasta tuijotus tuntuu kiusalliselta, mutta Elena nauttii huomiosta. Elena yllyttää Mariellaa kaikenlaisiin tempauksiin: uimaan kylmässä vedessä, sammuttelemaan katulamppuja... Ja kaikin keinon Elena yrittää saada Mariellan puhumaan. Valojen sammuttelureissullaan tytöt tutustuvat poikaan nimeltä Jaspar. Elena on saanut houkuteltua Mariellan mukaan Helsinkiin. Lähtöaamuna Mariella jopa nauraa ja saa Elenan hämilleen, mutta onnelliseksi. Rautatieasemalla tytöt kohtasivat Jasparin, joka halusi lähteä heidän mukaansa. Helsingissä Mariella yllätti Jasparin puhumalla. Tosin lyhyesti. Helsingissä kolmikko vietti päivän hengaillen ja hassutellen. Mariella epäili välillä, josko Elena olikin enkeli, joka oli tullut pelastamaan hänet... Helsingin reissun jälkeen Elena yllättää Mariellan jälleen. Elena on saanut päähänsä, että karkaavat joksikin aikaa. Tosin he jättävät Mariellan äidille viestin, että palaisivat viimeistään viikon päästä ja ettei äidin tarvitsisi olla huolissaan. Tietysti myös Jaspar liittyy karkulaisiin. Karkumatkan aikana Mariella alkaa puhua. Ensin muutaman sanan ja sitten jopa kokonaisia lauseita. Jaspar on ihmeissään ja kysyykin, että miksi Mariella puhuu ja puhuu. Mariellan vastaus on: koska tuli asiaa. Elena on ylpeä Mariellasta: sen vuoksihan hän oli tullut tänne, että Mariella puhuisi...
H
yvin monen askeleen, hyvin monen suunnanvaihdoksen ja hyvin monen eksymisen jälkeen kolmikko pääsi viimein takaisin kotikulmilleen. Ilta hämärsi, mutta pimeä ei ollut vielä laskeutunut kunnolla peittämään lähiötä alleen. "Tule Mariellalle hetkeksi", Elena sanoi muitta mutkitta sateenvarjonsa kanssa tienlaidassa kuin parhainkin liikennemerkki hohtaen Mariellan mielipidettä kyselemättä Jasparille, joka oli kääntymässä vastahakoisen oloisena seuraavasta risteyksestä eri suuntaan kuin tytöt päästäkseen omaan kotiinsa. Jaspar vilkaisi kysyvänä Mariellaa, joka nyökkäsi ajateltuaan itse samaa ja niin poika vaihtoi lähestul-
5. luku - Juttelijat
koon huojentuneena suuntaansa seuratakseen ystäviään. Ilme jäi mietityttämään Mariellaa, joka arveli, että pojalla oli varmaan jonkinlaisia ongelmia kotonaan. Niiden takia hän oli luultavasti suostunut karkaamaankin tyttöjen mukana, eihän kukaan täysjärkinen nyt lähtenyt noin vain kahden lähes tuntemattoman mukaan kokonaiseksi kahdeksi päiväksi pois, joista toinen oli vieläpä koulupäivä. Jälkimmäiselle Mariella ei ollut itsekään suonut edes ajatusta, kukaan ei välittäisi kuitenkaan pahemmin, oli hän koulussa tai ei. Mariella toivoi vain, ettei hänen äitinsä olisi kovin vihainen heidän pikku lintsaamisestaan.
ostain sisältä kuuluva ovikellon pirahdus havahdutti Mariellan hereille sivupoluille harhautuneista ajatuksistaan ja hän tajusi heidän edenneen jo hänen kotiovelleen asti. Sisältä kuuluivat nopeat ja rauhattomat askeleet ja niistä Mariella aavisti jo etukäteen, ettei äiti tulisi olemaan kovinkaan hyvällä tuulella. "Missäs sitä ollaan oltu?!" Niina huudahti heti saatuaan oven edes rakoselleen ja Mariella pujahti nopeasti Elenan selän taakse sateenvarjoa väistellen, jotta äiti tajuaisi syyttää enkeliä hänen sijastaan. Sitten Niina huomasi Jasparin ja näytti suorastaan nolostuvan kimpaannuttuaan tuntemattoman ihmi-
J
48 38
sen edessä. Jasparkin näytti vähän nolostuneelta ja hänkin astui askeleen taaksepäin harkiten selkeästi karkuun juoksemista. Elena ei kuitenkaan osoittanut edes pienellä eleellä olevansa millään tapaa hermostunut tai pelokas tai mitään muuta, mitä enkelit eivät tavallisestikaan olleet. Sen sijaan hän näytti seisovan selkä suorana tekojensa takana häpeämättä yhtäkään. "Minusta tuntuu, että pieni karkuretkemme teki tyttärellenne oikein hyvää, joten sinuna en kyllä hermostuisi yhtään. Jos kuitenkin haluat purkaa kiukkuanne ja huoltanne jonnekin katoamisestamme, voitte syyttää minua, koska minähän koko jutun keksin", Elena sanoi lojaalisti hymyillen kauneinta enkelihymyään, jonka edessä jäävuorikin olisi sulanut pelkäksi surkeaksi lätäköksi.
S
N
iina näytti heti paljon lauhkeammalta, mutta siirsi katseensa kuitenkin kysyvänä Mariellaan nähdäkseen Elenan sanoman käytännössä. Myös Elena vilkaisi ystäväänsä käskevästi ja tyttö ymmärsi sen sanomattakin käskyksi puhua. "Hei, äiti", Mariella sanoi hiljaa jokseenkin käheällä äänellään katsoen äitiään vakavana suoraan silmiin. Niina näytti siltä, että ellei joku toimisi nopeasti, hän pyörtyisi pian suoraan eteisen kovalle kivilattialle. Jaspar liikahteli levottomasti osaksi valmiina syöksymään apuun, mikäli näin kävisi ja osaksi vaivaantuneena joutuessaan todistamaan vastaavaa perhetapahtumaa ja Elena hymyili suorastaan ällöttävän itsetietoisesti. Mariellakin hymyili kokeilevasti ja huomasi pian joutuneensa keskelle äitinsä lämmintä syleilyä, joka oli tipauttaa heidät molemmat lähestulkoon kuistilta alas Elenan tehtyä ovela väistöliike välttyäkseen kaksikon väliin jäämistä. "Sinä puhut!" äiti huudahti ja äänen vapinasta Mariella tajusi kauhukseen tämän alkaneen nyyhkyttää. Epävarmana Mariella hieroi pyörivin liikkein äitinsä selkää koettaen rauhoittaa häntä ja kohta Niina jo vetäytyikin kauemmas pyyhkien silmiään vähän häpeilevän näköisen.
euraavaksi Niina käänsi onnellisesti hymyilevät kasvonsa Elenaan. "Olen valtavassa kiitollisuudenvelassa sinulle. Kuinka voin koskaan korvata tämän?" "Ei sinun tarvitse, minä halusin saada hänet puhumaan ihan yhtä paljon kuin sinäkin", Elena vakuutti aurinkoisesti hymyillen. "Eikä kaikki kunnia todellakaan kuulu minulle, ilman Jasparia Mariella ei välttämättä olisi puhua pukahtanut ollenkaan." Jaspar näytti entistä vaivaantuneemmalta Mariellan äidin kiitellessä vuolaasti häntäkin ja otti kehut vastaan epäluonteenomaisen vaatimattomasti. Sitten Niina tajusi pidätelleensä kolmikkoa ovensuussa jo tarpeeksi pitkään ja hoputti heidät nopeasti sisälle, keitti heille teetä ja teki voileipiä ja kyseli kaiken mahdollisen ja mahdottoman heidän pikku retkestään näyttäen onnellisemmalta kuin koskaan Mariellan isän kuoleman jälkeen. Kun kolmikko oli menossa yläkertaan, Niina pyysi tytärtään jäämään hetkeksi keittiöön kanssaan juttelemaan.
"Sinä olet ollut maailman paras äiti! Minä se tässä huono tytär olen ollut, annathan anteeksi?" Mariella anoi kasvot Niinan siniseen villapaitaan uponneena. "Tietenkin annan. Menehän nyt, ystäväsi varmasti odottavat jo", Niina patisti ja Mariella lähti iloisesti portaita kohti, mutta hänet keskeytettiin taas. "Mariella muuten", kuului äidin ilkikurinen ääni jostain takaa ja Mariella kääntyi kysyvänä katsomaan puhujaa. "Se Jaspar on aikamoinen söpöläinen." ariella näytti äidilleen nauraen kieltä ja juoksi sitten portaat ylös monta askelta kerrallaan tupsahtaen muutamassa sekunnissa keskelle huonettaan, jonka tunnelma oli yllättävän vihamielinen. Jaspar tutkaili mitään näkemättömin silmin Mariellan pursuilevaa kirjahyllyä ja Elena katseli muka kovinkin kiinnostuneena ikkunasta pimeyteen, josta tyttö erotti ainoastaan heijastuksen omista kasvoistaan. "Mikäs nyt on?" Mariella kysyi ihmeissään painaessaan oven takaisin kiinni. "Ei mikään", Elena sanoi pirteällä äänellä, josta kuulsi selkeästi läpi sen aitouden puute ja hymyili väkinäisesti. "Ei niin", komppasi Jaspar ilmeettömällä, ei kovinkaan vakuuttavalla äänellä kääntyen pois kirjahyllyltä. Mariella kohautti olkiaan jaksamatta pilata iloaan syventymällä toisten riitoihin, joita he eivät selvästikään halunneet hänelle kertoa ja hyppäsi nojatuoliinsa avaten painoksensa Jumalat juhlivat öisin -kirjasta. "Miksi sinä luet samaa kirjaa useampaan kertaan?" Elena kysyi selkeästi haluten vain vaihtaa puheenaihetta. "Tämä on lempikirjani ja hyvät kirjat luetaan enemmän kuin kerran", Mariella totesi kuin itsestäänselvyytenä. "Ai", Elena totesi välinpitämättömästi kuin ei olisi vastausta kuullutkaan ja alkoi räpeltää Mariellan mankkaa koettaen saada sen pitämään ääntä ja hätkähti voimakkaasti kun kaiuttimista alkoi soida Ultra Bran kokoelma-albumin ykköslevy. Jas-
M
t arvaakaan miten onnellinen olen, kun suostut taas puhumaan. En edes odota, että alkaisit pölpöttää heti kaikkea samalla tavalla kuin pienenä ennen paperiliiman kuvioihin tulemista, mutta olen iloinen, jos juttelet edes vähän aina silloin tällöin", äiti sanoi Mariellalle lähes tyhjä teekuppi kädessään työtasoon nojaten. "Totta kai juttelen", Mariella sanoi hymyillen ja oli jo kääntymässä poispäin seuratakseen ystäviään huoneeseensa ennen kuin Niina tarttui lempeästi hänen käteensä pidätelläkseen häntä luonaan vielä hetken. "Anteeksi, kun kivahdin sinulle silloin kun olit pieni. Et voi edes kuvitella, miten paljon olen katunut sitä joka ikinen päivä näiden puhumattomien vuosiesi aikana. En ole ollut kovin hyvä äiti", nainen sanoi kyynelet silmäkulmissaan jälleen kimallellen. Mariella sulki nopeasti äitinsä tiukkaan halaukseen.
"E
39 49
par puolestaan oli hipelöinyt hajamielisesti Mariellan sängyllä sen yläpuolella seinässä olevaa mustaa unisiepparia ja nyhtäsi vahingossa yhden nahkanauhoista riippuvista höyhenistä irti säikähdettyään itsekin yllättävää ääntä. "Anteeksi", Jaspar sanoi nopeasti tarkoittamatta sitä ja vei höyhenen roskikseen istahtaen sitten takaisin mustalle päiväpeitteelle käyden seuraavaksi sen päällä loikoilevan pehmolelupantterin kimppuun. "Ei se mitään. Mikä ihme teitä oikein vaivaa?" Mariella kysyi tällä kertaa tosissaan. Hän ei jaksaisi katsella ystäviensä epämääräistä apaattisuutta enää hetkeäkään. Elena oli kelannut levyn suoraan neloskappaleeseen ja lauleskeli omissa ajatuksissaan heiluen mukana. "Sinä lähdit pois, minä katselin parvekkeelta..." "Pistä se pois!" Jaspar kivahti äkkiä kesken kertosäkeen vastaamatta Mariellan kysymykseen. Elena totteli empimättä ymmärtäen heti, mitä varten Jaspar tahtoi niin. Mariella ei ymmärtänyt ja sekös häntä kismittikin. "Mitä täällä tapahtuu?!" Mariella huudahti niin voimakkaasti kuin hänen äänensä salli ystäviensä aiheuttaman metelin ylitse ja molemmat sävähtivät kuin sähköiskusta ja jämähtivät sitten liikkumattomiksi kuin parhaatkin patsaat. "Miten niin?" Elena kysyi muka kovinkin viattomalla äänellä. Mariella tuhahti äänekkäästi. "Vai että miten niin. Mitäköhän miten niin? Te olette molemmat kuin säikkyjä peuroja ajovaloissa enkä minä aio katsella tuota enää sekuntiakaan kauempaa. Joko selitätte minulle mikä teillä on tai..." Mariella mietti hetken toista vaihtoehtoa "tai sitten selitätte mikä teillä on", tyttö virnisti keksimättä yhtäkään asiaa, jonka hänen ystävänsä olisivat voineet tehdä salaisuutensa paljastamisen lisäksi. "Sanotaanko vaikka näin, että saat kyllä tietää hyvinkin pian, vaikkemme nyt mitään kertoisikaan", Jaspar sanoi äärimmäisen katkeralla äänellä nyppien pakonomaisesti yhä sylissään olevan pehmopantterin turkkia.
"Jaspar on oikeassa", Elena vahvisti jostain syystä melko surullisen näköisenä. ariella tajusi harmikseen, että hänen olisi täysin turha yrittää vängätä kummaltakaan enää yhtään tarkempaa vastausta. "No, sitten voitte yhtä hyvin lopettaa noin epäluonnollisina olemisen, jos kerran asialle ei mahda mitään", Mariella sanoi niin reippaasti kuin jälleen liiallisesta puhumisestaan käheytyneellä äänellään vain pystyi. "Itse asiassa mahtaisi kyllä", Jaspar tokaisi kuivasti katse tiukasti pehmopantterin karvaisessa pinnassa. "Eikä mahda", napautti Elena tiukasti ja Jaspar mulkaisi tyttöä murhaavasti. "Sama se, nyt lopetatte!" sanoi Mariella niin käskevällä äänellä kuin vain sai aikaiseksi. "Nyt tehdään jotain kivaa." "Niin kuin mitä?" Jaspar kysyi epäilevästi näyttäen juuri siltä, ettei kivoinkaan tekeminen ilahduttaisi häntä juuri nyt ollenkaan. "Jutellaan", Mariella ehdotti paremman puutteessa ja Jasparilta pääsi syvä huokaus, joka ilmaisi selkeästi, mitä mieltä hän toisen ehdotuksesta oli. "Keksi itse parempaa, jos ei kelpaa", Mariella totesi loukkaantuneena. "En keksi", Jaspar mutisi. "Älä sitten valita", Mariella sanoi terävästi. "Eli nyt me jutellaan", Elena sanoi keskeyttäen alkavan sanasodan yrittäen loihtia samalla kasvoilleen sen hänelle kovin luonteenomaisen iloisen ilmeen onnistumatta siinä nimeksikään. "Mistä?" "En minä tiedä", Mariella totesi tuskastuneena ja istahti mustalle matolleen näpräten ajattelematta sen pintaa. Elena siirtyi pois mankan luota istuen itsekin. "Sinä voisit vaikka kertoa meille, miksi silloin aikoinasi lopetit puhumisen", Jaspar ehdotti liukuen itsekin lelupantteri yhä sylissään lattialle nojaten selkänsä sängyn reunaan. "Eikö Elena muka tiedä?" Mariella
M
kysyi hämmentyneenä. "Et sinä ole minulle koskaan kertonut", Elena totesi viattomasti ja Mariella tajusi vasta myöhemmin, ettei se ollut edes ollut minkäänlainen vastaus kysymykseen, kiertoilmaus vain. Mitäpä enkelit eivät tietäisi. "No, voisinhan minä kertoa", Mariella sanoi molempien yllätykseksi tuskin edes Elena oli tosissaan kuvitellut, että hattupää kertoisi heille todella tarinansa. Mariella kuitenkin alkoi kertoa yrittäen saada isänsä kuoleman, äitinsä hermostumisen ja kaiken siitä seuranneen niin lyhyeen muotoon kuin osasi, sillä hänen äänensä alkoi pikkuhiljaa kadota totaalisesti ja kurkkua koskea ikävästi. Hän oli puhunut sinä päivänä enemmän kuin viisivuotiaana oli ajatellut puhuvansa koko loppuelämänsä aikana. "Johan oli", sanoi Jaspar lyhyen Mariellan tarinaa seuranneen hiljaisuuden jälkeen näyttäen melko järkyttyneeltä. "Olet sinä kyllä aika ihmeellinen tapaus", Jaspar lisäsi vielä huvittunut hymynkare huulillaan. "Kiitos vain", Mariella naurahti. "Minä olen teille muuten jättimäisen ison kiitoksen velkaa", tyttö sanoi sitten vakavoituen. "Miten niin?" Elena kysyi vähän vältellen. "No, ilman teitä minä varmaan istuisin tälläkin hetkellä mustassa nojatuolissani lukemassa jotain kirjaa huulet tiukasti yhteen liimattuina tai istuisin sängyssäni valvoen koko yön suklaamurupipareita mussuttaen. Oikeasti, kiitos. En minä enää edes tiedä, mitä ilman teitä tekisin", Mariella tunnusti vähän vaikeasti. ian hän huomasi hämmennyksekseen, että Elenan silmäkulmissa kimalsi kristallinkirkkaita kyyneleitä. Eiväthän enkelit itke! Jasparkin muuttui viimeisten sanojen myötä äärimmäisen vaivaantuneeksi ja jostain Mariellalle täysin tuntemattomasta syystä pojan silmissä kyti pientä vihaisuutta, joka oli kohdistettu Elenaan. Jaspar tuijotti kyynelehtivää Elenaa suorastaan syyttävästi ja tyttö näytti painuvan epäluonteenomaisen heikkoon kasaan katseen alla. Ma-
P
40 50
riella huokaisi kuuluvasti vetääkseen molempien huomion takaisin itseensä keskeyttääkseen ikävän välikohtauksen ennen kuin se ehtisi kunnolla alkaakaan. "Jos tämä jotenkin kuuluu taas siihen teidän riitaanne, niin te lupasitte jo lopettaa. Alkaa pikkuhiljaa kyllästyttää, kun te alatte ihan hysteerisiksi suunnilleen kaikesta mitä sanon tai teen", Mariella huomautti mahdollisimman kyllästyneellä äänellä. Elena alkoi nopeasti pyyhkiä kyyneleitään ja Jaspar käänsi äkkiä katseensa jälleen leluun sylissään ja alkoi silitellä sen mustaa tekoturkkia vastapäivään katse jossain aivan muualla poissaolevan utuisena harhaillen. "Olet oikeassa, ei kannata pilata iltaa tällaiseen", Elena sanoi yrittäen pitää mahdollisimman hyvin äänensä vakaana ja vahvana ja onnistui siinä yllättävän hyvin. Tyttö onnistui jopa riipimään kasvoilleen jostain hymyn, joka muistutti tosin lähinnä
kivuliasta irvistystä. "Jep", totesi Jaspar hiustensa alta osoittaen olevansa samaa mieltä ja Mariella huokaisi helpotuksesta toivoen todella, että hänen ystäviensä lupaus pitäisi tällä kertaa. "No niin, sitten voidaan vaikka jutella lisää", Mariella sanoi hymynkare huulillaan. Jaspar vilkaisi Mariellan seinällä käyvää mustaa kelloa mietteliäänä. Se näytti yhdeksää. "Minusta tuntuu, että minun on kohta pakko mennä kotiin, joten tämän illan juttelut taitavat olla tässä", poika sanoi hyvin vastahakoisen näköisenä. "Sitä ennen kerrot meille, mikset tahdo mennä kotiisi", Mariella sanoi käskevään sävyyn ja huomatessaan pojan vastahankaisuuden hän lisäsi: "Minäkin kerroin tarinani." "Hyvä on", myöntyi Jaspar tajuttuaan vaatineensa samaa Mariellalta, mitä tyttö nyt vaati häneltä. Olisi enemmän kuin reilua kertoa, kun Mariellakin kerran oli ilman kummempia kiristyksiä loruillut heille tarinansa. "No, äitini on psykiatri... Suoraan sanottuna, toisinaan minusta tuntuu, että hän välittää reilusti enemmän potilaidensa ongelmista kuin minun omistani koskaan. Hän on kai hyvin arvostettu alallaan ja hänen palkkansa hipovat huippulukemia ja hän tuntuu haluavan minustakin jonkun bisnesneron samaan aikaan kun minä kamppailen matikan kanssa hiki hatussa. Minä en oikeasti tajua siitä hölkäsen pöläystä, vaikka äidin mielestä siinä menestyminen olisi jotenkin kamalan ensisijaista. Hän mukaansa minä olen pelkkä surkea haihattelija iänikuisten piirrosteni kanssa, eikä minusta tule koskaan mitään ja sitä rataa. Se tuli jälleen puheeksi lauantai-iltana, kun palasin Helsinki-reissultamme, josta en ollut kertonut etukäteen mitään ja se sai minut lähtemään äskeisellekin retkelle pahemmin mitään katumatta, koska se riita oli varmaan pahempi kuin koskaan ennen. Nyt minä pelkään, että äiti on ihan hirveän vihainen minulle ja suunnilleen potkaisee surkean haihattelijapoikansa samaa kyytiä ovesta ulos ennen kuin ehdin edes sisään astua, kun eihän minusta mitään tule", Jaspar
vuodatti katkerasti hiljentyneillä tytöille. Elena kokosi itsensä ensimmäisenä ja kysyi järkevänä: "Entä isäsi? Kai hänelläkin jotain sanottavaa asiaan on?" "Isä painaa töissä suunnilleen kaksikymmentäneljä kautta seitsemän, että hän tuskin edes tietää, missä mennään", Jaspar totesi. "Ja ne harvat illat kun hän on kotona vanhempani viettävät tappelemalla, joten eivät he siinä minusta ehdi huolehtia." "Et sinä ole surkea haihattelija", totesi Mariella yksinkertaisen koruttomasti heti saatuaan äänensä järkytykseltä takaisin poiketen aiheesta sen verran rajusti, että sai molemmat ystävänsä repeämään nauruun. "Kiitos", Jaspar sanoi toivuttuaan ensin naurukohtauksestaan vilpittömästi sanomaansa tarkoittaen. "Mutta nyt minun on luultavasti ihan pakko lähteä. Pitäkää peukkuja, että olen hengissä vielä aamullakin", poika totesi kuivasti ja nousi matolta. "Heippa", Mariella sanoi jaksamatta nousta matolta saattaakseen vieraansa ovelle. Kai Jaspar nyt sinne itsekin osaisi, iso poika jo. "Au revoir", Elena totesi vaisusti katse matossaan. "Adieu", sanoi Jaspar samaan aikaan kylmän ja hyvin surullisen näköisenä ja sillä hetkellä Mariellaa kismitti ankarasti se, ettei hän ollut ottanut kahdeksannen luokan vallinaisekseen ranskankurssia, vaikka sellainen olisi ollut tarjolla. Noiden sanojen taakse kätkeytyi nimittäin ilmiselvästi jokin tietty merkitys, joka siinä tilanteessa ei Mariellalle auennut ollenkaan. itä tuo tarkoitti?" Mariella kysyi, kun ulko-ovi alakerrassa oli pamahtanut kiinni, mutta Elena vaikeni kuin muuri. Mariellan mielestä oli suorastaan ilmiömäistä, miten tyttö höpötti kuin viimeistä päivää aina silloin kun ei pitäisi ja silloin, kun se olisi ollut suorastaan suotavaa, hänestä ei saanut ääntä irti kirveelläkään. Vaikka Mariellaa ei kieltämättä kyllä edes huvittanut kokeilla,
"M
41 51
saisiko hän Elenan lörpöttelemään kirveellä uhkaamalla. "Hyvää yötä sitten", Mariella sanoi nopeasti häätääkseen ylimääräiset häiritsevät ajatukset päästään tajuttuaan, että kello olisi pian yhdeksän ja seuraavana päivänä koulu alkaisi kahdeksalta. Normaalielämä ulkomaailmassa jatkui siitäkin huolimatta, että Mariellalla se oli keikahtanut täydellisen nurin niskoin sinä viikonloppuna, joka heidän osaltaan oli venähtänyt yhden päivän tavallista pidemmäksi.
aivan kuin peläten sen särkyvän riekaleiksi tai katoavan, ennen kuin hän ehtisi lukea sen. Rakas Mariella, minä lähden. Älä jää suremaan perääni, vaan katso eteenpäin ja jatka elämääsi kuin tähänkin asti, mutta älä unohda mitään oppimaasi. Puhu ja pukeudu väreihin, hanki uusia ystäviä ja sisusta ja maalaa huoneesi uudestaan. Tee se minun vuokseni, loppujen lopuksihan tämä on kuitenkin minun viimeinen toiveeni! Usko minua, näin on parempi. Rakkaudella, Elena aperi tipahti Mariellan kädessä ja vaivalloisesti hengittäen tyttö tajusi, ettei näkisi enkeliään enää koskaan. Miksi? ariella ei ehtinyt taaskaan kouluun ajoissa. Hetken hän oli jo harkinnut kokonaan pois jäämistä, mutta päättänyt sitten ryhdistäytyä Elenan pyynnöt verkkokalvolleen kuin puukolla kaiverrettuina ottaen ne käytäntöön saman tien. Siinä hän nyt sitten oli, englanninluokan oven takana odottamassa, että hänen koputukseensa reagoitaisiin jotenkin. Kovaäänisistä kuulutettava aamunavaus oli juuri loppunut, joten myöhästelijätkin päästettäisiin vihdoin luokkaan sisään. Sitten ovi avautuikin, englanninopettaja seisoi sen ja karmin välissä katsoen myöhästelijää automaattisen syyttävästi. Ilme kuitenkin haihtui heti hänen tajuttuaan, kuka oven takana oli ja hetken Mariella oli kuin ei kukaan, mutta siihen tyttö ei aikonut tällä kertaa alistua. Ei enää. "Anteeksi että olen myöhässä", Mariella sanoi kuuluvasti ja astui sisään luokkaan nauttien aikaansaamastaan kahahduksesta, jonka kahdenkymmenen päänkääntyminen ja yhtäaikainen yllättynyt hengähdys tuottivat. Tyttö tunsi, miten jokainen huoneessa olija tuijotti häntä kuin parhaintakin alienia ja
S
euraava aamu valkeni kirkkaana ja kuulaana ja Mariella heräsi siihen tutun herätyskellon tutulla korvia riipivällä räminällä. Hetkeen hän ei ymmärtänyt mistään mitään, kaikki oli niin omituisen tavallista, että viime päivien tapahtumat tuntuivat melkeinpä unelta. Ainoa ero oli se, ettei Mariellan sängyssä ollut keksinmurusia ja että keskellä mattoa muutaman metrin päässä hänen sängystään oli edelleen nukkumisen jäljiltä sekaiseksi myllääntynyt kokoontaitettava matkasänky silmiä särkevän pirteillä lakanoilla. Mutta, Mariella huomasi hämmästyneenä, sänky oli tyhjä. Oliko Elena ehtinyt jo alakertaan asti syömään aamupalaa, vai mistä oli kyse?
P M
U
nenpöpperöisenä Mariella painoi paljaat jalkansa mustalle puulattialle ja värähti tuntiessaan sen kylmyyden. Hän totutteli hetken yllättävään pystyasentoon, joka sai veren syöksymään alaspäin ja näkökentän väliaikaisesti tummenemaan. Sitten tyttö lähti haparoivin askelin vieraansa sänkyä kohden ja tajusi puolen metrin päässä siitä, että kirkkaiden lakanoiden keskellä loisti Elenan sateenkaarimekko kauniisti laskostettuna ja että sen päälle oli laskettu valkeuttaan hohkaava paperilappunen, jota halkoivat Mariellan pöydältä napatulla vihreällä tussilla kirjoitetut tutut harakanvarpaat. Hämmentyneenä Mariella meni lähemmäs ja rojahti sitten natisevalle varasängylle istumaan nostaen varovaisesti lappusen käteensä
hän otti katseet tyynesti vastaan kävellessään tyhjälle paikalle tismalleen luokan keskustassa suoristaen sateenkaarimekon helman ennen sen päälle istumista. Hän ei haluaisi kurtata niin kaunista mekkoa. Englanninopettaja kokosi itsensä ennen suu auki toljottavia oppilaitaan ja aloitti puhumaan virallisella äänensävyllä vaihtaen englanninopettajan roolinsa heidän luokanvalvojakseen: "No niin, minulla olisi teille nyt näin tunnin alkuun vähän luokanvalvojaasiaa. Jokainen varmaan muistaa loppuviikolla luokkaamme ilahduttaneen Elenan?" Jokainen nyökkäsi. Kukapa olisi voinut unohtaa? Mariellan mahaan kiertyi kipeä solmu hänen ajatellessaan enkeliä, joka oli vetänyt hänen elämänsä vaivattomasti pois raiteiltaan ja kadonnut sitten kuin tuhka tuuleen vaivautumatta päästämään junaa takaisin niille raiteille, joilla sen kuului jokainen päivä säännöllisesti ajaa. "Kävi ilmi, ettei hän koskaan luokkaamme kuulunutkaan, hän vain
52 42
ilmaantui tänne väittäen olevansa uusi oppilas, vaikkei kukaan ollut häntä koskaan tänne ilmoittanut viralliseksi oppilaaksi, vaikkakin ilmeisesti myös hänen lähipiirinsä kuvitteli hänen kuuluvan tänne. Saimme eilen myöhään illalla joltakin Elenan omaiselta tiedon, että hän on kuollut auto-onnettomuudessa, eikä siis tule kuulumaan joukkoomme vastedeskään. Esitän syvät pahoitteluni kaikille teille, jotka onnistuitte näiden muutaman päivän aikana tutustumaan häneen paremmin", opettaja kertoi tunteettomalla äänellä silmät Mariellan suuntaan välkähtäen.
S
ateenkaarimekkoon pukeutuneesta tytöstä tuntui, kuin hänen vatsassaan ollut solmu valuisi paraikaa jossain hänen varpaissaan muut sisäelimet muassaan ja että joku olisi iskenyt hänen aivoihinsa suuren rautanyrkin, joka puristi niin kovasti, ettei hän voinut ajatella mitään. Siinä hän vain istui, istui kuuntelemassa, miten hän ensimmäinen oikea ystävänsä oli noin vain kuollut. Mariellan mielestä yhtälö Elena plus kuolema oli mahdotonta ratkaista, tyttöhän oli ollut kuolematon, täynnä elämäniloa, sellainen, ettei mikään voisi koskaan ikinä latistaa häntä. Eivät sellaiset ihmiset noin vain kuolleet, sellaista ei yksinkertaisesti tapahtunut. Ei, ei, ei. opputunti oli kidutusta. Mariella kuuli kuiskutukset kaikkialla ympärillään, näki myötätuntoiset katseet muista pulpeteista ja tunsi, miten opettajakin oli hänestä huolissaan. Siksi välituntikello oli hänelle kuin armahdus, poispääsy ahdistavasta vankilasta. Jaspar, Mariella ajatteli noustessaan ylös tuoliltaan, minä tarvitsen Jasparin. Hän tiesi, että Elena lähtee. Jaspar käveli häntä vastaan pihalla, poika oli tullut ulos toisesta ovesta. Sanaakaan sanomatta poika harppoi heitä erottavat askelet umpeen ja sulki Mariellan lämpimään syliinsä niin, että hänen hattunsa valahti taikaraivolle ja sydämensä alkoi pamppailla viisi kertaa kovempaa
L
kuin normaalisti. Mariellaa alkoi nyt ensimmäistä kertaa Elenan lähdön jälkeen itkettää ja Jaspar ojensi hänelle nenäliinan ennen kuin hän edes huomasi kyynelehtivänsä. Silmiään pyyhkien Mariella sanoi ääni itkusta vapisten: "Sinä tiesit, että hän aikoi lähteä. Siitä te eilen tappelitte." Jaspar näytti jokseenkin vaivaantuneelta, mutta hän sanoi kuitenkin mahdollisimman lämpimään sävyyn: "Niin tiesin ja minä yritin estää häntä. Yritin vedota kaikkeen, sinuun ja itseeni ja ties mihin, mutta tiedäthän hänet. Ei häntä voi estää pyörremyrskykään. Ja sitten hän meni ja jäi auton alle", Jaspar sanoi hiljaa ja hetken päästä Mariella tajusi, että toisenkin hartiat olivat alkaneet vapista. Mariella astui askelen kauemmas voidakseen katsoa Jasparia silmiin. "Tiedätkö, ei Elena ole kuollut", Mariella sanoi ääni jälleen varmuutensa takaisin saaneena ja ennen kuin Jaspar ehti informoida hänen olevan täydellisen tärähtänyt ja kuuluvan vähintäänkin hullujenhuoneelle, tyttö jatkoi: "Eivät enkelit kuole." Jaspar hymyili voimattomasti kyyneltensä lävitse. "Niin kai sitten." "Oletko sinä kunnossa? Miten vanhempasi?" Mariella kysyi sitten muistettuaan mistä he edellisenä iltana olivat puhuneet. "He eroavat. Isä muuttaa jonnekin Lontooseen työnsä perässä ja minä jään tänne. Ehkä saan joskus mahdollisuuden tutustua häneen uudestaan niin kuin poika isäänsä, mutta tällä hetkellä hän saa kyllä minun puolestani mennä sinne minne aurinko ei paista. Äiti muuten lupasi, että saan olla jatkossa niin surkea haihattelija kuin vain ikinä haluan, kunhan en enää koskaan katoa samalla tavalla kuin sunnuntaina", Jaspar kertoi hymyillen ja kyynelteitään vähän häpeilevän näköisenä pyyhkien. "Eli kaikki tarinat saivat onnellisen lopun ja nyt me elämme elämämme onnellisina loppuun asti?" Mariella varmisti virnistellen. "Eivät aivan kaikki ole vielä saaneet onnellista loppuaan", Jaspar huomautti hienoista, jostain hänen
persoonansa ulkopuolelta revittyä leikillistä arvokkuutta äänessään. "Mistä sinä puhut?" Mariella kysyi sydän jälleen epätahtiin pamppaillen, vaikka saattoikin arvata, mitä poika tarkoitti. "Meistä", Jaspar sanoi antaen vinon hymyn eksyä kasvoilleen ja kysyi: "Olisiko kovin sopimatonta, jos suutelisin sinua nyt?" "En usko", Mariella naurahti hymyillen ja Jaspar kaappasi hänet uudestaan syliinsä painaen tytön huulet omilleen välittämättä tippaakaan hämmentyneistä katseista ja yllättyneistä vihellyksistä ympärillään. a Mariella tiesi, että tämä loppu tulisi olemaan niin onnellinen kuin se vain vallitsevissa olosuhteissa saattoi olla ja että Elena katselisi heitä jostain pilven päältä äidillisesti hymyillen ja luultavasti sanoisi jollekin uusista ystävistään tutun omahyväisellä äänellään: "Mitäs minä sanoin." Ja sitten Elena ehkä soittaisi enkelinharpullaan jonkun Ultra Bran kappaleen ja lentelisi ympäriinsä suojelemassa heitä kaikelta maailman pahuudelta varmistaen, että he todellakin saisivat onnellisen loppunsa.
J
KLIKKAA KESKUSTELEMAAN 11/2010 NOVELLEISTA: http://p1.foorumi.info/sinamina/index.php
53
Onkohan ystäväsi todellinen luottoystävä vai vain parasta kaveria esittävä, epäluotettava ja kaveria usein vaihtava? Testaa!
1. Kerrot ystävällesi suuren salaisuuden. Pysyykö salaisuus salassa vai tietääkö siitä kohta kaikki muutkin? a) Voin luottaa ystävääni sataprosenttisesti. Hän ei kerro asioitani eteenpäin. b) Jo huomenna puolet luokasta tietää asiasta. c) Ystäväni tunnustaa minulle kertoneensa äidilleen osan jutusta. d) Kuulen salaisuuttani muistuttavan jutun seuraavalla liikuntatunnilla. 2. a) b) c) d) Lainaat ystävällesi 10 euroa. Koska saat rahasi takaisin? Heti kun muistutan häntä siitä. Ystäväni maksaa lainansa aina takaisin korkojen kera. Ehkä kun olen muistuttanut asiasta about kymmenen kertaa. Ystäväni unohtaa lainanneensa rahaa minulta. Tosin minä tulen hänen mieleensä, kun hän tarvitsee lainaa.
3. Ystäväsi on luvannut kopioida sinulle cd:n, jota olet kauan halunnut. Kuinka nopeasti saat kopiosi? a) Heti kun vien hänelle tyhjän cd:n. b) Luulenpa, että saan cd:n nopeammin kirjastosta vaikka joutuisin olemaan varausjonossa... c) Ystäväni kopioi cd:n minulle pyytämättä, koska tietää minun haluavan sen. d) Saanhan minä levyni, kunhan jaksan muistuttaa ystävääni muutamaan otteeseen. 4. Olette ystäväsi kanssa vaateostoksilla. Myyjä yrittää myydä sinulle trenitakkia, joka on mielestäsi aika mauton. Miten makutuomarina toimiva ystäväsii tekee? a) Kehottaa sinua kokeilemaan takkia. b) Hän tiedustelee myyjältä, onko jonnekin piilotettu kamera. Niin törkeä takki hänen mielestään on. c) Hän toteaa takin olevan kiva, mutta ei ehkä kuitenkaan tyyliäni. d) Takki kuulema sopii minulle hyvin, jos vain leikkautan hiukseni hiuman muodikkaammin. 5. Kerrot ihastuneesi poikaan, joka muistuttaa paljon ystäväsi ex-poikaystävää. Miten ystäväsi reagoi? a) Hän iloitsee ihastumisestani. b) Hän haluaa tietää pojasta kaiken myös puhelinnumeron. c) Hän lupautuu auttamaan minua järjestämään treffit pojan kanssa. d) Ystäväsi vaatii päästä mukaan, kun menet tapaamaan poikaa.
Pisteet 1. 2. 3. 4. 5.
a = 3, b = 0, c = 2, d = 1 a = 2, b = 3, c = 1, d = 0 a = 2, b = 0, c = 3, d = 1 a = 1, b = 3, c = 2, d = 0 a = 3, b = 1, c = 2, d = 0
12-15 pistettä: Ystäväsi on todellinen bestis! Voit luottaa häneen kaikissa asioissa. Ystäväsi toivoo sinulle kaikkea hyvää, oikeasti. Tällaisesta ystävästä kannattaa pitää lujasti kiinni! 7-11 pistettä: Ystäväsi tarkoittaa varmastikin hyvää, mutta häneltä saattaa lipsahtaa salaisuuksia eteenpäin. Välillä huomaat, että et ehkä olekaan hänelle niin tärkeä kuin mitä hän antaa ymmärtää. Ole varuillasi ja jos ystäväsi pettää lupauksiaan toistuvasti, puhu hänen kanssaan asiasta. 0-6 pistettä: Ystävävalintasi ei ole osunut ihan nappiin. Sinun ehkä kannattaa miettiä, mitä kaikkea kerrot "ystävällesi", jos haluat, etteivät kaikki tiedä asioistasi kaikkea. Niin sanottu ystäväsi ei taida tietää, mitä tarkoittaa uskollisuus ja lojaalisuus. 54
1. KORUT, LAUKUT, KENGÄT, HATUT. 2. TAVARATALOT, VAATTEET, MATKAT, MUOTI. 3. ELÄIMET, LIIKUNTA, LUONTO. 4. HIUKSET, KAUNEUS, TERVEYS. 5. TIETOTEKNIIKKA, KAMERAT, ELEKTRONIIKKA, TV, PUHELIN, WWW-SIVUT. 6. MUSIIKKI, PELIT, ELOKUVAT, BÄNDIKAMAT, KIRJAT. 7. LAHJATAVARAT, ASKARTELU, KODINSISUSTUS, TAIDE, KÄSITYÖ. 8. KOULUT, OPISTOT. 9. SOKERITON, VITAMIINIT, LUOMURUOKA, TERVEYSTUOTTEET
SinäMinä-lehden toimitus tutustui erilaisiin verkkokauppoihin ja listasimme mukaan hyviä, mukavia, toimivia, mielenkiintoisia, edullisia,ihania ja jänniä kauppoja. Katso itse mitä löytyy seuraavien www-osoitteiden takaa. Oudon nimen takaa saattaa löytyä yllättävän hauskoja tavaroita!!
7 2 2 1 2 2 1 9 2 2 2 1 8 7 4 1 4 4 4 2 1 1 2 5 2 5 5 1 2 2 1 9 3 7 2 4
www.donno.fi www.hellsinkishop.com www.devine.fi www.greengaia.fi www.ilomieli.com www.be-beautiful.fi www.nettilaukku.fi www.ekolo.net www.asiaputiikki.fi www.jeans.fi www.ultimage.fi www.candysign.fi www.lk-julkaisut.fi www.ilonadeco.fi www.ilonia.com www.silverlight.fi www.sitronella.fi www.jonnajoonas.fi www.kynnet.eu www.rockpaidat.com www.piercing.fi www.ostari.fi www.rockjet.net www.jimmspc-store.fi www.rockgootti.fi www.e-ville.hk www.tietoarmada.fi www.trendikoru.fi www.underworld.fi www.fanytown.fi www.korulaari.fi www.ullanunelma.fi www.akvaariokeskus.com www.sinisiipi.fi www.roosaliina.net www.hairium.com
2 2 7 1 6 6 7 7 2 2 1 4 7 0 0 2 2 4 9 4 2 2 2 2 2 7 2 2 2 2 1 2 7 4 5
www.myinnerdiva.fi www.verkkari.fi www.lavierose.fi www.benitrade.composer.fi www.maanalainenlevykauppa.com www.swampmusic.com www.helmiq.fi www.sisustustaulut.com www.tilkkutarha.fi www.aitolahja.fi www.juntuskorut.com www.keskusparturi.fi www.uuttakotiin.fi www.kauppahalli.eu www.trendiks.fi www.spiritstore.fi www.salashop.fi www.lavera.fi www.sokeriton.fi www.makeuphouse.net www.t-paidat.fi www.feminelli.fi www.mirjamin.fi www.taikanuttu.fi www.juveniil.fi www.kukunor.com www.kimalle.fi www.melinas.fi www.dropinmarket.com www.cybershop.fi www.ilokorut.fi www.trend-one.fi www.sinelli.fi www.elegiadayspa.fi www.rxtx-tuote.fi
NUORTEN JOUKKOVOIMALLA ASIAT KUNTOON!
www.runoratsu.fi www.outialanko.fi www.johannakarimaki.fi
PARTURI-KAMPAAMOT:
www.keskusparturi.fi www.salonpepeahman.fi www.hiusprisma.fi www.salonsara.net
KAUNEUSHOITOLAT:
www.bellabella.fi www.kaunesuhoitolabellissima.fi www.linnansalonki.fi www.sarika.fi www.oulunsuolahuone.fi
AUTOKOULUT:
www.movia.fi www.autokoulupaananen.fi www.safetycar.fi www.kangasalanautokoulu.fi www.helsinginliikennekoulu.fi
NUORTEN HYÖTYLINKIT / APUA ELÄMÄÄN:
www.vaestoliitto.fi www.midcoach.fi www.secure-tukinet.net www.perhekotiluonnonlapsi.fi
Si näM in ä n lu kijoille tuotteet ilman p o s t ima k s u ja !
TÖIHIN TÄNNE!
www.noviafinland.fi www.uranus.fi
KOULUUN TÄNNE!
www.pio.fi www.epopisto.fi www.pshk.fi www.arjapii.com
HUVITTELEMAAN TÄNNE!
www.kierikki.fi (Kierikkikeskus) www.heureka.fi www.urheilumuseo.fi www.sirkusfinlandia.fi
55
viikolla 47-48
TAAS BAAAAAALJOOOOON novelleja! MOKIA! JA KÄMMEJÄ! TESTEJÄ! mm. OSAATKO SALATA IHASTUKSESI? ETSI UUSIA KAVEREITA! (Nettikamu, Kirjekamu...) STOORIPÖRSSI OSA 2!!! äänestä paras! YM. JA VAIKKA MITÄ, SEKÄ, MYÖS, AND, OCKSÅ...
KLIKKAA SINÄMINÄN KESKUSTELUPALSTALLE! http://p1.foorumi.info/sinamina/index.php Käy tsekkaamassa ja rekisteröitymässä keskustelupalstalle!! Kenen novelli on paras ja miten parantaisit vielä lehteä? PALAUTETTA!!
56
SinäMinä on tilattavissa digilehtenä LEHTILUUKUSSA www.lehtiluukku.fi
57
Pisteet: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. a. 3 5 5 5 1 5 1 1 1 3 1 b. 5 1 3 1 3 3 5 5 3 1 5 c. 1 3 1 3 5 1 3 3 5 5 3
Tulokset:
40 tai enemmän: Olet hyvin tunneälykäs eli tunteiden ilmaiseminen tulee sinulta luonnostaan ja osaat käyttää niitä erilaisissa tilanteissa. On myös hyvä, että osaat hillitä negatiivisiakin tunteita, mikä osoittaakin tunneälykkyyttäsi. Tiedät, milloin ikävät tunteet ovat saamassa vallan ja tainnutat ne, minkä ansiosta et ole usein huonolla tuulella. Ymmärrät myös muita ihmisiä ja pystyt eläytymään heidän tunteisiinsa, tämän ansiosta osaat toimia monenlaisten ihmisten kanssa. Ystäväpiirisi onkin varmaan laaja ja monipuolinen. Jatka samaan malliin, osaat hallita hienosti tunneälyäsi! 17-39 pistettä: Tunneälysi on kohtalainen: mitä enemmän pisteitä sait sitä paremmin osaat tunneälyäsi hallita. Sinun on aika helppoa näyttää tunteesi, varsinkin lähimmäisillesi. Pidät varmaankin ryhmässä toimimisesta, mutta ison ryhmän sijaan pienemmässä ryhmässä saat varmaankin parempaa tulosta aikaan, sillä siinä sinun on helpompi olla luonnollisesti. Saatat sortua ajoittain tunteidesi valtaan ja saada raivokohtauksia tai ajautua muihin tunteellisiin ylilyönteihin, mutta tämä ei ole kovin yleistä. Yleensä kun ikävät tunteet uhkaavat vallata mielen saat kuitenkin hillittyä ne. Tätä taitoa kannattaa silti tietoisesti kehittää: kun tunnistat ikävät tunteet, pyri kääntämään ne hyviksi asioita kuvittelemalla, muistelemalla tai suunnittelemalla eli käytä mielikuvitustasi asioiden muuttamiseen toiseen suuntaan. Pohdi, mitä voisit tehdä toisin, niin että ne olisivat paremmin. Esimerkiksi jos pystyt tunnistamaan, että kiukkuisuutesi johtuu stressistä, jota esiintyy aina kun olet väsynyt, korjaa asia menemällä nukkumaan aikaisemmin. 16 tai vähemmän: Et taida olla kovin tunneälykäs, mikä voi olla suurempi ongelma sinulle kuin olet luullutkaan. Mielialasi riepottelevat laidasta laitaan, mikä hankaloittaa toimimista kanssasi. Etkä liioin itsekään osaa olla luontevasti muiden ihmisten kanssa. Toimit yleisesti hyvin impulssiivisesti, etkä harkitse tekojasi, mistä seuraa helposti ongelmia. Et myöskään osaa oikein joustaa asioissa, joten uusiin tilanteisiin sopeutuminen voi tuoda sinulle turhaan lisämurheita. Mutta onneksi tunneälyään voi kehittää! Vahvempi tunneäly johtaa nimittäin vakavampiin ihmissuhteisiin ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Aluksi on hyvä oppia tunnistamaan hankaluuksiin johtavat tunteet ja pyrkiä näkemään niiden kaikki puolet aktiivisesti ketään syyttelemättä jo edellisessä kohdassa mainituilla keinoilla: asioita kuvittelemalla, muistelemalla ja suunnitelemalla eli mielikuvitusta hyödyntäen kääntämällä asioiden hyvät puolet ja mahdolliset ratkaisumallit esille. Kaikki tunteet ovat kuitenkin todellisia ja vahvojen tunteiden ollessa päällä voi olla vaikeaa pysähtyä miettimään niiden syytä tai eri puolia. Tunneälyn tulisikin olla automaattinen reaktio ja se vaatii tunteiden piiristä hetkellistä poistumista objekstiivisuuden saavuttamiseksi. Tunteita kuitenkaan ei voi, eikä tule poistaa tai kahlita kokonaan vaan tärkeää olisi pystyä ohjaamaan niiden suunta kielteisestä myönteiseksi ja sen kautta voida paremmin.
E
rästä syndikaattia koskevat tutkimukset ovat loppusuoralla, mutta syytteet uhkaavat kaatua vain siksi, ettei Phil osaa pitää housujaan jalassa. Phil hyllytetään tutkimuksista ja Jerryllä on 72 tuntia aikaa hankkia uusia todisteita gangsteripäällikköä vastaan. Muussa tapauksessa kelmien kelmi vapautetaan takaisin kivikaupungin luontoon. Jerry ja muut erikoisagentit syöksyvät tutkimuksiin vauhdilla, jota hidastaa vain jatkuva herjan heitto. Japanilaissukuista gangsteria saattaa uhata kasvojen menetys ja pomminpurkamisen yhteydessä Manna-nimistä gangsteripomoa se, että taivaalta voi pian sataa Mannaa.
www.jcotton.com
58
Novellit / Lukijan tarinat / Rakkaustarinasi: www.jcotton.com/sinamina/palstat.html
Suurin osa SinäMinän novelleista ja tarinoista on lukijoiden itsensä kirjoittamia, jotka kertovat omasta tai jonkun muun elämästä. Voit lähettää oman Novellisi / Tarinasi nettisivujen kautta: www.sinamina.fi. Kun juttusi julkaistaan lehdessä lähetämme sinulle jonkun kivan palkinnon muistoksi tarinastasi ja lehdessä julkastu juttusi on tietysti myös kiva muisto sinulle, joka käy myös portfolioosi tulevaisuutta varten :)
Isosisko / Vastaanotolla / Kundi vastaa / kauneussalonki: www.jcotton.com/sinamina/palstat.html
Nämä palstat on tarkoitettu niille, joita askaruttaa jokin asia, eikä halua niistä äidiltä / isältä / opettajalta / muilta suoraan kysyä. Täältä voit kysyä ihan mitä vain ja alan ammattilaiset vastaavat sinulle lehden palstalla. Nimeäsi sinun ei tarvitse ilmoittaa, sillä nimimerkki kyllä riittää. Rohkeasti vaan kysymään jos joku mietityttää.
Nettikamu / Kirjekamu / Tekstarikamu: www.jcotton.com/sinamina/palstat.html
Nämä palstat ovat niitä varten, jotka etsivät kavereita tai vaikka omaa kultaa. Nämä palstat ovat tarkoitettu lähinnä alle 20-vuotiaille. Täältä voit löytää samanhenkisiä ystäviä ja SinäMinän toimitus valvoo/poistaa asiattomia viestejä. Asiattomista / hämäristä ilmoituksista voi lähettää palautetta suoraan sinamina@jcotton.com sähköpostiin.
Piirustukset / Valokuvat / Logot: sinamina@jcotton.com
SinäMinään voi myös lähettää piirustuksia, valokuvia ja omia logoja palstoille. Nämä voi toki lähettää myös paperiversioina osoitteeseen: SinäMinä/MM-Kustannus. Kauppurienkatu 33, 90100 OULU. Paperiversiot voimme palauttaa jos mukana on palautuskuori ja siinä postimerkki. Valokuvissa olevien henkilöiltä pitää aina kysyä lupa, että kuvan saa lähettää ja julkaista SinäMinä lehden sivuilla. Kannattaa laitta Kuviin/piirustuksiin vielä teksti, mitä se esittä ja mielellään pieni tarina. Muista laittaa nimimerkki, jos et halua, että kuva/piirustus julkaistaan omalla nimelläsi.
Mokat / Wanted / Murkku / Ympäristövinkki: www.jcotton.com/sinamina/palstat.html
Mokat-palstalle voit lähettää tekemäsi mokan, jonka haluat muidenkin kuulevan. Wanted-palstalla etsitään kaveria/ihastusta, jonka on hukannut. Aina kannattaa koittaa vaikkei hän SinäMinää lukisikaan, joku hänen kavereistaan saattaa tekstistä hänet tunnistaa. Murkku-palstalla saa kertoa mikä murkkuiässä tympii/ketuttaa, onko ne finnit vai ylikasvaneet raajat??? Ympäristövinkki-palstalla voit kertoa mitä me voisimme tehdä, että tällä meidän maapallolla olis mukavempi olla.
Kirppis / Runot / SinäMinäMe: www.jcotton.com/sinamina/palstat.html
Kirppikselle voit lähettää ilmoituksen tavaroista josta haluat luopua/myydä/ostaa. Yritämme saada jokaiseen lehteen myös aina yhden sivun runoja, johon laitetaan lukijoiden hienoja runoja. SinäMinäMe-palstalla julkaistaa mielipiteitä ja tietenkin myös piirustuksia, Voit lähettää mielipiteesi ihan mistä vain, vaikka jonkun novellista tai jonkun toisen mielipiteestä jonka lehdessä näit. Täällä saat purnata, lähettää terveisiä kavereille tai kiittää jostakin jos siltä sattuu tuntumaan.
Julisteet / Fanikuvat / Juttuvinkit: www.jcotton.com/sinamina/palaute.html
Juliste-, fanikuva-, juttutoiveet voit lähettää tuonne palutelaatikkoon. SinäMinässä julkaistaan Julisteita / fanikuvia aina sitä mukaan mitä palautetta tulee. Juttutoiveista yritämme toteuttaa aina toivotuimmat. Palautetta lähettämällä pystyt vaikuttamaan eniten siihen minkälaisen lehden sinä haluat!!! SinäMinä on lähes 100% tehty palautteiden perusteella.
59
K
MOI SINÄMINÄN LUKIJAT!
Moi Sinäminän lukijat ja toimitus!!Sinäminä lehti on minusta aivan ihana kaikkine juttuineen. Siellä on aika useasti piirrustuskilpailuja, mutta olen vasta 10w joten en osallistu niihin vielä. Voisiko SinäMinään tulla jotain Michael Jacksonista kertovaa?? Tykkään siitä, kun lehdessä on niin paljon novelleja. TERKKUJA SINÄMINÄN TOIMITUKSELLE JA LUKIJOILLE!! p.s.SinäMinä on aivan ihana lehti!!!! Animeemilia Toimitus vastaa ): Moi Animeemilia! Yritetäänpä keksiä jotakin hauskaa ja kiva kun tykkäät lehdestä, terkkuja sinnekkin sulle ja sun kavereille!
Kiusaamisesta
Tänne palstalle on varmaan miljoonasti kirjoitettu kiusaamisesta, mutte en usko, että ikinä tällä tavalla. En itse kannata kiusaamista, mutta silti jollain tavalla olen kiusaaja. Koulussamme on minua paria vuotta nuorempi poika, jonka pelkkä olemus riittää luomaan ärsyttävän tunnelman. Se kiusaa muita, itseään vanhempia erityisesti, mutta jos hänelle napauttaa takaisin, alkaa kamala narina ja valitus. Kerran meillä oli kyytijonossa keskustelu kaverini kanssa, minkälaiset lääkkeet voisivat auttaa komannen kaveruksen hepuliin. Puhelimme kaikkea sinisistä ja punaisista possuista, ja tämä kyseinen poika alkoi tuijottaa meitä. Päätimme tokaista sille että, hei, kelpaisko sullekin keltanen possu, ja se alkoi itkee ja valitti kyyditysvalvojalle! Sen jälkeen kukaan ei voinut olla kiusoittelematta poikaa tästä kohtauksesta. Se joka on puhdas, heittäköön ensimmäisen kiven. Joten seuraavalla kerralla, kun kirjoitatte juttua kiusaamisesta, harkitkaa tarkkaan, mitä sanotte, oletteko te tarpeeksi hyviä ja puhtoisia ja synnittömiä moittimaan toisia? Oliko tälläkään pojalla oikeutta syyttää meitä? Olisiko minulla oikeutta syyttää tätä poikaa? Jos siitä lähdetään, niin kenelläkään ei olisi oikeutta syyttää toisiaan, mutta minä en tässä tarkoita, että kiusaamisen pitäisi jatkua, vaan että meistä jokainen huolehtisi omasta käytöksestä, eikä siitä kaverin. Ottakaa kantaa! - ärsyttää
1. Itserakkaan ihmis...-TIRSU- 4/10 2. Enkelimaan puolikuu -Fiorelli- 6/10 3. Hymypoika -Nene- 7/10 4. Sateenvarjoenkeli Ginevre- 7/10 5. Pienen elämän...Viivi- 10/10 6. Kauneuspainajainen -zeze- 4/10 7. Emil-Minttu- 10/10 8. Valkoinen sydän... -Jonna- 5/10 9. Jalaton Beautiful lie- 6/10 10. Elämystä kerrakseen -MieVuan- 7/10 11. Kuupoika -Bubble- 4/10 12. Muutos -Osina- 5/10 13. Kesäyö Tiina- 6/10 14. Muistot alliM- 7/10 15. Kaikki on mahdollista...Jackson98- 8/10 16. Kauneuspainajainen Janika-neiti- 8/10 17. Kultakutri ja...waitforliving- 10/10
ÄÄNESTYS OHJEET:
Lähetä viesti numeroon 173664, viestin hinta on 0,95 ja se veloitetaan puhelinlaskustasi. Laita viestin alkuun SM RI ja sitten sivunumero josta stoori alkaa ja sen jälkeen lehden numero. ESIMERKKIVIESTI: SM RI SIVU14 4/2010 Viesti saapuu meille ja annamme sille yhden äänen valitsemallesi stoorille, eikun tekstaileen!!!
la alkoholia ja tupakkaa, mutta tavaksi se ei saisi tulla. Alaikäisen kroppa ei vain yksinkertaisesti kestä sitä. Yksi ihminen ei välttämättä pysty vaikuttamaan laajasti, mutta moni kyllä. Onhan se kaikkien oma asia, jos haluaa juoda ja polttaa, mutta järkeä kannattaa aina puhua (: - Roosq-
Antakaa ihmisten olla
Musta on outoa, että joitakin ihmisiä aletaan haukkua, jos ne on yhessä. Siis mitä hiivatin välii sil on, jos ei jonkuu koulun suosituimman ja laihimman tytön kanssa. Sama pojissa, mitä väliä sillä on, jos ei oo suosituin, komein, söpöin jne. Jos tykkää toisesta, nii se pitäs riittää, eikä ruveta haukkumaa niitä kenenkaa. Sit suositumpaa, söpömpää paria ei haukuta millää tavalla. En sillä, et pitäs, vaan onha se vähän outoo -.-" Antakaa ihmisten olla yhdessä, jos ne haluu. Ei se oo tejän asia, onks sen tyttö/poika susta hyvännäköinen vai ei! Rämäpää
Katso tämä elokuva!
Nimimerkille Juuso@ (SM 9/10)
Sulle Juuso@! Oon täysin samaa mieltä! Mutta usein käy myös niin, varsinkin ylemmillä luokilla, että jos opettaja puuttuu asiaan, kiusaaminen pahenee. Usein kiusaajat kiusaavat vielä enemmän, jos kertoo opettajalle. Mutta opettajan kuuluu silti puuttua asiaan, koska kiusaaminen ei ole koskaan mukavaa. Opettajat ei kuitenkaan aina huomaa kaikkea, joten jos näkee kiusaamista, kannattaa siitä kertoa opettajalle. - Roosq-
Nimerkille sori (SM 9/10)
60
Sulle "Sori"! Oon vähän erimieltä... Kukaan tuskin haluaa elämäänsä pilata. Toki kaikki jossain vaiheessa haluavat kokeil-
Hei! Suosittelen kaikille, että katsotte Sherry Hormanin ohjaaman elokuvan Aavikon Kukka. Se perustuu Waris Dirien, Somalian aavikolla kasvaneen naisen omaelämäkertaan. Waris ympärileikattiin ruosteisella partakoneenterällä, kun hän oli kolmivuotias, ja kun hänen isänsä myöhemmin päättää naittaa hänet vanhalle äijälle, hän karkaa autiomaasta ja löytää itsensä lopulta Lontooseen. Lontoossa Waris päätyy muotialalle mallin töihin, ja hän pääsee kertomaan surullista elämäntarinaansa koko maailman kuultavaksi. Eikä tämä ole mikään yksittäinen tapaus. Nuoria tyttöjä ympärilaikataan maailmalla joka päivä. Miljoonat ihmiset elävät järkyttävässä köyhyydessä ja nälänhädässä. Toivottavasti tämä elokuva muistuttaa teitä kaikkia, että meillä suomalaisilla tytöillä ei ole mitään valitettavaa mistään asiasta. Meillä on kaikki mitä tarvitsemme ja enemmänkin. Elokuva on kielletty alle 15 -vuotiailta ja syystä! Se todellakin tulee räjäyttämään silmäsi auki. - Hemmoteltu Prinsessa
www.jcotton.com/sinamina/stooriporssi.html
kommentoida, runoilla tai piirtää. Jos lähetät piirustuksen, piirrä se valkoiselle paperille tai voit lähettää sen sähköpostilla. Piirustuksia ei palauteta ellei siinä ole palautuskuorta ja postimerkkiä. Toimituksella on oikeus muuttaa tekstien sanamuotoa. Postin kautta tuleviin lähetykseen kuoreen osoite: SinäMinä, Sinä+Minä=Me, Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu. Palstalle voit kirjottaa myös webissä: www.jcotton.com/sinamina/sinaminame.html
irjoita oma mielipiteesi jonkun mielipiteestä, lehdestä, elämästä, maailmasta, rakkaudesta, surusta, kavereista, ihan mistä vaan mieltäsi askarruttavasta asiasta. Voit lähettää terkkuja, kiittää, purnata,
ikä novelli/stoori/lukijan tarina on mielestäsi ollut paras? SinäMinä aloittaa StooriPörssin johon päivitetään aina Stoorien TOP 20 ja voit seurata siitä vaikka omasi tai kaverin tai suosikki-stoorisi sijoituksen. Tämä lista tietenkin muuttuu koko ajan sillä päivitämme tätä listaa aina kun viestejä saapuu, lista laitetaan myös nettiin jossa päivitys näkyy tietenkin nopeammin.Tarkoituksena on kerätä TOP 20 STOORIT lehdestä 4/2010 asti. PALKINNOT: 3 parasta stooria palkitaan!!!
M
TOP 20 STOORIT:
Palkintojen voittajat:
1. Heart Wallet Red: Helene Arjosaari, Espoo
www.sinamina.fi
Aikakauslehtien liiton jäsenlehti, 43. vuosikerta
Vastaavatoimittaja: Taitto ja Ulkoasu: Avustajat: Timo Juntunen timo.juntunen@jcotton.com Timo Juntunen Susanne Puirava,Hanna Kauppila, Pauliina Niemelä, Elina Juntunen, Saija Kannisto-Junka, Jenita Salo SinäMinä, MM-Kustannus Ky Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu 044-5350360 sinamina@jcotton.com www.sinamina.fi
Numero 9/2010 Etsi Enkeli: Cybershot-tuotteet
2. Belt Tartan w/stud holes - Blue: Julia Mutikainen, Lahti 3. Leggings zebra Original: Anna Tahkola, Pattijoki 4. Plaid Scarf Fuchsia /White Black Marjut Pajari, Kuusankoski Parit vitsit :)
Kaksi HK:n sinistä laitettiin mikroon pyörimään, aikansa kuluttua makkarat kuumentuivat, ja toinen niistä räjähti mikron seinään. Toinen makkara totesi tyytyväisenä: - Sinä olet Heikoin Lenkki.
Toimitus: Puh: E-mail: Web:
Automatkalla olevalle miehelle tulee pakottava tarve päästä vessaan, joten hän kaartaa tien sivuun, juoksee läheiseen baariin ja suoraan miestenhuoneeseen ensimmäiseen vapaana olevaan koppiin. Miehen suureksi yllätykseksi hetkisen kuluttua viereisestä kopista kuuluu "terve, miten hurisee?" Tottumattomana sosiaaliseen kanssakäymiseen julkisessa käymälässä, mies vastaa hämmentyneenä: "äh, hyvinhän tässä..." Viereisestä kopista: "No, mitäs puuhailet?" Vielä hämmentyneempänä: "no... itse asiassa kakkaa tässä väännän, niinkuin varmaan sinäkin" Viereisestä kopista kuuluu erittäin ärtynyt ääni: "kuule, soitan sinulle myöhemmin, joku idiootti viereisestä kopista vastailee kaikkiin kysymyksiini!"
Toimitus ottaa vastaan lukijoiden tarinoita ja novelleja sekä piirustuksia. Käsinkirjoitettuja kirjoituksia ei julkaista, vaan kirjoitukset tulee lähettää mieluiten word-dokumenttina joko sähköpostitse tai levykkeelle tai levylle tallennettuna. Ilmoittakaa lähetyksenne yhteydessä nimenne ja osoitteenne ja mahdollinen nimimerkkinne mikäli haluatte käyttää sitä kirjoituksen julkaisun yhteydessä. Lehti varaa oikeudet tehdä tarpeelliseksi harkitsemansa muutokset lähetettyyyn materiaaliin, jota voidaan käyttää kaikessa SinäMinä tuotannossa sekä muussa MM-kustannuksen tuotannossa. Toimitus ei palauta materiaalia eikä vastaa kadonneista käsikirjoituksista. Julkaistujen novellien kirjoittajille lähetetäään tavarapalkinnot. Rahallisia korvauksia kirjoituksista ei makseta. Toimitukseen lähetettyjä kirjoituksia ja piirustuksia voidaan käyttää kaikessa MM-kustannuksen tuotannossa. Painopaikka: Kustantaja: Markkinointi ja ilmoitusmyynti: Ilmestyy: Til.hinta kotimaahan: Tilaajapalvelu PunaMusta Oy MM-Kustannus Ky Juntunen, p. 044-5350360 Pauliina Niemelä 044-5350360 12 numeroa vuodessa, 6 kk 25 , 12 kk 49 p. 044-5350360 ma-pe klo 8.00-15.00 tilaajapalvelu@jcotton.com
ISSN 0359-0267 MM-Kustannus Ky Juntunen
Viestin hinta on 0,95 . Palvelu toimii DNA:n, Elisan, Kolumbuksen, Saunalahden, Soneran, TeleFinlandin ja Zerofortyn liittymissä, jotka sallivat maksulliset palvelut ja joissa niiden käyttöä ei ole estetty.
62
61
Kuva: Jouni Järvinen
TUHKALEHTO
www.myspace.com/tuhkalehto www.tuhkalehto.com
Tuhkalehto on suomalainen rockyhtye, jonka musiikki on tummansävyistä kansallisromantiikan sävyttämää pop rock -musiikkia. Yhtyeeseen kuuluu nykyisin viisi henkeä: Sampo-Ilmari Tuhkalehto (laulu), Kim (basso), Matias (rummut), Risto (piano) ja Aki (kitara). Tuhkalehto on perustettu Jyväskylässä vuonna 2007. Se julkaisi ensimmäisen levynsä Piilotettu maa helmikuussa 2008. Arvosteluissa Tuhkalehdon esikoislevyä on pidetty omaperäisenä, monipuolisena ja tunteellisena tuotoksena, josta ei yritystä puutu. Vuonna 2009 Tuhkalehto kiersi Music Against Drugs -kiertueen mukana pääesiintyjänä ja vastaava kiertue on käynnistynyt myös kuluvalle vuodelle 2010 kiertäen muun muassa Vaasassa. Nyt ovat käynnissä uuden levyn äänitykset. STREET TEAM Tuhkalehto Street Teamin tarkoituksena on edistää bändin tunnettavuutta, lisätä Tuhkalehto-fanien ja bändin jäsenten välistä vuorovaikutusta sekä antaa Street Teamilaisille hyviä ystäviä ympäri Suomea. Lähtökohtana on toimia bändin hyväksi oman ehtimisen ja jaksamisen mukaan. Street Team toimii kaduilla ja netissä. Kaduilla voidaan levittää julisteita, tarroja ja flyereita, sekä soittaa kavereiden kesken puskaradiota. Netissä bändistä voi kertoa eri yhteisöissä kuten IRC-Galleria, Facebook, MySpace...yms. Toimintamahdollisuuksia on äärettömästi, rajana on vain Street Teamilaisten mielikuvitus. http://www.myspace.com/tuhkalehtostreetteam http://www.facebook.com/group.php?gid=6039889188 http://irc-galleria.net/community/2713125-tuhkalehto, http://irc-galleria.net/user/Tuhkalehto http://twitter.com/Tuhkalehto http://www.ii2.org/user.php?nick=Tuhkalehto Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuhkalehto#cite_note-ksml27052008-0 http://www.tuhkalehto.com
62