HELSINKI B » Töölö, Meilahti, Länsija Itä-Pasila sekä Itä-Helsinki Nro 5 » 5.3. – 18.3.2020 Perho sama 16.3. OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Kampissa! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Mechelininkatu 7 Puh. 020 1180 810 www.perho.fi Bienvenue! Ranskalaisia herkkuja 29. 3 saakka. Bon appétit! Varasto, tuotanto, autopaikkatilat sekä henkilönostimien Vuokraus pääkaupunkiseudulla. www.tila1.fi puh. 0400 424 192. Tarjouspäivinä pakettiauton vuokra vain 50 euroa / vrk. Nyt vuokraus myös REDIssä! Muuttopalvelu: 300 euroa (kaksio) 3h työtä, 2 muuttomiestä Kehä1 sisällä. TORSTI LEHTINEN Kallion Sokrates s. 7 Seuraava Puoli kaupunkia ilmestyy 19.3.2020 Eerikinkatu 4, Helsinki ompelukonehelsinki.fi p. 692 7110 ma-to 10-18, pe 10-17, la 10-14 VARASTON SIIVOUS ESITTELYKONEITA, TARVIKKEITA MAHTAVIN ALENNUKSIN!
2 | PUOLI KAUPUNKIA Sisällys Yhteystiedot Puoli Kaupunkia on riippumaton ilmaisjakelulehti. Lehti ilmestyy joka toinen torstai, force majeure -varauksin. Toimituksen vastuu virheellisistä tai julkaisematta jääneistä ilmoituksista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan (8) päivän kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehti ei ole velvollinen säilyttämään tai palauttamaan materiaalia ilman sopimusta. Puoli Kaupunkia OSOITE: Hämeentie 103 E, 00550 PUHELIN: 0400 408 199 INTERNET: www.puolikaupunkia.fi PÄÄTOIMITTAJA vt: Jukka Kuusanmäki Puh. 09-2600107 jukka.kuusanmaki@ letterbox.fi TAITTO: Petra Haukkala PAINOPAIKKA: BotniaPrint, Kokkola ILMOITUSHINNAT: Koko painoksen tekstissä 1,95 e/pmm, tekstin jälkeen 1,10 e/pmm. Hintoihin lisätään alv. +24 % ILMOITUSMYYNTI: Puh. 0400 408 199 ILMOITUSTRAFIIKKI: ilmoitukset@ puolikaupunkia.fi SEURAAVAT NUMEROT ILMESTYVÄT: Tapio Arvokas minä Kauko Vanajas TV-sarjoista ”riisuvimmat” tosi-TV-formaatit kiinnostavat mutta myös kauhistuttavat ja hämmästyttävät ihmisiä. Itseäni kiinnostaa lähinnä se, mitä ihmismielen lohkoa nämä raaán raadolliset ihmisten riepottamiset ruokkivat. Ohjelmiin osallistujien elämähän jatkuu sarjan päätyttyä ja ihmetellä sopii mm. sitä, miten he myöhemmin selittävät tuleville puolisoilleen, lapsilleen ja läheisilleen koko olemuksensa tarjoilemista mitä intiimeimpiä detaljeja myöten koko kansan katseltavaksi. Onko nykymaailmassa enää mitään pyhää? Onko tuotteistaminen mennyt jo ihmisen habituksen tasolle? Koulukiusaaja pyrkii nujertamaan kiusaamansa ”kasvot”, sosiaalisen ja fyysisen olotilan. Mitä tapahtuu tosiTV-ohjelmassa kiusatuille? Heidäthän kirjaimellisesti riisutaan. He eivät oikeastaan esiinny vaan he vain yrittävät selviytyä luodussa tilanteessa oman keinovalikoimansa varassa. He tiedostavat tulevansa julkkiksiksi. Tilanne muuttuu ristiriitaiseksi kun pitäisi käyttäytyä stressaavassa tilanteessa ikäänkuin itsenään, kun ajattelua ohjaa ehkä määräävällä tavalla puhdas hyödyn tavoittelu oma ego alttarille asettaen. Freudin mukaan persoonallisuus jakautuu eri periaatteilla toimiviin osiin. Id on se minuuden osa, joka toimii mielihyväperiaatteen mukaan pyrkien toteuttamaan haluja ja viettejä. Pikkuvauvan käyttäytyminen liittyy kokonaan viettien ja välittömien halujen tyydyttämiseen. Kasvaessaan ihminen oppii kokemuksen kautta kontrolloimaan niitä. Superego eli yliminä on kasvatuksesta sisäistetty kuva ihanneminästä. Yliminä toimii moraaliperiaatteen mukaan ja omantunnon äänenä kontrolloiden viettiminää. Näiden kahden välissä on ego eli minä, joka realiteettiperiaatteen mukaan sovittelee eri suuntiin vievien impulssien välillä. Mihin moraalikoodien ja normien lokeroon tosi-TV-osallistujat mielessään sijoittavat käytöksensä? Heillä on joulupukkiin uskominen jo menneen talven lumia, joten he voivat huoletta riskeerata tämän vision toisin kuin lapset, jotka eivät osaa syntejään luokitella, eli kaikki kepposet ja tuhmat sanatkin ovat tietenkin suuria syntejä, jotka JoulupukkiJumala saattaa kuulla. Tosi-TV:n hurjimmissa ohjelmissa idin, yliminän ja egon yhteiselo on yhtä sekameteliä. Ihmistaimesta alkaen yksilölle on merkittävää ja mielihyvää tuottavaa suhde itselle tärkeään ihmiseen. Yhtä tärkeää on suhde olemassaolevaan ja toimivaan, ihmiseen itseensä. Kun minuuden tunne on kerran syntynyt, sen suojelemisesta ja ylläpitämisestä tulee ihmisen tärkein tehtävä. Se jatkuu läpi elämän. Onko hurjimmissa tosi-TV-sarjoissa kyse minuuden puutteellisesta haltuunotosta? Kauko Vanajas 19.3. 2.4. 16.4 30.4 • Tehtaanmyymälä, Tukkutori, Helsinki • Wotkin’s Hannus, Espoo • Prisma Itäkeskus • S-Market Sokos Helsinki WoTkIn’S MyyMäläT ja PalvEluTISkIT www.wotkins.fi 4 Uusi silta helpottaa kävelyä ja pyöräilyä Pasilasta keskustaan 9 Muistoissamme Georg Ots
Kulttuuri PUOLI KAUPUNKIA | 3 Slangiläppä Sokris – fitti froogaaja Olipa komee keli tänä aamuna, ku citylappalaisen kanssa horjuttii pitkin Vuokin rantsuu. Sköne oli ihan pläkä ja tredut ei gungannu yhtää. Kyl sitä osaa arvostaa tämmösii aamui, ku viikon verran on blosannu ku tuulitunnelis ja vodaa stikannu vaateris. Skutsissaki oli tredui dyykannu ketoon ihan älytön määrä. Yks aika buli kuusiki, joka ei ollu mikää gamla vielä. Pölypallo kyl diggaa blosiskeleist, ku ne pöllyttää sen paksuu turkkii ja tuntuu varmaa viileemmält. Lopulta ku maltettii dallaa lenkilt himaa, ni mä duunasin borkan tippuu ja aloin kauhoo kauraburarii klyyvarin alle. Siinä smaagailles mä aloin jostain syystä funtsii semmost antiikin Kregun funtsailijaa, ku Sokrates. Se oli kai aika kumma heppu, ku se ei oikee välittäny hamnaa fyrkkaa, eikä omistanu mitää kamaa. Sen mielest oli vaa snygii funtsailla kaikkii stydei idiksii. Aikalaisjengi ei aina digannu äijää, ku se stikkas semmost juttuu ku meni jengilt yli hilseen. Jotku sai bulin hepulin, ku Sokris alko stikkaa fittei kyssäreit niille. Vaik ois ollu kuin kova bosse kyseessä, ni jäi kyl aina kakkoseks Sokrikselle. Vaik se oli oman aikansa stydi julkkis ja tykkäs opettaa, varsinki junnui, ni se ei koskaa börjannu mitää omaa skolee. Junnujengi diggas lysnaa sen juttui, ku se oli nii haka väittelee, ettei sitä kukaa saanu nalkkii. Toinen kova heppu, tää Platon oli sen koutsattavii. Nykyää Sokrist pidetää länsimaisen filosofian faijana. Sil oli tapana bamlaa, ettei se tienny mistää mitää. Mut just se oliki yks Sokriksen styrkast. Se oli vähän niinku henkist judoo, ku sillä oli varaa mennä takaperin pidemmälle, ku joku besserwisseri väittelijä pysty sitä skuffaa. Väittelijä dyykkas nenälleen, ku Sokris ei pannu hanttii, vaa stikkas uusii, fitimpii kyssäreit. Semmoset besserwisserit (sana tarkottaa: tietää paremmin) eroo narsisteist, toisist huomion skryytaajist siinä, ettei ne haluu jutuillaan symffata ketää. Ne on vaa salettei siitä, et ne tsennaa jutut gutammin ku muut. Besserwisser funtsaa et sen mielest olis väärin olla jeesaamatta muita. Sokris ei kuiteskaa ollu besserwisseri. Äijähän lähti aina siitä, ettei tienny mistää mitää, ja siks alko stikkaa aina vaa fitimpii froogiksii. Oikeesti Sokris oli nero kylähullu, jonka daiju kävi ihan eri sfääreis ku tavallisen jengin. Sokris piti itteään ”ajatusten kätilönä”. Ukko ei opettanu mitää oppisysteemii tai yrittäny hamnaa jengii oman filosofiansa diggaajiks. Sokriksen staili oli snygin juoni. Se froogaili stärästi fittei kyssäreit, joilla se liidas sitä, jonka kanssa bamlas, niin ettei toinen hiffannu, et päästii maaliin. Kaveri luuli kekanneensa jutut ite, vaikka Sokris oli sitä skuffannu niil kyssäreil koko ajan oikeesee suuntaa. Ovela ukkeli, tää Sokris. Tätä ”Sokraattista menetelmää” sanotaa nykyää ”dialektiikaks”. Sokriksen filosofian stydein idis oli funtsaa juttui, jotka johti gutaan liveen ja siihen et mikä on snygein tapa elää. Hyvää tarkottavan ukkelin live sluuttas seiskakymppisenä myrkkymaljaan, ku aikalaisten oikeus oli dumannu äijän delaamaan. Delfoin oraakkeli oli bamlannu joskus nuorelle Sokrikselle, et siitä tulis ”kaikista miehistä viisain”. Hullu tai viisas, mut tyhmemmät ei kestäny äijän viisautta, vaan just noiden juttujensa takii se dumattii hengiltä. Jos on liian viisas, ni ehkei kantsis kauheesti huudella ympärilleen. Voi pian dyykkaa galsaan skrubuun. Tämmösii nakuklabbi Valkan kundi funtsaili täl kertaa. OLLIBULL | OLLI@OLLIBULL.FI Kun tontti on hankittu, ensimmäisiä töitä tontilla on teettää maaperätutkimus. Siitä selviää muun muassa onko kyseessä: savi-, kalliotai sekamaasto. Tutkimus kertoo myös korot eli tontin korkeuserot. Näiden tietojen pohjalta suunnitellaan perustukset. Olen tehnyt kuntokartoituksia paljon, minulla on hyvä tutina maaperän kosteudesta. Täytyy tietää mihin suuntaan maat laskevat suhteessa taloon. Se on tärkeä tieto, selvittää rakennuttajakonsultti Kai Kärki Jaardi Oy:stä. Talon voi suunnitella tontille ihan mihin vaan, mutta se voi edellyttää suuria kalliita maansiirtotöitä. Vesien on laskettava talosta pois päin, muuten tulee ongelmia. Jos talon takana on kallio, josta valuu vettä, silloin valitaan siihen sopiva perustapa vaikkapa rossipohja. Näin säästetään maansiirtokustannuksissa pitkä euro, sanoo Kärki. Hintatietoisuus ja budjetti Fakta on, että urakoitsijat joilla on paljon töitä, heillä on kovempi hinta. Ne, joilla ei ole, heillä on alhaisempi hinta. Eroja urakkahinnoissa voi olla kymmeniä tuhansia euroja. Asiakkaan eduksi ylilyönnit karsittava pois. Kokemusta tarvitaan rakennusbudjetin kriittiseen tarkasteluun. Monasti joudun sanomaan, että rahat riittävät vain tähän asti. Olen tehnyt paljon kustannuslaskentaa ja lukuisat projektit ovat koulivat hyvin kustannustietoiseksi alati muuttuvalla alalla. Päivän urakkahinnatkin pitää tietää tarkasti, esimerkiksi mitä kirvesmies-, putkija sähköurakka maksaa. Tarjouskilpailut eivät saa jäädä yhden tekijän varaan. Pitäisi kilpailuttaa useampi. Tosin yksikin riittää, jos se on linjassa yleiseen hintatasoon. Kun asiantuntija on mukana, ei ylilyöntejä työn hinnoissa tapahdu. Häneltä saa antaa hyvän budjettivinkin. Kun lapset ovat pieniä, tehdään yhteinen iso huone. Myöhemmin väliseinä. Christine ja Margaret Wertheimin vuonna 2005 luoma Crochet Coral Reef (Virkattu koralliriutta) -projekti yhdistää matematiikkaa, ympäristöaktivismia, meribiologiaa ja käsityötä. Yhteisöllisten prosessien kautta syntyvät suurikokoiset virkatut installaatiot imitoivat olemuksellaan eläviä, värikkäitä koralliriuttoja. Projekti korostaa paitsi ihmisten aiheuttamaa ekologista vahinkoa, myös kykyämme saada aikaan positiivista muutosta. Crochet Coral Reef -projektiin kuuluvia ”satelliittiriuttoja” on luotu yli 40 maassa ja kaupungissa ympäri maailmaa, muun muassa New Yorkissa, Lontoossa, Riiassa ja Abu Dhabissa. Koralliriuttojen virkkaamiseen on osallistunut tähän mennessä yli 10 000 ihmistä. Nyt projekti saapuu biennaalin myötä myös Helsinkiin. Helsinki Satellite Reef -teosta varten helsinkiläiset yhteisöt virkkaavat koralliriuttoja, luonnon katoavia ekosysteemejä. Virkatut osat kootaan yhteiseksi taideteokseksi. Materiaaleina käytetään lankaa ja kierrätysmuovia. HAM Helsingin taidemuseossa järjestetään yhteisöllisiä virkkaustapahtumia kevään aikana helmikuusta alkaen. Taideteokseen osallistuu myös kirjastoja ja palvelukeskuksia ympäri Helsinkiä. Lisäksi kouluilla on mahdollisuus osallistua taideteoksen tekemiseen alueellisissa kulttuurikeskuksissa. Crochet Coral Reef -projekti on esimerkki Wertheimien taiteentekemisen filosofiasta, jonka tarkoituksena on tehdä tieteen ja matematiikan käsitteistä helpommin lähestyttäviä. Wertheimin kaksoissiskokset kasvoivat itse käsitöitä tehden – esimerkiksi neuloen, virkaten, kirjaillen ja kutoen – ja yhdistävät nyt käsityöharrastuksensa ja ammatillisen kiinnostuksensa tieteeseen. HAMin virkkaustapahtumat keväällä 2020: 17.3., 31.3., 14.4. ja 28.4. kello 16-18.30. Paikka: HAM-paja, Tennispalatsi. HAMin virkkaustapahtumissa materiaalina on kierrätetty muovi. HAM tarjoaa virkkausmateriaalit ja -välineet. Helsinki Biennaali on kahden vuoden välein järjestettävä kansainvälinen nykytaidetapahtuma. Biennaalin tuotannosta ja kuratoinnista vastaa HAM Helsingin taidemuseo. Biennaali on osa Helsingin kaupunkistrategiaa, ja se järjestetään ensimmäisen kerran Vallisaaressa 12.6.–27.9.2020. Helsinki Biennaali 2020:n pääyhteistyökumppaneita ovat Metsähallitus sekä Jane ja Aatos Erkon säätiö. Biennaalin toteutumista tukevat myös Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Svenska kulturfonden. Kaikki taiteilijat, teokset sekä Helsinki Biennaalin ohjelma julkistetaan keväällä 2020. Rakentamisen ensimmäiset toimet Helsinki saa oman koralliriutan taideteoksen muodossa Suuri säästö on tietää miten talo tontille sijoitetaan ja minkälainen perustustapa on kustannustehokas. Myös hintatietoisuus on tärkeää. Helsinki Satellite Reef on Helsinki Biennaaliin tuleva taideteos, joka luodaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Teos perustuu australialaissiskosten Margaret ja Christine Wertheimin ja heidän Institute For Figuring -organisaationsa Crochet Coral Reef -projektiin. Se on yksi maailman suurimmista osallistavista tiedeja taideprojekteista ja suuntaa yleisön huomion ilmastonmuutokseen ja maailman meriä uhkaavaan muoviroskaan. Kaikki halukkaat voivat osallistua Helsinki Satellite Reef -taideteoksen luomiseen kevään aikana virkkaustyöpajoissa. Koti & Asuminen ? Margaret ja Christine Wertheim ja Institute For Figuring. Coral Forest at Lehigh University Arts Galleries (PA). Kuva: LUAG by Stephanie Veto. ? Margaret ja Christine Wertheim ja Institute For Figuring. Coral Forest – Medusa at the Mary Porter Sesnon Gallery, University of California Santa Cruz. Kuva: Institute for Arts and Sciences, UCSC
4 | PUOLI KAUPUNKIA Väinämöinen paljastaa elämäntapamme Olen hämmästynyt miten joka vuosi Kalevalan päivä herättää minussa merkillisen pohdinnan. Siinä on annos epäilyä, kaksi annosta innostusta ja kolme inspiroivaa ilonpilkettä. Yllättävää miten tuttu Kalevala avaa aina uusia värähdyksiä. Suomalainen kulttuuri on luonteeltaan hiljaista, vahvaa ja vanhaa. Edesmennyt hengenheimolaiseni Henri Broms kertoi usein, että suomalaisessa kulttuurissa täytyy olla jotain esisiperialaista poljentoa, jonka juuret työntyvät jäävuorten takaiseen kaukaiseen hämärään. Se on kuin erämaakaktus jonka loistokkuus avautuu vasta vähitellen horisonttiimme noiden kaukaisten jäiden hiljalleen sulaessa. Onko Suomi siis mystisen hämärän maa? Kalevala on ehkä paras vastaamaan tähän sielumme yhteen ydinkysymykseen. Kalevala paljastaa miten tietämättämme ihailemme ja viihdymme myyttisen eksotiikan salaperäisissä syvyyksissä. Olemme pääosallisina sulaneet itäisen ihmisen hämäryyden ja salaisuuden lumoon. Minua tämän tiedon paljastuminen rauhoittaa, sielu saa levollisesti palata alkurauhaansa. Saamme vetää peiton korviin luottavaisesti ja levätä myyttisen ajattomuuden rauhoittavalla lavitsalla. Vaikka Kalevala-runous on elävänä muotona jäänyt enemmän historiaan, eksoottisen hämärän kaipuu suomalaisen sielun maisemassa on säilynyt alkuperäisessä koskemattomuudessaan. Saamme kekseliäästi tavoitella eeppistä ilmettä ja laskeutua luottavaisesti elävään, mystiseen todellisuuteen. Jouko Turkan teatteri, Mika Kaurismäen elokuvat, Jean Sibeliuksen sinfoniat tai vaikka Jari Perkiömäen jazzsovellukset todistavat alkuperästämme. Kalevalainen maailmankuva läpäisee suomalaisen elämäntapamme ja ominaislaatumme. Minua innostaa erityisesti akateemikko Anna-Liisa Siikalan tapa avata suomalaista myyttisyyttä ja kulttuuriemme monimuotoisuutta. Hän todistaa miten itämerensuomalainen mytologia ylittää universaalisuudessaan monet rajat. Kalevalan aineksista lähes puolet löytyy myös virolaisesta kansanperinteestä. Samoja lauluja lauloivat inkeriläiset ja vatjalaiset. Mordvan runous, Obin ja Altan tradiot ja skandinaavien vanhat kertomukset tulevat lähelle kalevalaista runoa ja sâmanistista sielunkäsitystä. Olemme ikioman suomalaisen perimämme kautta jatkuvassa vuorovaikutuksessa kulttuureiden moninaisuuden kanssa. Suomalais-karjalaista mytologiaa on tutkittu yli kahdensadan vuoden ajan. Myyttien historiat, eri tieteenalojen käsitykset, arkeologian ja kielitieteen näkemykset kääntävät katseen Kalevalan pohjaksi koottuun runoperinteeseen. Myyttirunous on tuttua koko itämerensuomalaisella alueella. Rantasalmelaiselta Kalle Taskiselta 1887 muistiin pantu runo kertoo, kuinka Väinämöinen veistää vuorella venettä. Hänen kirveensä ei kuitenkaan osu kohteeseen, se ”Liuskaht lihahan viimen, Varpahaasen Väinämöisen, Polovehen pätösen pojan.” Sadat vuodet on laulettu Väinämöisen varpaasta. Jalka oli Väinämöisen heikko kohta. Kalevala panee kysymään, onko Väinämöisen varpaalla jotain tekemistä koko maailmanjärjestyksen kanssa? VELI-MATTI HYNNINEN | HYNNINEN.INFO Kaupunki Liperit kaulasta Kaupunki on aloittanut väliaikaisen sillan suunnittelun. Silta ja suora baana ovat alustavan aikataulun mukaan valmiit ja käytössä alkusyksyllä 2020. Väliaikaisen sillan suunnittelu on käynnistynyt ja suunnitelmat valmistuvat kevään aikana. Rakentamaan päästään siten alustavan aikataulun mukaan kesällä ja silta valmistuu syksyllä. Sama lla suunnitellaan myös Veturitallinkujan liikennejärjestelyt sekä yhteys Veturitallinkujalta Veturitien kiertoliittymään. Moottoriajoneuvojen kulku Veturitallinkujalla katkaistaan ja ajoyhteys Veturitalleille ohjataan Veturitien suunnasta. Väliaikainen silta ja baanayhteys tehdään Pasilan radanvarressa valtion hallitsemalle maa-alueelle ja kaupunki tekee valtion kanssa sopimuksen maankäytöstä. Sillan rakentamisesta tiedotetaan tarkemmin kevään 2020 aikana. Teollisuuskadun kohdalle oli aiemmin tehty suunnitelma nyt käytössä olevan kiertoreitin oikaisemiseksi ja parantamiseksi ilman väliaikaista siltaa. Kaupunkiympäristölautakunta piti tätä riittämättömänä ja ohjeisti jatkosuunnittelun tehtäväksi siltaratkaisun pohjalta. Baanayhteyden lopullinen linjaus suunnitellaan myöhemmin Keski-Pasilan tornialueen itäosan tarkemman suunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä. Lopullisen baanan osalta tavoitteena on suora pyörätie radan varteen. Uusi silta helpottaa kävelyä ja pyöräilyä Pasilasta keskustaan Kävelijöiden ja pyöräilijöiden kulku Pasilassa on helpottunut uusien katujen avauduttua liikenteelle viime lokakuussa. Tilanne paranee entisestään, kun baanatason reitille radan itäpuolelle, Pasilan sillan eteläpuolelle rakennetaan uusi silta. Silta suoristaa pyöräilyn ja jalankulun reittiä merkittävästi. ? Uusi pyöräilyn ja jalankulun reitti väliaikaisen sillan valmistuttua. Koskettele pennun tassuja, jotta se tottuu niiden käsittelyyn. Palkitse sitä myös, kun se suhtautuu rauhallisesti ja myönteisesti kosketteluun ja varsinaiseen leikkaamiseen. Kissat pitävät melko hyvin huolta omista kynsistään. Jos raapimapuuta ei ole, kynsille annetaan kyytiä sohvaan, tapettiin; ihan mihin vain. Raapimalla kissa poistaa vanhaa kyntää uuden kasvaessa tilalle. Kerran viikossa kynnet leikkaamalla voi säästää huonekaluja. Kuinka usein? Kynnet kannattaisi leikata säännöllisesti. Eri yksilöillä kynnen kasvuvauhti on erilainen ja leikkaustarve riippuu myös siitä, kuinka paljon kynnet kuluvat esim. ulkoillessa. Kynsien ei pitäisi pitää ääntä, kun koira kävelee lattialla. Liian pitkät kynnet voivat kiertyä kiinni ihoon, vaikeuttaa eläimen liikkumista ja jopa vääntää tassun vääristyneeseen asentoon. Kuinka paljon? Kynttä kannattaa leikata mieluummin useammin ja vähemmän, kuin kerralla paljon. Kynnen sisällä on hermoja ja verisuonia ja jos leikkaaminen ylettyy niihin asti, se on koiralle erittäin kivuliasta. Jos vahinko kuitenkin sattuu ja kynnestä alkaa vuotaa verta, tyrehdytä verenvuoto ja puhdista kynsi. Mitä pidempi lemmikin kynsi on, sitä pidemmälle ylettyvät myös hermot ja verisuonet. Jos kynnet ovat päässeet venähtämään, leikkaa varovasti vähän kerrallaan. Verisuonet ja hermot vetäytyvät takaisin n. 1mm viikossa, eli vahinko ei ole peruuttamaton. Takatassujen kynnet kuluvat enemmän kuin etutassujen kynnet. Etutassujen kynsiä voi joutua lyhentämään useammin. Todella pitkiksi päässeet kynnet, jotka jo aiheuttavat esim. tassun vääristyneen asennon, kannattaisi leikkauttaa eläinlääkärillä. Kynsien leikkuu on helpointa erityisesti eläimille tarkoitetuilla kynsileikkureilla. Isommalle koiralle isompi leikkuri, pienemmälle ja kissalle pienempi leikkuri. Giljotiini-mallissa on suoja, joka estää leikkaamasta liian isoa palaa kynnestä. Jotkut koirat antavat leikata kyntensä rauhallisesti seisaaltaan, toisien kanssa tarvitaan kaveria pitelemään ”potilasta” ja joidenkin kanssa onnistuu jokin tältä väliltä. Tärkeintä olisi, että leikkaaja pysyy rauhallisena ja että otteet ovat napakat, jotta koira ei voi riuhtaista tassuaan irti ja näin vahingossa satuttaa itseään. Ei pidä myöskään antaa periksi edes hampailla uhkailun edessä, vaan suorittaa operaatio loppuun ja palkita koira! Sivustolta lemmikille.com Koiran kynsien leikkaaminen Kynsien leikkaaminen voi olla joittenkin koirien ja kissojen kanssa aikamoinen koettelemus. Hyvät, sopivan kokoiset välineet helpottavat hommaa ja totuttelu ja harjoittelu kannattaa aloittaa jo ihan pentuna. Lemmikit Tarinan muotoon kirjoitetussa teoksessa selviää, miten Teemu Pukki sai kipinän pelaamiseen ja lähti jo lukioikäisenä toteuttamaan jalkapalloilijan kutsumusta maailmalle. Pukki oli tähti jo teininä, mutta hän joutui tekemään poikkeuksellisen pitkän matkan huipulle päästäkseen. Siihen tarvittiin päättäväisyyden lisäksi onnea ja viisaita valintoja. Tarinan on kirjoittanut Mika Wickström, joka tunnetaan monista lastenja nuortenkirjoista sekä urheiluaiheisista tietokirjoista. Kirjan kuvittaja on Arto Nyyssönen, pitkän linjan graafikko ja sarjakuvataiteilija. Toukokuun alussa ilmestyvän kirjan kustantaa Arktinen Banaani. Teemu Pukista lastenkirja Vuoden suomalaiseksi urheilijaksi valitusta Teemu Pukista ilmestyy läpikuvitettu lastenkirja Teemu Pukki Baby keväällä 2020. Kirjan nimi viittaa jalkapalloilijasta Norwichissa tehtyyn kannatuslauluun. Kirjat
PUOLI KAUPUNKIA | 5 Seniorit Tiedot ilmenevät LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus –kyselystä. Moni suomalainen säästää eläkeaikaa varten, sillä tuleva eläke ei välttämättä riitä halutun elintason säilyttämiseen. Lisäksi moni varautuu sairauksista tai muusta lisähoivasta aiheutuviin kuluihin. Suomalaisten elinikä näyttää pidentyvän kaiken aikaa ja se merkitsee, että säätöjen olisi riitettävä yhä kauemmin. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro kertoo, että yhä useamman suomalaisen odotetaan elävän vähintään 100 –vuotiaaksi. -Elämän pidentyminen on keskustelussa hieman jäänyt syntyvyyden romahtamisen jalkoihin. Elämän pituus on yksi suoraviivaisimmista elintason mittareista ja se näyttää ihmiskunnan hurjan kehitysloikan. 150 vuotta sitten imeväiskuolleisuus oli suurta ja vastasyntyneiden elinajanodote liikkui vain 30-40 vuodessa. Yleisen elintason ja lääketieteen odotetaan jatkavan kehittymistään ja elinajan edelleen pitenevän, vaikkakin aiempaa rauhallisempaan tahtiin, Nummiaro sanoo. Tapaturmavakuutuskeskuksen ja Vakuutuskeskuksen kuolevuusmallin mukaan 1960 –luvulla syntyneen miehen eliniänodote on lähes 84 vuotta, mutta yksi kymmenestä miehestä odotetaan elävän lähes 96 –vuotiaaksi. Vastaavan ikäisillä naisilla eliniänodote on lähes 89 vuotta. Yksi kymmenestä nyt lähes 60-vuotiaasta naisesta elää melkein 99 vuotiaaksi. Nuoremmilla ikäluokilla eliniänodote vain nousee. 2010-luvulla syntyneiden tyttöjen odotetaan elävän yli 93 –vuotiaiksi ja yksi kymmenestä elää odotuksen mukaan yli sata vuotiaaksi. -Elinajan pidentyessä on luontevaa, ja eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta myös välttämätöntä, että työurat pidentyvät. Jos ajatellaan, että tulevaisuudessa eläkkeelle jäädään noin 70-vuotiaina, niin silti nykyisistä alle kolmekymppisistä naisista noin joka kymmenes voisi nauttia eläkettä yli 30 vuotta. Eläkeaikanakin kannattaa ottaa vähän riskiä Eliniänodotteen nousu merkitsee tarvetta säästää enemmän ja pidempään. Vaikka perinteisesti on neuvottu, että eläkeikää lähestyvän kannattaa vähentää riskipitoisia sijoituskohteita sijoitussalkustaan, Hannu Nummiaron mukaan täysin varman päälle pelaavaksi sijoittajaksi ei kannata ryhtyä. -Riskiä on ihan fiksua pienentää ikääntyessä. Aina on mahdollista, että äkilliset rahan tarpeet tulevat sijoitusmarkkinoiden laskujen kanssa juuri samaan aikaan. Tällöin suhdanteiden tasoittumista ei ehditä odotella ja vuosien aikana säästetty puskuri voi jäädä huomattavasti budjetoitua pienemmäksi. Nummiaron laskelmien mukaan eläkesäästöt saa riittämään paremmin, kun jatkaa sijoittamista eläkeaikanakin. Laskelmassa on tarkasteltu 65-vuotiaan sadan tuhannen euron säästöjen kuukausittaista käyttöä tasaisen ostovoiman säilyttämiseksi. Varat oletetaan käytettäväksi 20 vuodessa eli 85-vuotiaana pudotaan pelkän eläkkeen ja perusturvan varaan. Elinikä pitenee asiantuntija neuvoo pitämään kiinni osasta osakkeista myös eläkepäivinä Kolme viidestä suomalaisesta sanoo varautuneensa eläkeikään taloudellisesti. Rahaa säästetään eri tavoin, tyypillinen suomalaisten säästökohde on tili tai rahasto. Nopea ja tehokas Pesukatu sekä lämmin ja valoisa itsepesuhalli Talvitehopesu lisäesipesulla, alustapesulla ja vahalla 17 90 Kuponki voimassa Neste K Eläintarhassa 30.4.2020 asti. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin ja etuihin. 1 / kuponki. (norm. 27,90€) Loistopesu sis. lisäesipesu, kiillotuspesu, alustapesu ja ShineTech-vahaus 24 90 Kuponki voimassa Neste K Eläintarhassa 30.4.2020 asti. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin ja etuihin. 1 / kuponki. (norm. 34,90€) Sarjapesukortti 3 kpl Kiiltopesu sis. kiillotuspesu, alustapesu ja vahaus Sarjapesukortti voimassa 2020 loppuun asti. 49 00 Kuponki voimassa Neste K Eläintarhassa 30.4.2020 asti. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin ja etuihin. 1 / kuponki. (norm. 80,70€) Neste K Helsinki Eläintarha Nordenskiöldinkatu 22, Helsinki Puh. (09) 148 1891, www.eltsu.? AVOINNA: joka päivä 24 h Nyt pesuetu Pesuun saa lisättyä 3 eurolla / kpl lisäesipesun, alustapesun tai vahan 14 90 (norm. 17,90€) -kortilla Pehmoharjapesu ITSEPESU Itsepesuhallin käyttö 30 minuuttia 10 00 (norm. 13,50€) Kuponki voimassa Neste K Eläintarhassa 30.4.2020 asti. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin ja etuihin. 1 / kuponki. Vuokralla myös vaahtolevitin 2,00€/kerta Neste K Eläintarha on Autoduden valtuuttama jälleenmyyjä. Meillä myynnissä Autoduden erittäin tehokkaat vaahdotusaineet ja tarvikkeet 24 h! ETUSI -10€ ETUSI -10€ ETUSI -31,70€ ETUSI -3,50€ ANTIIKKILIIKE R. MUURI ANTIIKKI, DESIGN & VINTAGE AUKI 11–18 . 11–15 LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI PUH. 040 5531378 WWW.ANTIIKKI.FI TERVETULOA!
Tuore kattava elämäkerta osoittaa, että Agatha Christien elämä oli yhtä vaiheikasta ja jännittävää kuin hänen kuuluisilla henkilöhahmoillaan neiti Marplella ja Hercule Poirotilla. Rikosten kuningatar oli seikkailija, joka ei piitannut sovinnaisuudesta, niin viktoriaaninen kuin hänen taustansa olikin. Historioitsija Marie-Hélène Baylacin jännittävästi ja viihdyttävästi kirjoittama elämäkerta valaisee, miten kirjailijan elämä ja teokset kietoutuivat toisiinsa. Muun muassa Agatha Christie Business Papers -arkistolähteet tuovat uutta tietoa julkisuutta karttaneen kirjailijan arvoituksellisesta elämästä. Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä vuonna 1914 Agatha ryhtyi työskentelemään sairaanhoitajana. Sairaalan apteekissa hän oppi myös paljon myrkyistä, joilla oli merkittävä osa monissa hänen romaaneissaan. Ensimmäisen avioliiton hajoaminen toisen naisen takia vuonna 1926 oli Agathalle kova isku. Hän katosi tietymättömiin kymmeneksi päiväksi koko Englannin etsiessä häntä. Agatha Christien toinen avioliitto häntä 14 vuotta nuoremman arkeologin Max Mallowanin kanssa muutti elämän suunnan. Christie vietti paljon aikaa Irakissa ja Syyriassa osallistuen kaivauksiin ja kirjoittaen samalla suuren määrän salapoliisikirjallisuuden klassikoita. Historioitsija Marie-Hélène Baylac on julkaissut lukuisia Napoleonin aikaa ja Ranskan vallankumousta käsitteleviä kirjoja ja artikkeleita, mm. palkitun elämäkertateoksen Louis Bonaparten puolisosta, kuningatar Hortensesta. Hän on ansioitunut myös populaarihistorian alalla. AGATHA CHRISTIE ISBN 9789523129580 Suomennos Noora Niemelä Sidottu, suojapaperi, kuvaliite 408 s. Ilmestyy viikolla 7/2020 Hepburnin ja kauhuelokuvien kuningas Karloffin talo on edelleen filmiteollisuuden kanssa kytköksissä olevien ihmisten omistuksessa. Vajaan 500 neliön karjatilatyyppinen koti on nyt hinnoiteltu 8.995 miljoonan dollarin arvoiseksi. Kun Katharine Hepburn siirtyi Broadwayn näyttämöltä Hollywoodin filmimaailmaan vuonna 1932 vuokrasi hän kodin asuen siinä seuraavat viisi vuotta. Kykyjenetsijä oli löytänyt Katharinen New Yorkista hänen esiintyessään näytelmässä The Warrier´s Husband kutsuen Katharinen koe-esiintymiseen Joseph P. Kennedyn RKO Pictures studioille. Katharine poikkesi niin täysin Hollywoodin muista tähdistä että kuuluisa ohjaaja George Cukor kuvaili häntä ”oudoksi ilmestykseksi”. Katharinen vaikutteista riippumaton tyyli ja liike-ihmisen äly tekivät hänestä yhden suosituimmista tähdistä seuraavien 60 vuoden ajaksi. Vuonna 1938 osti Boris Karloff Bowmont Driven kodin saavutettuaan filmitähden statuksen kauhuelokuvien kukoistaessa hir viörooliensa ansiosta Frankenstein, The Walking Daedja muissa vastaavan lajityypin elokuvissa. Karloff asui kodissa aina vuoteen 1945 nauttien puutarhanhoidosta ja maankääntelemisestä muuttaen tontin trooppiseksi paratiisiksi. Vuonna 1927 rakennetussa talossa on viisi makuuhuonetta ja kuusi kylpyhuonetta. Se ikäänkuin lepää pensaiden ja kukilla koristettujen terassien, kahden ulkotakan, nurmialueiden ja uima-altaalle johtavien portaiden syleilyssä. Sisällä, valkoisille tiiliseinille antavat vastapainoa puuja laattalattiat sekä puiset kattorakenteet palkein. Sisätiloissa olevat kuusi takkaa sekä ulkona olevat kaksi tarjoavat monta vaihtoehtoa joiden äärelle voi käpertyä tuulisina ja viileinä iltoina. Talo on kuin luotu omaan ja vieraiden viihtymiseen ja sen seinät voisivat kertoa tuhansia tarinoita alkaen suuresta keittiöstä aina yksityisiin keskustelunurkkauksiin sekä puutarhan trooppisten kukkien, ruusujen ja hedelmäpuiden katveeseen. Nyt on siis Hollywoodin juhlittujen ja rikkaiden asuttaman postikoodi 90210 alueella sijaitseva koti myynnissä. Luksusasunnot välittää Top Ten Real Estate Deals Kuvat: Jim Bartsch 6 | PUOLI KAUPUNKIA Amerikan arvoasunnot Boris Karloffin ja Katharine Hepburnin koti Los Angelesissa sijaitseva koti jossa Katharine Hepburn asui Hollywooduransa alussa ja jossa Boris Karloff asui uransa huippuajat on nyt myynnissä. Kirjat Tuore elämäkerta rikosten kuningattaresta Marie-Hélène Baylac AGATHA CHRISTIE Arvoituksellinen elämä KESÄLEIRIT V U O D E N 2 2 P A R H A A T Lähde mukaan hauskoille kesäleireille, joista löytyy varmasti jokaiselle jotain! Ilmottautuminen Leiripaikkoja on rajoitetusti, ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. HUOM! Muistathan ilmoittautumisen yhteydessä kertoa seuraavat tiedot: osallistujan nimi, syntymäaika, ruokavalio ja mahdolliset sairaudet, sekä huoltajan nimi, puhelinnumero, sähköpostiosoite ja kotiosoite. Ilmoittautumiset ja tiedustelut sähköpostitse info@sdplhkiuusimaa.fi tai puhelimitse 041-4645851 viimeistään viikkoa ennen leirin alkua. Lisätietoa leireistä ja toiminnastamme saat osoitteesta www.sdplhkiuusimaa.fi. Luontoleiri 7-15-Vuotiaille Ekaleiri 7-15-Vuotiaille Aasia-Pop -leiri 7-12-Vuotiaille Kädentaitojen leiri 11-17-Vuotiaille Pelileiri 7-15-Vuotiaille Musaleiri 7-15-Vuotiaille Murkkuleiri 13-17-Vuotiaille Ekoteko -leiri 7-15-Vuotiaille Back to school -leiri 10-17-Vuotiaille 1.-6.6.2020. 1.-6.6.2020. 8.-13.6.2020. 22.-27.6.2020. 29.6.-4.7.2020. 6.-11.7.2020. 13.-18.7.2020. 20.-25.7.2020. 3.-9.8.2020. 100 € 100 € 120 € 120 € 120 € 120 € 100 € 100 € 120 € Sisältää matkat, täysylläpidon ja tapaturmavakuutuksen. Perhejuhannus Sammalniemessä Perheleiri 1 Huruslammella Perheleiri 2 Sammalniemessä Perheleiri 3 Sammalniemessä 18.-21.6.2020. 6.-11.7.2020. 13.-18.7.2020. 20.-25.7.2020. 80 € 60 € 80 € 80 € 280 € 240 € 280 € 280 € Alle 6-vuotiaat lapset leireilevät ilmaiseksi! Sisältää täysylläpidon ja tapaturmavakuutuksen, mutta EI matkoja. /Hkö Max. TIETOKONEHUOLTOA Windows 7 tuki loppuu, päivitämme Win 7 -koneesi Win 10:een säilyttäen tietosi ja ohjelmat alk 65 € Samalla voimme nopeuttaa koneesi SSD-levyllä 240 Gb alk 50 € tai 480 Gb alk 70 € Palvelemme Suomeksi, På Svenska and in English Håt Data Huolto Oy p 010 387 8860 Vaasankatu 15 00500 Hki www.hatdata.net
Kova lapsuus Torsti syntyi Kallion köyhimpiin slummeihin pienrikolliseen perheeseen, joka eli mustanpörssin kaupoilla ja pimeän viinan myynnillä. Puiset paskahuussit huojuivat pihalla, ja rotanmetsästys oli pikkupoikien lempiharrastus. Isä sairasti tuberkuloosia, johon ei tuohon aikaan ollut tepsivää hoitoa; vain kipuja voitiin lievittää yhä kasvavilla morfiiniannoksilla. Torsti seurasi 4-vuotiaana näköalapaikalta isänsä kuolemaa. Isä sai verensyöksyn ja kaatui laskiämpärin päältä kesken tarpeiden teon kasvoilleen lattialle. Äiti lähti ambulanssin mukaan saattamaan häntä sairaalaan. Torsti jäi yksin. Hän seurasi autojen valojen vaellusta katossa ja aavisti, ettei näkisi isää enää koskaan. Eikä nähnyt. Pian isän kuoltua Torstin äiti joutui vankilaan, ja poika vietiin Sofianlehdon lastenkotiin. Siellä hänet eristettiin kalteriikkunaiseen huoneeseen, koska hänen keuhkoistaan löytyi varjostumia, ja arveltiin, että hänkin sairastaa tuberkuloosia. Ainoa lohtu oli lastenkodin viereistä katua kulkeva raitiovaunu, jonka poika tunnisti Hakaniemen kotikulmilta. Joka kerta kun se tuli Sofianlehdon pysäkille, Torsti toivoi, että äiti nousee vaunusta ja kävelee ylös mäkeä hakemaan hänet kotiin. Pitkien ja perusteellisten tutkimusten jälkeen osoittautui, että varjostumat pojan keuhkoissa johtuivat hilusportin tulehduksesta, joka ei tartu. Torsti siirrettiin tosiasiallisesti parempaan lastenkotiin sireenipensaiden reunustaman nurmikkopihan laidalle, mutta hänelle itselleen siirto aiheutti suoranaisen pakokauhun. Automatkalla uuteen sijoituspaikkaan hän yritti painaa reitin mieleensä voidakseen neuvoa äidille, mistä tämä ”sairaalasta” päästyään löytää hänet. Poika meni auton reitin risteyksiä seuratessaan laskuissaan sekaisin, ja häneen iski varmuus, että hänet viedään paikkaan, jonne äiti ei koskaan osaa tulla. Päästäkseen etsimään äitiä Torsti yritti karata ovista ja ikkunoista, ja hänet sidottiin putkisänkyyn nahkahihnoilla nilkoista ja ranteista, kunnes hän rauhoittuisi. Ei hän rauhoittunut vaan menetti toivonsa ja väsyi. Koko elämänsä ajan Torsti on kokenut hartaimmaksi toiveekseen: ”Ei enää koskaan hihnoja nilkkoihini ja ranteisiini.” Koko hänen aikuista elämäänsä on leimannut ehtymätön vapauden kaipuu. Katupojasta kirjailijaksi Tukholmassa 1970ja 80-luvun vaihteessa asuessaan Torsti toimi erään ruotsinsuomalaisen lehden kulttuurivastaavana ja kirjoitti lehteen juttuja. Kerran hän havaitsi, että pöydälle oli valmiin jutun jäljiltä jäänyt pinkka käyttämätöntä kirjoituspaperia. Hän käytti paperin hyödykseen ja kirjoitti hillittömän luovan vimman vallassa ensimmäisen romaaninsa käsikirjoituksen. Romaani Kun päättyy Pitkäsilta ilmestyi seuraavana syksynä, ja oli sitä myöten selvää, mikä olisi hänen tuleva ammattinsa. Pian Torsti muutti perheinen Suomeen, ja kirjoitustyö jatkui. Kolmannen romaanin ilmestyttyä hän jättäytyi silloisesta tarkkailuluokanopettajan työstään vapaaksi kirjailijaksi. Verryttelyä kirjailijan ammattiin ”Itse asiassa koko lapsuuteni oli vahvaa koulutusta kirjailijan ammattiin. Pihapiirissämme asui ahteriin seilannut eli johonkin ulkomaiseen satamaan unohtumalla uransa pilannut merimies, joka istui kesäisin ulkoportailla Vinetto-pullo jalkojensa välissä. Hän otti huikkaa ja muisteli suurta menneisyyttään merikarhuna. Laskujeni mukaan tämä nelikymppinen mies oli palvellut purjeja höyrylaivoilla erilaisissa pesteissä yli 250 vuotta.” ”Joku ilkeämielinen kuuntelija olisi voinut väittää, että hän valehteli. Mutta ei! Hän antoi myöhemmin kirjailijaksi ryhtyvälle pikkupojalle tehokasta ammattikoulutusta.” Torstin lapsuuden kotikorttelit tarjosivat ainesta kirjoittajalle runsain mitoin. Ja pihojen kokemusmaailmaa täydensi Kallion kirjasto, jonka hyllyiltä aukenivat ovet kaikkeen maailmaan. Runo ei tunnusta väriä ”Jossakin elämäni vaiheessa sain maalaisromanttisen herätyksen ja muutin Ruoveden korpeen vanhaan kappalaisen puustelliin, jonka pihapiiriin ei ihmisen tekemää valoa näkynyt. Elimme lähes luontaistaloudessa: Perunat ja porkkanat viljeltiin itse. Runsaskalaisesta järvestä saatiin ainekset päivän ateriaan, sienet ja marjat kerättiin metsästä.” Uusi elämäntapa tuntui hyvältä ja rauhoitti mielen, mutta siihen liittyi yksi ongelma, todella paha ongelma. Torstilla ei ollut kirjailijana maalaisidyllistä mitään sanottavaa. Hän tajusi, että syntymästadilaisena ja monissa maailman suurkaupungeissa asuneena hän tarvitsi haastavamman ärsykeympäristön inspiroituakseen kirjoittamaan. Näissä mielialoissa Torsti sai luettavakseen alueen lehdessä julkaistun kritiikin romaanisarjastaan. Arvostelu päättyi harmitteluun. Kriitikon mielestä oli sääli, että Lehtisen mukaansa tempaava kerronta haaskaa hillittömästi elämänkokemusta. Päätalo olisi kirjoittanut kolmekymmentä paksua romaania tapahtumista, jotka Lehtinen saa mahtumaan kolmeen alle 300-sivuiseen teokseen. ”Hetken mietittyäni tulin tulokseen, että trilogiani vika ei ollut sen lyhyydessä, vaan pikemminkin siinä, että siinä jaariteltiin liikaakin varsinaisen asian kustannuksella. Tajusin myös, että oudossa elinympäristössä on kirjoitettava ajasta ja paikasta riippumatonta tekstiä. Kirjoitin romaanisarjasta lyhennetyn version, josta karsin viittaukset ulkoiseen todellisuuteen ja kaiken muun turhan.” Torsti julkaisi tiivistetyn romaanitrilogiansa ensimmäisessä runokokoelmassaan Hyppynarun varjossa yhdellä sivulla: ”Menin itseeni. Oli ahdasta. Tulin pois.” Siinä trilogian kaikki kolme osaa turhista selittelyistä riisuttuina. Onko spekulatiivinen fiktio saanut otteen työssäsi? ”Minusta hyvä romaani syntyy kullanhuuhtojan menetelmällä. Siinä on kuvattava kullanhuuhtojan arki, kun hän kylmässä vedessä sierettynein käsin seuloo vaskoolissaan hiekkaa päivät pitkät. Mutta lukijalle on näytettävä myös kultahiput, jotka hän löytää.” ”Olen julkaissut monta aforismikokoelmaa. Aforismi viettelee helposti abstraktiin kielenkäyttöön. Täytyy ottaa esimerkkiä kullanhuuhtojasta. Kiinnostava on myös etsimisen konkreettinen prosessi eikä vain lopputulos. Historian siipien havina filosofiassa ”Minulta kysytään alituiseen, kuinka innostuin Søren Kierkegaardin filosofiasta.” ”Se tapahtui sattumalta. Olin seikkailunhaluni viettelemänä kulkeutunut 18-vuotiaana Kööpenhaminaan. Vetelehdin Nyhavnin Ankkuripuistossa pummien ja työttömien skönareiden joukossa. Penkillä toisella puolellani istui pulska tanskalainen laivakokki, jonka kurkkuun oli tatuoitu veitsi ja pilkkuviiva ja sen päälle ohje Cut here! Toisella puolellani hyrisi La Palomaa langanlaiha norjalainen puosu, jonka vartaloa kiersi pohkeesta poskelle ulottuva tatuoitu käärme. Sen kita ammotti minun puoleisellani poskella.” ”Minuun iski syvä turhuuden tunne: Mitä helvettiä minä täällä teen?” ”Neuvottomuuden hetkinäni olen tottunut hakemaan elämänohjeita kirjastosta. Hiippailin Kööpenhaminan kaupunginkirjastoon ja silmiini osui filosofian hyllystä kirja, jonka avasin. Sen mottolehdellä luki tanskaksi Parempi hyvin hirressä kuin huonosti naimisissa. Sen verran ymmärsin kieltä, että sain lauseesta selvää.” ”Kirja oli Søren Kierkegaardin kirjoittama. Lainasin sen ja aloin tankata sitä sanakirjan avulla. Juuri ennen Kööpenhaminaan lähtöäni minulle tärkeä suhde erääseen nuoreen naiseen oli ajautunut vararikkoon. Ajattelin, että jos filosofi ymmärtää huonon avioliiton kauhut, hän ymmärtää ehkä elämästä jotakin muutakin.” ”Tämän jälkeen suhde Kierkegaardiin on jatkunut vuosikymmenet. Olen lukenut jokseenkin kaiken, mitä hän on kirjoittanut, ja suomentanut lukuisia hänen tekstejään, mm. hänen järkälemäisen filosofisen pääteoksensa Päättävä epätieteellinen jälkikirjoitus.” ”Viime vuosisadan lopulla olin tekemässä hänestä teoreettisen filosofian väitöskirjaa. Olin hankkinut Kööpenhaminan, Tukholman ja Berliinin antikvariaateista lähes 300 teoksen lähdeaineiston, jonka olin alleviivannut ja varustanut laitahuomautuksin.” Koko kirjastoni tuhoutui kotitalomme homevauriossa kaatopaikkakuntoon, ja väitöskirja jäi tekemättä. Osan aineistosta olin ehtinyt siirtää tietokoneelle, ja siitä on syntynyt kolme vapaamuotoisempaa Kierkegaardin inspiroimaa filosofista teosta. Verba volant scripta manent ”Puhutut sanat katoavat, kirjoitetut säilyvät.” ”Hyvin sanottu. Olen vuosikymmenet rahoittanut kirjoittajantyötäni puhumalla. Kierrän ympäri Suomea ja monissa muissakin maissa esitelmöimässä ja pitämässä filosofian ja luovan kirjoittamisen kursseja. Se on sekä taloudellisesti että henkisesti välttämätöntä. Elämäni on kuin sisäänja uloshengitystä. Ihmisten ilmoilla liikkuessani saan virikkeitä, hengitän sisään. Ulos hengitys tapahtuu työhuoneeni yksinäisyydessä tietokoneeni näppäimistön ääressä. Kun päiväni päättyvät, puheitani ei kukaan muista, mutta ehkä joku tulee poimineeksi kirjaston hyllystä jonkin kirjoistani.” Mitä nyt on työn alla? Viikko sitten ilmestyi uusin kirjani Matissen kappeli – runollisia ja epärunollisia mietteitä. Heinäelokuun vaihteessa julkaistaan Sofian sisaret – filosofian historian suuret naiset, jossa esittelen joukon merkittäviä naisfilosofeja Sokrateen aikalaisista nykyfeministeihin. Juuri nyt teen haastatteluja seuraavan kirjani lähdeaineistoksi. Suomen Saunaseura starttirahan turvin on tekeillä kirja työnimellä Stadilaiset lauteilla. Siinä Helsingin yleisten saunojen asiakkaat ja henkilökunta kassoista, pesijättäriin ja kuppareihin muistelevat saunakokemuksiaan sota-ajan jälkeisiltä vuosilta nykypäiviin asti. Kiitos haastattelusta Kallion Sokrates . PUOLI KAUPUNKIA | 7 Torsti Lehtinen (s. 25.7.1942), filosofi, kirjailija, kääntäjä. Hän on Suomen johtavia Søren Kierkegaardin ajattelun tuntijoita. Kolmekymmentä julkaistua teosta, aforismeja, runoja, proosaa, draamaa ja tiukkaa tietoa on mieheltä syntynyt tähän mennessä. Lisäksi hän on osallistunut toimittajana tai kirjoittajana noin 80 kokoomateoksen tuottamiseen ja suomentanut kymmenkunta kirjaa kolmesta eri kielestä. TEKSTI, KUVAT JA PIIRROS: O. ANIKARI PUOLI KAUPUNKIA | 7 Valokeila TORSTI LEHTINEN Kallion Sokrates, tuo painavien ajatusten Tonava.
Einar Schadewitz (1917-1981) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari 110. Hän taisteli talvisodassa Jääkäripataljoona 3:n riveissä ja nousi kuuluisuuteen Summan taistelussa. Tarinan mukaan hän hyppäsi vihollisen panssarivaunun päälle, koputti kansiluukkuun ja huusi: ”Avvaa iivana, tiällä kuolema kolukuttelloo!” Taistelun melskeessä panssarivaunumiehistö ei saanut selvää huudosta ja luuli koputtajan olevan omia. Kun venäläinen sotilas avasi luukun, Schadewitz heitti panssarin sisään käsikranaatin ja tuhosi vaunun. Jatkosodassa Schadewitz taisteli Adolf Ehnroothin johtaman Jalkaväkirykmentti 7:n riveissä. Raskaan hyökkäysvaiheen taisteluissa 1941 ja 1942 hän osoitti sellaista kylmäpäisyyttä ja määrätietoista taistelutahtoa, että hänet nimitettiin Mannerheimristin ritariksi. Ville Kaarnakari kertoo sotasankarin huikean tarinan muun muassa Schadewitzin perikunnalta saadun aineiston perusteella. Ville Kaarnakari on toiminut strategiasuunnittelijana viestinnän maailmassa. Sotilasarvoltaan hän on reservin majuri. Kirjailija on palvellut myös rauhanturvaajana Lähi-Idässä. Hän on tullut tunnetuksi ennen kaikkea sotatrillereistään, joissa kuvitteelliset tapahtumat on taitavasti sijoitettu todellisten historiallisten tapahtumien kehyksiin. KUOLEMA KOLKUTTAA Mannerheim-ristin ritari 110 Einar Schadewitz ISBN 9789523129849 Luokka 99.13 145 x 210 mm Nidottu, 46-sivuinen kuvaliite 200 s. Ilmestyy viikolla 8/2020 ? Ensimmäinen kurkistus täysin uudesta Hyundai i20 -mallista paljastaa täysin uuden muotoilun. ? Hyundai i20 on Euroopassa ensimmäinen sarjatuotantoauto, joka ilmentää Hyundain uutta aistikkaan urheilullista muotokieltä. Merkin uuden muotoilun suunta esiteltiin Geneven autonäyttelyssä Le Fil Rouge -konseptiautossa keväällä 2018. ? Täysin uusi Hyundai i20 saa maailman ensi-iltansa Geneven kansainvälisessä autonäyttelyssä maaliskuun alussa. Hyundain uusi muotokieli perustuu neljän peruselementin tasapainoon: mittasuhteisiin, arkkitehtuuriin, muotoiluun ja tekniikkaan. Uuden muotoilun suunnan tarkoituksena on tehdä uusista Hyundai-autoista kauniita, luoda tunnearvoa ja antaa niille oma erottuva ilmeensä. Ensimmäisten luonnosten perusteella täysin uusi Hyundai i20 antaa aiempaa urheilullisemman vaikutelman. Cascading grille -etusäleikkö jatkuu vaakasuuntaisina linjoina keulan sivuille, mikä antaa autolle leveän ja matalan ilmeen. Auton ainutlaatuinen valodesign alleviivaa uutuusmallin leveyttä ja asennetta. Uuden i20:n sivuprofiilin voimakas linja korostaa mittasuhteita ja ketteryyttä. Auton takaosa on viimeistelty vaakasuuntaisella takavalolla, joka on kytketty saumattomasti takalasiin. Myös sisätilojen muotoilu uudistuu tunnistettavaksi tyyliksi. Sisätiloihin on tuotu uutta esteettistä tyylikkyyttä uudella suurella digitaalisella mittaristolla. Täysin uusi Hyundai i20 saa maailman ensi-iltansa Geneven autonäyttelyssä maaliskuussa 2020. 8 | PUOLI KAUPUNKIA Autot KATSASTUSHUOLLOT • PAKOKAASUMITTAUKSET • KÄYNTIVIAT Takkatie 11, PITÄJÄNMÄKI Puh. 09-3405497, 0400-699937 ? esa.harklin@elisanet.fi JARRUJEN KUNNOSTUS • ALUSTAT • LATURIT • STARTTIMOOTTORIT AUTOPALVELU HARKLIN OY Huoltaa ja korjaa autosi joustavasti ja ammattitaidolla. Yrityksemme sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien ulottuvilla, Helsingin Pitäjänmäella aseman vieressä. 25 VUOTTA HUOLENPITOA AUTOSTASI Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Ilmastointihuollot ja sijaisautopalvelu Ydinkeskustassa Ensimmäinen kurkistus täysin uuteen Hyundai i20 -malliin kertoo, että suomalaisten suosikki-Hyundai saa täysin uuden ulkoasun. Hyundai i20 kantaa ensimmäisenä sarjatuotantomallina Euroopassa Hyundain uutta aistikkaan urheilullista muotokieltä. Täysin uusi Hyundai i20 esittelee uuden muotoilun Tekniikan Maailman arvostettu, yli 40 vuoden historian omaava talviautovertailu on päättynyt. Polttomoottorilla varustettuja autoja testissä oli kaikkiaan 13, joista itselataavia hybridejä Toyota Corollan lisäksi oli yksi. Vertailussa mukana olleet autot edustivat pientä ja keskikokoista autoluokkaa, joten kaikkien autojen voimalinjat olivat bensiinimoottorisia. Talvivertailu keskittyy nimensä mukaisesti talveen liittyvien ominaisuuksien vertailuun, ja jokainen automalli pisteytetään mm. talvisen maantieajon, hallittavuuden, etenemiskyvyn, jarrujen sekä lämmityslaitteen toiminnan mukaan. Jo aiempinakin vuosina Toyotan eri hybridimallit ovat sijoittuneet talvivertailussa mainiosti, ja niinpä nyt yhteenlaskettujen pisteiden valossa voiton korjasi ansaitusti kotiin Toyota Corolla TS 2.0 Hybrid Active. ”Toyota vei voiton hienolla suorituksella, jossa sen vahvuudet sijoittuivat arvostelun kannalta optimaalisesti. Auto sai kympin arvosanat hallittavuudesta ja vielä tärkeämpänä lämmityslaitteesta, eikä merkittävää heikkoutta edes ilmennyt. Jo edellisen sukupolven hybridi-Auris pärjäsi hienosti ajonvakautuksen hyvää toimintaa edellyttävillä osa-alueilla ja lämmityslaitekokeissa. Nyt kokonaisuutta on viety askel parempaan suuntaan, ja lopputulos on hieno talviauto. Kansansuosio on selvästikin hyvin ansaittua”, kirjoittaa TM loppuarvostelussaan. ? Toyota Corolla TS 2.0 Hybrid Active. Toyota Corolla voitti Tekniikan Maailman Talviauto 2020 -vertailun Toyota Corolla Touring Sports 2.0 Hybrid voitti Tekniikan Maailma -lehden vuotuisen talviautovertailun ja on TM:n Talviauto 2020. Corollan siivittivät voittoon mallin tasainen suoritus kaikissa talviominaisuuksia mittaavissa testeissä. Erityistä kiitosta keräsi auton hallittavuus talviolosuhteissa sekä lämmityslaitteen toiminta. Kirjat Mannerheim-ristin ritari Einar Schadewitzin tarina Ville Kaarnakari KUOLEMA KOLKUTTAA Mannerheim-ristin ritari 110 Einar Schadewitz
PUOLI KAUPUNKIA | 9 Tämän soivan menneisyytemme kohtaat Jori Otsan ja Mah`orkka-yhtyeen Otsin lauluja kunnioittavissa konserteissa. Jorin harmonikan, primabalalaikan ja kontrabassobalalaikan säestämät Ots-tulkinnat tuovat rakastetun taiteilijan muiston todella lähelle. Georg Ots on jo menneisyyttä, mutta hänen jättämänsä suurten säveltunteiden perintö tehnee Otsista Suomessa tunnetuimman virolaisen vielä 45 vuotta kuolemansa jälkeen. Jori Otsa ja Mah`Orkka tekee hienoja tulkintoja Georg Otsin tunnetuksi tekemistä lauluista. Lisää tulkintoja löytyy Jori Otsan ja Mah`Orkan kotisivuilta sekä yotubesta. Jori Otsa ja Mah’Orakka syntyi rakkaudesta ja mieltymyksestä Georg Otsin esittämiin lauluihin Laulajalegenda Georg Ots (1920 – 1975) on todennäköisesti yhä edelleen, 45 vuotta kuolemansa jälkeenkin meillä Suomessa tunnetuin virolainen. Lyhyeksi jääneen uransa aikana hän ehti levyttää yli 60 suomenkielistä laulua. Uudeltamaalta kotoisin oleva orkesteri Jori Otsa & Mah’Orkka on perustettu marraskuussa 2018. Solisti Jori Otsa (Jori Tapio Kalliola) oli hautonut ajatusta akustisesta orkesterista, joka esittäisi virolaisen laulajan Georg Otsin unohtumattomia levylauluja tavallisissa kansankapakoissa, juottoloissa ja muissa intiimeissä kuppiloissa. Havahtuminen siihen, että kukaan muu ei niin tee, tapahtui jo 2010luvun alussa, mutta muut kiireet estivät ryhtymästä tuumasta toimeen. Vasta kesällä 2018 asia konkretisoitui ja onnellisten sattumien kautta orkesteri sai nykyisen olomuotonsa. Se, että orkesterin käyttämät instrumentit ovat venäläisiä perinnesoittimia, erilaisia balalaikkoja ja harmonikka antoivat orkesterille sen kaivatun oman kansankapakkasoundinsa, jota Jori oli mielessään ajatellut ja toivonut. Orkesteria ei perustettu siksi, että Georg Otsin syntymästä tulee tänä vuonna 100 vuotta, vaan henkilökohtaisesta rakkaudesta ja mieltymyksestä Georg Otsin esittämiin lauluihin. Sattuma vain nyt antoi nämä ajankohtaankin liittyvät raamit sopivasti, Jori kertoo. Motiivina oli myös se, että Jorilla oli vahva usko siihen, että ihmiset haluavat pubeissa, viinituvissa ja baareissa kuulla muutakin elävää musiikkia kuin iänikuista, amerikkalaiseen rytmimusiikkiin pohjautuvaa peruspoljentaa. Georg Otsin musiikkia on perinteisesti totuttu kuulemaan muutamien vuosien välein aina isoilla konserttisaleilla, isojen orkesterien säestämänä ja yleensä oopperalaulajan tai ehkä jonkun iskelmäkuninkaan laulamana, joten tämän orkesterin synty oli myös jonkinlainen vaihtoehto ja vastaisku tälle ehkä turhankin kohotetulle ja korealle Ots-musiikin esityskonseptille, Jori jatkaa. Muistoissamme Georg Ots konsertti : La 28.3.20 klo 16 Kinaporin palvelukeskus, Kinaporinkatu 9 Helsinki Teos seuraa natsien häikäilemätöntä kullankeruuta ja piilottelua sekä liittoutuneiden massiivista jäljitysoperaatiota ja kadoksiin jääneen kullan kohtaloa. Tarina alkaa Garmisch-Partenkirchenistä, josta tuli sodan päättyessä paitsi liittoutuneiden tukikohta myös syntinen gangsteriparatiisi. Siellä pieni joukko saksalaisia upseereja ja siviilejä vastasi natsiaarteiden piilottamisesta. Kiinnostavia yhteyksiä myös Suomeen Kultasalaliittolaisiin kuului myös Helsingissä toimineen Saksan suurlähettilään poika Hubert von Blücher, jonka hiljattain löytynyt kirje kummisedälleen Ruotsiin johti aiheesta kiinnostuneen toimittaja Marcus Wallénin uusille jäljille. Yllättävää lähdemateriaalia löytyi myös Wallénin oman suvun hallusta, sillä hänen isoäitinsä siskopuoli oli töissä Saksan suurlähetystössä ja kirjeenvaihdossa suurlähettiläs Wipert von Blücherin kanssa. Kun kirjepino löytyi, oli sen päällä viesti: ”Säästäkää nämä kirjeet jälkipolville kertomuksena levottomista ajoista.” Marcus Wallén (s. 1972) on kotoisin Ahvenanmaalta. Hän on työskennellyt 20 vuotta journalistina mm. Hufvudstadsbladetissa ja Expressen-lehdessä. Nykyisin Wallén asuu Maarianhaminassa ja toimii vapaana kirjailijana. Kadonneen natsikullan jäljillä on hänen esikoisteoksensa. Marcus Wallén: Kadonneen natsikullan jäljillä Alkuteos Naziguldet och de invigdas hemlighet Suomentanut Timo Korppi 543 sivua Saatavana painettuna ja sähkökirjana Ristikko Palauta kuva ristikosta nimesi ja yhteystietojesi kera 16.3.2019 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: ristikko@letterbox.fi Ristikon lähettäneet osallistuvat arvontaan. Puoli Kaupunkia lahjoittaa voittajalle 10 euron lahjakortin S-Markettiin. Postitamme lahjakortin voittajalle. Viime kuukauden ristikkokisan voittaja: Leila Sierla, Espoo Vapaa-aika Muistoissamme Georg Ots Kadonneen natsikullan jäljillä on tositarina maailman suurimmasta kultaryöstöstä Sankaribarytonin syntymästä on kulunut tänä vuonna 100-vuotta Ots lauloi itsensä lukuisien levytystensä kautta suomalaisten sydämiin. Kuuntelijoiden mieltymyksissä hän lunasti laulutaidoillaan ja tulkinnoillaan paikan Olavi Virran rinnalla. Saarenmaan valssi, Muuttuvat laulut, Rakastan elämää, Unohtumaton ilta...muistattehan. Toisen maailmansodan melskeissä natsi-Saksa keräsi huomattavat määrät valuuttoja, kultaa ja taidetta valloittamistaan maista. Kun sota vuonna 1945 läheni loppuaan, natsit piilottivat aarteet tarkan suunnitelman mukaan. Toimittaja ja kirjailija Marcus Wallén selvittää kirjassaan Kadonneen natsikullan jäljillä maailman suurimmaksi kultaryöstöksi nimitetyn tapahtumasarjan vaiheita maanosasta toiseen. ? Painokelpoinen kanskikuva (kansi: Nils Olsson) ? Marcus Wallén (kuva: Fredrik Hjerling) Kirjat Kulttuuri
Mutta nyt Ecuadoriin, jossa päiväntasaajalla aurinko nousee joka aamu klo 6.00 am ja laskeutuu joka ilta 6.00 pm. Maassa asuu espanjalaisjälkeläisistä ja vuoristointiaaneista koostuva kansa. Puhuvat hiljaa ja kauniisti ja elävät leppoisaa elämää. Rakastuin maahan ja sen kansaan. Yksi esimerkki elämiskulttuurin rauhallisuudesta. Maaseudulla bussit kulkevat säännöllisesti, plus miinus 5 tuntia. Aikatauluista ei myöhästytä, koska sellaisia ei ole. Kylien läheisyydessä ja eritoten maaseudulla on vähän väliä bussipysäkkejä. Kun muualla maailmassa on penkkejä odotukseen, tässä rauhallista elämänmenoa vallitsevassa maassa on verkkokeinut. Niissä ihmiset odottavat bussia, varsinkin ukot makoilevat ja parantavat maailmaa höpöttelemällä. Välillä sitten otetaan kunnon päivänokoset. Bussikuskit seuraavat ajan tasalla asukaskuntansa toimia. Kun he havaitsevat keinussa tuutivan potentiaalisen asiakkaan, he herättävät äänitorvellaan nukkujan. Meillä oli käytössä vuokra-auto. Kokeilin kerran verkkokeinussa nukkuvan kohdalla täksäyttää äänitorvella. Nukkuva vaan käänsi kylkeään ja jatkoi nukkumistaan. Hetken kuluttua paikalle saapui linjabussi. Siellä busseissa on niin kutsutut alppitorvet, jotka raikaavat kilometrien päähän. Töräys ja asiakas siirtyi bussiin jatkamaan istualtaan päiväunia. Kadehdittavaa elämän menoa. 10 | PUOLI KAUPUNKIA Toisen reseptin sain äidiltäni. Se oli sianlihakastike. Näin meidän kesken läskisoosi. 100 gr rasvaista possunkylkeä. Tuoretta tai savustettua. 2.5 rkl vehnäjauhoja 1 sipuli Kiehuvaa vettä Suolaa Leikkaa liha kuutioiksi ja ruskista voissa pannulla. Ota lihat pois ja lisää vehnäjauhot ja hämmennä koko ajan kunnes ruskistuu. Lisää silputtu sipuli ja paista kunnes sipuli on kellertävää. Lisää kiehuva vesi ja sen jälkeen lihakuutiot. Lisää suolaa makusi mukaan. Anna hissukseen kiehua kypsäksi. Ilman kuoriperunoita maku ei pääse esille. Ne ovat oleellinen osa läskisoosia. Jos haluat lisukkeita, niin etikkapunajuuret sopivat hyvin. Myös etikkakurkku. Villin lännen tarinoita TEKSTI KAUKO VANAJAS kääntänyt kirjasta STORY OF THE GREAT AMERICAN WEST Perjantairesepti TEKSTI PENTTI-OSKARI KANGAS KAUSITYÖNTEKIJÄ herrankukkaro.fi Ainoa tärkeä siviilivirkailija jonka suurin osa intiaaneista koskaan näki, oli intiaaniasiamies. Presidentti Washingtonin päivänä vuonna 1834 pystytettiin kaksitoista toimistoa ja sisäministeriön alaisuuteen ne siirtyivät vuonna 1849. Asiamiehen tehtäviin kuului intiaaniasioista tiedottaminen liittovaltiolle . Hän oli myös ”Suuren Valkoisen Isän” (presidentti) edustaja erämaissa. Usein, apunaan vain vaimonsa, apulaisasiamies, ja tulkki, asiamiehen piti hoitaa intiaanisuhteita satojen neliömailien alueilla. Hänen tuli myös avustaa keitä tahansa ohikulkevia valkoisia. Hyvä asiamies värväsi maanviljelijän ja opettajan. Hänen etävartionsa oli ainoa sivistyksen kehto korvessa: hirsitaloja ja toimisto; varasto, paja, ja maatilan rakennuksia; koulu ja kunnallisia asuintaloja; maissija perunapeltoja; hedelmätarhoja ja kotieläimiä. Hänen piti matkustaa kauas heimojen keskuuteen intiaanien kokouksiin (powwow) ja ottaa vastaan kaikki intiaanit, jotka tulivat toimistoon keskustelemaan. Hän solmi ystävyyssuhteita lahjoittamalla päälliköille mitaleita, lippuja ja tarvikkeita, ruokkien heimoja puutteen koittaessa. Asiamies lähetti myös lahjoja intiaanien perheille näiden perheenjäsenten kuollessa. Hän yritti, yleensä turhaan, pitää valkoisia salametsästäjiä tunkeutumasta intiaanien maille ja kaupankävijöitä myymästä intiaaneille viinaa. Hän ei onnistunut aikeissaan rokottaa intiaanit. Yritykset opettaa intiaaneille maanviljelyä valuivat myös hiekkaan. He yksinkertaisesti vastustivat molempia. Asiamies sakotti myös ilman lupaa turkiksia kauppaavia. Hänen tehtäviinsä kuului myös rankaista valkoisia vahingoittavia intianeja. Väestölaskenta kuului toimenkuvaan. Hänen tuli valvoa intiaanien ja liittovaltion välisten sopimusten noudattamista. Hän suoritti vuotuiset eläkkeet heimoille. Valitettavasti, useimmat asiamiehet olivat epärehellisiä, ottaen lahjuksia kauppamiehiltä ja laittaen taskuunsa eläkerahoja. Kaikki heistä eivät olleet lahjottavissa. Lawrence Taliaferro (28.2.1794 22.1.1871) kulutti enemmän kuin 1000 dollaria omia rahojaan ostaakseen tarvikkeita heimoille. Jäätyään eläkkeelle, sioux-päälliköt vierailivat hänen luonaan ja Pieni Korppi sanoi: ”Minun vanha isäni, me rakastamme...sinua, me kunnioitamme sinua...lähtösi jälkeen tumma pilvi on leijunut maittemme päällä...me tunnemme sinun sydämesi”. 28.2.1794 22.1.1871 90-luvulla höyrylaiva Ukkopekka toimi talvisin lounasravintolana. Se oli kuuluisa kahdesta perisuomalaisesta ruokaherkusta. Ukkopekan paistetuista silakoista, jonka reseptin sain kokiltamme. Hän oli kokannut aikanaan Tukholman Oopperakellarissa. Maailmalla matkatessa sattuu ja tapahtuu. Tyttäreni Merin ollessa 90-luvulla vaihtooppilaana Ecuadorissa, rakastuin siihen maahan. Siihen mennessä olin vieraillut 88 eri maassa. Suosikkini olivat Uusi-Seelanti ja EteläAfrikan Kapkaupungin seutu. Kunnes sitten saavuimme Sri Lankaan. Se on ollut menoa sen jälkeen. Yli 30 vuotta. Intiaaniasiamiehet LÄSKISOOSI PUSSIPYSÄKILLÄ ? Lawrence Taliaferro, tässä yli seitsemänkymmenen, johti St. Peter´sin asioimistoa, Minnesotassa. ? Lawrence Taliaferro vuonna 1830. ? Intiaaniasiamiehen tehtäviin kuului myös intiaanien saattaminen Washingtoniin D.C.hen. Kuvassa asiamies Joseph R.Brown (äärimmäisenä vasemmalla), sioux delegaatit sekä virkailijoita neuvottelemassa vuonna 1858 sopimuksesta.
PUOLI KAUPUNKIA | 11 Otsikon mukaelma on Mä loistan kuin hämärä -kappaleesta: ”Ja huomenna Puolimaratonin makaan Sanomatta sanaakaan Joo mä osaan Mä loistan kuin hämärä” Lakonista, mutta nerokasta riimittelyä. Yksi duon lauluista on Jos mulla ei ois sua, mulla ei ois mitään. Siihen on valittu nimenomaan ”mitään”, eikä ketään. Puhutaan sinusta eli ihmisestä. Ketään tarkoittaisi myöskin ihmistä. Mutta kun lauletaan mitään, silloin ei ole ketään eikä mitään. Mutta olet sentään sinä. Kaisa sanoittaa kappaleet. Hän myös soittaa kiippareita ja rumpukonetta sekä on päävokalisti. Sanoituksissa on viittauksia monen ikivireän tuotannosta; Juice Leskinen, Pauli Hanhiniemi... Kuitenkaan Kaisa ei ole tyytynyt peesaamaan aidan matalimmasta kohdasta. Omaperäisimmälläkin yhtyeellä on esikuvansa. Ilolla näkisin Kaisan ja Juicen välispiikkibattlen. Ei tarvitse olla päteväkään oraakkeli ennustaakseen, että bändi on sanoittanut itsensä suomalaisille keikkapaikoille runsaslukuisten yleisöjen eteen. Vaikka sitä voi kuunnella suoratoistopalveluista, autenttisempana se olisi c-kasetilta. Maustetytöt Anna ja Kaisa Karjalainen ovat takauma kasarista ajasta, jolloin he eivät olleet edes syntyneetkään. Anna on duon kitaristi. Hänen lavapreesensinsä vie Albert Järvisen riehakkuuteen eli eleettömyyteen ja ilmeettömyyteen. Aurinkolasitkin ovat samanlaiset, mutta soittotaitoa ei (ainakaan vielä ) voi kitaralegendaan verrata. Kävin Lahessa yhtyeen keikalla ja hämmästyin yleisön leveyttä. Tällä tarkoitan, että paikalla oli körttijuhliin paremmin sopivasta keski-ikäisestä pariskunnasta nuoriin pinkkitukkaisiin queer-tyyppeihin. Duo on singonnut ilmiöksi. Heissä ja yleisellä tasolla on havaittavissa, että täydellisen vastapainoksi musiikkiin on tullut rosoisempi virheet salliva linja. Henkilökohtaisesti komppaan sitä. Se muistuttaa laajemmalla kaarella, että emme me ole täydellisiä. ? Kansallisteatterin visuaalisesti häikäisevä suurtuotanto hyödyntää kiehtovasti teatterin ja live-elokuvan keinoja Paavo Westerbergin kirjoittama ja ohjaama Sinivalas on tarina eripuraisesta perheestä, muutoksen pelosta, syyllisyydestä sekä kääntymisen mahdollisuudesta. Se kysyy, kuinka elää ainutkertainen elämänsä oikein, kun maailma ympärillä on haaksirikkoutumassa. ”Samalla kun pelkäämme muutosta, me toivomme sitä. Ja kun muutos tapahtuu, me ihmettelemme, onko se sittenkään sellainen kuin toivoimme”, Westerberg pohtii. Sinivalaassa perheen sisäiset, jo varhain muodostuneet roolit ovat kivettyneet tiettyyn ikävaiheeseen. ”Kohdatessaan rakkaassa lapsuuden paikassa aikuisista tulee jälleen lapsia. He kipuilevat, kokevat määrittelemätöntä syyllisyyttä, ovat samalla rakastettavia ja sympaattisia ihmisiä. Lopulta ihminen kai haluaa vain tulla nähdyksi ja rakastetuksi”, kirjailija-ohjaaja jatkaa. Anna (Elena Leeve) elää kuin unessa. Äidin kuolema ja aviomiehen sairastuminen ovat saaneet globaalin suuryhtiön vastuullisuusjohtajan kadottamaan otteen elämästään. Annalle rakas sukutila, ulkomeren saarella sijaitseva huvila, on joutumassa myyntiin vastoin hänen tahtoaan. Anna tahtoisi säilyttää tilan, mutta sisarusten kesken ei löydy yksimielisyyttä yhteisen omaisuuden kohtalosta. Kun saareen saapuu Annan muusikkoveljestä elämäkertaa kirjoittava Laura (Emmi Parviainen), Anna joutuu tuntemattoman voiman nielemäksi. Sinivalas on Westerbergin viides näytelmä Kansallisteatterissa. Aiemmat ovat olleet kiitoksia keränneet Kotiin ennen pimeää (2006), Valhe (2010), He eivät asu enää täällä (2012) ja Mahdolliset maailmat (2016). Westerberg on niittänyt mainetta myös menestyksekkäillä Kansallisteatterin Tšehov-tulkinnoillaan Vanja-eno (2014) ja Kolme sisarta (2018) sekä Turun Kaupunginteatteriin tekemällään Shakespeare-ohjaustyöllä Hamlet (2019). Kantaesitys oli Suurella näyttämöllä 4.3.2020 Ohjaus Paavo Westerberg Lavastus Kati Lukka Pukusuunnittelu Tuomas Lampinen Valoja videosuunnittelu Ville Seppänen Äänisuunnittelu Kasperi Laine Naamioinnin suunnittelu Laura Sgureva-Cox Dramaturgi Eva Buchwald Ohjaajan assistentti Alise Pola?enko Liikeja palveluhakemisto Hammaslääkärit Suomen hammaslääkäriliiton jäsen Hammaslääketieteen lisensiaa?i Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc.) JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7. krs., Hki Puh. 09 622 15 33 GSM 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@?mnet.? Suukirurgiaan ja implantologiaan erikoistunut hammaslääkäri (Donau University, Itävalta) HOITOA PÄIHDEJA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE Tilaa meiltä työelämän päihdekoulutus Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet NYT MYÖS ÄÄNIKIRJANA! AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU TEHOKASTA www.avominne.? Seuraava Puoli kaupunkia ilmestyy 19.3.2020 Tämä ilmoitustila kolmessa 19.3, 2.4 ja 16.4 ilmestyvissä umeroissa hintaan lev. 82mm x kork. 50mm 3 x 99,00€ + alv. 24% hintaan 3 x 49,50€ + alv. 24% Varaus: kauko.vanajas@puolikaupunkia.fi -50% Loistavat kuin hämärä Paavo Westerbergin Sinivalas on perhetarina muutoksesta ja kääntymisen mahdollisuudesta Maustetytöt maalaa suomalaista synkkyyttä minimalistisella pensselillä. Elokuvaalalla heidän hengenheimolaisensa on Aki Kaurismäki. Kumpikin, duo ja leffamoguli, tyytyvät toteamaan, että näin on. He eivät voivottele tai lietso tuskaa. KUVAT JA TEKSTI TIINA HOTTI Inhimillisen tarkkanäköisesti kirjoitettu Sinivalas tarjoaa elävät roolit valovoimaiselle näyttelijäkaartille: Eero Aho, Elmer Bäck, Kristiina Halttu, Elena Leeve, Esa-Matti Long, Markku Maalismaa, Emmi Parviainen, Heikki Pitkänen, Antti Pääkkönen ja Timo Tuominen. Kantaesitys nähdään Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 4. maaliskuuta. Kulttuuri ? Maustetytöt: Naama peruslukemilla ja aurinkolasit. Anna Karjalaisen ja Albert Järvisen lavapreesensissä on samankaltaisuutta. Sanavalmiin Kaisa-siskon sanoitukset ja lavaspiikit virkistävät lakonisella älykkyydellään ? Tiina Hotti: Tiina Hotti havainnoi musiikkia korvilla ja tunteella
Tilaa testamenttiesite! K u va : E rik B lo m b e rg / P u n a is e n R is tin a rk is to punainenristi.fi/testamentti Jätä perinnöksi inhimillisempi maailma. HYVÄ PÄÄTÖS Lakimiehemme opastavat sinua veloituksetta. Ota yhteyttä: mia.ekstrom@punainenristi.fi tai 040 562 2472 Vanha Kaarelantie 31, 01610 Vantaa. Myynti, p. 010 851 8310, ma-pe 9-18 , la 10-16 www.toyotakaivoksela.fi RAV4 Active Multidrive S RATKAISEVAA VAHVUUTTA RAV4 2.0 Active Multidrive S. Toyota Jousto -rahoituksella esim. 387 € /kk RAV4 on näyttävä auto järeällä ulkokuorella ja moderneilla, erityisen tilavilla sisätiloilla. Monipuolisten turvaratkaisujen ja TNGA-alustarakenteen ansiosta ajaminen on nautinnollista ja vakaata. Varustaudu nyt talven kaikkiin olosuhteisiin – kun täydennät uuden RAV4 Active Multidrive S -bensiinimallin Plus-paketin varusteilla, tarjoamme talvirenkaat kevytmetallivantein hintaan 990 €. Asiakasetusi jopa 1 320 €. TYYLIÄ, TURVAA JA KULJETUSKYKYÄ ACTIVE PLUS -PAKETTI 2 096 € • Toyota Touch 2 with Go -mediakeskus navigoinnilla • Sähkötoiminen takaluukku • Lämmitettävä tuulilasi • Lämmitettävä ohjauspyörä • Pysäköintitutka eteen • Smart Entry & Start avaimeton lukitusja käynnistysjärjestelmä TALVIRENKAAT KEVYTMETALLIVANTEIN 990 € ESIMERKKILASKELMA: RAV4 2.0 VVT-iE FWD Active Multidrive S 38 530,97 € (sis. toimituskulut 600 €, Active Plus -paketin 2 096,47 € ja talvirenkaat kevytmetallivantein 990 €). TOYOTA JOUSTO kk-erä 387 €. Rahoitusaika 48 kk. Kilometrit 60 tkm. Käsiraha 20 % (7 706,19 €). Suurempi viimeinen osamaksuerä/ taattu hyvityshinta 16 004 €. Korko 2,95 %. Käsittelymaksu 9 €/kk. Perustamiskustannus 180 €. Todellinen vuosikorko 3,67%. Luototettava määrä 30 824,78 €. Luoton ja kustannusten yhteismäärä 34 224,66 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Toyota Finance Finland Oy, Korpivaarantie 1, Vantaa. Takuu 3 vuotta/100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta. *RAV4 bensiinimalliston CO2-päästöt 158–166 g/km ja yhdistetty kulutus 7,0–7,3 l/100 km. Talvirengastarjous koskee rajoitettua erää RAV4 2.0 VVT-iE FWD Active Multidrive S -mallin uusia asiakastilauksia (vain yksityistilauksia) ja on voimassa toistaiseksi, kun malliin ostaa myös Active Plus -paketin. Malli Autoverollinen kokonaishinta Toimituskulut Kokonaishinta toim.kuluineen WLTP CO2päästöt* WLTP EU-yhd. kulutus* Vapaa autoetu/ Käyttöetu RAV4 2.0 VVT-iE Active Multidrive S 34 844,50 € 600 € 35 444,50 € 158 g/km 7,0 l/100 km 710/545 €/kk TALVIRENGASUUTUUS Matador Sibir Ice 2 -talvirenkaat Arvostettua saksalaista huippulaatua 429 TEBOIL NIITTYKUMPU Autohuolto Ojanen Oy Luomankuja 2, puh (09) 455 0515 Palvelemme ma-pe 6-22, la 8-22, su 9-22 email: espoo.niittykumpu@huoltoasemat.teboil.fi Huolto arkisin 8-17. Huollamme kaikki automerkit. www.teboil.fi 299 Semperit renkaat alkaen Hinnat asennettuna ja kierrätysmaksulla. Arvostettua saksalaista huippulaatua 429 TEBOIL NIITTYKUMPU Autohuolto Ojanen Oy Luomankuja 2, puh (09) 455 0515 Palvelemme ma-pe 6-22, la 8-22, su 9-22 email: espoo.niittykumpu@huoltoasemat.teboil.fi Huolto arkisin 8-17. Huollamme kaikki automerkit. www.teboil.fi 299 Semperit renkaat alkaen Hinnat asennettuna ja kierrätysmaksulla. 195/65R15 205/55R16 205/60R16 Arvostettua saksalaista huippulaatua 429 TEBOIL NIITTYKUMPU Autohuolto Ojanen Oy Luomankuja 2, puh (09) 455 0515 Palvelemme ma-pe 6-22, la 8-22, su 9-22 email: espoo.niittykumpu@huoltoasemat.teboil.fi Huolto arkisin 8-17. Huollamme kaikki automerkit. www.teboil.fi 299 Semperit renkaat alkaen Hinnat asennettuna ja kierrätysmaksulla. 397 €/sarja 492 €/sarja 495 €/sarja Luomankuja 2, puh (09) 455 0515 Palvelemme ma-pe 6-18, la 9-16, su suljettu email: espoo.niittykumpu@huoltoasemat.teboil.fi Huolto arkisin 8-16. Huollamme kaikki automerkit. www.teboil.fi