xx x HELSINKI Nro 18 » 30.9. – 13.10.2021 Puh. 020 1180 810 www.ravintolaperho.fi Mechelininkatu 7 Perhossa liekitetään 6.10-9.10. Klassikot liekeissä! OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Varasto, tuotanto, autopaikkatilat sekä henkilönostimien Vuokraus pääkaupunkiseudulla. www.tila1.fi puh. 0400 424 192. Graham Norton – BBC:n irlantilainen s.3 Tuetaan yhdessä lähikauppiaita Käytetään ostoseurot lähikulmilla ANTIIKKILIIKE R. MUURI ISO ERÄ -50% AUKI 11–18 . 11–15 LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI PUH. 040 5531378 WWW.ANTIIKKI.FI TERVETULOA! Lehtovaara 105 vuotta Ravintola Lehtovaara Mechelininkatu 39 00250 HELSINKI Avoinna Ma-Pe 11–23, La 15-23 Varaukset Puhelin (09) 440 833 Digitulostus Digipainatus Kopiointi Suunnittelu Jakelu Täyden palvelun digipaino Pyydä tarjous! paino@letterbox.? Puh. 09-2600107
2 | PUOLI KAUPUNKIA Yhteystiedot Puoli Kaupunkia on riippumaton ilmaisjakelulehti. Lehti ilmestyy joka toinen torstai, force majeure -varauksin. Toimituksen vastuu virheellisistä tai julkaisematta jääneistä ilmoituksista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan (8) päivän kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehti ei ole velvollinen säilyttämään tai palauttamaan materiaalia ilman sopimusta. Puoli Kaupunkia OSOITE: Hämeentie 103 E, 00550 PUHELIN: 0400 408 199 INTERNET: www.puolikaupunkia.fi PÄÄTOIMITTAJA vt: Jukka Kuusanmäki Puh. 09-2600107 jukka.kuusanmaki@ letterbox.fi TAITTO: Petra Haukkala PAINOPAIKKA: BotniaPrint, Kokkola ILMOITUSHINNAT: Koko painoksen tekstissä 1,95 e/pmm, tekstin jälkeen 1,10 e/pmm. Hintoihin lisätään alv. +24 % ILMOITUSMYYNTI: Puh. 0400 408 199 ILMOITUSTRAFIIKKI: ilmoitukset@ puolikaupunkia.fi Viikon Kuva Ei ole pakko lyödä päätään Karjalan mäntyyn? Kauko Vanajas Viime aikojen tapahtumat ovat palauttaneet mieleen Suomen kohtalonhetket. Oikeastaan ensimmäisen kerran elämässäni olen joutunut todella vakavasti miettimään kuinka haavoittuvainen kalliisti lunastettu vapautemme on. Kansa katsoo johtajiinsa linjanvetäjinä. Viisaiden päätösten tekeminen tai kansalaisten ohjaaminen itse tekemään kauaskantoiset ratkaisut pyrittäessä vain yhteen päämäärään, turvallisen elämän varmistamiseen, ei ole totisesti helppoa. Omat asennevammamme voimme kuitenkin korjata Dramaattista avausta ja faktista nykytilannetta vasten tarkasteltuna löytävät kaikki arkiset murheemme pienuudessaan isossa ikkunassa oikean kokonsa. Yhtenä esimerkkinä otan esiin erään uusimmista keskustelun avauksista, joka on nostanut selkeästi patoutuneet tunteet pinnalle. Muutama vuosi sitten nostettiin kissa pöydälle, aihe joka saavutti ja on edelleen tabun asemassa, nimittäin pyöräilijöille kaavaillut nopeusrajoitukset. Patoutuneet tunteet ovat saaneet purkautumiskanavan. Ihmiset toteavat huojentuneina, että vihdoin asiasta puhutaan laajemmin. On kyllä vaikea ymmärtää, millä fanaattisuudella jotkut yksinkertaisesti vaarallisen lujaa jalankulkijoiden seassa samalla kulkuväylällä pyöräilevät ihmettelevät moista reviiirilleen tuloa. Miksi tällaisiin asenteellisiin poteroihin kaivaudutaan? Syyhän on myös liikennejärjestelyssä, jossa jalankulkijat ja pyöräilijät on pakotettu samalle väylälle. Kyllähän yhteiselo kuitenkin sujuisi, jos jotkut, korostan jotkut pyöräilijät sovittaisivat vauhtinsa tilanteiden mukaan. Nämä yhdistetyt väylät eivät yksinkertaisesti sovi kovavauhtiseen pyöräilyyn. Tämänhän pitäisi olla itsestään selvää. Eiväthän autotkaan aja koko ajan samaa vauhtia. Kenelle pyöräilijä raportoi paremmasta suorituksestaan? Onko sporttisen työmatkapyöräilijän aivan pakko kellottaa matkaan kulutettu aika? Sekin kiire voi loppua yht´äkkiä koko loppuelämän seisauttavasti. Kenelle hän raportoi aina vain nopeammasta suorituksestaan? Miksi joka tilanteessa samaa kovaa vauhtia on pidettävä yllä? Kun seurasin Amsterdamissa pyöräilijöiden, joita siellä on valtavasti ja jalankulkijoiden keskinäistä liikkumista, en nähnyt yhtään vaaratilannetta. Jalankulkijat varovat astumasta pyöräilijöiden kaistoille. Helsingin keskustassahan vastaavia väyliä jo on. Nykyään, eikä vain Suomessa, on itsekkyys ja muista piittaamattomuus nostanut vahvasti päätään. Onko rauhanomainen rinnakkaiselo yksinkertaisesti täysin mahdotonta? Näitä pelkoja, joita jalankulkijat kokevat, ei tule vähätellä. Sumute hyökkäävää koiraa vastaan Kävin taannoin mielenkiintoisen keskustelun hyökkäävän koiran torjumiseksi kehitetyn sumutteen lanseeranneen yrityksen johtajan kanssa. Ilmeni nimittäin että jonkinasteista vastarintaa tuotteen käyttöä kohtaan on tullut esiin. Jos tuote on testattu turvalliseksi ja sillä on myyntilupa eikä sen hallussapito vaadi viranomaislupaa, ei pitäisi olla mitään estettä, etteikö sellaista voisi käyttää. Jos tilanne on uhkaava, itseään ja omaisuuttaan, tässä tapauksessa omaa koiraansa, pitää voida puolustaa. Kyseinen sumute ei vahingoita koiraa ja se on koirajärjestöissä saanut hyvän vastaanoton. Kiinnostus tuotetta kohtaan on ollut valtava. Se kertoo siitä, että ihmiset tottakai ja täysin ymmärrettävästi pelkäävät vapaana juoksevia koiria, varsinkin luonteeltaan agressiivisiksi tunnettuja vahvoja rotuja. Onko tätäkin faktaa niin mahdotonta ymmärtää? Tämän kirjoituksen hartaana toivomuksena on peräänkuuluttaa sovinnolllsuuteen ja toisten huomioimiseen tähtäävää käyttäytymistä. Ei se ole vaikeaa, ei tarvita sitä kuuluisaa Karjalan mäntyä. Tarvitsee vain puntaroida omia toimintatapojaan paljon laajemmissakin ympyröissä kuin nyt tämän jutun yhteydessä esille nostetuissa. Nuorempi sukupolvi voi kysyä iäkkäämmiltä Karjalan männystä, niin vaalimme kansanperinnettä. Kauko Vanajas Hippodrom. Rakennuksen suunnitteli K.A. Andersson ja se valmistui 1910. Hippodromissa oli tallitilaa 40 hevoselle ja katsomoon mahtui 1000 katsojaa. Hippodromilla järjestettiin joka syksy sirkusesityksiä. Lisäksi siellä järjestettiin painikilpailuja ja Suomen ensimmäiset viralliset nyrkkeilykisat. Hippodromin paikalle rakennettiin 1950 Messuhallin B-halli, nk. Pikku-Messuhalli. Kuvausajankohta: 15.06.1949 Valokuvaaja: Toivonen T. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo SEURAAVAT NUMEROT ILMESTYVÄT: Sisällys Sisustustrendinä helppohoitoiset viherkasvit ja hyvinvointi 8 Al Caponen kotia odottaa murskauspallon isku 7 Intiaanit ja rautatie 6 14.10 28.10 11.11 25.11 TIETOKONEHUOLTOA Windows päivitykset uusimpaan versioon säilyttäen tiedostot, vaihdamme hitaat levyt uusiin SSDlevyihin. Korjaamme saranat, näytöt, näppäimistöt, virtalähteet ym Palvelemme Suomeksi, på Svenska, in English Håt Data Huolto Oy Vaasankatu 15 00500 Hki hotdata@saunalahti.fi www.hatdata.net KATSASTUSHUOLLOT • PAKOKAASUMITTAUKSET • KÄYNTIVIAT Takkatie 11, PITÄJÄNMÄKI Puh. 09-3405497, 0400-699937 ? esa.harklin@elisanet.fi JARRUJEN KUNNOSTUS • ALUSTAT • LATURIT • STARTTIMOOTTORIT AUTOPALVELU HARKLIN OY Huoltaa ja korjaa autosi joustavasti ja ammattitaidolla. Yrityksemme sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien ulottuvilla, Helsingin Pitäjänmäella aseman vieressä. 25 VUOTTA HUOLENPITOA AUTOSTASI Siltasaarenkatu 12 C, 6.krs, 00530 Helsinki. www.tiltti.? Ahdistaako läheisesi rahapelaaminen? Tiltistä saat tietoa ja tukea tilanteeseesi! Tervetuloa Läheisten avoimiin oviin tänään klo 16-18
Suomen johtavan retkeilykirjailijan Jouni Laaksosen innostavat ja inspiroivat retkitarinat vievät lukijan upeisiin luontoelämyksiin – myös tunnetuimpien kansallispuistojen ja retkikohteiden ulkopuolelle. Vuodenkierron mukaan etenevät tarinat kertovat patikkaja melontaretkistä, pyöräilymatkoista ja hiihtovaelluksista, niin monen päivän taipaleista kuin lyhyistä päiväretkistäkin. Pääosin liikutaan Suomessa, mutta mukana on kertomuksia myös Arkangelista, Saarenmaalta, Teneriffalta, Madeiralta, Grönlannista ja Pohjois-Norjasta. Osassa vaelletaan lasten kanssa, mikä tuo oman lisänsä tarinoihin. Teos sopii niin nojatuoliretkeilijälle kuin virikkeeksi retkiä suunnittelevalle. ”Minulla oli tosi hauskaa, kun valikoin vuosikymmenien retkistäni kaikkein mieleenjääneimpiä. Valokuvia katsellessani ja vaelluksista kirjoittaessani sain elää mahtavia hetkiä uudelleen. Toivon, että lukijalla on edes puoliksi niin kivaa, silloin olen onnistunut!” – Jouni Laaksonen Eräja luonto-oppaan ammattitutkinnon suorittanut Jouni Laaksonen on mm. Erä-lehden ja Latu ja polku -lehden vakituinen avustaja, ja hän on kirjoittanut lukuisia suosittuja retkeilyja vaellusoppaita, muun muassa Pohjois-Suomen vaellusreittioppaan (2020). Tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta tietoteostuotannosta Laaksonen sai vuonna 2016 Suomen tietokirjailijat ry:n Tietokirjailijapalkinnon. PUOLI KAUPUNKIA | 3 Brittihuumoria Suomalaisille hän on tullut tutuksi Euroviisujen kommentaattorina, jonka mielestä Suomen edustajan Blind Channelin euroviisukappale sopisi hyvin herätyskellon hälytysääneksi. Kun koronapandemia alkoi maaliskuussa 2020, Suomen televisiossa alettiin lähettää BBC:n tuottamaa Graham Nortonin keskusteluohjelmaa. Kyseessä oli vuonna 2007 alkaneen ohjelmasarjan 26 kausi, jonka filmaukset oli saatu päätökseen helmikuussa juuri ennen pandemiaa. Vieraita oli riittänyt brittijulkkiksista Hollywood-tähtiin ja ohjelma oli nauhoitettu tavalliseen tapaan torstai-iltana ison 600-päisen studioyleisön edessä. Yleisöön on mahdollista päästä mukaan hakemuksen kautta ja pandemiaan asti se on ollut paitsi briteille, myös monelle muualta maailmasta tulevalle turistille mielenkiintoinen matkakohde. Korona muutti ohjelman tekemisessä kaiken. Kun ohjelmaa jatkettiin tauon jälkeen huhtikuussa 2020, Isossa-Britanniassa tilanne oli jo niin paha, että sulkutilan takia viikoittaisia lähetyksiä vieraineen ei voitu toteuttaa tavalliseen tapaan. ”Ensimmäinen kausi koronan jälkeen oli ihan kamala. Ohjelmaa jatkettiin vain siksi, että studioväki saataisiin työllistettyä”, Norton on kertonut. Kuvaukset järjestettiin pienessä nurkkauksessa Nortonin omassa Lontoon kodissa. Tilassa oli vain nojatuoli, pieni televisio ja koriste-esineitä. Taustalla oli vihreä seinä, johon Norton vaihteli itse erilaisia taustakuvia. Studioyleisö puuttui, mutta Norton rohkaisi ihmisiä taputtamaan kotona. Vieraita haastateltiin videopuhelujen kautta. Ensimmäinen vieras koronalähetyksissä oli laulaja Michael Bublé, joka vastasi puheluun Vancouverin talon kellarista ja sanoi apeasti: ”Vaimoni käski minun tulla kellariin, että en häiritsisi muita”. Julkkisvieraiden koteihin kurkistaminen toi lisähuumoria sarjaan. Moni julkkiksista kertoi nauttivansa korona-ajasta ja kiireen katoamisesta. ”Lopulta päätin, että en enää anna heidän kertoa siitä, miten kivaa heillä on. Moni kertoi esimerkiksi käyvänsä kuntosalilla. Minä ajattelin vain, että missä ihmeen kuntosalilla, nehän on kaikki suljettu! Sitten tajusin, että rikkaat ihmiset elävät eri todellisuudessa kuin enemmistö, joka ei voi eristäytyä turvaan tartunnalta”, Norton kertoi. Syksyllä 2020 alkanut kausi pystyttiin toteuttamaan jo tavallisempaan tapaan studiosta, tosin ilman yleisöä. Osa vieraista tuli edelleen paikalle videon kautta. Korona toi myös uusia haasteltavia Nortonille. Esimerkiksi Hollywood-tähti Julia Roberts ei ollut koskaan päässyt paikalle Lontooseen nauhoituksiin, mutta esiintyi nyt videon kautta. Myös yleisöä saatiin paikalle etänä Zoomin avustuksella. Graham Norton on irlantilaissyntyinen (s. 1963) koomikko ja esiintyjä, joka muutti Lontooseen 1980-luvulla. Esiintyjän ura sai potkua Edinburghin teatterifestivaaleilla, jossa hän esitti Äiti Teresan näköistä hahmoa. Paikallinen uskonnollinen lehti paGraham Norton – BBC:n irlantilainen ilopilleri Graham Norton on 2000 -luvun tunnetuimpia televisioesiintyjiä. Kirjat Inspiroivia vaellustarinoita maamme johtavalta retkeilykirjailijalta VAELLUSTARINOITA Askeleita luontoon heksui esitystä ja se toi julkisuutta Nortonille, joka alkoi saada koomikon keikkoja eri radioja televisio-ohjelmista. Aluksi hänellä oli monia eri keskusteluohjelmia Channel 4:lla, mutta 2007 BBC otti hänet uuden omaa nimeä kantavan televisio-ohjelman juontajaksi. BBC:n mukana tuli myös esiintyminen Euroviisujen kommentaattorina kuuluisan Terry Woganin seuraajana. Albanian 2015 esityksestä Norton kommentoi: ”No, niitä kolmea minuuttia emme enää saa takaisin, mutta voihan sen ajatella niinkin, että meidän ei pidä koskaan enää kuunnella tuota kappaletta.” Kun Valko-Venäjältä annettiin pisteitä, Norton huokaisi ihastuksesta: ”Voi, Minsk näyttää niin kauniilta. Onko tuo linja-autoasema?” Huolimatta pisteliäästä tyylistään, Graham Norton tunnetaan ystävällisyydestään. Henkilönä hän on samaan aikaan avoin – hän on esimerkiksi ollut julkisesti homoseksuaali koko uransa ajan – mutta toisaalta hänen yksityiselämästään ei juuri tiedetä. Viime vuosina hän on asunut sekä Lontoossa että Irlannissa, jossa hän on viimeistellyt koronan aikana kolmatta kirjaansa. ”Kun sain kirjani viimeisen vedoksen tarkistettavakseni, oli koronan pahimmat ajat, Black Lives Matters ja kaikki ilmastonmuutospuheet. Minä ajattelin, että voi ei, olen kirjoittanut oikean Pollyanna, iloinen tyttö -kirjan, eihän tämä ole yhtään ajanmukainen!” Kolmas kirjakin sai kuitenkin hyvät arvostelut. Kirjat ovat osittain omaelämäkerrallisia ja käsittelevät Irlannin lähihistoriaa. ”Ihailen kaikkia heitä jotka ovat jääneet Irlantiin, toisin kuin me jotka muutimme pois. Pitämättä melua itsestään he ovat rakentaneet yhteiskunnan, joka on paljon vapaamielisempi kuin se yhteiskunta, josta me muut lähdimme pois.” Homoseksuaalisuudesta Norton on todennut: ”En usko että kukaan todella haluaa olla homo.” Mutta toisaalta: ”Olla hetero tai biseksuaali, luulen, että siinä välillä on vain neljä tuoppia”. Graham Norton showta tehdään liki vuoden ympäri. Vieraiden saaminenkaan ei ole helppoa. ”Se menee niin päin, että jos joku on innokas tulemaan showhun vieraaksi, melko varmasti me emme ole innokkaita saamaan häntä sinne.” Toisaalta, poikkeuksiakin on: ”Kerran torstaina minulla soi lounasaikaan puhelin. Siellä oli George Michael, joka halusi tulla perjantain ohjelmaan. Minä sanoin, että okei, jos kerran haluat, tule toki. Hän oli todella hauska vieras. Se oli poikkeus joka vahvisti säännön.” Uusi Graham Norton -kausi alkaa Isossa-Britanniassa 27.9. Kirjoittaja on Tilda Korkeela, joka toimii tuottajana Jubilee Komediassa. Tietoja tulevista esityksistä voi seurata www.jubileekomedia.com
Professori Kalitin on häikäilemätön, narsistinen kemisti, joka on kehittänyt äärimmäisen tappavan myrkyn työskennellessään salaisessa kaupungissa Venäjän Kaukoidässä. Myrkyn nimi on Debytantti, ja sitä on mahdoton havaita tai jäljittää. Syyllisyys jäytää myrkyn kehittäjää selittämättömien kuolemantapausten listan kasvaessa. Neuvostoliiton romahtaessa hän loikkaa länteen ja saa uuden henkilöllisyyden Saksassa. Kun taas yksi venäläinen murhataan Debytantilla, Katlin paljastuu ja lännen agentit vetävät hänet mukaan murhan tutkintaan. Kaksi Venäjän erikoisjoukkojen tappajaa, joiden kädet ovat tšetšeeniverestä punaiset, lähetetään vaientamaan hänet – hänen itsensä kehittämällä myrkyllä. Tässä kiivastahtisessa, lajityypin rajoja venyttävässä tarinassa Lebedev punoo jännitystä hämmentävän kauniilla proosalla, joka luotaa pahan historiallista kehityskulkua natsilaboratorioista, stalinistisista salajuonista ja Tšetšenian sodista aina nykypäivän Venäjälle. Sergei Lebedev (s. 1981) on venäläinen runoilija, esseisti ja toimittaja. Hänen kirjojaan on käännetty useille kielille. The New York Review of Books on ylistänyt Lebedeviä ”nuoremman polven venäläiskirjailijoista parhaimmaksi”. Kersti Juva suomensi Tarun sormusten herrasta (kaksi ensimäistä osaa kirjailija Eila Pennasen kanssa) vuosina 1972–1975 ja on sen jälkeen suomentanut lähes koko Tolkienin tuotannon. Mutta miten 23-vuotias aloittelija sai käännettäväkseen yhden vuosisadan merkittävimmistä romaaneista? ”Pysäköin ylioppilaslahjaksi saamani 90-kuutioisen vespan Liisankatu 16:n kauniin jugendtalon eteen. Olin matkalla kotimaisen kirjallisuuden proseminaariin. Elettiin vuotta 1968. Tuosta hetkestä lähtivät ihmisten polut kohti risteystä, joka teki minusta suomentajan”, Juva aloittaa. Odotetussa uutuuskirjassaan Tolkienin tulkkina Juva kertoo vihdoin tiestään Tolkienin suomentajaksi. Hän valaisee, kuinka Sormusten herran nimistö sai suomenkieliset vastineensa ja miten eri hahmojen puhetavat kääntyivät suomeksi. Juva tarkastelee suomennostyötään kriittisestikin ja kommentoi käännösratkaisuitaan. Tarkastelun pohjana on ainutlaatuinen versio Tolkienin käsikirjoituksesta, jossa ovat nähtävissä raakakäännös, Juvan korjaukset ja Pennasen muutosehdotukset. Tolkienin kääntäjäksi Juva päätyi keväällä 1972. ”Minulla ei ollut aavistustakaan, millaisesta teoksesta oli kysymys. Sanaa fantasia ei maininnut kukaan. The Lord of the Rings oli kymmenen vuotta ilmestymisensä jälkeen saanut räjähdysmäisen suosion USA:n länsirannikon nuorison keskuudessa, ja sitä kautta maine oli kantautunut suomalaiseenkin kustannusmaailmaan.” Tolkien-suomennoksista puhuttaessa huomio kiinnittyy usein nimiin. Suomenkielisessä kirjallisuudessa ei lähtökohtaisesti ole käännetty henkilöiden nimiä enää yli vuosisataan, mutta Tolkienin teosten tapauksessa nimet on suomennettu. ”Syy nimien suomentamiseen oli mutkaton ja yleisesti tiedossa. Tolkien vaati sitä”, Juva sanoo. ”Meille suomentajille tärkeimpänä lähteenä olivat Tolkienin ohjeet nimien kääntämisestä. Ohjeiden sävy oli varsin ankara. Saimme kuulla, että Tolkien oli kimpaantunut ruotsinnoksen nimistöstä, jossa oli poikettu merkityksen mukaan kääntämisestä, ja päättänyt, ettei se saisi toistua. Ohjeet huolestuttivat meitä melko lailla, olihan Tolkien yhä elossa ja tiesimme hänen osaavan jonkin verran suomea. Nimien suomentaminen oli kuitenkin ehdottomasti hauskinta Tolkienin kääntämisessä. Työn kuluessa paniikki hellitti, kun oli niin paljon muutakin mietittävää.” FM Kersti Juva on maamme huomattavimpia suomentajia. Hän on kääntänyt englanninkielisiä klassikoita, nykyproosaa ja näytelmiä. Juva on saanut valtionpalkinnon kahdesti. Kirjat 4 | PUOLI KAUPUNKIA Sergei Lebedev kertoo myrkyllisen tarinan kauniilla kielellä Tolkienin tulkkina paljastaa, mitenkonkarisuomentaja sai käännettäväkseen yhden vuosisadan merkittävimmistä romaaneista vain 23-vuotiaana Sergei Lebedevin kirja Mahdoton jäljittää julkaistaan 28.9.2021. Kersti Juva sai vain 23-vuotiaana aloittelijana käännettäväkseen yhden vuosisadan merkittävimmistä romaaneista, J. R. R. Tolkienin Tarun Sormusten herrasta. Uutuuskirjassaan Tolkienin tulkkina konkarisuomentaja palaa pitkän uransa alkulähteille, Tolkien-suomennostensa pariin. Miten Shirestä tuli Kontu ja Brandybuckista Rankkibuck? Miksi örkkien puhe muistuttaa stadin slangia? Millaista on kääntäjän rakkaus suomen kieleen? PÖNTTÖPULINAT Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Ilmastointihuollot ja sijaisautopalvelu Ydinkeskustassa Muutoksia nimittäin Vuonna l960 Squaw Valley -nimisellä paikkakunnalla suunnattoman kauniinTahoe-järven tuntumassa järjestettiin vuonna 1960 talviolympiailaiset. Sulkavan Kalevi Hämäläinen hiihti numerolappu 1 rinnassaan 50 kilometrillä kultaa. Veikko Hakulinen ratkaisi viestinhiihdon kultamitalin ankkuriosuudella Suomelle. Lahden Hiihtoseuran Niilo Halonen, Helsingin Lauttasaaren yhteiskoulussa sittemmin pitkään palvellut liikunnanopettaja, hyppäsi mäessä hopeaa. Itä-Saksan Helmut Recknagel voitti. Tuo talviurheilukeskus Kalifornian koillisnurkassa menetti kisojen jälkeen hohtonsa. Parikymmentä vuotta sitten se kuitenkin elvytettiin. Pääsin kokemaan tuon kukoistuksen kymmenkunta vuotta sitten vaimoni syntymäpäiväretkellä. Ehkäpä erikoisin muisto tuolta matkalta oli se, että juuri ennen Squaw Valleyn porttia keskelle ajotietä ilmestyi kaksi suden pentua, jotka eivät säikähtäneet minuuttien kestäneitä autojen äänimerkkejä. Ennen Renon pelihelvettiä pistyäydyimme myös Donnerin laakson majatalossa metsäpalojen paljastaman vuoriston solassa. Lähetin Jörn Donnerille postikortin. Kotiin palattuamme Jörn soitti, kiitti kortista ja kertoi majatalon olevan hänen kaukaisten sukulaistensa jäljiltä eli l800-luvun lopusta suuren kultaryntäyksen hiivuttua sekä Yhdysvalloissa että Kanadassa. Nyt suuret rekat juuttuvat usein lumivyöryissä juuri noilla seuduilla ja pelastusoperaatioista nähdään suosittua televisiosarjaa. Squaw Valleyta ei kuitenkaan enää ole muualla kuin historian kirjoissa. Sen nimeksi muutettiin muutamia päiviä sitten Palisades Tahoe. Syynä nimen muutokseen oli se, että squaw merkitsee intiaanien kielessä rumaa ämmää. Se on paitsi ruma nimi, myös loukkaava nykyisessä sukupuolineutraalissa ilmapiirissä. * * * Suomessa on niinikään syytä seurata aikaa ja panna vireille vastaavia muutoksia. Nimien pitää olla kauniita ja sukupuolineutraaleja. Seuraavat nimenmuutokset on ensimmäisten joukossa on syytä panna vireille: Aloitetaan Helsingistä. Munkkiniemi ja Munkkivuori ovat paras esimerkki. Nimissä nunnat on unohdettu kokonaan. Sopisiko yhteiseksi nimeksi Herkkuvuori? Uudellamaalla on muitakin ongelmia. Ehkä pahin on Pornainen. Ei riitä, että kysymys on yhdestä sukupuolesta, mutta tuo pornahtava alku on pahempi kuin Amerikassa squaw. Viisainta olisi liittää Pornainen Sipooseen tai Mäntsälään ja unohtaa koko nimi, vaikka Pornainen on Mika Waltarin syntymäpitäjä. Suomessa on 309 kuntaa ja niistä 107 kaupunkia. Nuorin kaupungeista on Kangasala. Sen nimessä sukupuolisuus ei paljastu, mutta toimiala kyllä. Siinä missä kangasala saa kohtuuttoman arvon, paljon suuremmat ja tärkeämmät tuotannonalat jäävät huomiotta. Uutena nimenä suosittelen Vientialan kuntaa. Toinen vaihtoehto on liittää Kangasala Tampereeseen ja säilyttää tuo nykynimi uuden kaupunginosan historiallisena jäänteenä. Aina ei kuitenkaan ole kyse vain sukupuolten ja toimialojen eriarvoisuudesta. Nimenhän pitäisi olla kaunis tai ainakin sellainen, joka houkuttelee uusia asukkaita ja pitää nykyiset paikallaan. Vaarallisimpiin nimiin kuuluu tässä mielessä Sodankylä. Kyllä siinä pieni perhe miettii, rohkeaako siirtyä heittelemään suopunkia tuon nimiseen kuntaan. Tosin uhanlaiset nimet ovat myös Enontekiö ja Inari, toinen miessukukuntaa ja toinen naiseutta korostava, kuten etelässä esimerkiksi Loviisa ja Kaarina. Varmimmin uusia tuulia myötäilevät etunimet Kaino ja Vieno, jotka ovat sekä naisen että miehen nimiä, mutta sopivat varmasti hyvin siihen väliinkin. Tässä on tarkoitus antaa ainoastaan sysäys kunnille uusia nimiä mietittäessä. Squaw Valleyssakin kului yli 50 vuotta ennenkuin oikea nimi löytyi. Esimerkiksi Suomen suurinta kaatopaikkaa sen paremmin kuin sen nimeäkään ei hetimiten muuteta. Espoon Ämmässuo on ja toistaiseksi pysyy. MARTTI HUHTAMÄKI M.H.HUHTAMAKI@GMAIL.COM Huhtamäki
Elämäkertateos Erich Hartmannista (1922-1993), joka saavutti toisessa maailmansodassa Luftwaffen palveluksessa 352 ilmavoittoa. Henkilökohtaisena tunnuksenaan Hartmann käytti koneen nokkaan maalattua tyyliteltyä mustaa tulppaaninlehtikuviota. Neuvostolentäjät oppivat nopeasti varomaan mustan tulppaanin kohtaamista. Hartmanin legendaarista mainetta pönkitettiin länsimaissa etenkin kylmän sodan aikaan. Usein toistetut tarinat hänen taistelusaavutuksistaan jättivät pimentoon niin natsikytkennät kuin hankalat moraalikysymyksetkin. Teos kuvaa nuoren Hartmannin varttumista Hitlerin Saksassa, lahjakkaan lentäjän vaiheita Luftwaffen Messerschmitt-pilottina ja huikeita ilmataisteluita itärintamalla. Kirja kertoo myös Hartmanin suhteesta taistelutovereihinsa, dramaattisista pakkolaskuista, ryyppyretkistä Hitlerin Kotkanpesään, kymmenen vuoden sotavankeudesta Neuvostoliiton työleireillä ja paluusta Länsi-Saksan ilmavoimiin. Erik Schmidt on amerikkalainen journalisti, jonka erityisalaa ovat historia ja ilmailu PUOLI KAUPUNKIA | 5 Ristikko Osallistu arvontaan Vapaa-aika Eino S. Repo toimi Yleisradion pääjohtajana vuosina 1965–69. Tämän pilakuvan aikoihin erityisesti tietyt keskusta-oikeistolaiset piirit alkoivat olla lopen kyllästyneitä ”punaiseen reporadioon”. Revon katsottiin kaiken kukkuraksi nauttivan ylimääräistä suojelua Urho Kekkoselta, joka oli hänet tehtävään nimittänytkin. Toiselle viisivuotiskaudelle valittiinkin vielä samaisena vuonna 1969 uusi kasvo, Erkki Raatikainen, jonka pääjohtajakaudesta on käytetty termiä ”normalisoitumisen kausi”. Repo ei kuitenkaan varsinaisesti saanut potkuja Ylestä, vaan hänet valittiin Yleisradion ”radiojohtajaksi” SKDL:n mandaatilla. Se ei ollut yhtä vaikutusvaltainen paikka kuin pääjohtajan pesti, mutta omalla tavallaan kunniallinen virka ennen Revon eläköitymistä. Näin Tamminiemen metsästyskieltoalueella Kekkosen suojissa ”ketturepolainen” sai olla rauhassa vainoojiltaan… Kari: Se parhaiten nauraa… TEKSTI PEKKA TUOMIKOSKI • 20.4. 1969 KUVA KARI SUOMALAISEN PERIKUNTA Palauta kuva ristikosta nimesi ja yhteystietojesi kera 11.10.2021 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: ristikko@letterbox.fi Ristikon lähettäneet osallistuvat arvontaan. Puoli Kaupunkia lahjoittaa pienen yllätyspalkinnion. Postitamme palkinnon voittajalle. Viime kuukauden ristikkokisan voittaja: Sari Rasanen, Helsinki Erich Hartmann, legendaarinen ”Musta tulppaani”, oli ilmataisteluissa voittamaton ERICH HARTMANN Toisen maailmansodan menestynein hävittäjälentäjä Kirjat Tarvitseeko esitteesi jakajaa? Toimitamme viestisi perille pääkaupunkiseudulla Kysy myös edullisia painohintojamme www.letterbox.fi p. 09-2600107 myynti@letterbox.fi
Sodan aikana syntyneenä ja sodan jälkeen paljolti ulkosaaristossa olleena tuntemukseni ovat hyvin vahvoina siihen elämäntilanteeseen liittyviä. Myös makumaailma. Yksi vihreä ylitse muiden on PERSILJA. Kesti kauan, että lempivälipalani oli Ylhäisten näkkileipä, voi ja persiljasilppu. Siinä Bermudan kolmiossa oli maut paikallaan. Kokeilin nyt ikivanhana. Lapsuuden muistot nousevat erilaisten aistimusten myötä. Maku, tuoksu ym. Se on siinä. Minulla nämä nostalgiset tuntemukset ovat kovasti mieluisia. Siksi minusta on tullut tällainen känkkäränkkä ruoanvalmistuksen suhteen. Arvostan huikeasti nykyisiä kokkeja, heidän makuja aistimusmaailmaansa. Ja nautin myös heidän aikaansaannoksistaan. Mutta kun räpeltelen vanhojen makumuistojen seassa, sieltä tupsahtaa sitten tällaisia. Kuten esimerkiksi persiljakalat. Ei kuuna ikinä löydy gourmet keittiöistä, vaikka ne sinne, jos jonnekin kuuluisivat. Kokeile ja valmista ja kerro sitten, olenko taasen väärässä. 4 :lle ? 4 isoa kokonaista ahventa tai pieniä sen verran, että yhteensä n. 1200 g. Toki toimii myös fileiden kanssa. ? 5 rkl voita ? 2 rkl vehnäjauhoja ? merisuolaa ? pippuria ? 3 dl vettä. ? persiljaapaljon Kokonaiset, suomustetut ja hyvin pestyt ahvenet ladotaan voideltuun uunivuokaan tai uunipataan selkä ylöspäin. Sekoita vehnäjauhot, vesi, suola ja pippuri. Kaada kalojen päälle. Huuhdo aimo annos persiljaa, silppua se ja kaada joukkoon. Se on se eliksiiri. Keitä 20 minuuttia miedolla lämmöllä välillä pataa huljutellen(ravistaen) etteivät kalat tartu pohjaan kiinni. Se on siinä, kun paikalla ovat vielä keitetyt perunat. Hän on jo vuosia tuonut Hyvinkään Liikenteen ryhmiä höyrylaivalleni Naantali-risteilyille. Olemme myös kirjeenvaihtokavereita. Tällainen muistelo häneltä tupsahti tenavatarinoiden kirvoittamana: Tämä on tenavatarina vuosikymmenien takaa. Olimme VR:n rengasmatkalla. Kuopiossa asuimme Hotelli Atlaksessa. Maalaispojalle hissi oli mukava matkustusväline kerrosten välillä, kunnes portieeri ilmoitti, että alle 12 vuotiaat eivät saa yksin käyttää hissiä. Niinpä kuljimme hotellin hissillä sen jälkeen kahdestaan ikäiseni serkkupojan kanssa. Risto silloin 10 v. Toinenkin nuoruusmuisto on kouluajoilta Lahdesta. Olimme koululaisia ja yksityinen oppilaitoksemme ei vielä ollut järjestänyt kouluruokailua. Oli turvauduttava äidin kotona valmistamiin eväisin. Mukana oli voileipiä ja patenttikorkkisessa pullossa maitoa. Eväät kävimme nauttimassa koulun läheisissä kahviloissa, milloin linjaautoasemalla milloin Torikulmassa. Kerran tarjoilija tuli sanomaan, että heillä ei saa syödä omia eväitä. Niinpä vaihdoimme luokkatoverin kanssa eväitä. Minä söin hänen eväänsä ja hän minun evääni. Eipä ollut tarjoilijallakaan enää huomauttamista. Hän toi meille lasit, ettei meidän tarvinnut juoda sivistymättömästi pullonsuusta. 6 | PUOLI KAUPUNKIA Villin lännen tarinoita TEKSTI KAUKO VANAJAS kääntänyt kirjasta STORY OF THE GREAT AMERICAN WEST. Perjantairesepti TEKSTI PENTTI-OSKARI KANGAS KIIREAPULAINEN herrankukkaro.fi Ei olisi ollut edes tarvetta juonittelevien poliitikkojen ja verenhimoisten kenraalien salaliitolle, jolla nujerrettaisiin intiaanit ”suuren suunnitelman” mukaisesti. Useat niistä sotilaista, joiden tehtävänä oli taistella intiaaniheimoja vastaan, osoittivat suurta kunnioitusta vihollistaan kohtaan, tosin vastahakoisesti. Kenraali George Crook, ehkä kaikkein menestynein sotilas taistelussa intiaaneja vastaan, kertoi kerran West Pointista (USA:n kuuluisin sotilasakatemia) valmistuvalle upseerikursille, että ” kaikkine vikoineen.... Amerikan intiaani ei ole puoliksikaan niin musta kuin se kuva, mikä hänestä on maalattu. Intiaani on julma sodassa, petollinenkin ajoittain, eikä todella ulkoisestikaan kovin puhtoinen. Mutta eivät siistejä olleet esi-isämmekään”. Crookin näkökanta poikkesi voimakkaasti esim. Kenraali Sheridaniin liitetystä rajaseudun sanonnasta: ”Ainoa hyvä intiaani on kuollut intiaani”. Mutta olivatpa valkoiset intiaaneista mitä mieltä tahansa, yhä useammat ihmiset uskoivat, että kaksi toisistaan täysin poikkeavaa elämäntapaa ei voisi menestyä rauhassa rinnakkain samassa valtiossa, oltiinpa sitten kuinka vapaamielisiä tahansa. Ei tilaa buffalolaumoille Valkoinen mies halusi viljellä farmiaan suurilla tasangoilla, harjoittaa kaivostoimintaa niiden takana olevilla vuorilla, rakentaa kyliä ja kaupunkeja yhdistäen toisistaan kaukaiset paikat tiheällä rautatieverkolla. Tilaa ei enää jäänyt ukkosmyrskyn lailla eteneville buffalolaumoille eikä myöskään paimentolaisille, jotka vaelsivat maisemassa vapaasti riistaansa vaanien ja siitä eläen. Valkoinen mies halusi pirstoa maan siisteihin pikku palasiin. Tilaa ei enää ollut intiaaneille, jotka pitivät maata Luojan lahjana kaikille. Intiaaneille yksityisomistus, rajat ja edistys olivat täysin merkityksettömiä asioita. Loppujen lopuksi rautatiet, joiden verkostot kattoivat pian ristiin rastiin valtavat alueet, muodostuivat lännen intiaanikulttuurin tuhoksi. Sinitakit ja rautatie lopulta liian kova vastus Rautatiet mahdollistivat sotilasosastojen nopean ja helpon liikuttelun. Intiaaneja vastaan taisteleva sotilas saattoi olla valmiina mittelöön aina strategisesti tarvittavalla hetkellä. Rautateiden avulla sinitakit pystyivät hetkessä tarjoamaan ylivertaisen vastuksen kapinoiville intiaaniheimoille. Rautateillä oli myös tuhoava vaikutus buffaloille. Rautatien tulo ajoi ne miltei sukupuuton partaalle. Kun buffalot hävisivät ymmärsivät intiaanit etteivät he enää voineet elää kuten ennen, sotureina ja paimentolaisina. Mutta ennenkuin intiaanit taipuivat nöyryyttävään elämään reservaateissa, he taistelivat. Tästä alkoivatkin suurten intiaanisotien vuodet ja samalla myös urheiden intiaanisankareiden viimeisen sukupolven näyttöjen aika. Seuraavassa numerossa tarkemmin buffaloiden tuhosta. Intiaanit ja rautatie Koko 1800-luvun amerikkalaisten suuri enemmistö uskoi, mukaan lukien nekin, jotka tunsivat suurta myötätuntoa intiaanien ahdinkoa kohtaan, että intiaanien on väistyttävä länteen voimallisesti vyöryvän sivistyksen tieltä. Minulla on hauska kaveri Hyvinkäältä. Nihtilä Risto. Junahistorian erikoismies ja legendaarinen ravintolaguru. Hauska tuntemus. PERSILJAKALAT OMAT EVÄÄT ? Yhdysvaltojen alkuperäisasukas katsoo Central Pacific Railroad rataa
PUOLI KAUPUNKIA | 7 PUOLI KAUPUNKIA | 7 Kaupunginisien, paikallisorganisaatioiden ja jopa osavaltion kuvernöörin järkytykseksi Capone jatkoi asumistaan aina vuonna 1947 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka ja hänen vaimonsa Mae viihtyi talossa aina vuoteen 1952 asti. Vuosikymmenten ajan Caponen yhteys tähän kotiin ja Miami Beachiin oli värikäs osa kaupungin historiaa. Hiljattain kiinteistön osti kiinteistökehittäjä 10.75 miljoonalla dollarilla, ja hän tulee todennäköisesti purkamaan sen rakentaakseen tilalle kaksikerroksisen modernin talon. Miami Beachin varhaisina kehityksen vuosina rakennettiin väyliä kuten teitä ja siltoja täytemaille joiden avulla ulottuivat yhteydet Biskajan lahden yli Miamista Miami Beachiin. Alueen kehittäjät myös ruoppasivat merialuetta ja loivat saaria rakentaakseen niille asuntaloja. Kullekin saarelle oli vain yksi sisäänpääsy vartioitujen porttien kautta vahvoin poliisimiehityksin, joten ne olivat hyvin suojattuja. Juuri tällainen sijainti sopi Caponelle ja hän osti vuonna 1922 rakennetun kodin todelliseen 40 tuhannen dollarin alihintaan sen jälkeen kun Great Miami Hurricane hurrikaani oli pyyhkäissyt vuonna 1926 suuren osan kaupungista maantasalle. Hän käytti sitten 200.000 tuhatta dollaria (vuoden 2021 dollarin arvon mukaan 3 miljoonaa) rakentaakseen portilla varustetun vartijatalon, yli kaksimetrisen aidan, valonheittimet, huvimajan ja koralliluolan. Lisäturvaksi hän sijoitti vartijoita huvimajan toiseen kerrokseen suojelemaan saarta mahdollista veneellä tapahtuvaa hyökkäystä vastaan. Vartijat sijoitettiin myös vartiotalon toiseen kerrokseen. Turvassa ja suojattuna Chicagon kilpailevilta rikollispomoilta lomaili Capone rauhassa. Talo toimi myös hänen alibinaan kun kuuluisa vuonna 1929 tapahtunut Caponen joukkojen suorittama Saint Valentinen päivän verilöyly tapahtui. Capone palasi tähän kotiin vapauduttuaan vankilasta vuonna 1939 ja hän eli siellä aina vuoteen 1947 kuolemaansa saakka. Caponen kodissa on vajaa 600 neliötä, neljä makuuhuonetta ja uima-allas joka on kokenut monta muodonmuutosta useiden omistajien taholta. Talon omistaa nyt kiinteistökehittäjä Todd Michael Glaser joka osti hiljattain myös Jeffrey Epsteinin Palm Beachin kartanon purkaen sen samantien. Kuten Caponen koti sijaitsi Epsteinin kartano yhdellä parhaista rantatonteista. Caponen talon tilalle nousee siis moderni kaksikerroksinen talo johon tulee kahdeksan makuuhuonetta, kahdeksan kylpyhuonetta, Jakuzzi, kylpylä ja sauna. Naapurustoon jossa hinnat liikkuvat 20:stä miljoonasta 40:een miljoonaan dollariin kuuluvat Palm Islandin lisäksi Hibiscus Island ja Star Island. Yhteydet Miamin kaupunkiin ja South Miami Beachille ovat mainiot. Saarilta pääsee myös helposti South Beachille, Key Biscayne Keylle ja Coconut Grovelle jossa on lukuisia ravintoloita, korkeatasoisia myymälöitä, valkohiekkaiset rannat ja monta viihdekeskusta mantereella ja Miami Beachilla. Monet kuuluisuudet kuten Gloria Estefan, Don Johnson, Rosie O’Donnell, Sean Combs, Shaquille O’Neal ja Phillip Frost asustavat myös näillä saarilla. Lisää luksuskohteita välittää TopTenRealEstateDeals Al Caponen kotia odottaa murskauspallon isku Amerikan arvoasunnot Vuonna 1928 Miami Beachin seurapiirejä järkytti uutinen siitä että pahamaineinen gangsteri ja Chicagon rikollispomo Al Capone oli ostanut itselleen kodin Palm Islandilta, yhdeltä kaupungin uusimmilta ja arvostetuimmalta alueelta. Liikeja palveluhakemisto Hammaslääkärit Suomen hammaslääkäriliiton jäsen Hammaslääketieteen lisensiaa?i Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc.) JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7. krs., Hki Puh. 09 622 15 33 GSM 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@?mnet.? Suukirurgiaan ja implantologiaan erikoistunut hammaslääkäri (Donau University, Itävalta) Avominnellä hoitoa myös Costa del Solissa AVOMINNE KLINIKAT www.avominne.? HOITOA PÄIHDEJA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE (Avohoito iltaisin) HELSINKI RIIHIMÄKI LAHTI TAMPERE KOKKOLA OULU COSTA DEL SOL Tämä ilmoitustila kolmessa 14.10, 28.10 ja 11.11 ilmestyvissä numeroissa hintaan lev. 82mm x kork. 50mm 3 x 99,00€ + alv. 24% hintaan 3 x 49,50€ + alv. 24% Varaus: kauko.vanajas@puolikaupunkia.fi -50% MYYMME MYÖS HAUTAKIVIÄ ? Kuvat: EWM Realty International Rajatie 4, Halli 14, (09) 374 5741 01230 Vantaa 040 508 3550 www.autolasipojat.? Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungi n parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani
8 | PUOLI KAUPUNKIA Viherkasveja ostetaan sisätiloihin, koska ne luovat kotiin rauhallista ja harmonista tunnelmaa, mutta suomalaiset ovat myös hyvin kiinnostuneita kasveista, jotka auttavat edistämään puhtaampaa sisäilmaa. Erityisesti nuoremmat kuluttajat keskittyvät sisäkasvien valinnassa hyvinvointiin ja terveyteen. Kuivatut kukat ovat myös yhä suositumpia nuorten keskuudessa. Pistokastrendi on edelleen vahva, etenkin naisten keskuudessa. Suuri kiinnostus helppohoitoisia sisäkasveja kohtaan Suomalaisten kuluttajien keskuudessa on havaittavissa jatkuvaa ja suurta kiinnostusta erityyppisiä huonekasveja kohtaan. Kiinnostus on suurinta helppohoitoisia viherkasveja kohtaan mutta myös kasvit, jotka parantavat sisäilman laatua kiinnostavat suomalaisia. Suurin syy sisäkasvien ostamiselle on se, että ne luovat rauhallisemman ja harmonisemman tunnelman kotiin. Kasvit ovat myös keskeinen osa sisustusta. Vehreyttä tuovat sisäkasvit ovat suosituin kasvivalinta suomalaisten sisustaessa kotejaan. Viherkasveista onkin syntynyt ajaton klassikko moniin suomalaisiin koteihin. Plantagenin vuosittaisen trendiraportin Kasvitrendit 2021 -raportin mukaan muita suosittuja huonekasveja suomalaisten keskuudessa ovat kukkivat kasvit (34 %), leikkokukat (27 %) sekä kaktukset (25 %). Trendiasiantuntijat ennustavat hyvinvointikasvien suosion lisääntyvän Koronapandemian aikana keskittyminen terveyteen ja hyvinvointiin on lisääntynyt. Terveyteen ja hyvinvointiin keskittyminen näkyy myös suomalaisten kasvivalinnoissa, sillä huomio kiinnittyy ulkonäön sijaan entistä enemmän kasvien hyödyllisiin ominaisuuksiin. Koronapandemian myötä fokus onkin siirtynyt siihen, miten kasvit voivat auttaa voimaan paremmin niin fyysisesti kuin henkisesti. Kasveja on korona-aikana hyödynnetty myös entistä enemmän kotitoimistoissa, joissa ne auttavat luomaan viihtyisää työilmapiiriä. Hyvinvointia edistävillä kasveilla ei tarkoiteta vain kasveja, joilla on selkeitä terveyttä edistäviä ominaisuuksia, kuten ilman puhdistaminen. Kasvit voivat vaikuttaa myös henkiseen hyvinvointiin tekemällä meistä onnellisempia. Erityisesti oudot ja vähän omituiset kasvit, ”mielialan tehostajat” kohottavat mielialaa vain niitä katselemalla. Tällaiset kasvit voivat esimerkiksi omata erikoisen värityksen tai lehtien muodon, eivätkä ne välttämättä edes ole täydellisiä, tai edes kauniita sanan perinteisessä muodossa. – Tulemme näkemään entistä suurempaa suosiota kasveissa, jotka saavat meidät voimaan hyvin ja joiden katseleminen tekee iloiseksi. “Mielialan tehostajat” ovat kirsikkana kakun päällä – uniikkeja kasveja, joiden ei tarvitse olla täydellisiä, vaan jotka valitsemme tunteiden perusteella, sanoo trendiasiantuntija Stefan Nilsson. Pistokkaat – trendi, joka on täällä pysyäkseen Pistokastrendi jatkaa kasvamistaan. Kasvitrendit 2021 -raportin mukaan tärkein syy pistokkaiden ottamiseen on se, että kasvien lisääminen on hauskaa. Naisille pistokkaisiin liittyvä sosiaalinen konteksti on tärkeämpi kuin miehille, ja naiset ottavat pistokkaita miehiä useammin voidakseen antaa niitä ystäville tai vaihtaakseen niitä ystävien kanssa. Myös kuivatut kukat trendinä kasvaa, ja erityisesti nuoremmat kuluttajat ostavat kuivattuja kukkia tai kuivattavat kukkia itse. Kuivatut kasvit liittyvät useisiin trendeihin, mutta ne sopivat etenkin pohjoismaiseen minimalistiseen sisustustyyliin lisäämään karua, mutta hillittyä tunnelmaa. – On selvästi nähtävillä, että kuluttajat valitsevat kukkia ja kasveja, tunteakseen olevansa “lähellä luontoa”. Kasvit saavat mieluummin olla spartalaisen pelkistettyjä kuin lumoavia ja tyylikkäitä, kertoo Plantagenin tuotekategoriavastaava Hans Jensen. Esimerkkinä artikkelissa käytettiin kansalaisopistoa, jossa keramiikkakurssit olivat täyttyneet hetkessä. Lopulta tarjontaa oli jouduttu lisäämään kysynnän vuoksi. Kädentaidot ja käsillä tekeminen on myös portti luovuuteen ja sen kehittämiseen sekä ylläpitämiseen. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että kuntouttavassa työtoiminnassa valmentautujat ovat kokeneet kädentaitopajojen ja käsillä tekemisen motivoivan poistumista kodin ulkopuolelle, lisäävän sosiaalisia vuorovaikutustilanteita ja antavan sisältöä elämään. Luovan tekemisen ja onnistumisen kautta myös yksilön itseluottamus voi vahvistua. “Uteliaat, luovat ja leikkisät lapset ja nuoret ovat huomisen aikuisia. He keksivät uusia tapoja tutkia maailmaa ja ratkaista sekä arkisia että maailmanlaajuisia haasteita. Ilman luovuutta pyörää ei olisi koskaan keksitty, ilman luovuutta maailma nähtäisiin edelleen litteänä”, toteaa luovia tuotteita kädentaitoja varten myyvän Sinelli Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Mutta. Kädentaitojen harrastamisen arvostus on noussut koronapandemian aikana, jolloin ihmisillä on ollut enemmän aikaa tehdä käsillään. Käsillä tekemisen kaipuusta onkin syntynyt valtakunnallinen trendi. Sisustustrendinä helppohoitoiset viherkasvit ja hyvinvointi Kädentaitojen arvostuksen kasvaminen kehittää luovuutta Helppohoitoiset viherkasvit ovat tänäkin vuonna suosituimpia kasveja suomalaisten kodeissa. Yle kirjoitti elokuussa 2021 kiinnostuksen käsillä tekemiseen kasvaneen. ? Viheralueista on tullut tärkeä osa suomalaisten virkistäytymistä pandemian aikana. Koti & Asuminen Harrastus VAIHDA AUTOSI AKKU AJOISSA Ennakoi pakkasaamut AKUNVAIHTO ILMAN AJANVARAUSTA! AKUT KAIKKIIN KÄYTTÖKOHTEISIIN • ILMAINEN AKKUJEN TESTAUS ASENNUSPALVELU • ROMUAKKUJEN VASTAANOTTO AKKUPOJAT HELSINKI Mekaanikonkatu 21, Herttoniemi, 00880 Helsinki Puh. 09 765 733 ma-pe 8.00-16.00 AKKUPOJAT ESPOO Sillankorva 15, Motorcenter Espoonlahti, 02300 Espoo Puh. 09 8567 6890 ma-pe 8.00-16.00