WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME Nro 18 » 29.9. – 12.10.2022 Helsingistä löytyy 66 luonnonsuojelualuetta s.3 Dos Tecolotes Avoinna MEXICAN MARKET Meiltä löydät kaikki ne Mexicolaisen keittiön herkut, joita olet aina halunnut kokeilla. -Salsat, -Chilit, -Mole-kastikkeet, -Aidot Tortillat ja paljon muuta Ma-Pe 12-18 La 12-16 Hämeentie 6 00530 Helsinki Tel: +358 50 471 3132 Hakaniemen hallin lähellä Varasto, tuotanto, autopaikkatilat sekä henkilönostimien Vuokraus pääkaupunkiseudulla. www.tila1.fi puh. 0400 424 192. Oletko ehdolla seurakuntavaaleissa? Varaa näkyvyytesi lehdessämme Seurakuntavaalit 20.11.2022 Ennakkoäänestys 8.-12.11.2022 Kauko Vanajas Puh. 0400 408 199 kauko.vanajas@gmail.com KATSASTUSHUOLLOT • PAKOKAASUMITTAUKSET • KÄYNTIVIAT Takkatie 11, PITÄJÄNMÄKI Puh. 09-3405497, 0400-699937 ? esa.harklin@elisanet.fi JARRUJEN KUNNOSTUS • ALUSTAT • LATURIT • STARTTIMOOTTORIT AUTOPALVELU HARKLIN OY Huoltaa ja korjaa autosi joustavasti ja ammattitaidolla. Yrityksemme sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien ulottuvilla, Helsingin Pitäjänmäella aseman vieressä. 25 VUOTTA HUOLENPITOA AUTOSTASI HELSINKI
2 | PUOLI KAUPUNKIA Yhteystiedot Puoli Kaupunkia on riippumaton ilmaisjakelulehti. Lehti ilmestyy joka toinen torstai, force majeure -varauksin. Toimituksen vastuu virheellisistä tai julkaisematta jääneistä ilmoituksista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan (8) päivän kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehti ei ole velvollinen säilyttämään tai palauttamaan materiaalia ilman sopimusta. Puoli Kaupunkia OSOITE: Hämeentie 103 E, 00550 PUHELIN: 0400 408 199 INTERNET: www.puolikaupunkia.fi PÄÄTOIMITTAJA vt: Jukka Kuusanmäki Puh. 09-2600107 jukka.kuusanmaki@ letterbox.fi TAITTO: Petra Haukkala PAINOPAIKKA: BotniaPrint, Kokkola ILMOITUSHINNAT: Koko painoksen tekstissä 1,95 e/pmm, tekstin jälkeen 1,10 e/pmm. Hintoihin lisätään alv. +24 % ILMOITUSMYYNTI: Puh. 0400 408 199 ILMOITUSTRAFIIKKI: ilmoitukset@ puolikaupunkia.fi Viikon Kuva Hyvä palvelu itsestäänselvyys Kauko Vanajas Palvelu on useimmiten tapahtuma kahden ihmisen kesken. Suomessakin saa nykyään ilahduttavasti aina vain parempaa palvelua. Asennemuutos asiakkaan paremmasta ja jopa ehdottoman hyvästä huolenpidosta on hyvän ohjauksen tai, oman, tämän asian oivaltamisen ansiosta lisääntynyt. Kuten olla pitääkin asiakkaiden palvelemisesta on syntynyt yksi suurimmista kilpailukeinoista yritysten välillä. Oikea asenne on ehdoton lähtökohta. Lisäksi pitää myös osata palvella oikein. Kuten millä tahansa elämänalueella on luontevuus myös palvelussa parasta. Paitsi asiakkaita on palvelun toimittava myös työntekijöiden suuntaan ja kesken. Nykyään kun palaute yritysten toiminnasta mm. facebookin kautta on välitöntä on yritysten pakko olla tarkkaavaisina palvelutason mallikkaana pitämisessä. Jos palveluasenne väljähtyy jää paraskin tuote ja palvelu myymättä. Asiakas hankkii palvelut toiselta yritykseltä jakaen lisäksi ikävät kokemuksensa lähimmilleen, tutuilleen ja liiketuttavilleen. Onneksi, vastaavasti hyvästä asiakaspalvelutaidosta saadut kokemukset jaetaan nekin suorastaan riemulla lähiympäristöön. Olemme siirtyneet palveluyhteiskuntaan, jossa yhä useampi toimii palveluammatissa. Erona entiseen malliin on se, että ravinto ja tavarat tuotetaan yhä enemmän koneellisesti, jolloin työvoimaa tarvitaan vähemmän näihin toimintoihin. Loput työvoimasta onkin sitten yhä laajenevalla palvelusektorilla. Palveluyhteiskunta on näkemys yhteiskunnasta. Työvoiman tarve palveluissa kasvaa väestön ikääntyessä. Tarve yhä yksilöllisempiin palveluihin lisääntyy. Niiden on oltava myös laadukkaampia. Palveluiden nopea ja helppo saatavuus nousevat esille. Palveluja on myös hankala koneistaa. Kuitenkin esim. pankkisektorilla ovat pankkiautomaatit sekä laskujen ja asioiden hoito internetissä vähentäneet palveluiden tarvetta. Myös kassatoimintoja ja ravintolapalveluita automatisoidaan. Teknisilläkin aloilla kuten elektroniikkateollisuudessa työtehtävät edellyttävät teknisen osaamisen lisäksi kaupan ja markkinoinnin sekä palvelun osaamista. Tietojenkäsittelypalvelut, ohjelmistojen ja tietojärjestelmien suunnittelu, tietoverkkojen asennukset ja ylläpito sekä tietokoneiden, niiden oheislaitteiden, ja tietoliikennejärjestelmien huolto ja korjaukset edustavat kaikki palvelusektoria. Myös pienimuotoinen laitteiden korjaus ja huolto luetaan tähän ryhmään. Tässä vain esimerkkejä yhä laajenevasta palveluiden tarpeesta ja tarjonnasta. Palveluhenkilöstölle on viestittävä tavoitteellisuudesta, siis siitä, mihin palvelulla pyritään. Kaukana ollaan esim. Alkossa niistä ajoista, jolloin asiakkaan kunto oli se eniten tarkkailua vaatinut toiminto. Nykyään suuremmissa Alkon myymälöissä on esimerkiksi ruuhka-aikoina henkilö, joka vastaa vain asiakaspalvelusta ja tarjoaa apua asiakkaille. Asiakkaille kerrotaan osaavasti tuotteista ja myymäläpäällikötkin ovat oikeastaan palveluvalmentajia. Esimerkki osoittaa kuinka kauas viinakortin näyttämisen ajoista on tultu. Nykyään poliisitkin ja muut viranomaiset puhuvat asiakkaista. Kaukana ovat myös ne ajat, jolloin katsastusasemille, ennen yksityistämistä puhuttiin katsastuskonttoreista, ajettiin pelonsekaisin tuntein. Päällimmäisenä ajatuksena oli "minkähän vian se katsastusinssi taas löytää tai keksii minua kiusatakseen"? Asiakkaiden vaatimukset ovat muuttuneet. Nyt asiakas päättää, milloin haluaa palvelua ja mitä palveluja haluaa. Asemilla palveluaikoja on muutettu pidentämällä ilta-aukioloja. Asemat julkaisevat myös tilastoa eri automallien hylkäysperusteista, joista asiakas voi kiinnittää ennalta ongelmiin huomiota. Asiakas on saatava tuntemaan tyytyväisyyttä, parhaassa tapauksessa miltei riemua tullessaan huomioiduksi. Ei se "asiakas on aina kuningas" motto nyt niin kaukaa haettu juttu ole. Kaiken voi aina hoitaa tyylillä ampumatta yli. Jokainen yritys varmasti allekirjoittaa tavoitteen "tyytyväinen asiakas on paras asiakas". Hyvä palvelija ei piiloudu instituution tai alan terminologian taakse. Tasavertaisuuden tunteen syntyminen asiakkaalle palvelun tuottajan kanssa syntyy kunnioittavasta, ammattitaitoisesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta. Hyvällä palvelulla voidaan saada aikaan asiakassuhdetta lujittava ainutlaatuinen kilpailuetu, jolla erotutaan kilpailijoista. Kauko Vanajas Stadin Silakkamarkkinat on yksi Suomen vanhimmista yleisötapahtumista, jota on juhlittu Helsingissä jo vuodesta 1743. Silakkamarkkinat on vuosien mittaan muuttunut kaupunkilaisten ruoanhakumatkasta syyskauden tunnelmalliseksi virstanpylvääksi, jossa yhdistyvät Helsingin merellinen saaristolaisperinne ja moderni ruokakulttuuri. Silakkamarkkinoiden tavoitteena on tukea kalastajien elinkeinoa ja nostaa esiin silakkaa ja särkikalaa vastuullisena, terveellisenä ja herkullisena ruokavalintana. Stadin Silakkamarkkinoita vietetään Kauppatorilla jälleen 2.–8.10.2022. Myyntiaika on sunnuntaista perjantaihin klo 9–19 ja lauantaina klo 9–16. Kuvaaja: von Bonin Volker, 1982 Kuva: Helsingin kaupunginmuseo SEURAAVAT NUMEROT ILMESTYVÄT: Sisällys Kia EV6 GT 4 Pullonkerääjä on dekkarikuningatar Outi Pakkasen 30. romaani! 8 Henry Mancinin Malibun pakopaikka 8 13.10 27.10 10.11 24.11
PUOLI KAUPUNKIA | 3 Roosinmäki on ainoa kasvupaikka Helsingissä sinipunakukkaiselle ketokatkerolle. Helsingin ensimmäinen luonnonsuojelualue oli kuitenkin Lauttasaaren Tiiraluoto, joka perustettiin 1948. Helsingissä on 66 luonnonsuojelualuetta, joista noin puolet sijaitsee saarissa. Näiden lisäksi Helsingillä on muiden kuntien alueille sijoittuen seitsemän luonnonsuojelukohdetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 305,4 hehtaaria. Luonnonsuojeluohjelmassa 2015-2024 on esitetty rauhoitettavaksi 47 uutta kohdetta, joista osa onkin jo ehditty rauhoittaa. Eniten Helsingillä on linnustonsuojelualueita, niistä suurin on Viikki-Vanhankaupunginlahti 305,72 ha. Alueella vierailee niin paljon retkeilijöitä ja lintubongareita, että sinne on rakennettu esteetön luontopolku, useita lintutorneja nyt vielä uusi lintupiilo lintujentarkkailuun. Samaten suureen tarpeeseen tuli Helsinkihuussi Pornaistenniemelle. Suojeltuja niittyjä on seitsemän, joista Roosinmäki on kolmanneksi suurin, 4,54 ha. Geologisin perustein on suojeltu neljä aluetta, niistä suurin on Kallahden matalikko, 228,2 hehtaaria ja pienin Jakomäen muinaisrantarannikko, 0.96 ha. Metsäisiä luonnonsuojelualueita on 18 kappaletta, niistä tunnetuimpia lienevät Haltialan mailta löytyvät aarnialue, Haltialanmetsä, joka on myös suurin (136,9 ha) metsäisistä luonnonsuojelualueista, Niskalan arboretum ja Pitkäkosken rinnelehdot. Vallisaaren luonnonsuojelualue on alueista toiseksi suurin, 80,4 ha. Suojeltuja soita Helsingillä on neljä, niistä Slåttmossenin kohosuo Jakomäessä on 7,49 ha ja tuplasti isompi kuin seuraavaksi suurin suojeltu Jollaksen räme. Luonnonsuojelualueiden perustamisperusteet vaihtelevat. Esimerkiksi Roosinmäen luonnonsuojelualue perustettiin suojelemaan sen kalliokedoilla kasvavia harvinaisia kasvilajeja. Alueen kallioperä on graniittia ja gneissia, jossa on paikoin kalkkikerroksia. Tuo kalkki on osalle vaateliaista ja uhanalalaisista kasveista elinehto. Nimensä Roosinmäki on saanut kauppapuutarhuri Fredrik Roosilta, joka perusti lähistölle 1920-luvulla maatilan. Hänen poikansa viljeli siellä perunaa aina 1970-luvun lopulle saakka. Tuottamattomat kallioalueet olivat aiemmin laitumina ja osa harvinaisista kasvilajeista on todennäköisesti perua tuolta vuosisadan alusta. Helsingistä löytyy 66 luonnonsuojelualuetta Heikinlaaksossa sijaitsee yksi Helsingin luonnonsuojelualueista, Roosinmäen luonnonsuojelualue. TEKSTI: TEIJA LOPONEN ? Roosinmäen luonnonsuojelualue löytyy Heikinlaaksosta. Kuva Teija Loponen ? Helsingillä on luonnonsuojelualueita myös muiden kuntien alueella. ? Haltialassa sijaitsee useampi luonnonsuojelukohde. ? Lintutorni Lammassaaressa. PÖNTTÖPULINAT Liian suuret studiot Suomessa on 20 jäähallia, joihin sopii yli 3500 katsojaa. Suurin halli on uusi Nokia Areena Tampereen keskustassa. Sinne sopii enimmillään 106 katsojaa enemmän kuin Hartwallin hylkäämään venäläis-suomalaisten omistajien Hartwall Areenaan eli 13 455 silmäparia. Turkulaiset ovat tyytyneet toistaiseksi korkeintaan11 200 katsojan vastaan ottamiseen. Ensimmäiset suurhallit, Tampereen Hakametsän ja Helsingin Nordenskiöldinkadun jääkiekkopyhätöt saivat luovuttaa MM-kisat isommilleen eikä Turkuakaan ole aikoihin tarvittu. Tämä on kuitenkin vasta alkua. Kilpavarustelu jatkuu. Helsinkiin on suunnitteilla kaksi suurhallia, toinen Messukentän liepeille, toinen Suvilahteen hiilivuoren tilalle. Turussa jääkiekko ja muu show-elämä valmistautuu suurhallin rakentamiseen ratapihalle valtaamatta kuitenkaan tilaa hallituksen hellimälle tunnin junalle, siis tunnin matkaan Turusta Helsinkiin ja takaisin. Montrealin Bell Centre voi ottaa yli 21 000 katsojaa, mutta senkin kärkisija on uhattuna. Euroopan suurin jäähalli on Kölnissä. Maailman listalla se on vasta sijalla 21. * * * Tuon numeroleikin jälkeen voi vaikka hetkeksi vakavoitua eli kysyä, onko Suomen oloissa tarvetta näköpiirissä oleville suurhalleille. Helppoa olisi hurskastella ja ehdottaa noiden suurten summien sijoittamista ihmisten välttämättömään hyvinvointiin. Jokainen tekee omilla rahoillaan mitä haluaa, kunhan ei liiku laittomuuden rajoilla tai sen sisällä. Vaikka uusi hohdokas Helsingin uusi lasten sairaala Arvo Ylpön rämettyneen Lastenlinnan naapuriin on herättänyt arvosteluakin eli lähinnä kateutta, ministerinäkin vierailleen, Vallilayhtiötä omistavan Anne Bernerin ponnistelu ansaitsee tunnustuksen. Tuo työ jää historiaan suuremmalla varmuudella kuin suurhallien rakentaminen. Miksi motkottaa sinänsä kiehtovista hankkeista? Siksi, että show-maailma muuttuu. Urheilun lisääntyvät ja pirstaloituva televisiotarjonta tekee sen, että kuluttajat joutuvat laskemaan rahojaan aikaisempaa huolellisemmin. Kun isä tai äiti tai molemmat lähtevät esikaupungista lapsensa kanssa jääkiekko-otteluun, polttoaine maksaa. Kaikki eivät asu metroradan varrella edes Tampereella. Pysäköinti on kallista. Pääsylipuillakin on hintansa eivätkä välipalat väliajoillakaan ole ilmaisia. Kokonaiskustannus on satasia, ehkä 2-3 kertaa viikossa. Urheilun ja show-maailman tähdet ovat esikuvia. Heidän seuraamisensa maksaa. Lapset ja nuoret tarvitsevat harrastuspaikkoja, sisäja ulkourheiluun siinä missä musiikin esikuvien seuraaminen. Palveluseteleitä jaetaan jo joissakin kunnissa, mutta vaikka soteuudistuksen kustannukset siirtyvät hyvinvointialueille eli entisille lääneille Helsinkiä lukuun ottamatta, sama raha siirtyy taskusta taskuun. Kokonaiskustannukset eivät varmaankaan ainakaan vähene. Eräskin suurhallin rakentanut kansanedustaja vaati televisio-ohjelmassaan lisää rahaa taloudelliseen ahdinkoon joutuneelle Alfa-televisiolle ja siinä ohessa hiukan itselleenkin. Viikosta toiseen suuria puolueita sättien, hänelle ei liene kukaan kertonut, että Helsingin ongelmia ei ratkaista muualla kuin Helsingin rajojen sisäpuolella, sillä pääkaupunki vastaa itse asukkaidensa hyvinvoinnista ja sotekin astuu voimaan vasta ensi vuoden alusta. Ja vielä vihjeeksi: Suomen suosituin television viihdeohjelma Tanssii tähtien kanssa lähetetään 200 katsojaa vetävästä teollisuushallista. Huomaako sitä? MARTTI HUHTAMÄKI M.H.HUHTAMAKI@GMAIL.COM Huhtamäki Sivina Espoo puh. 050 406 1221 leppavaara@sivina. Sivina Helsinki puh. 050 430 0337 helsinki@sivina. Pyydä tarjous: Tilaa ikkunoiden pesu ammattilaiselta. Meiltä saat myös kodin siivoukset ja monipuoliset kotipalvelut. TIETOKONEHUOLTOA Windows päivitykset uusimpaan versioon säilyttäen tiedostot, vaihdamme hitaat levyt uusiin SSDlevyihin. Korjaamme saranat, näytöt, näppäimistöt, virtalähteet ym Palvelemme Suomeksi, på Svenska, in English Håt Data Huolto Oy Vaasankatu 15 00500 Hki hotdata@saunalahti.fi www.hatdata.net Tiltti Helsinki Siltasaarenkatu 12 C, 6.krs, 00530 Helsinki AVOIMET OVET Ma ja Ke klo 15-17 Älä jää yksin! Tiltistä saat tietoa ja tukea rahapeliongelmiin. www.tiltti.fi Pikavisa Laatija: Martti Huhtamäki Pikavisan vastaukset löydät sivulta 5. Palloilusarjojen alettua kysytäänpä jotain historiasta, 1) Ensimmäinen jääkiekkomestari (1928) oli a) HJK, b) HIFK c) Tampereen Ilves, d) Viipurin Reipas? 2) Ensimmäinen koripallomestari /1939) oli a) Eiran Kisa-Veikot, b) Kadettikoulu, c) Ylioppilaskoripalloilijat, d) HOK-Veikot? 3) Nudistiuimala on a) Munkkiniemessä, b) Mäntyniemessä, c) Kuusisaaressa, d) Seurasaaressa? 4) Ensimmäisen Jukolan Viestin (1949) maali oli a) Tikkurilan, b) Leppävaaran, c) Tapanilan, d) Korson urheilukentällä? 5) Pääkielenään suomi puhuu noin a) 90, b) 80, c) 75, d) 60 prosenttia helsinkiläistä? 6) Matkat Helsingistä maanteitse muualle mitataan a) Vaakunan, b) Seurahuoneen, c) Eduskuntatalon, d) Kappelin edustalta? Kaupunki
? Kian kaikkien aikojen tehokkain sarjatuotantoauto tarjoaa 585 hv ja 740 Nm ? Suorituskyvyn taktiset luvut 0–100 km/h 3,5 s ja huippunopeus 260 km/h ? Tarjolla uudet GTja Drift Mode -ajotilat ? 424 kilometrin toimintamatka ja nopea lataus varmistavat vaivattoman etenemisen myös pitkillä matkoilla Kaikkien aikojen tehokkain ja nopein Kia tottelee nimeä EV6 GT. Tämä merkin uusi lippulaivamalli tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän suorituskykyä, nautinnollista ajettavuutta, arkipäiväistä käytettävyyttä ja vaivattomuutta pitkille matkoille. Ulkoisesti GT-mallin erottaa muusta EV6-mallistosta muutamista tyylikkäästi toteutetuista yksityiskohdista. Puskureissa on oma tyylinsä, auton alla pyörivät 21-tuumaiset näyttävät vanteet ja niiden takaa pilkistävät jarruvoimasta uhkuvat neonvihreät jarrusatulat. Sisätiloissa etumatkustajia ovat vastassa loistavat tuen tarjoavat urheilulliseenkin ajoon hyvin soveltuvat mokkanahalla verhoillut istuimet. Ohjauspyörästä löytyy Drive Mode -painikkeen lisäksi erillinen GT-painike, jonka takaa löytyy myös omaan makuun kustomoitavissa oleva My Mode -ajotila. EV6 GT:n kuljettaja voi säätää halutut asetukset muun muassa kaasupolkimen vasteelle, ohjaukselle ja alustalle. Ohjaamon ilmeen viimeistelevät neonvihreän sävyiset tikkaukset. Vaikuttavan suorituskyvyn jatkuvuus on varmistettu takamoottorin parannetulla jäähdytyksellä. EV6-mallin tavoin moottorin kotelossa kiertää vesijäähdytys, minkä lisäksi moottorin sisäistä jäähdytystä tehostetaan uudella öljykierrolla. Tämä yhdessä tehokkaan akuston jäähdytyksen kanssa varmistaa suorituskyvyn säilymisen myös pitkäaikaisessa kovassa rasituksessa. Nautinnollista ajettavuutta Kia EV6 GT:n kunnioitusta herättävät teholukemat vaativat enemmän myös alustalta. Perustan hyvälle ajettavuudella luovat auton lattian alla oleva ja painopisteen alas tuova akusto, sekä hyvän tasapainon varmistava 49:51 painojakauma. GT:n taka-akselistolla hyödynnetään muusta EV6mallistosta tuotua monivarsituentaa, mutta edessä on tapahtunut ajettavuuden ehdoilla tehtyjä muutoksia. MacPherson-tuenta on korvattu kahdella erillisellä tukivarrella, millä saavutetaan parempi kontakti tienpintaan haastavissa ja vaihtelevissa ajo-olosuhteissa. Samalla keulan alustan geometriaa ja ohjausta on muutettu tarjoamaan tarkempaa ajotuntumaa. Myös jousitusta on muokattu ja GT on varustettu täysin uusilla jousilla. Keulassa jouset ovat 9 prosenttia pehmeämmät ja takana 11 prosenttia jäykemmät kuin muussa EV6-mallistossa. Auto on myös 5 millimetriä matalampi. Taka-akselin yhteydessä oleva kallistuksenvakaaja on 15 prosenttia jäykempi. Näillä muutoksilla varmistetaan auton vakaa eteneminen, loistava ohjattavuus ja paras mahdollinen vetopito kaikissa ajotilanteissa. Mainion ajettavuuden viimeistelevät sähköisesti säädettävä iskunvaimennus sekä sähköinen takatauspyörästön luistonrajoitin, e-LSD. EV6 GT:ssä esiteltävä sähköisesti säädettävä iskunvaimennus tarjoaa aina ajotilanteeseen sopivan vaimennuksen. Perusasetus säätyy ajotilojen mukaan, minkä lisäksi kuljettaja voi konfiguroida itselleen mieleisen yhdistelmän monista tarjolla olevista säätömahdollisuuksista. Säädettävien asioiden joukkoon kuuluu eLSD, joka varmistaa voiman välittämisen tiehen parhaalla mahdollisella tavalla. Kia EV6 GT:n hinnat alkavat 76 367 eurosta ja auto on tilattavissa. GT:n tuotanto alkaa syyskuussa ja ensimmäiset toimitukset Euroopassa nähdään loppuvuodesta 2022. 4 | PUOLI KAUPUNKIA Autot Kia EV6 GT Kaikkien aikojen tehokkain ja nopein Kia. Uusi Kia EV6 GT edustaa uuden kestävämmän aikakauden suorituskykyä. Hurjan suorituskyvyn lisäksi auto tarjoaa mukavuutta pitkille matkoille runsaiden tilojen sekä nopean latauksen muodossa. Info-tel. 0600 30006 (1,75 e/min+lna) Liput 16–33 € sirkuksen lippukassasta ilman lisämaksuja klo 12–13 ja 2 tuntia ennen esitystä. Liput toimituskuluineen alkaen 18,50 €. Järvenpää Annitädin kenttä, Annitädintie 1 15 SYYS 18:30 16 SYYS 15:30 ja 18:30 LohJa Rantakenttä, Rantapuisto 18 SYYS 13:00 ja 17:00 KirKKonummi Kuusalankenttä, Nummitie 7 19 SYYS 18:30 Kauniainen Sahara, Eteläinen Suokuja 1 20 SYYS 18:30 21 SYYS 18:30 Info-tel. 0600 30006 (1,75 e/min+lna) Liput 16–33 € sirkuksen lippukassasta ilman lisämaksuja klo 12–13 ja 2 tuntia ennen esitystä. Liput toimituskuluineen alkaen 18,50 €. 23 SYYS 18:30 24 SYYS 13:00 17:00 25 SYYS 13:00 17:00 29 SYYS 18:30 30 SYYS 18:30 01 LOKA 17:00 HELSINKI-HELSINGFORS Kaisaniemi, Kaisaniemen puistokuja 3 02 LOKA 13:00 17:00 04 LOKA 18:30 05 LOKA 18:30 06 LOKA 18:30 07 LOKA 18:30 08 LOKA 13:00 17:00 09 LOKA 13:00 17:00 11 LOKA 18:30 12 LOKA 18:30 13 LOKA 18:30 14 LOKA 18:30 15 LOKA 13:00 17:00 16 LOKA 13:00 17:00 18 LOKA 18:30 19 LOKA 15:00 18:30 20 LOKA 15:00 18:30 21 LOKA 15:00 18:30 22 LOKA 13:00 17:00 23 LOKA 13:00 17:00
Tutankhamonin haudan löytyminen avasi oven ennestään tuntemattomaan maailmaan. Hauta ja sieltä paljastunut koskematon muumio ovat todellinen muinaisen tiedon aarteisto, joka on tuonut hallitsijalle kuolemattoman maineen. "Ilman vuonna 1922 paljastunutta hautalöytöä emme tietäisi tästä nuorena kuolleesta faaraosta samassa määrin, vaikka hänet tunnettiin ennestään erilaisista piirtokirjoituksista ja hautamaalauksista. Harvinaisen säilyneisyytensä ja löytömääränsä vuoksi hauta on avannut tien ymmärtämään paitsi Tutankhamonin elämää ja hallintoa myös laajemmin muinaisen Egyptin kuninkuutta ja hallitsijoiden sukulaissuhteita. Se on niin ikään tuonut aimo annoksen uutta tietoa muinaisen Egyptin kulttuurista yleensä", kertoo vuosikymmeniä kenttätöitä Lähiidässä tehnyt Minna Silver. Silverin teos Tutankhamonin salaisuudet astuu nuoren faaraon elämään ja aikaan arkeologin näkökulmasta. Haudasta löytyviä johtolankoja seuraten ryhdytään salapoliisityöhön niin yksilön kuin hänen yhteiskuntansakin historian avaamiseksi. Teos johdattaa lukijaa kaivauksilta toisille, hiekan kovertamien palatsien raunioille ja kiehtovien esinelöytöjen äärelle. Silver kuvaa, kuinka uudet tutkimusmenetelmät paljastavat yhä uutta tietoa muinaisten egyptiläisten elämästä, tavoista ja uskomuksista. Esimerkiksi haudasta havaittujen eloperäisten ruoka-ainesten avulla voidaan selvittää, mitä menneisyyden ruokapöytään kuului. Tutankhamonin sukuhistoriaakin on voitu tarkastella yhä yksityiskohtaisemmin, mutta myös avoimia kysymyksiä on edelleen. "Poikafaaraon lopullista kuolinsyytä ei ole voitu kuitenkaan varmasti todeta. Murhaakaan ei voida täysin sulkea pois, vaikka aiemmin arveltu isku päähän on todettu uusissa kuvantamisissa harhaanjohtavaksi. Toisaalta kannattaa muistaa Tutankhamonin äidin kohtalo ja valtataistelujen mahdollisuus. Valtataisteluista saadaan joitakin merkkejä häntä seuraavien faaraoiden toimissa. Kuolinsyytutkinta ei ole antanut täydellistä vastausta Tutankhamonin kuoleman aiheuttajasta, joten erilaiset teoriat elävät. Taudit, murha ja onnettomuus ovat tutkimuksien vaihtoehtoina. Vaunuonnettomuus ja jalan tulehdus ovat siis olleet viime aikoina esitettyjä kuolinsyitä", Silver sanoo. Silverin teos juhlistaa samalla haudan löydöstä lähtenyttä satavuotista tutkimustaivalta. Historiallisen löydön tehneiden arkeologi Howard Carterin ja hänen mesenaattinsa lordi Carnarvonin tarinan lisäksi se tarkastelee niin kolonialismin vaikutuksia tulkintoihin kuin suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten osuutta Tutankhamonin ja muinaisen Egyptin tutkimuksissa. Kirjoittaja Minna Silver, dos., on toiminut Lähi-idän ja Välimeren arkeologian sekä historian ja maailman kulttuuriperinnön asiantuntijana Helsingin ja Oulun yliopistoissa. Lisäksi hän on johtanut Suomen Akatemian ja Helsingin yliopiston arkeologista Syyria-hanketta sekä toiminut Turkissa arkeologian professorina. PUOLI KAUPUNKIA | 5 Pikavisa VASTAUKSET PIKAVISAN KYSYMYKSIIN 1d, 2c, 3d, 4c, 5c, 6b. Ristikko Osallistu arvontaan Vapaa-aika Kulutusjuhlasta huolimatta on sellaisiakin, jotka tulevat vähällä toimeen. Juu, niitä kutsutaan sairaanhoitajiksi. Palkkauksen suuntaaminen työn vaativuutta vastaavaksi on työelämän ydinkysymyksiä. Ei ole oikein, että poljetaan hoitajien palkkoja ja kotimaassa koulutettu, ammattitaitoinen väki luisuu muille maille paremmin palkattuihin hommiin. Kari: Sentinvenyttäjät TEKSTI PEKKA TUOMIKOSKI • 1.4. 1990 KUVA KARI SUOMALAISEN PERIKUNTA Palauta kuva ristikosta nimesi ja yhteystietojesi kera 10.10.2022 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: ristikko@letterbox.fi Ristikon lähettäneet osallistuvat arvontaan. Puoli Kaupunkia lahjoittaa pienen yllätyspalkinnion. Postitamme palkinnon voittajalle. Ristikko voittaja: Sirkka Suokas-Pitkänen, Helsinki Sata vuotta sitten löydetty hauta paljastaa yhä uutta tietoa faaraosta ja Egyptistä Tutankhamonin haudan löytymisestä tulee marraskuussa kuluneeksi sata vuotta. Arkeologi Minna Silver johdattaa teoksessaan matkalle nuoren hallitsijan ja muinaisen Egyptin elämään. Lähes koskemattoman viimeisen leposijan ansiosta Tutankhamon on nykymaailmalle tunnetuin Egyptin faaraoista. Kirjat verkossa Lue puolikaupunkia.fi
6 | PUOLI KAUPUNKIA Yksi hauska oli savolaisen lukijan kirje. Länsisuomalaisena minulla on savolaisiin erikoinen rakkaussuhde, joka perustuu laivastossa ja opettajaseminaarissa tapaamiini savolaisiin. Arvostan heidän ”nöyrää vaatimattomuuttaan”. Kun oikein haluan mielistellä. Ovat kyllä tosissaan oman tiensä kulkijoita. Muusikkoaikanani sain kiertää käytännössä joka ikisen paikkakunnan Suomessa. Se oli rikasta elämää. Nautin siitä. Siksi myös arvostan suuresti eri heimojen erikaltaisuutta. Savolaiset ihan joskus haluavat olla hiukan erilaisia. Niin myös tämä aamuinen lukijapostini savolainenkin. Vai mitä tuumitte hänen kirjeestään? ”Minulla jäi hymyilyttämään tämä negatiivisuus/positiivisuus. Kierona savolaisena olen aina sanonut, ettei pessimisti pety. Kun itse asiassa se on totta. Kun ei odota liikoja, yleensä yllättyy positiivisesti, kun joku asia meneekin täysin nappiin. Tuolla asenteella olen iloisesti yllättynyt ja päivästä on tullut hyvä päivä. Minna.” Mitä tätä nyt kommentoisi? Ehkä on paikallaan todeta, että ”En ole puolesta enkä vastaan, pikemminkin päinvastoin.” Korostan etten ole savolainen –mielipiteistäni huolimatta. Se on ruoka, jota erään henkilön anoppi aikanaan valmisti. Senhän piti olla hyvää. Ja kyllä olikin, ilman mielistelyjä. 1 kg puhdasta kalafileettä 2½ dl kermaa 2½ dl maitoa 200 g mustaleima juustoa suolaa tilliä Mausta kalanfileet merisuolalla. Laita ne uunipataan, mieluiten valurautaiseen. Lisää kalat sekä kerma ja maito. Ripottele päälle juusto. Laita kansi päälle ja kypsennä levyllä 12 min tai uunissa 20 min. Lopuksi ripottele tilli päälle. Syödään keitinperunoiden ja puolukkasurvoksen kera. Helppoa taasen ja hyvää jälleen. Villin lännen tarinoita TEKSTI KAUKO VANAJAS kääntänyt kirjasta STORY OF THE GREAT AMERICAN WEST Perjantairesepti TEKSTI PENTTI-OSKARI KANGAS KIIREAPULAINEN herrankukkaro.fi Kirvesmies James W. Marshallin johdolla oli porukka paiskinut töitä vuoden 1837 loppupuolella Kaliforniassa American-joen etelähaarassa. Tammikuun 23. 1848 porukan ollessa lopettelemassa päivän töitä, päätti Marshall tehdä yhden jaksottaisista kokeistaan jättämällä myllyn sulkuportin auki yön ajaksi, jolloin joen vesi sai ryöpytä vapaasti läpi. Marshallin palatessa seuraavana aamuna näki hän pieniä keltaisia hiukkasia myllynkourun pohjalla. Tehtyään muutaman yksinkertaisen kokeen vakuuttui hän hiukkasten olevan kultaa. Paikalle osunut työmies kirjasi tapahtuneen lakonisesti: "Maanantaina 24. löytyi myllynrännistä jonkinlaista metallia joka näyttää kullalta. Löydön teki James Martial." (Kyllä hän kirjoitti Martial ei Marshall). Toim. huom. Neljä päivää myöhemmin saapui Marshall Sutter´s Fortiin paljastaen uutisen. Lisäkokeet vahvistivat löydön olevan kultaa. John Sutter oli vähemmän ilahtunut tiedosta. Sinne, Kalifornian sydänmaille oli hän luonut itselleen miltei feodaalisen suurtilan, valtakunnan, jossa hänen sanansa oli laki. Miehenä ilman illuusioita, aavisti Sutter täysin oikein että jos löydöksestä pääsisi sana kiirimään, tulisi hänen kuningaskuntansa vilisemään kiiluvasilmäisiä kullanetsijöitä jotka tuhoaisivat hänen satonsa ja maa-alueensa. Sutter yritti tukahduttaa uutisen, mutta vääjäämättä uutinen tavoitti tuohon aikaan pikkuruisen San Franciscon. Kaupungin 800 asukasta suhtautuivat tietoon alkuun epäilevästi. Vasta toukokuussa suoranainen paniikki iski koko voimallaan. Epidemiaa nimeltään kultakuume levitti parhaiten saarnaaja Sam Brennan. Hän aisti loistavan mahdollisuuden kullankaivajien varustamisessa. Hän oli toiminut yrittäjänä, sanomalehden omistajana ja pienen Kalifornian Pyhimykset yhteisön johtajana. Varsinkin tämä pyhimyksellinen rooli sai väistyä Brennanin valmistautuessa haalimaan hakkuja, lapioita, vaskooleja, jauhoja, kahvia ja muita välttämättömiä hyödykkeitä, joita hän arveli voivansa myydä huippuhinnoilla ensimmäisenä kultakenttien kauppiaana. Jo ennen toukokuun hysteriaa Brennan kävi Sutterin sahalla todentamassa kultalöydön. Hän vakuuttui asiasta ja kuljetti paikalle edellämainitut tarvikkeet. Sitten, toukokuun puolivälissä hän palasi San Franciscoon mukanaan pullollinen kultapölyä. Brennan alkoi kulkea pitkin katuja karjuen suorastaan maanisella äänellä "Kultaa! Kultaa! Kultaa American joesta!" Hän tarttui jalankulkijoita käsivarresta pyöritellen arvokasta pulloaan heidän kasvojensa edessä jatkaen samalla huuteluaan. Esityksen teho oli sähköinen, ja illan koittaessa miltei jokainen kävelemään tai ratsastamaan kykenevä mies oli pakkaamassa tavaroitaan valmistautuen lähtemään kohti Americanjoen seutua. Kahden viikon kuluttua oli San Francisco muuttunut aavekaupungiksi. Kun kullankaivajat saapuivat kultakentille oli Sam Brennan valmiina odottamassa kauppatavaroineen. Raivoisa kaupankäynti ryöstöhinnoin saattoi alkaa. Kesäkuuhun mennessä oli miespuolinen aikuisikäinen väestö kaikonnut kultakentille laajoilta alueilta Kaliforniassa. Satunnainen matkailija olisi saattanut kuvitella jonkin mystisen kulkutaudin iskeneen seudulle. Kultakuumeen jatko-osa julkaistaan 13.10.2022 numerossa. "Kultaa, kultaa, kultaa!" Se alkoi kuiskauksen lailla pienen työmiesporukan keskuudessa 40 mailin päässä Sutter´s Fortista, joka toimi John Sutterin valtavien tilusten päämajana. Olipahan hauska herätä perjantaiaamuna ja lukea lukijapalautteita taasen. Mikäs se sellainen anopinkala oikein on? POSITIIVISUUS SAVOLAISITTAIN ANOPIN KALAA ? Sam Brennan ? Kultakuumeen tuhoama mies. John Augustus Sutterilla (1803 80) ei ollut suurta menestystä liiketoimissaan Sveitsissä ja Amerikassa. Vuonna 1839 hän saapui Kaliforniaan. Lannistumaton, hurmaava ja antelias Sutter suostutteli Meksikon Kalifornian kuvernöörin luovuttamaan hänelle 50 000 hehtaarin alueen San Franciscon lahden itäpuolelta. Sinne hän rakensi valtaisat viljelyksensä, karjatilansa ja kaupankäynnin valtakuntansa. Kultakuumeen koittaessa tuhoutuivat hänen tiluksensa ryntäyksessä. Viimeiset vuotensa Sutterilla kuluivat turhiin aneluihin hänen yrittäessään saada kon
Tarvitsemme vahvaa ja laaja-alaista vaikuttamista yrittäjien asioiden edistämiseksi entistä haasteellisemmassa toimintaympäristössä, Rajala sanoo. Suomen Yrittäjänaiset juhlii tänä vuonna 75-vuotisjuhlavuottaan. Pitkän ja arvokkaan jo tehdyn työn päälle on hyvä rakentaa entistä vaikuttavampaa järjestöä, jossa voima löytyy yhteisöllisyydestä ja yrittäjiä yhdistävistä asioista, hän lisää. PUOLI KAUPUNKIA | 7 PUOLI KAUPUNKIA | 7 Liikeja palveluhakemisto Tämä ilmoitustila kolmessa 13.10, 27.10 ja 10.11 ilmestyvissä numeroissa hintaan lev. 82mm x kork. 50mm 3 x 99,00€ + alv. 24% hintaan 3 x 49,50€ + alv. 24% Varaus: kauko.vanajas@puolikaupunkia.fi -50% MYYMME MYÖS HAUTAKIVIÄ Opislelijat ja eläkeläiset -10% Vaatturityö Mittatilaustyö Vaatteiden korjaus Edullinen ja luotettava palvelu Viipurinkatu 7 00510 Helsinki Puh: 045 110 1870 www.greenompelimo.fi Pelastusarmeija neuvoo veloituksetta ja antaa ideoita, kun olet pohtimassa testamentin tekoa. Ota rohkeasti yhteyttä. Uusien kontaktien ja uusien testamenttimääräysten määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa. Monet haluavat tehdä testamentin Pelastusarmeijalle. He näkevät, että apu menee oikeaan kohteeseen, luottavat Pelastusarmeijaan ja arvostavat sen hyvin alhaista kulurakennetta. Oleellista on, että testamentissa tulee olla kirjoitettuna kyseisen henkilön oma tahto. Toinen tärkeä asia, jota korostamme on, että testamentti ei ole lupaus – sitä voi muuttaa tai sen voi peruuttaa koska tahansa. Testamenttityötä lämmöllä arvostaen Jo sana testamentti tai perintö aiheuttaa, erityisesti meissä suomalaisissa, monenlaisia tuntemuksia. Koko asia on ollut vähän niin kuin aihe, josta ei voisi edes puhua ääneen. Pelastusarmeija aloitti uudenlaisen, informatiivisemman testamenttityön muutama vuosi sitten. Se on saanut todella hyvän vastaanoton. Perusajatuksena Pelastusarmeijan testamenttityössä on palvella ihmisiä. Testamenttiasioista vastaava Osmo Halonen korostaa, että Pelastusarmeijalaiset haluavat aidosti palvella ihmistä ajattelematta hänen kukkaroaan. Haluamme oikeasti mennä ihminen edellä ja luotamme siihen, että taloudelliset tarpeemme kyllä tulevat täytetyiksi tavalla tai toisella, kun me vain pidämme tiukasti kiinni periaatteestamme kuunnella ihmistä, ajatella häntä ja toimia hänen parhaakseen. Pelastusarmeijan testamenttityöntekijä tapaa kaikki halukkaat testamentin Pelastusarmeijalle tehneet henkilöt vuosittain, joko heidän kotonaan tai jossain muussa sovitussa paikassa. Halonen kertoo, että ’Muistio ja toiveitani poismenoni jälkeen’ -dokumenttiin kirjataan kaikki tarvittavat toiveet ja ohjeet kuoleman jälkeisten asioiden hoitajille. Tätä muistiota päivitetään sitten tarpeen mukaan, esim. vuotuisissa tapaamisissa. Ihmiset ovat poikkeuksetta hyvin helpottuneita muistion tekemisen jälkeen. He sanovat usein, että ”miten te olisittekaan voineet tietää kaikki nuo toiveeni, ellei niitä olisi kirjoitettu paperille – kylläpä helpotti!” Kun Pelastusarmeija sitten saa kuolintiedon, joko omaisilta, viranomaistahoilta tai järjestelmästämme, joka päivittyy koko ajan väestötietojärjestelmään, alamme hoitaa asioita sovitusti. Ilmoitamme läheisen/ystävän poismenosta sovituille tahoille. Sitten alkavat hautajaisjärjestelyt – myös muistion ohjeiden mukaisesti. Hautajaisten jälkeen on vuorossa kuolinpesän ja perunkirjoituksen hoitaminen ja aikanaan asunnon tyhjentäminen. Pelastusarmeijan kanssa voi sopia myös muun muassa haudanhoidon tasosta ja kestosta. Meille on kunnia-asia, että hoidamme testamenttiasioitakin hyvällä asenteella ja lämmöllä arvostaen varauksetta testamentintekijän vapautta ja tahtoa, Halonen päättää. Infoa Testamentti Tapaamiset ja muistio Kuoleman jälkeen YHTEYDENOTOT Pelastusarmeija /testamenttiasiat | Osmo Halonen, p. 040 568 7298, testamentti@pelastusarmeija.fi www.pelastusarmeija.fi/testamentti Pikku uutisia Tuore kyselytutkimus paljastaa, että suurin osa suomalaisista autoilijoista pelkää taskuparkin tekoa ainakin jossain määrin. Noin 16 % ajokortin omaavista kertoo taskuparkkeerauksen pelottavan joka ikinen kerta, ja 7 % ei ole tehnyt taskuparkkia koskaan. Ainoastaan 26 % autoilijoista ilmoittaa, ettei jännitä taskuparkin tekoa lainkaan. Katja Rajala Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtajaksi 16 prosenttia autoilijoista kärsii taskuparkkifobiasta
Tilaa testamenttiesite! K u va : E rik B lo m b e rg / P u n a is e n R is tin a rk is to punainenristi.fi/testamentti Jätä perinnöksi inhimillisempi maailma. HYVÄ PÄÄTÖS Lakimiehemme opastavat sinua veloituksetta. Ota yhteyttä: mia.ekstrom@punainenristi.fi tai 040 562 2472 8 | PUOLI KAUPUNKIA Unohtumattomista ”Moon River”ja ”Pink Panther Theme” teemoistaan kuuluisuuteen nousseena teki hän musiikin satoihin elokuviin ja TV-ohjelmiin ja äänitti yli 90 albumia big bandista klassiseen musiikkiin ja poppiin. Toisen maailmansodan aikana hän palveli Air Force Bandin jäsenenä ennen kuin hänet määrättiin uudelleen 1306. insinööriprikaatiin, jossa hän auttoi vapauttamaan Mauthausen-Gusenin keskitysleirin Itävallassa. Palattuaan sodasta hän liittyi Glen Miller Orchestraan ja palveli sitten Universal-Internationalin musiikkiosastossa. Hänen "Love Theme from Romeo and Juliet" oli kaksi viikkoa Billboard Hot 100 -listan ykkösenä vuonna 1969, Kolme hänen kappaleistaan valittiin American Film Instituten 100 parhaan elokuvamusiikin joukkoon. Tuottelias säveltäjä kuoli vuonna 1994. Vuonna 1972 Mancini osti klassisen vuosisadan puolivälin tyyliä edustavan rantatalon Malibussa La Costa Beachiltä 147 500 dollarilla, jossa hän piti "epätavallisia juhlia lahjakkaiden ystävien ja muusikoiden kanssa", tyttäriensä Monica ja Felice Mancinin mukaan. Kiinteistö on ollut perheen hallussa 50 vuotta, ja se on nyt myynnissä 11,6 miljoonalla dollarilla. Kodin sijainti on täydellinen hiekkarannalla kaukana yleisön ulottuvilta tarjoten upeat merinäkymät Point Dumesta kuningattaren kaulakoruun. Kaksikerroksisessa puisen julkisivun talossa on neljä makuuhuonetta ja kolme kylpyhuonetta, neliöitä on 200. Kodissa on suuret ikkunat, ja talo kylpee luonnonvalossa. Linjat ovat geometriset. Kodin rannanpuoleisessa olohuoneessa on marmoritakka ja lasiset liukuovet, jotka avautuvat tilavalle terassille ja yksityiselle rannalle. Yläkerran päämakuuhuoneessa on oma terassi, holvipuiset kattopalkit ja oma kylpyhuone, jossa on marmoriseinäinen suihku, kylpyamme ja bidee. Toisesta ylimmän kerroksen makuuhuoneesta on myös merinäköala ja terassi. Rauhallinen ruokasali yhdistyy tilavaan keittiöön, jossa on ruostumattomasta teräksestä valmistetut laitteet, Viking-kaksoisuunit ja aamiaisnurkkaus. Pacific Coast Highwayn puolella kotiin kuuluu kahden auton autotalli ja ajotiellä on lisäksi tilaa kahdelle muulle autolle. Rehevä maisemointi koristaa tilavaa sisäänkäynnin sisäpihaa, jossa takka ja oleskelutila tarjoavat lisävaihtoehdon rentoutumiseen ja viihtymiseen. Koti on vain neljännesmailin päässä kuuluisasta rantaravintolasta Duke's Restaurantista sekä lyhyen ajomatkan päässä Malibu Country Martin kaupoista ja ravintoloista. Malibu, joka sijaitsee rannikolla Los Angelesin pohjoispuolella, on kaupunki, joka tunnetaan rennosta tunnelmasta, upeista surffausrannoista ja merenrannan luksuskodeista. Se on pakopaikka kaupungista, kuitenkin lyhyen työmatkan päässä Los Angelesista ja se on yksi suosituimmista sijainneista Hollywoodin kuuluisuuksille, jotka tekevät siitä kiehtovan. Sen kuuluisia asukkaita ovat olleet Pamela Anderson, Axl Rose, Cher, Jennifer Aniston, Leonardo Dicaprio ja Lady Gaga. Lisää luksusasuntoja ja taloja välittää TopTenRealEstateDeals Henry Mancinin Malibun pakopaikka Yksi elokuvahistorian suurimmista säveltäjistä, italialaissyntyinen Henry Mancini voitti neljä Oscar-palkintoa ja kaksikymmentä Grammy-palkintoa ? Kuvat :Compass. Amerikan arvoasunnot Syyskuun lopussa ilmestyvä Pullonkerääjä on Pakkasen 30. romaani. Siinä sukusalaisuudet paljastuvat julmasti yöllisessä tarinassa. Sateinen, pimeä marraskuu ei haittaa Isabella Haapasta. Hän rakastaa puistoja, joiden varjoissa voi tarkkailla ihmisiä. Usein hän havaitsee pitkän, laihan pojan keräilemässä pulloja ja tölkkejä. Pojan mustaa maskia koristaa luurangon kuva. Kuka nuorimies oikein on? Sen Isabella tahtoo selvittää. 17-vuotias Amos Skog haaveilee kuvataiteilijan urasta, mikä ei puhuttele hänen menestyneitä vanhempiaan. Isoisä, vanha teollisuusneuvos, on hänen tärkein ihmisensä. Kertomuksen käänteissä on mukana Anna Laine, joka on ison ratkaisun kynnyksellä. Mutta siitä ei mäyräkoira Justiina tiedä mitään. Outi Pakkanen (s. 1946) on suomalaisen jännitykirjallisuuden suurimpia tähtiä. Koulutukseltaan hän on ekonomi. Pakkasen keskeisin romaanihahmo on rikoksia ratkova helsinkiläisgraafikko Anna Laine, joka seuraa silmä kovana myös kaupunkikuvan muutoksia. Jännitysromaaneiden lisäksi Pakkanen on julkaissut elämäkerrat Emmi Jurkasta ja Aino Acktésta. Pakkasen jännäreitä on käännetty tähän mennessä saksaksi ja tsekiksi. Hän on saanut Suomen Dekkariseuran Hornanlinna-kunniakirjan pitkäaikaisesta urastaan. Vuonna 2010 Stadin Slangi -yhdistys valitsi hänet myös Stadin friiduksi. Kirjat Pullonkerääjä on dekkarikuningatar Outi Pakkasen 30. romaani! Outi Pakkanen on jännityskirjallisuutemme valovoimaisimpia tähtiä ja tunnetaan etenkin Helsinkiin sijoittuvista jännitysromaaneistaan, joiden päähenkilö on graafikko Anna Laine.