ESPOO Nro 11 » 28.5. – 10.6.2020 Varasto, tuotanto, autopaikkatilat sekä henkilönostimien Vuokraus pääkaupunkiseudulla. www.tila1.fi puh. 0400 424 192. OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Mechelininkatu 7 Puh. 020 1180 810 www.ravintolaperho.fi TAKE AWAY-lounas 10 € *salaatti, leipä & lämminruoka ARKISIN klo 11.00-14.30 Nouda paikan päältä tai tilaa ennakkoon ”Lounasta myös poikkeusoloissa" ANTIIKKILIIKE R. MUURI KAIKKI -50% AUKI 11–18 . 11–15 LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI PUH. 040 5531378 WWW.ANTIIKKI.FI TERVETULOA! KESÄLEIRIT V U O D E N 2 2 P A R H A A T Lähde mukaan hauskoille kesäleireille, joista löytyy varmasti jokaiselle jotain! Ilmottautuminen Leiripaikkoja on rajoitetusti, ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. HUOM! Muistathan ilmoittautumisen yhteydessä kertoa seuraavat tiedot: osallistujan nimi, syntymäaika, ruokavalio ja mahdolliset sairaudet, sekä huoltajan nimi, puhelinnumero, sähköpostiosoite ja kotiosoite. Ilmoittautumiset ja tiedustelut sähköpostitse info@sdplhkiuusimaa.fi tai puhelimitse 041-4645851 viimeistään viikkoa ennen leirin alkua. Lisätietoa leireistä ja toiminnastamme saat osoitteesta www.sdplhkiuusimaa.fi. Luontoleiri 7-15-Vuotiaille Ekaleiri 7-15-Vuotiaille Pelileiri 7-15-Vuotiaille Musaleiri 7-15-Vuotiaille Murkkuleiri 13-17-Vuotiaille Ekoteko -leiri 7-15-Vuotiaille Kädentaitojen leiri 11-17-Vuotiaille Aasia-Pop -leiri 7-12-Vuotiaille Back to school -leiri 7-15-Vuotiaille 1.-6.6.2020. 1.-6.6.2020. 29.6.-4.7.2020. 6.-11.7.2020. 13.-18.7.2020. 20.-25.7.2020. 27.7.-1.8.2020. 3.-8.8.2020. 3.-9.8.2020. Peruttu Peruttu 120 € 120 € 100 € 100 € 120 € 120 € 120 € Sisältää matkat, täysylläpidon ja tapaturmavakuutuksen. Perhejuhannus Sammalniemessä Perheleiri 1 Huruslammella Perheleiri 2 Sammalniemessä Perheleiri 3 Sammalniemessä 18.-21.6.2020. 6.-11.7.2020. 13.-18.7.2020. 20.-25.7.2020. 80 € Peruuttu 80 € 80 280 € 280 € 280 € Alle 6-vuotiaat lapset leireilevät ilmaiseksi! Sisältää täysylläpidon ja tapaturmavakuutuksen, mutta EI matkoja. /Hkö Max. Avoimet ovet verkossa ma-ke 15-18 Peliongelmiin on ratkaisuja. Tule keskustelemaan sinulle sopivista ratkaisuista työntekijöiden ja/tai muiden samaa kokeneiden kanssa. Mukaan ryhmächattiin pääset nettisivultamme: www.tiltti.? Erikoistehoste-hohtominigolf www.hohtogolf.fi Vantaa (Flamingo) Helsinki (Keskusta) Espoo (Iso Omena) Turku (Kauppatorin laita) Tampere (Ratina) Veijo Votkin Makkaran ja lihan mestari s. 4
2 | PUOLI KAUPUNKIA Sisällys Yhteystiedot Puoli Kaupunkia on riippumaton ilmaisjakelulehti. Lehti ilmestyy joka toinen torstai, force majeure -varauksin. Toimituksen vastuu virheellisistä tai julkaisematta jääneistä ilmoituksista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan (8) päivän kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehti ei ole velvollinen säilyttämään tai palauttamaan materiaalia ilman sopimusta. Puoli Kaupunkia OSOITE: Hämeentie 103 E, 00550 PUHELIN: 0400 408 199 INTERNET: www.puolikaupunkia.fi PÄÄTOIMITTAJA vt: Jukka Kuusanmäki Puh. 09-2600107 jukka.kuusanmaki@ letterbox.fi TAITTO: Petra Haukkala PAINOPAIKKA: BotniaPrint, Kokkola ILMOITUSHINNAT: Koko painoksen tekstissä 1,95 e/pmm, tekstin jälkeen 1,10 e/pmm. Hintoihin lisätään alv. +24 % ILMOITUSMYYNTI: Puh. 0400 408 199 ILMOITUSTRAFIIKKI: ilmoitukset@ puolikaupunkia.fi SEURAAVAT NUMEROT ILMESTYVÄT: Viikon Kuva Musiikin ihmeellinen maailma Kauko Vanajas Ilman musiikkia olisi vaikea kuvitella elämää. Olen musiikin suhteen kaikkiruokainen. Lauluäänelläni ei Broadwayn etradille astuttaisi eikä Las Vegasin saleja täytettäisi illasta toiseen. Mielikuvituksen siivin voi kuitenkin liihottaa vaikka mille areenalle. Kuunnellessani Celine Dionin tai Andrea Bocellin esityksiä kylmät väreet kulkevat selkäpiissä ja suunnaton suomalainen kateus painuu luihin ja ytimiin. Voin kuvitella artistin tunteen kun hän esiintyy valtavalle yleisölle. Nuorena opiskelijana Brooklynin asunnossani, jonka ikkunoista näki päiväsaikaan Vapauden Patsaan ja Word Trade Centerin rakennukset sekä illalla Manhattanin pilvenpiirtäjien valot kuin timantit laitoin usein soimaan Frank Sinatran New York kappaleen ja varsinkin laulun sanat If I can make it there, I’ll make it anywhere It’s up to you, New York, New York osuivat kuin nuolet sydämeni ytimeen saaden minut kuvitteleman voivani valloittaa vähintään puoli maailmaa. Aivan niin ei käynyt mutta sillä ei ole väliä, laulu toimi silloin hyvin kantavana voimana läpi opiskeluajan. Yhteiskuntamme on rakennettu aina kriisien jälkeen yhteisvoimin. Sodan jälkeinen Suomi on tästä uskomaton esimerkki. Me nousemme myös koronakurimuksen jälkeen. Uskoa pitää luoda ja huolehtia niin fyysisestä kuin henkisestä hyvinvoinnista. Tässä työssä tarvitaan musiikkia. Musiikki yhdistää meidät ja antaa meille voimia. Sen avulla voimme käsitellä tunteitamme sekä välittää niin iloa kuin surua. Musiikin tervehdyttävät vaikutukset on pystytty kiistatta todistamaan. Musiikissa elää koko tunteiden skaala. Musiikki on suunnilleen koko ihmiskunnan olemassaolon pituinen. Sukeltamalla musiikin syövereihin voimme edetä henkisesti eteenpäin. Musiikki on ikuinen ystävä ja se seuraa meitä kaikkialle. Musiikista saa rajattomasti iloa irti. Musiikki luo pohjan psyykkiselle terveydelle ja hyvinvoinnille Tiedät tunteen, kun uppoudut täysillä musiikkiin, ihailet sen moninaisia melodioita ja kuulostelet uteliaasti mihin seuraava sointukulku johtaa? Suljet silmäsi ja vain nautit ohikiitävästä hetkestä. Hengitä syvään, syleile musiikin kauneutta ja kuinka toinen ihminen tulkitsee toisen ihmisen luomaa musiikkia joka on elänyt kenties jo vuosisatoja. On uskomatonta kuinka monet teokset ovat taivaltaneet mukanamme satojen vuosien ajan ja kuinka moneen iloiseen ja surulliseen tapahtumaan ne liittyvät. Oi, muistatko vielä sen virren, jota lapsena laulettiin, kun yö liki ikkunan liikkui, se virsi se viihdytti niin. Se antoi rintahan rauhaa, se uskoa unehen loi. Jos muistat vielä sen virren, nyt laula, laula se, oi! Oi, muistatko vielä sen virren, jota äitini lauleli, kun pienoista helmahan unten hän hellästi tuuditteli. Se rauhan enkelit taivaan luo lapsosen vuotehen toi. Oi, muistanhan vielä sen virren, mut laulaa, laulaa en voi. Oi, muistatko vielä sen virren, vaikka sointu sen himmeni, kun eksyin syntien teille, se vienosti väreili. Se katkoi kahlehet valheen, se rintahan taistelon toi. Niin, muistanhan vielä sen virren, vaan laulaa, laulaa en voi. Oi, vielä mä kerran sen virren sun kanssasi laulelen, kun siivin puhtahin tullen saan luoksesi taivaaseen. Saan uuden kirkkahan hengen, min Luojani lahjaksi soi. Ja silloin, silloin sen virren taas laulan, laulan mä, oi! San. Eino Leino ja Juho Railio Säv. Oskar Merikanto Tämä on eniten mieleeni painunut sävelkulku, joka laulettiin isäni hautajaisissa ollessani 12 vuoden ikäinen. Herkässä iässä ollut poika oli niin vastaanottavaisessa tilassa että tuo virsi sanoineen piirtyi sieluni syvyksiin ikuisiksi ajoiksi. Silloin ymmärsin jotakin musiikin syvimmästä merkityksestä. Nykyään pystyn jo kuuntelemaan suuresti arvostamani ystävän Olli Anikarin versiota siitä. Tsennaatko vielä sen biisin sanat ovat stadin slangia. Saan takaisin saman tunteen jopa vielä lohduttavampana kuin aikoinaan surullisessa elämäntilanteessa. Stadin kundille Ollin kappale avaa uudenlaisen näkökulman käsitellä kaipuuta. Kauko Vanajas .11.6. 25.6. 6.8. 20.8 3 Mari Rantasilan elämä korona-aikaan 5 Hienostunut Toyota Highlander saapuu Eurooppaan 7 Mieliala-näyttely jatkuu Hakasalmen huvilassa Kaljaasi Astrid, 1947. Aluksen historia liittyy kansallisesti merkittävään ja kansainvälisesti ainutlaatuiseen ilmiöön edustaen todennäköisesti maailman viimeistä puisten rahtipurjealusten rakennuskautta. Museovirasto avustaa 34 500 eurolla aluksen vyötelaidan ja keulakannen kunnostusta. Hankkeen hyväksytyt kokonaiskustannukset 69 000 euroa. Valokuva Hannu Matikka.
Koronataistelun tuntemattomat sankarit Taloyhtiöiden koronalasku voi langeta asunnon omistajien maksettavaksi Koronakriisi aiheuttaa taloyhtiöiden ja osakkaiden taloudelle merkittäviä riskejä, joihin on syytä varautua. Jo muutaman osakkaan tai vuokralaisen maksuvaikeudet saattavat keikuttaa taloutta. Taloyhtiöiden taloudelliset riskit kasvavat esimerkiksi maksamattomien vastikkeiden myötä sitä enemmän, mitä pidempään kriisi kestää. Tilanteen tekee erityisen haastavaksi se, ettei mitään standardiratkaisuja ole. – Jokaisen taloyhtiön tilanne eroaa esimerkiksi taloudellisen tilan, korjausvelan ja yhtiölainojen määrän, osakkaiden maksukyvyn, vuokratulojen määrän, sijoittajien määrän sekä taloyhtiön koon ja sijainnin osalta. Aivan kriittisen tärkeä on myös rahoituksellinen asema pankkien suuntaan, mikä ratkaisee mahdollisesti tarvittavien rahoitusjärjestelyiden saatavuuden, isännöitsijä Jussi Laukkanen kertoo. – Ylivoimaisesti suurin riski kohdistuu taloyhtiöihin, joilla on paljon korjausvelkaa, runsaasti maksamatonta yhtiölainaa, paljon vuokratuloja ja paljon asuntosijoittajia. Lisäksi mitä pienempi taloyhtiö, sitä vähemmän jakajia lisäkustannuksille on. Taloudelliset puskurit ovat lisäksi yleensä pienempiä, ja lainaa on vaikeampi saada, Laukkanen jatkaa. Koronakriisin vaikutukset näkyvät jo nyt esimerkiksi Helsingin keskustassa sijaitsevassa Asunto Oy Joukolassa. Taloyhtiö on joutunut korottamaan osakkaidensa vastikkeet kolminkertaisiksi, kun vuokratuotot pienenivät merkittävästi liiketilojen vuokralaisten jouduttua vaikeuksiin. – Iso osa tuloistamme tulee kivijalasta, ja muutokset näkyvät nopeasti taloyhtiön taloudessa. Meidän intressimme on varmistaa, että yhteistyö vuokralaisten kanssa jatkuu kriisin yli. Olemme käyneet kuluja läpi ja arvioineet, mihin rahaa nyt käytetään ja mihin ei. Osa kunnossapitotoimista on lykätty, ja talousja toimintasuunnitelma menevät uusiksi. Pankin kanssa on neuvoteltu kaiken varalta limiittilaina, johon turvaudumme tarvittaessa. Lopulliset talousvaikutukset taloyhtiölle jäävät nähtäväksi, sanoo Asunto Oy Joukolan hallituksen puheenjohtaja Miikka Lemmetty. ”Korjaushankkeissa voi säästää jopa satoja tuhansia euroja” Laukkanen esittää useita keinoja, joilla taloyhtiöt voivat varautua tilanteeseen. -Korjaushankkeiden ja muiden isojen hankkeiden oikea ajoittaminen, jolla voi säästää jopa satoja tuhansia euroja. Rakentamisen hiljentyminen vapauttaa toimijoiden kapasiteettia ja laskee korjausrakentamisen hintoja keskipitkällä tähtäimellä. On myös mahdollista, että valtio tulee myöntämään taloyhtiöille investointitukia. -Juoksevien kustannusten alentaminen. Nyt on erinomainen hetki aktiiviselle kilpailuttamiselle ja sopimusten päivittämiselle, sillä useat taloyhtiöt ovat jo vuosikymmenien ajan maksaneet liikaa lähes kaikesta. Ylisuuret juoksevat kustannukset voidaan tunnistaa muihin vastaaviin taloyhtiöihin vertaamalla, ja taloyhtiöiden kannattaa hyödyntää myös isännöitsijänsä neuvotteluasemaa hyväkseen sopimuksia kilpailutettaessa. -Systemaattinen talouden seuranta ja pidemmän aikavälin taloussuunnittelu. Tähän kuuluvat esimerkiksi kvartaalitason budjettiseuranta, kassavirtaennusteet, maksuliikenteen seuranta sekä tarkka vastikkeiden ja vuokrien valvonta. -Yksittäisten osakkaiden maksuvaikeuksien kohdalla asuntolainojen lyhennysvapaat, jotka antavat helpotusta hetkeksi. Järeämpänä keinona on lainojen uudelleenjärjestelyt ja viimeisenä keinona osakehuoneiston myyminen. – Taloyhtiöstä riippuen koronakriisin skenaariot voivat johtaa merkittäviin taloudellisiin haasteisiin ja osakkaiden vastuiden kasvamiseen sekä vastikkeiden rajuihin korotuksiin. Taloyhtiöiden tehtävänä on varautua tilanteeseen ja pitää omasta taloudestaan huolta. Sitä ei tee kukaan muu heidän puolestaan, Laukkanen korostaa. Näyttelijä, laulaja, lauluntekijä, ohjaaja Mari Rantasila on yksi näistä taiteilijoista, joka on joutunut vaikean tilanteen eteen. Hänen uusi levynsä ”Mari Rantasila 2020” tuli ulos helmikuussa ja jo sovitut tämän kevään ja kesän keikat peruuntuivat tai siirtyivät. Tästä huolimatta Mari suhtautuu tilanteeseen rauhallisesti. Kun hän ymmärsi epidemian vakavuuden, hän peruutti ensimmäiseksi kevään lomamatkansa. Luonnollisesti myös kesän keikkojen toteutumatta jääminen mietitytti Maria. Mietti hän sitäkin, mitä töitä voisi tehdä ja miten. Mari on kuitenkin ratkaisukeskeinen ihminen. Kaikesta selviää kyllä. Nyt hän on tehnyt yhden striimatun keikan nettiin sääntöjen mukaan alle kymmenen hengen ryhmän kanssa. Sen lisäksi hän tekee suunnittelutöitä Kotkassa ja etäpalaveritkin ovat tulleet tutuiksi. Masennuskomedian matkassa Helsingistä Kotkaan Mari ohjaa Kotkaan tänä syksynä näytelmän nimeltä Masennuskomedia. Hän ohjasi sen ensimmäistä kertaa vuonna 2017 Helsingin Kansallisteatteriin. Näytelmän ovat käsikirjoittaneet Kirsikka Saari ja Jenni Toivoniemi Marin alkuperäisaiheen pohjalta. Alun perin Masennuskomediasta piti tulla elokuva, mutta kun rahoitusta ei saatukaan, tarina siirrettiin elokuvasta näytelmäksi. Näytelmä kertoo tärkeistä aiheista: työstä ja mielenterveydestä. Mari sai idean näytelmäänsä Paloheinän työkeskuksesta, jossa hän kävi useasti 1990 – luvulla. Hän jatkoi vierailujaan siellä koko työkeskuksen olemassaolo ajan 2010 luvun puoleen väliin asti. 2000-luvulla monet taiteilijat puhuivat jo julkisesti masennuksestaan, ja jotkut kirjoittivat siitä kirjojakin. Aihe tuli yhä ajankohtaisemmaksi. Työpaikan ilmapiirillä on merkitystä Työkeskuksessa Mari kävi alun perin ottamassa valokopioita. Samalla hän ihastui paikan rauhalliseen ja positiiviseen tunnelmaan. Hän pohti, miksi ”normaaleissa” työpaikoissa ei aina ole näin hyvää henkeä. Työntekijät, nämä kuntoutujat, tekivät töitä omaan tahtiinsa ja tekivät sen mitä pitikin. Paikan vetäjä Tarja Alvesalo teki Mariin lähtemättömän vaikutuksen. Tarjan tapa johtaa oli lempeä, kannustava, mutta samalla kuitenkin tulostasosta huolehtiva. Mari mietti, miksei tälläinen johtamistyyli voisi olla muissakin työpaikoissa mahdollinen. Hän pohti enemmänkin työn ja mielenterveyden suhdetta: ”Miten ilman työtä voi masentua, mutta toisaalta liika työ voi sairastuttaa mielen, ihminen voi palaa loppuun. Kuitenkin työ on iso osa elämää ja sen mielekkyyttä. Se, miten työtä tekee ja millaisessa ilmapiirissä, vaikuttaa valtavasti mielenterveyteen.”, Mari kiteyttää ajatuksensa. Komedialla mennään Komedia valikoitui tyylilajiksi, koska sen keinoin on joskus hedelmällisempää kertoa vakavista asioista. Katsojan voi olla helpompi ottaa komedian kautta vaikeita aiheita vastaan. Kuntoutujat, joita Mari haastatteli näytelmäänsä varten, pitivät tärkeänä, että esityksessä saa varmasti nauraa. Mari lupasi tämän hymyssä suin. Sitäpaitsi musta huumori kukki kuntoutujien kesken työkeskuksessa koko ajan. Miksei sitä siis voisi käyttää tarinassakin? Uutisia, mutta ei liikaa Palaamme koronaan. Mari seuraa uutisista tilannetta, varsinkin hallituksen päätöksiä koskien eri rajoituksia ja sitä, minkä kokoisia kokoontumisia hallitus tulee jatkossa sallimaan. Tämä on tärkeää keikkojen kannalta. Nyt näyttää siltä, että suurin osa niistä siirtyy syksyyn. Mari kuitenkin säännöstelee uutisten katsomista, eikä ole somessa koko ajan, koska se ei tee hyvää mielenterveydelle. Mari kiittää hallituksen toimia. Hänen mielestään hallitus on pärjännyt hyvin. ”Hallitus on ollut selkeä ulosannissaan ja kuunnellut asiantuntijoita,” Mari kommentoi. ”Hallitus on myös myöntänyt virheitään ja ottanut niistä opikseen. Se on tärkeää tuleviakin kriisejä ajatellen.” Marista on hienoa, että kerrankin meillä on ministereinä viisi naista tärkeissä tehtävissä. Tasa-arvo on ottanut taas askeleen eteenpäin, mikä on mahtavaa. Liikunta pitää mielen balansissa Liikunta pitää mielen balanssissa. Vanha totuus ”kun on fyysisesti hyvässä kunnossa, niin mielikin voi hyvin” pitää paikkansa. Iltaisin Mari katsoo elokuvia, tv-sarjoja, lukee ja suunnittelee tulevaa kuluttamalla taidetta sen eri muodoissa. Lähitulevaisuuteen Mari suunnittelee tv-sarjaa, johon hän hakee virikkeitä eri taidemuodoista. Tälläisiä vinkkejä Mari antaa ihmisille : ” Olisi hyvä, että jokainen löytäisi jonkun asian, mistä saa mielihyvää. Liikkua kannattaa joka päivä jollain tavalla. Tärkeää on olla yhteydessä ystäviin ja läheisiin. Myös taide on antoisaa. Se ylläpitää mielen hyvinvointia omalla tavallaan.” Koronasta on ollut hyötyäkin Marin mielestä korona-aika on ollut myös hyväksi. On tärkeä huomata, ettemme voi hallita kaikkea. Tämä ei varmasti ole viimeinen vaarallinen virus, minkä tulemme kohtaamaan. Jatkuva kasvu ei myöskään ole rajatulla maapallollamme mahdollista. Ilmastokin kiittää koronasta, koska mm. lentäminen on vähentynyt. Uskon ja toivon, että osa koronaajan tavoista jää pysyväksi. ”Kaikesta huolimatta ikuisena optimismina minun on hyvä olla juuri tässä ja juuri nyt.”, Mari toteaa. Pidetään huolta toisistamme Monet varmasti jo ajattelevat, mitä tapahtuu koronan jälkeen tai ainakin sen jälkeen, kun rajoitteet vähentyvät? Mitä teemme ja mitä teemme ensimmäiseksi? ”Halaan ystäviä ja läheisiä ja ehkäpä menen tanssimaan ravintolaan tai jonkun bändin keikalle heilumaan. Veljieni luokse kylään menen varmasti.”, Mari miettii. Tämähän toteutuu ainakin osittain kesäkuun ensimmäinen päivä. Lopuksi Mari Rantasila sanoo ihmisille rohkaisuksi: ”Pidetään huolta toisistamme. Kyllä me tästä tavalla tai toisella selviämme. Henkilö Mari Rantasilan elämä korona-aikaan Koronavirusepidemia koskettaa kaikkia, niin vanhuksia kuin nuorempiakin, niin duunareita kuin pankkiireja ja niin taiteilijoita kuin opettajiakin. Varsinkin taiteilijoiden ahdingosta on puhuttu paljon mediassa, koska mm. muusikoiden on täytynyt perua kesän keikkansa. Isännöintialan uuden haastajan Emännöintitoimisto Aamun perustaja Jussi Laukkanen. TIETOKONEHUOLTOA Windows 7 tuki loppuu, päivitämme Win 7 -koneesi Win 10:een säilyttäen tietosi ja ohjelmat alk 65 € Samalla voimme nopeuttaa koneesi SSD-levyllä 240 Gb alk 50 € tai 480 Gb alk 70 € Palvelemme Suomeksi, På Svenska and in English Håt Data Huolto Oy p 010 387 8860 Vaasankatu 15 00500 Hki www.hatdata.net PUOLI KAUPUNKIA | 3
Kävin jututtamassa ”makkarakeisaria” hänen Espoon kodissaan. Pienestä Iisalmelaisesta töllistä elämän tuuliin ponnistanut maalaispoika viettää leppoisia oloneuvoksen päiviään coronakaranteenin ikeen alla 600 neliöisessä hulppeassa kodissaan. Menestys ei ole noussut kuitenkaan miehelle hiusjuuriin, vaan olemuksesta ja jutuista kuultaa vaatimaton, mutta asiansa osaava yrittäjä. Hersyvä huumorintaju lienee peruja karjalaisista juurista ja tämä ominaisuus on vuosien varrella auttanut elämän vastatuulien voittamisessa. Vietimme parituntisen rupattelutuokion tuoremehun kostutellessa äänihuuliamme. Mikä sai maalaispojan lähtemään Iisalmesta isoon maalikylään? Vartuin Isän mukana vaneripuun ajossa savotoilla. Se oli oikeata työtä. Kovaa, mutta antoi hyvän perustan työnteon arvostamiselle, joka on seurannut mukana koko elämäni ajan. Sitten eräänä keväänä, kun kantohanki suli, suli myös tienestit siinä mukana. Iisalmen seudulla ei ollut mitään työtä tarjolla nuorelle miehelle. Oli lähdettävä hakemaan töitä sieltä missä sitä oli tarjolla. Kuinka nuori metsuri päätyi lihaalalle Helsinkiin? Palvelin Mikkelissä hevosmiehenä armeija-aikaan. Silloin oli tapana komentaa iltakymmeneltä hiljaisuus komppanian tuvissa ja piti maata tunnin verran hiljaa bunkassa. Sen kitutunnin jälkeen pääsi kasarmin käytävän päähän iltasauhuille kavereiden kanssa. Siellä eräs lihahommissa työskennellyt soturi kehuskeli alaa ja sai minut vakuuttumaan siitä, että kannattaisi kokeilla. Kun ”ohi on” -luritukset oli laulettu, suuntasin Helsinkiin, ainoana ajatuksena liha-alan ammatti. Löytyikö alalta heti töitä? Helsingissä, Mechelininkadun lihakaupassa oli haku lihamiehen paikasta. Menin käymään, mutta en saanut sitä paikkaa, kun siihen vaadittiin alan työkokemus. Sitten sain kuulla että Sörkän teurastamohallissa oli aputyöntekijän paikka avoinna. Hain sitä ja pääsinkin heti töihin. Siitä se alkoi, pitkä elämänpolku lihan ja makkaran parissa vuonna 1969. Teurastamolla kaikkiaan 52 vuotta, on aika pitkä työrupeama. Siitä yritämisen tuiskuissa ja tuulissa 41 vuotta. Olit jo ennen armeijaa käynyt kauppakoulun, tähtäimessä oma yritys. Milloin tämä haave koki täyttymyksensä? Helmikuussa 1978 päätin lopettaa lihanleikkaamisen toisen palveluksessa. Sanoin itseni irti, kun sain teurastamon johtajalta oman työtilan. Yrittämisestä en tiennyt mitään ja monenlaisia mokia tuli tehtyä. Mutta kun itse mokaa, niin itse niistä myös oppii. Kolme viikkoa irtisanomisesta aloitin lihatukku Veijo Votkin Oy:ssä, oman yritykseni puitteissa. Silloin löytyi myös tyttöystävästä aviopuolisoksi ja firman laskuttajaksi ryhtynyt Irja Votkin. Ensimmäiset viitisen kuukautta tein yksin pitkiä työpäiviä. Sitten sain veljeni innostumaan mukaan ja pian meillä oli kolme työntekijääkin lisänä. Makkarakeisari on kasvattanut yrityksensä suuriin mittoihin. Millaisella miehistöllä nyt seilataan? Jossain vaiheessa tajusin, ettei perinteinen lihakauppa tulisi kasvamaan, kun vapaan liikkuvuuden myötä alkoi alalle ilmaantua halpaa irlantilaista, saksalaista ja hollantilaista lihaa. En halunnut jäädä lihakaupan alamäen jalkoihin, vaan perustin lihatukun ja aloitin lihanjalostusbisneksen 1995. Aloitimme palvikinkulla, nakeilla ja makkaroilla, jotka tuotteet edelleen ovat yrityksen perusta. Nykyään repertuaari on kasvanut paljon runsaammaksi. Rekat tuovat päivittäin jalostamolle melkoisen määrän ruhoja ja lihaa käsitellään noin 15 tonnia joka päivä. Lihanjalostuksen aloituksen aikaan työntekijöitä oli 16. Nyt meillä ahkeroi 90 työntekijää, neljä myymälää ja liikevaihtoa on yli 20 miljoonaa. Oletko päästänyt laivan ruorista irti, nuoremmalle kipparille? Meillä bisnes pyörii hyvin ja vanhempi poikani Asmo hoitaa toimitusjohtajan tehtäviä. Hänen ohjauksessaan toimii päivittäinen ostoja myyntibisnes. Olen toki mukana taustalla ja minulle toimitetaan raportit ja muut yrityksen paperit kotiin, nyt kun nämä coronarajoitukset ovat voimassa. Onhan minulla siellä pääkallonpaikalla Asmon kanssa yhteinen toimisto, mutta se on jaettu lasiseinällä, näiden rajoitusten mukaisesti. Itse vastaan enemmänkin henkilöstöasioista ja Irja-vaimo hoitaa toimistoasiat. Miltä tulevaisuus näyttää alan näkökulmasta? Nyt näyttää siltä, että yleisesti elintaso tulee alaspäin. Seurauksena voi olla, että palkkoja saatetaan joutua leikkaamaan, mikä olisi yhteiskunnan ja työntekijöiden kannalta erittäin huono asia. Jos taas palkkataso pidetään, mutta työaikaa pidennetään vaikkapa tunnilla, niin ihmisten ostovoima säilyisi ja valtion verokertymä pysyisi maltillisella tasolla. Yhteiskunnan pyörät pyörisivät ja kansalaiset selviäisivät vuokristaan ja kuluistaan, niin kuin ennenkin. Mitä ajattelet nykyisin yleistyvästä vegetaria linjasta? Näitä uusia villityksiä on ollut kautta maailman sivun. Uskon että se on aika pitkälle ohi menevä ilmiö. Kun seuraa noita alle kahdenkymmenen ikäisiä nuoria ihmisiä, niin kyllä moni siirtyy siinä kolmenkymmenen ikävuoden paikkeilla takaisin moniravintoon. Enemmän pitäisi puhua esimerkiksi lihan ravintoainesisällöstä. Minä kunnioitan niitä, jotka terveyttään vaalivat ja siksi vähentävät lihan syöntiä. Mutta kyllähän se ihminen on ajan saatossa kehittynyt moniravinnon käyttäjänä sellaiseksi lajiksi, kuin se tänä päivänä on. Itse olen vannoutunut juureksien ystävä. Kuinka suhtautuisit jos joku myyntiedustaja tarjoaisi koiranlihaa? No tuota, kyllä minä olen jututtanut noita etelän poikia. Eräs entinen Moskovan olympiajoukkueen painija kysyi kerran, että pitääkö aina ilmoittaa kaikki tuotteen sisältämä lihatieto. Minä sanoin että kyllä minun mielestäni pitää kertoa tuoteseloste rehellisesti. Kysyin häneltä että kuinka hän suhtautuisi siihen, että saisi tietää juuri syömänsä kebabin sisältäneen kolmasosalta koiranlihaa? Hän sanoi että kyllä se olis puolinelsonin paikka. Bangkokissa pyydystetään joka yö 500 koiraa ja viedään Pohjois-Koreaan ruuaksi. Mutta jos ihmisen vaihtoehtona on kuolla nälkään, niin kyllä se koiran syö. En usko että meillä koiranlihasta saisi aikaan menestyvän myyntituotteen. Meillä on ittellä hevosia, mutta kyllä minusta hevosen liha on ihan hyvä tuote. Vaimolleni ei hevosen lihaa kannattaisi yrittää tyrkyttää. Onko coronaepidemia kurittanut yritystä? Ravintolamyynti on meillä perinteisesti ollut tärkeä sektori. Kun ravintolat ovat kiinni, ei sillä puolella ole kauppaa ja myynnistä kolmisenkymmentä prosenttia on kateissa. Nyt kun ravintoloiden toiminnan rajoituksia aletaan purkaa, niin varmaan sieltä 15-20 prosenttia palaa ja aletaan olla lähellä normaalia myyntiä. Seitsemisenkymmentä prosenttia liikevaihdosta on pysynyt, koska ihmiset ostavat ja valmistavat ruokaa enemmän kotona. Vähittäismyyntikauppa vetää hyvin ja ehkäpä hiukan kasvuakin sillä puolella on ollut havaittavissa tämän vitsauksen aikana. Alan valinta on tainnut mennä aika hyvin maaliin, vai mitä? No onhan näihin vuosiin mahtunut vastatuulta, mutta enemmän kuitenkin on myötätuuli ollut matkaseurana. Tapsa Rautavaara kun lauloi, ettei päivääkään vaihtaisi pois, niin kyllähän sieltä jokusen päivän voisi vaihtaakin. Mutta ei niitä montaa ole. Ala on siitäkin hyvä, että ollaan tekemisissä ruuan kanssa ja ihmisten on pakko ruokaa syödä, muuten käy kehnosti. Ihmissuvulla kun on kaksi päätehtävää, syöminen ja suvun jatkaminen. Muuten se suku sammuu. Kiitos rupattelutuokiosta makkarakeisari Veijo Votkin! 4 | PUOLI KAUPUNKIA Kulissit riittävät Kun maailman ja oman yhteiskuntamme pyörät eivät kunnolla pyöri, se ei estä aivojen pyörimistä. Nyt onkin aikaa arvioida, missä olemme saaneet hyvää ja missä pahaa aikaan. Kannattaa keskittyä hyvään ja tietää mihin pyrimme. Ilma puhdistuu. Minkään maan parlamentissa tai diktaattorin vartioidussa peräkamarissa ei olisi pystytty lopettamaan lähes kokonaan lentoliikennettä. Maailman suurimman, parhaan ja tehokkaimman turvetuotannon äkkipikaista lopettamista ajavat nyt kaikki puolueet Suomen Keskustaa lukuun ottamatta. Suomen maaperästä on kolmas osa suota. Maailmassa on suota saman verran kuin Euroopan Unionin kaikkien maiden pinta-alat yhteensä. Suoperän hyväksikäyttäjänä Suomi on maailman ykkönen. Irlanti on kakkonen ja Ruotsi on kaukana. Suomen soista on jo tällä hetkellä suojeltu 13 prosenttia. Thaimaalaisia marjapoimijoita tarvitaan niin kauan kun suomalaisten selkä ei taivu. Jos koko se vuotuinen tuotantomäärä pantaisiin alan kymmenen tuhannen työntekijät avulla samaan pinoon, se sopisi neliökilometrin alueelle 25 metrin korkuisena. Olisi se siis suurempi kuin J.Kärkkäisen tavaratalot yhteensä. Turve kattaa neljä prosenttia koko lämmön ja sähkön tuotannostamme. Turvetta nostetaan vain kesällä, joten se kilpailee hiilivoiman ja tuulivoiman kanssa vain osan vuotta. Luonnonsuojelijat ovat tuulivoiman kannalla. He eivät piittaa pian satoihin metriin nousevien laitteiden siipiin sinkoutuvista linnuista. Eivät myöskään tuulen varaan joutuvien erämaissa asuvien lappilaisten ja kainuulaisten elinoloista. Silloin kun pakkasta on yli 30 astetta ja lunta toista metriä, voin kertoa, että silloin savu nousee savutorvesta suoraan ylöspäin. Sen ymmärsi jo Lauri Viita tamperelaisella rakennustyömaalla viisauksia mietiskellessään: ”On tyyntä kun ei tuule. Ei mitään muuta kuule, kun tietää vaan ei luule”. * * * Viime vuosi oli Suomen penkkiurheilun suurta juhlaa. Kakkostelevisio näytti lajia kuin lajia, useita aamusta iltaan. Niin siitä huolimatta, että vuoden parhaaksi urheilijaksi tyydytään tänä vielä kevyempiin urheilijoihin kuin edellisvuotena. Silloinhan mauttoman Uuno-patsaan kävi pokkaamassa jalkapalloilija Teemu Pukki, jonka työpaikkajoukkue raapii Englannissa pohjaa ja jonka ennakolta, jo karsintojen perusteella, juhlittu suomalainen unelma siirtyi vuodella koronaviruksen johdosta. Nyt televisiossa koulutetaankin katsojia, kun urheilu on jumissa. Meitä opetetaan kävelemään sen jälkeen kun hiihtämiseen ei ollut mahdollisuutta rajatuilla etelän korona-alueilla. Myös tuolille nousemisessa ja punnerruksissa saamme tarpeellista valistusta. Metsään menemistä suositellaan silloin kun lähituntumassa ei ole muita. Koiraa saa taluttaa sen aiheuttamasta hiilijalanjäljestä huolimatta. Taide ehti olla pannassa, kunnes TV-1 keksi lähettää striimauksella viihdeohjelmia ilman paikan päälle nauramaan houkuteltua yleisöä. Kultarannan kaunis taustakuva ja muut kulissit riittivät myös tasavallan presidentille. Kenenkään ei tarvinnut vaivautua palelemaan Kultarannan nurmikolle. Samalla saatiin menestyksellä esitellyksi se kolmikko, josta seuraava presidentti valitaan. Ehdolla ovat Esko Aho, Matti Vanhanen ja Sanna Marin. Kokoomuksen poliitikkoja edusti koko kansan presidentti, suosittu Sauli Niinistö itse, eikä varmaankaan aivan sattumalta. MARTTI HUHTAMÄKI M.H.HUHTAMAKI@GMAIL.COM Huhtamäki Veijo Votkin Makkaran ja lihan mestari Karjalaiseksi itsensä tunteva savolaismallinen makkaran mestari syntyi 2.1.1948 Iisalmessa. Veijon isä oli joutunut jättämään kotinsa Karjalan Suistamossa ja muuttanut Savon sydämeen. Veijolle tuli myös aikanaan lähtö kodista, olosuhteista johtuen hänellekin. Kun talvi hellitti otettaan keväälle ja kantohanki oli sulanut kankailta, tiesi se vaneripuusavotan ja töiden loppumista. Valokeila
? Energiatehokas neljännen sukupolven itselataava täyshybridi AWD-i -nelivedolla ? 180 kW* (244 hv*) ja CO2 -päästöt alkaen 146 g/km (WLTP)* tarjoavat segmentin parhaan teho-/päästötasapainon Aina itselataavana täyshybridinä tarjottava Toyota Highlander täydentää Toyotan jo ennestään laajaa SUV-mallistoa saapuen D-segmentin RAV4-mallin, C-segmentin C-HR -mallin sekä myös ensi vuonna esiteltävän B-segmentin Yaris Cross -mallin rinnalle. Reilusti yli 20 vuoden kokemus hybriditeknologiasta, yli 15 miljoonasta myydystä hybridistä kautta maailman, yhdeksän täyshybridimallia ja jo neljänteen sukupolveen jalostunut hybriditekniikka yhdessä Toyotan legendaarisen laadun ja kestävyyden kanssa muodostavat erittäin lujan perustan uudelle Toyota Highlander -mallille. Toyotan GA-K -kokoluokan alustarakenteelle perustuva Highlander tuo tarjolle kaikki Toyotan katumaastureihin yhdistettävät piirteet: mukavuuden, erinomaisen ajettavuuden, aina luokkansa kärjessä olevan turvallisuuden sekä taloudellisen hybridivoimalinjan. Tähän tulevat päälle vielä Highlanderin omimmat ominaisuudet: älykäs AWD-i -nelivetojärjestelmä, tilaa vaikka muille jaettavaksi sekä kahden tonnin vetomassa jarrulliselle perävaunulle. Design ja tilojen monikäyttöisyys Liki viisi metriä pitkä (4 950 mm) ja 20” kevytmetallivanteilla varustettu Toyota Highlander on samanaikaisesti dynaaminen ja hienostuneen tyylikkäästi urbaaniin ympäristöön muotoiltu ja kuitenkin luja, voimakas ja kykenevä nelivetomalli. Sisätilojen suunnittelussa käytännöllisyys ja tilojen monikäyttöisyys ovat olleet etusijalla tarjoten mm. seitsenpaikkaisuuden luoden mukavan ja premium-henkisen ympäristön niin kuljettajalle kuin matkustajalle. Toyota Highlanderin toinen istuinrivi mahdollistaa 180 mm säätövarallaan miellyttävät olosuhteet myös kolmannelle istuinriville. Hands-free -toiminnolla varustettu takaluukku avaa näkymän 658-litraiseen tavaratilaan ja sen alla sijaitseviin lisäsäilytystiloihin. Laskemalla toisen ja kolmannen istuinrivien selkänojia ala-asentoon saadaan tavaratilan kokoa kasvatettua aina yli 1 900 litraan asti. Mustan ja grafiitinharmaan sävyissä saatavilla oleva matkustamo tarjoaa runsaasti säilytystilaa sekä mm. lukuisia USB-virransyöttöjä sekä etupenkkiläisille että toiselle istuinriville. Premium-tasoista varustelua edustavat mm. 12,3” mediakeskus navigoinnilla, HUD-näyttö, Apple CarPlaysekä Android Auto -toiminnot, puhelimen langaton lataus, etuistuinten tuuletus sekä digitaalinen taustapeili. Dynaamista voimaa Toyota Highlanderin neljännen sukupolven itselataava hybridijärjestelmä yhdistää 2,5-litraisen, Atkinson-sykliä hyödyntävän bensiinimoottorin sekä kummallakin akselilla sijaitsevan sähkömoottorin. Järjestelmän suurin ulostuloteho on 180 kW* (244 hv*), yhdistettyä ajoa vastaava kulutus WLTP-syklin mukaisesti on 6,6 l/100 km* ja sitä vastaava CO2 -päästö 146 g/km* edustavat luokkansa parasta tasapainoa tehon ja taloudellisuuden välillä. Akustinen tuulilasi ja etusivulasit ovat osa äänieristystä, joka yhdessä katon, kojelaudan, lattian sekä pyöräkoteloiden vaimennusmateriaalien kanssa korostavat hybridivoimalinjan hiljaisuutta aikaansaaden miellyttävän ajomukavuuden pidemmillekin taipaleille. Uutuusmalli hyötyy muistakin TNGA-alustarakenteen ominaispiirteistä tarjoten kevyen mutta erittäin jäykän korirakenteen ja matalan painopisteen tarjoamat edut sekä alhaisten että korkeampien nopeuksien ajoon. * 5,2 l/100km* ja 117 g/km*, korreloitu NEDC. Viralliset arvot vahvistetaan lopullisella tyyppihyväksynnällä. PUOLI KAUPUNKIA | 5 Autot Hienostunut Toyota Highlander saapuu Eurooppaan Toyotan suurin hybridikatumaasturi, Toyota Highlander saapuu ensimmäistä kertaa Eurooppaan. KATSASTUSHUOLLOT • PAKOKAASUMITTAUKSET • KÄYNTIVIAT Takkatie 11, PITÄJÄNMÄKI Puh. 09-3405497, 0400-699937 ? esa.harklin@elisanet.fi JARRUJEN KUNNOSTUS • ALUSTAT • LATURIT • STARTTIMOOTTORIT AUTOPALVELU HARKLIN OY Huoltaa ja korjaa autosi joustavasti ja ammattitaidolla. Yrityksemme sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien ulottuvilla, Helsingin Pitäjänmäella aseman vieressä. 25 VUOTTA HUOLENPITOA AUTOSTASI Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Ilmastointihuollot ja sijaisautopalvelu Ydinkeskustassa Ristikko Palauta kuva ristikosta nimesi ja yhteystietojesi kera 8.6.2020 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: ristikko@letterbox.fi Ristikon lähettäneet osallistuvat arvontaan. Puoli Kaupunkia lahjoittaa voittajalle 10 euron lahjakortin S-Markettiin. Postitamme lahjakortin voittajalle. Viime kuukauden ristikkokisan voittaja: Kari Miettinen, Helsinki Vapaa-aika – Kyllä minäkin ihmettelen sitä akatemialautakunnan kuvanveistäjän valintaa. Miksei ne valinnu sua, niin kauniita pölkkyjä kun sä sahaat. Lokakuussa 1964 akateemikko Wäinö Aaltosen ensimmäiseksi seuraajaehdokkaaksi nimettiin aluksi kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen. Eräs pölkkytaiteilija sekä muut taiteilijat kritisoivat yleisönosastolla kuvanveistäjä Jauhiaisen ehdokkuutta. Niinpä akateemikoksi nousi lopulta Sam Vanni. Kari: Pölkkytaiteilija panee parastaan TEKSTI PEKKA TUOMIKOSKI • 6.11. 1964 KUVA KARI SUOMALAISEN PERIKUNTA
6 | PUOLI KAUPUNKIA Eräänä iltana hän keikan jälkeen istahti vasta esiinnyttyään soittoravintolan baarijakkaralle ja tilasi lempparijuomansa. Kossun. ”Ja minkähän kanssa herra?” Baarimikko tiedusteli. ”Vishyn kanssa tietenkin. Tiedättekö, kuka minä olen?” Siihen aikaan monissa baareissa oli tiskin yllä laivakello, jota baarimikko kilautti vaimeasti, kun sai tipin. Jos tippi oli melkoinen, niin oli kilahduskin. Taiteilijan kysymyksen jälkeen baarimikko otti oikein työkseen laivakellon kilkuttamisen ja antoi koko baarin kuulla, joka nurkkaan sen heleän äänen. Yhtä heleällä äänellä baarimikko huusi koko kansan tietouteen: ”Voisiko joku auttaa minua tunnistamaan tämän baaritiskillä olevan henkilön? Hän ei tiedä, kuka hän on.” Ohje neljälle: 600 gr silakkafileitä 100 gr raastettua Aurajuustoa 2 rkl tillisilppua 2 dl kermaa 1 rkl sinappia ½ tl merisuolaa Levitä fileet uunipellille nahkapuoli alaspäin ja mausta raastetulla Aurajuustomurulla, tillisilpulla, sinapilla ja suolalla. Kääri fileet rullalle nahkapuoli päälle ja lado voideltu uunivuokaan. Kaada kerma päälle ja anna kypsyä uunissa 180 asteessa noin 30 min tai kunnes pinta on kauniin ruskea. Tarjoile perunoiden kanssa lämpimänä. Tai kylmänä jääkaapista vaikka aamusella leivän päälle. Villin lännen tarinoita TEKSTI KAUKO VANAJAS kääntänyt kirjasta STORY OF THE GREAT AMERICAN WEST Perjantairesepti TEKSTI PENTTI-OSKARI KANGAS KIIREAPULAINEN herrankukkaro.fi Pizanthia oli syyllistynyt useaan murhaan ja ryöstöön. Hänet oli ajettu metsäisessä rinteessä lähellä Bannackin kaupunkia sijainneen pienen majan nurkkaan. Kun kaksi vigilantea yritti tunkeutua väkisin majaan surmasi Pizanthia heistä toisen. Toinen haavoittui lonkkaan. Tässä vaiheessa piirittäjien raivo ”nousi miltei hulluuden partaalle,” kuten eräs porukan jäsen muisteli. Vigilantet hankkivat kaupungista pienen haupitsin ampuen useita reikiä majan seiniin. Tykkitulta seurasi myrskyisä pienempien aseiden tulitus. Sitten rynnäköitiin majaan, josta ”saalis” löytyi pahoin haavoittuneena tämä ei kuitenkaan tyynnyttänyt jahtaajia. Lonkkaan haavoittunut mies tyhjensi revolverinsa sisällön lainsuojattomaan. Kostonhimo oli vielä vahva ja uhri nostettiin pystyyn pyykkinuoran varaan. Keinuvan Pizanthian ruumiiseen ammuttiin yli 100 luotia.Sitten maja sytytettiin tuleen. Pizanthian ruumis jätettiin liekkeihin. Vaikka Pizanthiaan kohdistettu rangaistus oli tavanomaisesta poikkeava, sen taustalla piilevä barbaarinen kiihottuneisuus ei sitä ollut. Rajaseudulla, jossa jokainen pyrkimys kohti vaurautta ja turvallisuutta oli kiven takana, olivat kansalaiset valmiita venymään vaikka mihin toimiin suojellakseen saavuttamiaan asioita. Rikolliset elementit tunnetut tai sellaisiksi epäillyt edustivat uhkaa kukoistavien yhteisöjen tasapainoiselle elolle. Virallisten tahojen osoittautuessa voimattomiksi ongelmien käsittelyssä, astuivat päättäväiset yksilöt näyttämölle. Ja niin rutikuivilta Teksasin tasangoilta aina Black Hillsin metsäisiin laaksoihin, astuivat tavalliset miehet vigilanten rooliin, lyöttäytyen yhteen salaisissa komiteoissa. Perustettiin ilman valtuuksia toimivia partioita ja suoraa toimintaa harjoittavia roskajoukkoja repimään juuriltaan rikolliset tahot. Raivon vallassa jotkut rikolliset hirtettiin, ammuttiin tai poltettiin. Edes näytösluonteisia oikeudenkäyntejä ei järjestetty. Joitakin lainsuojattomia hakattiin, ruoskittiin tai sitten toteutettiin vanhan silmä-silmästä-lain raakaa sovellusta polttamalla rikollisten kehoon samanlaiset poltinmerkit kuin näiden varastamassa karjassa oli. Villin lännen historiasta ei löydy montaa miestä, jonka kuolema herätti niin paljon myötätuntoa kuin Montanan vigilantejen (vigilance, valvontakomitea epävirallinen järjestö rikollisuuden vastustamiseksi) vuonna 1864 surmaaman roiston nimeltään Joe Pizanthia. ”Helky laulu Auran rantain, silmä kirkas salamoi” laulettiin ennen maakuntalaulujen sarjassa. Aurajoki on kirvoittanut ruoantekijöitä nimikoimaan ruokiaan joen mukaan. Aurajuusto, voimakas sinihomejuusto lienee yksi kuuluisimmista. Legenda jo eläessään. Erinomaisesti se maustaa myös Aurajoen suistoon kudulle uivaa silakkaa. Helppo homma. 60-luvulla herra Fr.... oli vasta nouseva tähti. Luvattomat sodat lain rajamailla AURAJUUSTOSILAKAT MIES JOKA EI TIENNYT LIIKAA ? Harper´s Weeklyn piirroksessa vuodelta 1874 vigilantet odottavat Teksasin-Oklahoman rajalla lennätinpylvääseen kiinnitettävän hirttolaudan asennusta. Vasemmalla seisova kuudestilaukeavalla varustettu vigilante vartioi kolmea kiinnisaatua hevosvarasta.
Hakasalmen huvilan Mieliala – Helsinki 1939–1945 -näyttelyn teemana on Helsingin evakuointien vaikutus mielialoihin. Kaikkein arvokkaimmaksi arvioitu vietiin Helsingistä maakuntiin ja jopa Ruotsiin asti: lapset, naiset, vanhukset, tieteen ja taiteen aarteet, julkiset veistokset, kulttuuriperinnön merkkiteokset. Hakasalmen huvilassa pääsee tutustumaan suurponnistukseen, jolla varauduttiin pahimpaan. Siellä kiinnitetään huomiota myös Helsingin sotavuosien kuudenkymmenenviiden pommituspäivän vaikutuksiin kaupunkilaisten elämään sekä vieraillaan Helsingin sotasairaaloissa ja mielialatiedustelun toimistossa Vuorikadulla. Sotavuosina Suomessa harjoitettua mielialatiedustelua tutkinut tietokirjailija Anna Kortelainen on havainnoinut koronavirusepidemian vaikutuksia yhteiskuntaan. Hämmästyttävintä on monien ilmiöiden samankaltaisuus, josta hän kertoo kahdessa uudessa podcast-jaksossa. Helsingin kaupunginmuseon ja HAMin yhdessä tuottamasta Mieliala – Helsinki 1939–1945 -näyttelyyn pohjautuvasta podcast-sarjasta on nyt julkaistu yhteensä yhdeksän jaksoa. Sota-ajan mielialaa hallitsivat tiedonjano ja epäluulo. Viranomaisten uumoiltiin salailevan asioita. Ristiriitaisten uutisten vyöry tyydytti uutisnälkää, mutta aiheutti myös kyllästymistä ja yhä kärjistetympiä otsikoita. Eri medioiden ympärille syntyi samanmielisten kuplia, jotka torjuivat vastakkaiset mielipiteet. Poikkeustilanne rajoituksineen nosti esiin erilaisia ihmistyyppejä: tunnolliset määräysten noudattajat, purnaajat ja sääntöjen kiertäjät, kaikkitietävät nojatuolikenraalit. Kaikki kovin tuttua myös korona-ajalta. Sota jyrkensi kaupungin ja maaseudun vastakkainasettelua. Maaseutu on 1800-luvulta asti nähty puhtaana ja turvallisena verrattuna syntiseen ja vaaralliseen kaupunkiin. Koronavirus antoi kliseelle jälleen uuden ulottuvuuden. Maalaiset ja kaupunkilaiset suhtautuvat yhä ennakkoluuloisesti toistensa luonteeseen ja elämäntapaan, mikä heijastui keskustelussa Uudenmaan eristämisestä. Onko holtittomilla ja vastuuttomilla kaupunkilaisilla oikeus paeta epidemiaa mökeilleen ja samalla vaarantaa maalaisten terveys? Sota-aikana kaupunkilaiset lähtivät maalle viranomaisten kehotuksesta – kuormittamasta kaupunkien sairaanhoitoa! Sotavuosina jännitteitä syntyi eritoten elintarvikepulasta, josta kärsivät kaupunkilaiset haalivat maalta ruokatarpeita mustan pörssin hinnoin. Myös maatalouden työvoimasta kannettiin huolta miesten ollessa rintamalla. Kaupungeista lähetettiin avuksi työvelvollisia, joiden valmiuksia ja voimia epäiltiin. Syöminen ja päivittäistarpeet ovat keskiössä myös korona-aikana: koteihin hamstrataan viiniä, lohturuokaa ja vessapaperia, kauppareissut aiheuttavat stressiä ja maanviljely kiinnostaa enemmän kuin aikapäiviin. Eikä laiskanpulskeiden kaupunkilaisten uskota pystyvän korvaamaan maatilojen halpaa ulkomaista kausityövoimaa. Mieliala – Helsinki 1939–1945 -podcast-sarja on kuunneltavissa Helsingin kaupunginmuseon ja HAMin verkkosivuilla, sekä Spotify ja Apple podcasts -palveluissa. Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13 B Hakasalmen huvila – museo jo vuodesta 1911 Hakasalmen huvila sijaitsee Finlandia-talon ja Musiikkitalon välissä lähellä Töölönlahtea. Elegantissa rakennuksessa voi tavoittaa muiston empireajan huvila-arkkitehtuurista. Huvilan tunnetuin asukas oli Aurora Karamzin (1808–1902). Nykyisin Hakasalmen huvila on osa Helsingin kaupunginmuseota ja siellä järjestetään vaihtuvia näyttelyitä. PUOLI KAUPUNKIA | 7 PUOLI KAUPUNKIA | 7 Liikeja palveluhakemisto HOITOA PÄIHDEJA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE Tilaa meiltä työelämän päihdekoulutus Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet NYT MYÖS ÄÄNIKIRJANA! AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU TEHOKASTA www.avominne.? Tämä ilmoitustila kolmessa 11.6, 25.6 ja 6.8 ilmestyvissä umeroissa hintaan lev. 82mm x kork. 50mm 3 x 99,00€ + alv. 24% hintaan 3 x 49,50€ + alv. 24% Varaus: kauko.vanajas@puolikaupunkia.fi -50% Digitulostus Digipainatus Kopiointi Suunnittelu Jakelu Täyden palvelun digipaino Pyydä tarjous! paino@letterbox.? Puh. 09-2600107 Kartano on kuin luksusta edustava vetäytymispaikka viidakossa, mutta se sijaitsee vain pienen kävelymatkan päässä Beverly Hills hotellista. Koko rakennus on muratin peittämä sijaiten keskellä tiheän kasvuston hallitsemaa maisemointia. Kartanosta on vain pieni matka Rodeo Driven ostoskaduille ja ravintoloihin. Koko naapurustoa verhoavat lehtipuiden reunustamat mutkittelevat kadut ja huippukalliit talot joissa ovat viihtyneet vuosien varrella kuuluisuudet kuten Donna Reed, Dean Martin, Courtney Cox ja Shirley MacLaine. Kiinteistö on nyt pantu myyntiin ja se on hinnoiteltu 20.5 miljoonan dollarin arvoiseksi. Palmujen, bambukasvien ja saniaisten reunustaman sisäänkäynnin jälkeen avautuu mahtava, valoisa ja valkoinen lämpiö jonka vangitsevana keskipisteenä nousee kaartuva ja suorastaan maalauksellinen portaikko. Sisustusta hallitsevat tummat mahonkiset lattiat joilta nousevat valkoiset hohtavat seinät katon ollessa palkein tuettu. Ranskalaisten ovien ja suurten ikkunoiden kautta avautuvat viidakkonäkymät. Arkkitehtoonisesti harkittuja yksityiskohtia on runsaasti ja laadukkaita materiaaleja on käytetty jokaisessa huoneessa ja työt ovat viimeistelleet italialaiset käsityöläiset. Kiiltävä kulta ja nikkeli hallitsevat värimaailmaa. Kartanossa on gourmet-tason keittiö onyksisin tasoin. Ulkoterassilla on mahtava takan koristama olohuone. Terassilla on oma keittiönsä ja pizzauuni. Viineille vihkiytyneitä kiehtoo varmasti viinihuoneen 5.500 pullon kokoelma. Juomia voi nautiskella lempeässä ulkoilmassa varjossa istuskellen tai sitten auringonpaisteessa uima-altaan tai kylpylän edustalla. Ranskalaistyylisiä takkoja on kaikkiaan kahdeksan suurin tulisijoin joissa loimuavia liekkejä voi ihailla. Muratin verhoama talo vierastaloin sijaitsee varsin pienellä tontilla. Asuinneliöitä on noin tuhat, makuuhuoneita on kuusi ja kylpyhuoneita seitsemän sekä lisäksi on takalla varustettu päämakuuhuone. Parvekkeita on kaksi ja myös kirjasto ja toimisto löytyvät. Lisää luksuskiinteistöjä välittää TopTenRealEstateDeals Upea kartano myyntiin Beverly Hillsissä Amerikan arvoasunnot On helppoa kuvitella olevansa Edenin Puutarhassa tai jossain eksoottisessa maassa tässä Vanhan Maailman, Välimerellisessä kartanossa Beverly Hills Flatsin naapurustossa. Mieliala-näyttely jatkuu Hakasalmen huvilassa Helsingin kaupunginmuseon ja HAM Helsingin taidemuseon yhdessä toteuttama Mieliala – Helsinki 1939–1945 –näyttely jatkuu Hakasalmen huvilassa 30.8.2020 saakka. HAMissa näyttely päättyi 1.3.2020. ? Mieliala – Helsinki 1939-1945 -näyttelyssä Hakasalmen huvilassa teemana on Helsingin evakuointien vaikutus mielialoihin. Kuva: Maija Astikainen Kiinteisönvälittäjänä vuodesta 1973 alkaen pääkaupunkiseudulla (A) lkv/ palkkio 1.75 % Kaupunki
Helsinki: Kalevankatu 29, p. 09 5465 1300, Palvelemme: ma-pe 8 – 18, la 10 – 16 Pergo Natural Oak 1S Lofoten -parketti 49 49 95 95 m² alk. Pergo-parketit RTV:n Pergo-parkettivalikoimassa on kolme lankkuversiota: kapea Lofoten, leveä Svalbard sekä extraleveä Langeland. Tutustu myymälässä! Wise-korkkilattiamallisto Co 2 -negatiivinen, PVC-vapaa. 100% vedenkestävä. Lämmin korkkikomposiittirunko. KL 33. 59 59 00 00 alk. m 2 590 590 00 00 ryhmä 699 699 00 00 ryhmä LIND Bath Duet 50 ja 60 Kalustesetti Peilikaapissa LED-valaisin ja LEDnauha peilikaapin alapinnassa. Kaapissa myös pistorasia. Alaosa sisältää posliinialtaan, allaskaapin, vetimet ja poistoputken. LIND Bath Duet 50 cm LIND Bath Duet 60 cm Svedbergs koko valikoima -20% -20% ovh. Tiedustele meiltä myös asennuspalvelua! Varaa aikasi suunnitteluun: emma-lotta.halmkrona@rtv.fi tai 09 5465 1313 Tule tutustumaan uudistuneeseen Kalevankadun myymälään Tule tutustumaan uudistuneeseen Kalevankadun myymälään C M Y CM MY CY CMY K ai15904794805_pelar_lomakoti_puolikaupunkia_26-5-2020.pdf 1 26.5.2020 10.51.21