ESPOO Nro 6 » 19.3. – 1.4.2020 Varasto, tuotanto, autopaikkatilat sekä henkilönostimien Vuokraus pääkaupunkiseudulla. www.tila1.fi puh. 0400 424 192. OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Kampissa! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Tomi Heinänen Stadilainen, kuntovalmentaja ja Suomen mestari s. 7 Aleksis Kiven katu 52-54, 00120 Helsinki Avoinna arkisin klo 10-18 Puh: 09-649 839 www.amoena.fi Uimapuvut aikuiselle naiselle! Proteesiuimapuvut ja -liivit Tarjouspäivinä pakettiauton vuokra vain 50 euroa / vrk. Nyt vuokraus myös REDIssä! Muuttopalvelu: 300 euroa (kaksio) 3h työtä, 2 muuttomiestä Kehä1 sisällä. Eerikinkatu 4, Helsinki ompelukonehelsinki.fi p. 692 7110 ma-to 10-18, pe 10-17, la 10-14 VARASTON SIIVOUS ESITTELYKONEITA, TARVIKKEITA MAHTAVIN ALENNUKSIN! ANTIIKKILIIKE R. MUURI ANTIIKKI, DESIGN & VINTAGE AUKI 11–18 . 11–15 LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI PUH. 040 5531378 WWW.ANTIIKKI.FI TERVETULOA!
2 | PUOLI KAUPUNKIA Sisällys Yhteystiedot Puoli Kaupunkia on riippumaton ilmaisjakelulehti. Lehti ilmestyy joka toinen torstai, force majeure -varauksin. Toimituksen vastuu virheellisistä tai julkaisematta jääneistä ilmoituksista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan (8) päivän kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehti ei ole velvollinen säilyttämään tai palauttamaan materiaalia ilman sopimusta. Puoli Kaupunkia OSOITE: Hämeentie 103 E, 00550 PUHELIN: 0400 408 199 INTERNET: www.puolikaupunkia.fi PÄÄTOIMITTAJA vt: Jukka Kuusanmäki Puh. 09-2600107 jukka.kuusanmaki@ letterbox.fi TAITTO: Petra Haukkala PAINOPAIKKA: BotniaPrint, Kokkola ILMOITUSHINNAT: Koko painoksen tekstissä 1,95 e/pmm, tekstin jälkeen 1,10 e/pmm. Hintoihin lisätään alv. +24 % ILMOITUSMYYNTI: Puh. 0400 408 199 ILMOITUSTRAFIIKKI: ilmoitukset@ puolikaupunkia.fi SEURAAVAT NUMEROT ILMESTYVÄT: Tapio Evakon laulu kansainvaellukset oven takana Kauko Vanajas Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan, En aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan. Yöllä oli metsään tullut julma tykkipatteri, Evakoiden tumma rivi tiellä hiljaa vaelsi. Selvään kuului sodan pauhu rajan pinnassa. Epävarmuus jäyti karjalaisten rinnassa. Varttitunti lähtöaikaa meille silloin annettiin, Naapurimme heinäkärriin kalliit nyytit kannettiin. Häipyi rakkaat mannut sekä kotikujan pää, Sinne kattoin päälle oma taivasläntti jää. Kyyneleiden määrää en vain enää ole muistanut, Karjalaisten elon tahtoa ei sota suistanut. Meitä vastaan marssi nuoret Suomen soturit, Heitä johti lapsenkasvoiset nuo vänrikit. Moni kulki silloin elämässään viime retkensä, Päätä kohden vakaana, kuin aavistaisi hetkensä. Tietyömiehet kysyivät, ett’ mikä matkan pää. A, kuhan päästään perille, se silloin selviää. Isäntä se jätti heille vielä porsaslaatikon. Lisäsi: ”Vot, tässä leivän päälle särvintä viel’ on.” Asemalla evakoita junaan lastattiin, Virkamiesten kysymyksiin tarkkaan vastattiin. Eräs äiti sanoi: ”Tässä on mun koko omaisuus, Viisi pientä lasta sekä vielä kahvipannu uus.” Aamuyöllä pieni veli syntyi junassa, Se oli ryppyinen ja vielä silmät ummessa. Lotat toivat taivaanmannaa, kuumaa kauravelliä. Tahtoivat he meitä poloisia vielä helliä. Kolmen päivän päästä oltiin päätepaikassa, Karjalainen kansa seisoi huutokaupassa. Isännät kun evakoita sinne kyytiin mättivät, Viisi lasta sekä äidin sinne tielle jättivät. Mekin mentiin siitä kunnantaloon asumaan, Vuoden päästä päästiin omaan mökkiin muuttamaan. Kirje tuli isältä: ”Mie pääsen pian siviiliin”, Tulikin ja kirkon viereen sankarhautaan siunattiin. Omaa peltotilkkuaan kun äiti äesti, Niin uuden elon alkamista kiurut säesti. Mie istuin pienen veljen kanssa siinä pellon laidalla, Kerroin hälle, kuinka kaunis oli kerran Karjala. Veikko Lavi Nyt on kaikki tuo taas totta, tosin pakolaisten tulon ilmansuunta on eri. Suomen historia auttaa arvottamaan asiat uudelleen. Evakon laulu kertoo meidän tarinamme. Historiantunnilla opitut, etäiseltä tuntuneet kansainvaellukset ovat oven takana. Kauko Vanajas 2.4. 16.4. 30.4. 14.5. • Tehtaanmyymälä, Tukkutori, Helsinki • Wotkin’s Hannus, Espoo • Prisma Itäkeskus • S-Market Sokos Helsinki WoTkIn’S MyyMäläT ja PalvEluTISkIT www.wotkins.fi 5 Näin eläkeläinen pysyy vetreänä ja virkeänä talvella 8 Thornley Kelham aloittaa harvinaisen Mussolinin... 11 Helsinki on houkuttelevin, mutta suurin osa ei muuttaisi mihinkään
Kulttuuri PUOLI KAUPUNKIA | 3 Slangiläppä Flunssaspigu vs. corona Tultiin just aamulenkilt citylappalaisen kanssa. Aika svettikeli. Blosis oli aika stydi. Ku päästii himaan, ni mä duunasin tsufet tippuu ja flöidasin stydii jälkiuunibreguu siivuiks. Oli ihan kliffa fiilis, ku olin taas jääny yön jälkee henkiin. Neljä kuukautta sitte käytii Mirkun kans ottamas flunssaspigut, ettei sais flunssaa. Sillon ei tiedetty coronasta muuta, ku et se on gamla lautapeli. Ihan kliffaa olla kondikses. Lutku ei oo kireenä, eikä klyyvari tukossa. Mä stikkasin kotsaa kattoon. On se fittii sillon, jos yöllä klesa käy viattoman kimppuu, eikä tuu reilusti sillon, ku äijä on daijuissaa. Aika usein klesa dyykkaa kimppuu just yöllä. Raukkamaisii noi klesat! Kliffaa hei, illalla ei tarvii mennä keikalle mihkää ja ääni on ku fogelilla. No, mä skruudasin bantskun, ku väitetää et se on ihan ihme terveyskamaa. Mä vaan funtsailin sitä flunssaspiguu, et mitä idistä oli semmonen ottaa, jos ei se sit toimi tähän coronaan? Mä kuulin joltain kaiffarilt, et se spigu jeesaa neljään eri flunssaan. Ku boltsil niit pyörii ainaski kuus erilaist tautii, ni mä funtsasin et miks ne spigut ei torppaa kaikkii klesoi? Ihme juttu. Yhen oudon pariskunnan södempi osapuoli alko tossa pitskul bamlaa eilen, et ne on hamnannu sata rullaa veskipapbruu. Kuuskyt purkkii tonnarifisuu ja kolkyt pussii jälkkäriuunibreguu, smörree varmaa viiskyt pakettii ja ablareit ja bantskui varmaa kymmenen kiloo. Mä tenttasin et aikooks ne teljetä dörtsit, sammuttaa valot ja bunkkaa klitsus montaki kuukautta? Se muija niksautti södee niskaansa ja hävis ku peltihyrrä himaansa. Suuttukohan se? Mä minnailin semmost juttuu, ku yhdelle frendille kävi. Sille duunattii ihan bränd nyy sarana polvee. Mut se meni ihan söndriks koko flöidaus. Sarana ei futannu ja siihen hamnas inee joku tsirrabakteeri. Kundi joutu uudellee tsirraa flöidattavaks. Siinä meni monta kuukautta, ennen ku se klabbi alko ees joteski futaa. Ei kait se vielkää oo ihan kondikses, mut kyl heppu nykyää jo dallaa tseban kanssa. Se bamlas, et tilaston mukaa joka kahdessadas flöidaus menee förbiks. Sille sattu just se kakshunttinen kohille. Se kerto, et jos se ois ton tienny, ni se ois etukätee kyselly, et mikä numero nyt on menossa ja bytskannu sen oman ohariks. Mut eihän tommosii juttui aina bonjaa sillon ku pitäis. Ne tulee aina jälkkärinä, ku huonot on jo housuissa. Nyt on mokka jo porissu tulilla kypsäks ja metukat retkottaa siivutettuna bregulla. Eikäkö smaagaa ja toivottelemaa kliffat keväät. Koita pysyy kondikses, kaukana coronast ja dörtsien takana. Tai smiittaa Lappiin, gravaamaa kultaa. Siel kairas ei tarvii treffaa ketää. Siel voi joraa susien kanssa. Muista: jokainen uus päivä, voi olla uus ansa. Ollaa glaidui – se ei bungaa mitää! Näitä funtsaili nakuklabbi Valkan kundi. OLLIBULL | OLLI@OLLIBULL.FI Monesti ainoa paikka, jossa isännöitsijä tulee osakkaiden taholta nähdyksi, on yhtiökokous. Tosiasiassa isännöitsijän vaativin työ tapahtuu yhtiökokouksen ulkopuolella, eivätkä kokouksetkaan aina innosta osakkaita ja asukkaita. Kokouksissa käsitellään hallinnollisia asioita, jotka tuntuvat monesta olevan kaukana asumisen arjesta, vaikka sinänsä onkin kyse siitä, kuinka osakkaiden rahakukkaron nyörejä venytellään ja mitä kodin ympärillä tapahtuu. Vapaalle keskustelulle on kokouksen esityslistassa aika huonosti tilaa. Monelle isännöinti jääkin tämän vuoksi etäiseksi ja monelle isännöitsijälle osakkaiden todellinen tahtotila epäselväksi. Kuitenkin, jotta isännöitsijä pystyisi antamaan parhaan työpanoksensa taloyhtiölle, hänen pitäisi tietää ja tuntea, miten osakkaat ajattelevat. Kokouskulttuuriin pitäisi tehdä vallankumous. Taloyhtiössä pitäisi varata aikaa kysymyksille, ideoinnille sekä osakkaiden toiveiden ja tahtotilan selvittämiselle. Vapaa keskustelu ennen varsinaista kokousta Voisiko ennen varsinaista kokousta pitää asukaskokouksen, joka ei tee päätöksiä vaan agendalla olisi keskustelu? Nyt yhtiökokouksissa keskitytään raportoimaan sitä, mitä on jo tapahtunut. Ennemmin keskustelussa pitäisi tulevaisuuden ja toiveiden pulputa. Kaikki isännöitsijän osaaminen ja asiantuntemus tulisi paremmin esiin, kun keskityttäisiin tulevaan ja sen toteutukseen taustapeiliin tuijottamisen sijaan. Voisiko ennen varsinaista kokousta pitää asukaskokouksen, joka ei tee päätöksiä vaan agendalla olisi keskustelu? Sen jälkeen pidettäisiin yhtiökokous, jossa napakasti päätettäisiin jo aiemmin keskustellut asiat. Jossain tulevaisuudessa lakisääteiset yhtiökokouksen asiat esitetään ja kuitataan todennäköisesti sähköisesti. Oli tapa mikä hyvänsä, isännöinnin ja osakkaiden välistä vuoropuhelua pitäisi lisätä kauaskantoisista isoista asioista, ei pyöränkumeista. Kotitalo-lehti Anne F on tavallinen teiniikäinen tyttö. Tavallisia unelmia, tavallisia ihastumisia, iloa, surua ja suuria toiveita avoimen tulevaisuuden edessä. Anne vain sattuu elämään aikana, jossa viha hänen kansaansa kohtaan johtaa järkyttäviin tekoihin. Kun suomalainen opettaja antaa koululuokalleen tehtäväksi lukea Anne Frankin päiväkirjan, maailmanhistoria herää eloon 2020-luvun Suomessa. Kantti-nuortenryhmän Anne F kertoo teini-ikäisestä tytöstä ja hänen perheestään, jotka joutuvat elämään piilossa vainoajiltaan. Surun ja tuskan alta nousee esiin nuoruuden valloittava elämänilo ja lakkaamaton toivo paremmasta maailmasta. Teos herättää myös pohtimaan, kuka tai ketkä ovat tämän päivän annefrankeja. Anne Frank (1929?1945) oli yksi juutalaisten kansanmurhan kuuluisimmista uhreista. Hänen päiväkirjansa on tunnetuin uhrin kirjoittama aikalaiskuvaus natsihallinnon ajan juutalaisvainoista. Siinä hän kuvaa kokemuksiaan piilopaikassa aikana, jolloin saksalaisjoukot miehittivät Alankomaita. E n s i i l t a O m a p o h j a s s a 7.5.2020 Rooleissa Kantti-nuortenryhmä: Eetu Alppi, Isadora Brown, Tepa Ennoila, Saima Haapasalo, Jalmari Honka, Kari Huotari, Aava Hyyti, Rihaam Juwaisir, Ronja Kalenius, Julianna Kauhaniemi, Lilja Kervinen, Ruut Kuittinen, Iiris LatvaSomppi, Nidal Manla, Matias Mäkitalo, Kerttu Nikkilä, Saimi Raassina, Osla Räisänen, Luukas Sihvonen ja Emil Westerberg Ohjaus ja sovitus Satu Linnapuomi Alkuteos Anne Frank Suomennos Otto H. Frankin ja Mirjam Presslerin toimittaman alkuteoksen pohjalta Anita Odé Lavastus ja pukusuunnittelu Sanna Levo Valosuunnittelu Ville Virtanen Koreografia Moona Nevalainen Musiikki ja musiikin harjoitus Jussi-Pekka Parviainen Ohjaajan assistentti Taneli Nordberg ja Tepa Ennoila Yhtiökokouksessa pitäisi katsoa menneen sijaan tulevaan ja antaa puheen pulputa Anne Frankin päiväkirja 2020-luvun Suomessa Isännöintiliiton tekemä jäsenkysely osoitti, että moni isännöitsijä kokee, että taloyhtiöissä edelleen tiedetään suhteellisen huonosti, mitä isännöitsijä tekee, mitä hänen pitäisi tehdä ja mikä ei kuulu hänen työnkuvaansa. Isännöitsijä nähdään yleisesti taloyhtiön jokapaikanhöylänä, jonka pitäisi taipua talouden, hallinnon ja kiinteistönpidon asiantuntijatehtävien lisäksi myös karkottamaan hiiriä katolta ja pumppaamaan asukkaiden pyöränkumeja. Anne Frankin päiväkirjaan pohjautuva teatteriesitys tuo näyttämölle Kantti Nuorten Kansallisteatterin elinvoimaisen tulkinnan maailmankirjallisuuden kenties sydäntäsärkevimmästä tositarinasta. Anne F -esityksen sovittaa ja ohjaa Kansallisteatterin Omapohjaan Satu Linnapuomi, ensi-ilta on 7. toukokuuta. Koti & Asuminen Lakija Kiinteistötoimisto Himberg Oy TESTAMENTIT?•?EDUNVALVONTA?•?REKLAMAATIOT Tarjoamme luotettavasti ja joustavasti lakipalveluita lähes kaikkiin yksityishenkilöiden tarpeisiin. Pääasiallisena toimialanamme on perheja jäämistöoikeudelliset sekä asuntoja kiinteistöoikeudelliset asiat. www.himbergoy.fi 09 565 5590 • info@himbergoy.com
4 | PUOLI KAUPUNKIA Inspiroivat naiset vauhdissa Kansainvälisenä naistenpäivänä juhlitaan tunteen voimaa, kestävyyttä ja valmiutta toimia. Naistenpäivä on tärkeä, koska se ei ole itsestäänselvyys. Naiset hakevat voimaa toisistaan. YK:n Naisten aseman toimikunnan valtava 10 000-päinen kaksiviikkoinen kokous jouduttiin korona-viruksen tähden perumaan. Maaliskuun kahdeksatta on meillä Suomessa vietetty vuodesta 1914 naistenpäivänä. Tanskassa 1910 pidetyssä kokouksessa naistenpäivää olivat hahmottelemassa Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunnan kaksi demokraattista naisjäsentä Ida Alle-Teljo ja Miina Sillanpää 1910. Sillanpäästä tuli myöhemmin itsenäisen Suomen ensimmäinen naisministeri. Naistenpäivällä on ollut alusta lähtien vahva yhteiskunnallinen tarkoite luoda sivistystä, terveyttä ja työelämää koskevia parannuksia naisille. Tavoite ei ole vanhentunut. Naisten rooli yhteiskunnassa ja maailman areenoilla on kasvanut ja vahvistunut maailmassa. Suomen edustajana Euroopassa on komissaari Jutta Urpilainen. Tänään maailman kuumimmat hätäja kipupesäkkeet ovat Turkin, Syyrian ja Kreikan rajoilla jossa miljoonat pakolaiset, äidit ja lapset elävät katastrofaalisessa kurjuudessa. Televisiokuvat todistavat miten tuhannet naiset henkensä kaupalla yrittävät löytää turvapaikkaa vilusta vapiseville nälkäisille lapsilleen. Maailman hätä on suuri. Taiteen ja kulttuurin keinoin halutaan vahvistaa tulevaisuutta ja luoda turvaa maailmalle. Suomessa kekseliäät naiset ovat perustaneet Naisten maaliskuu-elokuvahankkeen. Maaliskuussa tehdään mahtava löytöretki naisten ohjaamien elokuvien maailmoihin. Naisten maaliskuu pyrkii palauttamaan ihmissuvun tasapainon kohdilleen kohottamalla naisen roolin aseman oikealle paikalleen. Naiset haluavat olla ympäristön, ilmaston ja rauhan hyväksi toimijoita. Naiset ja rauha: ”Muutosta tapahtuu koska me olemme me.” Naiset ovat täysivaltaisia toimijoita kaikessa uskontodialogista rauhantyöhön. Naisten maaliskuussa elokuvia ohjaavat naiset. Sataprosenttisesti. Ei naisista naisille, vaan kaikesta kaikille. Teemalla ja Femillä kaikki elokuvat ovat naisten ohjaamia, lupaa ohjelmistotuottaja Kati Sinisalo. Naiset ottavat haltuunsa kaikki genret: fiktiot, dokumentit, pitkät ja lyhyet, westerneistä trillereihin, yhteiskunnallisista aiheista kokeellisiin teoksiin ja klassikoihin. Areenaan julkaistaan tuhti annos naisten ohjaamia elokuvia. Elokuvantekijä Alice Guy-Blaché (1873-1968) oli maailman ensimmäinen naispuolinen elokuvaohjaaja ja elokuvastudion johtaja. Ensi syksynä saa ensi-iltansa Zaida Bergrothin ohjaama Tove Janssonista (1914-2001) kertova TOVE-elokuva. Uusinta suomalaista naiselokuvaa odotellaan. Siinä maailmankuulua taiteilijaa Tove Janssonia näyttelee Alma Pöysti. Elokuvan ja teatterin lisäksi suomalaisten naisten osuus kirjailijoina ja runoilijoina on vahva. Suomessa naistenpäivänä muistetaan suomalaisten naisten taidepanosta eri taiteenaloilla. Koko Suomen kirjallisuutta kannattelevat naiset. Myös lasten ja nuortenkirjallisuus kyseenalaistaa ja ottaa kantaa. Naisten maaliskuu näyttää miten sana kohtaa kuvan, sävelen ja verkon. Ja miten runo tanssii. Runo nousee lavalle näytelmäkirjallisuuden rinnalle. Ja miten taide ennakoi tulevaa aikaa. VELI-MATTI HYNNINEN | HYNNINEN.INFO Kaupunki Liperit kaulasta Muun muassa näistä syistä Kampin kappelin tilojen laajentaminen on tullut nyt ajankohtaiseksi. Kampin kappelin 70 neliömetrin laajennusosan rakentaminen on tarkoitus aloittaa vielä tänä vuonna. Laajennusosaan saadaan lisää tiloja keskusteluavun tarjoamista varten ja nykyistä paremmat sosiaalitilat. Laajennusosa on suunniteltu rakennettavaksi Kampin kappelisalin ja eteistilan jatkeeksi Narinkkatorin puoleiselle seinustalle. Rakennustyön yhteydessä myös Kampin kappelin ulkovalaisimet uusitaan ja kappelirakennuksen ulkopinta huoltokäsitellään. Kappelin laajennusosaan liittyvästä asemakaavasta päätetään kaupunginvaltuustossa keskiviikkona 25.3. Rakentamisaikataulun toivotaan olevan selvillä toukokuun alussa. Hankkeen urakoitsijasta päätetään yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa 11.6. Kampin kappeli on poissa käytöstä rakennustöiden ajan ja kappelin palvelut siirtyvät rakennustöiden alkaessa väistötiloihin näillä näkymin 1.9. alkaen. Kappelin nykyiselle toiminnalle etsitään sopiva väistötila kevään kuluessa, jossa toiminta jatkuu arviolta puoli vuotta kestävän rakennusvaiheen aikana. Kappeli on kooltaan 300 neliömetriä eli 70 neliömetrin laajennuksen myötä kappelin palveluille saadaan lähes neljännes lisää tilaa verrattuna nykyiseen. Rakennushankkeen kustannukset maksaa Helsingin seurakuntayhtymä. Kampin kappeli on hiljentymisen ja kohtaamisen paikka Helsingin keskustassa. Puiseen kappeliin ovat kaikki tervetulleita hiljentymään. Kappelin aulassa päivystää sen aukioloaikoina sekä kirkon että sosiaalija terveystoimialan työntekijöitä. Heiltä saa tarvittaessa keskusteluapua ilman ajanvarausta, nimettömästi, kotikunnasta riippumatta ja vuoden jokaisena päivänä. Kappelin toiminnasta vastaavat yhdessä Helsingin ev.-lut. seurakunnat ja Helsingin kaupungin sosiaalija terveystoimiala. Kampin kappelia aiotaan laajentaa Kampin kappeli Helsingin keskustassa Narinkkatorilla on tarjonnut hiljentymispaikan ja keskusteluapua aukeamisestaan eli kesäkuusta 2012 alkaen. Kampin kappelin kävijämäärät ovat kasvaneet ja myös keskusteluapuun tulijoita on vuosi vuodelta enemmän. Kappelissa vierailee vuosittain noin 350 000 ihmistä. ? Havainnekuva Kampin kappelista suunnitellun laajennuksen jälkeen. Laajennusosa kuvassa oikealla. Automatkat Liian usein näkee lemmikkejä irrallaan auton sisätiloissa. Kissa jarrupolkimen alla tai äkkijarrutuksessa takaikkunalta singahtava pienikin koira voi aiheuttaa sinänsä harmittomassa liikennetilanteessa todella pahan onnettomuuden. Kissoille paras ja turvallisin tapa matkustaa autossa on kuljetuskori. Kissoille on olemassa myöautovaljaat, mikäli lemmikkisi ei viihdy kopassa. Koiraa voidaan myös pitää häkissä tai tavaratilassa, jossa on suojaverkko tai kalteri. Koiran omalla turavyöllä se voidaan kiinnittää auton turvavyöhön ja näin kaverisi voi matkustaa penkillä, jos se siihen on tottunut. Kun auto ei ole liikkeessä, se kuumenee nopeasti yllättävän kuumaksi. Älä koskaan jätä lemmikkiäsi autoon yksin kovin pitkäksi aikaa. Lyhytkuonoiset ja vanhat koirat, sekä pennut, ovat erityisen alttiita lämpöhalvaukselle. Joka kesä koiria kuolee lämpöhalvaukseen parkkeeratuissa autoissa. Mikäli poliisi havaitsee kuumuudesta kärsivän lemmikin autossa, sillä on oikeus murtautua autoon lemmikin pelastamiseksi. Mikäli koirasi tai kissasi kärsii lievästä lämpöhalvauksesta, juota sille kylmää vettä ja kastele se kylmällä vedellä. Myös kostea, viileä pyyhe auttaa. Jos lemmikki ei toivu, on se vietävä eläinlääkäriin. Me ihmiset käymme virkistäytymässä kahvilla, jäätelöllä ja virvoitusjuomilla. Jaloittelu ja vessassa käyntikin on poikaa. Muistathan tarjota myös lemmikillesi raikasta vettä ja mahdollisuuden ulkoiluun, ehkä jopa pieneen leikkihetkeen, automatkan aikana. Vieraissa paikoissa Varmasti oletkin muistanut tarkistaa kyläpaikasta, että esim. koiran mukaan ottaminen sopii isäntäväelle. Koiran viihtymistä uusissa paikoissa helpottavat omat kupit, omat tutut lelut ja ehkäpä oma petikin! Kesällä ollaan kyläpaikoissakin paljon ulkona. Varsinkin, jos talossa ei ole omia koiria, piha-alueet eivät välttämättä ole aidattuja. Maakoukku on oiva apu: kun ollaan rantasaunalla, koira on hihnassa rantasaunalla ja kun siirrytään terassille, koiran kiinnityspaikka siirretään taas uuteen kohtaan. Koira saa olla porukoissa ja ihmiset voivat rentoutua! Sivustolta: lemmikille.com Matkustaminen lemmikkien kanssa Joskus lemmikit jätetään hoitoon, mutta usein ne lähtevät isäntäperheen mukaan matkalle. Kun muistaa pari asiaa, kaikkien reissu sujuu mukavasti. Lemmikit
PUOLI KAUPUNKIA | 5 Seniorit Suomi on jo hyvän aikaa sitten palannut työn ja koulun pariin juhlapyhien jälkeen. Eläkeläisten viikot sitä vastoin saattavat käydä hiljaisiksi pitkinä talvikuukausina. Työeläkeyhtiö Elo kysyi Facebook-sivullaan vinkkejä eläkeläisten aktiiviseen talveen. Moni vastaaja neuvoi ulkoilemaan säässä kuin säässä, viettämään aikaa lastenlasten kanssa sekä tekemään erilaisia käsitöitä ja aivotyötä vaativia ristikoita. Myös teatterissa ja konserteissa käynti, hyvä ruoka, lukeminen ja monipuoliset liikunnalliset harrastukset tanssista ja joogasta virkistävään avantouintiin saivat puolestapuhujia. – Liikunta on eläkeläisen elämänlaadun kivijalka. Uimahallin rauhallisia aikoja arkipäivisin on hyvä hyödyntää ja esimerkiksi vesijuoksu on oivallinen liikuntamuoto, vaikka olisi nivelrikkoa tai kipuvaivoja, toteaa Elon ylilääkäri Liisamari Krüger. Nastakengät ja sauvat avuksi jäisille teille Moni kommentoija totesi ulkoilevansa mielellään myös talvella. Toiset totesivat jättävänsä ulkoilun vähiin liukastumisen pelossa. – Refleksien hidastuessa talviulkoilu on eläkeläiselle usein liukkauden vuoksi vaikeaa. Siihen apukeinoiksi kannattaa ottaa napakat nastakengät ja ajoittaa lenkit valoisaan päivänaikaan. Kävelysauvoista saa myös lisätukea, muistuttaa Krüger. Palkkatyöstä ja vapaaehtoishommista iloa myös vanhuuseläkkeellä Töiden tekemistä voi jatkaa vapaasti vanhuuseläkkeen rinnalla ja muutama kommentoija kertoi tarttuneensa tähän mahdollisuuteen. Vanhuuseläkkeellä on myös mahdollista aloittaa uusi työsuhde tai toimia yrittäjänä. – Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu myös eläkettä, jonka voi hakea maksuun ylimmässä eläkeiässä, muistuttaa Elon eläkeneuvontapäällikkö Satu Saulivaara. Sosiaalista kanssakäymistä toimivien kannattaa myös miettiä vapaaehtoistyön tekemistä tai oman alueen eläkeyhdistysten toimintaan osallistumista. Ideoita rattoisaan talvenviettoon – ”täysi ralli päälle” ”Joka päivä kävelylenkki. Hyvää ruokaa nassuun ja kunnon päikkärit. Siitä on eläkeläisen päivä tehty.” ”Ei kannata ottaa eläkeläisen statusta vaan täysi ralli päälle. Uutta kehiin!” ”Metsän raivaus ja polttopuiden teko. Välillä sitten kudin kainalossa mielimusiikkia kuunnellen.” ”Raitis ilma kutsuu, joten piikkilenkkarit jalkaan ja sauvakävelemään.” ”Elän normaalia elämää syöden kevyesti ja terveellisesti. Harrastan teatterikäyntejä ja käyn myös konserteissa.” ”Harrastuksia, minulla kielien opiskeleminen kansalaisopistossa, käsitöitä, lukemista, ristisanatehtäviä ja ulkoiluakin välillä.” ”Teen hiljakseen töitä yrittäjänä: verkkoopettajana tutoroin ja kirjoittelen juttuja.” ”Meillä ulkoillaan ja tanssitaan vähintään kerran viikossa. Harrastan haitarinsoittoa ja tiffany-lasitöitä.” ”Lastenlapset on parasta. Heistä saa paljon iloa ja näkee elämän jatkumon.” ”Vapaaehtoista toimintaa kyläyhdistyksessä, kerran viikossa boccian peluuta eläkeläisten kanssa. Yhteinen toiminta eri ikäisten ja erilaisten ihmisten kanssa tuo energiaa.” ”Eläkeläismatkoilla, kuntosaleilla, karaokessa ja yhteislauluissa. Vierivä kivi ei sammaloidu.” ”Päivässä kaksi kertaa pitkähkö lenkki pitää kuntoa yllä ja ei ole nukkumisen ongelmia.” ”Eläkeläisyhdistyksissä on tosi paljon erilaisia aktiviteettejä ja sosiaalista yhdessäoloa.” ”Sauvat käteen, piikit pohjiin ja lenkille liukkaillekin!” ”Osta pilkkivehkeet ja lähde hakemaan tuoretta ruokaa kavereiden kanssa.” ”Vaihteeksi 1 000 palan palapeli on levällään olohuoneen pöydällä.” Näin eläkeläinen pysyy vetreänä ja virkeänä talvella Reipas ulkoilu, tanssiharrastukset ja aivopähkinät saavat eläkeläisen talvikuukaudet kulumaan kuin siivillä. Liukkailla säillä kannattaa kuitenkin varustautua sopivasti. Aktiivisena kannattaakin pysyä, vaikka vaivaa olisi ehtinyt kertyä.
Tänään ilmestyvän Sukulaisen tapahtumat alkavat Tukholman liepeillä psykiatrisessa hoitolaitoksessa, jossa yövuorossa oleva hoitaja tapetaan. Samana yönä suljetulta osastolta pakenee potilas. Tapausta alkaa selvittää suomalaistaustainen nuori rikoskonstaapeli Harriet Jaatinen, jolle selviää tutkinnan edetessä, että hänen Suomessa hiljattain kuollut sukulaisensa liittyy jotenkin asiaan. Koukuttavan ja nopeasti etenevän trillerin tapahtumat sijoittuvat Tukholmaan, Helsinkiin ja Keski-Suomeen. ”Tarinassa liikutaan nykypäivän Tukholmassa mutta tarinan salaisuudet ulottuvat 1980-luvulle. Halusin tuoda esiin ruotsinsuomalaisten elämää silloin ja nyt”, itse aikoinaan Tukholmassa asunut kirjailija Meritta Koivisto toteaa. Koivisto kertoo, että koki tärkeäksi nostaa esille myös toisen polven ruotsinsuomalaisuutta. Tukholman poliisissa työskentelevä nuori ja etevä rikoskonstaapeli Harriet Jaatinen edustaa tarinassa tätä päivää. Harrietin työväenluokkaiset vanhemmat – Suomesta Ruotsiin muuttanut isä ja ruotsalainen äiti – taas kertovat aiemman sukupolven identiteetistä. ”Koska olen asunut pitkiä aikoja ulkomailla, identiteetin teema on minulle tärkeä”, Koivisto kertoo. Tarinan keskiössä on yksi suku, jonka salaisuudet alkavat selvitä, kun Harriet tutkii yöhoitajan kuolemasta alkanutta tapausta. Vaikeneminen, häpeä ja vääristyneet valtasuhteet ovat vuosikymmenten aikana vaikuttaneet suvun jäsenten elämään ja kuolemaan niin Suomen kuin Ruotsinkin puolella. Koivisto toteaa, että sukutarina tarjosi mahdollisuuden kirjoittaa ihmissuhteista, joista ei koskaan pääse eroon. Perhedynamiikan lisäksi häntä kiinnosti myös se, miten valtaa käytetään. Harriet Jaatisen lisäksi tarinan keskiöön nousee suljetulta osastolta pakeneva Sonja Berg, joka on nuorena joutunut törkeän vallan väärinkäytön uhriksi. ”Tarinan naiset ottavat eri tavoin oman elämän haltuunsa ja vallan omiin käsiinsä. Joskus seurauksista piittaamatta. Sitä oli kiehtovaa kirjoittaa”, Koivisto kertoo. Meritta Koivisto on kirjailija, elokuvakäsikirjoittaja, ohjaaja ja näytelmäkirjoittaja. Koivisto opiskeli ja asui Tukholmassa vuosina 1978-1984 ja on asunut lisäksi useita vuosia Yhdysvalloissa. Nykyisin hän asuu Helsingissä. Ystävä oli John Felix Charles Ivar Bryce joka oli aiemmin ollut myös tiedustelu-upseeri. Hän oli naimisissa miljoonaperijätär Josephine Huntington Hartfordin kanssa. Ian sai ajoittain seuraa myös kuninkaallista ja miltei kuninkaallista mm. Prinsessa Margaretista ja Jackie Kennedystä, mutta Ian Fleming oli useaan otteeseen kartanossa majaillut pitkäaikainen asukki. Kartano on hiljattain laitettu myyntiin hintaan 2,95 miljoonaa dollaria. Kartano sijaitsee 180 hehtaarin metsäisellä maa-alalla jossa on runsaasti laidunmaata ja puutarhoja. 1770-luvulta peräisin olevassa 760 neliön kartanossa on kahdeksan makuuhuonetta, seitsemän kylpyhuonetta, useita takkoja, tiloja muodollisempaan oleskeluun ja nk. koko perheen huoneita (family room), toimisto, mittava keittiö ja ruokailusali isoja illallisia varten. Hyvän huolenpidon alla olevassa kodissa on helppo eksyä. Tunnelman kruunaa jo pelkkä tieto siitä että Ian Fleming on täällä naputellut trillereitään viettäen pitkiä aikoja kartanossa. Mahtavasta viherhuoneesta pääsee suoraan valtavaan katettuun puutarha-tilaan. Tunnelma on kuin hyvin hoidetussa viidakossa jossa vesi solisee vihertilan useiden polkujen varrella. Fleming asui useimmiten vieraille varatussa siivessä nimeltään Yellow Room josta käsin hän teki pitkiä vaelluksia tilaa ympäröiviin metsiin. Fleming kirjoitti kerran vanhaan vieraskirjaan , ”Asuin kuin kuningas kutsumaton sellainen tuoksuvassa ja ylellisessä eristyneisyydessä.” Tilalla on lisäksi neljä rakenusta, joissa kummassakin on kolme makuuhuonetta. Lisäksi on vielä kahden makuuhuoneen Federal House ja entinen maitotalo jossa on nykyään yksi makuuhuone. Erikoisuutena on myös vaahterasiirapin valmistustila. Ulko-uima-allas ja kolme lampea lisäävät viihtyvyyttä. Harvat kuvitteelliset hahmot ovat olleet yhtä kiehtovia ja suosittuja sekä miehille että naisille kuten Bond, James Bond. James Bond brändi joka perustuu 12 romaaniin, 24 elokuvaan (pian 25) sekä kahteen Oscariin Adelen esittämästä tunnuskappaleesta Skyfall ja Sam Smithin esittämästä Writing´s on the Wall tunnuskappaleesta on ollut yksi maailman tuottoisimmista brändeistä myynnillä summaltaan 17 miljardia dollaria. Ian Fleming loi Bondin vuonna 1953 ja legendan mukaan se tapahtui hänen Black Hole Hollow Farmilla oleskelunsa aikana. Flemingin kuoltua vuonna 1964 jatkavat Bondfilmit voittokulkuaan ja nyt viiden vuoden tauon jälkeen esitetään uusin Bond-elokuva No Time To Die (Ei aikaa kuolla) poikkeuksellisesti teattereissa jo huhtikuussa. Elokuva on nykyisen Bondin, Daniel Craigin viimeinen suoritus Bond-hahmona. Blach Hole Hollow Farm sijaitsee lähellä Cambridgeä, New Yorkin osavaltiossa 30 mailin päässä Saratogasta. Lisää luksusasuntoja välittää TopTenRealEstateDeals 6 | PUOLI KAUPUNKIA Amerikan arvoasunnot Kartano New Yorkin osavaltiossa joka antoi innoituksen James Bond-kirjoille New Yorkin osavaltiossa sijaitseva kartano, Black Hollow Farm, jossa entisestä tiedustelu-upseerista Ian Flemingistä kehkeytyi kirjailija, kirjoitettiin osa James Bond trillereistä kuten Timantit Ovat Ikuisia (1956) ja Kultasormi (1959) on nyt laitettu myyntiin. Kartano oli tuolloin hänen hyvän ystävänsä koti. Kirjat Ruotsinsuomalainen poliisi joutuu keskelle sukudraamaa uudessa Storytel Original -trillerissä Sukulainen Meritta Koiviston kirjoittamassa trillerissä yhden suvun vuosikymmeniä piilotellut salaisuudet paljastuvat. Ruotsiin ja Suomeen sijoittuva äänikirja Sukulainen on kirjoitettu suoraan äänikirjaksi. 28.2. Storytelissä ilmestynen äänikirjan lukee näyttelijä ja laulaja Vuokko Hovatta. TIETOKONEHUOLTOA Windows 7 tuki loppuu, päivitämme Win 7 -koneesi Win 10:een säilyttäen tietosi ja ohjelmat alk 65 € Samalla voimme nopeuttaa koneesi SSD-levyllä 240 Gb alk 50 € tai 480 Gb alk 70 € Palvelemme Suomeksi, På Svenska and in English Håt Data Huolto Oy p 010 387 8860 Vaasankatu 15 00500 Hki www.hatdata.net ? Kirjailija Meritta Koivisto. Kuva: Ari Haimi
Paini on ollut Tomin elämän rikastuttajana suurimman osan aikaa elämänpolulla. Ja on sitä vieläkin. Kilpailu-uran jäätyä taakse, on kuntovalmennus tullut merkittäväksi osaksi nykypäivää. Tomin seura on ollut juniorista alkaen maineikas Helsingin Paini-Miehet ry. joka perustettiin 1935. Seuran painijat ovat saavuttaneet mm. SM-kisoista lähes viisisataa mitalia. Painin historiaa Paini on ikivanha kamppailulaji, jonka juuret ulottuvat yli 5000 vuoden taakse sumerilaisten aikaan. Myös Egyptin hautakammioiden ja temppeleiden seinämaalauksissa on kuvattu pystyja mattopainijoita. Egyptistä on löydetty 200-luvulta eaa. peräisin oleva kreikankielinen valmennusopas, jossa neuvotaan eri otteiden ja heittojen suoritustekniikkaa ja jopa ravitsemusohjeita. Helleenien painimuoto oli sekoitus nyrkkeilyä ja painia ja se kuului sen ajan Olympian 5-otteluun (pankration). Kreikkalais-roomalainen, ns. nykyaikainen paini kehitettiin Ranskassa 1800-luvun alkupuolella. 1880-luvulla Helsingin Atleettiklubi järjesti painiskelunäytöksiä Kaisaniemen puiston sirkusteltassa. Niissä muina ohjelmanumeroina saattoi olla voimailunäytöksiä ja sanansutkauttajia (nyk. Stand Up koomikkoja). Paini on yksi vanhimmista nykyaikaisten Olympiakisojen urheilulajeista. Koulukiusaajat ei nuorta painijaa häirinneet Tomi sai käydä koulunsa kiusaajien häiritsemättä. Maine painijana ja jopa lihasten suorituskyky ja voima takasivat koulunkäynti rauhan. Ehkä siihen saattoi vaikuttaa koulun pihalla käyty painiottelu Tomin kuudesluokkalaisen isoveljen kanssa. Koitos päättyi isobroidin viemiseen siltaan ja selätykseen, ja niin kolmasluokkalaisen maine vaan kasvoi. Ulkopuoliset eivät tienneet, että kyseessä oli isobroidi, mutta ottelu oli silti totinen koitos. Junioripaini 1980-luvun puolivälin aikaan hyökyi Suomen yli kamppailulajien aalto. Judon myötä karate ja monet muut itämaiset kamppailulajit alkoivat vallata jumppasaleja. Tomin faija oli 60-luvun loppupuolella harrastanut painia ja niinpä omena ei ehtinyt kovin etäälle vieriä pojan kohdalla. Hesarista Tomin silmään oli osunut Helsingin Paini-Miehet -seuran ilmoitus, jossa ilmoitettiin uudesta painikoulusta. Sinne kävi innokkaan 7vuotiaan pojan tie, ja sitä tietä kulkee mies edelleen. 80-luvun puolivälissä, vuoden verran painikikkoja opeteltuaan, pääsi Tomi tutustumaan kilpaurheilun reippaaseen maailmaan. Siinä iässä on hyvä aloittaa kamppailuharrastus. Tomin mielestä harrastuksen aloittamiselle ei ole oikeastaan ylärajaa iälle. HPM:ssä vanhin edelleen ns. lukkopainissa kilpaileva mies on 69 -vuotias, joka aloitti harrastuksen vain muutama vuosi sitten. Nuorena aloitettu harrastus takaa vahvemman pohjan rytmiikan ja koordinaatioiden kehittymiselle. Tomin mielestä nuorten tulisi harrastaa useampia lajeja, joka kehittää kehon toimintoja monipuolisemmin ja antaa valmiuksia laajemmin, kuin pelkästään yhden lajin harjoitukset. Tomin kilpapaini alkoi 35 kilon sarjassa. Useana vuonna hän osallistui poikien SM-kisoihin. Siihen aikaan ”pojat” tarkoitti alle 18-vuotiaita, joten jonkun aikaa joutui Tomikin odottamaan vuoroaan palkintopallille. Osallistujia saattoi olla 200-300 painijaa eri sarjoihin jakautuen, joten kovasti sai tehdä työtä, jos aikoi päästä viiden parhaan joukkoon. Siihen aikaan oli käytössä kahden punnituksen menettely. Aamupäivän kisat aloitettiin punnituksella ja jos selvisi iltakilpailuun, joutui uudelleen ennen matsia vaa’alle. Ei siis voinut aamupunnituksen jälkeen tankata kovinkaan paljon, koska iltapunnituksessa oli päästävä samaan sarjaan. Muuten kisat päättyivät punnitukseen. Paini Olympian suurennuslasin alla Vaikka paini on vanhimpia lajeja Olympiakisoissa, oli se muutama vuosi sitten Kv. Olympiakomitean herrojen silmätikkuna. Jopa lopettamisuhan alla. Siihen oli tuolloin ainakin osasyynä lajin junnaava passiivisuus. Sääntömuutoksilla haettiin lisää dynamiikkaa, jotta katsojien mielenkiinto olisi saatu kohoamaan. Vuosien aikana tehtiin lukuisia sääntömuutoksia ja painijat eivät ihan aina olleet tietoisia, mitkä säännöt olivat voimassa molskille astuessa. Nykyisin voimassa olevat säännöt ovat tuoneet lajiin vauhdikkuutta, mutta tuomareiden kotiinpäin vetäminen saattaa vielä joissain kisoissa edelleen näkyä, pohtii Tomi Heinänen. Hyvällä taktikoimisella voi ottelun edelleen voittaa passiivisempi osapuoli. Tasatuloksessa voittaa viimeksi pisteen saanut, vaikka vastustajalle annetun varoituksen perusteella. Videotarkistukset ovat tuoneet lajiin myös parannusta. Kun tilanne haastetaan videotarkistukseen, heittämällä kuutio molskille, saa väärästä haastosta vastustaja pisteen. Jos ei tällaista videotarkistusmenettelyä olisi, voisivat ottelut venyä parikymmentä minuuttisiksi, naureskelee Tomi. Vapaapaini Kysyn Tomi Heinäseltä, mitä vapaapainissa saa, tai ei saa tehdä? Vastaus ei yllätä. ”Vapaapaini on nimensä mukaisesti paljon vapaampaa, kuin kreikkalaisroomalainen. Siinä ei saa lyödä, potkia tai purra. Tämä noin lyhykäisesti.” Kertoo Tomi. Ottelu ei voi päättyä käsitai jalkalukkoon, joka suoritetaan niveltä vastaan. Tarkoitus tässäkin lajissa on saada vastustaja selälleen, tai sitten voittaa suorituspisteillä. Pistelasku ja säännöt ovat samat kuin kreikkalais-roomalaisessa, eli ranskalaisessa painissa, paitsi sallittuja ovat myös otteet jaloista ja jaloilla. Lisäksi vapaapainissa passiivisuusvaroituksen saaneella painijalla on 30 sekunnin ”hyökkäysaika”, jolloin varotuksen saaneen painijan pitää saada tehtyä pistesuoritus. Jos varotuksen saanut ei saa tehtyä 30 sekunnin aikana pistettä, hyvitetään vastustajaa yhdellä pisteellä. Kysyn, kummasta tyylistä itse pidät? ”Kyllä mulle kreikkalainen maistuu paremmin.” Kilpapaini elämää vastaan Tomin kilpapaini kovemmissa sarjoissa alkoi 16-vuotiaana ja heti alkuun hän sijoittui 4-6 parhaan joukkoon. Sitten seurasi 18-vuotiaiden ja myöhemmin 20-vuotiaiden SM-kisat, joissa vuonna -97 hän voitti krekupainissa kultaa ja vapaassa pronssia. Myöhemmin Tomi oli EM-kisoissa Turkissa 60 kilon sarjassa. Vapaapainin MM-kisat oli heti perään Helsingissä, jossa Tomilla oli paikka 65 kiloisissa. Mutta koska hän ei mielestään menestynyt Turkissa suunnitelmiensa mukaan, päätti Tomi antaa MM-kisapaikkansa sarjaa ylempänä seuratoverilleen. SM kultaa on tullut 60 kg sarjassa 1997 ja 66 kg sarjassa 2005. Maaotteluissa Tomi on edustanut Suomea niin krekussa, kuin vapaapainissakin. Huippu-urheilu antaa paljon, mutta myös vaatii paljon. Useita selkäym. vammoja, joita oli leikelty ja joiden vuoksi paini oli jäänyt vuosiksi. Kuitenkin vanha suola janotti ja mieleen alkoi hiipiä ajatus palaamisesta molskille kilpailumielessä. Tomi kävi kolmisen kuukautta treeneissä ja homma alkoi yllättäen ikämieheltä sujua. Oli tuloillaan Suomi-Eesti maaottelu. Suomen vapaapainin päävalmentajana oli tuolloin, naispainin maailmanmestari Petra Ollin valmentajana tutuksi tullut Ahto Raska. Maaotteluun oli valmistautumassa sarjan kolme parasta kaveria, mutta kun Tomi vei niitä kuin kylmäkallea, päätti Raska antaa maaottelupaikan Tomille. Niinpä Tomi vielä 34-vuotiaana veteraanina valittiin edustustehtävään. Pistein 0-3 selkäänhän siinä tuli Viron mestarille, mutta kovan vastuksen vanha konkari tarjosi nuoremmalle. Valmentajaksi Kisakallion urheiluopistolta 25 vuotta kilpapainia on aika pitkä työmaa. Päivääkään ei ukko vaihtaisi pois. Siitäkin huolimatta, että kirurgin puukko on tullut liiankin usein tutuksi. Huippuurheilijan rankka elämäntapa on kuitenkin ”terveempää huumetta” kuin oikeat huimausaineet ja niiden tarjoama huono elämä. Kilpaurheilijoille tutuksi tulleet leiritykset, kilpailumatkat ulkomailla ja kotimaassa ovat tarjonneet elämyksiä, joista monet tavalliset asfaltin polkijat eivät pääse nauttimaan. Laaja kaveripiiri, joka kantaa loppuelämän taipaleelle. Terve itsetunto ja hyvä fyysinen kunto ovat kaupanpäällisiä, joita ei kaupasta voi ostaa. Valmistuminen kisakalliosta fysiikkavalmentajaksi, antaa mukavan jatkumon kilpauralle. Vapaapäivät kuluvat kolmijalkaisen koiran kanssa lenkkeillessä ja BBC:n salilla nuoria urheilijoita ja kuntoilijoita koutsatessa. Jos haluat osaavan personal trainerin oppaaksesi kuntoilun koukkuiselle polulle, voit ottaa yhteyttä Tomi Heinäseen: tomppa.heinanen(at)gmail.com. PUOLI KAUPUNKIA | 7 Stadilainen Tomi Heinänen (s. 1977 Helsinki), painin Suomen mestari, EM-kisaedustaja ja maaottelumies on varsinainen painin monityömies. Nykyisin vähän rennommin lajiin suhtautuva, Kisakallion urheiluopistosta kuntovalmentajaksi valmistunut Heinänen koutsaa legendaarisella Bodybuilding Clubilla (BBC), nuoria lupaavia kamppailulajien harrastajia. PUOLI KAUPUNKIA | 7 Valokeila Tomi Heinänen Stadilainen kuntovalmentaja KESÄLEIRIT V U O D E N 2 2 P A R H A A T Lähde mukaan hauskoille kesäleireille, joista löytyy varmasti jokaiselle jotain! Ilmottautuminen Leiripaikkoja on rajoitetusti, ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. HUOM! Muistathan ilmoittautumisen yhteydessä kertoa seuraavat tiedot: osallistujan nimi, syntymäaika, ruokavalio ja mahdolliset sairaudet, sekä huoltajan nimi, puhelinnumero, sähköpostiosoite ja kotiosoite. Ilmoittautumiset ja tiedustelut sähköpostitse info@sdplhkiuusimaa.fi tai puhelimitse 041-4645851 viimeistään viikkoa ennen leirin alkua. Lisätietoa leireistä ja toiminnastamme saat osoitteesta www.sdplhkiuusimaa.fi. Luontoleiri 7-15-Vuotiaille Ekaleiri 7-15-Vuotiaille Aasia-Pop -leiri 7-12-Vuotiaille Kädentaitojen leiri 11-17-Vuotiaille Pelileiri 7-15-Vuotiaille Musaleiri 7-15-Vuotiaille Murkkuleiri 13-17-Vuotiaille Ekoteko -leiri 7-15-Vuotiaille Back to school -leiri 10-17-Vuotiaille 1.-6.6.2020. 1.-6.6.2020. 8.-13.6.2020. 22.-27.6.2020. 29.6.-4.7.2020. 6.-11.7.2020. 13.-18.7.2020. 20.-25.7.2020. 3.-9.8.2020. 100 € 100 € 120 € 120 € 120 € 120 € 100 € 100 € 120 € Sisältää matkat, täysylläpidon ja tapaturmavakuutuksen. Perhejuhannus Sammalniemessä Perheleiri 1 Huruslammella Perheleiri 2 Sammalniemessä Perheleiri 3 Sammalniemessä 18.-21.6.2020. 6.-11.7.2020. 13.-18.7.2020. 20.-25.7.2020. 80 € 60 € 80 € 80 € 280 € 240 € 280 € 280 € Alle 6-vuotiaat lapset leireilevät ilmaiseksi! Sisältää täysylläpidon ja tapaturmavakuutuksen, mutta EI matkoja. /Hkö Max.
Carmen Boulogne tarjoaa 820 kW (1,114hv), huippunopeus on 290 km / h ja 0-100 km/h saavutetaan 2,6 sekunnissa. Täysin hiilikuidusta valmistetun rungon paino on vain 1 630 kg. Optimoitu jousitus ja hiilikuidun käyttö säästävät painossa 60 kg. Carmen Boulogne ilmentää Hispano Suizan sukupolvelta toiselle kulkevaa urheiluautojen valmistuksen perinnettä. Carmen Boulogne tarjoaa sekoituksen innostavaa voimaa, poikkeuksellista ylellisyyttä ja tyylikästä suunnittelua. Barcelonassa valmistettu Carmen on uusin urheilullisempi versio edustaen seuraavaa vaihetta uudelleensyntyvän espanjalaisen luksusautomerkin kehityksessä. Carmen Boulogne on täysin sähköinen. Carmen Boulogne tarjoaa poikkeuksellisen dynamiikan yhdistettynä jännittävään suorituskykyyn. Suunnaton voima ja auton paino 1 630 kg, takaavat tajunnanräjäyttävän ajokokemuksen. Hiilikuiturunko esittäytyy kirkkaan pintalakan alla. Aggressiivinen urheilullisuus yhdistyy ajattomaan eleganssiin. Sisustuksessa on käytetty mokkaa tai mustaa Alcantaraa. Hispano Suiza Carmen Boulognen hintalapussa lukee 1,65 miljoonaa euroa. Ensimmäinen auto luovutetaan omistajalleen vuonna 2022. Mahdolliset asiakkaat voivat osoittaa kiinnostuksensa rekisteröitymällä. Historia ulottuu aina vuoteen 1921 George Boillot Cupiin jolloin Hispano Suiza kilpaili H6 Coupé sarjassa. Tässä kestävyyskilpailussa taisteltiin voitosta 3,5 tuntia Ranskan Boulognen kaupungin ympäristön teillä. Hispano Suiza saavutti kolme peräkkäistä kisavoittoa, kun kuljettajat André Dubonnet (1921), Paul Bablot (1922) ja Léonce Garnier (1923) ajoivat Hispano Suiza H6 -sarjan näitä kilpailuja varten muokattuja versioita. Uudessa ŠKODA OCTAVIA RS iV:ssä on 1.4 TSI -bensiinimoottori ja 85-kilowattinen sähkömoottori. Voimalinjan yhteisteho on 180 kW (245 hv). Korin mustista yksityiskohdista OCTAVIA RS iV:n tunnistaa heti Škodan jo neljänteen sukupolveen ehtineen suosikkiautomallin urheilullisimmaksi versioksi. Uuden Octavian mallisto täydentyy myös kolmella muullakin sähköä voimalinjassaan hyödyntävällä mallilla. OCTAVIA iV on lataushybridi teholtaan 150 kW (204 hv) ja saatavissa Ambitionja Style-varusteluversioina. Kahden e-TECmallin tehot ovat 81 kW (110 hv) ja 110 kW (150 hv). Nämä mallit ovat Škodan ensimmäiset kevythybridit. ŠKODA on asentanut OCTAVIA RS iV -malliin 1,4-litraisen TSI-bensiinimoottorin (110 kW / 150 hv) ja 85 kilowatin sähkömoottorin. Yhdessä ne kehittävät tehoa 180 kW (245 hv) ja vääntöä 400 Nm. Vaihteisto on kuusivaihteinen DSG-kaksoiskytkinvaihteisto. WLTP-testisyklin mukainen CO2-päästö on noin 30 g/km*. Tämä automalli täyttää jo nyt uuden ja tiukemman, tammikuun 2021 alussa voimaan astuvan EU6d-päästöstandardin vaatimukset. Korkeajännite-litiumioniakun kapasiteetti 37 Ah / 13 kWh riittää jopa 60 kilometrin ajoon pelkästään sähköllä (WLTP*). Sähkömoottorin suuren 330 Nm:n väännön ansiosta RS iV lähtee rivakasti liikkeelle. Sport-ajoasetus valitsemalla käytettävissä on auton täysi teho, ja sillä OCTAVIA RS iV kiihtyy paikaltaan nopeuteen 100 km/h vain 7,3 sekunnissa. Huippunopeus on 225 km/h. Vakiovarustukseen sisältyvät progressiivinen ohjaus ja Sport-jousituksen dynaaminen sovitus luovat perustan aidosti RS-tyylisille ajo-ominaisuuksille. Sporttisen mustat yksityiskohdat ŠKODA OCTAVIA RS iV:ssä ovat vakiovarusteena erityiset LED-sumuvalot ja mustat 18-tuumaiset kevytmetallivanteet, joista RS-tyyliin näkyvät punaiset jarrusatulat. Tarjolla ovat myös 19-tuumaiset kevytmetallivanteet. Sporttisen mustia yksityiskohtia ovat jäähdyttimen ŠKODA-säleikkö, Air Curtain -ilmanohjausaukot, RS-etuhelman diffuusori, Aeroflapsit ja takahelman diffuusori sekä sivulasien kehykset. Liftback-mallin takaluukun pinnassa on musta RS-takaspoileri, ja Combi-farmarimallissa on korin värinen katon takareunaspoileri. Škodan muotoilujohtaja Oliver Stefani: ”RS-yksityiskohdilla teimme uuden Octavian dynaamisesta muotoilusta vieläkin sporttisemman. Monet mustat designpiirteet kuten jäähdyttimen ŠKODAsäleikkö, etuhelma, takadiffuusori ja kevytmetallivanteet liittävät uuden mallin selvästi RS-mallistomme jäseneksi.” Dynaaminen RS-tyylinen sisustus OCTAVIA RS iV:n sisätiloja hallitsee korostava musta. Kolmipuolaisessa, nahkaverhoillussa ja vRS-logollisessa monitoimi-urheiluohjauspyörässä on DSG-vaihteiston vaihteenvalitsimet. Vakiovarusteisten Sport-etuistuimien verhoiluna on musta kangas. Lisävarusteiset Ergo-istuimet on verhoiltu Alcantaran ja nahkan yhdistelmällä, ja näissä istuimissa on myös istuinosan syvyyssäätö. Istuimia koristavat RS-logot ja saumojen punaiset tai hopea-harmaat koristeompeleet, jollaiset ovat myös nahkaverhoillussa ohjauspyörässä, kyynärnojissa ja Alcantara-verhoillussa kojelaudassa. RS-tyyliset koristelistat ja alumiinimaiset poljinlevyt viimeistelevät sisätilojen sporttisen yleisilmeen. 8 | PUOLI KAUPUNKIA Autot KATSASTUSHUOLLOT • PAKOKAASUMITTAUKSET • KÄYNTIVIAT Takkatie 11, PITÄJÄNMÄKI Puh. 09-3405497, 0400-699937 ? esa.harklin@elisanet.fi JARRUJEN KUNNOSTUS • ALUSTAT • LATURIT • STARTTIMOOTTORIT AUTOPALVELU HARKLIN OY Huoltaa ja korjaa autosi joustavasti ja ammattitaidolla. Yrityksemme sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien ulottuvilla, Helsingin Pitäjänmäella aseman vieressä. 25 VUOTTA HUOLENPITOA AUTOSTASI Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Ilmastointihuollot ja sijaisautopalvelu Ydinkeskustassa Moottoriurheilun inspiroima Carmenin urheilullisesti räätälöity kokonaisuus on kunnianosoitus kilpa-autoilun perinteelle. ŠKODA tuo RS-mallistoonsa ensimmäisen lataushybridimallin. HISPANO SUIZA CARMEN BOULOGNE ŠKODA OCTAVIA RS iV Thornley Kelham on aloittanut ehkä haastavimman restaurointiprojektin; harvinaisen Mussolinin omistaman Alfa Romeo 6C 1750 Super Sport (3. sarjan) rungonumero 6C0312898 pyrkien täydelliseen lopputulokseen. Asiakirjat kyseiseltä ajanjaksolta osoittavat, että auto toimitettiin 13. tammikuuta 1930 Supremo Eccellenza il Cav. Benito Mussolinille. Asiasta tehtiin elokuva ja otettiin kuvia joissa Mussolini ajaa autoa Auto vaihtui omistajia useita kertoja ennen kuin se lähetettiin Eritreaan Asmaraan vuonna 1937, Italian alueelle, joka oli kuuluisa aikakauden moottoriurheilusta. Intensiivisen tutkimuksen jälkeen Thornley Kelham -tiimi aloittaa nyt tämän harvinaisen Alfa Romeon palauttamisen alkuperäiseen tilaansa. ? Mussolini poseeraa uutukaisen Alfa Romeon ratin takana. ? Töitä riittää Mussolinin Afa Romeon entisöinnissä. Thornley Kelham aloittaa harvinaisen Mussolinin... Thornley Kelham aloittaa harvinaisen Mussolinin omistaman Alfa Romeo 6C 1750 SS:n entisöinnin
Helmikuun lopulla, perjantain vastaisena yönä heräsin. En saanut unta. Huomasin, että ajatukseni pyörivät Jyrki Kankaan ympärillä. Pohdin mietteissäni vuosikymmenien aikaista ystävyyttämme. Kirjasin muistokirjoitusta Jyrkistä. Tapanani on ollut kirjoittaa näihin kirjeisiini muistokirjoituksia menehtyneistä ystävistäni. Viimeksi Lasse Mårtensonista ja Jukka Virtasesta. Olen ollut tiiviisti yhteydessä Jyrkiin ja siten olen ollut ajan tasalla hänen voinnistaan. Mutta hämmästyin ennakoivani tapahtumia tällä tavoin. Kun aamulla heräsin ja luin postejani, ensimmäisenä oli Jyrkin vaimolta Paulalta saapunut lyhyt viesti: ”Veljesi lähti perustamaan festivaalia pilven taa.” Olin yhteydessä orkesterini jäseneen, Purtsiin. Pohdimme sitä, mikä ero on sukulaisen ja ystävän poismenolla. Totesimme, että usein miten sen ratkaisee ystävyys. Jyrki oli noin puoli vuotta nuorempi kuin minä. Emme olleet siis veljeksiä. Emme mitään sukua. Saimme jatkuvasti tiedusteluja, mitä sukua olemme toisillemme. Jyrkillä oli tapana kertoa kysyjälle, että minä olin hänen isoisänsä. Ratkaisevasti vanhempi kun olin. Minä taas kiusoittelin, että Jyrki on minun isoisäni. Sukulaisuutta tärkeämpi oli 54 vuotta kestänyt ystävyytemme. Se alkoi vuonna 1966 jolloin asuin Raumalla ja Jyrki Porissa. Jyrki perusti Porin jazzin ja minä 7-seinähullua orkesterini. Meitä yhdisti koko elämämme kestävä puberteetti. Innostuimme hauskoista ja mukavista asioista. Veimme ne läpi harmaan kiven. Punaisena lankana oli rakkaus musiikkiin. Kuljimme maailmalla ja etsimme persoonallista, toisenlaista musiikkia. Kartoimme ryppyotsaisuutta. Halusimme tarjota ihmisille musiikin avulla hyvää mieltä ja oloa. EI pelkkää taidenautintoa. Mukaan tarttui esimerkiksi tosijazzin, Dixielandja swingmusiikin taitajia Moskovasta, Pietarista, Intian Jaipurista, New Orleansista, Siperiasta, Turkista. New Yorkista, Espanjasta ja Skånesta. Yhdistimme ja teimme vaihtureita Porin Jazzin sekä Höyrylaiva Ukkopekan, Herrankukkaron ja Vaakahuoneen kanssa. Vaikkei Jyrki ollut isoisäni, hän oli oppi-isäni. Ihailin ja seurasin mestaria. Nautin hänen pikkupoikamaisuudestaan ja peräänantamattomuudestaan. Kun joku sanoi, ettei näin voi tehdä, aiheutti se hänessä välittömästi päätöksen tehdä juuri sen. Ei se aina onnistunut, mutta useasti kyllä. Humaanisuus oli myös Jyrkin kantava voima. Hän koulutti, kannusti ja opasti nuoria muusikoita. Voimiaan säästämättä. Vuosia sitten hän perusti Suomen Jazzakatemian, jossa toimi jazzmusiikin legendoja. Yhdessä järjestimme Herrankukkarossa jazzleirin nuorille aloitteleville jazzmuusikoille. Se oli oppia mestarilta ja kisällille. Kun maailman viimeinen tosijazzin legenda Ted Cursonista tuli Porin Jazzien lempiesiintyjä vuosikymmenten ajaksi, hän tutustutti meidät toisiinsa. Jyrki ideoi Herrankukkaroon ”Smoke and Swing” savusaunatapahtumat. Musta mies soitti smokissaan swinglegendoja savusaunan lauteilla oleville 126 saunojalle. Satojen vuosien vanhaan kontrabassojen Stradivariusta soitti Porin Kaupunginorkesterin emeritus basisti, Jyrki Kangas. Paulalla ja Jyrkillä on kesämökki Merikarvialla. Musiikin lisäksi Jyrki rakasti merta. Kun suuri teollisuuslaitos ilmoitti perustavansa Poriin laitoksen, jonka jätteet ohjataan Itämereen, Jyrki käynnisti ”Puhtaan meren puolesta” yhdistyksen. Alkoi taistelu tuulimyllyjä vastaan. Vielä pari viikkoa ennen Jyrkin kuolemaa sain talvitukikohdastamme Sri Lankasta Jyrkiin puhelinyhteyden. Kuulin puhelimessa, että väsymys oli jo voimakasta. Mutta vielä hän jaksoi uskoa siihen, että Vesiylioikeuteen lähetetyt valitukset menevät läpi. Se oli yksi hänen viimeisistä toiveistaan. Toivottavasti yhdistyksen muut jäsenet jaksavat jatkaa Jyrkin aloittamaa, hänelle ja meille kaikille merta rakastaville tärkeää työtä. Musiikin saralla Mr. Jazz saavutti jo legendaarisen aseman. Eikä ainoastaan Suomessa. Hän oli hyvin verkostoituneena mm kansainvälisten jazzfestivaalien järjestäjien yhdistyksen pitkäaikainen vetäjä, vaikuttaja ja auktoriteetti. Nykyjohdolla on Porin Jazzilla haasteensa säilyttää Jyrkin luomaa elämäntyötä. Hänen ansiostaan Pori Jazzista tuli kansainvälisestikin yksin arvostetuimmista alan festivaaleista. Jyrki Kangas tarjosi elämäntyöllään uskomattoman määrän musiikkinautintoa sitä haluaville. Hän oli legenda jo eläessään. Hänen elämäntyönsä elää kauan. Paula-vaimo tunsi miehensä. Hänen viestinsä minulle on uskottava. Hän ei lopettanut festivaalien järjestämistä. Hän vain siirtyi väljemmille nurmikoille Kirjurinluodolta. Itse asiassa olisin ylpeä mies, jos olisin ollut Jyrkin isoisä. Tai Jyrki minun isoisäni. Mutta oli upeaa, että tunsimme molemmat olevamme toistemme ystäviä. Siitä olen kiitollinen Jyrkille ja elämälleni. Siksi olen onnellinen mies. Ja siksi tämän muistokirjoitukseni sanoma on positiivinen. Tarina kahden Kankaan ystävyydestä. 10 | PUOLI KAUPUNKIA Keskiajalla ei ollut jääkaappeja, joten monet ruoat säilyivät pH-pitoisuutta laskemalla. Hapattamalla. Graavin suolakalan säilymisen lisäämiseksi käytettiin etikkaa ja fiineissä paikoissa tuontisitruunaa, joka säilyy pitkään sen ajan haasteellisen logistiikan edellyttämällä tavalla. 1 kpl n 500 gr kalan filee. Kuha, siika, hauki jne. 1 dl ruokaöljyä (rypsiöljy on hyvä) 1 rkl suolaa 1 sitruuna 3 rkl soijakastiketta 1 tl rouhittua mustapippuria 1 sipuli siivutettuna ohuiksi renkaiksi 1 rkl juoksevaa hunajaa tilliä Sirottele suola ja mustapippuri kalan pinnalle. Purista sitruuna ja lisää se soijakastikkeen ja hunajan kanssa ruokaöljyyn. Kaada kastike kalalle ja lisää pinnalle ohuet sipulirenkaat. Anna vetäytyä 30-60 minuuttia. Siivuta näin pikagraavattu kala ohuiksi siivuiksi ja nauti keitettyjen perunoiden ja voinokareen kera. Villin lännen tarinoita TEKSTI KAUKO VANAJAS kääntänyt kirjasta STORY OF THE GREAT AMERICAN WEST Perjantairesepti TEKSTI PENTTI-OSKARI KANGAS KAUSITYÖNTEKIJÄ herrankukkaro.fi Valtava halu keskustella, seurustella ja yleensä tavata toinen naishenkilö kyti hänen sisällään. Vaikka nämä naiset olivat toisilleen täysin ventovieraita syleilivät he heti toisiaan. Ei siis ole suurikaan ihme, että tasankojen asukit olivat todellisia kyläilijöitä, sanan varsinaisessa merkityksessä. Yleensä kesti niin kauan päästä naapureiden luo, että vierailut venyivätkin useimmiten koko päivän mittaisiksi. Huomaavaiset vieraat toivat aina mukanaan jauhoja ja vähän lihaa. Huonoina aikoina jäätiin pidemmäksikin aikaa hoivaamaan sairasta naapuria. Parempina aikoina istutettiin puita tai ommeltiin yhdessä isäntäväen kanssa. Tupaantuliaistalkoot olivat myös hyvin yleisiä. Uudisasukkaita saapui aina vain lisää. He perustivat teatteriryhmiä, kansanopistoja ja kirjallisuusseuroja. Luettiin, väiteltiin ja esitettiin näytelmiä. Naiset perustivat ompeluja raittiusseuroja. Kirkkokerhot ja veljeskunnat kukoistivat saattaen ihmisiä yhteisten harrastusten pariin. Miehet rakastivat ennen kaikkea urheilua, lyöden vetoa miltei mistä mittelöstä tahansa. Metsästettiin, juostiin tai ratsastettiin kilpaa. Myös pituutta hypättiin ja pelattiin marmorikuulilla. Miehet pelasivat biljardia, keilasivat ja nauttivat krokettipelistä. Mm. viimeksimainittua pelattiin jopa myöhäiseen iltaan saakka kynttilöitä portinpielissä poltellen. Baseballia pelattiin ilman käsineitä ja suojuksia, palloilla, jotka oli tehty vanhoista sukista kerätystä langasta. Nämä lankapallot kiedottiin sitten vanhojen saappaiden nahkasuikaleisiin. Baseball oli niin suosittu laji, että Wichitaan perustettiin jopa naisten oma Baseball-klubi. Niin hermoja repivää oli eristyneisyys tasangoilla että eräskin nainen, kuultuaan toisesta perheestä joka asui 12 mailin päässä, lähti ja kulki tuon matkan jalan. Herrankukkaron naapurimme Suomen Piispa Mikael Agricola oli myös kulinaristi ja opasti kansaa saariston herkkuihin. Kirjoitan jälleen positiivisen tarinan. Taustana on kiitollisuus ystävyydestä. Helpotusta tasankojen yksinäisyyteen TOISENLAINEN SITRUUNAKALAN RESEPTI JYRKI KANGAS IN MEMORIAM ? Kun tasangoille perustettujen kaupunkien asukit vaurastuivat, rakensivat he komeita taloja jotka sisustettiin hienosti Viktoriaanisen tyylin mukaisesti. Talojen takapihat olivat viihtyisiä keitaita, joissa oleskeltiin paljon. Perheet pitivät musiikillisia iltamia. Pelattiin myös shakkia, dominoa, euchrea ja seven uppia (molemmat korttipelejä), kenoa, mumblety-pegiä ja ”pudota nenäliina-leikkiä”. Myös ”Old Mother Wobble Gobble”, leikki, jossa matkittiin pelinjohtajan irvistyksiä, oli hyvin suosittu. ? 1890-luvun lopulla Clay Center-nimisen paikan orkesteri Kansasissa konsertoi paljon ja soitti luultavasti myös tanssiaisissa. Etniseltä alkuperältään tasankojen asukit edustivat usein kansoja, joille musiikki tuli verenperintönä . Näin heissä oli paljon amatöörimuusikoita. Farmarit tulivat pitkien taipaleiden takaa tanssimaan ”neljän-parin tanssi”-iltoihin (Square dance) ja kukin maksoi hyvän viulistin esityksistä 25 centtiä. Huuliharpun iloinen ääni, viulun vinguta ja triangelin kajahteli saivat tasankojen miesten jalat heilumaan. Kylissä olivat harjannostajaiset aina hyvä syy pistää pystyyn Calico-juhlat. Miehet noukkivat palasen puuvillakangasta mytystä ja etsivät sitten tytön, jolla oli samasta kankaasta tehty hame. Kun kylistä tuli kaupunkeja saivat nämä ”hipat” hienomman nimen kotiljonki.
Kirjat PUOLI KAUPUNKIA | 11 Jos mikään käytännön seikka, kuten raha tai sijainti eivät toimisi hidasteina, muuttaisivat suomalaiset kaupunkiasukkaat Suomen kaupungeista mieluiten Helsinkiin ja kaupunginosista Kamppiin tai Punavuoreen. Tulos käy ilmi YIT:n ja Prior Konsultoinnin toteuttamastaa Kestävät kaupunkiympäristöt 2019-barometristä, johon vastasi yli tuhat kaupungissa asuvaa suomalaista syksyllä 2019. Toista kertaa toteutetun barometrin tavoitteena on selvittää, millaisia kaupunkiympäristöjä Suomessa halutaan kehittää. Kyselyssä kaupunkilaiset ottavat kantaa mm. kodin, työja kaupunkiympäristön, liikkumisen sekä kaupan eri vaihtoehtoihin. Vastaajista peräti 39 prosenttia valitsi kaupungeista houkuttelevimmaksi Helsingin (n=852) kun taas toiseksi tullut Espoo sai 9 % äänistä. Useimmille vastaajista (81 %) oma kotikaupunki on kuitenkin juuri se ”unelmien kaupunki”, josta he eivät haluaisi muuttaa pois (n=856). Helsinkiläisistä 89 % ei muuttaisi pois kotikaupungistaan, mutta 39 % heistä voisi muuttaa oman kaupunkinsa sisällä toiseen kaupunginosaan. Toiseksi uskollisimpia omalle kaupungilleen ovat tamperelaiset (83 %). Oman kaupunkinsa sisällä tamperelaisista voisi muuttaa 18 prosenttia. Halutuimpien kaupunginosien joukkoon (n=210) nousevat edellä mainittujen Kampin ja Punavuoren (11 prosenttia maininnoista) lisäksi Eira, Kaivopuisto ja Ullanlinna (10 %), Kallio ja Kalasatama (7 %), Helsingin keskusta (6 %) ja Töölö (4 %). Houkuttelevaksi kaupungin tai kaupunginosan tekevät vastaajien mielestä kolme asiaa: 1) luonto on lähellä, 2) palvelut ovat lähellä ja 3) liikenneyhteydet toimivat hyvin (n=250). Seuraavaksi eniten mainintoja saivat viihtyisyys, turvallisuus ja kaunis arkkitehtuuri. Ulkomailla sijaitsevista kaupungeista suosituimmaksi muuttokohteeksi (n=270) nousivat taas New York (9 %), Lontoo (8 %) sekä Los Angeles (6 %). Vastaukseksi kysymykseen ”miksi muuttaisit mainitsemaasi kaupunkiin” vastaajat ilmoittivat ilmaston ja lämmön (33 %), historian ja kulttuurin (12 %) sekä paljon tekemistä, pöhinää (12 %). Liikeja palveluhakemisto Hammaslääkärit Suomen hammaslääkäriliiton jäsen Hammaslääketieteen lisensiaa?i Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc.) JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7. krs., Hki Puh. 09 622 15 33 GSM 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@?mnet.? Suukirurgiaan ja implantologiaan erikoistunut hammaslääkäri (Donau University, Itävalta) HOITOA PÄIHDEJA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE Tilaa meiltä työelämän päihdekoulutus Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet NYT MYÖS ÄÄNIKIRJANA! AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU TEHOKASTA www.avominne.? Seuraava Puoli kaupunkia ilmestyy 2.4.2020 Tämä ilmoitustila kolmessa 2.4, 16.4 ja 30.4 ilmestyvissä umeroissa hintaan lev. 82mm x kork. 50mm 3 x 99,00€ + alv. 24% hintaan 3 x 49,50€ + alv. 24% Varaus: kauko.vanajas@puolikaupunkia.fi -50% Helsinki on houkuttelevin, mutta suurin osa ei muuttaisi mihinkään Luonto, palvelut ja liikenneyhteydet painoivat vaakakupissa, kun kaupunkilaiset miettivät mihin kaupunkiin ja kaupunginosaan haluaisivat muuttaa. Millainen persoona oli kaikkien tuntema Matti Ensio Nykänen – mies valtaisan menestyksen ja lukemattomien kohuotsikoiden takana? Mitä kaikkea aiemmin tuntematonta mahtui tämän poikkeuksellisen ihmisen elämään? Ja millaisia tarinoita hän jätti taakseen? Matti Nykäsestä on vuosikymmenten varrella julkaistu muutamia kirjoja, mutta aiemmin hänen elämäänsä ei ole paketoitu yksiin kansiin yhtä monipuolisesti ja kattavasti. Kirjan tekevät yhteistyössä toimittaja-kirjailija Marko Lempinen sekä pitkän linjan muusikko Jussi Niemi, joka toimi keikkalavoja vuosikymmeniä kiertäneen Matti Nykäsen bändin sieluna – kitaristina ja lauluntekijänä. Kirja perustuu paitsi tekijöiden omiin tietoihin ja kokemuksiin myös suureen määrään haastatteluja ja arkistomateriaalia. Kirjaa varten haastatellaan niin Nykäsen läheisiä, ystäviä, kilpakumppaneita kuin yhteistyötahojakin. Monipuolisista, tutkivaan journalismiin usein perustuneista artikkeleistaan sekä tarinallisesta kerronnastaan tunnettu Lempinen tutustui kansallissankariin 2010-luvun taitteessa ja ystävystyi tämän kanssa sittemmin toimituksellisen yhteistyön lomassa. ”Olen etuoikeutettu päästessäni hahmottamaan lukijoille aiempaa tarkempaa ja laajempaa kuvaa näin suuresta suomalaisesta persoonasta, jonka tragedia tuntui koskettavan vähintäänkin puolta suomalaisia, ketä milläkin tavoin”, Lempinen sanoo. Matti Nykäsessä oli Lempisen mukaan ihmisenä monia erilaisia puolia, joista osa pysyi julkisuudelta piilossa. ”Matti puhutteli kansaa vuosikymmenten ajan lähes viikosta toiseen, hyvine ja huonoine puolineen, mutta paljon on jäänyt kertomatta. Uutta tietoa ja tarinoita on luvassa.” Jussi Niemi seurasi vuosikymmenten ajan aitiopaikalta Nykäsen elämää. He ystävystyivät 1990-luvun alussa. ”Kun minua pyydettiin mukaan kirjaprojektiin, mietin jonkin aikaa vastaustani. Halusin tutkiskella suhdettani Mattiin, omia motiivejani. Tulin siihen lopputulokseen, että haluan ehdottomasti olla mukana tekemässä Matista sellaista kirjaa, joka kuljettaa lukijan totuudenmukaisesti mäkitornien juurelle ja keikkalavojen taakse”, Niemi kertoo. ”Matin poismeno on ottanut koville. Tämä projekti auttaa minua prosessoimaan Matti-muistoja ja siirtymään eteenpäin.” Marko Lempinen (s. 1974) on tietokirjailija ja monipuolisen uran tehnyt palkittu toimittaja. Hän seurasi Matti Nykäsen uraa ja elämää pitkään. Lempinen on kirjoittanut muun muassa menestysteoksen Läpi helvetin – Marko Jantusen tarina (2016) yhteistyössä Marko Jantusen kanssa sekä teoksen Harkimo – Tarina likaisesta Harrysta (2019). Jussi Niemi (s. 1951) on kokenut muusikko, joka on tehnyt useimmat Matti Nykäsen esittämistä kappeleista. Niemi toimi kolmella vuosikymmenellä Nykäsen taustayhtyeen kitaristina ja keulahahmona. Niemi on säveltänyt biisejä myös muille artisteille, kaikkinensa parisen sataa kappaletta. Niistä osa kuuluu esimerkiksi takavuosikymmenten tähdelle Päivi Kautto-Niemelle, hänen pitkäaikaiselle vaimolleen. Otava julkaisee kattavan elämäkerran Matti Nykäsestä Vuosi sitten 55-vuotiaana poisnukkunut mäkihyppylegenda Matti Nykänen saa arvoisensa elämäkerran. Otava julkaisee syksyllä 2020 kirjan Elämä oli laiffii – Matti Nykänen 1963–2019. Se on tarina miehestä, jonka sielunmaisemaa vain harvat oppivat ymmärtämään. Kaupunki
Tilaa testamenttiesite! K u va : E rik B lo m b e rg / P u n a is e n R is tin a rk is to punainenristi.fi/testamentti Jätä perinnöksi inhimillisempi maailma. HYVÄ PÄÄTÖS Lakimiehemme opastavat sinua veloituksetta. Ota yhteyttä: mia.ekstrom@punainenristi.fi tai 040 562 2472 ”MADE BY CONTINENTAL” Arvostettua saksalaista huippulaatua 429 TEBOIL NIITTYKUMPU Autohuolto Ojanen Oy Luomankuja 2, puh (09) 455 0515 Palvelemme ma-pe 6-20, la 9-16, su 10-18 email: espoo.niittykumpu@huoltoasemat.teboil.fi Huolto arkisin 8-16. Huollamme kaikki automerkit. www.teboil.fi 299 Semperit renkaat alkaen Hinnat asennettuna ja kierrätysmaksulla. 195/65R15 205/55R16 225/45R17 33 € 39 € 345 € Matador kesärenkaat Teboil Niittykummusta