ESPOO Nro 21 » 12.11. – 25.11.2020 Varasto, tuotanto, autopaikkatilat sekä henkilönostimien Vuokraus pääkaupunkiseudulla. www.tila1.fi puh. 0400 424 192. OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Mechelininkatu 7 Puh. 020 1180 810 www.ravintolaperho.fi Ravintola Perho Tervetuloa maistelemaan uuden á la cartelistamme annoksia Lue, tutustu ja ihastu! Käsissäsi on yli 30 vuotta ilmestyneen Puoli kaupunkia lehden uusin numero. Painettua, käsissä mukavasti rapisevaa lehteä ei monien mielestä voita mikään. Kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyvän lehtemme löydät hyvin palvelevista kaupoista oman kulkureittisi varrelta Ole hyvä! Tarjouspäivinä pakettiauton vuokra vain 50 euroa / vrk. Nyt vuokraus myös REDIssä! Muuttopalvelu: 300 euroa (kaksio) 3h työtä, 2 muuttomiestä Kehä1 sisällä. Vänrikkilentäjä Pentti Mannermaan uskomaton kotiinpaluu s. 3
2 | PUOLI KAUPUNKIA Yhteystiedot Puoli Kaupunkia on riippumaton ilmaisjakelulehti. Lehti ilmestyy joka toinen torstai, force majeure -varauksin. Toimituksen vastuu virheellisistä tai julkaisematta jääneistä ilmoituksista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan (8) päivän kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehti ei ole velvollinen säilyttämään tai palauttamaan materiaalia ilman sopimusta. Puoli Kaupunkia OSOITE: Hämeentie 103 E, 00550 PUHELIN: 0400 408 199 INTERNET: www.puolikaupunkia.fi PÄÄTOIMITTAJA vt: Jukka Kuusanmäki Puh. 09-2600107 jukka.kuusanmaki@ letterbox.fi TAITTO: Petra Haukkala PAINOPAIKKA: BotniaPrint, Kokkola ILMOITUSHINNAT: Koko painoksen tekstissä 1,95 e/pmm, tekstin jälkeen 1,10 e/pmm. Hintoihin lisätään alv. +24 % ILMOITUSMYYNTI: Puh. 0400 408 199 ILMOITUSTRAFIIKKI: ilmoitukset@ puolikaupunkia.fi Viikon Kuva Aitouden ylistys, eläinkunta vastaan ihmiskunta Kauko Vanajas Lempiohjelmiani ovat luontodokumentit. Eläimien toiminta on kaikilla osa-alueilla johdonmukaista ja tarkoituksenmukaista palvellen perustavoitteita, suvun jatkamista ja eloonjäämistä. Eloonjäämisen välineinä ovat evoluution tuloksena mitä uskomattomimmat sovellukset naamioitumisineen ja elimistön muutoksineen, jotka palvelevat kulloinkin vallitsevissa olosuhteissa eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla. Viekkautta eläimet käyttävät vain vaaniessaan ja saalistaessaan. Mutta sehän on niille elintärkeätä. Niiden on toimittava siten säilyäkseen hengissä. Aito ihminen pyrkii kunniottamaan kaikkia tasapuolisesti yrittämättä saada väkisin muita pitämään itsestään. Hän ei kehuskele tarpeettomasti ja ilmaisee mielipiteensä avoimesti käyttäytyen johdonmukaisesti sinua kohtaan. Hän on reilu ja hänen käytöstään voi ennakoida. Aito ihminen yrittää parhaansa pitääkseen lupauksensa ja ihailee ja kehuu muita ainakin välillä. Hän on mukava ja auttavainen suurimman osan ajasta ja reagoi näkyvästi, kun kerrot hänelle oikeista tunteistasi. Ei aito, feikki ihminen sanoo kyllä tietävänsä, mistä puhut, mutta ei osoita sitä eleillään eikä muuta käytöstään mitenkään ja hän kunnioittaa vain ihmisiä, joilla on valtaa ja joista he voivat hyötyä. Mielistely muiden olan takana on myös tyypillistä kuten myös omilla saavutuksilla rehvastelu. Toisen selän takana puhuminen on tunnusmerkillistä feikille ihmiselle ja mikäli sitä toistuu usein se ei voi olla enää sattuman sanelemaa. Hänen suhtaumisensa sinua kohtaan viuhuu kuin tuuliviiri muuttuen ilman syytä ja antamatta mitää signaalia tulevasta. Hän pitää harvoin lupauksiaan mutta sopii ja sitoutuu kuitenkin asioihin herkästi. Hän saattaa sopia treffejä saapumatta koskaan paikalle. Oman itsensä paremmalta näyttämiseen pyritään kritisoimalla muita. Kun hänellä on taka-ajatuksia saattaa hän esiintyä mukavanakin. Pienen lapsen viaton katse on kyllä valloittava. Sitten paha maailma alkaa piirtää näiden pienten ihmisten sielujen tyhjiin tauluihin mallejaan. Jo kolmevuotiaana osaa pikkupiltti manipuloida. Eläinkunnassa ei esiinny näyttelemistä, manipulointia, laskelmointia, jatkuvaa oman edun tavoittelua, ilkeyttä, valehtelua, kiusaamista, nälvimistä, pomottelua, röyhkeyttä, kateutta ja muita luotaantyöntäviä ominaisuuksia. Eläimet tarvitsevat laumanjohtajia ja saalistusryhmän johtajia, mutta se kuuluu niille luonnostaan. Urokset taistelevat naaraiden suosiosta, mutta sehän tapahtuu vain laadukkaimpien suvunjatkajien ominaisuuksien ja geenimateriaalin siirtämiseksi eteenpäin. Joidenkin tv-ohjelmien formaattien arvomaailma on kyseenalainen. Niissä naimisiin mentäessä tuntuu siltä, että kaikki muu rekvisiitta on tärkeämpää kuin itse aidot rakkauden ja sitoutumisen kauniit tunnustukset. Amerikasta on seremonian toteutukseen tuotu kaikenlaiset omat rakkaudentunnusten käsikirjoitukset, jotka epäaidoimmillaan kirvoittavat kuulijakunnassa hymynkareet, jotka kielivät oikeastaan myötähäpeästä. Joutsenpari lipuu arvokkaasti edustaen elinikäistä ja ehdotonta kumppanuutta. Ei sen sinetöimiseksi ole parinkymmenen tuhannen euron häitä tarvittu. Poliitikot ovat loistavia näyttelijöitä. He mm. puhuvat niin totta kuin osaavat. Perustaitoihin kuuluu myös sopiva liikuttuminen ja krokotiilinkyyneleen tirauttaminen poskipäälle tilanteen niin vaatiessa. Eivät krokotiilin kyyneleet ole kuitenkaan aitoja kyyneleitä. Krokotiilin kyyneleet on sanonta, jolla tarkoitetaan teeskenneltyä itkua. Krokotiilien esiintymisalueilla kerrotaan tarinoita, joissa krokotiili ensin itkee nähdessään ihmisen, ja sitten syö tämän. Krokotiili ei kuitenkaan teeskentele. Työelämässä ihminen joutuu ottamaan itselleen joskus hyvinkin vastenmielisen epäaidon roolin. Hän haluaisi olla oma itsensä, mutta kärsii kun ei voi niin toimia. Maailma on kuitenkin suuri näyttämö ja koko ajan uudet tilanteet vaativat erilaisia käyttäytymismalleja. Ei oman itsensä perusolemuksesta tarvitse kuitenkaan mahdottomasti tinkiä niistä selvitäkseen. Kauko Vanajas Töyhtöhattuisten naisten rivistöt Senaatintorilla valmiina osallistumaan Satu Östringin johdolla Aleksanterinkadun joulukadun avajaisparaatiin 1970. Taustalla Valtioneuvoston linna. Aleksanterinkatu oli joulukatuna ensimmäistä kertaa 1949. Kuvaaja Rista Eeva SER. Kuva Helsingin kaupunginmuseo. SEURAAVAT NUMEROT ILMESTYVÄT: 26.11 10.12. 7.1. 21.1. Sisällys Ilmastonmuutos ja filosofia pohtii ihmisen paikkaa ja vastuuta uudelleen hahmottuvassa maailmassa 5 Pitkä tauko ajamisesta? Asiantuntijoiden mukaan auton rattiin paluu jännittää monia 4 Pierce Brosnanin Malibu Beachin Orkideatalo 7
Hän oli toinen osapuoli nyt ikuistetussa, sensaatiomaisessa sotalennossa, joka on dramatisoituna ”Uskomaton kotiinpaluu” Ylen Elävässä Arkistossa. Siitä on artikkelin lopussa mainittujen virallisten lähteiden ja verkkosivujen lisäksi kerrontaa moneen otteeseen internetissä ainakin suomeksi sekä englanniksi. Vänrikkisetäni oli ohjaamossa noviisina tiedustelulentäjänä, jonka saatua surmansa matalalentotulesta, etevänä lentäjänä tunnettu silloinen luutnantti Paavo Kahla pelasti mahdottomalta tuntuneen tilanteen luotsaten taidokkaasti kaksipaikkaisen Fokker FK-109-tiedustelukoneen takaisin tukikohtaan. Vilkaisen olohuoneen seinälle ripustettuun, Pentti-setäni jatkosodan aikana tekemään maalaukseen perheen viehättävästä Terijoen kotitalosta. Se kielii vielä seesteisestä ja idyllisestä ajasta Karjalankannaksella, vaikka talvisota oli jo takana päin ja alue uudelleenvallattu. Vaikka setäni veri vetikin taiteen pariin, velvollisuus kutsui puolustamaan rakasta kotikontua. Edesmenneen Esko-isäni mukaan Penttiveljensä oli aivan yliveto veljesja serkussarjassaan piirtäjänä ja maalarina. Tätä todisti se, että lyseonsa piirustuksenopettaja etunenässä odotti häneltä paljon sekä vakinainen avustajuutensa Maanpuolustusnuoriso-lehdessä, joka totesi Pentin eteväksi piirtäjäksi. Kannas oli 1920 – 1930-luvuilla taiteilijoita kuten esim. kuuluisaa venäläistä Ilja Repiniä inspiroiva maalarien mekka. Kulmillaan Käkösenpäässä setäni ja poppoo saattoivat törmätä maineikkaisiin taiteilijoihin kuten Mikko Oinoseen ja viipurilaisiin Muusarin taiteilijaveljeksiin työssään. Sedälleni näytti olevan itsestään selvää, että kuvataide tulisi olemaan myös hänen oikea alansa, kunhan rauhan aika koittaa. Kaikki tuo idylli kuitenkin romahti, kun kotiseutu oli jätettävä ikuisesti taakse. Jatkosodan aika tuli olemaan sodankäyntiä ja oman reviirin puolustamista kirjaimellisesti henkeen ja vereen asti. Marsalkka Mannerheimin sanonta sota-ajalta, ”Me taistelemme kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta.” kävi varmaan suomalaisen sotilaan kuin sotilaan mielessä. Huikeaksi osoittautuvan lennon alue oli Itä-Karjalan metsien yllä, suuren Äänisjärven läheisyydessä. Tiedustelulentolaivue 16, jonka tukikohta oli Hirvaksessa, lähetti 12. elokuuta 1942 setäni vänrikki Pentti Mannermaan tiedustelulennolle tähystäjänään luutnantti Paavo Kahla ja koneenaan kaksitasoinen Fokker FK-109, kutsumanimeltään Frans Kalle. Mannerheim-ristin ritariksi aiemmin samana vuonna nimitetty Kahla oli koneen päällikkö toimien tarkkailijana takana setäni ollessa ohjaaja ohjaamossa. Tiedustelulentäjäsetäni toisella sotalennollaan oli kieltämättä keltanokka, kun vertaa häntä Kahlaan, jolla oli takanaan yli sata lentoa tähystäjänä. Vaikka kysymyksessä olikin tiedustelulento, setäni patisti havaitsemaansa puna-armeijan pataljoonaa ja tulitti sen suuntaan. Jos setäni suorittikin velvollisuuttaan nuoruuden innolla, olihanhan hän silloin sotaa vähän kokenut, vastikään 23 vuotta täyttänyt nuori mies. Hänen kuten nuoren sotilaan kohdalla pätenee sanonta ”Kaikki sodat ovat poikamaisia ja niissä taistelevat pojat “ (Herman Melville). Vihollisen jalkaväki vastasi aloittaen tulituksen konetta kohti Poventsan eteläpuolella, Äänisen pohjoispuolella. Eräs matalalentotulen luodeista saavutti Fokkerin ohjaamon ja osui klo 12.55 kohtalokkaasti vänrikkisetäni sydämeen johtaen väistämättä hänen kuolemaansa. Kun Kahla huomasi, että lentäjäänsä oli osunut, hän toivoi voivansa pelastaa niin tämän kuin koneen, sillä hän uskoi aluksi setäni vain haavoittuneen. Kone oli lentämässä vain noin 150 m:n korkeudessa ja sen hiljalleen laskeutuessa Kahlan tehtävänä oli nyt saada se pikku hiljaa nousuun. Hän istui Fokkerin takaosassa konekivääriampujan paikalla, josta hänen piti päästä ohjaamoon ja vetää ohjaussauvaa. Tämä osoittautui lievästi sanottuna työlääksi tehtäväksi. Kahlalla oli laskuvarjo, mutta hyppääminen merkitsisi sotavankeutta, oltiinhan nyt noin 150 km:n päässä vihollislinjojen takana. Fokker näytti olevan vielä lentokelpoinen lentäen yhä suorassa, mutta vihollisen ilmatorjunta ampui konetta. Kahla ei pystynyt ensin irrottamaan ohjaamon suojakatosta, joka oli esteenä pääsylle lentäjän istuimelle. Sitten hän päätti yrittää ujuttautua ulkokautta koneen siivelle, avata puukollaan kuomu ja kiivetä siiveltä ohjaamoon ja lentää lähemmäksi kotimaata ennen pelastautumista. Kun Kahla oli kiipeämässä Fokkerin suojakatoksen yli, hänen laskuvarjonsa avautui potkurin viiman virran takia. Onneksi laskuvarjo oli takertunut tähystäjän istuimen reunoihin, eikä voinut siten vetää Kahlaa mukanaan. Siitä huolimatta se oli koko ajan lähteä nousuun uhaten viedä tähystäjän mukanaan. Kahla yritti poistaa laskuvarjon valjaskoukut, mutta ne olivat liian tiukalla, jotta niitä olisi voinut irrottaa ilmavirran takia. Vihdoin ja viimein hän onnistui leikkaamaan poikki puukollaan laskuvarjon valjaat. Samalla kun hän yritti leikata niitä tylsällä puukolla, Kahlan täytyi aina vähän väliä kurottautua ohjaamoon ja työntää ohjaussauvaa. Hän pitäytyi ohjaamon reunaan yhdellä kädellä pystyen juuri ja juuri saavuttamaan ohjaussauvan. Kun Kahlan laskuvarjo uhkasi purkautua, hän päätti vihdoin päästä eroon valjaista ja luopua varjon käytöstä. Lopulta Kahla onnistui kiipeämään ahtaaseen ohjaamoon. Tähystäjä istui kuolleen pilottinsa syliin, irrotti tämän otteen ohjaussauvasta ja ymmärsi vasta nyt tämän kuolleen. Kone kääntyi syöksyyn, mutta Kahla onnistui oikaisemaan sen. Hän todensi koneen sen hetkisen paikan ja suuntasi takaisin länteen. Kahla palasi takaisin istuen edelleen kuolleen setäni sylissä laskeutuen klo 13.30 Hirvaksen kotikentälle. Hänen laskeutumisensa tosin ei ollut aivan onnistunut, sillä täydessä ohjaamossa ei ollut tarpeeksi tilaa vetää ohjaussauvasta ja nostaa nokkaa loppuloivennusta varten. Frans Kallen siiven kärki kosketti maata, mikä heitti laskussa koneen ympäri sen rymähtäessä suomaiseen maastoon. Onneksi Kahlan henki säilyi hänen selvitessä tällistä ehkäpä pieniä naarmuja lukuunottamatta pelkällä säikähdyksellä. Luutnantti Kahlasta tuli elävä legenda räväkkään lentonsa ansiosta, jollaista ei liene nähty Suomen ilmailun historiassa. Tarina urotyöstään kiiri ripeästi kautta maailman ja sitä pidetäänkin yhtenä toisen maailmansodan varteenotettavimmista lentosaavutuksista. Kahla ylennettiin kapteeniksi v. 1944 saavutettuaan 300:n sotalennon rajan ja hänen sotilaslentojensa määrä oli huomattavasti korkeampi kuin kenenkään muun suomalaisen tähystäjän. Vaikka hän olikin verrattoman lennon ehdoton pääsankari vainajan jäädessä varjoon, ei sovi silti aliarvioida lentäjänsäkään osuutta. Oli onni onnettomuudessa tähystäjälle, että kuolemansa jälkeen sedälläni oli ihme kyllä jonkinlainen ohjauslaitteiden kontrolli. Kämmenensä puristi vielä tiukasti ohjausvipua eikä hänen kehonsa vetäytynyt kokoon jalkojensa jäädessä painamaan polkimia, minkä seurauksena kone jäi sillä hetkellä lentämään tasaisessa liidossa. Tuntuu ikään kuin yksi perheemme ominaispiirre, itsepintaisuus olisi motivoinut setääni suorittamaan velvollisuutensa loppuun kunnialla, tuli mitä tuli. Esko-isäni kuvasi Pentti-veljensä viimeistä taidokasta ja syvästi vaikuttavaa lyijykynäluonnosta, jonka hän oli tehnyt muutamaa päivää ennen kaatumistaan. Se oli synkkä ja enteellinen kuvaten mustaa, jylhän korven keskellä soljuvaa virtaa, “tuonelanjokea”. Tuon joen lähettyvillä sijainneesta korpitukikohdasta vänrikkisetäni lähti viimeiselle lennolleen. Rauha sielullesi Pentti-setä. Seuraava ’pyhiinvaelluspaikkani’ tulee olemaan Paijalan hautausmaa, jossa nimesi rajan taakse Terijoen kirkkopuistoon haudattujen sankarivainajien muistomerkissä. Lähdeluettelo Aunila, Seija (22.10.2009). Paavo Kahlan hurja selviytyminen. Yle Elävä arkisto Yle Areena. Uskomaton kotiinpaluu-video. Viitattu 31.10.2020. https://yle.fi/ aihe/artikkeli/2009/10/22/paavokahlan-hurja-selviytyminen Heikkilä, Ritva (26.6.2003). Mannermaan veljesten tarina. Karjala, N:o 26, s.12. Heikkilä, Ritva & Mannermaa, Esko (toim.). (1985). Aurinkorantojen Terijoki. Arvi A. Karisto Oy, Hämeenlinna, s. 67. Maanpuolustusnuoriso (Syksy 1942). 2 lentäjäsankaria, s. 16. Mannermaa, Esko (26.6.2003). Kun meidän Äijä leikkasi siluetin ryssän ratsukosta. Karjala, N:o 26, s.12. Mannermaiden sukuja valokuva-arkisto Mehtälä, Helena (13.10.2014). Nuori kapteeni Kahla katosi 70 vuotta sitten – säilynyt lentopäiväkirja on tutkijan aarre, Yle uutiset. Viitattu 31.10.2020. https:// yle.fi/uutiset/3-7525997 Pirttikoski, Pasi (2018). 198. FK109 Lentolaivue 16 (Luku kirjasta Kohtalokkaat lennot 1939-1944, Hyvönen, Jaakko, 1982. Kirjateos Oy, 240 s.) ja Virkki, Pärttyli, Mestaritähystäjän loistosuoritus, Laatokka no: 92, 22.8.1942, s. 3. Viitattu 31.10.2020. https://www. flightforum.fi/topic/31686-paavokahla-ja-tapaus-fk-109/ Suomen Ilmavoimamuseo, Paavo Kahla 1918-1944, Knight of the Mannerheim Cross no 54. Viitattu 15.10.2020. https:// ilmavoimamuseo.fi/app/uploads/2020/05/Kahla-eng.pdf PUOLI KAUPUNKIA | 3 Jatkosodan alkamisen 80-vuotispäivän lähestyessä haluan omistaa tämän artikkelin sedälleni Pentti Mannermaalle, joka menetti henkensä tuossa sodassa. Hänessä menettiin myös orastava taiteilija, joka ehti nuoresta iästään huolimatta jättää jälkeensä taidokkaita kättensä työn tuloksia. Taiteellinen luovuus tuli geeniperintönä niin hänelle kuin veljesja serkussarjalleen, joista monet päätyivät menestyksekkäille luoville urille. Minulla on hallussani muutama Pentti-setäni sota-ajan maalaus Kannakselta sekä joitakin hänen taidokkaita, vähän sarjakuvatyyppisiä postikorttipiirustuksiaan silloisista sotilaslentokoneista. TOIMITUS JA KUVAT: U. JUTTA MANNERMAA-RISHI Vänrikkisetäni Pentin paluuton ja luutnantti Kahlan lyömätön jatkosodan lento ? Vänrikki Pentti Mannermaa lentäjän uniformussaan (Lahti, 1941). Lähde: Mannermaiden valokuva-arkisto ? Vänrikki Pentti Mannermaa harjoituslentojen lomassa lentokentällä. Konetyyppinä harjoitusja koulukone Tuisku, josta siirryttiin asteittain varsinaisiin sotilaskoneisiin (Vesivehmaa, 1941). Lähde: Mannermaiden valokuvaarkisto ? Pentti-sedän jatkosodan aikana Hilja-äidilleen tekemä nimipäiväkortti. Se kuvaa perheen ihastuttavaa Terijoen kotitaloa, jonka perhe joutui jättämään taakseen talvisodan kynnyksellä (sotarintama, Suomi, 1941). Lähde: Mannermaiden sukuarkisto ? Pentti-sedän sota-aiheinen, humoristinen onnittelukortti isoäidilleni äitienpäivän kunniaksi (Lahti, 1941). Lähde: Mannermaiden sukuarkisto ANTIIKKILIIKE R. MUURI ISO ERÄ -50% AUKI 11–18 . 11–15 LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI PUH. 040 5531378 WWW.ANTIIKKI.FI TERVETULOA! Valokeila
Puoliso ajoi aina, mutta nyt hänen sairastumisensa myötä siihen pitäisi pystyä itse. Ajokortti tuli hankittua nuoruuden kotikunnassa, mutta kaupunkiin muuton jälkeen sille ei ole ollut vuosiin tarvetta. Kolari herätti pelon riskeistä liikenteessä, eikä rattiin ole uskaltautunut sen jälkeen. Lukuisat syyt voivat johtaa siihen, ettei ajokortillinen ole ollut pitkään liikenteessä. Traficomin tilaston mukaan Suomessa oli tämän vuoden alussa kaikkiaan noin 3,7 miljoonaa voimassaolevaa ajokorttia, mutta monilla niistä ei liene päivittäistä tai edes viikoittaista käyttöä. Joskus ajotauko voi venyä kuukausista vuosiin ja jopa vuosikymmeniin. Jokaisen lähipiiristä löytyy todennäköisesti henkilö, jolla on hyvin pitkä aika edellisestä ajosta ja sitä myötä kynnys palata liikenteeseen on kasvanut suureksi. Joskus kynnyksestä tulee ylitsepääsemätön, kun rattiin ei enää uskalla. Ajamattomuus voi myös kalvaa mieltä, koska tiedostetaan, että joskus autoa voi tarvita. Onkin tärkeää muistaa, että ajotaitoa voi aina harjoitella ja asioiden kertaaminen voi madaltaa kynnystä, sanoo liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen LähiTapiolasta. Rattiin palaajia vierestä seurannut liikenneopettaja kertoo, että pitkän tauon jälkeen jotkut pelkäävät aiheuttavansa toisille vaaraa. Esimerkiksi lapset takapenkillä ei uskalleta lähteä ajamaan. Henkilön voi vallata epävarmuus, ettei hän osaa käsitellä autoa turvallisesti kaikissa tilanteissa. Monesti rattiin paluu alkaakin itseluottamuksen vahvistamisesta, joka syntyy siitä, että tunnetaan oma auto ja osataan katsoa oikeita asioita liikenteessä. Pitää luottaa itseensä ja siihen, että muutkin noudattavat liikennesääntöjä, sanoo pitkäaikainen liikenneopettaja ja HRsekä yhteiskuntasuhdevastaava Sampsa Lindberg CAP-Autokoulusta. Lindbergin mukaan autokouluun ajotaitoja kertaamaan tulee lähinnä naisia, mutta miehetkin voivat tuntea ajopelkoa. Ajamattomuuteen saattaa myös liittyä häpeän tunteita, koska Suomessa autolla ajaminen otetaan helposti itsestäänselvyytenä. Kokosimme asiantuntijoiden kanssa vinkkejä, jotka madaltavat kynnystä palata rattiin tauon jälkeen. Tutustu ajoneuvoon ajan kanssa Ennen liikenteeseen lähtöä on tärkeää palauttaa mieleen auton perustoiminnot. Autot kehittyvät hurjaa tahtia, joten ensin on hyvä ottaa ohjekirja käteen ja katsoa, mitä mistäkin vivusta ja napista tapahtuu. Miten valot, vilkut, pyyhkijät ja ilmastointi toimivat – entä vaihteet? Pystythän käyttämään laitteita irrottamatta katsetta tiestä tai korkeintaan nopealla vilkaisulla, jotta keskittymisesi ei ajaessa herpaannu? Auton käsittelyä voi hyvin mennä harjoittelemaan rauhalliseen paikkaan, kuten tyhjälle parkkipaikalle. Kertaa ohjaaminen, peruuttaminen, jarruttaminen, ja vilkuile peileihin. Näin löytyy tuntuma ajoneuvoon. Alkuun tutussa ympäristössä – kaupunkiin reittisuunnitelman kanssa Kun auton hallinta alkaa tuntua varmalta, on aika lähteä liikenteeseen. Monesti ajomme rajoittuvat tietyille reiteille esimerkiksi kodin, työpaikan ja palveluiden välillä, joten tutut reitit on hyvä ottaa ensin haltuun. Jos mahdollista, ajoita ajosi ensin rauhalliseen aikaan eli esimerkiksi aamuja iltapäiväruuhkien ulkopuolelle. Pikkuhiljaa voi pidentää reittejä, kokeilla eri aikoja päivästä ja ajaa esimerkiksi kaupungin keskustaan tai monimutkaisempiin risteyksiin. Vilkasliikenteiseen kaupunkiin tai pidemmälle matkalle lähtiessä kannattaa miettiä ennalta reittisuunnitelma. Se helpottaa keskittymistä itse ajosuoritukseen. Myös navigaattorista on apua. Aja aina, kun siihen tarjoutuu luonteva mahdollisuus, eli esimerkiksi jos olette lähdössä kaverin tai läheisen kanssa liikenteeseen. 4 | PUOLI KAUPUNKIA Luottamus horjuu Tuskin USA:ssa presidenttiä on ehditty nimittää, kun meillä jo täytetään poliittisilla uutissivuilla veikkauksia siitä, kenestä tulee seuraava presidentti. Tämän vuosituhannen 12 ensimmäistä vuotta hallitsi Tarja Halonen. Hänellä oli kahdessa vaalissa melkein saman kannatuksen saaneet porvariehdokkaat. Keskustan Esko Ahon Halonen kukisti finaalissa prosenttiluvuin 51,6-48,4 ja kuutta vuotta myöhemmin Kokoomuksen Sauli Niinistön 51,8-48,2. Tämän jälkeen Halosen mitan tultua täyteen Niinistö valittiin vuonna 2012 selvin numeroin. Hänen valitsijayhdistyksensä häivytti Kokoomuksen ja lähestyi ”työväen presidenttinä” Sdp:tä. Vastuksen vähäisyyttä kuvaa hänen voittoprosenttinsa 62,6. Vihreä ehdokas Pekka Haavisto pääsi toiselle kierrokselle, mutta alistui sinänsä yllättävän suurella 37,4 prosentillaan. Keskustan Matti Vanhanen ja Sdp:n Paavo Lipponen olivat aivan alakynnessä, sillä kumpikaan ei käynyt kunnon kampanjaa säästäen puolueittensa rahat. Niinistön toinen valinta oli edellistäkin selvempi. Historiallisesti toista kierrosta ei tarvittu lainkaan. Jälleen Pekka Haavisto selvisi pelistä pois paremmalla äänimäärällä kuin Perussuomalaisten Laura Huhtasaari ja oman valitsijayhdistyksensä perustanut, Keskustan Matti Vanhasen kukistanut saman puolueen kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen. Haaviston tulos oli vain 12,4 % Nexon Antonio Floresin joutuessa näin edelleen pitämään sakset terävinä parturina ja suun supussa haastatteluja kärkkyviltä viihdelehtien perhe-elämän uteliailta asiantuntijoilta. Tosin ei tuollainen 370 000 äänestäjänkään joukko mikään pieni ole. Jos Haaviston äänestäjät asetettaisiin jonoon Hangosta Utsjoelle, äänestäjien välimatka täyttäisi juuri ja juuri aivastukselle ulkoilmaan määrätyt koronan etäisyysvaatimukset . Noiden vaalien masentavin piirre oli se, että niiden äänestysprosentti romahti jännityksen puuttuessa 66,7:ään. * * * ’Tämän vuosikymmenen valtiaamme ovat saaneet tieteellisissäkin tutkimuksissa puhtaat paperit toiminnastaan, vaikka kummankin lähtöviivalla oli useita epäilyksiä. Halonen kokosi erilaiset vähemmistöt yhteen ja niiden uskollisuus on säilynyt. Niinistöä rasitti muutaman vuoden rosoinen elämä. Vaimon kuoltua hän kihlautui Keskustan kaunottaren ja nykyisen koirakouluttajan Tanja Karpelan kanssa. Heidän teittensä erottua Niinistö piti leiriä Storyvillessä muutaman kaverinsa kanssa. Jazzin mainetta pidettiin siellä yllä Porin Jazzin pitäessä taukoa ja äänten kuuluessa joskus myös kulttuuriravintolan ulkopuolelle. Tietenkin seuraavan presidentin veikkaaminen on sallittua, mutta niin kauan kun kukaan ei ole kilpaan ilmoittautunut, tarinat eivät ole todellisia. Annetaan siis pääministerin ja valtiovarainministerin jatkaa rauhassa terveytemme ja taloutemme pelastamista ja opposition keskittyä näiden toimenpiteiden arvostelemiseen ja paikkaamiseen. * * * Toimittajien oma Journalisti-lehti on kiitettävästi alkanut tutkia ja analysoida journalismin sisältöä. Esimerkiksi tärkeiden poliittisten aiheiden käsittelyssä on kovin vähän politiikkaa laajalla rintamalla. Se on joko tietämättömyyttä tai harkitusti harhauttavaa viihdettä. Ylen uutiset, Helsingin Sanomat sekä MTV ovat tehneet parhaita ja luotettavimpia koronauutisia. Yle sai vain kymmenen prosentin vastaajan mielestä huonon arvosanan. Myös maakuntien päälehdet pitivät tutkimuksessa pintansa. Iltasanomiin luotti ainoastaan 38 ja Iltalehteen 34 prosenttia. Se on otsikoiden suuruuteen ja palstatilan määrään nähden vähän. Kun paperilehtien levikit ovat romahtaneet digimaailman puristuksessa, tilalle tullut vertaaminen klikkaamisiin on vastuutonta. Muutaman sekunnin välähdys kuvaruudussa tai puhelimessa ei vastaa sitä, että lukija istahtaa ja asettuu nauttimaan lehden tarjoamista uutisista, mielipiteistä, viihteestä, vaikka ristisanatehtävistä. Se on kokonaan eri asia kuin lyhyet välähtelyt kuvaruuduissa tai älypuhelimessa kadulla tai kapakassa.. Lehtien vertailussa jotkut aikakausilehdet salaavat mittaukset, joista lukijan epäluottamus tai luottamus lehteen paljastuu. Jotain merkitsee sekin, että Seiskan kustantaja Allers ilmoitti yllättäen lopettavansa neljä lehteään, ehkä niistä luotettavimmat. MARTTI HUHTAMÄKI M.H.HUHTAMAKI@GMAIL.COM Huhtamäki Autot Pitkä tauko ajamisesta? Asiantuntijoiden mukaan auton rattiin paluu jännittää monia Miljoonilta suomalaisilta löytyy ajokortti, mutta osalla edellisestä ajosta voi olla niin pitkä aika, että istuminen ratin taakse jännittää. Auton käsittelytaidot ovat voineet ruostua, tuntuma liikenteeseen kadota tai epäilys omasta tai muiden osaamisesta herätä. Asiantuntijoiden mukaan moni tuntee ajopelkoa. Keräsimme vinkkejä, jotka auttavat palaamaan liikenteeseen pitkän tauon jälkeen. KATSASTUSHUOLLOT • PAKOKAASUMITTAUKSET • KÄYNTIVIAT Takkatie 11, PITÄJÄNMÄKI Puh. 09-3405497, 0400-699937 ? esa.harklin@elisanet.fi JARRUJEN KUNNOSTUS • ALUSTAT • LATURIT • STARTTIMOOTTORIT AUTOPALVELU HARKLIN OY Huoltaa ja korjaa autosi joustavasti ja ammattitaidolla. Yrityksemme sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien ulottuvilla, Helsingin Pitäjänmäella aseman vieressä. 25 VUOTTA HUOLENPITOA AUTOSTASI Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Ilmastointihuollot ja sijaisautopalvelu Ydinkeskustassa Tuulilasit Takaja sivulasit Autolasikorjaukset Rajatie 4 A 14 01230 Vantaa 09-3745741 040-5083550 autolasipojat.fi
Politiikasta taiteeseen ja taloudesta ystäväpiireihin puhutaan päästöistä ja hiilijalanjäljestä. Puheet eivät kuitenkaan muutu teoiksi riittävän nopeasti. Vaikka ilmastonmuutos on kiistaton, ilmastotieteen todistama asia, sen vaikutuksiin liittyy yhä paljon tiedollista, moraalista sekä poliittista epävarmuutta. Simo Kyllösen ja Markku Oksasen toimittama Ilmastonmuutos ja filosofia on kotimaisten filosofien moniääninen puheenvuoro ilmiöstä, jonka ekologiset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset seuraukset ovat varovaisissakin arvioissa katastrofaalisia. Globaali ilmastokriisi ahdistaa mutta synnyttää myös perustavanlaatuisia kysymyksiä ihmisen paikasta maailmassa, kyvystämme ymmärtää roolimme ja toimia sen mukaisesti. Ilmastokatastrofin edessä inhimillinen olemassaolo uhkaa menettää merkityksensä ja eettisen oikeutuksensa. Kirjassa suomalaiset filosofit tarjoavat välineitä, joilla käsitellä ilmastonmuutosta ja sen myötä hahmottumassa olevaa maailmaa. Siinä tarkastellaan ihmisen suhdetta luontoon ja ympäristöön, länsimaisen tieteellis-teknisen elämänmuodon perusteita sekä ilmaston lämpenemisestä käytävän keskustelun filosofisia ulottuvuuksia. Lopuksi pohditaan myös koronakriisin aiheuttaman äkkijarrutuksen vaikutuksia ilmastonmuutoskeskusteluun. Ilmastoon keskittyvä filosofinen tutkimus on varsin uutta paitsi Suomessa myös maailmalla. Ilmastonmuutoksen herättämät kysymykset koskevat kuitenkin niin tiedon ja tietämisen rajoja, yksilöiden kokemuksia kuin koko ihmiskunnan kohtaloa. Ne ovat siis pohjimmiltaan filosofisia kysymyksiä. ”Ilmaston ja ihmisen muokkaus eivät ole taikatemppuja, vaan ongelma on paikallistettava ihmisen omiin käyttäytymismalleihin. Realistisemman ohjelman mukaan meidän on oltava valmiita muuttamaan melkein kaikkia toimintatapojamme: teollisuutta, maaja metsätaloutta, energiantuotantoa, liikennettä, materiaalien kierrätystä, ehkä koko markkinatalouden rakennetta.” Ilkka Niiniluoto ”Saattaa olla, että esimerkiksi saimaannorpan ja palsasoiden suojelussa vanhat menetysreseptit eivät pian enää toimi. Tällöin ajaudumme haastavien ja ajoittain epämukavien mitenja miksi -kysymysten äärelle. Joudumme selvittämään, miksi ylipäätään suojelemme norppaa ja palsasoita ja millaiset muulle luonnolle koituvat riskit ja kustannukset ovat niiden pelastamiseksi hyväksyttäviä.” Helena Siipi ”Uudenlaisten uhkien edessä ei voi turvautua vain vanhan soveltamiseen. Murros koskee myös filosofian omia ajattelumalleja ja teorioita. -Murrosajan filosofian on tarjottava apuvälineitä pahasti epätäydelliseen maailmaan ja samalla osoitettava suunta asioiden korjaamiseen.” Simo Kyllönen & Markku Oksanen Toimittajat Simo Kyllönen, tutkimusetiikan ja avoimen tieteen yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto simo.kyllonen@helsinki.fi Markku Oksanen, filosofian yliopistonlehtori, ympäristöfilosofian dosentti, Itä-Suomen yliopisto markku.oksanen@uef.fi PUOLI KAUPUNKIA | 5 Kirjat Ristikko Palauta kuva ristikosta nimesi ja yhteystietojesi kera 23.11.2020 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: ristikko@letterbox.fi Ristikon lähettäneet osallistuvat arvontaan. Puoli Kaupunkia lahjoittaa pienen yllätyspalkinnion. Postitamme palkinnon voittajalle. Viime kuukauden ristikkokisan voittaja: Tom Hilli, Helsinki Osallistu arvontaan Vapaa-aika Uutuuskirja Lumikuningas seuraa Kustaa II Aadolfin vaiheita 30-vuotisessa sodassa Ilmastonmuutos herättää keskustelua kaikkialla yhteiskunnassa. – Nyt ne kieltää ettei saa enää röökata eikä dokata eikä rähjätä. Jufenauta, ne meinaa tuhota koko meidän nuoruuden! Pilakuvan alkuperäisjulkaisun aikana, marraskuussa 1959, kouluhallitus oli tehnyt uuden esityksen: tästä eteenpäin tupakanpolttokielto koskisi myös koulumatkoja. Samalla kiellettäisiin muukin ”hyvien tapojen vastainen käyttäytyminen”, jolla tarkoitettiin juopottelua, rumia puheita ja äänekästä käyttäytymistä. Mistäs nyt ilo revittäisiin? Kari: Oliko se elämä sitten siinä? TEKSTI PEKKA TUOMIKOSKI • 22.11. 1959 KUVA KARI SUOMALAISEN PERIKUNTA TIETOKONEHUOLTOA Windows 7 tuki loppuu, päivitämme Win 7 -koneesi Win 10:een säilyttäen tietosi ja ohjelmat alk 65 € Samalla voimme nopeuttaa koneesi SSD-levyllä 240 Gb alk 50 € tai 480 Gb alk 70 € Palvelemme Suomeksi, På Svenska and in English Håt Data Huolto Oy p 010 387 8860 Vaasankatu 15 00500 Hki www.hatdata.net
”Ollakseen kunnon ihminen, joka ei ole täysin himojensa ja halujensa heiteltävissä oleva orja, tulee paastota.” Niinpä pidetään ruuasta kieltäytynyttä tai muuten vain nälkäkurjen omaista naista vähemmän syntisenä kuin rehevämuotista, sillä reheväänhän mahtuu syntiastian rehevyyden verran enemmän syntiä. Kunnes keskiajan lopettajaksi nousee Martti Luther, joka sangen hävyttömästi kertoo hyvästä ruuasta ja oluesta kiitollisin mielin nauttimisen olevan suurenmoista Jumalan palvelemista. Paastonaika ei kosketa tavallista köyhää kansaa, jotka olosuhteista johtuen joutuvat paastoamaan ympäri vuoden. Paastonaika koskettaakin vain niitä harvoja, joilla on tavallisena ruokanansa lihaa, mistä kieltäytyä. Toisaalta hyvän lihaisan makuun päässeet ovat sangen haluttomia siitä luopumaan. Laihtuminen on myös pelottava kuolemaa edeltävä tila. Mikä onkaan parempi turva katovuosien varalle kuin terve, pehmeä rehevyys. Toki tavallisen kansan tukevana ihanteena on kuninkaan kuviteltu ruokavalio: ”Jos kuningas olisin, joisin pelkästään rasvaa”: Rasvahan on hyvää, täyttää nopeasti mahan ja sen avulla jaksaa ja pääsee terveellisesti pyöristymään. Tarinani keskiajan terveellisestä paastonajan vuoasta jatkuu piirroskuvan jälkeen reseptiosiossa. 6 | PUOLI KAUPUNKIA Jos verkkoon tarttuu tai silmäkalvoon torilla, ottakaa ja syökää. Hienon hieno kala. Joskaan ei keskikesällä lämpimän veden aikana. Savustettuna erinomainen. Tämän reseptin voi toki toteuttaa myös muilla kaloilla. Siialla, hauella, isolla ahvenella, kuhalla jne. 1 kg suomustettu kala 150 gr purjoa 50 gr tilliä silputtuna 25 gr persiljaa pienennettynä 15 gr kirveliä leikattuna merisuolaa maun mukaan 1 l vettä ¾ l valkoviiniä Lämmitä vesi, valkoviini ja suola. Sekoita yrtit keskenään ja laita kalan sisään. Ompele vatsa kiinni. Kala laakeaan vuokaan ja kuuma neste mukaan. 160 astetta 45 minuuttia. Nosta vuosta ja kuivaa kala ja poista ompeleet. Kääri kala folioon, että se säilyy lämpimänä kastikkeen teon ajan. Kastike: 1 l kalan keitinlientä 2 dl kuohukermaa ½ sitruunan mehu 1 rkl tuoretta leipäraastetta merisuolaa Keitä keitinliemi niin, että puolet haihtuu. Lisää sitruunan mehu ja keitä hetken. Lisää kerma, sekoita ja keitä hetki. Lisää lopuksi leipäraaste, sekoita ja keitä hetki. Lisää suola. Kalan kastike on nyt valmis. Villin lännen tarinoita TEKSTI KAUKO VANAJAS kääntänyt kirjasta STORY OF THE GREAT AMERICAN WEST Perjantairesepti TEKSTI PENTTI-OSKARI KANGAS KIIREAPULAINEN herrankukkaro.fi Toinen mielikuva kertoi hurjasta ja koko kehon runtelevasta postivaunukyydistä. Tuossa tilanteessa tuntui uusi mahdollisuus tuon matkan taittamisesta kahdeksassa päivässä suorastaan juovuttavalta ajatukselta. Kun valtava urakka, jossa radanrakentajat lähestyivät toisiaan sekä idästä että lännestä saatiin päätökseen Promontoryssa, Utahissa, toukokuussa 1869 alkoivat junat kulkea aikataulujen mukaan välittömästi. Toinen juna kulki Omahasta länteen ja toinen itäänpäin Sacramentosta. Juna lähti joka päivä, tätä voi kutsua taas kerran amerikkalaiseksi tehokkuudeksi. Rikkaille, ja niille jotka pitivät matkustamisesta ja seikkailuista, linjan avaaminen rannikolta rannikolle oli ilouutinen. Saihan matkalla kattavan kuvan mahtavasta valtiosta.Tuon matkan taittaminen toi ”sulan hattuun” ja se oli joillekin tavallaan statussymboli. Edullinen matka Verratessa tätä junamatkaa esim. lomaan Euroopassa oli se hinnaltaan suorastaan halpa. Se oli suuri seikkailu, jonka reitti kulki seuraavasti. Matka Atlantilta eteni Omahaan, josta matka jatkui eri yhtiön, Union Pacificin junalla Sacramentoon ja sieltä edelleen höyrylaivalla San Franciscoon. Tämä matka maksoi 173 dollaria. Mikäli matkustusmukavuuteen haluttiin lisätä makuuvaunupalvelu, maksoi se lisää 2 dollaria yöltä. Kerran viikossa lähti matkaan juna nimeltään Pacific Hotel Express. Kun maksoi 4 dollaria lisää per päivä pääsi nauttimaan täydestä ylläpidosta nauttien kaikki ateriat itse junassa tarvitsematta tankata masuaan täyteen radanvarren ravintoloissa. Kun vuonna 1885 kolme suurinta rautatieyhtiötä, Southern Pacific, Northern Pacific ja Athison, Topeka & Santa Fe olivat saaneet ratatyönsä valmiiksi, saattoi matkustaa Missisippin laaksosta myös pohjoiseteläsuunnassa kaikkiin Ison valtameren rannalla oleviin osavaltioihin. Kun tasangot asutettiin 1870ja 1880 luvulla, eivät matkustajat enää olletkaan pelkästään idästä tai Kaliforniasta tulevia huvimatkalaisia vaan radanvarren asukkaita, jotka tekivät lyhyitäkin matkoja. Karjapaimenia ja opettajia Karjapaimenia tai metsästäjiä, hurjannäköisiä mainareita matkalla uusille kaivauksille, tilallisia matkalla ostamaan tarvikkeita markkinapaikoista, opettajia tai kauppamatkustajia, joilla ei edes olisi ollut varaa tai tarvettakaan luksukseen, joita ensimmäisessä luokassa matkustavat edellyttivät. Luksusta edustavista vaunuistaan saattoivat varakkaat saada harvinaisen kosketuksen tavalliseen työtätekevään kansaan. Tämä kansa makoili päällystämättömillä penkeillä riittämättömästi lämmitetyissä vaunuissa. Eräs turhantarkka äverikkö kirjoittikin seuraavaa:” He eivät ole todellakaan elegantteja..... vaan päinvastoin partaisia ja viiksekkäitä yksilöitä, jotka ovat pukeutuneet resuisiin vaatteisiin, kantaen likaisia nyyttejä ja revolverit on tungettu vyön ja housun väliin.” Eräs paikka, jossa rikkaiden oli pakko kohdata lyhyen matkan kulkijat oli ruokapaikka radanvarrella, joissa yritettiin saada jotain suuhunpantavaa aikana ennen ravintolavaunujen mukaantuloa matkantekoon. Junavaunussa saivat parhaat paikat ensimmäisenä siihen saapuneet. Matkustajat improvisoivat makuusijojaan junan kolistellessa eteenpäin yössä pomppien. OSA II julkaistaan 26.11.2020... Kansakunnan ajatuksiin oli juurtunut käsitys härkien vetämien vankkureiden kyydissä etanan vauhdilla tapahtuvasta matkasta mantereen poikki. Löytämäni keskiaikainen kalaruoka valmistetaan Suutarista, joka on särkikala, meidänkin rannikolla yleisesti esiintyvä, mutta aliarvostettu hieno kala. YRTTINEN UUNIKALA (7-seinähullun kultalevy vuodelta 1973) Kokoessani Herrankukkaron keskiajan pitojen ruokalistaa sain nauttia moninaisista ruokaan liittyvistä uskomuksista ja tarinoista. Yksi niistä oli paastoaminen, jota suomalaisetkin toteuttivat katollisen kirkon oppien mukaan. LIHAVAT ON LEPPOSIA Värikkäät junamatkat OSA I
PUOLI KAUPUNKIA | 7 PUOLI KAUPUNKIA | 7 Mainitut filmit ovat kaikki Bond-klassikoita. Upean ja eksoottisen Thaimaasta vaikutteita ottaneen talonsa omistajana jonka tontilla on 40 metriä ikiomaa merenrantaa Malibussa nautti hän ylellisestä elämäntavastaan. Tilava, huolella suunniteltu talo puhtaine linjoineen laudalta lyövin valtamerija rantanäkymin, on laitettu myyntiin 100 miljoonan dollarin arvosta. Brosnan on tuonut taloon elementtejä ja vaikutteita jotka ovat tuttuja Bond-filmien hyvästä mausta joissa sisä,ja ulkoarkkitehtuurin soinnukas yhdistäminen on korkealle arvostettu taidemuoto. Pierce ja vaimo Kelly Shaye Smith rakensivat talon vuonna 2000 viettäen siinä kymmenen vuotta antaen sille nimen ”Orchid House”. Talossa on viisi makuuhuonetta ja neljätoista kylpyhuonetta, ruokailutilat takalla, gourmettason keittiö jossa on myös takka, hovimestarin ruokakomero sekä viinihuone. Kotiteatterissa on baari ja porrastetut istuimet. Yhdessä siivessä on suuri peilein varustettu kuntosali, sauna, höyrysauna, japanilainen kylpyamme ja kylmä allas. Ylimmässä kerroksessa on päämakuuhuoneessa kummallekin omat kylpyhuoneet sekä pukeutumishuoneet sekä kaksi takkaa. Siinä on myös iso terassi merinäköaloin. Ulkona on suuri terassi vieraiden viihdyttämiseen sekä erillinen oleskeluja ruokailutila, jossa on tuulisuojat jotka voidaan ottaa käyttöön tarvittaessa. Kaksikerroksisen vierastalon edessä uima-allas jonka vesi on merivettä, maisemoinnin kruunaavat palmut ja tuoksuvat trooppiset kukat ja omalle rannalle johtava polku. Malibu on aina elokuva-alan alusta alkaen vetänyt julkkiksia puoleensa kuin magneetti. Sinne ovat tähdet saapuneet purkamaan stressiä viettäen aikaa samanhenkisten ystävien seurassa antaen auringon paahtaa sopiva rusketus iholle hiekan valuessa varpaiden välistä. Tämän uuden rantaunelman, Orkideatalon uusi omistaja liittyy Lady Gagan, Julia Robertsin, Steven Spielbergin ja Courteney Coxin ystäväpiiriin. Lisää luksusasuntoja välittää TopTenRealEstateDeals Pierce Brosnanin Malibu Beachin Orkideatalo Amerikan arvoasunnot Lausuttuaan kuuluisat sanat ”Bond, James Bond” filmeissä GoldenEye, Tomorrow Never Dies, The World Is Not Enough ja Die Another Day piti Pierce Brosnan yllä eleganttia elämäntyyliään kauan sen jälkeen, kun hänen Bondtoimikautensa päättyi vuonna 2002. Liikeja palveluhakemisto Hammaslääkärit Suomen hammaslääkäriliiton jäsen Hammaslääketieteen lisensiaa?i Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc.) JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7. krs., Hki Puh. 09 622 15 33 GSM 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@?mnet.? Suukirurgiaan ja implantologiaan erikoistunut hammaslääkäri (Donau University, Itävalta) HOITOA PÄIHDEJA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE Tilaa meiltä työelämän päihdekoulutus Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet NYT MYÖS ÄÄNIKIRJANA! AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU TEHOKASTA www.avominne.? Tämä ilmoitustila kolmessa 26.11, 10.12 ja 7.1 ilmestyvissä numeroissa hintaan lev. 82mm x kork. 50mm 3 x 99,00€ + alv. 24% hintaan 3 x 49,50€ + alv. 24% Varaus: kauko.vanajas@puolikaupunkia.fi -50% verkossa Lue puolikaupunkia.fi Ota yhteyttä, suunnittelemme ja toteutamme tilaisuutesi toiveidesi mukaan! Tilaa ruoat etäjuhlintaan meiltä. Me hoidamme, Sinä nautit tarjoilut / tilojen koristelut tarjoilijat / apua juhlapaikan ja esiintyjien valintaan Kauttamme saat: info@cateringpartners.? | marina@cateringpartners.? puh. 0400 973 490 | www.cateringpartners.? Catering Partners Saat 20% alennuksen kun käytät koodia Puoli kaupunki ja tilaat 15.12 mennessä puolikaupunkia.fi Kuntavaaliehdokas Lehdessämme ilmoituksesi huomataan. Neljän lehden vaalipakettiin nyt banneri kaupan päälle!
Vanha Kaarelantie 31, 01610 Vantaa. Uudet autot, p. 010 851 8310, ma-pe 9-18 , la 10-16 www.toyotakaivoksela.fi Huolto p. 010 851 8355 ma-pe klo 7.00-18.00 Pikahuolto p. 010 851 8370 ma-pe 07.00-18.00 la 10.00-16.00 TOYOTA RAV4 HYBRID – NYT MYÖS LADATTAVANA HYBRIDINÄ. Rajoja rikkovan RAV4 Hybrid -mallistomme menestystarina jatkuu. Itselataavan hybriditeknologiamme ansiosta ajat jopa 50 % ajosta sähköllä ja nyt malliston laajentuminen ladattavalla hybridillä kasvattaa sähköajon osuutta entisestään. Uudella RAV4 Plug-in Hybridillä voit nimittäin ajaa yhdellä latauksella jopa 74 km pelkällä sähköllä. Lataat tai et, kiihtyvyys ja yli 300 hv tehot säilyvät samalla tasolla ja neliveto on aina käytettävissäsi. TUTUSTU JA VARAA KOEAJOSI OSOITTEESSA TOYOTA.FI JOHTOASEMASSA – LATAAT TAI ET. WINTER PACK Sis. talvirenkaat kevytmetallivantein ja kumimatot (tarjous ei koske RAV4 Plug-in Hybrid -mallia). 990 € RAV4 HYBRID ACTIVE ESIM. Toyota Jousto -rahoituksella 389 € /kk RAV4 2.5 Hybrid Active kokonaishinta 42 315,28 €, sis. toimituskulut 600 €. WLTP CO2-päästöt 127 g/km ja EU-yhd.kulutus 5,6 l/100 km, Vapaa autoetu/Käyttöetu 800/635 €/kk. RAV4 2.5 Plug-in Hybrid AWD-i Active kokonaishinta 55 936,06 €, sis. toimituskulut 600 €. WLTP CO2-päästöt 22 g/km ja EU-yhd.kulutus 1,0 l/100 km, Vapaa autoetu/Käyttöetu 990/825 €/kk. TAKUU 3 vuotta/100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta, hybridijärjestelmän takuu 5 vuotta/100 000 km. Toyota Hybridiakkuturva 10 vuotta/350 000 km. RAV4 Hybrid -malliston CO2-päästöt 22-131 g/km ja yhdistetty kulutus 1,0-5,8 l/100 km. Sähköajon toimintasäde on määritelty WLTP-mittauksen mukaisesti. TARJOUS: Winter Pack -tarjous koskee vain uusia asiakastilauksia (vain yksityistilauksia) ja on voimassa toistaiseksi, tarjous ei koske RAV4 Plug-in Hybrid -mallia. Kuvien autot erikoisvarustein. ESIMERKKILASKELMA: RAV4 2.5 Hybrid Active 43 305,28 € (sis. toimituskulut 600 € ja Winter Pack 990 €). TOYOTA JOUSTO kk-erä 389 €. Rahoitusaika 48 kk. Kilometrit 60 tkm. Käsiraha 20 % (8 661,07 €). Suurempi viimeinen osamaksuerä/taattu hyvityshinta 20 210 €. Korko 2,95 %. Käsittelymaksu 9 €/kk. Perustamiskustannus 180 €. Todellinen vuosikorko 3,57 %. Luotonmäärä 34 644,21 €. Luoton ja kustannusten yhteismäärä 38 516,60 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Toyota Finance Finland Oy, Korpivaarantie 1, Vantaa.