LEHTI SUOM A L A ISILLE VA NHEMMILLE
SY YSKUU 2009
Perheterapia
{10}
auttaa avaamaan solmuja
Energiantarve
on vastasyntyneellä valtaisa
{6}
Uude nettisivu t t, tule mukaan!
pilttip
iiri.fi
TÄVÄ YLLÄT
EROON PUKEMISEN VAIKEUDESTA {5} PUHUMAAN OPPIMINEN ON YKSILÖLLISTÄ {14} KASVUKIVUT KURIIN {19} NYT KOKATAAN KOTONA TERVEELLISISTÄ MARJOISTA! {20}
ARKI!
{16}
Sisältö
NRO 3 | SYYSKUU 2009
palstat
03 Pienet palat 04 Omin käsin 05 5 kysymystä 09 Tästä elämästä 20 Kokataan kotona 22 Piltin parhaat palat
06 10
16 19
ravitsemus
06 Vauva on suursyömäri
Vastasyntynyt kolminkertaistaa painonsa ensimmäisen vuoden aikana.
Pilttipiirin luki Tanja Rantanen, Marttaliiton aktiivi ja kolmen lapsen äiti
hyvinvointi
10 Perheterapia portti muutokseen
Jos perheen sisäinen kommunikointi tuntuu ajautuvan umpikujaan, ulkopuoliselle puhuminen terapiassa on usein suuri apu.
kasvu & kehitys
14 Puhumaan oppiminen
Lapsen puhe kehittyy hyvin yksilöllisesti. Myös temperamenttierot vaikuttavat siihen, milloin pikkuinen alkaa höpötellä.
Lapsen puheen kehityksestä kertova juttu oli minulle ajankohtainen ja siksi kiinnostava. Kuopuksemme, 1 v 3 kk, osaa sanoa "äittä" ja tuntuu ymmärtävän puhetta päivä päivältä enemmän. Perheemme isommat lapset alkoivat molemmat puhua lauseita vasta sen jälkeen, kun olivat täyttäneet kaksi vuotta ja nyt seuraamme mielenkiinnolla, noudattaako kuopus samaa linjaa. Vanhemmille voi olla huojentava tieto kuulla, että myös tässä asiassa yksilölliset erot ovat suuria. Kurkistus Turusen-Grönbergin perheen arkeen oli kuin omasta elämästämme. Kolmen lapsen perheessä on vanhemmilla harvoin omaa aikaa ja elämä tahtoo pyöriä lasten ja kodin ympärillä. Perheen äidin toteamus siitä, että täytyy muistaa olla itselleen armollinen, on hyvä muistutus siitä, mikä elämässä on tärkeätä. Kotityöt eivät lopu tekemällä ja siivotakin saisi lapsiperheessä koko ajan. Lapset kasvavat yllättävän nopeasti, joten kannattaa mieluummin yrittää nauttia arjen pienistä hetkistä yhdessä perheen kanssa. Tämän kun muistaisi itsekin arjen pyörityksessä!
perheen parissa
16 Arjen pyöritystä
Lapsiperheen arki on melkoista hullunmyllyä. Yhteistyöllä ja huumorilla saa kuitenkin arjenkin hienoista pikku hetkistä paljon irti.
terveys
19 Kasvukivut
Puolet lapsista kärsii kasvukivuista.
Pilttipiiri-lehteä julkaisee Suomen Nestlé, PL 50, 02151 Espoo, puh. 010 395 11, faksi 010 3951 955, www.pilttipiiri.fi ISSN 1238-8432 Toimituskunta: Päätoimittaja Anna Karri, (Piltin markkinointipäällikkö) ja tuotepäällikkö Päivi Pätsi / Suomen Nestlé sekä toimituspäällikkö Jari Kallio ja tuottaja Stiina Honkamaa / Yhtyneet Kuvalehdet Oy, Kynämies. Pilttipiiri-lehden tekstit ovat lastenruokaneuvottelukunnan tarkistamia. Puheenjohtaja Olli Simell, professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lastenklinikka Toimitus: Yhtyneet Kuvalehdet Oy, Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510 Hyppää mukaan: Pilttipiirin jäsenyys on sinulle maksutonta. Voit liittyä jäseneksi osoitteessa www.pilttipiiri.fi. Pääset etujen piiriin heti, kun lapsesi on täyttänyt 4 kuukautta. Postia lähetämme sinulle aina siihen asti, kunnes lapsesi täyttää neljä vuotta. Liittymislahjaksi saat värikkään ruokailualustan. Osoitteenmuutokset: www.pilttipiiri.fi > palaute tai sähköpostitse kuluttajapalvelu fi.nestle.com
www.pilttipiiri.fi
2 |
Pilttipiiri syyskuu 2009
IHMISET, UUTISET, TAPAHTUMAT. LISÄÄ ASIAA LAPSIPERHEILLE OSOITTEESSA WWW.PILTTIPIIRI.FI
pienet palat
MURSUT MERELLÄ
Retrohenkinen kuvasatukirja kertoo Mursujen perheestä, jossa isä on merikapteeni. Kun Pikkumursu pääsee isän kyytiin laivalle, hän näkee ja kokee ties vaikka mitä. Samalla viikonpäivät tulevat tutuiksi. Eläväinen kuvitus on pienten mieleen, ja kuvat vievät myös aikuisen nostalgiamatkalle 60- ja 70-luvuille.
Isomursu ja pikkumursu, Maire Uotila, Sammakko.
HEIPÄ, HEI, HYVÄÄ ILTAA!
Yleisradion nettisivuilla on paljon lasten tv- ja radio-ohjelmia. YLE Arenasta, lasteohjelmien kohdasta löytyy mm. Samsamin seikkailuja tai Samun ja Sallan touhuja. YLEn Elävästä arkistosta voi taas ladata vaikka omia lapsuuden suosikkejaan. Katsokaa vaikkapa Kössi Kengurua, Nalle Luppakorvaa tai ihmetelkää 90-luvulla Veturin Jokeri Pokeri Box -ohjelmassa esiintynyttä Taikuri Simo Aaltoa. http://areena.yle.fi/, www.yle.fi/elavaarkisto/
OMA SUKU TUTUKSI
Tutustukaa yhdessä lapsen kanssa sukulaisiin. Miten mummo kävi koulua? Mikä oli isän lempileikki? Mitä ammatteja meidän suvussa on ollut? Miten meidän perhe viettää kesiä? Kirjaa nämä ja monet pienet suuret asiat tähän kirjaan.
ONKO VAUVASI PRINSESSA VAI GOOTTI?
Kävelemään opetteleva pikku kaveri tai ympäriinsä vilistävä leikki-ikäinen tarvitsee pitoa jalkoihin. Jarrusukkien lisäksi menoa hidastamaan voi hankkia hauskat sisätossut. Internetistä, www.tohvelisankari.fi, voi tilata hauskoja persoonallisia tossuja monia lastenvaateliikkeitä edullisempaan hintaan. Esimerkiksi Rockstara- tai Kitaratossut sopivat muusikon alulle ja lentokonetossut pikku matkalaiselle.
VALLOITTAVA BARBAPAPA
Barbapapan pihapiirissä päivää viettävät kaikki perheenjäsenet: Barbapinko, Barbapoju, Barbamama, Barbapaavo, Barbalala, Barbatipu, Barbapörrö ja Barbapupu. Lue, millainen seikkailu päivä on ja miten barbat muuttavat muotoaan tässä tarinassa.
Ikioma sukupuuni, Päivi Mansikka-aho, Kirjapaja.
KUUNTELE LASTA
YK:n Lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Juhlavuoden kohokohta on Lapsen oikeuksien päivä 20.11. Tänä juhlavuonna yhtenä pääteemana on lapsen oikeus tulla kuulluksi ja osallistua. Lapsella on oltava oikeus ilmaista mielipiteensä häntä koskevissa asioissa. Kun lapsi omaksuu osallistumisen kulttuurin pienestä pitäen, kasvaa hänestä aktiivinen ja osallistuva nuori ja aikuinen kansalainen, linjaa Suomen Unicef. Vuoden suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Barbapapan päivä, Annette Tison, Talus Taylor, Otava.
Pilttipiiri syyskuu 2009
| 3
omin käsin
HUOM! Ennen värien töpöttelyä kannattaa suojata pöytä sekä laittaa askarteluvaatteet päälle.
Atte Lakinnoro
Vinkki: kontaktimuovisapluunalle värin töpöttely on helpompaa, koska sapluuna pysyy paremmin kiinni kankaassa. Kontaktimuovia on toisaalta hankala käyttää uudestaan.
PIRTEÄ KERHOKASSI
Itse somistettu kassi erottuu joukosta! Sapluunojen avulla värittyvät suuretkin kuvat, ja perunaleimasimella pikku taiteilija voi viimeistellä luomuksen.
TEE NÄIN:
1. Pese kangaskassi ennen maalaamista. 2. Luonnostele kuva paperille ja jäljennä se muovikalvolle. 3. Leikkaa muovikalvosta pois ne alueet, jotka haluat kassin kuva-aiheessa värillisiksi. 4. Kiinnitä kalvo pestyyn ja silitettyyn kangaskassiin teipillä ja laita paperia kassin sisään, ettei väri mene läpi toiselle puolelle. 5. Laita kangasväriä esim. Piltti-purkin kanteen tai lautaselle. Töpöttele sienellä väriä sapluunan läpi kangaskassille. 6. Poista sapluuna heti värin töpöttelyn jälkeen, ja anna värin kuivua väripurkin ohjeiden mukaisesti. 7. Kiinnitä väri silittämällä kassia nurjalta puolelta noin viisi minuuttia (älä käytä höyrysilitysrautaa). 8. Pese kassi max. 60 asteessa. Huom! Katso kangasväripurkistasi tarkat kuivumisajat ja pesuohjeet.
KUVIOIDEN TEKEMINEN PERUNALEIMASIMELLA
Esivalmistele kassi samalla tavalla kuin sapluunaversiossa. 1. Halkaise peruna kahtia ja veistä halkaistuun pintaan kohokuvio. Muista, että kuvio on painettuna peilikuva. 2. Kasta leimasin kangasväriin ja paina se kangaskassiin. Jatka niinkuin sapluunaversion kohdissa 78. Huom! Muistathan valvoa, ettei lapsi pääse käsiksi saksiin tai pistä suuhunsa mahdollisesti myrkyllistä väriä.
TARVIKKEET:
· Kangaskassi · Kangasvärejä · Läpinäkyvää muovikalvoa, esimerkiksi muovitasku, piirtoheitinkalvo tai kontaktimuovia · Teippiä · Töpöttelysieni · Kynä · Paperia · Sakset tai askarteluveitsi muovikalvon leikkaamista varten.
>> Tulosta sapluunoita: www.pilttipiiri.fi
4 |
Pilttipiiri syyskuu 2009
5 kysymystä:
teksti STIINA HONKAMAA | kuvitus TERHI EKEBOM
Miksi pienten lasten pukeminen on usein hikistä puuhaa? Lapset harvoin pitävät pukemisesta, koska se tuntuu heistä hankalalta. Lapsi huomaa nopeasti, jos aikuinen hermostuu. Lapselle pitäisi antaa oma aika pukemiselle ja tehdä pukemishetkestä mahdollisimman stressitön. Aina se ei ole mahdollista, aika ei vain riitä. Jos mahdollista, lapsen pitäisi kuitenkin saada pukea itse niin pitkälle kuin hän osaa.
Mikä tekee pukemisesta lapsen kannalta vaikeaa? Pukeutumisessa mennään usein aikuisen ehdoilla. Pieni lapsi ei myöskään aina ymmärrä, miksi pukeutuminen on ulos mentäessä pakollista. Usein pukemistilanteessa on myös kiire ja sekä vanhemmat että lapsi hermostuvat, jos asiat eivät mene niin kuin pitäisi.
Mitä vanhempi voi tehdä, jotta pukeminen sujuisi paremmin? Usein pukemisessa tulee riitaa siitä, mitä lapsi laittaa päälleen. Onkin hyvä omistaa etenkin talvisin muutamat lapaset ja pari pipoa, jolloin lapsen voi antaa itse valita parista vaihtoehdosta. Näin lapsi kokee, että hän itse osallistuu pukemiseen ja tekee päätöksiä. Tärkeää on myös, että antaa lapsen itse pukea vaatteet. Kolmevuotias on jo kykeneväinen pukemaan itse alusta loppuun. Apua tarvitaan usein vain vetoketjuissa, napeissa ja muissa hankalissa kohdissa.
Puetaan päälle!
Pukemistapahtuma saa pikkuisilla helposti känkkäränkkävaihteen päälle. Miksi pienten lasten pukeminen tuntuu usein olevan niin hankalaa? Lastentarhanopettaja, sosionomi Henna Mikkola vastaa. Minkälaisia vaatekappaleita kannattaa välttää, jotta pukeminen olisi sujuvampaa? Ei ole olemassa vaatteita joita pitäisi välttää. Jos selkeästi huomaa, että lapsi ei pidä esimerkiksi sukkahousuista, voi ne korvata pitkillä alushousuilla ja sukilla. Lapsen kanssa voi tehdä kompromissejä. Usein ajatellaan, että sukkahousut etenkin pienille lapsille ovat hankalia, mutta toiset taas pitävät niitä hyvin kätevinä. Päiväkotia ajatellen hankalimpia vaatekappaleita ovat nauhakengät ja sormikkaat. Pienet lapset eivät osaa itse sitoa nauhoja ja sormikkaiden asettelu on haasteellista ja aikaa vievää puuhaa.
Kannattaako lahjontaa käyttää houkutuskeinona? Lahjonta ei vie kovin pitkälle, etenkään pukemisessa. Usein lapsi pukee aivan itse päiväkodissa ja osaa laittaa myös kengät jalkaan, mutta kun vanhemmat tulevat hakemaan, ei pukeminen onnistukaan. Jos vanhemmat tässä vaiheessa alkavat lahjoa lasta, he joutuvat tekemään sen joka kerta. On kuitenkin tilanteita, missä voi joutua rauhoittamaan tilanteen vaikkapa juuri lahjonnalla. Kunhan käyttää tervettä järkeä, eikä tee siitä jokapäiväistä tapaa, niin tuskin silloin lahjonta on haitallista.
Pilttipiiri syyskuu 2009
| 5
Suursyömä
6 |
Pilttipiiri syyskuu 2009
teksti INKA TÖYRYLÄ | kuvitus PIA HOLM
I
ri!
to koostumukseltaan täydellistä pienen vatsan täyttämiseen ja tarvittavan energian anhmisen elimistö joutuu lujille heti tamiseen. syntymän jälkeen. Äidinmaidon energiasta noin puolet Vauva on toki harjoittanut suotulee rasvasta. Rasva on tiheää energiaa, eli listoaan jo kohdussa esimerkiksi niepienimmässä mahdollisessa tilavuudessa saalemällä lapsivettä. Ravintonsa se on daan mahdollisimman paljon energiaa. Se kuitenkin saanut "suonensisäisesti". on tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista, silSyntymän myötä tämä loppuu kuin lä energiaa tarvitaan niin paljon, Niinikosseinään, ja lapsen on tultava toimeen oman ki selittää. suolistonsa avulla. Ensimmäisillä kerroilPieni vauva ei siis pystyisi määrällisesti la vauva yleensä pystyykin syömään maisyömään samaa energiamäärää esimerkiktoa vain muutamia millilitroja, kertoo erisi puurona tai lihasoseena. Niinpä kiinteikoislääkäri, Turun yliopiston dosentti Harsiin aterioihin on järkevää siirtyä vasta, kun ri Niinikoski. kasvamiseen käytetty energiankulutus alkaa Yleensä vauva oppii syömään suuremhieman laskea. pia määriä hyvin nopeasti, jo Kun lapsi ei käytä kasvaensimmäisten päivien aikana, miseen enää aivan niin paljon "ENSIMMÄISTEN energiaa, on luonnollista alhän jatkaa. Ja suuria määriä vauva tar- KUUKAUSIENSA kaa siirtyä tietynlaiseen atevitseekin. Ensimmäisien kuuAIKANA VAUVA riarytmiin ja kiinteisiin ruokausiensa aikana vauva syö kiin. Toki lapsi tarvitsee vielä SYÖ JOPA kuudenneksen, jopa viiden- VIIDENNEKSEN pitkään maitovälipaloja varsineksen omasta painostaan päinaisten aterioiden välillä, NiiPAINOSTAAN vässä. Aluksi vauva tarvitseenikoski sanoo. PÄIVÄSSÄ." kin tankkausta jopa 2-4 tunEnergiantarve muuttuu nin välein. Yli kolmasosa energiansaannista kuluu Edellä mainittu energiankulutuksen lasketässä vaiheessa lapsen kasvuun, Niinikoski minen ei ole ainoa syy, miksi lisäruokien sanoo. aloittamista suositellaan viimeistään 6 kuuAikuisen energiantarve painoon suhkauden iässä. teutettuna on enää neljännes siitä, mitä se Äidinmaidossa on aluksi kaikki taron pienellä vauvalla. Lapsen ja nuoren enerpeellinen D-vitamiinia lukuun ottamatgiantarve on aikuista suurempi koko kasta. Viimeistään puolen vuoden iässä lapsen vuiän ajan. rautavarastot ovat kuitenkin kuluneet lop Ensimmäisinä kuukausina vauva tarvitpuun, eikä äidinmaito enää riitä täyttämään see energiaa päivittäin reilusti yli 100 kilokaikkia vitamiinitarpeitakaan, Niinikaloria painokiloa kohden.Vuodenkahden koski sanoo.
iässä lapsi tarvitsee 7080 kaloria per painoIhmisen energiantarve on kilo. Aikuinen kuluttaa enää 3040 kilokavaltavaa ensimmäisinä loria yhtä painokiloaan kohti. Meidän pitäielinkuukausina, kiihkeimmän si siis syödä moninkertaisesti päivän ruoka, kasvun aikana. Tämän jälkeen jos söisimme suhteellisesti yhtä paljon kuin vauvat, Harri Niinikoski vertaa. suhteellinen energianTiiviisti pakattua energiaa tarve vähenee pikkuhiljaa Koska vauvan maha on pieni, on äidinmaikoko kasvuiän ajan.
Pärjäisikö lapsi rintamaidolla edelleen, jos hän saisi lisärautaa purkista? Suosittelen kyllä lisäruuan aloittamista viimeistään puolen vuoden iässä, Niinikoski toteaa. Ei maidossa ole myöskään valkuaista riittävästi isomman lapsen tarpeisiin. Kun siirrytään lisäruokiin, rasvan osuus vähenee ja proteiinien ja hiilihydraattien osuus nousee. Ei ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa rasvapitoisella ruokinnalla, sillä rasvoissa on hyvin vähän esimerkiksi lapselle tarpeellisia vitamiineja, hän huomauttaa. Vauvat ovat yksilöitä ja yksi tuntuu suorastaan huutavan perunaa heti nelikuisena, kun toinen aloittelee varovaisesti mussutellen vasta puolivuotiaana. Osa lapsista haluaa vauvanakin ruokaa parin tunnin välein, kun toiset oppivat jo muutaman viikon iässä tasaisemman rytmin ja pärjäävät esimerkiksi yöt syömättä. Se on yksilöllinen piirre, ei elimistön kehittymiseen liittyvä asia, Niinikoski sanoo. Ennen neljän kuukauden ikää lisäruokia ei kuitenkaan pitäisi aloittaa. >>
Vauva syö painoonsa nähden neljä kertaa enemmän kuin aikuinen
Pilttipiiri syyskuu 2009
| 7
7 päivää 60 ml Vastasyntynyt 30 ml
30 päivää 120 ml 1 vuosi 250 ml Aikuinen 1 300 ml
Vauvan masukin kasvaa vauhdilla
Vastasyntyneen lapsen ruoansulatusjärjestelmä ei ole vielä kehittynyt valmiiksi. Ensimmäisen elinviikon aikana mahalaukkuun mahtuu vain reilu puoli desilitraa. Siksi päivän ruoka-annos on jaettava useisiin pieniin aterioihin.
Suolisto kypsyy vielä muutaman kuukauden ajan syntymän jälkeen. Alle nelikuisen suoli on vielä niin läpäisevä, että on ajateltu liian aikaisin aloitettujen kiinteiden ruokien saattavan aiheuttaa herkistymistä ja jopa allergisoitumista, Niinikoski sanoo.
Suolisto kypsyy
Vieraiden valkuaisten käsittelykyky kehittyy vasta ensimmäisien kuukausien aikana. Lihaan ja kanaan voidaan siirtyä viiden kuukauden iässä, kun lapsi on ensin oppinut syömään rakenteeltaan helpompia, liukkaita ja kosteita hedelmä- ja kasvissoseita, Niinikoski sanoo. Liha on erinomainen raudan ja proteiinin lähde, ja siksi jokaisen yli puolivuotiaan tulisi syödä päivittäin lihaa, kalaa tai kanaa. Niissä on paljon rautaa ja valkuaista. Suhteellisesti lapsi syö tässä vaiheessa vielä enemmän puuroa kuin liharuokaa. Aluksi pari ruokalusikallista lihaa riittää täyttämään päivän tarpeen. Tavalliseen maitoon juomana siirrytään viimeiseksi, vasta vuoden iässä, sillä maidossa on yli kaksinkertainen määrä valkuaista äidinmaitoon verrattuna. Lisäruuassa maitoa voi kuitenkin olla pieniä määriä jo aikaisemminkin. Lapset juovat maitoa suuria määriä, joten suoliston läpäisevyyden vuoksi ei kannata kiirehtiä. Vuoden iässä suolisto alkaa olla valmis. Ensimmäisen vuoden jälkeen lapsen ruokavalio ei enää juurikaan muutu. Erot ovat vain karkeusasteessa. 1- ja 10-vuotiaat sisarukset voivat nyt syödä saman sisältöistä ruokaa, Niinikoski sanoo. Lapsen energiantarve kasvaa tietysti pikkuhiljaa lapsen mukana, mutta painoon suhteutettu energiantarve vähenee. Näin ajateltuna energiantarve vähenee, vaikka lapsi alkaa harjoitella liikkumista.
8 |
"VASTASYNTYNYT KOLMINKERTAISTAA PAINONSA ENSIMMÄISEN VUODEN AIKANA."
Liikkuminen kuluttaa vähemmän energiaa kuin kasvaminen. Painokiloa kohden energiantarve on suhteellisesti suurinta silloin, kun lapsi ei vielä muuta tee kuin syö, nukkuu ja kasvaa, Niinikoski sanoo.
Leikki-iässä kasvu hidastuu
Vastasyntynyt kolminkertaistaa painonsa ensimmäisen ikävuotensa aikana. Pituutta tulee 50 prosenttia lisää, eli puolimetrisenä syntynyt vauva venähtää vuodessa noin 25 senttiä. Leikki-iässä lapsi kasvaa enää 56 senttiä vuodessa ja painoa tulee pari kolme kiloa per vuosi. Vasta murrosiässä kasvu taas kiihtyy 10 senttiin vuodessa. Ensimmäisen vuoden aikana ravinto kuluu melko tarkasti kasvuun. Sen jälkeen, jo kahdenkolmen vuoden iässä energiansaannista enää pari prosenttia kuluu kasvuun, muu kaikkeen muuhun, Niinikoski sanoo. Ruokamääristä ei voi antaa yksityiskohtaisia, jokaiselle lapselle soveltuvia ohjeita. Yksi tuntuu elävän lähes pyhällä hengellä, kun toinen tankkaa kunnolla monta kertaa päivässä. Yksilölliset vaihtelut ovat hyvin suuria, eikä niistä pidä liikaa huolestua, jos lapsi kasvaa, kehittyy hyvin, on terve ja iloinen. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos lapsi on terve, hän syö riittävästi, Niinikoski huomauttaa. Hän muistuttaa, että juuri tämän vuoksi neuvolassa seurataan kasvukäyriä. Kasvukäyrä kertoo nopeimmin, jos joku asia on pielessä. On epätodennäköistä, että mitkään verikokeetkaan selvittäisivät asiaa nopeammin. Jos kasvukäyrä muuttuu, selvitetään ensimmäiseksi, miten lapsi syö.
Pilttipiiri syyskuu 2009
SUURTA JA PIENTÄ, ARKEA JA JUHLAA. LAPSELLE KAIKKI ON UUTTA.
tästä elämästä:
teksti TARJA RAJALA | kuva TOMMI TUOMI
Pikku VIVI
M
inä olen pikkuinen Vivi, syntymäaikani toissa suvi.
Vauhdikkaita sisaria on useita mulla, liukumäkeen pääsen siis pienellä jonottelulla. Luonnossa on ihmettä monta, niitä katson mä ilolla, huoletonna. Sammakko komean loikan teki juuri, ja pihalinnun laulu on ihme suuri. Huomaathan sinäkin kaiken sen? Nautitaan aidoista asioista riemuiten.
Elämääni mahtuu koti, perhe ja pihapiiri, sekä tietenkin oma pehmoinen hiiri. Missä näkyy nappisilmät ja naurava suu, siellä tämä tyttö kepeästi keinuu.
Pilttipiiri syyskuu 2009
| 9
teksti MARJO HENTUNEN | kuvitus ATTE LAKINNORO
Perheterapiassa avataan
solmuja
vuorovaikutuksen
Vauva itkee koliikkikipujaan joka yö, esikoinen repii vaatteita päältään päiväkotiin lähtiessä ja kumppanin kanssa leimahtaa riita ensimmäisestä sanasta... Perheterapian avulla perheenjäsenet voivat rakentaa elämälleen uutta tarinaa.
10 |
Pilttipiiri syyskuu 2009
P
erheen paha olo voi ilmetä ahdistuneisuutena, unihäiriöinä ja vuorovaikutuksen lukkiutumisena. Kipupisteitä voi olla vanhempien ja lasten välillä, parisuhteessa tai eri perheenjäsenten välillä, kiteyttää perheterapeutti, Suomen perheterapiayhdistyksen varapuheenjohtaja Eija-Liisa Rautiainen. Perheterapia on psykoterapian suuntaus, jossa työskennellään usean perheenjäsenen kanssa yhdessä ja keskitytään perheenjäsenten väliseen vuorovaikutukseen. Vielä 1980-luvulla ajateltiin, että koko perheen pitää olla läsnä terapiassa, mutta nykyään terapiaan voi osallistua myös osa perheestä. Koko joukon osallistuminen on kuitenkin helpointa ja selkeintä, koska terapiassa tavoitellaan muutosta. Muutoksen toteutuminen vaikeutuu, jos joku perheenjäsenistä pyristelee vastaan. Toisaalta perheterapeutit työskentelevät paljon motivaatioongelmien parissa, ja voivat toisinaan saada epäilevänkin henkilön innostumaan sisäisen maailmansa tutkimisesta. Jotkut saattavat pelätä keskustelun pahentavan asioita, mutta jos huolen taustalla oleviin tekijöihin päästään pureutumaan, voi työskentely tuottaa hedelmää. Syyllistämistäkin jännitetään. Perheterapiassa ollaan kuitenkin enemmän kiinnostuneita elämää rakentavista voimavaroista.
Jakamisen ilmapiirissä
Jos vanhemmilla on parisuhdeongelmia, lapset eivät istu kuuntelemassa, mutta jos jompikumpi vanhemmista kärsii masennuksesta, myös lasten on tärkeää tietää, mistä sairaudessa on kysymys. Lapsi saattaa ajatella, että hänessä on jotain vikaa, jos isä tai äiti ei osallistu leikkeihin tai vain nukkuu. Perheterapia soveltuu lähes kaikille, myös ihmisille, jotka kärsivät vaikeista mielenterveyshäiriöistä, kuten skitsofreniasta tai kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Ainoa tilanne, jossa perheterapian soveltuvuutta joudutaan Rautiaisen mukaan miettimään, on lähisuhdeväkivalta. Se, että uhri kertoo kokemastaan väkivallasta tekijän läsnäollessa, saattaa lietsoa väkivaltaista käyttäytymistä. Perheenjäsenen turvallisuutta ei pidä missään tilanteessa vaarantaa. Jos väkivallan tekijä haluaa muuttua, voidaan hänen kanssaan keskustella ensin yksilöterapiassa ja sen jälkeen harkita perheen yhteisiä tapaamisia. >>
Pilttipiiri syyskuu 2009
| 11
"KIUKKUISEN KÄYTTÄYTYMISEN TAUSTALLA VOI OLLA PELKO TAI HALU HUOLEHTIA."
Vaikeista asioista puhuminen voi herättää ahdistusta, surua ja kiukkuakin. Kun toisilleen läheiset ihmiset ovat yhdessä, he voivat kokea tunteiden purkamisen toisaalta helpottavana ja vapauttavana. Perheterapiatapaamiset ovat Rautiaisen mukaan hyvin eläviä ja ennalta-arvaamattomia. Kyllä siellä itketään ja voidaan huutaakin, kaikki tunteet ovat sallittuja. Kun terapiassa on syntynyt jakamisen ilmapiiri, ihmiset ilmaisevat toisilleen myös lämpimiä tunteita.
Rakennetaan uusi tarina!
Perheterapiassa voidaan työskennellä monilla tavoilla. Aika paljon keskustellaan ja käytetään äppitaulua. Fläppitaululle voidaan piirtää sukupuita, kirjoittaa sanoja ja keskustella niistä. Erilaiset kuvat ja kortit ovat avuksi erityisesti pikkulasten kanssa työskenneltäessä. Lapsi voi valita kortin, joka kuvaa hänen tämänhetkistä tunnetilaansa. Voidaan myös istua lattialla ja käyttää käsinukkeja tai tehdä nukkekotileikkejä, kuvailee Rautiainen. Yksi työskentelytapa on muovailutekniikka. Siinä yhtä perheenjäsentä pyydetään muovautumaan esimerkiksi patsaaksi. Menetelmän avulla perhettä autetaan havainnoimaan omaa vuorovaikutustaan. Näin voidaan käsitellä esimerkiksi perheen riitatilannetta. Suomessa on kehitetty perheterapian menetelminä erityisesti työskentelytapoja, joissa perheenjäsenet kertovat tunteistaan, kokemuksistaan ja oivalluksistaan ja rakentavat niistä juonellista elämänsä tarinaa.
12 |
Muutostilanteessa, kuten aviopuolison tai lapsen sairastuessa vakavasti, perheeseen syntyy tarinallinen tyhjiö. Koska entiseen tarinaan ei voi enää palata, pyritään terapiassa rakentamaan uutta, mielekästä tarinaa sen tilalle. Perheterapiassa voidaan käyttää myös toiminnallisia menetelmiä. Eläytymisharjoitusten avulla tutkitaan ihmisen sisäistä maailmaa, rooleja ja ihmissuhteita. Perheenjäsenet voivat harjoituksissa opetella eläytymään hauskallakin tavalla toisen ihmisen tunteisiin esimerkiksi rooleja vaihtamalla. Äiti voi asettua lapsen ja lapsi äidin rooliin.
Sosiaaliset verkostot vahvoiksi
Perheessä on erilaisia kehitysvaiheita, joista jokaisessa on omat kriisinsä. Eniten parisuhdetta koetel-
Pilttipiiri syyskuu 2009
laan esikoisen syntyessä. Monet hakeutuvatkin tässä vaiheessa terapiaan. Pariterapia on yksi perheterapian muoto. Perheen kasvaessa vanhemmat joutuvat miettimään, kuinka ottaa huomioon lasten tarpeet, onnistua entistä vaativammassa työelämässä, puolisona ja vanhempana. Paineet voivat näkyä väsymyksenä, ahdistuneisuutena ja pinnan kiristymisenä, Rautiainen kertoo. Rautiainen painottaa ihmisten omien verkostojen tärkeyttä. On tärkeää puhua asioista ja jakaa kokemuksia, ottaa vastaan apua. Perheterapiassakin pyritään vahvistamaan ja tukemaan perheen sosiaalisia verkostoja. Myös terapiaistuntoon voi kutsua ystävän, sukulaisen tai isovanhemmat. Isovanhemmille, jotka ovat mukana lastenlastensa arjessa, tapaaminen voi olla todella antoisa. Uudelle paikkakunnalle muuttaminen tuo omat haasteensa sosiaaliseen elämään. Jos vieraalta paikkakunnalta ei heti löydykään ihmissuhdeverkostoa, vanhemmat voivat herkästi uupua.
Perheneuvolasta
yksityissektorille
P
Keskustelua kiihtymättä
Perheterapiassa joudutaan joskus tekemään sinnikkäästi työtä, vaikka siellä ei pyritäkään saamaan kaikkea valmiiksi. Tavoitteena on sysätä alkuun muutos, jonka työstämistä perhe jatkaa keskenään. Perheterapiasta on monenlaista apua. Perheenjäsenten välinen vuorovaikutus voi avautua ja helpottua. Terapian aikana terapeutti ohjaa keskustelua ja pitää huolen siitä, että jokainen saa sanoa sanottavansa. On myös lupa olla hiljaa. Usein ihmiset iloitsevat siitä, että terapiassa oppii juttelemaan kipeistäkin asioista kiihtymättä. Aikaisemmin keskustelu on ehkä mennyt huutamiseksi ja ovien paiskomiseksi. Samalla voi oppia ymmärtämään jonkun perheenjäsenen toimintaa. Esimerkiksi kiukkuisen käyttäytymisen taustalla voi olla pelko tai halu huolehtia, toteaa Rautiainen. Perheterapiasta voi olla hyötyä yksittäisellekin perheenjäsenelle. Esimerkiksi sopii joustava, äärimmilleen venyvä perheenäiti, joka tekee suursiivouksen joka lauantai, kerää likaiset sukat lattioilta, leipoo pakkaseen tuoretta pullaa, pukee kurahousuja potkivalle kaksivuotiaalle ja tuntee ihmisenä riittämättömyyttä. Yhtä hyvin uhrautuva perheenjäsen voi olla mies. Perheenjäsen saattaa vahvistua ja kokea, että hänelläkin on oikeus sanoa ei. Terapiassa voidaan opetella myös toista ihmistä kunnioittavaa vuorovaikutusta. Jos ilmapiiri on kireä ja kaikki huutavat toisilleen, opetellaan, miten saman asian voisi sanoa kauniimmin ja silmiin katsoen.
Perheterapeutti Eija-Liisa Rautiainen korostaa kommunikaation tärkeyttä.
erheterapiaa voi saada sekä kunnalliselta puolelta että yksityissektorilta. Perheterapeutteja työskentelee muun muassa perheneuvoloissa, Väestöliitossa, psykiatrian yksiköissä sekä yksityisinä ammatinharjoittajina. Yksi perheterapiaistunto kestää 1,5 tuntia. Yksityisellä perheterapeutilla käynti maksaa noin 100150 euroa kerta. Jos perheelle on myönnetty Kelan terapiakuntoutusta, he saavat jokaisesta käynnistä noin 8590 prosentin korvauksen. Perheneuvoloiden tarjoama perheterapia on käyttäjille maksutonta. Suomen perheterapiayhdistyksen varapuheenjohtaja Eija-Liisa Rautiainen näkee korvausjärjestelmässä kuitenkin pahan epäkohdan. Jos vanhemmat käyvät parisuhdeterapiassa, he eivät ole oikeutettuja Kelan terapiatukeen. Jos perhe käy terapiassa lasten ongelmien vuoksi, he voivat hakea terapiatukea. Perheterapiaan voi paikkakunnasta riippuen joutua jonottamaan joskus useitakin kuukausia. Ruuhkaisimpia ovat useimmiten pääkaupunkiseudun perheneuvolat. Vaihtelua esiintyy myös vuodenaikojen mukaan. Perheen yhteinen kesäloma voi esimerkiksi suurten odotusten vuoksi syöstä perheen kriisiin. Kesälomalla on myös aikaa miettiä, mitä elämältään oikeastaan haluaa. Parisuhdeterapeuttien palvelut ovatkin kesälomien jälkeen hyvin kysyttyjä. Perheterapia on kuitenkin hyvin tavoitettavissa oleva asia, sillä perheterapeutit ovat suurin psykoterapeuttien ryhmä. Lapsiperheen kannattaa ensin kysyä mahdollisuutta perheneuvolan terapiaan. Perheterapian kesto vaihtelee perheen tilanteen mukaan. Lyhytterapeuttisessa suuntauksessa perhe kokoontuu istuntoihin 35 kertaa. Perheterapia ei ole yhtä intensiivistä kuin yksilöterapia, mutta joskus terapeutti voi kulkea perheen rinnalla useamman vuodenkin. Välillä terapiassa voi olla pitkiäkin taukoja, joiden jälkeen palataan yhdessä työstämään asioita. Perheterapia eroaa muista terapiamuodoista siinä, että istuntoon voi osallistua yhtä aikaa kaksi terapeuttia.
kuva Pentti Vänskä
Pilttipiiri syyskuu 2009
| 13
"VÄHÄPUHEISUUS VOI JOHTUA MYÖS TEMPERAMENTISTA."
anhemmat voivat tukea lapsen puheen kehitystä olemalla vuorovaikutuksessa tämän kanssa. Lapsi oppii kiinnostuksen ohjaamana ja siitä, että voi yhdessä jakaa kiinnostuksen kohteitaan vanhemman kanssa. Olennaista on jaettu tarkkaavaisuus. Virikkeiden tyrkytys ei kuitenkaan auta oppimaan. Sen sijaan jos vanhempi kiinnittää huomiota asioihin, joita lapsi ihmettelee tai osoittaa, hän luo suotuisan tilanteen oppimiselle, puheterapeutti Tuula Savinainen-Makkonen kannustaa. Lapsen puheen kehitystä voi tukea täydentämällä ja epäsuorasti mallintamalla sen sijaan, että suoraan korjaisi tämän sanomisia. Jos lapsi sanoo "haKEtaan nämä autot", voit täydentää "joo, haEtaan vaan". Aikuisen ei kannata tehdä pientä lasta tietoiseksi virheistä. Lapselle puheen pintarakenteet eivät ole niin tärkeitä, vaan viestin perille meno. Tärkeintä on, että lapsi oppii ilmaisemaan itseään. On myös väärin ajatella, että lepertely hidastaisi puheen oppimista. Hoivakieli viestii lapselle rakkaudesta ja välittämisestä, mikä luo osaltaan suotuisaa ilmapiiriä oppimiselle. Myös oma murre on perheen tunnekieli. Kirjakielen lapsi oppii sen rinnalle ennemmin tai myöhemmin. Savinainen-Makkonen muistuttaakin, ettei lapsi ota puhemallia vain yhdeltä ihmiseltä. Kirjoja lapselle kannattaa lukea, jos hän pitää niistä. Jos kirjojen katselu on opetustuokio, lapsi ei välttämättä ole kovin vastaanottavainen oppimiselle, tutkija huomauttaa.
V
KIINNOSTUS OHJAA OPPIMISTA
Pilttipiiri syyskuu 2009
| 15
teksti ANITA JÄRVISALO | kuvat TOMMI TUOMI
P
ieni keltainen muovipallo lentää kaaressa ruokapöytää kohti, kun reilun kolmen vuoden ikäinen Otso innostuu ruokailtuaan kokeilemaan heittokättään. Pöydässä omaa ruokailuaan lopetteleva isä Jani Grönberg ehtii kuitenkin sivusilmällään havaita pallon ja napata sen kiinni ennen kuin arkinen pieni katastro ehtii syntyä. Tilanne on hetkessä ohi, mutta samaan aikaan on puolitoistavuotias Aarni ehättänyt jo nousta seisomaan syöttötuolissaan. Grönbergin käsi lentää salamana turvakaiteeksi kuopuksen ympärille. Tänään perheen teini-ikäinen Maria ei ole partiokiireiltään ehättänyt yhteiseen pöytään. Mutta kaipa se nälkä ajaa teininkin viimein kotiin, nauraa Else Turunen, hoitovapaalla elokuun puoliväliin asti katrastaan kotona hoitava äiti.
tuessaan se on tuonut mukanaan kokonaisen ajattelutavan muutoksen. Olen oppinut, että on oltava itselleen armollinen. Kodin ei tarvitse olla tip top eikä esimerkiksi uutta olohuoneen pöytää kannata hankkia ennen kuin lapset ovat ohittaneet sen iän, ettei värikyniä kokeilla myös pöydän pintaan. Myös ajankäytössä lasten tarpeet nousevat ensimmäiseksi: he ovat lopultakin merkittävintä, mitä elämässäni on tapahtunut. Kaikkein haastavimmaksi Turunen kokee sen, ettei arjessa oikein ehdi keskittyä mihinkään kunnolla: kesken ruuanvalmistuksen syntyy kinaa veljesten kesken, television kaukosäädin tai kännykkä päätyy pieniin käsiin, isän silmälasit putoavat ikkunasta alas ja kaiken kukkuraksi perheen teiniltä palaa totaalisesti pinna.
Lapsi opetti uuden asenteen
Tällainen rento asenne on juuri se, mitä Grönberg-Turusen perheessä on jouduttu lasten myötä opettelemaan. Else Turunen hymähtää muistellessaan ennen äidiksi tuloaan lukemiaan naistenlehtien suitsutuksia siitä, kuinka lapset kainalossa voi helposti liikkua paikkaan kuin paikkaan, ja siinä sivussa myös koti pysyy salonkikelpoisena. Nyt perheessä arki rullaa, mutta toimivaksi muovau-
Arjen pyörteissä
Ei hätää, vaikka koti olisi vähän vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun arki voi rullata silti. Helsinkiläisessä viisihenkisessä perheessä ainekset toimivaan arkeen löytyvät käden ulottuvilta, kotinurkilta ja ennen kaikkea omasta asenteesta.
16 |
Pilttipiiri syyskuu 2009
Sitä elää sellaista simultaanielämää, hetkessä valmiina reagoimaan moneen tarpeeseen yhtä aikaa. Myös tunteet heiluvat laidasta laitaan: kun illalla lapset viimein nukahtavat, olo on usein kuin ison urheilusuorituksen jäljiltä.Toisaalta sitä vain katselisi katselemistaan omia ihania kullannuppuja. Joo, arjen toimivuuden kannalta ei olisi huono juttu ollenkaan, jos vuorokaudessa olisi esimerkiksi 28 tuntia, naurahtaa myös isä Grönberg.
Arjesta perheen näköinen
Hektisyydestä huolimatta perheen arki rullaa painollaan, omine rutiineineen ja rytmeineen. Tiukkoja neuvotteluja työnjaosta ei perheessä ole tarvinnut käydä. Hoitovapaalla olevalle äidille päävastuu lapsista ja kodista päivän aikana sopii luontevasti. Alkuviikosta kodinhoitoon on myös hieman helpompi satsata, sillä silloin Otso on ryhmäperhepäiväkodissa maanantaista keskiviikkoon. Kuusituntinen päivä ei liioin muodostu lapsellekaan liian pitkäksi. Se on myös äidin ja kuopuksen ihkayhteistä aikaa. Käydään Aarnin kanssa joskus myös ulkona syömässä, nauraa kahviloissa mielellään vieraileva Turunen. Kyllä minä sanoisin, että aika hyvin yhteiskunta tukee palveluillaan pienten lasten perheiden arkea, Turunen kiittelee. Päiväunien ja Pikku Kakkosen aika on myös usein pieni henkireikä keskittyä joko kodin puuhiin tai ihan omiin tekemisiin. Lasten "harrastukset" ovat myös löytäneet oman paikkansa viikkojärjestyksessä: tiistaina vauvajumppaa, torstai on muskaripäivä ja perjantaina käydään kirjastossa lainaamassa uudet mehevät kirjapinot viikon lukuhetkiä varten. Sunnuntaisin koko perhe käy sisarusuinnissa. >>
Pilttipiiri syyskuu 2009
| 17
Aikuisten oma kiva?
Vaikka perheessä eletään lasten ehdoilla, on "oma aikuisten kivakin" jaksamisen kannalta tarpeen, tietävät Else Turunen ja Jani Grönberg. Heitä molempia yhdistää rakkaus liikuntaan ja erityisesti karateen. Liikunnasta vaan tulee yksinkertaisesti niin hyvä olo. Aikaisempi 45 treenikerran viikko-ohjelma ei tässä elämäntilanteessa onnistu, mutta yritämme varmistaa, että molemmat pääsevät ainakin pari kertaa viikossa liikkumaan, ja silloin vaihdetaan vahtivuoroja lennosta. Else Turunen on myös pystynyt osittain yhdistämään lastenhoidon ja harrastuksensa: alkuviikon kunto-
Perhe yhdessä
Sen sijaan koko perheen yhteiseen aikaan ei kummallisia kommervenkkejä ja kalliita elämysjärjestelyjä kaivata. Pienille lapsille riittää kokemus yhteisestä ajasta ja kaikki uudet paikat kiinnostavat. Siksi parhaimmat yhdessäolon hetket syntyvät lähes kotinurkilla eikä Helsingin Pikku-Huopalahdessa asuva perhe tarvitse siihen edes autoa. Lastenvaunujen kanssa bussissa matkustaminen on myös ilmaista. Käymme mielellämme erilaisissa kahviloissa ja retkillä. Esimerkiksi Seurasaari on tosi ihana pienten lasten perheelle. Kotona sitten luetaan paljon, pelataan yhdessä pienten lasten tietokonepeliä tai potkitaan pihalla palloa. Oma haasteensa on löytää yhteistä tekemistä, johon myös perheen Maria-teini syttyisi saati löytää kahdenkeskistä aikaa vain hänen kanssaan. Äidin iloiseksi yllätykseksi Maria on itse keksinyt tähän luovia ratkaisuja: Otsoa ei saa nukkumaan ennen yhtätoista. Maria sitten keksi, että mitä siitä. Antaa Otson valvoa ja seurailla, kun me otetaan jalkakylvyt. Joskus Maria on myös omasta ehdotuksestaan lukenut minun puolestani iltasatua pojille ja nauttinut nerokkaasti samalla olkapäähieronnastani.
"OLEN OPPINUT, ETTÄ ON OLTAVA ITSELLEEN ARMOLLINEN."
Aarni viihtyy sylissä.
nyrkkeilyn päivätreeneihin on myös mahdollista ottaa kuopus mukaan. Voimia hän saa myös pienimuotoisesta politiikan harrastamisesta. Tällä hetkellä toimin lähinnä lautamiehenä käräjäoikeudessa. Enempään en lasten tähden tässä elämänvaiheessa ajallisesti pysty satsaamaan, vaikka kiinnostusta riittäisi. Muuten pariskunnan oma yhteinen aika on melko kortilla. Iltavirkku Otso nukahtaa usein vasta yhdentoista aikaan pitkän lukumaratonin jälkeen. Sen jälkeen olisi kiva katsella yhdessä vaikka jotain hyvää elokuvaa, mutta helposti ilta venyisi sitten reippaasti yli puolen yön, ja yöunikin on tarpeen päivä alkaa jo lasten herätessä seitsemän pintaan. Joskus vanhemmat ottavat kahdenkeskistä aikaa. Isovanhemmat ovat aina välillä apuna, ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton lapsenvahtiakin perhe on kokeillut pari kertaa hyvin kokemuksin. Lähitulevaisuudessa myös isosiskon apua voi yrittää hyödyntää ja opettaa häntä ottamaan vastuuta myös sisaruksista muiden pienten kotiaskareiden lisäksi.
18 |
Takaisin töihin
Äidin paluuta töihin syksyllä on mietitty jo etukäteen. Aarnille on valmiina hoitopaikka samasta pienestä päiväkodista veljen kanssa. Lasten päivää ei haluta liian pitkäksi. Suunnitelma on selvä: toinen vanhemmista vie ja toinen hakee lapset hoidosta. Myös pehmeään laskuun uuteen hoitopaikkaan on varattu aikaa. Tämän lisäksi Else Turunen on jo etukäteen sopinut mahdollisuudesta tehdä nelipäiväistä viikkoa tai lyhyempää työpäivää. Kasvatusnäkemyksistä ei pariskunta usko tulevan päivähoidon kanssa ristiriitoja. Heti alkuun käydään hoitajien kanssa keskustelu, jossa näitä asioita käydään lävitse, Jani Grönberg toteaa. Tulevaisuuteen mennään lasten ehdoilla.
Valokuvaajakin kuvataan.
Pilttipiiri syyskuu 2009
teksti PASI KOSTIAINEN | kuva ISTOCKPHOTO
kasvukivuista
K
Kasvukivut ovat vaarattomia, mutta kiusallisia.
asvukipu! Jäytävä kolotus jaloissa. Nukuttaisi, mutta uni ei tule, kun jalkoihin koskee. Sattuva lapsuusmuisto tulee monille mieleen viimeistään silloin, kun oma lapsi huutaa apuun illalla nukkumaanmenon jälkeen.Voi voi, nyt on sitten hänen vuoronsa kärsiä kasvukivuista! Ei paljon lohduta, vaikka aikuinen tietää ja lapsikin ymmärtää, että kyse on luonnollisesta, vaarattomasta kivusta. Kipu tuntuu useimmiten symmetrisesti molemmissa alaraajoissa yhtä aikaa. Jos kipu olisi merkki kasvupyrähdyksestä, lisää mittaa olisi aamuksi tullut sääriin, pohkeisiin, ehkäpä myös polvitaipeisiin ja reisiin. Mutta ei, kasvukipu ei ole ihan kirjaimellisesti otetta-
Puolet lapsista kärsii
tä, tutkimuksia jatketaan verikokeita ja röntgenkuvia ottamalla. Kun lääkäri toteaa lasten iltakärsimysten olevan kasvukipuja, on lääketieteellinen apu annettu. Seurantaa on syytä harjoittaa sen verran, että tarkkailee oireiden muuttumista. Esimerkiksi jalkojen turpoaminen, punoittaminen tai lapsen kuumeilu eivät kuulu kasvukipujen oireistoon. va oireen nimi, vaikka kipua juuri kasvavilla Kotihoidoksi käy siis hieronta. Kipu tun312-vuotiailla lapsilla esiintyykin. Lihasten tuu hellittävän, kun särkevää kohtaa hierotaan kasvaminen ei yleensä aiheuta kipua. tai hangataan kevyesti nyrkillä. Myös lämmin Kasvukipujen syytä ei tiedetä.Yleensä ki- kääre saattaa lievittää kärsimystä. puja esiintyy kuitenkin fyysiValitettavasti kasvukipukohsesti aktiivisilla touhuajilla. On taukset uusiutuvat. Arviolta 50 siis mahdollista, jopa todennä60 prosenttia lapsista kärsii kas"YLEENSÄ köistä, että kivut ovat rasitukKASVUKIPUJA vukivuista. He valvovat jalkojaan sesta palautuvien lihasten tusvalittaen keskimäärin 34 kertaa ESIINTYY kanhuutoja. kuukaudessa. FYYSISESTI Ja sehän ei ketään omia kipuAKTIIVISILLA Hieronta helpottaa jaan muistavaa lapsensa jalkojen Kasvukipujen diagnosointi TOUHUAJILLA." hierojaa yllätä, että kasvukipuja edellyttää keskustelua lääkärin voidaan pitää jossain määrin pekanssa. Jos kyse on muusta kuin rinnöllisinä vaivoina. kasvukivuista, se paljastuu esimerkiksi oireiLohdullista kuitenkin on, että kasvukivut den toispuoleisuudesta, vaikkapa ontumi- loppuvat aikanaan. Jo seuraavana päivänä lapsesta. si kir maa entiseen tahtiin eikä muistele yölJos on muuhun kuin kasvukipuihin viit- listä tuskaansa. taavia oireita, kuten esimerkiksi kuumeilua Ja viimeistään 12-vuotiaana kasvukivut tai reumaattisten tulehdussairauksien piirtei- ovat kokonaan taaksejäänyttä elämää.
Pilttipiiri syyskuu 2009
| 19
kokataan kotona
teksti HELI KUUSIPALO | kuvat TOMMI TUOMI
Kesän satoa pöytään
Huipputerveelliset marjojen ja hedelmien flavonoidit edistävät terveyttä ja suojaavat elimistöä monella tapaa. Paras uutinen on, että ruuat saavat myös maistua hyviltä vaikka ovatkin terveellisiä.
VINKKI! Munakasrulla n voi kuorruttaa ju ustolla 225-asteisessa uunissa noin kymmen essä minuutissa.
20 |
Pilttipiiri syyskuu 2009
Piltin parhaat palat:
MITEN PIKKU PILTIT NUKKUVAT?
M
onissa vauvaperheissä väsymys on jokapäiväinen seuralainen. Piltti selvitti gallupilla miten pilttipiiriperheissä nukutaan ja välillä valvotaan öisin. Yli puolet perheistä tunnusti väsymyksen olevan arkipäivää ja lähes kaikissa perheissä nukkumisen kanssa oli ongelmia ainakin silloin tällöin: joskus lapsi ei tahdo nukahtaa, joskus taas heräilee monta kertaa yössä tai ei muuten vaan viihdy omassa sängyssään. Pilttipiiriläiset jakoivat myös parhaimmat vinkkinsä öiden rauhoittamiseksi. Monet vannoivat samoina toistuvien iltarutiineiden nimeen. Lisäksi suositeltiin mm. omaan sänkyyn tai omaan huoneeseen siirtämistä, sopivaa iltaruokaa ja unikoulua. Lue lisää osoitteessa www.pilttipiiri.fi.
PILTTI PIIRILÄISTEN VINKKEJÄ:
· Unikaverit, yövalot, rauhallinen ilta samat rutiinit iltaisin... · Omassa huoneessaan omassa sängyssä, niin kukaan ei häiritse tuhinallaan toisen unta. · Iltarutiineilla ja kunnon iltapalalla. · Pinnasängyn keinujalakset... Lapsi ei herää ihan kokonaan vaan saadaan herkemmin jatkamaan uniaan.
Katso pilttipi lisää iriläi vinkke sten jä ja unigall upin tu osoitte loksia www.p essa ilttipiir i.fi!
PILTTI ILLAN TULLEN TUOTTEET PITÄVÄT NÄLÄN LOITOLLA PITKÄN YÖN AIKANA
P
iltti kantaa oman kortensa kekoon väsyneiden lapsiperheiden puolesta tuomalla markkinoille Illan tullen -tuotteet. Illan tullen -tuotteet sisältävät pitkäketjuisia hiilihydraatteja, joita on muun muassa riisissä ja täysjyväpastassa. Pitkäketjuiset hiilihydraatit pilkkoutuvat elimistössä hitaasti ja vapauttavat energiaa tasaisesti ja pitkään tuoden kestävän kylläisyyden tunteen. Tuotteiden alhainen GI estää verensokerin heilahteluita.
Kolmeen ikäryhmään 5, 8 ja 15 kk tulee jokaiseen oma pastapitoinen Illan tullen -tuotteensa. · Piltti 125 g Makaronia ja Kanaa "Illan tullen" 5 kk · Piltti 200 g Täysjyväpastaa ja lihaa "Illan tullen" 8 kk · Piltti 250 g Täysjyväpastaa ja naudanlihaa "Illan tullen" 15 kk
22 |
Pilttipiiri syyskuu 2009
Heidi Somerville
VIHDOIN FIKSUA VÄLIPALAA ILMAN LISÄTTYÄ SOKERIA!
Pienten lasten oma jogurtti Jogolino sekä täysjyväviljaa sisältävä hedelmäinen Frutti pitävät huolta kasvavista hampaista ja antavat energiaa päivän leikkeihin.
Asta Lyytinen, Iisalmi
, Piikkiö
P
iltin, Marttojen ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhteinen Koko perheen marjaretki -kampanja on täydessä vauhdissa. Kampanjan pirteät nettisivut osoitteessa www.pilttimarjaretki.fi ovat olleet ahkerassa käytössä aina marjakauden alusta lähtien. Sivuille on jo raportoitu runsaasti marjakorien sisältöjä sekä lähetetty satoja sympaattisia tarinoita ja valloittavia kuvia pienten ja isompien marjanystävien retkiltä. Marjastuskausi käy nyt kuumana Mustikka- ja metsävadelmasadosta on muodostunut ennakoitua runsaampi ja pian päästään täydellä vauhdilla puolukkametsään. Puolukoiden voimin marjakausi jatkuu aina lokakuun alkuun asti, joten jokainen pilttipiiriläinen ehtii vielä osallistua marjaretkelle! Reippailkaa siis lähimetsään ja osallistukaa kilpailuun ottamalla joko valokuva tai kirjoittamalla tarina retkestänne. Osallistuneiden kesken arvotaan kolme 500 euron arvoista luontomatkalahjakorttia sekä kaksi kamerakännykkää. Marjaretkiterveisin, Piltti, Martat ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto
P
VIELÄ EHTII MARJARETKELLE!
ienten lasten oma jogurtti Jogolino sisältää vain luontaisia raaka-aineita eikä lainkaan lisättyä sokeria. Maistuvasta välipalauutuudesta perheen pienimmätkin saavat hampaita ja luustoa vahvistavaa kalsiumia, magnesiumia ja sinkkiä. Kymmenen kuukauden iästä alkaen tarjottava Jogolino sisältää 62 % terveellistä jogurttia sekä 25 % raikasta hedelmäsosetta. Jogolino sopii mainiosti esimerkiksi retkievääksi, sillä lämpökäsittelyn ansiosta se ei vaadi lainkaan kylmäsäilytystä. Makuvaihtoehtoja on kaksi: mehevä Banaani sekä makoisa Mansikka-Banaani. Toinen maistuva uutuus Frutti vastaa sekin kasvavaan välipalakysyntään. Hedelmäsoseesta ja täysjyvästä valmistettu Frutti sisältää ainoastaan täyttä hedelmää ja viljaa, ilman lisättyä sokeria. Hitaasti imeytyvän täysjyvän ansiosta Frutti pitää hyvin nälkää ja antaa potkua pitkänkin päivän villeihin leikkeihin. Tuotteen viljapitoisuus on pienellekin vatsalle sopiva 4 %. Fruttia myydään 4 purkin annospakkauksissa. Virkistävä Omenaa, banaania ja passionhedelmää sopii 6 kuukauden ikäisille herkkusuille ja raikas Hedelmäsalaatti 8 kuukauden iästä alkaen. Frutin ja Jogolinon löydät tuttuun tapaan lastenruokahyllyltä.
Liity Pilttipiiriin!
Etkö vielä ole Pilttipiirin jäsen? Liity osoitteessa www.pilttipiiri.fi. Tai oletko muuttanut? Osoitteenmuutoksen teet kätevimmin osoitteessa www.pilttipiiri.fi > palaute, tai sähköpostitse kuluttajapalvelu fi.nestle.com. Pilttipiiri on tarkoitettu vanhemmille, joiden nuorin lapsi on 436 kuukauden ikäinen.
Pilttipiiri syyskuu 2009
| 23
Menkää metsään!
. Nauttikaa yhdessäolosta, Menkää metsään. Poimikaa marjoja antimista. luonnossa liikkumisesta ja metsän timarjaretki.fi. Tulkaa sitten osoitteeseen www.pilt . Osallistukaa valokuvakilpailuun Kertokaa, mitä poimitte e. ja kirjoittakaa tarina marjaretkestänn Pohjolan lomalahjakortti (3 kpl) Ja voittakaa 500 arvoinen Villin ännykkä (2 kpl). tai Sony Ericssonin upea kamerak
Haaste suomalaisille lapsiperheill
e
jeluliiton nruokien, Mannerheimin Lastensuo Koko perheen marjaretki on Piltti Laste tuttaa suomalaiset lapsiperheet tavoitteena on tutus ja Marttojen yhteiskampanja, jonka ki.fi anjaan osoitteessa: www.pilttimarjaret marjastuksen iloihin. Tutustu kamp
Koko perheen marjaretki