LEHTI SUOM A L A ISILLE VA NHEMMILLE
MA ALISKUU 2009
Pehmeitä rasvoja pikkuiselle
{6}
Lapsuuden ruokavaliolla kauaskantoiset seuraukset
Huippuvinkkejä arjen pyöritykseen
{16}
Marttojen perinteet kunniaan
ISÄN KANSSA
Isillä tarve puhua vanhemmuudesta {10}
UUSIA KIRJOJA {3} ASKARTELE ITSE PÄÄSIÄISMUNAT {4} SÄÄNNÖLLINEN VUORO KAUSIRYTMI TÄRKEÄÄ {14} MITEN ÄITI JAKSAA? {19} VIIKON ARKIRUOKALISTA {20}
Sisältö
NRO 1 | MAALISKUU 2009
palstat
03 04 05 09 20 22 Pienet palat Omin käsin 5 kysymystä Tästä elämästä Kokataan kotona Piltin parhaat palat
Pilttipiirin luki Anna-Leena Mitro, kahden lapsen äiti Helsingistä.
10
06
16
ravitsemus
06 Pehmeät rasvat hyödyllisiä ravinnossa
Varhaislapsuuden ruokavaliolla on seuraukset pitkälle.
{Lukijan kommentti}
MLL kysyi isiltä, mitä heille kuuluu. Isien vastaukset tukevat mielikuvaa, että tämän päivän isät iloitsevat isyydestään ja perheestään, osallistuvat lasten kasvattamiseen, huolehtivat, hellivät ja rakastavat siinä missä äiditkin. Lähes kaikki kertovat jaksavansa hyvin tai vähintään melko hyvin. Mitähän paljastuisi, jos äideille tehtäisiin sama kysely? Isien ilon- ja huolenaiheet ja heidän ajatuksensa vanhemmuudesta tuntuvat äidille tutuilta. Mahtaisimmekohan me äidit antaa yhtä positiivisia arvioita jaksamisestamme? Kaaosta lapsiperheen arjessa voi välttää luomalla selkeän päivärytmin ja johdonmukaiset rutiinit. Mutta vaikka lasten rutiinit rullaisivatkin, voi äiti (tai isä) pilata kaiken luistamalla omasta aikataulustaan. Muutama ilta venähtää ja päivän on sekamelska taattu. Varapäre on poltettu jo ennen aamupuuron keittoa, kaikilla on tukka kampaamatta ja sukat väärinpäin. Lapset lentävät käsipuolessa päiväkotiin ja töissä huomaa unohtaneensa kännykän ja kulkukortin kotiin. Ei auta kuin parantaa tapansa.
isätutkimus
10 Isillä tarve puhua vanhemmuudesta
MLL:n teettämän tutkimuksen mukaan moni isä tunsi jäävänsä ulkopuoliseksi.
kasvu ja kehitys
14 Vuorokausirytmi
Pieni lapsikin voi olla aamu- tai iltavirkku. Säännöllisestä vuorokausirytmistä on kuitenkin syytä pitää kiinni.
14
ISSN 1238-8432
vapaa-aika
16 Nykyajan Martat
Marttatoiminta antaa hyödyllisiä vinkkejä arjen pyöritykseen.
hyvinvointi
19 Miten äiti jaksaa?
Kaikessa ei tarvitse olla täydellinen.
Pilttipiiri-lehteä julkaisee Suomen Nestlé, PL 50, 02151 Espoo, puh. 010 395 11, faksi 010 3951 955, www.piltti.fi Toimituskunta: Päätoimittaja Anna Karri, (Piltin markkinointipäällikkö) ja tuotepäällikkö Päivi Pätsi / Suomen Nestlé sekä toimituspäällikkö Jari Kallio ja tuottaja Stiina Honkamaa / Yhtyneet Kuvalehdet Oy, Kynämies. Pilttipiiri-lehden tekstit ovat lastenruokaneuvottelukunnan tarkistamia. Puheenjohtaja Olli Simell, professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lastenklinikka Toimitus: Kynämies Oy, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510 Hyppää mukaan: Pilttipiirin jäsenyys on sinulle maksutonta. Voit liittyä jäseneksi osoitteessa www.piltti.fi. Pääset etujen piiriin heti, kun lapsesi on täyttänyt 4 kuukautta. Postia lähetämme sinulle aina siihen asti, kunnes lapsesi täyttää kolme vuotta. Liittymislahjaksi saat värikkään ruokailualustan. Osoitteenmuutokset: www.piltti.fi/palaute tai sähköpostitse kuluttajapalvelu fi.nestle.com
www.piltti.fi
2 |
Pilttipiiri maaliskuu 2009
IHMISET, UUTISET, TAPAHTUMAT. LISÄÄ ASIAA LAPSIPERHEILLE OSOITTEESSA WWW.PILTTI.FI
pienet palat
OPRI KISSA JA MUMMO TOUHUAVAT
Vuosi 2009 on marttojen juhlavuosi. Marttajärjestö täyttää 110 vuotta. Martat ovat tekijöitä juhliessaankin, ja he neulovat talkootyönä sukat kaikille Suomessa juhlavuonna syntyville vauvoille. Toinen juhlija, 90 vuotta täyttävä Suomen Kätilöliitto, huolehtii sukkien jakelusta synnytyssairaaloissa. Langat valmistaa Novita marttojen juhlavuoden väreissä. Tekemistä riittää, sillä sukkia tarvitaan noin 60 000 paria. Vauvoille tehdään oikeat sukat, joissa on kantapää. Juhlavuoden värit ovat marttojen sininen, vihreä ja punainen. Jokainen sukkapari neulotaan yhdellä värillä. Ohje on langan vyötteessä. Sukkien kutominen yhdistää marttoja. Niiden neulomisesta ollaan innostuneita, ja lankoja kyseltiin jo ennen kun ne ehtivät valmistua, kertoo Marttaliiton järjestöpäällikkö Pirkko Elomaa-Vahteristo. Ensimmäiset langat saatiin marttojen neulottavaksi marraskuun lopulla, jotta sukat ehtivät jo uutena vuotena syntyville vauvoille. Marttapiirit jakavat lankoja yhdistyksille pitkin juhlavuotta. Marttojen neulomat valmiit sukat palautetaan omaan piiriin. Martat ovat luvanneet auttaa toisiaan sukkien neulomisessa, jotta sukkia saadaan kaikille vauvoille eri puolilla maata. Jotkut piirit järjestävät vauvan sukkien neulomista varten kursseja, joilla kantapään ja koko sukan tekemistä voi opetella. Sukilla toivotetaan onnea uudelle vauvalle ja koko perheelle. Marttaliitto on toiminut 110 vuotta kotien ja perheiden hyväksi.
MARTOILTA SUKAT
JUHLAVUONNA SYNTYVILLE VAUVOILLE
Opri-kissa ja mummo asuvat maalla pienessä punaisessa mökissä. Vuoden mittaan he touhuavat kaikenlaista: kyntävät pellon ja istuttavat perunoita, laskevat mäkeä, tekevät lumiakan ja lumikissan, hoitavat eläimiä, hulluttelevat ja tanssivat tangoa. Opri-kissan ja mummon elämässä onni on lähellä. Se löytyy yhdessäolosta, yhdessä tekemisestä ja toisen huomioonottamisesta. Runokirja sisältää kaksitoista tunnelmallista runoa vuoden eri kuukausista.
Opri-kissan onnenvuosi, Esko-Pekka Tiitinen ja Tuula Tiitinen, Tammi.
ENSIMMÄINEN SANAKIRJA
Löydätkö nallen? Missä ovat kissanpennut? Hauskat sanat on taaperon ensimmäinen sanakirja yhteisiin lukuhetkiin aikuisen kanssa. Kirja esittelee useita aihepiirejä leluista liikennevälineisiin ja maatilan asukeista villieläimiin. Reunuksen kuvien avulla lapsi löytää suoraan haluamalleen aukeamalle. Värikkäät kuvat ja hauskat kysymykset innostavat lasta ajattelemaan ja puhumaan. Sanavarasto karttuu kuin huomaamatta! Hauskat sanat, Dawn Sirett, Tammi.
PARHAAT LASTENLAULUT
Kaikkien aikojen paras lastenlevy on kolmois-cd ja mitä mainioin kattaus parhaita lastenmusiikki levytyksiä viideltä eri vuosikymmeneltä. Kokoelmaa kuunnellessa voi jokainen tehdä matkan omaan lapsuuteensa ja tutustuttaa lapset hienoihin levytyksiin. Samalla levy on myös osoitus siitä, miten hienoa lastenmusiikkia edelleen tehdään!
EXÄ JA NYXÄ TUTUIKSI
Kaikkien aikojen paras lastenlevy, EMI Music. Puolet satuhäistä johtaa ennemmin tai myöhemmin prinsessan ja prinssin eroon. Kirja sisältää vinkkejä ja sanastoa uuden valtakunnan synnyn varalle. Uusperhe Suomi sanakirja eli kuinka tulkita uusperheellisen sanavalintoja selkokielelle, Anne Kurki, Johnny Kniga.
Pilttipiiri maaliskuu 2009
| 3
omin käsin
teksti ja kuvat Atte LAkinnoro
tee itse värikkäät pääsiäismunAt
Tyhjiksi puhalletuista kananmunista voi tehdä pitkäikäisiä koriste-esineitä. Kananmunan molempiin päihin tehdään reiät esimerkiksi terävällä parsinneulalla. "Puhallusreiän" ei tarvitse olla kovinkaan suuri. Toisen reiän, josta kananmunan sisältö valuu pois, tulisi kuitenkin olla ainakin 24 mm, jotta kaikki sisältö mahtuu tulemaan reiästä ulos. Sitten vain puhalletaan, kunnes kananmuna on tyhjä. Sisällön voi puhaltaa mukiin, niin valkuaiset ja keltuaiset voi vielä käyttää esimerkiksi leivontaan. Myrkyttömät sormivärit ovat mainio tapa maalata tyhjiä munia pikkuväen kanssa. Sormivärit tarttuvat hyvin ja niitä voi levittää paksummaltikin kananmunan pintaan. Tämä tuo lisätukevuutta kananmunan kuoren rakenteeseen. Vähän vanhemmille lapsille sopivat vesi- ja peitevärit. Jos munia maalataan moniväriseksi vesiväreillä, kannattaa värin antaa välillä kuivua ennen seuraavaa kerrosta. Värejä kananmuniin saa myös kaupasta saatavilla elintarvikeväreillä. Tarjolla on muutamia perusvärejä, joita voi myös tietenkin sekoittaa keskenään uusien sävyjen luomiseksi. Jäykällä siveltimellä tai vanhalla hammasharjalla voi roiskia sormen avulla värejä kananmunan pintaan. Muniin saa väriä myös luonnonantimilla. Silloin munia keitetään noin kymmenen minuuttia vedessä, jossa on esimerkiksi sipulin kuoria ja puoli ruokalusikallista etikkaa. Muita "luonnollisia" värejä saa esimerkiksi säilykepunajuurien liemellä, currylla tai pakastemustikoilla. Nämä kananmunat voi myös syödä.
Voit käyttää kuplamuovia "painolaattana" kananmunalle. Levitä maalia kuplamuoville ja rullaa kananmunaa sen päällä. Saat pyöreitä kuvioita munaan.
Jos haluat monivärisiä munia, niitä voi "maskata" eli peittää osia munasta. Kun yksi värikerros on kuivunut, peitä munaan kuvioita esim. teipistä leikatuilla palasilla. Voit myös kietoa kananmunan ympärille kuminauhoja ja upottaa munan sitten uuteen värikylpyyn.
4 |
Pilttipiiri maaliskuu 2009
5 kysymystä:
teksti STIINA HONKAMAA | kuvitus TERHI EKEBOM
Mistä nämä oireet johtuvat? Hampaan puhkeaminen on monivaiheinen tapahtuma, joka on seurausta monien solutyyppien samanaikaisesta toiminnasta. Hammas on yleensä valmis puhkeamaan suuhun, kun kruunu on täysin kehittynyt ja juuresta on muodostunut noin puolet. Juuren kehityksen vielä jatkuessa hammas lähtee puhkeamaan suuonteloon päin ja kohdistaa painetta tiellään oleviin kudoskerroksiin. "Puhkeamisväylällä" oleva limakalvo ohenee ja paljastaa lopulta hampaan purureunan tai purupinnan.
Maitohampaiden puhkeaminen
Maitohampaiden puhkeaminen alkaa noin 6 kuukauden iässä alaetuhampaista, ja noin vuoden ikäisen lapsen kaikki etuhampaat ovat puhjenneet. Maitohampaisto on puhjennut takimmaisia poskihampaita myöten vajaan 3 vuoden iässä. Hampaiden puhkeaminen on osa lapsen normaalia kehitystä, ja puhkeamiseen liittyvät oireet ovat yleensä lieviä. Joskus pienokaisen olo voi kuitenkin olla tukala. Lastenhammashoidon erikoishammaslääkäri, dosentti Sara Karjalainen kertoo, miten ikäviä oireita voi lievittää.
Kuinka usein lapsille tulee ikäviä oireita? Valtaosalla lapsista oireet ovat lieviä ja aiheuttavat vain vähäistä vaivaa. Vakavammat oireet ovat yleensä merkkinä jostain muusta ongelmasta. Silloin saattaa harkinnan mukaan olla syytä hakeutua lääkäriin.
Miten pienokaisen oloa voi helpottaa? Puhkeavista hampaista johtuvaa pureskelun tarvetta voi lieventää jääkaapissa viilennetyillä puruleluilla.
Mitä oireita maitohampaiden puhkeamisesta voi tulla? Tavallisimmat yleisoireet ovat lisääntynyt kuolaaminen, ärtyneisyys, levottomuus, alentunut ruokahalu, rauhaton uni, löysät ulosteet ja joskus lievä lämmönnousu. Lisääntynyt pureskeluntarve on ilmeinen, ja paikallisesti suussa voi ilmetä lievää ikenien turvotusta ja pullotusta puhkeavan hampaan kohdalla. Suurimmalla osalla lapsilla todetaan vain 12 yleisintä oiretta eli lisääntynyt kuolaaminen ja ärtyneisyys. Oireet alkavat noin 4 päivää ennen puhkeamista ja jatkuvat noin 3 vrk puhkeamispäivän jälkeen.
Pitääkö hampaita alkaa heti pestä, kun niitä ilmaantuu? Hampaiden pesu tulee aloittaa heti ensimmäisten hampaiden puhjettua alaetualueelle. Aluksi päämääränä on totuttaa vauvan suu harjaan aamuin ja illoin. Sitten kun yläetuhampaat ovat puhjenneet noin 1 vuoden iässä, pyritään hampaiden pesussa tavoittelemaan myös puhtautta. Suositeltavaa olisi, että huoltaja loisi hampaiden pesusta lapselle positiivisen ja iloisen tapahtuman. Huoltajan iloinen ilme välittyy suoraan vauvalle, joka näin saa myönteisen vaikutelman hampaiden pesusta.
Pilttipiiri maaliskuu 2009
| 5
Pikkuiselle
rasvoja
teksti MINNA KATAJA | kuvat SUOMEN KUVAPALVELU ja ISTOCKPHOTO
pehmeitä
paljon. Lapsi alkaa saada uusista ruoista enemmän hiilihydraatteja ja proteiineja kuin äidinmaidosta, kertoo erikoislääkäri, dosentti Harri Niinikoski STRIP-projektista.
Nautittavien rasvojen laatua parantamalla jo varhaislapsuudessa voidaan ehkäistä aikuisiän sairastuvuutta sydän- ja verisuonitauteihin. Kun yksivuotias alkaa juoda rasvatonta maitoa ja nauttia pieniä määriä aterioiden valmistuksessa käytettyä tai esimerkiksi puuroon lisättyä kasviöljyä, pysyvät kolesteroliarvot matalina.
S
6 |
Pilttipiiri maaliskuu 2009
>>
epelvaltimotaudin riskitekijöiden interventioprojektissa (eli STRIPprojektissa) on kiinnitetty huomiota rasvojen laatuun varhaislapsuudesta alkaen. Lisäksi on tutkittu verenpaineen nousun kannalta merkittävää suolan käyttöä, liikuntatottumuksia ja tupakoimattomuutta. STRIP-tutkimus alkoi Turun yliopistossa vuonna 1990, jolloin projektissa aloitti 1 062 seitsemän kuukauden ikäistä lasta perheineen. Puolet perheistä kuuluu neuvontaryhmään ja puolet seurantaryhmään. Neuvontaryhmä on saanut erityistä ruokavalioneuvontaa, joka liittyy rasvojen laadun parantamiseen. Neuvontaryhmän perheenjäseniä on kehotettu käyttämään rasvatonta maitoa ja vaihtamaan ruoan valmistuksessa ja leivän päällä käytettävät rasvat kasviöljypohjaisiksi. Yhden vuoden iässä tapahtuu suuri muutos lapsen ruokavaliossa, kun hän alkaa juoda lehmänmaitoa. Silloin kun lapsi syö äidinmaitoa tai -korviketta, hänen energiastaan puolet tulee rasvasta. Kun lapsi alkaa syödä muita ruokia 46 kuukauden iässä, rasvan käyttö laskee suhteellisen
Rasvasta alle kolmannes energiasta
Aiemmin on ajateltu, että rasvan osuus energiasta vielä vuoden iässä tulisi olla noin puolet. Niinikosken mukaan todellisuudessa rasvan osuus on paljon vähäisempi eli alle kolmannes energiasta, millä rasvamäärällä lapsen kasvu ja kehitys on täysin normaalia. Vuodesta kahteen vuoteen lapsen ruokavalio on vähärasvaisimmillaan. Silloin lapsi on luopunut äidinmaidosta ja siirtyy perheen sekaruokaan. Rasvan määrä entisestään laskee, kun ruokavalioon kuuluu rasvaton maito. Rasvan määrää tärkeämpää on kuitenkin sen laatu. Kun lapset ovat alkaneet juoda rasvatonta maitoa vuoden iässä, on heidän ruokaansa lisätty pari teelusikallista kasviöljyä, jolloin maidosta tullut rasva korvautuu kasviöljyllä, eikä ruoasta tuleva energiamäärä vähene. Rasvan laatu on tällä tavalla oleellisesti erilainen kuin jos kaikki rasva tulisi maidosta, Harri Niinikoski korostaa.
Suolapurkki
pois pöydästä
arri Niinikosken mukaan suolaa ei kannata lisätä lapsen ruokaan, sillä lapset saavat suolaa yli tarpeen muutenkin. Suolapurkki pois pöydästä, etteivät lapset opi sitä käyttämään, hän kehottaa. Myös varhaislapsuuden liikuntatottumukset näkyvät vanhempanakin. Ylipainoiset teini-ikäiset ovat liikkuneet vähemmän jo varhaislapsuudessa. Aktiiviset liikuntatottumukset lapsuudessa näkyvät jo murrosiässä niin, että paljon liikkuvien lasten verisuonten seinämät ovat joustavammat kuin niiden, jotka eivät liiku juuri lainkaan. Myös tupakansavu on lapselle erittäin haitallista. Jos lapset altistuvat passiivisesti tupakansavulle esimerkiksi vanhempien tupakoidessa kotona, on havaittu, että heidän verisuontensa seinämät joustavat huonommin.
H
Pilttipiiri maaliskuu 2009
| 7
R
kasvirasvoja
asvan osuus energian saannista lapsen ruokavaliossa tulisi olla alle kolmanneksen. Rasvaa saadaan näkyvän rasvan lisäksi piilorasvana lihasta, kalasta, juustoista, maitotuotteista ja leipomotuotteista. Eläin- ja maitotuotteissa on kasvirasvoja enemmän tyydyttynyttä rasvaa. Tyydyttymättömillä rasvoilla (esimerkiksi oliivi-, rypsi-, pellavansiemen-, camelina- ja manteliöljy) on suotuisia terveysvaikutuksia. Ne laskevat pahan LDL-kolesterolin arvoja ja nostavat hyvän HDL-kolesterolin määrää. Tyydyttyneen rasvan osuus ravinnosta tulisikin olla alle 10 E%*. Tämä perustuu sekä kansallisiin että Euroopan unionin ravitsemussuosituksiin ja myös STRIP-projektin tuloksiin. Nestlé valmistaa ja kehittää Nestlé Bona ja Piltti -tuotteet kansallisten ja Euroopan unionin ravitsemussuositusten mukaisesti. Nestlé on myös pudottanut lastenruoissa tyydyttyneiden rasvojen osuuden alle kymmeneen prosenttiin (E%) STRIP-tutkimuksen suositusten mukaisesti.
Suosi
Tuotekehityksemme on perustunut kansallisiin ravitsemussuosituksiin, joissa kokonaisrasvamäärä on kolmannes kokonaisenergiasta yksivuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille. Suuri osa rasvasta tulee kasvirasvoista, kertoo Nestlén tuotekehittäjä Teija Kenkkilä. Esimerkiksi Iso-Piltin yhdestä Merimiespata-annoksesta saa jo kolmanneksen päivittäin suositeltavan kasviöljyn määrästä. Merimiespata on tarkoitettu pikkuisille 15 kuukauden ikäisestä lähtien. Kasviöljyt ovat hyviä välttämättömien rasvahappojen lähteitä, joita elimistö ei itse tuota. Ravitsemussuositusten mukaisesti yli yksivuotiaille lapsille vähintään kolme prosenttia energiasta pitäisi tulla omega6-rasvahapoista ja 0,5 prosenttia omega3-rasvahapoista, kertoo Kenkkilä. Edellä mainitut määrät ovat välttämättömien rasvahappojen minimiarvoja, joita ruoasta tulee saada. Lisättävän kasviöljyn määrä vaihtelee käytettävästä raakaaineesta riippuen, esimerkiksi kalassa on luonnostaan enemmän omega-3-rasvahappoja kuin muissa lihoissa.
Edellä mainittua kasviöljyn lisäämistä on suositeltu aloitettavaksi yhden vuoden iästä alkaen, jolloin esimerkiksi lapsen puuron joukkoon voi lisätä pari teelusikallista kasviöljyä joka päivä. Kasviöljyä suositellaan lisättävän kolmeen ikävuoteen saakka. Ruoanlaitossa kasviöljyä suositaan kaikenikäisillä. Tutkimuksessa ei suosittu kasvisruokavaliota tai kehotettu esimerkiksi vähentämään lihaa, vaan huomiota on kiinnitetty ainoastaan rasvan laatuun. Siksi tämä muutos on ruokavaliossa helppo toteuttaa, toteaa Niinikoski.
Veren rasva-arvot kohentuneet
Tutkimuksessa imeväisiästä alkaen mukana olleet nuoret ovat nyt 1618-vuotiaita. Heiltä on joka vuosi mitattu verinäytteestä kolesteroliarvot, verenpaine, pituus ja paino sekä tehty toistetusti ultraäänitutkimuksia. He ovat pitäneet myös ruokapäiväkirjaa. Seurantaa jatketaan, kunnes nuoret täyttävät 20. Tutkimuksessa on havaittu, että ohjausta saaneiden perheissä lasten kolesterolipitoisuudet ovat olleet merkittävästi seurantaryhmän lasten arvoja matalammat. Niinikoski korostaa, että kasviöljyjä suosivalla ruokavaliolla ei lapsen kasvuun ja kehitykseen tule poikkeuksia. Olemme seuranneet veren rasva-arvoja nuorten teini-ikään saakka, ja ne ovat kasviöljyjä suosimalla parantuneet. Ruokavalio näkyy varsinkin poikien parempina kolesteroliarvoina koko lapsuusajan, korostaa Niinikoski. Elämäntapa- ja ruokavalioneuvonta tuottaa parhaita tuloksia lapsiperheissä, koska sepelvaltimotautiin johtava tapahtumaketju alkaa jo sikiökaudella. Pienetkin vähenemiset kolesteroliarvoissa ja verenpaineessa sekä tupakoimattomuuden lisääntyminen puolestaan vähentävät riskiä sairastua sepelvaltimotautiin. Vaikka puhutaan yksilötason muutoksista, pienikin muutos voi väestötasolla merkitä hyvin suurta muutosta sairastuvuuteen, kertoo Niinikoski. Projektista on myös opittu, että lapsena opitut terveelliset elämäntavat säilyvät. Lapset, jotka tottuvat terveellisiin elämäntapoihin, myös jatkavat niitä. Erot, jotka on havaittu ruokapäiväkirjoissa ja veriarvoissa pikkulapsesta saakka, säilyvät myös murrosiässä.Terveellisten elämäntapojen säilyminen on olennaista, koska muuten lyhytaikaisesta ruokavalioneuvonnasta ei olisi mitään hyötyä.
*E% = energiaprosentti, joka tarkoittaa ko. ravintoaineen osuutta koko energiasisällöstä.
8 |
Pilttipiiri maaliskuu 2009
SUURTA JA PIENTÄ, ARKEA JA JUHLAA. LAPSELLE KAIKKI ON UUTTA.
tästä elämästä:
teksti CILLA IMPOLA | kuva PERTTI NISONEN
Taru ja Alina tykkäävät leikkiä laatikolla!
Y
ksivuotiaat kaksostytöt Taru ja Alina leikkivät kaupasta haetulla laatikolla. Ikkunallinen laatikko on ihan uusi juttu. Sitä pitää ensin varovaisesti tutkia. Sieltähän näkee ulos! Ja kun "katto" leikataan auki, niin sehän vasta hauskaa onkin. Laatikossa on niin mukava leikkiä piilosta, laittaa pää alas ja nousta ylös. Ilmeistä varmaan huomaa, että lystiä on!
Tarulla raitapaita ja Alinalla punainen. Vaatteet tyttöjen päällä ovat teeman mukaiset eli kierrätetyt ja käytettynä ostetut.
Pilttipiiri maaliskuu 2009
| 9
Isillä tarve puhua
10 |
vanhemmu
Pilttipiiri maaliskuu 2009
teksti Marko Manninen | kuvat kristiina kurronen
i
useimmat miehet iloitsevat isyydestään, viestintäjohtaja Liisa Partio Mannerheimin Lastensuojeluliitosta sanoo. MLL:n tuoreen kyselyn mukaan isillä on tarve ja halu puhua vanhemmuuteen liittyvistä asioista.
sillä on asiat suhteellisen hyvin, kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton mar- isyydestä puhuminen tärkeää raskuussa julkistettu Mitä kuuluu isä? Miehille on tärkeää päästä puhumaan kasvatuk-kysely, johon vastasi lähes tuhat isää sesta, lapsista ja vanhemmuuteen liittyvistä asisyyslokakuussa. oista. Lähes yhdeksän kymmenestä isästä koKaikkiaan 94 prosenttia kee tarvetta puhua näistä asioista isistä koki jaksavansa hyvin usein tai ainakin joskus. Useimmiten keskustelukumppaneina tai melko hyvin. "IsIeN jAKsA Näyttää siltä, että useimmat ovat puoliso tai kumppani, suMIsTA TUKee isät iloitsevat isyydestään ja halueNITeN LäheI- kulaiset ja ystävät.Viranomaisten avat käyttää aikaa perheen kanssa, kanssa vanhemmuudesta keskusNeN sUhde Liisa Partio kiteyttää. Isien jaksatellaan melko vähän, samoin inPUOLIsOON mista tukee eniten läheinen suhde ternetissä tai tukipuhelimissa. jA LAPsIIN." puolisoon ja lapsiin. Myös toimi Miehillä on varmasti tarvetva työnjako perheessä, riittävä oma ta puhua lapsista, parisuhteesta ja aika ja turvattu taloudellinen tilanmuista vastaavista asioista. Ajatusne ovat tärkeitä. ten vaihtaminen muiden samassa tilanteessa oleMerkittävä tekijä jaksamisessa on isien huo- vien kanssa auttaa yhtä lailla isiä kuin äitejäkin, mioon ottaminen. Kyselyn tulosten perusteella Partio toteaa. isät kokevat olevansa äidin kanssa tasavertaisimMiesten olisi usein hyödyllistä puhua myös pia lasten harrastuksissa, päiväkodissa ja koulussa, vanhempien miesten kanssa. Monta kertaa tuojoissa kaikissa yli 80 prosenttia vastanneista koki reen isän olo helpottuu, kun kokeneempi isä itsensä aina tasavertaisiksi vanhemmiksi. huomauttaa: "Tuo oli vain nyt tuo vaihe". >> Leikkipuistoissa ja kerhoissa tasavertaisuuden kokeminen laskee selvästi. Alimmillaan kokemus oli neuvoloissa, joissa vain 55 prosenttia isistä koki tasavertaisuutta. Neuvoloissa myös koetaan eniten, ettei isyyttä ole huomioitu: siellä harvoin kysytään, miten isä jaksaa. Isien mielipiteet jakautuvat neuvolan osalta selvästi. Osa sanoo, että äidin rooli onkin raskausaikana suurempi, toiset kokevat, että heidät sivuutetaan. "Käydessäni ensimmäistä kertaa neuvolassa minulle todettiin, että tulevalla äidillä tulee ole-
maan rankkaa ja käteeni annettiin opus lasten mahdollisista sairauksista. Nykyään minut vain sivuutetaan", tutkimukseen osallistunut isä kertoo.Toinen isä kertoo joutuneensa istumaan eri puolella pöytää kuin terveydenhoitaja ja äiti, ultrassa jopa kaapin takana. Kolmas isä sanoo aistineensa, että hoitaja epäilee isän tulleen tarkkailemaan, mitä äiti sanoo. Lapsen odotus ja kasvatus on vanhempien yhteinen asia. Neuvolassa olisi hyvä ottaa huomioon sekä äidit että isät ja seurata koko perheen hyvinvointia, Partio toteaa.
UdesTA
Pilttipiiri maaliskuu 2009
| 11
Aina ei tiedä, että samat jutut koskevat melkein kaikkia muitakin, Partio huomauttaa. Nuoremmat isät lienevät avoimempia. Minulla on aavistus, että nuoremmat isät ovat kaikkein valmiimpia puhumaan isyydestään. Lapset ja kasvatus ovat aiheita, jotka kuuluvat luonnollisesti myös miehille, Partio arvioi.
Parisuhde koetuksella
Lapsen tuleminen perheeseen vaikuttaa parisuhteeseen. Isien näkemykset jakautuivat karkeasti ottaen kahtia. Toisten mielestä suhde puolisoon lujittui, osa taas tunsi suhteen heikentyneen. Selvää oli se, että yhteinen aika väheni ja samalla myös oma aika. "Pienten lasten vanhemmilla on aina kädet täynnä hommia, ja jos saa omaa aikaa, on rättiväsynyt. Lisäksi pienten lasten vanhemmilla on usein eniten töitä, joten kyllä siinä parisuhteen kestävyyttä mitataan", eräs vastaaja kirjoitti.Toisen vastaajan mukaan lapsen tulo pudotti hänen rankingiaan perheessä 1:stä 4:ään. Toisinaan isä ei löydäkään paikkaansa, kun äiti keskittyy täysin lapsiin. Toivoisimme, että lapsen odotus ja hoito olisi yhteinen juttu, eikä kumpikaan vanhemmista jäisi ulkopuolisiksi, Partio sanoo. Yhteinen aika on vanhemmille välttämätöntä. Yhteistä aikaa kannattaa ottaa, sillä vaikka se olisi sillä hetkellä lapselta pois, se tulee takaisin vanhempien jaksamisena. "Yhteinen aika" on laaja käsite, eikä sitä pysty tarkkaan määrittelemään, sillä aika on perhekohtainen asia. Jonkinlaisia suuntaviivoja kyllä löytyy.
Vanhempien pitäisi muistaa riittävästi puhua keskenään, Partio huomauttaa. Hänen mukaansa ainakin päivän kuulumiset pitäisi vaihtaa illalla, jotta tietää, miten puolisolla menee. Kunkin perheen oman rytmin mukaan mutta säännöllisesti olisi hyvä ottaa kunnolla kahdenkeskistä aikaa, jotta pystyy ihan rauhassa vaihtamaan ajatuksia ja tuntemuksia. Kokonaisuutena isät kokevat huolta ajan jakamisesta. Keskeistä on se, miten paljon aikaa pitäisi jakaa kullekin osalle: työlle, perheelle ja omalle ajalle. Etenkin työhön käytetty aika ai-
"TOISINAAN ISÄ EI LÖYDÄKÄÄN PAIKKAANSA, KUN ÄITI KESKITTYY TÄYSIN LAPSIIN."
heuttaa huonoa omaatuntoa. Isät eivät pidäkään nykyajan työelämää kovin perhemyönteisenä. MLL ei tue ajan jakamista lain voimalla. Kannustamme isiä pitämään vanhempainvapaata, mutta jokaisella perheellä pitää olla mahdollisuus itse valita, miten vapaa jaetaan, Partio sanoo.
Millainen on hyvä isä?
Kyselyn mukaan eniten vastaajia pohdituttaa epävarmuus siitä, ovatko isät "hyviä isiä". "Heti syntymän jälkeen oli valtavat suorituspaineet ja pelko siitä, osaako olla hyvä isä. Vastuu on tuntunut suurelta, mutta se on hälventynyt,
L
lapsen myötä
Isän ajankäyttö muuttui
apsen syntymä muutti Artturi Kantasen aikataulun, vähensi harrastuksia ja muutti puheenaiheet ystävien kanssa. Ada istuu isänsä sylissä ja vilkuilee kiinnostuneesti ympärilleen. Elämä muuttui lapsen myötä. Tämä on elämän parasta aikaa ja aina vain paranee, Artturi Kantanen sanoo. Artturi Kantanen pystyy viettämään mahdollisimman paljon aikaa tyttärensä kanssa, sillä hän voi tehdä töitä pääasiassa kotona. Heräämme Adan aikataulun mukaan 67 aikaan aamulla. Työn aloittaminen usein venyy aamusta, ja työpäivät pitenevät.
Työpaineet ovat hieman lisääntyneet, sillä työnantaja on syksyn aikana antanut Kantaselle lisää vastuuta. Toisaalta jousto työajoissa on korvannut kasvaneita paineita. Kaikkiaan työn sovittaminen lapsenhoitoon on onnistunut hyvin. Töiden välissä voi rentoutua ottamalla tyttö syliin, hän sanoo. Puoliso Tarja on vanhempainvapaalla ja aikoo pysyäkin, sillä pariskunnalle syntyy toinen lapsi keväällä. Suunnittelimme asian siten, ettei vaimon tarvitse mennä lasten syntymien välillä töihin, Kantanen toteaa. Lapsi on lähentänyt vanhempia toisiinsa. Keskinäiset hellyyden osoitukset ovat lisääntyneet ja yhteen hiileen puhalletaan aikaisempaa enemmän. Sen huomaa, kun toinen tarvitsee apua. Silloin sitä menee heti auttamaan.
Isä tinkinyt harrastuksistaan
Vaaleanpunaiseen potkupukuun sonnustautunut Ada on kontannut olohuoneen pöydän alle,
ja tutkii katseellaan kiinnostuneesti ympäristöä. Isän aika ei kuitenkaan riitä kaikkeen. Harrastuksista on pitänyt tinkiä. Lenkkeily ja kuntosalilla käynti on selkeästi vähentynyt, nyt teen kävelylenkkejä tytön kanssa. Harkitsimme vauvauintia viime kesänä, mutta aikataulu ei sopinut. Ehkä menemme satujumppaan, kun tyttö oppii kävelemään. Lapsen on hyvä päästä kontaktiin toisten lapsien kanssa. Ensi kesänä pääsemme ainakin hiekkalaatikolle. Isovanhemmat auttavat tyttären hoidossa. Ada on ollut kaksi kertaa yöhoidossa. Olemme totuttaneet hänet pikkuhiljaa isovanhempiinsa. On kiva katsella, kuinka isovanhemmat nauttivat tyttärestämme.
12 |
Pilttipiiri maaliskuu 2009
kun on tajunnut, että voi tehdä vain parhaansa", eräs vastaajista sanoi. Toinen merkittävä, isien mieliä askarruttava asia oli kasvatus. Lapset pitäisi kasvattaa siten, että he saavat riittävät eväät tulevaisuuteen, riittävän itsetunnon ja varttuvat yhteiskuntakelpoisiksi aikuisiksi. Kasvatuksen suurin tehtävä on vastuu lapsen hyvinvoinnista. Vain pieni osa isistä, 22 prosenttia, osallistuu isille ja lapsille tai koko perheille suunnattuun toimintaan. Toiminnassa ei ole ratkaisevaa se, mikä organisaatio toteuttaa tapahtuman, vaan se, että toiminta on mielekästä. Kiinnostusta riittää myös toiminnan suunnitteluun. MLL:ssa tarkoituksenamme on kehittää toimintaa ja auttaa perheitä löytämään yhteistä tekemistä, olivatpa ne sitten koko perheen retkiä, kerhoja, liikuntaa, nukketeatteria, konsertteja tai jotain muuta. Partio ottaa esimerkin Salosta, jossa eräs isä on pyörittänyt MLL:n isä-lapsi-kerhoa jo kymmenen vuotta. Kerhon perustamiseen ja toiminnan ylläpitoon tarvitaan vain muutama aktiivinen ihminen. Eräs merkittävä MLL:n toimintatapa ovat vertaisryhmät, joita järjestön paikallisyhdistyksillä on kolmisensataa eri puolilla maata. Niistä kuudesosa on isien omia ryhmiä. Isät saavat lapsista myös valtavasti iloa. Vilpittömyys, riemu ja onnellisuus ovat korvaamattomia tekijöitä. Yhtä tutkimuksen osallistuneista isistä ilahduttaa eniten spontaani halaus ja kommentti, "mä tykkään isästä".
Neuvola ottanut isän huomioon
Ada häärii sohvapöydän ympärillä. Vanhemmat varovat, ettei innokas tyttö pääse koskemaan pöydällä oleviin tavaroihin. Isä on otettu huomioon myös neuvolassa. Ensimmäisellä kotikäynnillä terveydenhoitaja tiedusteli minunkin jaksamistani ja puolivuotistarkastukseenkin kutsuttiin mukaan. Sen sijaan tulevan vauvan ultraäänitutkimuksissa sanottiin, että isä voi jäädä kotiin lapsen kanssa. Vanhempien hyvinvointia on kohottanut se, että Ada on ollut terve lukuun ottamatta pientä silmätulehdusta ja tavanomaisia flunssia. "Hyvän isän" määrittely ei ole yksiselitteistä. Vaimon mukaan paras isä on jokaisen oma isä. Yksityisillä teoilla ei asiaa voi määritellä, läsnäolo on tärkeintä. Pitää jaksaa leikkiä, kylvettää ja vaihtaa toisinaan vaipat. Ne ovat elämää avartavia kokemuksia, Kantanen sanoo.
Pilttipiiri maaliskuu 2009
| 13
teksti MARJO HENTUNEN | kuvitus ATTE LAKINNORO
E
nsimmäisten elinkuukausien aikana vauvan unirytmi on melko vakiintumaton. Lapsi saattaa nukkua päivällä, mutta herätä yöllä puolen tunnin välein. Rytmisyys on ihmiselle luontaista, mutta siinä voi olla suuriakin synnynnäisiä eroja. Erot voivat ilmetä yksilöllisenä unentarpeena, vuorokausirytmin kehittymisen nopeutena tai vuorokauden aikoihin liittyvinä vireystiloina, kertoo erityissuunnittelija Ritva Paavonheimo Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. Rytmisyys alkaa kehittyä pikkuhiljaa aivojen ja hermoston kypsyessä. Lisäksi vuorokausirytmiä ohjaavat perheen rutiinit ja vuorovaikutus sekä valon ja pimeän vuorottelu. Viimeistään kun lapsi siirtyy kiinteään ruokaan, hän oppii, että syöminen on säännöllistä ja kellonaikoihin sidoksissa. Samoin lapsi oppii, että päivällä ulkoillaan, leikitään ja jutellaan, yöllä nukutaan. Rytmisyyden kehittymistä on hyvä tukea jo vauvan varhaisista ajoista alkaen. Jos vauva esimerkiksi herää yöllä kesken unien, mikä on enemmän kuin luonnollista, kannattaa vaipan vaihtaminen, syöttäminen ja takaisin uneen tuudittaminen hoitaa vähin äänin.Valojen sytyttäminen tai kiinteä katsekontakti voi innostaa lasta valvomaan.
Paavonheimon mukaan toiset vauvat voivat havahtua herkästi erilaisiin aistimuksiin, kuten valoon ja ääniin, koska heillä on kypsymätön unensäätelymekanismi. Vaikeahoitoisen vauvan vanhempien pitäisikin saada nopeasti apua, että väsymyksen kierre saataisiin katkaistua, ja vanhemmat jaksaisivat luoda vauvan kanssa tärkeää vuorovaikutussuhdetta. Pieni ihmistaimi aistii herkästi hoitajiensa uupumuksen ja voi tuntea olonsa turvattomaksi. Tällöin unesta tulee entistä levottomampaa ja rytmittömyys pahenee.
Iltavirkkukin ajoissa vuoteeseen
Se, olemmeko iltavirkkuja vai aamuntorkkuja, riippuu vahvasti sisäisiä kelloja säätelevistä geeneistä. Paavonheimon mukaan ei silti voida ajatella, että iltavirkku pienokainen tepsuttelisi jalkeilla puoliltaöin. Itse asiassa iltavirkku tarvitsee unta aamuvirkkua runsaammin. Pikkulapsen vuorokausirytmi on pitkälti sidoksissa ympäristön rytmeihin, jota säätelevät esimerkiksi päivähoitoon ja myöhemmin kouluun lähtö. Jos lapsi on tottunut valvomaan myöhään, kannattaa rytmiä aikaistaa vähitellen. Säännöllinen unirytmi takaa riittävän unen määrän. Hyvä uni edistää paitsi tunne-elämän kehitystä, myös kasvua, sillä kasvuhormonia erittyy eniten syvän unen aikana. Lapset haluavat ennakoida tapahtumia, he rakastavat rutiineja. Säännöllinen vuorokausirytmi tuo taaperolle jatkuvuuden ja turvallisuuden tunteen. Kun asiat tapahtuvat odotetusti, pieni ihminen varmistuu siitä, että hänestä pidetään huolta. Epäsäännöllinen vuorokausirytmi sen sijaan tekee lapsesta väsyneen ja herkästi ärtyvän. Lapsi saattaa kärsiä myös nukahtamis- ja keskittymisvaikeuksista, ylivilkkaudesta ja turvattomuuden tunteesta.
Temperamenttierot ja rytmisyys
Vauva on hyvä laittaa aina samaan paikkaan nukkumaan. Näin hän ei herätessään pelästy outoa ympäristöä. Myös temperamenttierot heijastuvat vuorokausirytmin kehittymiseen. Helppohoitoinen vauva sopeutuu mukisematta, tyytyväisenä tuhisten uusiin rytmeihin, kun taas vaativa tai hitaasti lämpiävä ihmisenalku saattaa todella koetella vanhempiensa kärsivällisyyttä kääntämällä koko perheen vuorokausirytmit uuteen uskoon. Helppohoitoinen pienokainen saattaa siirtyä nukkumatin maille heti vuoteeseen laittamisen, hetken sylissä pitämisen jälkeen.Vaativa vauva taas ärtyy herkästi ja reagoi voimakkaasti, hän saattaa puristaa pienet sormensa tiukkaan nyrkkiin, itkeä pontevasti ja nukkua katkonaisesti.
Nukkumatin maille
oikeassa rytmissä
Vaikka perimä saneleekin sen, tuleeko meistä iltavirkkuja vai aamuntorkkuja, säätelevät ateriointi, ulkoilu ja leikki huomattavasti lapsen vuorokausirytmiä.
14 |
Pilttipiiri maaliskuu 2009
Lasta rauhoittaa sekin, että iltapuuhat tehdään joka ilta suunnilleen samaan aikaan ja samassa järjestyksessä. Ennen yöpuulle menoa kannattaa sulkea televisio, himmentää valaistusta ja hiljentyä vähitellen nukkumaan. Iltasadun lukeminenkin auttaa nukahtamista, neuvoo Paavonheimo. Leikki-ikäiset haluavat yöksi viereensä usein rakkaan unilelunsa, joka voi olla vaikkapa nalle tai riepu. Lapselle voi sanoakin, että taidat olla aika väsynyt tai näytät vähän väsyneeltä, niin hän alkaa itsekin lopetella leikkejään. Pieni lapsi ottaa vanhemmistaan mallia niin hyvässä kuin pahassa, myös unirytmissä. Jos äiti tai isä työskentelee tietokoneella aamutunneille saakka, jälkeläinen voi ajatella, että eikö tässä nukutakaan.
Viikonloppuisin sama rytmi
Viikonloppuisin ja loma-aikoinakaan vuorokausirytmiin ei kannata tehdä suuria muutoksia, sillä arkeen palaaminen ja maanantai-aamuun herääminen voi silloin olla tuskallista. Kesäiltana leikki-ikäinen voi kyllä valvoa tunnin tai kaksi tavallista myöhempään. Jos jompikumpi vanhemmista on hoitovapaalla, ei toki ole tarkoitus, että joka aamu pitäisi pompata kuuden-seitsemän aikaan ylös, vaan rytmiä voi hieman muokata omien mieltymysten mukaan, kertoo Paavonheimo.
Pilttipiiri maaliskuu 2009
| 15
teksti MINNA KATAJA | kuvat KARI HAUTALA
pyörittää järkevästi kotirumbaa
Jos joku pitää Marttaliittoa vanhanaikaisena järjestönä, jossa naiset juoruavat ja kutovat sukkia ompeluseuroissa, hän erehtyy. Nykymartta hakee toiminnasta järkeviä neuvoja kodinhoitoon, hyödyllisiä kursseja ja monipuolista yhdessäoloa.
kologisuus, järkevyys ja käytännönläheiset pienet teot, summaa viisitoista vuotta martoissa mukana ollut Tanja Rantanen toiminnan parhaat puolet. Viihdyn martoissa, koska toiminta on reipasta ja siitä välittyy tekemisen meininki, hän kertoo. Viidentoista vuoden aikana hän on ollut monella kurssilla ja oppinut tekemään esimerkiksi kalaruokia, pääsiäisruokia, karjalanpiirakoita ja makkaroita. Ruoanlaitto oli tärkein asia, miksi kiinnostuin martoista, kertoo Tanja. Kolmen lapsen äiti asuu Vantaalla Kartanonkosken koulun läheisyydessä rivitalossa miehensä kanssa. Pienin lapsista, Iiro, on puolivuotias. Joulukuisena tiistaina Iiro on päiväunilla takapihalla, kun rupattelemme Tanja-äidin kanssa sohvalla Tanjan kutoessa marttamaisesti punakirjavia sukkia. Vanhemmat lapset, viisivuotias Hannes ja kahdeksanvuotias Anniina, ovat lähellä hekin, parisataa metriä kauempana koulussa ja päiväkodissa. Täällä asuu paljon lapsiperheitä, ja aluetta ja palveluita rakennetaan vauhdilla. Kotimiljöö on saanut martan silauksen, sillä takapihan hoitamisessa on opastanut marttapiirin puutarhaneuvoja. He tekevät pihasuunnitelmia kohtuullista maksua vastaan. Oli todella hyödyllistä oppia leikkaamaan omenapuu oikein, varsinkin kun se on takapihan ainoa, Tanja nauraa.
Tosimartta
E
16 |
Kotirumbaa ja tapahtumia
Marttoja on 40 000 eri puolilla Suomea.Viime vuosina myös nuoret naiset ja yhä useammat kaupunkilaiset ovat löytäneet järjestön. Martoissa toimii yhä kaiken ikäisiä, ja yhdistykset tarjoavat hyvää toimintaa myös eläkeläisnaisille, joilla on paljon aktiivista aikaa. Jos ainoastaan pienten lasten äidit pyörittävät marttayhdistyksiä, loppuvat aika ja jaksaminen helposti kesken, Tanja toteaa. On arvokasta oppia vanhempien naisten elämänkokemuksesta. He ovat todella taitavia naisia, jotka osaavat tehokkaasti järjestää erilaisia tapahtumia ja myyjäisiä.
Rantasen perheessä leivotaan yhdessä.
Pilttipiiri maaliskuu 2009
marttatoiminta
Marttoja on noin 40 000. Jokainen martta kuuluu jäsenenä marttayhdistykseen, joita on koko maassa noin 1 300. Marttayhdistykset kuuluvat piireihin, jotka vastaavat alueellisesta marttatoiminnasta. Marttapiirejä on 16. Valtakunnallinen keskusjärjestö on Marttaliitto ry, joka sijaitsee Helsingissä. Marttapiirit järjestävät kaikille avoimia ruoka-, kodinhoito- ja puutarhakursseja. Piirien yhteystiedot ja tarkemmat kurssiohjelmat löydät piirien omilta sivuilta. www.martat.fi
Vaikka nuoresta voi tuntua, että martat osaa vat ja tietävät kaiken, ei toimintaan liitty miseksi ole pääsyvaatimuksia, vaan aito kiin nostus kodin ja perheiden hyvinvointiin riit tää. Marttojen kotitalousneuvojat järjestävät ruoanlaittokursseja, joiden avulla voi koke maton kokki päästä hyvään alkuun. Kursseil la tai marttailloissa voidaan esimerkiksi käy dä läpi, mitkä tahranpoistoaineet sopivat eri materiaalille tai opetella käyttämään erilai sia, uusia siivousvälineitä. Yhdistysten marttailtoja voidaan järjes tää teeman ympärille, johon joku martoista on perehtynyt tai martat voivat kokoontua yhteen laittamaan ruokaa esimerkiksi lasten kanssa. Martat antavat paljon vinkkejä, mi ten saa kotirumban pelaamaan.
Erilaisia marttayhdistyksiä
Marttojen tomeruus tarttui Tanjaan opis keluaikana Helsingin yliopistossa. Hän näki Ylioppilaslehdessä ilmoituksen perustetta vasta Hyvät Martat kerhosta ja lähti toi mintaan mukaan. Nykyään tämä parinkym menen opiskelijan perustama kerho toimii Helsingin yliopiston opiskelijoiden martta yhdistyksenä. Toiminta on hyvää vastapainoa tentti kirjojen pänttäämiselle. Opiskeluaikana ra hat ovat tiukalla, ja martoista saa hyviä vink kejä opiskelijan arjen pyörittämiseen. Lisäksi toiminnasta on löytynyt monta samanhen kistä ystävää, Tanja kertoo Opit martoista tukevat myös muita har rastuksia, esimerkiksi juhlien ja erilaisten ti laisuuksien järjestämistä. Karstulasta kotoi sin oleva Tanja oli opiskeluaikana muuten kin hauskoissa ja vilkkaissa ympyröissä, >>
Pilttipiiri maaliskuu 2009
| 17
Helsingin yliopiston Keskisuomalaisen Osakunnan emäntänä. Nykyään Tanja on Marttaliiton hallituksen varapuheenjohtaja ja kuuluu Maunulan Marttoihin. He kokoontuvat leikkipuiston tiloissa, jonne voi ottaa lapset mukaan. Marttayhdistyksiä on hyvin erilaisia, kuten on marttojakin. Siksi kannattaa kysellä oman piirin toiminnanjohtajalta, löytyisikö sopivaa yhdistystä. Ryhmiä on uusia ja vanhoja. Myös oman yhdistyksen voi perustaa,Tanja kannustaa.
Martat ovat olleet monessa asiassa edelläkävijöitä. Martat esimerkiksi aloittivat velkaneuvonnan.Viime aikoina on taas aikaisempaa enemmän näkynyt lehdissä marttojen ruokaohjeita ja neuvoja. Martat tietävät, miten arjessa säästetään, ja mikä on järkevää, Tanja painottaa. Näinä aikoina on hyvä muistaa myös marttojen klassikko, Penninvenyttäjän keittokirja, joka on täynnä hyviä perusruokaohjeita ja niksejä.
Käytännönläheinen tosimartta
Netissä näkee naistenlehtien inspiroimia testejä, oletko martta vai tosinainen viitaten marttojen hieman tiukkapipoiseen imagoon. Mutta millainen voisi olla 2000-luvun tosimartta? Uskon käytännönläheisiin pieniin tekoihin, jotka helpottavat arkea. Martoissa huomaa ja oppii monia järkeviä asioita. Esimerkiksi marttayhdistysten kokouksiin jokainen ottaa oman kahvimukin mukaansa kertakäyttömukin sijasta, mikä opettaa ekologisuuteen. Tanja myös uskoo, että marttojen osaaminen korostuu, kun ajat ovat huonot. Hän on äitiyslomalla valtionvarainministeriön ekonomistin töistä, mutta talouskriisi mietityttää lomalaistakin.
pikkukokeille
Martat järjestävät vuonna 2009 kouluikäisille lapsille pikkukokkitoimintaa. Kursseilla lapset voivat oppia itse laittamaan kokonaisen aterian. Vuonna 2008 Marttaliitto julkaisi kirjan Pikkukokki keittiössä, joka sisältää lapsille sopivia ruokaohjeita ja -neuvoja. Martat muistavat myös kaikkein pienimpiä. Jokainen tänä vuonna syntyvä vauva saa synnytyssairaalasta mukaansa marttojen neulomat sukat.
Uusi kirja
18 |
Pilttipiiri maaliskuu 2009
teksti STIINA HONKAMAA | kuva ATTE LAKINNORO
Miten auttaa äitiä
jaksamaan?
ja parantaa kummankin hyvinvointia, Tuulikki Matero muistuttaa.
M
Oman lapsen syntymä on monille vanhemmille ensimmäinen kerta, kun he hoitavat pientä vauvaa. Nykyisin sukulaiset asuvat usein kaukana, ja vanhemmat hoitavat lapsiaan yhteistyössä yhä harvempien aikuisten kanssa. Ei siis ihme, että varsinkin moni äiti väsyy.
onesti jo tieto siitä, että muut ovat samassa elämäntilanteessa ja kokevat samoja tunteita, auttaa jaksamaan. Tärkeää on myös tieto siitä, että apua on tarvittaessa saatavilla, lapsija perhetoiminnan koordinaattori Tuulikki Matero Mannerheimin lastensuojeluliitosta sanoo. Tuntemuksia ei kannata pitää sisällään, vaan neuvolassakin kannattaa ottaa rohkeasti esille mieltä vaivaavat pienetkin kysymykset. Paljon on myös omasta aktiivisuudesta kiinni. Tutustuminen muihin asuinalueen lapsiperheisiin voi vastasyntyneen vauvan kanssa tuntua työläältä, mutta neuvolaryhmien ja perhekahviloiden mahdollisuudet löytää uusia tuttavia kannattaa hyödyntää. Vanhemmat voivat saada paljon voimavaroja perheen arkeen myös parisuhteestaan. Siihen kannattaa panostaa, vaikka päivät tuntuisivat täyttyvän kaikenlaisista käytännön asioista. Toisen kuulumisten kysyminen, kuunteleminen, omista tunteista kertominen ja positiivisen palautteen antaminen tukee suhdetta
Unohda täydellisyys
Nina Koskinen, 40, on äitiyslomalla oleva muotoilija ja kolmen lapsen äiti. Otso, 9, Lumi, 8, ja Aava, 2, pitävät huolen siitä, että päivät ovat kiireisiä. Ninalla pahin ruljanssi on jo takana, mutta silti vielä hyvin muistissa. Raskainta oli silloin, kun Otso oli reilun vuoden vanha ja Lumi syntyi. Samaan syssyyn meillä oli remontti ja isäni sairastui. Se oli todella rankkaa aikaa. Nina asuu miehensä ja pesueensa kanssa Helsingin keskustassa. Hän kehuu kaupungin järjestämiä aktiviteetteja ja myös MLL:n perhekahvilaa. Vuorovaikutus on tosi tärkeää. Se on sellaista modernia yhteisöllisyyttä, kun ei enää tavata pyykkituvassa, hän kuvailee. Kaikista tärkeimpänä oman jaksamisen suhteen Nina pitää sitä, ettei turhaan yritä olla täydellinen äiti. Toisen lapsen kanssa alkoi jo sellainen lapsen täydellisesti pukeminen sävy sävyyn
unohtua. Ruoan pitää totta kai olla terveellistä, mutta ei siinäkään mitenkään fanaattinen tarvitse olla, Nina kertoo. Kyllä monesti voi mennä siitä, mistä aita on matalin. Ei kotona tarvitse esimerkiksi aina olla niin täydellisen siistiä. Joka yö meilläkin pyörii tiskikone ja pyykkikone, mutta tuntuu, että aina on se sama sekamelska kuitenkin. Hullunmyllystä huolimatta Nina kehottaa nauttimaan siitä ajasta, kun oma lapsi on pieni. Ensimmäisen lapsen kanssa mietin, että nyt sitä on sitten imetyskone lopun ikäänsä. Sen jälkeen on saanut perspektiiviä, että vauva ja pikkulapsi-ikä menee niin järjettömän nopeasti ohi, että siitä kannattaa nauttia. Vaikka on monesti vaikeaa, niin niitä hyviä puolia on kuitenkin paljon enemmän.
Älä jää
yksin
· Kirjallista tukiaineistoa (www.mll.fi/vanhemmille) · Vanhempainpuhelin 0600 12277 (0,08 e/min+pvm) ti 1013 ja 1720, to 1420 ja su 1720 · Vanhempainnetti www.mll.fi/vanhempainnetti · Lisätietoja paikkakuntasi perhekahvilasta www.mll.fi · Lastenhoitoapua www.mll.fi/perheille/lastenhoito/
Pilttipiiri maaliskuu 2009
| 19
kokataan kotona
teksti HELI KUUSIPALO | kuvat TOMMI TUOMI
MAANANTAI
:
LASAGNE
Ruokasuunnitelma
Arkiruokien valmistaminen koko perheelle tulee edulliseksi, kun suunnittelee etukäteen, mitä syödään.
10 1
lasagnelevyä iso kesäkurpitsa
viikoksi
ässä yhden viikon pääruokaehdotukset, joissa on otettu huomioon ravitsemussuositukset: paljon kasviksia ja vähärasvaista kalaa, lihaa
Tomaattikastike: 300 g jauhelihaa (tai herkkusieniä) öljyä paistamiseen 2 tölkkiä tomaattimurskaa 2 porkkanaa 1 pieni sipuli 1 tl sokeria 1 rkl basilikaa 1 rkl oreganoa Valkokastike: 5 dl maitoa 3 rkl vehnäjauhoja 150 g emmentaljuustoraastetta Pinnalle: 3 rkl parmesanjuustoraastetta
Ruskista jauheliha tai sienet. Jos teet kasvisversion, ruskista pienessä määrässä öljyä. Leikkaa sipuli pieniksi kuutioiksi ja raasta porkkanat karkeaksi raasteeksi. Lisää tomaattimurska, sipuli ja porkkanat jauhelihan tai sienten joukkoon. Hauduta kannen alla noin 10 minuuttia. Lisää vesi, sokeri ja yrtit ja jatka hiljaista hauduttamista vielä noin puoli tuntia. Valmista sillä välin valkokastike. Sekoita vehnäjauhot kylmään maitoon ja kuumenna kattilassa samalla sekoittaen. Kun maitokastike alkaa kiehahtaessaan paksuuntua, vähennä lämpöä ja sekoita joukkoon juustoraaste. Ota kattila pois liedeltä. Laita lasagnevuoan pohjalle vähän tomaattikastiketta ja lado päälle kerros lasagnelevyjä. Lisää tomaattikastiketta ja juustokastiketta sekä kerros ohueksi viipaloitua kesäkurpitsaa. Lisää sen jälkeen kastike, lasagnelevyt, sitten taas kastike ja lopuksi kesäkurpitsan viipaleet. Viimeistele pinta parmesan-juustoraasteella. Paista 200-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia.
T
tai broileria. Arkiruokia täydentämään kannattaa tehdä marjakeittoja, -kiisseleitä ja puuroja. Aamupalaksi ja välipalaksi sopivat puurot ja muut täysjyväviljaa sisältävät tuotteet, esimerkiksi leivät ja paistokset. Näistä ruoista voi ottaa kätevästi annoksen myös perheen pienemmille. Helpottaa arkea, kun koko perhe voi syödä samasta kattilasta. Reseptien ruoat on tarkoitettu yli 1-vuotiaille.
20 |
Pilttipiiri maaliskuu 2009
TIISTAI:
PERJANTAI
:
SILAKKAPIHVIT JA JUURESMUUSI
Silakkapihvit: 500 g silakkafileitä 1 dl ruisjauhoja 1 tl suolaa 2 rkl tilliä tai korianteria
Laita ruisjauhot lautaselle ja sekoita joukkoon suolaa. Laita uunipellille leivinpaperi. Ota puolet silakkafileistä ja käytä fileitä nahkapuoleltaan ruisjauhoissa. Laita fileet nahkapuoli alaspäin uunipellille. Ripottele tilliä tai korianteria silakoiden päälle. Käytä loput fileet ruisjauhoissa nahkapuoleltaan ja laita yrttitäytteen päälle nahkapuoli ylöspäin. Paista 180-asteisessa uunissa kypsäksi, noin 20 minuuttia.
TÄYTETYT OHUKAISET
Juuresmuusi: n. ½ l kuorittuja ja lohkottuja perunoita 2 porkkanaa 2 punajuurta 5 dl vettä 1 tl suolaa 2 rkl margariinia 23 dl kuumaa keitinlientä lisäksi
Kiehauta vesi ja mausta suolalla. Kuori ja lohko perunat ja kasvikset ja laita kiehuvaan veteen. Anna kiehua kannen alla noin 20 minuuttia. Kaada keitinvesi talteen ja survo kasvikset soseeksi. Lisää kuumaa keitinlientä ja vatkaa, kunnes saat tasaisen seoksen. Viimeistele lisäämällä margariini.
Ohukaistaikina: 2 kananmunaa 3 dl maitoa 6 rkl vehnäjauhoja ½ rkl juoksevaa margariinia
Sekoita tasainen taikina ja anna sen turvota sillä aikaa, kun valmistat täytteen.
Täyte: 2 dl 2 dl 150 g 1 dl 1 rkl 1 tl 1 dl
keitettyä riisiä pakastevihannessekoitusta (esimerkiksi herne-maissipaprika) paistettua kalaa (esimerkiksi kuha- tai ahvenfileitä) ruoanvalmistusjogurttia tilliä yrttisuolaa juustoraastetta pinnalle
KESKIVIIKKO
1l 2 2 pieni pala ½ 20 cm:n 1 tl 200 g
:
VIHANNESKEITTO KINKUSTA TAI TOFUSTA
vettä porkkanaa paloiteltua perunaa lanttua kukkakaalia pätkä purjoa rosmariinia keittokinkkua tai tofua
Laita paloitellut kasvikset kiehuvaan veteen. Keitä kasviksia noin 20 minuuttia, kunnes ne ovat pehmenneet. Viipaloi keittokinkku tai tofu ja lisää keiton joukkoon. Sekoita varovasti ja tarkista maku. Laita suola tai soijakastikepullo pöytään aikuisia varten. Tarjoa leivän tai sämpylöiden kanssa.
Paista letut. Sekoita täytteen ainekset. Jaa täyte tasaisesti ohukaisille ja käärine rullalle. Nosta rullat leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan. Ripottele pinnalle juustoraaste ja gratinoi 200-asteisessa uunissa 510 minuuttia.
TORSTAI:
Pinaattimuhennos: 8 perunaa keitinvettä 200 g pakastepinaattia (kuutioita) 1 rkl margariinia tai voita n. 2 dl maitoa (tai soija- tai kauramaitoa)
Kuori perunat. Lisää vettä siten, että perunat peittyvät ja keitä kypsiksi. Kaada keitinvesi pois, mutta ota se talteen. Survo perunat soseeksi ja lisää pinaattikuutiot joukkoon. Lämmitä maito ja lisää se rasvan kanssa survottujen perunoiden joukkoon voimakkaasti sekoittaen. Lisää halutessasi vähän suolaa.
>> www.piltti.fi
PINAATTIMUHENNOS, BROILERI JA KASVISHÖYSTÖ
Kasvishöystö ja broileri: 200 g maustamattomia broilerinsuikaleita 500 g pakastevihanneksia 100 g fetajuustoa 2 tl yrttisekoitusta öljyä paistamiseen
Laita pannulle öljyä ja paista ensin broileripalat kypsiksi. Siirrä paistetut lihat lautaselle. Paista öljytyllä pannulla pakastevihannekset rapean kypsiksi. Murenna joukkoon fetajuustoa, sekoita ja tarjoa lämpimänä. Lisää myös lihakuutiot kasvisten joukkoon.
PARHAAT RESEPTIT Piltin verkkosivuilta löydät kymmenittäin lisää ruokaohjeita niin arkeen kuin juhlaankin.
Käy tutustumassa osoitteessa www.piltti.fi/index/ syomaan/reseptit
Pilttipiiri maaliskuu 2009
| 21
Piltin parhaat palat:
MAGGI LIEMIKUUTIOT UUDISTUNEET
Uusissa Maggi-liemikuutioissa ei ole lisättyä natriumglutamaattia.
V
MARTAT JA PILTTI LEIPOVAT RESEPTIKILPAILULLE
VOITTAJAA!
Monen maistuvan herkun salaisuus piilee ainesten luovassa yhdistelyssä sekä näppärissä nikseissä.
E
simerkiksi lasten purkkisoseet voivat pelastaa pahastakin leivontapinteestä. Pakastimen ammottaessa tyhjyyttään ja marjastuskauden antaessa odottaa itseään näppärä leipuri taikoo marjojen tilalle marjasoseita kaapista. On myös olemassa reseptejä, jotka vaativat onnistuakseen esimerkiksi eksoottisia hedelmäsoseita. Martat ja Piltti yhdistävät nyt leivontatietämyksensä ja keräävät talteen maamme parhaat Piltti-leivontareseptit. Kerro siis meille herkullisin leivontareseptisi, jossa käytetään lastenruokasosetta.
Kilpailun raatina toimivat Marttojen ruokaosaajat. Reseptien parhaimmisto julkaistaan Martat- ja Pilttipiiri-lehdissä syksyllä 2009. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan Marttojen Pikkukokki keittiössä -keittokirjoja ja Piltin Lorupusseja. Voittajareseptin tekijä palkitaan monitoimikoneella. Osallistumisaika 19.3. 15.8.2009. Lähetä reseptisi sähköpostitse osoitteeseen kilpailu martat.fi (ei liitetiedostoja) tai postitse osoitteeseen Marttaliitto, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki. Laita kuoreen tunnus: Piltti-reseptikilpailu.
ähemmän rasvaa, parempi rasvakoostumus, vähemmän suolaa, ei lisättyä natriumglutamaattia. Siinä lyhyesti uuden Maggi-liemikuutiosarjan uutiset. Maggi uudisti koko liemikuutiosarjansa. Liha-, kana-, kala- ja kasvisliemikuutiot ovat jatkossa ravitsemukseltaan olennaisesti aiempaa parempia. Myös kuutioiden koostumus muuttuu helpommin murennettavaksi. Haasteena oli tehdä ravitsemukseltaan parempia tuotteita, jotka kuitenkin maistuvat meille kuluttajille yhtä hyvältä tai paremmalta kuin perinteiset tuotteet, summaa Maggin tuoteryhmäpäällikkö Katja Heininen. Mureneeko kuutio? Tutkimme myös liemikuutioiden käyttötapoja. Kävi ilmi, että yli puolet kuluttajista murentaa liemikuution ruokaan. Siksi uudet Maggi-kuutiot on tehty helposti mureneviksi, Heininen toteaa.
LEAFILLE EFSA:N HYVÄKSYMÄ TERVEYSVÄITE
Jenkki Professionalin todettiin vähentävän lasten kariesriskiä.
E
uroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA (European Food Safety Authority) on antanut myönteisen päätöksen Leafin tekemälle terveysväitehakemukselle. EFSA toteaa sataprosenttisesti ksylitolilla makeutetun Jenkki Professional -täysksylitolipurukumin vähentävän kariesriskiä lapsilla. EFSA:n lausuntokriteerejä pidetään äärimmäisen tiukkoina. Hyväksytty väite
on ensimmäinen Suomeen myönnetty uuden eurooppalaisen terveysväiteasetuksen mukainen terveysväite. Jenkki Professional -täysksylitolipurukumilla tehdyt laajat kliiniset tutkimukset vakuuttivat arviointiraadin. EFSA toteaa lausunnossaan, että kariesriskin vähenemiseksi Jenkki Professional -täysksylitolipurukumia tulee nauttia 23 g (2 purukumityynyä) kerrallaan vähintään kolmasti päivässä aina aterioiden jälkeen.
22 |
Pilttipiiri maaliskuu 2009
* STRIP-tutkimushankkeessa on seurattu lasten ravitsemuksen merkitystä vauvasta aikuisuuteen asti. Lue lisää: stripstudy.utu.fi
a en on hyva oppi in eidan suomalaist sti, jo ennen ku M e maan terve ellis an siististi. syo opimme syoma
tkimus* inen STRIP-seurantatu a. vanhana taitaa. Kotima ikäisen lapsen ravinnoss kä nuorena oppii, sen Min on tärkeää jo vuoden oikea rasvakoostumus osoittaa, että oittamana STRIP-tutkimuksen inn nyt vakoostumus muutettiin 9 alussa. Ne sisältävät PILTTI-lastenruokien ras Kaikkien mukaiseksi vuoden 200 tyneitä rasvoja. ravitsemussuositusten viimeisimpien ja vähemmän tyydyt eellisiä rasvahappoja entistäkin enemmän terv n yhtä hyvä. Vai onko? ku on kuitenkin edellee Piltit! PILTTI-lastenruokien ma i.fi. Voita puolen vuoden osoitteessa www.piltt ista ja anna palautetta Ma