Vieläkin tarttuu Tarja Himmi sai itsevarmuutta, kun huomasi, että oppii uutta aikuisenakin. PAPERI Nro 9/2014 28.11.2014 56. vuosikerta Li itt o ” Kyllähän se hyvän mielen antaa, kun pystyy auttamaan.” Jenni Mäkinen, s. 25 Minna iloitsee Tainionkoskelle investoidaan s. 4 UPM sulkee koneita Jämsänkoskella ja Kaukaalla hiljenee s. 8 Viina vei Seppoa Vaimon lähteminen herätti s. 20 M Ik ko N ik ki ne n 01_etusivu.indd 1 19.11.2014 22:42:48
Kysy tarjousta! Laadukkaat DEFA-tuotteet nyt suoraan varastosta! Työkaluvaunu kylmäkaappi Kompressorikoneisto Tilavuus 50 l Jännite 230 V / 50 Hz Liitäntäteho 76 W 285-TCP Huoltovapaat akut Alkaen 55 Ah 936-55559 59 90 Yksittäin 3,90 /kpl 114-T3LFP 10 , 1,11 /l Lasinpesuneste 3 l 3 pussia yhteishintaan Muista myös pyyhkijänsulat ! Täyssynteettinen moottoriöljy 5W-40 API SN SM/CF, ACEA A3/B4. Kanisteri 5 litraa. 114-9540-5 19 90 3,98 /l Ladattava LED-työvalaisin C15-2 valaisin on päivitetty versio teholedeillä varustetusta huippusuositusta C15 Compact valaisimesta. Klassinen muotoilu, kumimainen pinnoite Kestävä ja vedenpitävä (IP65) Vyöpidike Magneetti 2 x teholedit 297-50-C15-2 Meiltä saat nopeasti tarvitsemasi: Autolämpötuotteet Akkulaturit Hälyttimet PowerSystems-tuotteet Meiltä saat nopeasti PowerSystems-tuotteet 35 00 Huoltovapaat akut Ladattava LED-työvalaisin C15-2 valaisin on päivitetty versio teholedeillä varus tetusta huippusuositusta C15 Compact valaisimesta. Klassinen muotoilu, kumimainen pinnoite Kestävä ja vedenpitävä (IP65) Varmat startit kunnon akulla! Varaudu talveen... UUTUUS 399 00 fixus.fi Tarjoukset voimassa 30.11.2014 saakka tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. Varaudu talveen... Kuvia, lisätietoja ja varaukset: www.keurusharju.fi tai www.klubin.fi, info@klubin.fi, p. 03-474 5900 Keurusseläntie 134 • 42700 Keuruu • p. 040-481 4980 Rentoudu Keurusharjulla Vietä rentouttava loma kauniin luonnon keskellä tasokkaissa loma-asunnoissa. Paperiliiton jäsenet ja mukana olevat perheenjäsenet saavat 50 prosentin alennuksen majoituksen normaalihinnoista. 50 % 02-3_sisältö.indd 2 17.11.2014 15:02:14
25 ? Jenni Mäkinen saa hyvän mielen toisten auttamisesta. 25 ? Jenni Mäkinen saa hyvän mielen toisten auttamisesta. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Mikko Nikkinen Pekka Sipola M iis a Ka ar tin en Mikko Vähäniitty Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Imatralle investoidaan. 6 Paperiteollisuuden koulutuspaikat kartalla. 8 UPM sulkee koneita. 10-15 Reportaasi Oppiminen on mahdollista aikuisiässäkin. 18 Paperiliitto pohtii yhteistyön mahdollisuuksia muiden liittojen kanssa. 20 Seppo Väänänen on ollut raittiina jo 18 vuotta. 24 Paperiduunarin maailma: Italiassa paperija pahvituotanto työllistää 19 700 henkilöä. 25 Parasta elämässä: Jenni Mäkinen haluaa olla avuksi. 26–30 Hiomo 26 Motoristit kokoontuvat kesällä Imatralla. 28 Anri ei osaa turkua. Liiton toiminta vuonna 2015. 31-34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Kahvitauolla Jujo Thermalin valvomossa. Jukka Sinkkonen on ässämies. 34 Varamies muistelee työn iloja. 10–15 Reportaasi Opintielle aikuisena Tarja Himmi uskaltautui kokeilemaan uusia asioita ja huomasi oppivansa vielä aikuisenakin. Nyt hän ei malta enää lopettaa opiskelemista. Seuraavaksi on vuorossa venäjän kielen peruskurssi. SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 4 ?Tainionkosken investointi tuo helpotusta raskaimpiin työvaiheisiin. 18 ?Paperiliitto pohtii yhteistyön mahdollisuuksia. 20 ?Seppo Väänänen selvisi kolmen vuosikymmenen jälkeen. M ik ko N ik ki ne n 02-3_sisältö.indd 3 19.11.2014 21:53:27
4 | Paperiliitto 9/2014 K un vaatii työntekijöiltä säästöjä ja sitoutumista, niin hyvään johtamiseen kuuluu tunnustuksen antaminen mikäli tavoitteisiin päästään. Tunnustusta odotettiin turhaan UPM:n henkilöstössä, vaikka henkilöstö toteutti vaaditun 200 miljoonan euron säästöohjelman etuajassa. Tämä saavutus huomioitiin 150 miljoonan euron lisäsäästöillä, joka pitää sisällään 250 ihmisen irtisanomisen. On erittäin vaikea asettaa yhteisiä tavoitteita, kun niitä toteuttaa vain toinen osapuoli. Käytös myös kyseenalaistaa kokonaan nämä yhteiset tavoitteet, jos toinen osapuoli kuitenkin tekee niin kuin on jo aikoja sitten päättänyt. UPM:n tekemä päätös veti maton vähintäänkin kaikkien niiden jalkojen alta, jotka uskoivat yhteisiin tavoitteisiin. Tapa, millä UPM ilmoitti lisäsäästötarpeista, oli mielenkiintoinen. Säästötarpeista ei tällä kertaa puhunutkaan itse toimitusjohtaja, vaan julkisuuteen tuotiin talousja rahoitusjohtaja Tapio Korpeinen. Hänen suullaan kerrottiin, että toimenpiteisiin ovat syynä työmarkkinat, jotka eivät jousta. Onko UPM:n talousasiantuntijan tehtäväkuvaa laajennettu niin, että myös työmarkkina-asiat kuuluvat hänelle? Olisi ollut mielenkiintoista kuulla tarkemmin, mitä vaadittavat joustot ovat, jos toimittaja olisi näitä häneltä kysynyt. Kyllä Suomessa joustetaan. On määräaikaisia työntekijöitä, on lomautusten mahdollisuus, työvuorojärjestelmät ovat muutettavissa ja yhtenä suurimpana asiana on tietysti se, että meillä irtisanominen on helppoa, yksinkertaista ja halpaa. Joukkojen johtaminen olisi huomattavasti helpompaa, jos tavoitteet olisivat yhteiset ja johtajia voisi arvostaa ja heihin voisi luottaa. ? P Liian vähän joustoa? PÄÄKIRJOITUS UPM:n päätös veti maton jalkojen alta niiltä, jotka uskoivat yhteisiin tavoitteisiin. VASTARANNAN SUPI Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen P rosessihenkilö Minna Teräväinen pujottaa kartonkirullan pään koneeseen ja heittää hylsyn pituusleikkuriin. Hylsy painaa kymmenen kiloa metriltä. Tämäkin fyysisesti raskas työvaihe jää historiaan, kun Tainionkosken tehtaan kuluttajapakkauskartonkikone vitonen uusitaan ensi vuonna. Stora Enso tiedotti lokakuun loppupuolella, että se investoi kartonkikoneeseen 27 miljoonaa euroa. Investoinnissa kartonkikoneen päällystysosaan tehdään laatua parantavia muutoksia ja pituusleikkuri ja rullapakkaus automatisoidaan. Koneen nuorennusleikkaus nostaa kapasiteettia 20 000 tonnilla. Teräväinen sekä hänen työkaverinsa Harri Laakso ja Aku Rämö ovat ottaneet uutisen vastaan hyvillä mielin. – Investointi keventää työtä, kun kaikista raskaimmat työvaiheet jäävät pois, Teräväinen huomauttaa. Musiikkimies Rämö selittää tulevaa muutosta bändivertauksella: – Nykyinen pituusleikkuri on vuodelta 1965, vähän niin kuin Beatles. Uudistus tekee pituusleikkurista Foo Fightersin. Toiveikkuutta ilmassa Pääluottamusmies Kari Miettinen ei voi peitellä intoaan. – Hieno juttu, että saatiin tämä investointi. Sitä on hierottu useamman vuoden, ja nyt se lopulta tuli. Taininkoskella on välillä epäilty, että konserni olisi ajamassa alas koko tehdasta. Edellisen kerran kartonkikoneeseen on investoitu vuonna 2008 märkään päähän. 27 miljoonan euron investointi päivittää Stora Enson Tainion kosken pituusleikkurin nykypäivään ja automatisoi pakkaamisen. KUORIMO Voihan viiksi, meni Movemberit vähän överiksi. Jättipotti Imatralle
Paperiliitto 9/2014 | 5 Miettinen huomauttaa, että nyt epäilyt saa ainakin toistaiseksi haudata. – Kyllä tämän kokoluokan investointi luo toiveikkuutta ja jatkuvuutta. Laakso nyökyttelee vieressä: kyllä, investointi kertoo tuotteen menekistä. Imatran tehtaiden tehtaanjohtaja Marko Pekkolan mukaan investointi lisää Imatran yksikön ja Tainionkosken kilpailukykyä maailmanlaajuisesti. Hienosti sanottuna ”investointi tukee Stora Enson muutosta kasvumarkkinoilla toimivaksi arvoa tuottavaksi uusiutuvien materiaalien yhtiöksi”. – Investointi on hieno palkinto siitä, mitä olemme tehneet. Kova työ kantaa hedelmää, Pekkola huomauttaa. Raskas työ kevenee Valvomon ikkunan takaa avautuu siisti tehdassali. Kohta se on isossa myllerryksessä. Poikittain kartonkikoneen kanssa oleva pituusleikkuri käännetään samansuuntaiseksi. Samalla päästään pois tampurinpyörittelystä. Iso asia työntekijöille on se, että pituusleikkurille saadaan automaattinen hylsynsyöttö. Myös hylkyrullien käsittely automatisoituu, ja vapauttaa työvoimaa muuhun. – Tärkein uudistus on kuitenkin se, että pakkaamo automatisoituu. Se sitoo yhden työntekijän kokoaikaisesti, ja on kaikista raskain työ, huomauttaa Miettinen. Uusi rullapakkaamo rakennetaan entisen kuivaamon tiloihin. Suoraan investointi vaikuttaa jälkikäsittelyssä työskentelevän neljän työntekijän työhön. Uudistukset heijastuvat myös muihin kuivan pään työntekijöihin sekä lastaukseen. Vähennykset pehmein keinoin Uusi rullapakkaamo rakennetaan ensi keväänä kartonkikoneen käydessä. Loput investointityöt tehdään Imatran tehtaiden huoltoseisokissa syyskuussa. – Aika hurjalta kuulostaa aikataulu. Ja miten käy, kun reitti pukeutumistiloihin ja vessaan sulkeutuu, miettii Laakso. Miettinen huomauttaa, että työntekijäpuoli pääsee mukaan suunnitelmien tekemiseen. Työntekijöitä huolestuttaa myös se, mitä automatisointi merkitsee työntekijämäärille. Työnantajaja työntekijäpuoli ovat sopineet, että irtisanomisia ei tule, vaan vähennys hoidetaan pehmein keinoin eläköitymisen kautta. Vähennys tulee olemaan yksi työntekijä per vuoro eli viisi työntekijää. Laakso jatkaa pohdiskelua: – Automaatio lisääntyy koko ajan. Miten käy tulevaisuudessa? – Kyllä aina tarvitaan ihmistä, vaikka miten olisi automatisoitu, Miettinen sanoo. – Entä sitten erikoistilanteet. Onko meillä kohta enää tarpeeksi käsiä, kun jotakin yllättävää sattuu? Nytkään eivät aina käsiparit riitä, huomauttaa Rämö.? P ?Minna Teräväinen ja Aku Rämö ovat hyvillään investoinnista, mutta miettivät myös, viekö automatisaatio työpaikkoja. ?Tainionkosken investointi nostaa kapasitteettia 20 000 tonnia. Harri Laakso ja Seppo Saarinen valmistautuvat siirtämään nosturilla valmista konerullaa leikkurille. Stora Enso Tainionkoski ? Stora Enson Imatran tehtailla työskentelee 870 työntekijää. ? Näistä Tainionkoskella työskentelee runsas 100. ? Tainionkoskella valmistetaan neste pakkauskartonkia. ? Kapasiteetti on 250 000 tonnia vuodessa. ? Uusi investointi nostaa kapasiteettia 20 000 tonnia. KUORIMO ” Nykyinen pituusleikkuri on vuodelta 1965, vähän niin kuin Beatles.”
? | Paperiliitto ?/???? SILPPUA Kyro varautuu lomauttamaan Lomautusuhka: Metsä Board on aloittanut mahdollisia lomautuksia koskevat yt-neuvottelut Kyron tehtaalla. Syynä on tapettipaperin tilapäisesti alhaisempi kysyntään. Toteutuessaan lomautukset koskisivat noin 80 henkilöä. Lomautusten kesto vuoden 2015 aikana olisi yhteensä alle 90 päivää. Tehtaanjohtaja Tomi Tuomisto korostaa, että kyseessä on ennakoiva toimenpide, mikäli kysyntätilanne ei olennaisesti parane. Vaikka edessä saattaakin olla lomautuksia, ovat työntekijät pääluottamusmies Matti Turusen mukaan tyytyväisiä siihen, että kysynnän vaihteluun varaudutaan heillä hillitysti ja harkiten. Jorma Malisesta TP:n puheenjohtaja Valinta: Teollisuuden palkansaajat TP on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen Ammattiliitto Pron puheenjohtajan Jorma Malisen sekä varapuheenjohtajiksi Marko Piiraisen (AKT) ja Pertti Porokarin (IL) vuoden 2015 alusta lähtien. TP:n nykyinen puheenjohtaja on Riku Aalto (Metalliliitto, Malinen ja Porokari toimivat varapuheenjohtajina. Marraskuisessa vuosikokouksessaan TP linjasi, että Suomeen on luotava uusi teollisuusja elinkeinopoliittinen kasvustrategia. Teollisuuden palkansaajiin kuuluu yhteensä 17 ammattiliittoa kaikista eri palkansaajien keskusjärjestöistä. Uusimmat tänä syksynä liittyneet jäsenet ovat Suomen Merimies-Unioni SMU:n sekä Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT:n. Pesonen jatkaa ry:n puheenjohtajana Valinta: Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM-Kymmene Oyj:stä on valittu jatkamaan Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajana vuonna 2015. Varapuheenjohtajista tehtävässään jatkaa pääjohtaja Kari Jordan Metsä Groupista. Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin talousjohtaja Seppo Parvi Stora Enso Oyj:stä. KUORIMO Liitto on enemmän kuin pelkkä työttömyyskassa L iitot.? -palvelu on uudistunut. Ammattiliiton hakupalvelua voi nyt käyttää sujuvasti kaikilla päätelaitteilla. Kolmikielisessä Liitot.? palvelussa käyttäjä voi hakea oikeaa ammattiliittoaan työpaikan toimialan tai nimen avulla. Opiskelijat löytävät oman ammattiliittonsa sen tutkintonimikkeen perusteella, johon heidän opintonsa johtavat. Ammattiliiton hakua on uudessa palvelussa helpotettu ennakoivalla tekstinsyötöllä, joka ehdottaa oikeaa toimialaa, työpaikkaa tai tutkintoa muutaman hakukenttään kirjoitetun kirjaimen jälkeen. Kun käyttäjä on löytänyt oman ammattiliittonsa, hän voi siirtyä liiton sivuille ja täyttää liittymislomakkeen tai laittaa jäsenyyden muuten vireille. Liitot.? -palvelun kautta voi myös pyytää SAK:n asiantuntijaa etsimään oikean ammattiliiton. SAK:n ja sen jäsenliittojen Liitot.? -palvelu avattiin keväällä 2008. Palvelussa on vierailtu tähän mennessä yli 300 000 kertaa. P Palvelussa on vierailtu tähän mennessä yli 300 000 kertaa. Teksti Eeva Eloranta-Jokela P aperiteollisuuden tehtäviin tarvitaan osaajia myös tulevaisuudessa. Paperiliitto-lehti kokosi kartalle, missä on tarjolla prosessiteollisuuden perustutkinnon koulutusta sekä mahdollisuus suorittaa aikuisopintoja. Prosessiteollisuuden perustutkinto yhdisti syksyllä 2010 viisi koulutusohjelmaa yhden tutkinnon alle. Uudistuksen yksi tarkoitus oli monipuolistaa prosessiteollisuuden perusosaamista siten, että tutkinnon suorittaneilla olisi entistä laajemmat mahdollisuudet työllistyä teollisuuteen eri aloille, ja samalla tarjota opiskelijoille erikoistumismahdollisuus paperi-, sahaja levyteollisuuden sekä kemiaja biotekniikkaan. Pohjana kemiantekniikka Vaikka oppilaitos ei tarjoaisi paperiteollisuuden osaamisalan koulutusta, voi esimerkiksi kemiantekniikan opinnoista edetä paperiteollisuuden tehtäviin. Näin toimitaan muun muassa Oulun seudun ammattioppilaitoksella ja Lohjalla Luksiassa. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa paikalliset tutkinnon osat on räätälöity paperiteollisuudelle eli jokainen tutkinnon suorittaja opiskelee myös paperiteollisuuProsessiteollisuuden ammattilaisia erikoistuu myös paperiteollisuuteen. Tutkinnon paikkoja AEL Luksia Stadin aikuisopisto Heltech Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekami Saimaan ammattiopisto Sampo Etelä-Karjalan ammattiopisto Koulutuskeskus Salpaus Valkeakosken ammattija aikuisopisto VSKY Prosessiteollisuuden perustutkinnon järjestäjät 2014, ammatillinen peruskoulutus Prosessiteollisuuden perustutkinnon järjestäjät 2014, aikuiskoulutus Pirkanmaan ammattiopisto WinNova Novida Turun amm. inst. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä JAO Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus POKE Savon koulutuskuntayhtymä SAKKY Keski-Pohjanmaan aikuisopisto KPAKK Oulun seudun ammattiopisto OSAO Ammattiopisto Lappia Pohjoiskarjalan koulutus kuntayhtymä PKKY Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa Edupoli Jussi Pesonen 06-7_kuorimo.indd 6 19.11.2014 22:07:52
Paperiliitto ?/???? | ? den koulutusohjelman opintoja. Vaikka paperiteollisuudesta on kadonnut tuhansia työpaikkoja, tarvitaan ammattilaisia tehtaille myös tulevaisuudessa. Tähän tarpeeseen aloitti Stora Enso oppisopimusmuotoisen koulutuksen viime vuonna Imatralta. Nyt myösMetsä Fibrellä on rekrykoulutettavia Kemissä, Joutsenossa, Raumalla ja Äänekoskella. UPM jatkaa tänä vuonna alkanutta oppisopimuskoulutusta Kaukaan ja Kymin tehtaillaan myös ensi vuonna ja se laajenee Kaukaan sahalle ja Pietarsaaren sellutehtaalle. Uusi UPM:n oppisopimuskoulutus alkaa Raumalla. P SILPPUA Yrittäjyys ja metsätulo vaikuttavat työttömyysturvaan Työttömyysturva: Paperityöväen työttömyyskassaan on tullut kyselyjä yrittäjyyden vaikutuksesta työttömyysturvaan. Huolestuneita ovat olleet muun muassa metsänomistajat, jotka pohtivat, miten metsästä saadun tulon määrä vaikuttaa päivärahaan. Ratkaisevaa on se, onko hakijan yritystoiminta päätoimista vai sivutoimista. Tästä työja elinkeinotoimisto antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon. Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta palkansaajan ansiopäivärahaan. Sivutoimiselle yrittäjälle työttömyyskassa voi maksaa soviteltua ansiopäivärahaa. Ensisijaisesti sovittelussa käytettävä tulo katsotaan viimeksi valmistuneesta verotuksesta. Vuonna 2014 käytetään päivärahaa soviteltaessa vuoden 2012 verotuspäätöstä. Verotuspäätöksestä katsotaan, onko yritystoiminnasta ollut ansiotuloa. Esimerkiksi metsätaloudessa hankintatyön arvo verotetaan ansiotulona, joten se otetaan huomioon sovittelussa. Hankintatyön arvon verotukseen kohdistuu verohuojennus, jonka mukaan työn arvo on verovapaata 125 kuutiometriin asti. Ajatuksia jahtinuotiolta U PM:n talousjohtaja Tapio Korpeinen löysi (HS 14.11) jälleen nopeasti ainoan syyllisen viimeisimpiinkin konelinjojen sulkemisiin. Voisi sanoa, että hirvijahtia ei tarvinnut edes aloittaa, kun saalis (työntekijä) oli jo paloiteltavana. Ei auta, että meillä on eurooppalaisittain helppoa ja halpaa irtisanoa, laaja mahdollisuus lomauttaa ja siirtää näin työvoimakustannuksia yhtiöltä valtiolle, maRautakangen pitäisi taipua polvilleen. Juha Koivisto Vastaava lakimies SUORAA PUHETTA talat palkan sivukulut jne. Lisää joustoa pitäisi saada. Rautakangen pitäisi taipua polvilleen. Vaikka juhlapuheissa korostetaan yhteistä tekemistä ja se jahtinuotionkin puhallettava hiili on yhteinen, niin valitettavasti tähtäinristikon läpi katsellaan aina samaa porukkaa. Eikä anneta edes sitä minuuttia eteen. Nuotion lämmössä istuskellen tähtääminenkin on paljon helpompaa. P KUORIMO KUORIMO Suuret konsernit täydentävät tulevia osaamistarpeita järjestämällä oppisopimuskoulutusta. Sellun muotoilu on tulevaisuutta Reima Kangas T ulevaisuudessa kaikki tietävät, että suomalainen sellu on laadun brändi, hehkutti VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin marraskuun alussa Helsingissä pidetyssä seminaarissa. Harlin ei puhunut alkoholista eikä sellupaaleista, vaan erilaisista kuluttajille myytävistä tuotteista, jotka valmistetaan sellusta. Ja nimenomaan sellaisista tuotteista, joissa on korkeatasoista suomalaista muotoilua. Harlinin mukaan tutkimus on edennyt niin pitkälle, että sellusta pystytään oikeasti tekemään tavaroita kaupan hyllylle myytäväksi – kunhan yritykset innostuvat asiasta. Seminaarin järjestivät Aalto-yliopisto, VTT, Tampereen teknillinen yliopisto ja biotalouden tutkimusorganisaatio Fibic. Se liittyy hankkeeseen, jossa tutkitaan muotoilun tuomia mahdollisuuksia selluloosan hyödyntämiseksi. Mukana hankkeessa on myös Aalto-yliopiston muotoilun opiskelijoita. Helsingin seminaarissa esiteltiin mm. vaahtorainaustekniikalla valmistettuja akustiikkalevyjä (kuvassa) ja vanhasta pahvilaatikosta tehtyä tekstiiliä. Paikan päällä oli myös VTT:n pieni laitteisto, jolla saattoi tehdä lankaa sellusta. Kaikki tämä on hyvin pienimuotoista, mutta asiaan liittyy suuria mahdollisuuksia. – Markkinoilla uudet tuotteet ja palvelut näkyvät suurena alan murroksena vuosien päästä. Viimeisintä selluloosateknologiaa käyttämällä Suomen metsä-, tekstiilija konepajateollisuudelle ja kokonaan uusille liiketoiminta-alueille voidaan luoda jopa 2–3 miljardin euron tuotantoarvo, sanotaan VTT:n tiedotteessa. Ali Harlin esitteli, miten sellua pukkaavan ison tehtaan ympärille tulevaisuudessa kasvaa pieniä yrityksiä, jotka hyödyntävät sellua tuotannossaan. Seuraava vaihe on Harlinin mukaan monituotetehdas. Sen päätuote ei välttämättä ole selluloosa sinänsä, vaan tehdas valmistaa sellusta erilaisia tuotteita kuluttajille. Tällä hetkellä yksi suurimmista suunnitelmista liittyy tekstiilinvalmistukseen. Sellusta tehdyissä tekstiileissä yhdistyvät muun muassa puuvillan ja polyesterin parhaat ominaisuudet ja tekstiilit ovat kierrätettäviä. Käynnissä on hankkeita, joissa pyritään korvaamaan märkäkehruu suulakepuristusteknologialla. Tavoitteena on ohittaa kankaan teossa kudontaja neulontavaiheet, jolloin valmistus on halpaa ja tuotteita pystytään tekemään nykyistä yksilöllisemmin. – Muuntamalla Suomen nykyinen hakkuuylijäämä kuiduksi pystyttäisiin korvaamaan 20 % maailman puuvillasta, maalaillaan VTT:n tiedotteessa. P Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa Tänä syksynä aloittaneet Ammatti-instituutti Iisakki 6 Ammattiopisto Lappia, Kemi, 18 Etelä-Karjalan ammattiopisto, Imatra 15 Etelä-Karjalan ammattiopisto, Lappeenranta 13 Luksia Länsi-Uudenmaan ammattiopisto, Lohja 12 Oulun seudun ammattiopisto, 21 Pirkanmaan ammattiopisto, 18 Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus, Äänekoski Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Lieksa 8 Valkeakosken ammattija aikuisopisto, Valkeakoski 15 WinNova, Pori 21 ki tietävät, että suomalainen sellu on laadun brändi, hehkutti VTT:n tutkimusmarraskuun alussa Helsingissä pidetyssä seminaarissa. Harlin ei puhunut alkoholista eikä sien päästä. Viimeisintä selluloosateknologiaa käyttämällä Suomen metsä-, tekstiilija konepajateollisuudelle ja kokonaan uusille liiketoiminta-alueille voidaan luoda jopa 2–3 miljardin euron tuotantoarvo, sanotaan VTT:n tiedotteessa. Ali Harlin esitteli, miten sellua pukkaavan ison tehtaan ympärille tulevaisuuPaperiliitto ?/???? elinkeinotoimisto antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon. Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta palkansaajan ansiopäiväraSivutoimiselle yrittäjältyön arvo verotetaan ansiotulona, joten se otetaan huomioon sovittelussa. Hankintatyön arvon verotukseen kohdistuu verohuojennus, jonka mukaan työn arvo on verovapaata 125 kuutiometriin asti. Selluloosasta voidaan jo valmistaa monia uusia tuotteita. Muotoiluseminaari innostui sellun mahdollisuuksista. 06-7_kuorimo.indd 7 19.11.2014 22:08:02
8 | Paperiliitto 9/2014 Kuorimo Kuorimo Teksti Eeva Eloranta-Jokela R uotsalaisomisteinen SCA aloitti marraskuun puolivälissä yhteistoimintaneuvottelut enimmillään 80 henkilön vähennyksistä pehmopaperitehtaallaan Nokialla. Suunnitelluilla vähennyksillä ja muilla toimilla on tarkoitus saada kokoon 8 miljoonan euron säästöt. Vähennyksistä 55–60 koskisi työntekijöitä, 10– 12 toimihenkilöitä ja 10–12 ylempiä toimihenkilöitä. Tehtaan yksi paperikone on esitetty pysäytettäväksi väliaikaisesti ja yksi jalostelinja pysyvästi. Muitakin muutoksia on esitetty. – Vähennysten ja työaikamuodon muutosten lisäksi työnantaja esittää työtapojen muuttamista, töiden tekemistä ”fiksummin”, täydentää pääluottamusmies Mika Lehtonen. Tulokset viipyvät Yt-neuvottelujen tuloksen työnantaja ilmoitti kertovansa tammi-helmikuun vaihteessa. Lehtosta ihmetyttää, miksi asiaa roikotetaan pitkälle ensi vuoteen. UPM:ltä uudet säästöt UPM suunnittelee lakkauttavansa Suomesta kaksi paperikonetta, toisen Jämsänkoskelta ja toisen Kaukaalta. Hannu Ranta tähtää Kemin Metsä Fibrellä prosessinhoitajaksi. SCA:n Nokian tehdasta uhkaa 80 hengen vähennys. Pehmopaperitehtaalla vähennys-yt:t Mika Lehtonen Kuva on mielenilmaukseen lähdöstä. Henkilöt: Jari Puronaho, Kari Nieminen ja Reima Lahtinen. Teksti Eeva Eloranta-Jokela, Päivi Ketolainen Kuva Päivi Ketolainen 8 00 000 tonnin leikkaus UPM:n tuotannosta tarkoittaisi kaikkiaan neljän paperikoneen pysäyttämistä. Jokilaakson tehtailta aiotaan sulkea SC-paperikone Jämsänkoski 5 ja Kaukaalta aikakauslehtipaperikone 2, lisäksi sanomalehtipaperikoneet Iso-Britanniasta Shottonista sekä Ranskasta Chapellen tehtaalta. Kaikkiaan UPM aikoo vähentää 550 henkilöä ensi vuoden loppuun mennessä. Kumipyöriä jää tulematta Paperiliiton arvion mukaan paperitehtaan yksi työpaikka vaikuttaa välillisesti 4–5 muuhun samassa arvoketjussa työskentelevään. UPM:n vähennysaikeilla on näin vaikutusta ainakin 2200 henkilöön tehtaan porttien ulkopuolella. Jos lasketaan, että jokainen pysäytysuhan alla oleva paperikone tuottaa noin 200 000 tonnia paperia vuodessa, jäisi jokaiselta neljältä tehtaalta ajamatta maailmalle 5 000 rekkalastillista paperia. Jos toinen paperikone pysäytetään, UPM:n Kaukaan tehtaalle jäisi saapumatta noin 5000 kuormaa kuitupuuta. Pääluottamusmies Kari Rikkilä laskee tonneja ja pohtii niiden vaikutusta: paljonko puuta jää metsään ja metsänomistajalta tuloja saamatta? Kaukaan päällystettyä aikakauslehtipaperia valmistavan PK 2:n pysäytys merkitsisi noin 116 hengen vähennystä. Näistä 113 koskee työntekijöitä. – Integraatin on tähän saakka ajateltu turvaavan työpaikkoja, mutta kyllä epävarmuus kasvaa, Rikkilä arvioi. Kaukaan alueella on nyt sellutehdas, kaksi paperikonetta, saha ja tutkimuslaitos. Biolaitos valmistui tänä vuonna, mutta se ei ole vielä käytössä. Voimalaitos tuottaa sähköä Lappeenrannan seudulle. Motto murusina UPM:n Jokilaakson tehtailta motto ”seitsemän paperikonetta hengissä” jää ensi keväänä historiaan, jos Jämsänkosken PK5 suljetaan. SC-paperia tuottava kone on kokenut elämänsä aikana useita isoja uudistuksia. Parhaillaan oli suunnitelmissa koneen jälkikäsittelyjärjestelmän uusiminen. Kiillotuskoneen hoitaja Pertti Leppäselle kutsu tiedotustilaisuuteen tuli kesken koulutuksen: –Kaikki täällä ihmettelevät, miten menestyvä kone voidaan sulkea. Yt-neuvottelut koskevat koko henkilökuntaa eli yli 900 ihmistä. Työntekijät ovat reagoineet raskaasti lopetustietoon. Työterveyshuollossa on valmistauduttu ruuhkaan. Jämsänkosken kunnossapito-osaston ?Kunnossapidon työntekijät Jari Puronaho, Kari Nieminen ja Reima Lahtinen lähdössä mielenilmaukseen Jokilaakson tehtailla. 08-9_kuorimo.indd 8 19.11.2014 22:13:18
Paperiliitto 9/2014 | 9 Kuorimo Esa Kaitila Tutkija, Paperiliitto r.y. K aikki metsäteollisuuden pörssiyritykset kertoivat edellisvuotta paremmista näkymistä vuoden kolmannen neljänneksen tulosjulkistusten yhteydessä. Huhtamäen liikevoitto nousi 45 miljoonaan ja UPM:n 235 miljoonaan euroon. UPM ilmoitti saavuttaneensa 200 miljoonan euron kannattavuuden parantamistavoitteensa etuajassa. Positiivisen ilmapiirin tuhosi pikaisesti Huhtamäen veronkiertopaljastukset. Yhtiön mainetta asiakkaiden silmissä olivat jo aiemmin tahranneet syytökset työehtosopimusrikkeistä Yhdysvalloissa ja Saksassa. UPM:n ilmoitus 150 miljoonan euron uudesta säästöohjelmasta ja painopaperituotannon leikkauksista yllätti myös monet. Viime tulosjulkistuksessa juuri UPM:n Euroopan paperiliiketoiminnan tulos oli edellisvuodesta selvästi parantunut. Silmiinpistävää oli UPM:n painopaperituotannon ja toimintojen keskittäminen Saksaan. Vaikka palkkataso Suomessa on suunnilleen saksalaista tasoa, ovat suomalaiset työehdot ja työajat UPM:n mukaan jäykkiä. Maavertailut työehtosopimusten hyvistä ja huonoista puolista olisivatkin mielenkiintoisia, jos ne kattaisivat kaikki työehtoihin ja sopimuksiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Esimerkiksi irtisanomissuoja ja siihen liittyvät korvaukset olivat unohtuneet UPM:n talousjohtajan vertailusta. Samaan aikaan suomalaisten nuorten tulevaisuuden uskoa alaan kasvatetaan yritysten ja etujärjestöjen laajalla kampanjalla. Tulevien biotalouteen syventyvien insinöörien uratavoitteena ovat monipuoliset tutkimustehtävät, johtajan pestit sekä mahdollisuudet kansainväliseen uraan. Väärin perustein tehdyt tuotannon lakkautukset Suomessa ja maineen tahraaminen työehtosopimuksia rikkomalla voivat saada yhteiskunnan rahoittamalla koulutuksella opiskelleet insinöörit aiempaa useammin valitsemaan tuon viime mainitun, uran ulkomailla. ? P Mikään ei riitä TiLATSTo NÄKYmÄ 1000 2000 3000 4000 5000 Työttömyyspäivärahalla Työttömät Lisäpäivärahalla Lomautetut Työvuorottelussa Paperityöväen Työttömyyskassan ansiopäivärahansaajat Työttömyyspäivärahaa saavat koostuvat: työttömistä, lomautetuista ja lisäpäivärahallaolijoista 2009 2010 2011 2012 2013 2014 TiLASTo Ilmapiirin tuhosi nopeasti Huhtamäen veronkiertopaljastukset. – Kun kiirettä ei kuulemma ole, kaikki vaihtoehdot voidaan käydä yt:n kuluessa läpi, Lehtonen sanoo. SCA osti Nokian tehtaan Georgia-Paci? cilta heinäkuussa 2012. Euroopan kilpailuvirasto asetti kaupan toteuttamisen ehdoksi yhden jalostelinjan myynnin tai lakkauttamisen, jotta SCA:lle ei muodostuisi määräävää markkina-asemaa. Lehtonen näkee, että linjan lopetus realisoituu nyt. Vähennyksiä hän ei silti osannut odottaa. – Yhtiö ilmeisesti peilaa yrityskaupan jälkeen syntynyttä tilannetta Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä sijaitsevien tehtaidensa kesken ja kiinnittää huomiota muun muassa kuljetuskustannuksiin. ? P Pehmopaperitehtaalla vähennys-yt:t Miksi asiaa roikotetaan ensi vuoteen? luottamusmies Reima Lahtinen kertoo, että luottamusmiehet haluavat etsiä ”pehmeitä” ratkaisuja 110 henkilön vähentämiseen. Neljän koneen sulkemisen lisäksi UPM keskittää ja järjestelee muitakin toimintojaan. Tässä yhteydessä esimerkiksi Tampereella siirtyy toimitusketjun 57 työpaikkaa Saksaan. Pääluottamusmies Jari Kallio kertoo ounastelleensa, että jotain tulee tapahtumaan. Koko koneen sulkeminen oli hänelle silti yllätys. Huono kiitos Neljän paperikoneen lakkautusaikeet ovat osa UPM:n kannattavuuden parannusohjelman 150 miljoonan euron säästöjä. Yhtiö kertoi vain hieman aiemmin aiemman 200 miljoonan euron säästöohjelman toteutuneen etuajassa. Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan mielestä uudet säästöt veivät paitsi työntekijöiltä ansaitun kiitoksen, myös uskon yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Säästöjen kohdistuminen Suomeen sai myös Paperiliiton liittovaltuuston ottamaan syyskokouksessaan kantaa vähennysuutisiin. Kannanotto julkistettiin lehden painoon menon jälkeen ja sen voi lukea liiton nettisivuilta osoitteessa www.paperiliitto.fi . ? P 08-9_kuorimo.indd 9 19.11.2014 22:13:19
OPISKELU AIKUISENA 10 | Paperiliitto 9/2014 Tarja Himmin mielestä opiskelu aikuisena on hauskaa. Ei ollenkaan samanlaista pulpetin takana junnaamista kuin kouluaikoina.
OPISKELU AIKUISENA Paperiliitto 9/2014 | 11 Vai ei vanha koira opi uusia temppuja. Tarja Himmi, Jarmo Kamsula, Riku Kuismanen ja Marjo Nurmela ovat eläviä esimerkkejä siitä, että kyllä oppii. Opintielle aikuisena Teksti Tiina Suomalainen Kuvat: Mikko Nikkinen, Mauri Helenius, Markku Ruottinen
12 | Paperiliitto 9/2014 OPISKELU AIKUISENA T arja Himmi, 54, tarttui yli satasivuiseen kirjaan ja lehteili sitä. Uutukaisen kirjan haju toi elävästi mieleen kouluajat. Mission impossible, Himmi ajatteli, kun oli lukenut kirjan kerran läpi. Järjestyksenvalvojan opas vilisi vaikeaa nippelitietoa ja lakitermejä. – Näitä en ikinä omaksu, Himmi mietti. Hän luki kirjan vielä toisen kerran ja alleviivasi tärkeimmät kohdat. Kolmannella kerralla hän luki vain alleviivaukset. Himmi teki itselleen myös kirjainlistoja muistettavien asioiden alkukirjaimista. Niin hän vain läpäisi järjestyksenvalvojan peruskurssin tentin. Ja hyvillä pisteillä vielä. Vuosikausia Himmin elämään ei ollut kuulunut muuta kuin työ Kaukaan sellutehtaan laboratoriossa ja koti. Asiat rullasivat tutunturvalliseen tyyliin. Viime syksynä Himmi tajusi, että hänellähän on vapaa-aikaa. Lapset olivat kasvaneet jo isoiksi – toinen poika oli 26ja toinen 17-vuotias. Himmi päätti, että hänen hetkensä on tullut. Ensin hän alkoi harrastaa liikuntaa, mutta pian tilalle tuli muuta. Aiemmin hyvin arka ja ujo Himmi huomasi, että kun uskaltaa tarttua johonkin uuteen, alkaa positiivinen kierre. Uuden oppimisen myötä itsevarmuus vahvistui. Vajaassa puolessa vuodessa Himmi on käynyt purjehduskurssin, Intti tutuksi naisille -kurssin, järjestyksenvalvojakurssin sekä aloittanut englannin jatko-opinnot ammattiopistossa. Oppimisen tuomat onnistumisen kokemukset ovat monenlaisia: Kun osaa vastata sujuvasti englanniksi turistin kysellessä reittiä. Tai kun saa kaapinkokoisen miehen lentämään, kuten Himmille kävi järjestyksenvalvojakurssilla heittotaktiikoita opetellessa. Pänttäämällä päähän Himmi kävi aikoinaan lukion ja teknillisen koulun. Hän oli tunnollinen opiskelija, joka joutui uurastamaan arvosanojen eteen. Toisin oli Himmin kaksoissiskon laita, jolle oppi tuntui menevän päähän helposti. – Olenkin yllättynyt, miten hyvin olen oppinut uusia asioita. Sitä paitsi, opiskelu on hauskaa. Ei lainkaan sellaista pulpetin takana junnaamista kuin kouluaikoina. Himmi on huomannut, että iän myötä asioita on kerrattava enemmän kuin nuorempana. Himmin englannin opettajan mukaan aikuinen tarvitsee 13 kontaktia uuden sanan oppimiseen. Siksi Himmillä onkin kotonaan keltaisia post it -lappusia milloin missäkin. Niissä lukee sellaisia sanontoja kuin ”hair of the dog” ja ”make chin music” eli ”krapularyyppy” ja ”höpöttää”. Kassissa kulkee englannin oppikirja. Kännykällä pääsee kätevästi memrise. com-sivulle, jossa voi pelata erilaisia sanapelejä. Niitä Himmi saattaa pelata vaikka työtauoilla. Iän myötä on poistunut eräs suuri oppimisen este: Himmi ei enää pelkää epäonnistumisia eikä sitä, mitä muut ajattelevat. Eräs työkaveri lohkaisikin, että seuraavaksi menet varmasti metsurikurssille. Uudet kurssit eivät kuitenkaan juuri nyt kiinnosta, vaan Himmi haluaa hyödyntää oppimaansa ja työskennellä vapaaehtoisena järjestyksenvalvojana erilaisissa tapahtumissa. – Mutta ensi syksynä ajattelin kyllä aloittaa venäjän peruskurssin kansalaisopistossa. Konkretiaa ja kapulakieltä Jarmo Kamsula, 45, napsautti taskulampun päälle. Kuuden hengen ryhmä lähti etenemään pimeässä metsässä. Taskuja otsalamppujen valokeilat haravoivat ryteikköistä maastoa. Oulun Stora Enson tehtaalla prosessihoitajana työskentelevä Kamsula oli jo vuosia haaveillut vapaaehtoiseksi etsijäksi ryhtymisestä, ja miettinyt, riittääkö aika. Viime keväänä hän päätti, että nyt hän sen tekee. Kyllä aikaa jostakin löytyy. ?Marjo Nummela ei halunnut jäädä tyhjän päälle. ? Jarmo Kamsula kouluttautui vapaaehtoiseksi etsijäksi. Vapaaehtoiseksi pelastuspalvelun etsijäksi ei ryhdytä tuosta vain, vaan on käytävä erilaisia koulutuksia. Kamsula oli jo ennen pimeäetsintäharjoitusta suorittanut peruskurssin, viestikurssin ja osallistunut etsintäpäiviin. Alussa Kamsulaa hieman jännitti liittyminen ryhmään, jonka jäsenet ovat olleet mukana toiminnassa jo pitkään. Hän solahti kuitenkin mutkattomasti porukkaan. – Tämä on sellaista helposti ymmärrettävää ja omaksuttavaa tietoa. Riittää, kun käyttää maalaisjärkeä. Samaa ei voi sanoa yrittäjän ammattitutkinnosta, jonka Kamsula suoritti muutama vuosi sitten. Puolentoista vuoden opintoihin liittyi paljon vaikeaa asiaa, kuten lakipykäliä ja kirjanpitoa. Lakitekstejä Kamsula on joutunut lukemaan myös työsuojeluvaravaltuutettuna. Kamsula miettii, että kun on 26 vuotta painanut prosessimiehenä, on kapulakielen ymmärtäminen hieman hankalaa. – Nyt minulla olisi kuitenkin motivaatiota ja halua oppia – toisin kuin kouluaikoina, jolloin oppiminen oli toisarvoista. Tuntuu kuitenkin, että asiat eivät enää tässä iässä tartu pääkoppaan. Onkohan keskusmuisti jo täynnä? Kokonaisuudet hanskassa – Oppimiskykymme ei iän myötä heikkene, mutta muuttuu, huomauttaa aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen ItäSuomen yliopistosta. Aikuinen oppii asioita hieman eri tavalla kuin nuori. Aikuisena lyhytmuisti heikkenee, mikä vaikeuttaa ulkoaoppimista. Tämän huomaa vaikkapa kieliä opiskellessa. Toisaalta aikuisella on enemmän elämänkokemusta, keskusmuistiin on kerääntynyt kaikenlaista. Siksi aikuinen pystyy yhdistelemään oppimiaan asioita jo olemassa olevaan tietoon. Aikuinen osaa nähdä myös syitä ja seurauksia nuoria paremmin. – Aikuisen oppimista edistää myös vahva motivaatio. Harrastuksekseen opiskeleva aikuinen opiskelee asioita, joista on itse kiinnostunut. Ainut, mikä saattaa rajoittaa aikuisen oppimista, on jääräpäisyys. – Jos on oppinut tekemään asioita tietyllä tavalla, on vanhoista tavoista vaikea päästä eroon. Jääräpäisyys saattaa vaikeuttaa oppimista myös asennetasolla. Jotkut välttelevätkin tilanteita, joissa joutuvat oppimaan uusia asioita, Manninen toteaa. Tilastojen mukaan noin puolet suomalaisista aikuisista osallistuu vuoden aikana aikuiskoulutukseen, joka on esimerkiksi työnantajan järjestämää. Viidesosa aikuisista osallistuu vapaa-ajallaan omaehtoiseen koulutukseen. Naiset ovat miehiä aktiivisempia opiskelemaan vapaa-ajallaan. – Naisten opiskeluinto on hämmästyttävää. Ei miehiä paljon näy esimerkiksi kansa” Olenkin yllättynyt, miten hyvin olen oppinut uusia asioita.”
Paperiliitto 9/2014 | 13 OPISKELU AIKUISENA
14 | Paperiliitto 9/2014 OPISKELU AIKUISENA ?Marjo Nummela alkoi opiskella hammaslääkäriksi. ? Riku Kuismaselle opiskelu on itseisarvo. laisopiston kursseilla. Onkohan naisilla joku sosiaalinen pakko oman osaamisen kehittämiseen, Manninen pohtii. Renessanssi-mies haluaa oppia Luokkahuoneen tuoksu oli sama kuin vuosikymmeniä sitten. Samoin tiukat pulpettirivit. Pulpetti tuntui kovin pieneltä, kun Riku Kuismanen kävi sen ääreen istumaan. – Kyllä se oli vahva déjà vu. Tunne, että tämän olen kokenut joskus ennenkin, Kuismanen, 59, muistelee. Kuismasella jäivät aikoinaan opiskelut lyhyeen, kun hän huomasi, että tehtaasta saa rahaa. Hän oli kuitenkin aina ollut kiinnostunut kirjoista ja kirjoittamisesta. Niinpä Kuismanen päätti käydä kolmivuorotyön ohessa iltalukion. Hän sai valkolakin 44-vuotiaana vuonna 1999, vuotta aiemmin kuin hänen esikoispoikansa. Kuismanen näkee itsensä renessanssiihmisenä, joka haluaa ymmärtää maailmaa laajasti. – Renessanssi-ihminen tekee, lukee ja kirjoittaa. Renessanssi-ihminen tietää, mikä se on ja missä se on, pohtii UPM:n Kaukaan voimalaitoksella työskentelevä ja nyt sairaus lomalla olevan Kuismanen. Kuismasen opinnot eivät jääneet valkolakkiin, vaan hän suoritti useita opintoja Helsingin avoimessa yliopistossa vuosina 2003–2009. Ensin hän testasi, miten verkko-opinnot sujuvat ja suoritti kurssin Suomen maantieteestä. Sen jälkeen hän opiskeli ympäristötieteen, viestinnän ja psykologian approbaturit ja aloitti tietojenkäsittelyopintoja, jotka jäivät kuitenkin kesken. Kuismanen on myös julkaissut veljensä kanssa kirjan perhokalastuksesta. Sen nimi on Salaperäisten pöyriäisten keskellä. – Työnteon ja opintojen yhdistäminen ei ollut vaikeaa. Verkko-opinnoissa riittää, kun istahtaa tietokoneen ääreen. Iän myötä tulee myös ovelammaksi ja oppii kytkemään erilaisia asioita toisiinsa. Haastavin oli psykologian kurssi, sillä kaikki kirjat olivat englanniksi. Joskus Kuismasen mielessä on käynyt, että hän voisi hyvin suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon. Opintoviikkoja on kasassa liki 90, paljon ei siis puuttuisi. Teoriaopintojen jälkeen Kuismanen innostui kuitenkin käytännöstä. Hän opetteli netin avulla peltikaton tekemisen ja uusi oman kotinsa katon. Katosta tuli pystysauma-katto, johon Kuismanen teki avorännin sijaan perinteisen jalkarännin. Uuteen ammattiin Vuonna 2009 Sappi irtisanoi 63 työntekijää Kirkniemen tehtaasta. Superkalanteri kakkosena työskennellyt Marjo Nurmela säästyi potkuilta, ja katseli työkavereiden tuskaa sivusta. Silloin Nurmela päätti, että hän hankkii itselleen jonkun opiskelupaikan. Ettei jää tyhjän päälle, kuten moni kollega. ratoriotekniikkaa. Olen aina ollut opiskelijana sinnikäs puurtaja. Asiat eivät lennä päähän, vaan minun on tehtävä paljon töitä. Nurmela miettii, että aikuisena opiskelu on helpompaa, koska motivaatio on kohdillaan: haluan tehdä tämän ja sillä selvä. – Opiskeleminen on hurjan mielenkiintoista, ja tietysti rankkaa. Haasteellisinta on se, että kaikki kirjamme ovat englanniksi. Lisäksi meidän on opiskeltava lääketieteelliset termit latinaksi. Kielet ovat heikko kohtani. Hiljalleen kielitaito kuitenkin karttuu. Haastatteluviikolla Nurmela sai käteensä laajan neurofysiologian tentin tulokset. Sekin tentti meni läpi. – Palkitsevin on juuri se hetki, kun tenttitulokset tulevat neljän viikon odotuksen jälkeen. Olen päässyt läpi! Minä osaan! Turhaa, kaunista ja tarpeellista Professori Mannisen mukaan aikuiset opiskelevat kolmesta eri syystä. Joillekin opinnot ovat itseisarvo, he opiskelevat silkasta oppimisen ilosta. Toisille tärkeää on toiminta. He nauttivat siitä, että vapaa-ajalla on mielekästä puuhaa ja että he tapaavat erilaisia ihmisiä. Jotkut taas opiskelevat päämäärän vuoksi. Heille opiskelu on keino edetä uralla tai vaikkapa vaihtaa ammattia. Nyt pääsemme soveltamaan teoriaa käytäntöön. Tämän jutun haastatelluista löytyy kaikkea kolmea kategoriaa. Riku Kuismaselle opiskelu on itseisarvo. Hän siteeraa Mika Waltaria: ”Ihmisellä täytyy olla jotakin turhaa ja jotakin kaunista”. – Eihän minun olisi tarvinnut opiskella, työ oli ja rahaa tuli. Miksi ihminen ylipäätään haluaa oppia? Neuropsykologiaa lukeneena tiedän, että oivaltaminen ja ratkaisun löytäminen palkitsevat. Onhan se hieno tunne, kun vaikkapa derivointi alkaa sujua. Marjo Nurmela on selkeästi päämääräorientoitunut. Hän opiskelee vaihtaakseen ammattia. Motiivit voivat myös vaihdella, kuten Jarmo Kamsulalla. Hänelle vapaaehtoinen pelastuspalvelu tarjoaa mielekästä vapaa-ajan puuhaa. Yrittäjäopinnot ovat puolestaan väline johonkin. Ne liittyvät Kamsulan sivutoimiseen kuljetusalan yritykseen, joka on suunnitelma B, jos tehtaalta tulee joskus lähtöpassit. Tarja Himmille opinnot ovat harrastus, jonka paras puoli on sosiaalinen vuorovaikutus. – Oppiminen on tietysti antoisaa. Opintojeni suurin anti on kuitenkin se, että olen tutustunut valtavasti erilaisiin ihmisiin, eri yhteiskuntaluokista ja ammateista. Olen aiemmin elänyt hyvin suljettua elämää. Nyt maailmani on auennut.? P Nyt 46-vuotias Nurmela on opintovapaalla Kirkniemestä ja opiskelee toista vuotta hammaslääkäriksi Helsingin yliopistossa. Valmistuminen häämöttää vuonna 2018. Uuteen, fyysisesti kevyempään ammattiin kouluttautumisen taustalla on myös se, että Nurmela kärsii tukija liikuntaelinten vaivoista. – Minun piti tarkkaan miettiä, mitä lähden opiskelemaan. Sen piti olla ala, joka kiinnostaa minua ja ala, jolla on töitä tarjolla vanhemmallekin ihmiselle. Kun valmistun, olen viisikymppinen. Nurmela suoritti ensin työn ohessa lukion fysiikan ja kemian kurssit sekä kertasi biologian. Lääketieteelliseen ei mennä sisään tuosta vain. Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan pääsee noin 12 prosenttia hakijoista. Nurmela oli valittujen joukossa vuonna 2013. – Nuorempana ajattelin, etten selviäisi yliopistossa. Lukion jälkeen meninkin teknilliseen oppilaitokseen opiskelemaan laboOppimisen hyödyt ?Professori Jyri Mannisen tutkimusten mukaan uuden oppimisella on laajoja vaikutuksia hyvinvointiin. ?Luottamus omaan osaamiseen kasvaa ?Tulee uusia taitoja ja ystäviä ?Elämänlaatu kohoaa ?Jaksaminen, osaaminen ja menestyminen työelämässä paranevat ?Lähiyhteisöt ja yhteiskuntakin hyötyvät, kun yksilön hyvinvointi lisääntyy ” Työteon ja opiskelun yhdistäminen ei ollut vaikeaa.”
Paperiliitto 9/2014 | 15 OPISKELU AIKUISENA
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com SIEVI ROLLER NOPEA PUKEA HELPPO SÄÄTÄÄ Boa-kiristysmekanismi toimii näin: • Vapauta nauhoitus nostamalla rullaa • Lukitse mekanismi painamalla rulla alas • Kiristä nauhoitus pyöräyttämällä rullaa KATSO ROLLERVIDEO S ta ti iv i Boa ® on Boa Technology Inc.’n rekisteröimä tavaramerkki Sopivien turvajalkineiden valinta lähtee liikkeelle työskentelyolosuhteista ja tehtävistä, joissa jalkineita käytetään. Yhteistä kaikille Sievi-jalkineille ovat kulutusta kestävät materiaalit sekä erinomainen käyttömukavuus. Kun haluat jalkineet, jotka ovat nopeat pukea, helpot säätää sekä mukavat käyttää, valitse Sievi-mallistosta Boa ® -kiristysmekanismilla varustetut Roller-jalkineet. Sinulle helppoa ja huoletonta – me pidämme huolen turvallisuudesta. SIEVI_ROLLER_PAPERILIITTO_200814.indd 1 20.8.2014 11.07
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com SIEVI ROLLER NOPEA PUKEA HELPPO SÄÄTÄÄ Boa-kiristysmekanismi toimii näin: • Vapauta nauhoitus nostamalla rullaa • Lukitse mekanismi painamalla rulla alas • Kiristä nauhoitus pyöräyttämällä rullaa KATSO ROLLERVIDEO S ta ti iv i Boa ® on Boa Technology Inc.’n rekisteröimä tavaramerkki Sopivien turvajalkineiden valinta lähtee liikkeelle työskentelyolosuhteista ja tehtävistä, joissa jalkineita käytetään. Yhteistä kaikille Sievi-jalkineille ovat kulutusta kestävät materiaalit sekä erinomainen käyttömukavuus. Kun haluat jalkineet, jotka ovat nopeat pukea, helpot säätää sekä mukavat käyttää, valitse Sievi-mallistosta Boa ® -kiristysmekanismilla varustetut Roller-jalkineet. Sinulle helppoa ja huoletonta – me pidämme huolen turvallisuudesta. SIEVI_ROLLER_PAPERILIITTO_200814.indd 1 20.8.2014 11.07
18 | Paperiliitto 9/2014 Liittoyhteistyö Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Pekka Sipola L iittoyhteistyön selvitystyö jatkuu Paperiliiton, Metalliliiton ja TEAMin kesken. Paperiliitossa pohjatyötä selvitykselle on tehty omassa työryhmässä kuluneen vuoden aikana. Paperiliiton viime vuonna pidetty liittokokous edellyttää liittoyhteistyön vaihtoehtojen selvittämistä vuoden 2017 liittokokoukseen mennessä. Paperiliiton hallitus päätti yksimielisesti elokuun kokouksessaan kutsua koolle Metalliliiton ja TEAMin hallitukset, jotta ajatuksia liittoyhteistyöstä saadaan jaettua muidenkin liittojen edustajien kesken ja jotta asiaa valmisteleva työryhmä voi viedä tehtäväänsä eteenpäin. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala piti seminaaria poikkeuksellisena Paperiliiton historiassa, koska liitto ei ole aiemmin ollut näin vahvasti miettimässä tulevaisuuttaan yhdessä toisten ammattiliittojen kanssa. Koolla olleet kolme liittoa edustavat yhdessä noin 60 prosenttia Suomen vientiteollisuudesta. Liitot ovat tähän mennessä toimineet julkisesti yhdessä esimerkiksi kampanjoimalla työnantajajärjestöjen kanssa suomalaisen vientiteollisuuden puolesta. Voimia yhdistämällä Teollisuuden rakennemuutos on vienyt Suomesta kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja sitä kautta liitoilta jäseniä ja resursseja. Samaan aikaan työnantajien puheet ovat koventuneet. Voimia yhdistämällä liitot voivat tarjota jäsenilleen edelleen hyvätasoisia palveluita, mutta myös lisätä painoarvoaan työehtosopimusneuvotteluissa. Jokainen liitto säilyttäisi jatkossa omat sopimusalansa ja työehtosopimuksensa. Seminaarissa nousi esiin vaihtoehtoja nykyistä tiiviimmästä yhteistyöstä työttömyyskassojen yhdistämiseen ja aina liittojen fuusioon saakka. Ajatus liittofuusiosta jakoi mielipiteitä, mutta suurin osa seminaariin osallistuneista kallistui vähintään yhteistyön tiivistämisen kannalle. Selvitystyö jatkuu ensi vuoteen Kovin konkreetille tasolle seminaarissa ei edetty, vaikka osallistujista joku jo toivoi, että olisi jo käytännön tekemisen aika. Alustavia hahmotelmia yhteisen tekemisen paikoista sen sijaan löytyi. Ensimmäisenä voimat voitaisiin yhdistää kampanjoimalla ayliikkeen puolesta YTK:n eli niin sanotun Loimaan kassan laajenemista vastaan. Paperiliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Ilkka Nokelainen totesi yhteenvetona, että selvitystyö jatkuu liittoyhteistyön työryhmässä. Ryhmään kuuluu kaksi edustajaa jokaisesta kolmesta liitosta. Työryhmä valmistelee vaihtoehtoja kevään lopulle, jolloin on tarkoitus tavata samalla kokoonpanolla. ? P Kolme liittoa pohtii yhteistyötä Vaihtoehtoja liittojen yhteistyölle etsitään työryhmässä. Kolme kovaa Yli seitsemänkymmentä osallistujaa kolmesta eri liitosta pohti liittoyhteistyön muotoja yhteisessä seminaarissa Helsingissä marraskuun alussa. Seminaari pidettiin Paperiliiton kutsusta sen oman, Metalliliiton sekä TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton hallitusten kesken. Mukana oli lisäksi liittovaltuustojen edustajia ja työttömyyskassojen johtajat. ? jäseniä 38 000, joista työmarkkinoiden käytössä 16 000 ? jäsenten keski-ikä 47,5 vuotta ? 2 sopimusalaa, 6 työehtosopimusta ? 63 ammattiosastoa ? jäseniä 145 000, joista työmarkkinoiden käytössä 104 000 ? jäsenten keski-ikä 43 vuotta ? 9 sopimusalaa, 10 työehtosopimusta ? 282 ammattiosastoa ? jäseniä 57 000, joista maksavia 35 000 (eläkeläiset eivät ole liiton jäseniä elleivät ole vapaajäseniä) ? jäsenten keski-ikä 45 vuotta ? 13 sopimusalaa, 16 työehtosopimusta ? 282 ammattiosastoa Liittoyhteistyön muotoja pohdittiin 5.11. pidetyssä seminaarissa. Kuvassa Paperiliiton liittosihteeri Juhani Siira (takana) ja puheenjohtaja Petri Vanhala sekä Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto. 18-19_liitto.indd 18 19.11.2014 21:46:33
Paperiliitto 9/2014 | 19 Liittoyhteistyö Kolme liittoa pohtii yhteistyötä 18-19_liitto.indd 19 19.11.2014 21:46:34
20 | Paperiliitto 9/2014 AlkoholiongelmA Teksti Päivi Ketolainen Kuvat Mikko Vähäniitty H erra Puntila kompastelee kesäteatterin lavalla pullo kädessään. Tässä näytelmässä, kuten monessa muussakin paikallisessa teatteriesityksessä, Seppo Väänänen, 66, on saanut kännääjän osan. Toikkarointi näyttää aidolta Seppo tuntee roolinsa läpikotaisin. Todellisessa elämässä Sepon kännääminen loppui, kun juomisen hauskuus kääntyi ahdistuksen puolelle. Takana on jo 18 raitista vuotta. Seppo teki työuransa Kaipolan tehtaalla massaosaston hoitajana. Nyt hän on eläkkeellä. Työntekoa ryypiskely ei kuitenkaan koskaan suuremmin haitannut. Vuorotyöläisen pitkät vapaat auttoivat pitämään työn ja harrastuksen erillään, muutamia lipsahduksia lukuun ottamatta. – Siinä se olikin. Selitin itselleni, etten ole mikään alkoholisti, koska pystyn hoitamaan työni. Ongelmat alkoivat kuitenkin ajan myötä kasautua varsinkin perhe-elämässä. Avioerokin oli hilkulla. Hilpeää hauskanpitoa Seuranpidosta juominen Sepon kohdalla alkoi. Hän kävi tuolloin Yhtyneiden Paperitehtaiden Lotilan ammattikoulua. – Olin päättänyt nuorena, etten käytä koskaan alkoholia. Kavereiden kanssa aloimme kumminkin käydä kaljalla. Olin porukan hauskuuttaja. Kipparille tuli lähdettyä tämän tästä. Se oli tuohon aikaan suositun oluen nimi. – Vähitellen siirryimme väkevämpiin. Koulu päättyi, Seppo astui työelämään ja perusti perheen. Elämä vakiintui. Perheeseen syntyi kaksi lasta. Samanaikaisesti ryyppääminen lisääntyi. Aina löytyi pätevä syy poiketa pitkäripaisessa. – Jouluviinat, vappuviinat ja vapaapäiväviinat. Ei voinut ajatella juhlia tai vapaita ilman alkoholia. Eksyin tieltä Seppo Väänänen oli koukussa alkoholiin kolmen vuosikymmenen ajan. Seppo Väänänen päätti nuorena, ettei joisi ikinä viinaa. Toisin kävi. 20-23_alkoholi.indd 20 19.11.2014 22:58:49
22 | Paperiliitto 9/2014 AlkoholiongelmA Jälkeenpäin katsellen Seppo näkee, että ensimmäinen riippuvuuden merkki oli itsensä palkitseminen putelilla. Työurakka, vaikkapa polttopuiden teko, piti kruunata alkoholilla. – Eikä saunomisesta tullut mitään ilman olutta. Läheisille Sepon ryypiskely alkoi aiheuttaa huolta. Puoliso huomautteli asiasta tämän tästä. Se lähinnä ärsytti Seppoa. Tilanne luisuu käsistä Kierre alkoi yleensä niin, että Seppo korkkasi pullon kotona. Kotiväki oli kuitenkin tylsää juttuseuraa nousuhumalaiselle isälle. – Niin alkoi jalkapohjia kutittaa ja lähdin kylille. Kapakasta löytyi aina kavereita ja illat venyivät pitkälle. Kavereiden kesken Seppo ei juonut rähinäviinaa. Hän oli kovinkin hauska ja kavereiden mielestä mieluisa seuraveikko. Osasihan lahjakas harrastajanäyttelijä toki vitsit kertoa. Joskus tuli tosin soitettua kavereillekin suuta niin, että jälkeenpäin kadutti. – Viimeisinä ryyppyvuosina en aina aamulla muistanut, mitä kaikkea oli edellisiltana tapahtunut. Siitä seurasi ahdistuneisuutta. Moraalista krapulaa aiheutti rahanmenokin. Hilpeällä tuulella Seppo tarjosi mielellään kierroksen kavereille. Mitä pidemmällä oli ilta, sitä hanakammin tilattiin pöytä koreaksi. – Rahanmeno vaikutti sitten perhe-elämäänkin. Kotona rähinää tahtoi syntyä. Vaikka tilanne kotona kiristyi, ulospäin koetettiin pitää kulissia yllä. – Kavereiden kesken humalaisten touhuille koetettiin naureskella, vaikkei se enää kovin hauskaa oikeasti ollut. Nipin napin työkuntoinen Kun Suomi rypi 1990-luvun lamassa, Seppo poti henkilökohtaista laskusuhdannetta. Aamukrapulat kävivät yhä hankalammiksi. Töppäilyt lisääntyivät. Joinakin aamuina hän oli nipin napin työkuntoinen. Jonkin kerran hän yritti hakea sairauslomaa selkävikaansa: todellinen syy oli ryyppyputki. Siinä vaiheessa vaimo kyllästyi ja muutti eri osoitteeseen. – Aluksi se tuntui mukavalle. Nyt ei kukaan motkottaisi juomisestani. Yksin ollessaan Sepon silmät aukenivat. Hän tajusi olevansa alkoholisti. – Jos en olisi silloin havahtunut ja hakenut apua, olisin ollut pian katuojassa. Ei vaimo miestään kokonaan hylännyt. Silloin tällöin hän kävi kurkistamassa, mitä tälle kuuluu. Eräänä aamuna puoliso oli taas ovella. Kehno oli Sepon olo, moraalinen krapula oli kauhea. – Sanoin vaimolle, että jos nyt lähden tosissani A-klinikalle, voisimmeko vielä yrittää yhteistä elämääkin. Aiemmin he olivat käyneet klinikalla ”vaimon mieliksi”. Heti paluumatkalla Seppo oli hakenut viinipullon käyntipalkaksi. Puoliso antoi vielä uuden mahdollisuuden. Seppokin piti lupauksensa. Raitistuminen alkoi. Kolmen vuosikymmenen ja muutaman tehottoman yrityksen jälkeen Seppo kiersi korkin lopullisesti kiinni. Yhdestä asiasta Seppo on vakuuttunut. – Raitistuminen ei onnistu, jos henkilö ei ole itse siihen valmis. Risteilyllä oli piikki auki Sepon raittius joutui pian testiin, kun työnantaja järjesti palkkioristeilyn. Tuohon aikaan oli tyypillistä pitää firmojen tilaisuuksia, joissa piikki oli reilusti auki. Työntekijät palkittiin hyvin tehdystä työstä viinalla. – Onneksi tällainen toiminta on loppunut. Viina oli usein porkkana, jolla porukka saatiin mukaan tilaisuuksiin. Seppo palaa ajatuksin laivalle. – Tein muille heti alkumatkasta selväksi, etten ota. Enkä ottanut. Silloin huomasin, ettei raittiille ollutkaan tarjolla vaihtoehtoja. Viinaa jaettiin ilmaiseksi, mutta itse en saanut edes suklaalevyä. Sepon raittius on pitänyt risteilyn jälkeenkin. Hän tietää, että entisen alkoholistin ei kannata leikkiä hippaleikkiä viinan kanssa. Kohtuukäyttäjäksi ei ole paluuta, eikä edes halua. – Kohtuu voisi olla kaksi kaljaa. Minun kohdallani se ei toiminut. Jälkeenpäin harmittelin, miksen voinut lopettaa siihen, kun vielä oli kivaa. Omalla kohdallaan hän pitää ratkaisevana käännekohtana vaimonsa rohkeaa päätöstä ottaa hetkeksi pesäero. – Tähän rohkaisen alkoholistien puolisoita. Silloin alkoholistin on ratkaistava, kumpi on rakkaampi, puoliso vai pullo. Jos alkoholi sanelee elämää, ei hyvästä perheelämästä tule mitään. ” Jos alkoholi sanelee elämää, ei hyvästä perheelämästä tule mitään.” ?Seppo Väänänen esitti tehtaan henkilöstöjuhlassa Juuso Waldenia. 20-23_alkoholi.indd 22 19.11.2014 22:58:53
Paperiliitto 9/2014 | 23 AlkoholiongelmA Teksti Päivi Ketolainen V iina vie ja Suomi vikisee. Työ ja terveys Suomessa –tutkimuksen mukaan työssäkäyvistä miehistä 39 prosenttia ja naisista 14 prosenttia tissuttelee riskikäytön rajoilla. Vaikka tilastot vilkkuvat hätävaloa, päihteet ovat yhä kiusallinen puheenaihe työpaikalla. Viinavitsit lentelevät, mutta todellisia ongelmia katsellaan joskus pitkäänkin läpi sormien. Suurilla työpaikoilla päihdeohjelmat ja hoitoonohjaus toimivat keskimäärin pieniä paremmin. Joka kolmannelta SAK:laiselta työpaikalta päihdeohjelma kuitenkin puuttuu. Päihdekysymysten erityisasiantuntija Leena Hirvonen Työterveyslaitokselta toivoo, että jokaisella työpaikalla olisi laadittu päihdeohjelma ja jokainen työntekijä myös tuntisi sen. Lähtökohtana tulee olla, että kaikki ovat töissä selvin päin. – Jos päihdeongelma ilmenee töissä, kontrolli on jo mennyt. Silloin irtisanominen voi olla suorastaan pelastus. Se tarkoittaa, että apua on löydettävä. Sairautta on hoidettava, sanoo Hirvonen. Kulutus kasvussa Alkoholin kokonaiskulutus on tällä vuosituhannella kasvanut. Sitä juodaan enimmäkseen vapaa-ajalla, mutta käytön vaikutukset heijastuvat työpaikoilla. Kun Kemissä Metsä Fibren tehtaalla tehtiin syyskuussa seisokin aikana joukkopuhallutus 1 400 henkilölle, promilleja löytyi 14 henkilöltä. Vain muutama oli talon omia työntekijöitä, loput yrityksen ulkopuolista työvoimaa. Metsä Fibrellä kuten kaikilla muillakin suurilla metsäyhtiöillä on päihdeohjelma, joka on intranetissä työntekijöiden nähtävillä. Jos työntekijä tulee alkoholin vaikutuksen alaisena töihin, hän saa kirjallisen huomautuksen. Jos tilanne toistuu vuoden aikana, seurauksena on varoitus ja hoitoon ohjaus. Hoidosta kieltäytyjä irtisanotaan. Samoin irtisanotaan henkilö, joka tulee päihtyneenä töihin kolmannen kerran. – Irtisanomiseen johtavia tapauksia on onneksi vähän. Ihmiset ymmärtävät, ettei uutta työtä helpolla löydy. Ei kannata riskeerata, sanoo työsuojeluvaltuutettu Reima Halme. Mutkistuva ongelma Reima Halme arvelee päihdeongelman vain mutkistuvan tulevaisuudessa. – Työvoiman ulkoistus on iso riski tässäkin suhteessa, kuten meillä Kemissä syksyllä näimme. Tilapäisesti talossa työskentelevät eivät tunne pelisääntöjä. Joukossa on ulkomaalaisia, joilla voi olla kotimaassaan aivan toisenlainen alkoholikulttuuri kuin meillä. Halme nostaa nousevana kysymyksenä esiin huumeet. Työpaikoillakaan niiltä ei voida välttyä. Siksi hänestä olisi kiire luoda ohjeistus niidenkin varalta. – Huumeista ei minusta tarpeeksi tiedoteta eikä niiden käyttöä riittävästi testata. ? P Joka kolmas juo riskirajoilla Olisin tarvinnut saarnan Sepon mielestä alkoholi on monelle ihmiselle itselääkintää. Viinalla hoidetaan psyykkistä pahaa oloa, jota pitäisi hoitaa muilla keinoilla. A-klinikka tuki Sepon raitistumisen alkuun. Hän on kiitollinen sille miespuoliselle terapeutille, joka osasi olla tarpeeksi suorapuheinen. Seppo jää maistelemaan sanaa ”puuttuminen”. Hänen mielestään viranomaisten ”puuttumispuhe” ei päihteiden suurkuluttajaa välttämättä auta. Ainakin miesten maailmassa hyssyttelyn sijaan pitäisi harrastaa suoraa ja henkilökohtaista viestintää. – Itse olisin tarvinnut aikoinaan rankanpuoleisen saarnan joltakulta vieraammalta ihmiseltä. Nykyisin Seppo nauttii aktiivisista eläkevuosista vaimonsa kanssa. Teatteriharrastus ja lapsenlapset tuovat väriä elämään. Alkoholia hän ei kaipaa eikä sitä hänelle kukaan tyrkytä. Tuttavat tietävät, että hän noudattaa nollalinjaa. – Näin joulun alla haluaisin sanoa perheenisille ja –äideille: viettäkää joulu ilman viinaa, ettei lasten tarvitsisi katsella juopuneita aikuisia. ? P Liiallisen alkoholinkäytön rajat vaihtelevat tilanteen mukaan. Se, mikä on yhdessä tilanteessa kohtuullista, voi olla toisessa tilanteessa liikaa. Joitakin nyrkkisääntöjä silti löytyy. ? Keskivertomiehellä kertakäytön riskiraja on seitsemän ravintola-annosta. Se tarkoittaa esimerkiksi seitsemän pulloa keskiolutta, pullo mietoa viiniä tai puoli pulloa kirkasta viinaa. ? Miehen riskiraja viikossa on 24 ravintola-annosta. Se tarkoittaa 24 pulloa keskiolutta, kolme ja puoli pulloa mietoa viiniä tai yksi ja kolmeneljäsosaa pulloa kirkasta viinaa. ? Naisella kertakäytön riskiraja on viisi pulloa keskiolutta, kaksi kolmasosaa pulloa mietoa viiniä tai kolmasosa pulloa kirka sta viinaa. ? Riskikäytön viikoittainen raja on naisella 16 pulloa keskiolutta, kaksi ja yksi kolmasosa pulloa mietoa viiniä tai yksi ja yksi viidesosa pulloa kirkasta viinaa. ? Alkoholinkäytön liiallisuutta on aina pysähdyttävä miettimään, jos läheiset huomauttelevat siitä tai jos itsellä on pienikin huoli oman alkoholinkäytön runsaudesta. Alkoholinkäyttö ei ole koskaan pelkästään henkilökohtainen asia. ? Liikajuomisesta kertoo muun muassa tavallinen aamukrapula eli pahoinvointi, väsymys, lievä vapina ja tärinä. Kulutuksen liiallisuutta on usein vaikea havaita, koska alkoholinsietokyky on lisääntynyt eli käyttäjällä on hyvä viinapää. Mittaukset osoittavat riskikäyttäjillä silti usein verenpaineen nousua, maksa-arvojen kohoamista ja muita muutoksia elimistössä. Lähde: www.paihdelinkki.fi/ Paljonko on liikaa? 20-23_alkoholi.indd 23 19.11.2014 22:58:54
24 | Paperiliitto 9/2014 PAPERIDUUNARIN MAAILMA ? Raaka-aineet kuten selluloosa ja puumassa tuodaan ulkomailta. ? Paperinja pahvintuotannon liikevaihto: 6 800 miljoonaa euroa (2013, arvio) ? Painoteollisuuden ja paperinjalostuksen liikevaihto: 14 202 miljoonaa euroa (2013, arvio) ? Paperinja pahvintuotannon suoraan työllistämät ihmiset: 19 700 (2013) ? Painoteollisuuden ja paperinjalostuksen suoraan työllistämät ihmiset: 149 413 ? Koko tuotantoketjun suoraan työllistämät ihmiset: noin 210 000 ?Paperialan keskimääräinen palkka on työehtosopimuksen mukaan 1 800 euroa kuukaudessa. Palkka maksetaan vähintään 14 kuukaudelta vuodessa. Lisäksi tulevat tulospalkkio ja erilaiset lisät. Vuosiansio on noin 25 000 euroa. ? Teollisuuden keskimääräinen vuosipalkka: 24 419 euroa. Italialaisten keskimääräinen vuosipalkka: 19 750 euroa (2013) ?Työaika: Lain mukaan 40 tuntia viikossa. Työvuorot voivat olla päivätyötä, kahdessa vuorossa tai jatkuvassa kierrossa. Jatkuvaa kiertoa tekevillä työaika on 37,20 tuntia viikossa. ? Yleissitovan työehtosopimuksen lisäksi lähes kaikissa yrityksissä on paikallinen sopimus. Lähde: FISTel – CISL, Italian valtiovarainministeriö, Istat Teksti Jenni Meronen K Kun Bruno Casotti oli 15-vuotias, hän halusi moottoripyörän. Opiskelu loppui peruskoulun päättötodistukseen, kun pojalle tuli kiire rahaa ansaitsemaan. – Tein ensin töitä harjoittelijana rakennustyömailla. Noin 21 vuotta sitten aloitin työt paperitehtaassa, nyt 46-vuotias Casotti kertoo. Castelnuovo di Garfagnanassa sijaitseva Lucart Groupin paperitehdas tuottaa WC-paperia ja talouspaperia.Tehdas sijaitsee Euroopan suurimmassa pehmopaperia valmistavien yritysten keskittymässä, Capannorin paperiteollisuusalueella Toscanassa. – Tehdas on keskisuuri, meillä on neljä tuotantolinjaa. Toimin WC-paperi-tuotantolinjan koneenkäyttäjänä. Vaikka työnimike on pysynyt samana, ovat koneet yli 20 vuoden aikana muuttuneet. Koneiden modernisoinnit ovatkin olleet Casottille hyvä tilaisuus oppia uusia asioita. – Työni on ajoittain yksitoikkoista, kun linja toimii täydellisesti. Ajoittain se taas on vaihtelevaa ja vaativaa, kun kone pitää saada toimimaan. Pidän työstäni, mutta tärkeintä on työturvallisuudesta huolehtiminen. Työ on kolmivuorotyötä, jossa samaa vuoroa tehdään neljän päivän jaksoissa. Välissä on kaksi vapaapäivää. Lomaa Casottilla on neljä viikkoa vuodessa. – Palkkani on keskiarvoon verrattuna mielestäni hyvä, mutta toivon voivani korottaa sitä. Ammattiyhdistystoiminta palkitsee Casotti asuu vaimonsa ja tyttärensä kanssa noin 15 kilometrin päässä tehtaasta. Hän kertoo käyttävänsä kaiken vapaa-aikansa joko perheensä kanssa tai toimimalla ammattiyhdistysaktiivina. – Ammattiyhdistystoiminta on ollut hyvin palkitsevaa, sillä se on antanut mahdollisuuden täydentää lyhyeen loppunutta koulutustani. Tunnen myös ylpeyttä siitä, että pystyn parantamaan kollegoideni työoloja. Lucart Groupin tehtaassa lähes kaikki työntekijät kuuluvat ammattiliittoon. ? P Koneenkäyttäjä pitää uuden oppimisesta Italialaisen Bruno Casottin opiskelut loppuivat aikanaan lyhyeen. Paperitehtaassa tapahtuneet muutokset ja ammattiyhdistystoiminta ovat paikanneet aukkoa. Bruno Casotti tekee työkseen pehmopaperia Italiassa. Minimipalkka 485 € ITALIA 60,8 miljoonaa asukasta Castelnuovo di Garfagnana
Paperiliitto 9/2014 | 25 PARASTA ELÄMÄSSÄ Teksti Mari Schildt Kuva Miisa Kaartinen T apasin ystäväni vuonna 1995, kun tulin Pyrollpackin Lempäälän tehtaalle töihin. Hän tiesi, että tykkään hevosista, ja pyysi käymään talleille. Siitä se lähti, nyt jo parinkymmenen vuoden ystävyys. Se oli aikanaan oma isä, joka herätti kiinnostuksen hevosiin. Hän vei minua ja siskoani hevosia katsomaan. Kymmenenvuotiaasta asti olen käynyt talleilla; harrastamassa ratsastusta ja raviakin. Hevonen on mukava eläin, ja sen kanssa puuhatessa muut asiat unohtuvat. Ystävyys on rakentunut siitä, että raveissa ollaan kuljettu yhdessä. Kun hänellä on ollut oma hevonen mukana, olen ollut auttamassa. Ravireissut ovat menneet aina hyvin, ei ole auto hajonnut. Auttamisesta tuli tärkeämpää, kun ystäväni jäi leskeksi ja sairastui itsekin vakavasti. Raveissa kuitenkin käydään edelleen. Juuri käytiin yhdessä syömässäkin. Kyllähän se hyvän mielen antaa, kun pystyy auttamaan. Toivon, että voisin tehdä sitä enemmänkin. Mutta oma työ on sen verran fyysisesti raskasta, että sekin ottaa veronsa. Niska-hartiavaivat verottavat ja hidastavat tekemistä. Pari vuotta sitten hankitun omakotitalon puuhat, miehen, kahden murrosikäisen lapsen ja kissojen muodostaman perheen pyörittäminen vievät aikansa. Vaikka lama ei olekaan aivan lähipiiriin puraissut, niin kyllä se huolestuttaa, riittääkö työpaikkoja aikanaan lapsillekin. Minä tykkään auttaa ystäviä. Jos olisi enemmän aikaa, voisi ryhtyä vapaaehtoistyöntekijäksikin, se olisi oikein mukavaa. Auttaminen on sellaista, että kyllä se molemmille tuottaa mielihyvää, auttajalle ja autettavalle.? P Jenni Mäkinen on saanut huomata, että auttavan käden ojentaminen ystävälle tuo itsellekin hyvän mielen. Auttamalla onnelliseksi ? Jenni Mäkinen toivoo, että voisi olla avuksi enemmänkin. Sylissä Nöpö-kissa. Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Jenni Mäkinen työskentelee Pyrollin Lempäälän tehtaalla lähettämötyöntekijänä. Tunnetko ihmisen, jonka elämästä saisi tarinan tälle palstalle? Vinkkaa hänestä meille.
26 | Paperiliitto 9/2014 HIOMO Teksti Tiina Suomalainen E mmi Reinikaisen kanssa on vaikea keskustella ilman, että juttu menee jossakin vaiheessa koiriin. – Kun pääsee töistä kotiin, niin koirat odottavat. – Illat menevät koirien kanssa touhutessa, koiria ulkoiluttaessa ja ruokkiessa. – En minä täältä mihinkään suurempaan kaupunkiin muuta. Täällä on niin helppo asua, kun pääsee koirien kanssa metsään ja järven rannalle. – Ystävät ovat koiraja heppapiireistä. Kyllä, Reinikainen elää koirien ehdoilla. Kerrataanpa vielä: Hänellä on neljä whippetiä, jotka ovat vinttikoiria, yksi kääpiöpinseri ja yksi gordoninsetteri. Whippetit ovat narttuja, pinseri ja setteri leikattuja uroita. – Jotkut eivät voi ymmärtää, miten voin pitää kuutta koiraa. Mutta siinähän se menee kuusi, missä yksikin. – Ja onhan niistä seuraa toisilleen. Setteri esimerkiksi on maailman kiltein otus. Se alkaa aina hoivata, kun tulee uusia pentuja. Ei pelkkää koirailua Reinikainen nauraa, ettei ole edes uskaltanut laskea, millaisen loven koirat tekevät ruokalaskuun. – Nyt on hyvä, kun on hirviaika. Sain paikalliselta metsästysseuralta hirven luita ja lihanroippeita – se on aikamoista säästöä. Sen Reinikainen on kuitenkin päättänyt, että kuusi koiraa saa riittää. Ei enää yhtään enempää. Koirien hoitaminen työssäkäynnin ohella vaatii paljon. Jopa koirahullu haluaa tehdä joskus jotain muutakin kuin puuhata koirien kanssa. Reinikaisen opinnot sujuvat tasaiseen tahtiin. Teoriajakson päätyttyä lokakuun alkupuolella Reinikainen on tehnyt päivävuoroa pastakeittiössä ja paperikoneella. Marraskuun puolivälissä hän valmistautui siirtymään sähköautomaatioon ja vuorotyöhön. Siellä kuluukin loppuvuosi. ? P ” Siinähän se menee kuusi, missä yksikin.” Kuusi koiraa Palsta seuraa Emmi Reinikaisen oppisopimuskoulutusta. OPPISOPIMUKSESSA Mikko Nikkinen Emmi Reinikainen elää koirien ehdoilla. Emmi Reinikainen ? Ikä: 29 ? Asuinpaikka: Imatra ? Perhesuhteet: Avoliitossa ? Harrastaa: Koiria ja hevosia Paperiliitto, työterveyshuollot, Verve ja Kela järjestävät yhteistyössä Tyk-kuntousta. Tavoite: löytää yksilöllisiä ratkaisuja siihen kuinka parantaa omaa hyvinvointia ja mahdollisuuksia palkitsevaan työhön. Valmennuksessa tarkastellaan, mitä työssä tapahtuu, mikä työssä on muuttunut ja kuinka muutokset vaikuttavat jaksamiseen. Omaan terveyteen, terveyskuntoon sekä henkilökohtaiseen hyvinvointiin liittyvät asiat ovat tärkeä osa valmennusta. Kohderyhmä: pitkään työelämässä olleet sellu-, paperija paperinjalostusteollisuuden työntekijät, joiden työkyky on olennaisesti heikentynyt tai joita uhkaa työkyvyttömyys lähiaikoina. Tavoite: mahdollistaa jatkaminen nykyisessä työssä. Kesto: koostuu useista kurssijaksoista vuosien 2015–2016 aikana. Hinta: kuntoutus on osallistujalle maksutonta. Näin haet kuntoutukseen: Ota yhteys työterveyshuoltoosi. Heillä on kriteerit siitä, onko sinulla edellytyksiä Kelan maksamaan kuntoutukseen. Kuntoutusta sinulle! P aperiliiton motoristit kokoontuvat tulevana kesänä 10. kerran. Kesäkuun 5.– 7. järjestettävä tapahtuma saat loistavat puitteet Imatran kylpylästä. Juhlavuoden tapahtumaa isännöi Kaukopään ammattiosasto 21. Ilmoittaudu mukaan ammattiosastosi kautta Ilmoittautuminen hoidetaan keskitetysti ammattiosastojen kautta. Ilmoittautumiset 3.5.2015 mennessä Arto Hulkolle, mieluiten sähköpostilla, arto.hulkko@storaenso.com tai puhelin 040 162 2486. Osallistumismaksu on 50 €/henkilö. Osallistumismaksut maksetaan ammattiosastojen kautta keskitetysti 5.5.2015 mennessä tilille: FI4454020120039741 / Paperiliiton Kaukopään os. 21 ry. Osallistujien nimet toimitetaan sähköpostilla Arto Hulkolle. Osallistumismaksu sisältää ruokailut ja muut järjestävän osaston järjestelyt paikan päällä. Tapahtuman tarkempi ohjelma aikatauluineen julkaistaan marras-joulukuun vaihteessa Paperiliiton nettisivuilla. Majoitus Imatran Kylpylässä Majoitusvaraukset tehdään suoraan Imatran Kylpylään 5.5.2015 mennessä. Muista mainita varatessasi ”Paperiliiton motoristit”. Yhteystiedot: Imatran Kylpylä, p. 020 7100 502 ja myynti@imatrankylpyla.fi. ? P 10. kerta Motoristit kokoontuvat ensi kesänä Imatralla. Kuva vuoden 2013 kokoontumisajosta Karjalohjalla.
Paperiliitto 9/2014 | 27 HIOMO 1) Mikäli olet oikeutettu Kelan kuntoutukseen, tarvitset lääkäriltä blausunnon. 2) Työterveyshuollosta tarvitset selvityslomakkeen KU 108. 3) Esimieheltäsi eli työnantajaltasi tarvitset selvityslomakkeen KU 109. 4) Sinun pitää myös täyttää kuntoutushakemus lomakkeelle KU 101. Saat tarvitsemasi lomakkeet työterveyshuollosta tai Kelan sivuilta www.kela.fi. Päätöksen kuntoutuksesta tekee Kela. Kuntoutuspaikka: Verve Mikkeli, Anttola Lisätietoja: www.paperiliitto.fi > Lomat ja hyvinvointi sekä Hanna-Kaisa Siimes, p. 010 289 7729 ja hanna-kaisa. siimes@paperiliitto. fi sekä www.verve.fi ja www.kela.fi ? P 12 3r f OSASTOT SILPPU Apuraha: SAK kulttuurirahasto julistaa vuoden 2015 apurahat haettaviksi. Kulttuuriapurahat on tarkoitettu ensisijaisesti taidepainotteisten kulttuuriharrastusten tukemiseen. Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät Kansan Sivistysrahaston (KSR) sivuilta www. sivistysrahasto.fi. Internetissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan 31.12.2014 mennessä Paperiliittoon osoitteeseen Päivi Turtiainen, PL 326, 00531 Helsinki. Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n kotisivuilla (www.sak.fi) huhtikuun 2015 puolessa välissä. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. Lisätietoja: Päivi Turtiainen, p. 0400 759 887 ja paivi. turtiainen@paperiliitto.fi Keilakisa: Paperiliiton vuoden 2015 keilailumestaruuksista kisaillaan 9.2. 8.3.2015 Kuopiossa, Rauhalahti Bowlingin 12-rataisessa keilahallissa. Perinteiseen tapaan kisassa keilaillaan kuusi sarjaa eurooppalaisittain suoraan loppukilpailuna. Rauhalahti Bowling on keilaajaystävällinen pelipaikka. Keilaamaan pääsee muinakin aikoina kuin kilpailuaikoina, kunhan lähdössä on vähintään neljä kisaajaa. Kuopion osasto 55 ja kilpailun johtaja Timo Mikkonen toivottavat kaikki Paperiliiton keilaajat tervetulleeksi Kuopioon. 6 sarjaa eu, suoraan loppukilpailuna Sarjat: miehet, naiset, pari-, nelijoukkue Tasoitukset: M=0, A=5, B=10, C=15, D=25 Kilpailumaksu: 30 euroa, sisältää erikoiskilpailumaksun Parin/joukkueen ei tarvitse heittää samaan aikaan, ensimmäinen heittäjä nimeää joukkueen. Kilpailuvuorot: maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12.00 ja 18.00, tiistaisin klo 19.00, torstaisin klo 18.00, lauantaisin ja sunnuntaisin klo 10.00 ja 12.00 Jos neljä keilaajaa em. kilpailuaikojen ulkopuolella haluaa osallistua kilpailuun, tehdään radat. Viimeinen vuoro: su 8.3.2015 klo 12.00. Kilpailun järjestäjä: Keilaseura Rojjaas Kilpailun johtaja: Timo Mikkonen puhelin 044 3352 733 Tulokset: www.rauhalahtibowling.fi/ fi/KEILAILU/KILPAILUTULOKSET.html Kilpailuvuorovaraukset: Rauhalahti Bowling Puhelin 040 5570 300 Kartanonkatu 11, Kuopio Turun osasto 24 Perinteinen jouluruokailu on tänä vuonna ravintolalaiva Boressa, Linnankatu 73, lauantaina 13.12. kello 18.00. Hinta 20 €, työttömät ja eläkeläiset 10 €. Ilmoitathan tulostasi Seijalle 5.12. mennessä numeroon 050 465 9608. Paperiliiton keilailumestaruus 2015 Hae SAK:n kulttuuriapurahaa Osallistu Paperiliiton keilailumestaruus kisoihin! Kuvassa Äänekosken joukkueen Mika Juntusen tyylinäyte tältä vuodelta. Harri Wickstrand R eim a Ka ng as
28 | Paperiliitto 9/2014 Jukka Koskinen J os katselee Salatut elämät – sarjaa, siinä Ulla Taalasmaa puhuu joskus ihan Kuusaata eli murretta jota Kuusankoskella puhutaan. Ullaa esittävä Maija-Liisa Peuhu on nimittäin täält Kuusaalt kotosin. Jokaisella paikalla on oma murteensa ja sananpartensa. Onneksi. Ja entäs sit tää tehtaan kieli. Jokaisel tehtaalla on omat sanastonsa, jota vaan toinen saman tehtaan tehtaalain ymmärtää. Meil tääl kysellää vuorotyöläiseltä, että mikä löysi eli vuoro sul on? Ja voihan olla, että muuallakin pituusleikkuri on joskus puheessa rottakone, ja että päällystyskone on pälkkäri ja sit on viel giljotiinikii. Puolisoni on Kotkasta kotosin. Eroja kotoa puhekielessä on hyvin vähän, mut siltikää emme aina ymmärrä toisiamme. Ei tartte mennä kovinkaa pitkää matkaa kun murre vaihtuu. Ainakin ku itää päin lähetää. Ja kyl sitäkii saa ajatuksel kuunnella ja siltikää ei kaikkii sanoi ymmärrä, ku tää runoilija Laaksoin runoilee ja puhuu Turun murteel. Ja jos vaikkapa kohtalo kuljettaisi toiselle murrealueelle, vaik sit sinne Turkkusee, niin lapsena omaksuttu murrepohja säilyy. Saattaahan vieras murre jonkii verran tarttua, mut se ei oo kuitenkaan aitoo alkuperäist ”kieltä”. Mut on murre sit millain tahansa, nii ollaa ylpeit omast murteest ja sanotaa ku Arman myö saadaa puhua sit joka päivä. ? P Turun murre TARKKAILIJA Käytöntarkkailija ja ammattiosasto 19:n sihteeri Anri Mäkynen työskentelee Kymillä Kuusanniemessä. Tällä palstalla Mäkynen on tietävinään mistä kirjoittaa. Mut siltikää emme aina ymmärrä toisiamme. HIOMO Tessiä ja jäsenetuja TES-neuvotteluihin valmistautuminen on tärkein asia liiton ensi vuoden toimintasuunnitelmassa. Jäsenetuja pyritään kehittämään yhä paremmin käyttäjien toiveiden mukaisiksi. Teksti Reima Kangas N ykyinen työehtosopimus on katkolla vuonna 2016. Jos keskusjärjestöt pääsevät sopuun työllisyysja kasvusopimuksesta kesällä 2015, työehtosopimus päättyy syyskuussa. Jos sopua ei synny, TES katkeaa jo kesäkuussa. Joka tapauksessa Paperiliitto asettaa neuvottelutavoitteitaan ensi vuoden loppupuolella. Pääteemat tavoitteiden asettelussa ovat muutosturvan kehittäminen ja vahvistaminen, työaikojen ja koulutuksen yhteensovittaminen vuorotyössä ja ansiotason nousun turvaaminen yleiskorotuspainotteisesti. Myös muiden liittojen ja yhteistyötahojen asettamat tavoitteet otetaan huomioon. Jalostusteollisuudessa pyritään siihen, että työntekijän osaamisen kehittyminen parantaa myös palkkaa. Ensin tavoitteita valmistelee liiton tomisto, sitten asiaa käsittelee TES-neuvottelukunta. Luottamusmiehet pääsevät esittämään näkemyksensä syksyllä järjestettävissä tilaisuuksissa. Lopulliset tavoitteet tekee TES-neuvottelukunta. Jäsenetuja kehitetään Ensi vuonna liiton toimisto selvittää jäsenetujen, lomatoiminnan ja jäsentapahtu mien toimivuutta. Asiasta järjestetään myös jäsenkysely. Tarkoituksena on, että edut vastaisivat entistä paremmin jäsenten toiveita. Jäseneduista pyritään myös tiedottamaan aktiivisesti. Esimerkiksi liiton hyvät lomaedut eivät ole kaikkien jäsenten tiedossa. ?Liiton jäsenetuja ja järjestötapahtumia kehitetään entistä paremmin jäseniä palveleviksi. Kuva viime kesän jäsentapahtumasta PowerParkista.
Paperiliitto 9/2014 | 29 HIOMO Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 VANHA KUVA KERTOO 54 VUOTTA SITTEN Teksti Reima Kangas K uvan tiedoissa lukee: ”Simpeleen kartonkija paperitehtaiden Walmsleysin valmistama kartonkikone”. Ajankohdaksi on mainittu 1970-luku. Kyseessä on KK3, joka otettiin käyttöön joulukuussa 1970. Uusi kone moninkertaisti tehtaan kartongin tuotannon. Kolme vuotta myöhemmin vanha kartonkikone kakkonen romutettiin. Walmsleysia uusittiin vuonna 1985, jolloin tuotantokapasitteetti nousi 100000 tonniin vuodessa. Tuolloin alkoi vielä nykyiselläänkin tuotannossa olevan päätuotteen, Simcoten, valmistus. Vuosina 2006 ja 2011 Simpeleen tehtaalle tehtiin yli sadan miljoonan euron investoinnit. Kartonkikone uusittiin, ja lisäksi rakennettiin uusi arkittamo ja rullavarasto. KK3:n kapasiteetti nousi 300 000 toniin vuodessa ja siitä tuli Euroopan suurin taivekartonkikone. Myös tehtaan Kartonginarkittamo on Euroopan suurin. Simcote on vahvasti päällystetty hiokkeellinen taivekartonki, joka sopii ruokien lisäksi muun muassa lääkkeiden pakkaamiseen. Tuotteena Simcote on alansa huippua, ja kysyntää on riittänyt. KK3 onkin viime vuosina saanut pyöriä vinhasti (nopeus 800 m/min). ? P Onko sinulla paperiliittolaisista kertova vanha kuva? Lähetä tiedot tai kuvasi toimitukseen. Muista laittaa myös yhteystietosi. Uutta konetta kelpaa käyttää. Euroopan suurin Marraskuun 1960 kansi oli symbolinen. Se kuvasti ajatusta, että yksi Paperiliiton tehtävistä oli pyrkiä silottamaan kuljettavaa tietä, oli sitten kyseessä lasten koulutie kuin aikuisten työja ansiotie. Lehti suositteli ”Palkka ja elintaso”-kurssia kaikille, jotka tuntevat kiinnostusta taloudellisten kysymysten selvittämiseen itselle ja muille. Kirjekurssin luvattiin olevan läheinen, sillä siinä oli pääosassa paperitehtaan työntekijä Arvo Keskinen ja hänen perheensä. Erilaiset maksujärjestelmät olivat kehittymässä. Ehkä liiton jäsenmaksunkin voisi periä pankkiliikkeiden välityksellä. Kirjoittaja piti pankkeja aatteellisesti ja poliittisestikin parempana ja omaehtoisempana vaihtoehtona kuin työnantajien huoltokonttoreita. ? P Parempien ansioiden tielle Jare Foto/Lusto/Metsäteollisuus ry:n kokoelma Tessiä ja jäsenetuja Paperiliiton nettisivut uudistuivat tämän vuoden alussa. Sivut ovat saaneet hyvän vastaanoton. Ensi vuonna sähköisiä palveluja pyritään hyödyntämään yhä tehokkaammin. Esimerkiksi jäseneksi liittyminen onnistuu tulevaisuudessa sähköisellä lomakkeella. Sähköistä uutiskirjettä käytetään aiempaa aktiivisemmin. Liiton lyhytkursseja kehitetään siten, että ne palvelevat yhä suurempaa määrää jäseniä. Kurssien suunnittellussa korostuu teollisuusliittojen välinen yhteistyö. Liiton talouden tasapainottaminen jatkuu myöhemmin tänä syksynä hyväksyttävän budjetin mukaisesti. Talous on tiukan seurannan alla, mutta äkillisiä toimenpiteitä ei ole suunnitteilla. Liittoyhteistyö etenee Yhteistyötä kehitetään ensi vuonnakin etenkin vientiteollisuusliittojen kanssa. Lue liittoyhteistyöstä tarkemmin sivuilta 18–19. ? P Ei ja Va lk on en
30 | Paperiliitto 9/2014 HIOMO | Jäsenrekisteri tiedottaa Työssä P aperiliiton jäsenmaksu (vuonna 2014 1,59 %) peritään ennakonpidätyksen alaisesta vakuutetusta palkkatulosta eli bruttopalkasta. Pääsääntö on, että jäsen tekee perintäsopimuksen aina työsuhteen alussa, jolloin jäsenmaksu peritään suoraan palkasta. Aina perintäsopimuksen teko ei ole mahdollista eikä järkevää, esimerkiksi jos sinulla on useita lyhyitä työsuhteita muulla alalla. Näissä tapauksissa jäsenmaksu maksetaan itse. Jäsenmaksut maksetaan aina ammattiosaston tilille. Ammattiosaston taloudenhoitajalta saat tilinumeron ja ohjeet maksun suorittamiseen. Maksaessasi jäsenmaksuja ilmoita omat henkilötietosi ja aika, jolta maksu on suoritettu. Maksa jäsenmaksut vähintään kolmen kuukauden välein. Mikäli jäsenmaksurästejä on kuuden kuukauden ajalta, jäsen katsotaan eronneeksi. Työssä eri alalla J äsenen, joka on siirtynyt pysyvästi pois paperiteollisuuden ammatista tai työalalta, tulee siirtyä oman alansa liittoon ja työttömyyskassaan. Pysyväksi siirtymiseksi katsotaan pysyvä tai yli vuoden määräaikainen työsuhde muulla alalla. Kun siirryt kokoaikatyöhön muulle alalle, sinun on vuoden kuluessa vaihdettava liittoa ja työttömyyskassaa. Kun liityt toiseen liittoon/työttömyyskassaan kuukauden kuluessa edellisestä liitosta erottuasi, siirryt ns. vanhana jäsenenä ja edellisen liiton jäsenyysaika ja työssäolo lasketaan hyväksesi. Yrittäjänä J os aloitat yritystoiminnan, sinulla on oikeus säilyttää jäsenyys 18 kuukauden ajan. Jäsenmaksun määräytymisperusteena käytetään ennen yrittäjyyttä palkansaajana saatua ansiotuloa. Voit myös heti yritystoiminnan alettuasi siirtyä yrittäjäkassan, Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa (AYT) tai Suomen Yrittäjäin työttömyyskassa (SYT) jäseneksi. Jäsenrekisterin yhteystiedot ? Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsenrekisteri, PL 326, 00531 Helsinki ? Faksi: 09 701 2279 ? Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi ? Yhteyshenkilöt: Ammattiosastot 2-37: Tuija Tirinen, puh. 010 289 7733 Ammattiosastot 38-89 Leila Levosalo, puh. 010 289 7717 Päivitä itse jäsentietosi Voit tarkistaa ja päivittää omia jäsentietojasi eAsiointipalvelussa. Palvelussa voit myös katsella jäsenmaksutilannettasi ja syöttää jäsenmaksuvapautushakemuksen. Näet palvelusta lisäksi Paperityöväen Työttömyyskassaan lähettämiesi hakemusten, työvoimapoliittisten lausuntojen ja päätösten tilanteen. Samassa palvelussa täytetään myös työttömyysturvan jatkohakemus. Palveluun pääset kirjautumaan liiton nettisivuilta oman pankkisi tunnistuspalvelun avulla. Näin pidät jäsenyytesi kunnossa Työttömänä J äsenmaksua ei peritä työttömyyspäivärahasta. Jos olet työttömyyspäivärahan saajana ja sinulla on satunnaisia tai osa-aikaisia työsuhteita, liitä aina päivärahahakemuksen mukaan selvitys palkkatulosta maksetusta jäsenmaksusta. Selvitykseksi käy esimerkiksi kopio jäsenmaksukuitista. Opiskelijana O ppilasjäsen: Oppilasjäseneksi voit liittyä opiskellessasi paperialalle. Tällöin jäsenyys on voimassa vain opiskeluajan. Oppilasjäsen ei maksa liiton jäsenmaksuja paitsi, jos menee paperialalle töihin, jolloin voi liittyä varsinaiseksi jäseneksi. Opiskelijajäsen: Jos työskentelet opiskeluaikana, tulee jäsenmaksut maksaa palkkatulosta. Kun opiskelun aikana teet esimerkiksi kesätöitä, tee aina jäsenmaksun perinnästä uusi sopimus heti työsuhteen alussa. Jäsenmaksun perintä ei automaattisesti ala edellisen työjakson (kesän) perintäsopimuksen perusteella. Jos olet työssä muulla alalla, eikä perintäsopimuksen tekeminen ole mahdollista, maksa jäsenmaksut vähintään kolmen kuukauden välein. Ulkomailla J os työskentelet lähetettynä työntekijänä suomalaiselle työnantajalle, jäsenmaksu maksetaan normaalisti ansiotulosta. Vapautus jäsenmaksuista voidaan myöntää, jos työskentelet Euroopan Unionin tai ETA-sopimuksen piirin kuuluvassa maassa. Maksuvapautus voi jatkua enintään vuoden. Edellytyksenä on, että työttömyysvakuutus hankitaan työskentelymaasta. Suomeen palatessasi todistat vakuutusja työskentelykaudet työskentelymaan vakuutuslaitokselta saatavalla lomakkeella. Jäsenmaksuista vapautuminen ? Jäsen on vapautettu jäsenmaksujen suorittamisesta sen ajan, jolta hän ei saa veronalaista palkkaa. ? Yleisimpiä jäsenmaksuista vapautumisen syitä ovat: ? Palkaton sairausaika. ? Työttömyys (katso kohta ”työttömänä”). ? Opiskelu (katso kohta ”opiskelijana”). ? Vuorotteluvapaa. ? Äitiys-, isyystai vanhempainvapaat sekä hoitovapaa. ? Asevelvollisuus, vapaaehtoinen asepalvelus ja siviilipalvelus. ? Ilmoita maksuvapauteen oikeuttava syy ammattiosastosi taloudenhoitajalle tai Paperiliiton jäsenrekisteriin. Jatkossa ilmoita syy, esimerkiksi sairauden tai hoitovapaan jatkumisesta, puolivuosittain. ? Maksuvapaa jäsenyys voi jatkua enintään seitsemän vuotta maksuvapauteen johtaneen syyn alkamisesta lukien. Pi irr ok se t 12 3r f
Paperiliitto 9/2014 | 31 TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju Laatinut Arto Inkala RISTIKKO SUDOKU Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 8/2014 täyttäneistä palkinnon sai Pertti Seppälä Valkeakoskelta. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 12.12. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 9”. Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35. Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 8/2014 ratkaisu "
32 | Paperiliitto 9/2014 Teksti Sari Kangas R ikkinäisiä koneita, kiristinräikkiä ja valokennoja. 1960-luvulla rakennetusta tehtaasta löytyy läjittäin rojua. Rempallaan olevat paikat syövät miestä. Stora Enson logistiikkahenkilö Jukka Sinkkonen kapusi tilanteen herraksi Tainionkoskella viiden ässän ohjelmaa vetämällä. Viidessä ässässä tehtaan osastot kunnostetaan työntekijöiden toivomalla tavalla. Tahdin määrää ohjelma. Sinkkosen vastuulla oli sen toteuttaminen tuotevarastossa. Varaston ovien korjaaminen ja työkalujen hankkiminen pyörivät ensimmäisenä mielessä. Pian epäusko oli kuitenkin voitolla. Excel-taulukot ja systemaattisuus olivat osa ohjelmaa. Ylös oli kirjattava osaston jokainen nippeli ja nappeli nauloista ja meisseleistä alkaen. – Ajattelin, ettei jätkille voi tuollaista esitellä. He kantavat minut ulos ja sanovat, että pidä mappisi. Sinkkosen pelasti ohjelman ytimen äkkääminen. Viisi ässää antaa duunarille voiman ja vallan parantaa omia työoloja. Siihen naruun kaikki tarttuivat ja jälkeä syntyi. Tuotevaraston sopukat siivottiin, romut hävitettiin ja tavarat järjestettiin niin, että ne saa helposti käyttöön. Jos jotain puuttui, se hankittiin. Tehtaan seisokkiviikolla tavarahalliin rakennettiin uusi varasto. Ylitöissä maalattiin porukalla seiniä ja pystytettiin hyllyjä. Sinkkonen juoksi viestinviejänä johdon luona ja perusteli uusia hankintoja. Aiemmin muutokset saattoivat kaatua yhteen esimieheen. Viidessä ässässä kaikesta päätetään demokraattisesti. – Jos kuusi yhdestätoista sanoo, että harja jää kaappiin, se jää. Sinkkonen selittää. Sinkkonen otti ässistä kaiken irti. Työpäivät venyivät välillä kuuteentoista tuntiin. Ohjelman vetäminen oli mahtavaa vaihtelua vuorotyöhön, mutta työnjälki lämmittää eniten mieltä. Neuvotteluvoittona tullut tabletti ja Google-kääntäjä nopeuttavat idästä tulevien rekkakuskien kanssa kommunikointia. – Trukin pesupaikkaa ja välineitäkään ei ennen ollut, Sinkkonen kuvaa työntekoa helpottaneita muutoksia. ? P TAUKOTILA Isien Juttuja Jujo Thermalin valvomossa lämmetään hitaasti mutta varmasti. Jukka Sinkkonen veti viiden ässän ohjelmaa. Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Ässämies ELÄMÄÄN LAATUA Teksti Mari Schildt Kuvat Vesa-Matti Väärä M ikä on kahvitauko? Kysymys helähtää Jujo Thermalin paperikone ykkösen ja kakkosen valvomosta, kun kymmenkunta miestä järjestelee itselleen ja työkavereilleen kahvikuppeja ja pullaa. Tauko on, mutta samalla tavalla istutaan ruutujen ääressä kuin muulloinkin. Pullaa mutustellen viritellään riistakeskustelua. – Onk sarvipäit ammuttu? Luodit eivät kuitenkaan lähde lentoon, vaikka Rainer Vuori olisi asiaan aina valmis. Sen sijaan joukko alkaa pohtia Vuoren toista lastenlasta, joka syntyi muutama päivä aikaisemmin. Poika on potra: neljä kiloa ja 300 grammaa. Potrampi kuin isänsä, nauravat miehet. Isä on tehtaalla töissä hänkin. – Mul onki jo seittemä lastelast, kehaisee Pasi Suojanen. – Sen tähre se kasvatta tota joulupuki partaa, tuumaavat muut. – Sillon, kun paperiteollisuures oli paljon vapaa-aikaa, ni kerkes enemmän, Suojanen selittää. – Meinaat et pitkäs vuaros kerkes? Sananvaihto kertoo siitä, että paperinteko Kauttualla on aivan viime vuosiin saakka kulkenut suvuissa. Miehet kertovat, että nykyään suku alkaa olla enemmän rasite kuin etu työnsaannissa. Ville Helander kuitenkin kertoo, että isä ja molemmat papat ovat olleet paperitehtaassa töissä. 35-vuotias Helander on porukan kuopus. Vanhimmat miehet kertovat olleensa tehtaassakin kauemmin. Mutta eläke se karkaa yhä kauemmas. Siihen naruun tartuttiin. KAHVITAUKO
Teksti Sari Kangas N oora Piisilän tapana on ollut viettää syntymäpäiviään kavereiden kanssa. Illankulku noudattaa normaalin viikonloppujuhlimisen kaavaa. Nyt tiedossa on kuitenkin pieni poikkeus. Syntymäpäivälle sattuu Pikkujoulu Piknik konsertti Ouluhallissa. – Siellä esiintyy yksi suosikeistani, Juha Tapio, Piisilä kertoo. Artistin live kuuleminen on tuttu viime kesältä, kun laulaja esiintyi Kemin Satama Open Air tapahtumassa. Piisilän toiveissa ei ole yhtä Juha Tapion kappaletta, sillä tuotanto vilisee hyviä kipaleita. Kotona niitä tulee usein kuunneltua Spotifyn kautta. Konserttia varten Piisilä taittaa sadan kilometrin matkan naapurikaupunkiin, jossa asuvia ystäviä illanviettoseuraksi. Lähestyvä joulunaika ei saa Piisilässä hössötystä aikaan. Enemmän Piisilä odottaa talveksi alustavasti suunniteltua laskettelureissua Ylläkselle. Sinne poikaystäväkin pääsee mukaan. ? P Paperiliitto 9/2014 33 TAUKOTILA Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Kuka tai ketkä omistavat lentoyhtiö Finavia Oy:n 2. Missä kaupungissa voi yöpyä Valtionhotellissa? 3. Mikä on ringette? 4. Mikä on Suomen suurin järvi? 5. Milloin vietetään Viattomien lasten päivää? 6. Mitä on Wikipedia somesanastossa? 7. Mistä tulee lyhenne Sitra? 8. Mitä tarkoittaa paperiteollisuuden sanaston fluting? 9. Kuka laulaa iskelmän Kaksi puuta? 10. Missä sijaitsee Himoksen laskettelurinteet? Vastaukset sivulla 34. Konserttiin SYNTTÄRISANKARI MITÄS TIEDÄT? Noora Piisilä Syntynyt: 28.11.1990 Syntymäpaikka: Kemi Asuinpaikka: Kemi Perhe: Äiti, isä ja poikaystävä Ammatti: Opiskelija Terveiset: Kaikille tutuille! Noora Piisilä menee syntymäpäivänään Juha Tapion keikalle. Kerran viidessä vuodessa Puheet siirtyvät tuleviin pikkujouluihin. Ne ovat ensimmäiset viiteen vuoteen. Kutsumainoksessa keikistelee satakuntalainen julkkis, liitto-orava ja AY-jyrsijä Salme Pasi. Miehet kertovat, että tyypillisessä satakuntalaisessa tiivistyvät hämäläisten ja varsinaissuomalaisten luonteenpiirteet: hitaus ja v-mäisyys. Pikkujoulullekin lämmetään hitaasti. – Kyl vähä oltti et mikä ny o? Suurin osa valvomon väestä on pikkujoulujen aikaan iltavuorossa. – Kuka viittii lähtee teeskentelemää, et mul kiva o, miehet veistelevät, mutta myöntävät, että syömässä ainakin käydään. Varsinkin, jos juomat ovat jo loppu. Metsä kutsuu Lähestyvä viikonloppu on kuitenkin ensin. – Rankamettää, miehet suunnittelevat. Se tarkoittaa, että mennään harventamaan metsistä rankapuuta ja saadaan samalla polttopuuta itselle. – Joko se o vanha miähe merkki, tai sit se on se energian hinta. 30 vuat ole keränny ettist puut, sanoo Suojanen. – Etkä viäl o kiinni jääny, hekottavat muut. Paperikone alkaa tarvita apua lasin takana. Vielä viimeiset tipat mukista ja menoksi. Miehet tuumivat korvatulppia korviinsa ruuvatessaan, että jos vanhat merkit paikkansa pitää, niin huomenna sanotaan, et meinasi sano et… No, se tulee huomenna mieleen. P ? P ”Kuka viittii lähtee teeskentelemää, et mul kiva o.” Työkavereiden silmin: Rami Mantere Ihan luonnikas. Luottamuksen ansainnut luottamusmies. Seppo Kauppi Ykkösen hyvä konemies. Ei kiroile. Ei valehtele. Olli Lehto Moniosaaja, joka pyörii ympäri tehdasta. Ei mistään löydy. Ylermi Ilomäki Grand old man. Intohimoinen prätkämies. Vaikka ajaa vain Harrikalla. Jukka Virta Poliitikko jo syntyjään. Jollei metsässä, niin kunnantalolla. Ville Helander Turvallinen mies: työsuojeluvaltuutettu ja VPK:lainen. Rainer Vuori Rauhallinen. Kova metsämies. Iso ja leppoisa. Pasi Suojanen Suorapuheinen piällysmies, hirrenveistäjä. ?Kauttuan paperitehtaan työntekijät kahvitauolla. Kuvassa Raineri Vuori (vas.), Pasi Suojanen, Ville Helander (oranssi takki), Jukka Virta, Ylermi Ilomäki, Rami Mantere, Olli Lehto ja Seppo Kauppi. Jujo Thermal Oy ? V almistaa kuiteissa ja tarroissa käytettävää lämpöherkkää paperia sekä k orkean jalostusasteen tarraetikettipapereita. ? Jujo Thermal Oy perustettiin vuonna 1992, ja se työllistää noin 200 ihmistä. ? Kauttuan paperitehtaan omistaa japanilainen Nippon Paper Industries. ? Kauttualla ollut teollisuutta yli 300 vuotta.
I lo on yksi ihmisen perustunteista. Koemme iloa mitä erilaisimmista asioista: voittamisesta, menestymisestä, juhlista, lapsien syntymästä, heidän kehittymisestään ja sutkauksistaan. Toivotamme kaverille iloista syntymäpäivää ja joulun viettoa, joskus myös jopa työn iloa. Koemme iloa siitä, kun on ollut iloa. Ilo antaa uuttaa voimaa ja nauru pidentää ikää, sanotaan. Työn ilo on erittäin tärkeä ilo ihmiselle, kuka siitä vaan pääsee nauttimaan. Ollaanhan töissä, ainakin kokopäivä sellaisissa, lähes 2000 tuntia vuodessa. Kyllä aika käy ikäväksi, jos siellä ei ole yhtään iloista tuntia. Puhutaan myös työssä viihtymisestä, mutta se ei ole sama kuin työn ilo. Töissä ei olla viihtymässä. Viihteellä ollaan jossain muualla, vaikkapa Ibizalla tai elokuvissa. Iloa tuntevassa työssä tai työpaikassa on omat etunsa verrattuna ilmapiiriltään myrttinä ja tukehtumaisillaan oleviin työpaikkoihin. Muistan, kuinka työpaikallani ison sellutehtaan kuivauskoneella, työn ilo vei meitä eteenpäin. Se tuotti työnantajalle paremmin: oli vähemmän poissaoloja, jäätiin mielellämme ylitöihin ja koetettiin olla vähän parempia sellutonnien tuotannossa kuin toinen vuoro. Tehtiin joskus ylimääräistäkin ilman vuoropomon käskyä, kuten järjesteltiin paikkoja ja pulpperoitiin massarainasta tulleita kottikasoja. Kun iloa riitti, asiat sujuivat. Pomotkin olivat mukavampia. Tuntui, että kuivaussalin seinäkellokin kulki nopeammin aamuyön tunteina, kun heitettiin läppää ja naurettiin päälle. Joskus jäi aikaa vielä jollekin niin sanotulla harmaalla alueella olleelle ajanvietteellekin. V alvomojen tulo mahdollisti radioiden kuuntelun. TV:sta sai katsoa paikallisella luvalla olympialaisia ja MM-kisoja. Homma pelasi ja lähes joka kuukaudelle ja niistä kertyneille vuosille kirjattiin uusia tuotantoennätyksiä. Työn ilo tuntui tuottavan niin isännälle kuin rengillekin. Itse työssä oli joskus kiirettä ja väsymystä. Henkilöstöjärjestelyjen ajat alkoivat ja kuivauskoneen vieressä olleelle koneelle siirrettiin naisia jälkikäsittelyyn, mikä oli historiallista. Moni epäili naisten pärjäämistä, sillä homma oli raskasta. Jos leikkuri ei vetänyt, piti koneen massaraina viikata lattialle. Eräs jälkikäsittelijä koki rainan alastulon tulleen kuin vuoren päälleen ja hän jäi massan sekaan. Sieltä hän sellukasan seasta viimein löytyi ja rata saatiin päälle. Asialle vain hymyiltiin jälkeenpäin. Naiset pärjäsivät hommassa siinä missä miehetkin. Myös isommalla koneella vedettiin massarainan päätä ja kun päästiin 93:lle kuivaussylinterille, niin joku töppäsi ja oli aloitettava alusta. Mutta siitäkin löytyi työn iloa. Tosin hikistä sellaista. ? P 34 | Paperiliitto 9/2014 1. Suomen valtio 2. Imatralla 3. Kiekkokaukalossa pelattava naisten jääpeli 4. Saimaa 5. 28. joulukuuta 6. Vapaan tiedon sanakirja 7. Suomen Itsenäisyyden rahasto 8. Aallotuskartonki 9. Juha Tapio 10. Jämsässä Teksti Sari Kangas Mitä: Aloitti valokuvaamisen 30 vuotta sitten. Miten aloitti: Nurminen löysi luonnosta hienoja ja yllättäviä värejä. Enimmäkseen hän ottaa maisemakuvia. Miksi: Yhä paremman kuvan metsästäminen on koukuttavaa. Nurminen etsii hillittyjä värejä, jotka tuovat kuvaan rauhallisen tunnelman. Kuinka usein: Käy kuvausreissuilla Kauttualla useita kertoja viikossa. On pitänyt kolme näyttelyä, joista viimeisin oli maaliskuussa Helsingin Lasipalatsissa. Tavoite: Ottaa kuvia, joihin katsoja pääsee sisälle. Nurminen haluaa, että katsoja tuntee itse olevansa paikan päällä. Facebook: Kiinnostus Facebookissa oleviin Nurmisen ottamiin kuviin on ollut valtavaa. Kuvista on käyty keskustelua, niitä on mennyt kaupaksi ja Nurmista on pyydetty tilaisuuksiin kuvaamaan. Paras kuva: Auringonnousun aikaan otettu kuva peilityynestä järvestä. Se on kuvattu päivä ennen järven jäätymistä lokakuussa kuusi vuotta sitten. Valo, väri, maisema ja tilanne ovat kaikki kuvassa kohdallaan. Vastaavaa hän on etsinyt siitä asti, mutta tuloksetta. ? P Valokuvaaja HARRI NURMINEN Ikä: 55 Asuinpaikka: Kauttua Perhe: Vaimo ja kolme lasta Työ: Amcor, Kauttua, Pituusleikkurilla ja pakkaamossa työskentely JÄSEN HARRASTAA TAUKOTILA MISTÄS TIESIT? HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Työn iloa!? Kirjoittaja Keijo Martikainen on pitkän linjan ay-toimittaja ja tiedottaja, jonka toimenkuvaan kuuluu myös urheilusta kirjoittaminen. Ammattiosastojen historiat ovat myös mielenkiinnon kohteina. Takana on pitkä työura itäsuomalaisessa sellutehtaassa. keijo.martikainen@pp2.net.fi VA R A M IE S Kun iloa riitti, asiat sujuivat. Harri Nurminen on harrastanut valokuvausta 30 vuotta.
Paperiliitto 9/2014 | 35 Sudokun ratkaisut Nro 10 Aineistot ........ 3.12. Ilmestyy ........19.12. Paperiliitto-lehden aikataulu Sinä ammattiosastosi tai työpaikkasi LUOTTAMUSHENKILÖ. Kaipaatko liikunnallista hengähdystaukoa? Lisää eväitä hyvinvointiisi? SAL-lomat tarjoaa nyt mahdollisuuden liikunta keskus Pajulahdessa. Sisältää majoituksen, täysihoidon ja mukaansa tempaavan ohjelman. LUOTTAMUSMIESTEN HYVINVOINTIKURSSIT HINTA VAIN 100 € /4 vrk Tutustu ohjelmiin, kurkkaa lisätietoja ja ilmoittaudu: www.sal-lomat.fi Kurssit 1.–5.12.2014 19.–23.1.2015 Jalkapallon ay-turnaus 2015 Jalkapallo: Ammattiyhdistysten jalkapallon 31. mestaruusturnaus pelataan 20.–22.3.2015 Mukkulan jalkapallohallissa Lahdessa. Järjestäjä kutsuu ilmoittautumisten perusteella joukkueet. Turnauksessa on kaksi sarjaa: harrastesarja ja kilpailusarja, johon kansainväliset joukkueet osallistuvat. Joukkueiden koko 11 + vaihtopelaajat. Osanottomaksu on 300 euroa. Ilmoittautumiset 31.1.2015 mennessä osoitteeseen: Ay-jalkapallo, PL 39, 15101 Lahti tai international.tournament@pp.phnet.fi. Lisätietoja: www.ayjalkapallo.info ja p. 041 584 9964.
Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tiesithän, että sinäkin olet oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*. Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Summat voivat yllättää. Katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013 KETÄ VARTEN HENKIVAKUUTUS HANKITAAN. Mie p etk , henkivakuutuskuntoon.? if.? 010 19 19 19 SUOMEN EDULLISIN * K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA