Xxxxxxxx PÄÄVIESTI Xxxxxxxx KORKEA AIKA KOROTTAA Kaupan alan ja hiihtokeskusten työntekijät mielenilmaisuihin palkkojen puolesta SUJUVAA YHTEISTYÖTÄ HalpaHalli onnistui uuden luottamusmiesjärjestelmän rakentamisessa AY-TOIMINNAN MONIOTTELIJA SAK:n Duunari-stipendillä palkittu Sami Kaita nauttii uusista kohtaamisista NRO 8/2022 • 14.12.• 23. VUOSIKERTA
Hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta! PAM lahjoittaa joulukorttirahat tänä vuonna Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräykseen ja Unicefin Ukrainan lasten -keräykseen. layoutForAd38.indd 2 7.12.2022 10.26
PAM.FI 8/2022 3 MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA? K U V A : K O N S T A L E P P Ä N E N SAMI KAITA TYÖSKENTELEE ravintolatyöntekijänä, vuoropäälliköstä keittiöhenkilökuntaan tarpeen mukaan. HARRASTAA vapaehtoistöitä ja järjestötoimintaa. UNELMOI tasa-arvoisemmasta maailmasta ja mahdollisuudesta työskennellä jossakin SASKin hankkeessa maailmalla. KUKA? PAM.FI 8/2022 3 SAMI KAITA TYÖSKENTELEE ravinto latyöntekijänä, vuoropäälli köstä keittiöhenkilökuntaan tarpeen mukaan. HARRASTAA vapaehtois töitä ja järjestötoimintaa. UNELMOI tasa-arvoisem masta maailmasta ja mah dollisuudesta työskennellä jossakin SASKin hankkeessa maailmalla. KUKA? PAM.FI 8/2022 3 ”Ay-aktiivina oppii yhteiskunnallista vaikuttamista” SAK PALKITSEE VUOSITTAIN STIPENDILLÄ AY-KENTÄLLÄ AKTIIVISESTI TOIMIVIA NUORIA. TÄNÄ VUONNA TOINEN PALKITUISTA ON 32-VUOTIAS RAVINTOLA-ALAN AMMATTILAINEN SAMI KAITA, JOKA ON TOIMINUT PITKÄÄN SEKÄ PAMISSA ETTÄ SAK:SSA. ”OTAN PALKINNON KIITOLLISENA vastaan, vaikka taidan olla pikemminkin ay-veteraani, sillä olen toiminut ay-aktiivina jo parikymppisestä. Minulle jäsenyys liitossa on ollut itsestään selvää. Ymmärrys ay-toiminnasta syntyi jo kotona, Alkossa myyjänä työskennelleen äitini kautta. Solidaarisuus on lähellä sydäntä. PAMIN OPISKELIJAJÄSENEKSI liityin heti, kun aloitin ravintola-alan opinnot. Ensimmäinen työpaikka löytyi hotellin vastaanotosta. Ay-aktiiviksi päädyin, kun lähdin työkaverin kanssa ammattiosaston syyskokoukseen. Siihen aikaan ei nuoria näkynyt ay-kuvioissa, joten kun väki huomasi, että täällähän on pari alle nelikymppistä paikalla, niin minut värvättiin nuorisovastaavaksi. PAMIN TAMPEREEN ALUETOIMISTOSSA työskentelin projektitehtävissä vuodesta 2018 korona-ajan loppuun 2021. Se oli hieno näköalapaikka järjestön toimintaan. Pienessä toimistossa pääsi tekemään vähän kaikkea. Hommiin sisältyi muun muassa jäsenpalvelua, neuvontaa ja ammattiosaston asioiden hoitamista. OSA VAPAA-AJASTANI kuluu edelleen ay-toiminnassa. Töiden ohella teen vapaaehtoistyötä Tampereen hotellija ravintola-alan ammattiosastossa nuorisoja solidaarisuusvastaavana. Suosittelen lämpimästi liiton jäsenyyttä nuorille. Minusta on tosi mielenkiintoista tavata työelämää aloittavia nuoria, kannustaa heitä tutustumaan liittoihin ja katsomaan, mitä siellä on tarjolla. OLEN OPPINUT paljon juuri ay-toiminnan kautta. Järjestötyön periaatteet ovat kirkastuneet ja organisointitaidotkin ovat kehittyneet. Ay-aktiivina oppii yhteiskunnallista vaikuttamista. Kaikista hienointa on kuitenkin tavata uusia ihmisiä. Liiton kautta olen tutustunut ihaniin ihmisiin, joista monesta on tullut ystäviäni.” //NIINA MELANEN
TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA JOULUN JA VUODENVAIHTEEN MAKSUPÄIVÄT Työttömyyskassan verkkosivut www.palvelualojenkassa.fi Työttömyysturvaneuvonta ma–pe 10–14, puh. 020 690 211 Työttömyyskassan osoite PL 93, 00531 Helsinki 23.12. Ansiopäiväraha 27.12. Ansiopäiväraha 28.12. Ansiopäiväraha 29.12. Ansiopäiväraha, Liikkuvuusavustus, Vuorottelukorvaus 30.12. Ansiopäiväraha 3.1. Ansiopäiväraha, Liikkuvuusavustus 4.1. Ansiopäiväraha 5.1. Ansiopäiväraha, Liikkuvuusavustus, Vuorottelukorvaus 9.1. Ansiopäiväraha 10.1. Ansiopäiväraha, Liikkuvuusavustus 11.1. Ansiopäiväraha Kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin tehdään 4,2 % indeksikorotus 1.1.2023 alkaen. Indeksikorotus koskettaa mm. työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa, sen korotusosaa ja lapsikorotuksia. Yleensä indeksikorotus tehdään kerran vuodessa, mutta inflaation vuoksi vuonna 2022 toteutui ylimääräinen 3,5 prosentin indeksikorotus aikavälille 1.8.-31.12.2022. Vuoden 2023 indeksikorotuksen myötä ansiopäiväraha määritellään uudelleen korotetulla perusosalla (37,21 € / päivä). Ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahasta sekä palkkatuloihin perustuvasta ansio-osasta. Indeksikorotukset eivät edellytä työttömyyskassan jäseniltä toimenpiteitä, vaan kassa huomioi korotukset automaattisesti hakemuksissa, jotka käsittelevät 31.12.2022 jälkeistä aikaa. Työttömyyskassan maksamiin etuuksiin 4,2 % indeksikorotus 1.1.2023 alkaen TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENMAKSU VUONNA 2023 Vuonna 2023 Palvelualojen työttömyyskassan jäsenmaksu on yhteensä 84 euroa. Finanssivalvonta vahvisti vuoden 2023 jäsenmaksun 19.10.2022. Työttömyyskassan jäsenmaksu sisältyy Palvelualojen ammattiliiton jäsenmaksuun. Liittoon kuuluvien ei siis tarvitse erikseen huolehtia kassan jäsenmaksusta. Etuus tai korotus Aikavälillä 1.8.-31.12.2022 1.1.2023 alkaen Peruspäiväraha 35,72 € / päivä 37,21 € / päivä Peruspäivärahan korotusosa 5,08 € / päivä 5,29 € / päivä Lapsikorotus / 1 lapsi* 5,61 € / päivä 7,01 € / päivä* Lapsikorotus / 2 lasta* 8,23 € / päivä 10,29 € / päivä* Lapsikorotus / 3 lasta* 10,25 € / päivä 13,26 € / päivä* *Yllä mainittuihin lapsikorotuksiin on lisätty 4,2 % indeksikorotuksen lisäksi hallituksen hyväksymä väliaikainen 20 % korotus vuodelle 2023. Työttömyyskassan ajankohtaiset tiedotteet voit lukea osoitteesta: www.palvelualojenkassa.fi/ajankohtaista TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA JOULUN JA VUODENVAIHTEEN MAKSUPÄIVÄT Työttömyyskassan verkkosivut www.palvelualojenkassa.fi Työttömyysturvaneuvonta ma–pe 10–14, puh. 020 690 211 Työttömyyskassan osoite PL 93, 00531 Helsinki 23.12. Ansiopäiväraha 27.12. Ansiopäiväraha 28.12. Ansiopäiväraha 29.12. Ansiopäiväraha, Liikkuvuusavustus, Vuorottelukorvaus 30.12. Ansiopäiväraha 3.1. Ansiopäiväraha, Liikkuvuusavustus 4.1. Ansiopäiväraha 5.1. Ansiopäiväraha, Liikkuvuusavustus, Vuorottelukorvaus 9.1. Ansiopäiväraha 10.1. Ansiopäiväraha, Liikkuvuusavustus 11.1. Ansiopäiväraha Kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin tehdään 4,2 % indeksikorotus 1.1.2023 alkaen. Indeksikorotus koskettaa mm. työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa, sen korotusosaa ja lapsikorotuksia. Yleensä indeksikorotus tehdään kerran vuodessa, mutta inflaation vuoksi vuonna 2022 toteutui ylimääräinen 3,5 prosentin indeksikorotus aikavälille 1.8.-31.12.2022. Vuoden 2023 indeksikorotuksen myötä ansiopäiväraha määritellään uudelleen korotetulla perusosalla (37,21 € / päivä). Ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahasta sekä palkkatuloihin perustuvasta ansio-osasta. Indeksikorotukset eivät edellytä työttömyyskassan jäseniltä toimenpiteitä, vaan kassa huomioi korotukset automaattisesti hakemuksissa, jotka käsittelevät 31.12.2022 jälkeistä aikaa. Työttömyyskassan maksamiin etuuksiin 4,2 % indeksikorotus 1.1.2023 alkaen TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENMAKSU VUONNA 2023 Vuonna 2023 Palvelualojen työttömyyskassan jäsenmaksu on yhteensä 84 euroa. Finanssivalvonta vahvisti vuoden 2023 jäsenmaksun 19.10.2022. Työttömyyskassan jäsenmaksu sisältyy Palvelualojen ammattiliiton jäsenmaksuun. Liittoon kuuluvien ei siis tarvitse erikseen huolehtia kassan jäsenmaksusta. Etuus tai korotus Aikavälillä 1.8.-31.12.2022 1.1.2023 alkaen Peruspäiväraha 35,72 € / päivä 37,21 € / päivä Peruspäivärahan korotusosa 5,08 € / päivä 5,29 € / päivä Lapsikorotus / 1 lapsi* 5,61 € / päivä 7,01 € / päivä* Lapsikorotus / 2 lasta* 8,23 € / päivä 10,29 € / päivä* Lapsikorotus / 3 lasta* 10,25 € / päivä 13,26 € / päivä* *Yllä mainittuihin lapsikorotuksiin on lisätty 4,2 % indeksikorotuksen lisäksi hallituksen hyväksymä väliaikainen 20 % korotus vuodelle 2023. Työttömyyskassan ajankohtaiset tiedotteet voit lukea osoitteesta: www.palvelualojenkassa.fi/ajankohtaista
PAM.FI 8/2022 5 joulu töissä. MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA, Sami Kaita? SAAMEN KAMMISSA maistuu lappilainen joulu PUHEENVUORO KAUPAN ALAN ja hiihtokeskusten tes-neuvottelut MARJA VASTAA PAMIN VAALITEEMAT OIKEUDEN HINTA VALTUUSTOKUULUMISIA HALPAHALLI MAJ-LEN REMAHL 80 V. PAMIN MÖKIT IN ENGLISH TÄSSÄ JA NYT QATARIN MM-KISAT POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ VILLASUKAT TAPAHTUMAT Tämän lehden luettuasi tiedät, miten PAM-villasukat neulotaan 3 7 10 12 16 18 20 22 24 26 29 30 32 34 38 40 42 ”Qatarin lait voivat muuttua hetkessä.” TÄSSÄ NUMEROSSA ”Liiton jäsenyys tuo turvaa työsuhderiidoissa.” Jalkapallon MM-kisoja rakentaneita siirtotyöläisiä on kohdeltu kaltoin. Moni heistä on menettänyt henkensä. Kittiläläisen Saamen Kammin yrittäjäperhe valmistaa joulupöydän joikujen kera sadoille matkailijoille. 6 34 22 20 Palvelualojen neuvottelut puhuttivat PAMin valtuustoa. K A N N E N K U V A : K O N S T A L E P P Ä N E N Sisältö.indd 5 7.12.2022 10.06
6 PAM.FI 8/2022 Saamen Kammin omistaja Anne Marjomaa ja hänen tyttärensä, kokki ja Tunturi-Lapin PAMin johtoryhmän jäsen Anitta Rantajääskö viettävät koko joulun töissä.
PAM.FI 8/2022 7 P ehmeä, tumma turpa työntyy ulos aidanraosta. Tyttö ojentaa tumppuun verhotun kätensä lähemmäs, mutta vetää sen nopeasti pois ja alkaa kikattaa. Perheen isä kohottaa kameransa, poika tuijottaa poroa lumoutuneena ja äiti kannustaa syliinsä liimautunutta tyttöä koskettamaan tuota mystistä, pohjoisen puolivilliä kotieläintä uudelleen. Paikkana on Kittilä, Levin hiihtokeskuksen K5-hotellin pihapiiri. Porot toimivat eräänlaisina ”sisäänheittäjinä” samassa pihapiirissä toimivalle Saamen Kammille. ”Monet asiakkaat huomaavat ensin porot ja näkevät sitten Kammin. Meillä on Levin keskustan ainoat porot. Asiakkaistamme 70–80 prosenttia on ulkomaalaisia ja monille riittää, että he näkevät porot ja miljöön – illallisvaraus tehdään usein ruokalistaa näkemättä”, yrittäjä ANNE MARJOMAA yllättää. Miljööstä hullaantuminen ei ole ihme. Saamen Kammi on uniikki, maan alle rakennettu saamelainen turvekammi, joka huokuu lappilaista ja saamelaista tunnelmaa. Illalliskattaukset nautitaan salin keskellä loimuavan avotulen äärellä – ja siinä, silmien alla paistuu myös yksi talon bravuureista, loimulohi. Vieraat pääsevät nauttimaan saamelaisista joikuesityksistä sekä perinteisesti valmistetuista lappilaisherkuista. Kammin omistavat Anne Marjomaa ja hänen puolisonsa, saamelainen joikaaja-laulaja NIILES-JOUNI AIKIO . ”Saamelaisuus näkyy sekä sisustuksessa että ohjelmassa. Ruoka on perinteistä lappilaista, eli pääpaino on lohessa ja porossa. JOULUN TUNNELMAA SAAMELAISESSA TURVEKAMMISSA Joikausta, loimulohta ja poroa joka lähtöön – siitä on Saamen Kammin joulu tehty. Yrittäjien missiona on tarjota asiakkailleen lappilaisia makuelämyksiä ja lisätä tietoutta saamelaiskulttuurista. Teksti ja kuvat MARIA PALDANIUS Lisäksi tarjoamme vaihtelevasti esimerkiksi poronkylkeä, keitettyä poronkieltä ja savustettua poronsydäntä. Mausteet ja tekotapa pyritään pitämään yksinkertaisina”, Marjomaa korostaa. Joikua iän kaiken Saamen Kammin edustalta kuuluu joikausta. Turistit pysähtyvät ihastelemaan ainutlaatuista, miltei hypnoottista tapahtumaa. Niiles-Jouni Aikio esittää saamelaista joikua, jossa kuvaillaan Lapin tunnelmia yöttömine öineen ja kaamoksineen. Vierellä poronnahkaista saamenrumpua soittaa hänen tyttärensä BIGGA AIKIO , joka esiintyy Saamen Kammin illalliskattauksilla sekä isänsä että puolisonsa TOMI JYLKÄN kanssa. ”Aloin esiintyä täällä viime syksynä. Se oli Kammin nuorennusleikkaus”, Bigga Aikio naurahtaa. ”Erityisen suosittua on yhteisjoiku, jossa asiakkaatkin pääsevät joikaamaan. Monet innostuvat myös tanssimaan.” ”Illallisvaraus tehdään usein ruokalistaa näkemättä.”
8 PAM.FI 8/2022 ”Minä joikaan vielä arkussakin!” lohkaisee elämäniloa huokuva Niiles-Jouni Aikio. Joikuesitykset ovat erottamaton Saamen Kammin illallispakettia. Ne johdattelevat kävijät saamelaisen elämäntavan ja kulttuurin pariin, mikä on alusta pitäen ollut Kammin toiminnan syvintä ydintä. Niiles-Jouni Aikio ja hänen poikansa, Samiland-näyttelyä koordinoiva kirjailija-muusikko ANTE AIKIO ovat alueen ainoita saamelaisyrittäjiä, jotka jakavat matkailijoille tietoutta saamelaiskulttuurista. ”Turistit haluavat tietää esimerkiksi poromiehen elämästä ja minä kerron heille siitä. Poroja minulla on edelleen, niistä en luopuisi koskaan. Isoisälläni oli eniten poroja koko Lapissa”, Niiles-Jouni Aikio väläyttää. Unelmana kokin ura Saamen Kammin syntytarina juontaa juurensa vuoteen 2000. Silloin Aikio ja Marjomaa perustivat pienen kodan nykyisen K5-hotellin paikalle. Alussa he tarjosivat matkailijoille lähinnä joikuesityksiä ja poroajeluja, kunnes ruokatilauksia alkoi sadella. Niinpä poronkäristys ja kala – ensin savukala, sitten loimulohi – pantiin tulille. Siitä saakka perinteinen lappilainen ruoka on ollut yksi yritystoiminnan valttikortteja. ”Tällä paikalla ei ennen ollut mitään: kaikki alkoi siitä, että kaivettiin monttu. Niiles-Jouni sahasi itse kaikki puutkin. Sisustus on suunniteltu lappilaisuuden ja saamelaisuuden ympärille”, Marjomaa mainitsee. “Tänne ei tarvita jouluksi mitään glitteriä.” Muun muassa käsityöalan yrittäjänä pitkään toiminut Marjomaa kouluttautui kokiksi, mikä toi varmuutta tarttua Kammin puikkoihin. Kammi avattiin vuonna 2005. Keittiötä laajennettiin vuonna 2012, jolloin remmiin astui myös Marjomaan tytär – vuonna 2005 matkailupalvelujen tuottajaksi ja vuonna 2006 ravintolakokiksi valmistunut ANITTA RANTAJÄÄSKÖ , joka kuuluu nykyisin Tunturi-Lapin PAMin johtoryhmään. ”Jo alle 10-vuotiaana sanoin äidille, että minusta tulee kokki. Olen yrittänyt miettiä, mitä tekisin, jos en tekisi tätä. Mitään en ole keksinyt”, jo 11. talvikautta Saamen Kammissa työskentelevä nainen naurahtaa. Kittilässä syntyneen Rantajääskön kokin ura starttasi heti valmistumisen jälkeen Levin kylpylähotellista – ensin määräaikaisena, sitten vakituisena. Lopulta tie vei Saamen Kammiin. Kesäkaudet Rantajääskö on viettänyt muualla: neljä kesää on vierähtänyt kokin • Niiles-Jouni Aikio on saamelainen joikaaja, laulaja ja näyttelijä sekä Saamen Kammin toinen perustaja. Bigga Aikio esiintyy Saamen Kammin illalliskattauksilla sekä isänsä että puolisonsa Tomi Jylkän kanssa. • ”Poronlihaa ei saa pilata mausteilla; poron pitää maistua. Savu, suola ja mustapippuri riittävät,” sanoo Niiles-Jouni Aikio.
PAM.FI 8/2022 9 hommissa hankolaisessa ravintolassa, kuusi kesää Härmän Powerparkissa ja yksi kesä Kilpisjärven retkeilykeskuksella. Syksyllä 2022 hän aloitti vuoden mittaisen lähija luontoruokapalveluiden tuottajakoulutuksen Rovaniemen koulutuskeskus REDUlla. ”Ravintola-alalla luonnon antimien merkitys kasvaa koko ajan. Asiakkaat haluavat tietää, mistä esimerkiksi kala ja poro tulevat. Me pyrimme siihen, että raaka-aineet ovat paikallisia”, Rantajääskö kertoo. Yliarvostettu kotijoulu Äiti ja tytär asettelevat pöytiin kynttilöitä ja serviettejä. Huomisen illalliskattaukset on buukattu täyteen, ja lauantaina starttaa pikkujoulumenu. Koska kausi on vasta aluillaan, meno on rauhallinen – mutta tahti kiihtyy päivä päivältä. Huomio on ensisijaisesti ruoassa ja ohjelmassa, sisustus toimii pitkälti sellaisenaan. ”Meillä on niin tunnelmallinen miljöö, ettei tänne tarvita jouluksi mitään glitteriä”, Marjomaa veistelee. Kuten sesonkiaikana muutenkin, myös jouluaattona on luvassa kaksi illalliskattausta, joihin kuka tahansa voi ilmoittautua. Pääsääntö on, että illalliset toteutetaan vähintään viidelletoista asiakkaalle. Jouluaattona kolmen ruokalajin menu starttaa kylmistä alkuruoista poroineen ja kaloineen, etenee lämpimiin laatikoihin ja paisteihin, ja huipentuu jälkiruokaan. Koska joulu ja uusivuosi on vuoden vilkkainta aikaa, vierähtää se Marjomaan ja Rantajääskön osalta kokonaan työn merkeissä. Se on enemmän sääntö kuin poikkeus. ”Viime jouluna tein kaksi viikkoa töitä putkeen ilman vapaapäivää. Se on tosin ihan tavallista. Milloinhan olisin viimeksi edes ollut joulun vapaalla? Varmaan joskus 16 vuotta sitten”, Rantajääskö laskeskelee. ”Taisimme viettää perhejoulua kotona viimeksi vuonna 2004”, komppaa Marjomaa. Täysin joulutta eivät kammilaiset kuitenkaan jää: kun viimeiset asiakkaat on saatu ruokittua, henkilökunta istuu alas, nauttii jouluruokaa ja jakaa toisilleen lahjat. Paikalle kutsutaan myös kokkien ja tarjoilijoiden puolisot – ja loppusiivous suoritetaan vasta, kun vatsat ovat täynnä. Vaikka ajatus rauhallisesta kotijoulusta välillä kutkuttaisikin, tuntuu jouluillallisen järjestäminen asiakkaille koronavuosien jälkeen taas antoisalta. ”Olemme jo palaamassa takaisin entiseen. Yksi ero on siinä, että varaukset tulevat aiempaa lyhyemmällä varoitusajalla: kun normaalisti tähän aikaan vuodesta joulu ja uusivuosi ovat jo täynnä, nyt on vielä vapaita paikkoja. Uskon, että loputkin paikat täyttyvät – mutta voi olla, että viime tipassa”, toteaa Marjomaa. • ”Alkuvuosina valmistimme ruokaa kodassa ja olimme tiiviissä vuorovaikutuksessa asiakkaisiin. Silloin huomasimme, että monet ulkomaalaiset eivät edes tienneet, että Suomessa on saamelaisia. Siksi tuntui tärkeältä jakaa tätä tietoutta”, sanoo Saamen Kammin yrittäjä Anne Marjomaa. • Saamen Kammin illalliskattaukset toteutuvat, jos asiakkaita on vähintään viisitoista. Joulun ja uuden vuoden aikaan minimimäärän toteutumisesta ei tarvitse olla huolissaan. ”Kyllä tämä on asiakasmäärien osalta vuoden kiireisintä aikaa,” sanovat yrittäjä Anne Marjomaa ja hänen tyttärensä Anitta Rantajääskö.
10 PAM.FI 8/2022 N euvottelut kaupan alan palkankorotuksista törmäsivät työnantajien haluttomuuteen tehdä ratkaisuja ennen teollisuuden neuvottelujen päätöstä. Puheissa toistuvat jälleen vientivetoisuus ja kilpailukyky, joiden varjolla palvelualojen palkkaratkaisuja halutaan painaa alle teollisuuden tason. Kotimaiset palvelualat esitetään osana viennin välituoteketjua, jolloin niiden kustannustaso määrittäisi osaltaan vientituotteiden kilpailukyvyn. V iime vuosien niukat palkankorotukset kaupan alalla eivät tilastojen valossa ole kuitenkaan tukeneet viennin kilpailukykyä matalampien hintojen muodossa. Sen sijaan alan yritysten voitot rikkovat ennätyksiä kerta toisensa jälkeen. Tukkuja vähittäiskaupan alan yritysten liikevoitto on vuodesta 2012 vuoteen 2021 kasvanut peräti 64,1 prosenttia. Jos kaupan alan yritysten omistajat olisivat vuonna 2021 tyytyneet samaan liikevoittoprosenttiin kuin vuonna 2012, olisi palkkoja ja muita henkilöstökuluja voitu hintoja korottamatta maksaa 16,4 prosenttia enemmän kuin todellisuudessa maksettiin. Näin siis viime vuoteen mennessä – kuluvana vuonnahan muun muassa kaupan jättiläinen Kesko on takonut jälleen ennätystuloksia. Samaan aikaan työntekijöiden ostovoima on heikentynyt valtavasti kuluttajahintojen nousun seurauksena. Tukkuja vähittäiskaupan työntekijöiden keskimääräinen ostovoima on viimeksi ollut näin heikko syksyllä 2014. KAUPAN ALALLA ON VARAA KOROTTAA PALKKOJA K ymmenien tuhansien vähittäiskaupan myyjien, varastotyöntekijöiden ja muiden ammattilaisten palkoilla, joista piti jouluun mennessä sopia, ei ole mitään tosiasiallista vaikutusta viennin kilpailukykyyn. Todellisuudessa kaupan palveluiden osuus teollisuuden kotimaisesta välituotekäytöstä on muutama prosentti. Vähittäiskaupan osuus tästä pienehköstä kuluerästä on häviävän pieni. Vuodesta 2012 vuoteen 2021 työn tuottavuuden kasvu tukkukaupassa on ylittänyt teollisuustyön tuottavuuden kasvun 10,9 prosenttiyksiköllä. Vähittäiskaupassa tämä luku on 26,5 prosenttiyksikköä. Entistä kummallisempia kilpailukykypuheista tekee se tosiasia, että kilpailukyky on kaikesta päätellen hyvällä mallilla ja teollisuuden uudet tilaukset jatkavat kasvuaan. Kilpailijamaiden palkkaratkaisujen perusteella korotusvaraa vaikuttaisi olevan vientisektorillakin runsaasti. Kaupan alan osalta piilottelu teollisuuden palkkaratkaisujen takana on vastuun pakoilua ja osoittaa kyvyttömyyttä ymmärtää työntekijöiden heikentyvää tilannetta. Kaupan alan hyvän tuloksen täytyy näkyä työntekijöiden tilipusseissa, ei pelkästään omistajien taskuissa. KIRJOITTAJA OLLI TOIVANEN ON PAMIN PÄÄEKONOMISTI. PUHEENVUORO
12 PAM.FI 8/2022 KORKEA AIKA KOROTTAA KAUPAN ALAN PALKKANEUVOTTELUJEN KARIUTUMINEN TYÖNANTAJAN YKSIPUOLISELLA ILMOITUKSELLA OLI SUURI PETTYMYS. SAMAAN AIKAAN KAUPPA TAHKOAA HYVÄÄ TULOSTA VUODESTA TOISEEN. YMMÄRRYSTÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TIUKKAAN TALOUSTILANTEESEEN EI TÄSTÄ HUOLIMATTA NÄYTÄ TYÖNANTAJAPUOLELTA LÖYTYVÄN. Pettymys purkautui ulosmarsseina NIINA MELANEN / kuvat PAM P AMin puheenjohtaja ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN muistuttaa, että palvelualoilla työntekijät ovat avainasemassa, kun tehdään hyvää tulosta. ”Kaupan hyvän tuloksen on tunnuttava myös työntekijöiden kukkarossa”, hän sanoo. Turun Kupittaan K-Citymarketin luottamusmies TARJA PUOTSAARI sanoo, että kaupan sanelulinja ei kelpaa työntekijöille. Hän muistuttaa, että järjestäytyminen on 1.2.2022: PAM ja Kaupan liitto hyväksyivät työehtosopimuksen kahdeksi vuodeksi, mutta vain ensimmäisen vuoden palkoista. Liitot sopivat, että toisen vuoden palkkaneuvottelut käydään 15.12.2022 mennessä. 10.10.2022: PAM ja Kaupan liitto pitivät tilannekatsauksen, jossa käytiin läpi mm. talouden tilannekuva ja sovittiin neuvottelukäytännöistä. Sovittiin, että palkkaneuvottelut aloitetaan 7.11. alkavalla viikolla. 18.10.2022 PAM ja Kaupan liitto sopivat kahdeksan neuvottelutapaamista marrasja joulukuulle. Kaupan liiton päällekkäisyyksistä johtuen neuvottelujen aloitus lykättiin viikolle 46. 27.10.2022: Keskon kertoi ennätystuloksista osavuosikatsauksessa Kaupan alan neuvotteluissa tapahtunutta 8.11.2022: Kaupan liitto ilmoitti, ettei aiokaan neuvotella palkoista sovitusti PAMin kanssa. Vetosi siihen, että vientiteollisuudessa ei ole neuvottelutulosta. Kertoi aikovansa neuvotella koko työehtosopimuksesta tammikuussa. 8.11.2022: PAMin puheenjohtaja piti ilmoitusta ylimielisenä ja vastuuttomana työntekijöitä kohtaan. PAM ei hyväksy sanelua, ja työntekijät ovat palkankorotuksensa ansainneet. avainasemassa omien oikeuksien ajamisessa. "Me jäsenet olemme se PAM, meidän on toimittava ja näytettävä voimamme. Vanha totuus on, että kun järjestäytymisaste on 40 prosenttia, voimme koittaa jotain pyytää. Kun se on 90 prosenttia, niin voimme vaatia.” SAMAAN AIKAAN kun työnantajapuoli kieltäytyy palkkaneuvotteluista, kaupan alaa vaivaa pula työntekijöistä. ”Palkkaus ja henkilökunnasta huolehtiminen vaikuttavat siihen, halutaanko tänne tulevaisuudessa tulla töihin vai ei”, toteaa Keskon PT logistiikan pääluottamusmies MIKKO RUOKONEN . Tulevien tes-neuvottelujen suhteen PAMin puheenjohtajan Annika RönniSällisen kanta on selvä. ”Tavoittelemme palvelualojen ammattilaisille heille kuuluvia oikeudenmukaisia palkankorotuksia, jotka turvaavat työntekijöiden ostovoiman.”
PAM.FI 8/2022 13 KORKEA AIKA KOROTTAA 9.11.2022->: Työntekijät reagoivat välittömästi ja vaativat palkkaneuvotteluja. Myyjät ja varastotyöntekijät ympäri Suomen ovat joukolla osoittaneet mieltä toteuttamalla ulosmarsseja, kassapysähdyksiä ja hiljaisia hetkiä. 31.12.2022 Määräaika kaupan työehtosopimuksen irtisanomiselle. Jos palkkasopua ei joulukuussa 2022 löydy, voi PAM tai Kaupan liitto irtisanoa työehtosopimuksen päättymään 31.1.2023. Irtisanomisaika on yksi kuukausi. Tammikuussa käydään tällöin uudet työehtosopimusneuvottelut. Vähimmäispalkkojen lisäksi työajat, tauot, lomarahat, vuosivapaat jne. on neuvoteltava uudestaan. 15.12.2022 Palkkaneuvottelujen määräaika 31.1.2023 Työehtosopimus päättyy? Jos uudesta työehtosopimuksesta ei ole sopua, alkaa helmikuussa sopimukseton tila. Vanhat työehdot pätevät, mutta työrauhavelvoite ei enää sido työntekijöitä. PAMin ilmoittamat lakot tai muut työtaistelutoimet ovat mahdollisia. K-Citymarket Vaasa • K-Citymarket, Kokkola Keskisen Kyläkauppa, Tuuri • K-Citymarket Seppälä, Jyväskylä S-market Näsi, Porvoo
14 PAM.FI 8/2022 HIIHTOKESKUSALAN TYÖNTEKIJÄT OSOITTIVAT TYÖNSEISAUKSILLA JOULUKUUN ALUSSA, ETTÄ SEISOVAT YHTEISESSÄ RINTAMASSA PALKKAVAATIMUSTEN TAKANA. PALKANKOROTUSVARAA ALAN YRITYKSILLÄ ON, SILLÄ VIIME KAUSI OLI ERINOMAINEN JA TULEVASTA KAUDESTAKIN ENNUSTETAAN VILKASTA. SATU AHONEN / kuvat PAM K U V A : R A IM O H O IK K A L A V uosi sitten neuvoteltu hiihtokeskusalan työehtosopimus päättyi lokakuun lopussa, kun Palvelualojen ammattiliitto PAM ja työnantajia edustava MaRa ry eivät päässeet palkkaneuvotteluissa sopuun vuoden 2023 palkankorotuksista. PAM katkaisi alan työehtosopimusneuvottelut 17.11., jonka jälkeen työriitaa ratkottiin valtakunnansovittelijan johdolla tuloksetta. ”PAMin tavoitteena on turvata työntekijöiden ostovoima. Työnantajapuoli ei ole ollut valmis sopimaan varsinaisista korotuksista, eikä mitään varmuutta korotusten suuruudesta ollut. Hiihtokeskusalan työntekijät ovat palkankorotuksensa ansainneet ja siksi vauhditamme neuvotteluja kuuteen keskukseen kohdistetulla työnseisauksella", totesi PAMin puheenjohtaja ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN . Hiihtokeskuksilla takana erinomainen kausi PAMin neuvottelijoiden mielestä alan yrityksillä olisi varaa maksaa työntekijöilleen nykyistä parempaa palkkaa. ”Hiihtokeskusalan viime kausi oli paras kausi ikinä, joten palkankorotusvaraa kyllä on. Odotukset tuloksista myös tälle talvelle ovat erittäin hyvät”, Rönni-Sällinen sanoo. Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n keräämien tietojen mukaan kaudella 2021–2022 laskettelupäivien määrä kasvoi 13 %, hissilippujen myynti 15 %, hissinousujen määrä 12 % ja vuokraamomyynti 20 % edelliskauteen verrattuna (2020–2021). ”Lakkojen toteutuminen viittaa työnantajien haluttomuuteen löytää tilanteeseen ratkaisu ja viestinee myös työnantajien tiukasta koordinaatiosta. Hiihtokeskusalan työntekijät ovat palkankorotuksensa ansainneet", Rönni-Sällinen jatkaa. Lakoilla vauhtia tes-neuvotteluihin Vuokatin hiihtokeskus oli suljettu työtaistelun vuoksi. Kuvassa hiihtokeskuksen henkilökunta valmistautumassa lakkoon. KORKEA AIKA KOROTTAA Myös Levillä palkankorotustoiveet ovat kovat. Ihmiset ovat venyneet läpi koronapandemian ja valtavien kiireiden. Pettymystä työnantajan asenteeseen on ilmassa.
PAM.FI 8/2022 15 K U V A : A K S E L I M U R A J A K U V A : K A TJ A K O IV U R A N T A Investointeihin on rahaa, työntekijöille ei Yksi Suomen suosituimmista hiihtokeskuksista, Kuusamon Ruka, teki viime huhtikuussa kaikkien aikojen ennätyksensä, kun hiihtopäivien määrä ylitti 500 000 rajan. Hiihtopäivien määrä on kansainvälinen mittari hiihtokeskuksen asiakasmäärälle. Kasvun myötä Rukalla toteutetaankin nyt uusia investointeja laskukaudelle 2022–2023. Rakenteilla on muun muassa kaksi rinnehissiä, ja myös valaistusja lumetuslinjojen muutostyöt ovat käynnissä. Rukan pääluottamusmies KIMMO NEVANPERÄ pitää ristiriitaisena, että samaan aikaan kun uusiin rakenteisiin investoidaan vauhdilla, ei työntekijöille kuitenkaan olisi varaa maksaa palkankorotuksia. ”Kyllä se on tahdosta kiinni, ei muusta”, hän kommentoi. Nevanperän mukaan huoli polttoaineen, ruoan ja sähkön hinnan noususta on saanut monet työntekijät pohtimaan, kannattaako pian enää käydä töissä pitkän matkan päässä. Palkankorotukset tulisivat todelliseen tarpeeseen. ”Infopäivinä kyllä taputetaan kädet punaisina heidän työpanokselleen, mutta sen olisi jo korkea aika näkyä myös kukkarossa. Työntekijät ovat kuitenkin ne, jotka tekevät yrityksen tuloksen.” Lakon piirissä olivat Tahkon, Rukan, Pyhätunturin, Levin, Vuokatin ja Ylläksen hiihtokeskukset 1.–.3.12. Lehden mennessä painoon 7.12. hiihtokeskusalan työehtosopimusta koskevassa työriidassa ei oltu saatu tulosta. Seuraa hiihtokeskusalan tilannetta verkkosivuiltamme: pam.fi/hiihtokeskuslakko ”Hiihtokeskusalan viime kausi oli paras kausi ikinä, joten palkankorotusvaraa kyllä on.” PAMIN NEUVOTTELEMAA hiihtokeskusalan työehtosopimusta sovelletaan esimerkiksi rinnetyöntekijöihin, lipunmyyntija välinevuokraamotyöntekijöihin, huoltotoimija kenttähenkilöstöön sekä hiihdonopettajiin. Tahkolla lakko hidasti rinteiden lumetusta, kun parikymmentä työntekijää oli lakossa. KORKEA AIKA KOROTTAA Rukalla osa hiihtohisseistä toimi esimiesten voimin. Henkilökunnan mielestä yhtiön menestyksen olisi jo korkea aika näkyä myös työntekijöiden palkoissa.
MARJA VASTAA ? OLEN KIINTEISTÖNHOITAJA JA TALVI TEKEE JÄLLEEN TULOAAN. TYÖNANTAJA ON ALKANUT PUHUA LUMIPÄIVYSTYK SESTÄ. MITEN LUMIPÄIVYSTYS JA PÄIVYSTYS EROAVAT TOISISTAAN? PÄIVYSTYKSESTÄ MEILLÄ ON TYÖPAIKALLAMME SOVITTU KIINTEISTÖ PALVELUALAN TYÖ EHTOSOPIMUKSEN MUKAISESTI. VASTAUS: Talviaikana kiinteistöpalvelu alalla on viikkopäivystysten lisäksi ns. lumipäivystyksiä. Myös näiden päivystys ten tulee perustua vähintään työehtosopi muksen mukaiseen päivystyssopimukseen ja päivystyskorvaukseen. Lumipäivystykset perustuvat pääsään töisesti tuntipäivystykseen, jonka kor vaus on vähintään 1,44 €/h. Käytännössä työpaikalla tehdään lumipäivystyksistä valmis sopimuspohja. Kun lumipäivystys aloitetaan, sovitaan työnantajan aloitteesta päivystyksen korvauksesta tällä valmiilla sopimuspohjalla tai muulla sopimuksella. Pääasia on, että sovitut asiat ovat myöhem min todennettavissa. Lumitöihin pyydetään usein myös muita työntekijöitä kuin päivystäjiä. Tästä johtuen lumipäivystyksestä sovitaan usein erikseen normaalin päivystyssopimuksen ohella. Tällöinkin palkka tulee maksaa vähintään työehtosopimuksen mukaisesti lisä ja ylityökorotuksineen. Jos muu kuin päivystysvuorossa tai sovitusta lumipäivystysvuorossa oleva työntekijä kutsutaan työajan päättymisen jälkeen sellaiseen ennalta arvaamattomaan MITÄ TARKOITTAA LUMIPÄIVYSTYS? työhön, josta ei ole voitu työaikana sopia, suoritetaan tästä työstä 100 prosentilla korotettu tuntipalkka, jonka lisäksi ei makseta ylityökorvauksia. Hälytysluontoisesta työstä sovittaessa on syytä varmistaa, että kyseessä ei ole työ vuorolistan muuttaminen. Jos mahdollista, kutsun sisältävä tekstiviesti, muu vastaava kutsu tai kutsun tiedot tulee säilyttää mah dollista jälkiselvittelyä varten. Työntekijällä, joka ei ole sitoutunut päivystämään, ei ole pääsääntöisesti velvoi tetta ryhtyä työvuorolistan ulkopuolisiin työtehtäviin. Palkanmaksun todentamiseksi on tär keää, että työnantajalla ja työntekijällä on tehdystä työstä tarkka työaikakirjanpito. Tehdyistä työtunneista kannattaakin pitää tarkkaa kirjaa. ? OLEN SAAMASSA NYKYISESSÄ TYÖSUHTEESSANI ENSIMMÄIS TÄ KERTAA TALVILOMAN. MITEN TÄMÄ TULISI MINULLE ANTAA? VASTAUS: Talvilomakausi sijoittuu ajalle 1.10.–30.4. Kuuden päivän talviloma on annettava yhdenjaksoisena, elleivät työnte kijä ja työnantaja sovi siitä toisin. Työnantaja ei siis voi määrätä talvilo man pätkimistä tai ottamista lyhennettynä työaikana. Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mah dollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa. Työehtosopimuksissa on sovittu erilaisia määräyksiä vuosiloman ja vapaapäivien sijoittelusta vuosiloman yhteyteen tai sen sisälle. Vuosilomalain mukaan lomapäi viksi ei katsota sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, jouluaat toa, juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää. ? TYÖSKENTELEN KAUPASSA JA KUULIN OHIMENNEN TYÖKAVEREIDEN PUHUVAN AATTO VAPAISTA. VOITKO KERTOA, MITÄ NÄMÄ OVAT? VASTAUS: Kaupan alan työehtosopimuk sessa on sovittu tietyistä aattovapaista siten, että vakinaisella työntekijällä on tietyistä aatoista kaksi vapaapäiviä. Näitä aattoja ovat pääsiäislauantai, juhannusaatto, jou luaatto ja uudenvuodenaatto. Sinun siis kuuluu saada kyseisistä aatoista kaksi vapaaksi, jos työsuhteesi on alkanut ennen pääsiäisviikkoa sama na vuotena. Jos olet ollut vuosilomalla ja kyseinen aattovapaa sijoittuu vuosilomalle, katsotaan aattovapaa saaduksi. Työnantaja voi korvata aattovapaat maksamalla kysei sinä päivinä tehdystä säännöllisestä työstä 100 prosentilla korotetun palkan. Työnan taja ja työntekijä voivat kertaluonteisesti sopia aattovapaamääräyksistä myös toisin. ? TYÖSKENTELEN RAVINTOLAS SA TARJOILIJANA. TYÖKAVERI NI ALKOIVAT PUHUA VUOSIVAPAIS TA, JOISTA EN OLE KUULLUTKAAN. MITÄ NÄMÄ VUOSIVAPAAT OVAT? 16 PAM.FI 8 2022
PAM.FI 8/2022 17 VASTAUS: Kyseiset vuosivapaat ovat työehtosopimuksessa sovittuja vapaita, jotka pääsääntöisesti tulee antaa palkallisena kokoaikaisena vapaapäivänä. Eli käytännössä 7,5 tunnin peruspalkka yhtä ansaittua vuosivapaapäivää kohden. Työntekijä ansaitsee vuosivapaita kalenterivuosittain toteutuneiden työtuntien perusteella. Kyseisen vuosivapaajärjestelmän piiriin kuuluvat sekä kokoaikaiset että osa-aikaiset työntekijät. Vuonna 2022 yhden vuosivapaan on ansainnut, kun on tehnyt töitä 200 tuntia. Vapaat alkavat kertyä työsuhteen kestettyä kaksi kuukautta (ns. karenssiaika). Maksimissaan vapaita ansaitsee kalenterivuoden aikana yhdeksän päivää, jolloin työtunteja on täytynyt kertyä vähintään 1 640 tuntia. Vuosivapaapäivä voidaan antaa heti, kun se on ansaittu. Ansaitut vuosivapaat tulee antaa kuitenkin viimeistään ansaintavuotta seuraavan kalenterivuoden aikana. Eli vuonna 2022 ansaitut vuosivapaat tulee antaa vuoden 2023 loppuun mennessä. Vuosivapaita työvuorolistalle sijoitettaessa on työntekijälle varattava mahdollisuus esittää mielipiteensä vuosivapaan ajankohdasta. Taulukko kertyvistä vapaista, niiden antamisesta ja maksamisesta, löytyy matkailu-, ravintola ja vapaa-ajan palveluita koskevasta työehtosopimuksesta (työntekijöitä koskeva TES). Kyseiset vapaat ovat eri asia kuin vuosilomat. Jos työsuhteesi päättyy ja kaikkia ansaittuja vuosivapaita ei ole pidetty, tulee ne maksaa rahakorvauksena viimeistään loppupalkan maksamisen yhteydessä. Tällä palstalla PAMin neuvonta päällikkö MARJA SALMIVUORI apujoukkoineen vastaa jäseniä askarruttaviin kysymyksiin K U V A : G E T T Y IM A G E S Urapalvelu on maksuton jäsenetu. Palvelu on tarkoitettu kaikille jäsenille, niin töissä oleville kuin työttömille. Varaa aika: pam.fi/urapalvelu PAMin urapalvelu auttaa työnhaussa ja osaamisen kehittämisessä! Valmennus on etänä. Helppoa ja vaivatonta Hangosta Ivaloon! Haluat kartoittaa nykyistä osaamistasi Haluat saada esim. CV:n ajan tasalle Etsit uutta suuntaa työelämässä Kaipaat harjoittelua työhaastattelua varten Etsit palvelualan työpaikkoja Ja paljon muuta! Työelämän personal trainer sinua varten saat henkilökohtaista apua, kun
18 PAM.FI 8/2022 EDUSKUNTAVAALIT 2023 VAALIKEVÄT TUO TILAISUUDEN NOSTAA PALVELUALOILLE TÄRKEÄT AIHEET ESIIN. PAM PERÄÄNKUULUTTAA PARANNUKSIA MUUN MUASSA OSA-AIKATYÖN TEKIJÖILLE SEKÄ TYÖSUOJELUUN. Osa-aikatyölle perusteet ja työsuojelun mitoitus kuntoon MINNA UUSIVIRTA / kuva HANNE SALONEN / EDUSKUNTA K evään eduskuntavaaleissa Suomeen valitaan jälleen uudet kansanedustajat, jotka päättävät tulevina vuosina myös palvelualoja koskevasta lainsäädännöstä. PAM pitää vaaleissa esillä jäsentensä ääntä ja on nostanut yhdeksi keskeiseksi vaaliteemakseen osa-aikatyön. Sitä tekee Suomessa tällä hetkellä lähes 470 000 ihmistä, ja heidän määränsä on viime vuosina noussut. Tilastokeskuksen tietojen mukaan osa-aikatyötä tekevistä palkansaajista 31 prosenttia työskentelee osa-aikaisesti vasten tahtoaan. Tilanne on tämä etenkin matalapalkka-aloilla. Suurin syy osa-aikaisuudelle esimerkiksi ravintola-, siivousja kampaamoalalla, myyjillä sekä vartijoilla on se, ettei kokoaikaista työtä ole tarjolla. Osa-aikatyöhön liittyy monia ongelmia. Epävarma toimeentulo nostaa köyhyyden riskiä, ja silpputyössä tulevaisuutta on hankala suunnitella. Jos vuokratyö tai nollatuntisopimus eivät tuo riittävää toimeentuloa, on kyse koko yhteiskunnan ongelmasta, koska silloin sosiaaliturvaan tukeudutaan enemmän. Pitkään jatkuva osa-aikatyö pienentää eläkkeitäkin. Vaikka sekä työntekijä että yhteiskunta hyötyisivät siitä, että kaikilla halukkailla on mahdollisuus täysipäiväiseen työhön, osa-aikaisen työn teettäminen ei nykyisellään vaadi minkäänlaisia perusteita.
PAM.FI 8/2022 19 EDUSKUNTAVAALIT 2023 Palvelualojen ääni kuuluviin T yöelämään liittyvissä kysymyksissä on Suomessa totuttu nojaamaan vahvoihin työehtosopimuksiin. Niidenkin pohjana ovat silti eduskunnan laatimat lait. Ne turvaavat asioita, joita työehtosopimus ei kata, tai joista työnantajaorganisaatiot eivät halua neuvotella, PAMin yhteiskuntasuhdevastaava Eveliina Reponen muistuttaa. “Tällaisia asioita ovat esimerkiksi osa-aikatyön väärinkäyttämiseen puuttuminen, työsuojelun realistisempi resursoiminen sekä se, että myös työuupuminen oikeuttaisi tulevaisuudessa palkalliseen sairauslomaan.” On myös monia kysymyksiä, kuten alipalkkaukseen, alustatyöntekijöiden asemaan tai raskaussyrjintään liittyvät ongelmat, joihin voidaan vaikuttaa ainoastaan lainsäädännöllä. Siitä päättävät kansanedustajat, ja siksi äänestäjällä on valta vaikuttaa tuleviin lakeihin. “PAMin vaalitavoitteet ovat peräisin jäseniltämme, heidän esiin tuomistaan ongelmista. Vain me palvelualan ammattilaiset näemme sen, mitä meidän aloillamme työelämässä tulee parantaa ja siksi on ensisijaisen tärkeää, että me myös käytämme ääntämme. Sitä ei voi kukaan tehdä puolestamme”, Reponen painottaa. PAMin tavoitteena onkin, että jatkossa työsuhteen osa-aikaisuudelle pitää olla laillinen peruste, ja lisätyötä tulee tarjota ensin niille, jotka ovat tehneet osa-aikatyötä samassa työpaikassa pisimpään. Lisäksi PAM esittää, että sovitun työajan päälle tehtävien lisätuntien tulee vakiintua osaksi työsopimusta, ja lisätuntien tekeminen edellyttää sopimista tapaus kerrallaan. Paremmat rahkeet työsuojeluun Toinen PAMille tärkeä vaaliteema on työsuojelu. Nykyisin työsuojeluvaltuutettu pitää valita, jos yrityksessä on yli kymmenen työntekijää. Ei ole kuitenkaan olemassa mitään ylärajaa sille, kuinka montaa työntekijää yksi työsuojeluvaltuutettu voi edustaa. Eli esimerkiksi koko maassa toimivassa yrityksessä, jolla on useita toimipaikkoja ja tuhansia työntekijöitä, voi olla vain yksi työsuojeluvaltuutettu. Työntekijällä on oltava oikeus siihen, että työsuojeluvaltuutettu tuntee työn arjen. Siksi PAMin päämääränä on, että lakiin kirjataan kuinka montaa työntekijää työsuojeluvaltuutettu voi enintään edustaa. Tämän lisäksi PAM pyrkii siihen, että aluehallintoviranomaisille saataisiin riittävästi tarkastajia ja tehokkaat säädökset. Osa-aikatyö kuormittaa L&T Kiinteistöhuolto Oy:n Länsi-Suomen pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ERJA KILLSTRÖM näkee PAMin vaalitavoitteet osuvina. Hän tietää, että kiinteistöhuollossa esimerkiksi työtuntien tarkastelu tehdään yleensä vain kerran vuodessa. Siivouspuolella monet asiakkaat taas ostavat osa-aikaisia palveluita, eikä työnantajalla ole halua maksaa työntekijöiden siirtymistä työkohteiden välillä, jolloin työnantaja solmii osa-aikaisia työsuhteita. “Pitäisi huomioida, että moni tekee osa-aikatyötä useassa yrityksessä. Ei ole myöskään kenenkään etu, että tarvittaessa töihin kutsuttavat ovat löysässä hirressä, kun eivät tiedä, milloin töitä on. Se liittyy Eveliina Reposen mukaan PAMin vaalitavoitteet ovat peräisin jäsenien esiin tuomista ongelmista. myös työsuojeluun: ollaanko hereillä, kun töihin pitää lähteä epätavallisiin aikoihin esimerkiksi lumisateen takia?” Killströmin mukaan työsuojeluvaltuutettuna pärjää laajallakin alueella, jos työntekijät on helppo tavoittaa. Tämä ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Aluehallintovirastolle hän toivoo lisäväkeä tarttumaan ongelmiin pelkän raportoinnin sijaan. ”Toivoisin, että siellä voitaisiin tehdä enemmän yhteistyötä ja tavata ihan fyysisesti saman alan työsuojelun parissa toimivia enemmän.” K U V A : E E V A A N U N D I
20 PAM.FI 8/2022 PAMin lakimiehet Ronja Väänänen ja Henni Untamo avaavat, mitä työelämää koskevan riita-asian käsittely oikeusteitse maksaa työntekijälle liiton jäsenenä ja ilman jäsenyyttä. PAMin lakimiehet Ronja Väänänen ja Henni Untamo avaavat, Oikeuden hinta työntekijälle liiton jäsenenä ja ilman jäsenyyttä. MINNA RAITAPURO / kuva SUSANNA KEKKONEN Lakimiesten mukaan PAMin myöntämä oikeusapu on moneen muuhun ammattiliittoon verrattuna kattava.
PAM.FI 8/2022 21 S uurin osa PAMiin tulevista riita-asioista selvitetään työpaikoilla tai PAMin aluetoimistoissa. Silloin kun erimielisyys ei kuitenkaan ratkea neuvotteluteitse, apuun tarvitaan työoikeuden tuntevaa juristia. PAMin lakimiehet Ronja Väänänen ja Henni Untamo työskentelevät päivittäin liiton jäsenten riita-asioiden ratkaisemiseksi. ”Tyypillisimpiä tapauksia ovat väärin perustein saadut potkut eli perusteeton irtisanominen sekä maksamatta jääneet palkat eli palkkasaatavat”, Väänänen kertoo. Kun jäsenen työsuhteeseen liittyvä riita-asia saapuu liiton lakimiesten työpöydälle, he arvioivat jokaista tapausta erikseen: onko asiassa menetelty lain säädösten vastaisesti ja pystytäänkö asiassa esittämään riittävästi näyttöä. Jos jäsenelle myönnetään oikeusapua, tarkoittaa se sitä, että tapaus voidaan laittaa vireille tuomioistuimessa. Liiton oikeusapu kattaa oikeudenkäyntiin ja sen valmisteluun liittyvät kustannukset. Tällöin liitto kantaa kaikki tapaukseen liittyvät taloudelliset riskit. Ilman liiton jäsenyyttä ne jäävät työntekijän harteille. “Tyypillisimpiä tapauksia ovat väärin perustein saadut potkut eli perusteeton irtisanominen.” Merkittävä jäsenetu Oikeusprosessit ovat keskimäärin pitkiä ja voivat kestää vuosia eri oikeusasteissa. Samalla niiden kustannukset voivat nousta jopa kymmeniin tuhansiin euroihin. ”Jos kyse on pienestä palkkasaatavasta, harvemmat työntekijät vievät sitä eteenpäin ilman liiton tukea, sillä kuluriski on suuri. Yksittäisen tapauksen loppuratkaisua ei voi etukäteen ennustaa”, Untamo sanoo. Väänäsen ja Untamon mukaan moni ei ole tietoinen siitä, että oikeusjutun häviäjälle voi tulla maksettavaksi myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Työnantajapuolella voi olla käytössä nimekkäitä asianajotoimistoja suurine palkkioineen. Vaikka olisi palkannut itselleen edullisen asianajajan, vastapuolen kuluihin ei voi itse vaikuttaa. ”PAMin myöntämä oikeusapu on moneen muuhun ammattiliittoon verrattuna kattava ja siihen sisältyy myös mahdolliset vastapuolen oikeudenkäyntikustannukset. Liiton tuella jäsenemme uskaltavat siis helpommin viedä eteenpäin tapauksia, jossa menestyminen ei ole taattu”, Väänänen lisää. Palvelualojen ammattiliitto on edistänyt työntekijöiden suojelua oikeuskäytännön voimin niin pienemmässä kuin isommassakin mittakaavassa. Oikeuden päätöksen saaminen voi joskus olla tärkeää myös lain tulkinnan selvittämiseksi ja merkitykseltään laajemman ennakkotapauksen ratkaisemiseksi. Näin haetaan oikeuskäytäntöä, jonka toivotaan ohjaavan työelämän käytäntöjä. Esimerkiksi työpaikalla tapahtuvan syrjinnän tapauksissa työntekijän asemaa on vahvistettu vuosien varrella PAMin toimesta oikeuskäytännön avulla. ”Oikeuskäytännön luominen on edunvalvontaa itsessään.” Kotivakuutus ei riitä työelämän turvaksi ”Usein näitä asioita ei tule ajatelleeksi silloin, kun työelämässä asiat sujuvat hyvin. Kuitenkin, jos vastaan tulisi ongelmia ja niihin joutuisi hakemaan omakustanteisesti ratkaisua oikeusteitse, se voisi tulla kalliiksi”, Untamo sanoo. Hän kertoo törmänneensä ajatukseen siitä, että kotivakuutuksen usein sisältämä oikeusturvavakuutus auttaisi työelämän ongelmatilanteissa. Näin ei kuitenkaan useimmiten ole, sillä työsuhderiidat on tyypillisesti rajattu oikeusturvavakuutuksen ulkopuolelle. ”Moni havahtuu tarkastelemaan vakuutuksen ehtoja tarkemmin vasta, kun työsuhteessa on jo syntynyt ongelmia. Siksi liiton jäsenyys tuo turvaa työelämään. Koskaan ei voi tietää, mitä työelämässä voi tulla vastaan”, Väänänen muistuttaa. Omat lakimiehet • Neuvottelut työnantajan kanssa • Saatavilla ei ole vähimmäisrajaa • Ei omavastuuta • Ei ylärajaa oikeudenkäyntikuluille • Vastapuolen oikeudenkäyntikulut, jos oikeustapaus ei menesty PAMiin kuulumaton työntekijä vastaa itse oikeusprosessista aiheutuvista kustannuksista. Kulut voivat nousta useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin. Ongelmia työsuhteessa? Jos työsuhteessasi ilmenee ongelmia, yritä ensin selvittää ne keskustelemalla rauhallisesti esimiehesi kanssa. Pyydä tarvittaessa apua ja neuvoja työpaikkasi luottamusmieheltä. Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, ota yhteys PAMin työsuhdeneuvontaan tai lähimpään aluetoimistoon. PALVELUALOJEN AMMATTILIITON OIKEUSAPUUN SISÄLTYY TOIMI NÄIN
22 PAM.FI 8/2022 AJAN HERMOLLA Syksyn valtuusto kokosi pamilaisia yhteen eri aloilta ympäri Suomea. ”Mitä meille kuuluu” teema nosti yhteiseksi huolenaiheeksi meneillään olevat palkkaneuvottelut. JÄSENISTÖN ÄÄNI KUULUI PAMIN VALTUUSTOSSA MINTTU SALLINEN / kuvat PAM "Mitä meille kuuluu" kaikui valtuustossa kuvin ja sanoin.
PAM.FI 8/2022 23 AJAN HERMOLLA K eväisin ja syksyisin kokoontuvalla PAMin valtuustolla on merkittävä, jäsenistöä kokoava rooli. ”Valtuuston kokoukset ovat aina merkittäviä siinä, että jäsenistön eli kentän ääni tulee kuuluviin”, painotti 22.?23.11. kokoontuneen valtuuston asemaa kaupan alan pääluottamusmies LAURA HYPPÖLÄ . ”On tärkeää, että kuulemme ympäri Suomen jäsenistön kuulumisia. Loppupeleissä ongelmat ovat hyvin samankaltaisia alasta riippumatta. Ja erityisen tärkeää on viedä näitä terveisiä takaisin jäsenistölle”, korosti myös ravintolaja matkailualan ”Joukkovoiman merkitys korostui valtuuston puheenvuoroissa.” Pääluottamusmies Arja Vakkuri nousi PAMin hallitukseen uutena jäsenenä. Puheenjohtaja Annika Rönni-Sällisen mukaan PAMin jäsenille kuuluu palkka, jolla turvataan hyvä elämä. PAMIN VALTUUSTO PÄHKINÄNKUORESSA PAMIN VALTUUSTO KOOSTUU liiton jäsenistä eri puolilta Suomea ja eri ammattiryhmistä. Valtuuston jäsenet valitaan PAMin liittokokouksessa. VALTUUSTO KOKOONTUU kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta. VALTUUSTO PÄÄTTÄÄ muun muassa liiton toimintasuunnitelmasta, sääntöjen muuttamisesta ja jäsenmaksusta. pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu TIINA KUUSISTO . Syksyn valtuustoa puhuttivat palvelualojen neuvottelut ja erityisesti Kaupan liiton ilmoitus irtisanoutua palkkaneuvotteluista ja siirtyä suoraan työehtosopimusneuvotteluihin. ”Mitä meille kuuluu? Meillä ollaan valmiita ihan mihin tahansa. Kaikki yhden, yksi kaikkien puolesta”, avasi valtuuston kokouksen varapuheenjohtaja SAMI VIITASAARI jäsenistön tuntoja kuvaten. ”Kentän nopeat ja isot mielenilmaisut kertovat siitä, että tähän hetkeen on valmistauduttu. Ei luovuteta eikä jäädä odottelemaan muiden päätöksiä. Me kyllä pystymme siihen. Yhdessä!” summasi Viitasaari. PAMIN PUHEENJOHTAJA ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN painotti puheessaan, että PAMin jäsenille kuuluu palkka, jolla turvataan hyvä elämä. Palkka jatkuvasta venymisestä ja työnantajan ja asiakkaiden toiveiden täyttämisestä. "Työnantajien yksipuolinen malli sisältää niin paljon heikkouksia, että se ei vaan meille käy. Jo aiemmin on nähty, miten alakohtaisten ongelmien ratkaiseminen on käynyt mahdottomaksi ja miten palkkaerot puhtaiden prosenttikorotusten takia vain kasvavat.” ”PAMia tarvitaankin enemmän kuin koskaan neuvottelemaan palkankorotukset. Ja teitä jokaista tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, kun valmistaudumme sekä hiihtokeskusalan lakkoihin että kaupan tuleviin neuvotteluihin”, Rönni-Sällinen painotti. KAUPAN ALALTA on syksyn aikana julkaistu erittäin hyviä liiketoiminnan tuloksia. Tätä vasten Kaupan liiton haluttomuus neuvotella työntekijöiden palkoista tuntuu entistäkin kitkerämmältä. ”Kaupan alan ulostulo on ehdottomasti meidän kaikkien asia. Tämä neuvotteluhaluttomuus tulee leviämään muillekin aloille”, Hyppölä kommentoi. Tiina Kuusisto pitää huolestuttavana, että ravintola-alalla ollaan aika tietämättömiä kaupan alan tilanteesta. Myös hän pitää todennäköisenä, että tilanne tulee leviämään. ”Rummutamme tässä kohtaa tietenkin myös jo omia, keväällä alkavia neuvottelujamme. Nyt kentän on oltava heräillä ja valmiina. Ja nyt on erittäin tärkeää olla liitossa jäsenenä.”
24 PAM.FI 8/2022 S yksyllä 2021 HalpaHallin työntekijät tyrmistyivät työnantajan yksipuolisesta ilmoituksesta luopua myymäläkohtaisesta luottamusmiesjärjestelmästä. Työnantaja halusi romuttaa käytännön, jota työntekijöiden keskuudessa pidettiin toimivana, sillä oman työpaikan tutun luottamusmiehen kanssa asiat sai sovittua nopeasti. Tyrmistystä seurasi vetoomuksia ja ulosmarsseja useassa ketjun myymälässä ja logistiikkakeskuksessa. ”Ihan hurjaa vääntämistä se oli, julistimme lopulta työtaistelutoimenpiteenä koko ketjua koskevan lakon, jonka oli HalpaHallissa vuoropuhelu sujuu HARRI JUOPPERI ON KOKO HALPAHALLI -KETJUN NEUVOTTELEVA PÄÄLUOTTAMUSMIES JA TEKEE LÄHEISTÄ YHTEISTYÖTÄ YRITYKSEN HENKILÖSTÖJOHTAJAN KANSSA. TIE NYKYISEEN TOIMEEN KÄVI MYRSKYISTEN TAPAHTUMIEN KAUTTA. ONNISTUMINEN määrä alkaa jouluviikolla”, Juopperi muistelee hektisiä tapahtumia. Kiistassa päästiin lopulta kompromissiin. Myymäläkohtaisesta 35 luottamusmiehen järjestelmästä luovuttiin. Nyt HalpaHallin 1300 työntekijää edustaa neljä alueellista luottamusmiestä ja Harri Juopperi pääluottamusmiehenä. Uusia vetovoimatekijöitä Uusi luottamusmiesjärjestelmä on vaatinut opettelua. Juopperi joukkoineen laittoi kuitenkin hihat heilumaan ja tulosta alkoi syntyä. Yksi ilon aihe on työhyvinvointipassi pysyvänä henkilöstöetuutena. ”Työhyvinvointiin pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota, että saadaan pidettyä nykyiset, ammattitaitoiset myyjät talossa. Vaihtuvuus on suurta ja hakemuksia avoimiin paikkoihin ei tahdo tulla. “Työhyvin vointiin pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota.” Harri Juopperi työskenteli vuosia Limingan Halpahallin kodinja vapaa-ajan osaston myyjänä. Kuvassa Juopperi yhdessä Maarit Raution (vas.) ja Tiina Tolpin kanssa. NIINA MELANEN / kuvat KAI TIRKKONEN
PAM.FI 8/2022 25 “Työyhteisö rauhoittuu, kun asioista puhutaan faktapohjalta.” Osaavista työntekijöistä käydään tulevaisuudessa kovaa kilpaa ja silloin kyllä sana kiirii hyvästä työnantajasta, joka pitää työntekijöistään huolta”, Juopperi toteaa. Johdon ja työntekijöiden vuoropuhelun tuloksena on saatu myös selkeyttä osaaikaisten keittiötyöntekijöiden asemaan. HalpaHallien lounasravintolan osaaikaiset kokit ja keittiön muut työntekijät tekevät lisätunteja myymälän puolella. Heille on aiemmin maksettu majoituja ravintola-alan palkkataulukon mukaan, nyt he saavat palkkaa kaupan työehtosopimuksen mukaan. ”Tämä selkeyttää erityisesti osa-aikaisten ristiintyöskentelijöiden asemaa, töiden antaminen ja tuntien jakaminen sujuu nyt paljon helpommin.” Kulut puoliksi Juopperi on myös esittänyt uuteen perhevapaaseen liittyen paikallista sopimusta, jossa toinen, ei-synnyttävä vanhempi saisi työnantajalta palkkaa vanhempainvapaan ajalta 36 arkipäivää nykyisen kuuden sijaan. Kustannusvaikutus olisi työnantajalle varsin pieni. ”Kun olemme naisvaltainen ala ja vanhemmuus aiheuttaa enemmän kuluja täällä, niin samalla tämä uudistus on viesti miesvaltaisille aloille, että näitä kuluja voisi tasata.” Seuraavaksi Harri Juopperin asialistalla on saada henkilöstön edustus HalpaHallien hallintoelimiin. Lain mukaan yritys, joka työllistää yli 150 työntekijää on velvollinen ottamaan henkilöstön edustajan yrityksen hallintoon, jos työntekijät sitä haluavat. ”Erityisen tärkeänä pidän sitä, että vuoropuhelu ja yhteistoiminta sujuu. Se, että henkilöstö tulee kuulluksi edistää myös osaavan työvoiman pysyvyyttä ja on vetovoimatekijä, kun rekrytoidaan uusia työntekijöitä.” Juopperi korostaa, että sujuvasta vuoropuhelusta hyötyy myös työnantaja. ”Kun tieto kulkee, työntekijöiltä tuleva viesti ongelmakohdista tai vaikkapa siitä, mikä tuote myy nopeasti, koituu yritykselle hyödyksi.” Tehokasta kehittämistä Harri Juopperin työnkuvaan kuuluu tiivis yhteistyö henkilöstöjohtajan kanssa. ”Olen huomannut, että hänelläkin on paljon vastuuta kannettavanaan, joten veikkaan, että ajatusten ja ideoiden vaihtaminen on virkistävää ja tervetullutta.” Tästä HalpaHallien henkilöstöjohtaja JANNE SYRI on samoilla linjoilla. Hän on nähnyt selvän muutoksen parempaan, kun yhteistyötä henkilöstön kanssa lähdettiin tekemään pienemmällä porukalla. Syri muistelee aiempia yli 30 ihmisen Teams-kokouksia, joissa mielipiteet vyöryivät ja asiat menivät helposti tunteisiin. ”Kokouksessa saattoi olla muutama, jotka sanoivat rohkeasti mielipiteensä, mutta huomasin monesti, että vaikka muut eivät olleet samaa mieltä, he olivat hiljaa eivätkä tuoneet eriävää mielipidettään esille. Viesti tavallaan vääristyi”, Syri kuvaa mennyttä. Nyt henkilöstön näkemykset ja toiveet kulkeutuvat alueilta luottamusmiesten kautta pääluottamusmies Juopperille, joka puolestaan vie viestiä ja keskustelee asiasta henkilöstöjohtaja Janne Syrin kanssa. ”Sovimme Harrin kanssa heti alussa säännölliset tapaamiset joka toinen viikko. Siinä välissä kommunikoidaan puhelimitse, sähköpostin tai chatin kautta”, Syri kuvaa yhteistyötä. Yhteistyö tuo rauhaa Syri kertoo, että työyhteisön kehittämissuunnitelma toimii runkona keskusteluissa pääluottamusmiehen kanssa. Osana kokonaisuutta päivitetään parhaillaan myös yhdenvertaisuusja tasa-arvosuunnitelmaa. Päätoimisena pääluottamusmiehenä Harri Juopperilla on nyt aikaa perehtyä asioihin syvällisemmin. Vajaassa vuodessa Syristä ja Juopperista on kehkeytynyt tehokas tutkapari henkilöstön asioiden kehittäjinä. ”Tuntuu, että koko työyhteisö rauhoittuu, kun asioista puhutaan faktapohjalta. Harri pääluottamusmiehenä on suodatin siinä välissä. Hän pystyy ottamaan kantaa henkilöstön asioihin suoraan tai sitten pohdimme ratkaisua yhdessä”, Syri sanoo. Ensi vuoden alussa on seuraava koko yrityksen hyvinvointikysely, jonka tuloksissa sekä Juopperi että Syri toivovat näkevänsä jo viitteitä yhteistyön tuloksista. Siihen, vaikuttaako vuorovaikutuksen uudet kuviot suoraan yrityksen tulokseen, Syri ei vielä tässä vaiheessa ota kantaa. Yrityksen vetovoimaisuus työnantajana kuitenkin kasvaa kehitystyön tuloksena. ”Vetovoimaisuuden eteen halutaan tehdä jatkuvasti töitä, sillä haluamme olla kilpailemassa osaavasta, motivoituneesta työvoimasta”, Janne Syri sanoo. HalpaHallin henkilöstöjohtaja Janne Syri on pääluottamusmiehen tutkapari.
26 PAM.FI 8/2022 Maailmalla kulkiessaan Maj-Len Remahl oivalsi, miten samanlaisia ihmiset ovat kaikkialla iloineen ja murheineen. Lasikattojen säröttäjä ja siltojen rakentaja
PAM.FI 8/2022 27 H uh huh, vieläkin huimaa”, puuskahtaa Maj-Len Remahl muistellessaan kesäkuun 16. päivää vuonna 1986. Tuona päivänä syntyi Remahlin ensimmäinen lapsenlapsi ja hänestä itsestään tuli Liiketyöntekijäin liiton puheenjohtaja, ensimmäisenä naisena. Remahl oli lähtenyt kisaan, vaikka ei uskonut menestyvänsä. Ehdolle hän lupautui, koska moni pyysi ja koska hänen omasta mielestään naisvaltaisen liiton puheenjohtajaksi pitäisi olla edes ehdolla nainen. Valintakokoukseen hän oli miettinyt valmiiksi häviäjän kiitospuheen. ”Olin itse saarnannut vuosikausia, miten naisten pitää lähteä mukaan eikä aina jättäytyä tällaisten kisojen ulkopuolelle. Piti elää, kuten saarnaa.” Täpärästi voitolle päässyt Remahl oli uuden edessä. Hän nousi puheenjohtajaksi liiton piiritoimitsijan paikalta eikä ollut aiemmin osallistunut edes liiton hallituksen kokouksiin. Opeteltavaa oli paljon, mutta toimistossa ja hallinnossa oli kokenutta väkeä tukemassa. Ison työn Remahl teki myös pitkän ja repivän puheenjohtajakamppailun jättämien jälkien paikkaamisessa. Sittemmin Remahl oli urallaan mukana vielä monissa mullistuksissa. 1987 hänestä tuli Liikealan ammattiliiton puheenjohtaja, kun Liiketyöntekijöiden liitto, Suomen Liikeväen liitto ja Handelsoch industritjänstemannaförbundet yhdistyivät. Vuonna 2000 Remahl oli kätilöimässä Palvelualan ammattiliittoa. Hänestä tuli myös suurliiton ensimmäinen puheenjohtaja. Naisilta ennenkuulumatonta Vaasassa ruotsinkieliseen RÖNNHOLMIN työläisperheeseen sotavuonna 1942 syntynyt Maj-Len oli vanhin neljän sisaruksen parvesta. Isä TORSTEN työskenteli sähkölaitteita valmistaneella Strömbergin tehtaalla sähköasentajana, ANITA -äiti kesäisin hautausmaalla ja myöhemmin Strömbergillä kokoonpanossa – kunhan lastenhoidolta ehti. Elämä oli vaatimatonta. Kuusihenkinen perhe asui pienessä kahden huoneen ja keittiön asunnossa tehtaan asuinalueella. Vanhemmat kuitenkin satsasivat lastensa koulutukseen ja tulevaisuuteen. Varat riittivät vain yhden lapsen oppikouluun ja ylioppilastutkintoon. Perheen ainoa poika, Remahlia pari vuotta nuorempi PER-ÅKE asteli lukioon. Remahl sai tyytyä keskikouluun ja kauppaoppilaitokseen – Vasa handelsläroverkiin. ”Kyllä se harmitti silloin, etten vanhimpana päässyt oppikouluun. Mutta en ole katkera. Vasa handelsläroverk oli hyvä koulu sekin.” Koulun jälkeen Remahlin tie vei Joulukuun 3. päivä 80 vuotta täyttäneellä PAMin ensimmäisellä puheenjohtajalla Maj-Len ReMahLiLLa on takanaan vaiheikas polku ammattiyhdistysliikkeessä. Monet kerrat hän on ollut tehtävässään se ensimmäinen nainen. ANU VALLINKOSKI / kuvat EEVA ANUNDI äidin ja isän perässä Strömbergille. Tosin konttoriin palkanlaskennan ja kirjanpidon pariin. Koulutus nosti tyttären hieman vihreämmälle oksalle kuin vanhempansa. Politiikan ja ammattiyhdistysliikkeen Remahl löysi 1960-luvun puolivälissä, kun hän oli tovin kotona ensimmäisen lapsensa kanssa. ”Kun aikaa oli, aloin seurata eduskuntavaaliväittelyitä televisiosta. SDP:n vaaliohjelma teki minuun vaikutuksen selvyydellään.” Viimeinen sysäys oli RIITTA PRUSTIN tapaaminen jalkapallokatsomossa. Rouvat Prusti ja Remahl seurasivat miestensä otteluita Vaasan Pallaksen riveissä. Sittemmin Prusti on tullut monelle tutuksi esimerkiksi kansanedustajana. ”Riitta innosti minua mukaan sosialidemokraatteihin. Mieheni MARTTI ei aluksi hyväksynyt aktiivisuuttani, mutta sopeutui pakon edessä.” Työpaikallaan Remahl valittiin varaluottamusmieheksi ja pian teollisuustoimihenkilöiden luottamusmieheksi 1970-luvun alussa. Ajat olivat myrskyisät. Metalli lakkoili ja toimihenkilötkin marssivat ulos vauhdittaakseen palkkaneuvottelujaan. ”Se oli ennenkuulumatonta. Toimiston naisilta ei sellaista odotettu. Marssi kuitenkin tepsi, saimme korotuksen.” Yhdessä vahvempia Palvelualojen ammattiliitto PAM syntyi vuonna 2000 Hotellija ravintolahenkilökunnan liiton, Teknisten erikoisammattien liiton, Kiinteistötyöntekijäin liiton ja Liikealan ammattiliiton yhdistyessä. NÄKEMYKSENI “Naisten pitää lähteä mukaan, eikä jättäytyä ulkopuolelle.”
28 PAM.FI 8/2022 ”Katsoimme, että yhdistyminen oli järkevää, kun tilanne työmarkkinoilla oli kiristynyt. Ay-liike ei enää vetänyt samaan tapaan kuin ennen. Ei ollut enää itsestäänselvyys, että nuori liittyisi ammattiliittoon koulusta valmistuttuaan.” Takana oli myös 1990-luvun rankka lama ja nopeasti ennennäkemättömiin lukuihin noussut työttömäin armeija. Asenteet olivat koventuneet, ja lama oli koetellut ay-liikettä myös taloudellisesti. 2000-luvulle mentäessä laman perintö vaikutti yhä. Neljää liittoa yhdistivät samankaltaiset työehtosopimukset, työpaikkojen olosuhteet ja ongelmat – kaikki olivat matalapalkka-aloja, joissa osa-aikatyö oli tavallista. ”Yhdessä olimme vahvempia. Mahdollisuudet kouluttaa ja tukea luottamusmiehiä paranivat. Työehtosopimusneuvotteluissa iso liitto oli pientä tukevampi selkänoja. Toisaalta suuressa liitossa oli tilaa hoitaa asioita myös alakohtaisesti.” Yhteiset surut ja ilot Vuosien saatossa Remahl oli aktiivisesti mukana myös kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen toiminnassa. ”Kansainvälinen toiminta opetti minulle, miten tärkeää rajat ylittävä solidaarisuus ja yhteistyö on. Jo pitkään yritykset ovat olleet kansainvälisiä jättejä, ja ilman yhteistyötä työntekijät ovat vain pieniä tuulessa lentäviä hiekanjyviä – täysin voimattomia. Ammattiyhdistysliikkeen pitää jakaa keskenään tietoa ja parhaita käytäntöjä.” Maailmalla kulkiessaan Remahl oivalsi myös, miten samanlaisia ihmiset ovat kaikkialla iloineen ja murheineen. Niin suomalaiset kuin intialaisetkin työntekijät haluavat reiluja työehtoja ja -oloja. Hyvän elämän edellytyksiä. Kansainvälisessäkin ay-liikkeessä Remahl on ollut monesti se ensimmäinen nainen. Esimerkiksi vuonna 1999 hänet valittiin liikealan ammattiliittojen kansainvälisen järjestön FIET:in puheenjohtajaksi ensimmäisenä naisena. ”Ehkä olen ollut osaltani tekemässä ”Moni ei ymmärrä ay-liikkeen tärkeyttä.” pieniä säröjä lasikattoon, vaikka eihän se vieläkään ole kokonaan rikkoutunut. Itse koen, ettei sukupuolestani ole ollut mitään haittaa, jos ei hyötyäkään.” Rakentava liike Remahlin liittouran alkupuoli 1970ja 1980-luvuilla oli ammattiyhdistysliikkeen kulta-aikaa. Vasemmistopuolueet ja ay-liike saivat yhdessä paljon aikaan. ”Työlainsäädäntö eteni. Työntekijät ja työnantajat solmivat yhdessä vastuullisia työehtosopimuksia. Ay-liike oli voimakas tekijä yhteiskunnassa ja liikettä kuunneltiin”, Remahl muistelee. Nykyisin työmarkkinapolitiikka näyttää Remahlin mukaan olevan hankalassa tilanteessa. Mediassa liitot näkyvät lähinnä lakkojen aikaan. Loimaan kassa kerää jäseniä. Työnantajapuoli haluaa näivettää työntekijöiden valtaa. ”Moni ei nyt ymmärrä ay-liikkeen tärkeyttä. Meidän pitää näyttää, että ay-liike ei ole vastustava liike vaan rakentava, yhteistyötä tekevä liike. Myös työntekijät toivovat yritysten menestystä ja tekevät sen eteen kirjaimellisesti töitä. Yhteistyö on kuitenkin vastavuoroista. Kuka etujamme puolustaa ellemme me itse?” MAJ-LEN REMAHL • Maj-Len syntyi 3.12.1942 Rönnholmien perheen esikoiseksi. • Opiskeli kaupallista alaa Vasa handelsläröverkissä 1959-1961 • Ensimmäinen vakituinen työpaikka konttoristina Stömbergin tehtaalla Vaasassa. • Liiketyöntekijöiden liiton puheenjohtaja 1986-1987 • Liikealan ammattiliiton puheenjohtaja 1987-2000 • Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja 2000-2002 Maj-Len Remahl valittiin vuonna 1999 liikealan ammattiliittojen kansainvälisen järjestön FIET:in puheenjohtajaksi ensimmäisenä naisena.
PAM.FI 8/2022 29 Vuokraa mökki jäsenetuhintaan JÄSENETU PUNKAHARJULLA sijaitsevat PAMin lomamökit ovat kauttaaltaan remontoituja ja niissä on ajanmukainen varustelutaso. Mökeissä on oma sauna, keittiö ruoantekovälineineen ja hyvä sijainti Pihlajaveden lähettyvillä. PAMin kohteissa on valokuidun myötä myös erityisen nopea WIFI, joka mahdollistaa esimerkiksi etätöiden teon saumattomasti. MÖKKIKYLÄN vastarannan puulajipuistossa sekä harjualueen poluilla voi retkeillä vapaasti. Harjun Portin välinevuokraamosta löytyy muun muassa fatbikeja ja sähkömaastopyöriä. Punkaharjun alue soveltuu mainosti myös talvilajien harrastajille ja luonnossa liikkujille: lomakylän rannasta löytyy yli 15 kilometrin mittainen retkiluistelureitti ja lumitilanteen salliessa alueella kulkee 40 kilometrin hiihtolatuverkosto ja lumikenkäreittejä. LOMAKYLÄN SIJAINTI on erinomainen myös ilman omaa autoa tuleville. Kahvila-ravintolan edustalla olevalta Retretin junapysäkiltä pääsee piipahtamaan vaikka Savon linnassa. Mökit ja vastarannan luontopolut ovat myös lähettyvillä. JENNI VÄISÄNEN Lisätietoja: pam.fi/wiki/ punkaharjunlomamokit PAMIN MÖKIT TUUNAANTUVAT ovat tuvan ja ison makuualkovin huoneistoja 2–5 hengelle (35 m²). Makuualkovissa on 2 sänkyä ja kerrossänky ja tupakeittiössä levitettävä vuodesohva. PANKKOTUPA on tuvan, 2 makuuhuoneen ja parven huoneisto 6–8 hengelle (50 m²). Toisessa makuuhuoneessa on 2 sänkyä, toisessa kerrossänky. Parvella on 3 makuupaikkaa ja tupakeittiössä vuodesohva. MÄNTYTUPAAN mahtuu majoittumaan erinomaisesti 8 henkilöä. Se sopii hyvin myös esimerkiksi kokouskäyttöön. PAMin lomamökkien varaukset ja tiedustelut: www.harjunportti.fi/ fi/pam
30 PAM.FI 8/2022 T he Finnish Commerce Federation announced on Tuesday, 8 November that they will not negotiate pay increases with PAM as agreed. Workers are outraged. PAM and the Commerce Federation were supposed to negotiate minimum wages and wage increases for commerce sector workers by 15 December. This was agreed in the collective agreement signed in February 2022. The Commerce Federation argued that they could not negotiate with PAM because the export industry had not yet reached a result. They were making the clearly unfounded claim that the salaries of sales assistants would jeopardise the competitiveness of Finnish exports. “The Finnish Commerce Federation has taken a unilateral decision that shows arrogance towards the negotiations and thus towards the employees in the sector”, declared PAM President ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN . The federations unilateral announcement has not changed PAM’s goals. “We continue to aim for fair salary increases for those working in the service sector – increases that they deserve and Black Tuesday in commerce sector, strike at ski centres This round of collective pay negotiations has proved difficult in the private sector. Workers hit by high inflation need wage increases to make ends meet, but employer side has thus far refused to engage in proper negotiations, leading workers to push back. HILDUR BOLDT / photos PAM “We continue to aim for fair salary increases.” that will secure their purchasing power”, said Rönni-Sällinen. “We will not accept it!” The employer federation’s announcement led to immediate reactions from retail and warehouse workers around the country. The next day retail workers at Kupittaa Citymarket held a silent moment in protest. Since then, over one thousand Kesko warehouse workers decided to walk out mid-shift, while retail workers all over the country have protested by spontaneous work stoppages, moments of silence or even by closing stores early. Three-day strike at six ski centres The wage and later collective agreement negotiations between PAM and Finnish Hospitality Association MaRa in the ski centre sector ended without result. The collective agreement thus terminated on 31 October. On 14 November PAM gave notice of a three-day work stoppage at six ski resorts. The mandatory mediation to prevent the work stoppage failed, and workers were on strike from 1 December at 4 pm until 3 December at midnight Follow the negotiations at pam.fi/en/ pam-negotiates IN ENGLISH
PAM.FI 8/2022 31 PAM’S LAWYERS RONJA VÄÄNÄNEN and HENNI UNTAMO work daily to resolve members’ grievances. “Typical cases are when a worker has been fired without proper cause or when they have not been paid their full wage”, Väänänen says. When a member’s employment case reaches the union lawyers’ desk, they review each individually: has there been a violation of law and is there enough evidence to prove the case. When a member is granted legal aid, it means the case can be taken to court. PAM takes on the entire economic risk of pursuing the case. Without membership, the burden would fall on the worker. Legal aid is a significant benefit to members. LEGAL PROCESSES are long, and cases The price of justice MOST OF THE GRIEVANCES THAT PAM MEMBERS BRING FORTH CAN BE RESOLVED AT THE WORKPLACE OR WITH HELP FROM PAM’S REGIONAL OFFICES. BUT WHEN NEGOTIATIONS FAIL TO RESOLVE A DISPUTE, YOU NEED A LAWYER. MINNA RAITAPURO / photo SUSANNA KEKKONEN PAM MEMBERS can rent PAM’s cabins at Punkaharju at an affordable price. The beautiful surroundings offer great opportunities for a variety of outdoor activities, including skiing, long-distance skating, and cycling. The cabins are renovated and have all the comforts of modern living. They can be rented year-round and are accessible with public transport. Read more at www.harjunportti.fi/fi/ pam WELLBEING AT WORK is created in day-to-day life, and small things can have a big effect on wellbeing. The Mental Health Support Toolkit developed by the Finnish Institute of Occupational Health offers free tools and materials for use at the workplace. “It’s important for employees to remember that employers are responsible for ensuring that work doesn’t damage anyone’s health, safety or wellbeing”, says TELMA RIVINOJA , specialist at the Institute. It’s best to discuss any coping challenges you may have and suggestions for improvements with your supervisor. Find the tools at: hyvatyo.ttl.fi/en/ mindandwork Member’s benefit: Rent a cabin at Punkaharju Tools to support mental wellbeing IN ENGLISH NEWS can take years to work their way through the courts. Costs can rise to the tens of thousands. “Few workers can pursue small outstanding wages without union support because the risk is too big”, says Untamo. Many don’t know the losing side might have to pay the legal fees of the opposing side. Employers can use big legal firms with expensive fees. Home insurance typically includes some coverage of legal expenses, but legal expenses that is included in most home insurance usually doesn’t apply to employment disputes. “You often read the fine print of your insurance plan after something has happened. That’s why trade union membership gives you security in working life. You never know what might happen”, Väänänen says.
32 PAM.FI 8/2022 TÄSSÄ JA NYT K U V A : E E V A A N U N D I PAMIN SUHDANNEBAROMETRIN mukaan palvelualojen työllisyystilanne jatkuu vahvana, mutta kasvavat kustannukset heikentävät arvioita niin työntekijöiden kuin työnantajayritystenkin talouden kehityksestä. Matkailuja ravintola-alan toipuminen koronaepidemian vaikutuksista on jatkunut rohkaisevana. Suhdannebarometriin vastanneista palvelualojen työntekijöistä 45,9 prosenttia odottaa taloudellisen tilanteensa heikkenevän tulevan vuoden aikana ja 11,8 prosenttia uskoo sen paranevan. Lukemat lähentelevät PAMin pääekonomisti OLLI TOIVASEN mukaan koronaepidemian alkuvaiheen tilannetta. Tuolloin kyse oli suoraan palvelualoihin kohdistuneesta shokista ja yhtäkkisesti heikentyneestä työllisyystilanteesta erityisesti matkailuja ravintola-alalla. Nyt syy pessimismiin on toisenlainen. Palvelualojen työntekijät odottavat vaikeaa vuotta kustannusten kasvaessa Työttömyysturvan euroistaminen ei etene PAMIN JÄSENET saavat 25 % alennuksen Nordic Beauty-verkkokaupasta. Käytä ostoskorin yhteenvedossa koodia PAM25 ja saat alennuksen ostosten loppusummasta. Tutustu tuotteisiin osoitteessa nobebeauty.fi. Toisena uutena jäsenetuna saat kokeilla Nextorya 45 päivää ilmaiseksi. Lisätiedot ja tilausohjeet osoitteesta: pam.fi/nextory. VUODESTA 2023 alusta lähtien palkkaturvan hakuaika pitenee työperäisen hyväksikäytön uhreille ja palkkaturvaviranomaisen tiedonsaantija tiedonanto-oikeudet laajenevat. Lisäksi palkkaturvan uudistukset sujuvoittavat palkkaturvaprosessia ja torjuvat harmaata taloutta. HALLITUKSEN SUUNNITELMISSA oli muuttaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehtoa niin, että se olisi laskettu työstä kertyneiden eurojen, ei työhön käytettyjen tuntien perusteella. PAM on kuluneen vuoden aikana tuonut esille mallin ongelmakohtia ja vaikutuksia osa-aikatyötä tekeviin palkansaajiin. ”Olemme tyytyväisiä, että hallituksen edustajat ovat kuunnelleet meitä tässä asiassa, PAMin puheenjohtaja ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN kommentoi. Hyödynnä uudet jäsenedut Palkkaturvalaki uudistuu 2023 alusta Kerromme tuoreimmat kuulumiset tutuista puheenaiheista K U V A : E E V A A N U N D I K U V A : H A N N U S A L M I MISSÄ MENNÄÄN? ”TYÖLLISYYSKEHITYS ON JATKUNUT palvelualoilla hyvänä ja suhdannebarometrin vastaajat kertovat olevansa pääosin vahvassa asemassa työmarkkinoilla. Omat ansiot koetaan vain yksinkertaisesti riittämättömiksi kustannusten kasvaessa”, Toivanen arvelee. Suhdannebarometrissa tiedusteltiin kohonneiden kustannusten vaikutusta vastaajien taloustilanteeseen. Vastaajista 59,6 prosenttia kertoi elintarvikkeiden hinnannousun heikentäneen taloustilannettaan kuluneen vuoden aikana hieman ja 23,2 prosenttia kertoi sen heikentäneen taloustilannettaan vakavasti. ”Elintarvikkeiden hinnannousu koskettaa ymmärrettävästi lähes kaikkia. Autoiluun ja asumiseen liittyvien kustannusten kasvu ei kirpaise samalla tavoin keskustoissa asuvia, mutta esimerkiksi sähkölämmittäjän kasvanut lasku voi romuttaa pienituloisen palkansaajaperheen talouden”, Toivanen huomauttaa. Tässä ja nyt.indd 32 7.12.2022 10.07
PAM.FI 8/2022 33 TÄSSÄ JA NYT Teksti Lähde: Tilastokeskus Hyödynnä uudet jäsenedut Osallistu PAM.fi-lehden palautekyselyyn! Mikä oli tämän lehden suosikkijuttusi? Missä voisimme onnistua paremmin? Vastaa kyselyyn 1.2. mennessä osoitteessa pam.fi/palautekysely Kerro meille, mitä mieltä olit lehdestä ja osallistu kolmen 30 euron arvoisen S-ryhmän lahjakortin arvontaan! Pyysimme lukijoilta palautetta Pam.fi-lehdestä. Tässä muutama viime lehdestä saamamme kommentti. PALAUTE “Sain vasta ensimmäisen lehden. Oli yllättävän mielenkiintoiset aiheet.” “Henkilö ja työpaikkahaastattelut ovat mielenkiintoisia. Miten eri töissä työpäivä etenee.” “Viimeisimmässä numerossa monta hyvää juttua. Kiitos siitä!” “Mielestäni lehdessä tuodaan onnistuneesti esille erilaisia uratarinoita ja apuvälineitä työelämään.” “Ulkoasu voisi olla hieman raikkaampi.” “Kiitos mukavista artikkeleista sekä hyvää ja toiminnallista vuotta 2023!” Lämmin kiitos kaikille viime lehdestä palautetta antaneille! S-ryhmän lahjan voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Tässä ja nyt.indd 33 7.12.2022 10.07
34 PAM.FI 8/2022 Alex toimii yhdistyksessä, joka pyrkii auttamaan pulaan joutuneita työntekijöitä sekä tarjoamaan heille tietoa, koulutusta ja aktiviteetteja.
PAM.FI 8/2022 35 T osiasioita ei käy kiistäminen, vaikka kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa ja Qatarin valtio niistä vaikenevatkin: Köyhistä maista tulevat siirtotyöntekijät ovat kärsineet monin tavoin Qatarin olosuhteista ja ihmisoikeusloukkauksista. Moni on kuollut siellä työskennellessään, mutta tätäkään ei myönnetä. Maassa on noudatettu työelämän käytäntöjä, jotka täyttävät nykypäivän orjuuden tunnusmerkit. Niin sanottu kafala-lainsäädäntö oli käytössä Qatarissa ja on edelleen laajalti käytössä muissa Persianlahden maissa. Sen nojalla työntekijöiden passit takavarikoitiin ja tarvittiin työnantajan lupaa maasta ulos pääsemiseksi ja työpaikan vaihtamiseksi. “Juuri nämä olivat ne pahimmat käytännöt”, vahvistaa Qatarissa vuosia työskennellyt siirtotyöläinen, joka itsekin joutui välillä poistumaan maasta kahdeksi vuodeksi, koska työnantaja ei antanut hänen vaihtaa työpaikkaa. Onko orjatyö historiaa Qatarissa? Miesten jalkapallon MM-kisat Qatarissa ovat saaneet paljon kritiikkiä kisojen rakentamisesta orjatyöllä. Onko kisoista seurannut mitään hyvää? LAURA VENTÄ / kuva LASSI KAARIA Hänen oli kuitenkin oman terveytensä vuoksi pakko päästä pois työstä, jossa joutui tekemään yli 16-tuntisia työpäiviä. Työntekijän nimeä ei voi mainita hänen turvallisuutensa takaamiseksi, mutta kutsutaan häntä vaikka ALEXIKSI . Turvallisuusuhka kertoo karua kieltään Qatarin tämänhetkisestä tilanteesta. Silti Alex haluaa korostaa, miten moni asia on muuttunut paremmaksi. Kafala-laki kumottiin osittain kuusi vuotta sitten, ja pikkuhiljaa muutoksen vaikutus on alkanut näkyä yhä laajemmin. Alexin mukaan pahimpia ihmisoikeusloukkauksia näkee enää yksittäistapauksissa. Työntekijöiden mahdollisuudet valittaa kohtelustaan ja saada oikeutta ovat parantuneet, mutta jotkut työnantajat ovat “On lottovoitto päästä töihin Fifaan kytkeytyvään yritykseen.”
36 PAM.FI 8/2022 kekseliäitä halutessaan riistää työntekijänsä vapauden. “Kun työntekijä ilmoittaa aikeestaan lähteä, hänestä saatetaan saman tien tehdä rikosilmoitus karkulaisena. Silloin hän voi menettää oikeuden asuntoonsa, ja syytettynä hänellä ei ole oikeutta syyttää työnantajaansa väärästä kohtelusta. Hän joutuu jäämään maahan laittomasti ja ilman suojaa”, Alex kertoo. Alex toimii yhdistyksessä, joka pyrkii auttamaan pulaan joutuneita työntekijöitä sekä tarjoamaan heille tietoa, koulutusta ja aktiviteetteja. Järjestö toimii hieman ammattiliiton tapaan, mutta varsinaisia ammattiliittoja siirtotyöntekijöillä ei ole oikeutta perustaa. Jo se on vakava ihmisoikeusloukkaus. Kansallisuuksien mukaan järjestäytyneillä työntekijöiden yhdistyksillä on kuitenkin virallinen asema. Ne edustavat työntekijöitä neljä kertaa vuodessa pidettävässä yhteisöfoorumissa, jossa käydään keskustelua Qatarin työministeriön edustajien kanssa. Lain mukaan työviikon kesto on 48 tuntia. “Lisäksi työpaikoilla on omat työntekijäkomiteansa, jotka puolestaan tuovat viestiä yhteisöfoorumiin”, Alex lisää. Edut eivät koske kaikkia Edellä kuvattuja käytäntöjä voidaan pitää Qatarin mittapuulla erittäin edistyksellisinä. Tosin työntekijöiden edustus työpaikoilla koskee ainoastaan jalkapallon MM-kisoihin kytkeytyviä yrityksiä eli noin kymmentä prosenttia yrityksistä. Niissä työturvallisuutta, majoitusoloja ja työntekijöiden kohtelua myös valvotaan. Laki on uudistunut niidenkin osalta, mutta yleisesti ottaen valvonta ontuu. On siis lottovoitto päästä töihin Fifaan kytköksissä olevaan yritykseen. Alex on Qatarissa vuosia työskennellyt siirtotyöläinen, joka joutui välillä poistumaan maasta kahdeksi vuodeksi, koska työnantaja ei antanut hänen vaihtaa työpaikkaa.
PAM.FI 8/2022 37 Näyttää selvältä, että jalkapallon MM-kisojen myötä syntynyt kansainvälinen paine on todella parantanut työntekijöiden oloja – vaikka moni on sitä mieltä, että kisoja ei olisi koskaan pitänyt myöntää Qatariin. On hyvä muistaa, että ihmisoikeusloukkaukset eivät rajoitu työntekijöihin, vaan ne koskevat esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin kuuluvia kisakatsojia. Toinen kysymys on se, ovatko muutokset kestäviä. “En tiedä. Qatarin lait voivat muuttua hetkessä. On syytä olettaa, että ainakin työntekijäkomiteoiden olemassaolo päättyy kisoihin, mutta myös yhteisöfoorumien tulevaisuus on epävarma.” Alex sanoo kuitenkin uskovansa, että Qatarin hallinto on nyt oppinut, kuinka asioita hoidetaan monissa muissa maissa, ja sinne on saattanut jäädä kytemään aito halu parantaa työntekijöiden tilannetta. Alexin kommenteista paistaa optimismi, jota ilman Qatarissa varmaan olisi vaikea jatkaa aktivismia. Osin Qatarilla varmasti on myös oma lehmä ojassa, sillä se haluaa napata tulevatkin urheilukisat. Perhe saa tyytyä roposiin Alex ja muut maayhdistysten aktiivit kantavat huolta heikoimmassa asemassa olevista työntekijöistä ja riskeeraavat oman turvallisuutensa pitkälti juuri heidän vuokseen. Siis miljoonien aasialaisten ja afrikkalaisten, jotka raatavat äärimmäisessä kuumuudessa ja asuvat vuosikausia eristäytyneissä parakkikylissä kaukana kaupunkien mukavuuksista. Millaista on heidän arkensa? Lain mukaan työviikon kesto on 48 tuntia. Työtä tehdään kuutena päivänä viikossa, eli päivän pituus on kahdeksan tuntia. Kuulostaa rankalta mutta vielä kohtuulliselta, sillä ovathan ihmiset tulleet Qatariin nimenomaan tienaamaan eivätkä vetämään lonkkaa. Rankoista huveista rankan työn vastapainoksi on turha haaveilla, sillä alkoholia ei Qatarissa myydä, ja moni muukin asia on kielletty, muun muassa tanssi ja hellyydenosoitukset julkisilla paikoilla. Työpäivien pituuteen täytyy kuitenkin lisätä ruokatunti ja ainakin tunnin työmatkat. Niin ollaan jo 11 tunnissa, ja moni tekee vielä enemmän. Ylityökorvauksiin on oikeus, mutta Alexia kuunneltuani luulen, että monikaan ei niitä saa. Elämä on pelkkää työtä ja nukkumista. Peruspalkka ei ole riittävä, jotta siitä jäisi juurikaan lähetettävää kotiin. Viime vuonna voimaan tulleen minimipalkkalain mukainen palkka on 1000 rialia eli noin 280 euroa. Päälle tulee 500 rialia asumiseen ja 300 rialia ruokaan, jos työnantaja ei niitä tarjoa. “Qatar on kallis maa ja inflaatio laukkaa sielläkin”, Alex huomauttaa. Minimipalkkalaki on kuitenkin tärkeä uudistus, sillä muuten ei olisi mitään standardia, johon vedota, kun Alexin edustaman järjestön kaltaiset tahot yrittävät puolustaa työntekijöiden oikeuksia. Minimipalkka on kuitenkin helposti myös maksimi, ja perustason työntekijä jää siihen jumiin. Tarvitaan siirtotyöntekijöiden keskus Mainituista uudistuksista ei ole kiittäminen pelkästään Fifaa ja Qataria, vaan kansainvälinen ammattiyhdistysliike on tehnyt valtavan työn niiden saavuttamiseksi. Päätoimijoita ovat olleet rakennustyöntekijöiden maailmanjärjestö BWI sekä ITUC, jonka jäseniä puolestaan ovat eri maiden keskusjärjestöt. Myös Kansainvälinen työjärjestö ILO on perustanut väliaikaisen toimiston Qatariin ja on mukana työehtojen kehittämisessä. Sittemmin myös kotiapulaisten ja kuljetustyöntekijöiden järjestöt ovat saaneet sinne edustuksen. Nämä kaikki ovat hyviä merkkejä uudistusten pysyvyyden puolesta, mutta silti jalkapalloväen ja sitä myötä koko maailman kiinnostuksen lopahtaminen on iso riski. Qatar tosin on ottanut strategiakseen urheilukisojen tavoittelun ja on jo saanutkin järjestettäväkseen Formula1 -kisat jälleen ensi vuonna sekä moniurheilutapahtuma Asian Gamesin vuonna 2030. Se on ilmoittanut tavoittelevansa myös vuoden 2032 kesäolympialaisten järjestämistä. Alexin mielestä Qatarin valtion pitäisi tehdä sopimus työntekijäja ihmisoikeusjärjestöjen kanssa ja myös seuraavia kisoja maahan tuovan urheilujärjestön kanssa. Tärkein konkreettinen uudistus olisi kuitenkin siirtotyöntekijöiden keskus, josta he saisivat tukea ja turvaa ongelmatilanteissa. Tarkoitus olisi, että myös asuntonsa esimerkiksi maasta karkotuksen vuoksi menettäneet voisivat majoittua siellä turvallisesti. “Asiat ovat jo pitkällä, mutta vielä puuttuu valtion puolelta sen virallistaminen.” Keskuksen taustavoimana on rakennustyöntekijöiden kattojärjestö BWI, joka on yrittänyt saada esimerkiksi kisojen sponsoreita puoltamaan sen perustamista. Ilmeisesti yksikään jättiyhtiö ei kuitenkaan ole niin tehnyt. SASK ja sen suomalaiset jäsenjärjestöt tukevat Nepalissa ja Intiassa hanketta, jossa siirtotyöhön lähtevät saavat tietoa oikeuksistaan. Lisäksi vaikutetaan siirtotyötä koskeviin käytäntöihin ja lainsäädäntöön. Qatarissa ei ole paikallisia ammattiliittoja, joten suoraan sinne tukea ei voi kanavoida. PAM on SASKin jäsenjärjestö. Minimipalkka on 1000 rialia eli noin 280 euroa. Päälle tulee 500 rialia asumiseen ja 300 rialia ruokaan.
38 PAM.FI 8/2022 PAM toimii kansainvälisenä ammattiliittona palvelualojen työntekijöiden oikeuksien puolesta. Lähimmät yhteistyökumppanit löytyvät muista Pohjoismaista. TIETOA JA TUKEA POHJOISMAISESTA YHTEISTYÖSTÄ HILDUR BOLDT / kuva GETTY IMAGES P ohjoismaiset yhteiskunnat ja työmarkkinat ovat samankaltaiset, siksi on luonnollista hakea oppia ja vertaistukea Pohjolasta. ”Meillä on samankaltaisia haasteita eri Pohjoismaissa, ja yhteistyön kautta voimme hyötyä toistemme kokemuksista. Voimme auttaa toisiamme jakamalla kokemuksia ja ideoita ratkaisuista”, kuvaili Ruotsin kaupan alan ammattiliito Handelsin puheenjohtaja LINDA PALMETZHOFER Helsingissä järjestetyssä Nordiska Handelskommittén vuosikokouksessa. MIKÄ POHJOISMAISESSA YHTEISTYÖSSÄ ON PARASTA, PAMIN EDUNVALVONTAJOHTAJA JAANA YLITALO? ”Pohjoismainen yhteistyö on meille kuin laajennettu työyhteisö. Jaamme käytännön tietoa siitä, mitä tapahtuu ja mitä liitot tekevät lainsäädännön, työehtojen ja palkkauksen saralla. Käymme läpi palkkausjärjestelmiä, neuvottelutavoitteita, saavutuksia ja työnantajapuolen toimintaa. Kaupan alalla sekä majoitusja ravintola-alalla käymme pohjoismaisella tasolla vuoropuhelua myös työnantajaliittojen kanssa alojen kehityksestä. Palvelualoilla on yrityksiä, jotka toimivat kaikissa pohjoismaissa. Tiiviin
PAM.FI 8/2022 39 Kiinnostavia kohtaamisia Kirkkonummella K iinteistönhoitajilla ja alan ammattiliittojen edustajilla oli paljon kysymyksiä ja kommentteja toisilleen, kun he kokoontuivat syyskuun lopulla yhteistyöjärjestö SUNin pohjoismaiselle kurssille Kirkkonummen Majvikiin. Osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että parasta antia on ollut oppia pohjoismaiden välisistä eroista ja yhtäläisyyksistä. Se on antanut perspektiiviä siihen, mikä toimii omassa maassa ja mistä voisi ottaa oppia. Kysyimme neljältä osallistujalta heidän kokemuksistaan. Morten Amundsen, kiinteistönhoitaja, Norja “On kiinnostavaa kuulla eroista ja yhtäläisyyksistä maiden välillä, ja hyödyllistä saada tietoa siitä, miten ammattiliitot toimivat, esimerkiksi jäsenhankinnan keinoista. Maiden työturvallisuuskulttuurissa näyttää olevan isoja eroja. Esimerkiksi Tanskassa työturvallisuutta opetetaan koulutuksessa, mutta työpaikoilla siitä ei välitetä. Norjassa puolestaan työntekijät otetaan mukaan riskikartoitusten tekemiseen ja työntekijät ottavat vastuuta turvallisuudesta.” Jonna Mikkonen, monipalvelutyöntekijä ja pääluottamusmies, Suomi “On ollut tosi hienoa kuulla, miten asiat ovat muissa maissa, esimerkiksi koulutus ja palkkaus. Norjassa vaikuttaisi olevan selkeä palkkajärjestelmä, kun taas ammattikoulutuksen suhteen ollaan Ruotsissa hieman Suomea jäljessä.” pohjoismaisen yhteistyön kautta voimme jakaa tietoa näiden yritysten toimintakulttuurista ja tarvittaessa koordinoida ja tukea työtaistelutoimenpiteitä maanrajojen yli. Tästä on kokemusta esimerkiksi vartiointialalla, jolla yhteistyö on hyvin käytännönläheistä koko ajan.” MISSÄ SUOMEN KANNATTAISI OTTAA MUUALTA MALLIA? ”Suomessa voisi esimerkiksi ottaa mallia Norjasta, jossa työministeri on antanut esitykset vahvemmasta oikeudesta kokoaikatyöhön ja palkkavarkauden kirjaamisesta rikoslakiin. Esityksen mukaan alle yleissitovan työehtosopimuksen minimipalkan maksaminen olisi rangaistavaa. Törkeästä palkkavarkaudesta voisi saada jopa kuusi kuukautta vankeutta. Nämä olisivat todella hyviä ennaltaehkäiseviä työkaluja.” PAMIN POHJOISMAISET YHTEISTYÖJÄRJESTÖT SUN | SERVICEOCH TJÄNSTEBRANSCHENS UNION I NORDEN. • Edistää ammatillista solidaarista yhteistyötä jäsenliittojen ja kunkin alan jäsenten kesken. Järjestää mm. yhteispohjoismaisia kursseja. • SUNissa toimii neljä sektoria: kiinteistö-, siivous-, vakuutus-, ja vartiointialat. Jokaisella sektorilla on oma hallituksensa. POHJOISMAINEN UNIONI | NORDISKA UNIONEN FÖR ANSTÄLLDA INOM HOTELL, RESTAURANG, CATERING OCH TURISM. • Tavoitteena toimia matkailu-, ravintolaja vapaa-ajan palvelu alojen jäsenten palkkojen ja työolosuhteiden parantamiseksi ja edistää pohjoismaista työmarkkinamallia. • Unioni kehittää liittojen yhteistyötä myös esimerkiksi koulutuspolitiikassa, elinkeinopolitiikassa ja järjestötyössä, sekä esimerkiksi Pohjoismaissa toimivien hotelliketjujen EWC-edustajien yhteistyötä. NORDISKA HANDELSKOMMITTÉN | POHJOISMAISTEN KAUPAN ALAN AMMATTILIITTOJEN YHTEISTYÖJÄRJESTÖ. • Käsittelee kaupan alan kysymyksiä ja valmistelee pohjoismaisia näkemyksiä Euroopan tason päätöksentekoon. NORDISKA FRISÖRSUNIONEN | HIUS ALAN POHJOISMAINEN YHTEISTYÖJÄRJESTÖ. • Käsittelee hiusalan ajankohtaisia asioita ja yhteisiä tavoitteita, mm. työturvallisuuteen liittyen. • Johtokunta kokoontuu useita kertoja vuodessa ja järjestää kerran vuodessa konferenssin. Miika Venäläinen, kiinteistönhoitaja ja pääluottamusmies, Suomi “Viikonloppu on ollut todella antoisa. Kurssin aikana on käsitelty tosi mielenkiintoisia aiheita, esimerkiksi ympäristö, ilmastoja energiakysymyksiä. Parasta on ollut saada tietää muiden työtavoista, se on kehittänyt omaa ajattelua.” Madeleine Holst, Fastighetsanställdas Förbundetin toimitsija, Ruotsi “Kurssi on ollut fantastinen! Etenkin ryhmätyöt ovat olleet avartavia, olen saanut paremman käsityksen siitä, miten maissa ajatellaan eri kysymyksistä ja ongelmista. Liiton toimitsijana sain inspiraatiota alustuksesta PAMin järjestämistyöstä työpaikoilla. Olemme etsineet työkaluja siihen ja oli hyvä saada vinkkejä.”
40 PAM.FI 8/2022 PAM SAI OMAT VILLASUKAT! Iloisia uutisia kaikille neulonnan ystäville: tähtisuunnittelija Maarit Lehto on suunnittelut PAMille oman sukkaohjeen. LEHDON IDEOIMAN Tornio-villapaidan neulontaohje löytyy verkkokaupasta: suloshop.fi Lehto tunnetaan neulontapiireissä tähtisuunnittelijana. Maarit Lehto sai ajatuksen PAMin neulemallistosta Pohjois-Suomen keskolaisten luottamusmieshenkilöpäivillä Kemissä. NIINA MELANEN / kuvat MAARET LEHTO
PAM.FI 8/2022 41 T ornion K-Citymarketin tuore luottamusmies MAARIT LEHTO on tämän mainion PAM-sukkaohjeen takana. ”Olin luottamusmiesten peruskurssilla Tampereella ja siellä meitä opasti aivan mahtava kouluttaja. Mielessäni vilahti jo tuolloin, että neuloisin hänelle kiitokseksi PAM-sukat.” Ajatus pulpahti uudelleen pinnalle seuraavalla viikolla, kun Lehto osallistui Pohjois-Suomen keskolaisten luottamusmieshenkilöpäiville Kemissä. ”Meillä oli hauska joukko koolla ja jossain vaiheessa heräsi kysymys, onko PAMilla ollenkaan omaa neulemallia? Siitä se ajatus lähti kasvamaan”, Lehto kertaa idean syntyä. TAUSTAKSI KERROTTAKOON , että Maarit Lehto tunnetaan neulontapiireissä tähtisuunnittelijana, jonka Kittilä-villapaita voitti viime vuonna neulontakisan ja valittiin Kittilän kunnan viralliseksi villapaitakuosiksi. ”Osallistuin ensin Tornion lapasenkudontakilpailuun, mutta en saavuttanut menestystä. Onneksi pian sen jälkeen käynnistyin Kittilän villapuserokilpailu, johon oli ihan pakko osallistua, sillä olen Kittilästä kotoisin.” Kittilän voitosta huolimatta Lehto kertoo Tornion häviön käyneen sen verran luonnolle, että hän päätti suunnitella myös Torniolle oman villapaitamallin.” Yksi asia johtaa toiseen ja niin kävi, että paikallinen lankakauppias lähti Kittilän voiton jälkeen sponsoroimaan Lehdon neuleita. Nyt Tornio-villapaidan ohje löytyy sponsorilankakaupan verkkokaupasta: suloshop.fi Lehto pyörittää myös omaa neulontaa erikoistunutta Facebook-ryhmää, jossa hän esittelee upeita villapaitoja ja neulontaohjeita. Hämmästyttävää on kuitenkin Lehdon nopea nousu huipulle. Villapaitojen kutomisen hän aloitti kaksi vuotta sitten ja heti toinen villis oli voitokas Kittilä-neule.
42 PAM.FI 8/2022 PAMISSA TAPAHTUU TAPAHTUMAN TAKANA TYÖELÄMÄN HYVINVOINTIA luodaan joka päivä arjessa. Siksi pieneltäkin tuntuvilta arjen asioilla voi olla hyvinvoinnin kannalta iso merkitys. Työterveyslaitoksen toteuttama mielenterveyden tuen työkalupakki on verkkosivusto, joka tarjoaa maksuttomia työkaluja ja materiaaleja hyödynnettäviksi työpaikoilla. Esimerkiksi Miten voit? -työhyvinvointitestin avulla jokainen voi tutkia oman mielen hyvinvoinnin tilannetta. Testi antaa tutkittuun tietoon perustuvan tilannekuvan omasta työhyvinvoinnista ja tarjoaa tarvittaessa toimintaohjeita. ”Testin tekemiseen menee noin viisi minuuttia. Sen jälkeen työkalu tarjoaa juuri omaan tilanteeseen räätälöityjä neuvoja ja vinkkejä ? oli kyse sitten haasteisiin tarttumisesta tai hyvän tilanteen ylläpitämisestä. Tästä olemme saaneet paljon kiitosta”, kertoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija TELMA RIVINOJA . RIVINOJA MUISTUTTAA , että työhyvinvointitesti kuin muutkin työkalut ovat apuvälineitä siihen tärkeimpään eli yhteisen keskustelun avaamiseen työpaikalla. Mahdollisista omaan jaksamiseen liittyvistä haasteista ja työpaikan toimintaan liittyvistä parannusehdotuksista olisikin tärkeintä keskustella työpaikalla oman esimiehen kanssa. ”Työntekijöiden on tärkeä muistaa, että työnantajalla on vastuu siitä, että työ ei vaaranna kenenkään terveyttä, turvallisuutta tai hyvinvointia. Jos kuitenkin oman työhyvinvointiin liittyy haasteita, meidän jokaisen vastuulla on tuoda ne esille sellaisissa työpaikkojen keskustelupöydissä, joissa niihin voidaan etsiä ratkaisuja.” // MINNA RAITAPURO Työkaluja mielen hyvinvointiin Mielenterveyden tuen työkalupakki tarjoaa helppokäyttöisiä keinoja ja menetelmiä mielenterveyden tukemiseen ja ennaltaehkäisyyn työpaikoilla. T E L M A R IV IN O J A Testin avulla jokainen voi tutkia oman mielen hyvinvointinsa tilannetta. TUTUSTU mielenterveyden työkalupakkiin: hyvatyo.ttl.fi/ mielityo
PAM.FI 8/2022 43 HELSINKI-UUSIMAA OSUUSTOIMINNAN AMMATTILAISET 002 • FAKTA-risteily 4.3. jäsenille 30 henkilölle, omavastuu 30 €. Varauksesi vahvistuu omavastuun maksettuasi. Viking XPRS, lähtö Helsinki klo 10.30, saapuminen Tallinnaan klo 13. Lähtö Tallinnasta klo 17, saapuminen Helsinkiin klo 19.30. Ilmoittautumiset sähköpostilla 30.1. mennessä kirsi.maarela@gmail.com. HELSINGIN VARASTOTYÖNTEKIJÄT 036 • Virkistyspäivä Töölönlahdella 10.2. Eläkeläiset & Työttömät. Kokoontuminen Kiasman ala-aulassa klo 11.30. Lounas ravintola Vltavassa n. klo 13. Ilmoittautumiset Tapsalle: kuusi@live.com tai p. 050 561 7944. Ei omavastuuta. Paikkoja varattu 14 kpl. UUDENMAAN MARAVAAMMATTILAISET 701 • Leffailta ja dinneri Riviera Punavuoressa 31.1. klo 20 Yksityisnäytös ja ruokailu elokuvateat teri Rivierassa. Väestöliitolle lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen. • Osaston kaikkiin tapahtumiin ilmoittaudutaan nettisivujen kautta https: //turku702.pamosasto.fi/. • Kehonhuolto Teamsilla 19.1. klo 19 kesto 1,5 h. Ohjaajana joogaohjaaja Anna Strazdina. Maksuton. Ilmoittaudu kotisivujen kautta 17.1. klo 12 mennessä. • TSL Turku kurssietu Kurssimaksusta 20 € hyvitys, yksi kurssi/lukukausi/jäsen, hyvitys maksetaan kurssimaksukuittia vastaan. Lähetä maksun jälkeen nimesi, jäsennumerosi, tilinumerosi, maksukuitti ja kurssilasku sähköpostitse pamturku702@ gmail.com tai postitse PAM hotellija ravintola-alan Turun osasto 702 ry, Maariankatu 6 B, 7 krs., 20100 Turku. Kevään kurssien kuitit toimitetttava 30.6. ja syksyn 30.11. mennessä. Myöhem min tulleita ei huomioida. Kurssikalenteri: www.tslturku.fi. • Kulttuuri-/liikuntatuki Liikuntamaksun tai teatte rilipun hyvitys 10 € maksukuittia tai ostettua lippua vastaan (1 etu/vuosi, joko liikunta tai kulttuuri). Lähetä kuitti sähköisesti skannattuna osoitteeseen pamturku702@ gmail.com tai postitse PAM hotellija ravintola-alan Turun osasto 702 ry, Maariankatu 6 b, 7krs., 20100 Turku. Kuitti toimitettava viimeistään 31.12. mennessä. HOTELLIJA RAVINTOLAALAN LOUNAIS-SUOMEN ESIMIESTEN OSASTO 827 • Jäsenetu 1.1.2023 Hei sinä, Lounais-Suomalainen hotellija ravintola-alan esihenkilö, myös pikaruokatai henkilöstöravintolassa työskentelevä. Liity vuoden vaihtuessa omaan ammattiosastoosi. Kerrothan meistä myös kollegallesi. Esihenkilöille on oma jäsenetu työehtosopimus. Tee paras uudenvuodenlupaus, valitse osastoksi 827. pamesimiehet827@gmail.com. KESKI-SUOMIPOHJANMAA LIIKEALAN VAASAN SEUDUN OSASTO VASANEJDENS HANDELS 005 Jäsenedut vuonna 2023 (jäsenkorttia vastaan) • 50 % alennus uimahallikäynnistä Vaasan, Laihian, Isonkyrön, Närpiön ja Kristiinankaupungin uimahalleissa. • 50 % alennus teatterilipun hinnasta Vaasan kaupunginteatteri ja Wasa Teater. • Elokuvaliput edullisesti jäsenille Vaasa: lippuja osaston toimistolta (Pitkäkatu 38 C, Vaasa) hintaan 7 €/kpl, max 2 kpl/kk. Vain käteinen. Lippuja myydään johtokunnan kokouspäivinä klo 18-19. Huom. muuttunut aika. Kokouspäivät: 12.1 ., 9. 2., 9. 3., 13. 4 ., 11. 5. , 8. 6., 10. 8., 14.9., 12.10., 9.11., 14. 12. Kristiinankaupunki: BioDux, Sibeliuksenkatu, Kristiinankaupunki. 7€/ kpl, max 2 kpl/kuukaudessa. • 10 € Pohjanmaan ja EteläPohjanmaan alueen vuoden 2023 tapahtumista (max 2 lippua/jäsen/vuosi). Etu koskee myös 1 kpl huvipuistotapahtumaa Suomessa. Tapahtumien maksukuitit ja käytetyt liput, tilinumero ja jäsennumero lähetettävä osaston toimistolle, Pitkäkatu 38 C, 65100 Vaasa. Jäsenyys oltava voimassa jäsenetuja hakiessa. Maksupäätekuitti ei riitä, kuitissa oltava tieto mitä ostettu. Kuitit toimitettava osastolle 31.12.2023 mennessä. VAASAN SEUDUN PALVELUTYÖNTEKIJÄT VASANEJDRENS SERVICEANSTÄLDA 711 • Eläkejaoston kuukausikokous 20.12. klo 12.30 osaston toimistolla, Pitkäkatu 43, Vaasa. ITÄ-SUOMI VARKAUDEN SEUDUN OSASTO 033 • Eläkeläiset 19.1. klo 13-15 Osaston eläkeläiset kokoontuu toimistolla, tervetuloa. • Kesämökki, vuokrataan jäsenille. Lisätietoja ja varauskalenteri: www.varkaudenseudun.pamosasto.fi. POHJOIS-SUOMI LIIKEALAN OULUN OSASTO 135 • Lomaile Kuusamossa! Osaston Rukalla sijaitsevat kohteet ovat kaikkien pamilaisten vuokrattavissa. Esittelyt ja hinnasto: www. liikealanoulunosasto.fi. Vuokraus Ruka-Ko Oy p. 020 734 4790, ma-pe klo 10-15. • Jäsenhankintakilpailu käynnissä vuoden loppuun asti Heinä-joulukuussa osastoon maksavia jäseniä hankkineiden kesken arvotaan lahjakortit: 100 € ja 3x20 €. Yksi arpa per hankittu jäsen. Jäsenedut ja ajankohtaiset asiat: www. liikealanoulunosasto.fi. Toimistolla voit asioida ma klo 9-12 ja 13-16, ti-to sovittaessa. PAM – Liikealan Oulun osasto ry, Uusikatu 22 (4.krs), 90100 Oulu, p. 044 5450 135 ma-to klo 9-12 ja 13-16, osasto135@ liikealanoulunosasto.fi. YLIVIESKAN SEUDUN OSASTO 367 Jäsenedut 6.1.2023 saakka: • Uimalippu alueemme uimahalleissa sekä SaniFanissa -50%/1kerta/viikko (etu kassalta, paitsi Haapajärvellä.) Haapajärven uimahallissa talleta kuitit ja lähetä taloudenhoitaja Päiville useampi kuitti uimalipusta kerralla. • Akustiikan lipusta -50%/ 1 kerta/kk suoraan kassalta. Netistä ostetuista li puista korvaus kuittia vastaan. Ei elokuvaliput! • Kansalaisopiston kurssimaksusta tai kausikortista 15 €/1kerta/vuosi. • Smartum liikuntaja kult tuurisetelit 10 kpl/ jäsen/vuosi. Setelin arvo 5 €, jäsen maksaa puolet. Muista jäsenkortti! Kuitit sähköisesti pj.pam367@gmail.com tai postitse PAM Ylivieskan seudun osasto ry, Päivi Rantaeskola, Raitakuja 2, 86300 Oulainen. Lisätietoja p. 044 240 0822. Omavastuu 25 € sisältää leffan ja ruokailun.Lipunmyynti ja ohjelma osas tomme sivuilla. Lisätiedot: marava701.fi/ ilmoittautumiset/ Jäsenetuja: • Selkeän kielen verkkokurssi Kaipaatko apua selkeän ja jäsennellyn tekstin tuottamiseen? Osasto tarjoaa kurssin jäsenhintaan 10 €/jäsen. Etu voimassa toistaiseksi, käytä etusi hyväksi! Lue lisää sekä ilmoittaudu: marava701.fi/ ilmoittautumiset/ • Allas Sea Pool 2023 Vuodelle 2023 jäsenetuna 2 x Allas Sea Pool liput hintaan 15 € (norm. 36 €). Tarjoushintaisia lippuja rajoitettu määrä. Etusijalla työmarkkinoiden käytettävissä olevat jäsenet. Liput tulevat myyntiin osastomme sivuilla 1.2. Lue lisää: marava701.fi/ ilmoittautumiset/ • Messuliput 2023 Jäsenetuna 2 x Messukeskuksen lahjalipun vuodelle 2023. Lippupaketin hinta 15 €. Tarjoushintaisia lippuja rajoitettu määrä. Etusijalla työmarkkinoi den käytettävissä olevat jäsenet. Liput tulevat myyntiin osastomme sivuilla 1.2. Lue lisää: marava701.fi/ilmoittautumiset/ LOUNAIS-SUOMI LIIKEALAN TURUN SEUDUN OSASTO 069 • Joulukorttirahat laitamme tänä vuonna Joulupataan ja Operaatio Ruokakassille. Hyvää Joulua sekä uutta vuotta! Toimisto avoinna 19.12. klo 9-17, 20.12. klo 13-16, 21.12. klo 10-14. Toimisto suljettuna 22.12.-2.1. www.pam069turku.com. HOTELLIJA RAVINTOLAALAN TURUN OSASTO 702 • TPS-HIFK jääkiekkopeli 13.1. Oma vastuu 20 €/hlö (sis. buffet ruokailun ennen peliä, juo malipun ja jääkiekkolipun). Ilmoittautumiset ja tarkemmat lisätiedot koti sivuilta. • Osasto lahjoitti tänä vuonna joulukorttirahat Ammattiosastojen tapahtumat on tarkoitettu osastojen omille jäsenille, ellei ilmoituksessa ole toisin mainittu. Tarkista jäsenkortistasi, mihin PAMin ammattiosastoon kuulut. AMMATTIOSASTOJEN TAPAHTUMATIEDOT JULKAISTAAN PALSTALLA MAKSUTTA ? Aineistopäivään mennessä jätetyt ilmoitukset julkaistaan myös lehdessä, edellyttäen, että tapahtuman ajankohta tai siihen ilmoittautuminen ei ole ennen lehden ilmestymispäivää. ? Tiedot tapahtumakalenteriin toimitetaan verkkolomakkeella osoitteesta www.pam.fi/jata-ammattiosastoilmoitus. ? Lisätietoja, korjaukset ja maksulliset ilmoitukset: osasto.aineisto@pam.fi. Ammattiosastojen tapahtumat ja kokoukset PAMISSA TAPAHTUU
PAM KOULUTTAA 44 PAM.FI 8/2022 ? Jäsenille USKALLUSTA JA VAIKUTTAVUUTTA VUOROVAIKUTUKSEEN (UUSI KURSSI) 21.-22.2. Tampere, ilmoittautuminen 17.1. mennessä. Tutkimme keskustelemisen, kysymisen ja kuuntelemisen taitoja. Tarkastelemme vuorovaikutustilanteisiin liittyvää jännittämistä ja etsimme varmuutta jännittävissä tilanteissa toimimiseen. Kouluttajana toimii viestintäja puhekouluttaja Terhi Meriläinen. Voit tutustua häneen LinkedInissä https://www.linkedin. com/in/terhimerilainen/ VOIMAA JA VIRKEYTTÄ (UUSI KURSSI) 11.-12.3. Oulu, ilmoittautuminen 4.2. mennessä. Saadaan vinkkejä, millä tavoin voi edistää omaa hyvinvointia niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Pohditaan, mitä kuormitus on. Työskennellään ryhmässä keskustellen toiminnallisia menetelmiä hyödyntäen. Kurssille valitaan 20 osallistujaa. WEBINAARI: MINUSTAKO AIKUISOPISKELIJA? -KEHITÄ JATKUVASTI OSAAMISTASI 15.2. klo 10-12, ilmoittautuminen 6.2. mennessä. Jäikö sinulla tutkinto aikoinaan suorittamatta tai pohditko uuden tutkinnon suorittamista? Jatkuva osaamisen kehittäminen on äärettömän tärkeää. Tunnistamalla oman oppimistyylisi, alkaa opiskelukin tuntua mukavalta. Tule mukaan webinaariin, jos kaipaat konkreettisia vinkkejä aikuisopiskeluun. ? Luottamushenkilöille LUOTTAMUSMIESTEN PERUSKURSSI 31.1.-2.2. ja 7.-8.3. Tampere, ilmoittautuminen 2.1. mennessä. 28.2.-2.3. ja 4.-5.4. Helsinki, ilmoittautuminen 24.1. mennessä. Käsitellään luottamusmiehen tehtäviä, oikeuksia ja velvollisuuksia. TutustuValtakunnalliset koulutukset Koulutustarjonnan löydät PAMin tapahtumakalenterista www.pam.fi/koulutukset ja sieltä pääset ilmoit tautumaan mukaan koulutuksiin. Päivitämme ajankohtaista tietoa koulutuksista nettisivuillemme. Lisätietoja: koulutus@pam.fi taan työsopimuslain, oman alan työehtosopimuksen ja vuosilomalain määräyksiin. Käydään läpi paikallisen sopimisen ja yhteistoimintalain perusteita. Käsitellään vuorovaikutustaitoja ja opitaan tunnistamaan, mitkä tekijät tukevat hyvinvointia luottamustehtävässä. Luottamusmiehille. Kurssista saa opintopisteet. TYÖSUOJELUN PERUSKURSSI 31.1.-2.2. ja 7.-8.3. Tampere, ilmoittautuminen 2.1. mennessä. 28.2.-2.3. ja 4.-5.4. Helsinki, ilmoittautuminen 24.1. mennessä. Käsitellään työsuojeluvaltuutetun tehtäviä, oikeuksia ja velvollisuuksia. Tutustutaan työturvallisuusja työsuojelunyhteistoimintalain keskeisiin määräyksiin sekä opitaan tunnistamaan työpaikan vaaraja kuormitustekijöitä. Perehdytään työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyöhön sekä lakisääteisen työterveyshuollon tehtäviin. Opitaan tunnistamaan, mitkä tekijät tukevat hyvinvointia työsuojelu tehtävässä. Kurssista saa opintopisteet. Työsuojelutehtävissä toimiville. LUOTTAMUSMIESTEN JATKOKURSSI 24.-26.1. + 14.-17.2. + 21.-23.3. etäopetus, 3 jaksoa. Ilmoittautuminen 20.12. mennessä. Kerrataan ja syvennetään peruskurssilla opittuja tietoja ja taitoja. Erityisesti syvennytään työlainsäädäntöön ja yritystalouteen. Vahvistetaan luottamusmiehen kehittäjäotetta sekä neuvottelutaitoja. Kurssin käytyään luottamusmies voi toimia entistä paremmin yhteistoiminnan osapuolena. Kurssille voi hakea, kun peruskurssin suorittamisesta on kulunut noin vuoden verran. Kurssista saa opintopisteet. Luottamusmiehille, joilla noin vuosi peruskurssin suorittamisesta. VOI HYVIN LUOTTAMUSHENKILÖ 27.-28.1. Naantali, ilmoittautuminen 23.12. mennessä. Luottamushenkilö, muistathan pitää huolta myös omasta hyvinvoinnistasi ja jaksamisestasi. Tule pohtimaan rooliasi luottamushenkilönä. Tavoitteena on lisätä hyvinvointia ja voimavaroja luottamustehtävän hoitamiseen. Kurssille valitaan 20 osallistujaa. Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. PAIKALLINEN SOPIMINEN 7.-10.2. Lahti, ilmoittautuminen 4.1. mennessä. Tavoitteena on tutustua hyvään sopimiskulttuuriin ja lisätä osaamista paikallisessa sopimisessa. Keskitytään henkilöstön paremmin huomioon ottavaan sopimiseen ja sopimismahdollisuuksien hyödyntämiseen työpaikan ja työehtojen kehittämisessä. Kurssista saa opintopisteet. Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖ Opitaan työpaikan turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavasta lainsäädännöstä. Tutustutaan työturvallisuuslakiin, työsuojelunvalvontalakiin, työterveyshuoltolakiin ja työsuojeluun vaikuttaviin asetuksiin. Käsitellään työnantajan ja työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia. Kurssitehtävien tiedonhaussa käytetään Finlex-tietopalvelua. Kurssista saa opintopisteet. Työsuojeluvaltuutetuille. TYÖELÄMÄN MIELENTERVEYSTAIDOT 8.-10.3. Helsinki, ilmoittautuminen 1.2. mennessä. Tavoitteena on lisätä tietoa kuormituksesta ja mielenhäiriöistä. Häiriöiden ja suojaavien tekijöiden tunnistaminen luo pohjan toimivalle työyhteisölle. Koulutus antaa valmiuksia kohdata ja toimia haastavissa tilanteissa. Kurssista saa opintopisteet. Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. WEBINAARI: EVÄITÄ PAIKALLISEEN SOPIMISEEN 19.1. klo 10-11.30, ilmoittautuminen 16.1. mennessä. Webinaarin aikana käydään läpi, mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa. Pohditaan, millainen on hyvä sopimus ja mitkä ovat sen edellytykset työpaikan arjessa. Opitaan, miten paikallisesta sopimuksesta sopimisesta hyötyy niin työntekijät kuin työnantajatkin. WEBINAARI: PÄIHDEOHJELMA 2.2. klo 10-11.30, ilmoittautuminen 30.1. mennessä. Työpaikan päihdeohjelmassa kerrotaan, miten päihdeongelmien syntyä työpaikalla ehkäistään ja miten niihin tarvittaessa puututaan. Päihdeohjelma on sopimus, jonka avulla ehkäistään ja puututaan päihdehaittoja ja -ongelmia työpaikalla. Turvallinen työilmapiiri edistää päihdeja peliongelmista keskustelua. Keskustelun avulla lisätään tietoa päihteiden ja pelaamisen vaikutuksista. Webinaarissa käsitellään päihdeohjelmaa työsuojeluvaltuutetun roolista. ? Esihenkilöille OSAAVA JA SOVITTELEVA ESIHENKILÖ 1. osa 8.-9.2. ja 2. osa 15.-16.3. Helsinki, ilmoittautuminen 5.1. mennessä. Työelämän muutos heijastuu työyhteisön ilmapiirin. Jatkuva vuoropuhelu edellyttää työyhteisötaitoja, tavoitteena on kestävän rakenteen luominen toimijoiden kesken. Luottamushenkilön ohjaamisja vuorovaikutustaidot syventävät osaamista ja vahvistavat ammatillista identiteettiä. Sovittelutaitojen osaaminen auttaa konfliktitilanteiden ratkaisua sekä kehittää työyhteisön ymmärrystä, kuinka toimia yhdessä hyvässä vuorovaikutuksessa. Kurssista saa opintopisteet.
PAM KOULUTTAA PAM.FI 8/2022 45 Ajankohtaisia koulutuksia alueittain PAM maksaa työttömälle tai kokonaan lomautetulle jäsenelle yhteistyöoppilaitosten kautta yhden pätevyys-/sertifikaattikoulutuksen vuosittain. Valittavanasi on eri koulutusvaihtoehtoja. PAM maksaa kurssimaksun, ei matkakuluja. Alertumin korttikoulutukset PAM maksaa Alertumin koulutustarjonnasta ensiapukoulutuksen, hygieniapassin, alkusammutuskortin, trukkikortin tai työturvallisuuskortin. Katso koulutustarjonta ja ilmoittaudu Alertumin nettisivujen kautta https://www.alertum.fi/ Hygieniapassikoulutusten ajankohdat ja ilmoittautumislomakkeen löydät osoitteesta www.hygieniapassi.fi/pam. ALUEELLISET koulutukset ovat suunnattu ensisijaisesti kyseisen alueen jäsenille. HELSINKI–UUSIMAA ? Lisätietoja: helsinki-uusimaa.kurssisihteeri@ pam.fi ? Luottamushenkilöille UNIOFY –KOULUTUSTA KIPALAISILLE 10.1. klo 15-18, Ilmoittautuminen 3.1. mennessä. Helsinki-Uusimaan aluetoimisto, Säästöpankinranta 2, 9 krs., Helsinki. Kipalaisille luottamushenkilöille suunnattu Uniofyn käyttökoulutus. KAUPAN ALAN MYYJIEN TIIMI 12.1. klo 10-12, Ilmoittautuminen 6.1. mennessä. PAM Keskustoimisto, Siltasaarenkatu 18 A, Helsinki. Helsinki-Uusimaan alueen kaupan alan luottamushenkilöille. Tutustumme toisiimme ja perehdymme alan erityispiirteisiin. Luomme yhdessä vahvempaa verkostoa teille ja tarjoamme tukea työpaikan toimintaan. MARAVA-ALAN TIIMI 19.1. klo 15-17, ilmoittautuminen 12.1. mennessä. Helsinki-Uusimaan aluetoimisto, Säästöpankinranta 2, 9 krs., Helsinki. Helsinki-Uusimaan alueen mara-alan luottamushenkilöille. Tutustumme toisiimme ja perehdymme alan erityispiirteisiin. Luomme vahvempaa verkostoa teille ja tarjoamme tukea työpaikan toimintaan. PAMIN PIKKUPARLAMENTTI 31.1. klo 15-17, ilmoittautuminen 24.1. mennessä. Helsinki-Uusimaan aluetoimisto, Säästöpankinranta 2, 9 krs., Helsinki. Pikkuparlamentti kokoaa pamilaisia luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja verkostoitumaan ja vaihtamaan kuulumisia muiden luottamushenkilöiden kanssa. ? Jäsenille PAM TEAM IN ENGLISH 12.1. klo 15-17, ilmoittautuminen 6.1. mennessä. PAM Keskustoimisto, Siltasaarenkatu 18 A, Helsinki. PAM team in English offers union information and knowledge of working life for those who don’t speak finnish as their language. Open questions about working life workshop. LOUNAIS–SUOMI ? Lisätietoja: turku@pam.fi ? Luottamushenkilöille AJANKOHTAISAAMUT 19.1, 22.2. klo 10-12.30, Ravintola Bowler Turku 18.1, 21.2. klo 10-12, Porin toimistolla VALMIUSRISTEILY, M/S CINDERELLA, 22 H RISTEILY TURKU 21.1. -22.1., ilmoittautuminen 20.12. mennessä. Lähde mukaan tutustumaan muihin luottamushenkilöihin LounaisSuomen Pamilaisten koulutusristeilylle. Puhumme ajankohtaisella otteella käynnissä olevasta palkkaja neuvottelukierroksesta. Suunnittelemme kevään toimia ja käymme lävitse mitkä ovat luottamushenkilön tehtävät ja roolit neuvottelukevään aikana. AMMATTIOSASTOJEN JOHTOKUNTIEN KOULUTUS 4.2. klo 11-17 Porin toimisto. 5.2. klo 11-17 Turun toimisto Ilmoittaudu viimeistään 29.1. KORTTIJA PASSIKOULUTUKSIA TYÖTTÖMILLE JA KOKONAAN LOMAUTETUILLE TYÖN TULEVAISUUS ON EUROOPAN TULEVAISUUS OTA SEURANTAAN EDUNVALVOJASI EUROOPASSA EUROPARLAMENTAARIKKO MIAPETRA KUMPULA-NATRI TILAA UUTISKIRJE: WWW.MIAPETRA.FI @MIAPETRAKUMPULA
PAM KOULUTTAA 46 PAM.FI 8/2022 Vastaava toimittaja: Timo Piiroinen Tilaukset, peruutukset ja palautteet: viestinta@pam.fi Ulkoasu: Tuuli Lähteenmäki, Heidi Asplund, Sanna Tulisalo/ Aste Helsinki Paino: PunaMusta PAM.FI-LEHTI YHTEYSTIEDOT POSTI PAM ry, PL 54, 00531 Helsinki PUHELIN Jäsenyys, liittyminen 030 100 600 Työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyyskassa 020 690 211 INTERNET Yleiset sivut: pam.fi Jäsensivut:pam.fi > Kirjaudu > Oma jäsensivu Facebook: PAM ry, PAM nuoret Youtube, Twitter ja Instagram: pamliitto LinkedIn: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry. KESKUSTOIMISTO JA ALUETOIMISTOT Keskustoimisto: Siltasaarenkatu 18 A, 8. krs, 00530 HKI. Käynti sop. mukaan. Helsinki: Säästöpankinranta 2 A, 9. krs, 00530 HKI, helsinki-uusimaa@pam.fi Turku: Yliopistonkatu 33 G, 4. krs, 20100 Turku, turku@pam.fi Pori: Isolinnankatu 24, 3. krs, 28100 Pori, pori@pam.fi Tampere: Aleksis Kiven katu 18 B, 3. krs, 33210 Tampere, tampere@pam.fi Lahti: Rautatienkatu 21 B, 3. krs, 15110 Lahti, lahti@pam.fi Kouvola: Urheilijankuja 6, 45100 Kouvola, kouvola@pam.fi Kuopio: Asemakatu 22-24 A, 4.krs, 70100 Kuopio, kuopio@pam.fi Joensuu: Kauppakatu 17 B, 3. krs, 80100 Joensuu, ma 9-12 ja 13-16. Jyväskylä: Käynti Väinönkatu 11, posti Yliopistonkatu 38, 40100 JKL, jyvaskyla@pam.fi Vaasa: Pitkäkatu 38 C, 65100 Vaasa, vaasa@pam.fi Ahvenanmaa/Åland: Ålandsvägen 40, 22100 Mariehamn, elin.sundback@pam.fi Oulu: Uusikatu 22, 90100 Oulu, oulu@pam.fi Rovaniemi: Rovakatu 8, 96100 Rovaniemi, rovaniemi@pam.fi PAM päivittää jäsentensä osoitetiedot Postin osoitepalvelusta. PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY ILMESTYMISAIKATAULUT lehden nro 1/2023 2/2023 varaukset 2.1. 17.2. aineistot 9.1. 24.2. ilmestyy 1.2. 22.3. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E HÄME-KAAKKOIS-SUOMI ? Lisätietoja: lahti@pam.fi, kouvola@pam.fi ? Luottamushenkilöille ASIAN YTIMESSÄ 24.1., Kouvola ja Lahti. Ilmoittaudu 15.1. mennessä. Ajankohtainen työmarkkinatilanne ja palkkakierros. PIRKANMAA ? Lisätietoja: tampere@pam.fi ? Jäsenille EPÄASIALLINEN KOHTELU TYÖPAIKOILLA 8.2. klo 9.30-15, Tampere. Ilmoittaudu 29.1. mennessä. ? Luottamushenkilöille AJANKOHTAISKAHVIT 10.1., 7.2. klo 9.30-12, ilmoittautumiset noin 5 päivää ennen ajankohtaa. Paneudutaan ajankohtaisiin asioihin ja verkostoidutaan muiden Pirkanmaan luottamushenkilöiden kanssa. LUOTTIS-HELPPI TAPAAMISET 6.2. Kauppa, 7.2. Mara, 9.2. Kipa klo 13-15 PAM Tampereen toimistolla. Tule keskustelemaan luottamustehtävässäsi kohtaamista asioista sekä alaasi ja työpaikkaasi koskevista kysymyksistä. Yhdessä aluetoimitsijoiden kanssa käydään läpi epäkohtia ja mietitään ratkaisuja. Tarkastellaan asioita eri näkökulmista. Tutustut muihin saman alan luottamushenkilöihin. Toivommekin, että ryhmä toimii samalla tukena työssäjaksamisessa. LUOTTARIN TIETOPAKETTI -JÄSENASIAT 26.1. klo 10-12 etänä Teamsillä. Ilmoittaudu viimeistään 22.1. Koulutuksessa käydään läpi mm. jäsenyyden elinkaarta koskevia asioita sekä palvelukanavia. LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PEREHDYTYS 2.2. klo 9-15, PAM Tampereen toimisto. Ilmoittaudu viimeistään 26.1. Hahmotetaan luottamushenkilön roolia mm. työpaikalla ja PAMissa. Tutustumme mitkä ovat tehtäväsi, oikeutesi ja velvollisuutesi luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna. Perehdytys lisää itsevarmuutta ja antaa avaimia toimia innokkaasti uudessa tehtävässä. Kerromme myös, miten PAM toimii luottamushenkilön tukena. Perehdytyspäivä on tarkoitettu vain aloittaville luottamushenkilöille. ITÄ-SUOMI ? Lisätietoja: kuopio@pam.fi ? Jäsenille TYÖHYVINVOINTIKORTTI 23.1. klo 9-16, Kuopio, Original Sokos Hotel Puijonsarvi. Ilmoittautumiset 1.1. mennessä. Työhyvinvointia edistetään parhaiten työpaikalla yhteisvoimin. Hyvinvoiva henkilöstö on motivoitunutta ja sitoutuu työhönsä. Työhyvinvointi auttaa organisaatiota menestymään. Koulutuksen jälkeen saat työhyvinvointikortin, jonka myöntää työturvallisuuskeskus. Kaikille työpaikan työhyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneille (max. 20 hlöä). NÄIN LUET PALKKALASKELMAASI 16.2. klo 10-15, Joensuu, Original Sokos Hotel Vaakuna. Ilmoittautumiset 31.1. mennessä. Mitä palkkalaskelmassa näkyy? Mitä mikäkin merkintä tarkoittaa? Käymme läpi palkkalaskelmia ja eri termien merkityksiä. Opetellaan kuinka voit tarkastaa, että palkkalaskelmassa on kaikki niin kuin pitääkin. Kaikille Itä-Suomen alueen jäsenille (max. 15 hlöä. ) KESKI-SUOMI-POHJANMAA ? Lisätietoja: jyvaskyla@pam.fi, vaasa@pam.fi ? Luottamushenkilöille AJANKOHTAISKAHVIT TEAMSILLÄ 24.1. klo 10-12, Teams. Ilmoittaudu viimeistään 23.1. Aiheena ajankohtaiset asiat. KAUPAN ALAN LUOTTISTREFFIT 21.2. klo 12-14, Jyväskylä ja Vaasa. Ilmoittaudu viimeistään 19.2. Kaupan alan luottamushenkilöiden tapaaminen, aiheena ajankohtaiset asiat. ? Jäsenille PALVELUALAN AMMATTILAISEN TUNNETAIDOT LISÄÄ INHIMILLISIÄ VOIMAVAROJA TYÖHÖN 23.2. klo 10-16, Seinäjoki. Ilmoittaudu viimeistään 29.1. Tunteet ovat meitä liikuttava voima. Kun meillä on hyvä olla, sitoutumisemme työhön ja työyhteisöön syvenee. Tunnetaitojen harjoittelu kehittää työyhteisön hyvinvointia. Koulutus sisältää perustietoja tunteista ja niiden merkityksestä työssä. Kouluttajana Markus Savander. POHJOIS-SUOMI ? Lisätietoja: rovaniemi@pam.fi ? Jäsenille OTA VUOSILOMA HALTUUN 18.2., Oulu, Radisson Blu Hotel. Ilmoittaudu 29.1. mennessä. Miten vuosiloma määräytyy? Miten lomautukset, sairaslomat tai perhevapaat vaikuttavat? Mikä on lomaraha ja lomakorvaus?
PAM.FI 8/2022 47 JOULURISTIKKO
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Tule Turvaan Turva on kotimainen ja asiakkaidensa omistama vakuutusyhtiö, jonka voitot käytetään asiakkaiden hyväksi alennuksina ja laadukkaina palveluina. Meiltä saat alan parasta palvelua ja vakuutat elämäsi rakkaimmat asiat helposti ja yksinkertaisesti. Tässä kolme syytä valita meidät. Meiltä saat palvelua haluamallasi tavalla puhelimitse, verkossa sekä ajanvarauksella. Tutustu etuihisi turva.fi/pam Täyden kympin liittoja omistaja-alennukset 1. 2. Ylivoimainen palvelu – EPSI Rating -asiakastyytyväisyystutkimuksen voittaja jo yksitoista kertaa 3. Mutkaton asiointi Mä opin ihan just takaperinvoltin. Mä otin ihan just urheiluvakuutuksen.