Investointina koti 16 8 Koko pankin asialla 22 Aika suosii sijoittajaa Tulevaisuus täynnä mahdollisuuksia Sivu 4 Lounaismaan Osuuspankin tiedotuslehti 2/2019 Kumppani
Julkaisija: Lounaismaan Osuuspankki Turuntie 7 24100 Salo Puh. 010 256 1301 www.op.? /lounaismaa www.facebook.com/OP.lounaismaa www.twitter.com/OPLounaismaa lounaismaan@op.? Toimitusneuvosto: Jouni Hautala Jukka Tuominen Tarja Heino Juho Pettersson Lauri Kaivonen Juha Lindman Toimitus, kuvat ja taitto: Johanna Talikainen, Johanna Hento, Jamina Satamo, Taija Piikkilä & Javi Räisälä, Mainossatama Oy Paino: Hansaprint Oy Painosmäärä 50 000 Kannen kuvassa Lounaismaan Osuuspankin nuori sukupolvi. Menestys syntyy ihmisistä Vuosi alkaa olla lopuillaan ja joulu lähestyy. Kuluneen vuoden osalta olemme toimialueemme ja siinä samassa pankin kehitykseen varsin tyytyväisiä pitkän vaatimattoman jakson jälkeen. Vaikka talouden suhdanteiden ennustetaan kääntyvän heikommaksi, oman toimialueemme tilanne on muuttunut aikaisemmasta selvästi paremmaksi. Menestyksen taustalla ovat paikalliset yritykset ja ihmiset, jotka luottavat omaan osaamiseensa ja tekemiseensä. Sama tekemisen meininki ja innostuneet ihmiset ovat myös pankin hyvän vuoden takana. Toivottavasti tämä hyvä vire kantaa myös jatkossa. Onnistuminen ja hyvä kehitys eivät ole koskaan itsestäänselvyyksiä. Hyvä tulos ei myöskään tule ilmaiseksi, vaan sen eteen on tehtävä paljon työtä. Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa työn tekeminen tarkoittaa jatkuvaa kehittämistä ja kehittymistä muutoksen mukana. Ja se taas vaatii oikeanlaista asennetta, tahtoa ja yhteisiä tavoitteita. Työyhteisömme on muuttunut ja nuorentunut parin viime vuoden aikana. Myös pankin johtoryhmä on kokenut nuorennusleikkauksen tänä vuonna. Samalla siitä on tullut hyvin tasa-arvoinen ja innostava työkalu pankin johtamiseen. Tärkeintä on, että johtoryhmällä on aidosti yhteinen suunta ja näkemykset siitä, millainen pankki me haluamme olla. Ja me haluamme ehdottomasti olla pankki, joka tarjoaa asiakkailleen parhaat ja ajanmukaiset palvelut. Lounaismaan Osuuspankki haluaa tukea toimialueensa elinvoimaa ja menestystä – ihmiseltä ihmiselle ja me kaikki ihmiset yhdessä. Menestystä uudellekin vuodelle ja rauhallista joulunaikaa, Jouni Hautala toimitusjohtaja 2 | OP Lounaismaa
OP-mobiili – paljon samassa sovelluksessa Onko sinulla jo pankki taskussa? OP-mobiilin avulla voit hoitaa kaikki tärkeimmät pankkija vakuutusasiat missä ja milloin tahansa. Ja turvallisesti totta kai! Tsekkaa omistaja-asiakasedut OP-mobiilista tai op.? /lounaismaa. Maksa laskut Voit hyväksyä ja maksaa laskuja, seurata lainoja sekä siirtää rahaa tililtä toiselle vaikka rantatuolista käsin. Muuta korttirajoja Voit seurata korttitapahtumia, muuttaa korttisi turvarajoja ajantasaisesti ja halutessasi myös korottaa korttisi luottorajaa. Seuraa sijoituksia Voit käydä osakekauppaa, seurata sijoituksiasi ja markkinauutisia sekä lukea osaketutkimuksia maksutta. Lunasta etusi Omistaja-asiakkaana löydät sovelluksesta helposti tiedon kertyneistä OP-bonuksista sekä lunastat kätevästi omistaja-asiakkaan etusi. Ilmoita vahingosta Tärkeät vakuutustietosi kulkevat aina taskussasi ja vahingon sattuessa voit tehdä korvaushakemuksen mobiilisti Vahinkoapu-palvelussa. Siirrä kaverille Siirto-maksullla maksat kaverille esimerkiksi lounaan reaaliaikaisesti pelkällä puhelinnumerolla. Samalla ominaisuudella voit hoitaa myös ostoksesi verkkokaupassa. Yhdessä hyvä tulee | 3
Enemmän kuin työpaikka Nuori sukupolvi, eli milleniaalit, odottavat työelämältä eri asioita kuin edeltäjänsä. Lue miksi Lounaismaan Osuuspankin Emmi, Henna, Leevi, Nelli ja Saara viihtyvät työssään. TEKSTI Johanna Hento KUVA Taija Piikkilä OP Lounaismaan Emmi (vas.), Nelli, Henna, Saara ja Leevi viihtyvät yhdessä niin töissä kuin vapaa-ajalla. 4 | OP Lounaismaa
Kun OP Lounaismaan nuorilta työntekijöiltä kysyy, mikä heidän työpaikassaan on parasta, vastassa on hetken hiljaisuus. Kunnes iloinen puhe alkaa, eikä se meinaa loppua ollenkaan. – Parasta pankissa on työkaverit ja rento ilmapiiri. Meillä on tiivis ryhmähenki ja kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti työvuosien määrästä riippumatta, Saara Smolander sanoo. OP Kodin puolella työskentelevä Leevi Näreharju kertoo arvostavansa OP Lounaismaalla eniten kollegoiltaan saamaansa tukea. – Tulen tosi hyvin juttuun muiden välittäjien kanssa, vaikka meillä on ikäeroa jonkin verran. He ovat olleet koko ajan apunani ja voin kysyä heiltä neuvoa koska vain. Se on todella iso asia minulle, Leevi sanoo. – Vietämme työkavereiden kesken paljon aikaa yhdessä myös töiden ulkopuolella. Olen saanut OP Lounaismaalta monia hyviä ystäviä, Nelli Nikander jatkaa. ASENNE RATKAISEE Luottamuksesta puhuttaessa viisikon puheista käy ilmi, että pankissa työntekijöiden osaamista ei määritellä iän perusteella. – Täällä ikä on vain numero muiden joukossa. Motivaatio ja oikea asenne ratkaisevat, Henna Breilin sanoo. – Vastuuta saa, jos osoittautuu sen arvoiseksi. Arvostan myös sitä, että meidän nuorten mielipiteistä ollaan aidosti kiinnostuneita ja asioista tiedotetaan avoimesti kaikille, Emmi Palomäki sanoo. Leeviä lukuun ottamatta nuoret ovat aloittaneet työuransa pankin infotiskillä harjoittelun merkeissä. – Emmekä me ole ainoita. Suurin osa vanhemmista työntekijöistä on tullut taloon harjoittelun kautta ja edenneet siitä nykyisiin tehtäviinsä, Saara sanoo. – Täällä on tilaa kehittyä ja edetä uralla. Se merkitsee minulle paljon, Nelli toteaa. JAETUT ARVOT Nykyään puhutaan paljon siitä, että nuoret aikuiset eivät ole valmiita sitoutumaan työantajaansa. Mitä mieltä OP Lounaismaan nuoret ovat tästä väittämästä? – Me olemme löytäneet työpaikan, jossa tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia, joten ehkä me ajattelemme eri tavalla. Itse pidän siitä ajatuksesta, että moni on tehnyt täällä pitkän työuran. Se tuo pysyvyyttä elämään, Emmi sanoo. Omien urahaaveidensa lisäksi nuoret miettivät entistä enemmän myös maapallon yhteistä tulevaisuutta. – Olemme Green Of? ce -toimisto ja kaikki täällä tietävät, että ekologisuus lähtee pienistä asioista, Henna iloitsee. – Olen ylpeä siitä, että saan tehdä töitä paikassa, jossa omat arvoni kohtaavat työantajan tekojen kanssa, Saara sanoo. Yhdessä hyvä tulee | 5
Mihin tarvitset lakimiestä? Me autamme sinua testamentin, avioehdon, perunkirjoitusten ja kauppakirjojen laatimisessa. 6 | OP Lounaismaa
Tieto siirtyy ja innostus tarttuu Mitä saadaan, kun vuosien kokemus kohtaa nuoruuden innon? Lounaismaan Osuuspankissa tuloksena on ollut roppakaupalla naurua, tiedon jakamista ja uuden oppimista. TEKSTI Johanna Hento KUVA Taija Piikkilä Kun lakiasiainpäällikkö Ari Salomaa aloitti Lounaismaan Osuuspankissa vuonna 1987, ei hän kuvitellut olevansa talossa vielä kolmekymmentä vuotta myöhemmin. – Tulin alun perin tekemään vain sijaisuutta, mutta tänne jäin. Ja mikäs täällä on ollessa, kun on aina ollut osaavia työkavereita ja oma työ on ollut hyvin itsenäistä, Ari hymyilee. Maailma ja työkaverit Arin ympärillä ovat muuttuneet vuosien varrella, mutta suurin syy miksi mies edelleen nauttii työstään, on pysynyt samana. – Työ on ollut mielekästä ja palkitsevaa, kun on voinut auttaa asiakkaita heidän lakiasioissaan elämän eri vaiheissa. Ymmärsin, että samasta syystä myös sinä hait OP Lounaismaalle, Ari sanoo ja katsoo vieressään istuvaa nuorta kollegaansa. – Ihmisläheinen työ on aina kiinnostanut minua. Olen myös ollut Osuuspankilla kesätöissä ja tiesin, että tämä on hyvä työpaikka, pankkilakimies Milla Lahtela sanoo. SVEITSISTÄ SALOON Toisin kuin pitkän uran tehnyt Ari, Milla on juuri valmistunut oikeustieteen opinnoista ja työpaikka OP Lounaismaalla on nuoren naisen ensimmäinen vakituinen työsuhde. – Lakimiehen saappaisiin hyppääminen tuo uusia haasteita, mutta onneksi Arilta ja muilta voi aina kysyä neuvoa, Milla kertoo. Vaikka Milla on vasta saanut opintonsa päätökseen, on hän koulun ohella ehtinyt kerryttää työkokemusta esimerkiksi asianajotoimistossa, verohallinnossa, vakuutuspuolella ja YK:lla Sveitsissä. – Työskentelin kesän Genevessä, mistä tulin melkein suoraan tänne. Täytyy sanoa, että Sveitsissä on hienot maisemat, mutta myös Salo on yllättänyt kauneudellaan, Milla sanoo. Tämän kuultuaan Ari innostuu vuorostaan kyselemään Millalta tämän kokemuksista ulkomailla työskentelystä. – Olen itse tehnyt lähes koko työurani täällä Salossa, mutta kuulen kahvitauolla mielelläni lisää Keski-Euroopan työrupeamastasi, Ari hymyilee. KAKSINKERTAINEN HYÖTY Kolmenkymmenen vuoden aikana ehtii kokea ja oppia yhtä jos toista. Mitä neuvoja Ari on jakanut tuoreelle työkaverilleen? – Olen yrittänyt olla ohjeistamatta liikaa. Tärkeintä on, että uskaltaa kysyä, kun on aihetta. Ja muistaa olla oikeasti läsnä jokaisen asiakkaan kanssa ja puhuu ymmärrettävästi. Niillä pärjää jo pitkälle, Ari sanoo. – Eli ei liikaa latinaa, eikä Lapin murretta, Kemijärveltä kotoisin oleva Milla naurahtaa. Kaksikon keskinäisestä huumorista voi päätellä, että konkarin ja uuden tulokkaan yhteistyö on lähtenyt mutkattomasti käyntiin. – Arvostan Arin neuvoja todella paljon ja hänen suhtautumistaan asiakkaisiin. Yritän oppia häneltä mahdollisimman paljon ja onneksi huoneemme ovatkin vastakkaisilla puolilla käytävää. Voin käydä juttelemassa mieltä askarruttavista asioista milloin vain, Milla hymyilee. – Työsuhteemme toimii myös toiseen suuntaan. Me hieman vanhemmatkin saamme nuorilta kummasti intoa ja lisää virtaa omaan tekemiseemme, Ari päättää. Yhdessä hyvä tulee | 7
Pieni talo ja pihan perällä puuliiteri Miksi tehdä kaikki itse, kun hyvän kumppanin kanssa asiat sujuvat helpommin? Näin totesi Jussi Suutarinen, kun hän päätti ryhtyä rakentamaan omakotitaloa. Sopivan tontin löydettyään mies soitti heti ensimmäiseksi Lounaismaan Osuuspankille ja pian asiat alkoivat edetä vauhdilla. TEKSTI Johanna Hento KUVA Taija Piikkilä 8 | OP Lounaismaa
Seisomme tyhjän tontin reunalla, mutta Jussi Suutarisen puheita kuunnellessa voi melkein kuvitella miltä miehen tuleva kotipiha tulee näyttämään. – Pihatie lähtee tästä. Sen päähän tulee autotalli ja viereen nousee omakotitalo. Pihan perälle on tarkoitus rakentaa pieni puuliiteri, mihin voi varastoida takkapuut talven varalle. Tarkoitus on päästä muuttamaan ennen ensi kesää, Jussi kuvailee. Vastoin viime vuosien trendejä Jussin aikeissa on rakentaa pieni, vain noin 85 neliön kokoinen talo. – Tästä tulee koti minulle ja kymmenenvuotiaalle pojalleni. Kaksi makuuhuonetta ja tupakeittiö. Emme halua liikaa ylimääräistä tilaa, sillä tiedän kokemuksesta, että silloin nurkkiin kertyy vain turhaa tavaraa. Vähemmän neliöitä tarkoittaa myös pienempi asumiskustannuksia. – Edellinen talomme oli 280 neliöitä, joten ylläpitokustannukset tulevat olemaan nyt huomattavasti maltillisemmat. Uudessa talossa ei ole myöskään niin paljon siivottavaa, Jussi naurahtaa. TEE SE ITSE -MIES Kun rakentaminen pääsee täyteen vauhtiin, ei Jussilla tule olemaan pulaa vapaa-ajasta. Mutta miksi viettää arki-illat ja viikonloput rakennustyömaalla, kun lähiseudulla on myynnissä muutamia uudehkoja omakotitaloja? – Haluan tehdä kodista meidän näköisemme. Kun tekee paljon itse, kokonaiskustannukset jäävät maltillisiksi. Ja kai voisi sanoa, että pidän tästä hommasta. En usko, että tämä tulee olemaan viimeinen talo, jonka rakennan, Jussi sanoo hymyillen. Vaikka mies selkeästi nauttii rakentamisesta, ei kyseessä ole kuitenkaan pelkkä harrastus. – Kyllähän tämä on eräänlainen investointi. Usein ajatellaan, että rakentaminen on kallista, mutta täytyy muistaa, että rakentaminen ja rakennuttaminen ovat kaksi eri asiaa. Jos mukana on yhtään omaa työpanosta, on vaikea tehdä tappiota. Tonttia kiertäessä käy ilmi, että yksi asia miestä kuitenkin rakennusprojektissa harmittaa. Nimittäin odottaminen. – Olen tekijämiehiä ja haluaisin päästä jo aloittamaan. Rakennuslupia pitää odottaa vielä hetki, mutta onneksi ne on yleensä käsitelty nopeasti, joten emmeköhän pääse aloittamaan viikon tai kahden sisään, Jussi sanoo sormet syyhyten. TIIMILLÄ ON VÄLIÄ Ennen nykyistä rakennusprojektia Jussi on ehtinyt jo rakentaa yhden omakotitalon ja remontoida toisen. Mitä vinkkejä miehellä on antaa niille, jotka harkitsevat oman talon rakentamista? – Kannattaa haalia ympärille oikeat ihmiset. Hyvä urakoitsija on kaikista tärkein, mutta suosittelen myös miettimään, mistä ottaa rahoituksen ja muut tarvittavat palvelut, Jussi sanoo. Mutta miten Jussi ehtii töiden ja rakennuskiireiden keskellä asioida pankissa? – Nykypäivänä on ihan sama missä asuu, sillä kaikki pankkiasiat voi halutessaan hoitaa etänä. Palvelun voi ottaa sieltä, missä se on parasta. Olen saanut OP Lounaismaalta todella hyvää ja kokonaisvaltaista palvelua, joten pysyn heidän asiakkaana jatkossakin. – Kun soitin pankkiin ja kerroin, että haluaisin rakentaa, niin he katsoivat minulle rahoituksen ja vakuutukset kuntoon sekä tekivät lainhuudatuksen puolestani. Olisin voinut hoitaa nämä asiat myös itse, mutta keskityin mieluummin talon pohjapiirustusten miettimiseen, Jussi sanoo. Yhdessä hyvä tulee | 9
Pekka Peltonen (vas.) on Juha Punta Oy:n vanhin työntekijä, hän on ollut yrityksessä sen perustamisesta asti eli vuodesta 1983. Peltosen mukaan hän jää nyt syksyllä eläkkeellä hyvästä ? rmasta, niin hyvästä, että luvannut tulla tarvittaessa auttelemaan. ”Täällä on hyvä henki ja johtajien kanssa voi jutella avoimesti kaikista asioista. Olen myös saanut innostua uudelleen ja uudelleen, kun on annettu tilaisuuksia tehdä aina uusia juttuja.” Peltonen seisoo toimitusjohtaja Vesa Harilon kanssa uusimman automaationlinjan edessä. 10 | OP Lounaismaa
– Vesa on hyvä toimitusjohtaja. Hän pitää meistä hyvää huolta, kaikista seitsemästäkymmenestä, toteaa Juha Punnan markkinoinnista ja hallinosta vastaava Riitta Martikainen kaataessaan toimitusvieraille kahvia. Haastattelun edetessä vahvistuu ajatus siitä, että yrityksen menestys perustuu juurikin tuohon kommenttiin. Juha Punnalla kaikki vastaavat siitä, että töissä viihtyy ja että yritys tekee tulosta. – Me käymme joka maanantai henkilökunnan kanssa läpi tilauskannan, myynnin ja katteet. Kaikki tietävät missä mennään. Ja kerran kuussa lukuja käydään läpi perusteellisemmin tulospalkkioineen, Vesa Harilo kertoo. – Avoimuus ja tieto ovat ykkösroolissa kaikessa tekemisessä. Sen vastapainoksi me odotamme, että jokainen ottaa vastuun omasta kehittymisestään, sillä yritys on yhtä kuin siellä työskentelevät ihmiset. Jos yritys haluaa kehittyä ja kasvaa, niin ihmisten pitää kehittyä ja kasvaa myös. Yrittäjäasenne ja vastuu omasta työstä ovat tuottaneet tulosta. Yrityksellä ei ole ollut juurikaan vaikeuksia rekrytoida uusia tekijöitä, vaikka koko maan tasolla juuri metallialalla voivotellaan työvoimapulaa. – Meillä on hyvä maine. Meille halutaan tulla töihin, Harilo toteaa. ”KAIKKI ON TUPLATTU” Vesa Harilo osti Juha Punta Oy:stä enemmistön vuonna 2011. Toimitusjohtajan ruoriin hän astui vuoden 2016 lopussa. – Silloin me päätimme, että nyt lähdetään tosissaan hakemaan kasvua. Olemme kolmessa vuodessa tuplanneet liikevaihdon ja tekijöiden määrän. Tänä vuonna menee 10 miljoonaa rikki. Kasvun imussa yritys on investoinnit kolme miljoonaa koneisiin ja miljoonan uusiin tuotantotiloihin, jotka ovat tuplanneet kapasiteetin aikaisempaan. – Olennaisinta on kuitenkin se, millä kasvu on tehty. Kasvu on tullut lisääntyneellä osaamisella sellaisista tuotteista ja ratkaisuista, joita kolme vuotta sitten ei ollut vielä olemassa. Oikeastaan meidän pääbisneksemme on tuottaa lisäarvoa asiakkaille. Teemme sen kehittämällä ratkaisuja ja palveluja, joihin liittyvät kaapit ja lukitusjärjestelmät sekä näiden asennus ja ylläpito. – Kun puhumme kansainvälistymisestä ja viennistä, niin kyllä osaaminen ja älykkäät säilytysratkaisut on se, jota kannattaa viedä, ei pelkästään kaapit. ÄLYÄ KAAPISSA Vesa Harilo kertoo esimerkin isosta terveydenalan organisaatiosta, jossa kolme ihmistä hoiti päätyökseen avaimien hallintaa. Nyt samaan työhön menee kokonaisuudessaan tunti viikossa, sillä kaapit ovat älykkäiden sovellusten kautta ohjattavien ratkaisujen takana. – Älykkäät kaapit mahdollistavat uudenlaisia palveluja ja ennen kaikkea asiakkaille helppoa ja turvallista käytettävyyttä. Harilon mukaan kasvu ja uudistuminen on mahdollista vain silloin, kun organisaatio on sitoutunut, ketterä ja joustava. Ketterä myös tekemään nopeita kokeiluja ja joustavasti vaihtamaan suuntaansa. Samaa joustavuutta Juha Punnassa odotetaan myös pankkiyhteistyöltä. Nopeissa liikkeissä tarvitaan kumppania, jonka kanssa on pitkä hyvä historia ja luottamusta puolin ja toisin. – Meidän oman kasvun ideologian kannalta olisi ristiriitaista, jos meidän yhteistyökumppanimme toimisi eri tavalla. Siksi on ilo asioida OP Lounaismaan kanssa. Se on sellaista aitoa kumppanuutta, johon kuuluu viikoittaisia keskusteluja puhelimessa, ajatusten vaihtoa asioiden hoitamisen ohella. Älykkään kaapin tekee oivaltava ihminen Vielä kolme vuotta sitten Juha Punta Oy:llä valmistettiin metallisia kaappeja Suomen markkinajohtajana. Nyt kiskolainen yritys on tuplannut kaiken ja se on tehty integroimalla kaappeihin älyä. Toistaiseksi lähes koko kasvu on tullut kotimaan markkinoilta, mutta suunnitelmissa on myös voimakkaampi kansainvälistyminen. TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Taija Piikkilä Yhdessä hyvä tulee | 11
12 | OP Lounaismaa
Yhdessä hyvä tulee | 13
Forssan kampuksella kuhisee Hämeen ammattikorkeakoulun kampuksella Forssassa on tavanomaista enemmän kuhinaa. Tai voisi sanoa, että kuhina se vain lisääntyy. Syksyllä käynnistyi uusi liiketalouden koulutusohjelma ja yrityskiihdyttämö Forza avasi ovensa. Joulun jälkeen kampukselle tulee kansainvälisiä opiskelijoita. TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Taija Piikkilä 14 | OP Lounaismaa
Mistä syntyy elinvoima? Elinvoima syntyy osaamisesta ja työpaikoista. Elinvoima syntyy tuloksellisesta tekemisestä. Elinvoima syntyy myös uusista ideoista ja yhteistyöstä, yhdessä tekemisestä ja yhteisön yhteisestä tahdosta. Elinvoimaa syntyy oppilaitoksissa ja yrityksissä – tai niin kuin Forssassa – niiden yhteen liittämisestä. Tästä ajatuksesta sai alkunsa yrityskiihdyttämö Forza, jonka tehtävänä on kiihdyttää Forssan kaupunkiseudun elinvoimaa törmäyttämällä yrityksiä ja oppilaitoksia ja saada sitä kautta uutta liiketoimintaa syntymään. – Forzan idea perustuu yhteisöllisyyteen. Toiminnallisessa työtilassa syntyy luontevasti yhteistyötä yritysten sekä yritysten ja oppilaiden kesken. Järjestämme lisäksi paljon erilaisia tapahtumia, joilla saamme enemmän yrityksiä ja toimijoita paikalle, kertoo Forzan yhteisömanageri Heidi Loukiainen. Forzan toiminta käynnistyi virallisesti elokuussa ja opiskelijat aloittivat lukuvuoden syyskuun alussa. – Tunnettuus kasvaa koko ajan aktiivisen viestinnän ja tapahtumien avulla. Me olemme myös osa Crazy Town -verkostoa, mikä tuo meille näkyvyyttä ympäri maan. Kaikilla crazytownlaisilla kun on mahdollisuus käydä työskentelemässä missä tahansa verkoston paikoissa. Toivottavasti saamme tänne siis myös paljon yrittäjiä muilta paikkakunnilta, Loukiainen toteaa. OP Lounaismaa lahjoitti Forzan toiminnan käynnistämiseen 10 000 euroa. Lounaismaan yrityspankin asiakkuusjohtajat Timo Lahti ja Jaana Sava ovat mielellään mukana luomassa uutta ja tekemässä kasvua. – Pankki on mielellään mukana kaikessa sellaisessa, joka lisää elinvoimaa seudulla. Kun seutu menestyy, niin pankkikin menestyy. HEVOSISTA LIIKETOIMINTAA Tänä syksynä käynnistyi Forssassa liiketalouden ammattikorkeakouluopinnot, joihin lisämauste tulee hevosalalta ja yhteistyöstä Ypäjän hevosopiston kanssa. – Opinnot ovat käytännössä ihan samat kuin perusliiketalouden opinnot, mutta me katselemme asioita enemmän hevosalan lasien läpi. Hevoset on toimiala, joka kasvaa koko ajan. Se on myös hyvin laaja toimiala, jonka ympärille on rakennettu paljon erilaista bisnestä, toteaa koulutuspäällikkö Sari Hanka. Yhteistyö työelämän ja yritysten kanssa on vahvasti mukana opinoissa. Opinnot alkoivat yrityksiltä tulleilla diilitehtävillä, joissa piti muun muassa myydä ravivarsa ja miettiä Forssassa vuonna 2021 järjestettävien kuninkuusravien markkinointia ja näkyvyyttä. – Kuninkuusravit on meidän opiskelijoille loistava tilaisuus, sillä noin suuri tapahtuma pitää sisällään kaikki liiketalouden osa-alueet, toteaa Hanka. Liiketalouden ammattikorkeakouluopinnot kestävät noin 3,5 vuotta. Opintoihin kuuluu tiiviin yrityselämän yhteistyön lisäksi myös viiden kuukauden harjoittelujakso sekä opinnäytetyö. KANSAINVÄLISESTIKIN HOUKUTTELEVA Forssassa vuonna 2017 käynnistynyt biotalouden insinöörien koulutusohjelma kiinnostaa kotimaisten opiskelijoiden lisäksi myös ulkomaisia opiskelijoita. Syynä on ainutlaatuinen koulutuskokonaisuus, joka yhdistää biotalouden sekä tietoja viestintätekniikan. – Nyt tammikuussa alkavaan kansanväliseen koulutusohjelmaan haki peräti 96 opiskelijaa 28 eri maasta, lehtori Anne-Mari Järvenpää iloitsee. Forssa oli luonnollinen valinta kansainvälisen koulutusohjelman toimipisteeksi, sillä alueelle on muodostunut vahva kiertotalouden keskittymä. – Täällä on paljon alan yrityksiä, joiden kanssa teemme jo yhteistyötä. Toivon, että yritykset innostuvat koulutusohjelmastamme entisestään kansainvälisten opiskelijoiden myötä. He osaavat kertoa, miten asioita tehdään maailmalla ja tuovat taatusti uusia raikkaita tuulia, joista me kaikki voimme hyötyä. Kestävä kehitys on ajankohtainen teema ilmastonmuutoksen edessä. Forssan seudulla on paljon kestävän kehityksen ja kiertotalouden osaamista, ja kestävää kehitystä koulutetaan myös Hämeen ammattikorkeakoulussa Forssassa. OP Lounaismaa antoi viime vuonna Hämeen ammattikorkeakoululle 12 500 euron lahjoituksen juuri kestävän kehityksen koulutusohjelman tukemiseen. – Kestävä kehitys tuo seudullemme opiskelijoita, jotka jo itsessään elävöittävät katukuvaa, mutta osa heistä voi jäädä työskentelemään alueella, kenties jopa perustavat alan yrityksen ja tarjoavat toisille työtä. Siinä tärkein syy lahjoituksen tekemiseen, toteaa OP Lounaismaan toimitusjohtaja Jouni Hautala. TUKEA KIERTOTALOUDEN KOULUTUKSEEN Yhdessä hyvä tulee | 15
Onnistuminen syntyy ihmisistä OP Lounaismaalla on harvinaisen tasa-arvoinen ja nuori johtoryhmä. Uusien tekijöiden myötä johtoryhmästä on tullut keskustelevampi ja kaikella tapaa monimuotoisempi työkalu koko pankille. Kumppani-lehti vei johtoryhmän kuntosalille hiomaan tiimihenkeä. TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Taija Piikkilä Kyvykäs, dynaaminen, innostava ja osaava. Näin OP Lounaismaan johtoryhmä kuvailee toisiaan ja ryhmäänsä. Johtoryhmä on ja myös näyttää tasa-arvoiselta ja monimuotoiselta. 16 | OP Lounaismaa
Valokuvaaja antaa toimitusjohtaja Jouni Hautalalle, pankinjohtaja Jukka Tuomiselle, pankinjohtaja Eeva Vainiolle ja riskienhallintajohtaja Kirsi Toivoselle tehtävän muodostaa omilla vartaloillaan kirjaimet OP. Erityisesti O hakee monesta kulmasta muotoaan, mutta P-kirjaimesta irtoaa parhaat naurut. Huomaamme heti, että porukka pelaa yhteen, eikä sen jäsenten välillä ole mitään jännitteitä. Tiimiytyminen on siis jo tapahtunut. – Kun Kirsi tuli johtoryhmään keväällä ja Eeva loppukesästä, niin meidän uusi porukka vaan muotoutui nopeasti hyvin jutustelevaksi ja avoimeksi ryhmäksi. – Olemme ehdottomasti tässä asiassa askeleen edellä, sillä koko OP Ryhmän tavoite tasa-arvoisuudelle ja naisjohtajien osuudelle on 40 prosenttia, toteaa yrityspankinjohtaja Eeva Vainio. Vainio ja johtoryhmän toinen nainen Kirsi Toivonen uskovat, että paljon puhuttu lasikatto uralla etenemisessä on monta kertaa ihmisestä itsestä kiinni. Johtopaikkoja ei saa, jos niitä ei rohkene hakea. – Meillä naisilla on ehkä sellainen ajatus, että ensin pitää näyttää taitonsa ja vasta sitten uskaltaa hakea isompaa tehtävää. Miehet rohkeammin hakevat ja uskovat näyttävänsä taitonsa tehtävän saatuaan. YRITYSKULTTUURI MURROKSESSA Uudistuminen, nuorentuminen ja tasa-arvoistuminen ei koske vain johtoryhmää, vaan koko pankkia. Pitkän ajanjakson jälkeen pankkiin on nyt palkattu paljon uusia ja nuoria työntekijöitä. – Yhdeksänkymmentäluvun pankkikriisin jälkeen eletiin todella pitkä aika, jolloin uusia ihmisiä ei palkattu taloon. Siitä jäi oikeastaan yhden vuosikymmenen nuoret kokonaan välistä. Se tarkoittaa, että pankki myös uudistui hitaasti, toteaa Jouni Hautala. Vuonna 2006 pankissa uransa aloittanut Kirsi Toivonen vahvistaa tämän. – Minua ennen oli palkattu yksi uusi ihminen kymmenen vuoden aikana. Minä olin sitten se toinen. OP Lounaismaa haluaa olla ennen kaikkea helposti lähestyttävä ja avoin toimija. Se tarkoittaa, että ihmisistä muodostuva pankki on kaikille hyvä työpaikka. – Pankissa tehtävä työ on muuttunut suorittavasta työstä enemmänkin asiakkaiden tarpeiden selvittämiseen ja neuvontaan. Siinä yksilön oma tekeminen on avainasemassa, Jukka Tuominen toteaa. – Ihmisten täytyy tuntea olonsa turvalliseksi. Että kaikkien ajatukset ovat arvokkaita ja että ne uskalletaan sanoa ääneen. TULE HYVÄ KAKKU Millainen sitten on hyvä johtoryhmä ja miten se näkyy koko työyhteisössä? Miten avoimuus näkyy asiakkaille päin? – Tarvitaan sitä diversiteettiä eli erilaisuutta. Jos kaikki ajattelisivat ja toimisivat samalla tavalla, ei syntyisi keskustelua. Ja keskustelusta syntyy ideoita ja ideoista parempia palveluja, sanoo Jukka Tuominen. OP Lounaismaan johtoryhmä istuu yhteisen pöydän ääreen kerran viikossa. Koko porukka on sitä mieltä, että tiimiytymiseen tarvitaan usein toistuvaa vuorovaikutusta. – Kun me näemme säännöllisesti, me tiedämme kaikki paremmin, mitä koko pankissa tapahtuu. Ja siitä syntyy se yhteinen suunta, Tuominen jatkaa. Hautala sanoo, että yhteinen suunta on luonnollisesti eteenpäin, mutta hyvänäkään vuotena menestys ja tulos eivät tule ilmaiseksi. – Onnistumiset syntyvät raskaalla työllä, rohkeudella, virheitä tekemällä ja oppimalla. Toki myötätuultakin tarvitaan. Mutta ennen kaikkea tarvitaan koko työporukka uskomaan, että asioita on mahdollista muuttaa. Katso, miten johtoryhmästä muodostui kirjaimet OP ja kuuntele lisää johtoryhmäläisten ajatuksia OP.median videossa osoitteessa op.media/alueet/lounaismaa/ Yhdessä hyvä tulee | 17
Työt, lasten harrastukset ja muut arkiset kiireet täyttävät kalenterin, mutta pankkiinkin pitäisi ehtiä neuvottelemaan. Kuulostaako tutulta? Ei hätää, sillä Lounaismaan Osuuspankissa asiakasneuvotteluja on pidetty keväästä lähtien myös lauantaisin. TEKSTI Johanna Hento KUVA Javi Räisälä Unelmoitko uudesta asunnosta? Tai ehkä autosta? Vai lomamatkasta jonnekin lämpimään? On kyseessä sitten iso tai pieni haave, OP Lounaismaan yhteyshenkilö Päivi Lehden mielestä haave ei saa kaatua siihen, että aikaa rahoitusneuvotteluille ei löydy. – Pienten lasten äitinä ymmärrän hyvin, että arkisin voi olla vaikea mahduttaa kalenteriin yhtään ylimääräistä tilaa. Onneksi nykyään ei tarvitse, sillä olemme keväästä lähtien pitäneet rahoitusneuvotteluja myös lauantaisin, Lehti sanoo. Verkkotai puhelinyhteydellä pidettävät lauantaineuvottelut voi varata helposti Osuuspankin verkkopankista tai soittamalla pankin asiakaspalveluun. – Lainaneuvottelut voi käydä vaikka kotisohvalta käsin. Eikä kannata pelätä, jos ei ole ennen käyttänyt etäyhteyttä. Tekniikka on nykyään hyvin kehittynyttä ja asiakkaamme ovat kehuneet palvelun helppokäyttöisyyttä. VARAA VALITA Lauantaineuvottelut ovat tervetullutta vaihtelua sekä pankin asiakkaille että työntekijöille. – Lauantain työvuorot ovat vapaaehtoisia, mutta monet ovat innostuneet niistä. Itse ainakin nautin, kun saan vastapainoksi arkivapaan ja voin olla esimerkiksi maanantain kotona. Kun mies on töissä ja lapset hoidossa, niin saan myös hieman omaa aikaa, Lehti naurahtaa. Etäneuvotteluiden suosio kasvaa kovaa tahtia ja nykyään myös osa kauppakirjoista on mahdollista allekirjoittaa täysin etänä. Lehti kuitenkin muistuttaa, että pankkiin voi edelleen tulla myös paikan päälle keskustelemaan. – Esimerkiksi ensiasuntoa ostettaessa mielessä voi olla niin paljon kysymyksiä, että halutaan tulla pankkiin juttelemaan. Kasvotusten käytäviä neuvotteluja emme järjestä viikonloppuisin, mutta otamme asiakkaita pankilla vastaan myös arki-iltoina. – Ja jos jokin askarruttaa, niin meidät tavoittaa helposti myös puhelimella, sähköpostilla tai verkkopankin kautta voi jättää viestin. Pyrimme vastaamaan yhteydenottopyyntöihin mahdollisimman pian. Ei ole väliä millä tavalla meihin ottaa yhteyttä, kunhan ei jää yksin pähkäilemään, Lehti kannustaa. Neuvottelut vaikka kotisohvalta Voit nyt hoitaa rahoitustai sijoitusneuvottelut myös lauantaina. Varaa aika numerosta 0100 0500 tai verkkopankin ajanvarauksesta. 18 | OP Lounaismaa
Yhteisten tavoitteiden puolesta OP Lounaismaa on mukana monessa – paikallisessa urheilussa, tapahtumissa, kulttuurissa. Sponsorointisanaa ei kuitenkaan enää käytetä, vaan puhutaan aidosta yhteistyöstä. Sellaisesta, joka tuottaa hyvää koko seudulle. TEKSTI & KUVA Johanna Talikainen – Meillä on yhteiset tavoitteet. Me puhuttelemme samaa yleisöä ja haluamme näkyvyyttä toiminnallemme. Me kaikki olemme tuottamassa elämyksiä ja hyvää omalle seudullemme. Näin pankinjohtaja Jukka Tuominen aloitti markkinointiyhteistyötilaisuuden, jonne oli kutsuttuna Forssan, Salon ja Someron seutujen urheiluseuroja. – Me teemme jo nyt yhteistyötä ja hyvin tuloksin. Mutta me voimme oppia toisiltamme vielä lisää ja saada yhä enemmän irti yhteistyöstämme. Salon Vilppaan toiminnanjohtaja Marko Vihiniemi kertoi OP Lounaismaan kanssa tehdyistä tempauksista, kokemuksista ja onnistumisista. – Olemme myyneet ja tarjonneet lippuja OP-mobiilin kautta osuuspankin omistajaetuina. Meillä on perinteiset otteluisännyydet ja kummipelaajat käytössä. Se mitä voisimme tehdä vielä paremmin, on tuottaa yhdessä syvempää sisältöä. Sellaista, joka puhuttelee meidän yhteistä yleisöämme. YKSILÖ ON LOGOA VAHVEMPI Sähköiset kanavat ja sosiaalinen media ovat vaikuttajalle ja viestijälle suuri mahdollisuus. Markkinointiyhteistyötilaisuudessa alustanut digitaalisen vaikuttajaviestinnän asiantuntija Jarkko Sjöman totesi, että digitaaliset sisällöt pitää nähdä yleisön palveluna, ei markkinointina. – Urheilijat ovat tuotteita, jotka kiinnostavat yleisöä. Siksi yleisö haluaa kuulla ja nähdä mitä urheilijalla on sanottavaa. Se mitä lausutaan tai sanotaan virallisena sanana jonkun logon takaa, ei sen sijaan ole niin vaikuttavaa. Sjöman kehottikin antamaan rohkeasti pelaajille seurojen sometilit käyttöön. Viestintään ei kannata painostaa ja velvoittaa, vaan tuoda se esille positiivisena mahdollisuutena. Kaikki paikalla olleet seurat kertoivat, että pelaajilla on jo nyt mahdollisuus tehdä päivityksiä seurojen sometileillä. Forssan Alun Jyrki Tulander sanoi, että heidän pelaajakaartissaan on valmiiksi todella mielenkiintoisia persoonia gladiaattoreista poliiseihin. Joukkueeseen kuuluu myös Suomen tunnetuin naiskoripalloilija Taru Tuukkanen. – Siinä on kyllä potentiaalia yleisön mielenkiinnon kannalta, kun vain osaamme ottaa siitä kaiken irti. OP Lounaismaalle yhteistyökumppanuudet ovat mahdollisuus tehdä pankista entistä enemmän kasvollisempi, paikallisempi ja helposti lähestyttävä. – Kyllä me kaikki tarvitsemme toisiamme. Siksi yhteistyö pitää nähdä muutakin kuin rahansiirtona. Kun yhteistyö on aitoa, se myös näkyy ulospäin, Jukka Tuominen tiivisti. Yhdessä hyvä tulee | 19
20 | OP Lounaismaa
Kodista kotiin TEKSTI Johanna Hento KUVA Taija Piikkilä Kun Pirkko ja Pauli Kauha laittoivat vanhan kotinsa myyntiin, pariskunta tiesi, että hyvässä kunnossa olevalle rivitaloasunnolle on kysyntää. Yllätys oli silti melkoinen, kuin OP Kodin kautta asunnolle löytyi uusi omistaja vain kahdessa viikossa. Syksyllä Tammelasta Forssaan muuttaneiden Pirkko ja Pauli Kauhan elämä on muuttunut lyhyessä ajassa melkoisesti. Mutta juuri sitä pariskunta toivoi, kun vanha koti laitettiin kesällä myyntiin. – Muutto tuli ajankohtaiseksi, sillä portaiden nouseminen on käynyt iän myötä hieman hankalaksi, Pirkko kertoo. Etsinnässä oli siis koti, joka sijaitsee yhdessä kerroksessa, mutta jossa on myös pienempi määrä neliöitä. – Vanhassa asunnossamme oli 120 neliötä, mikä on hieman liikaa kahdelle ihmiselle. Siinä sai välillä huhuilla toiselle, että missä olet, Pauli naurahtaa. – Nyt meillä on melkein 50 neliötä vähemmän siivottavaa. Arjen pyörittäminen on helpottunut kummasti, Pirkko hymyilee. KAUPAT KAHDESSA VIIKOSSA Asunnon myyntiä suunnitellessa pariskunta päätti, että uutta kotia aletaan etsiä vasta kun edellinen on mennyt kaupaksi. – Kiinteistönvälittäjämme luki tilannetta ? ksusti ja hän sanoi heti, että uuden omistajan kanssa on sovittava kahden kuukauden siirtymäaika, jotta meillä on aikaa käydä läpi tavaroita ja muuttaa. Tämä kuulosti aluksi pitkältä ajalta, mutta jälkikäteen olemme kiitelleet, että näin tehtiin, Pirkko sanoo. Ennen kuin asunto laitettiin myyntiin, Pirkon ja Paulin luona kävi myös OP Kodin valokuvaaja. – Hän todella paneutui kuvaamiseen. Otokset olivat näyttäviä ja hän otti myös dronella ilmakuvaa, Pauli kertoo. – Kun kuvat olivat netissä, meni vain hetki, kun potentiaalinen ostaja halusi tulla katsomaan asuntoa. Lähdimme mökille ja illalla saimme soiton, että nyt asunto meni kaupaksi. Se oli melkoinen yllätys, sillä teimme kaupat vain kahdessa viikossa, Pirkko sanoo. TOIVEISTA TOTTA Kun kauppakirjat oli allekirjoitettu, Pirkon ja Paulin oli aika löytää uusi koti itselleen. – Vanhan asuntomme myynti sujui niin näppärästi, että päätimme hankkia myös uuden asunnon OP Kodin kautta. Kerroimme välittäjälle toiveemme ja jo toisella näytöllä tiesimme tulleemme kotiin, Pirkko sanoo. Sopivaa kotia etsittäessä tavoitteena oli löytää muuttovalmis kerrostaloasunto Forssan seudulta. – Toiveemme toteutui, sillä emme joutuneet tekemään edes pientä pintaremonttia. Välittäjä todella tiesi, mitä etsimme, Pauli kiittelee. – Kaikki kaupantekoon liittyvät asiat hoituivat todella helposti. Tarvittaessa välittäjä olisi jopa tullut luoksemme hoitamaan paperiasiat kuntoon, Pirkko sanoo. Mutta miten pariskunta on asettunut uuteen kotiinsa? – Loistavasti. Tämä on rauhallinen taloyhtiö ja naapurit tuntuvat mukavilta. Kaikki tarvitsemamme palvelut ovat lähellä ja voimme pyöräillä kätevästi esimerkiksi kauppaan tai uimaan, Pirkko ja Pauli sanovat. Yhdessä hyvä tulee | 21
Ilmastonmuutos, väestökato, taantuma ja matala korkotaso. Nämä aiheet ovat nousseet mediassa esille kuluneen syksyn aikana useaan otteeseen ja moni miettii, onko nyt hyvä aika sijoittamiselle. OP Lounaismaan myyntijohtaja Juha Lindmanin ja varainhoitopäällikkö Matti Sirvan mukaan sijoittaminen kannattaa aina. – Matala korkotaso ja osakemarkkinoiden tilanne eivät välttämättä houkuttele tällä hetkellä lisäämään näitä sijoituksia. Meiltä löytyy kuitenkin sijoituskohteita, jotka eivät ole sidottuja osakeja korko omaisuusluokkiin. Näiden vaihtoehtoisten sijoituskohteiden hinnat kehittyvät eri tahdissa ja koko sijoitussalkun arvon heilahtelu vähenee, Sirva sanoo. Mutta mitä nämä vaihtoehdot sitten ovat? – Puhumme vaihtoehtoisista omaisuusluokista. Näitä löytyy monille eri riskitasoille. Paras tapa ottaa näistä selvää, on keskustella pankkimme asiantuntijan kanssa. Kartoitamme jokaisen tilanteen erikseen ja teemme henkilökohtaisen sijoitussuunnitelman, Lindman kertoo. – Sijoitussuunnitelmat laaditaan yleensä vähintään viideksi vuodeksi tai sijoittajan tarpeen mukaan. Pidemmällä sijoitussuunnitelmalla pystytään paremmin varautumaan talouden muutoksiin eikä tarvitse jatkuvasti spekuloida lyhyen aikavälin tapahtumia, Lindman ja Sirva sanovat. SUUNNITTELUSSA SEN SALAISUUS Viestit maailmantaloudesta ovat synkentyneet koko vuoden. Mitä sijoittajan kannattaa tehdä näitä ennusteita lukiessa? – Mikäli markkina tuntuu omasta mielestä epävarmalta ja oma sijoitussalkku mietityttää, niin kannattaa palata tarkastelemaan omaa sijoitussuunnitelmaansa. Mitään äkkinäistä ei kannata tehdä. Jos oma sijoitusaika on pitkä, täytyy muistaa, että silloin kurssivaihtelun ja varsinkin päivävaihtelun merkitys vähenee ja ratkaisevaa on pitkän aikavälin kehitys, Sirva sanoo. – Kun salkun sisältö on suunniteltu huolella, se kestää taloustilanteen muutokset. Kukaan ei voi tietää milloin on paras nousutai laskupäivä. Joskus suhdanteiden vaihtelusta voi hyötyä yllättävällä tavalla. Paras tapa onnistua on olla markkinoilla aktiivisesti mukana, Lindman kertoo. Lindman ja Sirva muistuttavat, että rahojen makuuttaminen tilillä ei kannata monestakaan syystä. – Korot ovat alhaalla ja in? aatio alentaa varallisuuden ostovoimaa pitkällä tähtäimellä, ellei sitä saada tuottamaan, miehet sanovat. SIJOITA KESTÄVÄSTI Talouden lisäksi sijoittamisella voi edistää myös kestävän kehityksen mukaisia toimia. Tästä syystä OP Lounaismaalla vastuullinen sijoittaminen on läsnä kaikessa toiminnassa. – Monet miettivät entistä tarkemmin, millaisiin kohteisiin haluavat varansa sijoittaa. Näiden kysymysten kanssa ei tarvitse jäädä yksin, sillä meillä on tarjota useita eettisiä ja kestävän kehityksen periaatteita noudattavia rahastoja, Lindman sanoo. – Useimmilta pörssiyhtiöiltä löytyy tänä päivänä myös laajat vastuullisuusraportit, joista saamme paljon tietoa yrityksen ympäristöystävällisyyteen, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintotapaan liittyvissä asioissa, Sirva täydentää. Eli sijoittamalla voi ehkäistä esimerkiksi ilmastonmuutosta? – Kyllä, ehdottomasti. Sillä, mihin varansa sijoittaa, saattaa olla todella iso merkitys tulevaisuuden ratkaisujen kehittämisessä ja markkinoille saattamisessa, Sirva ja Lindman sanovat. Aina hyvä aika sijoittaa Tilanteet elävät ja maailmantalous on vaihdellut läpi historian. Yksi asia on kuitenkin varma – sijoittaminen kannattaa aina suhdanteista huolimatta. Osuuspankilla on tarjota asiakkailleen kattava valikoima erilaisia sijoitusvaihtoehtoja. TEKSTI Johanna Hento KUVA Taija Piikkilä 22 | OP Lounaismaa
Varainhoitopäällikkö Matti Sirvan (vas.) ja myyntijohtaja Juha Lindmanin mukaan sijoittamalla voi vaikuttaa sekä omaan että koko maapallon tulevaisuuteen. Yhdessä hyvä tulee | 23