HOITAA MUUSIKKOJA
ROVANIEMELÄISOPETTAJA MAGNEETTIKUVASSA
Jalkojen virheasennot kannattaa korjata
Skipelle silmien laserleikkaus
Erikoislääkäri Katriina Moilanen
2
asiakas kertoo
VAPAALASKIJA SKIPE OIVO SILMIEN LASERLEIKKAUKSESTA:
NÄHNYT NÄIN HYVIN"
"EN OLE KOSKAAN
K
Kimmo Skipe Oivo (42) on ammattilaskija. Hän toimi parikymmentä vuotta hiihdon ja laskettelun opettajana, viimeksi Pyhätunturilla. Kuluvan vuosikymmenen mies on viilettänyt tuntureita alas Ranskan Alpeilla. Palkan maksavat muun muassa lasketteluvälineitä valmistavat sponsorit, joita Skipe itse kutsuu mieluummin yhteistyökumppaneiksi. Laskeminen on Skipelle intohimo. On ollut lapsesta saakka, jolloin poika tuli ensimmäisen kerran alas Rukan rinteitä nahkaiset hiihtomonot jalassaan. Mieluiten mies laskee neitseellistä hankea virallisten rinteiden ulkopuolella. Vauhdin lisäksi hänet hurmaa koskematon luonto. Siitä hän on päässyt Alppien lisäksi nauttimaan retkikunnan mukana muun muassa HuippuTAITTOVIRHEKIRURGIA
vuorilla. Kilpaileminen ei tätä laskettelijaa kiinnosta ollenkaan. Vapaalaskussa on riskinsä. "Onhan tämä vaarallista. Mutta en koskaan lähde harkitusti hakemaan riskiä ja vaaroja. Jos reitti näyttää liian hurjalta, voin peräytyä. Toisaalta tietty vaaran mahdollisuus tuo kutinaa ja jännitystä laskemiseen", Skipe Oivo kertoo puhelimeen suoraan Chamonixista. Takana on kuitenkin jo 15 leikkausta. Oivoa on paikattu niin polvista, olkapäistä kuin selästä. Luita ja nivelsiteitä on mennyt poikki, on ollut aivotärähdyksiä, hampaita on katkennut. Reisiluun leikkaus ja sitä seurannut tulehdus oli viedä mieheltä toisen jalan kokonaan, mutta siitä toivuttuaan hän nauttii liikkumisesta ja
Rukalla jo pikkupoikana lasketteluun hurahtanut Kimmo Skipe Oivo toteuttaa elämänsä unelmaa Ranskan Alpeilla, Chamonixissa. Kahdenkymmenen vuoden ajan mies on palannut yhä uudestaan noille rinteille, ja viimeiset vuodet hän on viettänyt siellä kaikki talvet. Nyt homma on entistä hauskempaa, sillä enää hänen ei tarvitse huolehtia piilolinsseistä. Myös maisemat piirtyvät terävämpinä kuin koskaan.
laskemisesta entistäkin enemmän. MAISEMA KIRKASTUI FEMTO ZYOPTIX -LASIKILLA Kimmo Oivo sai silmälasit 10-vuotiaana. Vielä viime kesänä linssien vahvuudet olivat miinus 2,75 ja 3,5. Silmälasit ovat lasketellessa hankalat. Myös "piilareiden kanssa läärääminen" usein vaikeissakin olosuhteissa alkoi vuosien mittaan kyllästyttää, ja Skipe mietti silmien laserleikkausta. Lokakuussa hän asteli silmätautien erikoislääkäri Antti Juutisen puheille ODL:ään. "Kun olin kymmenen minuuttia jutellut Antin kanssa, päätös syntyi helposti. Olin kuullut jo aiemminkin, että lasik-leikkaus on turvallinen." Antti Juutinen teki Skipen silmille Femto-Zyoptix -lasikleikauksen, joka edustaa silmien laserleikkausten uusinta tekniikkaa. "Ensimmäisenä iltana leikkauksen jälkeen oli vähän kuin hiekkaa silmissä, mutta sen jälkeen olo rauhoittui. Seuraavana päivänä ajoin jo autolla
euroa 194,498,- /silmä 780,- /silmä 1250,- /silmä 1650,- /silmä 75,- /kerta 27,0,-
Esitutkimus PRK-leikkaus Zyoptix PRK-leikkaus Zyoptix LASIK-leikkaus Femto-Zyoptix LASIK-leikkaus Jälkitarkastus 3-4 kertaa Topografia (1. jälkitarkastuksessa) Uusintaleikkaus vuoden sisällä
3
Kimmo Skipe Oivo on vapaalaskija, joka viettää puolet vuodesta Ranskan Chamonixissa. Syksyllä mies hankkiutui eroon silmälaseista ja piilolinsseistä, kun hänelle tehtiin silmien laserleikkaus ODL Silmäklinikalla.
ODL Silmäklinikka
Albertinkatu 16 Oulu Puh. 010 345 3164 Alku- ja jälkitarkastukset myös Rovaniemellä: ODL Lääkärikeskus Urheilukatu 5 - 7 Rovaniemi Puh. 010 197 005
Lisää silmien laser-leikkauksista: www.odl.fi
Oulusta Helsinkiin ilman laseja. Ei ollut kipuja, ei vuotavia silmiä", Skipe kertoo. Jonkin verran silmät tuntuivat kuivilta, mutta siihen auttoivat silmätipat, joita on hyvä käyttää vielä puoli vuotta leikkauksen jälkeen. "Elämisen laatu parani niin paljon. Kaikki se piilareiden kanssa säätäminen jäi pois. Enää ei ole tunnetta, että piilarit kuivuvat päähän, eikä tarvitse pelätä, että ne tippuvat. " "Sitä paitsi en ole koskaan nähnyt näin hyvin. Muutaman kuukauden ajan leikkauksen jälkeen näkö vielä parani. Nyt näen vuorilla kilometrien päähän, kaukonäkö on uskomattoman tarkkaa." (RT)
KUVAT ARTTU MUUKKONEN
4
PÄÄ KIRJOITUS
aserin eri käyttöalueet laajenevat myös terveydenhuollossa. Nykyisin laser on jo arkipäivää useilla lääketieteen aloilla. Tässä lehdessä on kaksi juttua, joissa kerromme laserin käyttömahdollisuuksista likinäköisyyden korjaamisessa ja suonikohjujen hoidossa. Oman elämäni laatu parani laserin avulla huomattavasti vuonna 1996, kun pääsin silmälaseistani eroon. Olin jo kolmannelta luokalta alkaen riippuvainen silmälaseista, joiden vahvuus oli -8,25. Suurin syy, miksi hakeuduin laseroperaatioon, olivat harrastukseni. Koskimelonta ja laskettelu onnistuivat piilolinssien kanssa, mutta niidenkin käyttö piti lopettaa luomien sisäpinnalle muodostuneiden nystermien vuoksi. Uusi maailma avautui laseroperaation jälkeen, kun ei tarvinnut arvailla hämyisessä uimahallin saunassa huuruiset silmälasit nenällä, kuka minulle puhuu. Ilman laseja tuskin olisin osannut edes miesten puolelle. Miettiessäni operaation hintaa ystäväni auttoi päätöksenteossa. Hän totesi, että olet panostamassa itseesi, ja kysyi tuntuuko, kyseinen summa suurelta auton vaihdon yhteydessä.
oodi ELÄMÄN LAATUA LASERILLA
L
"
Ilman laseja tuskin olisin osannut edes miesten puolelle.
F
yysinen ja psyykkinen kunto ovat peruspilareita hyvinvoinnille. Lääketieteellistä perustetta kaikille lasertoimenpiteille ei aina ole, mutta asiakkaan elämän laadun paranemiseen tai henkiseen hyvinvointiin sillä voi olla merkittävä vaikutus. Kirkkaita kevätpäiviä!
Seppo Rajaniemi
seppo.rajaniemi@odl.fi
KUVA REIJO KOIRIKIVI / P.S.V.
OODI-POHJOISSUOMALAISTEN TERVEYSLEHTI
2 5 6 8 10 12 16 17 18 20 22
"En ole koskaan nähnyt näin hyvin"
Suonikohjujen kimppuun laserilla
Hoida jalat kuntoon
Asiantuntija vastaa
Magneettikuvaus paljasti kivun syyn
Kun pää räjähtää
ODL Kuntoutuksen järjestämä Kelan kuntoutus
Oodin vieras: Maakuntajohtaja Pauli Harju
ODL uutiset
Uusi musiikkiklinikka avattu
Oodi oivallukselle: ODL käyttää voittovaroja diakoniatyöhön
JULKAISIJA: ODL Terveys Oy. PL 365 90100 OULU. Vaihde 010 345 2000. www.odl.fi PÄÄTOIMITTAJA: Seppo Rajaniemi. etunimi.sukunimi@odl.fi. TOIMITUSKUNTA: Timo Takala, Maini Viitasalo, Hannu Rahikainen, Petra Välkky, Merja Meriläinen, Raija Tuominen ja Reijo Koirikivi. LEHDEN TOIMITUS, KUVAT JA TAITTO: Studio P.S.V. Oy. KANNEN KUVA: Reijo Koirikivi / Studio P.S.V., kuvassa Katriina Moilanen. PAINO: Kalevaprint Oy. Vuosi 2009. ISSN 1457-8412
5
Suonikohjut ovat usein kipeitä ja saattavat johtaa hoitamattomina jopa säärihaavan syntymiseen. Viime syksystä lähtien ODL:llä on hoidettu suonikohjutautia laserilla. Leikkausta vaivattomamman toipuu nopeasti.
KUVA ONNI KINNUNEN / PSV
toimenpiteen jälkeen potilas
K
Kun säären kahdesta laskimorungosta toinen toimii huonosti, henkilö potee suonikohjutautia. Laskimon vajaatoiminnan takia suonen sisäinen paine nousee ja purkautuu lähempänä ihon pintaa olevaan suoniverkostoon. Näin syntyvät suonikohjut. "Ennen kuin hoidamme näkyvät suonikohjut, meidän täytyy hoitaa vialliset laskimorungot", dosentti Jukka Perälä ODL Botniasta kertoo. Vialliset laskimorungot on perinteisesti poistettu leikkaamalla. Leikkaus vaatii joko nukutuksen tai selkäydinpuudutuksen. Toipumiseen menee aikaa pari-kolme viikkoa. Nyt suonikohjutautia voidaan hoitaa myös laserilla. Laserhoidossa vialliseen laskimoon viedään paikallispuudutuksessa ohuen muoviholkin avulla laserkuitu. Lääkäri varmistaa ultraäänilaitteella, että kuitu menee sinne, minne pitääkin. Laserkuidun kautta suonen sisälle johdetaan sekunnin pituisina sykäyksinä laserenergiaa, joka lämmittää suonen seinämää ja kutistaa sen. Noin viisitoista minuuttia kestävän laseroinnin aikana ihoa jäähdytetään hoidettavan suonen kohdalta, mikä osaltaan vahvistaa puudutusta.
Suonikohjujen kimppuun
LASERILLA
verenkierto alaraajoissa tai jos hänelle syntyy helposti verisuonitukoksia. Myös vaikea liikalihavuus voi estää laserhoidon. Jos jaloissa on usein turvotusta ja jos paineen tunne pahenee iltaa kohden ja jalat pitää nostaa ylös, syynä saattaa olla laskimovajaatoiminta. Myös jalkojen paleleminen saattaa olla oire sairaudesta. Taudin edetessä jaloissa alkaa tuntua kipua ja ihon pintaan saattaa tulla pigmenttimuutoksia ja ihottumaa.
Dosentti Jukka Perälä hoitaa suonikohjutautia lasergeneraattorilla. ODL Botnian laitteella voidaan myös poistaa häiritsevät ihokarvat ja häivyttää ihon pinnassa näkyvää voimakkaanväristä verisuoniverkostoa.
Hoidon avulla myös näkyvät suonikohjut yleensä pienenevät. Lopullisesti näkyvät suonikohjut hoidetaan vaahtoruiskutuksella, joka tehdään myöhemmin. "Kaiken kaikkiaan laserhoitokäynti kestää noin tunnin, ja potilas pääsee lähtemään saman tien kotiin. Viimeistään seuraavana päivänä hän on täysin toimintakuntoinen." JALAT KOHTI KATTOA Laserhoito sopii lähes kaikille suonikohjuista kärsiville. Hoitoa ei tehdä, jos henkilöllä on laskimotukos tai hän on sairastanut sellaisen, hän on raskaana tai liikuntakyvytön tai hänellä on vakava yleissairaus. Lääkäri joutuu harkitsemaan hoidon mahdollisuutta myös silloin, jos henkilöllä on selvästi heikentynyt valtimo-
ODL Botnia Kauppurienkatu 27 - 29 Oulu Ajanvaraus: (08) 3232 400
"Oireet voivat olla hyvinkin invalidisoivia. Pahimmillaan voi syntyä säärihaava, joka on usein vaikeahoitoinen", Perälä kertoo. Siksi hän suositteleekin jalkojen laskimoiden tarkistuttamista, jos edellä mainitut oireet jatkuvat. ODL Botnialla työskentelee viisi erikoislääkäriä laskimovaivojen parissa. Jos oireiden taustalta paljastuu suonikohjusairaus, henkilö ohjataan hänelle sopivaan hoitoon. Klinikka voi tarjota laserhoidon ja vaahtoruiskutuksen lisäksi myös leikkaushoidon. (RT)
6
Särkeekö kantapäätä? Ovatko nilkat vinossa? Aloitatko lenkkeilyn?
HOIDAJALAT KUNTOON
Vaivaisenluut, kantapääkivut ja jalkojen väsyminen voivat johtua jalkojen virheasennoista, vääränlaisista jalkineista 1. tai liiallisesta rasituksesta. Ilman kipuakin jalan virheasento saattaa myöhemmin johtaa nivelten kulumiseen. Fysioterapeutti Jarkko Männistö ODL Fysiosta auttaa ehkäisemään jalkavaivoja ja hoitaa jalat kuntoon.
KUVAT REIJO KOIRIKIVI / PSV
2. 3.
J
Jalkaterän ongelmiin erikoistuneen fysioterapeutti Jarkko Männistön vastaanotolle ODL Fysioon hakeudutaan eniten kantapääkipujen ja kipeän isovarpaan vuoksi. "Kantapääkipu johtuu yleisimmin kantakalvon tulehduksesta, jota luupiikiksikin kutsutaan. Tulehduksen taustalla on usein pohjekireyttä tai jalan virheasento tai molemmat", Männistö kertoo. Tyypillisesti kantapää kipeytyy silloin, kun vaikkapa juoksuharrastus aloitetaan heti kylmiltään liian pitkillä tai liian usein toistuvilla lenkeillä ja lisäksi vääränlaisilla kengillä.
Pahimmassa tapauksessa kenkä korjaa jalan asentoa väärään suuntaan. Myös isovarpaan kivun syyksi paljastuu usein jalan virheasento, jonka vaikutusta saattaa lisäksi pahentaa liian löysä kenkä ja epätasapaino jalkaterän lihaksissa. Jos isovarvas alkaa kääntyä, muodostuu tyviniveleen usein patti, niin sanottu vaivaisenluu, joka saattaa olla hyvinkin kivulias. Männistön mukaan jalkaterän kipua voi itse seurata pari viikkoa, mutta jos kipu ei lopu, jalat kannattaa tutkia. Hoitamaton kipu voi kroonistua.
7
Jalkojen virheasentoja: Latuskajalka Korkeakaarinen jalka Yliliikkuvat nivelet Vinot nilkat Pihtikintut
Kenkävinkkejä:
älä käytä aina samoja kenkiä sisäliikuntaan omat kengät juoksukengän tulee joustaa riittävästi päkiän kohdalta ja kantapään alla pitää olla vaimennusta kävelykenkä saa olla päkiän kohdalta jäykempi kuin juoksukenkä juoksukengän kärjessä pitää olla 1 1.5 cm tyhjää tilaa vaihda juoksukenkiä riittävän usein älä valitse kenkiä, joissa on pronaatiokorjaus, jos nilkat ovat luonnostaan suorat
Jalkaongelmia?
Lisätietoa: ODL Fysio, Oulu 010 345 3413 010 345 3414 Tai ODL Lääkärikeskuksen ajanvaraus: 010 197 000
Hinnat: Jalkaterapeutin tutkimus 60,Tukipohjalliset 100,- / pari
Myös kivuttomat jalkojen virheasennot on hyvä korjata, jotta vältytään myöhemmin kivuilta ja pahimmassa tapauksessa nivelrikolta. Kipua välttääkseen ihminen usein kääntää huomaamattaan jalan väärään asentoon tai nilkuttaa. Jalkaterien virheasennot saattavat aiheuttaa oireita myös polvissa, lonkissa ja jopa selässä. TUKIPOHJALLISET MITTOJEN MUKAAN Fysioterapeutin tutkimus ODL Fysiossa on perusteellinen. Tunnin kestävän vastaanoton aikana Jarkko Männistö haastattelee, tutkii lihaskireydet
ja nivelten liikkuvuudet (kuva 1), tekee toiminnalliset testit ja tarkistaa asiakkaan kengät. Jalkojen kuormitus tutkitaan peilipöydän avulla (2). Samalla käyntikerralla asiakas saa lisäksi kaikki tarvittavat kotihoito-ohjeet jumppaan ja venyttelyihin sekä neuvot oikeanlaisten jalkineiden hankkimiseen. Tarvittaessa Männistö ohjaa asiakkaansa fysioterapiaan tai lääkärin pakeille. Myös jalkojen virheasentoa korjaavat tukipohjalliset valmistuvat samalla vastaanottokäynnillä. Tukipohjallisten valmistamista varten ODL Fysiossa on käytössä uutta tekniikkaa edustava mitanottotyyny (3); laitteita on vain muutama koko maassa. Asiakas seisoo tyynyn päällä samalla, kun fysioterapeutti ohjaa jalat tyynyä muotoilemalla oikeaan asentoon. Kun asento on optimaalinen, tyyny alipaineistetaan, jolloin kummankin jalan muotti jää tyynyyn. Tämän jälkeen fysioterapeutti valmistaa pohjallisaihiot (4), lämmittää ne (5) ja asettaa ne mitanottotyynyyn jääneen muotin päälle. Pohjallinen muotoutuu asiakkaan seistessä pohjallisten päällä. "Tällä menetelmällä tukipohjalliset tukevat jalkoja juuri siitä, mistä halutaan", Männistö kertoo. (6) Tukipohjalliset käyvät yleensä kaikkiin asiakkaan kenkiin ja kestävät käytöstä riippuen vuodesta kolmeen vuotta. Joustavat tukipohjalliset (7) ovat miellyttävät käyttää. Ne sopivat kaikille. Kasvaville lapsille Männistö suosittelee pohjallisia vain, jos taustalla on kipua tai jos lapsen jalkaterän asento on huomattavan virheellinen. Fysioterapeutti muistuttaa vanhempia hankkimaan lapsilleen kunnolliset jalkineet. (RT)
4.
5.
6.
7.
8
asiantuntija vastaa
rovasti puhdistamaan ja usein huuhtelemaan lämpimällä steriilillä huuhtelunesteellä. Tarvittaessa voidaan ottaa bakteeri- tai sieniviljely laboratorioon tutkittavaksi. Huuhtelu on samalla jo hoitava toimenpide, ja puhdistettuun korvakäytävään pääsee sitten lääkitys (korvatipat, linimentti tai lääkevoide) hyvin vaikuttamaan. Yleensä paikallisesti käytetty lääkitys riittää hoidoksi eikä suun kautta otettavia lääkkeitä tarvita. Korvakäytävän tulehduksen paranemista myötävaikuttaa - ja taudin uusiutumista estää - jos potilas ottaa tavaksi suojata korvat kastumiselta käyttämällä suihkussa ja uidessa apteekista saatavia silikonikorvatulppia ja mahdollisesti myös uimalakkia. Yhtä tärkeää on, että potilas välttää korvien kaivelua. Korvalääkäri voi antaa lääkemääräyksen vielä oireiden uusiutumisen varallekin. Lääkäri voi myös antaa ohjeet, miten hoidon voi aloittaa omin päin, jolloin lievä alkava tulehdus voi rauhoittua heti alkuunsa. simmat syyt ovat jalkapohjan kalvojänteen kiinnitysalueen tulehdus (plantaarifasciitti) ja se, että iän myötä kantapään rasvakerros ohenee eikä iskunvaimennus kantapäässä toimi normaalisti. Muita syitä voivat olla muun muassa kantapään alueen limapussien tulehdukset, jännetulehdukset ja erilaiset hermopinteet. Plantaarifasciitti on yleisempää ihmisillä, joilla on taipumus jalkaterän ylipronaatioon. Siinä kantaluu kiertyy voimakkaasti sisäänpäin, ja tämän seurauksena jalkaterän pitkittäinen holvi madaltuu ja venyy ja painopiste ohjautuu sisäsivulle. Silloin askeltaessa pitkittäinen jalkaholvi joutuu koville ja ärsyyntyy. Kipu tuntuu usein kantapään keskellä tai sisäsyrjällä. Liiallinen rasitus ja ylipaino voivat pahentaa vaivaa. Ärsytystä voi aiheuttaa myös se, että jalkaterän pitkittäinen holvi on korkea ja jännekalvo kiristyy voimakkaasti. Luupiikki on seuraus pitkään jatkuneesta ärsytyksestä. Se voidaan todeta röntgenkuvasta. Plantaarifasciitissa on tärkeää rauhoittaa tulehdusreaktiota ja vähentää jalkapohjan kalvojänteen kuormitusta ja jäykkyyttä. Venytyshoidot, iskua vaimentavat tukipohjalliset, yölastat ja tukeva jalkine ovat hoidon perusta. Akillesjännekireys altistaa plantaarifasciitille ja tulee hoitaa venyttelyin. Kantapääpehmuste tai -kuppi saattaa joillakin antaa lisäapua. Tulehduskipulääkkeet vähentävät tulehdusreaktiota. Kortisoniakin voidaan kokeilla lääkärin määräyksestä. Lääkärin tekemän hyvän kliinisen tutkimuksen perusteella päästään oikeaan diagnoosiin, ja hoito voidaan kohdentaa paremmin.
KEIJO PEUHKURINEN KARDIOLOGI
MAIJA AITTOLA KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI
KOLESTEROLI
Sain viisi vuotta sitten sepelvaltimotautidiagnoosin ja minulle tehtiin ohitusleikkaus. Siitä lähtien olen syönyt Crestor-nimistä kolesterolilääkettä. LDL oli tammikuussa 2.2. Voiko lääkkeen käytöstä olla pidemmän päälle haittaa? Voinko päästä laihduttamisen myötä kokonaan eroon kolesterolilääkkeestä? Herra 47
KUTISEVAT KORVAT
Jo vuosien ajan minulla on ollut kiusallista kutinaa korvissa. Korvat ovat kostean tuntuiset, mutta ulos asti ei vuotoa tule. Korvien kaivamista on vaikea välttää. Joskus minulla on ollut korvatippoja, mutta niistä on ollut apua vain vähäksi aikaa. Löytyykö apua?
Sepelvaltimotautia sairastavan tai ohitusleikatun potilaan LDL-taso suositellaan pidettäväksi alle 2. Näin ollen nykylääkitystä pitäisi ehkä tehostaakin, jotta taudin eteneminen pidettäisiin kurissa. Kolesterolilääkkeiden pitkäaikaiskäytöstä ei pitäisi nykytiedon mukaan olla elimistölle haittaa. Joskus tietysti kaikista lääkkeistä on sivuvaikutuksia. Kysymyksessä on loppuelämän kestävä hoito. Laihtumisen myötä lääkkeen käyttöä voidaan yleensä vähentää, mutta laihduttaminen ei useinkaan ratkaise kokonaan korkean kolesterolin hoito-ongelmaa. Suosittelen käyntiä kardiologin vastaanotolla, jotta kokonaistilanne voidaan arvioida.
Oirekuvaus viittaa pitkittyneeseen ulkokorvan tulehdukseen. Tässä korvasairaudessa oireet ovat usein niin lievät, että lääkäriin ei tule hakeuduttua aivan vähällä. Yleensä kipu ajaa lääkäriin, mutta tämäntyyppisessä ulkokorvan tulehduksessa kipu useimmiten puuttuu kokonaan. Tyypillisin oire on kutina, ja kipua tulee vasta, jos tulehdus äkillisesti pahentuu. Usein korvakäytävän tulehdus todetaankin sivulöydöksenä, kun potilas on vastaanotolla muun vaivan vuoksi. Jotta diagnoosi varmistuisi ja välikorvasairaus voitaisiin sulkea pois, on huolellinen korvien tutkimus tarpeen. Tulehtunut korvakäytävän iho kehittää hilsettä ja joskus märkäeritettäkin, ja korvassa voi olla myös korvavahaa. Korvat joudutaan ensimmäiseksi va-
JUHA PARTANEN ORTOPEDI
KANTAPÄÄ
Kantapääni ovat olleet kipeänä jo puoli vuotta. Erilaisia tulehduskipulääkkeitä olen syönyt sekä voidellut arkoja kantapäitäni geelivoiteilla. Apua ei ole löytynyt. Ovatko kantajänteeni tulehtuneet? Mikä on luupiikki? Auttaisiko kortisoni? Omalääkärille ei pääse
Kantapääkivut ovat varsin yleisiä ja aiheutuvat usein rasituksesta kovalla alustalla. Tavalli-
9
van hyödyllistä pitkittyneessä ongelmassa. Työolosuhteiden kartoittamisesta ja muutoksista voi olla apua. Usein pitkittyneisiin kipuongelmiin liittyy erilaisia psykososiaalisia liitännäisoireita, joihin puuttuminen on tärkeää. Kun avokuntoutustoimet eivät riitä tai niiden toteuttaminen ei ole mahdollista, voidaan myös harkita laitosmaista kuntoutusta. Laitoskuntoutus on moniammatillisesti toteutettua toimintaa, jonka tähtäimenä on parantaa toimintakykyä, vähentää kipua ja kohentaa elämänlaatua. Laitoskuntoutuksen aloite tehdään yleensä työterveyshuollossa tai sen voi tehdä oma lääkäri. Ongelman hoito vaatii pitkäjännitteisyyttä. Seuranta on oleellista. kuivaaminen on tehtävä hellästi kudoksia hankaamatta. Kuivia limakalvoja voidaan hoitaa ihonhoitoöljyllä ja auttaa liukastusaineella. Luonnonkuitu on alusvaatemateriaalina paras. On hyvä suosia ilmakylpyjä esimerkiksi yöllä. Nesteitä on nautittava riittävästi (noin 2 litraa/vrk), jotta virtsa ei väkevöityisi ja ärsyttäisi emättimen aukkoa. Ärsyttävät aineet on syytä jättää pois, muun muassa pikkuhoususuojien käyttöä on syytä rajoittaa. Hormonaalisessa ehkäisyssä on hyvä pitää taukoa. Ruokavaliossa sokerin ja valkoisen viljan välttäminen vähentää hiivatulehdusalttiutta. Tulehdukset hoidetaan lääkehoidoin. Paikallinen estrogeenihoito vahvistaa kudosta, joka on ohentunut estrogeenin puutteesta. Puuduttavia voiteita ja pistoksia voidaan käyttää, samoin suun kautta nautittavaa hermokipua lieventävää lääkitystä. Fysioterapialla rentoutetaan lantionpohjan lihaksia ja saadaan ne paremmin hallintaan. Myös kipua aiheuttavan limakalvon osan poistaminen kirurgisesti on mahdollinen.
PEKKA MINKKINEN FYSIATRI
PÄIVI PIENIMÄKI NAISTENTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI
KUNTOUTUKSEEN?
Olen kärsinyt yli kaksi kuukautta vähitellen alkaneesta alaselkäkivusta, jota kipulääkkeet ovat lievittäneet jonkin verran. Ongelma haittaa jo työssä selviytymistäni ja vapaa- ajan viettoa. Voisiko esimerkiksi fysioterapia auttaa? Työhaluinen
VULVODYNIA
Mikä on vulvodynia? Onko sille parannuskeinoa? Nainen
Merkittävä osa pitkittyneistä selkäongelmista on niin sanottuja epäspesifisiä eli niiden taustalta ei löydy vakavampia sairauksia tai hermojuuren toimintahäiriöitä. Kun oireilu on kuitenkin kestänyt näinkin kauan, tulee vakavamman tai erityisen selkäsairauden, kuten selkärankareuman, mahdollisuus poissulkea esimerkiksi työterveyshuollossa tai omalla lääkärillä. Pitkittyneen selkäkivun hoidossa on hyötyä yleiskuntoa ja lihasvoimaa parantavista harjoituksista. Alkuun kartoitetaan yleensä avokuntoutuksen mahdollisuudet. Joskus ongelman hoidossa riittää fysioterapeutin toteuttama ohjanta ja seuranta. Myös hieronta yhdistettynä harjoitteluun on katsottu ole-
Kysy lääkäriltä
Lähetä kysymyksesi 30.4. mennessä. ODL:n asiantuntijat vastaavat. Lähetä kysymyksesi osoitteella ODL Terveys / OODI Albertinkatu 16 90100 OULU tai oodi@odl.fi
Vulvodyniaksi nimitetään tilaa, jossa emättimen aukossa esiintyy kipua, kosketusarkuutta ja kirvelyä. Polttava ja kirvelevä kipu voi joskus olla laaja-alaisempana ulkosynnyttimissä, virtsaputken suulla aina peräaukon seutuun asti. Samanaikaisesti voi esiintyä jännittyneisyyttä lantionpohjan lihaksissa. Kutina ei kuulu vulvodynian oireisiin. Vulvodynian aiheuttajaa ei tunneta. Laukaisevana tekijänä voivat olla toistuva hiivasienitai bakteeritulehdus, lääkeaineallergia, ehkäisypillereiden käyttö ja ulkosynnyttimiin kohdistuvat toimenpiteet (esimerkiksi kryo- tai laserhoito). Vulvodyniaa voi esiintyä alle 20-vuotiaasta vanhuusikään asti. Vulvodynia on pitkäaikainen kiputila, joka voi alkaa äkisti, hävitä välillä ja vähitellen kroonistua jatkuen kuukausia, jopa vuosia. Vulvodynia voi rauhoittua itsestäänkin. Omahoito perustuu ihon ja limakalvojen oikeaan hoitoon. Alapesuun käytetään ainoastaan vettä,
10 KIPEÄ POLVI VEI LIIKUNNALLISEN OPETTAJAN TYÖKYVYN
MAGNEETTIKUVA
PALJASTI KIVUN SYYN
Rovaniemen Ounasrinteen koulun kolmasluokkalaiset ovat kaivanneet opettajaansa Eeva Oivoa, joka loukkasi polvensa loppuvuodesta. Saadakseen nopeasti avun Eeva Oivo varasi ajan magneettikuvaukseen ODL:n Rovaniemen yksikköön.
Magneettikuvaus
antaa useimmissa sairauksissa tarkimman tutkimustuloksen soveltuu mm. dementian, Alzheimerin taudin, selkäkipujen, maksasairauksien ja murtumien tutkimiseen paljastaa pienetkin muutokset luustossa, verisuonissa, sisäelimissä, nivelissä ja pehmytkudoksissa perustuu kehossa olevan veden magneettisten ominaisuuksien hyödyntämiseen on säteetön, kivuton ja vaaraton sopii myös heikkokuntoisten, ikääntyneiden, lasten ja jopa raskaana olevien tutkimiseen ei sovi henkilölle, jolla on sydämentahdistin, insuliinipumppu tai sisäkorvaproteesi kehossa olevista metallisista proteeseista, tatuoinneista ja sirpaleista pitää kertoa hoitohenkilökunnalle etukäteen
Radiologi Mikko Koivisto kertoo Eeva Oivolle heti kuvauksen jälkeen, mitä magneettikuvat paljastavat. Opettajan polvi tarvitsee leikkaushoitoa.
K
KUVAT IISAKKI HÄRMÄ
Kävelylenkit milloin sauvojen, milloin lumikenkien kanssa, avantouinti, kuntosalitreeni sekä pari- ja latinotanssi liikuttavat luokanopettaja Eeva Oivoa (51). Vuoden vaihteessa hänen oikea polvensa kuitenkin kipeytyi niin pahasti, ettei hän pystynyt sen enempää tekemään töitään kuin lenkkeilemään tai tanssimaankaan. "Polvi oli ollut jo jonkin aikaa kipeä, mutta lisäksi se nuljahti kävelylenkillä", Eeva Oivo kertoo. Kipu yltyi sietä-
mättömäksi pienestäkin rasituksesta. Opettajan piti hakea sairauslomaa. Samalla hän varasi ajan ODL Lääkärikeskukseen ortopedi Juhani Junilalle, joka ehdotti polven magneettikuvausta. Aika magneettikuvaukseen järjestyi ODL:ltä jo muutaman päivän sisällä. Kuvauksen teki kokenut radiologi Mikko Koivisto. Kuvaus paljasti kierukkavaurion polvessa. Lisäksi polvitaipeessa näkyi kysta, ja pol-
vessa oli myös rustovaurioita. Polvi saataisiin kuntoon vain leikkaamalla. Juttua tehtäessä ei ollut vielä selvillä, missä polvi leikataan. Jos Eeva Oivo saa sovittua asian vakuutusyhtiön kanssa, leikkaus voidaan tehdä nopeasti ODL:llä ja opettaja pääsee jatkamaan töitään. ODL:n ortopedi Kari Koskinen antoi Eeva Oivolle hoito-ohjeet, joilla hän voi päätöstä odottaessaan pitää kipua loitolla. Kylmäkääreiden
11
Röntgenhoitaja Helena Kokkonen laittaa Eeva Oivon kuvauskuntoon polven magneettikuvausta varten. Kuvattava osa kehosta viedään laitteen putkiosaan.
lisäksi lääkäri suositteli kevyttä liikuntaa. "Pelkkä makaaminen huonontaa tilannetta, joten olen yrittänyt liikkua kivun sallimissa rajoissa. Olen käynyt muun muassa uimassa ja avannossa." HELPPO TUTKIMUS Eeva Oivolle jäi miellyttävät muistot magneettikuvauksesta ja asioimisesta ODL:n uudessa Rovaniemen lääkärikeskuksessa. Kuvaus kesti noin puoli tuntia. "Aluksi tuntui, että miten pystyy olemaan liikkumatta. Piti yrittää rentouttaa itsensä ja siinä auttoi, kun radio oli päällä ja tuli kuunneltua uutisia ja musiikkia." "Röntgenhoitaja oli laittamassa minua kuvaukseen ja varmisti, että minun oli mukava olla. Palvelu oli hyvää", Eeva Oivo kiittää. Radiologi selitti hänelle heti kuvauksen jälkeen, mitä kuvasta paljastui, ja tarkemman analyysin potilas sai vastaanotolla jo seuraavana päivänä. Lisäksi Eeva Oivo sai mukaansa cd:n, jolle kuvat oli talletettu. "Polttelee, kun ei pääse tanssimaan ja liikkumaan luonnossa", intohimoinen liikunnan harrastaja kertoo. Kun Eeva-opettaja on käväissyt työpaikallaan, halauksia on vaihdettu Eevallakin on ikävä oppilaitaan. (RT)
ODL Terveys Oy:n kuvantamispalvelut
Oulussa (avomagneetti, TT ja muu kuvantaminen) Albertinkatu 16 010 197 000 Oulun Magneetti (korkeakenttämagneetti) Isokatu 47 (08) 321 3210 ODL Rovaniemellä Urheilukatu 5 - 7 010 197 005 ODL Materna Kajaanissa Lönnrotinkatu 14 (08) 632 070 Ajanvaraukset kuvantamistutkimuksiin lääkärin lähetteellä.
MONIPUOLISTA KUVANTAMISTA
Eeva Oivon tutkimuksessa käytetty korkeakenttämagneetti on ODL:n asiakkaiden käytettävissä sekä Oulussa että Rovaniemellä. Laite antaa useimmissa sairauksissa tarkimman tutkimustuloksen. Avomagneetti soveltuu kaikkien kehon osien kuvaamiseen vatsaa lukuun ottamatta, erityisen hyvin pitkäaikaisen päänsäryn, selkä- ja iskiaskipujen sekä nivelkipujen tutkimiseen. Avomagneetti on käytössä ODL:n Oulun yksikössä. Raajamagneetti on muita magneetteja pienempi kuvauslaite, joka soveltuu parhaiten raajojen ja etenkin nivelten tutkimiseen. Kuvaus on lisäksi muita magneettikuvauksia edullisempi. Laite on käytössä ODL Maternassa Kajaanissa. Tietokonetomografiakuvaus (TT tai CT) on paras menetelmä keuhkojen tutkimiseen ja erinomainen myös useimmissa vatsan ja pään alueen sairauksien todentamisessa. TT-kuvien avulla voidaan havaita muun muassa erilaisia kasvaimia, nestekertymiä ja tulehduspesäkkeitä. ODL:n uusi monileikkeitä kuvaava kerroskuvauslaite paljastaa jopa sepelvaltimotaudin. Laite on käytössä Oulun yksikössä. Röntgen- ja ultraäänitutkimukset ovat mahdollisia ODL:n yksiköissä Oulussa, Rovaniemellä ja Kajaanissa.
Lisää: www.odl.fi
12
JOUKO RIDELL SAI AVUN ODL SAIRAALASTA
KUN PÄÄ
Flunssaisen puusepän hiihtolenkki kostautui erikoisen pahana tulehduksena. Kun armoton pääkipu ei hellittänyt, mies lähti päivystykseen ja päätyi lopulta vuodeosastolle. Syy tautiin selvisi ODL:llä, ja sitä myöten olokin koheni nopeasti.
RÄJÄHTÄ
V
Vuosi alkoi puuseppänä ja verhoilijana työskentelevälle Jouko Ridellille flunssan merkeissä. Liikuntaa kovasti harrastava oululaismies ei kuitenkaan malttanut pysyä poissa hiihtoladulta, ja pian olo paheni. "Pääkipu oli mahdoton ja silmät olivat niin valonarat, että saatoin pelkästään maata pimeässä huoneessa. Tuntui, että pää räjähtää, kipu tuli sykäyksittäin otsaan. En pystynyt
syömään enkä nukkumaan ja puhuminenkin oli hankalaa", Jouko Ridell kuvailee. Pari päivää meni, eikä olo kohentunut. Jouko, joka voi paikkauttaa hampaansa ilman puudutusta, ei pystynyt pääkivultaan liikahtamaankaan. Silloin Sari-vaimo otti ohjat ja vei miehensä OYS:n päivystykseen. Oli torstain iltapäivä. Jouko makasi päivystyksessä pipo tomaateiksi turvonneilla sil-
millään, kun häntä käytettiin eri tutkimuksissa: röntgenissä, viipalekuvauksessa, selkäydinpunktiossa. Tutkimukset paljastivat tulehduksen, mutta Joukon rajuille oireille ei löytynyt syytä. Mies päätettiin ottaa osastolle ja laittaa antibioottikuurille. Osastopaikkojen puutteessa Jouko Ridell lähetettiin ODL Sairaalaan.
PUNKTEERAUS PELASTI Yöllä ambulanssi kuljetti Jouko Ridellin ODL:lle. "Olin heikossa kunnossa, tärisevä ja vapiseva mies. Olinhan maannut jo monta päivää", mies muistelee jälkeenpäin. ODL:n hoitajat järjestivät Joukolle syötävää ja laittoivat voimakkaat kipulääkkeet ja antibiootin tippumaan suoneen. Viimein Jouko pääsi nukkumaan.
13
ÄÄ
Tällaisella sängyllä tänne ajelin, Jouko Ridell kertoo. Nyt jo naurattaa, mutta viimeksi ODL:lle tullessaan mies kärsi räjähtävästä pääkivusta. Pää oli niin kipeä, ettei Jouko pystynyt liikkumaan tai juurikaan edes puhumaan. Sairaanhoitaja Ulla Rasinkangas saattaa Jouko Ridellin jälkitarkastukseen.
jatkuu
14
TURVALLISISSA KÄSISSÄ Jouko Ridell oli heikossa kunnossa, kun hänet yöllä saatettiin ODL Sairaalaan. Sitä lämpimämmältä vastaanotto tuntui: "Hoitajat olivat ystävällisiä, heti tullessa tuntui turvalliselta, tuntui, että nyt voi sairastaa, ettei tarvitse itse huolehtia mistään. Hoitajista ja lääkäreistä välittyi, että he ovat huolissaan minusta, he ottivat minut vastaan ihmisenä", Jouko Ridell kertoo. Pieni mutta hyvältä tuntuva ele oli myös se, että kaikki, joiden kanssa hän oli tekemisissä, esittelivät itsensä. "Vaikka tulin keskellä yötä, minulle haettiin syömistä. Ja kuume mitattiin heti, sitä olikin 38,5. Kun yön kuluessa olin pyytämässä lisää särkylääkettä, hoitaja tuli jo ruiskun kanssa huoneeseen." "Niko Rantala päätteli hyvin nopeasti, mistä oli kysymys. Mukavan oloinen lääkäri, ei asettunut ylä- eikä alapuolelle. Myös Heino Karjalainen oli ystävällinen ja asiallinen. Punkteeraus hoitui niin sievästi ja nopeasti, että en paljon edes huomannut sitä." Kokemuksensa jälkeen Jouko Ridell arvostaa hoitohenkilökunnan taitoa kuunnella potilaan tuntemuksia: "Sairaana on heikko, eikä jaksa pitää puoliaan. On tärkeää, että silloin sinut otetaan tosissaan ja vakavasti."
TEKSTI RAIJA TUOMINEN KUVAT ONNI KINNUNEN / STUDIO P.S.V.
Jouko Ridellin useita päiviä jatkunut pääkipu laantui saman tien, kun korvalääkäri Heino Karjalainen punkteerasi hänen tulehtuneet poski- ja kitaontelonsa. Jälkitarkastuksessa lääkäriä tapasi terve ja tyytyväinen mies.
Aamulla potilas tapasi osaston lääkärin Niko Rantalan. Diagnoosi oli nopeasti selvillä: kyseessä oli poski- ja kitaonteloiden tulehdus, joka aiheutti kovan pääkivun. Jo puolen tunnin kuluttua ODL:n korvalääkäri Heino Karjalainen punkteerasi Joukon tulehtuneet ontelot. Pahin pääkipu hellitti saman tien. Olo helpottui niin paljon, että mies uskalsi lähteä kotiin. Lopulliseen toipumiseen meni pari viikkoa, ja tänä aikana punkteeraus tehtiin vielä kaksi kertaa.
ODL:n vuodeosastolle pääsee potilaaksi itsemaksavana lääkärikeskuksen kautta tai soittamalla vuodeosastolle osastonlääkärille. Myös monet kunnat ja OYS käyttävät ODL Sairaalan palveluja.
oodin vieras
Kohti laajempaa yhteisvastuuta
tamamme järjestelmä kuntien tai Kelan kautta kansalaisten yhdenvertaista oikeutta terveydenhuoltopalveluiden saatavuuteen ja käyttöön? Tutkimusten mukaan työterveyshuolto takaa työssä oleville paremmat palvelut työelämän ulkopuolisiin nähden. Samoin yksityisen terveydenhuollon käyttö ja Kela-korvaukset keskittyvät asutuskeskuksiin ja keskimääräistä parempituloisiin kansalaisiin. Perusteet nykyiselle julkista terveydenhuoltoa täydentävälle rahoitukselle ja yksityisille palveluiden tuottajille ovat kiistattomat ainakin palvelutarjonnan näkökulmasta. Työterveyshuollon asiakas on pois terveyskeskusten jonoista ja yksityisen palvelutuottajan asiakas ei pääsääntöisesti kuormita julkista palvelujärjestelmää perustasolla. Suurin julkisen palvelun ongelma on saatavuuden niukkuus kysyntään nähden. Toisaalta myös tarjonnan lisäämisen julkisissa palveluissa on nähty lisäävän kysyntää.
KUVA REIJO KOIRIKIVI / PSV
17
PAULI HARJU Maakuntajohtaja
K
untien taloudessa terveydenhuollon rahoitus on tulevaisuuden suurin epävarmuustekijä. Järjestääkseen sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut kuntien on järjestäydyttävä vähintään 20 000 asukkaan yhteistoiminta-alueeksi, jos oma väestöpohja ei riitä. Kansalaisten tasavertaisuus palveluiden saatavuudessa ja laadussa vaatii nykyistä kuntarakennetta väestöpohjaltaan suurempia palveluiden järjestäjiä. Erityispalveluissa sairaanhoitopiirejä ajetaan suurempiin kokonaisuuksiin ja selvempään työnjakoon tehokkuuden saavuttamiseksi. Järjestelmämme, jossa kunnat vastaavat valtaosaltaan palveluiden rahoittamisesta yhdenvertaisuuden ja tarpeen säätelyn ollessa eduskunnalla, johtaa jatkuvaan kitkaan resurssien ja tarpeiden välille. Rakenne on kestämätön, koska kuntien mahdollisuus ohjata palveluiden järjestämistä ja tarjontaa heikkenee entisestään. Rahoituskeskusteluun on viimeaikoina tuotu mielenkiintoisella tavalla sairausvakuutuksen ja työterveydenhuollon rahoitusjärjestelmän kautta Kansaneläkelaitoksen rooli ja korvattavuuden perusteet. Tukeeko nykyinen yhteisesti rahoit-
T
erveydenhuollon tuottavuuskehityksen parantaminen on nähty parhaaksi lääkkeeksi ikääntymisen ja tietoisuuden lisäämän palveluiden kysynnän aiheuttamaan epäsuhtaan. Palveluita tuottavien yksiköiden välinen kilpailu laadusta ja innovaatioiden käyttöönotosta muuttaa niin julkisen kuin yksityisenkin terveydenhuollon rakennetta tulevaisuudessa. Rahoituksen jakotapa palvelutuottajille ei voi olla erillisenä tästä kehityksestä. Luodaanko uutta järjestystä palvelun tarvitsijan vapaan valinnan vai portinvartijoiden kautta? Onko järkevää keskittää terveydenhuollon rahoitus asuinkunnalle vai rahastoida Kelalle? Miten suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan yhteisvastuu rahoituksessa yhdistetään tehokkaaseen palveluiden tuottamiseen ja miten ihmisten vastuullisuus toteutuu valinnanvapauden kasvaessa. Tässä asetelmassa yhteisesti rahoitettujen palveluiden tuottamisen muodolla - yksityinen vai julkinen - ei ole merkitystä. Mutta yksittäisen kunnan rahoitusvastuulla ja sen muotoutumisella on suuri merkitys hyvinvointiyhteiskuntamme kestävyyden kannalta. Voisiko Kainuun-malli antaa suuntaa tulevaan vai siirretäänkö rahoitusvastuu kokonaan kunnilta Kelalle?
Ammattitaitoisella lääkärillä tulee olla hyvät sosiaaliset kyvyt. Kommunikaation täytyy toimia, jotta asiakkaan todellinen vaiva löytyisi ilman turhia diagnooseja. Syyn täytyy löytyä lääkärin kyselyiden, ei asiakkaan ehdottelujen kautta!
Millainen on hyvä lääkäri?
GALLUP ANNA KEMPPAINEN
Hyvä lääkäri kuuntelee potilasta kaikessa rauhassa. Kiire ei saa näkyä tai tuntua. Minulla on ollut oma lääkäri vuosikausia. Puhelimessakin hän kuuntelee, kyselee ja vastailee niin, että tulee sellainen olo, että minusta välitetään.
Henry Tikkanen
Kokonaisuus ratkaisee. Täytyy olla sosiaalista taitoa, hyvä asiakaspalvelija sekä ammattimainen ote työhön. Aikatauluissa pysyminen on tärkeää. Hyvä lääkäri parantaa!
Jukka Salminen
Liisi Meriläinen
MIELTÄ Tätä
18
ODL UUTISET
NIMITYKSIÄ ODL-KONSERNISSA
Lääkärikeskus
Optikko Markku Uusitalo
Fysio
Käsiterapeutti, fysioterapeutti Markku Siltala
UUTTA YLI 74-VUOTIAIDEN KUNTOUTUKSEEN
Oulunsalossa ja Simossa aloitetaan huhtikuussa 2009 uudenlainen ikääntyneiden kuntoutusmalli. Tavoitteena on kehittää ikääntyneiden kuntoutusta siten, että se liittyisi entistä tiiviimmin kuntoutujan arkeen ja hänen henkilökohtaisiin tarpeisiinsa. Kuntoutusasiantuntijat toimivatkin tiiviissä yhteistyössä ikääntyneen ja hänelle läheisten ihmisten kanssa. Tarkoitus on, että kuntoutusprosessin päätyttyäkin prosessi jatkuu omaehtoisena toimintana kodin ja kunnan verkostoissa. Kuntoutuspalvelut toteuttaa ODL Kuntoutus. Oulunsalon ja Simon lisäksi kuntoutusmallia lähtevät kokeilemaan Oulun kaupunki, Pudasjärven kaupunki ja Tyrnävän kunta. Kuntoutuksen voivat osallistua yli 74-vuotiaat kotona tai palvelutalossa asuvat henkilöt, joilla on tuki- ja liikuntaelinsairauden vuoksi vaikeuksia selviytyä jokapäiväisessä elämässä. Heidän toimintakykynsä on alkanut heikentyä ja he tarvitsevat ulkopuolista apua ja kuntoutusta, mutta pystyvät liikkumaan itsenäisesti tarvittavia apuvälineitä käyttäen. Uusi kuntoutusmalli on osa Kelan kehittämishanketta, jossa kehitetään kuntoutusta tukija liikuntaelinsairaille vanhuksille vuosina 2009 - 2012. Lisää:
ODL Kuntoutus Katri Korolainen puh. 010 345 3273 Raili Huuki puh. 010 345 2069 Mervi Harju puh. 010 345 3271
Injuria
Tiimivastaava Mari Etelä Tiimivastaava Pia Huttu
Palvelupäällikkö Kai Lankila
Kuntoutus
Toimintaterapeutti Elina Visakova Vaativa kuntoutus
Hallinto
Talousjohtaja Kari Ahonen Kuntapalveluista vastaava johtaja Liisa CajanSuokas
Ikääntyneiden yhteistoiminnallisen kuntoutuksen kehittämishanke 2009 - 2012
AVOMALLI 20 vrk Kunnat: Oulu, Oulunsalo, Tyrnävä Sisältää tapaamisia kunnassa ja Senioriklinikalla sekä kaksi kotikäyntiä. Pilottikurssi I 27.4.2009 10.5.2010 Pilottikurssi II 21.9.2009 5.10.2010 LAITOSMALLI 22 vrk Kunnat: Simo, Pudasjärvi, Oulunsalo ja Tyrnävä. Sisältää neljä kuntoutusjaksoa ODL Kuntoutuksen Vaativan kuntoutuksen osastolla, kuntapäiviä ja kaksi kotikäyntiä. Pilottikurssi I 20.4.2009 4.5.2010 Pilottikurssi II 28.9.2009 12.10.2010 Kursseille haetaan kunnan yhdyshenkilön kautta.
Yksikön johtaja Päivi Cheney ODL Materna Kajaani
Säätiö
Projektipäällikkö Juha Matikainen, Sihti-projekti Kuntoutusohjaaja Raija Massey, Sihti-projekti
TSEMPPIÄ NUORILLE
Kuntoutuksen ja diakonian erityispalvelut Oulun Diakonissalaitoksella on aloittanut mielenterveysongelmista kärsiville nuorille suunnatun avokuntoutuksen Tsemppi 2009.
Oulun seudulla asuville 18 30 -vuotiaille mielenterveyskuntoutujille tarkoitetussa toiminnassa nuori harjoittelee arjen taitoja. Lisäksi kuntoutus sisältää muun muassa perhe- ja verkostotapaamisia ja vertaisryhmätyötä.
Lisää: Jani Sipilä, Puh. 010 345 2084
Ajanvaraus myös netissä: www.odl.fi
www.odl.fi
LAIHTUMAAN PORUKASSA
ODL Fysio ja Laihdutusklinikka ovat aloittaneet huomattavan ylipainoisille (painoindeksi väh. noin 40) suunnatun palvelun, jossa laihdutetaan ryhmässä. Toiminta painottuu sekä ruokavalion hallintaan että liikuntaan. Ohjaajina toimivat ODL Fysion fysioterapeutit ja Laihdutusklinikan tiimi, johon kuuluu laihdutusvalmentajan ja fysioterapeuttien lisäksi muun muassa ravitsemusterapeutti, psykologi ja lääkäri. Myös toisten ryhmäläisten vertaistuki auttaa tavoitteisiin pääsemisessä. Ryhmä kokoontuu kymmenen kertaa viikon välein. Ryhmän kautta on myös mahdollista valmentautua laihdutusleikkaukseen, joita ODL:llä on tehty menestyksekkäästi syksystä alkaen. Kokonaisvaltainen palvelu, joka sisältää monipuolisen valmentautumisen elämäntapamuutokseen ja laihdutusleikkauksen, houkuttelee asiakkaita aina Etelä-Suomea myöten. Laihdutusklinikalla alkaa myös paljon kysytty aikuisille naisille suunnattu laihdutusryhmätoiminta. Tarkoituksena on saada laihtumiseen nopea aloitus ruokavalion että liikunnan keinoin. Ryhmä kokoontuu kolme kertaa viikon välein ja sen jälkeen kahdesti noin kolmen kuukauden välein. Jokainen tapaaminen kestää 1,5 tuntia.
Lisätietoa ja ilmoittautuminen: Huomattava ylipaino -ryhmä Fysioterapeutti Annina Hyrynkangas Puh. 010 345 3413 Aikuisten naisten ryhmä Laihdutusvalmentaja Taina Linna Puh. 010 345 2154
19
Uudet puhelinnumerot
Kaikki ODL Konsernin vaihteen alanumerot ja henkilökohtaiset matkapuhelinnumerot ovat muuttuneet. Vaihde ODL Lääkärikeskus Oulu, ajanvaraus ODL Lääkärikeskus Rovaniemi, ajanvaraus ODL Fysio ODL Kuntoutus ODL Oulun Työterveys, ajanvaraus ODL Liikuntaklinikka
Lisää uusia numeroita: www.odl.fi Seuraavat numerot eivät muutu: ODL Lääkärikeskus Kajaani ODL Lääkärikeskus Ylivieska ODL Lääkärikeskus Kalajoki Vesper-kodin lankanumerot faksinumerot
010 345 2000 010 197 000 010 197 005 010 345 3413 010 345 2484 010 197 010 010 345 2154
(08) 632 070 (08) 425 909 (08) 460 350 tai 460 945
Hinnat 010 197 000 -ajanvaraukseen: · lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu · matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu
Muut yritysnumerot: · lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 5,9 snt/min · matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 16,9 snt/min
Oulun Diakoniaopistosta MM-kisoihin
Oulun Diakoniaopistosta viime vuonna valmistunut lähihoitaja Tiina Ahola ja alan opiskelija Jaana Pakanen edustavat Suomea Ammattitaidon MM-kilpailuissa Kanadassa. Viime vuonna Pakanen ja Ahola sijoittuivat toiseksi valtakunnallisessa Taitaja-kisassa, joka on nuorten ammattitaitokilpailu. Siinä kilpailevat ammatillisessa peruskoulutuksessa olevat alle 20-vuotiaat nuoret. Kilpailuissa ratkotaan noin 35 lajin Suomen mestaruudet vuosittain. Oulun Diakoniaopiston opiskelijat voittivat Lähihoitajasarjan Suomen mestaruuden vuonna 2005.
TUKEA VAIKEASTI TYÖLLISTYVILLE
Oulun Diakonissalaitoksen Kuntoutuksen ja diakonian erityispalvelut on aloittanut uusia diakonisia projekteja. RÄTY-projektilla edistetään vaikeasti työllistettävien sijoittumista työmarkkinoille räätälöimällä heille sopivia työpaikkoja ja valmentamalla heitä työhön. SihtiPilotti luo polkuja välityömarkkinoille projektissa kehitettävän pilotoitavan palveluohjausmallin avulla VERKKO-projektin tavoitteena on saada maahanmuuttajien työpanos nykyistä paremmin käyttöön luomalla työnantajaverkosto työllistämisen tueksi.
Lisää: Eija Kurki Puh. 040 5249371
Silmien laserleikkausten esi- ja jälkitarkistukset nyt myös Rovaniemellä
ODL on aloittanut silmien laserleikkausten esi- ja jälkitarkistukset nyt myös lääkärikeskuksessaan Rovaniemellä. Tarkistukset tekee ODL Silmäklinikan optikko Markku Uusitalo. Lääkärikeskuksessa pitää vastaanottoaan yli 20 yleis- ja erikoislääkäriä. Keskuksessa on oma laboratorio ja röntgen. Palveluihin kuuluu muun muassa rasitus-Ekg, ultraäänija magneettikuvaukset, suolen tähystykset ja pienkirurgia. ODL Lääkärikeskus Rovaniemi
Urheilukatu 5 - 7 Puh. 010 197 005 Palvelee ma-to 8-19 ja pe 8-17
Lue Oodi netissä: www.odl.fi. Lehdet verkkosivuilla aina vuodesta 2001 lähtien.
T
20
"Tavallisimpia muusikoiden työperäisiä ongelmia ovat tuki- ja liikuntaelinvaivat. Jännetupentulehdukset ja hermopinteet ovat yleisiä ja niihin muusikot osaavat jo hakea apua", musiikkilääketieteen erityispätevyyden hankkinut yleislääketieteen erikoislääkäri Katriina Moilanen ODL:ltä kertoo. Näitä ja muita muusikon työstä johtuvia vaivoja tutkimaan ja hoitamaan on ODL perustanut Musiikkiklinikan. Ammattimuusikoiden lisäksi klinikka palvelee myös musiikin harrastajia niin klassisen musiikin kuin kevyen musiikin puolelta. Klinikalle muusikot tulevat, jos vain mahdollista, instrumenttiensa kanssa. "Haastattelun ja tavanomaisen kliinisen tutkimuksen lisäksi tarkastelemme asiakkaan soittoasentoa ja harjoittelutapoja ja tarvittaessa videoimme soittoa. Moniammatillisessa tiimissä poh-
dimme sitä, mistä asiakkaan vaivat ovat saaneet alkunsa ja voisiko niiden paranemista edistää tai pahenemista estää muuttamalla harjoittelutottumuksia, korjaamalla työasentoa tai esimerkiksi jonkin apuvälineen avulla", Moilanen kertoo. Tuki- ja liikuntaelinvaivojen lisäksi muusikolle tyypillisiä vaivoja ovat ääni- ja kuulo-ongelmat. Ruotsalaisessa tutkimuksessa todettiin jonkinasteisia kuulovaurioita jopa 74 prosentilla rock- ja jazz-muusikoista. Minikanglio eli nivelkapseliin liittyvä nesteontelo on yksi muusikon ammattivaivoista. Harvinaisempi mutta hankala vaiva on fokaalinen dystonia. Sen syynä pidetään aivoperäistä häiriötä, jossa intensiivinen harjoittelu aiheuttaa
UUSI MUSIIKKIKLINIKKA AVATTU
Pikkurillin
NIVELRIKKO muusikolle kohtalonkysymys
Kun laulajalta menee ääni, viulistilta kipeytyy ranne tai pianistin etusormi lakkaa tottelemasta, muusikko on työkyvytön. ODL perusti musiikkilääketieteen osaamiskeskuksen, joka palvelee ammattimuusikoiden lisäksi myös musiikin harrastajia.
KUVA REIJO KOIRIKIVI / PSV
21
"Katriina Moilanen ymmärsi heti, mitä kädeltä työssäni vaaditaan. Puhuimme samaa kieltä. Hän löysi syyn kivulle ja lähetti käsikirurgille jatkotutkimuksiin." Näin kiittää alttoviulisti, lehtori Johanna Leponiemi lääkäriään, joka soittaa itse selloa. Moilasen vastaanotolle Leponiemi päätyi työterveyslääkärin lähetteellä sen jälkeen, kun hän oli loukannut ranteen kaatuessaan. Kuvassa rannetta tutkii Moilasen lisäksi käsiterapeutti Markku Siltala. Tulossa on ranteen tähystystutkimus, jossa vahvistuu lopullinen diagnoosi.
krampin esimerkiksi puhallinsoittajan kieleen tai pianistin sormeen. Psyykkisen puolen vaivoista tavallisia ovat esiintymisjännitys ja onnistumisen paineet. "Muusikon ammatti on vaativa. Töitä on tehtävä intensiivisesti ja harjoittelu vaatii itsekuria. Muusikot suhtautuvat lisäksi työhönsä hyvin itsekriittisesti." LÄÄKÄRI TUNTEE MUUSIKON TYÖN Koska muusikkojen ammattisairaudet ovat moninaiset, tarvitaan myös monipuolisia tutkimuksia ja hoitoja. ODL Musiikkiklinikan tiimiin kuuluu Katriina Moilasen lisäksi fysiatri Heikki Laitinen, käsikirurgi Jorma Ryhänen ja
käsiterapeutti, fysioterapeutti Markku Siltala. Musiikkilääketieteen konsultaatioverkoston kautta voidaan muusikko tarvittaessa ohjata korva-, ihotauti- tai sisätautilääkärille, foniatrille, neurologille, psykiatrille tai lastenlääkärille. Käytettävissä on myös erikoishammaslääkäri hoitamaan esimerkiksi laulajan purentaongelmia. Yhteistyötä tehdään myös ODL Liikuntaklinikan ja ODL Oulun Työterveyden kanssa. Erikoislääkäri Katriina Moilanen on muusikko itsekin. Hän valmistui sellistiksi jo 1980-luvun alussa ja työskenteli muun muassa Helsingin ja Oulun kaupunginorkestereissa sekä oopperassa.
ODL Musiikkiklinikka Albertinkatu 16 Oulu Ajanvaraus 010 197 000 Lisätietoa: Marjatta Kiviniemi 010 345 3021 www.odl.fi
Tehdessään Sibelius-akatemian diplomitutkintoa Katriina Moilanen sairasti nimettömän sormen n i ve l t u l e h d u k s e n ja kiinnostui lääketieteestä erityisesti muusikon näkökulmasta. Hän valmistui lääkäriksi 90-luvun alussa ja erikoistui vuonna 2003. Viime vuonna Moilanen sai musiikkilääketieteen erityispätevyyden yhtenä harvoista koko maassa. ODL:n musiikkiklinikka on ainoa musiikkilääketieteen osaamiskeskittymä PohjoisSuomessa. Katriina Moilanen rohkaisee muusikkoja ja musiikin harrastajia ottamaan yhteyttä jo ennen kuin vaivat pahenevat ja kroonistuvat. (RT)
KUVAT REIJO KOIRIKIVI / PSV
22 oodi oivallukselle oetamme tavoittaa ODL TUKEE niitä ihmisiä, jotka
ovat pudonneet yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle, jotka eivät itse kykene vaikeassa tilanteessaan huolehtimaan asioistaan. Ja näin voi tapahtua kenelle tahansa." Näin tiivistää Hannu Rahikainen Oulun Diakonissalaitokselta. Hän johtaa sitä Diakonissalaitoksen toimintaa, joka tekee yleishyödyllistä auttamistyötä. "Olemme tehneet töitä muun muassa maahanmuuttajien, yksin asuvien vanhusten, vankiloista vapautuneiden, huostaanottoperheiden ja pitkäaikaistyöttömien parissa.
K
NUORIA JA YKSINHUOLTAJIA
Parhaimmillaan projektit johtavat pysyvään toimintaan. Esimerkki mielenterveys- ja päihdeongelmaisten tukihanke on vakiintumassa: "Nämä asiakkaat eivät pääse mielenterveystoimistoon, koska heillä on päihdeongelma, eivätkä A-klinikalle mielenterveysongelman vuoksi. Tästä syystä he ovat kaupungin sosiaalipalvelujen suurkuluttajia. Kun he saavat kuntoutuspalvelua yhdessä paikassa, on heidän kulkemisensa muissa tukipisteissä hiljentynyt, eli muun hyvän lisäksi kaupunki on myös säästänyt." taanottopäätökseen. Me vain kuntoutamme, autamme ja tuemme. Tästä syystä ihmiset uskaltavat ehkä kertoa meille enemmän niistä asioista, joissa he tarvitsevat eniten tukea." "Emme myöskään kysy, minkä tähden henkilö on vaikeuksissa. Diakonia on elävää liikettä, joka hakeutuu yhteiskunnassa sinne, missä on eniten tarvetta ja hätää, ja yrittää lievittää sitä. Koetamme vain olla paras mahdollinen vastaus ihmisen avun tarpeisiin." "Haluamme lisäksi nostaa niiden hiljaisten ihmisten ongelmat tietoisuuteen, jotka kriisit, voimattomuus ja häpeä on hiljentänyt. Esimerkiksi viime vuonna 18 ryhmää kävi tutustumassa kidutettujen kuntoutuspalveluun. Lisäksi olemme pitäneet seminaareja ja julkaisseet selviDiakonia tyksiä ja tutkilemme diahakeutuu sin- muksia." koninen ne, missä on "Koskaan ideahautoei ole tarvinnut mo, jossa koetameniten tarvetmiettiä, onko me tehdä uusia ta ja hätää. tehty turhaa innovaatioita. työtä. Jos nämä Joskus syntyy uusia palveluja tai joku palvelu ihmiset olisivat jääneet ilman voidaan hoitaa toisella tavalla heidän saamaansa palvelua, paremmin tai pienemmillä jotain oleellista olisi jäänyt puuttumaan. On ollut hienoa kustannuksilla." Diakonissalaitoksen työn- nähdä esimerkiksi, miten huostekijät eivät ole viranomaisia, taanottoperheiden vanhemmat joten heillä ei ole valtaa päättää ovat sitoutuneet pitkäjänteiseen työhön parantaakseen tiasiakkaittensa kohtalosta: "Meillä ei ole esimerkiksi lannettaan." (RT) mitään vaikutusta lapsen huos-
"Diakonissalaitos on arvoyhteisö, toimimme diakonisen ajattelun pohjalta. Koko yhteisöhän on perustettu toteuttamaan ja kehittämään diakonista toimintaa", diakoniajohtaja Hannu Rahikainen kertoo.
Tällä hetkellä autamme lisäksi esimerkiksi yksinhuoltajia, neuropsykiatrisen kuntoutuksen tarpeessa olevia nuoria ja kidutuksen kohteeksi joutuneita maahanmuuttajia." Tätä tämän päivän diakoniatyötä Diakonissalaitos tekee määräaikaisin projektein. Hannu Rahikaisen Diakoniatiimi seuraa aikaansa ja suunnittelee palvelua sen mukaan, ketkä juuri nyt tarvitsevat tukea. Avun tarvitsijat löytyvät yhteistyöverkostojen kautta: "Teemme yhteistyötä esimerkiksi kaupungin sosiaalitoimen ja seurakunnan diakoniatyön kanssa ja toimimme sosiaali- ja terveysjärjestöjen verkostoissa."
KUVA AINI PIHLAJANIEMI
O
"
Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö käyttää vuosittain osan konsernin voittovaroista diakonisiin projekteihin. Kokonaisuudessaan Diakonissalaitoksen diakoniset projektit maksavat noin kaksi miljoonaa euroa vuosittain. Niitä rahoittavat ODL:n lisäksi Raha-automaattiyhdistys, Euroopan sosiaalirahasto, Ulkoministeriö, TE-keskus, Kela ja ympäristön kunnat. Lisää: www.odl.fi ODL Säätiö Kuntoutuksen ja diakonian erityispalvelut
KUVA REIJO KOIRIKIVI / PSV