Viikot 42-43 – Nro 18/2020 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 51. vuosikerta M unkin S eutu Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki p. 09 484 803, nettiaika: timma.fi/kosmetiikkahelmi Nyt uutta! Tehokas CooLifting-kasvohoito Hoidossa välitön liftaava ja uudistava vaikutus. Vähemmän ryppyjä ja juonteita. Tehon takana: voimakkaan hiilidioksidipaineen ja kylmäterapian avulla pienikokoisten hyaluronihappojen kivuton imeytys. Testaa ja ihastu! 125€ (norm. 149 €) www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 Kun asunnon vaihto on ajankohtaista, autamme mielellämme. Hoidamme myynnin ammattitaidolla, hyvällä fiiliksellä ja freesillä otteella. VARAA MEILTÄ MAKSUTON ARVIOKÄYNTI ASUNTOUNELMISTA TOTTA LAURA MITRUNEN asuntomyyjä 040 058 9224 laura.mitrunen@bo.fi LIINA HEINONEN kiinteistönvälittäjä LKV 040 664 6416 liina@bo.fi NIINA HÄKÄMIES kiinteistönvälittäjä LKV, Kiat 050 331 6767 niina.hakamies@bo.fi Myymässä? Kotisi ansaitsee parasta. Raumantie 1, Munkkivuori | www.aktialkv.fi Munkkiniemi 43 m 2 Mh. 269 925 € KT 2h, avok, kph, parv. Elk:F 2013 Vh. 298 000 €. Laajalahdentie 24 B. Lindroos 040 3002309 20323721 Munkkiniemi 165,5 m 2 Mh. 1 195 000 € KT 7-8h, k ja avok, 2kph, wc, 2et, parv. Elk:E 2018 Munkkiniemen Puistotie 1 A. Lindroos 040 3002309 20086790 MIKÄ TEKEE KODISTASI AINUTLAATUISEN? ME TIEDÄMME. VARAA ILMAINEN ARVIOKÄYNTI > LARS.LINDROOS@AKTIALKV.FI Heikki Suomalainen Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 616 4456 heikki.suomalainen@ remax.fi Anna-Kaisa Arko LKV, LVV, KTM, ins 040 745 0071 anna-kaisa.arko@ remax.fi Kristiina Horsma Yrittäjä, kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 725 0555 kristiina.horsma@remax.fi Kiinteistönvälitys Loiste Oy LKV Nordenskiöldinkatu 3 A, 00250 Helsinki 050 559 7321 | loiste@remax.fi Tutustu meihin Instagramissa ja Facebookissa. Oili Rosti-Räty Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 0400 550 508 oili.rosti-raty@remax.fi Arja Sunikka Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 0400 948 953 arja.sunikka@remax.fi Katja Huisman Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 0440 899 111 katja.huisman@remax.fi Petri Koivuniemi Myyntineuvottelija, KIAT 044 2663 263 petri.koivuniemi@ remax.fi LOISTETTA ASUNTOKAUPPAAN Kutsu meidät maksuttomalle arviokäynnille! OSTOTOIMEKSIANTO Asiakkaani etsii 2-3h, yli 40 m 2 . Aluetoiveet Töölö, Meilahti, Munkkiniemi, Ruskeasuo. Kaikki kunnot käy. Ostaja maksaa välityspalkkion, myyjälle ei kuluja. Luottamukselliset yhteydenotot Arja Sunikka 0400 948 953 MEILAHTI KT 53m 2 , 3h, k, kph. Kompakti kolmio putkiremontoidun talon 6. kerroksesta. Jylhät näkymät korkealta Mannerheimintielle ja vehreään Keskuspuistoon. Erinomaisesti hoidettu yhtiö. E= D 2018. Mannerheimintie 81 a. Vh 376.000e, mh 373 200,87e. Kohdenumero 20689824 Lehtisaari RT 146m 2 + 18m 2 5h, et, k, 2kph, wc, s, khh, las. terassi, parv., at. Upea merinäkymä! Haluttu yhtiö Hiidenkiukaanpuiston vieressä meren äärellä. Isot remontit mm. putkiremontti tehty. Oma hyötypuutarha! Ei lain edel. energiatodistusta.Tykistökapteenintie 5. Vh. 748.000 €. Kohdenumero 20245111 Arja Sunikka 0400 948 953 Talinranta KT 74,5 m 2 3h, k, kph/s, p. Toimivapohjainen saunallinen koti hissitalon kolmannessa kerroksessa. E=E2007. Vh 299 000 € mh 294 931,82 €, Mesenaatintie 1 D. Kohdenumero 20889473 Arja Sunikka 0400 948 953 Anna-Kaisa Arko 040 745 0071 Anna-Kaisa Arko 040 745 0071
2 Viikot 42-43/2020 • Nro 18 M unkin S eutu TONTTI TONNILLA! Keskellä kasvu-suomea www.loppi.fi Kaikki Lopen kunnan omakotitontit vain 1000 € Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa lehti kotiinkannettuna: www.karprint.fi, 09-41397300, tilaukset@karprint.fi @kissafani @ hevosmaailma 5/2020 • 7,50 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Reissukissa tutkii saaret ja niemet Lulu pelasti emäntänsä huumeista Emil rakastaa Emil rakastaa kuvauksia kuvauksia Minä Minä olen olen tähti! tähti! Ragdollin amerikanserkku Ragdollin amerikanserkku Jättimäinen ragamuffin Jättimäinen ragamuffin jo pentuna aika jytky! jo pentuna aika jytky! Eurooppalainen Suomen oma kansalliskissa Nyt valitaan söpöin mirri! 5/2020 7,20 Chia de Gracian Mirva Kettunen: Luonnosta lajinmukaista täydennysravintoa Hevoshieronta ennaltaehkäisee terveysongelmia Syksy tuo kostean kelin iho-ongelmat Ongelmakäytöksen syynä on lähes aina kipu Ritva Lampinen ei luovu unelmistaan: Ratsasti Hangosta Nuorgamiin ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 8/2020 – 8,10€ Suosikkibloggari SATU SJÖHOLM sai migreenin kuriin karsimalla hiilarit minimiin Fitness-kisaajan valinta: Kylmähieronta palauttaa ja vapauttaa maitohappoja Hormonihäiritsijät altistavat rintasyövälle Keräkaali & puolukka kehomme terveyspoliisit UNI huuhtoo aivoista kuonaa Mantelimaidonkin voi hapattaa itse – En anna kivun määrittää elämääni Miksei mies saisi tulla nopeasti? – Selätin astman ja kilpirauhasen toimintahäiriöt Matkivat elimistön omaa estrogeenia Helpotusta antioksidanteilla Valitse oma ekokampaajasi Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi! www.luontaisterveys-lehti.fi p. 09-413 97 300 | tilaukset @karprint.fi TILAA! HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki | puh. 044 300 0050 meilahti@hypoxi.fi | LUE LISÄÄ: WWW.HYPOXI.FI HYPOXI kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä vähentää tehokkaasti selluliittia. HYPOXI muokkaa tehokkaasti myös miesten keskivartaloa. Urheilijat voivat nopeuttaa palautumista HYPOXIN avulla. HYÖDYNNÄ Smartumja muut liikuntasetelit ja kortit meillä. Varaa maksuton konsultaatio! Hyödynnä Synttäritarjous; kun aloitat jaksosi lokakuun aikana, saat -50 € alennusta ja 3 lisäkertaa kaupan päälle (arvo 200-245€) Meilahden studio viettää 7-vuotispäivää Ota askel kohti unelmavartaloasi! Haluatko senttejä pois vyötäröltä, vatsanseudulta, reisistä tai lantiolta?
SÄÄTILA TÄNÄÄN Enimmäkseen pilvistä, valoisaa. Lämpötila +10°C. Koillistuulta 5m/s. Sateen mahdollisuus <10% Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 14. lokakuuta 2020 KESKIVIIKKO | 51. vuosikerta – nro 18 SIVU 17 Tuomiokirkossa ja Suomenlinnan kirkossa käyttöön vapaaehtoinen vierailumaksu Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto on päättänyt maanantaina 5.10. pitämässään kokouksessa ottaa käyttöön vapaaehtoisen vierailumaksun Helsingin tuomiokirkossa ja Suomenlinnan kirkossa. Vapaaehtoinen maksu (5 €) otetaan käyttöön molemmissa kirkoissa 1.3.2021 alkaen. SIVU 5 M unkin S eutu Kuvassa Helsingin kansankirjaston ensimmäinen kirjastotila, joka sijaitsi Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander 160-vuotias Helsingin kaupunginkirjasto Elää ajassa ja tavoittaa kaupunkilaiset monipuolisilla palveluillaan Helsingin kaupunginkirjasto täytti 160 vuotta keskiviikkona 7. lokakuuta 2020. Pyöreitä vuosia juhlitaan työn merkeissä ja asiakkaat toivotetaan yhtä lämpimästi tervetulleiksi kirjastoon kuin muinakin päivinä. 160 vuodessa Helsingin kaupunginkirjasto on kehittynyt yhden huoneiston ja noin 400 lainattavan kirjan kansankirjastosta Suomen suurimmaksi 37 lähikirjaston, kahden kirjastoauton sekä seniorikeskusten, sairaaloiden ja kotiin vietävien palvelujen kirjastokokonaisuudeksi, joka tarjoaa asiakkailleen lainattavaksi koko pääkaupunkiseudun Helmet-kirjaston kokoelman eli noin 3,2 miljoonaa teosta, e-kirjaston sekä monimuotoiset tilat ja välineet asiakkaiden käyttöön. Nykyaikaisen, kaikille avoimen kirjaston tehtävä on laajentunut käsittämään lainaustoiminnan lisäksi paljon muutakin. Raide-Jokerin työt Sellon edustalla loppusuoralla Pikaraitiotie rakentuu Leppävaarassa Alberganesplanadille, Leppävaarankadulle ja Alberganpromenadille. L eppävaarankatu palautui kaksisuuntaiseksi kauppakeskus Sellon edustalla maanantaina 12. lokakuuta. Ajoyhteydet lännestä Kehä I:lle sekä Leppävaarankadulta Alberganesplanadille palautuvat. Raide-Jokerin työt Leppävaarankadulla valmistuvat pääosin vuoden 2020 aikana. Raide-Jokerin rakennustyöt kauppakeskus Sellon edustalla ovat edenneet loppusuoralle, ja Leppävaarankatu palautetaan kaksisuuntaiseksi maanantaina 12. lokakuuta. Leppävaarankadun Numersinkadun ja Kehä I:n välinen osuus on ollut helmikuun 2020 alusta alkaen yksisuuntainen. Maanantaista 12.10. alkaen myös ajoyhteys lännestä Kehä I:lle palautuu. Aluksi käytössä on yksi kaista kumpaankin suuntaan ja myöhemmin syksyllä käyttöön tulee kaksi kaistaa suuntaansa. Myös ajoyhteys Leppävaarankadulta Alberganesplanadille avataan jälleen. Raide-Jokerin työt Leppävaarankadulla valmistuvat pääosin vuoden 2020 aikana. Myöhemmin tehdään vielä viher-, viimeistelyja ratasähkötöitä. – Työt Leppävaarassa ovat edenneet hyvin edellä aikataulusta. Eri osapuolten kanssa yhteistyössä tehdyn perusteellisen työnsuunnittelun ansiosta työ on saatu tehtyä laadukkaasti lyhyessä ajassa valmiiksi. Myös työt Alberganesplanadilla saadaan pääosin valmiiksi syksyn 2020 aikana, kertoo Laajalahti–Leppävaara-alueen lohkopäällikkö Veli-Matti Aaltonen. Pikku Huopalahden sillat Vihdintien eteläpuolella Haaganpuron ylittää viisi pientä siltaa ja Korppaanojan yli kulkee neljä. Lisäksi on vielä kolme Pikku Huopalahtea sivuavaa siltaa: Paciuksenkadulla Munkkiniemeen johtava, Mannerheimintiellä Tilkanvierron ylittävä sekä Haagan ja Pikku Huopalahden yhdistävä kevyen liikenteen silta. Varsin ajankohtainen on silta-asia juuri nyt rannassa torin lähellä, missä puron vedet pudottautuvat merenlahteen. Puron lasku-uomaa kun aiotaan siirtää hieman etelämmäksi ja samalla helpottaa vaelluskalojen nousua purolle. Yksi silta siis katoaa ja toinen rakentuu uuteen paikkaan. SIVU 12
4 Viikot 42-43/2020 • Nro 18 M unkin S eutu Kova on tämä leikki ja elämä! Tämä lause liitetään vahvasti Aleksis Kiveen. Taustat ja taudit vaihtuvat, mutta Aleksis Kivi pysyy. Äskettäin edesmennyt kirjallisuuden ja huumorin innoittama minullekin tuttu mies Vesa Karvinen laukoo eräässä kirjassaan, että suomalaisen huumorin pääkaupunkiseutu on Häme, eikä iloinen Itä-Suomi kuten yleisesti luullaan. Erityisesti tätä tietä olivat raivaamassa Aleksis Kivi, sitten Frans Emil Sillanpää, Väinö Linna, Hannu Salama ja Lauri Viita. Itä-Suomen humoristit Kalle Väänäsinineen tai Joel Lehtosineen eivät Vesa Karvisen mukaan riittäisi päihittämään hämäläistä leikkisyyttä. Urho Kekkonen oli toista mieltä ja toista maata. Hän ei ollut kirjailija, mutta jätti tekemisillään syvän jäljen suomalaisuuteen: Hän onki lohet, hän vihki piispat ja messukentät, hän vihki Armi Ratian mekot ja avasi Särestöniemen taulunäyttelyt, hän ehti joka paikkaan, keräsi maailman mahtavimmat luokseen sampanjalle ja saunaan. Hän matkusteli leijona-autollaan muutamaan kertaan maailman ympäri. Tähän tapaan tuttu kulosaarelainen Ilmari Turja kuvailee ystävänsä Kekkosen tyyliä. Ainoastaan Aleksis Kivi ja hänen seitsemän veljestään panevat Kekkosta paremmaksi. Aleksis Kivi syntyi lokakuussa lähestyvään kaamokseen ja kuoli 38 vuotta myöhemmin vuoden viimeisenä päivänä. Nuori kirjailija Eino Leino kirjoitti Suomen Kaunokirjailijaliiton Kivi-iltamien juhlarunossa Aleksis Kivestä näin: Syntyi lapsi syksyllä Tuulet niin vinhasti vinkui Tuult` oli koko elämä, Nähnyt ei kesää, ei kevättä, Eli vain syksystä jouluun. Tästä Leinon runosta jäi suomalaisten huulille pysyvä sanonta ”syksystä jouluun.” Syksy on Aleksis Kiven tuotannossa keskeinen vuodenaika. Seitsemän Veljeksen neljästätoista luvusta peräti kymmenen ajoittuu syksyyn. Koko Seitsemän Veljeksen tarina alkaa eräänä syyskesän iltana ja päättyy Jukolan joulunviettoon. Tästäkö johtuu, että suomalaisten ajatus niin vahvasti kulkee aina kohti joulua. Kaikki tapahtuu ennen joulua tai sitten joulun jälkeen. Joulu jakaa ajankulun kahtia. Näin kävi veljeksille. Heille joulun vietto merkitsee valon voittoa pimeydestä. Joulusta veljesten elämä siirtyy kokonaan uusille urille. Muistellessaan menneitä aikoja vaaroineen ja seikkailuineen ”kaikki liittyi tummaksi, ihanaksi uneksi”. Syksystä jouluun-sanapari elää muistopuheissa, kolumneissa, konserteissa ja tarinoissa. Myös kirjojen odotetaan ilmestyvän syksyllä ja ehtivän joulumarkkinoille. Nekin elävät syksystä jouluun ennen kuin unohtuvat ja kohta aletaan taas odottaa joulua ja uusia kirjoja. Syksyn pimeä on uusien mahdollisuuksien aikaa. Nyt saa vähentää menemisiä, istahtaa lukutuoliinsa ja avata uuden kirjan. Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 18/2020 Veli-Matti Hynninen MANTERE HSL:n alijäämä kolminkertaistuu H SL:n osavuosikatsaus arvioi kuntayhtymän koko vuoden tuloksen olevan noin 60 miljoonaa euroa alijäämäinen, kun talousarviossa oli varauduttu 23 miljoonan euron alijäämään. Odotettua heikompi tulos johtuu etupäässä siitä, että HSL arvioi lipputuloja kertyvän vajaat 254 miljoonaa euroa, lähes 138 miljoonaa euroa talousarvion ennustetta vähemmän. Lipputulot ovat vähentyneet koronapandemian vuoksi. Virustilanteen epävarmuuden vuoksi myös loppuvuoden matkustajamäärien arvioiminen on vaikeampaa kuin tavallisesti. Asiakkaat alkoivat kesällä vähitellen palata joukkoliikenteeseen, mutta syksyllä kehitys on kääntynyt uudelleen huonompaan suuntaan. Osavuosikatsaus arvioi, että HSL:n koko vuoden toimintatuotot ovat hieman alle 675 miljoonaa euroa, lähes 11 prosenttia alle talousarvion. Toimintakulut jäänevät noin 717 miljoonaan euroon, jolloin ne alittaisivat talousarvion 5,5 prosentilla. Toimintakulujen suurin erä ovat operointikorvaukset, joita HSL maksaa liikennöitsijöille, ja niiden arvioidaan alittavan talousarvion lähes 37 miljoonalla eurolla. Säästöt syntyvät muun muassa siitä, että HSL on sopeuttanut liikenteen tarjontaa. Bussiliikenteen kustannuksia on laskenut myös odotettua edullisempi polttoaine. HSL:llä on edellisiltä vuosilta kertynyttä ylijäämää, jonka se käyttää alijäämän kattamiseen. Valtio on myöntänyt HSL:lle tämän vuoden lipputulomenetyksien kattamiseen noin 57 miljoonan euron tukipaketin, joka riittää kattamaan vajaa puolet vuoden loppuun mennessä syntyvästä kassavajeesta. HSL:n toimitusjohtajan Suvi Rihtniemen mukaan palautuminen vuoden 2019 matkustajamääriin ja tulopohjaan kestää kauan. Kolkkaa korona kirjalla Hopeapaju kirkuu Tiistaiaamuna Pikku-baarissa Tiina antaa minulle lukijapalautetta: sun runosi ovat liian psykedeelisiä minun makuuni! Teksti-teeveessä Veksin kuolema. Syyskuu on aina tällainen: katson kuinka uivat valtameren syvänteessä pikkukalat. Ja kuinka uudet kaikkeudet syntyvät galaksien kaukaisuuksissa. Kirjoitan runolappuseni tuuleen: tulkaa lähelle, menkää kauas, kauas pois. Puutarhan oudot varjot, pisaroiden rytmi: ti ti ti ti ti ti ti ti. Hopeapaju kirkuu avaruteen, kätesi liikkuu. Miljardit tähdet räjähtävät syliini. (Munkkiniemi-Niinikoski) Kimmo Mantere YLEISÖNOSASTO Rahoittajan uusi linjaus vaikuttaa dramaattisesti tuhansien pitkäaikaissairaiden ja vammaisten arkeen Potilasjärjestöjen toimintaa veikkausvoittovaroilla rahoittava STM:n alainen sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA on nopealla aikataululla ilmoittanut muuttavansa järjestöjen sopeutumisvalmennuksen nimen. Tämä viattomalta ja pieneltä muutokselta kuulostava päätös vaikuttaa kuitenkin dramaattisesti tuhansien pitkäaikaissairaiden ja vammaisten arkeen. Nimen mukana heitetään hukkaan vuosikymmenten työ sairastuneiden ja heidän läheistensä osallistumisen ja voimavarojen vahvistumiseksi. Muutoksen perustelut ovat jääneet järjestöissä epäselviksi. Toiminnan on virheellisesti mainittu olevan päällekkäistä KELAn palvelutuotannon kanssa. Järjestölähtöinen sopeutumisvalmennus ei kuitenkaan ole liiketoimintaa vaan vertaistukeen pohjautuvaa toimintaa, joka on vuosikymmenten ajan toiminut osana kuntoutuksen viitekehystä. STEAn ja sen edeltäjän Raha-automaattiyhdistyksen 1980-luvulta alkaen rahoittama järjestölähtöinen sopeutumisvalmennus on ammatillisesti ohjattua, ryhmämuotoista ja vertaistukea hyödyntävää toimintaa, joka antaa osallistujalle välineitä jäsentää uutta elämäntilannettaan sairastumisen jälkeen. Sopeutumisvalmennuksen sisällöissä on painottunut ihmisen elämänvaiheet, elämäntilanteet ja elinympäristö. Jokainen järjestö on tuonut sopeutumisvalmennukseen oman jäsenistönsä tarpeet ja näkökulman. Tästä syystä sen erityisyytenä on eläminen ajassa ja avoin yhteys ympäristöön. Järjestöjen sopeutumisvalmennuksen merkitys on tunnustettu myös lainsäädännössä. Kuntoutusrahalaki on mahdollistanut Kelan kuntoutusrahan maksamisen ja matkakustannusten korvaamisen myös järjestöjen STEA-rahoitteisille sopeutumisvalmennuskursseille osallistumisen ajalle. STEAn nyt ilmoittaman nimenmuutoksen myötä tämäkin mahdollisuus on poistumassa, mikä käytännössä estää satojen pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden osallistumisen kursseille. Pienituloisella ei ole mahdollisuuksia maksaa itse kalliita matkakustannuksia kurssipaikoille. Jos pitkäaikaissairailta ja vammaisilta halutaan poistaa sopeutumisvalmennuksen kaltainen vaikuttava tuki, tulisi tällaisen ratkaisun perustua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön muutoksiin – ei virkamiestasolla tehtävään silmänkääntötemppuun. Paula Hellemaa, toiminnanjohtaja, Allergia-, ihoja astmaliitto ry Petri Pohjonen, pääjohtaja, Invalidiliitto ry Päivi Puhakka, toiminnanjohtaja, Aivovammaliitto ry OTA KANTAA – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Jatkopäätös perusopetuksen poikkeusjärjestelyihin Kaupunginhallitus teki kokouksessaan 5.10. jatkopäätöksen perusopetuksen poikkeusjärjestelyjen mahdollistamisesta. Muita kokouksessa käsiteltyjä asioita olivat muun muassa nuorten jättämät aloitteet sekä Grundskolan Norsen Cygnaeus enheten -koulun perusparannuksen suunnitelma. Kaupunginhallitus päätti määrätä tartuntatautilain 58 §:n nojalla, että Helsingin kaupungin alueella sijaitsevien perusopetuslain mukaista perusopetusta antavien oppilaitosten tiloja voidaan käyttää perusopetuksen antamiseen tietyin edellytyksin. Tiloja käytettäessä tulee tartuntatautilain 1 §:ssä säädetty tartuntatautilain tarkoitus huomioon ottaen noudattaa opetusja kulttuuriministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 4.8.2020 antamaa suositusta. Päätös on voimassa 11.10.-10.11.2020 tai kunnes asiasta toisin päätetään. Kyseessä on jatkopäätös: kaupunginhallitus teki edelliset tätä asiaa koskevat päätökset 10.8.2020 ja 31.8.2020. Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan lisäksi nuorten jättämiä aloitteita sekä päätti esittää valtuustolle Grundskolan Norsen, Cygnaeus enheten -koulun perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksymistä. Molemmat asiat etenevät valtuuston käsittelyyn.
5 Nro 18 • Viikot 42-43/2020 M unkin S eutu MUNKIN PAIMEN HAUSSA Tuomiokirkossa ja Suomenlinnan kirkossa käyttöön vapaaehtoinen vierailumaksu Kuluneen vuoden aikana Tuomiokirkkoseurakunnassa on tehty selvitys vierailumaksun käyttöönotosta. Tärkeänä pidettiin erityisesti sen selvittämistä, sopiiko vierailumaksu yhteen Tuomiokirkon aktiivisen jumalanpalvelusja konserttitoiminnan kanssa. – Tuomiokirkko on kaikkien suomalaisten kotikirkko. Kirkkoon voi jatkossakin tulla hiljentymään ja rukoilemaan matalalla kynnyksellä. Vapaaehtoinen vierailumaksu mahdollistaa kirkon työn tukemisen kaikille vierailijoille maailmalta totuttuun tapaan, toteaa seurakuntaneuvoston jäsen, puheenjohtajana toimiva Viivi Ali-Löytty. Vapaaehtoisen vierailumaksun ei odoteta tuovan seurakunnalle merkittäviä lisätuloja. Sen avulla seurakunta voi kuitenkin tarjota vierailijoille jatkossakin laadukkaita palveluita sekä kehittää kirkoissa tehtävää turistityötä. Kaikki vapaaehtoisesta vierailumaksusta kertyvät tuotot ohjataan palvelemaan helsinkiläisiä seurakunnan toiminnan kautta. – Seurakunnan diakoniatyö on noussut vallitsevassa poikkeustilanteessa vielä entistäkin tärkeämpään rooliin. Uskomme, että monet vierailijat kokevat seurakunnan työn merkitykselliseksi, ja haluavat tukea sitä, sanoo kirkkoherra Marja Heltelä. Vapaaehtoinen vierailumaksu ei ole käytössä jumalanpalvelusten, toimitusten, konserttien tai muun seurakunnan toiminnan aikana, vaan se koskee ainoastaan vierailuaikoja. Vapaaehtoinen maksu (5 €) otetaan käyttöön Helsingin tuomiokirkossa ja Suomenlinnan kirkossa 1.3.2021 alkaen. Kuva: Mariusz Matuszewski, Pixabay Seurakuntaneuvosto haluaa valita kirkkoherran Munkkiniemen seurakuntaneuvosto päätti 7.10. pitämässään kokouksessa pyytää Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulilta lupaa välilliseen kirkkoherran vaaliin. Menettelyssä seurakuntaneuvosto valitsee hakijajoukosta mieleisensä vaihtoehdon. Seurakuntaneuvoston 15 jäsenestä yhdeksän kannatti välillistä vaalitapaa ja viisi suoraa vaalia. Kirkkoherran viransijainen Tarja Frilander äänesti tyhjää. – Itse kannatin suoraa vaalia, mutta äänestystulos on selvä. Meiltä lähtee lähipäivinä tuomiokapituliin pyyntö välillisestä vaalitavasta. Lopullisen päätöksen vaalitavasta tekee tuomiokapituli, seurakuntaneuvoston puheenjohtaja Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen kommentoi tulosta. Tuomiokapitulin seuraava istunto on 28.10. Kapituli julistaa mahdollisesti silloin kirkkoherran viran auki. Hakuaika on yleensä kuukausi. – Nyt keskitymme siihen, että saamme mahdollisimman sopivan paimenen Munkin alueelle. Se edellyttää aktiivista ja avointa keskustelua seurakuntalaisten ja neuvoston jäsenten välillä. Seurakuntalaiset ovat aktiivisia keskustelijoita Keskustelua kirkkoherran vaalitavasta on käyty viime viikkoina tarkoitusta varten avatulla ajankohtaisfoorumilla. Aiheesta järjestettiin myös keskustelutilaisuus sunnuntaina 4.10. Munkkivuoren kirkossa. Paikalla oli noin 30 henkilöä, minkä lisäksi sitä seurasi viitisentoista katsojaa Facebook-livelähetyksessä. Kirkkosalissa kuultiin näkemyksiä sekä välillisen että välittömän vaalitavan puolesta. Tilaisuudessa kävi myös ilmi, että kukaan seurakunnan omista papeista ei tällä tietoa aio hakea virkaan. Vaalitapa nähtiin erityisesti välitöntä vaalia kannattavien joukossa demokratiakysymyksenä sekä tapana aktivoida ja osallistaa seurakunnan jäseniä. Monet seurakuntalaiset toivoivat pääsevänsä käyttämään äänioikeuttaan. – Jos tämä valinta olisi niin vaativa tehtävä, etteivät seurakuntalaiset siihen pystyisi, se olisi kirkossa hoidettu ammattimaisemmin jo aiemmin, seurakuntalainen Tuija Holopainen totesi. – Myös se on demokratiaa, että meidät ovat neuvoston jäseniksi äänestäneet henkilöt, jotka ovat halunneet valita sinne pätevät ihmiset, seurakuntaneuvoston jäsen Anna Saurama perusteli. Välillisen vaalin kannattajat nostivat esiin myös sen, että seurakuntaneuvostolla on päätöksenteon tukena enemmän tietoa kuin seurakuntalaiset voivat saada. Osa neuvoston jäsenistä haluaisi esimerkiksi hyödyntää valinnassa soveltuvuustestejä, joiden tulokset ovat salaista tietoa. Hengellinen vai hallinnollinen johtaja? Keskustelussa esille nousivat myös erilaiset näkemykset kirkkoherran roolista: onko hän ensisijaisesti hallinnollinen johtaja vai hengellinen johtaja, seurakuntalaisten paimen. Seurakuntaneuvosto oli päätöksessään korostanut organisatorisen johtajan roolia. Seurakuntaneuvoston jäsen Sini Suomalainen taustoitti, että neuvosto on keskustellut paljon henkilöstöjohtamistaidoista, innovatiivisuudesta sekä kirkkoherran kyvystä suhdetoimintaan. Sen sijaan esimerkiksi seurakuntalainen Erkki Wuori tähdensi, että kirkkoherra on ennen kaikkea seurakuntalaisten paimen, vaikka hän onkin seurakunnan johtaja ja työntekijöiden esimies. – Seurakunta ei ole liikeyritys, eikä neuvosto ole verrattavissa pörssiyhtiön hallitukseen, joka ottaa ja erottaa toimitusjohtajan. Korona vaikeutti keskustelua Munkkiniemen seurakuntaneuvosto pyysi välillistä vaalitapaa ensimmäisen kerran jo kesäkuussa. Tuomiokapituli palautti asian kuitenkin neuvostolle, koska kapituli edellytti kansalaiskeskustelua ennen vaalitapapäätöstä. Tilaisuudessa kuultiinkin pahoitteluja siitä, millä tavalla päätös kesän korvalla tehtiin. Koronaepidemian vuoksi seurakuntaneuvoston kokouksissa oli usean kuukauden tauko, ja vaalitapa tuli päätettäväksi nopealla aikataululla. Neuvoston jäsenet eivät päässeet keskustelemaan kokousten ulkopuolella normaalisti poikkeusolojen takia. Taneli Hassinen ja Sari Arffman Munkkiniemen seurakunnassa on käynnissä uuden kirkkoherran valinta. Se koskettaa kahta kolmasosaa alueen asukkaista. Tällä palstalla julkaisemme ajankohtaisia aineistoja valintaan liittyen. Aihetta voi seurata myös osoitteessa munkinkirkkoherra.wordpress.com sekä seurakunnan verkkosivuilla ja somekanavissa. Munkkiniemen seurakuntaan kuuluvat Munkkiniemen ja Munkkivuoren kirkot.
6 Viikot 42-43/2020 • Nro 18 M unkin S eutu PÄIVYRI SUNNUNTAIKSI SEURAKUNNASSA TAPAHTUU VIIKKO 42 KE 14.10. Elsa, Elsi, Else TO 15.10. Helvi, Heta PE 16.10. Sirkka, Sirkku, Stella, Luna LA 17.10. Saana, Saaga, Saini SU 18.10. Satu, Luka, Luukas, Säde VIIKKO 43 MA 19.10. Uljas TI 20.10. Kasper, Jasper, Kasperi, Jesper, Kauno KE 21.10. Ursula TO 22.10. Anja, Anita, Anniina, Anette, Anitta, Nita PE 23.10. Severi LA 24.10. YK:n päivä. Rukouspäivä. Rasmus, Asmo SU 25.10. Kesäaika päättyy. Sointu VIIKKO 44 MA 26.10. Nina, Niina, Amanda, Ninni, Manta TI 27.10. Helli, Hellä, Hellin, Helle Ystävyyttä on maailmassa juuri niin paljon kuin on tasaarvoisuutta, sillä mitään ystävyyttä ei rakenneta eriarvoisten kesken. Erno Paasilinna (1935–2000) RUNOPALSTA 20. sunnuntai helluntaista Joh. 9:42-38 Kun avaat silmäsi, mitä näet? Sokeana syntynyt saa yllättäen kyvyn nähdä. Hän havahtuu maailmaan, joka on täsmälleen sama kuin vielä hetkeä aikaisemmin, mutta kaikki näyttää nyt toiselta. Mikään ei ole enää ennallaan. Varjot väistyvät, valo voittaa ja maailma piirtyy esiin ensikertaa värikylläisenä ja kirkkaana. Toisin on fariseusten laita. He näkevät maailman samoin vanhoin silmin. Heidän maailmansa on muuttumaton, Mooseksen lain maailma. Aurinko nousee ja laskee ja tähdet syttyvät taivaalle tänään, samoin kuin eilen ja huomenna, Jumalan muuttumatonta luomisjärjestystä seuraten. Kerran viikossa tämä tapahtuu merkiksi sapatista, Jumalan Israelin kansan kanssa tekemästä ikuisesta liitosta. Sen pyhyyttä loukannutta tulee rankaista kuolemalla ja sinä päivänä työtä tehnyt poistaa kansan keskuudesta. (2. Moos. 31:12-17) Miksi siis parantaa juuri tuolloin, kun viikossa on kuusi muutakin päivää? Miksi loukata Jumalan pyhyyttä ja vaarantaa hänen liittonsa? Tähän ei näkönsä saanut osaa vastata: ”Mutta sen tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen.” Sokea tai näkevä, parantunut saa yhtä kaikki luvan häipyä, fariseuksille hän on syntymästänsä syntinen ja syntiä täynnä. Toisin on parantajan laita. Jeesuksesta sen enempää sokeana syntynyt kuin hänen vanhempansa eivät ole tehneet syntiä, josta Jumala heitä näin rankaisisi. Päinvastoin kaikki on tapahtunut, jotta Jumalan teot tulisivat hänessä julki. Näön saamista seuraa ero vanhasta sekä uusi kohtaaminen Ihmisen Pojan kanssa. Jumalan kohtaaminen avaa silmät, vapauttaa ja johtaa hänen yhteyteensä. Kuka siis onkaan sokea ja kuka syntinen, kuka maailman valo? Kun avaat silmäsi, mitä näet? Mika K T Pajunen Kirjoittaja on Hiljaisuuden Ystävät ry:n toiminnanjohtaja sekä luterilaisen ja anglikaanisen kirkon pappi Seurakuntatoimistomme (kirkkoherranvirasto) osoitteessa Raumantie 3 palvelee pääosin puhelimitse 09 2340 5100 ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 sekä sähköpostilla munkkiniemi. srk@evl.fi. Jos haluat asioida toimistolla, olethan ystävällinen ja varaat ajan etukäteen. Diakoniapäivystys, Mia Salmio (erit. työikäiset ja perheet) p. 09 2340 5128, Heli Erkkilä (erit. vanhukset) 09 2340 5158, Heidi Karvinen (erit. vapaaehtoiset) 09 2340 5138. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Verkkosivut: www.helsinginseurakunnat.fi/ munkkiniemi Facebook: www.facebook.com/munkkiniemenseurakunta, Munkkiniemen seurakunta Lapset ja perheet, Munkkiniemen seurakunnan diakonia auttaa. Instagram-tilit: munkkiniemensrk, munkinlapsetjaperheet, munkindiakonia. Munkkivuoren kirkko, Raumantie 3 Messu su 18.10. klo 11, Kuusisalo, Lamminen. Ekumeeninen vastuuviikko (18.–25.10.) alkaa, teemana ihmisoikeuspuolustajat. Seuraa videoita teemasta seurakunnan somekanavissa. Kirkonkellot soivat ihmisoikeuksien puolesta YK:n päivänä la 24.10. klo 12. Messu su 25.10. klo 11, Hassinen, Lamminen. Hiljaisuuden kutsu ke 21.10. klo 19– 20. Meditatiivinen ilta. Tule hetkeksi tai tunniksi hiljentymään. Halutessasi voit ottaa mukaan oman joogamaton tai tyynyn. Mietiskelyn tueksi kuullaan päivän teemaan liittyviä tekstejä, taustalla soi elävä musiikki. Nuortenillat keskiviikkoisin klo 18 Kari-kerhotilassa, tauolla syyslomaviikolla 42. Kirkko auki tiistaisin ja torstaisin klo 10.30–13.30. Tervetuloa levähtämään ja hiljentymään. Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6 Verkoston jumalanpalvelukset Munkkiniemen kirkossa sunnuntaisin klo 17. Jumalanpalvelukseen voi osallistua ennakkoilmoittautumisella korkeintaan 100 henkilöä. Ennakkoilmoittautuminen www.verkosto.net. Jumalanpalveluksia voi seurata Verkoston verkkosivuilla. Säveliä syysiltaan -konsertti ti 20.10. klo 18. Musiikkia klassisen musiikin helmistä musikaalisävelmiin. Minna Lamminen, laulu, Senni Valtonen, piano ja Hannu Seljänperä, kitara. Vapaa pääsy, käsiohjelmamaksu 5 e seurakunnan musiikkityölle. Huom. Lasten ja perheiden toiminta on tauolla syyslomaviikolla 42. Avoin päiväkerho kaikenikäisille lapsille aikuisen seurassa maanantaisin klo 9.30–11.30 sekä torstaisin klo 15–16.30. Ensilapsikerho ensimmäistä kertaa vanhemmaksi tulleille tai ensimmäistä vauvaa odottaville vanhemmille maanantaisin klo 15–16.30. Luontopäiväkerho yli 2-vuotiaille ti, ke ja to klo 9–12. Kerhoon on ennakkoilmoittautuminen, vapaita paikkoja ja lisätietoa voi kysyä rauna.mannermaa@evl.fi. Juttuhetki vanhemmille Leenan kanssa. Kaipaatko kuuntelijaa perhe-elämän iloissa ja haasteissa? Kerhoista tuttu lastenohjaaja Leena Eronen on kuulolla Munkkiniemen kirkolla. Voit varata Leenalle ajan sähköpostilla leena.eronen@evl.fi, aikoja on saatavilla esimerkiksi torstaisin 19.11. saakka klo 9–12. Voit kysellä myös muita aikoja. Muu ryhmätoiminta on toistaiseksi tauolla sekä Munkkiniemessä että Munkkivuoressa. Seuraamme koronavirusepidemian kehittymistä. Noudatamme toiminnassamme voimassa olevia epidemiaan liittyviä hygieniaja turvallisuusmääräyksiä. Saat ajantasaisimmat tiedot toiminnasta infonäytöiltämme, verkkosivuiltamme tai sosiaalisesta mediasta. Onnenmaa Lauloi laulaja aikoinaan, jossain lienee kai onnenmaa. Toinen lauloi se on jossakin tuolla puolen meren aavan. Mitä kauempaa etsii onneaan, tuskin löytää sitä ollenkaan. Ei onnenmaa ole kaukana. Se on jokainen uusi aamu, päivän työt arjen askareet. Se on vuodenaikojen vaihtelut, sateet tuulet, helteet tai pakkaset. Moni pienikin asia onnea tuo, miksi epäröit, miksi vastustelet. Mikset anna sen tulla itsesi luo. Olavi Kylliäinen OmaStadin ideointi 25.10. asti Unelmien Helsinki tehdään yhdessä. OmaStadi. Kuva: KMG Ideoita oman kaupunginosan, alueen tai koko kaupungin kehittämiseksi voi jättää 5.–25.10.2020 verkko-osoitteessa omastadi. hel.fi. Tietoa OmaStadista ja tukea ideoimiseen saa stadiluotseilta sekä monista kaupungin palvelupisteistä, kuten kirjastoista ja asukastaloista.Tarkemmat tiedot tapahtumista ja ideoimisen tuesta löytyvät omastadi.hel.fi -sivustolta. Toisen kauden OmaStadi 2020–2021 OmaStadi on Helsingin kaupungin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Toisella kierroksella se tarkoittaa sitä, että 8,8 miljoonaa euroa on varattu asukkaiden toiveiden toteuttamiseen. Seuraavien kahden vuoden aikana ideoidaan, tehdään yhdessä ideoista ehdotuksia sekä lopuksi äänestetään syksyllä 2021. Kaupunki toteuttaa eniten ääniä saaneet ehdotukset. Kaupunki on jaettu seitsemään alueeseen, joille määräraha on jaettu asukasmäärän mukaan. Lisäksi voi esittää ideoita koko kaupungin kehittämiseksi, jolloin käytössä on yhteensä 1 760 000 euroa. – OmaStadi on osoittautunut hienoksi tavaksi saada helsinkiläisten äänet kuuluviin. On upeaa, että toisen kierroksen myötä saadaan taas uusi tilaisuus esittää ideoita Helsingin kehittämiseksi. Meille päättäjille OmaStadi on myös ikkuna siihen, mikä helsinkiläisille on tärkeää, kertoo Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. Ensimmäisen kauden OmaStadi 2018–2019 OmaStadin ensimmäisellä kierroksella budjetti oli 4,4 miljoonaa euroa. Kaupunkilaiset jättivät 1273 ideaa, josta tehtiin 296 äänestykseen edennyttä suunnitelmaa. Kaupunki toteuttaa kaikki 44 äänestyksessä m e n e s t y n y t t ä suunnitelmaa. V a l l i t s e v a s ta pandemiasta johtuen osallistuvan budjetoinnin ideointivaiheen aikataulu saattaa muuttua. Mahdollisista aikataulumuutoksista tiedotetaan omastadi.hel.fi -palvelussa ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla Hel.fi.
7 Nro 18 • Viikot 42-43/2020 M unkin S eutu Onnistunut elokuva Tove Janssonin elämästä Tove on elämäniloinen suomalainen taiteilijaelokuva. Alma Pöysti loistaa Tove Janssonin roolissa. Ruotsalainen Shanti Roney tekee hienon roolin kansanedustaja Atos Wirtasena. Kuva: Sami Kuokkanen/Helsinki-Filmi. Syksy 2020 on tuonut poikkeuksellisen hyviä kotimaisia elokuvia valkokankaalle. Erinomainen elokuvasyksy huipentuu Zaida Bergrothin ohjaamaan taiteilija Tove Janssonista kertovaan Tove -elokuvaan. Bergrothin ohjaama ja Eeva Putron käsikirjoittama elokuva ei kerro rakastettujen Muumi-hahmojen luojan elämäntarinaa kokonaisuudessaan. Hyvä näin, sillä suomalaisten suurhenkilöiden elämäkertaelokuvat ovat, liian usein, patsastelevia ja jähmeitä kuvakavalkaadeja kehdosta hautaan. Bergroth ja Putro keskittyvät elokuvassa Janssonin kymmeneen sodanjälkeiseen nuoruusvuoteen. Silloin menestys vielä odotti itseään ja Alma Pöystin näyttelemä Tove on toimeentulonsa kanssa kamppaileva taidemaalari. Janssonin taiteilijuuden ohella elokuvassa nousevat vahvasti esiin ihmissuhteet. Keskeisiä henkilöitä Janssonin elämässä olivat tuolloin teatteriohjaaja Vivica Bandler ja kansanedustaja Atos Wirtanen. Toven isä Viktor Jansson oli kuvanveistäjä, joka kuului maailmansotien välisen ajan huomattavimpiin suomalaisiin kuvanveistäjiin. Elokuvassa käy selväksi, että isä Viktor ei aivan varauksetta niellyt tyttärensä piirroshahmojen kehittelyä ”Nuo ei ole taidetta”. Tämä toi lisä epävarmuutta nuoreen identiteettiään etsivään taiteilijaan. Bergroth ohjaus on vaivattoman kepeää, tarina hengittää raikkaasti. Hyvin onnistuvat työssään myös kuvaaja Linda Wassberg ja lavastaja Catharina Nyqvist Ehrnrooth. He ovat loihtineet valkokankaalle oikealta tuntuvaa 1940–50-lukujen Helsinkiä. Tove-elokuva seuraa myös riemastuttavasti aikakauden Helsingin taiteilijaja boheemipiiren suhdesotkuja ja heidän kosteita juhlia. Jansson tykkäsi bilettää, eikä tehnyt sitä suinkaan kuivin suin. Bileissä vilahtelee sodanjälkeisen aikakauden nousevia taiteilijanimiä, muun muassa taidemaalari Sam Vanni, Jakob Öhrmanin näyttelemänä. Viinanhuuruinen juhlinta ei kuitenkaan jää elokuvan keskiöön, vaan on lähinnä oivallinen muistutus, siitä miten samankaltaisina ihmiset säilyvät vaikka ajat muuttuvat. Kaiken keskeltä elokuvassa nousee esiin, se kuinka Tove löysi oman äänensä. Elokuva kulminoituu siihen, kun Jansson tekee sopimuksen maailman suurimman iltapäivälehden, Evening Newsin, kanssa. Hän sitoutuu muumisarjakuvien piirtämiseen ja Tove Janssonin matka maailman tähdeksi alkaa. Sarjakuvia Jansson ei tahtonut arvostaa, se oli leipätyötä. Tove-elokuvassa ristiriita oikeiden taiteilijahaaveiden ja muumitarinoiden välillä välittyy vahvasti. Tove Janssonin roolissa Alma Pöysti on suurenmoinen. Hän on onnistunut sisäistämään Janssonista juuri sen omapäisyyden ja herkkyyden joka kuva hänestä syntyy elämänkertojen kautta. Krista Kosonen tekee myös hyvän roolin teatteriohjaaja Vivica Bandlerista, jonka kanssa Tovella oli lyhyt suhde, sen merkitys oli kuitenkin hänen elämässään merkittävä, niin kypsymisenä naisena kuin taiteilijana. Ruotsalainen Shanti Roney näyttelee kansanedustaja Atos Wirtasta ja piirtää pienillä taitavilla eleillä tarkan kuvan sympaattisesta Wirtasesta. Tove-elokuva on myös monilahjakkaan Eeva Putron lopullinen läpimurto. Hän loistaa käsikirjoituksen lisäksi taidemaalari Vannin May-vaimon roolissa. Bergroth ja Putro ovat tehneet Tove Janssonin näköisen elokuvan, jossa patsasteleva jäykkyys loistaa poissa olollaan. Tove-elokuvan näytökset Rivierassa www.rivierakallio.fi Juhani Styrman Yksikään nuori ei saa syrjäytyä opinpolulta PUHEENVUORO Kouluissa ilmi tulleet väkivaltateot ovat järkyttäviä rikoksia. Joka kodissa ja koulussa on syytä pysähtyä pohtimaan, miten vastaavan tapahtuminen estetään. Niin myös eduskunnassa. Viime eduskuntakaudella kokoomuksen aloitteesta perustettu työryhmä antoi konkreettiset toimenpide-esitykset kiusaamisen ja väkivallan kitkemiseen sekä koulurauhan turvaamiseen. Olen kirittänyt nykyistä hallitusta laittamaan esityksiä toimeen ja tuomaan tarvittavia lakiesityksiä eduskunnan käsiteltäväksi. Tarvitsemme vaikuttavampia toimia, jotta lapset uskaltaisivat kertoa aikuisille kiusaamisesta ja väkivallasta. Koulun on oltava paikka, jossa lapsi voi kertoa kiusaamisesta ja väkivallasta, ilman pelkoa siitä, että tilanne vain pahenee. Lasten on voitava luottaa, että apua on oikeasti saatavilla. Kouluista kantautuu opettajien, psykologien ja koulukuraattorien huoli hallituksen toimista, jotka heikentävät entisestään koulujen mahdollisuutta tukea oppilaita ja kitkeä kiusaamista. Aikeet oppivelvollisuuden pidentämisestä ja oppilashuollon siirtämisestä pois kouluista maakuntahallintoon heikentävät tukea tarvitsevien nuorten tilannetta monin tavoin. Helsingin kaupunki nostikin esille lausunnossaan oppivelvollisuuden pidentämisestä monta huolta. Helsingin mukaan esitys on alimitoitettu ja yli 40 prosenttia suuremmat kuin hallitus arvioi. Ilman lisärahoitusta esitys johtaa leikkauksiin opetuksen määrästä ja laadusta. Helsinki alleviivaa, ettei esitys tuo lisää tukea niille nuorille, joiden elämäntilanne on vaikea ja opiskeluvalmiudet ovat heikot toisen asteen opintojen suorittamiseen. Lakiluonnos ei takaa toisen asteen tutkinnon suorittamista. Lausunnossa ollaan huolissaan myös siitä, että maksuton koulumatka lisää entisestään ulkopaikkakuntalaisten hakeutumista Helsinkiin heikentäen helsinkiläisten nuorten mahdollisuuksia päästä kotikaupungissaan toisen asteen koulutukseen. Esityksessä ei ole huomioitu Helsingissä opetuksen ja koulutuksen erityispiirteitä. Kaupungin omien oppilaitosten lisäksi yksityisiä ja valtion oppilaitoksia on kymmeniä. Huolta on aiheuttanut se, miten kaavaillut uudistukset vaikuttavat Munkkiniemen yhteiskoulun toimintaedellytyksiin. Helsinki lausui myös, että hallituksen esitys vaikeuttaisi koronaepidemian tuomien ongelmien korjaamista. Erityisesti tilanteessa, jossa koronakevät on repinyt opp i miseroja entisestään, olisi vastuutonta siirtää oppilashuoltoa maakuntiin. Ensisijaisesti pitää varmistaa opetuksen laatu ja oppilaiden hyvinvointi koronaepidemian jyllätessä. Oli suuri helpotus, että myös esitys oppilashuollon siirtämisestä osaksi maakuntahallintoa sai Helsingiltä kielteisen kannan. Äänestys oli tiukka. Vasemmistovihreät olivat siirron kannalla mutta hävisivät äänestyksen. Oppilashuollon sijoittumista on arvioitu viime vuosien aikana lukuisia kertoja ja varsin perusteellisesti. Edellistä sote-ratkaisua mietittäessä päädyttiin siihen, että opiskeluhuollon on järkevää sijaita sivistystoimessa. Tämän nähtiin takaavan mahdollisuuden järjestää yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon keskeisen tärkeät palvelut lähellä oppilasta ja koulua mahdollisimman joustavasti ja sujuvasti. Koulupudokkuuden taustalla olevien päihdeja mielenterveysongelmien paremman hoidon takaamiseksi tarvitsemme panostuksia oppilashuoltoon ja sen osana opiskeluja kouluterveydenhuoltoon sekä terapiatakuun toteuttamiseen. Oppilashuolto on pidettävä osana koulutoimea ja oppivelvollisuuden pidentämiseen varatut määrärahat on suunnattava lasten varhaiseen tukeen ja opetukseen, jotta jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta riittävän tiedot ja taidot, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon. Se on Suomen tärkein tavoite. Järjestän seuraavan AfterWalk kävelyn tiistaina 20.10 klo 17.15. Kokoonnumme Pikkuparlamentin edessä (Arkadiankatu 3) ja lähdemme lenkkeilemään Töölönlahden kauniisiin maisemiin. Kävely on mukava tapa vaihtaa kuulumisia. Noudatamme viimeisimpiä koronaohjeita ja huomioimme turvavälit jokaisen osallistujan terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Tervetuloa mukaan ja tuo myös ystäväsikin! Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä. Sari Sarkomaa Munkkalainen kansanedustaja kolmen lapsen äiti Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Katja Reinan grafiikkaa Villa Elfvikin luontotalossa Juurisyy -näyttelyssä luontoaiheet näyttäytyvät erilaisten tunteiden ja elämäntilanteiden kuvaajina 7.10. 29.11.Teoksillaan Reina haluaa muistuttaa meitä kaikkia vuorovaikutuksellisen luontosuhteen säilymisen tärkeydestä. – Näyttelyn teoksissa olen pohtinut luonnon ja ihmisen tunteiden vuorovaikutusta. Ideat teoksiini ovat syntyneet luonnon keskellä – pää pilvissä ja varpaat vedessä. Olen pyrkinyt kiteyttämään mielen kuvavirtaa nopeiksi luonnoksiksi, joista osa on jatkanut kasvuaan kuviksi, kertoo Katja Reina töidensä synnystä. Teoksissa luonnon kappaleet toimivat symboleina. Ihmisillä on paljon yhteistä kaiken meitä ympäröivän elämän kanssa. Juurisyy -näyttelyn jokainen työ on uniikki. Toista tismalleen samanlaista teosta ei ole. Näyttelytyöt on tehty rajatulla väriskaalalla ja niiden sävyt mukailevat ympäröivän luonnon värejä. Kuvat ovat muotokieleltään melko graafisia sisältäen kuitenkin yksityiskohtia, jotka tulevat esiin teoksia läheltä tarkasteltaessa. Grafiikkatyön vedoksessa käytettyä laattaa on yleensä uusiokäytetty eri muodossa jossain toisessa teoksessa. Työskentelyssä on käytetty myrkyttömiä grafiikan menetelmiä ympäristöä kunnioittaen. Osassa teoksissa on kuvan tekemiseen käytetty kaatuneista puista kerättyjä juuria. Näyttely on esillä Villa Elfvikin luontotalon vaihtuvien näyttelyiden tilassa, Elfvikintie 4, Laajalahti, Espoo. Luontotalo on avoinna ma-pe klo 9-15 ja su klo 10–16, pyhäinpäivänä la 31.10. klo 10-16. Café Elfvik on avoinna sunnuntaisin ja arkipyhinä talon aukioloaikoina. Sisäänpääsy luontotaloon ja Juurisyy -näyttelyyn on maksuton.
9 Nro 18 • Viikot 42-43/2020 M unkin S eutu Yrittäjä & Kivijalka Kivijalkaliikkeet Helsingin elinvoimaisuuden ydin Helsingin elinvoimaisuus rakentuu kivijalkaliikkeiden varaan. On vaikeaa kuvitella elinvoimaista kaupunkia ilman kivijaloissa toimivia uniikkeja putiikkeja ja ravintoloita. Laajasta valikoimasta erilaisia liikkeitä kiinnostuvat kaupunkilaisten lisäksi myös matkailijat ja muut yrittäjät. Kaupunginosien eläväinen yritystoiminta ruokkii positiivista kierrettä yrittäjiin heidän halutessaan perustaa toimipaikkansa samalle alueelle. Uudet yrittäjät tuovat tullessaan uusia asiakkaita luoden kaupunginosasta kiinnostavan ja samalla kehittäen koko kaupungista saatavaa kuvaa kansainvälisesti kiinnostavana matkailukohteena. Jokainen yritys asettaa omat vaatimuksensa toimivalle toimintaympäristölle. Toimivan kaupungin kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että yritykset ja kivijalat saavat harjoittaa elinkeinotoimintaa toimivassa ympäristössä keskittyen omaan liiketoimintaansa. Yritysten vaatimusten ymmärryksen lisäämiseksi Helsingin kaupunki on kaksi vuotta sitten palkannut kolme yritysluotsia. Tehtävänään heillä on lisätä vuorovaikutusta yritysten kesken ja parantaa kaupungin ymmärrystä yritysten toiminnasta. Vaatimukset toimintaympäristölle nousevat usein esiin, kun kyseessä on kiinteällä toimipaikalla toimivia kivijalka, jolloin kivijalan ympäristön on oltava helposti saavutettava ja liikepaikan on oltava houkutteleva. Kaupunkilaisilla ja yrittäjillä on myös itsellään mahdollisuus osallistua kaupungin kehittämiseen ja kaupunginosien houkuttelevuuden lisäämiseen osallistuvan budjetoinnin avulla. Historian toinen osallistuvan budjetoinnin ideointivaihe kerää ideoita kaupunkilaisilta 5.10.-25.10.2020 yhteensä 8,8 miljoonan euron käyttötarkoituksen ideoimista varten. Kaupunginosille on varattu oma osuutensa käytettävissä olevista varoista suhteutettuna alueen asukaslukuun sekä yhteinen osuus koko kaupunkia koskettavia ideoita varten. Läntistä Helsinkiä varten on varattu yli 1,2 miljoonaa euroa, johon myös Munkin seutu kuuluu. Määrärahat ovat tarkoitettu asukkaiden ideoiden toteuttamiseen, mutta myös yritysten edustajia toivotaan mukaan ideointiin kaupungin asukkaina. Edellisellä osallistuvan budjetoinnin kierroksella iso osa ideoista liittyi ympäristön kehittämiseen, mikä voi toimia vetovoimatekijänä myös alueen kivijalkaliikkeille. Yhteisideointiin kannattaa ottaa mukaan alueen yrittäjät, yhteisöt ja asukkaat, jolloin ideoiden äänestysvaiheessa niille on jo olemassa alueen vahva tuki takaamassa äänestysmenestystä. Kivijalkaliikkeet menestyvät harvoin yksin, ilman että alueella olisi muita asiakasvirtoja houkuttelevia yrityksiä. Kivijalkaliikkeiden alueellinen yhteistyö on tärkeä yrittäjien yhteisöllisyyttä tukeva voima, joka välittyy myös asiakkaille. Pienyrittäjillä työajan mennessä usein oman liiketoimintansa harjoittamiseen, ei ylimääräistä aikaa juuri ole yhteistyön käyntiin polkaisemiseksi. Yritysluotsit ovat auttaneet yrityksiä kokoamalla alueen toimijoita yhteen pohtimaan yhteistyötä. Yhteisideointi on usein tuottanut uutta energiaa ja yritysten välistä yhteistyötä samalla alueellista elinvoimaisuutta edistäen. Yksi tällainen yhteistyönmuoto voi olla yhteisideointi osallistuvaa budjetointia hyödyntäen alueen houkuttelevuuden kehittämiseksi. Yhteistyö kaupungin ja erityisesti sen katukuvassa näkyvien kivijalkaliikkeiden kesken on kaupungin elinvoimaisuudelle tärkeää. Lisäämällä vuorovaikutusta ja ymmärrystä voivat kaikki hyötyä. Yritysyhteistyön edistämisellä voi olla merkittävä vaikutus alueellisen elinvoimaisuuden kehittymiselle sen luodessa eloa kaupunginosissa ja pitäen katukuvan eloisana. Eläväinen kaupunki on koko kaupungin etu! Helsingin kaupungin yritysluotseihin saat yhteyden sähköpostitse yritysluotsit@hel.fi tai olemalla heihin suoraan yhteydessä, https://www.hel.fi/yritysluotsit Lisätietoa osallistuvasta budjetoinnista: omastadi.hel.fi Jukka-Pekka Yritysluotsi Helsingin kaupunki Helsingin yritysluotsit Heidi Lihr, Suvi Tuiskunen ja Jukka-Pekka Tolvanen ovat yrittäjien kontaktipinta kaupunkiin. Kuva: Sakari Röyskö Antiikkiliike R. Muuri tarjoaa taidekäsityötä arvostavalle yksilöllisiä esineitä ja huonekaluja 1700-1900 luvuilta. Tyylipuhdasta rokokoo-, kustavilais-, empireja biedermeieresineistöä. Kaikki esineet ovat henkilökohtaisesti valittuja ja huolella entisöityjä. Liikkeen valikoimaan kuuluu muun muassa kattokruunut, peilit, huonekalut, hopeaja pronssiesineet, astiastot ja lasistot. Liike kuuluu mm. Suomen Antiikkikauppiaiden yhdistykseen. Antiikkiliike R.Muuri Lönnrotinkatu 3 00120 Helsinki. Avoinna arkisin 11-18, la 11-15 p. 040 5531378, Antiikki.fi
10 Viikot 42-43/2020 • Nro 18 M unkin S eutu Yrittäjä & Kivijalka Garden Rose palveleva kukkakauppa Meilahdessa. Tervetuloa tutustumaan Mansku 106 tai verkossa www.gardenrose.fi p. 044-7313711. Vi betjänar även på svenska, välkommen. PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi #autapientä yrittajat.fi/autapienta Hyvä asiakkaani ja yhteistyökumppanini, nyt on apu tarpeen! Sinä voit auttaa! Ohjaamalla ostoksiasi pienyrittäjille olet tärkeänä osana säilyttämässä kotimaan työpaikkoja. Samalla varmistat, että myös pienyrittäjien perheet selviytyvät tässä rajussa muutoksessa ja yhteiskunnan rattaat pyörivät mahdollisimman vakaina. Meillä on nyt mahdollisuus tehdä viisaita ja harkittuja valintoja sekä puhaltaa yhteen hiileen. Yhdessä me selviämme! M unkin S eutu Kivijalka.net auttaa kivijalkakauppiaita palvelevalla verkkokauppapaikalla Kivijalkakauppiailla on mahdollisuus saada oma liikkeensä ja tarjoamansa tuotteet esille verkkokauppayhteisössä, joka tukee suomalaisia pienyrittäjiä kautta maan. Kivijalka.net on koko Suomen kivijalkakauppiaiden asialla auttamassa ja tukemassa heitä. Yrittäjien Kivijalka.net Oy, jolla on verkossa jo 654 kivijalkakauppiasta ja 983 myymäläesittelyä, tarjoaa kivijalkakauppiaille kohdennetun palvelevan verkkokauppapaikan osoitteessa kivijalka.net. Kivijalka.netin verkkokaupassa kivijalkayrittäjä ei saa vain yksinäistä verkkokauppaa, vaan paljon enemmän: kivijalkakauppojen yhteisön, joka samalla tukee ja hoitaa yrittäjän mainontaa, markkinointia, myyntiä ja laskutusta. Kivijalkakaupat, ja niiden ainutlaatuinen tarjonta tuodaan lähemmäksi kuluttajia,
11 Nro 18 • Viikot 42-43/2020 M unkin S eutu Linnankoskenkatu 18, 00250 Helsinki Puh. (09) 449 801 Varastomyymälä avoinna: KE 17-19, LA 10 14 www.aviationshop.fi e-mail: shop@aviationshop.fi Ilmailun tavaratalo Kaikkea kivaa ilmailusta innostuneelle: ilmailuja militarykirjoja t-paitoja, lippiksiä leluja, lennokkeja kangasmerkkejä, avainperiä valmiita metallija muovimalleja -ilmailijan kasvomaskit Munkin seutu 84x120 mm_Taitto 1 16.9.2020 12.26 Sivu 1 Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Kosmetiikka Helmi Kosmetiikka Helmi on toiminut Munkkiniemessä jo 80-vuotta. SKY-kosmetologi Raija palvelee arkisin ja asiakkaat käyvät erityisesti meikeissä ja kestovärissä. Exuviance-sarjan maahantuojan edustaja, Erikoiskosmetologi Lauri tekee lauantaisin tehokkaita laitehoitoja kasvoille sekä ohjaa ihonhoidossa. Hoidamme asiakkaitamme vastuullisesti myös Covid-19 aikana. Kuvassa Artdeco-meikkaaja Ida esittelemässä asiakkaille uusia sävyjä. ja kuluttajia autetaan löytämään kivijalkakauppojen kiehtova maailma ja monipuolinen tarjonta – kätevästi netissä. Kivijalkakauppiaille suunnattu Kivijalka.net verkkokauppa tarjoaa liittymisen sekä verkkokauppapaikan varsin edulliseen hintaan (hinnasto verkkosivuilla). Tavoitteena on auttaa suomalaisia kivijalkaja pienyrittäjiä säilyttämään liiketoimintansa aktiivisena ja elinvoimaisena myös näinä vaikeina aikoina, ja luoda kuluttajille mahdollisuus ostaa kivijalkakauppiaiden tuotteita riippumatta siitä, missä päin myyjä tai ostaja sijaitsevat. Kivijalka.netin tiimi kertoo verkkoyhteisöstä: ”Merkittävin etu yrittäjälle Kivijalka.netissä on mahdollisuus olla mukana Kivijalka.net verkkokaupassa, josta tulee merkittävä tekijä suomalaisessa verkkokauppabisneksessä. Tulevaisuudessa menestyäkseen oma verkkokauppa on edellytys muuttuneessa kilpailukentässä. Tavoitteemme on, että koko Suomi säilyy elävänä ja elinvoimaisena. Kivijalka.net on kuluttajille houkutteleva ostospaikka, ja paikka aidolle kivijalkaostos-elämykselle netissä. Kivijalkakauppiaille viestimme on selkeä: Yhdessä olemme enemmän!’’ Asiantuntevaa osaamista, henkilökohtaista palvelua Oman kivijalkakaupan lisääminen palveluun käy helposti ja nopeasti. Kivijalka.netin kivijalkakauppiailla on mahdollisuus hyötyä myös yhteistyökumppaneiden tarjoamista palveluista ja eduista. Kuluttajien suuntaan Kivijalka.net tarjoaa paikan, josta voi keskitetysti tutustua läpi Suomen kivijalkakauppoihin, ja tehdä ostoksia samalla kertaa erilaisista kivijalkakaupoista muut verkkokauppojen tarjoajat eivät tällaista mahdollisuutta tarjoa. Kuluttaja saa käyttöönsä laajan tarjoaman tuotteita ja palveluita läpi eri tuoteryhmien, ja saa samalla tehdä ostoksensa tunnistettavan kivijalkakauppiaan kanssa. Omat perustietonsa yrittäjä voi lisätä yhteisön sivuille täysin maksutta, jolloin kuluttajat voivat löytää kivijalkaliikkeen erilaisia palveluja ja tuotteita etsiessään. Vaikkei siis haluaisikaan verkkokauppaa, tai sellainen jo on, kannattaa ehdottomasti käydä lisäämässä oman liikkeensä tiedot kivijalka.nettiin! Pk-yritysbarometri: Yritysten näkymät romahtivat Helsingissä Yritykset ovat olleet kuluvana vuonna poikkeuksellisessa tilanteessa koronaviruspandemian aiheuttamien vaikutusten vuoksi. Poikkeuksellinen tilanne heijastuu suoraan pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotuksiin, jotka heikentyivät voimakkaasti niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa. Suhdannenäkymien saldoluku laski koko maassa keväästä 20 yksiköllä arvoon -11. Pk-yrityksistä 21 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 32 prosenttia arvioi niiden heikkenevän, selviää 9.9.2020 julkistetussa Pk-yritysbarometrissa. – Suhdannenäkymät romahtivat Helsingissä vielä keskimääräistä enemmän, mikä kertoo pandemian vaikutusten kohdentumisesta varsinkin pääkaupungin yritystoimintaan. Suhdannenäkymien saldoluku laski Helsingissä 24 yksiköllä arvoon -8, kun se alkuvuonna oli vielä +16, painottaa Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. Paranemista ennakoi 24 prosenttia (keväällä 33 %) ja heikkenemistä 32 prosenttia (keväällä 16 %) helsinkiläisistä pk-yrityksistä. Suhdanteiden arvioi pysyvän ennallaan 44 prosenttia yrityksistä (keväällä 51 %). – Kyselyssä selvitettiin erikseen myös koronan vaikutuksia yritystoimintaan. Helsingissä liiketoiminta pysähtyi 33 prosentilla vastaajista. Muuttuneessa tilanteessa panostettiin erityisesti työn uudelleenorganisointiin (29 %), uusiin tuotteisiin/palveluihin (29 %) sekä uusiin toimintatapoihin (27 %), kertoo Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen. Helsinkiläiset yritykset hakivat keväällä tukea ja lainaa yritysten toimintaan tai omaan toimeentuloonsa useammin kuin maassa keskimäärin. Business Finlandin kehittämisrahaa haki 27 prosenttia ja ELY-keskuksen 17 prosenttia vastaajista. Yksinyrittäjätukea on hakenut 10 prosenttia ja yrittäjän työttömyysturvaa 10 prosenttia yrittäjistä. Pankkilainaa on hakenut 8 prosenttia ja Finnveran takausta 8 prosenttia helsinkiläisistä yrityksistä. Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pk-yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Tutkimuksessa kysytään pienten ja keskisuurten yritysten odotuksia tulevalle 12 kuukaudelle. Parturi-kampaamo Stil Be proud of your hair! puh 09551370 www.parturikampaamostil.fi Huopalahdentie 27 00350 Helsinki Munkkivuori Olemme muuttaneet! Uusi liiketilamme sijaitsee Huopalahdentie 27 ja liiketila 5:ssä. Tervetuloa hemmottelemaan hiuksiasi Mian, Karoliinan ja Kaisan penkkiin. Teemme tarvittaessa myös kotikäyntejä lähialuille!
12 Viikot 42-43/2020 • Nro 18 M unkin S eutu Pikku Huopalahden sillat Lammen eteläisempi silta keväällä. Kolmiosilta Haaganpurolla. Haaganpuron silta talvella. Heijastusten lammen silta. Korppaanoja ja silta Toimelan pohjoisportin tuntumassa. Silta Korppanpuistossa. Palleromaiset puut ovat Terijoen salavia, joita puistossa on kymmenittäin. Pienen putouksen silta puretaan lähivuosina. Mikä on muotoonleikattujen nimikkopuiden, Tikun ja Nekun, kohtalo? Kympin ratikka saapuu Korppaanmäentien sillalle illan hämärtyessä. ”Onkos täällä nyt montakaan siltaa”, ihmetteli vaimo kun mainitsin artikkelin aiheen. Onhan niitä! Vihdintien eteläpuolella Haaganpuron ylittää viisi pientä siltaa ja Korppaanojan yli kulkee neljä. Lisäksi on vielä kolme Pikku Huopalahtea sivuavaa siltaa: Paciuksenkadulla Munkkiniemeen johtava, Mannerheimintiellä Tilkanvierron ylittävä sekä Haagan ja Pikku Huopalahden yhdistävä kevyen liikenteen silta. Mätäpuron eli nykyisin Haaganpuron juoksu lähtee kauempaa Keskuspuistosta, läheltä Maununnevaa. Vihdintien alituksen jälkeen puro kehkeytyy kauniin jokimaiseksi ennen laskeutumistaan mereen. Pikku Huopalahden alueelle tehdyt viisi siltaa ovat muotoilultaan ja materiaaleiltaan vaihtelevia. Aikoinaan 80-luvun alussa, kun uutta asuinaluetta pohjustettiin, pyöräilin joskus Niemenmäen sivuitse hiekkatiellä. Muistan kuinka maata myllerrettiin laajalti mutta yksi ainoa rakennelma oli jo valmis tulevan Korppaanmäentien liikennesilta puron yli. Se oli koristeellisuudessaan melkoinen näky silloisessa maastossa. Varsin ajankohtainen on silta-asia juuri nyt rannassa torin lähellä, missä puron vedet pudottautuvat merenlahteen. Puron lasku-uomaa kun aiotaan siirtää hieman etelämmäksi ja samalla helpottaa vaelluskalojen nousua purolle. Yksi silta siis katoaa ja toinen rakentuu uuteen paikkaan. Korppaanoja ei välttämättä ole nimenä kovin tuttu. Kyseessä on oja, joka kuljettaa Haagan suunnalta tulevia hulevesiä Korppaanpuiston kautta mereen. Kaikki tämän vesiuran neljä siltaa ovat sievän valkoisia. Kahdessa kohtaa oja lavenee lammeksi. Etenkin pikkuhuopalahtelaisille läheinen, salavien ympäröimä tunnelmallinen lampi ansaitsisi mielestäni oman nimen Lemmenlukkosillat, Sumujen silta, Huokausten silta, Bridge over troubled water... Siltoihin on aina liitetty symbolista latausta. Aale Tynnin tunnetussa Kaarisilta-runossa itse Jumala teettää siltaa ylitse syvyyden. Veli-Pekka Salminen
13 Nro 18 • Viikot 42-43/2020 M unkin S eutu Kauppakeskus Majakka | Hämeenkatu 25-27, Riihimäki +358 50 475 8805 | lelukauppa@hihhihhii.com Ma–La 10.00–20.00, Su 12-18 riihimäen pieneen lelukauppaan lelukauppaan RIIHIMÄEN Pieneen lelukauppaan lelukauppaan TERVETULOA TERVETULOA SYYSLOMARETKELLE SYYSLOMARETKELLE SYYSLOMARETKELLE SYYSLOMARETKELLE n äh t ä v y y s , n äh t ä v y y s , Meillä Meillä lapsenmielis yys lapsenmielis yys pääsee irti pääsee irti vanhemmilla kin! vanhemmilla kin! jo ka on p a kko k o k e a i t s e jo ka on p a kko k o k e a i t s e su 18.10 lähtien oll aan auki myös sunnuntaisin klo 12-18
14 Viikot 42-43/2020 • Nro 18 M unkin S eutu Risto Kolanen Ruska-ajan kulttuurikierros Opetusja kulttuuriministeriö jakoi 7 157 000 euroa koronaavustuksina kesän kulttuuritapahtumien järjestäjille, jotta ne pystyvät jatkamaan toimintaansa tappioista huolimatta ja valmistautumaan ensi vuoden tapahtumiin. Tukea myönnettiin yhteensä sadalle hakijalle. Teatterikorkeakoulun tanssilinjalta valmistuneet Anni Kaila ja Jussi Suomalainen esittävät Gallen-Kallelan maalauksen “pojan ja variksen tarinan” eläväksi Joona Halosen koreografiaan Hurjaruuthin lavalla Kaapelilla. Kuva: Uupi Tirronen. Laulaja-soittaja Jutta Rahmel julkaisi uuden levyn Bar Bistron lavalla Vallilassa. Kuva: Raimo Granberg. Outi Ikonen (vas.), Anna Andersson ja Tuuli Mattila ovat valloittavia humoristisessa Vendetta-esityksessä KokoTeatterissa. Kuva: Sini Salo. Tomi Pulkkinen (vas.), viulisti Arto Nybom, perkussionisti Joel Jaakkola ja miimikko Veli-Petteri Asikainen esittävät Lordi Byronin lauluja romanttisena folk-soulina PerformanceSirkuksen lavalla Kaapelilla. Kuva: Roosa Isokääntä. Tanja Illukka on uskomattoman taitava ja haavoittuvan herkkä Ismo-Pekka Heikinheimon Syöpäsi minussa tanssiteoksessa Kulttuurikeskus Caisassa. Kuva: Sakari Viika. Gallen-Kallelan nuoruuden työ jatkaa elämäänsä tanssina Tanssiteatteri Hurjaruuthin ”Pölyt pois klassikoista!” -sarjassa nähtiin keväältä siirtynyt liikkeellinen kantaesitys, joka on saanut kipinänsä Akseli Gallen-Kallelan rakastetusta maalauksesta ”Poika ja varis”. Hyvin kokemuksellisessa ja vuorovaikutuksellisessa esityksessä myös lapset pääsivät taiteilijan rooliin piirtämällä tyhjälle paperille. Esitystä suositeltiin kaikille yli 3-vuotiaille, joten se oli juuri sopiva minulle. Teatterikorkeakoulun tanssilinjalta keväällä valmistuneet Anni Kaila ja Jussi Suomalainen esittivät yhdessä pojan ja variksen tarinan, alusta loppuun. He hyödynsivät mainiosti lattiatilaa keskellä katsomoa. Valoilla ja äänillä on suuri merkitys. Esityksen ohjasi koreografi, taiteilijaprofessori Joona Halonen, joka on työskennellyt koreografina aiemmin mm. Talvisirkus Valossa sekä Zodiakissa. Hän haluaa kysyä, osaako taidemaalari ”todella pysäyttää ajan” maalaukseensa ja tavallaan jatkaa teoksen elämää tanssiliikkeillään. Jäämme miettimään, miten varis pysyy paikallaan ja lentääkö se kohta pois? Ovatko poika ja varis kavereita? Poika ja varis on suomalaisen taidemaalarin Akseli Gallen-Kallelan maalaus vuodelta 1884. Öljymaalausta kankaalle pidetään suomalaisen taiteen kultakauden mestariteoksena. Se on merkittävä taiteilijan nuoruudentyö, jonka hän vei mukanaan Pariisiin ja se sai realistisena työnä jatkoa seuraavan vuonna ”Akka ja kissa” –maalauksella. Molemmissa teoksissa kohteena ovat yhteiskunnan vähäosaiset. Teos syntyi taiteilijan viimeisenä Tyrvään kesänä Sipin talon pihapiirissä Hämeen ja Satakunnan rajamailla. Utuisen indiepopin uusi tulkki Indiepop-tulokas Jutta Rahmel yhdistää elektronisen kasaripopin ja orgaanisen kanteleen. Uusi single “Oblivious” julkaistiin jo maaliskuulla, mutta sen julkaisukeikat siirtyivät eteenpäin. Kuulin heleää ääntä ja kauniita kappaleita sekä TenhoRestobarissa että Bistro K:ssa Kapsäkin talossa. Musiikki on viehättävän häpeilemätöntä ja vilpittömän toiveikasta pop-musiikkia, jonka utuinen indiesoundi syntyy kirkkaista kesäöistä, karun kauniista luonnosta ja urbaanista sykkeestä. Oblivious kertoo ihmisen ristiriidoista, unohduksesta ja taipumuksesta ummistaa silmänsä epämieluisilta asioilta. Inspiraatiota uudelle julkaisulle ovat tuoneet muun muassa skandinaaviset artistit Susanne Sundfør, Robyn ja AURORA. Keikkojen jälkeen hän julkaisi kuukausi sitten modernia discoa tummilla vävyillä edustavan Ghost-singlen, jota varjostaa kipeät, ”toksiset” ihmissuhteet. Lahjakakkaan nuoren artistin on voinut nähdä muun muassa Vesalan riveissä niin keikoilla kuin syksyllä 2019 Vain elämää -ohjelmassa. Lisäksi Rahmel on vaikuttanut jo hyvin pitkään kanteleja lauluyhtye Kardemimmeissä. Kansanmusiikkitaustainen laulaja-lauluntekijä ja kanteleensoittaja julkaisi debyyttisinglensä ”White Smoke” marraskuulla 2019, joten esiinnousu on komeaa. Läheisen syövästä syntyi kaunis tanssiteos Ismo-Pekka Heikinheimon uusin nykytanssiteos ”Syöpäsi minussa” käsittelee sairauteen liittyviä syviä ja kivuliaita tunteita, sairastavan näkökulmasta, mutta tässä teoksessa erityisesti läheisen ihmisen kokemana. Usein vaiettu aihe on koskettanut monia myös yleisön joukossa. Muistamme hetken, jolloin läheinen ihminen sairastui syöpään ja kertoi siitä, taisteli ja on saattanut menehtyä tautiin. Syöpä pelottaa ja ahdistaa, näkijää ja kokijaa. Ohjaaja-koreografille sairauden kokemus on ollut myös omakohtaista hänen vaimonsa sairastuttua tautiin ja onneksi parannuttua siitä. Syöpäsi minussa syntyi jakamisen tarpeesta, kun ei ollut sanoja. Tanssiteoksen sisältö ja empatia tulivat tueksi. Kuolemanpelko on läsnä elämässä ja omat tunteet pannaan helposti syrjään, kun puoliso sairastuu. Taitavan luottotanssijan Tanja Illukan aistilliset kehon liikkeet ja muusikko Jouko Kyhälän soundit huuliharpulla ja taitavalla multi-instrumenttitekniikalla läähätyksineen ja korotuksineen luovat kielen sairauden kohtaamiselle. Hyvin koskettavaa on tanssin ja äänen yhdistyminen onnistuneessa tulkinnassa kulttuurikeskus Caisan juhlasalissa. Välillä noustaan jyrkkiä portaita ja välillä laskeudutaan. Musiikki antaa äänen keuhkoille ja rahinalle, Ilmaa sisään, ilmaa ulos. Tanssi ja huuliharppu yhdessä antavat harmonian tunteen: valoa kohti. Jukka Huitilan valosuunnittelu ja Sami Korhosen puvustus ankkuroituvat teokseen ja ansaitsevat myös kiitokset kokonaisuudessa. Byron kävelee kauneuteen musiikin avulla PerformanceSirkuksen uudessa tilassa, Kaapelin pienessä salissa antauduttiin suurten tunteiden vietäväksi intensiivisessä esityksessä. Kuulimme laulaja, kitaristi ja huuliharpun soittaja Tomi Pulkkisen uusia suomennoksia ja sävellyksiä lordi Byronin intohimoisiin runoihin sekä kerrontaa tämän ”maailman ensimmäisen rocktähden” aistillisesta elämästä. Soi romanttinen folksoul, jossa maailmantuska onkin teosten pohjasävynä ja koskettaa yleisöä korona-aikana: – Tunteeni ei sammu milloinkaan, valan vannon kautta taivaan, maan! Pulkkinen on säveltänyt Byronin lisäksi kirjallisuusfestivaaleille myös Runebergin ja Volter Kilven tekstejä. Hän kertoi kohteesta hyvin innoittuneesti ja lauloi sanoman sisäistäneenä. Vesa-Petteri Asikaisen groteskit eläinmaskihahmot ja mimiikka toivat KULTTUURI
15 Nro 18 • Viikot 42-43/2020 M unkin S eutu VanDamme: Tynkätanssit sisällä ja ulkona Metsäbaletti-tulevaisuuskuvaelma 2030-luvulle oli upea esitys VanDance: Tynkätanssit festivaalilla. Kuvassa tanssija Satu Rinnetmäki. Kuva: Ia Samoil. “Keho on riemun paikka”. VanDance loppui Lihadiskoon Myyrmäen asemalla kauniiden seinämaalausten viereen. Kuva: Jyri Huhtala. Tanssitaiteilija Tuuli-Maaria Louhensalo-Lindströmin sooloteos Pyhästä Birgitasta oli eteerisen kaunis teos, joka yhdistää tanssiteatteria ja nykybalettia Preisnerin sielunmessuun Virtakirkossa. Kuva: Jyri Huhtala. keskiajan Euroopan vaikutusvaltaisimpia hengellisiä ja yhteiskunnallisia naisia. Kahdeksan lapsen äiti omistautui leskeksi jäätyään hengelliselle elämälle, perusti luostarisääntökunnan, joka tunnetaan nykyisin birgittalaissääntökuntana. Teos sai kantaesityksen helmikuulla Pyhän Laurin kirkossa. ”Minä Birgitta” tanssiteoksen musiikkina kuulimme rekonstruoitua keskiaikaista musiikkia ja osia Zbigniew Preisnerin sielunmessusta. Alaotsikkonsa mukaisesti tanssi teatteria ja balettia yhdistävä soolo esitti kohtauksia ”erään naisen pyhästä elämästä” Tunnelma vaihtui nopeasti musiikinrytmin mukaan haikeasta Maria-hahmosta villisti liikkuvaan ja tanssivaan maailmalliseen naiseen. Tarina luo kysyvän, raadollisen, mutta myös hellän humoristisen kuvan naisesta, joka ei halunnut asettua yhteen muottiin. Paikkana oli Virtakirkko, joka toimii väistötilana Myyrmäen kirkon remontin aikana. Hieno tila toimi aikaisemmin Imatran Voiman päärakennuksena. Virtatalon tilassa oli myös Ismo-Pekka Heikinheimon kolmelle tanssijalle tehty ”Anybody`s Architecture: Some Body”, joka innoittuu kehojen arkkitehtuurista ja on esitetty eri paikoissa, mm. Temppeliaukion kirkossa ja Taidehallissa. Zodiakin hanketaiteilija Anna Koskelan ohjaama ”Lihadisko” sai ensi-iltansa Siltamäen ostarin pihalla heinäkuulla. Ulkoilmaesitys oli osa neljän toimijan alueellista kulttuurihanketta Valokeilassa koillinen. Se esitettiin myös 26.9. osana ”Paikallismaisemia”-festivaalia. Esitys päätti Tynkätanssit kauniisti Myyrmäen aseman edessä graffiittimaalausten vieressä iltavalaistuksessa. Pieni tihkusadekaan ei haitannut sitä, keho on riemun paikka. Lihadisko eli Lihis on 25 esiintyjän yli tunnin ajan tanssima teos juhlii kehoja. – Keho on ihmisen lähiluonto ja koti, ensisijainen olinpaikka maailmassa. Olemme kaikki sisältä samanlaisia. Kaikkien liha on punaista, kaikkien luissa kiertää veri; rakennumme samoista aineista kuin koko muukin maailma, tekijät sanovat tanssin keinoin. Keho on suodatin maailman ja minun välissä. Kehojemme kautta muovaamme todellisuutta. – Kirkko sanoo: Keho on synti. Tiede sanoo: Keho on kone. Mainokset sanovat: Keho on liiketoimintaa. Keho sanoo: Minä olen juhla, Eduardo Galeano kirjoittaa Koskelan suomentamana. Routa Companyn vierailuesitys ”Metsäbaletti – matka tulevaisuuteen” VanDance: Tynkätanssit festivaalilla oli todella mielenkiintoinen, ja myös humoristinen esitys Vaskivuoren metsissä, jonne kävelimme lämpimin jalkinein. Ulkoilmaesityksessä on radikaalia toivoa, vaikka ajat ovat epävarmoja He tulevat vuodesta 2069 – yhdestä kuvitelluista lähitulevaisuuksista! Mitä tapahtui vuosina 2019-69? Mikä on ihmisen suhde ympäristöönsä? Mitä ihminen hakee taiteelta? Onko ihminen edelleen se omituinen apina, usein väärällä ilmastovyöhykkeellä, puuhastelemassa muiden elollisten näkökulmasta käsittämättömiä juttujaan? Monitasoinen esitys kahlaa tulevaisuuden historiaa taiteen näkökulmasta – ja samalla tulemme havainneeksi mitä kuuluu mm. leskenlehdille, jahtiukoille, fotosynteesille ja rapujuhlille. Mukana kävellyt sieniystävä poimi samalla haaparouskua, haperoa ja herkkutattia matkaansa. Saku Koistisen luomassa konseptissa käytetään sooloja yhteistanssiosia sekä videolta puheselostusta, joka on sitä huumoripuolta eniten. 2020-30-luvuilla eletään maailman ”kasvisaation aikaa” eläinten kautta. Osa lajeista katosi 2020-luvun lopulla. 2030-luvulla eletään jo ”Paavo Väyrysen toista presidenttikautta”… Koollekutsujan rinnalla meille tanssivat pusikoissa, puiden alla ja kivillä myös Laura Koistinen ja Satu Rinnetmäki. Vespa Laineen Fern Orchestran luomilla äänillä on tärkeä osuus. Kajaanista käsin toimiva Routa Company esitti kesällä 2019 teosta Kajaanin runoviikolla, Pyhäjärven Täydenkuun tansseilla ja Ärjän taidefestivaalilla. Kokemus oli vavahduttavan puhutteleva myös ruuhka-Suomen metsässä. Tanssitaiteilija, koreografi Tuuli-Maaria Louhensalo-Lindström esittämä sooloteos Pyhästä Birgitasta (1303-1373) oli festivaalin lyyrisin, kaunein teos. Hän oli Irina Pulkka (vas.), Marjaana Kuusniemi-Korhonen ja Johannes Purovaara kysyvät, mikä ja kuka ajassamme on Pyöveli? Ei taiteella ole vapautta. Solidaarisuus ryhmän taiteelle löytyy Kanneltalon esityksestä. Kuva: Mia Kivinen. Kontula Art Schoolin aikuiset seinämaalasivat Symppiksen julkisivun alkusyksyllä ja lapset kirjaston takaedustan. Kuvassa Kontulan Casanova, Ari Piispanen ja taustalla covid19-logo, kirjaston ”kalapostilaatikko” ja metso. Kuva: Heidi Hänninen. esitykseen uusia ulottuvuuksia. Kuuluisin runo ”She Walks in Beaty” kuultiin esityksessä. Lordi Byron syntyi 1788 Englannissa yläluokkaan ja oli yksi romanttisen liikkeen voimahahmoja, elegantti keikari, joka vietti ”kaunista elämää”. Seikkailija, nautiskelija ja esteetikko sai lukemattomat naiset rakastumaan itseensä. Byron lähti v. 1816 Englannista, eikä palannut enää koskaan. Hän kuoli köyhtyneenä 1825 maanpaossa Kreikassa. Runous jäi vaikuttamaan aikansa Euroopassa ja edelleen. – Vain kaunis elämä on elämisen arvoinen. ”Don Juan” on yksi tunnetuista teoksista. Uusi rohkea improvisaatioteatteri Vendetta on tuore, rohkea ja kantaaottava helsinkiläinen improvisaatioteatteri, jonka tavoitteena on edistää tasa-arvoa ja keskinäistä ymmärrystä improvisaation keinoin. Sen jäsenet ovat teatteritaiteen ammattilaisia, jotka tutkivat sosiaalisia rituaaleja, valtarakenteita ja patriarkaalisen yhteiskunnan tabuja. Heillä on kaikilla pitkä kokemus erilaisista improvisaation muodoista, joita he rohkeasti yhdistävät feministisiin aiheisiin. Kolmessa “Korruptoituneiden mielten jumppa” -esityksessä KokoTeatterissa vendettalaiset improvisoivat ajankohtaisia tarinoita feministisestä näkökulmasta. Yleisö pääsee vaikuttamaan näytelmien sisältöön esityksen aikana sekä etukäteen teatterin sosiaalisen median kautta. Näin avausesityksen, jossa sukupuolten roolit ja esiintyjän perheidentiteetit olivat herkkien tulkintojen armoilla. Anna Andersson ja Outi Ikonen ovat helsinkiläisiä freelance-näyttelijöitä. Julia Gauffin on monialainen esittävän taiteen ammattilainen, jonka ohjaamia esityksiä olen nähnyt. Suvi Koivusalo on näyttelijänä erityisen kiinnostunut improvisaatiosta. Anna Korolainen Crevier on monipuolinen teatterintekijä, jota olen nähnyt HIT Helsingin Tervasaaren esityksissä. Hän juonsi ja ohjasi muita tällä kertaa. Tuuli Mattila suhtautuu teatteriin ”korsomaisella rohkeudella”, jossa teatteri kuuluu kaikille. Muusikko Susanna Syrjäläinen on Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi vuonna 2017 valmistunut sellisti. Vendettan muut esitykset ovat 17.11. ja 16.12. KokoTeatterissa. Keskeneräisyydestä syntyy esitys Pyöveli-esitystrilogian toinen osa kysyy, mikä ja kuka ajassamme on Pyöveli? Ensimmäinen osa oli kesällä 2017 Suomenlinnan vanhassa rakennuksessa. ”Making of Pyöveli” on kokoelma ranskalaisia viivoja, joista pitäisi rakentaa esitys. Apuraha-anomuksia tehdään, kukaan ei oikein ota vastuuta käytännön asioista. Kirveeseen tartutaan vuoron perään, on halu vain luovuttaa. Solidaarisuutta ja ymmärrystä ryhmän taiteelle ei löydy, on vain toiveita. Voiko tällaisesta keskeneräisyydestä syntyä esitystaidetta? KOM-teatteri teki juhlaesityksen Herlin/Kone-teoksesta, johon ei saatu tekijänoikeuksia ja yleisö vaivaantui katsomossa. Kanneltalolla teoksessa on hyvää itseironiaa, miten löytää oikeutusta ja arvostusta aikana, jolloin taide tarvitsee sponsorinsa. Ei taiteella ole vapautta. Solidaarisuus ryhmän taiteelle löytyy sittenkin Marjaana Kuusniemi-Korhosen, Irina Pulkan ja Johannes Purovaaran läsnäolosta Minna Nurmelinin ohjauksessa. Sillä myös tarkoituksella on luotu keskeneräisyyden vaikutelma, harjoitellaan ja onnistutaan. Taiteen epävarmuus ja sen ymmärtäminen on teoksen tärkein sanoma. Erilaiset hahmot: nuoruus, äitiys ja keski-ikäisyys ovat elämää. Yhteinen tila haltuun taiteen avulla Kontulan metroaseman vieressä sijaitsevan Symppiksen julkisivu tuli valmiiksi; viimeiset hahmot syntyivät osaksi kokonaisuutta. Syyskuulla seinämaalauksia esiteltiin ensin julkisivun ja portaiden edessä, ja lopuksi kirjaston sivuseinällä. Jo aiemmin lapset saivat maalata kirjaston takaseinustan portaita ja kaiteita mieluisekseen. Yhteisöllinen KAS! Kontula Art School -hanke on toiminut Kontulassa elokuulta 2019. Sen tarkoitus on tarjota alueen asukkaille matalan kynnyksen taidetoimintaa ja tuoda erilaisista taustoista ihmisiä yhteen taiteen tekemisen äärelle. Tavoitteena on pitkällä tähtäimellä myös yhteisöllisyyden vahvistaminen ja konfliktien ehkäiseminen alueella. Toimipiste sijaitsee päihdeja mielenterveysasiakkaiden päivätoimintakeskus Symppiksen tiloissa. Vetäjä, yhteisötaiteilija Heidi Hänninen esitteli kauniisti jokaisen seinämaalauksen tekijä, etunimet ulkoa muistaen. Kaikki saivat arvonsa ja ruusunsa. Iso osa tekijöistä oli kuvataiteen ensikertalaisia, joita tuli myös kavereiden houkuttelemana. Persoonallisin tekijä on Ari Piispanen, jota kutsutaan myös ”Kontulan Casanovaksi”. KAS:n aikuisten ryhmä maalasi Symppiksen julkisivun uuteen uskoon. Mukaan tuli myös asiakaskuntaa, ja kaikki saivat auttaa. Kun tila on maalauksen myötä siistiytynyt ja tullut viihtyisämmäksi, myös tilan arvostus on lisääntynyt. Ennen suurin osa ihmisistä kulki tilan läpi mahdollisimman nopeasti ja monia se pelotti. Teksti: Risto Kolanen
16 Viikot 42-43/2020 • Nro 18 M unkin S eutu Muotiputiikki Helmi käy kurkkaamassa ja tykkäämässä – näet koko malliston. Puh. 02 748 9209 AVOINNA ma suljettu ti-pe 10-17 la 10-13 tai sopimuksen mukaan www.muotiputiikkihelmi.com muotiputiikkihelmi@gmail.com MUOTIPUTIIKKI Helmi Sydämellisesti tervetuloa palveltavaksi! Joensuuntie 47, 31400 Somero (Someron vanha meijeri) Voit soittaa, laittaa facebook/instagram viestiä tai sähköpostia. Palvelemme kaikin tavoin! 79 € 79 € 72 € 79 € 89 € 89 € 96 € 69 € KOOT XS-6XL 69 € 69 € 69 € Nilkkurit 94 € Laukku 59 € Nilkkurit 99 € Laukku 44 € 131 € 149 € 239 € 26 € 59 € 53 € 49 € Verkkokauppa palvelee 24/7 79 € 79 € 74 € 74 € 74 € 49 € Meille on turvallista tulla 79 € 79 € 39 € 41 € 69 € 89 € 89 € 79 € 69 € 79 € 49 € 39 € Ihanat naiselliset 50´s henkiset vaatteet ja asusteet kaikenkokoisille ja ikäisille naisille www.muotiputiikkihelmi.com 39 € 79 € 69 € Helmen oma Pariisimallisto Myös ryhmät, Tervetuloa!
17 Nro 18 • Viikot 42-43/2020 M unkin S eutu Kirja-arvostelu Kirja Uotisesta: ”Ei Huono!” ”Jorma Uotinen on lopulta mysteeri”, määrittelee balettitanssija Minna Tervamäki. Tätä henkilömysteeriä yrittää parhaansa mukaan meille lukijoille avata Sauli Miettinen laadukkaasti kirjoitetussa yli 500 sivun teoksessa ”Jorma Uotinen” ( Otava 2020 ). Miettinen kertoo meille ilahduttavan tarkasti, lämmöllä, pienen porilaispojan tien tanssitaiteemme huipulle, uudistajaksi . Yksinhuoltajaäidin poika, joka jo pienenä halusi esille, esiintyä, herättää huomiota, pukeutua merkillisesti, liikkua omalaatuisesti. Kummajainen koulukiusattu, jonka, hänenkin, liikuntahaluja ja -lahjoja koululiikunta yritti parhaansa mukaan tappaa. Ei onneksi onnistunut. Koulun ja ympäristön hankaluuksissa ihailtavan avarakatseinen äiti oli pikku-Jorman tukena. Pois Porista Nuori porilaispoika Jorma Uotinen halusi näytellä ja tanssia. Pori kävi ahtaaksi, Helsinki odotti. Miettinen kuvaa hyvin ”maalaispojan” yrityksiä Helsingin tanssimaailmassa. Klassinen baletti oli kaiken perusta, mutta käsittämättömän rohkeasti nuori mies haki ja toteutti omaa tanssillista ilmaisuaan. Uotinen tuli ”maalta” ja uudisti koko perinteisen, kaavoihin kangistuneen Doris Laineen hallitseman tanssitaiteen. Se ei ollut helppo tehtävä vanhoillisessa kulttuuriympäristössä, mutta vähitellen ankaralla työllä ennen kaikkea itseään kohtaan Uotinen mursi jään, avasi railoja. Kirja kuvaa erinomaisesti Uotisen suuntautumista jo hyvin nuorena tanssitaiteen ulkomaisille areenoille hakemaan oppia, vaikutteita. Vaikka naapurimme Neuvostoliitto oli baletin maailmanmahti, Uotinen suuntasi länteen, ennenkaikkea Pariisiin. Sinne hän asettui jo nuorena asumaan poikaystävä mukana, sieltä hän imi joka päivä uupumattomasti vaikutteita, oppia, elämäntapaa. Kirja kuvaa hengästymiseen saakka Uotisen kansainvälisiä esiintymisiä, työskentelyä eri puolilla maailmaa. Kirja on täynnä suuria menestyksiä, epäonnistumisia on kirjassa hyvin vähän. Lukija voi ihmetellä oliko niitä? Potkut Kansallisoopperasta olivat kova isku. Tanssijat eivät halunneet häntä enää. Vaivaiset kaksi ääntä tanssijoiden äänestyksessä olivat varmaan järkytys itseään korvaamattomana pitäneelle johtajalle. Potkut olivat Kuopion onni, porilaispoika lähti savolaisten pariin ja nosti Kuopio Tanssii ja Soi – festivaalin suureen menestykseen. Värikäs persoona Turha vaatimattomuus ei ole koskaan Jorma Uotista kaunistanut. Erikoinen ilmiasu, pukeutuminen, käyttäytyminen ovat tehneet hänet meille tutuksi, mutta tunnemmeko hänet? Kirja kertoo aika paljon, avoimesti Uotisen rakkauselämästä, naisista ja miehistä, joita Uotinen on rakastanut. Meikkitaiteilija Helena Lindgren on ollut Uotisen elämän suuri rakkaus. Muistakin Jorman miesja naisrakkauksista kirja kertoo mutta tyylikkäästi, asiallisesti. Tyylikkyys onkin läpi elämän ollut Jorma Uotisen tavaramerkki. Tämä näkyy myös harvinaisella kuvauksella Jorma Uotisen kodista. Kodin seiniä eivät koristele eri puolilta maailmaa saadut palkinnot ja diplomit vaikka lajinsa ehdoton huippu-urheilija onkin. Vaikka Jorma Uotinen oli ollut jo pitkään tunnettu julkisuuden hahmo eivät baletti, ooppera, teatteri olleet tehneet hänestä ”koko kansan Jormaa”. Hänen julkisuuskuvansa tuli koko kansalle tutuksi television ”Tanssii tähtien kanssa”-ohjelman tuomarina. Sen jälkeen ei ole ollut rauhaa julkisuudessa, kaupassa ei missään. Mutta Jorma Uotinen on sitä aina myös halunnut, nyt sitä saa mitä tilaa! Mutta julkisuus on aina ollut vain osa Jormaa. Tiesitkö että kaikenlaisia juhlia aina rakastanut Jorma Uotinen ei ole itse juonut koskaan viinaa. Tupakkakin jäi jo vuosikymmeniä sitten. Sauli Miettisen kirja ”Jorma Uotinen” kuvaa paitsi tuttua Uotista myös tuntematonta. Yllätysten miestä. Ei huono kirja. Pekka Hurme 160-vuotias Helsingin kaupunginkirjasto Elää ajassa ja tavoittaa kaupunkilaiset monipuolisilla palveluillaan Helsingin kaupunginkirjasto, alkuperäiseltä nimeltään Helsingin kansankirjasto, perustettiin vuonna 1860 aktiivisten säätyläisnaisten ja heidän seuransa Fruntimmersföreningen i Helsingfors aloitteesta. Kirjaston tehtävänä oli lukuinnostuksen kasvattaminen ja ”varattomien kansanluokkien kohottaminen sivistykseen ja siveelliseen jalostukseen”. Ensimmäinen kirjasto avattiin 7.10.1860 Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa. Avaaminen herätti suurta huomiota ja väkeä tuli paikalle sankoin joukoin. Ovet olivat avoinna kahtena päivänä viikossa tunnin kerrallaan ja hyllyssä oli hieman yli 400 kirjaa, joista suurin osa oli ruotsinkielisiä. Lainaaminen oli maksutonta, mutta kirjaston toimintaa oli mahdollista tukea lainamaksulla. Aluksi henkilökunta ja kirjaston sijaintikin vaihtuivat tiuhaan, koska kirjastossa piti työskennellä ilman palkkaa eikä ollut varaa vuokriin. Kansankirjasto alkoi saada avustusta Helsingin kaupungilta. Side lujittui ajan myötä ja 28.3.1876 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kansankirjaston ottamisesta kaupungin haltuun. Vuonna 1877 Helsingin Anniskeluyhtiö myönsi kansankirjastolle 61 405,29 markkaa pohjarahastoksi uutta, omaa taloa varten. Anniskeluyhtiön tarkoituksena oli huolehtia voittovaroilla työläisväestön sivistämisestä ja raitistamisesta. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi arkkitehti Carl Theodor Höijerin piirustukset vuonna 1879 ja senaatti vahvisti ne 1880. Rikhardinkadun kirjasto valmistui vuonna 1881 ja se avattiin 1. syyskuuta 1882. Rikhardinkadun kirjaston avaamisen jälkeen vuosikymmenten myötä perustettiin ja rakennettiin lisää kaupunginkirjaston lähikirjastoja ja kirjastoautot alkoivat liikennöidä. Keskustakirjasto Oodi avattiin joulukuussa 2018 ja kirjastoja on nyt myös kauppakeskuksissa – uusimpana niistä Hertsiin tänä vuonna avattu Herttoniemen kirjasto. Viime vuonna kaikkien Helsingin kirjastojen yhteenlaskettu käyntimäärä kohosi ennätyksellisesti yli 9 miljoonaan. Kirjastot ovat kuntien käytetyimpiä vapaa-ajan kulttuuripalveluja. Kirjasto on tärkeä paikka opiskelulle, työskentelylle ja vapaa-ajan harrastuksille. Kirjastojen tehtäviin kuuluu myös digitalisoituvan yhteiskunnan tarpeisiin vastaaminen. Tätä tehdään jatkuvasti kehittyvillä verkkopalveluilla, tarjoamalla digineuvontaa sekä laitteita asiakkaiden käyttöön. – Helsingin kaupunginkirjaston 160-vuotismerkkipäivän kynnyksellä tuntuu juhlavalta miettiä, miten suuri merkitys kaikille avoimella ”kansankirjastolla” on ollut yhdenvertaisuudelle ja lukutaidolle koko Suomessa. Lokakuussa 1860 oli edistyksellistä avata kirjasto ilman varmuutta sen tulevaisuudesta. Sittemmin kirjasto on vakiintunut lakisääteiseksi kunnalliseksi peruspalveluksi, ja Helsingissä on sitouduttu vahvaan lähikirjastojen verkkoon. Näinä aikoina on erityisen tärkeää, että kirjasto on ihmisille läheinen, turvallinen ja avoin paikka, johon jokainen kokee olevansa tervetullut viihtymään ja oppimaan uutta niin fyysisesti kuin myös verkossa, sanoo Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen. Asiakkaiden on mahdollista onnitella 160-vuotiasta Helsingin kaupunginkirjastoa ja levittää samalla omaa kirjastorakkauttaan. Onnitteluviestin voi jakaa joko omassa lähikirjastossa kirjoittamalla sen lapulle ja kiinnittämällä lapun onnitteluseinälle tai sosiaalisessa mediassa käyttämällä hashtagia #onneakirjasto. Ensimmäinen puurakenteinen toimistotalo Keilaniemeen Keilaniemen Portti. Arkkitehdit Soini & Horto Keilaniemeen Kehä I:n tunnelin eteläpäähän on suunnitteilla kookas puurakenteinen toimistorakennus. Meren tuntumassa, metroaseman ja tulevan Raide-Jokerin päätepysäkin vieressä sijaitsevasta toimistotalosta tulee Keilaniemen ensimmäinen puurakenteinen rakennus. Kyseessä on työeläkevakuutusyhtiö Varman lippulaivahanke Keilaniemen Portti, jossa painottuvat kestävää kehitystä tukevat ratkaisut. Toimistorakennuksen laajuus on 17 900 m2. Muotoilultaan veistoksellinen ja persoonallinen rakennus luo näyttävän sisääntulon Keilaniemeen. Viistosta viherkatosta tulee näkyvä ja tärkeä osa kaupunkikuvaa. – Keilaniemen Portti täydentää hienosti koko Suomen kannalta merkittävää Keilaniemen yrityskeskittymää ja alueen pääkonttoriprofiilia. Espoo haluaa edistää kestävää rakentamista, josta puurakenteinen toimistokiinteistö raideliikenteen solmukohdassa on erinomainen esimerkki. Hanke edistää monin tavoin kaupungin hiilineutraaliustavoitteita, toteaa Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo. – Varman tavoitteena on, että ilmastoystävällinen sijoituskokonaisuutemme eli ilmastoallokaatiomme kattaa 20 % kaikista sijoituksistamme 2025 mennessä. Tavoittelemme hiilineutraalia sijoitussalkkua 2035 mennessä. Uudisrakennusten rakennuttamisessa pyrimme hyödyntämään energiatehokkaita rakentamisratkaisuja ja ympäristöystävällisiä materiaaleja. Keilaniemen Portti puurakenteisena toimistokiinteistönä istuu tähän tavoitteeseen erinomaisesti. Luonnollisesti sijainti Keilaniemen ytimessä tukee kohteen saavutettavuutta erinomaisesti, toteaa Varman kiinteistösijoituksista vastaava johtaja Ilkka Tomperi. Uuden toimistorakennuksen pysäköintipaikat rakennetaan pääosin maan alle. Suunnitelmana on integroida rakennus uuteen kalliopysäköintilaitokseen, jonka louhinta on tavoitteena aloittaa vuoden 2021 aikana. Pysäköintipaikkoja laitokseen tulee noin 3000. Varman tavoitteena on edetä hankkeessa välittömästi, kun alueen asemakaava on tullut lainvoimaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavahanketta kokouksessaan 7.10.
18 Viikot 42-43/2020 • Nro 18 M unkin S eutu Risto Kolanen Ruska-ajan kuvataide Vapaan Taidekoulun keväällä 2020 valmistuneiden oppilaiden lopputyönäyttely on 17. – 27.10. Kaapelitehtaan Valssaamossa. Se siirtyi keväältä syksyyn. Kuvataiteilija, kuvanveistäjä JanErik Andersson istuu Filosofin penkit -teoksensa päällä ja nojaa Filosofin pöytään Galleria Sculptorissa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Maiju Salmenkivi a Tulva -teoksensa Helsinki Contemporaryssa. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Vilho Lammen omakuva vuodelta 1929 Helsingin Taidemuseo HAM:ssa. Kuva: Raimo Granberg. Outi Böös lumoutui Venetsiasta ja maalasi näkemänsä: Venetsian kuu. Outi Böösin teos Pegasos ja tyttö herättää vanhat mytologiat elävästi henkiin. Kuva: Hannele Salminen. Kaunolla kaaret sujuviksi Jan-Erik Anderssonin 40-vuotista taiteilijauraa juhlistava näyttely Galleria Sculptorissa, Eteläranta 12, esittelee uusia töitä, joissa hänen taiteensa tunnusomaiset piirteet – tarinallisuus, orgaaninen muotokieli ja ornamentiikka – kohtaavat. Tuotanto on kurottautunut eri suuntiin performansseista ja ympäristötaideteoksista videoja mediateoksiin sekä arkkitehtonisiin tiloihin ja arkkitehtuuriin. Silti näyttely hahmottuu poikkeuksellisen loogiseksi jatkumoksi. Nimiteos ”Kauno on kuollut” on kunnianosoitus kaunokirjoitukselle aikana, jolloin sen opettaminen on kouluissamme lopetettu. Suullinen ilmaisu oli taiteilijalle verbaalisesti painottuneessa opetuksessa lähes mahdotonta. Kaunon meditatiivinen rytmi ja hänen niihin liittämänsä tarinat ja piirrokset: korvasivat – Yritin saada kaaret mahdollisimman sujuviksi ja kauniiksi. Taiteilijan opetusministeritytär nähtiin avajaisissa. Vaarin ja elokuvan hotelli koukutti maailmaansa Keskipolven kuvataiteilija Maiju Salmenkiven yksityisnäyttelyssä ”Overlook” pureudutaan muistoihin, muistamiseen ja ajan kulumiseen. Nimi viittaa näköalapaikkaan, huomiotta jättämiseen ja yläpuolelta katsomiseen, mutta myös Stanley Kubrickin Hohto-elokuvan hotelliin. Taiteilija työsti Helsinki Contemporaryn, Bulevardi 10, teoksia nähtyään serkkunsa ottamat valokuvat vaarinsa hotellista Vaasassa, joka oli taiteilijan lapsuuden lomien maisema. Salmenkivi palasi kymmenen vuotta tyhjillään seisoneeseen hotelliin, joka oli päässyt huonon kuntoon. Käytäviin oli satanut lunta rikkoutuneista valoikkunoista, hotellin paperit olivat pitkin poikin ja sisällä oli ilmeisesti poltettu nuotiota. Muistot lapsuudesta valtasivat mielen, ne rinnastuivat ristiriitaisesti nykypäivän.Tunnelma tuntui psykologisesti koukuttavalta. Lakeuden maalari kivikaupungissa Vilho Lampi (1898–1936) oli lakeuden maalari Limingasta. Ura kesti vain 14 vuotta, mutta hän ehti kokeilla sinä aikana monia maalaustyylejä ekspressionismista uusasiallisuuteen. Mies tasapainoili koko elämänsä taiteilijakutsumuksensa ja kotimaatilansa töiden välillä. Aikaa maalaamiseen oli usein vain iltaisin ja öisin. Teosten aiheet olivat kotipaikasta: omakuvia, läheisiä ihmisiä, tupien miljöitä ja lakeuden maisemia. Elinaikanaan Lammella oli vain yksi yksityisnäyttely, Oulussa vuonna 1931. Hänen teoksiaan nähtiin Suomen taiteilijain vuosinäyttelyissä Helsingissä. Työt saivat arvostusta osakseen, mutta hänen koko tuotantonsa pääsi paremmin esille vasta 1950-luvulla muistonäyttelyissä Oulussa ja Helsingissä. Helsingin Taidemuseo HAM:n, Eteläinen Rautatiekatu 8, näyttely esittelee keskeisintä tuotantoa 1920–30-luvuilta. Esillä on myös HAM:n Bäcksbackan kokoelmaan kuuluva ”Limingan joki”. Värit ovat ääneni – Elän. Olen. Hengitän. Tunnen. Tunteideni kautta koen elämän, Sari Olin kirjoittaa. Taidekoulu Alfan ammattiin valmistuneiden kuvataiteilijoiden kesken syntyi ryhmä, joka osallistui Sensus Mundus (Tunne maailma) – taidenäyttelyyn Kaapelitehtaan Puristamossa. Mari Kopra, Marja Ollikainen, Sari Olin, Taru Peräsalo, Tuulevi Sivunen, Mervi Soramies, Ritva Touré ja Antti Virkkunen halusivat teemaksi taiteilijan kokeman mystisen tunteen, joka on läsnä maalauksen syntyprosessissa. Mari Kopra maalaan ajatuksia ja tunnetta, ekspressiivisesti ja pelkistäen. Taiteen tulisi herätellä aisteja, jotta ei katsottaisi vain pintaa, vaan nähtäisiin syvemmälle. – Yksinkertaistan, selkeytän ja annan voimakkaita värejä maisemille, jotka näen mielessäni. Taiteessani on paljon symboleja. Ihmiset muuttuvat kasveiksi ja tunteet muuttuvat väreiksi. Värit ovat ääneni. Luova generalisti Kalliosta Oona Räyhäntaustan elämän pääpainopiste oli ennen musiikissa: sello ja pianon, Kansallisoopperan lapsikuoro ja Sibelius-lukion. Hän kävi Lahden Muotoiluinstituutin pakkausja brändimuotoilun linjan (AMK), ja opiskelee Aalto-yliopistossa visuaalisen viestinnän muotoilua, valmistuen taiteen maisteriksi. – Olen ”luova generalisti”, joka valitsee ilmaisumuodon aina tarpeen mukaan. Teokset syntyivät ilmaisemaan tekohetkellä vallitsevia tunteita ja mielenmaisemia. Audiovisuaaliset videoteokset ovat lähinnä sydäntä. Seitsemän taiteilijan Rajaton mieli -yhteisnäyttely Papu Galleriassa, Mariankatu 24, sisältää tutkimusmatkoja mieleen ja mielikuvitukseen. Koska mielellä ei ole rajoja, voimme matkustaa sillä tulevaan, menneeseen, haaveisiin, rajattomiin mahdollisuuksiin ja toisiin todellisuuksiin, he sanovat Susiverkkojen rakentaja Galleria A2, Annankatu 12, pitää esillä metsiemme materiaalia, puuta, ja metsissä asustavaa uhanalaista eläintä ”Canis Lupus”, susi. Kuvanveistäjä Eliya Zweygbergin samanniminen näyttely studiossa kysyy, vaikuttavatko mielissämme yhä satojen vuosien takana syntyneet myytit täydenkuun aikaan riehuvasta hirviöstä? Tai muistatko lapsena kuullut sadut ihmisiä syövästä pedosta? Taiteilija vastaa neljällä susi-aiheisella teoksellaan. Taidekeskus Salmelan kesän 2020 nuori taiteilija on itseoppinut kuvanveistäjä, joka työstää veistoksia metalliverkosta. Jo lapsena hänen äitinsä toi kanaverkkoa materiaaliksi. Yksityiskohtiin keskittyvä työskentelytapa luo veistoksille elävän ilmeen ja olemuksen. Hän kokee välillä olevansa taiteilijan sijaan rakentaja: työ valmistuu hitaasti, pala palalta. Piirustava pikkutyttö asuu minussa ”Aika punoo tarinan” – yhteisnäyttely on esillä Galleria 4-kuudessa, Uudenmaankatu 4-6. Outi Böös on tehnyt siviilityöuran muualla, mutta kouluttanut itsensä nyt kuvataiteilijaksi, joka tekee kauniita akryyliguassija öljy kankaalle teoksia. Ne sisältävät aina esittäviä elementtejä, osa on tyyliltään naivistisia, osa symbolistisia. Pääosassa ovat voimakkaat värit. – Piirustava pikkutyttö asuu minussa. Muistan vieläkin sen ilon, kun lapsena sain puuvärikuvien tilalle ensimmäiset Sakura-liidut. Sitä samaa riemua kirkkaiden värien äärellä tunnen edelleen maalatessani. Muut taiteilijat ovat Liisa Einovaara mielikuvituksellisilla akryyli kankaalle ja lyijykynä papereille, Aino Keinänen värikkäillä sekatekniikka paperille ja Marleena Luukkonen unenomaisilla öljy ja akryyli kankaalle töillään. Hieno kokonaisuus. Vähäeleistä piileskelyä Jenni Rope antaa maalatessaan intuition viedä. Hän aloittaa työstämisen kaatamalla suoraan maalia kankaalle. Spontaani työprosessi johdattaa tekijäänsä eteenpäin, ja lopulta maalaus löytää oman luonteensa. Värimaailma syntyy kerros kerrokselta, tällä kertaa liikkuen usein kohti vihertäviä sävyjä Galerie Forsblomin, Yrjönkatu 22, Piilopaikka-näyttelyssä. Taiteilija maalaa teoksissaan liikettä, jonka pitää samanaikaisesti myös rytmisesti tasapainossa. Pensselinvetojen vapautunut kulku ottaa suuriakin harppauksia kohti jotain tai poispäin jostain, ja toisinaan se tyytyy vähäeleiseen paikallaoloon, jopa piileskelyyn. Ropesta on kiinnostavaa leikitellä optisilla illuusioilla tilasta ja liikkeestä. Hän löytää maalatessaan kaksiulotteisesta pinnasta kolmiulotteisen aukon. Teksti: Risto Kolanen PS. Lehdessä 16.9. esitelty Galleria Kookoksen syyskuun taiteilija oli Milla Slim-Kaasinen, ei Marina etunimeltään. Zweygbergin taidokkaita susiveistoksia Galleria A2:ssa. Taiteilija ja vieras nimikkoteoksen Canis Lupus seurassa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Jenni Rope ja Maanalainen -teoksensa Galerie Forsblomilla. Kuva: Raimo Granberg. KUVATAIDE
19 Nro 18 • Viikot 42-43/2020 M unkin S eutu Kirja-arvostelu Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2020 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 M unkin S eutu Dosentintie 12 Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen Puistotie 9 AITO-kauppa Munkkiniemi Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. Kinnusen vahva kuvaus: Naisten vaellus läpi hävitetyn Lapin Toinen maailmansota päättyi Saksan ja sen aseveljen Suomen tappioon. Sodan päättyessä 1945 Suomen Lapissa oli saksalaisia sotilaita yli 200 000. Heille tuli kiire kotiin, Norjan kautta Saksaan. Saksalaisten myötä Lapissa, Norjan puolellakin oli ollut suomalaisia naisia. Töissä, kuka mitäkin tehden. Miten heidän nyt käy? Saksaan meneviin laivoihin heitä ei huolita. He ovat kuitenkin saksalaisten naisia, huoriksi haukuttuja. Norjaankaan eivät voi jäädä. Suomeenko takaisin, kotikyläänsä, josta ovat aikoinaan lähteneet ? Tämä erikoisen poikkeuksellinen tilanne keväällä 1945 aukeaa lukijalle Tommi Kinnusen erinomaisen kiehtovassa romaanissa ”Ei kertonut katuvansa” (WSOY 2020). Sodan päättyessä osa suomalaisista miehistä, natsimieliset, pakenivat peloissaan ulkomaille, Ruotsiin, Espanjaan, Portugaliin.Venezuelaan saakka. Naiset eivät juuri pakoon päässeet, minne he olisivat menneet? Ja olisiko heillä ollut mitään syytäkään paeta? He olivat kyllä vapaaehtoisesti lähteneet Lapissa kotikyliltään saksalaisten miesten matkaan. Kuka mistäkin syystä. Syyllisyyden taakka Kinnusen romaanin naiset pääsevät lopulta vapaaksi lähtemään kohti kotimaataan Suomea. Muistona saksalaisten ”kaveruudesta” heidän päänsä on ajettu kaljuksi. Heidät on merkattu. Romaani kääntyy naisten vaelluskertomukseksi aluksi Käsivarren Lapissa maantietä pitkin kävellen kohti etelää, kohti Rovaniemeä. Viisi naista: Irene, Katri, Aili, Veera, Siiri kulkevat kantamuksineen hidasta tietä kohti etelää halki tuhotun Lapin. Erilaisia vaaroja, miinojakin on tiellä, suomalaisista miehistä, sotilaistakin puhumattakaan. Kukin naisista nousee Kinnusen taitavasti kuvaamana omaksi persoonaksi. Kaikilla heillä on oma taustansa, historiansa sekä saksalaisajalta Lapissa että ennen sotaa kotipuolessa. Kinnunen raottaa kunkin naisen elämää sopivan vähän, lukijaa kiinnostaa saada enemmän tietoja kustakin naisesta. Pitkän vaelluksen aikana tietoja tihkuu pikku annoksina naisten keskusteluista. Raastava vaellus, nälkä, kylmä, pelko, väsymys ei kirvoita mitään pitkiä elämänkertomuksia. Epätietoisuus tulevasta, huoli selviytymisestä tavalla tai toisella kaikertaa kaikkien mielissä. Se saa ihmisen, nämä naiset pohtimaan: mitä tuli tehtyä? Miksi lähdin saksalaisten matkaan? Katumuksen tunne ei kuitenkaan nouse päällimmäiseksi. Ovatko he sitten rikollisia? Ansaitsevatko rangaistuksen? Rovaniemelle saavuttuaan he ovat jo lähellä saada rangaistuksensa. Kinnunen nostaa lukijalle eteen kysymyksen mikä olisi näille naisille oikea kohtalo? Kirja kiehtoo lukijaansa, mutta antaako se vastauksen? Kirja vangitsee lukijansa mutta vapauttaako se naiset? Mitä ”saksalaisten huorille ” olisi pitänyt tehdä, tapahtua? Kinnusen ”Ei kertonut katuvansa” on vahva kuvaus poikkeuksellista ajasta, poikkeuksellisista ihmisistä poikkeuksellisessa tilanteessa. Lukukokemus vailla vertaa. Pekka Hurme Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita HA E OMASI LEHTIPISTEESTÄ TAI TILAA WWW.KARPRINT.FI 09 413 97 300 5/2020 • 7,50 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Reissukissa tutkii saaret ja niemet Lulu pelasti emäntänsä huumeista Emil rakastaa Emil rakastaa kuvauksia kuvauksia Minä Minä olen olen tähti! tähti! Ragdollin amerikanserkku Ragdollin amerikanserkku Jättimäinen ragamuffin Jättimäinen ragamuffin jo pentuna aika jytky! jo pentuna aika jytky! Eurooppalainen Suomen oma kansalliskissa Nyt valitaan söpöin mirri! 5/2020 7,20 Chia de Gracian Mirva Kettunen: Luonnosta lajinmukaista täydennysravintoa Hevoshieronta ennaltaehkäisee terveysongelmia Syksy tuo kostean kelin iho-ongelmat Ongelmakäytöksen syynä on lähes aina kipu Ritva Lampinen ei luovu unelmistaan: Ratsasti Hangosta Nuorgamiin Mikkomeriahven täytti vuosia! SEA LIFE Helsingissä vietettiin 12.10. juhlapäivää, koska silloin oli julkkiskala Mikko-meriahvenen syntymäpäivä. Mikko täytti 16 vuotta! Mikon syntymäpäivän kunniaksi hänelle oli luvassa henkilökunnan suunnittelemaa yllätysohjelma ja tottakai myös syntymäpäiväkakku. – Mikko on rakastettu persoona henkilökunnan ja monien asiakkaidemme keskuudessa. Hänellä kuten meillä kaikilla muillakin, mennyt vuosi on ollut astetta rankempi, joten mikä sen parempaa, kuin juhlistaa syntymäpäiviään, iloitsee markkinointipäällikkö Nora Sulander. Mikon synttärijuhlinnat jatkuvat koko viikon, joten kaikki syyslomalaiset pääsevät myös onnittelemaan häntä. – Mikko-meriahven on vankasti vahvistanut suosiotaan henkilökunnan sekä asiakkaiden keskuudessa. Suosiota kuvastaa myös se, että syyskuussa SEA LIFE aloitti säännölliset #mikonmaanantai julkaisut Instagram ja Facebook-tilillään piristääkseen kaikkien maanantaita Mikko tarinoilla. Julkaisut ovat saaneet hyvin huomiota ja jakoja seuraajien parissa. Lokakuun alussa SEA LIFE Helsinki avasi myös TikTok-tilin, jossa Mikosta tehty video keräsi 24 tunnissa huimat 14,700 katselukertaa – ja nyt 4 päivää myöhemmin määrä on jo yli 39 000 näyttökertaa, kertoo SEA LIFEn markkinointipäällikkö Nora Sulander. – Ihana nähdä, että Mikko selvästi kiinnostaa ihmisiä, hän jatkaa. SEA LIFEn ollessa kiinni keväällä Mikko näytti masentumisen merkkejä, joten henkilökunta keksi eri toimenpiteitä piristääkseen Mikkoa. – Meidän avattua ovet ja asiakkaiden ollessa taas paikalla, Mikko on jälleen pirteämpi ja aktiivisempi altaassaan, kertoo SEA LIFEn intendentti Markus Dernjatin. Melkein voisi sanoa, että korona epidemiasta johtuen Mikolla oli ehkä samantyylistä apatiaa, kun joillakin ihmisillä on ollut? Mikolle lähetetään säännöllisesti terveisiä ja viestejä, joten viime viikolla Mikko sai oman faniseinämän altaansa lähettyville, josta hän sekä hänen ihailijat näkevät hänelle lähetettyjä terveisiä. – Halusimme tuoda hänen suosiotaan esille kaikille asiakkaille, josta syntyi idea hänen omasta faniseinämästään. Seinän sijainti on lisäksi valittu varta vasten niin, että myös Mikolla on mahdollisuus nähdä hänelle lähetettyjä terveisiä seinällä, SEA LIFEn toimitusjohtaja Michelle Hoeneveld kertoo. Mikon faniposti on toistaiseksi ollut ainoastaan henkilökunnan nähtävillä. Faniseinämän lisäksi, Mikosta koottiin Mikko mediassa -seinämä, jossa asiakkaat näkevät mistä kaikista erikoisista asioista hän on tullut tunnetuksi vuosien varrella. – Mikko on kuuluisa kala ja moni ehkä tunnistaakin hänet. Kaikki eivät mahdollisesti kuitenkaan muista, että mistä hän on kuuluisa. Meillä käy lisäksi kansainvälisiä asiakkaita, joille Mikko taas ei ole niin tuttu, joten heille tämä kaikki on aivan uutta, Michelle Hoeneveld jatkaa. Mikko-meriahven näytti aluksi olevan hieman yllättynyt hänelle tehdyistä seinämistä ja erityisesti hänelle lähetetyistä upeista tervehdyksistä. Alkuyllätyksen jälkeen hän on kuitenkin nauttinut lisähuomioista täysin siemauksin. Merimaailma SEA LIFE avasi ovensa yleisölle 2002, ja juhlisti tänä kesänä 18-vuotis syntymäpäiviään. Jalkojenhoitoa ja taidenäyttely Munkkiniemen Saga seniorikeskuksessa. Hyvinvoivat jalat p. 046-6300158
20 Viikot 42-43/2020 • Nro 18 M unkin S eutu Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020