Käymäläseura Huussi ry:n tiedotuslehti 2021 Huusseja Helsinkiin Raini Kiukas palkittiin Kettumäen ruokohuussit Sambiassa uuteen vaiheeseen 8 10 19 3 Kevään suuri uutuus Separett Tiny® on täällä! Lue lisää sisäsivuilta. Luonnollisen asiantuntija Hajuttomat, ympäristöystävälliset ja toimivat tuotteet mökeille ja koteihin. Yli 1 000 tyytyväistä asiakasta. www.pikkuvihrea.? KA N SI KU VA : A RK KI TE H D IT N RT O Y 20 21
2 PÄÄKIRJOITUS K äymäläseura Huussi ry (KSH ry) on pieni yhdistys, jolla on iso tehtävä. On inspiroivaa toimia yhdistyksessä, jonka visio ja konkreettiset teot edistävät ihmisoikeuksia ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. YK:n mukaan jokaisella ihmisellä tulee olla saavutettava, turvallinen, hygieeninen ja kohtuuhintainen pääsy käymälään. Jokaisella tulee myös olla saatavilla riittävästi puhdasta ja kohtuuhintaista vettä henkilökohtaiseen ja kotitalouskäyttöön. Näistä kumpikaan ei vielä toteudu kaikkien elämässä. Vain alle puolella maailman ihmisistä, 45 prosentilla, on asianmukainen käymälä, jonka jätteet käsitellään turvallisesti. Toisin sanoen lähes 4,2 miljardin ihmisen sanitaatio vaatii parantamista. Puhtaan veden osalta parannustoimia tarvitsee yli 2 miljardia ihmistä. Näiden asioiden parantamiseksi teemme yhdistyksessä töitä yhdessä teidän kanssanne. K uivakäymälä on osoittautunut erinomaiseksi vaihtoehdoksi sellaisiin asuinpaikkoihin, mistä viemäröintiverkosto puuttuu kokonaan. Kuivakäymälät edistävät ravinnekiertoa, puhtaan veden säästämistä, ympäristöterveyttä ja turvallisuutta. Yhdistyksemme tekeekin pitkäjänteistä työtä Sambiassa ja Ghanassa yhdessä paikallisten kumppaneiden kanssa. Saimme Ulkoministeriöltä 1,2 miljoonan euron jatkorahoituksen Sambian hankkeellemme. Rahoitus osoittaa, että KSH ry:n toiminta on arvioitu vaikuttavaksi ja sen jatkuvuus halutaan turvata. K uivakäymälät sopivat myös Suomen olosuhteisiin ja ne ovat hyvä vaihtoehto niin kotiin kuin mökillekin. Myös matkailuja retkikohteisiin kuivakäymälät sopivat erittäin hyvin. Vaikka kuivakäymälä on kaiken järjen mukaan taloudellinen, ekologinen ja turvallinen ratkaisu, ne yleistyvät verrattain hitaasti. Asian edistämiseksi tarvitaan sekä tiedonjakamista että asennemuutosta. Näiden asioiden edistämiseen voimme yhdessä vaikuttaa! Tarvitaan myös kehitystyötä, joka helpottaa ja tehostaa käymäläjätteiden käsittelyä ja ravinteiden talteenottoa. Innovatiivista tutkimusta ja kehittämistä tehdäänkin sekä korkeakouluissa että yrityksissä. Tästä kertoo esimerkiksi se, että perustajajäsenemme Raini Kiukas sai kansainvälisen innovaatiopalkinnon ja tutkija Veera Koskue menestyi väitöskirjatutkijoiden esitelmäkilpailussa. Koskuen tutkimus parantaa ja tehostaa ravinteiden talteenottoa jätevedenpuhdistamoilla. Ensi vuonna yhdistyksemme täyttää 20 vuotta. Aikuiseen ikään pääseminen kertoo, että tehtävämme on tärkeä ja työtä riittää. Itsestäni tuntuu, että ekotehokkuus, ravinnekierto ja vesiensuojelu ovat aivan viime vuosina saaneet entistä enemmän huomiota julkisuudessakin. Olkaa yhteyksissä hallitukseen ja työntekijöihimme. Ensi vuonna juhlitaan! Puhdas vesi ja sanitaatio ovat ihmisoikeuksia E lla N äsi hallituksen jäsen k äymäläseura h uussi ry ”LÄHES 4,2 MILJARDIN IHMISEN SANITAATIO VAATII PARANTAMISTA.” Käymäläseura Huussi ry:n tiedotuslehti ISSN 2243-0326 Julkaisija: Käymäläseura Huussi ry Päätoimittaja: Ella Näsi Toimitussihteeri: Sanna Kärkkäinen Ilmoitusmyynti: Käymäläseura Huussi ry Taitto: Viestikettu Olemme mukana sosiaalisessa mediassa: • Vuonna 2002 perustettu poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. • Kotipaikka Tampere, toimialueena koko maailma. • Henkilö-, yritysja yhteisöjäseniä yhteensä noin 500. • Käymäläseura Huussi ry:n (KSH ry:n) kunnianhimoisena visiona on tehdä kuivakäymälöistä kestävän kehityksen keskeinen osa, jotta myös tulevat sukupolvet voisivat nauttia puhtaasta vedestä ja terveellisestä ympäristöstä. Sanitaatio tulisi toteuttaa kaikkialla ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti kestävästi, ja siten että ravinnekierto toteutuu. • Yhdistys tekee erilaisia ravinnekiertoa, kuivakäymälöiden käyttöä ja esimerkiksi kaupunkiviljelyä edistäviä hankkeita sekä kotimaassa että ulkomailla. • KSH ry antaa neuvontaa kuivakäymälöihin, sanitaatioon ja käymälätuotosten käsittelyyn liittyvissä kysymyksissä, kouluttaa sekä osallistuu tapahtumiin.
4 KOTIMAA Sydämen idea syntyi perinteisen mökkihuussin ikkunasta. Sydän voi innostaa ihmisiä ikuistamaan itsensä huussin edessä. puhdistamolietteestä, hiekasta, turpeesta ja biotiitistä multaa. Kävin tutustumassa tähän vaikuttavaan paikkaan. Monien vaiheiden kautta saimme luvan viedä Metsäpirtin yksikköön hajuhaitoista vapaaksi kompostoitunutta huussijätettä, joka tullaan siellä käsittelemään puhdistamolietteen tavoin mullaksi. Helsingin kaupungin on sitouduttava ottamaan huussijätöksistä tuotettu multa takaisin viherrakentamiskäyttöön. Vielä on ratkaisematta, missä välikompostoimme huussijätökset, mutta eiköhän se hyvällä tahdolla selviä. TULEVAISUUDEN KUVAUSKOHDE Huussimme suunnittelu aloitettiin 2019 arkkitehtitoimisto NRT:ssä. Pääsuunnittelija on arkkitehti Valtteri Osara. Rakennekuvat teki A-insinöörit. Toimeksiannossa korostimme, että nyt pitää tehdä pääkaupunkiin sopiva, kaunis ja houkutteleva rakennus. Siksi aloimme heti kutsua rakennusta Helsinki-huussiksi. Helsinki-huusseissa on yksi tai useampi huussiyksikkö sekä varasto, jossa voi säilyttää vaihtosäiliöt ja kaikki tarvikkeet, kuten kuivikesäkit, WC-paperit, käsidesit ja siivoustarvikkeet. Ja liitutaulun liidut! Oma ideani oli, että vessakirjoituksia saa tehdä, mutta ne kirjoitetaan huussin sisällä olevaan liitutauluun, joka aika ajoin puhdistetaan. Toivon tämän tuovan hauskuutta ja huumoria huussiimme. Huussiohjeet tehdään seinälle sarjakuvana, jotta kaikki ymmärtävät ne. Viherkatto tuo Helsinki-huussin ulkonäköön sympaattisuutta, kun kukat ja pörriäiset asustelevat rakennuksemme katolla. Viherkatto on myös kaupungin viherkattolinjauksen mukainen. Huussirakennuksen ulkopuolelle tulee niittymäisestä viherkatosta kertova opastaulu kansalaisia valistamaan. Katto päätynee Helsingin yliopiston tutkimuskohteeksi. Ihanin oivallus tuli arkkitehtitoimistosta: Perinteisissä huusseissahan on usein ovessa sydämenmuotoinen pieni aukko, joten Helsinki-huussissa on ovien edessä seinäke, jota koristaa suuri sydänaukko. Siitä tulee mitä todennäköisimmin kuvauskohde, johon moni pariskunta, ystäväporukka, yksittäinen ihminen tai perhe haluaa asettua kuvattavaksi. Tämäkin tekee huussirakennuksesta mukavalla tavalla houkuttelevan. Kaikilla näillä kaunistustoimenpiteillä toivomme, että huussit saisivat olla rauhassa ilkivallalta. Helsinki-huussit rakennetaan puusta, maalataan ekomaaleilla ja sisäosat verhoillaan helposti pestävällä vesivanerilla. Helsinki-huussit ovat esteettömiä kaikissa sellaisissa paikoissa, missä esteettömyyden toteuttaminen on mahdollista. Huusseillemme on haettu ELY-keskuksen kuntien lähivirkistysalueiden kunnostusja kehittämisavustusta valtakunnallisesta 10 miljoonan tukipotista. Tuen saanti selvinnee lähiviikkoina. SUURI TARVE HUUSSIVERKOSTOLLE Kartoitin huussien tarvetta kaupungin asiantuntijoiden parissa. He saivat ehdottaa sellaisia paikkoja, joissa olisi hyvä olla huussirakennus ja jonne on vaikea rakentaa City WC, jolla nimellä Helsingin yleisiä käymälöitä kutsutaan. Ehdotuksia tuli 64 paikkaan – eikä asukkailta ole vielä edes kysytty. Helsingin saariston palveluita ollaan myös kehittämässä ja sinne on todella kallista vetää viemäreitä. Saarissa tulee miettiä sellaista ratkaisua, että jätökset voitaisiin kompostoida paikan päällä eikä niitä tarvitsisi kuljettaa muualle.
6 Käymälähaasteita ratkaisemassa Kolin kauniissa kansallismaisemassa M arraskuussa sain Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta kutsun konsultoimaan matkailualan yrityksen kuivakäymälän kehittämistä kansallismaisemissamme Kolilla. Pohjois-Karjalan ELY-Keskus ja sen koordinoima biosfäärialuetoiminta ovat yhdessä suomalaisten ja venäläisten hankekumppaniensa kanssa toteuttaneet alueella NatureBeST-hanketta*, jonka tavoitteena on matkailuyritysten ekotehokkuus rajaseudulla. Ekotehokkuutta on tavoiteltu edistämällä erilaisia ekologisia ja taloudellisia ratkaisuja yritysten kanssa. Pidin hankkeessa aiemmin luennon matkailualan yrittäjille kuivakäymälöistä ja harmaan veden käsittelystä. Siitä lähti idea kehittää myös hankkeessa mukana olevien yritysten käymälätuotosten käsittelyä ekotehokkaammaksi. Ravinteita kierrättävät ja vettä säästävät kuivakäymälät ovat tässä yksi mahdollisuus. Ideologialtaan ne sopivat hankkeen teemaan erittäin hyvin. LUONNONMUKAISUUS JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYS EDELLÄ Konsultointikohde oli aivan ihana Kolin Keitaan majatalo, joka sijaitsee Lieksassa, keskellä Kolin kansallispuistoa. Majatalon päärakennus ja sen muut rakennukset ovat Metsähallituksen omistamia ja ylläpitämiä, mutta yksityisen yrittäjän vuokraamia tiloja. Kolin Keitaalla on aamiaismajoitusta (päärakennuksessa ja kesällä luhtiaitassa), erilaisia kursseja, hyvinvointipalveluja ja retriittejä sekä kahvila ja kirjailijaresidenssi. Majatalo on tällä hetkellä ympärivuotisessa käytössä, kuitenkin niin, että talvella käyttö on vähäisempää. Erityisesti kotimaanmatkailijoita on ollut liikkeellä enenevässä määrin, kun ulkomaanmatkailu hiipui vuonna 2020 lähes kokonaan koronan myötä. Matkailijoiden määrän uskotaan kasvavan tulevana kesänä edelleen ja se asettaa suuria paineita paikalla olevalle yrittäjälle hoitaa kävijöiden käymälähuolto asianmukaisesti. Ihastukseni oli suuri, kun ymmärsin, että majatalo on päättänyt suuresta kävijämäärästä huolimatta pitäytyä pelkästään kuivakäymälöissä. Vanhaan tapaan peseytyminenkin hoidetaan upeassa uusvanhassa harmaassa saunassa, jonka patinasYrittäjät Joona Sarisalmi ja Marianne Ruhanen sekä Vilma Lehtovaara (ELYkeskus) katsastamassa Kolin Keitaan käymäläsysteemiä. KUIVAKÄYMÄLÄT
7 Kuivakäymälät ovat siistit ja reilun kokoiset. Peseytymään pääsee uusvanhaan harmaaseen saunaan. Kolin Keidas on pitäytynyt pelkästään kuivakäymälöissä. ta voisi kuvitella sen istuneen paikallaan jo sata vuotta, vaikka se on rakennettu vasta kymmenisen vuotta sitten. – Luonnonmukaisuus ja ympäristöystävällisyys ovat Kolin Keitaan perusperiaatteita, emmekä halua tänne vesivessoja, vaikka niiden puute joitakin matkailijoita karkottaisikin, kertovat Kolin Keitaan yrittäjät Marianne Ruhanen ja Joona Sarisalmi. Käyttäjän ja asiantuntijan näkökulmasta Kolin Keitaan kuivakäymälät näyttivät, tuntuivat ja tuoksuivat oikein hyvältä. Ne olivat reilun kokoiset ja todella yksinkertaiset ja helpot käyttää: Asioinnin jälkeen pikku kauhallinen kuiviketta perään. Käsienpesu hoitui ulkona olevan käsienpesuhanan avulla. Ainut miinus, varsinkin talvikäytössä, oli käymälöiden sijainti kapean polun päässä noin sadan metrin päässä päätalosta, jossa makuutilat sijaitsivat. Yöllä ei siis käymälään tullut laiskan vilukissan lähdettyä, vaikka pieni hätä ehkä olisikin ollut. Saavutettavuus ja esteettömyys eivät valitettavasti tässä kohteessa toteudu eli monet erityisryhmät kuten esimerkiksi pyörätuolin käyttäjät eivät näissä käymälöissä pysty asioimaan ilman apua. KUIVAKÄYMÄLÄSTÄ EI LUOVUTA Suurimmat ongelmat, joihin etsittiin ratkaisuja konsulttikäynnillä, olivat kuitenkin tavalliselle käyttäjälle näkymättömiä ja enemmän käymälän takapuolella kuin itse käymälätilassa. Kolin Keitaan majataloa ja sen käymälöitä hoitavien näkökulmasta käymälöiden kapasiteetti, kahdesta 300 litran Biolanin Populett -säiliöstä ja kahdesta vaihtosäiliöistä huolimatta, ei ollut tarpeeksi suuri varsinkaan kesän sesonkiaikana ja vaihtoväli jäi turhan pieneksi. Isojen säiliöiden tyhjennys oli myöskin haasteellista epätasaisessa maastossa. Jälkikompostointi hoitui vanhoissa astioissa ja kasoissa, jotka eivät vastanneet nykyajan vaatimuksia. Hyvänä puolena mainittakoon, että näissä Populett-malleissa on virtsan erilliskeräys ja virtsa kerätään isoon maanalaiseen säiliöön, joka tyhjennetään tarvittaessa imuautolla. Virtsan erilliskeräys vähentää kuivikkeen tarvetta ja säiliöt täyttyvät näin hitaammin, joten luultavasti ilman virtsan erilliskeräystä Kolin Keidas olisi kirjaimellisesti ollut vielä pahemmin lirissä tyhjennyshaasteiden kanssa. Näille haasteille lähdettiin siis etsimään ratkaisuja ja toivottavasti kevään mittaan parannuksia saadaankin tehtyä. Ehdotettuja ratkaisuja olivat muun muassa lisäsäiliöiden ja tyhjennystä helpottavan kippilaitteen hankkiminen sekä käsittelyalueen laatoittaminen. Optimaalisinta olisi, jos päärakennuksen läheisyyteen saataisiin myös esteetön käymälä, jotta hätää voisivat tarvittaessa helpottaa ihan kaikki alueella kulkijat. Oli ihailtavaa, että ulkoisista paineista huolimatta Kolin Keitaan yrittäjät eivät halua rakentaa vesivessaa, vaan aikovat kehittää kuivakäymäläsysteemiä. He arvelevat, että kuivakäymälöillä pärjätään myös jatkossa, vaikka matkailijamäärät alueella kasvaisivat edelleen. – Toivottavasti tämän hankkeen myötä pystymme auttamaan Kolin keitaan yrittäjiä saamaan hieman helpommin huollettavan käymälän. Nämä ratkaisut voisivat auttaa myös muita matkailuyrittäjiä löytämään omaan kohteeseensa sopivan kuivakäymäläkonseptin, summaa biosfäärialuekoordinaattori Vilma Lehtovaara Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta. s ari H uuHtaNEN p rojektipäällikkö k äymäläseura h uussi ry » *CBC NatureBeST -hanke on osa ENI Karelia CBC -ohjelmaa, jota rahoittavat Euroopan Unioni, Venäjän federaatio ja Suomen tasavalta.
8 V irkistysalueen mäen päällä sijaitsevat Kettumäen kansanpuisto ry:n omistamat 1900-luvun alun työväenasunnot ulkorakennuksineen sekä järviruokomallimiljöö. Järviruokomallimiljöön kota on luontoeskareiden käytössä. Arkisin alueella vierailee paljon myös muita päiväkotisekä koululaisryhmiä. Lomaja vapaa-aikoina alueella käy paljon turisteja ja lähialueen asukkaita. Kesäisin Kettumäellä toimii kesäkahvila ja kotieläinpiha. KUIVAKÄYMÄLÄT LUONNOLLINEN RATKAISU Kallioinen Kettumäki nousee noin 40 metrin korkeuteen ympäristöstään. Mäelle tulee vesijohto, mutta jätevesiviemäriä sinne ei ole rakennettu, sillä se olisi hyvin haastavaa ja kallista. Määräysten mukaan tapahtumissa tulee olla tietty määrä käymälätiloja tapahtuman koosta riippuen. Tämä on yksi syy, miksi Kettumäen kansanpuisto ry on rakentanut alueelleen kolme kuivakäymälää, joista kaksi on esteettömiä unisex-käymälöitä ja yksi erillinen miesten pisuaari. Toisessa vuonna 2016 rakennetussa esteettömässä käymälässä sekä vuonna 2018 rakennetussa pisuaarissa on ruokokatto. Viime vuonna rakennetussa esteettömässä käymälässä on kasvikatto, jonka salaojakerroksessa on myös hyödynnetty Kettumäen ainutlaatuiset ruokohuussit Kettumäen kansanpuisto on helposti saavutettavissa oleva metsäinen virkistysalue Kuusankosken keskustan kainalossa. Alueella vierailee vuosittain kymmeniätuhansia kävijöitä, joiden käyttöön on rakennettu kuivakäymälöitä. Kaunis pisuaari on rakennettu vuonna 2018. SU N KU V A KUIVAKÄYMÄLÄT
9 järviruokoa. Kattoon kylvettiin syksyllä erilaisia ketokasveja. Kuivakäymälöissä käytetään kuivikkeena järviruokosilppua ja biohiiltä. Niitä käytetään myös kuivikkeena kompostissa ja kotieläinpihalla. Pisuaarista kerätään virtsaa kasvien lannoitukseen. Vapaaehtoistoimintaan perustuvan Kettumäen kansanpuisto ry:n suurimpana haasteena on ollut kuivakäymälöiden huolto ja tyhjennys, sillä yhdistyksellä ei ole palkattua työvoimaa. Yhdistys haluaakin kehittää käymälöitä niin, että niitä on mahdollisimman helppo hoitaa ja miellyttävä käyttää. ILO-HANKKEELLA KUIVAKÄYMÄLÖITÄ JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Kettumäen kansanpuisto ry:llä on meneillään ILO-hanke (ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja oppimisympäristö), jota rahoittaa Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö. Alueelle on rakentumassa oppimisympäristö, jonne ihmiset voivat tulla maksuttomasti oman aikataulunsa mukaisesti. Osana oppimisympäristöä halutaan kertoa kuivakäymälöiden historiaa, opastaa ja valistaa kuivakäymälöistä sekä kertoa yleensä käymäläjätteen kierrosta. Yhdistys tekee tässä yhteistyötä Käymäläseura Huussi ry:n kanssa. Tarkoitus on muun muassa tehdä koulutuksia ja erilaisia opastustauluja. t aNja K uKKola k ettumäen kansanpuisto ry Kasvikattoisen huussin salaojakerros rakennettiin järviruo’osta syksyllä 2020. Ruokokattoinen käymälä ja pisuaari. Kasvikaton kylvämistä loppusyksystä 2020. Kesällä 2021 nähdään, miten uuden huussin katto lähtee kasvamaan. TA N JA KU KK O LA TA N JA KU KK O LA TA N JA KU KK O LA
10 Sambian hankkeessa siirrytään uuteen vaiheeseen ULKOMAAT Pitkäaikaisin kohdemaamme Sambia, jossa olemme toimineet jo vuodesta 2006, on ottanut aimo harppauksia sanitaation ja hygienian sektorilla. Sambian hallinnossa on muodostettu oma ministeriö vesija sanitaatiokehitykselle sekä ympäristönsuojelulle (Ministry of Water Development, Sanitation and Environmental Protection). Kahden viimeisen vuoden aikana sekä kaupungeissa että maaseudulla on tehty erilaisia strategioita sanitaation parantamiseksi.
11 S ambiassa on tehty muutamia suurehkoja alueellisia ja usein kansainvälisesti rahoitettuja sanitaatioprojekteja. Näistä isoin on pääkaupungin Lusakan sanitaatioprojekti, jonka myötä monelle alueelle on vedetty uusia viemärilinjoja ja osassa kaupungin lähiöistä hankkeemme on rakentanut myös kuivakäymälöitä. Oma Sambian kuivasanitaation maaohjelmamme onkin toiminut tiiviissä yhteistyössä paikallisen ministeriön kanssa ja linjassa Sambian sanitaatiostrategioiden kanssa. TYÖ ON SAATU HYVÄÄN VAUHTIIN Vaikka tulokset ovat lupaavia, vielä on iso matka siihen, että kaikilla Sambiassa olisi sanitaatio vuoteen 2030 mennessä. Viimeisimpien tilastojen mukaan noin 26 %:lla sambialaisista on pääsy asianmukaisen perussanitaation piiriin ja noin 19 %:lla ei ole käytössä minkäänlaista käymälää. Maastoon ulostaminen on erittäin haitallista, joten siitä pyritään ensisijaisesti eroon. KOULUTUKSET PYÖRIVÄT KOKO HANKEKAUDEN Vuosi 2020 oli hankkeemme ensimmäisen kauden viimeinen vuosi. Hankekauden (2017–2020) saavutuksia olivat muun muassa koko kauden jatkuneet koulutukset, jotka nostivat ihmisten tietoisuutta muun muassa tautien leviämisestä, hyvistä hygieniakäytännöistä sekä monipuolisesti kuivakäymälöihin liittyvistä teemoista kuten rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta sekä käymälätuotoksien käytöstä lannoitteena. Koulutimme niin kaupunkien kuin maaseudun asukkaita, koululaisia, alalla olevia virkamiehiä ja muita sidosryhmiä, teimme erilaisia kampanjoita radiossa ja TV:ssä ja järjestimme tapahtumia ja tilaisuuksia myös yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa, muun muassa Maailman Käsienpesupäivinä ja Käymäläpäivinä. KÄYMÄLÖITÄ, KÄSIENPESUA JA KEHITTÄMISTYÖTÄ Rakensimme noin 350 käymälää ja muutamia porakaivosysteemejä ja vesikioskeja ja jaoimme satoja käsienpesuannostelijoita. Teimme myös tutkimusta ja kehitimme sanitaation arvoketjua. Tuotteistimme käymälätuotteista sekä nestemäistä että kiinteää lannoitetuotetta, jonka tuotanto pitäisi saada käyntiin kunnolla vuoden 2021 aikana. HUIKEA JATKOHANKE ALKAMASSA SAMBIASSA Juuri ennen koronaepidemian maailmanlaajuista puhkeamista kokoonnuimme helmikuussa 2020 yhdessä paikallisten kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa suunnittelemaan hankkeen seuraavan kauden (2021–2024) toimenpiteitä ja tavoitteita, jotta saisimme jatkohakemukHankkeessa on rakennettu käymälöitä sekä porakaivoja, jaettu käsienpesuannostelijoita sekä tuotteistettu lannoitetuotteita. Koulutukset pyörivät koko 2017–2020 kestäneen hankekauden. sen Suomen ulkoministeriölle toimitettua maaliskuussa. Pitkä ja haasteellinen suunnitteluja hakuprosessi tuotti tulosta ja hanke sai huikean 1,2 miljoonan euron nelivuotisen jatkorahoituspäätöksen ministeriöltä kesällä 2020. Myönnetty rahoitus oli kaikista kansalaisjärjestöille myönnetyistä hankerahoituksista suurin, joten voimme
12 NECOS:in tiimi esittelee käsienpesulaitteita ja käymälämalleja Maailman käsienpesupäivän tapahtumassa. todella olla ylpeitä siitä työstä, mitä olemme tehneet paikallisten järjestöjen kanssa. Ison ulkoministeriön rahoituksen rinnalle tarvitsemme kuitenkin vielä paljon tukijoita, jotta hankkeen 15 prosentin omarahoitusosuus saadaan kasaan. PANDEMIA KOROSTAA HYGIENIAN TÄRKEYTTÄ Jos koronapandemiasta yritetään jotain positiivista löytää, niin pandemia on saanut ihmiset ajattelemaan yhä enemmän hygienian ja terveyden tärkeyttä. Näin ollen KSH ry:n työn tärkeyden tunnustaminen on jopa parantanut toimintamahdollisuuksiamme. Pandemian vuoksi joudumme entistä tarkemmin suunnittelemaan esimerkiksi tapahtumien tai koulutusten järjestämisen turvallisesti ja sääntöjen mukaisesti. Matkustaminen on vähentynyt. Samalla olemme pyrkineet löytämään myös etäratkaisuja esimerkiksi paikallisten koulutusten ja kokouksien suhteen. SAMBIAN HANKE LAAJENEE ENTISESTÄ Uudessa hankevaiheessa tavoitteet ovat kovat ja toimintaa järjestetään 16 läänin alueella. Hanke siis kasvaa huomattavasti ensimmäisestä vaiheesta. Aktiviteetit ja tavoitteet ovat osin samoja kuin aikaisemmassa hankevaiheessa eli esimerkiksi koulutusta, rakentamista ja sidosryhmäyhteistyötä kehittäviä toimintoja jatketaan. Uusia aktiviteetteja ovat esimerkiksi hanketoimet tyttöjen ja erityisryhmien, esimerkiksi vammaisten, sanitaation kehittämisessä. Hankkeella on myös tavoitteita ilmastovaikutusten suhteen, joten kuivakäymälöiden rakentamisen ja puutarhojen perustamisen lisäksi istutamme hankkeessa myös puita. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa auttavat hankkeessa yhteistyökumppaneina olevat Turun Yliopiston ylioppilaskunta ja Vammaiskumppanuus sekä sambialaiset kumppanimme GLM, NECOS, LGI ja UIP. KIITOS KUMPPANEILLE JA RAHOITTAJILLE – TYÖ JATKUU! Edellä mainittujen kumppaneiden lisäksi suuri kiitos kuuluu ulkoministeriölle, huussikummeille ja muille lahjoittajille, joiden avulla olemme tätä hanketta voineet toteuttaa. On huikeaa, että voimme tätä työtä jatkaa myös seuraavat neljä vuotta! s ari H uuHtaNEN p rojektipäällikkö k äymäläseura h uussi ry O letko koskaan ajatellut, että vessan puuttumisella saattaa olla kauaskantoiset seuraukset? Lapsen tulevaisuus voi olla pienestä kiinni: mahdollisuus inhimilliseen käymälään tai käsienpesuun saattaa muuttaa lapsen tulevaisuuden. Maailmassa on 2,6 miljardia ihmistä, jotka ovat vailla kunnollista käymälää. Huonosta sanitaatiosta tai vedestä johtuvat ripulitaudit tappavat päivittäin arviolta 5 000– 6 000 lasta. Mahdollisuus kunnolliseen sanitaatioon on yksi ihmisen perusoikeuksista. Turvaamalla asianmukaisen sanitaation estämme taudinaiheuttajien leviämisen ja juomaveden saastumisen. Ekologisella sanitaatiolla taataan lisäksi ravinteiden hyötykäyttö. Huussikummina voit tukea pitkäjänteisesti tätä konkreettista ja ihmisläheistä kehitysyhteistyötä, joka vie avun varmasti perille. Kuivasanitaatiohankkeilla pyritään varmistamaan erityisesti lasten terveellinen ja turvallinen tulevaisuus rakentamalla käymälöitä kouluille ja kotitalouksiin sekä antamalla hygieniakasvatusta. Katso lisätietoja nettisivuiltamme www.huussi.net, ja ryhdy Huussikummiksi täyttämällä kummilomake! Kummimaksu on 50 € vuodessa. Myös yritykset ja yhteisöt voivat liittyä kummeiksi. TULE MUKAAN TEKEMÄÄN TERVEEMPÄÄ MAAILMAA, KÄYMÄLÄ KERRALLAAN! Sinustako Huussikummi? Pandemian takia etsitään etäratkaisuja kokouksiin sekä paikallisten koulutukseen.
13 Ghana ei säästynyt koronalta Kestävän kehityksen sanitaatiohankkeen toisen vuoden kuulumiset K ukapa olisi voinut vuosi sitten aavistaa millainen vaikutus kaukaisessa Kiinassa olevalla viruksella on hankkeeseemme Ghanassa. Hankalan koronavuoden jälkeen työmme on pääsemässä kunnolla vauhtiin. Suunnitelmissa oli lähettää opiskelijoita työharjoitteluun Ghanaan ja tehdä kaksi asiantuntijamatkaa Hon alueelle. Nämä molemmat kuitenkin peruuntuivat. Maaliskuun loppupuolella alkoi selvitä, etteivät paikalliset yhteistyökumppanitkaan pysty toteuttamaan kaikkia toimia suunnitellusti. Erityisesti kouluissa tehtävä toiminta jouduttiin keskeyttämään ja lykkäämään muun muassa sanitaatioterveysklubien perustamisen osalta. Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin: Käsienpesuja hygieniavalistus, jota hankkeessa on tehty sanitaation parantamiseksi, oli helppo laajentaa ehkäisemään koronavirusta. Paikalliset ympäristöterveysviranomaiset toteuttivat kyseistä kampanjointia kylissä ja paikallisilla radiokanavilla. Kyliin toimitettiin myös käsienpesuvälineitä ja maskeja. LANNOITEKOKEILLA HYVIÄ TULOKSIA Onneksi koronapandemialla oli vähäisempi vaikutus Hon teknillisen yliopiston tekemiin peltoviljelykokeisiin. Viljelykokeissa haasteeksi muodostui lannoitevirtsan saatavuus, jota oli tarkoitus kerätä koulukäymälöistä, mutta koulujen sulkemisen takia sitä ei saatu kerättyä alkuperäisen suunnitelman mukaista määrää, jonka seurauksena viljelysuunnitelmaan jouduttiin tekemään muutoksia. ULKOMAAT Ghanan tiimi tarkastamassa perhekäymälöitä Dopkopofen kylässä.
14 Koulujen sulkeminen vaikeutti myös opiskelijoiden osallistumista viljelykokeisiin. Ensimmäiset viljelykokeet eivät onnistuneet kesä–heinäkuussa kuivuuden takia. Uusi koeviljelmä tehtiin maissilla syys–marraskuussa ja se onnistuikin paremmin. Alustavina tuloksina voidaan todeta, että virtsalannoitus lisäsi satoa noin 26 % kontrollitasoon verrattuna. RAKENTAMISEN KUSTANNUKSET NOUSUSSA Koronan suurimmat kielteiset vaikutukset rakentamisen osalta liittyvät kustannusten nousuun ja hallintaan, joista yksi merkittävimmistä oli Hon teknillisen yliopiston heikentyneet mahdollisuudet käyttää opiskelijoiden työvoimaa koulujen sulkemisen takia. Arvioidut työvoimakustannukset perustuivat laskelmaan, että opiskelijat suorittavat opintoihin sisältyvän työharjoittelun projektissa, jonka ansiosta ulkopuolisen työvoiman tarve ja sen kulut saataisiin minimoitua. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen päätimme myös lisätä yhden kohteen rakennettavien käymälöiden listalle. Kyseessä oli Voltan maakunnassa sijaitsevassa Aveen kylän suurehko kuoppakäymälä, jonka kyläläiset olivat rakentaneet. Kyseistä käymälää ei kuitenkaan voitu ottaa käyttöön, sillä pohjaveden korkea taso tuli rakentajille yllätyksenä. Käymälän käyttäminen olisi lähes varmuudella vaarantanut läheiset juomavesikaivot. Koska kylässä oli valtava paine saada käymälä käyttöön, päätimme yrittää kunnianhiFAKTA ODF2030 – kestävän sanitaation kehityshanke > Käymäläseura Huussi ry:n, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja LAB-ammattikorkeakoulun (entiset Lahden ja Saimaan korkeakoulut) yhteishanke. > Ulkoministeriön rahoittaman hankkeen kesto on 4 vuotta ja sijoittuu vuosille 2019–2022. > Perussanitaation piirissä on 19 % ghanalaisista. Maaseudun väestöstä 12 % ja kaupungissa asuvilla 24 % on perustasoinen sanitaatio. Noin joka viides ghanalainen ulostaa edelleen avoimeen maastoon (lähde: washdata.org, 2017). > UDDT (Urine-diverting dry toilet) on virtsan erotteleva kuivakäymälä, jossa virtsa kerätään astiaan ja kiinteä käymäläjäte kompostisäiliöön. Virtsa ja käymäläkomposti on mahdollista saadaan lannoitekäyttöön. Blogikirjoituksia Ghanasta: > https://blogit.jamk.fi/techtothefuture/2019/12/20/solving-the-complex-issue-of-basic-sanitation-in-rural-ghana/ > https://blogit.jamk.fi/tarvaalantarinoita/2019/10/03/ apua-mista-loytyy-vessa/ > https://blogit.jamk.fi/tarvaalantarinoita/2019/12/16/ ghanassa-juhlitaan-viljelijoita-tehdaan-sama-suomessakin/ moista asiaa ja modifioida kuoppakäymälän erottelevaksi kuivakäymäläksi niin, että myös se saadaan sisällytettyä alkuperäiseen budjettiin. Kaikista ongelmista huolimatta rakentaminen on hyvällä mallilla kaikkien käymälöiden osalta ja valmista tulee lähikuukausien aikana. VALOA TUNNELIN PÄÄSSÄ KORONATILANTEEN SUHTEEN Koronapandemia muuntoviruksineen ei näytä laantumisen merkkejä, joten jo tässä vaiheessa tiedetään, ettei kolmas vuosi tule olemaan helppo. Valoakin on jo nähtävissä, sillä vuoden alussa projektiasiantuntija Teemu Häyrinen pääsi matkustamaan Ghanaan. Koulut ovat lähes vuoden tauon jälkeen avanneet ovensa ja toivottavasti myös lykätyt aktiviteetit päästään toteuttamaan. Suomalaisten opiskelijoiden lähettäminen Ghanaan on vielä haasteellista, mutta sen parissa työskennellään jo. Toivotaan, että Suomessa ja maailmalla kevään mittaan rokotettujen määrä kasvaa ja koronan kasvuhuippu saadaan laantumaan, jotta työt Ghanassa saadaan jälleen käyntiin täydellä vauhdilla. t uija m aNErus p rojektiasiantuntija j yväskylän ammattikorkeakoulu / B iotalousinstituutti t EEmu H äyriNEN p rojektiasiantuntija k äymäläseura h uussi ry Freetownin päiväkodin ja ala-asteen käyttöön tuleva koulukäymälä rakenteilla. Peltoviljelykokeista saatua maissisatoa menossa punnittavaksi.
15 Tiny® Pieni suuruus on täällä Pieni ja tyylikäs design Alhaiset käyttökustannukset Helppo jätteiden käsittely Tiny virtsasäiliöllä 1270-01 Käymälässä on säiliöt sekä kiinteälle että nestemäiselle jätteelle. Kaksi eri versiota Tiny virtsanpoistolla 1271-01 Käymälässä on säiliö kiinteälle jätteelle, virtsa johdetaan ulkoiseen säiliöön. Tiny on Separettin viimeisin käymäläratkaisu. Se on erotteleva käymälä, ja virtsan erottelun ansiosta hajut sekä käsiteltävän jätteen määrä vähenevät. Sisäänrakennettu tuuletin (12V/230V) pitää käymälätilan hajuttomana. Voit valita kahden eri version välillä: virtsasäiliöllä tai virtsanpoistolla. Separett Tiny on kehitetty erityisesti minikoteihin ja pienempiin kohtei siin, kuten asuntoautoihin ja veneisiin. Korkean laadun ja hiotun designin ansiosta se toimii loistavasti myös vapaa-ajan asunnoilla ja mökeillä vessana. Voit säästää tilaa muulle! Lue lisää kevään suurimmasta uutuudesta www.separett.fi
16 Toilet Board on sanitaatioalan voimakas verkosto Toilet Board on sanitaatioalan laaja ja kansainvälinen verkosto. Sen tavoitteena on edistää käymälöiden ja käymäläjärjestelmien kehitystä niin, että niitä ei enää nähtäisi julkisen talouden kulueränä vaan todellisena kiertotaloutena, joilla olisi laajaa positiivista taloudellista vaikutusta. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ S veitsissä päämajaansa pitävä Toilet Board on kansainvälinen suuryritysten, avustusjärjestöjen sekä pienten sanitaatioalan yritysten yhteistyöelin, jonka tavoitteena on linkittää yksityistä sektoria julkisen puolen toimijoiden kanssa. Lisäksi se pyrkii kiihdyttämään sanitaation kehitystä liiketaloudelliselta pohjalta. Toilet Boardin tavoite perustuu YK:n kestävän kehityksen tavoite numero kuuteen: Kaikilla tulisi olla puhdasta vettä saatavilla ja pääsy vessaan. Tavoitteena on kiihdyttää koko alan kehitystä niin, että YK:n tavoitteeseen päästäisiin aikataulussa ympäri maailman. Järjestön ytimessä on alan todellisia suuryrityksiä, kuten Kimberly-Clark, Lixil, Unilever ja Veolia. PIKKUVIHREÄ KIIHDYTYSOHJELMAAN Yksi järjestön keskeisimpiä toimintamuotoja on Toilet Booster Program – eli tuttavallisemmin vaikkapa ”vessakiihdytysohjelma”. Vuonna 2016 aloitettuun yrityskiihdytysohjelmaan valitaan vuosittain muutamia lupaavia ja innovatiivisia pieniä tai keskikokoisia yrityksiä. Ohjelma pitää sisällään mentorointia, kehitysprojekteja sekä näkyvyyttä alan suurimpiin toimijoihin sekä rahoittajiin päin. Vuoden 2020 loppupuolella ohjelmaan haki ennätysmäärä, noin 150, yritystä. Monivaiheisen hakuprosessin seulan läpäisi myös suomalainen Pikkuvihreä.
17 THE SANITATION ECONOMY PRODUCTS TOILET ECONOMY SMART SANITATION ECONOMY CIRCULAR SANITATION ECONOMY DISTRIBUTION Relevant data is communicated back to the user through mobile applications and services SENSORS & DATA CAPTURE Sensors in household, business, community and public toilets capture molecular characterisations of waste and transmit data through connected networks and devices SM AR T SU STA INAB LE SANITA TIO N FOR ALL TO ILET ACCELERATO R HOMES, BUSINESSES, FARMERS, MANUFACTURERS, CITIES Upcycled products from Toilet Resources are sold back to businesses, cities and individuals to complete the loop PROCESSING Resource recovery plants process and refine the collected waste through various technologies to produce safe valuable products COLLECTION & TRANSPORT OF BIOLOGICAL WASTE PAN/TOILET FIXTURE CLEANING MAINTENANCE AND REPAIR PERSONAL HYGIENE PRODUCTS FEMININE CARE PRODUCTS CONTAINER TOILETS TOILET SHELTER BIO TOILETS PUBLIC & COMMUNITY TOILET BLOCKS PORTABLE TOILETS Consumer biological waste • toilet waste • kitchen waste • animal waste • compostable packaging & other items Industrial biological waste • toilet waste, • food / market waste, • agricultural & food waste • farm waste • compostable packaging & other items AGRICULTURAL PRODUCTS Compost, organic fertilisers, nutrients such as nitrogen and phosphorus • Non-food crops: forest free fibre crops, flower crops, etc. • Food crops PROTEIN RICH MATERIALS Such as oils and protein meal • Protein oils for consumer toiletry goods and potentially cosmetics • Protein “meal” for pet and farm animal feed H 2 O WATER Water recovery and purification of wastewater • Local agricultural irrigation • Water intensive factory processes • Further treatment to produce drinking water ENERGY PRODUCTS Fuel, electricity, heat • Biogas for local factories & electricity to the grid • Bio diesel for transport • Bio charcoal to replace wood/coal Materials for INNOVATIVE PRODUCTS • Faecal matter for pharmaceutical (biome) regenerative health products and procedures • Bio-plastics BIOLOGICAL WASTE INPUTS TOILETS & PRODUCTS DESIGNED FOR REUSE OF RESOURCES PUB LIC HO US EH OLD LAUNDRY SERVICES SYSTEM OPERATIONS DATA Manufacturers, operators, and service companies can access status information to inform the need for maintenance, repair, cleaning, waste collection, etc. CONSUMER USE DATA Consumer insights data related to consumer behaviour & product usage. Customer relationship management, marketing, advertising & product decisions PREVENTATIVE HEALTH HEALTH DATA Nutrition & health data can inform public officials, the healthcare and pharmaceutical community and individual users SENSORS IN TOILETS TOILET ADJACENT IN BATHROOM INFRASTRUCTURE MARKETPLACE SOFTWARE/DATA PROCESSING & ANALYTICS Sensor sends molecular characterisation data to cloud based cognitive computing platform where data is analysed and organised Sanitation as a business opportunity instead of an unaffordable cost Sanitation as a solution provider, offering not only sanitation, but cost savings and environmental improvements to food/agriculture, consumer goods, energy, health, waste, water and other industries – Tämä pääsy TBC:n ohjelmaan avaa meille paljon ovia maailmalla. Jännittyneenä odotamme, mitä vuosi 2021 tuo tullessaan, iloitsee Pikkuvihreän toimitusjohtaja Minna Palo. TÄHTILUOKITUS KÄYMÄLÖILLE Toilet Board tuottaa paljon tietoa alan nykytilasta: esimerkiksi maaraportteja ja selvityksiä sanitaation vaikutuksista eri puolilla maailmaa. Kaikki tieto on vapaasti käytettävissä järjestön nettisivuilla. Yksi, vuonna 2020 tehty ja julkaistu, varsin hyödyllinen selvitystyö oli viiden tähden julkisen käymälän-luokitus (Star Rated Public Toilet: TBC Guidelines). Se auttaa alan toimijoita arvioimaan ja luokittelemaan julkisia vessoja yhteisen tarkistuslistan ja mittariston mukaan. Toilet Board jakaa työssään sanitaatioalan kolmeen osaan: käymäläsektoriin, kiertotalouteen ja älykkäisiin digitaalisiin sanitaatiojärjestelmiin. Koko ala on siis todella laaja kokonaisuus. Usein julkisessa keskustelussa huomio kohdistuu vain itse pyttyyn tai johonkin osaan systeemiä, mutta todellisuudessa tuottavan sekä kestävän kiertotalouden aikaansaaminen vaatii paljon työtä monella eri osa-alueella. Siksi Toilet Boardissa on nähty ratkaisevan tärkeäksi saattaa yhteen innovaatiot, yrittäjyys sekä rahoittajat jakamaan tietoa ja etsimään kumppanuuksia. m iNNa P alo p ikkuvihreä – m eripalo o y » Lisätietoja: www.toiletboard.org ”TÄMÄ PÄÄSY TBC:N OHJELMAAN AVAA MEILLE PALJON OVIA MAAILMALLA. JÄNNITTYNEENÄ ODOTAMME, MITÄ VUOSI 2021 TUO TULLESSAAN.” Sanitaatiosektori on hyvin laaja kokonaisuus, eikä pelkkiä pönttöjä.
18 S uomalainen innovaatio Woshio tarjoaa mahdollisuuden pestä kädet vedellä ja saippualla missä tahansa paikassa. Oikeastaan Woshiota voisi kutsua pieneksi vedenpuhdistamoksi. Innovaation erikoisuus perustuu patentoituun vedenkierrätystekniikkaan, johon ei vaadita viemäröintiä tai vesiliitäntää. Talotekniikka ei aseta rajoitteita laitteen asentamiselle – pelkkä sähkö riittää. Suomalaisyhtiö Novosan toi joulukuussa 2020 uudenlaisen Woshio-nimisen käsienpesulaitteen yleisön käyttöön kauppakeskus Selloon Espoon Leppävaaraan. Käsienpesupiste oli Sellon ensimmäisessä kerroksessa kuukauden ajan. Asiakkaiden ja Sellon henkilökunnan antama palaute on tähän mennessä ollut Novosanin toimitusjohtajan Hanno Airaksen mukaan harvinaisen myönteistä. – Yli 300 ihmistä antoi palautetta omalla puhelimellaan qr-koodin avulla. 98 % kyselyyn vastaajista valitsi käsienpesun käsidesin sijaan. Lisäksi 90 % vastaajista koki, että käsienpesu lisäsi heidän turvallisuudentunnettaan kauppakeskuksessa. VEDENSÄÄSTÖÄ PUHDISTAMALLA Airaksen mukaan samaa käsienpesupisteen vesitankkia voi käyttää kuukaudesta kahteen niin, että vesi puhdistetaan aina uudelleen. Tiheällä pesupisteen käytöllä tämä tarkoittaa jopa 40 000 yksittäistä pesukertaa. Tämän jälkeen vesitankki on vaihdettava uuteen, koska veden puhdistaminen Woshion osana olevalla käänteisosmoositekniikalla hidastuu liikaa. – Sellossa olleen käsienpesupisteen vesitankki oli lähes 700-litrainen. Jatkossa tankin koko tulee olemaan noin 600 litraa. Nyt opimme lisää siitä, kuinka usein se pitää vaihtaa, Airas kertoo. Veden säästö yhdellä tankillisella voi olla jopa 150 000 litraa. Kyseessä onkin kiinnostava tuote vientimarkkinoille, sinne missä puhtaasta vedestä on enemmän pulaa kuin Suomessa. Woshion puhdistustahti Sellossa olleessa versiossa oli noin neljä litraa minuutissa. Käsienpesupisteen vesihana ja saippua-automaatti toimivat käsin koskematta. Woshion kaltaiselle pesuratkaisulle olisi Airaksen mielestä kysyntää joka tapauksessa, mutta koronapandemia on vauhdittanut sen tarvetta. Hänen mukaansa jo muutamia vuosia ennen korona-aikaa on keskusteltu siitä, miksi julkisissa tiloissa on mentävä vessaan pestäkseen kädet. Airaksen mukaan Woshion kehittämisessä on tehty hyvää suomalaista yhteistyötä: muun muassa muotoilutoimisto Pentagon Design on ollut suunnittelemassa Woshion muotoilua, ja vedenpuhdistustekniikan takana on Finnvoda. a ila m äKiNEN v essa asiantuntija , markkinointivastaava n ovosan o y Suomalainen innovaatio – Woshio-käsienpesupiste INNOVAATIOT Woshio on kuin pieni vedenpuhdistamo. Se ei vaadi viemäröintiä eikä vesiliitäntää – pelkkä sähkö riittää.
19 D TS Finlandin toimitusjohtaja Raini Kiukkaan sanitaatioinnovaatiot on huomioitu kansainvälisesti. Maailmanlaajuinen naiskeksijöiden verkosto, GlobalWIIN, myönsi joulukuussa 2020 pääpalkinnon Kiukkaalle sosiaalisen innovaation kategoriassa. Voitto saavutettiin kansainvälisesti patentoidun iTOA-kuivakäymäläkontin avulla. ITOA-konttikäymälä perustuu mikrotermisen menetelmän hyödyntämiseen. Käymälästä syntyvä kiinteä jäte käsitellään kontissa mikrotermisen menetelmän avulla turvalliseksi, ravinnerikkaaksi, lähes hajuttomaksi maanparannusaineeksi reilussa vuorokaudessa. Mikroterminen käsittelymenetelmä on erittäin nopea ja tutkimusten mukaan sen avulla saadaan hävitettyä ulostepohjaisen jätteen patogeenit. ITOA-konttikäymälän kehitystyötä on tehty Tampereen kaupungin Hiedanrannan alueella, missä on edelleen toiminnassa iTOA-kontin ensimmäinen protomalli. Innovaatiopalkinnon ja Hiedanrannasta saatujen käyttökokemuksen myötä kuivakäymäläkontin seuraava versio saataneen kehitystyön alkuun vielä tämän vuoden aikana. – On selvää, että sanitaation kehittämiselle on tarvetta, painottaa Kiukas. – Kiinnostus ja kysyntä iTOA-konttikäymälää kohtaan onkin kasvanut. Keksinnöllä on valtava potentiaali maailmanlaajuisesti etenkin sellaisilla alueilla, missä sanitaatio on puutteellista ja missä puhdasta vettä on rajallisesti, Kiukas pohtii. Kiukkaan mielestä sanitaation tulisi tulevaisuudessa perustua muuhun kuin puhtaan veden käyttöön. ITOA-konttikäymälän prosessitekniikkaa voidaan soveltaa käymäläjätteiden lisäksi myös muihin orgaanisiin jätteisiin. Tekniikkaa onkin käytetty muun muassa jätevedenpuhdistamon lietteen sekä erilaisten lantojen käsittelyyn. P irjo N iEmElä Dts F inlanD (D igi t oilet s ystems o y ) Kansainvälinen naiskeksijöiden pääpalkinto Raini Kiukkaalle INNOVAATIOT FAKTA Raini Kiukas > Kotoisin Laitilasta. > Toimitusjohtajana yrityksissä Digi Toilet Systems Oy (www.dtso.fi). > Ensimmäiset kuivakäymäläkokoukset 90-luvulla Vesijärviprojektin yhteydessä Kangasalla. > Käymäläseura Huussi ry:n perustajajäsen. > Ensimmäisen kansainvälisen Dry Toilet -konferenssin vetäjä. > iTOA-käymäläjärjestelmän kehittäjä. > Mikrotermisen käsittelyn kehittäjä. > Mukana uusissa kaupunkisanitaatiohankkeissa. TA M PE RE EN KA U PU N KI / M ER I LA M PIN EN Raini Kiukas esitteli tehokompostoria Hiedanrannassa 2019. Kompostori tekee käymäläjätteestä multaa vuorokaudessa.
20 KUIVAKÄYMÄLÄT J uhana Nyrhinen ja Johanna Havimäki ovat asuneet 1800-luvun lopulla valmistuneessa torpassaan viisitoista vuotta. Perheeseen kuuluvat heidän lisäkseen Hilda-tyttö ja kissa. Nelisen vuotta sitten perhe aloitti uurastuksen talon uudistamiseksi. Taloon tehtiin laajennus, jossa sijaitsevat keittiö ja kylpyhuone sisäkuivakäymälöineen. Ennen talon laajentamista perhe oli jo ehtinyt tottua ulkohuussiin ja kantoveteen. Vettä ei vieläkään tule vanhalle puolelle, sillä he haluavat vaalia vanhan rakennuksen luonnetta. Perinnekorjaajiksi he eivät kuitenkaan itseään koe. Uudelle puolelle on nimittäin tuotu kaikki mukavuudet lämpöpumppuun asti. Vaikka kuivakäymäläasiat eivät ole heille mikään elämäntehtävä, päättivät he uuteen kylpyhuoneeseensa hankkia kuivakäymälän. – Emme edes harkinneet vesivessaa! sanovat molemmat yhdestä suusta. TIETOA HUUSSIN NETTISIVUILTA – Aloimme heti suunnittelun aluksi kartoittaa sisätiloihin sopivia kuivakäymälöitä. Ulkohuussi oli jo totuttanut meidät kuivakäymälän käyttöön. Kompostointikin oli meille tuttua. Mietimme monenlaisia eri versioita, jopa itse rakennettavaa mallia. Päädyimme lopulta kompostoivaan kuivakäymälään. Kuivakäymälän hankintavaiheessa Huussi ry:n nettisivut tulivat tutuiksi ja tietoa löytyi paljon. – Olisimme kaivanneet hieman lisää käyttökokemuksia, jotta itselle sopivan mallin löytäminen olisi ollut helpompaa, kertoo Juhana. – Ystävillämme on ollut Ekoletin kuivakäymälä, minkä takia päädyimme siihen malliin. VIERAATKIN VIIHTYVÄT Uudessa käymälässä yllätti hieman käymälän tuulettimen ääni ja takapuolessa tuntuva tuulen tunne. – Ääneen on kyllä tottunut jo, he toteavat. Heidän kokemustensa mukaan pönttö pysyy myös yllättävän siistinä. – Vaikka ei ole vesihuuhtelua käytettävänä, niin seinämät pysyvät erittäin siisteinä! Eikä se haise ollenkaan. Niin perheenjäsenet kuin vieraatkin ovat ottaneet sisäkuivakäymälän avosylin vastaan. Hildaa hieman jännitti aluksi pöntön reiän suuri koko, mutta nykyään asiointi sujuu oikein luontevasti. – Hilda puhuu vesivessoista nykyään vetovessoina, mutta kotona ei tarvitse vetää. – Vieraat ihmettelevät, että eikö tosiaan tarvitse tehdä mitään vessassa käymisen jälkeen. Vieraat ovat myös kiitelleet sitä, että vessa on nykyään sisällä. – Kummipoikakin sanoi, että meidän vessamme on luksus! KUIVAKÄYMÄLÄ OLI OIKEA VALINTA – Ei ole yhtään sellainen olo, että olisi sittenkin pitänyt valita vesivessa! Työpaikallani on vesivessa ja sen vetäminen tuntuu nyt väärältä, kertoo Johanna. Juhana ei vielä yhdy tähän mielipiteeseen, mutta pitää kuitenkin kompostoivaa kuivakäymälää vesivessaa ekologisempana vaihtoehtona. Nyt on aika seurata kuivakäymälän toimintaa ja havainnoida sitä, mikä on paras toimintatapa kuivakäymälän ylläpitoon ja jälkituotosten hyödyntämiseen. Kuivakäymälä on vain yksi kodin osa, jota ylläpidetään ja huolletaan siinä missä teknisiä laitteita. Jatkosuunnitelmia sisäkuivakäymälän suhteen heillä ei juuri nyt ole. Nyt he vain nauttivat uudesta hienosta käymälästään. s aNNa K ärKKäiNEN järjestökoorDinaattori k äymäläseura h uussi ry “Vessan vetäminen tuntuu väärältä!” Perhe valitsi kotiinsa sisäkuivakäymälän 1800-luvulla rakennettuun torppaan on laitettu moderni kuivakäymälä, joka sopii talon henkeen ja sisustukseen.
21 T alikon saivat Green Living Movement (GLM), Network for Environmental Concerns and Solutions (NECOS), Livingstone Green Iniative (LGI) ja Ukadzipalile Integrated Project (UIP), jotka ovat tehneet vuosia väsymätöntä työtä sanitaation parantamiseksi Sambiassa. Osa palkituista kumppaneista oli mukana jo yhdistyksen ensimmäisessä kehitysyhteistyöhankkeessa vuonna 2006. KOULUTUSTA, KÄYMÄLÖITÄ JA VAIKUTTAMISTYÖTÄ Sanitaatio ja hygieniakoulutukset ovat toiminnan keskiössä, jotta ihmiset ymmärtävät sanitaation ja hygienian tärkeyden tautien leviämisessä. Sambiassa on tähän mennessä rakennettu lähes 800 käymälää, joista osa on kotitalouksien käymälöitä ja osa yhteisöjen käymälöitä, esimerkiksi kouluilla ja keskeisillä paikoilla. Suurimmat käymälät ovat 28-säiliöisiä koulun käymälöitä, joilla on tuhansia käyttäjiä päivittäin. Käymälöiden lisäksi Sambiaan on rakennettu noin 20 kaivoa ja/tai vesikioskia sekä satoja käsienpesupisteitä. Kumppanit ovat tehneet myös paljon työtä Sambian hallinnon ja muiden sidosryhmien lobbaamisessa. Sambiassa onkin viime vuosina huomattu sanitaation tärkeys, joten myös hallituksella ja sen kumppaneilla on isoja sanitaatio-ohjelmia meneillään. KSH ry:n hankkeet tukevat yhteisiä ponnistuksia, jotta Sambia saavuttaisi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisen 100 % sanitaation kattavuuden vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä perussanitaation piirissä on vain 26 % väestöstä, joten työtä on vielä paljon tehtävänä. HANKKEET TYÖLLISTÄVÄT JA LISÄÄVÄT HYVINVOINTIA Hankkeissa on perustettu useita pienyrityksiä ja toimintaryhmiä, jotka vastaavat esimerkiksi rakentamisesta, käymälöiden tyhjentämisestä tai käymälätuotosten keräämisestä niiltä, jotka eivät sitä itse voi käyttää esimerkiksi tilan puutteen vuoksi. Puutarhojen tuotteiden myynnillä on saatu esimerkiksi maksettua kymmenien koululaisten koulumaksut, mikä voi olla ratkaiseva tekijä lapsen tulevaisuuden kannalta. LANNOITTEIDEN TUOTTEISTAMINEN MYÖTÄTUULESSA Vuoden 2020 ehkä jännittävin prosessi Sambiassa on ollut käymälätuotosten tuotteistaminen virallisiksi lannoitteiksi. Meillä onkin juuri käynnissä prosessi, jossa saamme ensimmäistä kertaa viralliset lannoitevalmistestatukset sekä nestemäiselle että kiinteälle lannoitteelle. Tuotanto on juuri alkamassa ja toivottavasti meillä on kevään 2021 aikana jo ensimmäiset viralliset tuotteet myynnissä. Kultainen talikko Sambiaan KSH ry myönsi Kultaisen talikon kumppaneilleen Maailman käymäläpäivänä 19.11.2020. Vuoden 2020 kultainen talikko myönnettiin Sambiaan neljälle organisaatiolle, jotka ovat pitkäjänteisesti edistäneet sanitaatiotyötä Sambiassa. KULTAISET TALIKOT 2020 Green Living Movement (GLM), Network for Environmental Conc erns and Solutions (NECOS), Li vingstone Green Iniative (LGI) ja Ukadzipalile Integrated Project (UIP) 2019 Puolustusvoimien Mortti-ryhmä 2018 MTY Sipilä Kari ja Juha ja Mikkolan maatila 2017 Tampereen Kaupungin Hiedanrannan kehitysohjelma 2016 Mia O’Neill, entinen Huussi ry:n puheenjohtaja 2015 Taavi Seppälä, Nekalan siirtola puutarhan isäntä 2014 Pekka Kariniemi, Biolan Oy 2013 Kääntöpöytä 2012 Raini Kiukas 2011 Tohtori Helvi Heinonen-Tanski ja diplomi-insinööri Erkki Santala 2010 Professori Tuula Tuhkanen 2009 YLE: Paska juttu –ohjelmasarja 2008 Ari Aaltonen, Patakukko 2007 Jukka Lindroos, Pikku Vihreä Oy 2006 Ulkoasiainministeriö 2005 Tampereen ammattikorkeakoulu 2004 Työtehoseura, tutkija Sirkka Malkki 2003 Västanfjärdin kunta 2002 Metsähallituksen makkitiimi Sambian tiimi keväällä 2020 suunnittelemassa jatkohanketta. KESTÄVÄ KEHITYS
22 Tutkimuksella tehokkaampaa ravinnekiertoa RAVINNEKIERTO A rvokkaiden ravinteiden, kuten typen, kierrätys on viime vuosina herättänyt enenevissä määrin mielenkiintoa. Iso osa viljelylannoitteina käytetyistä ravinteista kulkeutuu syömämme ruoan mukana elimistömme läpi ja tulee lopulta toisesta päästä ulos – virtsana ja ulosteena. KORKEA RAVINNEPITOISUUS TIIVIISSÄ PAKETISSA Ravinteiden kierrättämisen kannalta virtsa ja uloste ovat ihanteellisia materiaaleja: niissä esiintyy korkeita ravinnepitoisuuksia tiiviissä paketissa. Tämän takia viime vuosina on tutkittu paljon ravinteiden kierrätystä erilliskerätystä virtsasta ja ulosteesta. Virtsan ja ulosteen erottelevat kuivakäymälät ovat erinomainen vaihtoehto alueille, joilla ei ennestään ole toimivaa sanitaatioverkostoa. Tampereellakin on tehty uraauurtavia kokeiluja erilliskeräävien kuivakäymälöiden mahdollisuuksista entisellä teollisuusalueella Hiedanrannassa, joka ei historiansa takia ole mukana kunnallisessa viemäriverkostossa. Hiedanranta tarjoaa erinomaisen tilaisuuden uudenlaisten käymälävaihtoehtojen kartoittamiseen, sillä aluetta kehitetään uudenlaiseksi asumisen ja palvelujen kaupunginosaksi. RAVINTEET TALTEEN MYÖS JÄTEVEDENPUHDISTAMOILLA Samanaikaisesti Tampereelle kuitenkin rakennetaan uutta Sulkavuoren jätevedenpuhdistamoa, jonka on valmistuttuaan tarkoitus vastata entistä suuremmalta alueelta kerättyjen jätevesien puhdistuksesta. Voidaankin olettaa, että vesivessat ja keskitetyt puhdistuslaitokset tulevat pysymään ensisijaisena jätevedenkäsittelymenetelmänä vielä tulevina vuosikymmeninä. Tämän takia on tärkeää pohtia, miten ravinteiden kierrätystä saataisiin tehostettua myös olemassa olevilla keskitetyillä jätevedenpuhdistamoilla. Lähes kaikki yhdyskuntajätevesiin päätyvät ravinteet ovat alun perin lähtöisin ihmisten virtsasta ja ulosteesta, mutta ravinnepitoisuudet laimenevat näiden sekoittuessa muihin jätevesiin. Ravinteiden talteenotto puhdistamolle saapuvasta jätevedestä olisi tämän takia työlästä ja kannattamatonta. Jätevedenpuhdistamoilla suuri osa jäteveden typestä vapautetaan ilmakehään biologisen prosessin seurauksena. Samalla typpeä kuitenkin sitoutuu myös prosessissa syntyvään biomassaan. Ylimääräinen biomassa eli liete poistetaan prosessista ja siitä tyypillisesti tuotetaan biokaasua hapettomissa olosuhteissa. BIOKAASUPROSESSIN REJEKTIVEDESSÄ ON PALJON POTENTIAALIA Biokaasuprosessin aikana suurin osa biomassaan sitoutuneesta typestä vapautuu liukoiseen muotoon. Prosessin jälkeen liete tavallisesti kuivataan mekaanisesti, jolloin kuivatusta lietteestä erotetaan rejektivedeksi kutsuttu nestejae. Rejektiveden tilavuus on vain noin sadasosa puhdistamolle saapuvan jäteveden tilavuudesta, mutta sen typpipitoisuus on jopa satakertainen saapuvaan jäteveteen verrattuna. Näiden ominaisuuksiensa vuoksi rejektivesi on mielenkiintoinen vaihtoehto typen kierrättämiselle. Korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi rejektivettä ei voi suoraan laskea luonnonvesistöön, vaan se tyypillisesti johdetaan takaisin jätevedenpuhdistusprosessiin. ReMerkittävä osa väitöstyöstä koostuu laboratoriossa tehtävistä kokeellisista mittauksista.
23 jektiveden typpi näin ollen lisää jätevedestä poistettavan typen määrää. Koska typen poisto vaatii paljon energiaa, jätevedenpuhdistamon energiankulutus kasvaa samalla. TARVITAAN VAIN SÄHKÖÄ Väitöskirjatyössäni tutkin erityisesti typen, mutta myös muiden arvokkaiden ravinteiden, talteenottoa rejektivesistä (bio)elektrokemiallisilla menetelmillä. Bioelektrokemiassa hyödynnetään sähköä, jota tuottavat sähköntuotantoon kykenevät bakteerit jäteveden sisältämästä orgaanisesta aineesta. Elektrokemiallisia menetelmiä käytettäessä tavoitteena on hyödyntää uusiutuvista lähteistä kestävällä tavalla tuotettua sähköä. Tärkeimmät ravinteet esiintyvät biokaasuprosessin rejektivedessä positiivisesti (ammoniumtyppi, NH4+; kalium, K+) tai negatiivisesti (fosfaatti, PO4-) varautuneina ioneina, jolloin ne reagoivat sähkökenttiin. Ilmiö on sama kuin tavallisten paristojen kohdalla: sähkökentän negatiivinen napa hylkii muita negatiivisia varauksia, mutta vetää positiivisia varauksia puoleensa. Toisaalta ionien eteneminen voidaan myös pysäyttää puoliläpäisevän varatun kalvon avulla. Näin typen ja muiden ionimuodossa olevien ravinteiden liikkeitä voidaan kontrolloida ja ne saadaan otettua talteen nestemäiseen ravinneliuokseen. TEHOKASTA TYPEN TALTEENOTTOA (Bio)elektrokemialliset menetelmät ovat osoittautuneet tehokkaiksi ravinteiden talteenoton kannalta. Viimeisimmissä kokeissani olen onnistunut saamaan jopa noin 90 % rejektiveden typestä talteen. Olen myös kiinnittänyt erityistä huomiota rejektiveden lääkeainejäämien kohtaloon prosessin aikana. Alustavien tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että vain murto-osa lääkeaineista päätyy tuotettuun ravinneliuokseen. Korkea typen talteenottotehokkuus on hyvä alku, mutta työ ei vielä ole ohitse. Esimerkiksi talteenottoprosessin energiankulutus vaatii vielä optimointia. Samoin ravinteiden talteenoton vaikutus koko jätevedenpuhdistamon toimintaan ja erityisesti energiankulutukseen täytyy arvioida. On myös tärkeää tutkia tuotetun ravinneliuoksen soveltuvuutta viljelytarkoituksiin erillisissä kasvatuskokeissa. V EEra K osKuE t ohtorikoulutettava t ampereen yliopisto Ravinteita voidaan ottaa talteen jätevedenpuhdistamoiden lietteitä käsittelevien biokaasuprosessien rejektivesistä (bio)elektrokemiallisilla systeemeillä ((B)ES). Näin ravinteet voidaan mahdollisesti kierrättää takaisin lannoitekäyttöön samalla kun puhdistamoon kohdistuva ravinnekuorma kevenee. TAVANOMAINEN PROSESSI TUTKIMUKSEN KOHTEENA OLEVA PROSESSI FAKTA Veera Koskue > Tekee väitöskirjaansa Tampereen yliopiston Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa osana Bioja kiertotalouden tutkimusryhmää. > Tekee väitöstyössään lisäksi tutkimusyhteistyötä australialaisen Queenslandin yliopiston kanssa, missä oli myös 12 kuukauden tutkijavaihdossa väitöskirjaprojektinsa aikana. > Väitöstutkimusta rahoittavat Maj ja Tor Nesslingin Säätiö sekä Tampereen yliopiston tohtorikoulutusrahoitus. > Koskuen väitöskirjan on tarkoitus valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä. > Voitti tammikuussa 2021 Tampereen yliopiston ensimmäisen Three Minute Thesis (3MT) -kilpailun esityksellään ”What You Flush Down the Toilet Might Feed You in the Future”. Kilpailussa väitöstutkijat esittelevät tutkimustaan yleistajuisesti kolmessa minuutissa.
Väinämöisenkatu 19 33540 Tampere https://huussi.net/ http://www.drytoilet.org/ http://huussi.mycashflow.fi/ YHDISTYKSEN YHTEYSTIEDOT Puheenjohtaja: Aino-Maija Kyykoski Kansainväliset hankkeet ja Suomen toiminta: Sari Huuhtanen p. 045 356 4099, sari.huuhtanen@huussi.net Toimisto: Sanna Kärkkäinen p. 050 301 2539, toimisto@huussi.net Olemme mukana sosiaalisessa mediassa: Huussiblogi: huussiblogi.wordpress.com Jäsenet ovat toimintamme perusta. Liittymällä jäseneksemme vaikutat suoraan toimintamahdollisuuksiimme. Olipa kysymys sitten hankkeiden toteuttamisesta, yhdistyksen tarjoamasta ilmaisesta neuvonnasta tai tekemästämme vaikutustyöstä – te teette siitä mahdollisen tuellanne! Jäsenenä pysyt ajan tasalla ekologisen sanitaation, kuivakäymäläteknologian sekä ravinnekierron uusimmista käänteistä sekä saat alennusta muun muassa Helsingin Kevätmessujen sisäänpääsystä. Yritysjäsenenämme saat tietoa alan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista ja tuet samalla yhdistystämme, jolloin voimme tehokkaasti edistää kuivasanitaatiota Suomessa ja ulkomailla. Työllämme lisäämme alan tutkimusta, tiedotusta ja näkyvyyttä sekä murramme ennakkoluuloja ja asenteita. Käymäläseura Huussi ry on kiinnostunut myös erilaisista yhteistyömahdollisuuksista yritysten kanssa tärkeän asiamme edistämiseksi. Lisäksi olemme kiinnostuneita hankeja projektiyhteistyöstä esimerkiksi ulkomaan vienninedistämishankkeissa. Voit liittyä Käymäläseura Huussi ry:n henkilöjäseneksi (henkilöjäsen 33 €, opiskelijajäsen 18 €, eläkeläisjäsen 18 € ja perhejäsen 40 €), yritysjäseneksi (200 € / 310 € / 620 €) tai yhteisöjäseneksi (50 €). Jäsenyyden voit ostaa helposti Huussin verkkokaupasta www.huussi.net/kauppa tai täyttämällä jäsenlomakkeen nettisivuillamme www.huussi.net. Hätää helpottavat lahjat: www.huussi.net/kauppa KSH ry:n aineeton lahja on helppo ja nopea tapa muistaa ystäviä ja sukulaisia. Lahjoita, lataa ja lähetä. Esimerkiksi vain 10 €:lla lapsi pääsee pesemään kädet koulussa tai kahteen käymälään saadaan siivousvälineet, jo 50 €:lla lapsi saa mahdollisuuden käyttää koulupäivän aikana asianmukaista käymälää. Pienellä lahjallasi on suuri merkitys kohdemaassamme Sambiassa! Lahjoittamisen jälkeen voit ladata kortit, ja lähettää niitä sähköpostilla tai somessa niin monelle ystävällesi kuin haluat. Voit myös tarvittaessa tulostaa ne. Aineettomien lahjojen sähköisen kortin voit ladata ja tulostaa milloin vain! ONKO SINULLA AINEETON JA EETTINEN, HYVÄN MIELEN LAHJA HAUSSA? KÄ YM Ä LÄ SE U RA H U U SS I RY LIITY JÄSENEKSI TAI LAHJOITA! Pienikin auttaa isosti Huussi.net-verkkokaupasta voit hankkia hyvän mielen aineettomia lahjoja, kuten käsienpesumahdollisuuden lapselle tai vaikka koko koululuokalle.