• Lopputuote on 100% kompostoitunutta, sillä myös jälkikompostointi tapahtuu laitteessa. • Ei tarvitse kuiviketta käytön jälkeen. • Ei nesteen tyhjennystä. Suurin osa nesteestä haihtuu ja biologisesti puhdistunut loppuneste voidaan johtaa suoraan kasveille. • Kiittäviä käyttäjiä kymmeniltä vuosilta. www.ekolet.com Puh. 010 666 2690 Käymäläseura Huussi ry:n tiedotuslehti 2020 ¡Viva el baño seco! Huussit löysivät Espanjaan Kiertotaloutta kaupunkeihin Uudet kuivakäymälät palvelevat tuhansia käyttäjiä Sambiassa Käymäläjäte muuttuu ”Hietsun mustaksi” NutriCity-hanke Sanitaatio Innovaatiot 14 19 3 10
2 PÄÄKIRJOITUS T utustuin Käymäläseura Huussin toimintaan 2007, jolloin insinööriksi opiskellessa silloinen TAMKin koulutuspäällikkö Marjukka Dyer vinkkasi yhdistyksestä ja sen tärkeästä työstä. Olin tätä ennen toiminut eri ympäristöja ihmisoikeusjärjestöissä ja Huussi vastasi maailmanparannusintooni yhdistämällä ekologisuuden ja ihmisoikeudet täydellisesti. Kuivakäymälöitä rakentamalla ja ekologista sanitaatiota edistämällä emme pelkästään paranna ympäristön tilaa säästämällä vettä, vähentämällä jätettä ja kierrättämällä ravinteita lannoitteiksi, vaan edistämme myös monipuolisesti ympäristöterveyttä. Yksi kuivakäymälä voi parhaassa tapauksessa säästää usean ihmisen hengen, kun käsittelemme käymäläjätteet turvallisesti. Huussien avulla on mahdollista parantaa globaalisti ruokaturvaa ja säästää monilla alueilla elintärkeää ja vähäiseksi käyvää puhdasta juomavettä. Ekologinen sanitaatio on tärkeää jokaisessa maailmankolkassa, koska on tiettyjä ihmisen fysiologisia toimintoja, joita emme voi muuksi muuttaa. Huussin työssä voi lyödä monta kärpästä yhdellä iskulla. Nyt kun kiertotalous on päivän sana, olisi aika kääntää katseet tekoihin ja keskustella mitä se todellisuudessa tarkoittaa. Käymäläjätteet ekologisesti ja turvallisesti käsittelemällä ollaan kiertotalouden ytimessä. V uosien varrella olen ollut mukana niin hallituksessa, yhdistyksessä työntekijänä kuin rivijäsenenäkin ja saanut seurata kuinka pitkäjänteistä ja hienoa työtä yhdistyksessä joka vuosi tehdään ja kuinka intohimoisesti mukana olevat ihmiset pyrkivät yhteisiin tavoitteisiin. Huussi täyttää tänä vuonna 18 vuotta. Kaikenlaisia kasvukipuja on takana, mutta tekemistä ja tuloksiakin on paljon – miten paljon pienen yhdistyksen tarmokas väki onkaan vienyt asiaa maailmankartalle. Tekemistä riittää edelleen: ilmiönä ekosanitaatio ja käymälät, sekä ihmisperäisen tuotoksen ravinnekierron edistäminen ovat edelleen haastavia ja pienistäkin askelista on syytä iloita. Yhdistys edistää toiminnallaan useita ympäristöministeriön strategian mukaisia tavoitteita Suomessa ja ulkoministeriömme kehitysyhteistyötavoitteita tällä hetkellä Afrikan maissa. Pysyvä tukija rahoitusmuoto Suomen toiminnalle ja neuvonnalle on vielä avoinna ja yhdistyksessä tehdään paljon työtä toiminnan rahoittamiseksi. Tämän vuoksi tarvitsemmekin juuri jokaista meistä edistämään ja viemään eteenpäin tärkeää viestiä. Jokainen jäsen, jokainen kerrottu huussitarina, pieni tai iso lahjoitus tai vapaaehtoiseksi ilmoittautuva tekijä ovat tässä ja nyt korvaamattomia. K iitän koko hallituksen ja työntekijöiden puolesta tuesta kaikkia mukana olevia ja vuosien varrella mukana olleita ja toivotamme kaikki uudet tervetulleiksi osallistumaan kukin omalla tavallaan. Hienoa, että juuri sinä olet saanut käsiisi uuden vuosikymmenen Kuivikkeen, koska me ratkaisemme sen, missä ekosanitaation ja ravinnekierron kanssa mennään seuraavalla vuosikymmenellä! Onnittelut täysi-ikäiselle! A ino -M AijA K yyKosKi K äymäläseura H uussi ry : n puHeenjoHtaja 2020 ”TEKEMISTÄ JA TULOKSIA ON PALJON.” Käymäläseura Huussi ry:n tiedotuslehti ISSN 2243-0326 Julkaisija: Käymäläseura Huussi ry Päätoimittaja: Aino-Maija Kyykoski Toimitussihteeri: Sanna Kärkkäinen Ilmoitusmyynti: Käymäläseura Huussi ry Taitto: Viestikettu Olemme mukana sosiaalisessa mediassa: • Vuonna 2002 perustettu poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. • Kotipaikka Tampere, toimialueena koko maailma. • Henkilö-, yritysja yhteisöjäseniä yhteensä noin 500. • Yhdistyksen kunnianhimoisena visiona on tehdä kuivakäymälöistä kestävän kehityksen keskeinen osa, jotta myös tulevat sukupolvet voisivat nauttia puhtaasta vedestä ja terveellisestä ympäristöstä. Sanitaatio tulisi toteuttaa kaikkialla ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti kestävästi, ja siten että ravinnekierto toteutuu. • Yhdistys tekee erilaisia ravinnekiertoa, kuivakäymälöiden käyttöä ja esimerkiksi kaupunkiviljelyä edistäviä hankkeita sekä kotimaassa että ulkomailla. • KSH ry antaa neuvontaa kuivakäymälöihin, sanitaatioon ja käymälätuotosten käsittelyyn liittyvissä kysymyksissä, kouluttaa sekä osallistuu tapahtumiin.
3 Tampereen kaupungin koordinoimassa ravinnekiertoa edistävässä NutriCity-hankkeessa tutkitaan erilliskerätyn virtsan käsittelyvaihtoehtoja kaupunkiympäristössä Hiedanrannan Kartanolla ja Kuivaamolla. G lobaalisti yli 80 prosenttia jätevesistä päätyy ympäristöön käsittelemättömänä tai puutteellisesti käsiteltynä. Kehittyneissä maissa arviolta 70 prosenttia jätevesistä käsitellään ja tyypillisesti etenkin kaupungeissa nojataan keskitettyyn sanitaatioon. Jäteveden reitti alkaa vesikäymälöistä ja johtaa viemäriverkoston kautta keskuspuhdistamolle, jossa jätevesi käsitellään biologis-kemiallisesti. Käsittelyn seurauksena jäteveden sisältämistä ravinteista fosfori sidotaan kasveille heikosti käyttökelpoiseen muotoon ja iso osa typestä haihdutetaan ilmaan. Osa ravinteista päätyy edelleen puhdistetun jäteveden mukana vesistöön. Kaupunkien nykyiset sanitaatiojärjestelmät on kehitetty aikanaan kaupunkiympäristön puhtaanapitoon ja kaupunkilaisten terveyden suojelemiseksi. Kansalaisten lisääntynyt ympäristötietoisuus, hupenevat luonnonvarat, kuten fosfori sekä kansainvälinen ympäristöpolitiikka – muun muassa Euroopan komission kiertotalouspaketti – luovat kaupungeille paineita muuttaa nykyistä resursseja tuhlaavaa jätevesien keräysja käsittelyjärjestelmää kohti resursseja säästävää ja ravinteita talteen ottavaa järjestelmää. Systeeminen muutos ei kuitenkaan ole helppo, eikä nopeasti toteutettavissa, varsinkin kun nykyinen keskitetty jätevesihuollon infra perustuu täysin vedellä huuhteluun ja kuljettamiseen ja vahvaan näkemykseen siitä, että puhdistaminen ratkaistaan jätevesiputken loppupäässä. Ravinteet kiertämään kaupungeissa KOTIMAA KU V A : V IE ST IK ET TU
4 ERILLISKERÄYKSEN KOKEILUA KAUPUNKIMITTAKAAVASSA Tampereen kaupungin Hiedanrannan alue toimii tällä hetkellä monenlaisten kehittämisja pilottihankkeiden testausalustana. Se on ainutlaatuinen testiympäristö myös ihmisperäisten jätösten ravinteiden keräyksen ja käsittelyn kokeiluissa. NutriCity-hankkeen toiminta-alustana toimii Tampereella sijaitseva entinen Metsä-Boardin teollisuusalue Hiedanranta, joka sijaitsee Tampereen Lielahdessa, noin neljän kilometrin päässä Tampereen keskustasta, Näsijärven rannassa. Alueen kehittämisestä vastaa vastikään perustettu Tampereen kaupungin omistama Hiedanrannan Kehitys Oy. Hiedanrantaan on tavoitteena luoda älykäs ja kestävä kaupunginosa, joka tarjoaa kaupunkilaisille sujuvan arjen ja parantaa asukkaiden elämänlaatua hyödyntämällä uusia digitaalisia ratkaisuja. Hiedanrannan kehitysohjelma rakentuu kolmesta osa-alueesta: 1. muuntautuvan Hiedanrannan kulttuuritoiminnasta 2. kehitysja kokeilualustasta 3. uuden kaupunginosan suunnittelusta. Yksi keskeinen kehityskohde on kaupunki-infrastruktuuri, koska se ohjaa kaupunkien materiaalivirtoja ja siten omalta osaltaan joko estää tai mahdollistaa kiertotaloutta. NutriCity-hankkeessa pureudutaan kiertotalouteen jäteveden ravinteiden kierrätyksen näkökulmasta. Erotteleva sanitaatio, nykyistä paikallisempi jäteveden käsittely ja lopputuotteiden paikallinen hyödyntäminen nähdään potentiaalisena ratkaisuna ravinnekierron kehittämisessä. Erilliskeräykseen perustuvia viemäröintija sanitaatiojärjestelmiä ei Suomessa ole kaupunkimittakaavassa aiemmin toteutettu. Hiedanranta tarjoaa tällaiseen kokeilutoimintaan ainutlaatuisen pilottiympäristön, joka on herättänyt mielenkiintoa myös Suomen rajojen ulkopuolella. NUTRICITY-HANKKEESSA TEHTIIN PILOTTIKOKEITA Vaikka erilliskerätty virtsa on vanhennettuna ja ilman muuta käsittelyä hyvä ja turvallinen lannoite, sen suuri tilavuus, olemattomat varastointimahdollisuudet ja logistiset haasteet ovat teknisinä esteinä lannoitekäytölle. Lisäksi tällä hetkellä erilliskerätyltä virtsalta puuttuu lannoitevalmisteita koskeva hyväksyntä (MMa24/11). Tutkimus on viime aikoina keskittynyt virtsan käsittelyyn siten, että sen tilavuutta saataisiin pienemmäksi ja/tai pelkät sen sisältämät ravinteet voitaisiin ottaa talteen. NutriCity-hankkeessa on testattu virtsan erottelua ja käsittelyä Lielahden Kartanon käymälöissä nimenomaan ravinteiden talteenoton kannalta. Kartanon kahteen käymälään asennettiin kuivaurinaali ja vähävetinen virtsan erotteleva käymäläistuin kesän 2019 aikana. Syksyn kuluessa erilliskerättyä tuoretta virtsaa käsiteltiin Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston (Sveriges Landbruksuniversitet, SLU) ja startup-yritys Sanitation360:n kehittämää alkaliseen hydrolyysiin perustuvaa menetelmää (Simha ym., 2018). Laitteiston toimintaperiaate on erittäin yksinkertainen. Tuore virtsa johdetaan tuhka-kalkkipedille, jossa sen pH nousee välittömästi korkeaksi. Tällöin virtsan sisältämä typpi pysyy ureamuodossa. Urea ei haihdu, jolloin neste voidaan haihduttaa lämpöpuhaltimien avulla pois. Virtsan ravinteet ja valtaosin myös typpi jäävät tällöin kiinteään muotoon tuhka-kalkkiseokseen ja samalla päästään eroon suuresta nestetilavuudesta. Yksinkertaisuudestaan huolimatta järjestelmän toimivuus on haasteellinen esimerkiksi tilanteissa, joissa virtsan tuotanto ei ole tasaista, vaan siinä on kuormituspiikkejä tai pitkiä taukoja. Järjestelmän etuna on, ettei käsittely näy käymälän käyttäjälle millään tavalla, vaan itse käymälän käyttö tapahtuu normaalisti, vaikkakaan huuhteluun ei urinaalissa käytetä vettä ja virtsan erotteleva vähävetinen istuin näyttää hieman erilaiselta. Lisäksi hankkeessa testattiin Hiedanrannan Kuivaamosta peräisin olevan erilliskerätyn virtsan käsittelyä ja ravinteiden talteenottoa Aalto yliopiston NPHarvest -hankkeessa kehitetyn laitteiston avulla (2020). Laitteiston toiminta perustuu virtsan sisältämän typen muuttamiseen ammoniakkikaasuksi ja typen talteenottoon strippaamalla kaasu hydrofobisen kalvon läpi sopivaan happoon, kuten rikkitai fosforihapppoon, jolloin erilliskerätystä virtsasta saadaan tuotettua ammoniumsulfaattia tai ammoniumfosfaattia. Pilottilaitteisto on varsin tehokas ja sillä pystytään käsittelemään suuriakin määriä nestemäisiä jätevirtoja, kuten virtsaa tai muita rejektivesiä. Sen haasteena on kuitenkin kemikaalien tarve ja se, että talteen saatujen ravinteiden lisäkPutkikaivanto ja alipainekeräysjärjestelmä Hiedanrannan kartanolla. Hiedanrannan kartanon kuivaurinaali ja seuraavalla sivulla erotteleva vähävetinen käymäläistuin.
5 si syntyy mittava määrä emäksistä sivuvirtaa, joka on myös käsiteltävä tai hyödynnettävä jatkossa. Virtsan erottelun ja käsittelyn lisäksi on testattu alipainekäymälöitä ja mustan veden käsittelyä biokaasulaitoksessa. Pilottikäymälöistä selvitetään myös rakentajien, käyttäjien ja ylläpitäjien kokemuksia. Käsittelymenetelmissä keskitytään ravinteiden talteenottoon, haitta-ainejäämiin ja energian kulutukseen. Tämän hankkeen ulkopuolelle jääviä keskeisiä kysymyksiä ja jatkotutkimusaiheita ovat hajautetun sanitaation operointimallit ja ravinnekierron loppupää eli kierrätyslannoitteiden ja muiden lopputuotteiden käyttö. Hankkeen testaukset ja pilottikokeet toteutettiin loppuvuoden 2019 aikana ja keväät 2020 käytetään tulosten analysointiin. Tuloksia raportoidaan loppuvuodesta 2020. KOHTI RAVINTEIDEN SULJETTUA KIERTOA Ravinteiden tehokas kierrättäminen on keskeisessä asemassa siirryttäessä kohti kestävämpää ruokajärjestelmää. Se vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta ja alentaa ruuantuotannon hiilijalanjälkeä sekä vähentää huuhtoutumia vesistöihin. Lisäksi kierrätysravinteiden kautta palautuu hiiltä takaisin maaperään. Kaupunkien lineaariset materiaalivirrat, kuten jätevesien kuljettaminen ja käsittely ovat osa kokonaisuutta, missä ravinteet tulisi saada suljettuun kiertoon ja hyötykäyttöön. Tällä hetkellä jätevesilietepohjaisten lannoitevalmisteiden käyttöä estää – osin syyttä – huono maine ja huoli haitta-aineiden kertymisestä ympäristöön. Virtsan erottelulla voitaisiin jätevedestä saada erilleen ja hyötykäyttöön puhtaampi ja ravinnerikas osa. Ravinnekiertoa tukevat tekniset ratkaisut ovat kehitteillä ja myös sääntelyä tulisi kehittää ravinnekiertoa tukevaan suuntaan. Suomessa on vahva vesialan osaaminen ja resursseja kehittää tulevaisuuden ratkaisuja, joille on tarvetta ja vientipotentiaalia, kun maailmalla ja Suomessa, maaseudulla ja kaupungeissa, otetaan käytännön askelia kohti ravinteiden suljettuja kiertoja. E EvA -L iisA v isKAri t ampereen ammattiKorKeaKoulu M AArit s ärKiLAhti t ampereen KaupunKi r iiKKA M ALiLA jA s uvi L EhtorAntA s uomen ympäristöKesKus Lähteet » Aalto yliopisto. 2020. NPHarvest. Saatavissa: https://www.aalto.fi/en/npharvest. » Malila, R., Viskari, E.-L., Kallio, J. 2019. Virtsan ravinteet kiertoon – MORTTI-hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 49/2019. ISBN 978-952-11-5107-1, ISSN 17961726. Saatavissa: http://hdl.handle. net/10138/307654. » Simha, P., Senecal, J., Nordin, A., Lalander, C. & Vinnerås, B. 2018. Alkaline dehydration of anion–exchanged human urine: Volume reduction, nutrient recovery and process optimization. Water Research, 142: 325-336. INFO NutriCity – Hiedanranta urbaanin ravinnekierron suunnannäyttäjänä > Hankkeen tavoitteena on kokeilla viimeisintä erottelevan sanitaation tekniikkaa ja konkretisoida Hiedanrannan kiertotalousvisioita laatimalla toimintamalli ravinnekiertoa tukevasta sanitaatiosta korttelissa ja kaupunginosassa. > Hanketta koordinoi Tampereen kaupunki ja se toteutetaan yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. > Rahoitus on Ympäristöministeriön RAKI-ohjelmasta vuosille 2018–2020.
6 Vuodenvaihteessa päättyneessä MORTTI-hankkeessa varusmiehet pääsivät ravinteiden tuottajiksi, kun Säkylässä Porin prikaatin harjoitusalueella testattiin uudenlaista tekniikkaa erotellun virtsan ravinteiden talteenottoon. Hankkeessa yhdistettiin virtsan erottelu ja sen käsittely paikan päällä ravinteet talteen ottaen liikuteltavassa kenttäkäymälässä. Tuloksena käsittelystä syntyi jauhemaista lopputuotetta, jonka paino oli alle kymmenesosan alkuperäisen virtsan painoon verrattuna. Olisiko tässä vaihtoehto ympäristöystävälliseen suljetun kierron sanitaatiojärjestelmään? VARUSMIESTEN VIRTSA MUUNTUI JAUHEMAISEKSI RAVINTEEKSI Mortti-hankkeen testikäymälä helpotti varusmiesten hätää Säkylässä kolmen kuukauden ajan. KOTIMAA
7 T uotamme jokainen vuosittain lähes viisi kiloa typpeä ja puolisen kiloa fosforia, joista vain murto-osa päätyy nykyisellään takaisin kiertoon. Typestä suuri osa karkaa jätevedenpuhdistamoilla joko ilmaan tai vesiin ja fosfori sitoutuu puhdistusprosessissa niukkaliukoiseen muotoon, jolloin sen käyttökelpoisuus kasvien lannoitteena heikkenee. Virtsa ja uloste sisältävät paljon ravinteita ja niiden erottelu muista jätevesistä jo syntypaikalla, esimerkiksi kenttäkäymälöiden avulla, mahdollistaa tehokkaan ravinteiden talteenoton ja hyötykäytön. Käymäläjäte on vielä toistaiseksi usein hukkaan heitetty resurssi, joka kiertotalouden periaatteiden mukaisesti tulisi saada hyötykäyttöön. KENTTÄSANITAATION KEHITTÄMINEN Erilaisten tapahtumien järjestäjät ovat vastuussa tapahtuman jätehuoltoja sanitaatiojärjestelyistä. Niistä aiheutuu järjestäjille aina kustannuksia. Mikäli tapahtumapaikka on keskitetyn jätevedenkäsittelyn ulottumattomissa, saatetaan jätevettä joutua kuljettamaan pitkiäkin matkoja puhdistamolle. Mikäli jätöksiä voitaisiin käsitellä jo paikan päällä siten, että niiden tilavuus olisi pienempi ja ne olisivat turvallisia ja haitattomia, olisi jatkokäsittely helpompaa ja edullisempaa. Samalla tehostetaan ravinteiden kiertoa, pienennetään jätevesien kuljetuksista aiheutuvia kustannuksia ja päästöjä, parannetaan pienten puhdistamoiden toimintavarmuutta sekä vähennetään jätevedenpuhdistuksen energianja kemikaalien kulutusta ja päästöjä. Tulevaisuudessa tällaiset paikan päällä käsittelevät, ravinteiden kiertoa edistävät käymälät voisivat olla arkipäivää erilaisissa suurtapahtumissa, kuten festareilla, leireillä sekä muissa vastaavissa kohteissa, joissa syntyy paljon pistemäistä kuormitusta kuten leirintäja harjoitusalueilla, sekä työpaikoilla ja hotelleissa. MORTTI-HANKKEESSA TUTKITTIIN KENTTÄKÄYMÄLÄÄ MORTTI-hankkeessa (Mobiili ravinteiden talteenotto kenttäolosuhteissa) selvitettiin ratkaisuja kenttäolosuhteissa ja tapahtumissa syntyvien käymälätuotosten ravinteiden talteenottoon ja hyödyntämiseen. Ruotsalaisen maataloustieteellisen yliopiston (SLU) kehittämässä pilottilaitteistossa virtsan pH nostettiin korkeaksi imeyttämällä se tuhka-kalkkiseokseen ja haihduttamalla lämmityksen avulla ylimääräinen neste. Nostamalla pH riittävän INFO MORTTI-hanke > Sitran rahoittama hanke toteutettiin 1.9.2017 – 15.10.2019 Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK), Käymäläseura Huussi ry:n (KSH) ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen (PHRAKL) yhteistyönä. Hankkeessa oli tiiviisti mukana myös Puolustusvoimien logistiikkalaitos (PVLOGL) sekä SLU. Lisätietoja: > Hankkeen loppuraportti: http:// hdl.handle.net/10138/307654 > http://www.huussi.net/ toimintamme/hankkeet-nyt/mortti/ > https://www.sitra.fi/hankkeet/virtsan-ravinteet-hukkaan-vai-hyotykayttoon/ korkeaksi, estettiin virtsan urean hajoaminen ja tehostettiin samalla typen talteenottoa. SLU:n kehittämän haihdutusmenetelmän lisäksi hankkeessa tutkittiin virtsan ultrasuodatusja käänteisosmoosia sekä kokeiltiin ulostejakeen pyrolysointia laboratoriomittakaavassa. Tuotetuista lopputuotteista analysoitiin muun muassa ravinteet, haitalliset metallit, mikrobiologinen laatu sekä yhteensä yli 300 lääkeja haitta-ainetta. LUPAAVIA TULOKSIA Tulosten perusteella käymäläjätevesijakeiden jatkojalostaminen ravinteiden talteenottamiseksi kuluttaa energiaa, mutta eroteltujen jakeiden käsittelyn tuloksena voidaan saada lannoiteja/tai maanparannuskäyttöön soveltuvia ravinnepitoisia lopputuotteita. Mahdolliset ympäristöja kustannushyödyt verrattuna jätevesien kuljettamiseen jätevedenpuhdistamolle riippuvat merkittävästi siitä, voidaanko lopputuotteen sisältämillä ravinteilla vähentää mineraalilannoitteiden valmistusta ja käyttöä. Kustannushyötyyn vaikuttaa myös paikalliset olosuhteet ja etenkin tapahtumaja muiden ylimääräisinä pistekuormina puhdistamolle johdettavien jätevesien – kuten metsäkäymälät – käsittelymaksut, jotka voivat vastaanottavasta puhdistamosta riippuen vaihdella melko paljon. TULEVAISUUDEN KEHITYSTARPEET Virtsan erotteleva kenttäkäymälä on mahdollista saada toimivaksi kokonaisuudeksi, mutta virtsan käsittelytekniikat vaativat vielä teknistä kehittämistä ja testaamista, jotta ne toimivat luotettavasti ja automatisoidusti. Teknisenä haasteena järjestelmän toimivuudelle tällä hetkellä on esimerkiksi muuttuvat ympäristöolosuhteet ja kuormituksen vaihtelu. Myös lainsäädäntöä on kehitettävä joustavammaksi ja selkeämmäksi kierrätysravinnetuotteiden osalta. Ihmisperäiset raaka-aineet kierrätysravinnetuotteiden valmistuksessa tulisi hyväksyä ja niiden käyttöön liittyvät esteet tulisi poistaa, mikäli kierrätyslannoitteilta vaadittavat edellytykset muilta osin täyttyvät. Ravinnekiertoa sinällään kannatetaan laajasti, mutta ihmisperäisten ravinnejakeiden hyötykäyttö on haastavaa lainsäädännöllisten esteiden ja asenteiden vuoksi. r iiKKA M ALiLA S uomen ympäriStökeSkuS E EvA -L iisA v isKAri t ampereen ammattikorkeakoulu Pioneeri Ville Kujala on ollut erittäin tyytyväinen pilottikäymälän käyttäjä. Testikäymälä sisäpuolelta KÄ YM Ä LÄ SE U RA H U U SS I RY
8 Ghanan sanitaatiotilannetta edistämässä ULKOMAAT Rakenteilla oleva matalamallinen UDDT-pilottikäymälä, jonka rakennuskustannukset ovat aikaisemmin rakennettuihin malleihin verrattuna edullisemmat. KU V A :T EE M U H Ä YR YN EN
9 O DF2030 – Kestävän sanitaation kehityshanke Ghanassa on ollut käynnissä vuoden. Hankkeen toimet tehdään noin 150 kilometrin päässä pääkaupungista Accrasta sijaitsevassa Hon kunnassa. Hanke toteutetaan Käymäläseura Huussi ry:n koordinoimana yhdessä JAMK ja LAB ammattikorkeakoulujen kanssa. Paikallisia yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat Hon kunnan ympäristöterveysyksikkö ja Hon teknillinen yliopisto. Hankkeen tavoitteena on lisätä virtsan erottelevien kuivakäymälöiden (UDDT) tunnettavuutta, kannustaa kotitalouksia ja kouluja rakentamaan kestävällä pohjalla olevia sanitaatioratkaisuja sekä edistää virtsan ja käymäläkompostin lannoitekäyttöä. Hankkeen aikana rakennetaan myös muutamia mallikäymälöitä kotitalouksille ja kouluille. Hankkeen pääasialliset tehtävät tehdään paikallisten toimijoiden voimin. Kunnan ympäristöterveysviranomaisten tehtävänä on kestävän sanitaatiotietouden levittäminen ja kampanjointi niin kaupunkialueella kuin maaseudun kylissäkin. Hon teknillisen yliopiston tehtävänä on pilottikäymälöiden suunnittelu ja rakentaminen sekä virtsan ja kompostilannoitteen käytön testaukset maanviljelyssä. AIKAISEMPIEN PROJEKTIEN TYÖT OSIN EDELLEEN KESKEN Vuoden aikana hankkeessa on ollut paljon erilaista toimintaa. Viime keväänä oli ensimmäinen työmatka, jolloin nelihenkinen Suomi-tiimi esittäytyi paikallisille toimijoille ja sidosryhmille. Matkalla kävimme tutustumassa aikaisemmin rakennettuihin kotitalousja koulukäymälöihin. Käymälät oli rakennettu jo päättyneen Lahden kaupungin, Lahden ammattikorkeakoulun ja Hon kunnan kuntayhteystyön aikana. Tuolloin kylien kotitalouskäymälöihin rakennettiin vain käymälän alaosa, jossa on kompostisäiliöt ja virtsan FAKTA ODF2030 – kestävän sanitaation kehityshanke > Käymäläseura Huussi ry:n, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja LAB-ammattikorkeakoulun (entiset Lahden ja Saimaan korkeakoulut) yhteishanke. > Ulkoministeriön rahoittaman hankkeen kesto on 4 vuotta ja sijoittuu vuosille 2019–2022. > Perussanitaation piirissä on 19 % ghanalaisista. Maaseudun väestöstä 12 % ja kaupungissa asuvilla 24 % on perustasoinen sanitaatio. Noin joka viides ghanalainen ulostaa edelleen avoimeen maastoon (lähde: washdata.org, 2017). > UDDT (Urine-diverting dry toilet) on virtsan erotteleva kuivakäymälä, jossa virtsa kerätään astiaan ja kiinteä käymäläjäte kompostisäiliöön. Virtsa ja käymäläkomposti on mahdollista saadaan lannoitekäyttöön. Blogikirjoituksia Ghanasta: > https://blogit.jamk.fi/techtothefuture/2019/12/20/ solving-the-complex-issue-ofbasic-sanitation-in-rural-ghana/ > https://blogit.jamk.fi/tarvaalantarinoita/2019/10/03/ apua-mista-loytyy-vessa/ > https://blogit.jamk.fi/tarvaalantarinoita/2019/12/16/ ghanassa-juhlitaan-viljelijoita-tehdaan-sama-suomessakin/ KU V A :T EE M U H Ä YR YN EN Ghanalaisten yhteistyökumppaneiden osastolla Farmers´ Dayssä kerrottiin virtsan ja kompostilannoitteen hyödyistä ja esiteltiin niillä kasvatettuja kasveja. KU V A : TU IJ A M A N ER U S erotteleva istuin tai kyykistymispaikka, ja asukkaat sitoutettiin rakentamaan käymälän seinät ja katto omakustanteisesti. Vaikka seinien ja katon rakentaminen voidaan tehdä lähes ilmaiseksi käyttämällä rakennusmateriaalina bambua ja peltiä, valitettavasti muutaman vuoden jälkeenkin vajaalla puolella rakennusprojekti oli edelleen kesken. Myös koulukäymälöiden käytössä ja huollossa oli usein puutteita. Toisen työmatkan teimme marras–joulukuussa, johon osallistui yksi asiantuntija molemmista ammattikorkeakouluista. Matkan aikana toteutimme viranomaisten ja koulujen terveyskasvatusohjelman edustajien koulutuspäivän sekä sidosryhmäfoorumin. Lisäksi osallistuimme joulukuun 6. päivänä vietettävään maanviljelijöiden päivään Farmers´ Day. OPISKELIJAT APUNA TESTAUKSISSA JA RAKENTAMISESSA Hankkeen toiminnan aikana useat opiskelijat molemmista ammattikorkeakouluista pääsevät tekemään kolmen kuukauden harjoittelujakson Hossa. Viime vuonna harjoittelussa oli yksi agrologiopiskelija sekä yksi ympäristöteknologian ja muotoilun opiskelija. He tekivät aikaisemmin rakennettujen käymälöiden tilanteesta selvityksen ja toimivat paikallisten viranomaisten tukena neuvontatyössä. Tuloksena useita kylien kotitalouskäymälöitä rakennettiin valmiiksi ja otettiin käyttöön. Lisäksi muutamien koulukäymälöiden siisteyttä ja huoltoa saatiin parannettua. Paikan päällä käynneillä ja asukkaiden opastamisella oli merkitystä. Tänä vuonna tarkoitus on saada kaksi opiskelijaa lähtemään molemmista ammattikorkeakouluista harjoitteluun. LABin opiskelijat työskentelevät käymälöiden rakennusprojekteissa ja JAMKin biotalousinstituutin opiskelijat tekevät virtsan ja kompostilannoitteiden peltotestauksia. Opiskelijat tekevät myös koulutuskäyntejä kyliin ja kouluille yhdessä viranomaisten kanssa. Hankkeen aikana rakennetaan kolme koulukäymälää ja neljä kotitalouskäymälää, joista suurin osa pyritään rakentamaan tämän vuoden aikana. Uusiin pilottikäymälöihin on suunniteltu muutoksia, jotka vähentävät rakennuskustannuksia ja lisäävät käyttömukavuutta verrattuna aikaisemmin rakennettuihin käymälöihin. Kotitalouskäymälät rakennetaan kaupunkialueen läheisyyteen esimerkiksi siitä, että UDDTkuivakäymälän voi rakentaa myös tiiviimmin asutuille aluille. t uijA M AnErus p rojeKtiasiantuntija j yväsKylän ammattiKorKeaKoulu / B iotalousinstituutti
10 H uussi ry:n levittämä ilosanoma leviää hiljalleen ympäri maailmaa. Kuivakäymälät ovat rantautuneet myös Espanjan Kataloniaan, jossa asuu yhdistyksen jäsen, ympäristötekniikan DI Laura Halminen. Halminen valmistui aikoinaan Tampereelta ja on toiminut nyt reilun vuoden ajan kuivakäymäläkonsulttina Barcelonan lähellä. – Työskentelin yli kymmenen vuotta paikallisessa vesialan insinööritoimistossa. Havahduin siihen, että vesiongelmat tulevat lisääntymään lähivuosina ilmastonmuutoksen myötä ja halusin tarjota ihmisille konkreettisia ratkaisuja, jotka auttavat selviämään tässä tilanteessa, Halminen selvittää. Barcelonan seudulla vuotuinen sademäärä on samaa luokkaa kuin Etelä-Suomessa. Ongelmana on, että vesi tulee Välimeren ilmastolle tyypillisesti rankkasateina, joiden välillä voi olla viikkojen tai kuukausien pituisia kuivia jaksoja. Ennusteet osoittavat, että tulevaisuudessa sademäärät pienenevät ja kuivat kaudet pitenevät entisestään, jolloin vakavan vesikriisin todennäköisyys kasvaa. – Kun omakotitalon kaivo kuivuu ja talousvesi pitää tuoda säiliöautolla, alkaa vesivessan käyttö tuntua järjettömältä. Vedettömiä tai vähävetisiä vaihtoehtoja ei kuitenkaan tunneta täällä yleisesti. VESSAKULTTUURI VAATII TUULETUSTA Näin syntyi Halmisen oma projekti, Saneseco, joka tarjoaa koulutusja konsulttipalveluja sekä välittää asiakkaille kuiKUIVAKÄYMÄLÄT RANTAUTUIVAT KATALONIAAN Institute of Advanced Architecture of Catalonia -korkeakoulun ekologiseen rakentamiseen erikoistuneet arkkitehdit rakensivat opinnäytetyönä pikkutalon, johon asennettiin vedetön vessa. Talon edessä Laura Halminen. ULKOMAAT
11 vakäymälälaitteistoja. Halmisen mukaan työssä riittää haasteita. – Ihmisillä ei ole kokemuksia kuivakäymälöistä ja koko konsepti on vieras. Ennen kuin markkinat Kataloniassa todella aukeavat, vaaditaan valtavasti pohjatyötä, valistusta ja esimerkkikohteita, kertoo Halminen. Lisää haasteita tuovat haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn olematon valvonta sekä jätehuoltoja rakennusmääräykset, joissa ei huomioida vedettömiä vessoja ja käymäläjätteen kompostointia. Kaiken huipuksi kulttuuriin kuuluu varsin runsas vedenkäyttö ja jonkinlainen bakteerikammo, jonka takia kotien siivouksessa käytetään valtavia määriä klooripitoisia puhdistusaineita. Vessa-asiat ovat tabu erityisesti vanhempien ihmisten keskuudessa. RANSKALAISET MALLIT EIVÄT TARVITSE KUIVIKETTA Kuivakäymälöitä on jonkin verran yksityiskäytössä ekokylissä ja muissa epätavallisemmissa asumuksissa. Ekologiseen rakentamiseen suuntautuneet arkkitehdit alkavat tiedostaa vesiongelman vakavuuden ja ovat kiinnostuneita sisäkäyttöön soveltuvista vedettömistä vessoista. Yleisökäytössä olevia kuivakäymälöitä on Kataloniassa muutamissa luontokohteissa. Niissä suositaan ranskalaisia järjestelmiä, joissa ei käytetä lainkaan kuiviketta. Hyvä esimerkki on suositun Mont-rebei -rotkon palvelupiste, jota ei ole syrjäisen sijainnin vuoksi kytketty vesijohtoon tai sähköverkkoon. Sähkö tuotetaan aurinkopaneelien avulla ja sadevettä kerätään talven aikana suuriin säiliöihin kesäsesonkia varten. Vedenkulutuksen pienentämiseksi rakennuksessa on kaksi ranskalaismallista kuivakäymälää. Mont-rebein luontokohteessa vierailee noin 100 000 ihmistä vuodessa, joten vessat ovat etenkin kesällä ja viikonloppuisin kovassa käytössä. Ecodomeon valmistamat pöntöt erottelevat painovoiman avulla nesteet, jotka johdetaan läheiseen imeytyskenttään yhdessä käsienpesuvesien kanssa. Kiinteät jätteet siirtyvät liukuhihnan välityksellä vessojen takana olevaan huoltotilaan, jossa ne kompostoituvat kastematojen avustuksella. Kohteesta vastaava säätiö, Fundació Catalunya la Pedrera, on käyttänyt heinäkuusta lähtien Halmisen suosittelemaa mikrobivalmistetta kompostointiprosessin tehostamiseen ja tulos on ollut erinomainen. Vessat myös siivotaan nyt mikrobiologisilla puhdistusaineilla, millä taataan imeytyskentän häiriötön toiminta. Toinen edelläkävijä kuivakäymälöiden hyödyntämisessä on vuoristomaisemassa sijaitseva kansallispuisto, jolla on pitkä nimi: Parc Nacional d’Aigüestortes i Estany de Sant Maurici. Siellä on yleisövessoina toisen ranskalaisen valmistajan, Sanisphèren järjestelmiä. Kyseiset käymälät vaativat normaalin siivouksen lisäksi yksinkertaisen huollon vain noin kaksi kertaa vuodessa. – Näiden järjestelmien käyttö ja ylläpito on helppoa, koska kuiviketta ei tarvita. Tälle tekniikalle saattaisi olla tilausta myös Suomessa, arvelee Halminen. L AurA h ALMinEn ms c e nvironmental e ngineer Mont-rebei-rotkon maisemia käy vuosittain ihailemassa noin 100 000 kävijää. Mont-rebei-rotkon opastuspisteessä on kaksi ranskalaisen Ecodomeon valmistamaa käymäläjärjestelmää, joissa ei käytetä lainkaan kuiviketta. Aigüestortes-kansallispuiston kuivakäymälä vaatii yksinkertaisen huollon kerran tai kaksi vuodessa. LINKKEJÄ Saneseco: > https://saneseco.es Mont-rebei: > https://www.fundaciocatalunya-lapedrera.com/es/content/ espai-natura-congost-de-mont-rebei Ecodomeo: > http://www.ecodomeo.com Sanisphére: > http://www.sanisphere-fr.com
12 O letko koskaan ajatellut, että vessan puuttumisella saattaa olla kauaskantoiset seuraukset? Lapsen tulevaisuus voi olla pienestä kiinni: mahdollisuus inhimilliseen käymälään tai käsienpesuun saattaa muuttaa lapsen tulevaisuuden. Maailmassa on 2,6 miljardia ihmistä, jotka ovat vailla kunnollista käymälää. Huonosta sanitaatiosta tai vedestä johtuvat ripulitaudit tappavat päivittäin arviolta 5 000– 6 000 lasta. Mahdollisuus kunnolliseen sanitaatioon on yksi ihmisen perusoikeuksista. Turvaamalla asianmukaisen sanitaation estämme taudinaiheuttajien leviämisen ja juomaveden saastumisen. Ekologisella sanitaatiolla taataan lisäksi ravinteiden hyötykäyttö. Huussikummina voit tukea pitkäjänteisesti tätä konkreettista ja ihmisläheistä kehitysyhteistyötä, joka vie avun varmasti perille. Kuivasanitaatiohankkeilla pyritään varmistamaan erityisesti lasten terveellinen ja turvallinen tulevaisuus rakentamalla käymälöitä kouluille ja kotitalouksiin sekä antamalla hygieniakasvatusta. Katso lisätietoja nettisivuiltamme www.huussi.net, ja ryhdy Huussikummiksi täyttämällä kummilomake! Kummimaksu on 50 € vuodessa. Myös yritykset ja yhteisöt voivat liittyä kummeiksi. TULE MUKAAN TEKEMÄÄN TERVEEMPÄÄ MAAILMAA, KÄYMÄLÄ KERRALLAAN! Sinustako Huussikummi? Oyungerel Tsedevdamba kehittää sanitaatiota Mongoliassa. Hän järjestää koulutuksia ja on rakentanut yhdessä vapaaehtoisverkoston kanssa kuivakäymälöille näyttelytiloja.
13 Mongoliassa innostuttu suomalaisesta kuivakäymälämallista M ongoliassa asuu paljon ihmisiä syrjäisillä alueilla, joilla ei ole sanitaatiota. Mongolialainen Oyungerel Tsedevdamba on tehnyt valtavasti työtä kehittääkseen paikallisia käymäläolosuhteita. Hänet tunnetaan muutenkin laajasta ihmisoikeustyöstä. ? Tapasin Oyungerel Tsedevdamban vuonna 2018 Käymäläseura Huussin järjestämässä Dry Toilet -konferenssissa. Oyungerel tutustui konferenssiin aikana tuotteisiimme ja kiinnostui Biolan Simplett -kuivakäymälästä. Hän näki sen potentiaalisena kuivakäymälämallina heidän paikallisiin tarpeisiinsa, kertoo Biolanin tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell. Oyungerel Tsedevdamba on järjestänyt tapaamisen jälkeen käymäläkoulutuksia ja hän on rakentanut yhdessä vapaaehtoisverkoston kanssa näyttelytiloja edistääkseen kuivakäymäläkulttuuria. Käymäläkouluttajien verkosto kasvaa jatkuvasti. Vuoden 2018 lopussa heitä oli noin 40 ja nyt jo noin 100. Oyungerel Tsedevdamba iloitsee, että suuri osa vapaaehtoisista on nuoria opiskelijoita. KUIVAKÄYMÄLÄ KULKEE MUKANA Biolan Simplett -kuivakäymälöitä on myyty Mongoliassa hyvin monenlaisiin perheisiin, mutta yksi tärkeä kohderyhmä on paimentolaiset. Paimentolaisuus on Mongolian perinteinen elinkeino, joka perustuu karjankasvatukseen ja karjan vapaaseen laiduntamiseen. Perheet liikkuvat paikasta toiseen hakien karjalle laidunmaata, jolla eläimille on syötävää. Perheet asuvat jurtissa eli paimentolaisteltoissa, jotka on helppo purkaa ja siirtää seuraaville laidunalueille. Kuivakäymälä mahdollistaa saniteettitilat jurttaan. Kevyt ja helposti asennettava kuivakäymälä kulkee perheen mukana. ? Ensimmäiset Biolan Simplett -käymälät toimitettiin Mongoliaan viime syksynä, ja taas huhtikuussa lähtee uusi 400 kappaleen erä kohentamaan paikallista sanitaatiota, kertoo Hannamaija Fontell. Biolan on toimittanut Simplettejä Mongoliaan suoraan Biolan Suzhoun tehtaalta Kiinasta. Biolan Suzhoun yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä Oyungerel Tsedevdamban johtaman käymäläkouluttajien verkoston kanssa. Mongoliaan on toimitettu myös Harmaavesisuodattimia, Pikakompostoreja ja Biolan Bokasheja. r iiKKA K ErttuLA jA h AnnAMAijA F ontELL B iolan ULKOMAAT Biolanin kuivakäymälät sopivat Mongolian olosuhteisiin erinomaisesti.
14 Y hdistyksen pääkohdemaassa Sambiassa on otettu vuonna 2019 suuria harppauksia sanitaation suhteen. Kaikkea toimintaa ohjaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, joihin myös Sambia on sitoutunut. Veden ja sanitaation osalta tämä merkitsee puhtaan veden ja sanitaation ulottamista kaikille vuoteen 2030 mennessä. Muutama vuosi sitten perustettu Sambian vesija sanitaatioministeriö on näkyvin osoitus siitä, että vesija sanitaatioasiat otetaan nyt maassa tosissaan ja tilanteen parantamiseksi tehdään hartiavoimin töitä monella tasolla. Erityisen ilahduttavalta tuntuu poliittisen tason sitoutuminen, joka näkyy muun muassa erilaisten sanitaatioon liittyvien toimintaohjelmien, asetusten ja suunnitelmien valmistumisena. Näiden tekemistä ovat tukeneet esimerkiksi monet kansainväliset järjestöt. Myös paikallisten kumppaniemme edustajat ovat istuneet erinäisissä komiteoissa tuomassa kantaamme ja kokemuksiamme vahvasti esiin. Nyt nämä ohjelmat pitää vaan saada käytäntöön ja toimimaan. LIIAN VÄHÄN VAROJA INVESTOINTEIHIN Hankkeelle vuosi oli suotuisa. Järjestimme tavalliseen tapaan erilaisia koulutuksia ja käymälöiden rakentamista kylätasolla, mutta koitimme myös omalta osaltamme tuoda sanitaation piirissä toimivia yhteen ja saada selkoa siitä, mitä sanitaation ympärillä maassa tapahtuu. Niinpä päätimme kutsua keskeiset toimijat koolle Sambian sanitaatiotavoitteita metsästämässä Käymälä kaikille vuoteen 2030 mennessä ULKOMAAT Kamwin koulun lapset kiittävät käymälästä ja vesitankeista.
15 Suomen suurlähetystöön marraskuussa ja järjestimme seminaarin, jossa eri toimijat esittelivät toimintojaan ja pohdimme yhdessä, millaisia haasteita sanitaation parantamiseksi maassa on ja mitä näille haasteille voitaisiin tehdä. Kaikkien toimijoiden keskuudessa rahoituksen vähyys suhteessa tarvittaviin investointeihin nähden tuli merkittävästi esille. Infrastruktuuri ei ole kaupungeissakaan läheskään ajan tasalla, saati maaseudulla, jossa suurin osa ihmisistä käyttää vielä kestämättömiä kuoppakäymälöitä. Tämä toki on parempi kuin maastoon ulostaminen, mutta esimerkiksi kuivakäymälöillä tuotokset saataisiin turvallisesti käsiteltyä ja ravinteet niistä hyötykäyttöön. Paljon koulutusta tarvitaan, jotta ihmisten tietoisuus kasvaa ja käyttäytyminen muuttuu. EROTTELEVAT JA SÄHKÖTTÖMÄT VESSAT TOIMINEET HYVIN Avasimme Livingstonessa kesäkuussa 2019 ensimmäisen suuren koulun kuivaTiilien tekoa Kamwin työmaalla. Projektin jatkon suunnittelu-työpaja Sambian projektiryhmän kanssa. Terveysneuvojien tapaaminen Mpongwen maaseutuklinikalla. Kamwin koulun käymälä Livingstonessa on pian valmis käyttöön.
16 käymäläyksikön, joka palvelee noin 1 100 oppilaan Linda Westin koulua 28:n kuivakäymäläsäiliön voimin. Virtsa erotellaan 14 eri käymäläkopissa ja ohjataan säiliöön. Koulun vesihuoltoa parannettiin 5 000 litran vesitankin ja vesisäiliötelineen avulla, jotta vesi voidaan pumpata sinne ja ohjata painovoimaisesti hanoihin ja puutarhan kastelujärjestelmään. Puolen vuoden käyttö on osoittanut systeemin toimivuuden. Pieniä teknisiä haasteita – kuten yhden poikien urinaalin rikkoutumista – lukuun ottamatta käymälä on toiminut moitteettomasti ja oppilaat ja henkilökunta ovat olleet tyytyväisiä, että käymälä on toiminut sähköja vesikatkoksista huolimatta eli meikäläisten sanoilla kuten junan vessa, toisin kuin aikaisemmat vesivessat. Keväällä 2020 Sambiaan avautuu toinen samanlainen koulun käymälärakennus Kamwin koululle, joka on tätä kirjoittaessa viimeistelyvaiheessa. Kouluilla käymälöiden rakentaminen yhdistetään puutarha-aktiviteetteihin ja puutarhan tuottojen avulla voidaan maksaa esimerkiksi vähävaraisten perheiden lasten koulumaksuja. Kouluilla tehdään myös hygieniakasvatusta, mukaan lukien kuukautishygieniakoulutuksia. Naisryhmämme on myös alkanut valmistaa kestositeitä ja niitä markkinoidaan erilaisissa tilaisuuksissa. Median kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä ja hankkeemme teemat ovatkin saaneet paljon kattavuutta TV:ssä ja radioissa. Sambian hankkeellamme on rahoitusta vielä tämän vuoden loppuun ja keväällä 2020 haemme hankkeelle jatkorahoitusta ulkoministeriöstä. Hanketta voi tukea esimerkiksi liittymällä huussikummiksi yhdistyksen nettisivuilla. s Ari h uuhtAnEn projeKtipäälliKKö K äymäläseura H uussi ry Projektin naisryhmät ovat alkaneet valmistaa kestositeitä. Koordinaattorimme Lydia esittelee kestositeitä kolmen kaupungin kiertueella.
17 K aikki alkoi siitä, kun pieni porukka Kajaanissa ja Oulussa kiinnostui konkreettisesta, itsenäisestä ja suorasta kehitysyhteistyötoiminnasta vuonna 2012. Perustettiin Malawin Lasten ja Nuorten Avuksi ry -yhdistys, jonka konkreettisena tehtävänä on ollut rakentaa koulu Etelä-Malawiin, syrjäiseen Muonan kylään. Yhdistys on aloittanut varainkeruun kirjaimellisesti nollasta ja näinä vuosina kerännyt varoja perinteisin tavoin: myyjäisillä, saaduilla lahjoituksilla, aineettomien lahjojen myynnillä ja kirpputorimyynnillä. Kaikki varat on siis saatu yksityisiltä ihmisiltä pieninä puroina, joskus vähän isompinakin. Kaikki lahjoitukset ovat olleet korvaamattoman tärkeitä koulurakentamisen toteuttamiseksi. Nyt olemme saaneet ensimmäisen kaksiluokkaisen koulurakennuksen valmiiksi, varustaneet sen pulpetein ja ompeluttaneet koulupuvut 200 lapselle. Käynnissä on nyt prosessi koulun siirtämiseksi valtiolle, minkä jälkeen lasten koulunkäynti voi alkaa. EKOKÄYMÄLÄT VIELÄ LIIAN KALLIITA MONELLE Haluamme olla kaikin tavoin ympäristötietoisia ja käymälöiden suunnittelussa etsimme tietoa kuivakäymälöistä ja löysimme Käymäläseura Huussin, josta saimmekin arvokasta tietoa ja tukea ekohuussien rakentamiseen. Koulun tontille rakennutimme kaksi kuivakäymälää, joiden käyttöperiaatteet esiteltiin ensin kyläläisille ja saatiin asialle kannatus. Koulutusta ja opastusta pitää vielä uusintaa, kun koulu pääsee alkamaan. Kustannuksiltaan ekokäymälät olivat lähes kaksinkertaisia perinteisiin kuoppakäymälöihin verrattuna. Kun hyvin harvalla on varaa edes perinteisen huussin rakentamiseen, ekohuussit ovat vielä valitettavasti harvinaisia Malawin maaseudulla. Jotkut hyväntekeväisyysjärjestöt ovat rakentaneet niitä. Toivomme, että meidän rakentamat ekohuussit tulevat osaksi kylän kehittämistä ja palvelevat koko yhteisöä myös ruoan tuotannossa. Koulun on tarkoitus olla valmistuessaan kahdeksanluokkainen, ja kuivakäymälöiden osoittautuessa toimivaksi ratkaisuksi niitä rakennetaan lisää. P irKKo C ArPEntEr puHeenjoHtaja m alawin lasten ja nuorten avuKsi ry . Muonan koulunrakennushanke ja Käymäläseura Huussin hyvät neuvot KESTÄVÄ KEHITYS Uusi kuivakäymälä valmiina käyttöön Muonan kylässä Malawissa.
KOTIMAA K äymäläseura Huussi ry:n vuoden 2019 Kultainen talikko myönnettiin Puolustusvoimien MORTTI-ryhmälle. Palkittu ryhmä, joka sisältää henkilöitä sekä Puolustushallinnon rakennuslaitokselta että Puolustusvoimista, otti kenttäolosuhteiden sanitaation parantamisen tehtäväkseen ja lähti ennakkoluulottomasti mukaan MORTTI-hankkeessa (Mobiili ravinteiden talteenotto kenttäolosuhteissa) tehtyyn pilottiin. Ryhmän jäsenet osoittivat innokkuutta aiheeseen liittyen, halusivat kokonaisvaltaisesti edistää ympäristöasioita alueella ja muualla Puolustusvoimissa, ja varmistivat, että kohderyhmän varushenkilöt ”luovuttivat tutkimusmateriaalia” hankkeen pilottikäymälään. Ryhmän kaikkien jäsenten panos varmisti sen, että MORTTI-hanke toteutui menestyksekkäästi. MORTTI-hanke toteutettiin Sitran rahoittamana yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK), Käymäläseura Huussi ry:n (KSH) ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen (PHRAKL) kanssa. Edistyksellisessä kiertotaloutta edistävässä hankkeessa selvitettiin ratkaisuja kenttäolosuhteissa syntyvien käymälätuotosten ravinteiden talteenottoon ja hyödyntämiseen. Virtsa ja uloste sisältävät paljon ravinteita ja niiden erottelu muista jätevesistä jo syntypaikalla mahdollistaa tehokkaan ravinteiden talteenoton ja hyötykäytön. Samalla säästetään käymäläjätevesien kuljetuskustannuksissa ja pienennetään kuljetuksista aiheutuvia päästöjä. Tehokas ravinteiden kierrätys voi vähentää ilmastovaikutuksia ja vähentää vesistöjen rehevöitymistä, edellyttäen koko ketjun hyvää hallintaa. 2019 Puolustusvoimien Mortti-ryhmä 2018 MTY Sipilä Kari ja Juha ja Mikkolan maatila 2017 Tampereen Kaupungin Hiedanrannan kehitysohjelma 2016 Mia O’Neill, entinen Huussi ry:n puheenjohtaja 2015 Taavi Seppälä, Nekalan siirtolapuutarhan isäntä 2014 Pekka Kariniemi, Biolan Oy 2013 Kääntöpöytä 2012 Raini Kiukas 2011 Tohtori Helvi Heinonen-Tanski ja diplomi-insinööri Erkki Santala 2010 Professori Tuula Tuhkanen 2009 YLE: Paska juttu -ohjelmasarja 2008 Ari Aaltonen, Patakukko 2007 Jukka Lindroos, Pikku Vihreä Oy 2006 Ulkoasiainministeriö 2005 Tampereen ammattikorkeakoulu 2004 Työtehoseura, tutkija Sirkka Malkki 2003 Västanfjärdin kunta 2002 Metsähallituksen makkitiimi Kultainen talikko puolustusvoimien Mortti-ryhmälle KU LT A IS ET TA LI KO T Puolustusvoimien Mortti-ryhmä vastaanotti Vuoden huussiteko -palkinnon PHRAKL:n esikunnassa Tampereella. RAVINNEKIERTO
19 2010 Professori Tuula Tuhkanen 2009 YLE: Paska juttu -ohjelmasarja 2008 Ari Aaltonen, Patakukko 2007 Jukka Lindroos, Pikku Vihreä Oy 2006 Ulkoasiainministeriö 2005 Tampereen ammattikorkeakoulu 2004 Työtehoseura, tutkija Sirkka Malkki 2003 Västanfjärdin kunta 2002 Metsähallituksen makkitiimi K iertotalous on ”uusi musta”, jota nykyinen hallituskin pyrkii edistämään eri tavoin. Tampereella on edetty ekologisessa kiertotaloudessa jo käytäntöön ja viime vuosina kehitelty merkittävä uusi DT-teknologiaa (Dry Toilet) on jo arkipäivää. Tampereelta Hiedanrannasta löytyy kuivakäymäläkokonaisuus, josta ulosteet käsitellään uudella mikrotermisellä käsittelymenetelmällä. Mikroterminen käsittely muuntaa käymäläjätteen parissa päivässä ”Hietsun Mustaksi” eli hygienisoiduksi, turvalliseksi ja ravinnerikkaaksi maanparannusaineeksi. Teknologiaa kyetään hyödyntämään sekä ihmisettä eläinperäisen ulosteen turvalliseen käsittelyyn. Käsittelymenetelmän takana on uraa uurtavaa työtä kuivakäymälöiden edistämiseksi tehnyt Raini Kiukas. Mikrotermistä käsittelyä on testattu koe-erinä ihmistuotosten lisäksi eläinperäisiin kuivaja lietelantoihin sekä jätevedenpuhdistamolietteisiin. Uudella menetelmällä tuotetut maanparannusaineet ja lannoitteet sisältävät hyvin kasvien tarvitsemaa fosforia ja typpeä. Kesäkuussa 2019 kehitelty menetelmä sai puoltavan lausunnon suomalaiselta elintarviketurvallisuutta valvovalta viranomaiselta eli Ruokavirastolta. Tiettävästi muita vastaavia hyväksyntöjä ei ole vielä olemassa maailmassa. Tällä menetelmällä voidaan tulevaisuudessa käsitellä ihmisperäisiä jätteitä ekologisemmin ja mikä tärkeää, mahdollisesti viedä apua maailman kehittyviin maihin, jossa teknologialla voitaisiin ratkoa laajoja ympäristöterveysongelmia. Tampereella kehitetty merkittävää uutta kuivakäymäläteknologiaa K oronavirusepidemian takia tämänvuotiset Kevätmessut siirretään myöhempään ajankohtaan. Alun perin messut oli määrä järjestää 2.–5. huhtikuuta Helsingin Messukeskuksessa. Myös Käymäläseura Huussi ry tulee olemaan yritysjäseniensä kanssa mukana messuilla, jotka ovat vapaa-ajan asumisen päätapahtuma Suomessa. Messujen kävijämäärä on noin 55 000. Huussi ry pystyttää messuille Huussikorttelin, jossa on mahdollista nähdä lähes kaikki Suomen markkinoilla olevat kuivakäymälät. Näyttelyosastolla voi myös tutustua erilaisiin harmaan veden käsittelyratkaisuihin. Korttelissa esitellään erilaisia käymäläratkaisuja niin sisälle kuin ulos, pieneen ja isoon käyttöön. Lisäksi esillä on muun muassa erilaisia kuivikkeita ja käsienpesuannostelijoita. Yhdistyksen osastolta tulee myös saamaan tietoa ja neuvoa kuivakäymälän valinnasta, käytöstä ja ravinteiden kierrätyksestä niin pysyvään asutukseen kuin mökkikohteisiin. Yritysjäsenistämme Huussikorttelissa on tarkoitus olla mukana Ecoteco, Ekolet, PikkuVihreä ja Separett. Käymäläseura Huussi ry tiedottaa messujen uudesta ajankohdasta muun muassa jäsenkirjeessään ja Facebook-sivuillaan. Koronavirus siirtää Kevätmessuja OMAMÖKKIMESSUT 2019 Mikroterminen käsittely muuntaa käymäläjätteen parissa päivässä ravinnerikkaaksi maanparannusaineeksi. KUIVAKÄYMÄLÄT MESSUT Kiertotaloutta parhaimmillaan
Väinämöisenkatu 19 33540 Tampere www.huussi.net www.huussi.net/en/ http://huussi.mycashflow.fi/ YHDISTYKSEN YHTEYSTIEDOT Puheenjohtaja: Aino-Maija Kyykoski Kansainväliset hankkeet ja Suomen toiminta: Sari Huuhtanen p. 045 356 4099, sari.huuhtanen@huussi.net Toimisto: Sanna Kärkkäinen p. 050 301 2539, toimisto@huussi.net Olemme mukana sosiaalisessa mediassa: Huussiblogi: huussiblogi.wordpress.com Jäsenet ovat toimintamme perusta. Liittymällä jäseneksemme vaikutat suoraan toimintamahdollisuuksiimme. Olipa kysymys sitten hankkeiden toteuttamisesta, yhdistyksen tarjoamasta ilmaisesta neuvonnasta tai tekemästämme vaikutustyöstä – te teette siitä mahdollisen tuellanne! Jäsenenä pysyt ajan tasalla ekologisen sanitaation, kuivakäymäläteknologian sekä ravinnekierron uusimmista käänteistä sekä saat alennusta muun muassa Helsingin Kevätmessujen sisäänpääsystä. Yritysjäsenenämme saat tietoa alan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista ja tuet samalla yhdistystämme, jolloin voimme tehokkaasti edistää kuivasanitaatiota Suomessa ja ulkomailla. Työllämme lisäämme alan tutkimusta, tiedotusta ja näkyvyyttä sekä murramme ennakkoluuloja ja asenteita. Käymäläseura Huussi ry on kiinnostunut myös erilaisista yhteistyömahdollisuuksista yritysten kanssa tärkeän asiamme edistämiseksi. Lisäksi olemme kiinnostuneita hankeja projektiyhteistyöstä esimerkiksi ulkomaanviennin edistämishankkeissa. Voit liittyä Käymäläseura Huussi ry:n henkilöjäseneksi (henkilöjäsen 33 €, opiskelijajäsen 18 €, eläkeläisjäsen 18 € ja perhejäsen 40 €), yritysjäseneksi (200 € / 310 € / 620 €) tai yhteisöjäseneksi (50 €). Jäsenyyden voit ostaa helposti Huussin verkkokaupasta www.huussi.net/kauppa tai täyttämällä jäsenlomakkeen nettisivuillamme www.huussi.net. Hätää helpottavat lahjat: www.huussi.net/kauppa KSH ry:n aineeton lahja on helppo ja nopea tapa muistaa ystäviä ja sukulaisia. Lahjoita, lataa ja lähetä. Esimerkiksi vain 10 €:lla lapsi pääsee pesemään kädet koulussa tai kahteen käymälään saadaan siivousvälineet, jo 50 €:lla lapsi saa mahdollisuuden käyttää koulupäivän aikana asianmukaista käymälää. Pienellä lahjallasi on suuri merkitys kohdemaassamme Sambiassa! Lahjoittamisen jälkeen voit ladata kortit, ja lähettää niitä sähköpostilla tai somessa niin monelle ystävällesi kuin haluat. Voit myös tarvittaessa tulostaa ne. Aineettomien lahjojen sähköisen kortin voit ladata ja tulostaa milloin vain! ONKO SINULLA AINEETON JA EETTINEN, HYVÄN MIELEN LAHJA HAUSSA? KÄ YM Ä LÄ SE U RA H U U SS I RY LIITY JÄSENEKSI TAI LAHJOITA! Pienikin auttaa isosti Huussi.net-verkkokaupasta voit hankkia hyvän mielen aineettomia lahjoja, kuten käsienpesumahdollisuuden lapselle tai vaikka koko koululuokalle.