KUIVIKE Käymäläseura Huussi ry:n tiedotuslehti 2018 Mullan myynti: puh. 050 336 5703 | puh. 050 337 9442 Metsäpirtin multa Mullan valmistaja ja myyjä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 | 00066 HSY | Ilmalantori 1| 00240 Helsinki | puh. 09 156 11 (vaihde) www.metsapirtinmulta.fi Metsäpirtin kompostimullat ovat puutarhasi parhaita ystäviä. Niihin ei ole lisätty keinolannoitteita. Kevätmessuilla Helsingin Messukeskuksessa 12.-15.4.2018 saat mullastamme erikoisalennuksen. Tule osastollamme 6n9 ja tee tilaus. Katso tarkemmat tiedot tarjouksen ehdoista www.metsapirtinmulta.fi MESSUTARJOUS -25 % Kuivakäymälä sopii myös julkiseen käyttöön Tampereella ratkaistaan sanitaation haasteita Kuudes Dry Toilet -konferenssi elokuussa Jätevesijärjestelmät kuntoon – siirtymäajan päättyminen lähenee Pirkanmaan ympäristö palkinto Käymälä seura Huussi ry:lle sivu 4 sivu 6 sivu 7 sivu 5 Kuva: Tampereen kaupunki / Hanna Kirmanen Kuva: Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus
PÄÄKIRJOITUS 2018 Dry Toilet -konferenssi on taas täällä! Uusi vuosi tuo taas mukanaan monenlaista mielenkiintoista Käymäläseura Huussi ry:n toiminnassa. Vuonna 2018 erilaisia hankkeita on käynnissä neljä; yksi kehitysyhteistyöhanke, yksi kehitysviestintähanke sekä kaksi kotimaan hanketta. Sambian uudesta, vuonna 2017 käynnistyneestä kuivasanitaatio-ohjelmasta sekä kehitysviestintähankkeesta voit lukea lisää Kuivikkeen sivulta 10. Uusia kotimaan hankkeita ovat puolestaan MORTTI sekä HIERAKKA, ja niiden toimintaan voit myös tutustua tämän lehden sivuilla 13 ja 14. Vuoden näkyvin tapahtuma Huussin toiminnassa on Tampereella järjestettävä kuudes Kansainvälinen kuivakäymäläkonferenssi (International Dry Toilet Conference), johon toivotamme tervetulleeksi kaikki kestävästä sanitaatiosta ja ravinnekierrosta kiinnostuneet ympäri maailman! Ensimmäinen kuivakäymäläkonferenssi järjestettiin vuonna 2003, ja sen jälkeen kolmen vuoden välein konferenssi on kerännyt Tampereelle suuren joukon sanitaatioja kuivakäymäläalan huippuasiantuntijoita ja tutkijoita ympäri maailman. Vuonna 2018 konferenssin teemana on kiertotalous ja sen otsikko on ”Dry Toilet Goes Circular – the International Dry Toilet Conference 2018”. Konferenssi järjestetään 22.–24.8.2018 vanhalla Hiedanrannan teollisuusalueella Tampereen Lielahdessa Näsijärven rannalla. Konferenssin päätavoitteena on koota ja välittää uusinta tietoa kestävän sanitaation ja ravinnekierron mahdollisuuksista toimivien käytäntöjen jalkauttamiseksi sekä toimia foorumina yrityksille, järjestöille ja tutkijoille mahdollistaen uusien yhteistyökuvioiden syntymisen. Osallistujia konferenssiin odotetaan noin 180 ja jopa 40 eri maasta. Konferenssin vastuullinen järjestäjä on Käymäläseura Huussi ry, joka toimii tiiviissä yhteistyössä Tampereen korkeakoulujen kanssa. Tällä kertaa, kiertotalousteeman mukaisesti, järjestämispaikaksi on valittu Hiedanrannan kokeellinen alue Tampereella, jossa toimii paljon kiertotalouteen pohjaavia yrityksiä ja josta löytyy ison yleisön käyttöön suunniteltu kuivakäymäläjärjestelmä. Konferenssin ohjelma on monipuolinen ja pääpuhujina ovat muun muassa Yhdysvaltain entinen suurlähettiläs Bruce Oreck sekä Miriam Otoo (International Water Management Institute). Dry Toilet -konferenssi järjestetään yhteistyössä alan yritysten kanssa ja tapahtumaan liittyy yleisölle avoin laitenäyttely, jossa laitevalmistajat voivat esitellä tuotteitaan muillekin kuin konferenssivieraille. Näin saadaan myös suomalaisille tuotteille kansainvälistä näkyvyyttä. Tapahtuman yhteydessä järjestetään jo perinteeksi vakiintunut suomenkielinen seminaari, jossa käsitellään tapahtuman teemaa suomalaisesta näkökulmasta. Ilmoittautuminen Dry Toilet -konferenssiin on jo alkanut; aikaisille ilmoittautujille osallistumismaksu on edullisempi, joten kannattaa varmistaa paikkansa konferenssissa mahdollisimman pian! Lisätietoa ohjelmasta, ilmoittautumisesta sekä kaikesta konferenssin käytännön asioista löydät Huussi ry:n internet-sivuilta osoitteessa www.huussi.net. Toivottavasti tapaamme elokuussa kuivakäymäläkonferenssissa! Ruusa Gawaza Käymäläseura Huussi ry:n hallituksen puheenjohtaja KUIVIKE Käymäläseura Huussi ry:n tiedotuslehti ISSN 2243-0326 Julkaisija : Käymäläseura Huussi ry Päätoimittaja: Ruusa Gawaza Toimitussihteeri: Riina Heinisuo Ilmoitusmyynti ja sivun valmistus: Sydän-Hämeen Lehti Taitto: Tommi Liljedahl, Sydän-Hämeen Lehti Painopaikka: Alma Manu Oy, Tampere, 2018 Painos: 5 000 Käymäläseura Huussi ry vuonna 2002 perustettu poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö kotipaikka Tampere, toimialueena koko maailma henkilöyritysja yhteisöjäseniä yhteensä noin 500 kunnianhimoisena visiona on tehdä kuivakäymälöistä kestävän kehityksen keskeinen osa, jotta myös tulevat sukupolvet voisivat nauttia puhtaasta vedestä ja terveellisestä ympäristöstä. Sanitaatio tulisi toteuttaa kaikkialla ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti kestävästi, ja siten että ravinnekierto toteutuu. tekee erilaisia ravinnekiertoa, kuivakäymälöiden käyttöä ja esimerkiksi kaupunkiviljelyä edistäviä hankkeita sekä kotimaassa että ulkomailla. antaa neuvontaa kuivakäymälöihin ja sanitaatioon liittyvissä kysymyksissä, kouluttaa sekä osallistuu tapahtumiin. Olemme mukana sosiaalisessa mediassa: 22.3. Maailman vesipäivä 12.–15.4. OmaMökki -messut, Helsingin Messukeskus. Tervetuloa tutustumaan Huussikortteliin, osasto 7 E 100! 16.–22.4. Jätevesiviikko 20.4. Tulevaisuuden kaupunki -tapahtuma. Keskustelutilaisuus kaupunkija yhdyskuntasuunnittelijoiden kanssa aiheena ravinnekierto tulevaisuuden kaupungeissa. Tampereen ammattikorkeakoulu. 24.4. Yhdistyksen kevätvuosikokous 26.–27.5. Maailma kylässä -festivaali, Helsinki 5.6. Maailman ympäristöpäivä ja Vuoden 2017 Huussiteko -palkinnon eli kultaisen talikon jako 22.–24.8. Kansainvälinen kuivakäymäläkonferenssi Dry Toilet Conference 2018, Hiedanranta 22.8. Kuiva kiertää! Suomipäivä-seminaari Kansainvälisen kuivakäymäläkonferenssin yhteydessä, Hiedanranta 15.10. Maailman käsienpesupäivä 19.11. Maailman käymäläpäivä ja yhdistyksen syysvuosikokous Tutustu tarkemmin tapahtumakalenteriin nettisivuillamme osoitteessa www.huussi.net/ajankohtaista Mikäli olet kiinnostunut yritysjäsenyydestämme, ota rohkeasti yhteyttä toimistoomme niin kerromme lisää jäsenmahdollisuuksista. Mainostamme yritysjäsentemme tuotteita päivittäin sekä kaikissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja koulutuksissamme. Lisäksi tarjoamme näkyvyyttä ja yhteistyösekä verkostoitumismahdollisuuksia. Yritysjäsenetuna järjestämme vuosittain OmaMökki -messuilla Helsingin Messukeskuksessa Huussikorttelin edulliseen jäsenhintaan. Voimme toimia yhteistyössä myös muiden messujen osalta. Yritysjäsenenä saat tietoa alan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Yritysjäsenenä tuet yhdistystämme, jolloin voimme tehokkaasti edistää kuivasanitaatiota Suomessa ja ulkomailla. Työllämme lisäämme alan tutkimusta, tiedotusta ja näkyvyyttä sekä murramme ennakkoluuloja ja asenteita. Käymäläseura Huussi ry on kiinnostunut myös erilaisista yhteistyömahdollisuuksista yritysten kanssa tärkeän asiamme edistämiseksi. Jaathan meidän kanssamme innovatiiviset ideasi ja ehdotuksesi osoitteeseen: toimisto@huussi.net. Lisäksi olemme kiinnostuneita hankeja projektiyhteistyöstä esimerkiksi ulkomaan vienninedistämishankkeissa. Puheenjohtaja Ruusa Gawaza Hararessa Zimbabwessa. Käymälä seura Huussi ry:n Tapahtuma kalenteri 2018 Haluaisitko KSH ry:n yritysjäseneksi?
KUIVIKE • 3 A ATER W DT-keskuksen Raini Kiukas suunnitteli Tampereen kaupungin tilauksesta vajaa kaksi vuotta sitten Hiedanrannan vanhan Kuivaamon tapahtumiin kuivakäymälät. Työ oli uraauurtava monessakin mielessä, ja siitä saadut kokemukset erittäin monipuolisia. Kuivaamon sanitaatiotilat ovat olleet sen jälkeen lähes jokapäiväisessä käytössä, eikä niiden käyttö ole rajautunut vain tapahtumiin. Niihin on käyty myös varta vasten tutustumassa, vastaavia tiloja kun ei muualta löydy. Kuivakäymälöiden siisteyttä ja toimivuutta on kehuttu, mutta myös moitittu. Suurimpia kehuja on kerännyt se, että kuivakäymälöiden tuotokset on kerätty ja kierrätetty erikseen kiertotalouden hengessä. Virtsaa on Hiedanrannasta pyydetty useampaankin tutkimukseen raaka-aineeksi. Kiinteä tuotoksen kierrätyksen Kiukas on hoitanut itse niin sanotun pikakompostoinnin avulla. Moitetta on tullut käymälätilojen siivouksesta ja hajuista. Molempia parannetaan jatkuvasti. Kokemuksia hyödynnetty älykkäässä kuivakäymälässä Pikakompostointi osoittautui niin tehokkaaksi, että Kiukas ryhtyi suunnittelemaan kompostoinnin ympärille aivan uudenlaista, konttiin sijoitettavaa kuivakäymälää. Kun sopivat yhteistyökumppanit löytyivät, Kiukas päätti hakea suunnitelmalle rahoitusta. Sitä saatiin Tekesin Tempo -rahoituksesta, jota annetaan uusille yrityksille tuotetutkimukseen ja -kehitykseen. Näin syntyi Kiukkaan uusi yritys, Digi Toilet Systems Oy, joka on erikoistunut uudenaikaisiin kuivakäymäratkaisuihin, sekä kompostointipalveluiden tuottamiseen. Tempo -rahoituksen turvin kuivakäymälöiden kehitys on ottanut Kiukkaan johdolla nyt aimo harppauksen eteenpäin. Hiedanrannasta saadun kokemuksen ja näkemyksen pohjalta hankkeessa on osattu ottaa huomioon tekijät, jota tarvitaan älykkääseen kuivakäymälään. Suunnittelussa ja kehitystyössä on huomioitu myös käyttömukavuus, kiertotalous, hygieenisyys, tuoteturvallisuus ja hajuttomuus – etäohjauksen ja seurannan lisäksi. Kangasalalaisten pienyrittäjien työnjälkeä päästään ihmettelemään maaliskuussa 2018 Hiedanrannassa, kun iToa Hiedanranta 1 -konttikuivakäymälän prototyyppi tuodaan alueelle koekäyttöön. Kyseessä on aivan uudenlainen kuivakäymäläkokonaisuus. Se on rakennettu suljetuksi kokonaisuudeksi, joka käsittelee ulosteen ja virtsan konttiin toteutetun järjestelmän sisällä hygienisoiduksi lopputuotteeksi. Konttia tullaan kehittämään edelleen ja tulevaisuuden tavoite on, että konttia voidaan käyttää muun muassa erilaisissa tapahtumissa ja sen avulla voitaisiin tarjota turvallinen sanitaatioratkaisu jopa katastrofialueille. Raini Kiukas DTS Oy Kuivakäymälät kehittyvät – hallittu järjestelmä jätteestä ravinteiksi Uusi iToa -käymäläjärjestelmä voidaan rakentaa konttiin. Kuva: DTS Oy KOTIMAA
Kolmen vuoden välein järjestetty kansainvälinen kuivakäymäläkonferenssi (International Dry Toilet Conference) järjestetään jo kuudetta kertaa elokuussa 2018. Perinteisten korkeakouluympäristöjen sijasta tällä kertaa konferenssi jalkautuu kiertotalouden keskittymään, Tampereen Hiedanrantaan, teemanaan sopivasti kiertotalous. Tampereelle odotetaan jälleen toistasataa kävijää jopa 40 eri maasta. Kiertotalous istuu kuivakäymäläajatukseen mallikkaasti. Käymälätuotoksen hyötykäyttö on olennainen osa ekologista sanitaatiota, minkä lisäksi kuivakäymälä soveltuu kohteisiin, joissa vettä ja/tai energiaa pitää säästää. Ihmistuotoksen lannoitekapasiteetti on melkoinen, ja hupenevien fosforivarojen myötä meidän on opittava hyödyntämään resursseja kiertotalouden muodossa. Hiedanranta kohteena tukee tätä kiertotalousajattelua. Entinen tehdasalue saa hiljalleen uuden muodon, kun yritykset ja myöhemmin myös tuhannet asukkaat löytävät tiensä vanhoihin tehdashalleihin ja uudistettuihin rakennuksiin. Myös ratikan huhutaan tulevaisuudessa kulkevan Hiedanrantaan. Näsijärven rannalla sijaitseva alue on paitsi tunnelmallinen, myös täynnä kokeiluhenkisiä yrittäjiä: biohiilen tuotantoa, ympärivuotista mansikanviljelyä, käsitöitä, ja ammattimainen skeittihalli löytyvät punatiilisten rakennusten sisältä. Viemäriverkoston ulkopuolinen kaupunginosa tukee myös kuivakäymäläajattelua: Kuivaamosta löytyy liuta kuivakäymälöitä, joiden tuotos hyödynnetään muun muassa lannoitetutkimuksessa. Täällä käsitellään elokuussa myös kestävän sanitaation ja ravinnekierron uusimpia löydöksiä sekä pureudutaan haasteisiin. Kolmipäiväinen tieteellinen konferenssi esittelee viimeisimpiä tutkimustuloksia ja nostaa esiin tulevaisuuden ratkaisuja. Kansainvälinen, moni puolinen ohjelma Tapahtuma alkaa keskiviikkona 22.8.2018 perinteisellä suomenkielisellä seminaarilla Kuiva kiertää! Seminaarissa käsitellään muun muassa uudistetun jätevesiasetuksen tuloksia sekä jätevesipohjaista kiertotaloutta liiketoimintamallina. Suomenkieliseen seminaariin voi osallistua erikseen tai osana koko konferenssipakettia. Seminaarin aikana Kuivaamon tiloissa on myös kaikille avoin laitenäyttely, joissa laitevalmistajat esittelevät pönttöjään ja muita tuotteitaan. Torstaista perjantaihin (23.–24.8.) Hiedanranta saa kansainvälisen silauksen, kun osallistujat jopa 40 maasta kokoontuvat kertomaan ja kuulemaan erilaisista kokemuksista ja tieteellisten tutkimusten tuloksista. Useissa työpajoissa keskustellaan aiheista syvällisesti ja pyritään löytämään toimenpiteitä tai suosituksia tulevaisuutta varten. Käsiteltävät aiheet vaihtelevat kotimaassakin tutkitusta virtsan lannoitekäytöstä sanitaation liiketoimintamalleihin ja teknisiin toteutuksiin. Konferenssiin on saatu myös nimekkäitä puhujia. Sanitaation liiketoimintamahdollisuuksista puhuu Miriam Otoo (Sri Lanka), joka edustaa International Water Management Institutea ja jonka puhe keskittyy ennen kaikkea kehitysmaiden vesialan potentiaaliin. Kotimaista puhujakaartia edustaa KirsiMaarit Lehto Tampereen yliopistolta, jonka puheenvuoro käsittelee tautien leviämistä ja niiden estämisestä etenkin sanitaation avulla. Pakkaa on hämmentämässä myös Yhdysvaltain entinen suurlähettiläs Bruce Oreck, joka pureutuu kiertotalousperusteisen kaupunkisuunnittelun ja kuivasanitaation kohtaamiin asenteisiin. Luvassa KOTIMAA Kuivakäymäläkonferenssi kaartaa Hiedanrantaan! Jo kuudetta kertaa järjestettävä Kansainvälinen Kuivakäymäläkonferenssi rantautuu elokuussa Hiedanrantaan. Kuva: KSH ry Tunnelmia vuoden 2015 konferenssista. 4 • KUIVIKE
Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt Pirkanmaan ympäristöpalkinnon 2017 Käymäläseura Huussi ry:lle pitkäjänteisestä ja monipuolisesta työstä puhtaan veden, toimivan sanitaation ja kiertotalouden puolesta. Ympäristöpalkinto on jaettu Pirkanmaalla vuodesta 1987 lähtien. Huussin väelle Pirkanmaan ympäristöpalkinto oli iloinen yllätys. – Tuntui tosi kivalta saada tällainen huomionosoitus työllemme, kun pienellä porukalla puskemme asioita eteenpäin. Aina arjen tuoksinnassa ei ehdi ajattelemaan, tekeekö sellaisia asioita, millä on tarkoitus. Tällaiset palkinnot antavat uskoa siihen, että ollaan oikealla tiellä, iloitsee projektipäällikkö Sari Huuhtanen. Käymäläseura Huussi ry edistää ekologista sanitaatiota tasavertaisena vaihtoehtona vesikäymälälle. Ekologiseen sanitaatioon sisältyy vedettömien ja vähävetisten käymälöiden käyttö ja suunnittelu, ihmistuotoksen turvallinen käsittely ja luontaisen, suljetun ravinnekierron toteutuminen sekä vesistöjen suojelu. Kehitysmaissa yhdistyksen tekemässä työssä korostuu sanitaatiotilanteen lisäksi hygieniakasvatus ja muut terveysnäkökohdat. – Yhdistyksen kunnianhimoinen visio on tehdä kuivakäymälöistä kestävän kehityksen keskeinen osa, jotta myös tulevat sukupolvet voisivat nauttia puhtaasta vedestä ja terveellisestä ympäristöstä. Toiminta on ollut pitkäjänteistä, ja sitä on laajennettu kotimaan toiminnasta myös muun muassa Afrikan maihin, joissa sanitaatio on yksi keskeisimmistä arkipäivän haasteista. Tavoitteena on, että sanitaatio kaikkialla toteutetaan ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti kestävästi ja että ravinnekierto toteutuu, toteaa palkintoraadin puheenjohtaja, tutkimusprofessori Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Palkinnon perusteluissa todetaan lisäksi, että yhdistyksen virtsan lannoitekäytön puolesta tekemä työ Tampereella Hiedanrannassa on ollut rohkeaa ja innovatiivista ja saanut näkyvyyttä asialle myös valtakunnallisesti. Aiheeseen liittyvät kokeiluhankkeet ovat olleet merkittävä avaus kiertotalouden toteuttamisessa Pirkanmaalla. Lisäksi tämän vuoden elokuussa KSH ry on järjestämässä yhdessä korkeakoulujen kanssa jo kuudetta kansainvälistä Dry Toilet -konferenssia. Hiedanrannan Kuivaamosta on tullut kansainvälisestikin ainutlaatuinen kiertotalouden esittelyja malli-kohde. Hiedanrantaan saattaa tulla myös muita kuivakäymäläkohteita. – Kun Hiedanrannassa oleva Kuivaamo otettiin tapahtumakäyttöön, täytyi sen sanitaatio jotenkin hoitaa, sillä Kuivaamo ei ole viemäriverkossa. Jos sinne olisi valittu vesivessat, vaihtoehtona olisi ollut umpisäiliöt. Niitä olisi joutunut aika paljon tyhjentämään, joten päädyimme kuivakäymälöihin. Me puskimme idean, ja ammattilaiset suunnittelivat ja rakensivat. Olemme kiitollisia, että olemme saaneet Hiedanrannasta niin sanotun kokeilualustan, missä monenlaiset toimijat pystyvät tekemään erilaisia kiertotalouteen perustuvia kokeiluja, yhdistyksen projektiasiantuntija Susanna Pakula kertoo. Tällä hetkellä virtsaa ei saa käyttää Suomessa lannoitteena. Omalle pihalle virtsaa voi levittää, mutta sen antaminen esimerkiksi naapurin maanviljelijän käyttöön on kiellettyä. Yhdistys tekeekin työtä sen eteen, että virtsaa voisi käyttää myös lannoitteena. – Maailmanlaajuisessa kuvassa on se, että fosfori loppuu. Loppuuko se 50 vai 100 vuoden päästä, sitä ei tiedä, mutta yhä enenevissä määrin pitää miettiä, miten nykyistä fosforia saadaan kierrätettyä, Huuhtanen sanoo. Sari Huuhtanen ja Susanna Pakula KSH ry:stä toivovat, että Suomi voisi toimia esimerkkinä ja tehdä tutkimusta ja tekniikkaa, jota tarvittaisiin esimerkiksi kehitysmaissa, joissa jätevedet menevät monin paikoin käsittelemättömänä eteenpäin. – Suomessa meillä on vettä, mutta kun mennään kehitysmaihin, joissa sitä ei ole, on älytöntä, että vähäinenkin vesi vedetään vessasta alas, Huuhtanen ja Pakula toteavat lopuksi. KOTIMAA Ympäristöpalkinto antaa uskoa työhön Olli Madekivi luovutti Pirkanmaan ympäristöpalkinnon 2017 Käymäläseura Huussi ry:n hallituksen puheenjohtajalle Ruusa Gawazalle. Kuva: Pirkanmaan ELY-keskus Kuivakäymäläkonferenssi kaartaa Hiedanrantaan! on totisesti mielenkiintoinen elokuu! Konferenssin päävastuullisena järjestäjätahona on tuttuun tapaan Käymäläseura Huussi ry., joka yhteistyössä Tampereen alueen korkeakoulujen, Jyväskylän yliopiston sekä ympäristöja ulkoministeriöiden kanssa on jälleen luomassa tapahtumasta yhtä Pirkanmaan suurimmista kansainvälisistä tilaisuuksista. Kansainvälisen kiinnostuksen määrää ei sovi vähätellä: Call for Papers tuotti arvioitavaksi lähetettyjä abstrakteja eri alojen tutkijoilta yhteensä 111 kappaletta 40 maasta. Eniten ehdotuksia tuli Japanista, Suomesta ja Nepalista, mutta esityksiä on tulossa Eteläja PohjoisAmerikasta, Euroopasta, Aasiasta ja Afrikasta – siis kaikilta mantereilta Australiaa lukuun ottamatta. Sanitaatio onkin koko ihmiskuntaa koskettava asia, joten on luonnollista, että aiheeseen liittyvää tutkimusta tehdään ympäri maailmaa. Foorumeita tämän tutkimustiedon esittelyyn ei ole liikaa, minkä vuoksi ekologiseen sanitaatioon, ravinnekiertoon ja kiertotalouteen keskittyvä tapahtuma on kansainvälisestikin erittäin mielenkiintoinen. Sukupuolten välinen tasa-arvo esillä Tänä vuonna yhtenä konferenssin teemoista pidetään myös sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä kuukautisja hygieniakasvatusta. Konferenssia edeltääkin avoin työpaja (keskiviikkona 22.8.), jossa on tarkoitus keskustella kuukautisiin liittyvistä tabuista ja niiden ratkaisuista. Monet tytöt keskeyttävät koulunkäynnin viimeistään kuukautisten alkaessa, koska koulussa ei välttämättä ole käymälää tai vettä hygieniasta huolehtimiseen. Tyttöjen ja naisten kouluttautuminen on kuitenkin tärkeimpiä ratkaisuja väestönkasvun hillitsemiseksi ja tasa-arvon lisäämiseksi maailmassa. Tämä on yksi esimerkki siitä, miten sanitaatio voi vaikuttaa myös ympäristön tilaan, sosiaaliseen hyvinvointiin ja jopa taloudelliseen kehitykseen. USA:n entinen suurlähettiläs Bruce Oreck pureutuu kiertotalousperusteisen kaupunki suunnittelun ja kuivasanitaation kohtaamiin asenteisiin. ” Lielahden kartanolla pidetään konferenssin työpajat, joissa keskustellaan mm. virtsan lannoitekäytöstä, sanitaation liiketoimintamalleista ja teknisistä toteutuksista. Kuva: Tampereen kaupunki / Hanna Kirmanen Kuudes kansainvälinen kuivakäymäläkonferenssi (the 6th International Dry Toilet Conference DT2018: Dry Toilet Goes Circular) järjestetään elokuussa 22.–24.8.2018 Tampereen Hiedanrannassa. Se tulee jälleen olemaan täynnä kansainvälisiä tutkijoita ja kestävän sanitaation asiantuntijoita sekä kuivakäymälöistä kiinnostuneita. Tule mukaan tai piipahda avoimessa näyttelyssä – käy samalla testaamassa Kuivaamon käymälät! Ilmoittautuminen early bird -hinnoin on voimassa 31.5.2018 asti, käy katsomassa tarkemmat tiedot: www. huussi.net/en/activities/dt2018. Myös näytteilleasettajia otetaan vielä vastaan, kysy lisää konferenssisihteeriltä, puh. 045 144 4054, dry toilet2018@huussi.net. Ilmoittaudu ajoissa Palkintoa vastaanottamassa olivat Käymäläseura Huussi ry:stä Susanna Pakula, Ruusa Gawaza ja Sari Huuhtanen. Kuva: Pirkanmaan ELY-keskus KUIVIKE • 5
6 • KUIVIKE KOTIMAA Siirtymäaika jätevesien käsittelyn parantamiseen rantaja pohjavesialueilla päättyy jo puolentoista vuoden kuluttua. Jätevesineuvontaa on järjestetty vuosia lähes koko maassa, mutta merkittävää aktivoitumista todellisiin uudistamistoimenpiteisiin ei ole vielä ollut havaittavissa. Ympäristönsuojelulain ja jätevesiasetuksen useat muutokset ovatkin johtaneet tilanteeseen, jossa osa kiinteistön omistajista uskoo, että tämä viimeinenkin siirtymäaika poistetaan ja ”jätevesilaki” kumotaan kokonaan. Eivätkä muutkaan tunnu pitävän kiirettä jätevesisaneerausten kanssa. Tekemistä riittääkin kovasti niin neuvojille kuin kuntien viranomaisille. Juuri nyt on oikea aika aloittaa kunnostusten käynnistyminen viimeistään kesän 2019 aikana. Neuvonta on tärkeää Neuvojien rooli jätevesisaneerausten aktivoinnissa on selkeä, mutta todelliset vaikuttamismahdollisuudet remonttien käynnistymiseen ovat erittäin rajalliset. Jätevesineuvoja voi ainoastaan todeta kiinteistöllä vallitsevan tilanteen, ohjeistaa asiakasta toimimaan tarvittavalla tavalla ja pyrkiä motivoimaan asiakasta ryhtymään toimenpiteisiin. Vastuu asian eteenpäin viemisestä jää kuitenkin aina asiakkaalle, eikä neuvoja voi velvoittaa ketään mihinkään. Kunnostusten valvonta puolestaan kuuluu kunnan viranomaiselle, jonka rajalliset resurssit eivät millään riitä vahtimaan kaikkia siirtymäajan piirissä olevia kiinteistöjä. Asukkaat tietävät varsin hyvin, ettei seurauksia koidu, vaikka kunnostukset jättäisi tekemättä määräaikaan mennessä. Onkin todettu, että jätevesineuvonnan merkittävin anti ei olekaan ollut saneerausten käynnistäminen. Useimmissa tapauksissa neuvojan vierailu kiinteistöllä on antanut asiakkaalle syyn huolehtia jätevesien käsittelyjärjestelmästä aiempaa paremmin. Käyttöön ja huoltoon liittyvät ohjeet on helppo ottaa käyttöön etenkin, kun tietää, että oikealla käytöllä ja huollolla voi pidentää olemassa olevan jätevesijärjestelmän käyttöikää. Jätevesineuvojien rooli ei olekaan valvoa eikä asettaa velvoitteita. Neuvojien tehtävänä on ainoastaan jakaa puolueetonta tietoa asianmukaisesta jätevesien käsittelystä. Viranomaisvalvonta on asia erikseen, se ei liity neuvontatyöhön. Viranomaisten rooli jätevesikunnostusten aktivoinnissa on tärkeää, myös ympäristönsuojeluviranomaisten on ryhdyttävä toimenpiteisiin kunnostusten aktivoimiseksi. Viranomaisten suhtautumisessa eroja Lainsäädännön valvonta kuuluu luonnollisesti viranomaisten tehtäviin, mutta neuvonnan osuutta ei pidä unohtaa. Kiinteistönomistajan on saatava riittävää neuvontaa ja ohjausta myös viranomaiselta. Viranomaisten viesti asukkaalle on oltava sama kuin neuvojienkin: toimenpiteisiin on ryhdyttävä, ellei jätevesien käsittely täytä lainsäädännön vaatimuksia. Neljätoistavuotisen neuvontakokemuksen perusteella väitän, että parhaita tuloksia jätevesisaneerausten aktivoinnista on saatu niissä kunnissa, joissa myös viranomaiset ovat itse osallistuneet aktiivisesti tiedottamiseen. Viranomaisen positiivinen suhtautuminen ja neuvonnan tukeminen ovat vaikuttaneet siihen, että asukkaat ovat suhtautuneet asiaan järkevästi. Näissä kunnissa jätevesisaneerauksia on tehty tasaiseen tahtiin. Valitettavasti on myös kuntia, joissa viranomaiset ovat olleet asian suhteen passiivisia tai jopa suhtautuneet neuvontatyöhön negatiivisesti. Näissä kunnissa neuvonnan kysyntä on todella vähäistä ja kunnostustoimiin on ryhdytty vain pakottavissa tilanteissa. Osa viranhaltijoistakin vaikuttaa kyllästyneen jatkuvasti muutoksessa olevaan lainsäädäntöön, eikä ole halunnut ottaa asiaan tämän vuoksi selkeää kantaa. Sopivissa tilanteissa pitäisi uskaltaa kertoa myös mahdollisista seuraamuksista, mikäli jätevesien käsittelyä ei kunnosta määräaikaan mennessä. Vaikka välitöntä sakkoa ei näille kiinteistöille voidakaan määrätä, on viranomaisilla mahdollisuus monenlaisiin toimenpiteisiin kehotuksesta aina uhkasakon asettamiseen ja sen määräämiseen maksettavaksi. Useimmille kiinteistönomistajille riittänee aktivoinniksi pelkkä tieto siitä, että jotain saattaa seurata velvoitteen laiminlyönnistä. Tänä kesänä tarvitaan kaikkien panosta Koska jätevesijärjestelmän saneeraus on usein pitkä prosessi, ei aikaa ole enää hukattavaksi. Viive oikean tiedon saannista järjestelmän kunnostukseen voi olla jopa vuosia, mutta usein ainakin vuoden verran. Varsinaiset uudistamistyöt saadaan tehdyksi jopa muutamassa tunnissa, kun suunnittelu on tehty hyvin, lupa-asiat ovat kunnossa ja tarvikkeet hankittu. Tulevana kesänä saatu oikea tieto ja ohjeet järjestelmän kunnostukseen johtavat käytännön toimenpiteisiin todennäköisesti vasta ensi vuonna tai sen jälkeen. Jotta jätevesijärjestelmien kunnostukset saadaan käyntiin ja valmiiksi (edes osalla kiinteistöistä) määräaikaan mennessä, täytyy sekä neuvonnan että viranomaistoiminnan kohdentaa käytössään olevat resurssit hyvin kesän 2018 aikana. Toimenpiteet on syytä kohdentaa entistä tarkemmin rantaja pohjavesialueiden kiinteistöille, joita kunnostusten määräaika koskee. Asiaa on pidettävä esillä mediassa ja erilaisissa tapahtumissa. Siellä, missä jätevesineuvontahankkeita on, tulee asukkaita ohjata tehokkaasti hyödyntämään neuvojien osaamista. Kuntien tulisi ainakin harkita tiedotteen lähettämistä kaikille määräajan piirissä oleville kiinteistöille. Myös muut toimijat, kuten suunnittelijat, urakoitsijat ja kaupat, voisivat aktivoitua muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen ja markkinoida jätevesien käsittelyn tehostamista edistäviä palveluitaan. Kyliä kiertävä ”jätevesibussi” ei ole huono ajatus: mikä taho ottaisi vastattavakseen sellaisen kulut? Vain yhteistyöllä ja aktiivisella tiedottamisella saadaan haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tasoa parannettua. Nina Pimiä projekti-insinööri Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesissä riittää tehtävää kaikille Vastuu jätevesi remontista on aina kiinteistön omistajalla. ” Umpisäiliö on tyhjennettävä ajoissa. Kuva: Tuija Manerus Tämä puhdistamo ei ole puhdistanut jätevettä viiteen vuoteen, koska sähköjä ei ole kytketty. Kuva: Tuija Manerus Uusi järjestelmä, mutta liian lähellä rantaa. Kuva: Tuija Manerus Purkuputki suoraan vesistöön ei riitä edes kantovesille. Kuva: Tuija Manerus
KUIVIKE • 7 Espoon Suomenojalle rakennettiin viime kesänä kuivakäymälä asiakaskäyttöön. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus ja Biolan Oy haluavat herättää ihmiset huomaamaan ravinnekierron tärkeyden ja kuivakäymälöiden roolin osana sitä. Palaute kuivakäymälästä on ollut rohkaisevaa. Kestävän elämäntavan ratkaisuja Kuivakäymälä rakennettiin Suomenojan kaupalle aivan kaupan sisäänkäynnin lähelle, paraatipaikalle. – Haluamme ilahduttaa asiakkaitamme ja henkilökuntaamme kauniilla ja nostalgisella kuivakäymälällä sekä testata ihan käytännössä, miten huussi sopii kaupunkiin ja asiakaskäyttöön, kertoo Kierrätyskeskuksen kestävän elämäntavan ja kiertotalouden johtaja Katja Viberg. Kierrätyskeskus on pitkään kouluttanut ja kannustanut pääkaupunkiseutulaisia kompostoimaan perinteisesti ulkona, mutta myös sisällä tunkiolierojen avustuksella. Tänä vuonna uutuutena on päiväkodeissa toteutettava kaupunkiviljelyn ohjelma, jossa yhdessä tekemällä opitaan, mistä ruoka tulee. – Tähän kokonaisuuteen kuivakäymälät sopivat varsin mainiosti. Haluamme olla herättämässä keskustelua siitä, miten ravinnekierto tulee näkymään arjessa ja tavallisen kuluttajan elämässä, Katja Viberg kertoo. Virtsaa pitää kerätä siellä missä sitä syntyy Virtsaa pitää kerätä siellä, missä sitä syntyy eli kaupungeissa. Erotteleva kuivakäymälä ei saakaan olla vain haja-alueen asukkaiden etuoikeus. Tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell sanoo, että Biolan lähti mielellään mukaan asiakaskuivakäymälän kokeiluun. – Biolania ja Kierrätyskeskusta yhdistää yhteinen tavoite lisätä virtsan lannoitekäyttöä ja vähentää ravinteiden päätymisestä vesistöihin. Meille on tärkeää ymmärtää, millä ehdoin kuluttajat ovat valmiit hyväksymään kuivakäymälän arkeensa. Käymälälaitteeksi valittiin yleisökäymäläksi suunniteltu Biolan Populett. Sitä muokattiin niin, että eroteltu virtsa saadaan suoraan talteen kuution vetoiseen säiliöön. Säiliöön asennettiin hana, jotta virtsaa on helppo ottaa lannoitekäyttöön. – Olemme Biolanilla pohtineet erilaisia uusia kuivikeratkaisuja ja kuunnelleet asiakkaiden toiveita. Yhteistyö Suomenojalla antoi meille mahdollisuuden testata uudenlaista kuiviketta myös yleisökäymälässä, Biolanin tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell kertoo. Tämähän on viihtyisä, eikä kulu vettä! Suomenojan asiakaskuivakäymälä on ollut käytössä puolisen vuotta, ja sekä asiakkailta että henkilökunnalta saatu palaute on ollut todella positiivista, kertoo Suomenojan myymäläpäällikkö Päivi Vartiainen. Ensi kesänä kuivakäymälä ja kaupunkiviljelylaatikot saavat kaupan terassille seurakseen pihakatoksen, joten piha tulee entistä paremmin käyttöön. Kun asiakkailta viime syksynä kysyttiin, miksi he valitsivat kuivakäymälän sisävessan sijaan, yksi asiakkaista tiivisti asian näin: ”Nyt jätökseni voidaan hyödyntää ja kakkaani ja pissaani ei tarvitse huuhtoa juomavedellä.” Seuraava suuri kysymys onkin selvittää, mitä mahdollisuuksia ja velvollisuuksia liittyy virtsan lannoitekäyttöön kaupunkialueella. Se ei ole aivan yksiselitteistä, mutta ehdottomasti selvittämisen arvoinen asia. Pienet määrät virtsaa voidaan hyödyntää Kierrätyskeskuksen omilla kaupunkiviljelykursseilla, mutta suuremman mitan käytöstä puuttuu selkeä ohjeistus. Biolan ja Kierrätyskeskus toivovat, että viranomaiskäytäntöihin saadaan selkeyttä: Kuka kunnissa osaa antaa vastauksia ja luvan, kun yksityishenkilö haluaa pystyttää huussin omakotitalon tai rivitalon pihalle? Tai kun yrittäjä haluaa tarjota asiakkailleen taajamassa tai kaupunkialueella kestävän kehityksen mukaisen käymälän? Pia Engström Pääkaupunkiseudun Kierrätys keskus Oy www.kierratyskeskus.fi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskukselle kuivakäymälä asiakaskäyttöön Olet osa ratkaisua! Kuivakäymälän seinästä löytyy käytännön ohje ravinteiden kierrättämiseen. Kuva: Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Virtsa on mahtava lannoite: typpeä, fosforia ja kaliumia. Juuri niitä, mitä kasvit tarvitsevat hyvään kasvuun. Suomenojan kuivakäymälässä virtsa ja suotoneste kulkevat painovoimaisesti alemmalla tasolla sijaitseviin säiliöihin. Säiliöissä on hanat, joista liuoksia voi ottaa sopivia määriä lannoitekäyttöön. Kuva: Biolan KOTIMAA Kuivakäymälärakennuksesta haluttiin tehdä helposti ulkohuussiksi tunnistettava, mutta kuitenkin urbaanin ympäristöön sopiva. Huussin suunnittelusta, rakentamisesta ja asennuksesta vastasi Biolan. Kuva: Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Kuivakäymälä on saanut paljon kiitosta viihtyisyydestä sekä asiakkailta että henkilökunnalta. Kuva: Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy
8 • KUIVIKE Suomessa jaetaan vuosittain tuhansia erilaisia tunnustuksia ansioituneesta työstä eri aloilla. Yksi erikoisimpiin ja silti tärkeisiin tunnustuksiin lukeutuva palkinto on Vuoden Huussiteko, Kultainen talikko, jonka myöntää vuosittain Käymäläseura Huussi ry ansioituneelle kuivakäymälöiden käytön edistäjälle. Vuoden 2017 kultainen talikko luovutettiin Tampereen ympäristötorilla maanantaina 5.6.2017 Tampereen kaupungin Hiedanrannan kehitysohjelmalle. Tunnustuksen vastaanotti Hiedanrannan hankekehitysjohtaja Reijo Väliharju. Hiedanrannan kehitysohjelma on 16. talikon saaja. Tampereen Hiedanrannan alueelle suunnitellaan 25 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan kaupunginosaa. Tampereen raitiotie kulkee tulevaisuudessa alueen kautta. Hiedanrannan alueen yleissuunnitelman laatiminen käynnistettiin keväällä 2017 yhdessä kaupunkilaisten kanssa ideakilpailun jatkoilla. Kaikille avoimissa työpajoissa kehitettiin muun muassa kortteleita, asumista, yhteisöllisyyttä ja työn tekemisen uusia tapoja tulevaisuuden kaupungissa. Yleissuunnitelma valmistuu vuonna 2018, jonka jälkeen aloitetaan asemakaavoitus. Jo ennen alueen rakentamista Hiedanrannassa on haluttu edistää kiertotaloutta konkreettisin kokeiluin. Yhteisöille, yrityksille ja oppilaitoksille on annettu mahdollisuus toteuttaa erilaisia kehityshankkeita alueella. Hiedanrannassa on jo meneillään noin 20 erilaista kehityshanketta. Kuivaamon kuivakäymälät Kun Hiedanrannan sellutehtaan vanha kuivauskonehalli muunnettiin kulttuurikäyttöön, syntyi tarve käymälöiden rakentamiseen. Vanhoissa tiloissa ei ollut toimivaa viemäröintiä ja muutaman kokouksen jälkeen päädyttiin kuivakäymäläjärjestelmän rakentamiseen. Hankekehitysjohtaja Reijo Väliharjun aito innostus ja ennakkoluulottomuus edesauttoivat kulttuuritila Kuivaamon kuivakäymälöiden toteutusta. Usean toimijan yhteistyönä Kuivaamolle suunniteltiin ja rakennettiin 21 kuivakäymälää kesällä 2016. Käymälöistä kaksitoista on erottelevaa kuivakäymälää, kuusi vedetöntä pisuaaria sekä yksi esteetön kompostoiva kuivakäymälä. Käymäläkapasiteetti on riittävä tuhannen asiakkaan käyttöön ja täysin ainutlaatuinen järjestelmä Suomessa. Hiedanrannassa on myös panostettu tuotosten jatkokäyttöön sekä järjestelmän huoltoa ja ylläpitoa on pyritty kehittämään jatkuvasti. Erottelevat kuivakäymälät ja vedettömät pisuaarit mahdollistavat virtsan hyväksikäytön lannoitteena ja ulosteen käytön maanparannusaineena. Kuivaamolle hankittiin myös koekäyttöön pikakompostori käymälätuotosten kompostointiin. Kuivaamolla kerättyä virtsaa suunnitellaan käytettäväksi jatkossa lannoitteena Hiedanrannassa vesiviljelyjärjestelmissä ja niiden turvin voidaan jatkaa Käymäläseura Huussi ry:n Biourea-hankkeessa aloitettuja lannoituskokeita. Vuoden Huussiteko -palkinnosta iloisesti yllättynyt Reijo Väliharju totesi kiitospuheessaan, että Hiedanrannan projekti on ollut todella antoisa. – Rajallisten resurssien maailmassa kiertotalousajattelu pitäisi ottaa osaksi asuinalueiden toteutusta ja käyttää innovatiivisia menetelmiä, että saadaan konkreettisia tuloksia. Esimerkiksi kallisarvoisia käymälätuotoksia voidaan hyödyntää ravinteena ja/tai energiana. Yhteistyöllä eri tahojen kanssa saadaan näitä asioita eteenpäin, totesi Väliharju. Mitä minunkin verorahoilla tehdään? Ulkoministeriö koordinoi ja kanavoi Suomen kehitysapua erilaisiin hankkeisiin. Kehitysavulla tehdään esimerkiksi Suomen ja kumppanimaan välistä kahdenvälistä kehitysyhteistyötä, tuetaan YK:n, kehityspankkien ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen työtä sekä annetaan humanitaarista apua. Kehitysapua rahoitetaan verovaroilla ja siksi ihan jokaisen olisi hyvä kiinnostua kysymään, mitä kehitysapuhankkeissa tehdään. Vesiohjelma – FinWaterWEI Vesiohjelma (FinWaterWEI) on laaja kokonaisuus, jonka kautta kehitysapua on kanavoitu Kirgisiaan ja Tadzhikistaniin vuosina 2014–2018. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Kirgisian ja Tadzhikistanin ponnistelut ympäristönsuojelun saralla ovat olleet omin voimin mahdottomia, sillä ne ovat entisestä IVY-valtiosta kaksi köyhintä. Kirgisia on Kiinaan, Kazakstaniin, Tadzhikistaniin ja Uzbekistaniin rajoittuva siKOTIMAA Hiedanrannasta ekologisen tapahtumasanitaation suunnannäyttäjä Vuoden Huussiteko -tunnustus Hiedanrannan kehitys ohjelmalle Kultaiset talikot 2017 Tampereen kaupungin Hiedanrannan kehitysohjelma 2016 Mia O’Neill, entinen Huussi ry:n puheen johtaja 2015 Taavi Seppälä, Nekalan siirtolapuutarhan isäntä 2014 Pekka Kariniemi 2013 Kääntöpöytä 2012 Raini Kiukas 2011 Tohtori Helvi HeinonenTanski ja diplomiinsinööri Erkki Santala 2010 Professori Tuula Tuhkanen 2009 YLE: Paska juttu ohjelmasarja 2008 Ari Aaltonen, Patakukko 2007 Jukka Lindroos, Pikku Vihreä Oy 2006 Ulkoasiainministeriö 2005 Tampereen ammatti korkeakoulu 2004 Työtehoseura, tutkija Sirkka Malkki 2003 Västanfjärdin kunta 2002 Metsähallituksen makkitiimi Hiedanrannan hankekehitysjohtaja Reijo Väliharju Kultaisen Talikkonsa kanssa. Kuva: Harri Helin / Ekokumppanit Oy Mikä ihmeen FinWaterWEI? Säädyllinen käymälä lisää varsinkin tyttöjen koulussa käyntiä. Kuva: Tea Törnroos ULKOMAAT Kultaista talikko olivat jakamassa KSH ry:n hallituksesta Eeva-Liisa Viskari, projektiasiantuntija Susanna Pakula sekä Raini Kiukas, joka suunnitteli ja toteutti Kuivaamon kuivakäymäläjärjestelmän. Kuva: Harri Helin / Ekokumppanit Oy
KUIVIKE • 9 Mikä ihmeen FinWaterWEI? sämaavaltio, jonka bruttokansantuote on 2500 dollaria / asukas. Tadzhikistan on vuoristoinen naapurivaltio, jossa BKT on 2300 dollaria. Suomen BKT on 43 482 dollaria. Suomen vesiohjelman kautta on voitu rahoittaa 13 erillistä hanketta. Osa hankkeista on vesija ympäristöpolitiikkaa tukevia ja osa käytännönläheisempiä. Työ on jatkoa vuosina 2009–2013 toimeenpannulle ohjelmalle, jossa oli mukana useampi kohdemaa. Turvallista vettä Tadzhikistanissa Tadzhikistanissa on toteutettu kolme hyvin konkreettista ja käytännönläheistä erillistä hanketta. Niistä ensimmäisessä on rakennettu puhtaan juomaveden saamiseksi vedenottamo, josta on uusien vesijohtoverkostojen kautta saatu juomavettä yli 14 000 asukkaalle. Moni hanke saattaisi jättää tekemisen tähän: putki on vedetty niin perävalot välähtävät. Vesiohjelman hankkeessa haluttiin varmistaa vesihuollon jatkuvuus perustamalla vesiosuuskunta toiminnan pyörittämiseksi. Infran omistaa kunta. Hankkeen toteuttamiseksi luotiin yhteinen rahasto, jonka kautta kunta voi rahoittaa jatkossa laajennusinvestointeja. Tämän lisäksi vesiosuuskunnan henkilöitä koulutettiin ja autettiin laatimaan vesiturvallisuussuunnitelma, joka tähtää jatkuvaan riskien arviointiin. Paikallisia asukkaita koulutettiin muun muassa käsienpesun merkityksestä, hygieniasta ja vesivälitteisten tautien merkityksestä. Asukkaiden koulutuksessa opastettiin myös osallistumaan päätöksentekoon, pitämään huolta ja vaatimaan kuluttajan oikeuksia. Jotta palvelun tarjoaja tarjoaa palvelua jatkossakin, sitä pitää osata vaatia. Käymälä osa ihmis arvoista elämää Kahdessa Tadzhikistanilaisessa hankkeessa panostettiin uusiin käymälöihin. Toisessa hankkeessa kohteena olivat koulut, joissa opiskelee yhteensä 2600 oppilasta. Käyttökelpoisten käymälöiden ansiosta myös koulussa käynti on lisääntynyt, etenkin tyttöjen osalta. Käyttökelvottomaan käymälään ei tee mieli mennä kuukautisten aikaan. Toisessa hankkeessa käymälöitä ei lahjoitettu ilmaiseksi, vaan niitä toivovien perheiden piti itse osallistua rakentamiskustannuksiin. Hankkeen kylät ovat korkealla vuoristossa. Tieyhteydet ovat huonot, palvelut ovat vaikeasti saatavilla, eikä vesikäymälät ja viemäröinti todellakaan ole ratkaisu. Palautteen perusteella kuivakäymälöihin ollaan oltu hyvin tyytyväisiä. Kaikki hankkeessa olleet kylät koulutettiin asianmukaisen sanitaation ja hygienian tärkeydestä. Tässä samassa hankkeessa tehtiin paljon muitakin käytännön toimia – muun muassa lämpöeristettiin paikallinen koulurakennus. Talvisin lämpötila on laskenut jopa 56 pakkasasteeseen, jolloin lapset eivät ole tulleet kouluun. Nyttemmin he tulevat mieluummin kouluun kuin ovat kotona. Vesiturvallisuus suunnitelma Kolmas Vesiohjelman tukema aihepiiri on ollut vesiturvallisuussuunnitelmien laadinta. Turvallisuussuunnitelmalla tarkoitetaan paitsi kirjoitettua suunnitelmaa, myös järjestelmää jolla nykyisiin, ja mahdollisesti tuleviin vesikriisitilanteisiin varaudutaan, sekä sitä, mitä riskikohteita vedentuottamisen ketjussa on. Vesiturvallisuussuunnitelmien laadinta on Suomessa pakollista, mutta esimerkiksi Tadzhikistanissa hyvin uusi asia. Turvallisuussuunnitelman avulla vesiosuuskunta voi paikantaa itse kriittisimpiä korjauskohteita ja haavoittuvaisimpia kohtia. Se voi olla pienjyrsijän joutuminen vesisäiliöön, lehmänkakka kaivon lähellä, putken rikkoutuminen, maanvyörymä, vai ihan joku muu asia. Suhteutusta – mitä kehitysavulla saa Puhuttaessa kehitysavusta mainitaan usein miljoonat yhtenä könttänä ja on vaikea hahmottaa mikä on paljon tai vähän. Suomen valtion budjetista kaikkeen kehitysapuun suunnataan 544 miljoonaa euroa vuonna 2018. Yhden vuoden kehitysmäärärahoilla maksaisi suomalaisten eläkkeitä alle 1,5 kuukautta. Suomen vesiohjelman kahdeksalla miljoonalla eurolla olisi voinut hoitaa SOTE-uudistusta reippaat pari viikkoa. Edellä mainitun vesijohdon investointikustannus Tadzhikistanissa oli 50–65 euroa henkilöä kohti ja koulukäymälän parhaimmillaan 16 euroa henkilöä kohti. Pysyvä vesihuolto ja sanitaatio vastaa siis päivää Linnanmäellä sekä hampurilaista. Suomen kehitysapu on murusia siitä millä esimerkiksi Saksa tai USA tukevat kehittyviä maita. Oleellista ei ole vain se, minkä verran rahaa kohdennetaan vaan miten se käytetään ja millä ideologialla työtä tehdään. Vesiohjelmassa onkin tärkeää toimia kestävällä pohjalla ja suomalaisten arvojen mukaisesti. Suomen teemoja Suomen vesiohjelmassa on nostettu useampi punainen lanka, jotka kulkevat kaikissa hankkeissa. Näitä ovat kokonaisvaltainen vedenkäytön ymmärtäminen, veden laadun tutkimisen tukeminen, ilmastonmuutokseen varautuminen, sekä naisten ja heikompiosaisten aseman parantaminen. Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijat ovat tehneet konkreettisesti töitä vain kolmessa hankkeista, mutta koko ohjelmassa on pyritty luomaan tiivistä yhteistyötä paikallisten toteuttajaorganisaatioiden kanssa. Suomen ympäristökeskus on kouluttanut kirgisialaisia ja tadzhikistanilaisia asiantuntijoita ja tukenut muita hankkeita ammatillisesti. Hankkeiden tulokset ovatkin olleet hyviä, joidenkin erinomaisia. Esimerkiksi maailman terveysjärjestö WHO suunnittelee Vesiohjelman hankkeesta omaa menestystarinaa levitettäväksi. Palaute onkin ollut – tässä on yhdessä tekemisen meininki. Johanna Kallio Tadzhikistanin hankkeessa haluttiin varmistaa vesihuollon jatkuvuus perustamalla vesiosuuskunta toiminnan pyörittämiseksi. Maailman terveysjärjestö WHO suunnittelee Vesiohjelman hankkeesta omaa menestystarinaa levitettäväksi. ” Maaseudun vuoristo-olosuhteet aiheuttavat haasteita talousveden hankinnalle. Kuva: Tea Törnroos Säädyllinen käymälä lisää varsinkin tyttöjen koulussa käyntiä. Kuva: Tea Törnroos ULKOMAAT KUIVIKE • 9
ULKOMAAT 10 • KUIVIKE Vuonna 2017 yhdistyksen kansainvälistä työtä on tahdittanut YK:n Kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) jalkauttaminen sekä kehitysyhteistyöhankkeisiin että viestintätyöhön Suomessa. Kaksivuotinen ulkoministeriön tukema viestintäja globaalikasvatushankkeemme ”Vedellä ja sanitaatiolla kestävää kehitystä” antoi mahdollisuuden levittää tietoutta erityisesti SDG-tavoitteesta kuusi, jonka päätavoitteena on varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio vuoteen 2030 mennessä. Yhdistys järjesti hankkeessa muun muassa paneelikeskustelun ”Shit happens – Kenellä on oikeus käymälään” Maailma kylässä -festivaaleilla, jossa olivat keskustelemassa Ulkoministeriön vesineuvonantaja Antti Rautavaara, KSH ry:n projektipäällikkö Sari Huuhtanen ja puheenjohtaja Amu Urhonen Kynnys ry:stä. Paneelissa keskusteltiin muun muassa siitä, miten Suomi tukee alan työtä ja miten varmistettaisiin erityisryhmien huomiointi tavoitteiden saavuttamisessa. Tilanne ei ole helppo edes Suomessa. Esimerkiksi esteettömiä käymälöitä kaivataan kipeästi lisää, puhumattakaan kehitysmaista, joissa erityisryhmien ääni yhä edelleen pääsee huonosti kuuluviin. Keskusteluun on löydettävissä linkki VGK-hankkeen nettisivuilta. Yhdistys otti myös vastuullinen Kepa:n Suomi ja Agenda 2030seurantaraportin SDG kuusi -tavoitteen raportoimisen ja järjesti sen puitteissa kaksi työpajaa, jotta raporttiin saatiin kattava kuva niin Suomen paikallisesta, kansallisesta kuin kansainvälisistä toimista ja tulevaisuuden näkymistä. Varsinainen raportti julkaistaan keväällä 2018 Maailma kylässä -festivaaleilla ja sen englanninkielistä käännöstä käytetään muun muassa kesän 2018 HLPF (High Level Political Forum) kokouksessa, joka on kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevä korkean tason poliittinen foorumi. Yhdistys on siis ollut keskiössä vesitavoitteen raportoimisessa Suomessa ja saanut keskeistä roolia kansallisten toimijoiden keskuudessa. Vuonna 2018 työtä jatketaan muun muassa yrityskoulutuksilla ja osallistumalla kansalliseen vesi ja terveys -indikaattorityöhön. Tavoitteena on levittää tietoa tavoitteista, jotta lopulta alan toimijat ottaisivat ne yhä enemmän toimintansa keskiöön, osaksi päivittäisiä rutiinejaan. – Kestävän kehityksen tavoitteet antavat meille uutta näkökulmaa tarkastella myös omaa toimintaamme niin paikallisella kuin kansallisella tasollakin, sillä ne ovat universaaleja eli koskevat meitä kaikkia myös täällä länsimaissa, kertoo yhdistyksen projektipäällikkö Sari Huuhtanen Ympäristönäkökohdat keskeisiä Mitä vesitavoitteet tarkoittavat käytännössä, muutoin kuin tarvetta rakentaa hurjaa määrää uusia asianmukaisia käymäläratkaisuja? Asia on todellakin kokonaisuudessaan mutkikkaampi kuin pelkkä käymälöiden asennus. Sanitaatiotilanteen ratkaisu vaatii myös institutionaalisia muutoksia. Maiden hallinnon ja eri instituutioiden on otettava tilanne vakavasti. Lakien ja asetusten sekä erilaisten vesija sanitaatiostandardien on vastattava tarpeita, ja toimintaympäristön on mahdollistettava sanitaation kokonaisvaltainen parantaminen ja infrastruktuurin kehitys. Myös käyttäytymisen muutosta tarvitaan ja sanitaatio on koettava tärkeäksi sekä yksilön, yhteisöjen että hallinnon tasolla. Koulutusta ja tiedon levitystä sekä ennen kaikkea laajaa yhteistyötä on lisättävä joka tasolla. Erityisesti voimme olla ilahtuneita siitä, että SDG:n myötä puhutaan käymälöiden määrän lisäksi myös esimerkiksi kestävyydestä ja uudelleenkäytöstä. Toivon mukaan se näkyy myös kasvavina veden säästön, veden ja jäteveden (tai kuivakäymälälannoitteen) uudelleen käytön ja ravinnekierron projekteina, ja näitä asioita otetaan huomioon jo verkostojen suunnitteluvaiheessa. Poissa silmistä, poissa mielestä -ajattelutapa (vesivessan nappia painamalla homma on hoidettu) ei lopulta ole tuottanut toivottua lopputulosta. Vesivessa, niin huikea keksintö kuin se onkin, ei käsittele tuotosta eikä muuta sitä hygieeniseksi – varsinkin kun nämä tuotokset vedetään valitettavan usein vessasta suoraan takapihoille, jokiin, järviin ja meriin. Näin tapahtuu kehitysmaissa vielä noin 90 prosentille jätevesistä. Lisäksi yhä useampia kehittyviä maita vaivaa vakava kuivuus, eikä edes riittävää juomaveden saatavuutta tai perushygienian toteutumista voida taata, joten miksi tuhlata tätä kallisarvoista luksustuotetta tuotoksiemme siirtämiseen? Yhdistyksen vuosi 2017 – käymälätietoutta neljällä mantereella Kiinassa on noin 330 miljoonaa ihmistä elää vailla asianmukaista sanitaatiota. Seuraavien vuosien aikana maassa rakennetaan käymälöitä ja viemärijärjestelmiä miljoonille ja Kiinan hallitus panostaa siihen merkittäviä summia rahaa. ” Hankealueen hehtaarin koeviljelmällä kasvaa tomaattia ja okraa. Puutarhaa hoitavan noin 60-hengen naisten ryhmän toivotaan saavan viljelmästä uutta tuloa perheen elättämiseksi. Kuva: Sari Huuhtanen Projektipäällikkö Sari Huuhtanen kouluttamassa ekologisesta sanitaatiosta Pekingissä paikallisten vesitoimijoiden konferenssissa. Kuva: Sari Huuhtanen Livingstonen hankealueella on porakaivon rakentamisen jälkeen tapahtunut hienoja asioita. Porakaivo ja aurinkoenergialla toimiva pumppausjärjestelmä tuottavat hyvin vettä sekä kyläläisten että puutarhan kastelujärjestelmän tarpeisiin. Kuva: Sari Huuhtanen Kuivakäymälöiden lisäksi Sambian hankkeessa rakennetaan mm. porakaivoja. Kuva: Sari Huuhtanen
KUIVIKE • 11 ULKOMAAT Yhdistyksen vuosi 2017 – käymälätietoutta neljällä mantereella Käymälöitä pitää nähdä toiminnassa Käymäläseura on hankkeissaan toteuttanut jo pitkään SDG tavoitteita numero 6. Huussin hankkeiden kärkenä on aina ollut koulutus ja tähtääminen muuttuneisiin ajatusmalleihin, joissa käymälä koetaan tärkeäksi paitsi hygienian ja terveyden kannalta, myös ympäristön ja ravinteiden kierron kannalta. Virtsassa ja käymälälannoitteessa on oikein käsiteltynä lannoitepotentiaalia kasvattaa perheen ruoka ja toisaalta saada myös elantoa esimerkiksi tuotteita myymällä. Kuivakäymälä ja käymäläjätteen asianmukainen hyödyntäminen ovat monessa maassa vielä uutta, vaikka me suomalaisessa huussikulttuurissa kasvaneet usein muuta kuvittelemme. Jotta tieto muuttuu teoiksi, on näitä käymälöitä nähtävä toiminnassa ja käytännössä. Pienillä resursseilla ei käymälöitä rakenneta kaikille, eikä se ole tarkoituskaan, vaan tehdä kuivakäymälöistä niin houkutteleva vaihtoehto, että sen voi jokainen rakentaa itselleen. Tai käyttää yhdistyksen kouluttamia rakentajia, jotka puolestaan saavat työtä ja elantoa niin rakentamisesta, käymälöiden kunnossapidosta kuin lannoitekäytöstäkin. Ala voi luoda työpaikkoja (niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin) ja tuottaa voittoa ja samalla kehittää infraa, palveluja ja erilaisia innovaatioita (esim. ympäristöystävällisempiä menetelmiä, veden säästöä, seurantaa, ravinnekiertoa jne.). Tietous leviää myös uusille mantereille Yhdistyksen pääkohdemaassa Sambiassa näitä toimia on toteutettu neljällä hankealueella yhden maaohjelman alla. Käymälöiden rakentamisen lisäksi teimme esimerkiksi porakaivon Mukunin kylään, joka palvelee paitsi satoja käyttäjiä, tuottaa myös vettä alueelle tehdylle hankkeen testipellolle. Yhdistyksen YouTube-kanavalla on tästä esimerkkejä videoiden muodossa. Lusakassa loppuvuodesta iskenyt vaikea kolera-epidemia muistutti siitä, miksi työmme on tärkeää ja koulutuksille olikin suuri kysyntä sekä Lusakassa että muilla hankealueilla. Koulutuksia aloimme pitää myös Mukobekon vankilassa, jossa yli 2000 vankia elää kamalissa olosuhteissa. Kehitämme vankilan sanitaatiota edelleen vuonna 2018. Vuonna 2017 yhdistyksen projektipäällikkö Sari Huuhtanen pääsi Sambian hankkeiden lisäksi antamaan koulutusta myös Kiinassa ja Brasiliassa. Kiinaan Sari kutsuttiin esitelmöimään kuivakäymälöistä paikallisten ministeriöiden ja provinssien vesitoimijoiden konferenssissa. – Kiinassa olisi kuivakäymälöille nyt huimaa tilausta, kun itse presidentti on julistanut Kiinaan vessavallankumouksen ja sen tavoitteena on saada sanitaatiolle 90 prosentin kattavuus vain vuoteen 2020 mennessä, Huuhtanen toteaa. Tällä hetkellä Kiinassa on noin 330 miljoonaa ihmistä vailla asianmukaista sanitaatiota ja heistä yli 90 miljoonaa ulostaa maastoon. Seuraavien vuosien aikana rakennetaan käymälöitä ja viemärijärjestelmiä miljoonille ja Kiinan hallitus panostaa siihen merkittäviä summia rahaa. Markkinat ovat siis valtavat, mutta kilpailua toki riittää satojen paikallisten yritysten joukossa. Vesivessa nähdään edelleen statussymbolina asukkaiden silmissä, mikä tietenkin edesauttaa sen voittokulkua. Myös kuivakäymälöiden kannatus on nousussa, kunhan tietoisuutta saadaan lisättyä myös päättäjille. – Tämä oli hyvä foorumi olla mukana ja oli hienoa, että saimme kutsun ja meidät on noteerattu myös Kiinan toimijoiden keskuudessa, summaa Huuhtanen matkan antia. Lokakuussa hän vieraili kertomassa kuivakäymälöistä myös Brasiliassa Feevalen yliopistossa, joka on Hämeen ammattikorkeakoulun yhteistyöyliopisto. Sinne suunnitellaan uutta kampusta, ja kuivakäymälät voisivat olla hyvä vaihtoehto. Köyhien asunalueiden sanitaatiotilanne on verrattavissa Afrikan maiden tilanteeseen ja kuivakäymälöille voitaisiin löytää uusia markkinoita esimerkiksi juuri Brasilian kaltaisista maista. Ilolla voi havaita, että kestävän kehityksen tavoitteet ovat auttaneet ymmärtämään, että sanitaation parantamiseksi tarvitaan muutakin kuin pelkkää tekniikkaa ja putkea. Tuotosten hyödyntäminen lannoitteeksi tai energiaksi on nouseva trendi maailmalla, jossa myös meidän suomalaisten kannattaa olla mukana. Sari Huuhtanen Projektipäällikkö KSH ry Ryhdy huussikummiksi! Oletko koskaan ajatellut, että vessan puuttumisella saattaa olla kauaskantoiset seuraukset? Lapsen tulevaisuus voi olla pienestä kiinni: mahdollisuus inhimilliseen käymälään tai käsienpesuun saattaa muuttaa lapsen tulevaisuuden. Maailmassa on 2,4 miljardia ihmistä, jotka ovat vailla kunnollista käymälää. Huonosta sanitaatiosta tai vedestä johtuvat ripulitaudit tappavat päivittäin arviolta 3000–4000 lasta. Mahdollisuus kunnolliseen sanitaatioon on yksi ihmisen perusoikeuksista. Turvaamalla asianmukaisen sanitaation estämme taudinaiheuttajien leviämisen ja juomaveden saastumisen. Ekologisella sanitaatiolla taataan lisäksi ravinteiden hyötykäyttö. Huussikummina voit tukea pitkäjänteisesti tätä konkreettista ja ihmisläheistä kehitysyhteistyötä, joka vie avun varmasti perille. Kuivasanitaatiohankkeilla pyritään varmistamaan erityisesti lasten terveellinen ja turvallinen tulevaisuus rakentamalla käymälöitä kouluille ja kotitalouksiin sekä antamalla hygieniakasvatusta. Katso lisätietoja nettisivuiltamme www.huussi. net, ja ryhdy huussikummiksi täyttämällä kummilomake! Kummimaksu on 50 euroa vuodessa, myös yritykset ja yhteisöt voivat liittyä kummeiksi. Tule mukaan tekemään terveempää maailmaa, käymälä kerrallaan! Huussikummit kohentavat konkreettisesti elinoloja. Tekemistä riittää, sillä 2,4 miljardia ihmistä elää ilman kunnollista käymälää.
RAVINNEKIERTO 12 • KUIVIKE Kaupunkiviljelyn tavoitteena on ympäristöystävällinen ruuantuotanto, jolloin ravinteiden paikallinen kierrätys olisi yksi olennainen osa tuotantoa. Voisiko kaupunkiviljely toimia ravinnekierron edistäjänä siten, että paikalliset biojätteet ja jopa käymäläjätökset voitaisiin käyttää ravinteiden lähteenä? Mahdolliseen toteutukseen liittyy monia kysymyksiä ja haasteita, joihin vuoden 2017 lopussa päättynyt KIVIREKIhanke pureutui. Kaupunkiviljely ennen Vielä reilut sata vuotta sitten kaupunkiviljely kuului monin paikoin olennaisena osana jokapäiväiseen elämään, joskaan silloin tätä nimitystä ei ollut käytössä. Kotitarveviljelyssä oli kysymys yksinkertaisesti ruoan tuottamisesta omaan käyttöön, jolloin saatiin tarpeellisia ruokatarvikkeita leivän jatkeeksi. Tuohon aikaan kaupungeissa asui suhteessa paljon vähemmän ihmisiä kuin nykyisin ja asuinrakennukset ja tontit olivat usein väljempiä, jolloin kotitarveviljely oli mahdollista. Monien tausta oli myös maaseudulla, joten oli luontevaa, että ruokaa tuotettiin myös itse. Kaikki käytettiin mahdollisimman tarkkaan hyväksi. Tunkiot ja ulkohuussit olivat osana paikallista ravinnekiertoja, mutta muodostivat myös terveysja hajuhaittoja kaupungeissa, koska tietämys hygieniasta ja jätösten hallinnasta ei ollut tuolloin vielä nykytasolla. Periaate oli kuitenkin se, että omat jätökset kierrätettiin lannoitteeksi, joko omalle viljelymaalle, tai kuljetettiin lähiviljelijöiden käyttöön. Kaupungistumisen edetessä viemäröinti ja vesikäymälät yleistyivät, ihmiset vaurastuivat ja kaupungissa viljeleminen ja sen mukana myös ravinnekierto jäivät pois. Biojätteiden ravinnepotentiaali Pääsääntöisesti biojätteet kerätään ja käsitellään keskitetysti jätteenkäsittelylaitoksen yhteydessä joko kompostoimalla tai biokaasua tuottamalla. Viimeisen 20 vuoden aikana kompostointi on kuitenkin palannut omakotitaloalueille ja pieniin taloyhtiöihin. Ravinnekierron rikkoutumista on siis alettu korjata. Kotitarveviljelyssä on mahdollista käyttää kompostia maanparannukseen. Kaupungeissa ravinnekierron paikallinen järjestäminen on kuitenkin haaste. KIVIREKI-hankkeessa tehtiin pienimuotoisen kyselyn avulla arvio siitä, mikä olisi Tampereen alueen ravintoloista tulevan biojätteen ravinnepotentiaali. Tulosten perusteella arvioitiin, että ravintoloiden tuottama biojätemäärä vuosittain olisi noin 13 miljoonaa kiloa, mikä on vastaa Pirkanmaan Jätehuollon keräämää koko biojätemäärä vuosittain toimialueellaan. Vinouma johtunee siitä, että kyselyyn osallistuneet edustavat sellaisia ravintoloita, joista syntyy runsaasti biojätettä – linjalounasta tarjoavien ravintoloiden lautashävikki on yleisesti selvästi suurempi kuin á la carte -ravintoloiden. Keittiöbiojätteen sisältämä arvioitu ravinteiden määrä olisi noin 18 000 kilogrammaa typpeä, noin 7 000 kilogrammaa fosforia ja noin 14 000 kilogrammaa kaliumia. Kun tuo määrä biojätettä kompostoidaan, niin ravinnemäärien suhteet muuttuvat jossain määrin, sillä typpeä häviää prosessissa. Toisaalta lannoituskäytössä biojätteiden mukana kasvualustaan menisi samalla arvokasta hiiltä ravinteiden lisäksi. Olennaista on kuitenkin se, että biojätteissä on ravinneja hiilipotentiaalia, jota voitaisiin ainakin osin hyödyntää myös paikallisesti. Entäpä ihmis jätösten kierrätys? Lannoitevalmisteita koskevat lait ja asetukset säätelevät virtsan ja kompostin statusta lannoitetuotteena. Komposti tulee tuottaa hyväksytyssä laitoksessa ja sen ominaisuudet tulisi tutkia säännöllisesti. Pienimuotoisessa viljelyssä tämä ei ole kannattavaa. Virtsan kaupallinen käyttö ei ole tällä hetkellä mahdollista, koska sitä ei ole hyväksytty lannoitevalmisteeksi Suomessa. Vielä ei ole löytynyt toimijaa, joka lähtisi tämän edellytyksenä olevaan tutkimusja lannoitevalmisteen hyväksyntäprosessiin. Toimijoiden puute ja keräysmahdollisuuksien rajallisuus hidastavat virtsan hyötykäytön hyväksyttämistä viljelyssä. Virtsan lannoitekäytön turvallisuudesta on olemassa jo runsaasti tutkimustietoa, mutta sen lannoitekäyttöä ei toistaiseksi ole kovin laajasti tunnustettu todellisena vaihtoehtona. Esimerkiksi Dodo ry:n Kääntöpöytä -konseptiin kuuluu myös käymäläjätösten kompostointi ja lannoitekäyttö, mutta kompostilla lannoitettuja tuotteita ei saa käyttää osana kahvilatoimintaa tai myydä sellaisenaan. Myös suuren yleisön suhtautuminen aiheeseen jakaa mielipiteitä, osa suhtautuu virtsan lannoitekäyttöön hyvin varauksellisesti. Ravintolat viljelijöinä ja kierrättäjinä Omaa viljelyä harjoittavat ravintolat panostavat raakaaineiden laatuun ja näkevät vaivaa niiden hankinnassa. Tämä kävi ilmi myös KIVIREKI-hankkeeseen osallistuneiden ravintoloiden toimissa. Ravintoloitsijoiden haastattelujen perusteella kaupunkiviljelyn tuottama lisäarvo perustuu ravintoloissa tapahtuvan kaupunkiviljelyn uutuuteen, tarinoihin raaka-aineen alkuperästä sekä viljelmän ja ravintolan suhteesta. Sen sijaan viljelyn taloudellinen merkitys koetaan useimmiten vähäiseksi. Pikemminkin sillä on merkitystä ravintolan sisäisenä markkinointina ja sitouttamisena. Fine dining -ravintoloiden keittiöistä tulee varsin vähän biojätettä, sillä huolelliseen suunnitteluun kuuluu se, että raaka-aineita tilataan mahdollisimman tarkoin kulutusta vastaava määrä, ne tulevat valmiiksi pestyinä ja kuorittuina ja ne käytetään huolellisesti. Se vähä, mitä tulee, toimitetaan biojätteen keräykseen. Myös paikallinen käsittely olisi mahdollista, esimerkiksi matokompostissa. Toinen kysymys on, kuinka tarpeellista tai mahdollista se on ravintolan tiloissa. Kompostoinnille tulisi olla omat tilat erillään ruokatarvikkeiden käsittelystä ja valmistamisesta. Elintarvikehygienian näkökulmasta tärkein asia on, ettei multaa tai multaa sisältäviä tuotteita ole keittiössä tai edes samassa ilmatilassa keittiön kanssa. Biojätteiden käyttö kasvuravinteena ei ole ongelma, kunhan siitä ei aiheudu hyKaupunkiviljely kierrättää ravinteita – vai kierrättääkö? Muhevaa matokompostia biojätteistä. Kuva: Team Turpi Viimeisen 20 vuoden aikana kompostointi on palannut omakotitaloalueille ja pieniin taloyhtiöihin. Ravinne kierron rikkoutumista on siis alettu korjata. ”
KUIVIKE • 13 RAVINNEKIERTO HIERAKKA on paitsi yleisesti tunnettu rikkakasvi, myös hanke, jossa Tampereen kaupungin väliaikaisen Hiedanrannan kuivakäymälöiden virtsaa käytetään lannoitteena. Lisäksi alueen uniikkia ympäristöä hyödynnetään erilaisten toiminnallisten tapahtumien ja ravinnekierron tiedotusalustana. Mitä Hierakassa tehdään? HIERAKKA – Hiedanranta ravinnekierron ja toiminnallisen tiedottamisen kehitysalustana -hankkeen tavoitteena on edistää virtsan lannoitekäyttöä sekä tutkimuksin, että vaikuttamalla yleiseen mielipiteeseen ja aiheeseen liittyviin asenteisiin. Tavoitteena on jakaa asiallista tietoa virtsan ominaisuuksista ja lannoitekäytöstä. Vuonna 2016 päättyneen BIOUREA-hankkeen perusteella avautui uusia kysymyksiä, joita selvitetään tässä hankkeessa. Näitä avoimia kysymyksiä ovat erityisesti virtsan käytön pitkäaikaisvaikutukset yhteensä kolmen vuoden ajanjaksolla, lääkeaineja muiden haitta-aineiden jäämät ja niiden mahdollinen kertyminen maaperään ja satoon, sekä mahdollinen maaperän suolaantuminen. Peltoviljelykokeita jatkettiin kasvukaudella 2017 samoilla peltolohkoilla kuin BIOUREA-hankkeessa vuonna 2016. Hiedanranta kehitysalustana Hiedanrannan alue toimii HIERAKKA-hankkeessa sekä ravinnekierron pilotoinnin, että tiedotuksen toiminta-alustana. Alue on avattu yleisölle Väliaikaisen Hiedanrannan nimen alla ja sen kehittämisessä pyritään käyttämään mahdollisimman osallistavia ja avoimia toiminnan muotoja. Alueella toimii myös yrityksiä, tutkimusja kehittämisorganisaatioita sekä yhdistyksiä kehittämässä sekä alueen väliaikaista toimintaa että testaamassa tulevaisuuden kiertotalouden ratkaisuja. Ravinnekierto on tärkeä osa alueen toimintaa. Koska alueella ei ole keskitettyä viemäröintiä, sen sanitaatioratkaisuja on toteutettu eri tavalla. Vuonna 2016 alueella sijaitseva vanha kuivaamorakennus avattiin jopa tuhannen ihmisen tapahtumakäyttöön. Tapahtumien käyttöön Kuivaamoon rakennettiin 23 erottelevaa sisäkuivakäymälää, joista kerätään virtsaa ja käymäläjätöksiä. Käymälöiden tuotoksia hyödynnetään HIERAKKA-hankkeen lannoitteina. Hiedanranta on erinomainen esimerkki ainutlaatuisesta ja ennakkoluulottomasta tavasta toteuttaa asuinalueiden, tapahtumien ja julkisten tilojen sanitaatiota ja ennen kaikkea ravinnekiertoa. Hankkeessa tehdäänkin tiivistä yhteistyötä kaupungin Hiedanrannan kehitysohjelman kanssa ja Hiedanrannan kuivakäymälöistä kerättäviä ravinteita käytetään hankkeen ravinnekierron piloteissa hyväksi. Vastaavaa innovatiivista ja avointa kehitysalustaa kuin Väliaikaisen Hiedanrannan kaupunginosa ja tuleva asuinalue ei tietääksemme Suomessa tällä hetkellä ole. Tampereen kaupunki haluaa olla konkreettisesti edistämässä näitä uusia sanitaatio-, mutta myös energiaja liikkumisratkaisuja, joiden ympärille on syntynyt useita tutkimusja kehittämishankkeita. Hankkeen yhtenä tavoitteena on, että Hiedanrannan demonstraatioiden, tutkimustulosten, kokemusten ja eri osapuolten välisen keskustelun avulla pystymme muokkaamaan yleistä asenneilmapiiriä nykyistä vastuullisemmaksi. Pitkän aikavälin tavoitteena on systeeminen muutos kohti kiertotalouteen pohjaavaa kaupunkija yhdyskuntasuunnittelua. Mikäli virtsan erilliskeräys pystyttäisiin järjestämään ja virtsa voitaisiin ohjata hyötykäyttöön ja ravinteiden jalostukseen, siitä hyötyisivät tapahtumajärjestäjät, jotka saisivat imagohyödyn lisäksi virtsalle käsittelyvaihtoehdon, joka pitkällä aikavälillä olisi kestävä ratkaisu. Lannoitekokeita ja tutkimuksia Kesällä 2017 jatkettiin virtsalannoituskokeita yhteistyössä samojen viljelijöiden kanssa, kuin BIOUREA-hankkeessakin 2015–2016 tehtiin. Kesän 2017 sää aiheutti omat haasteensa peltoviljelylle ja tutkimuksiin. Satotaso laski selvästi edellisvuodesta, mutta satotulokset osoittautuivat samansuuntaisiksi kuin edelliselläkin kerralla – virtsalla lannoitetun ohran sato oli samalla tasolla tai jopa parempi, kuin väkilannoitetun ohran. Lannoitteena käytetystä virtsasta otettiin myös näytteet haitta-aineanalyysejä varten. Lääkeaineiden lisäksi on tarkoitus analysoida haitta-aineita, joille on mahdollista altistua suun kautta. Näitä ovat muun muassa ftalaatit, bisfenolit (muoviastiat). Lisäksi maaperäanalyyseistä analysoidaan muun muassa sulfaattija kloridipitoisuudet, jotta nähdään aiheuttaako virtsan korkeat sulfaattija kloridimäärät maaperän suolaantumista. Nämä tutkimukset ovat vielä meneillään ja tuloksista tiedotetaan loppuvuodesta, kun hankkeen loppuraportti valmistuu. Lisätietoja BIOUREA-hankkeen internetsivut ja loppuraportti: www.huussi.net/toimintamme/hankkeet-nyt/biourea/ HIERAKKA -hanke: www. hierakka.fi Väliaikainen Hiedanranta: http://valiaikainenhiedanranta.fi/ Eeva-Liisa Viskari Tampereen ammattikorkeakoulu Susanna Pakula Käymäläseura Huussi ry Suvi Holm Ekokumppanit Oy Kaupunkiviljely kierrättää ravinteita – vai kierrättääkö? gieenistä riskiä, mutta käytännössä ravintolaviljelyyn sopivien tilojen puute voi tulla esteeksi. Suurin haaste ihmisjätösten käytössä lannoitteena liittyy asiakkaiden suhtautumiseen kierrätyslannoitteilla lannoitetun ruoan raaka-aineisiin. Suurimmat haasteet virtsan ja kompostin käytölle liittyvät usein ennakkoluuloihin, mahdollisiin terveysriskeihin sekä lannoitevalmistestatuksen puuttumiseen. Kaupunkiviljely harrastuksena tai osana ravintolaliiketoimintaa on yksi mahdollisuus myös paikalliseen ravinteiden kierrätykseen. Biojätteiden käsittely ja käyttö kaupunkiviljelyssä on yleisesti hyväksytympää ja usein paikallisesti helpommin järjestettävissä kuin ihmisjätösten. Kotitarveviljelyssä ravinteiden kierrättäminen on enemmän omasta vaivannäöstä kiinni. Sen sijaan esimerkiksi osana ravintolatoimintaa se on haasteellisempaa. Eeva-Liisa Viskari Tampereen ammattikorkeakoulu Eveliina Asikainen Tampereen ammattikorkeakoulu Seija Haapamäki Tampereen ammattikorkeakoulu Susanna Pakula Käymäläseura Huussi ry Pölyttäjä samettikukassa. Samettikukka ei ole hyvän makuinen, mutta sen lehtiä voi käyttää esimerkiksi peston raaka-aineena. HIERAKKA – ravinne kierrosta ja sanitaatiosta monipuolisesti Ohran sato kasvukaudella 2017 virtsalla ja väkilannoitteella lannoitettuna HIERAKKA – Hiedanranta ravinnekierron ja toiminnallisen tiedottamisen kehitysalueena -hankkeen tavoitteena on edistää virtsan lannoitekäyttöä tuottamalla luotettavaa tutkimustietoa sen ominaisuuksista ja tehosta sekä pitkäaikaisvaikutuksista lannoitekäytöstä. Lisäksi tavoitteena on vaikuttaa vahvasti aiheeseen liittyviin ennakko-odotuksiin toiminnallisella ja osallistavalla tiedottamisella ja konkreettisin toimin Hiedanrannan alueen demonstraatioita hyödyntämällä. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulu, Käymäläseura Huussi ry ja Ekokumppanit Oy. Hanketta rahoittaa Ympäristöministeriö Raki2 -ohjelmasta. Ohran sato kg/ha Hiedanrannan Kuivaamon kuivakäymälät ja huoltotila.
Viime kesä oli kotitarveviljelijän painajainen; kylmä ja sateinen. Huono tuuri kävi naapurin maanviljelijälläkin, kun hän kylvi hehtaarin verran härkäpapua kasvamaan. Kylmä ja sateinen kesä ei riittänyt kypsyttämään papuja, vaan maanviljelijä joutui kyntämään kasvuston maahan lokakuussa. Tamperelainen Raimo Flink on kehitellyt erilaisia keksintöjä jo yli 30 vuotta. Tunnetuimpia niistä lienevät niksibetoni ja matokompostori. Miehen ekokeksinnöt puutarhanhoidosta ja kompostoinnista kiinnostavat niin viherpeukaloita kuin muitakin luonnonmukaisista innovaatioista innostuneita. Yksi Raimo Flinkin keksinnöistä on tehopenkki, jonka avulla hän onnistui viljelemään viime kesän kylmyydestä huolimatta kaksi kiloa härkäpapuja (eli hehtaarisato olisi 20 000 litraa). Myös porkkanat ja nauriit kasvoivat tavallista suuremmiksi vastaavissa tehopenkeissä. Lisää kasvukautta ja suojaa tuholaisilta Tehopenkin idea on yksinkertainen. Pyöreä tai neliön muotoinen muovilevykehys laskee auringon säteet penkin sisään samoin kuin kasvihuoneessa. Kehyksen päälle pyykkipojilla kiinnitetty kateharso pidättää puolestaan lämpöä sisäpuolella, mutta ei nosta sisälämpötilaa liian korkealle. Hellepäivinä Flink on mitannut vain viisi astetta ulkolämpötilaa korkeampia lukemia, joten erillistä tuuletusta ei tarvita kuten kasvihuoneissa. Viime keväänä hän mittasi aurinkoisena huhtikuun alun päivänä tehopenkin kehän sisäpuolelta 20 astetta, vaikka ulkona oli pari astetta pakkasta. Mies kylvi härkäpavut saman tien ja sai näin kesän lämpösummaan noin kuukauden lisää kasvuaikaa. Tehopenkin kateharsolla ja muovikehällä on muitakin etuja. Ne pitävät kirvat ja etanat penkin ulkopuolella. Tehopenkki torjuu myös porkkanan, nauriiden ja lanttujen tuholaiset sekä kaaliperhoset. Raimo Flink valmistaa tehopenkkejä pienen erään myyntiä varten. Lisätiedot tehopenkistä löytyvät osoitteesta www.ekoinfo.fi. Tehopenkille on haettu hyödyllisyysmallisuoja. Raimo Flink RAVINNEKIERTO En modern välfungerande torrtoalett är luktfri, trivsam och bekväm att använda. För att torrtoaletten ska fungera bra, bör vissa basprinciper tas i betraktande under byggandet och installationen samt vid val av apparater. Beställa Torrtoalett ABC broschyren från vårt kontor (toimisto@huussi.net)! Käymäläseura Huussi ry är den enda expertorganisationen i Finland som har specialiserat sig på torrtoaletter och ekologisk sanitet. Föreningen ger råd gällande torrtoaletter, sanitet och DT-teknologi (Dry toilet technology). MORTTI-hanke (Mobiili ravinteiden talteenotto kenttäolosuhteissa) käynnistyi syksyllä 2017. Kaksivuotisen hankkeen rahoittaa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. MORTTI-hankkeen tavoitteena on edistää ravinteiden talteenottoa ja hyötykäyttöä syntypaikkaerottelun keinoin eli keräämällä käymäläjätevesijakeet (virtsa ja uloste) ja pesuvedet erikseen. Kohteita, joissa syntyy paljon hyötykäytettävää raaka-ainetta, ovat esimerkiksi varuskunnat, erilaiset massatapahtumat, toimistot ja työpaikat sekä junat, laivat ja lentokoneet. Kantava ajatus on tunnistaa jätejakeita, joista voidaan jalostaa haitta-aineettomia ravinnetuotteita erilaisiin hyötykäyttökohteisiin. Hankkeessa kartoitetaan erotellun virtsan ja kiinteän käymäläjätteen käsittelyyn ja ravinteiden talteenottoon soveltuvia menetelmiä ja kustannuksia. Valittuja menetelmiä pilotoidaan puolustusvoimien harjoitusalueella ja samalla kootaan kokemuksia jalostamisen mahdollisuuksista. Tavoitteena on, että hankkeen loputtua Suomessa olisi käytössä toimiva käymäläjätteen käsittely-yksikkö, joka voidaan siirtää tarvittaviin kohteisiin. Valmistetuille lopputuotteille selvitetään mahdollisia käyttökohteita. Virtsan lannoitekäyttöä on tutkittu TAMK:n, KSH:n ja SYKE:n BIOUREA-hankkeessa vuosina 2015–2016. Hanke toteutetaan Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK), Käymäläseura Huussi ry:n (KSH) ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen (PHRAKL) yhteistyönä. Hankkeessa on tiiviisti mukana myös puolustusvoimat (PV), joka tarjoaa mahdollisuuden koekäyttää pilottivaiheen yksikköä. MORTTI -hanke käynnistyy – käymälä jätteet hyötykäyttöön Torrtoalett -information också på svenska! Tehopenkillä muhkea härkäpapusato Ekokeksijä Raimo Flinkin ideoima Tehopenkki. Kuva: Raimo Flink Raimo Flink kertoi saaneensa penkistä viime kesänä muhkean härkäpapusadon. Alle neliön penkki tuotti 3,5 litraa papua. Kuva: Raimo Flink Tehopenkissä kasvatettua naurissatoa. Kuva: Raimo Flink 14 • KUIVIKE
KUIVAKÄYMÄLÄT Toimiva kuivakäymälä on hajuton. Se ei kärsi sähkökatkoksista tai putkien jäätymisestä. Ravinteiden palautuminen turvallisesti ravinnekiertoon suojelee lähiympäristön järviä ja samalla ihmisten tuottamat ravinteet saadaan hyötykäyttöön. Kuivakäymälän suosio muun muassa haja-asutusalueella on viime vuosina noussut tasaisesti myös ympärivuotisessa käytössä. Kuivakäymälät ovat kehittyneet huimasti vuosien varrella. Valikoimasta löytyy malleja erilaisiin käyttötarkoituksiin tilasta ja tarpeesta riippuen. Nykyaikaista kuivakäymälää on helppo ja miellyttävä käyttää ja samalla saa kasvuvoimaa puutarhaan kaupan päälle. KOOTUT OHJEET JA VINKIT Ennen laitteen hankintaa Kuten kaikessa rakentamisessa, hyvä suunnittelu on ensiarvoisen tärkeää. Käyttäjämäärä ja käyntitiheys vaikuttavat laitteen valintaan. Jo ennen laitteen hankkimista kannattaa miettiä, minkälaista käyttöä laitteella tulee olemaan, minkälaiseen tilaan se asennetaan ja miten käymälätuotoksia on mahdollista käsitellä omalla tontilla. Tarpeeksi tilaa Tilan tarve vaihtelee käymälälaitteen mukaan. Jos talo on vasta rakenteilla, on laitteen valinta hyvä tehdä ensin. Mikäli käymälätila on jo olemassa, tulee laite valita käytettävissä olevan tilan mukaan. Muista ottaa huomioon laitekohtaiset vaatimukset, kuten mahdollisten säiliöiden tilantarve ja ilmanvaihtoputkien läpiviennit. Laitteen lisäksi on varattava tarpeeksi tilaa käymälän huoltoa ja tyhjennystä varten. Myös itse käymälässä asiointi on mukavampaa, jos tilaa on tarpeeksi. Muista ottaa huomioon myös käsienpesun mahdollisuus. Ilmanvaihto kuntoon Toimiva ilmanvaihto pitää käymälätilan hajuttomana ja edistää laitteen toimintaa. Käymälän ilmanvaihtoputki tulee asentaa mahdollisimman suorana katolle ja kylmien tilojen osalta ilmanvaihtoputket on eristettävä. Ilman kulkua voi tehostaa joko sähköisen tai huipulle asennettavan tuulettimen avulla. Kuivikkeella hajut haltuun Kuivikkeella tarkoitetaan ainetta, jota lisätään useimpiin kuivakäymälälaitteisiin kompostoitumisprosessin tehostamiseksi. Yleensä laitteen valmistajat suosittelevat käyttämään tiettyä kuiviketta. Valmistajilla on myös suositukset kuivikkeen lisäysmäärästä ja – tiheydestä. Suosituksia on hyvä noudattaa parhaan lopputuloksen saamiseksi. Kuivikkeen tarkoitus on ehkäistä epämiellyttäviä hajuja sekä kuohkeuttaa massaa. Itse tehdyistä kuivikkeista parhaiten toimii turpeen ja puuhakkeen seos, jossa on noin puolet haketta ja puolet turvetta. Turve imee tehokkaasti nesteitä ja hake luo ilmatilaa. Käytettävän turpeen tulee ehdottomasti olla lannoittamatonta ja kalkitsematonta raakaturvetta. Kuivakäymälän huolto Siistissä käymälässä on mukava asioida. Muista ottaa huomioon, että osa laitteista ei kestä suurta vesimäärää. Viikkosiivouksessa käymäläistuimen ulkopinnat pyyhitään kostealla liinalla. Noudata puhdistuksessa laitevalmistajan ohjeita. Laitteen tyhjennystiheys riippuu muun muassa säiliön koosta ja käyttäjämäärästä. Huoltotoimenpiteiden yhteydessä on hyvä tarkistaa laitteesta riippuen ilmanvaihtoputket, virtsaletkut ja muut laitteen toimintaan liittyvät osat. Kasvuvoimaa käymälästä Ihminen tuottaa vuodessa noin 500 litraa virtsaa ja 50 kilogrammaa ulostetta. Käymälätuotos sisältää paljon ravinteita, joita voi hyvin käyttää omassa puutarhassa. Suurin osa ravinteista on virtsassa. Käymäläistuimessa eroteltu puhdas virtsa on erinomaista lannoitetta ja sitä voi käyttää omalla tontilla jo noin kuukauden säilyttämisen jälkeen sopivassa suhteessa laimennettuna (esim. 1:3). Ulosteen läpi suotunut virtsa taas sisältää ulostebakteereja ja sitä pitää säilyttää vähintään vuosi ennen käyttöä. Kompostoidusta käymälätuotoksesta saadaan erinomaista maanparannusainetta. Käymälätuotosta kannattaa kompostoida vähintään vuoden ajan ennen käyttöä. Valmis komposti voidaan levittää pensaiden juurelle tai sekoittaa kasvualustaan. Katso myös Sisäkuivakäymälän ABC-hankintaopas sivuiltamme www.huussi.net. Onko sinulla aineeton ja eettinen, hyvän mielen lahja haussa? KSH ry:n aineeton lahja helppo ja nopea tapa muistaa ystäviä ja sukulaisia . Lahjoita, lataa ja lähetä. Esimerkiksi vain 10 eurolla lapsi pääsee pesemään kädet koulussa tai kahteen käymälään saadaan siivousvälineet, jo 50 eurolla lapsi saa mahdollisuuden käyttää koulupäivän aikana asianmukaista käymälää. Pienellä lahjallasi on suuri merkitys kohdemaassamme Sambiassa! Lahjoittamisen jälkeen voit ladata kortit, ja lähettää niitä sähköpostilla tai somessa niin monelle ystävällesi kuin haluat. Voit myös tarvittaessa tulostaa ne. Aineettomien lahjojen sähköisen kortin voit ladata ja tulostaa milloin vain! Kuivakäymälä ratkaisuna asumiseen ja mökille Käymälän merkityksen huomaa usein vasta siinä vaiheessa, kun sellaista ei ole hädän hetkellä saatavilla. Toimiva käymälä kuuluu ihmisen perustarpeisiin. Moderni ja hygieeninen käymälä ei tarvitse vettä. Kuivakäymäläteknologiassa (DTteknologia) löytyy vaihtoehtoja kaikkiin tarpeisiin. Hätää helpottavat lahjat: www.huussi.net/kauppa KUIVIKE • 13
16 • KUIVIKE Vaikka kuivakäymälät ovat vanha ja pitkään kehitetty keksintö, eivät nekään ole vielä lopullisesti valmiita. Asiakkaan, joka hakee valmista ratkaisua omalle kiinteistölleen, ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä tuotekehittelijäksi, ellei sitä itse halua. Mikäli tarjolla olevasta valikoimasta ei löydy helposti ja nopeasti itselle sopivaa ratkaisua, saa hyvä idea ekologisen käymälän käyttöönotosta ikävän päätöksen. Tämä on erityisen harmillista juuri niiden asiakkaiden kohdalla, joilla on jo halu hankkia kuivakäymälä, ja rakennustai remontointihankkeen ollessa käynnissä ei turhiin viivästyksiin tai odotettua suurempiin toimenpiteisiin ole mahdollista ryhtyä. Kuluneen vuoden aikana olen törmännyt useampaan otteeseen kahteen erilliseen haasteeseen, joissa sopivaa kuivakäymälää ei ole löytynyt, vaikka halua olisi ollut. Kompostoiva sisä käymälä vakikäyttöön Ensimmäinen haaste liittyy vakituiseen asumiseen, jossa olemassa olevaan rakennukseen halutaan jätteet valmiiksi kompostoiva käymälä, mutta mahdollisuutta säiliön sijoittamiseen lattian alapuolelle ei ole. Tällaiset tapaukset ovat melko tyypillisiä vanhoissa taloissa, joissa wc-tilat löytyvät rakennuksen keskeltä. Nämä vessat ovat usein todella pieniä ja sijoitettu niin, ettei niitä ole mahdollista laajentaa, eikä käymälän sijainnin muuttaminen ole mahdollista. Etsiessäni sopivaa käymälää kuvatun kaltaiseen tilanteeseen, tarjottiin useimmin ratkaisuksi polttavaa käymälää, vaikka etsin kompostoivaa käymälää. Vain muutama ylimääräisen nesteen haihduttava, kompostoiva käymälä löytyi, mutta niiden suositeltu vakituinen käyttäjämäärä näytti rajautuvan neljään henkilöön. Nämäkään vaihtoehdot eivät siis sovellu isomman perheen käyttöön, mikäli ei ole toista käymälää käytössään. Mistä löytyisi kompostoiva käymälä, jonka voi sijoittaa lämpimissä sisätiloissa lattian päälle ja sen käyttäjämäärä vakituisessa käytössä olisi 5–7 henkilöä? Eikä käymälälaite saisi olla paljon tavallista WCistuinta suurempi, ainakaan leveytensä osalta. Vaihdettaessa vanhaa vesikäymälää muuhun malliin, on vanha viemäri yleensä käytettävissä. Käymälän nesteet voisi lähtökohtaisesti erotella ja johtaa viemäriin. Tällöin jäljelle jäisi vain kiinteän massan kompostointi. Haja-asutusalueella on tietysti varmistuttava siitä, että jätevesien käsittely voidaan käymälän nesteistä huolimatta hoitaa määräysten edellyttämällä tavalla. Onko tällaisessa tilanteessa sittenkin vain tyydyttävä vanhaan vesikäymälään vai löytyykö laitevalmistajilta kiinnostusta kehittää käymälöitään vastaamaan todettua tarvetta? Ulkokäymälöitäkin voi kehittää Toinen haaste liittyy kompostoiviin ulkokäymälöihin. Taajama-alueiden pienillä tonteilla on usein asukkaita, jotka haluavat, ainakin kesäaikaan, toimia mahdollisimman ekologisesti ja hyödyntää kompostimultaa ja sen ravinteita. Pihalla puuhatessa on helppoa ja mukavaa käydä ulkokäymälässä, saahan sitäkin kautta ravinteet kiertoon kukkapenkkiin tai omenapuulle. Mutta tässäkin tilanteessa on haasteensa: yleisimmin tarjolla olevissa kompostikäymälöissä on nesteiden erottelu, joko puhtaana virtsana tai suotonesteenä. Aktiivisessa käytössä olevan käymälän nestemäärä voi nousta pientä tonttia ajatellen liiankin suureksi, etenkin jos kyseessä on virtsan erottelu ja käymälällä on useita käyttäjiä. Nesteen keräily suotonesteenä vähentää yleensä määrää merkittävästi, mutta samalla se vähentää mahdollisia käyttökohteita, eikä ajatus suotonesteen levittämisestä nurmikolle tunnu mukavalta. Kun nesteet erotellaan käymälässä, ne on järkevä käyttää hyödyksi. Erityisesti pienillä tonteilla, niin taajamissa kuin mökeilläkin, levitykseen soveltuva pinta-ala jää usein liian pieneksi syntyvän nesteen määrään nähden. Puutarhajätekompostikaan ei pysty kovin paljon nestettä käsittelemään, eikä kaikilla sellaista edes ole. Mikäli käymälä on käytössä myös talvella, syntyy nesteitä vielä enemmän ja sitä joutuu varastoimaan sopivaan levitysajankohtaan asti. Ajatus virtsakanisterin kantamisesta sisälle viemäriin tyhjentämistä varten ei tunnu järkevältä. Käymälästä erottuvan suotonesteen määrää voi tietysti vähentää lisäämällä kuivikkeen käyttöä, mutta se johtaa säiliön nopeampaan täyttymiseen. Kuinka paljon käymälän tuuletusta pitäisi tehostaa, jotta vältyttäisiin nesteiden erottelulta ja suurilta kuiKUIVAKÄYMÄLÄT Kuivakäymälöiden kehittämiskohteita Mistä löytyisi kompostoiva käymälä, jonka voi sijoittaa lämpimissä sisätiloissa lattian päälle ja sen käyttäjämäärä vakituisessa käytössä olisi 5–7 henkilöä? ” Jyväskylän ammattikorkeakoulun projekti-insinööri Nina Pimiä listaa käyttäjän toiveita kuivakäymälälle. Yllätys ulkohuussissa. Kuva: Tuija Manerus
KUIVIKE • 17 KUIVAKÄYMÄLÄT Kun puhutaan kuivakäymälästä ja tuotosten käsittelystä, nyrpistää moni nokkaansa. Vielä kun asiaan lisätään kompostointi ja lämpimät sisätilat, on mielessä enemmän kysymyksiä kuin innostusta. Ruotsalainen MullToa on valmistanut jo yli 40 vuoden ajan sisätiloihin asennettavia kompostikäymälöitä, jotka ovat hajuttomia, miellyttäviä käyttää ja tyhjentää eivätkä käytä vettä lainkaan. Kompostoinnin hyöty tuotostenkäsittelyssä lienee kiistaton, mutta sen hallitseminen varsin vaativassa ympäristössä on vaikeaa. Kompostointi on kuitenkin varsin yksinkertaista, kun perusasiat ovat kunnossa. Tehokkaaseen kompostointiin tarvitaan ravinnerikas komposti, oikea lämpötila sekä happea. MullToa malleja on neljä. Ne kaikki toimivat samalla perusperiaatteella: neste haihdutetaan, kompostin lämpötila pidetään optimaalisena ja komposti ”hapetetaan” sekoittamalla joka käynnin jälkeen. Isommissa automaattimalleissa sekoittajan moottori tunnistaa käynnin kannen avaamisesta. Pienessä 2–3 hengen tarpeisiin mitoitetussa mallissa kompostin sekoittaminen tapahtuu käsin kahvaa kääntämällä. Nesteen haihduttaminen on avainasemassa mallia mietittäessä; liian suurta ei kannata ostaa, sillä komposti saattaa silloin kuivua tarpeettomasti eikä kompostoituminen ole tehokasta. Myöskään laitteen lämpötilaa ei kannata säätää liian suureksi, koska kuiva komposti läpäisee huonosti nestettä. Isoimmat mallit säätävät lämpötilan automaattisesti nestemäärän mukaan. MullToan sähkön kulutus riippuu käyttöaktiivisuudesta sekä ympäröivästä lämpötilasta. Jatkuvassa käytössä laite kuluttaa noin yhden kilowattitunnin vuorokaudessa. Mökkikäytössä laite sammuu kokonaan kun sitä ei käytetä, jolloin virrankulutusta ei ole lainkaan. MullToan hajuttomuus perustuu samaan ilmiöön kuin takassa: hajut eivät tule sisälle, vaan ilma poistuu tuuletusputken kautta ulos. Siksi tuuletusputken asennus kannattaa tehdä kerralla oikein: ilman ylimääräisiä mutkia ja katon harjan yläpuolelle. Laitteen asennus ja käyttö MullToa käymälä asennetaan sähköistettyyn tilaan, joka on käyttöjakson aikana lämmitetty (vähintään 18 astetta). Kun käymälää ei käytetä, saa huone mennä vaikka pakkaselle. Huoneessa tulee olla korvausilmaa saatavilla, mutta ei kilpailevaa poistoilmakanavaa. MullToaan asennettava tuuletusputki tulee olla eristetty niiltä osin kuin se kulkee huoneen ulkopuolella (vintti ja ulkotilat). Näin vältetään kondenssiongelmat. Käymälässä on kaksi osaa: kompostisäiliö sekä multalaatikko. Kun laite otetaan käyttöön, kaadetaan toimituksen mukana tullut multasäkki istuinaukon kautta sisälle kompostisäiliöön. Näin ”luodaan” komposti. Sisällä oleva multa valuu välipohjan läpi alla olevaan multalaatikkoon täyttäen sen varsin nopeasti. Ilmiö on hieman vastaava kuin että täyttäisimme tiimalasin alaosan hiekalla; kiinteä aines ei enää kulkeudu sen jälkeen alaspäin. Ainoastaan neste pääsee kompostin läpi alla olevaan multalaatikkoon, josta se haihtuu lämmityksen ansiosta tuuletuskanavan kautta ulos. Automaattisesti ohjautuva lämmitys pitää kompostin aina optimaalisessa lämpötilassa kompostointia silmällä pitäen ja joka käynnin jälkeen laitteen suorittama kompostin mekaaninen sekoitus ilmaa sen. Ravinnerikkaassa, oikean lämpöisessä ja ilmavassa kompostissa jäte muuttuu nopeasti mullaksi. Kompostoituminen käy jopa niin tehokkaasti, että normaalissa mökkikäytössä alla oleva multalaatikko tyhjennetään vain kerran kaudessa. Kun multalaatikko asetetaan tyhjänä paikalleen, valahtaa komposti askeleen alaspäin laatikon täyttyessä ja tekee samalla tilaa uudelle käytölle. Nesteet ovat poistuneet tuuletuskanavan kautta hajujen kera ulos, ja lopputuloksena on vain laatikollinen valmiiksi kompostoitua multaa palautettavaksi luonnonkiertoon. MullToa kuivakäymälää maahantuo SW Energia Oy. Lisätietoa www.swenergia.fi KUIVIKE • 15 Jäsenet ovat toimintamme perusta. Liittymällä jäseneksemme vaikutat suoraan toimintamahdollisuuksiimme. Olipa kysymys sitten hankkeiden toteuttamisesta, yhdistyksen tarjoamasta ilmaisesta neuvonnasta tai tekemästämme vaikutustyöstä – te teette siitä mahdollisen tuellanne! Jäsenenä pysyt ajan tasalla ekologisen sanitaation, kuivakäymäläteknologian sekä ravinnekierron uusimmista käänteistä sekä saat alennusta retkistämme ja muun muassa OmaMökki -messujen sisäänpääsystä. Voit liittyä Käymäläseura Huussi ry:n henkilöjäseneksi (henkilöjäsen 30 euroa, opiskelijajäsen 15 euroa, eläkeläisjäsen 15 euroa ja perhejäsen 40 euroa), yritysjäseneksi (200 e /300 e /600 e ) tai yhteisöjäseneksi (50 e ). Jäsenyyden voit ostaa helposti Huussin verkkokaupasta (www.huussi.net/ kauppa) tai täyttämällä jäsenlomakkeen nettisivuillamme (www.huussi.net). LIITY JÄSENEKSI TAI LAHJOITA – Pienikin auttaa isosti! Kuivakäymälöiden kehittämiskohteita Käymälätuotosten kompostointia sisätiloissa haihduttavalla kuivakäymälällä vikemääriltä? Tarvitaanko ajoittain jopa sähkövastusta haihduttamaan ylimääräistä nestettä? Vai löytyykö ratkaisu säiliön tilavuuden kasvattamisen, kuivikkeen käytön lisäämisen ja tuuletuksen tehostamisen kombinaatiosta? Voiko säiliön muotoilulla vaikuttaa liian nesteen haihtumiseen? Käymälän hoidon helppous on monelle tärkeä tekijä ratkaisua valittaessa. Mitä vähemmän erilaisia ylläpitotoimia tarvitaan, sen houkuttelevammalta vaihtoehto tuntuu. Vakituiseenkin käyttöön soveltuvalle tehdasvalmiille ulkokäymälälle – ilman nesteiden erottelua – näyttäisi olevan jonkinlaiset markkinat. Kompostoituneen käymäläjätteen hyötykäyttö on helpommin ratkaistavissa, kuin erilleen kerättyjen nesteiden käyttö. Tee se itse -toimijat löytävät kyllä ratkaisun ongelmaan nesteen erottelun esimerkiksi haihdutusaltaan avulla. Mutta entä ne, jotka eivät halua itse rakennella ja kokeilla mikä toimii? Tässä tehtävää käymälöiden valmistajille. Nina Pimiä projekti-insinööri Jyväskylän ammattikorkeakoulu MullToa-kuivakäymälää varten ei tarvita vettä eikä viemäriä. MullToan multalaatikon tyhjennys. Tälle pöntölle ei ole löytynyt korvaajaa kompostoivien käymälöiden joukosta. Kuva: Nina Pimiä
Toimiva vesihuolto on asumisen perusedellytyksiä. Vesihuoltolaitoksen verkostojen ulkopuolella asuvan tulee huolehtia kiinteistönsä vesihuollosta pääsääntöisesti itse. Toimivat vesihuoltoratkaisut lisäävät asumismukavuutta ja kiinteistön arvoa sekä pitävät lähiympäristön puhtaana. Jätevesienkäsittelyn kokonaisuudessa on monta huomioitavaa näkökulmaa ja usein päästään helpommalla, jos pesuvedet käsitellään erikseen. Järkevään pesuvesien käsittelyyn on helppo yhdistää esimerkiksi toimiva kuivakäymäläratkaisu. Lähtökohtana hyvä suunnittelu Pesuvesien jätevesijärjestelmän asentaminen lähtee hyvästä suunnitelmasta. Järjestelmän suunnittelussa on huomioitava niin lainsäädäntö, paikalliset olosuhteet, tontin ominaisuudet, järjestelmän vaatima huolto kuin kiinteistön käyttökin. Jätevesijärjestelmä suunnitellaan aina kokonaisuutena veden käyttöpisteistä järjestelmän purkupaikalle asti. Kuivakäymälällisellä kiinteistöllä suunniteltavaksi tulee paitsi pesuvesien käsittely myös kuivakäymälästä mahdollisesti tulevien nesteiden käsittely. Jos nesteet halutaan johtaa pesuvesien käsittelyjärjestelmään, tulee nesteiden sisältämät ravinteet ja hygieeninen kuormitus huomioida järjestelmän suunnittelussa ja mitoituksessa. Jokaiselle kiinteistölle löytyy sopiva järjestelmä, mutta yhtä perusratkaisua ei kaikille kiinteistöille ole. Ammattitaitoinen suunnittelija auttaa löytämään kiinteistölle varmatoimisen, kustannustehokkaan ja sopivimman ratkaisun. Viime vuoden ympäristölainsäädännön muutoksessa tarkoista järjestelmän mitoitusvaatimuksista luovuttiin, mikä nostaa suunnittelijan ammattitaidon entistä tärkeämmäksi. Monta vaihtoehtoa pesuvesien käsittelyyn Kun mietitään vakituisen asumisen tai korkeasti varustellun vapaa-ajanasunnon pesuvesien käsittelyä, jaotellaan puhdistusmenetelmät kahteen päätyyppiin. Pesuvedet voidaan puhdistaa joko maaperässä tai tehdasvalmisteisessa suodatinlaitteessa. Maaperäkäsittelyistä kaksiosainen saostussäiliö ja imeytyskenttä on usein toimiva ratkaisu. Mikäli maaperän imeytyskyky on huono, voidaan tontille rakentaa suodatinhiekasta ja sepelistä hiekkapatja, jossa jätevesi puhdistuu. Tällöin kentän pohjalle asennetaan vielä kokoomaputket, jolloin imeytyskentästä tulee maasuodattamo. Suunnittelijan ammattitaidolla ja tarvittaessa maaperätutkimuksilla saadaan valituksi sopiva vaihtoehto. Maaperäkäsittelyjärjestelmissä pesuveden lika-aineet puhdistuvat mikrobien hajotustyön tuloksena. Maaperäkäsittelyn vaihtoehtona pesuvedet voidaan puhdistaa tehdasvalmisteisessa suodatinlaitteessa eli harmaavesisuodattimessa. Suodattimessa pesuvedet puhdistuvat yleensä mikrobitoiminnan avulla, esiKUIVAKÄYMÄLÄT JÄTEVESI Polttava käymälä on helppo ja melko yksinkertainen ratkaisu, joka polttaa käymäläjätteen korkeassa lämpötilassa jättäen lopputuotteeksi vain vähän helposti käsiteltävää tuhkaa. Tuhka voidaan käyttää lannoitteena kasveille puutarhassa tai tyhjentää esimerkiksi sekajätteeseen. Polttavat käymälät ovat entistä suositumpia ratkaisuja käymälää valittaessa ja ne yleistyvät kovaa vauhtia Pohjoismaissa. Sähkökäyttöinen polttava kuivakäymälä ei ole enää harvinaisuus suomalaisillakaan kesämökeillä. Painavimmat tekijät suosion kasvuun ovat siisti lopputuotteen käsittely sekä käytön helppous. Polttava käymälä ei käytä vettä, eikä näin ollen tarvitse viemäriä. Tällöin ei ole myöskään tarvetta hankkia raskaita jäteveden käsittelyjärjestelmiä. Polttava käymälä voidaan asentaa lähes jokaiseen paikkaan, missä vain on verkkovirtaa saatavilla. Tämän lisäksi lopputuotteen voi käyttää suoraan maanparannukseen, jolloin myös ravinteet saadaan kiertoon. Näin se toimii Käymälä toimii kuten perinteinen uuni: sen sisällä on vastus, joka kuumenee korkeaan lämpötilaan. Käymälällä asioinnin jälkeen, kun poltto-ohjelma on aloitettu, lämpenee uuni noin 550 asteeseen. Lämpenemisvaiheen aikana virtsa haihtuu ja polttovaiheessa kiinteä jäte poltetaan tuhkaksi. Lopputuotteeksi jää vain pieni määrä kierrätettävää tuhkaa. Kun poltto on suoritettu, vastus sammuu ja käymälä siirtyy viilenemisvaiheeseen. Polttavien käymälöiden käyttö on helppoa: ennen tarpeiden tekemistä käymälään asetetaan kertakäyttöinen pussi ja käynnin jälkeen pussi tippuu alas polttokammioon painamalla huuhtelukahvasta. Joissain malleissa poltto-ohjelman etenemistä voi seurata käymälän näytöltä, jossa näkyy myös suoritettujen polttojen määrä sekä tuhka-astian tyhjennyksen ja seuraavan huollon ajankohta. Keväällä julkistetaan uusi yksinkertainen ja edullinen malli, jossa on ainoastaan yksi painike, jolla poltto-ohjelma käynnistetään. Haiseeko se? Pieni määrä höyryä, joka muodostuu polttoprosessin aikana, tuuletetaan sisäänrakennetun katalysaattorin läpi poistoputkeen. Tässä vaiheessa katalysaattori on jo ehtinyt poistaa poistoilmasta suurimman osan hajusta. Kuitenkin pieni palanutta puuta muistuttava haju voi tuntua rakennuksen ulkopuolella, etenkin silloin kun katalysaattori ei ole vielä ehtinyt saavuttaa optimaalista toimintalämpötilaa. Polttava käymälä tarvitsee vapaasti virtaavaa ilmaa sekä verkkovirran, jotta se toimii oikein. Käymälälle on kolme erilaista asennusvaihtoehtoa, joissa kaikissa vaatimuksena on raitisilmaventtiilin asennus käymälätilaan sekä poistoilmaputken vieminen ulos tilasta. Polttavalle käymälälle tarkoitetussa tilassa tulee olla vähintään yksi ulkoseinä, jotta asennus voidaan toteuttaa ohjeiden mukaisesti. Säännöllisen puhtaanapidon lisäksi käymälä on huollettava säännöllisesti, jotta se palvelee parhaalla mahdollisella tavalla. Vakinaisessa asumuksessa käytettävä polttava käymälä suositellaan huollettavan kerran vuodessa ja vapaaajan asunnossa joka toinen vuosi. Polttavan käymälän käyttökustannukset koostuvat joka kerralla käytettävästä pussista sekä sähkön kulutuksesta. Poltto tapahtuu korkeassa lämpötilassa, joten energiaa kuluu jonkin verran, mutta käymälän tuomat edut painavat vaakakupissa enemmän. Polttavan käymälän ollessa valmiustilassa ovat käyttökustannukset minimaaliset. Niko Puhakka Separett Pesuvesien käsittelyn vaihtoehdot Polttava käymälä hurmaa helppoudella Polttava käymälä asennettuna paikalleen. Cindi Family -mallin ohjauspaneeli ja LCDnäyttö. Tuhka voidaan käyttää lannoitteena kasveille.
KUIVIKE • 19 Äijälän Betoni ja Metallin toiminta alkoi 80-luvun alussa kaivonrenkailla, mutta tekniikan kehittyessä ja jätevesien käsittelyn yleisten säädösten tarkentuessa yritys erikoistui myös hajaasutusalueiden jätevesien käsittelyyn. Pitkän tuotekehityksen tuloksena tuotantoon kuuluvat erilaiset jätevesisäiliöt ja jätevesijärjestelmät muun muassa pienpuhdistamo ja harmaavesisuodatin. Tuotteet kestävät isältä pojalle Äijälän Betoni ja Metallin arvoihin on aina kuulunut kestävä kehitys. Tuotteet on suunniteltu ekologisiksi ja niin kestäviksi, että niistä on iloa myös tuleville sukupolville. Näin ollen hiilijalanjälki on pieni. Yksi vaihtoehto esimerkiksi haja-asutusalueella kotitaloudessa kertyvän jäteveden käsittelyyn on pienpuhdistamo. Pienpuhdistamossa harmaavettä ja WC-jätettä ei tarvitse eritellä ja käsitellä erikseen. Biologinen pienpuhdistamo on ihanteellinen ratkaisu haja-asutusalueiden jätevesiongelmiin. Äijälän Betoni ja Metallin tuotteet soveltuvat painonsa puolesta erilaisiin kohteisiin, eivätkä ne vaadi etukäteen maaperätutkimuksia. Asennus on helppoa millaiseen maahan tahansa, koska asennuksessa ei tarvita erilaisia maa-aineksia, vaan siinä voi käyttää kaivumaita. Säiliötä ei myöskään tarvitse erikseen ankkuroida. Tuoteperheeseen kuuluvat betoninen harmaavesisuodatin ja betoninen umpisäiliö soveltuvat erityisen hyvin esimerkiksi kesämökeille ja pohjavesialueelle. Mari Ojala Äijälän Betoni ja Metalli Pesuvesien käsittelyn vaihtoehdot merkiksi suodinmateriaalin pinnalla. Harmaavesisuodattimissa on nykyisin paljon valinnanvaraa ja laitetta valittaessa tulee kiinnittää huomiota mm. kapasiteettiin, asennustapaan, sähkön tarpeeseen, talvikäytön soveltuvuuteen, tarvittavaan kausihuoltoon ja huoltoväliin. Mökillä varustelutaso ohjaa järjestelmän valintaa Kuivakäymälällisillä kesämökeillä pesuvesien käsittely on yleensä yksinkertaista. Jos vesiä tulee vain muutama ämpärillinen, riittää niiden maahan imeyttämiseen esimerkiksi kivillä täytetty kuoppa tai kaivonrenkaista tehty pohjaton imeytyskaivo. Tarvittaessa imeytystehoa voidaan lisätä imeytysputkella kaivon perässä. Rasvaisille keittiövesille olisi hyvä olla pieni umpipohjainen säiliö, joka erottaa tiskivesistä ruuantähteet ja rasvat, jotta ne voidaan kompostoida. Pienellä tehdasvalmisteisella imeytyskaivolla tai harmaavesisuodattimella voidaan varmistaa vähäisen vedenkäytön kohteissa pesuvesien hieman tehokkaampi käsittely, etenkin jos rakennukset sijaitsevat hyvin lähellä vesistöä. Suoraan vesistöön vähäisetkään pesuvesimäärät eivät koskaan saa valua, vaan ne pitää vähintään imeyttää hallitusti maahan. Jos vedenkäyttö on suurempaa ja kiinteistöllä on esimerkiksi suihku ja tiskitai pyykkikone, tarvitaan pesuvesille tehokkaampaa puhdistusta. Korkeamman varustelutason lomakiinteistöillä pesuvesiratkaisut ovat samanlaisia kuin vakituisessa asumisessa. Seurannalla ja oikealla huollolla hyvä lopputulos Asianmukaisen jätevesijärjestelmän asennuksen jälkeen on hyvä muistaa, että jokaisen järjestelmän toiminnan edellytys on säännöllinen seuranta ja asianmukainen huolto. Vain huollettu jätevesijärjestelmä toimii hyvin. Maaperäkäsitellyn kohdalla tärkein yksittäinen huoltotoimi on lietteen tyhjennys riittävän usein, myös vapaaajan asunnoilla. Tyhjennystiheyksistä määrätään usein myös alueellisissa jätehuoltomääräyksissä. Harmaavesisuodattimissa tulee mahdollinen suodinmateriaali huoltaa tai vaihtaa säännöllisesti laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti. Aina tulisi ensisijaisesti noudattaa järjestelmän valmistajan antamia laitekohtaisia ohjeita. Maaperäkäsittelyjärjestelmissä rakenteiden kunto on syytä tarkistaa vähintään tyhjennyksen yhteydessä. Säiliöt ja putkiliitokset tulisi olla ehjiä, eikä niihin saisi päästä sadevettä. Myös mahdollisten jakoja kokoomakaivojen sekä ilmanvaihtoputkien tilanne on hyvä tarkistaa säännöllisesti. Suodatinlaitteissa virtaus tulisi olla tasaista, eikä isompaa padotusta saisi esiintyä. Tarkastukset, huollot ja mahdolliset huomiot on hyvä kirjata käyttöpäiväkirjan. Jos järjestelmän hoitoja huoltotoimenpiteiden yhteydessä havaitaan jotakin poikkeavaa, kannattaa siihen reagoida saman tien, ennen isompien vahinkojen syntymistä. Lisätietoa Lisätietoa jätevesien kiinteistökohtaisesta käsittelystä löydät osoitteesta www. kvvy.fi/hajajatevedet Lauri Sillantie Ympäristöasiantuntija KVVY ry Perusratkaisu kiinteistön kaikkien jätevesien maaperäkäsittelyyn on maasuodattamo. WC:n vaihtaminen kuivakäymäläksi vähentää jäteveden puhdistustarvetta merkittävästi, jolloin kentän kokoa ja rakennetta voidaan keventää ja näin säästää kustannuksissa. Lisäksi arvokkaat ravinteet saadaan kuivakäymälästä käyttöön omalle tontille. Kuva: KVVY ry Pientalon tai kesämökin jätevesijärjestelmä Betonirunkoinen pienpuhdistamo. Kuva: Mari Ojala Biologinen pien puhdistamo on ihanteellinen ratkaisu hajaasutus alueiden jätevesi ongelmiin. ” Kiinteistöllä muodostuneet pesuvedet voidaan käsitellä esimerkiksi maasuodattamossa. Kuva: KVVY ry
20 • KUIVIKE Verkostorakentamisen ja vedenkäsittelyn asiantuntijat palveluksessasi • projektinjohto: verkostot ja vedenkäsittelylaitokset • rakennuttajakonsultointi: hankinta, kilpailutus, sopimukset, tilaajan edustaja • turvallisuuskoordinointi ja työmaavalvonta • rakentamisen valmistelu ja lupien hakeminen Vesihuolto Pro Oy • 0400 838418 soili.husso@vesihuoltopro.fi • www.vesihuoltopro.fi googlaa ekoinfo.fi Artturintie 12 E, Kangasala (Lentola) 050 5722257 • 050 4938145 • Kuivakäymälät • Käymälärakennukset • Jätevesilaitteet mustille ja harmaille vesille • Kompostorit • Asennukset • Tarvikkeet • Varaosat Tervetuloa tutustumaan tai tilaa suoraan verkkokaupastamme www.kopli.fi Asiantunteva erikoismyym älä Asiantunteva erikoismyymä lä www.dt-keskus.fi • info@dt-keskus.fi HUOLETON MÖKKIELÄMÄ & KOMPOSTOIVA EKOLET TOISILLEEN LUODUT Kotimainen Ekolet on suomalaisen mökin ja kodin kuivakäymälä. Taatusti hajuton, takuulla helppo. Tutustu ja osta: www.ekolet.com Käymäläseura Huussi ry Väinämöisenkatu 19, 33540 Tampere www.huussi.net www.huussi.net/en/ www.huussi.net/kauppa Yhdistyksen yhteystiedot Puheenjohtaja: Ruusa Gawaza p. 050 375 6980, ruusa.gawaza@huussi.net Kansainväliset hankkeet: Sari Huuhtanen p. 045 356 4099, sari.huuhtanen@huussi.net Suomen toiminta: Susanna Pakula p. 045 875 3576, susanna.pakula@huussi.net Hallinto: Riina Heinisuo p. 050 301 2539, riina.heinisuo@huussi.net Dry toilet 2018 -konferenssi: Suvi Kekki p. 045 144 4054, drytoilet2018@huussi.net Olemme mukana sosiaalisessa mediassa: