KUIVIKE Käymäläseura Huussi ry:n tiedotuslehti 2017 Kuva: Mika Säpyskä, Viestikettu sivut 4–5 sivu 7 sivu 6 Mullan myynti: puh. 050 337 9442 | puh. 050 336 5703 Metsäpirtin multa Mullan valmistaja ja myyjä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 | 00066 HSY | Opastinsilta 6 A| 00520 Helsinki | puh. 09 156 11 (vaihde) www.metsapirtinmulta.fi Metsäpirtin kompostimullat ovat puutarhasi parhaita ystäviä. Niihin ei ole lisätty keinolannoitteita. Kevätpuutarha 17 messuilla Helsingin Messukeskuksessa 6.-9.4.2017 saat mullastamme erikoisalennuksen. Tule osastollamme 6r21 ja tee tilaus. Katso tarkemmat tiedot tarjouksen ehdoista www.metsapirtinmulta.fi MESSUTARJOUS -25 % Ei kenttää tai kemikaaleja! Omakotitalojen ja mökkien harmaille jätevesille Katso asennusvideo osoitteesta: www.vestelli.fi puh. 010 232 7220 jatevesiliike@vestelli.fi ? Huoltona vain yksi tyhjennys ? Asennus vain muutamassa tunnissa pieneen tilaan ? Vain 5 cm korkeusero tulevalla ja ähtevällä viemärillä ? Saumaton betonirunko ei tarvitse ankkurointia ? Näkyviin jää vain siisti kansi Edullinen ja helppo ratkaisu! Kotimainen Vestelli JÄTEVESIRATKAISU ”Selkeetä, yksinkertaista ja toimivaa” Jarmo Kekäläinen NHL– toimitusjohtaja Columbus Blue Jackets Ainutlaatuinen kuivakäymälä järjestelmä – Tutustu Hiedanrantaan! Haja-asutusalueiden jätevesi asetukseen lievennyksiä: Faktat asetuksen takana BIOUREA -hanke todisti virtsan lannoitustehon Mia O’Neill sai Kultaisen Talikon sivut 2–3 sivut 22–23
PÄÄKIRJOITUS 2017 Huussin hulinavuosi – katse tulevaisuuteen! Vuosi 2016 oli ehkä Huussin historian monipuolisin, mutta ehdottomasti myös haastavin. Työtä tehtiin monien hankkeiden parissa sekä kotimaassa että ulkomailla. Samalla kuitenkin painiskeltiin taloudellisten haasteiden ja epävarmuuden keskellä. Huussin rahoitus perustuu kokonaan hankkeisiin ja lahjoituksiin. Varsinaista taattua perusrahoitusta ei ole, joten taloudellisen tasapainon säilyttäminen vaatii suuria ponnisteluita henkilökunnalta ja vaikeita päätöksiä hallitukselta. Valtion kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset ja epävarma hanketilanne kurittivat pientä järjestöämme erityisen paljon vuonna 2016. Loppuvuonna järjestimme Helppaa Huussia -kampanjan, jonka tuotoilla (noin 11 000 euroa) saatiin vuoden taloustilannetta hieman positiivisempaan suuntaan ja uusi vuosi päästiin aloittamaan kuivin jaloin. Nöyrä kiitos teille kaikille kampanjaan osallistuneille! Vaikeasta ja ailahtelevaisesta vuodesta joka tapauksessa selvittiin, ja tuloksiakin syntyi valtavasti. Muun muassa Bioureahanke saatiin päätökseen ja sen tulokset olivat rohkaisevia; erilliskerätty virtsa on oikein käsiteltynä turvallinen sekä tehokas lannoite. Lisäksi se on ympäristövaikutuksiltaan ja elinkaaren aikaiselta käytöltään selvästi nykyisiä vallitsevia jäteveden keräysja käsittelymenetelmiä parempi. Ensimmäisellä hankealueellamme Sambiassa saimme ripulitautien määrää pienennettyä jopa 80 prosenttia ja olemme muun muassa rakentaneet hankkeissamme yli 550 käymäläyksikköä sekä tuoneet vettä tuhansien saataville. (Bioureahankkeesta sekä Sambian kehitysyhteistyöhankkeista voit lukea lisää tästä lehdestä.) Uusi vuosi tuo mukanaan monenlaisia haasteita, mukaan lukien sen, että hankepäätöksistä johtuvan taloudellisen epävarmuuden jatkuessa, Käymäläseurassa tällä hetkellä työskentelevät kolme työntekijää tekevät alkuvuonna lyhennettyä työaikaa. Uusia hankeavauksia on kuitenkin viritteillä ja niiden vahvistuessa Huussin toiminta tuleekin näyttämään taas vähän uudenlaiselta. Uusia mahdollisuuksia tarjoaa muun muassa yhteistyö Tampereen kaupungin kanssa Hiedanrannan vanhalla teollisuusalueella, jossa alueen kehittäminen jatkuu tiiviinä. Uutena tapahtumapaikkana toimivan Vanhan Kuivaamon tiloihin rakennettu kuivakäymäläjärjestelmä otettiin käyttöön viime vuonna ja käyttäjäkokemuksia kerätään edelleen. Esimerkiksi tapahtumasanitaation kehittämiseen liittyviä mahdollisuuksia on siis monia. Vuonna 2017 haluamme palvella jäseniämme entistä paremmin ja siksi tähän Kuivike-lehteen on valittu juttuja monipuolisesti aina hankkeiden tulosten jakamisesta kuivakäymälöiden käyttäjäkokemuksiin. Toivomme sekä henkilöettä yritysjäsentemme löytävän meidät paremmin ja saavan neuvoa, kontakteja ja apua mahdollisiin kuivakäymälöihin sekä sanitaatioon liittyviin pulmiin. Olemme koonneet lehteen erilaisia käyttäjäkokemuksia, jossa kuivakäymälöitä kotonaan käyttävät kertovat kokemuksistaan iloineen ja suruineen. Toivottavasti näistä kertomuksista on teille hyötyä! Tavoitteenamme on myös lisätä seuran jäsenmäärää, joten otamme mielellämme palautetta vastaan jäseniltämme sekä teiltä, jotka olisitte kiinnostuneita jäsenyydestämme. Minkälaisia toiveita ja tarpeita teillä olisi Käymäläseura Huussi ry:n suhteen ja miten voisimme parhaiten vastata niihin? Heitän nyt pallon teille! Laitetaan ravinteet kiertoon ja vietetään resurssitehokas vuosi! Ruusa Gawaza Hallituksen puheenjohtaja Käymäläseura Huussi ry Ennen pelkkää tehdasaluetta ollut Tampereen Lielahdessa sijaitseva Hiedanranta käy parhaillaan läpi suuria uudistuksia. Projekti kulkee nimellä ”Väliaikainen Hiedanranta”, sillä alueella järjestetään paljon väliaikaista toimintaa asemakaavojen ollessa vasta suunnittelun tasolla. Toiminnassa panostetaan suljettuun ravinnekiertoon, jonka seurauksena kuivakäymälät ovat nousseet merkittäväksi osaksi Hiedanrantaa. Tampereen kaupunki osti neljän kilometrin päässä keskustasta sijaitsevan Hiedanrannan alueen sen edelliseltä omistajalta. Tehdasalue ja siitä kaupungin suuntaan jatkuva pitkä ranta-alue tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia uuden sekä mielenkiintoisen kaupunginosan rakentamiselle. Alueelle onkin tulevaisuudessa tarkoitus rakentaa jopa 25 000 uutta asuntoa. Varsinainen rakennusprosessi käynnistyy kuitenkin vasta vuosien päästä, mutta alue päätettiin avata yleisölle jo aikaisessa vaiheessa. Tamperelaisille tarjotaan näin mahdollisuus päästä näkemään ja kokemaan Hiedanranta erilaisten tapahtumien muodossa. Lisäksi he voivat itse vaikuttaa uuden asuinalueen suunnitteluun esimerkiksi ideakilpailujen kautta. Hiedanrannassa sijaitsee muun muassa Metsä Boardin vanha sellutehdas ja runsaasti muita 1900-luvun alkupuolella rakennettuja tehdasrakennuksia, jotka avattiin kesällä 2016 yleisölle. Vanhoissa tehdasrakennuksissa järjestetään erilaista väliaikaista toimintaa, kuten tapahtumia ja työpajoja. Käsityöläisillä ja taitelijoilla, jotka ovat kiinnostuneita alueen toiminnan kehittämisestä, on mahdollisuus vuokrata jo käytössä olevia tiloja omiksi työskentelytiloikseen. Lisäksi alueelta löytyy myös kulttuurihistoriallisesti suojeltuja kohteita. Vuonna 1893 rakennettu Lielahden kartano toimii nykyään kesäkahvilana ja tarjoaa tiloja työpajoille. Tehdasalueen vanha Kuivaamo on muunnettu tapahtumakäyttöön ja siitä on työstetty Tampereen uutta kulttuurikeskusta. Kooltaan Kuivaamo on 2000 neliömetriä ja sinne mahtuu noin tuhat asiakasta. Tiloja vuokrataan monenlaisiin käyttötarkoituksiin ja niin pieniin kuin suuriinkin tapahtumiin. Tapahtumanjärjestäjiä on houkuteltu aktiivisesti Kuivaamon tiloihin ja tapahtumia onkin järjestetty runsaasti. Vaikka Hiedanrannan nimen edessä on toistaiseksi sana ”väliaikainen”, on alueeseen panostettu paljon. Alueelta löytyy tapahtumatilojen lisäksi esimerkiksi kelluvia puutarhoja, joissa kasvatetaan mansikoita ja muita kasveja. Hiedanrannassa halutaan testata kaikkea uutta ja sinne ovat tervetulleita niin yritykset, yhdistykset kuin korkeakoulutkin. Sanitaatiohuolto kuivakäymälöillä Kaikkein kiinnostavinta Kuivaamossa on kuitenkin sinne suunniteltu ainutlaatuinen kuivakäymäläjärjestelmä. Tampereen kaupunki on alusta asti halunnut kiertoja biotalouden toteutuvan Hiedanrannassa mahdollisimman hyvin. Tarkoituksena on tehdä alueesta esimerkkikohde, jossa on paljon suljettuja kiertoja. Suljetut kierrot hyödyntävät ravinteita ja energiaa paikallisesti. Alueella tehtäviä ratkaisuja mietitäänkin ensisijaisesti kiertotalouden oppien kannalta. Kun Kuivaamon tilaa ruvettiin korjaamaan ja muokkaamaan tapahtumille sopivaksi, nousi puheenaiheeksi käymälöiden rakenHiedanrannasta tapahtumasanitaation edelläkävijä Tampereen kaupungin Hiedanrannan projektipäällikön yhteydenotto huhtikuun alussa muutti koko loppuvuoden 2016 suunnitelmat. Yhteydenotto johti paikan päällä käyntiin ja erittäin pikaisten alustavien suunnitelmien laatimiseen. Kesäkuussa käytössä olivat jo uudet, ainutlaatuiset kuivakäymälät ja käymälöiden rakentaminen jatkuu edelleen. Hiedanranta on Tampereelle rakennettava uusi kaupunginosa. Osa Hiedanrannasta on vanhaa Lielahden teollisuusaluetta, jossa sijaitsee muun muassa lopetettu sellutehdas ja nollakuitualue. Sellutehtaan kuivaamon vanhoihin teollisuustiloihin rakennetaan erilaista väliaikaista toimintaa, josta osa voi jäädä pysyväksikin. Keskeistä kuitenkin on, että kaikki väliaikaiset toiminnot liittyvät kiertotalousteemaan. Vanhat rakennukset sinänsä ovat jo kierrättämistä, mutta myös vanhojen seinien sisälle tulevan toiminnan toivotaan olevan kiertotalouteen liittyvää. Hiedanrantaan valittiin kuivakäymäläratkaisu kiertotalousteeman lisäksi myös siitä syystä, ettei vanhoissa tiloissa ole enää vesihuoltoverkostoa. Vanha teollisuusjätevedenpuhdistamo on otettu pois käytöstä. Kuivakäymälöiden suunnittelun lähtökohdaksi asetettiin niiden tyylikäs ulkonäkö ja käymälätuotosten talteenoton mahdollisuus. Tuotosten hyödyntämistapojen pohdintaan ei tässä suunnittelun ja toteutuksen kiireessä jäänyt juuri mahdollisuutta. Käymälätilat päätettiin rakentaa vanhan sellutehtaan valvomotilaan. Näin vanhat Kulttuuritilan kuivakäymälät suunnannäyttäjinä Ruusa istuttamassa puuta Madagaskarilaiseen metsään. WC-tilojen alapuolella sijaitsevat säiliöt, johon tuotokset kulkeutuvat putkea pitkin. Virtsa ja kiinteät tuotokset kerätään erillisiin säiliöihin. Kuva: Huussi ry Kompostorilla käsitellään kiinteät tuotokset. Kuva Studio J. Kähkönen
Hiedanrannasta tapahtumasanitaation edelläkävijä nus. Alueella ei nimittäin ole ollenkaan viemäröintiä, eikä sinne aiottu sellaista myöskään tehdä. Tällöin syntyi vahva ajatus kuivakäymälöiden hyödyntämisestä. Käymäläseura Huussi ry on toiminut yhteistyössä Tampereen korkeakoulujen sekä väliaikaisen Hiedanrannan hankekehitysjohtajan, eli niin kutsutun ”rantavahdin”, Reijo Väliharjun kanssa. Huussi ry kävi keskusteluja Reijon ja kaupungin kanssa kuivakäymäläideasta. Kaikki osapuolet lähtivät innostuneina mukaan käymäläprojektiin ja pohtivat, miten tuotoksia käytettäisiin hyödyksi. Muutaman kokouksen jälkeen idea eteni ja oli ajankohtaista etsiä suunnittelija käymäläjärjestelmälle. Silloin otettiin yhteys DT-keskus Kuivakäymälän Raini Kiukakseen . Kuivakäymälöiden suunnittelusekä rakennusprosessi toteutettiin pikaisella aikataululla kesällä 2016. Suunnitteluprosessissa Kiukas sai käyttää vapaasti luovuuttaan, mutta aikaa käymäläjärjestelmän suunnitteluun oli vain noin viisi viikkoa. Kyselin Rainin tunnelmia projektin alkuvaiheilta ja ne paljastuivat epäileväisiksi aikataulusta johtuen. Projektin edetessä mukaan tuli kuitenkin selkeää innostusta. Lisäksi työtovereiden myönteinen suhtautuminen kannusti saamaan suunnittelun valmiiksi. Käymäläjärjestelmän suunnitelma valmistuikin lopulta vaaditussa ajassa. Kiukas siis onnistui kehittämään toimivan erottelevien kuivakäymälöiden järjestelmän vain näiden muutamien viikkojen aikana. Erottelu helpottaa ravinteiden kierrätystä Käymäläjärjestelmän rakennuttajana toimi Corbel Oy . Kiinteistöpäällikkö Ari Järvensivu miehineen ratkaisi monia ongelmakohtia, minkä ansiosta kuivakäymäläjärjestelmä saatiin valmiiksi nopeasti. Käymäläseura Huussi ry:n puolesta haluaisinkin lämpimästi kiittää näitä upeita ammattilaisia heidän työpanoksestaan. Kuivaamon sisätiloissa on nykyään 12 erottelevaa kuivakäymälää ja kuusi vedentöntä pisuaaria. Lisäksi invavessassa on kompostoiva kuivakäymälä. Järjestelmä on ennennäkemätön kuivakäymälöiden suuren määrän sekä niiden pysyvän käyttötarkoituksen vuoksi. Käymälät ovat tapahtuman kävijöille kuten normaalit sisävessat – niiden käyttö ei vaadi erityisosaamista. Erottelevissa kuivakäymälöissä virtsa ja kiinteät tuotokset kerätään erillisiin säiliöihin, mikä helpottaa ravinteiden kierrätystä. Myös käymälöiden ilmanvaihto tapahtuu keruusäiliöiden kautta. Raini Kiukas mainitsee alkujaan jääneen avoimeksi, mitä tuotoksille tehdään, sillä asian suunnitteluun ei juurikaan jäänyt aikaa ennen ensimmäistä tapahtumaa. Tuotoksille löytyi lopulta hyvä kompostori, vaikkakin uusi laite tuotti ensin hieman päänvaivaa. Nyt asian kanssa ollaan onneksi menossa taas eteenpäin ja osaa tuotoksista päästiin hyödyntämään alueella jo viime kesänä. Järjestelmä tosipaikan edessä Kuivaamon auetessa kesäkuussa 2016 päästiin kuivakäymäläjärjestelmää testaamaan tositoimissa. Raini Kiukas kertoo pyrkineensä mahdollisimman hyvään lopputulokseen kuuntelemalla kaikkia osapuolia. Järjestelmän suhteen oli silti paljon epävarmuutta, sillä ei voitu ennustaa, miten se toimii asiakkaiden käytössä. Vastoinkäymisiä ei kuitenkaan pelätty: kun tiedetään mikä toimii ja mikä ei, järjestelmää pystytään kehittämään. Ongelmakohtia on ilmennyt sekä Kuivaamon järjestelmässä että käyttäjissä, mutta juuri näiden haasteiden pohjalta aloitettu kehitystyö tuottanee jatkossa hyviä tuloksia. Myös Kuivaamon viereiseen Paja-rakennukseen rakennutettiin kuivakäymälät. Pajassa on käytössä kolme erottelevaa käymälää ja kaksi pisuaaria. Virtsa kerätään samoin kuin Kuivaamossa ja kiinteät tuotokset käsitellään kompostorissa. Tällä hetkellä käymälöitä käyttävät eri alan käsityöläiset, jotka hoitavat itse niiden siivouksen. Käymälöiden käyttö on ainakin näin alkuun sujunut ongelmitta. Raini Kiukas kertoo projektissa olleen mielenkiintoisinta se, kuinka saada koko monitahoinen organisaatio uskomaan kuivakäymälöiden mahdollisuuteen. Hän haluaisi tulevaisuudessa suunnitella uuden kuivakäymäläjärjestelmän, joka olisi edeltäjäänsä automatisoidumpi. Kiukas konkretisoi ajatuksensa ”todellisen tapahtumakäymälän”-malliksi, jossa olisi paljon etävalvontaa ja -seurantaa. Lisäksi pitkien kuljetusten politiikka olisi vaihtunut paikalliseksi käsittelyksi. Avajaisten jälkeen Kuivaamossa on järjestetty useita eri tapahtumia, joissa käymälät ovat olleet menestyksekkäästi käytössä. Kuivaamo toimii aktiivisesti SWÄG Music & Art collectivekulttuuriyhdistyksen tapahtumapaikkana. Kesäksi 2017 on suunnitteilla viime vuotta suurempia tapahtumia, joista saat halutessasi lisätietoa SWÄGin kautta. Tapahtumien kävijöille pyritään tulevienkin tapahtumien aikana tarjoamaan uudenlainen, mutta hajuton ja mukava käymäläkokemus. Saana Rantala copywriter / toimitussihteeri Turun ammattikorkeakoulu Kulttuuritilan kuivakäymälät suunnannäyttäjinä seinät ja katto jäisivät käyttöön, mikä on ilmanvaihdon kannalta hyvin oleellista. Istuimiksi valittiin erottelevat posliiniset istuimet ja tietysti ilman huuhtelua, sillä vettä ei ollut käytettävissä. Myös pisuaarit ovat luonnollisesti vedettömiä ja niiden hajulukkona toimii sulkeutuva kalvo. Tapahtuman kävijämäärän maksimi näissä tiloissa on noin tuhat henkilöä. Nesteen keruu Hiedanrannassa on suljettu ja valvottu järjestelmä. Täyttymishälyttimestä lähtee ilmoitus vastaavan huoltajan matkapuhelimeen. Kiinteiden tuotosten keruuastiana toimii muokattu perusjäteastia. Nyt myöhemmällä aikataululla käymälätuotoksia on myös ryhdytty kompostoimaan ja hygienisoimaan pikamenetelmällä. Ensimmäisessä tapahtumassa oli yli 800 kävijää ja sen aikana tehtiin käyttäjätutkimusta. Tutkimuksessa seurattiin asiakkaiden reaktioita käymäläjärjestelmää kohtaan. Pääsääntöisesti vastaanotto oli myönteistä ja kommentit kannustavia. Tapahtuman jatkuessa yöhön asti asiakkaiden tarkkaavaisuus kuitenkin herpaantui ja erityisesti paperin pudottaminen erottelevien istuinten takaosasta tuotti silloin ja tuottaa edelleen hankaluuksia. Järjestelmän suunnittelu lähti liikkeelle tapahtumakäymälöiden tarpeesta, mutta alueen jatkuvasta rakentamisesta johtuen käymälätkin ovat olleet taukoamatta käytössä. Käymälöiden siivouksen suunnittelu ja sen toteutus ovat olleet monen keskustelun aiheena. Minkään rakennustyömaan käymälä ei pysy siistinä ilman siivousta. Näin on tässäkin tapauksessa: käymäläistuimet likaantuvat ja pinttyvät viikossa. Tapahtumien aikana käymälöitä on siivottava ja niiden toiminta on tarkistettava. Tapahtuman jälkeen siivous on tehtävä mahdollisimman pikaisesti, jotta lika ei pinty kiinni ja tilat saadaan siistiksi. Kun hiljalleen myös muissa vedettömissä tiloissa käynnistyy erilaisia toimintoja, täytyy näidenkin tilojen käymälämallit ratkaista. Kuivaamon viereiseen Paja-rakennukseen asennettiin loppuvuodesta erottelevat käymälät lattian päälle. Virtsa kerätään kuution säiliöihin, jotka on asennettu tekniseen tilaan ja kiinteät tuotokset viedään pikakompostoriin. Käymälöiden käyttäjät siivoavat ja vaihtavat kiinteän tuotoksen astiat tarvittaessa. Tällä hetkellä malli on toimiva ja kaikki tapahtumat kirjataan ylös. Kesä tuonee mukanaan jälleen uusia tarpeita käymälöiden suhteen, kun toiminta ja erilaiset aktiviteetit alueella lisääntyvät. Raini Kiukas Kopli Oy / DT-keskus Kuivakäymälä Lue lisää Hiedanrannasta: Väliaikaisen Hiedanrannan kotisivut: http://valiaikainenhiedanranta. fi/tietoa-hiedanrannasta Tampereen kaupungin kotisivut: http://www.tampere.fi/asuminen-jaymparisto/kaupunkisuunnittelu-jarakentamishankkeet/hiedanranta. html Mikä ihmeen SWÄG? SWÄG on voittoa tavoittelematon Tamperelainen kulttuuriyhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää uuden musiikin ja visuaalisen taiteen kulttuuria. Yhdistys hallinnoi Tampereen Hiedanrannassa sijaitsevaa kulttuurikeskus Kuivaamoa. SWÄG järjestää tapahtumia, työpajoja ja kulttuuritoimintaa. Lisäksi yhdistys järjestää vuosittain elektronisen musiikin ja DIY-kulttuurin festivaalin. Lisätietoja: http://swaeg.net ja http://kuivaamo.fi Taidetta Hiedanrannassa. Kuva: Huussi ry Vessat näyttävät aivan tavanomaisilta. Pisuaareissa on kalvolla toimivat hajulukot, joiden ansiosta tila pysyy hajuttomana. Kuva: Huussi ry Jokaisessa ovessa on opaste. Kuva Raini Kiukas KUIVIKE • 3
BIOUREA – innovatiivinen lannoitevalmiste suljetun ravinnekierron toteuttamisessa (2015–2016) oli Tampereen ammattikorkeakoulun, Käymäläseura Huussi ry:n ja Suomen ympäristökeskuksen yhteishanke. Hanketta rahoitettiin ympäristöministeriön RAKI -ohjelmasta. Tavoitteena oli edistää ihmisperäisten käymäläjakeiden tuotteistamista lannoitevalmisteiksi. Hanke oli Suomessa ensimmäinen laatuaan. Se herätti paljon kiinnostusta ja mielipiteitä sekä sai kritiikkiä ja kannustusta. Hankkeessa osoitettiin virtsan lannoiteteho ja erilliskeräyksen ympäristöhyödyt. Suomi kierrätyksen mallimaaksi? Tässä olisi yksi todellinen mahdollisuus! Tavoitteena hyväksyä virtsa lannoitteeksi Nykyisin lantaa sekä muita eläinja kasviperäisiä tuotteita käytetään kierrätyslannoitteina tai maanparannusaineina, mutta ihmisten tuottamia ravinteita ei hyödynnetä kasvintuotannossa useistakin syistä. Nykyinen lannoitelainsäädäntö ei tue virtsan tai käymäläkompostin hyötykäyttöä viljelyssä ja ihmisten käymäläjätteet mielletään usein kuuluvan samaan kategoriaan jätevesilietteiden kanssa, joiden käyttöön taas liittyy useita rajoituksia. BIOUREA-hankkeen päätavoitteena oli edistää virtsan sekä käymäläkompostin tuotteistamista lannoitevalmisteiksi. Samalla pyrittiin vaikuttamaan aihetta koskeviin asenteisiin ja ennakkoluuloihin muun muassa tiedotuksen avulla sekä tarjoamalla lisätietoa ihmisten tuottamien ravinteiden potentiaalista, käytöstä ja turvallisuudesta. Tuumasta toimeen Hankkeessa testattiin virtsan erilliskeräystä, kuljetusta, varastointia ja lannoitekäyttöä peltomittakaavassa ohran viljelykokeilla. Virtsan ohella laboratoriokokeissa tutkittiin käymäläkompostin ja virtsasta saostetun struviitin lannoitetehoa sekä turvallisuutta. Lisäksi vertailtiin käymäläjakeet talteen ottavien vesihuoltoratkaisujen ravinnepotentiaalia, ympäristövaikutuksia ja kustannuksia nykytilaan. Lannoitekokeet tehtiin kasvukaudella 2016 Sipilän tilalla Kangasalla (MTY Sipilä Kari ja Juha ) ja Kämäri-Mikkolan tilalla Iittalassa (Maria Kämäri ja Jussi Mikkola ). Kokeet toteutettiin viljelijän kannalta mahdollisimman vähäisellä vaivalla sovittamalla virtsanlevityksen aikataulu kylvöaikatauluun ja lannoitusmäärä viljelijän suunnittelemaan lannoitusmäärään. Lannoituskäsittelyitä oli molemmilla koepelloilla kolme: virtsaja väkilannoitekäsittely sekä lannoittamaton. Virtsaja väkilannoitekäsittelyssä typen määrä oli lohkoa kohden sama kuin normaalissa viljelyssä. Virtsan lisäksi ei annettu täydennyslannoitusta. Virtsa kerättiin yksityistalouksilta ja yleisötapahtumista. Hankkeen avuksi riensi Lassila & Tikanojan tapahtumapalvelut ja Mika Paananen , joka lahjoitti hankkeelle noin viisi kuutiota Weekend-festivaaleilta miesten kuivaurinaaleista kerättyä virtsaa. Vesihuoltoratkaisujen osalta pääpaino oli haja-asutuksen vaihtoehtoisissa ratkaisuissa. Vertailussa oli mukana erotteleva kuivakäymälä, alipainekäymälä ja nykymenetelmänä vesikäymälä. Kuivaja alipainekäymälävaihtoehdoissa virtsa ja/tai uloste käsiteltiin erikseen ja hyödynnettiin ravinteena. Harmaat vedet johdettiin maasuodattamoon. Nykytilavaihtoehdossa kaikki jätevedet johdettiin suoraan maasuodattamoon. Tulokset osoittivat virtsan lannoitetehon Ohran viljelykokeiden perusteella erilliskerätyn virtsan todettiin olevan lannoiteteholtaan väkilannoitteen veroinen: kokonaissato oli vastaava ja sato lannoittamattomaan verrattuna oli selvästi korkeampi (taulukot 1 ja 2). Virtsa täytti myös hygieeniseltä laadultaan ja haitallisten metallien pitoisuuksiltaan lannoitevalmisteita koskevat vaatimukset. Lisäksi ravinnepitoisuudet olivat korkeat – typen, fosforin ja kaliumin pitoisuus (NPK) oli yhteensä noin 3,5 prosenttia. Tulosten perusteella virtsaa voitaisiin esittää hyväksyttäväksi lannoitevalmisteasetukseen tyyppinimiryhmään ”3A5 Maanparannusaineena sellaisenaan käytettävät sivutuotteet”. Optimilannoitus on tärkeää, jotta virtsan lannoiteteho ei mene hukkaan tai jää riittämättömäksi, vaan tulee käytettyä jyvien kasvuun. Virtsaa voidaan kuljettaa ja levittää samalla kalustolla kuin lietettäkin, mutta multausta suositellaan typpihäviöiden minimoimiseksi sekä hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Astiakokeiden tulosten perusteella myös käymäläkomposti voisi toimia varteenotettavana maanparannusaineena, sillä se lisää maan humuksen määrää ja parantaa mururakennetta. Virtsasta löytyi lääkeainejäämiä erityisesti yleisesti käytettävistä tulehduskipulääkkeistä. Niiden määrät olivat kuitenkin hyvin pieniä. Maaperästä ja ohran jyvistä kasvukauden lopussa otetuista näytteistä ei löytynyt mitattavia määriä lääkeaineita tai hormoneja. Ainoana poikkeuksena oli jyvistä löytynyt progesteroni, jota saattaa esiintyä kasveissa myös luonnostaan. Tulos viittaa siihen, että lääkeaineet hajoavat tai muuntuvat maaperässä kasvukauden aikana niin, ettei niitä enää pysty kasvukauden lopulla havaitsemaan. Positiivisia ympäristövaikutuksia Erottelevilla käymäläratkaisuilla saadaan ravinteet tehokkaasti talteen ja vähennetään vesistöjen rehevöity22.3. Maailman vesipäivä 6.–9.4. OmaMökki -messut, Helsingin Messukeskus. Tervetuloa tutustumaan Huussikortteliin, osasto 7 E 100! 24.4.–30.4. Jätevesiviikko 27.–28.5. Maailma Kylässä -festivaali, Helsinki 5.6. Maailman ympäristöpäivä. Vuoden Huussiteko -palkinnon luovutus 5.–11.6. Vihreä viikko, Tampereen seutu 15.10. Maailman käsienpesupäivä 19.11. Maailman käymäläpäivä ja yhdistyksen syyskokous Tutustu tarkemmin tapahtumakalenteriin nettisivuillamme osoitteessa www.huussi.net/ajankohtaista Käymäläseura Huussi ry:n Tapahtumakalenteri 2017 Jäsenet ovat toimintamme perusta. Liittymällä jäseneksemme vaikutat suoraan toimintamahdollisuuksiimme. Olipa kysymys sitten hankkeiden toteuttamisesta, yhdistyksen tarjoamasta ilmaisesta neuvonnasta tai tekemästämme vaikutustyöstä – te teette siitä mahdollisen tuellanne! Jäsenenä pysyt ajan tasalla ekologisen sanitaation, kuivakäymäläteknologian sekä ravinnekierron uusimmista käänteistä sekä saat alennusta retkistämme ja muun muassa OmaMökki –messujen sisäänpääsystä. Voit liittyä Käymäläseura Huussi ry:n henkilöjäseneksi (henkilöjäsen 30 e , opiskelijajäsen 15 e , eläkeläisjäsen 15 e ja perhejäsen 40 e ), yritysjäseneksi (200 e / 300 e / 600 e ) tai yhteisöjäseneksi (50 e ). Jäsenyyden voit ostaa helposti Huussin verkkokaupasta (www.huussi.net/kauppa) tai täyttämällä jäsenlomakkeen nettisivuillamme (www.huussi.net). LIITY JÄSENEKSI TAI LAHJOITA – Pienikin auttaa isosti! Käymäläseura Huussi ry vuonna 2002 perustettu poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö kotipaikka Tampere, toimialueena koko maailma henkilöyritysja yhteisö jäseniä yhteensä noin 500 kunnianhimoisena visiona on tehdä kuivakäymälöistä kestävän kehityksen keskeinen osa, jotta myös tulevat sukupolvet voisivat nauttia puhtaas ta vedestä ja terveellisestä ympäristöstä. Sanitaatio tulisi toteuttaa kaikkialla ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti kestävästi, ja siten että ravinnekierto toteutuu. tekee erilaisia ravinnekiertoa, kuivakäymälöiden käyttöä ja esimerkiksi kaupunkiviljelyä edistäviä hankkeita sekä kotimaassa että ulkomailla. antaa neuvontaa kuivakäymälöihin ja sanitaatioon liittyvissä kysymyksissä, kouluttaa sekä osallistuu tapahtumiin. BIOUREA-hanke osoitti virtsan erilliskeräyksen ja lannoitekäytön hyödyt! Iittalan Kuivuripelto kuvattuna 26.7.2016. Lannoitustaso pellolla oli 100 kg N/ha ja käytetty ohralajike Harbinger. Ohran sato (kg/ha) eri lannoitekäsittelyissä. Ohralajike lannoitekäsittelyssä 54 kg/ ha oli Wolmari ja 100 kg N/ha Harbinger. Ohran sato (kg/ha) eri lannoitekäsittelyissä Ravinnepotentiaalit eri vaihtoehdoissa BIOUREA -hanke BIOUREA – Innovatiivinen lannoitevalmiste suljetun ravinnekierron toteuttamisessa (2015–2016) -hanke toteuttajina olivat Tampereen ammattikorkeakoulu, Käymäläseura Huussi ry ja Suomen ympäristökeskus. tavoitteena oli kokeilla erilliskerätyn virtsan keräyksen, käsittelyn ja hyötykäytön teknisiä toteutuksia sekä lannoitevaikutusta ja -tehoa käytännössä. Samalla laadittiin malli hyötykäytön prosessista ja edistettiin virtsan sekä käymäläkompostin tuotteistamista lannoitevalmisteeksi. Lisäksi tavoitteena oli tehdä syntypaikkaerotellun virtsan ja käymäläkompostin elinkaarija ravinnepotentiaalin laskentaa sekä kustannus-hyötylaskelmia virtsan lannoitekäytöstä. rahoittajana oli ympäristöministeriön RAKI-ohjelma video, lannoiteopas ja loppuraportti löytyvät hankkeen internetsivuilta: http://www. huussi.net/toimintamme/ hankkeet-nyt/biourea/hankkeen-materiaalit-ja-loppuraportti/ KOTIMAA
mistä. Mikäli haja-asutusalueilla ryhdyttäisiin virtsan erilliskeräykseen, positiiviset vaikutukset ympäristön tilaan olisivat merkittävät. Erilliskeräilyn avulla fosforista saadaan jopa neljä ja typestä yli kymmenen kertaa enemmän ravinteita talteen kuin haja-asutuksen nykytilanteessa (taulukko 3). Samalla rehevöittävät päästöt pienenevät viidennekseen entisestä (taulukko 4) ja fosfori (P) sekä typpikuormituksen (N) osuus Suomen kokonaisravinnekuormituksesta laskisi prosentin tasolle (1,1 % N ja 1,5 % P) nykyisiin 4,3 % N ja 13,1 % P verrattuna. Erityisesti haja-asutuksen jätevesikuormituksen osuus laskisi merkittävästi, koska käsiteltäviksi jäisivät pelkät harmaat vedet. Jos kaikki yhdyskuntien ja haja-asutuksen virtsa kerättäisiin talteen ja hyödynnettäisiin, jätevedenpuhdistamoiden kuormitus pienenisi noin neljännekseen. Lisäksi fosforikuormitus puolittuisi nykyiseen verrattuna. Virtsan ja käymäläjätteen lannoitekäyttö nostaa happamoitumisriskiä, mutta päästöihin voidaan vaikuttaa käyttämällä esimerkiksi sijoittavaa levitystekniikkaa. Virtsan käyttö on kannattavaa Suurin osa virtsan lannoitekäytön arvosta muodostuu typestä ja kaliumista. Virtsan ravinnearvo on noin 13 euroa tonnia kohden, josta reilu kolmannes kuluu kuljetusja levityskustannuksiin. Käyttämällä virtsaa lannoitteena viljelijän hyöty on jopa 70 euroa hehtaaria kohti ravinteiden tarpeesta riippuen. Noin kymmenen prosenttia väkilannoitteista on korvattavissa, mikäli haja-asutuksen sekä yhdyskuntien virtsa syntypaikkaeroteltaisiin ja hyödynnettäisiin lannoitteena. Virtsan rahallinen arvo nousisi useisiin miljooniin, jos kaikkien Suomen taajamaasukkaiden virtsa hyödynnettäisiin lannoitteena. Asenteet vaikuttavat Vastoin ennakko-oletuksia, asennoituminen virtsan lannoitekäyttöön oli pääasiassa myönteistä. Hanke oli tiedotukseltaan yksi parhaiten onnistuneista hankkeista Käymäläseura Huussi ry:n historiassa. Se herätti runsaasti median huomiota ja kiinnosti yleisöä. Myös tiedotukseen ja tiedon puutteeseen liittyviä haasteita kohdattiin hankkeen aikana. Elintarviketeollisuuden piirissä suhtaudutaan osaksi suurella varauksella virtsan mahdolliseen lannoitekäyttöön, sillä se rinnastetaan jätevesilietteeseen, jolla on käyttörajoituksia ruoantuotannossa. Virtsa ei kuitenkaan ominaisuuksiltaan tai laadultaan ole sama kuin jätevesiliete. Virtsan käyttöönottoon lannoitteena tarvitaan ohjauskeinoja, kannustimia ja asennemuutosta. Yhdyskuntien vaihtoehtoiset ratkaisutkin vaativat vielä kehitystyötä ennen kuin niiden käyttö on taloudellisesti kannattavaa kierrätyslannoitteiden kysynnän puutteen ja paikoin korkean hinnan vuoksi. Ensimmäinen askel voisi olla testata syntypaikkaerottelua käytännössä esimerkiksi tapahtumissa, uusilla asuinalueilla tai hajaasutusalueilla. Tarvitaan rohkeita kokeiluja, mutta myös poliittista ohjausta ja päätöksiä, jotta kierrätyslannoitteille syntyisi markkinoita. Eeva-Liisa Viskari (TAMK) Riikka Vilpas (SYKE) Suvi Lehtoranta (SYKE) Susanna Pakula (KSH ry) Karoliina Tuukkanen (KSH ry) Yhdistyksen yhteystiedot Puheenjohtaja : Ruusa Gawaza p. 050 375 6980, ruusa.gawaza@huussi.net Hallinto : Riina Heinisuo p. 050 301 2539, riina.heinisuo@huussi.net Kansainväliset hankkeet : Sari Huuhtanen, p. 045 356 4099, sari.huuhtanen@huussi.net Suomen toiminta : Karoliina Tuukkanen, p. 045 875 3576, karoliina.tuukkanen@huussi.net Käymälä seura Huussi ry Väinämöisenkatu 19 33540 Tampere www.huussi.net www.huussi.net/en/ Olemme mukana sosiaalisessa mediassa: Huussiblogi: huussiblogi.wordpress.com Huussikauppa: www.huussi.net/kauppa Huussikaupasta löydät kanna tustuotteemme ja alan kirjalli suutta. Voit myös ostaa aineet toman lahjan sille, joka ei enää tarvitse yhtäkään kynttilänjalkaa! Aineettomien lahjojen sähköisen kortin voit ladata ja tulostaa itse milloin vain. KUIVIKE • 5 BIOUREA-hanke osoitti virtsan erilliskeräyksen ja lannoitekäytön hyödyt! Ravinnepotentiaalit eri vaihtoehdoissa Ravinne potentiaalit eri vaihto ehdoissa. Elinkaaren aikaiset ympäris tövaikutukset eri vaihtoehdoissa (suhteutettu eurooppalaisen keskimääräisiin vuosikulutuksen päästöihin). Kuva: Mika Säpyskä, Viestikettu Elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset Hanke herätti runsaasti median huomiota ja kiinnosti yleisöä. ”
6 • KUIVIKE KOTIMAA Elokuussa 2015 toivotin 165 vierasta tervetulleeksi Tampereen ammattikorkeakoulun auditorioon. Yleisö edusti huomattavaa läpileikkausta globaalista maailmasta, sillä paikalla oli ihmisiä 36 eri maasta ja edustettuna oli lähes jokainen maanosa. Konferenssin aikana kuultiin yli 40 asiantuntijan esitys. Aiheet vaihtelivat ihmistuotosten ravinnekierron edistämisestä eri toimijoiden välisen yhteistyön rakentamiseen kuivakäymälöihin liittyvissä projekteissa. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että konferenssi oli menestys. Konferenssin järjestäminen on aina yhdistykselle valtava urakka, joka syö työntekijöiden hermoja ja unta usean kuukauden ajan. Lisäksi se on myös henkilökohtainen urakka sille onnekkaalle, joka on valikoitunut konferenssin sihteeriksi. Vuonna 2015 tuo kunnia osui minulle. Ei liene sattumaa, että jokaisen konferenssin jälkeen väsynyt sihteeri on vannonut pysyvänsä ikuisesti erossa konferenssin järjestelyistä. Muistan itsekin istuneeni pienen siirtolapuutarhamökkini pihakeinussa seuraavana päivänä konferenssin loppumisesta ja ajatelleeni samoin. Aika kuitenkin kultaa muistot ja nyt jäljellä on erityisesti mielikuvat onnistuneesta konferenssista sekä kiitollisista kävijöistä. Huomaankin taas miettiväni yhä enemmän vuoden 2018 konferenssia. Vaikka päätös järjestää konferenssi kuudennen kerran vuonna 2018 ei vielä ole täysin kiveen lyöty, on tarjouspyyntö lähetetty konferenssitoimistolle ja ensimmäiset kokoukset aiheen tiimoilta käyty. Joudumme tällä kertaa punnitsemaan tarkkaan, riittävätkö voimavaramme konferenssin järjestämiseen. Samaan aikaan ajatus konferenssin kuoppaamisesta tuntuu kuitenkin todella radikaalilta. Konferenssilla on joka tapaukses sa vuonna 2018 edessä uudistumisen aika. Viisi kertaa olemme menestyksekkäästi järjestäneet konferenssin, toivottaneet tervetulleiksi tutut ja tuntemattomat sekä kansainväliset että suomalaiset vieraat ja istuneet alas kuuntelemaan asiantuntijoiden saavutuksia ja joskus myös epäonnistumisia. Tästä huolimatta, jokaisen pitkään järjestetyn konferenssin kohdalla tulee aika, jolloin uudistuksia on tehtävä. Jo vuonna 2015 peräänkuulutettiin vahvemman yritysyhteistyön ja uudenlaisten osallistumismuotojen perään. DT2015 konferenssin jälkeen kerätyssä palautteessa kansainväliset vieraat toivoivat enemmän mahdollisuuksia verkostoitua yritysten kanssa sekä uusia tuulia ohjelman suunnitteluun. Myös me järjestäjät kaipaamme jotain uutta, sillä istuminen sessiossa toisensa perään ei tunnu enää parhaalta mahdolliselta tavalta välittää tietoa yleisölle. Mahdollisuus osallistua esimerkiksi interaktiivisesti keskusteluun ja erilaisten työpaja-muotoisten tilaisuuksien järjestäminen vanhojen luentojen sijasta kuulostaa varsin houkuttelevalta. Lisäksi suunnitelmissa on yritysten näkyminen vahvemmin osana konferenssia sekä pirkanmaalaisen ja suomalaisen osaamisen esittely konferenssin aikana. Perinteisesti konferenssissa on tehty yhteistyötä tamperelaisten korkeakoulujen kanssa ja tätä yhteistyötä haluamme jatkaa tulevaisuudessakin. Yhteistyön jatkuminen on myös tieteellisen konferenssin vieraiden ja esiintyjien toive. Suuria suunnitelmia siis on, mutta haasteitakin riittää. Vuosi toisensa jälkeen olemme järjestäneet konferenssin enemmän tai vähemmän omien töidemme ohella ja kohtuullisen vähäisillä resursseilla. Olemme joka kerta joutuneet samojen taloudellisten haasteiden eteen johtuen järjestömme rajallisista resursseista. Yhteistyö muun muassa ulkoasiainministeriön ja ympäristöministeriön kanssa onkin ollut elintärkeää konferenssin onnistumisen kannalta. Ulkoasiainministeriön rahoituksella olemme saaneet paikalle huomattavan kattauksen asiantuntijoita kehitysmaista, joiden olisi muutoin mahdotonta osallistua konferenssiin täällä pohjoisessa Suomessa. Ympäristöministeriö on osallistunut esimerkiksi suomenkielisen seminaarin järjestelyihin ja tukenut konferenssin järjestelykustannuksissa. Vuonna 2015 emme palkanneet konferenssille erillistä sihteeriä rahoituksen puutteen vuoksi, joten hoidin konferenssin järjestelyitä muiden tehtävieni ohella. Kokemus kuitenkin osoitti, että konferenssin järjestäminen hankeja neuvontatyön ohella on liian haastavaa. Viime konferenssissa erittäin osaavan ja ammattitaitoisen harjoittelijan apu osoittautui korvaamattomaksi: ilman Suvi Kekkiä emme olisi konferenssin käytännön järjestelyissä onnistuneet. Vuoden 2018 konferenssin uudistusten toteuttamiseen ja järjestelyjen edistämiseen tarvitaan siis henkilöresursseja. Juoksevat asiat, kuten tieteellisen ohjelman koordinointi, kehitysmaaosallistujien sponsorointipäätökset, tilaja oheisohjelmajärjestelyt sekä Kansainvälisen kuivakäymälä konferenssin aika lähestyy Tunnelmia luennolta. Vuoden 2015 konferenssiin osallistujia.
KUIVIKE • 7 KUIVIKE • 7 15. kultaisen talikon luovutus tapahtui perjantaina 10.6. Huussi ry:n toimistolla. Palkinto jaetaan vuosittain ansioituneelle kuivakäymälöiden käytön edistäjälle. Kultainen talikko myönnettiin Mia O’Neillille viimeisten kuuden vuoden aikana tehdystä kehitystyöstä. Hänen puheenjohtajakautensa aikana Käymäläseura Huussi ry:n toiminta on kehittynyt huomattavasti. O’Neill on edistänyt yhdistyksen tavoitteita sekä ammatissaan että yksityishenkilönä ja harrastuksiensa kautta. Tällä hetkellä O’Neill toimii projektipäällikkönä Suomen ympäristöopisto SYKLIssä, jossa hän vastaa kiertotalouteen ja vesihuoltoon liittyvistä kehittämishankkeista. O’Neill on kuitenkin edelleen mukana myös Käymäläseura Huussin toiminnassa: hän on hallituksen jäsen ja rahastonhoitaja. Alunperin O’Neill kiinnostui sanitaation tärkeydestä törmätessään vuosia sitten uutiseen, jonka mukaan yli 2,5 miljardilla ihmisellä ei ollut pääsyä kunnolliseen käymälään. Järkyttävän suuret luvut ja se, että sanitaation puute aiheutti päivittäin tuhansien lapsien kuoleman, painui vahvasti hänen mieleensä. Uutisen jälkeen O’Neill jäi pohtimaan, voisiko hän tutkia sanitaatiota kehitysyhteistyön näkökulmasta omassa ympäristöpolitiikan kandidaatin työssään. Ei turhaan tohtori Mia O’Neill on saanut uransa varrella lempinimen ”Huussitohtori”. Nimi ei tosiaankaan ole tuulesta temmattu, sillä O’Neill on rautainen ympäristöalan ammattilainen. Hänen koulutustaustanaan on muun muassa ympäristöpolitiikan maisterin tutkinto ja ympäristötekniikan insinöörin tutkinto. O’Neillin väitöskirjan aiheena oli ekologisen sanitaation mahdollisuudet ja rajoitteet etenkin lainsäädännön puitteissa. Puheenjohtajuus Huussi ry:ssä tuki omalta osaltaan O’Neillin väitöstutkimusta. Siinä käsiteltiin muun muassa sanitaation kehittämistä Sambiassa, joka on yksi yhdistyksen hankkeiden kohdemaista. Huussin toimintaan O’Neill päätyi mukaan vuonna 2009 eksyttyään Käymäläseuran vuosikokoukseen, jossa hänet valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi. O’Neill oli aiemmin tehnyt gradututkimuksensa yhteistyössä Huussin kanssa, joten täysin vieraalla maalla ei kuitenkaan liikuttu. Vaikka hänen kuivakäymäläkiinnostuksensa oli herännyt jo vuosia aiemmin, oli puheenjohtajuus käänteentekevä hetki. Puheenjohtajuuden myötä O’Neill osallistui useisiin tapaamisiin, projekteihin sekä tilaisuuksiin, joissa ekologisen sanitaation puolestapuhujat ja kehittäjät tapasivat toisiaan. Näiden tilaisuuksien kautta hän tutustui moniin alan ihmisiin ja syvensi tietämystään kestävästä sanitaatiosta. Verkostoitumisen ja uuden oppimisen ohella O’Neill alkoi aktiivisesti kehittää pienen, mutta kasvavan Huussi ry:n toimintaa. Vuonna 2002 perustettu yhdistys oli alusta pitäen toiminut pienillä resursseilla, mutta hanketoiminnan kasvaessa myös talousja henkilöstöhallinnon oli kehityttävä. Yhdistyksen toimintaa kehitettiin hiljalleen kohti ammattimaisempaa otetta, tosin vähin työntekijäja vapaaehtoisresurssein. O’Neillin puheenjohtajan tehtävä kesti vuodesta 2010 vuoteen 2015. Hän kertoo puheenjohtajan pestin olleen hyvin antoisa, mutta raskas. Opiskelujen ohessa työmäärä vielä menetteli, mutta kokopäivätyön myötä aika alkoi yksinkertaisesti loppua. Perheenlisäyksen koittaessa O’Neillin oli viimeistään priorisoitava asiat uudelleen. Kuivakäymälöiden tulevaisuus? Mia O’Neill kannattaa myös henkilökohtaisesti kuivakäymälän hankkimista. Hän asuu perheineen haja-asutusalueella, jonne muutettuaan kuivakäymälä oli hänen mukaansa ainoa oikea ratkaisu jätevesijärjestelmän päivittämiseen. O’Neill toteaa kuivakäymälän olevan ehdottomasti ekologisin, halvin sekä järkevin ratkaisu sellaisilla alueilla, joissa vesija viemäriverkostoa ei ole. Asianmukainen sanitaatio ratkaisee ympäristöja kansanterveydellisiä ongelmia sekä vaikuttaa kansantalouteen. Kuivakäymälöiden avulla arvokkaat ravinteet saadaan hyötykäyttöön muun muassa lannoitteeksi ja sen kautta ehkäistään vesistöjen pilaantumista. O’Neill näkee kuivakäymälät erinomaisena ratkaisuna useisiin sanitaatioon liittyviin ongelmiin. Kuivakäymälöitä kohtaan on kuitenkin edelleen ennakkoluuloja ja keskustelua aiheesta vältetään. O’Neillin mukaan tilanne vaatisikin esimerkiksi asennekasvatusta virtsan lannoitekäyttöön liittyen. Vaikka ekologinen sanitaatio edellyttää tutkimusta ja käytännön toteutustyötä, seisoo Mia O’Neill edelleen väitöskirjansa otsikon takana: Ekologinen sanitaatio on looginen valinta. Huomionosoitus tuli O’Neillille itselleen yllätyksenä. Kultainen talikko roikkuu nykyään kunniapaikalla hänen kotonaan sijaitsevan sisäkuivakäymälän oven pielessä. O’Neill kertoo olevansa äärimmäisen otettu arvostuksesta, jota tämän palkinnon myöntäminen osoittaa, ja hän toivoo voivansa tehdä vielä paljon Huussin ry:n hyväksi. Saana Rantala copywriter / toimitussihteeri Turun ammattikorkeakoulu tiedottaminen ovat käytännössä kokopäiväistä hommaa. Lisäksi yritysyhteistyön syventäminen ja uusien toimintamuotojen etsiminen vie aikaa sekä resursseja. Seuraavaa konferenssia varten osa-aikaisen sihteerin palkkaaminen onkin välttämätöntä. Konferenssin mahdollisuudet ja sen tuottamat hedelmät tuntuvat kuitenkin edelleen vaivan arvoisilta. Kyselyjen perusteella samaa mieltä olivat myös vuoden 2015 konferenssin vieraat. Huolimatta resursseihin liittyvistä haasteista, konferenssi on joka kerta ollut menestys. Osasyy tähän on, että yhdistyksestämme on vuosien saatossa jalostunut erittäin ammattitaitoinen ja kovatasoinen kansainvälisen konferenssin järjestäjä. Verkostomme ovat laajat ja konferenssi tunnetaan jo alalla erittäin hyvin. Myös yhteistyö korkeakoulujen ja ministeriöiden kanssa sekä ammattimaisen konferenssitoimiston palvelut ovat menestyksen takana. Odotammekin vuodelta 2018 suuria – uudenlaista konferenssia ja kansainvälistä keskustelualustaa niin yritysten kuin tiedemaailman ja kansalaisjärjestöjen tekemälle työlle. Otamme mielellämme vastaan ideoita konferenssin kehittämisestä. Yhdistykseen saa rohkeasti olla yhteydessä! Vuotta 2018 jo odottaen Karoliina Tuukkanen Projektiasiantuntija Käymäläseura Huussi ry Vuoden Huussiteko -tunnustus Huussitohtorille Vuoden Huussiteko-nimeä kantava palkinto osoitettiin vuonna 2016 Huussi ry:n entiselle ja pitkäaikaiselle (2010–2015) puheenjohtajalle Mia O’Neillille Kultaiset talikot 2016 Mia O’Neill, entinen Huussi ry:n puheen johtaja 2015 Taavi Seppälä, Nekalan siirtolapuutarhan isäntä 2014 Pekka Kariniemi 2013 Kääntöpöytä 2012 Raini Kiukas 2011 Tohtori Helvi Heinonen Tanski ja diplomi insinööri Erkki Santala 2010 Professori Tuula Tuhkanen 2009 YLE: Paska juttu ohjelmasarja 2008 Ari Aaltonen, Patakukko 2007 Jukka Lindroos, Pikku Vihreä Oy 2006 Ulkoasiainministeriö 2005 Tampereen ammatti korkeakoulu 2004 Työtehoseura, tutkija Sirkka Malkki 2003 Västanfjärdin kunta 2002 Metsähallituksen makkitiimi Kultainen talikko tuli O’Neillille täytenä yllätyksenä ” Kultaista talikkoa Mia O’Neillille ojentamassa Huussi ry:n nykyinen puheenjohtaja Ruusa Gawaza ja projektipäällikkö Susanna Pakula. Tunnelmia luennolta. Jokaisen konferenssin jälkeen väsynyt sihteeri vannoo pysyvänsä ikuisesti erossa järjestelyistä. ” KOTIMAA
Urbaanien hukkatilojen hyväksikäyttö. Ruoan tuottaminen. Yhteisöllisyys. Urbaanin ympäristön vihertyminen. Muun muassa näistä on 2000-luvun kaupunkiviljelyssä kysymys. Kaupunkiviljelijät ovat perinteisesti käyttäneet hyväkseen kaupunkiympäristössä esiintyviä tyhjiä tai hylättyjä tiloja ja kaupunkiviljelyn avulla on osin pyritty valtaamaan uutta tilaa kaupunkilaisten käyttöön. Lisäksi kaupunkiviljely luo vihreyttä monesti kovin harmaaseen kaupunkiympäristöön ja uudenlaista toimintaa kaupungeissa asuville ihmisille. Suomessa kaupunkiviljely on toistaiseksi keskittynyt erityisesti kotitarveviljelyn ja harrastuneisuuden ympärille. Lisäksi sen avulla on rakennettu yhteisöllisyyttä erilaisten viljelyryhmien, osuuskuntien ja yhdistysten välille. Köyhemmissä maissa kaupunkiviljelyllä on myös toimeentuloa parantava tarkoitus, kun ihmiset voivat tuottaa oman ruokansa kohtuuhinnalla kaupungeissa lähellä asuinpaikkaansa. Suomessa kaupunkiviljelyn liiketoimintamahdollisuudet ovat toistaiseksi olleet pienemmässä roolissa. Meillä on vain muutamia esimerkkejä kaupunkiviljelyllä elantonsa tienaavista ihmisistä. Muun muassa Stadin puutarhuri Helsingin Herttoniemessä viljelee kesällä Herttoniemen kartanon mailla tuotteita suoramyyntiin, paikallisille ravintoloille ja kaupoille. Myös jotkin ravintolat ovat lähteneet kasvattamaan tuotteita annoksiinsa ravintoloiden läheisyydessä (muun muassa ravintola Savoy ja Muru Helsingissä). Tilaa liiketoimintamahdollisuuksien kehitykselle suomalaisen kaupunkiviljelyn ympärillä kuitenkin on ja tätä aihetta kehittämään Pirkanmaan liitto myönsi Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksen Tampereen ammattikorkeakoululle sekä Käymäläseura Huussi ry:lle vuosille 2015–2017. KIVIREKI-hanke KIVIREKI – kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa -hankkeessa tutkitaan liiketoimintaa edistävän kaupunkiviljelyn reunaehtoja Pirkanmaalla. Hankkeessa on mukana neljä tamperelaista fine dining -ravintolaa. Hankkeen oletuksena on, että harrastetoiminnan lisäksi kaupunkiviljelystä on mahdollista kehittää laajamittaista tai muuta yrityksen taloudellista toimintaa tukevaa ja taloudel lisesti kannattavaa liiketoimintaa. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi suoria säästöjä raaka-aineiden tuottamisessa tai niiden saatavuuden ja tuoreuden turvaamista, sekä epäsuoraa hyötyä imagotekijöiden ja maineen lisääntymisenä. Lisäksi hankkeessa kartoitetaan, miten ravinteet voisi myös kaupungeissa saada paremmin takaisin kiertoon ja esimerkiksi viljelykäyttöön. Hankkeessa ovat mukana Ravinteli Bertha, Ravintola C, Tampere-talo ja ravintola Hella & Huone, jonka tilalla kesällä 2016 toimi Arto Rastaan nollahävikkiin tähtäävä pop-up ravintola Alpha. Hanke alkoi vuoden 2015 loppupuolella. Loppuvuosi ja talvi 2016 käytettiin hankkeen taustatietojen selvittämiseen sekä tulevan kesän viljelyiden suunnitteluun. Hankkeen yksi tavoite on selvittää, miten muun muassa maankäytön suunnittelu, taloyhtiöiden suhtautuminen ja terveydensuojeluviranomaisten määräykset vaikuttavat kaupallisen kaupunkiviljelyn mahdollisuuksiin. Edellä mainittuja asioita selvitettiin kyselyillä vuoden 2016 alussa ja samalla kartoitettiin ravintoloiden sekä puutarhojen kiinnostusta kaupunkiviljelyyn Pirkanmaalla. Keväällä 2016 KIVIREKI-hankkeessa aloitettiin viljely yhteistyössä ravintoloiden kanssa. Viljelykokeilujen tarkoituksena on selvittää, miten hyödykkeiden tuottaminen on mahdollista yhdistää osaksi ravintoloiden toiminnan pyörittämistä ja ravintolan liiketoiminnan kehittämistä. Lisäksi viljelykokeilut kertovat minkälaisia kokemuksia ravintoloille viljelystä syntyy. Hankkeen tavoitteisiin kuuluu myös viljelyteknisten ratkaisujen pohtiminen ja kehittäminen, mitä päästiinkin ravintoloiden tiloissa testaamaan. Viljelykokeet Suurin viljelmä kasvoi Ravinteli Berthan takapihalla sijaitsevalla katoksella, jonne rakennettiin kymmeniä viljelylaatikoita. Laatikoissa kasvoi lähes 30 eri lajia kesän aikana. Tampere-talon katolle nousi alkukesästä noin 18 neliömetrin kokoinen kasvihuone, joka oli keittiömestari Juhana Paturin pitkäaikainen haave. Kasvukautta ajatellen viljeleminen pääsi vauhtiin kasvihuoneessa hieman myöhässä, jolloin sato kasvihuoneesta jäi ensimmäisenä vuonna maltilliseksi. Kurkut kuitenkin kasvoivat kasvihuoneessa kauniisti ja kasvihuoneen edustalla kasvavien samettikukkien lehdistä Paturi loihti upeaa pestoa Tampere-talon vieraille sekä työntekijöille. Pop-up ravintola Alphassa keskityttiin viljelemään sisällä ravintolassa. Ravintolan ikkunalla kasvoi syötäviä kukkia ja yrttejä. Kellarissa Netledyhtiön LED-kasvilamppujen alla kasvatettiin muun muassa kurkkuja, retiisejä ja mangoldia Ikeasta hankitussa kerrossängyssä sekä viljelylaatikoissa. Ravintola C:n ratkaisut jätettiin vielä kesän 2016 ajaksi hautumaan ja niihin palataan uudestaan vuonna 2017. Suurin osa hankkeessa mukana olleista ravintoloitsijoista oli joko viljellyt jo aiemmin hyödykkeitä ravintoloihinsa omilla pihoillaan tai suunnitellut sitä. Monet ravintoloitsijat olivat myös tottuneita keräämään esimerkiksi marjoja, seiniä tai villiyrttejä. Aihe ei siis ollut ravintoloitsijoille täysin tuntematon. Silti ruoan kasvattamiseen menevä aika ja erilaisten kasvuolosuhteiden sekä ympäristötekijöiden vaikutus kasvuun yllätti. Arvostus ruoan alkuperää kohtaan kasvoi entisestään. Myös ruoan tuotannon epävarmuus nousi esille kesän aikana, kun kaalikoit ja muut tuhoeläimet tuhosivat osan ravintoloiden sadoista. Viime kesän kokemusten perusteella kaikki hankkeessa mukana olevat ravintolat ovat valmiita jatkamaan kokeiluja myös kesällä 2017. Suunnitteilla on jatkaa hanketta vielä kesän 2017 yli ja kerätä lisää kokemuksia aiheesta yhdessä ravintoloiden kanssa. Ravintoloissa viljely koettiin monin tavoin mielekkääksi huolimatta siihen tarvittavista ponnistuksista. Ravintoloiden asiakkaat sekä media ovat kiinnostuneet hankkeesta ja hankkeen avoimet ovet vetivätkin elokuussa paikalle noin sata ihmistä ihailemaan ravintoloiden viljelyksiä. Entäs tänä vuonna? Vuosi 2017 tulee jatkamaan viimekesäisten viljelykokeiden kokemusten pohjalta eteenpäin. Jo nyt on todettu, että potentiaalia kaupunkiKaupunkiviljelyn uusi aalto? Ravinteli Bertan viljelykset. Kuva Karoliina Tuukkanen Samettikukan lehdistä loihdittiin pestoa Tamperetalossa. Kuva Parasta pöytään Pirkanmaa! 8 • KUIVIKE
KUIVIKE • 9 viljelyn liiketoiminnallisen puolen kehitykseen on, mutta myös elintarvikehygieniaan, rakennusteknisiin seikkoihin ja käytännön toteutukseen liittyviä haasteita löytyy. Hankkeessa esimerkiksi pohdittiin mahdollisuutta viljellä taloyhtiön katolla, mutta vastaan tulivat työturvallisuuteen liittyvät seikat, kuten kulkureitit ja kaiteet, sekä veden saatavuus, jota ei vanhoissa rakennuksissa luonnollisestikaan ole otettu huomioon. Tällaisessa tapauksessa helpompaa olisikin, jos kaupunkiviljelyn tarpeet otettaisiin jo uudisrakennuksien suunnittelussa huomioon. Tulevaisuudessa siis maankäytöllä ja rakenteiden suunnittelulla on oma osansa, jos kaupunkiviljelyn mahdollisuuksia halutaan Pirkanmaalla edistää. Uskallamme kuitenkin väittää, että erilaiset innovatiiviset kaupunkiviljelyn sovellukset tulevat leviämään myös Suomessa. Tulevaisuudessa meilläkin on mahdollista nähdä samanlaisia rohkeita ja isoja kaupunkiviljelyn avauksia, joita maailmalla on jo nähty. Karoliina Tuukkanen Eeva-Liisa Viskari Eveliina Asikainen Vuonna 2016 muutoksen tuulet puhalsivat kehitysyhteistyön kentällä. YK:n vuosituhattavoitteiden (Millenium Development Goals, MDG) rajapyykki ja tavoitevuosi 2015 ohitettiin. Edessä oli uusien tavoitteiden asettamisen aika. Vesija sanitaatiotavoitteiden osalta oli sekä hyviä että huonoja uutisia. Maailmanlaajuiset vesitavoitteet saavutettiin jo muutaman vuoden etuajassa, mutta sanitaatiossa jäätiin edelleen jälkeen tavoitteista. Tavoitteena oli huonosta vesija sanitaatiohuollosta kärsivien määrän puolittuminen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2015 mennessä. Valitettavasti vieläkin on noin 2,4 miljardia ihmistä vailla asianmukaista sanitaatiota. Slummiutuminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos lisäsivät omalta osaltaan myös sanitaation haasteita. Vaikkei tavoitteita sanitaation osalta saavutettukaan, merkittävää on se, että asia on vihdoin saanut sille kuuluvaa huomiota kansainvälisillä estradeilla. Kun ensimmäiset kymmenen vuotta puhuttiin MDG:n osalta pääosin vedestä, viimeiset vuodet sanitaatio oli kaikkien huulilla ja sen puuttumisen seuraukset alettiin vihdoin tunnustaa. Silti edelleen investointeja on liian vähän tarpeeseen nähden ja keinot ovat usein lyhytnäköisiä, eivätkä välttämättä ympäristöasiat huomioon ottavia. Ilahduttavaa onkin, että uudet kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG) ottavat aivan uudella tavalla myös ympäristön huomioon. Tavoitteena on varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille maailman ihmisille vuoteen 2030 mennessä. Määrällisten tavoitteiden lisäksi vesija sanitaatiotavoitteet sisältävät muun muassa sanat kierrätys, uudelleenkäyttö ja saastumisen vähentäminen. Edellä mainitut tavoitteet ovat upeita ja olemme yhdistyksenä omalta osaltamme olleet vaikuttamassa niihin osallistumalla kansallisten sekä kansainvälisten tavoitteiden kommentointiin. Toivottavasti uudet tavoitteet ja niiden kansallisten toimenpideohjelmien käynnistyminen vievät sanoista tekoihin. Neljä hanketta kolmessa maassa Yhdistyksessämme sanitaatiota parannettiin vuonna 2016 neljässä hankkeessa: Sambiassa Lusakassa ja Livingstonessa sekä Tansaniassa ja Swazimaassa, joista löytyy tästä lehdestä omat artikkelinsa. Kaikissa hankkeissa oli käynnissä viimeinen vuosi tästä hankekaudesta. Sambian hankkeissa Lusakassa ja Livingstonessa jatkettiin käymälöiden rakentamista sekä väestön kouluttamista. Vuoden aikana rakennettiin 80 kuivakäymälää. Kaupunkiolosuhteissa haasteita asettavat muun muassa käymälälannoitteen ja virtsan käyttö, joka oli erityisesti Livingstonessa haastavaa, sillä sateet viivästyivät ja alue kärsi huomattavasta kuivuudesta, eikä kasvatusta voitu aloittaa veden puutteen takia. Kun sateet vihdoin tulivat, ne olivat osittain niin rajuja, että kylvetyt siemenet tuhoutuivat. Toivon mukaan ehdimme kuitenkin vielä sadekauden aikana tehdä kasvatuskokeita, joiden avulla saamme taas uusia toimijoita innostumaan. Omassa kotimaassamme muutoksen tuulet ovat vaikuttaneet valitettavasti juuri tarpeeseen nähden päinvastaisesti. Kehitysyhteistyömäärärahoja leikattiin vuonna 2016 noin 40 prosenttia. Yhdistyksen hankkeista tämä tiesi loppua sekä Swazimaan että Tansanian hankkeille. Positiivista oli se, että vuoden 2016 päätöksissä yhdistyksen Sambia-ohjelma oli yksi suurimmista rahoituksen saaneista hankkeista. Sambiassa vuonna 2017 aloitettavassa uudessa hankeohjelmassa on yhdistetty vanhoja hankkeita isommaksi kokonaisuudeksi ja siihen on lisätty uusia hankealueita sekä toimintoja. Esimerkiksi esteettömyys ja erityisryhmien huomioon ottaminen on yksi kärkiteemoista. Työhön on haastettu mukaan myös suomalaisia yrityksiä. Sari Huuhtanen Projektipäällikkö Käymäläseura Huussi ry KIVIREKI -hanke KIVIREKI – Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa (2015–2017) -hanke toteuttajina on Tampereen ammattikorkeakoulu ja Käymälä seura Huussi ry. tavoitteena on luoda, kehittää ja testata kaupunkiviljelyn sovellusten mahdollistamia liiketoimintamahdollisuuksia sekä uusia innovaatioita ja osaamista, jotka liittyvät suljetun ravinnekierron periaatetta toteuttavaan kaupunkiviljelyyn. kohderyhmänä ovat ravintolaalan yrittäjät, lannoitevalmistajat, harrasteviljelijät ja viranomaistahot, joiden kanssa yhteistyössä kehitetään suljettuun ravinnekiertoon perustuvia kaupunkiviljelyn teknisiä ratkaisuja. Pirkanmaan maakuntahallitus on myöntänyt rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta. EU:n ja valtion osuus on 49 285 euroa, suunniteltu julkinen rahoitus on yhteensä 243 474 euroa. Samettipesto Tampere-talon keittiömestari Juhana Paturin samettikukanlehdistä valmistettu pesto Ainekset 200 g samettiruusun lehtiä 40 g pinjansiemeniä 2 valkosipulinkynttä 1,5 tl suolaa 1,5 dl oliiviöljyä 1. Ryöppää samettiruusun lehdet nopeasti kiehuvassa vedessä. 2. Jäähdytä pikaisesti jäävedessä, jotta lehtien väri säilyy ja purista lehdet kuiviksi. 3. Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja sekoita tasaiseksi. 4. Ei muuta kuin nauttimaan! KOTIMAA Kehitysyhteistyön leikkaukset vähensivät yhdistyksen hankkeita Ulkoministeriön ja lähetystön edustajat vierailivat Livingstonen hankkeessa keväällä 2016. Kuvassa myös Chief Mukuni (kesk.), jonka alueelle hanke on rakentanut kymmeniä käymälöitä. Livingstonen uusimpien käymälöiden iloisia käyttäjiä Mukunin kylässä.
ULKOMAAT Käymäläseura Huussi ry:n ensimmäisen Tansaniassa toteutetun kuivakäymälähankkeen ykkösvaihe on lopuillaan. Kolmivuotisen ”Sanitaation kehittäminen ja yhteisöllinen yrittäminen Dar es Salaamissa Tansaniassa” -hankkeen tavoitteena on ollut vesihuollon ja sanitaation kehittäminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kaupungin laajoilla epävirallisilla asuinalueilla eli slummialueilla. Samalla tarkoituksena on ollut parantaa kokonaisvaltaisesti asukkaiden elinoloja ja elämänlaatua. Kuivakäymälähankkeen kantavana ideana on ollut luoda kestävää toimintaa, niin kutsuttua sosiaalista yrittäjyyttä. Dar es Salaam on Tansanian suurin kaupunki ja noin 80 prosenttia kaupungin asukkaista elää vailla asianmukaista sanitaatiota tai vesihuoltoa. Alueella on elinolosuhteista johtuvien haasteiden, kuten erilaisten vakavien sairauksien ja muiden terveyshaittojen lisäksi paljon työttömyyttä. Mahdollisuus lisätulojen hankintaan sosiaalisen yrittäjyyden kautta on hankealueiden vähävaraisille, köyhyydestä ja puutteesta kärsiville asukkaille olennainen avain elinolojen, terveyden sekä elämänlaadun paranemiseen. Hanke on toteutettu yhteistyössä Center for Community Initiatives (CCI Tanzania)-nimisen tansanialaisen kansalaisjärjestön kanssa. CCI tekee yhteistyötä maailmanlaajuisen Slum Dwellers International (SDI) -organisaation kanssa. Hanketta toteuttaa SDI:n paikalliset Tanzania Federation for the Urban Poor -yhteisöt, joiden jäsenet ovat pääasiassa naisia. Phast Ujenzi-nimiset ryhmät ovat erikoistuneet sanitaation kehittämiseen ja parantamiseen omissa yhteisöissään sekä eri asuinalueilla ympäri kaupunkia. CCI:n missiona on kohentaa Federation for the Urban Poor -yhteisöjen valmiuksia tavalla, joka edistää kestävää kehitystä ja parantaa heidän toimeentuloaan. Järjestö pyrkii luomaan oikeudenmukaisia ja osallistavia kaupunkeja, joissa kaupunkien köyhimmätkin ihmiset otetaan huomioon. Pyrkimyksenä on, että köyhimpien ihmisten muodostamat yhteisöt tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään, neuvottelevat tehokkaasti yhteisistä eduista ja prioriteeteista sekä myös ajavat näitä asioita eteenpäin. Vuosien 2014–2016 aikana hankkeen aktiviteetteja on toteutettu valikoiduilla Kotiviljely on merkittävä ravinnonlähde Swazimaassa, jossa pitkään jatkunut kuivuus on nostanut elintarvikkeiden hinnat korkealle. Suomen ulkoministeriön rahoittama Mbabanen kuivasanitaatioja jätehuoltohanke on kannustanut paikallisia asukkaita rakentamaan kuivakäymälöitä sekä hyödyntämään kerättyä virtsaa lannoitteena kotiviljelmillään. Swazimaan hankkeen paikalliset toteuttajat Green Living Movement Swaziland (GLM) ja Swazimaan yliopisto ovat yhteistyössä Huussi ry:n ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa tukeneet prosessia kouluttamalla paikallisia ihmisiä kuivasanitaation hyödyistä ja kotiviljelystä sekä auttaneet käymälöiden rakentamisprosessissa. Yliopisto on tutkinut sekä virtsan että kiinteän jätteen käyttöä lannoitteena kuten myös kotitalouksien harmaiden vesien hyödyntämistä. Kolmevuotisessa hankkeessa rakennettiin 18 kuivakäymälää yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Kuivakäymälät toimivat koekenttänä, jossa paikalliset asukkaat pääsevät tutustumaan kuivakäymälöiden rakentamiseen ja niiden hyötyihin. Lisäksi heitä on opastettu käymälöiden oikeanlaisessa käytössä. Hankkeen tavoitteena on ollut vähentää käymäläjätteeseen liittyvää stigmaa neuvomalla paikallisia hyödyntämään käymäläjätettä lannoitteena kotiviljelyssä. Hankkeen aikana huomattiin, että lisääntynyt ymmärrys kuivakäymälöiden hyödystä vähensi negatiivista suhtautumista virtsan lannoitekäyttöön etenkin, kun lannoite oli peräisin oman lähipiirin käytössä olevasta kuivakäymälästä. Yksityiskäytössä olevien käymälöiden käyttö oli muutenkin aktiivisempaa ja niistä pidettiin hyvää huolta. Paikallisten ihmisten osallistuminen käymälöiden suunnitteluun ja rakentamisprosessiin on selvästi lisännyt ihmisten sitoutumista hankkeeseen. He ymmärtävät millaisia hyötyjä kuivakäymälöistä on heille nyt ja tulevaisuudessa. Pienillä tonteilla uusien kuoppakäymälöiden kaivaminen vanhojen täytyttyä on työlästä. Paikalliset ovatkin nimenneet kuivakäymälän ingunaphakade”ikuiseksi vessaksi”. Swazimaan yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat toimineet hankkeen toteuttajien tukena etenkin tutkimuksissa ja käyttäjäkokemusten kartoittamisessa sekä paikallisten ihmisten kouluttamisessa. Opiskelijoille hanke on tarjonnut poikkitieteellisen ja monialaisen oppimisympäristön: Paikalliset opiskelijat ovat olleet merkittävässä roolissa tutkimuskentällä ja Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoille kokemusta on karttunut erityisesti vieraassa kulttuurissa ja ympäristössä toimimisesta. Opintoja globaalissa ympäristössä Konkreettisten hands-on ongelmien edistäminen antaa opiskelijalle mahdollisuuden ymmärtää maailmanlaajuisia ongelmia sekä niiden syitä ja keinoja ratkaisujen löytämiseksi. Toimiminen ei-valmiissa maailmassa perustavanlaatuisten kysymysten, kuten naisten aseman, koulutuksen puutteen ja ihmisoikeuksien parissa toisaalta luo puitteet paremmalle tietoisuudelle globaaleista epäkohdista. Toisaalta se taas tarjoaa mahdollisuuksia niiden kehittämiseksi paikallisella tasolla. Harjoittelu kehitysmaassa voi lisätä itsevarmuutta selviytyä erilaisessa kulttuurissa vieraalla kielellä ja toisaalta toimijana globaalissa mittakaavassa. Harjoittelijat ovat saaneet vastuuta, nauttineet luottamusta oman työnsä edistämisestä ja heitä on kannustettu luovaan ajatteluun sekä ideointiin hankkeen tavoitteiden edistämiseksi. Essi Hillgren Jonna Heikkilä Turun ammattikorkeakoulu Kuivasanitaatio koekenttänä ja oppimisalustana Esimerkki käymälän sijoittelusta Swazimaassa. Kuvat: Essi Hillgren ja Jonna Heikkilä Paikalliset nimesivät kuivakäymälän ”ikuiseksi vessaksi” ” Sosiaalista yrittäjyyttä virtsan lannoitekäytön edistämisen avulla 10 • KUIVIKE
KUIVIKE • 11 KUIVIKE • 11 ULKOMAAT Sosiaalista yrittäjyyttä virtsan lannoitekäytön edistämisen avulla hankealueilla kolmessa kunnassa: Keko Machungwan slummialueella Temekessä, Karakatan slummialueella Ilalassa ja Mburahatin slummialueella Kinondonissa. Virtsasta kertyy tulevaisuudessa myyntituloja Hankealueiden asukkailla on mahdollisuus liittyä asuinaluekohtaisiin Phast Ujenziryhmiin. Ryhmiä on koulutettu monipuolisesti muun muassa kuivakäymälöiden rakentamiseen, huoltoon, kompostin käyttöön maanparannusaineena, virtsan käyttöön lannoitteena, hygieniaan ja yrittäjyyteen liittyen. Koulutuksen tarkoituksena on taata laadukasta sekä laaja-alaista tietotaitoa, joka varmistaa hankkeen toimintojen jatkumisen ja mahdollisuuden niiden laajentumiseen tulevaisuudessa. Koulutusmuotoja ovat olleet osallistavat luennot, työpajat ja pilottikuivakäymälöiden rakentaminen työssäoppimisen periaatteella. Hankkeen aikana on rakennettu yhteensä 36 erikokoista ja erilaiselle käyttäjäkunnalle suunniteltua virtsan erottelevaa kuivakäymälää. Päivittäin näillä käymälöillä on yhteensä yli 2000 käyttäjää. Sosiaalinen yrittäjyys perustuu siihen, että Phast Ujenzi -ryhmät tarjoavat kuivakäymälöiden rakennusja huoltopalveluita yhteisölleen maksua vastaan. Lisäksi erottelevista kuivakäymälöistä talteen kerättävä virtsa on arvokas ja ravinnerikas lannoite. Tavoitteena onkin, että käymälöistä kerättävästä virtsasta saadaan tulevaisuudessa myyntituloja myymällä sitä kunnille ja alueen maanviljelijöille. Vuosina 2015–2016 on keskitytty tekemään yhteistyötä, joka edistää virtsan lannoitekäytön yleistymistä, sosiaalista hyväksymistä ja turvallisuuden valmistamista paikallisesti. Dar es Salaamin yliopiston ympäristötieteiden kandidaattiopiskelija Magdalena Leonard tekee parhaillaan lopputyönään tutkimusta virtsan lannoitekäytön turvallisuudesta. Tutkimuksessa käytetään Keko Machungwan hankealueelta talteen otettua virtsaa. Paikallisesti tehty tutkimus ja siitä mahdollisesti saatavat hyvät tulokset tulevat edistämään virtsan lannoitekäytön hyväksyttävyyttä Tansaniassa. Vaikka ulkomailla tehtyjä tutkimuksia ja niistä saatuja hyviä tuloksia on saatavilla, kotimaiseen tutkimukseen luotetaan enemmän. Virtsa toimii banaanipuiden lannoitteena Tähän mennessä Phast Ujenzi -ryhmät ovat hyödyntäneet virtsaa lannoitteena pienimuotoisesti asuinalueillaan ja yksityisissä kotipuutarhoissa sekä yhdessä hieman isommassa yhteiskäytössä olevassa puutarhassa. Muun muassa banaanipuiden kasvatukseen liittyen on saatu hyviä tuloksia. CCI:n johtaja Tim Ndezi rakentaa parhaillaan yhteistyötä Dar es Salaamin kaupungin kuntien kanssa. Tarkoituksena on kokeilla virtsan lannoitekäyttöä kunnan omistamilla mailla, joita on pinta-alallisesti Dar es Salaamissa paljon. Jos tämä kokeilu onnistuu, se tulee helpottamaan edelleen virtsan lannoitekäytön kulttuurista hyväksyttävyyttä ja markkinointia lukuisille maanviljelijöille. Hankkeelle ollaan valmistelemassa viljelyspalstaa Bigwa-nimisellä maatilalla, joka sijaitsee Mkurangan alueella Pwanin maakunnassa noin 50 kilometrin päässä Dar es Salaamista lounaaseen. Tulevaisuuden myyntitavoitteeseen voidaan päästä, kun edetään askel kerrallaan. Virtsan lannoitekäyttö aloitetaan Bigwa-maatilalla koeluonteisesti keväällä 2017 ja tuloksia odotetaan viimeistään keväällä 2018. Suunnitelmissa on järjestää samalla koulutusta virtsan lannoitekäytöstä asiasta kiinnostuneille Mkuranga-alueen maanviljelijöille. Tulevina vuosina tavoitteena on laajentaa virtsan lannoitekäyttöä, rakentaa lisää yksityisiä ja julkisia kuivakäymälä rakennuksia hankkeen kohdealueille sekä laajentaa toiminta-aluetta myös muille asuinalueille ja maaseudulle. Ulpu Kojo Projektikoordinaattori Käymäläseura Huussi ry Virtsan lannoitekäytön kokeilua papujen viljelyssä yhteiskäytössä olevassa puutarhassa Karakatan alueella lokakuussa 2015 pidetyssä koulutuksessa. Kuva alla: Zita Floret. 15. Keko Machungwan alueelle rakennettu kuivakäymälärakennus on kuvassa viimeistelyvaiheessa. Kuivakäymälää suihkutiloineen käyttää yhteensä 12 perheenjäsentä ja naapuria päivittäin. Kuva: Zita Floret. Ensimmäinen vierailu Bigwa-nimisellä maatilalla Mkurangassa kesäkuussa 2016. Kuvassa hankkeen paikallinen projektikoordinaattori, vesija sanitaatio insinööri, Hezron Magambo (oikealla) ja maatilan työntekijä, joka esitteli tilaa (vasemmalla). Kuva alla: Nathaly Guzman. Tansaniassa luotetaan tansanialaiseen tutkimukseen. ” ULKOMAAT
ULKOMAAT ”Lannoitan puutarhaani omalla virtsallani. Katsokaa, miten hienoja vihanneksia me syömme!” Nepalin Dhangadhissa asuva Chakra Chand ei ole epäröinyt pistää itseään peliin jakaessaan perheensä kattopuutarhakokemuksia Facebookin kautta. Chakra Chand perusti kattopuutarhansa vuonna 2004. Aluksi hän käytti lannoitteena lähinnä lehmän lantaa, kunnes tutustui matokompostointiin vuonna 2008. Chand, joka työskentelee Suomen ja Nepalin kahdenvälisessä vesihankkeessa tutustui lopulta myös virtsan käyttöön lannoitteena työnsä puolesta. Chandilla innostus ei kuitenkaan jää ainoastaan työpaikalle – hän kokeilee ennakkoluulottomasti uusia lajeja ja viljelytekniikoita omassa puutarhassaan, ja on vuodesta 2013 raportoinut aiheesta aktiivisesti 1778 Facebookkaverilleen. Chand kerää virtsaa viisihenkiseltä perheeltään. Virtsa sekoitetaan kasteluveteen suhteessa 1:10 taimille, 1:5-6 kasvuvaiheessa oleville kasveille ja 1:4 nopeimman kasvuvaiheen ohittaneille kasveille. Tätä kasteluvettä käytetään kerran-kaksi viikossa. Chand on tehnyt myös vertailevia kokeiluja virtsalla, lehmänlannalla ja ilman lannoitusta, ja jakanut näitäkin tuloksia Facebookissa. Chandin kokeellisessa kattopuutarhassa on sittemmin viljelty kaikenlaista syötävää: kaalia, kukkakaalia, kurkkua, okraa, kurpitsaa, retikkaa, herneitä, pinaattia, sinapin lehtiä, erilaisia tomaatteja, salaatteja, kesäkurpitsaa, munakoisoa, monenlaisia kurpitsan paikallisia variaatioita, valkosipulia, sipulia, artisokkaa, ja paprikaa. Mausteet ja yrtitkin ovat osa viljelyksiä: kurkuma, minttu, salvia, stevia, fenkoli, tilli, chili ja korianteri kasvavat puutarhassa. Hedelmäpuita istutettiin kokeeksi: kaksi nyt 4-vuotiasta avokadopuuta, 7 vuotta vanha oliviipuu ja 3 vuotta vanha granaattiomenapuu. Chand on halunnut kokeilla, miten nämä lajikkeet pärjäävät tasangon kuumassa sekä kosteassa ilmastossa ja hyvin ovat pärjänneet! Katolta löytyy myös karvaskurkku (Momordica charantia), taaro (Colocasia esculenta) ja rohtokalmojuuri (Acorus calamus). Kuluvan kasvukauden uutena kokeiluna on kuivuutta kestävä “120 päivän papu”, jonka Chand sai Bivekandan maatalousyliopistosta UttarkMadagaskarilla on vaikea löytää käymälää. Sanitaation puute on syvä ongelma maassa, joka on lähes tuplasti Suomen kokoinen ja jonka väestö on nelinkertainen. Yli puolet maan väestöstä (12 miljoonaa ihmistä) ei pääse käsiksi puhtaaseen veteen, ja monet joutuvat päästämään jätteensä suoraan luontoon – joskus jopa omalle etupihalleen. Ripuli ja muut taudit ovatkin yleisiä etenkin lasten keskuudessa. Suomen Luonnonsuojeluliitto ja madagaskarilainen Mitsinjo -järjestö yhdessä Käymäläseura Huussi ry :n kanssa aloittivat uuden projektin vuonna 2016. Kuivakäymälän pilottihanke Andasibe -kylässä Madagaskarilla on osa Manondroala-metsitysprojektia. Mitsinjon projektipäällikkö Youssouf ja Suomen Luonnonsuojeluliiton kehitysyhteistyökoordinaattori sekä KSH ry:n puheenjohtaja Ruusa Gawaza aloittivat projektin viime vuoden keväällä. Krista Haapamäki tuli mukaan projektiin vapaaehtoisena toukokuussa ja työskenteli kolme kuukautta työnjohtaja Angela Tarimyn , Ruusa Gawazan ja tämän seuraajan Elina Mähösen , sekä KSH ry:n Karoliina Tuukkasen avustuksella. Luonnonlannoitteita taimitarhalle Krista ja Youssouf aloittivat yhteistyön keskustelemalla projektin puitteista: suunnitelmana oli rakentaa ensimmäinen, edullinen kuivakäymälä Andasibe-kylään, joko Farahevitratai Torotorofotsytaimiviljelmän läheisyyteen. Torotorofotsy on soinen, osittain luonnonsuojeltu alue kylän pohjoisosassa. Paikaksi valikoitui Farahevitra, koska se on lähempänä kylän asukkaita ja palautteen kerääminen olisi täten helpompaa. Farahevitra on yksi Manondroala -projektin taimitarhoista, joiden paikallisten lajikkeiden taimilla läheisiä luonnonpuistoja metsitetään uudelleen. Käymälän suunnittelussa keskityttiin tarpeisiin: kylän asukkaille sanitaatiopalveluita ja luonnollisia lannoitteita taimitarhalle. Malliksi valittiin erotteleva ja kompostoiva kuivakäymälä. Projekti sijoittui täysin Madagaskarin saarelle, joten valmiita muovisia käymälän osia ei ollut saatavilla. Käymälä piti siis valmistaa paikallisesti tuotetusta vieraslajista, eukalyptuksesta ja betonista. Käymälään tuli myös suunnitella erotteleva kyykkyosa. Kyykkymalli (squatting pan) valittiin istuimen sijasta hygieenisyyden takia: käymälästä haluttiin mahdollisimman helppohoitoinen. Lisäksi paikallisten olisi helpompi tottua kyykkymalliseen käymälään. Kyykkyosaa varten Krista tutki Mitsinjon toimiston kuoppakäymälän mittoja (pit latrine), ja Sanergy -yrityksen kyykkykäymälämallia (Sanergyä ei valitettavasti tavoitettu konsultointia varten). Suunnittelussa olivat avuksi Käymäläseura Huussi ry:n materiaalit ja neuvot sekä TAMKin ympäristötekniikan insinööriopinnoissa saadut tekniset taidot. Lisäksi tarvittiin vain vähän maalaisjärkeä. Suunnittelussa ei teknisten haasteiden takia ollut mallinnus-tietokoneohjelmaa, joten Krista teki suunnitelman vanhanaikaisesti kynällä ja paperilla. Youssouf kävi Suomessa intensiivisen KSH ry:n kuivakäymäläkoulutuksen 2015, ja aiemman rakennusosaamisensa johdosta toimi projektissa muutoin pääsuunnittelijana. Rakennusurakka käynnistyy Käymälän rakentaminen aloitettiin kesäkuun 2016 alussa, ja se saatiin valmiiksi syksyllä 2016. Rakentaminen kesti siis ainakin kolme kuukautta. Käytännössä ensin raivattiin tila käymälälle taimitarhalla olevan työkatoksen läheisyyteen. Rakentajiksi palkattiin kaksi paikallista kokenutta tekijää. He aloittivat rakennuksen perustuksien ja kehikon tekemisellä puusta. Rakentajat käyttivät paikallista rakentamistyyliä, jota oli jännittävää ja kiehtovaa seurata. Rakentaminen eteni toisaalta verkkaisesti, mutta paikalliseen tyyliin. Pohjoisen pallonpuoliskon kesä kun onkin Madagaskarin talvi. Paikallisille se tarkoittaa viileämpää keliä ja lyhyempiä työpäiviä. Kesäisin he taas työskentelevät pitkiä päiviä. Käymälän muoviset keruutankit suunniteltiin sijoitettavaksi rakennuksen alle. Käymälään suunniteltiin siis portaat ja luukku rakennuksen takaosaan huoltoa sekä mahdollista säilömistä varten. Tankit vaihdettaisiin niiden täyttyessä ja niitä säilöttäisiin / vanhennutettaisiin 2–3 kuukautta, jotta haitallisista bakteereista sekä viruksista päästäisiin eroon. Säilötty kuivike-uloste-seos mahdollisesti kompostoitaisiin uudelleen, jotta siitä saataisiin käyttövalmista multaa. Käymälän kuivikkeeksi valittiin Desmodium -kasvin kuivia lehtiä, koska kasvi on haitallinen esimerkiksi pieneliöille tahmaisuutensa takia. Valmiit lannoitteet käytettäisiin Farahevitra -taimitarhalla, jossa käymälä sijaitsee. Krista ja Youssouf valvoivat rakentamisen edistymistä ja tekivät huomautuksia tarpeen tullen. Valvominen oli tarpeen, koska suunnittelijoiden ja rakentajien kommunikoinnissa tai näkemyksessä oli eroja. Työntekoa hidasti esimerkiksi se, että alussa rakennusta piti hieman purkaa, jotta neljäs tukipuu saatiin suoristettua, ja se, ettei käymälästä rakennettu ilmatiivistä, joten sitä täytyi tilkitä jälkikäteen. Hyttysten ja kärpästen pääsy rakennukseen haluttiin estää hygieenisyyden takia. Kyykkyosaakin täytyi muokata, sillä se oli haasteellinen valmistaa betonista ilman muottia. Farahevitra -taimitarhan työläiset yhdessä projektipäällikkö Youssoufin kanssa ovat vastuussa käymälän huollosta, neuvonnasta ja sanitaatiotietoisuuden lisäämisestä. Suomalaista väriä käymälään tuovat sydämen mallinen ikkuna-aukko ovessa, sekä siniseksi maalattu sisäpuoli. Käymälöiden määrä kasvuun Pilottihanke on edelleen käynnissä, koska projektissa tehdyt päätökset voidaan vahvistaa vasta myöhemmin – esimerkiksi kompostointiin tarvittava aika kuumassa ja kosteassa ilmastossa on erilainen kuin Suomessa. Lisäksi vasta käytännössä nähdään Kuivakäymälän pilottihanke: kohti turvallista ja kestävää sanitaatiota Madagaskarilla Uutiskirje Nepalista Lähes valmis käymälä istuu kauniisti paikalliseen maisemaan. Elokuu 2016. Kuva: Krista Haapamäki Suomalaista väriä käymälään tuo sydämen mallinen ikkuna-aukko ovessa. ” Chandin saamia Facebook-kommentteja: Lu ov aa to im in ta a! Näyttää kaksinverroin orgaaniselta Jatka samaan malliin ja pidä meidät ajantasalla! Koska pääsemme syömään keittiösi antimia? Ih m is en vi rt sa a la nn oi tte ek si , m is sä tä m ä pa ik ka on ? Olet esimerkki meille kaikille! Orgaanisia vihanneksia kotona, mitä syödä ulkona? Käytännön koulu lapsille Upea kattopuutarha O nn itt el ut hi en os ta to im in na st a 12 • KUIVIKE
KUIVIKE • 13 ULKOMAAT Kuivakäymälän pilottihanke: kohti turvallista ja kestävää sanitaatiota Madagaskarilla käymälän käyttäjien määrä, mikä toistaiseksi on ollut haasteellisen vähäistä. Projektin erinomaisena puolena on sen vahva yhteisölähteisyys: projektia inspiroi eräs Torotorofotsyn paikallinen maanviljelijä, joka innokkaasti rupesi käyttämään luonnollisia lannoitteita. Suomen Luonnonsuojeluliitolla ja Mitsinjolla on suunnitelma laajentaa projektia seuraavaksi Torotorofotsyyn, joka on noin 20 kilometriä Andasibe -kylästä pohjoiseen. Tavoitteena on, että kylässä ja koko maassa heräisi kiinnostus parempaan sanitaatioon sekä sen hyötyihin, minkä seurauksena kuivakäymälöitä rakennettaisiin enemmän. Projektin aikana kuultiinkin, että Madagaskarilla on jo muitakin kuivakäymälöitä, mutta niillä ei onnistuttu vierailemaan. Pilottihankkeen kuivakäymälä suunniteltiin edulliseksi, ja todennäköisesti projektin toisessa vaiheessa kuluja pystytään edelleen minimoimaan. Pilottiprojekti on mainio alku sanitaation parantamiseksi Madagaskarilla: se on työkalu, jonka avulla voidaan lisätä tietoisuutta, vähentää tauteja ja saada ravinteet kiertoon. Madagaskarilla toimii muitakin yhdistyksiä sanitaation edistämiseksi: Loowatt, WaterAid sekä Water Charity. Madagaskarin tulevaisuus näyttää siis valoisammalta ja terveemmältä! Krista Haapamäki Uutiskirje Nepalista handin osavaltiosta Intiasta. Neljä kasvia tuotti noin kilon papuja ensimmäisellä satokaudella. Puutarhaa on käytetty myös Chandin kolmen lapsen kouluna: lapset etsivät itse kaikille kasveille nimet englanniksi, nepaliksi ja latinaksi, ja julkaisevat kasveista kuvat nimilappuineen Facebookissa. Tämä jos jokin on hieno esimerkki käytännönläheisestä oppimisesta nuoremmillekin, kommentoitiin näihin postauksiin. Chand kertoo, että monet saattavat soittaa hänelle suoraan nähtyään jonkun kiinnostavan päivityksen. Jopa tutkijat Himalajan metsäntutkimuslaitokselta Uttarkhandin osavaltiosta Intiasta (Himalayan Forest Research Institute) soittivat nähtyään erään päivityksistä. Chakran kotona vierailevat haluavat ensimmäisenä käydä katsomassa, mitä katolla tapahtuu. Mielenkiinnolla jäämmekin nyt odottamaan, mitä uutta sinne seuraavaksi ilmestyy! Sanna-Leena Rautanen Haluatko lukea aiheesta lisää? Chakra Chand osallistui vuonna 2015 kansainväliseen kuivakäymälä konferenssiin Tampereella. Hänen esityksensä on luettavissa http://www.huussi.net/en/activities/ dt-2015/dt-2015-full-papers/5solutions-to-food-security/ Chand on kirjoittaja Sanna-Leena Rautasen aiempi työtoveri. Nykyisin kirjoittaja (joka myöskin käyttää virtsaa puutarhansa lannoittamiseen) työskentelee toisessa Suomen tukemassa vesihankkeessa: Rural Water and Sanitation Project in Western Nepal II, www.rwsspwn.org.np Lisää hankkeesta, jossa Chand on mukana: Rural Village Water Resources Management Project, Nepal-Finland Cooperation, www. rvwrmp.org.np Käymälää ahkeroidaan valmiiksi. Elokuu, 2016. Kuva: Krista Haapamäki Chand omassa kattopuutarhassaan. Kuva: Chakra Chandin Facebook-sivu. Puutarhan antimia. Kuva: Chakra Chandin Facebooksivu.
Ennen lähes joka talossa oli karjaa, joiden lannat ajettiin pellolle ja muokattiin maahan. Lannasta tulevilla ravinteilla vilja kasvoi ja vihannesmaa kukoisti. Syksyllä kerättiin sato talteen ja katseltiin tyytyväisinä täyttyneitä kellareita sekä viljalaareja. Tuotannon tehostuminen on muuttanut tilojen rakennetta niin, että toisilla on paljon eläimiä, mutta vähemmän peltoa joille lannan levittää. Vastaavasti joillakin tiloilla on paljon viljelysmaata, mutta ei itsellä lantaa levitettäväksi. Hevosharrastuksen kasvaminen on lisännyt hevosten määrää talleilla, joten lannanhävittämisestä on tullut ongelma monessa paikassa. Hevosenlantaa ei saa kipata kasaan oman metsän reunaan eikä sitä saa viedä kaatopaikalle. Minne lannan sitten voi viedä, jos naapurikaan ei sitä pellolleen tarvitse? Jotkut laitokset käyttävät lantaa energiantuotantoon eli polttavat sitä. Polttamisessa vapautuu ilmaan hiilidioksidipäästöjä, joten ilmaston kannalta se ei ole hyvä teko. Polttamalla lannasta vapautuu myös arvokkaita ravinteita taivaalle, kun ne voitaisiin hyvin hyödyntää kasvinviljelyksessä. Ravinteiden kierrättämisen kannalta polttaminen ei ole lainkaan järkevä vaihtoehto. Voisimme siis tehdä niin kuin ennen vanhaan ja levittää ravinteet lannan mukana takaisin pellolle. Kompostointi on erinomainen keino käsitellä niin käymäläjätteitä kuin isojakin lantamääriä. Kompostoimalla lannasta saadaan ravinteet talteen ja kaikki eloperäinen aines muuttuu pieneliöstön toimesta kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Samalla muodostuu maan rakenteelle tärkeää humusta, jolloin viljely helpottuu monella tapaa sekä maalle tärkeä biologinen toiminta lieroineen ja muine pieneliöstöineen pysyy kunnossa. Koska komposti voi kuumentua jopa 70 asteeseen, lannan mahdolliset haitta-aineet, rikkakasvit sekä taudinaiheuttajat häviävät. Komposti tarvitsee toimiakseen hiiltä, typpeä, happea, kosteutta ja lämpöä. Hiiltä se saa kuivikkeista ja typpeä lannasta sekä virtsasta. Hapen saannista huolehditaan kääntelemällä kompostia ja lisäämällä tarvittaessa karkeampaa ainesta sekaan. Tällaisessa lantakompostissa pieneliöstö toimii, eikä siitä aiheudu hajuhaittoja ympäristöön. Lanta siis kompostoituu eikä mätäne. Kompostoitu tuote on myös helpompi levittää pelloille ja puutarhaan. Humuspehtoori Oy:llä ravinteiden kierrättäminen koetaan tärkeäksi. Yrityksen alkuvaiheessa perustaja Reino Mantsinen kiersi urakoimassa kuntien ja kaupunkien yhdyskuntalietekomposteja. Tällä hetkellä Humuspehtoorilla on Pälkäneellä kenttä, jossa kompostoidaan hevosenja broilerinlantaa. Edellä mainituista sekä metsäteollisuudelta tulevista sivuvirroista valmistetaan asiakkaille lannoitteita ja maanparannusaineita. Suurin osa tuotteista on hyväksytty luomutuotantoon, mutta ne soveltuvat myös tavanomaiseen tuotantoon. Yrityksen toiminta on laajentumassa Janakkalaan isompana ja monipuolisempana, joten ravinteiden kierrätystä tullaan jatkamaan. Humuspehtoori ottaa vuosittain n. 2000 tonnia hevosenlantaa vastaan Pälkäneen Turun Skanssissa toimivan PikkuVihreän yrittäjinä aloittivat vuoden alussa Minna ja Ari Palo. Leena Vaura-Lindroos ja Jukka Lindroos toimivat Turussa 27 vuoden ajan. Nyt oli kuitenkin aika siirtää kertyneet tiedot koskien kuivakäymälöitä, kompostointia ja jätevesien käsittelyä eteenpäin. He myivät käytäntöjen ja tuotteiden valmistuttajana sekä markkinoijana toimineen Pikkuvihreä Oy:n liiketoiminnot Palon pariskunnalle. PikkuVihreän toiminta käynnistyi Turussa vuonna 1989. Yrityksen liikeideana on ollut toimia kuivakäymälöiden, kompostoinnin ja kierrätyksen tieto-, näyttelyja myyntikeskuksena. Rohkeasta liikeideasta on kehittynyt alalla hyvin tunnettu yritys, jonka tuotteita ja osaamista arvostetaan myös maailmalla. – Olemme erittäin tyytyväisiä, että löysimme yrityksemme jatkajiksi Palon pariskunnan, joille on tärkeää luontomme ja vesiemme suojelu. Yrittäjäkokemuksensa, yritystoiminnan tuntemuksensa ja koulutuksensa puolesta heillä on taidot, joita PikkuVihreä tarvitsee jatkossa, totesivat Leena Vaura-Lindroos ja Jukka Lindroos. – Tutustuimme Jukka Lindroosiin ja PikkuVihreään viime keväänä Turun Yrittäjien järjestämillä omistajanvaihdostreffeillä. Kiinnostuimme heti yrityksestä. Meitä puhutteli PikkuVihreän tekemä pitkäjänteinen työ ns. vihreässä liiketoiminnassa Suomessa ja useissa kohteissa maailmalla. Tuotevalikoima oli hyvä ja yrityksellä oli erinomainen maine, korostavat Minna ja Ari Palo. Hyvät kehitys mahdollisuudet Palot ovat innostuneina Lannan ravinteiden kierrättäminen Kompostointikenttä ilmasta. Palot PikkuVihreän yrittäjiksi: Kehitysmahdollisuuksia on runsaasti PikkuVihreän liiketoiminnan ostaneet Ari ja Minna Palo vasemmalla sekä pitkäaikaiset yrittäjät Leena Vaura-Lindroos ja Jukka Lindroos oikealla. TALOUS
TALOUS Penerg Oy:n Konneveden tehtaalla on ryhdytty valmistamaan ruokohelvestä pellettiä, joka soveltuu jokaisen kodin kompostoriin ja ulkohuussiin. Huussi & Komposti Helppipelletti soveltuu biokäymälöihin, ulkohuusseihin sekä hevostalleille. Lisäksi sitä käytetään jyrsijöiden ja kissojen kuivikkeena. Tuote sitoo hajuja ja kosteutta erinomaisesti. Ruokohelpipelletti myös murenee nopeasti ja on miellyttävä käsitellä. Uusi tuote syntyi vahingossa Kuten monet parhaista ideoista, Helppikin syntyi vähän vahingossa. Valmistajan tuttava kaipasi mökkinsä huussiin paremmin hajuja sitovaa kuiviketta, kuin mitä markkinoilla oli tarjolla. Pellettejä kuivikkeeksi valmistanut Kinnunen antoi pussin kokeiltavaksi ja kas, sehän toimi. Kompostori käynnistyy ja toimii hyvin ruokohelpipelletillä, sillä tuote hajoaa ja muuttuu mullaksi nopeasti. Tämä ominaisuus korostuu muun muassa kotikompostoreiden käytössä ja kuivakäymälöissä, joiden puhdistus on huomattavasti helpompaa tuotteemme ansiosta. Ruokohelpipelletin tekemiseen ei käytetä mitään lisätai torjunta-aineita, joten siitä ei jää luontoon sinne kuulumattomia jäämiä. Ruokohelpi on täysin kotimainen tuote. Lisäksi ruokohelpi tässä käyttötarkoituksessa on tutkitusti materiaalina sellainen, että vastaavaa ei löydy muualta maailmasta. Käyttäjät ovat testanneet uutta tuotettamme ja olleet siihen tyytyväisiä. Sen on todettu toimivan erinomaisen hyvin. Teppo Sirniö ja Mari Ojala Raimo Kinnunen Penerg Oy Ruokohelvestä pellettiä Helppi-pellettiä käyttävä Jaakko Nikkinen (kuvassa) kertoo: Olen kokeillut monenlaista, mutta tämä on ainut tuote, joka on toiminut hajunsyöjänä ja kompostoijana täydellisesti. Kompostoituminen pysyy nyt käynnissä myös talvella, jonka ansiosta ulkohuussi on lämpöinen. Kesällä ulkohuussissa ei ole kärpäsiä tai muita hyönteisiä. Kuva: Mari Ojala. kentälle. Lanta tulee talleilta, joiden kanssa on tehty lannan vastaanottosopimus. Sopimuksella sitoudutaan siihen, että lanta ei sisällä mitään ylimääräisiä esineitä tai esimerkiksi hukkakauraa, vaan se voidaan turvallisesti käyttää tuotteisiin. Uusia sopimuksia tehdään jatkuvasti, joten tallien kannattaa ottaa Humuspehtooriin yhteyttä, mikäli he tarvitsevat lannalle sijoituspaikan. Talleilla käytetään erilaisia kuivikkeita kuten olkea tai turvetta, mitkä sekoittuvat lannan joukkoon. Kuivikkeen laadun ei ole havaittu aiheuttavan ongelmia kompostoinnin kanssa. Hevosenlantakompostista muodostuu paljon humusta, joten siitä valmistetut tuotteet ovat erinomaisia maanparannusaineita lannoitusvaikutuksen lisäksi. Hevosenlannasta valmistetut tuotteet sopivat hyvin kasveille, jotka eivät vaadi eivätkä kestä voimakasta lannoitusta. Broilerinlantaa Humuspehtoorille tulee vuosittain n. 3000 tonnia lähiseudun broilerinkasvattamoilta. Broilerinlanta sisältää monipuolisesti ravinteita ja kompostoimalla siitä tulee voimakasravinteinen tuote vaativillekin kasveille. Tuote onkin hyvin suosittu asiakkaiden keskuudessa. Humuspehtoorilla on oma alueensa, jonne vastaanotetaan Pälkäneen kunnan yhdyskuntalietettä. Siitä valmistetaan inframullan raaka-ainetta viherrakentajille. Yhdyskuntaliete vaatii hevosenlantaa tukiaineeksi ja huolellisen kompostoinnin, jotta sitä voi käyttää mullan valmistukseen. Tuotteista tutkitaan hygieenisyys säännöllisesti. Tutkimuksella varmistetaan, ettei niissä ole mitään taudinaiheuttajia. Analysoimalla tuotteiden ravinteet tiedetään ravinnepitoisuudet, jolloin myös lannoitusvaikutukset ja -tarpeet ovat selvillä. Humuspehtoori Oy:llä on ympäristölupa sekä Eviran myöntämä laitoshyväksyntä, joten tuotteet ovat turvallisia käyttäjille. Humuspehtoorin suorittamasta lannan ravinteiden kierrätyksestä hyötyvät monet tahot. Lannantoimittaja pääsee vaivattomasti eroon itselleen turhasta ja jopa haitalliseksi muodostuneesta lannasta. Yritys saa heiltä tuotteisiinsa sopivaa raakaainetta ja ilmasto säästyy hiilipäästöiltä. Viljelijä tai puutarhuri saa lannoitteita ja maanparannusaineita, jotka ovat valmistettu ympäristöystävällisesti ravinteita kierrättämällä. Viljelijät voivat olla varmoja, ettei heidän pelloilleen muodostu haittaaineita. Kuluttaja saa lopulta itselleen tuotteen, joka on kasvatettu ympäristöä ajatellen eikä sisällä aineita, joista voi olla haittaa heille itselleen. Sanna Saukko Humuspehtoori Oy Talvikenttä. aloittaneet uuden yritystoiminnan: – Näemme Pikkuvihreän kehitysmahdollisuudet hyvinä. Liikepaikka Skanssin kauppakeskuksen tuntumassa Helsingin moottoritien varrella on erinomainen. Yrityksellä on omat tuotteet, hyvä yhteistyökumppaniverkosto ja toimiva verkkokauppa – yritys on hyvässä iskussa. Minna Palon mukaan PikkuVihreällä on referenssejä myös maailmalla ja kaikilla sen mantereilla. Vientitehtävissä toimineena häntä innostaa erityisesti kansainväliset mahdollisuudet. Sanitaatio-ongelma huutaa ratkaisua muun muassa kehitys maissa. Uusia tuotteita PikkuVihreällä on pitkä kokemus erilaisten kiinteistöjen jätevesiratkaisuista. Jatkossakin panostetaan tälle tärkeälle alueelle. Uusi jätevesiasetus lisää kiinteistön omistajien vastuuta. Toisaalta kiinteistöjen omistajat haluavat aidosti hoitaa lähiympäristöään eli omia rantaja pohjavesiään. Minna Palo kertoo tällekin alalle tulevan koko ajan uusia tuotteita, myös ihmehärpäkkeitä: – Suosimme myynnissä olevissa tuoteissamme yksinkertaisia, selkeitä ja käytännössä testattuja tuotteita. Esimerkkinä ovat PikkuVihreän omat tuotteet: Green Toilet -kuivakäymälät ja Privetti -pakastava käymälä. Vuoden alussa uutena myyntiin tulleena tuotteena Minna Palo esittelee turvekäymälä PitEcon. Se on muotoilultaan ja käytettävyydeltään huippuluokan kuivakäymälä. Turvekäymälä erottelee kiintoaineen virtsasta, tuulettuu hyvin ja turpeen annostelu on yhtä helppoa kuin vesivessan huuhtelu. Tyhjennys on vaivatonta kaksoissäiliön ja sulkeutuvan nesteventtiilin ansiosta. Lisäksi PitEcon on edullinen. Minna Palon mukaan muitakin mielenkiintoisia tuotteita on tulossa ja uusia avauksia vientitoiminnassa viritellään. Minna Palo Piteco 506 on erotteleva, edullinen ja hyvin tuulettuva turvekäymälä, jonka tyhjennys on vaivatonta. ” Tuttava kaipasi mökkinsä huussiin paremmin hajuja sitovaa kuiviketta. KUIVIKE • 15
Kotiimme asennettiin kaksi MullToa-haihduttavaa käymälää vesivessojen tilalle syksyllä 2014. Kuivikkeessa on aiemmin (2015) kerrottu ensimmäisten kuukausien tunnelmia, mutta nyt on aika tarkastella pidemmän tähtäimen tilannetta – onko mieli muuttunut kuherruskuukauden jälkeen? Kaiken kaikkiaan pöntöt pelaavat edelleen ihan hyvin. Meillä ei haise, eivätkä vieraatkaan ole valittaneet. Itse asiassa hajuja WC-tilaan tulee ainoastaan tyhjennyksen yhteydessä hetkeksi ja sekin taitaa johtua vain poikkeuksellisesta tyhjennystekniikastamme. MullToan tyhjennysluukun voi sellaisenaan kiikuttaa ulos kompostoriin. Kompostorimme on kuitenkin sen kokoinen, että käymälän tyhjennysloota on sitä isompi ja siksi tyhjennys menee taiteiluksi. Olemme siis alkaneet tyhjentää luukun ämpäriin WCtilassa, josta tietenkin aiheutuu enemmän tuulahduksia. Ongelma ei ole onneksi tämän suurempi ja uusi kompostorikin on hankinnassa. Haihduttava pönttö ei näy sähkölaskussa Sähkönkulutuksesta oli tietenkin huolta, sillä MullToa käyttää nesteen haihduttamiseen sähköä. Olemme mitanneet kulutusta mittarein ja sähkölaskua tuijottamalla, mutta huomattavaa piikkiä ei pönttö ole tuonut kulutukseemme. Maksimitehohan laitteella on 350 W, mutta koskaan emme ole joutuneet sitä hyödyntämään; termostaattia pidämme tasolla 1–3 (asteikko 1–10) ja muuten sähkön kulutus kasvaa vain hetkellisesti käytön jälkeen. Käytännössä kuivakäymälöiden kulutusta ei sähkölaskussa juuri huomaa. Itse käyttö on ollut helppoa niin meille kuin vieraillekin, nimittäin käyttö on kuin vesivessan kanssa eikä mitään erityistä tarvitse ”osata”, kunhan kannen laittaa kiinni jälkeenpäin. Puhdistus onnistuu kostealla paperilla, ja satunnaiset kuivikkeen käytöstä johtuvat kärpäsongelmat on saatu kuriin Raidin sekä kärpäspaperin avulla – minkäänlaista invaasiota emme ole joutunut kokemaan. Oikea koostumus vaatii testausta Aivan ongelmatonta yhteiselo ei silti ole ollut. Suurin murhe on ollut oikean koostumuksen löytäminen pöntön sisältöön. Jos kotona ollaan pidempiä aikoja (esimerkiksi lomat, viikonloput ja etenkin juhlat), nestettä syntyy enemmän ja siten termostaatin pitää olla korkeammalle säädetty (yleensä 3–4, vieraita jos on niin jopa 5–6). Toisaalta, jos ollaan useampia päiviä pois kotoa, tavara saattaa kuivettua liikaa, jolloin pitää muistaa laittaa Vesivessa – mikä tyhmä keksintö! ”Vesivessa on ihmisen tyhmin keksintö kautta aikain.” En ole tuota väitettä itse keksinyt, mutta olen sen jostain lukenut tai kuullut. Kuitenkin, lähes jokaisella on käytössään vesivessa, kuten meilläkin Helsingin kodissamme. Se on kaunis valkoinen pytty, valkoisilla kaakeleilla verhotussa ikkunallisessa kylpyhuoneessa. Istujan kannalta katsoen vesivessa on kätevä laite; nappia painamalla siirretään ongelmat muualle. Vesivessa on helppo pitää puhtaana ja yksinkertainen käyttää. Lapsikin sen oppii. Tosin jotkut miehet eivät ja jättävät viimeisen askeleen ottamatta. Viimeisten tutkimusten mukaan miestenkin olisi tehtävä kaikki tarpeensa istuen. Toimitus sujuu kuulemma tehokkaammin, paremmin ja anti jää varmasti kokonaan pytyn sisäpuolelle. Pieni kotelo huuhtelualtaan alapuolella erottaa Windyn tavallisesta wc-istuimesta. Kuva: Jussi Suomala Windy ratkaisi hajuongelman Vesivessassa on yksi paha puute. Kun peppu irtoaa kulhosta, irtoaa hajukin, leviää kylpyhuoneeseen ja siirtyy sieltä vasta ilmastointikanavien kautta pihalle. Tammisaaren Posliini Oy, nykyinen IDO, yritti kerran tehdä asialle jotakin. Tehdas kehitti joskus 1980-luvulla lisälaitteen nimeltä Windy. Pieni, pytyn kyljessä oleva tuuletin imi ilmaa kulhosta ja puhalsi sen hajulukon taakse viemäriin. Näin pieru pyydystettiin heti syntyessään ja tuikattiin tuuletusviemärin kautta taivaalle. Ostin yhden Windy-pytyn Helsingin kotimme pikkuvessaan ja se toimii vieläkin. Toisen Windyn näin joillain messuilla. Sen koommin en ole laitetta nähnyt enkä siitä kuullut. Sääli, sillä laitteella olisi ollut tulevaisuus varsinkin julkisten tilojen hajunpoistajana. Separett Classic oli alunperin lähes valkoinen. Ikä näkyy, mutta Tigrua se ei haittaa. Kuva: Sarianna Suomala Kuivaakin kuivempi Husqvarna Rakensimme 90-luvun alussa Saarikylien kotiimme uuden keittiön ja kylpyhuoneen. Hylkäsimme tuolloin sen ihmiskunnan tyhmimmän keksinnön ja asensimme kuivavessan uuteen, valkoisilla kaakeleilla verhoiltuun, ikkunalliseen kylpyhuoneeseemme. Kuivavessa oli kuivaakin kuivempi Husqvarna, joka sittemmin tunnettiin nimellä Separett Classic ja joka nyt on jo poistettu myynnistä. Se oli ja on vieläkin varsin monimutkainen laite, joka kuivaa ja haihduttaa kaikki tuotokset. Siinä on tuuletuskanava, mutta ei viemäriä. Käymälän käyttö vaatii paljon sähköä: Lämpövastus lämmittää, kuivattaa ja haihduttaa, sähkömoottori pyörittää kiinteän aineen linkoa ja puhallin puhaltaa pahan ilman pöntöstä aktiivihiilisuodattimen läpi taivaan tuuliin. Se on laite, johon kaikki, naiset, miehet ja lapset istuutuvat. Iso reikä imee isot tavarat ja pieni reikä pienet. Säiliö ja siihen liittyvät haihdutuslautaset ovat isot, joten vaihtoväli on vain kerran pari vuodessa. Classic on puhaltimen ja hiilisuodattimen ansiosta hajuton ja samasta syystä hieman äänekäs, kuin vanha kehräävä jääkaappi. Classic on toiminut niin hyvin, ettemme sitä vielä 25 vuodenkaan jälkeen ole parempaan vaihtaneet. Myönnettäköön toki, että se hieman vierastaa vieraita ja vieraat sitä. Täysien säiliöiden pesu ei tosin ole mitään herrojen herkkua. Puhdistan säiliöt kerran vuodessa. Hommaan tarvitaan mieluiten umpipohjainen kompostori, kumisaappaat, haalarit, kumikäsineet, maalarin lasta, teräslastuvillaa, pesuharja, pesuainetta ja tietysti vettä. Haihtunut virtsa lautasilla on kuin kovettunutta hunajaa, mutta haju vain on toinen. Se irtoaa lautaselta maalarin lastalla ja loppupesun teen pesuharjalla sekä teräslastuvillalla. Säiliöön kuivunut kiinteä aine onkin sitten mielenkiintoisempaa. Siinä on sekaisin käytettyä vessapaperia, kuivia erikokoisia kikkareita ja -pötkylöitä, joiden irrotteluun säiliön reunoista tarvitaan vielä puinen tikku. Loppupesuun riittää yleensä pesuharja. Vanha 1,5x1,5 metrinen ulkohuone otti hyvin vastaan Ekolet VU:n uuden tekniikan. Kuva: Jussi Suomala Kompostoiva Ekolet Huussi tai kuten meillä sanotaan, ulkohuone, on Saarikylien kodissamme ollut aina. Sen tekniikka vain on ajan saatossa muuttunut. Nyt pienessä punaisessa kioskissa on kesävesi, kirjahylly ja kompostoiva Ekolet VU. Ekoletissa on suuri neliosainen säiliö, jota kiertämällä saadaan uusi tyhjä osasto käyttöön. Meidän taloudessamme, jossa on kaksi aikuista ja perikunnat, yhden osaston täyttyminen kestää noin 2–3 vuotta, mikä on samalla osaston tyhjentämistahti. Kuivikkeita ei tarvita ja lopputulos on silkkaa kukkamultaa. Säiliössä on nesteenpoistoletku, joka johtaa kymmenen litran säiliöön. Kerran vuodessa tyhjennän säiliön ja lantraan nesteen vedellä kukkamaiden lannoitteeksi. Väljä ja pitkä tuuletusputki takaa raikkaan ilman. Siinä on ilo istua, kun ”... linnut laulaa ja kimmeltää taivaan kuu...”. Ekoletiin mahtuvat sekä pienet papanat ja kuin räjähtävä suurempikin tuotos tai vaikkapa keittiön biojätteet. Laitteen käyttö on niin yksikertaista, etten sanotuksi saa. PikkuVihreän Privetti, yksinkertainen on kaunista. Kuva: pikkuvihreä.fi Pieni ja Vihreä Privetti Kotimme makuuhuone on yläkerrassa ja kylpyhuone alakerrassa. Ennen sekä jälkeen lonkkaleikkauksen, kahdella kepillä kulkien, liikkuminen portaissa oli hankalaa ja yöllä unenpöpperössä jopa vaarallista. Jotain oli siis tehtävä. Hankimme yläkertaan pakastavan PikkuVihreä Privetti -vessan. Se on jos joku on helppo nakki. Asennus ei vaadi hormia eikä viemäriä, vain sähköä. Privettin voi sijoittaa vaikka makuuhuoneen nurkkaan, esimerkiksi särmin taakse ja vierelle vanhan hyvän ajan komuutin vateineen sekä kannuineen. Privettin ääni vaatii hieman totuttelua, sillä sehän on pakastin. Käyttö on yksinkertaista: töpseli seinään, tärkkelyspussi paikoilleen, kansi auki ja istumaan. Tyhjennyskään ei ole keittiön biosäkkiä kummempaa. Tästä PikkuVihreän mallista on tullut myös lastenlastemme suosittu yöastia. Teet sitä tai tätä, älä istumatta jätä ”Älä istumatta jätä” -sääntö pätee kaikkiin vessoihin, olivat ne sitten vesivessoja, kuivavessoja, kompostoivia vessoja, pakastevessoja, polttavia vessoja tai mitä tahansa muita ihmiskunnan keksintöjä. Edistyksellisten vessojen tyyppi valikoituu tietysti ensi sijaisesti käytettävän tilan ja tekniikan mukaan, mutta parhaiten toimii kaikissa olosuhteissa mahdollisimman yksinkertainen laitos. Ollaan nimittäin vähän intiimillä alueella, kun hädän tullen osoitan vanhalle tädille tai nuorelle neitokaiselle takapuolen ja etupuolen paikkaa kertoen, mitä seuraavaksi tehdään. Jussi Suomala Kesämökillä tai reissussa paras keino välttää pöpöt on yksinkertainen: pese kädet. Kun peset kädet aina huussissa käynnin jälkeen, ennen ruokailua ja laittaessasi ruokaa, olet jo pitkällä taistelussa pöpöjä vastaan. Mökin kesäkeittiön ja ulkohuussin lähelle kannattaa viritellä käsienpesupaikka, sillä viileäkin juokseva vesi on parempi kuin vettä ei ollenkaan. Hygienian kannalta tilanne paranee entisestään, jos käsienpesussa käytetään nestesaippuaa. Ei juoksevaa vettä? Tee-se-itse ratkaisu! Kesämökkiläinen kertoo omasta ratkaisustaan: ”Laitoimme huussin ulkopuolelle sinkkisangon AndyHandy -käsienpesuautomaatilla. Tuo on ihan huippunerokas systeemi! Ämpärin pohjaan porataan reikä ja siihen laitetaan AndyHandyannostelija. Kämmenselällä tökätään metallinen tappi ylös ja käsipesulaite suihkuttaa käsille annoksen vettä. Pesuautomaatti on niin helppo käyttää, että lapsetkin onnistuvat siinä näppärästi. Homma on hygieenistäkin, kun ei ole mitään hanoja väänneltävänä, vaan vedentulo loppuu automaattisesti tietyn määrän jälkeen.” Lapset pitävät käsipesulaitteesta Kesällä aurinko lämmittää käsipesulaitteen veden mukavan lämpimäksi. Lapset ja lapsenlapset oppivat pesulaitteen käytön eli tapin noston välittömästi. Koska se on niin vaivatonta ja jännää, he alkavat pestä kätensä nopeasti ilman erillistä käskyä. Näin Kokemuksia haihduttavasta käymälästä Käyttäjän kaikkien aistien kokemuksia viidestä erilaisesta aineenvaihduntaan suunnitellusta laitteesta. Viiden vessan loukussa Toimiva aineenvaihdunta on ihanaa. ” Käsihygienia pitää pöpöt poissa 16 • KUIVIKE HUUSSIKOKEMUKSET
KUIVIKE • 17 opittu käsienpesurutiini tulee tavaksi. Käsien pesu tärkeää myös kesäkeittiössä Huuhtelu juoksevassa vedessä on hyvä keino poistaa mikrobeja, ja saippua lisää tehoa entisestään. Saippua ja vesi eivät tapa bakteereita, vain poistavat ne käsistä. Kesämökkioloissa kannattaa noudattaa samoja käytäntöjä kuin muuallakin. Kädet pitää pestä aina ennen ruuanlaittoa ja myös silloin, kun siirtyy käsittelemään eri ruoka-aineita, esimerkiksi lihasta vihanneksiin. Käsien pesu on välittämistä Aikuiset opastavat lapsiaan pesemään käsiään usein, mutta oma toiminta saattaa olla toista. Tässä ote eräästä jutusta netissä: ”Mentiin kylään tuttavien mökille. Siellä oli huussit ja kaikki. Huomasimme, että isäntäväki ei pessyt käsiään huussin jälkeen eikä muutenkaan. Samoilla käsillä laittoivat sitten itselleen ja meille ruokaa ja salaattia. Olihan se hyvää, mutta ei ollut oikein ruokahalua.” Voidaan siis sanoa, että käsienpesu on myös toisen ihmisen arvostamista. Juha Auramo pönttö pois päältä. Joskus, vaikka olemme olleet kotona, laitteen sekoitusmekanismi päättää jumiutua (oletettavasti massan väärän koostumuksen vuoksi) ja sitä pitää tökkiä eteenpäin apukepillä. Voi mennä pitkiäkin aikoja ilman ongelmia, mutta tätä kirjoittaessa pönttö on säännöllisen epäsäännöllisesti jumittanut lähes joka käytön jälkeen jo parisen viikkoa. Välillä epäilyttää onko koostumuksella edes mitään tekemistä asian kanssa. Myös tyhjennys vaikuttaa usein sekoittajan pyörimiseen – syystä tai toisesta. Ongelma on pieni, mutta pidemmän päälle ärsyttävä. Se ratkeaa löydettyämme ideaalin massan rakenteen ja keinot sen ylläpitämiseen. Kosteus tiivistyi loman aikana Toinen ongelma, johon muutkin käyttäjät ovat kuulemma törmänneet, on kondensaatio. Itse olemme kohdanneet ilmiön kahdesti. Ensimmäisellä kerralla olimme muutaman päivän poissa kotoa ja laite oli pois päältä. Palatessamme pönttö lähestulkoon tulvi nestettä. Termostaatin nuppi kaakkoon ja ongelmasta selvittiin. Tämän jälkeen olemme pitäneet laitteen minimilämmöllä, jos olemme olleet poissa vain pari päivää, eikä pitempien lomamatkojen aikanakaan ole ollut ongelmia – kunnes viiden päivän lomamatkalta palattuamme tuuletusputki vaikutti olevan tukossa. Ongelmaksi paljastui kondensoituneen veden jäätyminen, joka ratkesi kun lämpötila laski ja pönttö laitettiin taas päälle. Kondensaatio-ongelman pitäisi ratketa tuuletusputken kunnollisella eristämisellä, mutta meillä putki on kyllä hyvin eristetty. Varmaa syytä ongelmaan en osaa sanoa, ja onneksi se ei vaivaa usein. Kiertotaloutta parhaimmillaan Haihduttava käymälä oli meille ainoa sopiva kuivakäymälämalli ja vaikka se ei ole ehkä ideaalein vaihtoehto sähkönkulutuksineen, on se kuitenkin moneen vanhaan taloon järkevä ratkaisu. Jos ei ole tilaa suursäiliölle tai virtsanerottelulle, käymälä on asennettava lattian päälle ja sen tulee viedä vähän tilaa, on haihduttava oikein hyvä vaihtoehto. Ongelmia on, mutta käytön myötä niiden luulisi tasaantuvan. Insinöörityö ei ole ehkä loppuun asti hiottua (terveisiä Ruotsiin), mutta pyydettäessä meidän kotiinsinööriltä saa kyllä listan parannusehdotuksia. Positiivisena huomiona on mainittava, että mikään osa ei ole mennyt rikki. Etenkin vähemmälle käytölle jäänyt yläkerran huussi on toiminut lähes moitteettomasti, ja se on jouduttu tyhjentämään vain muutamaan otteeseen. Edellä mainitut pikkuongelmat koskivat siis alakerran isompaa käymälää. Tekniikka on pelannut ja mikä tärkeintä, tämän huushollin jätöksistä tehdään ravinteikasta multaa, joka tuottaa maukkaita tomaatteja ja kurkkuja kasvihuoneessa! Hankinta ei kaduta. Mikään järjestelmä ei ole täysin ongelmaton, ja henkilökohtaisesti itse haen mieluummin oikeaa kompostimassan koostumusta kuin huolehdin putkien jäätymisestä tai pienpuhdistamon mikrobitasapainosta. Lisäksi tyhjennyslaskujen maksamisen sijasta säästämme puutarhan multaja lannoitekuluissa sekä elämme kiertotaloutta parhaimmillaan. Kehitystyö kestävämmän elon puolesta jatkukoon! Mia O’Neill Projektipäällikkö – SYKLI Huussi ry:n entinen puheenjohtaja Kokemuksia haihduttavasta käymälästä AndyHandykäsienpesuautomaatti Swazimaassa Käymäläseuran projektissa. MullToa haihduttava käymälä on ulkomuodoltaan tavallinen, siisti pönttö. Mieluummin haen oikeaa komposti massan koostumusta kuin huolehdin putkien jäätymisestä tai pien puhdistamosta. ” TIESITKÖ? 31 % ei pese käsiään ennen ruokailua. 45 % ei pese käsiään ennen välipalaa. 70 % pesee kätensä vessassa käynnin jälkeen. 70 % pesee kätensä aina kokattuaan raakaa lihaa tai mereneläviä. Kädet tulisi pestä myös aina ennen ruoanlaiton aloittamista. Käsihygienia pitää pöpöt poissa HUUSSIKOKEMUKSET
Kuivakäymälä säästää vesilaskussa ja helpottaa jätevesien käsittelyä. Lisäksi se mahdollistaa paikallisen ravinnekierron omalla tontilla, kun käymälään kertyvät ravinteikkaat jätökset voidaan hyötykäyttää oman puutarhan lannoitukseen. Olemassa olevaan wc-tilaan kuivakäymälän sijoittaminen ei ole aina aivan yksinkertaista. Yksi helposti toteutettava vaihtoehto onkin kuivakäymälän rakentaminen ulos. Kesällä ulkohuussi palvelee pihan monipuolista käyttöä: grillipaikalta tai puutarhapuuhista on helppoa piipahtaa asioille huussiin. Käymäjätekompostori tai ulkohuussi sijoitetaan vähintään neljän metrin päähän tontin rajasta, ellei asiasta ole erikseen sovittu naapurin kanssa. Käymäläjätteen käsittelyä säätelee jätelaki, joka mahdollistaa niiden käsittelyn myös taajamassa. Jätteenkäsittelyssä saattaa olla kuntakohtaisia tiukennuksia, jonka vuoksi kannattaa olla yhteydessä paikalliseen jätehuoltoviranomaiseen jo ulkohuussin suunnitteluvaiheessa. Nykyaikainen kuivakäymälä on siisti, hajuton ja miellyttävä käyttää. Toimivuuden varmistamiseksi kannattaa laitevalinnassa, asennuksessa ja käytössä huomioida kuitenkin muutama perusasia. Ilmanvaihto ja kuivike vievät hajut Yksi kuivakäymälän hajuttomuuden edellytys on riittävä ilmanvaihto. Kuivakäymälän säiliöstä johdetaan tuuletusputki katolle. Putken tulisi kulkea suorana harjan yläpuolelle asti, sillä pienetkin mutkat hidastavat ilman liikkumista. Ilmankiertoa voi tarvittaessa tehostaa myös tuulettimella. Kuivikkeen tehtävä käymälässä on peittää jätökset, sitoa hajuja, imeä ylimääräistä kosteutta sekä toimia tukiaineena käymäläjätettä kompostoitaessa. Normaalisti kuiviketta kannattaa käyttää noin 2 –3 dl aina käymälässä asioinnin jälkeen. Erottelevissa kuivakäymälöissä, joissa nesteet ohjataan jo istuinosasta erikseen, voi kiinteän jätteen peittämiseen käyttää hapanta perusturvetta. Hapan turve sitoo tehokkaasti käymäläjätteen sisältämää ammoniumtyppeä ja estää sitä haihtumasta ammoniakkina ilmaan. Sen sijaan käymälät, joissa on suuri säiliö kaikille tuotoksille, tarvitsevat turpeen joukkoon karkeaa puuainesta, kuten havupuun kuorta tai haketta. Puuaineksen tehtävä on pitää käymäläjäte riittävän ilmavana. Havupuun haju karkottaa monia hyönteisiä ja siksi se soveltuu hyvin kuivikkeeksi. Huussista ainesta maanparannukseen Kesähuussin kiinteät jätteet kannattaa hyötykäyttää omassa puutarhassa maanparannusaineena. Käymälämallista riippuen jätöksille vaaditaan erilaista jälkikäsittelyä. Kuivakäymälät, jotka eivät kompostoi jätöksiä, vaativat aina erillisen kompostoinnin. Tähän soveltuu tiivis kompostori, jossa on kansi ja pohja. Näin varmistetaan, ettei sadevesi pääse huuhtelemaan käymäläjätteen ravinteita pohjamaahan. Käymäläjätteen seassa voi kompostoida lisäksi puutarhajätteitä, joiden suositeltava kompostointiaika on vähintään vuosi. Lämpöeristetyssä kompostikäymälässä jätökset kompostoituvat jo käymälälaitteen säiliössä. Kompostikäymälän etuna on myös se, että vanhin jo kompostoitunut jäte on säiliön pohjalla, josta tyhjennys tapahtuu. Kompostikäymälässä jäte maatuu hajuttomaksi ja multamaiseksi kompostiksi. Kun kompostia käytetään ravintokasveille, on sen hygieniasyistä annettava muhia erillisessä kompostissa vähintään vuosi. Muista käymäläjätettä kompostoidessa: Käymäläjätekompostista ei saa valua ravinteita pohjamaahan – sadevesi ei saa päästä kom postiin. Käymäläkompostin sopiva käyt tömäärä kasveille on 2–5 cm kerros eli 20–50 l/m 2 . Paras levitysajankohta on ke väällä, mutta maahan muokatta essa kompostia voidaan käyttää maanparannusaineena myös syksyllä. Lannoitetta ja kasvimaalle Kuivakäymälästä syntyvä neste voi olla puhdasta virtsaa tai kiinteän jätteen läpi suotautunutta suotonestettä. Virtsa on tyypillisesti steriiliä ja sitä on turvallista käyttää lannoitukseen. Laimentamatonta virtsaa saa levittää 1–1,5 litraa neliömetrille vuodessa. Virtsaa voi levittää jopa laimentamattomana, mutta turvallinen suhde on 1 osaa virtsaa ja 2 osaa vettä. Virtsa levitetään maahan mieluiten aamulla tai illalla ja sen käyttö lopetetaan hyötykasveilla kuukautta ennen sadonkorjuuta. Perheen oman käymälän virtsaa voi käyttää heti; yleisökäymälöiden virtsalle suositellaan vähintään kolmen kuukauden seisotusta. Suotonestettä syntyy huomattavasti vähemmän kuin virtsaa, sillä sitä imeytyy kiinteään jätteeseen ja kompostoivissa käymälöissä sitä haihtuu vesihöyrynä kompostoitumisen seurauksena. Suotoneste saattaa sisältää ulosteperäisiä mikrobeja ja siksi lannoitekäytössä suositellaan vuoden seisotusta. Muista käymälänesteiden hyötykäytöstä: Sekä virtsa että suotoneste so veltuvat lannoitteeksi ja kom postiherätteeksi. Käymälänesteet kiihdyttävät kompostin toimintaa ja niiden sisältämät ravinteet sitoutuvat syntyvään kompostimultaan. Monivuotisille kasveille ei typpi pitoista virtsaa tai suotonestettä enää loppukesästä, jottei kasvi en talvehtiminen kärsi! Riikka Kerttula Puutarhaneuvoja/tiedottaja Mti Biolan Oy Vesi, viemäritai sähköverkon puuttuminen saatika hankalat kulkuyhteydet eivät ole pitkään aikaan estäneet modernin ja tyylikkään käymälän asentamista. Hyvä kompostikäymälä ratkaisee monta ongelmaa. Vapaa-ajan asunnoilla ollessa ei ole enää tarvetta lähteä luikkimaan yöllä pimeässä tai sateessa pihan perälle. Edellä mainittu voi olla erityisesti lapsille sekä nuorille äärimmäisen epämiellyttävä ja osin pelottavakin kokemus – yksi syy välttää mökkiviikonloppuja. Harva suunnittelee nykyisin ulkokäymälää, jos rakentaa itselleen uutta vapaa-ajan asuntoa tai remontoi vanhaa mökkiä nykyaikaiseksi. Hajuton ja huoleton sisä kompostikäymälä Moderni sisäkompostikäymälä on täysin hajuton ja huoleton ratkaisu. Itse asiassa se on jopa hajuttomampi kuin perinteinen vesivessa. Vesivessaa käytettäessä hajut leviävät käymälähuoneeseen, ennen kuin ne poistuvat vähitellen tuuletuskanavia pitkin. Kompostikäymälässä näin ei käy. Käymälässä on oma sisäinen ilmanvaihto, joka imee kaikki hajut suoraan istuimesta kompostisäiliöön ja estää niiden leviämisen muualle. Herkkäunisten ei myöskään tarvitse herätä yölliseen vessanvetoon, sillä kompostikäymälää ei tarvitse vetää. Komposti käymälän käyttö on helppoa Käymälän käyttö ei voisi olla yksinkertaisempaa. Nykyaikainen kompostikäymälä ei tarvitse edes kuiviketta käytön yhteyMikäli olet kiinnostunut yritysjäsenyydestämme, ota rohkeasti yhteyttä toimistoomme niin kerromme lisää jäsenmahdollisuuksista. Mainostamme yritysjäsentemme tuotteita päivittäin sekä kaikissa tilaisuuksissa ja tapahtumissamme. Lisäksi tarjoamme näkyvyyttä ja yhteistyösekä verkostoitumismahdollisuuksia. Yritysjäsenetuna järjestämme vuosittain OmaMökki -messuilla Helsingin Messukeskuksessa Huussikorttelin edulliseen jäsenhintaan. Voimme toimia yhteistyössä myös muiden messujen osalta. Yritysjäsenenä saat tietoa alan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Yritysjäsenenä tuet yhdistystämme, jolloin voimme tehokkaasti edistää kuivasanitaatiota Suomessa ja ulkomailla. Työllämme lisäämme alan tutkimusta, tiedotusta ja näkyvyyttä sekä murramme ennakkoluuloja ja asenteita. Käymäläseura Huussi ry on kiinnostunut myös erilaisista yhteistyömahdollisuuksista yritysten kanssa tärkeän asiamme edistämiseksi. Jaa innovatiiviset ideasi ja ehdotuksesi kanssamme osoitteeseen: toimisto@huussi.net. Lisäksi olemme kiinnostuneita hankeja projektiyhteistyöstä esimerkiksi ulkomaan vienninedistämishankkeissa. Etsimme uusia yritysjäseniä Ulkohuussin ja komposti käymälän voi muokata helposti nä köisekseen. Kuvat: Biolan Oy Huussi sopii myös kaupunkipihaan Kompostikäymälä sisätiloihin? Havainnekuva sisäkompostikäymälästä. Kuva: Ekolett Oy Ilmanvaihto siirtää hajut suoraan ulos. KUIVAKÄYMÄLÄT
En modern välfungerande torrtoalett är luktfri, trivsam och bekväm att använda. För att torrtoaletten ska fungera bra, bör vissa basprinciper tas i betraktande under byggandet och installationen samt vid val av apparater. Beställa Torrtoalett ABC broschyren från vårt kontor (toimisto@huussi.net)! Käymäläseura Huussi ry är den enda expertorganisationen i Finland som har specialiserat sig på torrtoaletter och ekologisk sanitet. Föreningen ger råd gällande torrtoaletter, sanitet och DTteknologi (Dry toilet technology). HAJU JA RAVIN NESIEPP ARI HUUS SIIN Kuivakä ymälöih in soveltuv a mineraa lipohjain en GeoTra p ravinnes ieppari on kehitetty estämää n erityises ti typen ja fosforin valumin en ympäris töön. Suotove den pistekuo rmitus saattaa muuten rehevöitt ää lähivesis töjä tai pilata pohjave den. GeoTra p vähentä ä myös hajuhaitt oja ja kiihdyttä ä kompos toitumist a. Ravinteil la ladattu GeoTra p on erinoma inen ja luonnollin en tapa antaa kasveille niiden tarvitsem at ravintee t. YHDE SSÄ VOIM ME PELA STAA VESIS TÖT KÄYTT ÖOHJE : Perinteis een ja kompos toivaan kuivakä ymälään sirotella an 1-2 ruokalus ikallista/k äynti GeoTra pia. Lisäksi käytetää n kuiviketta normaa liin tapaan. Kompos tointia aloittaes sa on suositelt avaa laittaa pohjalle pari litraa GeoTra pia sekoitett una kuivikke eseen. Virtsan erottele vissa kuivakä ymälöiss ä sirotella an noin 1 ruokalus ikallinen / käynti ja virtsasä iliö täytetää n sopivalla määrällä GeoTra pia. Jos käytät käymälä ä päivittäin , tarvitset arviolta 10 litraa GeoTra pia noin kahden kuukauden käyttöön henkilöä kohden. Voit käyttää GeoTrap ia suodatin materiaa lina myös erillisellä suotone steen suodattim ella varustetu issa kuivakäy mälöissä . Lopputu ote on kierrätys ravinteilla ladattu GeoTrap NPK ravinneja hivenain elisä kasveille si. Ladatus ta GeoTra pista ei haihdu tai huuhtou du ravinteita niin kuin perinteis istä lannoitte ista, mutta ravintee t ovat kuitenkin kasvien hyödynnettävis sä. Katso NanoG eon fbja verkkos ivuilta uusimm at niksit ja käyttövih jeet. TUOTE SELOS TE: Silikaatti mineraa li (As<1 ppm, Hg<0,5 ppm, Cd<0,5 ppm, Cr<40 ppm, Cu<20 ppm, Pb<0,5 ppm, Ni<30 ppm, Zn<80 ppm). Valmis taja: nanoGe o Finland Oy www.na nogeo.fi info@na nogeo.fi Pakkau smateria ali on energia jätettä. NanoG eo on kehittän yt ennenn äkemättö män ravinnes iepparin , jonka avulla tutkimus laborato rioiden pitkäaika inen työ ja ajankoh taisin tieto ravinteid en kierrätyk sestä ovat nyt kaikkien ulottuvilla . Tutkimu styö on tehty yhteistyö ssä Turun yliopisto n ja Åbo Akadem in kanssa. Tieto ja tutkimus itsessää n eivät riitä, vaan ne pitää hyödyntä ä käytänn össä. GeoTrap on saanut nimensä sen luonnollis en mineraa lialkuper än ja sen absorptio eli sieppau sominai suuksie n mukaan . GeoTrap ravinnes iepparilla on poikkeu ksellisen voimaka s kyky sitoa typpeä ja saostaa fosforia. Se on 100 % luonnon tuote. Kestävä kehitys, vesien tilan paranta minen ja ravinteid en talteeno tto ovat yhä tärkeäm piä nopeasti teollistu vassa maailm assa. GeoTra pin avulla ravintee t voidaan kierrättä ä takaisin luontoon uusiokä yttöön kasveille . Nykypäivänä ravinteita haaskata an edelleen liian suuria määriä, ja ennemm in tai myöhem min ne valuvat ympäris töön aiheutta en suuria haittoja kuten vesistöjen rehevöity mistä. Haluam me että tulevat sukupolv et pystyvä t nauttim aan Suomen puhtaista vesistöis tä ja luonnos ta myös tulevaisu udessa. Tiedon ja kokemu ksen lisääntye ssä ravinteid en kierrätys on yhä helpom paa ja taloudell isesti kannattavam paa. Kestävä kehitys ja kiertotalo us ovat maailm anlaajuis esti yksi ajankoh taisimm ista teemois ta, mutta ne toteutuv at vain yhdessä tekemäll ä, yksi teko kerrallaa n. Kiitos että valitsit GeoTra pin. Olav Eklund Geologia n ja mineralo gian professo ri, Åbo Akadem i TUOTE JOLLA TUTKIT USTI VAIKUTA T REHEVÖ ITYMIST Ä VASTAA N – SITOO RAVINT EITA JA ESTÄÄ NIITÄ VALUM ASTA VESIST ÖIHIN 9 Kg GeoTra p VESIST ÖJEN PUOLE STA REHEV ÖITYMIS TÄ VASTAA N nanoG eo Finlan d Oy 643006 365000 5 Läpinäky vä Läpinäky vä HAJUJA RAVINNESIEPPARI HUUSSIIN GeoTrap www.nanoGeo.fi – Erinomainen kuivike – Poistaa hajuhaitat – Sitoo typen ja fosforin – Suojaa lähivesistöjä TUTUSTU NIKSIBETONIIN www.ekoinfo.fi KUIVIKE Käymäläseura Huussi ry:n tiedotuslehti ISSN 2243-0326 Julkaisija : Käymäläseura Huussi ry. Päätoimittaja : Ruusa Gawaza Toimitussihteeri : Saana Rantala Ilmoitusmyynti ja sivun valmistus : Sydän-Hämeen Lehti Taitto : Tommi Liljedahl, Sydän-Hämeen Lehti Painopaikka : Alma Manu Oy, Tampere, 2017 Painos : 5 000 Käymäläseura Huussi ry vuonna 2002 perustettu poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö kotipaikka Tampere, toimialueena koko maailma henkilöyritysja yhteisöjäseniä yhteensä noin 500 kunnianhimoisena visiona on tehdä kuivakäymälöistä kestävän kehityksen keskeinen osa, jotta myös tulevat sukupolvet voisivat nauttia puhtaasta vedestä ja terveellisestä ympäristöstä. Sanitaatio tulisi toteuttaa kaikkialla ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti kestävästi, ja siten että ravinnekierto toteutuu. tekee erilaisia ravinnekiertoa, kuivakäymälöiden käyttöä ja esimerkiksi kaupunkiviljelyä edistäviä hankkeita sekä kotimaassa että ulkomailla. antaa neuvontaa kuivakäymälöihin ja sanitaatioon liittyvissä kysymyksissä, kouluttaa sekä osallistuu tapahtumiin. Olemme mukana sosiaalisessa mediassa: Torrtoalett -information också på svenska! Huussikaupasta löydät kannatustuotteemme ja alan kirjallisuutta. Voit myös ostaa aineettoman lahjan sille, joka ei enää tarvitse yhtäkään kynttilänjalkaa! Aineettomien lahjojen sähköisen kortin voit ladata nettikaupasta ja tulostaa itse milloin vain. Asioi Huussin verkkokaupassa: www.huussi.net/kauppa Beställa Torrtoalett ABC broschyre: toimisto@huussi.net Kompostikäymälä sisätiloihin? dessä, joten tila jää siistiksi myös lasten jäljiltä. Riittää, kun istunnon jälkeen laskee istuimen kannen alas odottamaan seuraavaa käyttäjää. Jos kannen unohtaa auki, seuraa siitä ainoastaan hetkellisesti kompostimassan hieman huonompi ilmastus. Sisäkompostikäymälä pysyy puhtaana yhtä helposti kuin vesivessa, sillä kuivakäymälän istuimen jäteaukon poikkipinta-ala on kolme–neljä kertaa suurempi kuin vesivessan vastaava jätteelle tarkoitettu vesipinta-ala. Tällöin jäte osuu harvemmin istuimen seinämiin. Kompostikäymälä ei siis tarvitse toimiakseen vettä. Edistyksellisissä sisäkompostikäymälöissä käsisuihkun käyttö on kuitenkin mahdollista ja sen asentaminen istuimen läheisyyteen jopa suotavaa, jolloin käymälän puhtaanapito on vielä helpompaa. Miten kompostikäymälää huolletaan? Huoltotoimenpiteenä on hyvä noin 1–2 kertaa kuussa kaataa kuorirouhetta tai turvetta istuimen kautta kompostisäiliöön. Näin jätteen väliin muodostuu kerroksia, joita pitkin ilma pääsee kiertämään paremmin ja kompostoituminen tehostuu. Kuorirouheen sijasta kompostisäiliöön voi myös tyhjentää keittiön bioastian, mikä ajaa saman asian. Lopputuote jälkikompostoivissa nelilokeroisissa Ekolet-malleissa on sataprosenttisesti loppuun asti kompostoitunut ravinnerikas multa. Vuosittainen tyhjennys on tämän takia siistiä ja helppoa. Käymälän vuosihuollon paras ajankohta on toukokuussa, jolloin kasvit tarvitsevat lannoitetta. Huolto kestää käymälämallista riippuen puolesta tunnista tuntiin. Huollon aikana tyhjennetään vanhin lokero kompostoituneesta mullasta, laitetaan pohjalle muutaman sentin paksuudelta kuorisilppua, olkea tai turvetta ja käännetään valmisteltu lokero käymäläistuimen alle uuteen täyttöön. Tyhjennyksen yhteydessä omakotitalossa olevasta käymälästä tulee valmista multaa noin kolme kottikärryllistä ja vapaa-ajan asunnolla noin yksi kottikärryllinen. Kompostoituessaan jätteen määrä pienentyy yli puoleen alkuperäisestä tilavuudestaan. Ekoletin sisäkompostikäymälöissä suurin osa nesteistä haihtuu sähköllä varmistetun ilmankierron mukana ja jäljelle jäävä neste puhdistuu biologisesti. Tämän jälkeen se ohjautuu tipottain ylivuotoletkuun, josta neste voidaan ohjata joko talon harmaavesijärjestelmään tai vapaa-ajan asunnoilla imeyttää suoraan maahan koristekasveille. Ilmankierron varmistava sähkötuuletin tarvitsee virtaa vain niukasti ja sen saa toimimaan helposti verkkovirran sijaan vaikka aurinkopaneelilla. Ratkaisu mahdolliseen kärpäsongelmaan Jos kompostisäiliöön tyhjentää myös keittiön biojätteet, on todennäköistä, että jossain vaiheessa sinne ilmestyy pieniä hedelmäkärpäsiä. Mikäli käymälään laitetaan ainoastaan käymäläjätteitä, ei kärpäsiä yleensä ilmaannu, jollei kärpäsentoukkia pääse sinne kuorirouheen tai turpeen mukana. Helpoin tapa kärpästen torjuntaan on laittaa kompostisäiliöön mikroskooppisen kokoisia sukkulamatoja, jotka syövät kärpästen toukat. Pelkin kotikonstein kärpästen toukat saa tuhottua kaatamalla lähes kiehuvaa vettä kompostimassan päälle. Lentävistä kärpäsistä pääsee eroon kärpäspyydyksen avulla: laita juomalasiin vettä, omenaetikkaa ja muutama lusikallinen pesuainetta. Omenaetikan haju houkuttelee kärpäsiä, jonka jälkeen ne hukkuvat veteen, josta pesuaine on poistanut pintajännityksen. Lentävät kärpäset voit torjua myös normaaleilla torjunta-aineilla. Kalle Ylösjoki Ekolet Oy Jälki kompostoinnin jälkeen loppu tuote on sata prosenttisesti loppuun asti kompostoitu nutta ravinne rikasta multaa. ” Kylpyhuone kompostikäymäläistuimella. Kuva: Ekolett Oy KUIVIKE • 19 KUIVAKÄYMÄLÄT
Olin jatkosodan loppuessa viisivuotias. Meillä oli pientila, pari lehmää ja sika. Lapsia oli seitsemän veljestä ja yksi sisko. Isä hankki elannon rakennustöillä ja äiti hoiti kodin, lapset sekä karjan. Eläinten lanta lapioitiin pois navetasta pienen luukun kautta lantalaan, jossa oli katto ja betonipohja. Lantalan yhteyteen isä teki huussin, jossa oli lautaistuin ja siinä reikä. Pienet ja isot tarpeet putosivat suoraan lantalan lattialle. Sinne kertyi kakkatorni, joka nousi etenkin talvella muutamassa päivässä kohti takapuolta. Kun torni alkoi häiritä, se tuli kaataa nurin rautakangella, jota säilytettiin huussin nurkassa. Navetassa käytettiin kuivikkeena turvetta tai olkisilppua. Silloin kuivikkeita ei ymmärretty käyttää myös huussissa, jolla hajuhaitat olisi voitu estää. Kesällä huussissa viihdyttiin pitkään lintujen laulua kuunnellen ja lehtiä lukien. Kovana lukutoukkana tulin usein ulos huussista jalat puutuneena. Talvipakkasessa käynti huussissa oli pikaista, koska viima jäähdytti takapuolta avoimessa lantalassa. Nykyistä pehmopaperia ei vielä tunnettu, vaan pylly pyyhittiin sanomalehtipaperilla. Kovan paperin pehmittämistekniikan sai jokainen opetella itse. Kevättalvella lanta kuljetettiin hevoskärryillä viljatai rehupellolle kasoihin. Tulevaan perunapeltoon lantaa ei laitettu, koska jo silloin ymmärrettiin ihmistuotoksiin sisältyvä tautivaara. Toukokuussa höyryävät lantakasat levitettiin talikoilla peltoon ja sekoitettiin multaan hevosvetoisella äkeellä. Ravinteiden kierto oli täydellistä, koska sika söi ruuan tähteet ja kaikki eloperäinen jäte palasi peltoon. Valitettavasti näin kävi kuitenkin vain teoriassa, sillä lantalan pohjabetoniin tuli usein halkeamia. Joskus isännät tekivät pohjaan reikiä tahallaan, koska virtsan kuljetus pellolle olisi ollut hankalaa. Toki kuivikkeiden runsaampi käyttö olisi auttanut, mutta se olisi taas tullut kalliimmaksi. Luulen myös, että virtsan lannoitearvoa ei vielä silloin yleisesti tunnettu. Isäni oli kuitenkin tietoinen virtsan lannoitearvosta, koska kesällä pissattiin omenapuiden alle ja yöastia tuli kaataa marjapensaiden juurelle. Ei se lantalan betoni tosin kestänyt meilläkään, vaan virtsa valui maaperään vuosikausia. Lopulta kaivon vesi alkoi selvästi haista, vaikka se oli kahdenkymmenen metrin päässä navetasta. Oli kummallista, että kukaan ei sairastunut niinä vuosina. Tietysti isä kaivoi uuden vesikaivon kauas entisestä ja paikkasi lantalan pohjan. Huussit katosivat ensin kaupungeista. Viemäreitä rakennettiin ja jätevedet johdettiin lähimpään suureen vesistöön. Maaseudulla seurattiin pian perässä. Huussit korvattiin vesikloseteilla ja sakokaivoilla. Sisäkäymälöistä nautittiin estoitta. Sitten huomattiin, että lima tahri kalaverkot ja levälautat lelluivat ennen niin kirkasvetisillä uimarannoilla. 70-luvulla kaupunkien keskuspuhdistamot alkoivat yleistyä ja vuonna 2003 asetus kiristi myös yksittäisten kiinteistöjen jätevesien puhdistusvaatimuksia. Parantuneesta tekniikasta huolimatta jätevesien puhdistusteho on parhaimmillaan 90 prosentin luokkaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että 200 000 ihmisen taajama (esimerkiksi Tampere) laskee 20 000 ihmisen ulosteet sellaisenaan vesistöön. Näin ollen on ymmärrettävää, että vastuulliset ihmiset tavoittelevat parempaa ravinteiden kierrätystä kuivakäymälöitä kehittämällä ja rakentamalla niitä jopa kerrostaloihin. Raimo Flink Pirkkala Tuotteen saaminen kaupan hyllylle kuluttajien ulottuviin ei ole aina helppoa. Meni vuosia ennen kuin professorin idea typpeä sitovasta mineraalista jalostui GeoTrap huussihiekaksi. Noiden vuosien aikana tehtiin paljon kokeiluja eri materiaaleilla ja käyttökohteissa. Tilattiin mineraalinäytteitä ympäri maapalloa, kaivettiin itse hiekkaa Lapista, kuumennettiin mineraaleja, valmistettiin liuoksia, rakennettiin suodattimia, kasvatettiin kukkia sekä kaaleja ja lopulta käsissä oli valmis tuote: GeoTrap hajuja ravinnesieppari huussiin. GeoTrapin taustoja Professori Olav Eklund Åbo Akademin Geologian ja mineralogian osastolta kertoo idean taustoista ja tarpeesta: Geologian opiskelijoiden kanssa tekemäni jokavuotiset retket saaristoon saivat minut huolestumaan Itämeren tilasta. Koska tiesin, että on olemassa mineraaleja, joita voidaan käyttää vedenpuhdistuksessa, päätin tehdä oman osani asian suhteen. Perustin tutkimusryhmän ja aloimme käydä järjestelmällisesti läpi eri mineraaleja sekä muokata niitä lisätäksemme mineraalien vedenpuhdistuskykyä. Tutkimustyö jatkui vuosia ja sitä on tehty sekä Turun yliopistolla että Åbo Akademilla. Tutkimusten tuloksena syntyi GeoTrap, joka on saanut nimensä sen luonnollisen mineraalialkuperän ja sen absorptioeli sieppausominaisuuksien mukaan. GeoTrap ravinnesiepparilla on poikkeuksellisen voimakas kyky sitoa typpeä ja saostaa fosforia. Se on 100 % luonnontuote. Kestävä kehitys, vesien tilan parantaminen ja ravinteiden talteenotto ovat yhä tärkeämpiä asioita nopeasti teollistuvassa maailmassa. GeoTrapin avulla ravinteet voidaan kierrättää takaisin luontoon uusiokäyttöön kasveille. Nykypäivänä ravinteita haaskataan edelleen liian suuria määriä, ja ne voivat valua ympäristöön aiheuttaen suuria haittoja, kuten vesistöjen rehevöitymistä. Toivottavasti seuraavat sukupolvet pystyvät nauttimaan Suomen puhtaista vesistöistä ja luonnosta vielä tulevaisuudessakin. Tiedon ja kokemuksen lisääntyessä ravinteiden kierrätys on yhä helpompaa. Mekin jatkamme tutkimustyötä ja kehitämme yhä uusia tapoja ravinteiden kierrätykseen. Mineraalien avulla tapahtuvaan ravinteiden kierrätykseen liittyvästä tutkimuksesta vastaa tällä hetkellä tohtorikoulutettava Miradije Rama Åbo Akademilla. Tutkimusmatka hiukkaskiihdyttimelle Erikoistutkija Taina Laiho Turun yliopiston Materiaalitutkimuksen laboratoriosta kertoo mittausmatkasta hiukkaskiihdyttimelle: Eräänä talvisena päivänä pakkasin laukkuni ja lähdin hiukkaskiihdyttimelle tutkimaan typetettyjä sekä muilla tavoin käsiteltyjä mineraalinäytteitä. Laukku tupaten täynnä hiekkapurkkeja, tyhjiä purkkeja ja sekalaisia tarvikkeita näytteenvalmistusta varten, suuntasin kohti Hampurin pohjoispuolella sijaitsevaa DESYä. DESY (Deutsches Elektronen-Synchrotron) on suuri, hiukkaskiihdyttimen ympärille rakennettu tutkimuslaitos, missä vierailee yli 3000 tutkijaa vuosittain. NanoGeon näytteet oli valittu riittävän kiinnostaviksi saamaan kaksi päivää mittausaikaa, vaikka kilpailu ajasta on kova. NanoGeon näytteitä oli parisenkymmentä: erilaisia ja eri tavoin käsiteltyjä mineraaleja sekä mineraaleja, joiden läpi oli suodatettu epäpuhtauksia sisältäneitä vesiä ja tietysti myös virtsaa. Viimeiset näytteet valmistuivat hotellin vessassa juuri ennen mittausaikaa. Näytteistä mitattiin XRD spektrejä, joista näkyy mineraalin kiderakenne eli atomien järjestys mineraalissa. Spektreissä näkyi hienosti virtsan typen aiheuttama muutos GeoTrapin kidehilassa. Spektristä näkyi myös kuinka typpi lukitsee GeoTrapin rakenteen tiiviimmäksi kuin mitä se luonnostaan on. Rakenteen tiivistyminen estää typen valumisen pois GeoTrapin sisältä esimerkiksi sateessa huuhtoutumalla. Huussihiekka käytössä NanoGeo Finland Oy:n toimitusjohtaja Caius Kuhlefelt kertoo tuotteen kaupallistamisvaiheesta: Tieto ja tutkimus itsessään eivät riitä, vaan ne pitää hyödyntää käytännössä. Tutkijoiden kyky kaupallistaa tutkimuksen tuloksena syntynyt valmis tuote voi olla suoraan sanottuna huono. Tutkijoilla on kyllä halua, mutta ei taitoja eikä aikaa kaupallistamiseen. Kuulin GeoTrap huussihiekan kehitystyöstä professori Eklundilta, joten keräsin ryhmän rahoittajia hoitamaan tuote markkinoille. Uusilla voimilla saatiin GeoTrap hajuja ravinnesieppari mökkikäyttöön sopiviin pusseihin. Kauppojen hyllyille tuote tuli kesällä 2016. Huussihiekasta ei ollut hyötyä laboratorion varastossa, mutta siitä on hyötyä rantamökkien ulkohuusseissa. Virtsan ja ulosteiden arvosta suurin osa muodostuu niiden sisältämistä ravinteista: typestä, kaliumista ja fosforista. Ravinteiden talteenotto isommassa mittakaavassa, vaikkapa vain festareiden ja huoltoasemien kävijöiden virtsasta vaatii vielä rohkeita kokeiluja, laitteistojen kehitystyötä sekä asennemuutosta. Pienestä on helppo aloittaa ja sen voi onneksi jokainen tehdä omassa kuivakäymälässään! Taina Laiho Projektipäällikkö NanoGeo Finland Oy Huussin paluu? KOLUMNI Matka laboratoriosta huussiin XRD-laitteisto. Kuva: Taina Laiho 20 • KUIVIKE
Polttavat käymälät ovat entistä suositumpia ratkaisuja kuivakäymälää valittaessa ja varsinkin Pohjoismaissa ne kasvattavat myyntiään eniten. Yksinkertainen käyttö ja lopputuotteen helppo käsittely ovat painavimmat tekijät kasvun takana. Polttavien käymälöiden käyttö on helppoa: Ennen tarpeiden tekemistä käymälään asetetaan kertakäyttöinen pussi ja käynnin jälkeen pussi tiputetaan alas polttokammioon painamalla huuhtelukahvasta. Poltto-ohjelma käynnistetään ja sen etenemistä voi seurata käymälän näytöltä. Näytöllä näkyy myös suoritettujen polttojen määrä sekä tuhka-astian tyhjennyksen ja seuraavan huollon ajankohta. Käymälä ei tarvitse vettä tai viemäriä. – Uskon, että suurin syy polttavien käymälöiden suosion kasvuun on sen yksinkertaisuus ja siisti lopputuotteen käsittely. Tuhka on puhdasta ja se voidaan heittää suoraan roskiin tai käyttää maanparannukseen, sanoo Separettin toimitusjohtaja Mikael Billsund . Ei huolta jätevesiasetuksesta Suomessa säädettiin vuonna 2011 uusi jätevesien käsittelyä koskeva asetus, joka edellyttää entistä enemmän toimia jäteveden käsittelyn suhteen. Mökkibarometrin mukaan jätevesiä johdetaan kuitenkin edelleen paljon luontoon riittämättömällä käsittelyllä ja useissa kiinteistöissä onkin tehtävä toimenpiteitä asian korjaamiseksi. Umpisäiliön asentaminen on kallista ja sen tyhjentäminenkään ei ole kovin edullista. Polttava käymälä taas voidaan asentaa lähes tilaan kuin tilaan, minkä vuoksi se on hyvä vaihtoehto raskaalle jäteveden käsittelyjärjestelmälle. Huolto ja ylläpito – Polttavan käymälän asennus ja huolto on tärkeää suorittaa ohjeiden mukaisesti, sillä muutoin se ei välttämättä toimi suunnitellulla tapaa, Mikael Billsund sanoo. Säännöllisiin huoltoihin kuuluu tyhjennyksen lisäksi tuhkalaatikon puhdistus ja savuhormin harjaus. Tuhkalaatikko puhdistetaan kaatamalla litra vettä polttoastiaan ja käynnistämällä poltto-ohjelma. Savuhormi harjataan käymälän mukana toimitettavalla harjalla ja muu irronnut aines imuroidaan putkesta pois. Käymälä vaatii laajempaa huoltoa tuhannen käyttötunnin tai kahden vuoden välein. Eri huoltotoimenpiteiden tarpeet ilmoitetaan käymälän näytöllä. Polttava käymälä maksaa enemmän kuin erotteleva käymälä. Polttopusseista ja kuluvasta sähköstä tulee myös jonkin verran kustannuksia. Poltto tapahtuu 550 asteen lämpötilassa, joten energiaa kuluu jonkin verran. Käymälän ostopakkaukseen sisältyy asennusohjeet, liitoskappale tuuletusputkelle, teräsharja, meisseli, tuuletusputken hattu, lastenistuin sekä lisäksi 500 polttopussia. Jyri Frantzi Separett AB Oletko koskaan ajatellut, että vessan puuttumisella saattaa olla kauaskantoiset seuraukset? Lapsen tulevaisuus voi olla pienestä kiinni: mahdollisuus inhimilliseen käymälään tai käsienpesuun saattaa muuttaa lapsen tulevaisuuden. Maailmassa on 2,6 miljardia ihmistä, jotka ovat vailla kunnollista käymälää. Huonosta sanitaatiosta tai vedestä johtuvat ripulitaudit tappavat päivittäin arviolta 5000 – 6000 lasta. Mahdollisuus kunnolliseen sanitaatioon on yksi ihmisen perusoikeuksista. Turvaamalla asianmukaisen sanitaation estämme taudinaiheuttajien leviämisen ja juomaveden saastumisen. Ekologisella sanitaatiolla taataan lisäksi ravinteiden hyötykäyttö. Huussikummina voit tukea pitkäjänteisesti tätä konkreettista ja ihmisläheistä kehitysyhteistyötä, joka vie avun varmasti perille. Kuivasanitaatiohankkeilla pyritään varmistamaan erityisesti lasten terveellinen ja turvallinen tulevaisuus rakentamalla käymälöitä kouluille ja kotitalouksiin sekä antamalla hygieniakasvatusta. Katso lisätietoja nettisivuiltamme www.huussi.net , ja ryhdy huussikummiksi täyttämällä kummilomake! Kummimaksu on 50 euroa vuodessa, myös yritykset ja yhteisöt voivat liittyä kummeiksi. Tule mukaan tekemään terveempää maailmaa, käymälä kerrallaan! Ryhdy huussi kummiksi! Polttavien käymälöiden suosio kasvussa Flame 8000-mallin tyhjennettävä polttoastia. CINDI Familyn polttava kuivakäymälä. Flame 8000-käymälän sisäosa. Käyttäjiltä kuultua: ”Vuonna 2013 teimme laajennuksen vapaa-ajan asuntoomme, johon halusimme kaikki perusmukavuudet. Näihin kuului myös sisävessa, jonka suhteen meillä oli tiettyjä vaatimuksia. Vessan tulisi olla helppokäyttöinen, turvallinen ja aina käytettävissä. Käymälä ei kaipaisi usein huoltoa ja sitä käytettäessä ei tarvittaisi kuivikkeita tai muita aineita. Arvostamme myös tuotteiden ympäristöystävällisyyttä korkealle erityisesti mökillämme, joka sijaitsee järven rannassa. Tutustuttuamme erilaisiin tuotteisiin, päädyimme Separettin polttavaan käymälään, joka on ollut käytössämme nyt yli 3 vuotta ja se on täyttänyt vaatimuksemme. Me ja kaikki vapaa-ajan asunnollamme käyneet vieraat ovat käyttäneet sitä ympäri vuoden, ja käyttö on sujunut ilman hankaluuksia. Vapaa-ajan asunnolla ollessamme polttokäymälä on päällä, ja lähtiessämme sammutamme sen. Sähkön kulutus on minimaalista standby-tilassa ja polton ollessa käynnissä sähkön käyttö on verrattavissa pariin leivänpaahtimeen. Polttoaika on aika pitkä, noin 2 tuntia, mutta polton aikana 3 henkilöä voi käyttää käymälää. Käytössä syntyy tuhkaa polttoastiaan, jonka tyhjentäminen on käytännössä samanlaista kuin takan tuhkan tyhjentäminen. Käymälä ei ole vaatinut muita huoltotoimenpiteitä, mutta peruspuhdistus on toki hoidettu.” Jussi ja Raili, Vantaa Polttava käymälä voidaan asentaa lähes tilaan kuin tilaan. ” KUIVAKÄYMÄLÄT
Keskustelu haja-asutuksen jätevesilainsäädännön ympärillä on jatkunut vuosia. Lainsäädännön epävarmaksi ja jatkuvan muutoksen alaiseksi koettu tilanne on hidastanut tai pysäyttänyt jätevesijärjestelmien uudistamistyöt. Asia sai jatkoa 20.12.2016, kun eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen ympäristönsuojelulain muuttamiseksi haja-asutuksen jätevesisääntelyn osalta. Jätevesilainsäädäntö muuttuu siis jälleen ja moni kiinteistönomistaja miettiikin varmasti, mitä muutos merkitsee käytännössä. Ympäristönsuojelulain muutos ei vaikuta jätevedenkäsittelyltä edellytettävään puhdistusvaatimuksen vähimmäistasoon, eikä jätevesisääntelyä olla purkamassa. Edellytetty puhdistusvaatimustaso on ilmaistu lainsäädännössä prosenttiosuuksina: jätevesijärjestelmän tulee poistaa jäteveden sisältämästä orgaanisesta aineesta vähintään 80 %, fosforista 70 % ja typestä 30 % verrattuna käsittelemättömään jäteveteen. Lainsäädännön muutokset kohdistuvat ensisijaisesti jätevesijärjestelmien uudistamisen siirtymäaikaan. Lykkäysperusteena vähäinen kuormitus tai kohtuuton kustannus Aikaisemman jätevesilainsäädännön mukaiset, ennen vuotta 2004 rakennetut jätevesijärjestelmät, jotka eivät täytä lainsäädännössä määriteltyä puhdistusvaatimusta, tuli uudistaa 15.3.2018 mennessä tai aiemmin, mikäli kunnallisissa ympäristönsuojelumääräyksissä niin määrättiin. Uudessa lainsäädännössä siirtymäaika olisi jatkossa voimassa ainoastaan erityisalueilla (eli luokitelluilla pohjavesialueilla tai rantavyöhykkeellä sadan metrin etäisyydellä rantaviivasta). Tällaisilla alueilla sijaitsevat puhdistusteholtaan puutteelliset jätevesijärjestelmät tulee uudistaa perustason puhdistusvaatimusten mukaisiksi 31.10.2019 mennessä. Uudistamisen aikataulusta voi hakea kunnan ympäristöviranomaiselta kertaluonteista lykkäystä korkeintaan viideksi vuodeksi joko huomattavan vähäisiin kuormituksiin tai kohtuuttomiin kustannuksiin perustuen. Poikkeamisedellytyksiä on siis lievennetty: aikaisemmin vaadittiin molempien edellytysten täyttyvän yhtä aikaa, mutta nykyisin ne riittävät poikkeukseen jo yksinään. Erityisalueiden ulkopuolella eli enemmistössä hajaasutusalueiden kiinteistöjä, jätevesijärjestelmät uudistetaan perustason puhdistusvaatimusten mukaisiksi vasta silloin, kun kiinteistöllä tehdään luvanvaraisia, vesijärjestelmään liittyviä rakennustöitä tai uuden rakentamiseen verrattavia rakennushankkeita. Mainittujen korjaushankkeiden harvinaisuuden vuoksi tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että suurimmalla osalla alueista jätevesijärjestelmien uudistaminen siirtyy käytännössä vapaaehtoiselle pohjalle. Vain asukas voi saada ikäperusteisen vapautuksen Ikäperusteinen vapautus uudistamistarpeesta (68 vuotta ennen 9.3.2011 täyttäneet) vakituisen asutuksen kiinteistönomistajille on voimassa jatkossakin. Ikävapautus ei edelleenkään koske vapaa-ajan asuntoja vaan ainoastaan vakituisesti asuttuja kiinteistöjä. Tältä osin lainsäädäntö ei siis muutu. Myöskään vähäisen jätevesimäärän kohteiden (joissa on käytössä kuivakäymälä ja kantovesi) asema ei muutu; jäteveden käsittelytavaksi riittää jäteveden johtaminen hallitulla tavalla maahan, esimerkiksi imeytyskaivon tai kivipesän kautta. Yleisesti ottaen voidaan sanoa jätevedenkäsittelyn olevan sitä helpompaa, mitä vähemmän jätevettä muodostuu ja mitä puhtaampia syntyvät jätevedet ovat. Eräs tehokkaimpia keinoja jätevedenkäsittelyn helpottamiseksi on vesi-WC:n korvaaminen ajanmukaisella ja hygieenisellä kuivakäymäläratkaisulla. Vapaa-ajankohteiden lisäksi nykyaikainen sisäkuivakäymälä soveltuu erinomaisesti myös vakituiseen asumiseen, mikäli tuuletus suunnitellaan rakennusvaiheessa huolellisesti. Kuivakäymälää käytettäessä voidaan jätevedenkäsittelyssä keskittyä vain harmaaseen veteen (pesuvedet), jossa puhdistettavia haitta-aineita on vähemmän. Harmaiden vesien käsittelyyn soveltuvat jätevesijärjestelmät ovat usein halvempia, helppohoitoisempia ja vähemmän huoltoa vaativia kuin kaikkien jätevesien yhteiskäsittelyyn käytettävät järjestelmät. Puhdistustuloksessa saavutettavien etujen lisäksi järjestelmän käyttöikä pitenee ja kiinteistönomistajan arjesta tulee sen kautta helpompaa. Kiinteistön omistajalle vapautta ja vastuuta Voidaan ajatella, että siirtymäajan poistuessa laajoilta alueilta, on kiinteistönomistajan valinnanvapautta remontin ajankohdan suhteen lisätty suuresti. Valinnanvapauden kasvu tarkoittaa kuitenkin samalla, että kiinteistönomistajan vastuu lisääntyy. Velvollisuutta puhdistaa jätevedet riittävän tehokkaasti ei olla poistamassa ja tämän velvollisuuden täyttämisajankohdan päättää jatkossa kiinteistönomistaja. Aivan yksin tätä vastuuta ei silti tarvitse kantaa: asiantuntevaa ja puolueetonta apua esimerkiksi jätevesijärjestelmän uudistamiseen, lupamenettelyyn tai järjestelmävaihtoehtoihin saat muun muassa Suomen VesiensuoKauan kiistelty ja muokattu asetus haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä sai joulukuussa lopullisen muotonsa. Alun perin haja-asutusalueiden jätevesien käsittelymääräykset otettiin ympäristönsuojelulakiin 2003 Jan-Erik Enestamin ollessa ympäristöministerinä. Velvoitteiden mukaisten käsittelyjärjestelmien kustannukset yllättivät kaikki ja asetus sai kovaa kritiikkiä. Siitä tuli niin kutsuttu ”paskalaki”. Määräyksiä löyhennettiin 2010 Paula Lehtomäen esityksen seurauksena ja vielä Sanni Grahn-Laasosen kaudella siirtymäaikaan tehtiin kahden vuoden lykkäys. Joulukuussa 2016 lain velvoitteita lievennettiin ja siirtymäaikaa pidennettiin. Muutoksessa yli 200 000 pientalon osalta poistuu määräaikaan sidottu velvoite saattaa jätevedenkäsittelyjärjestelmät kuntoon. Usean asiantuntijatahon mielestä lakimuutos on hajaasutusalueiden lähivesien ja talousvesikaivojen kannalta haitallinen. Loppujen lopuksi kärsijänä ovat kuitenkin kaikki Suomen vesistöt ja Itämeri. Maatalousja ympäristöministerinä toimii keskustan luomuviljelijä Kimmo Tiilikainen . Saman puolueen kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen Hanna Kosonen kertoo nyt meille, mitä oikein tapahtui. Hanna, mitä ihmettä siellä Arkadianmäellä päätettiin? – Jätevesiä koskevaa ympäristösuojelulakia muutettiin, koska sääntelyä oli kohtuullistettava. Lakimuutos vastaa entistä sääntelyä paremmin yleistä oikeustajua. Kansalaisilta ja elinkeinoilta vaadittavien vesiensuojelutoimenpiteiden tulee olla tarkoituksenmukaisessa sekä oikeudenmukaisessa suhteessa ihmisille, yrityksille ja koko yhteiskunnalle aiheutuviin kustannuksiin, odotettavissa oleviin päästöjen vähennyksiin sekä saavutettavaan vesistöjen laadun paranemiseen nähden. – Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevat normit ovat monissa tapauksissa vaikeuttaneet asumista maaseudulla ilman mainittavia ympäristöllisiä hyötyjä ja olleet alueellisesti vahingollista. Lisäksi 15 vuoden julkinen keskustelu vaati tilanteen rauhoittamisJätevesiasetus muuttuu – Mitä, miksi ja milloin? Haja-asutuksen jätevesilainsäädäntö uudistuu – mitä kiinteistönomistajan kannattaa tietää? Haja-asutusalueen talousjätevesijärjestelmät on oltava kunnossa 31.10.2019. Kuva: Riina Heinisuo 15 vuoden julkinen keskustelu vaati tilanteen rauhoittamista ja sääntelylle pysyvyyttä. Hanna Kosonen ” Kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk) ottaa mielellään vastaan käymäläjätteen hyötykäyttöön liittyviä uusia ideoita. Kuva: Eduskunta JÄTEVESI
Jätevesiasetus muuttuu – Mitä, miksi ja milloin? Haja-asutuksen jätevesilainsäädäntö uudistuu – mitä kiinteistönomistajan kannattaa tietää? jeluyhdistysten Liitto ry:n Jätevesiopas-verkkosivulta (www.vesiensuojelu.fi/jatevesi). Myös oman alueesi jätevesineuvojat auttavat. Jätevesijärjestelmien uudistamisen aikajänteen pitkittyessä hyvän jätevedenkäsittelyn tarve ei vähene. Oman kaivoveden, pohjavesien sekä vesistöjen säilyttämiseksi puhtaana on jätevesijärjestelmän hyvästä toimintakunnosta huolehtiminen ensiarvoisen tärkeää jatkossakin. Lisäksi juomavetenä käytettävän kaivoveden laatu voi vaarantua, mikäli kaivon läheisyydessä sijaitsevan jätevesijärjestelmän toimintakunto on heikentynyt. Riski korostuu erityisesti tiiviissä asutuskeskittymissä, joissa haitalliset vedenlaatuvaikutukset kohdistuvat myös naapurikaivoihin. Suurin osa jätevesijärjestelmistä (erityisesti pelkkään saostuskaivokäsittelyyn pohjautuvista) on kymmeniä vuosia vanhoja, ja niiden huoltotoimet laiminlyödään usein. Laiminlyönti edesauttaa ympäristöhaittojen tai rakenteellisten vikojen ilmenemistä. Erityisesti tällaisissa tilanteissa kiinteistönomistajan kannattaa ryhtyä uudistamistoimiin odottelematta sen laajempaa rakennushanketta tai suurempien ongelmien ilmenemistä. On suositeltavaa tiedostaa, että jätevesijärjestelmä on osa omakotitalon tai mökin rakenteita siinä missä vaikkapa katto tai maalipinnatkin, ja myös sillä on oma elinkaarensa. Henri Virkkunen jätevesineuvoja, LINKKI-hanke Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Kuva: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ta ja sääntelylle pysyvyyttä. Olikin hyvä saada selkeä määräaika lain tasoon, koska sekaannusta ovat nimenomaan aiheuttaneet jatkuvat määräajan muutokset. Vuonna 2004 voimaan tullut laki koski noin 800 000 viemäriverkon ulkopuolella olevaa kiinteistöä, joiden tulee saattaa jätevesijärjestelmänsä lain vaatimusten mukaiseksi. Erityisesti kuivanmaan kiinteistöjen vaikutuksista vesistöjen tilaan on kiistelty. Lakia on kohtuullistettu vuosien varrella niin, että kiinteistöjä, joita välitön jätevedenkäsittelyvelvoite koskee, on enää noin 66 000. Nämä kiinteistöt sijaitsevat rantaja pohjavesialueilla. Lisäksi on vapaa-ajanasuntoja, joiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Vuoden 2004 jälkeen valmistuneissa rakennuksissa jätevesien käsittelyjärjestelmien on täytynyt jo olla kulloinkin voimassa olleen lain vaatimalla tasolla. Vanhemmissa rakennuksissa uuden vaatimustason puhdistusjärjestelmäuudistuksia on tehty hajanaisesti. Mikä on päällimmäinen syy tuoda järjestelmä ajan tasalle? – Jätevesien asianmukainen käsittely koituu kiinteistön omistajan välittömäksi hyödyksi. Ympäristö puhdistuu, kaivovedet eivät saastu ja uimavedet pysyvät levättöminä. Niille, jotka eivät vielä ole toimineet ja joiden kunnissa on ollut väljempi sääntely, on annettu nyt todella reilusti aikaa. Siirtymäaikaa pidennetään 1,5 vuodella eli 31.10.2019 asti. Riittävällä siirtymäajalla pyritään saamaan riittävästi aikaa kuntien tiedottamiselle ja asukkaiden toimille. Vanhassa laissa kunnilla oli mahdollisuus käyttää harkintavaltaa herkillä alueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevedenpuhdistusmääräyksissä. Tämä harkintavalta poistuu ja tilalle tulee tarkka määritelmä. Enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä tai merestä olevalla alueella kuten myös vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella tulisi kiinteistökohtainen talousjätevesien käsittelyjärjestelmä muuttaa vastaamaan perustason puhdistustasovaatimusta. Miksi kuntien päätösvaltaa lähdettiin kaventamaan? – Sääntely monimutkaistuisi entisestään, jos kunnille sallittaisiin kovin suuret poikkeusmahdollisuudet. Riskinä olisi myös, ettei sääntelyn kohtuullistaminen toteutuisi kaikkialla, jos kunnille jätettäisiin vapaat kädet säätää tiukemmista vaateista. Toisaalta kunnilla on suuri harkintavalta poikkeuksien myöntämisessä. Kunnan viranomaisilla on edelleen vastuu ja mahdollisuus puuttua ympäristölainsäädännön mukaisesti terveyshaittoihin tai ympäristön pilaantumisen vaaraan. Miksi juuri 100 metriä? – 100 metriä perustuu siihen, että tämä on kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä eniten käytetty etäisyys. Tarkka metriraja on selkein, muunlaiset määrittelyt olisivat lakitasolla varsin monimutkaisia. Lakimuutosten vaikutuksia seurataan kuuntelemalla kunnista, ELYistä ja kansalaisilta tulevaa palautetta. Lainsäädäntö on koetettu laatia nyt niin, ettei muutoksen tarvetta ilmenisi, vaan voitaisiin luoda pysyvyyttä säännöksiin ja sitä kautta myös kustannustasoihin. Pohjoismaiden neuvoston jäsenenä Kosonen pystyy myös vertaamaan Suomen tilannetta Ruotsiin, jossa haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyvaatimukset ovat hieman tiukemmat kuin Suomessa. Pääero Suomeen on kuntien roolin korostaminen. Ruotsissa kunnille on annettu tavoite, jonka mukaan viisi prosenttia kaikista alueen jätevesijärjestelmistä tulee saattaa vuosittain kuntoon. Kaikkia koskevaa, erillistä siirtymäaikaa ei Ruotsissa ole käytössä, vaan tavoitteena on, että jokainen järjestelmä käydään läpi joka 20. vuosi. Tarkistamalla viisi prosenttia kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä vuodessa ja aloittamalla herkimmistä alueista, taataan asukkaiden ymmärrys sekä pitkäaikainen kestävä uusiutuminen. Ruotsissa vuotuinen uusiutumistahti on noussut 12 000 järjestelmästä 18 000 järjestelmään tavoitteen asettamisen jälkeen. Tehty muutos ympäristönsuojelulakiin eli ”paskalain kuoppaus” sisältyy hallitusohjelmaan juhlavan otsikon ”Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon” alle. Onko hallituskaudella tulossa vielä huusseja koskevia aloituksia? – Tällä kaudella ei ole tulossa käymäläjätteen hyötykäyttöön uusia muutoksia. Noudatamme kansainvälisiä käytäntöjä. Esimerkiksi minuun voi olla yhteydessä käymäläjätteen hyötykäytön uusista ideoista ja muutostarpeista. Kiertotaloutta edistämme vahvasti, olemme mm. helpottaneet hevosenlannan hyötykäyttöä ja kokeiluissa on kehitteillä monenlaista uutta. Millainen on oma huussisi Hanna Kosonen? – Olen kotoisin maalta ja tottunut käymään kuivakäymälöissä. Kaupungissa kasvaneille lapsilleni ulkohuussit ovat jännittäviä paikkoja. Kävelemme usein mökiltämme parin kilometrin päähän mummolaan ja tälle matkalle jää kotanuotiopaikan yhteydessä oleva komealla suomaisemalla varustettu ulkohuussi. Tyttärilläni jostain syystä aina tulee vessahätä juuri sillä kohdalla. Anu Turunen Haja-asutuksen jätevesilainsäädännön muutokset Ympäristönsuojelulakiin 1.4.2017 tulevat muutokset eivät juuri muuta suunnittelijan tilannetta. Puhdistuksen perustason vaatimukset pysyvät samoina. Talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Rakennuksen, jossa jätevettä syntyy, etäisyys vesistöön tai merenrantaan täytyy arvioida rakennuksen seinustalta. Uusi raja-arvo on 100 metriä. Puhdistusvaatimuksen määräaika koskee 100 metriä lähempänä vesialuetta tai pohjavesialueella sijaitsevien rakennusten jätevesiä. Määräaika järjestelmän kuntoon saattamiselle on 31.10.2019. Poikkeamisluvan puhdistusvaatimuksista saa nykyään helpommin kuin ennen. Kiinteistönomistajan ei tarvitse tehdä jätevesiremonttia herkilläkään alueilla, jos se on hänelle sosiaalisesti ja taloudellisesti kohtuutonta tai tuotetun jäteveden määrä on pieni. Ennen vuotta 2004 valmistuneilta ns. kuivan maan taloilta vaaditaan jätevesiremontti vain silloin, kun niihin tehdään remontteja, jotka vaativat rakennusluvan. Ympäristöministeriö julkaisee suunnittelijan oppaan maaliskuussa 2017: www.ymparisto.fi/hajajatevesi Jätevesien asianmukainen käsittely koituu kiinteistön omistajan välittömäksi hyödyksi Hanna Kosonen ” Jätevesijärjestelmä on osa omakotitalon tai mökin rakenteita siinä missä vaikkapa katto tai maalipinnatkin. ” KUIVIKE • 23 JÄTEVESI
KAIKKI KÄYMÄLÄJA JÄTEVESIRATKAISUT Saostuskemikaalit jätevedelle kotiin toimitettuna kaikkialle Suomessa! Rälssikatu 7, 37120 Nokia Puh. 045 -2069906 • info@huoltomaailma.fi www.huoltomaailma.fi Kompostoivat – Pakastavat ja Sähköpolttokäymälälaitteet MYÖS ASENNUS JA HUOLTO! • Biolan, Cinderella, Eldorado ja Incinolet -merkkihuolto, varaosat ja tarvikkeet • Käymäläja varastorakennukset Myös avaimet käteen toimitettuna! • JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT • Suunnittelu toteutus huolto Kaikki järjestelmävaihtoehdot ja -merkit • ILMAINEN KARTOITUSKÄYNTI • UUTTA! Vuokraamme pakastavia käymälöitä tilapäiskäyttöön koteihin ja työmaille esim. putkija kylpyhuoneremonttien ajaksi! Artturintie 12 E 36220 Kangasala 050 5722257 • 050 4938145 www.dt-keskus.fi • info@dt-keskus.fi • Kuivakäymälät • Käymälärakennukset • Jätevesilaitteet mustille ja harmaille vesille • Kompostorit • Jätevesisuunnitelmat • Asennukset • Tarvikkeet • Varaosat Tervetuloa tutustumaan! DT-keskus Kuivakäymälä Asiantunteva erikoismyym älä Asiantunteva erikoismyymä lä Katso myyntipaikat: Huussin jälkeen KÄSIPESU! • Napauta kämmenelläsi annostelijan tappia ylöspäin ja saat kerta-annoksen vettä. Vedentulo loppuu hetken päästä itsestään. • Osta Andyhandy, helppo asentaa itse ämpärin pohjaan. • Kätevä käsipesulaite mökille, puuceehen, kesäkeittiöön... www.andyhandy.com Stella Marketing Ky, Espoo puh. 044-536 0852 Lieriö (lisää kuoriketta) Allas (täytä turpeella) Tekniset tiedot Säiliön korkeus Säiliön leveys Allasosan leveys Syvyys allasosan kanssa 100 cm 50 cm 72 cm 115 cm Muovitekniikka Oy www.europlast.fi EUROPLAST • Hajuton • Luontoystävällinen • Kestävä • Ei kemikaaleja • Pitkät huoltovälit • Alhaiset käyttökustannukset • Tuottaa multaa maanparannukseen • Kierrätettävä muoviraaka-aine EuroMakki Pitkäikäinen ja ympäristöystävällinen kompostikäymälä. Helppo asentaa myös vanhoihin ulkokäymälöihin. Käymäläelementti on valmistettu kierrätettävästä HDmuovisekoitteesta. Se kestää vaihtelevissa sääolosuhteissa hapertumatta. Oikein hoidettuna EuroMakki kompostikäymälä on hajuton. Kiinteä jäte maadutetaan ripottelemalla kourallinen kuiviketta joka käyttökerran jälkeen lieriöön. Kuivike kompostoi käymäläjätteen nopeasti ja estää hajun muodostomisen. Iso turpeellia täytettävä pohja-allas haihduttaa nesteet tehokkaasti. EuroMakissa käytetään vain kuiviketta, ei mitään kemikaaleja tai kalkkia. Siksi lopputuloksena on maanparannukseen sopiva multa. Tilavan säiliön ansiosta EuroMakin tyhjennysväli on normaalissa perhekäytössä pitkä. Säiliö tyhjennetään korkeintaan kerran vuodessa, mieluiten keväällä, kun komposti on talven jäljiltä. Jäte on jatkokompostoitava ennen käyttöä. Tyytyväisiä käyttäjiä jo 40 vuotta! Tyytyväisiä käyttäjiä jo yli 40 vuotta! HUOLETON MÖKKIELÄMÄ & KOMPOSTOIVA EKOLET TOISILLEEN LUODUT Kotimainen Ekolet on suomalaisen mökin ja kodin kuivakäymälä. Taatusti hajuton, takuulla helppo. Tutustu ja osta: www.ekolet.com Olemme mukana Oma Mökki -messuilla