” Vasta nyt on tullut näkyvämmäksi, että ei ole vain yhtä oikeaa tapaa hoitaa tai käyttää metsää. Tiia Puukila f Sivu 12 f Sivut 5–12 Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 46– 2023 – 73. vsk SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Ke 15.11.2023 Metsä tarjoaa paitsi toimeentuloa, myös terveyttä. Käsissäsi olevassa teemanumerossa sukelletaan metsään useista eri näkökulmista. 12-sivuinen teemalehti on verkossa kaikkien luettavissa. ” Jos metsää ei aktiivisesti seuraa, niin sen arvo ei pysy yhtä hyvänä. Tiina Ylioja f Sivu 6 Monipuolista metsästä Monipuolista metsästä Arja Heinilä Puullesi on monta hintaa Älä anna ostajan määrätä puusi arvoa. Kilpailuta puukauppasi Metsänhoitoyhdistyksen avulla. Se todellakin kannattaa, sillä me tunnemme paikalliset puumarkkinat. Meillä on tieto, taito ja tahto puolustaa sinua ja metsäsi etua. Jäsenetun a kilpailutet tujen puukaupp ojen aina ajantasais et hintatilast ot Ota yhteyttä: Metsäasiantuntija Antti Lättilä puh. 0400 187 343 Metsäasiantuntija Eero Peltola puh. 0400 191 003 METSÄ METSÄ -teema -teema
Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 15. marraskuuta 2023 KIRJASTON KUULUMISIA ” Hyvästä palvelusta on tullut pienten paikkakuntien vahvuus. Kirjoittaja on viestinnän monitoiminainen ja penkkiurheilija, joka kaipaa järvimaisemia. 15.11.2023 f Aurinko nousee 8.26 f Aurinko laskee 15.40 Onnea nimipäivänä! Tänään Janina, Janika, Janette, Janita To Aarne, Aarno, Aarni Pe Eino, Einari La Max, Tenho, Jousia Su Liisa, Elisa, Elise, Eliisa, Liisi, Elisabet Ma Jari, Jalmari, lapsen oikeuksien päivä Ti Hilma Ke Silja, Seela, Cecilia, Selja Viikon tärpit f Leffassa dokumentti Mike Monroesta, jonka isä Pentti syntyi Kuhmoisissa 1935. f Vuoden yrittäjän nimi julkaistaan verkkosivuillamme lauantai-iltana. f Maanantaina alkavalla lapsen oikeuksien viikolla keskitytään lasten hyvinvointiin. KOLUMNI ELINA JÄRVENPÄÄ PÄÄKIRJOITUS Lila Lammi toimitus @kuhmoistensanomat.fi Olen aina ajatellut, että ihmiset jaetaan karkeasti kahteen eri ryhmään heidän luontosuhteensa perusteella. On heitä, jotka rakastavat kaikkea metsään liittyvää, ja sitten on minunlaisiani ihmisiä, eli kunnon kaupunkihiiriä. Toisin sanoen sellaisia, jotka vieroksuvat pelkkää ajatusta sienestämisestä, ja joille maalla asuminen ei ole vaihtoehto. Kun on asunut koko ikänsä yhdessä Suomen suurimmista kaupungeista, kokee väkisinkin olevansa hieman vieraantunut luonnosta. Ainakin siis tuohon ensimmäiseen, metsiä yli kaiken rakastavaan ryhmään verrattuna. Ilmeisesti asia ei kuitenkaan ole niin mustavalkoinen, sillä Yle Luonnon muutama vuosi sitten teettämän kyselyn mukaan jopa 78 prosenttia luokittelee itsensä ainakin jossain määrin luontoihmiseksi. Jopa riippumatta siitä, sattuuko itse asumaan maalla vai kaupungissa. Kyselyssä käy myös ilmi, että vaikka perinteiset luontoharrastukset, kuten kalastus, sienestys ja ulkona yöpyminen eivät juurikaan houkuttele ihmisiä, liikkuvat suomalaiset kuitenkin ahkerasti metsässä. Eräs suosituimmista harrastuksista vaikuttikin olevan vapaa-ajan asunnolla vietetty aika, eli toisin sanoen mökkeily, minkä lisäksi yli 50 prosenttia kertoi harrastavansa muun muassa luonnossa kävelyä, järvissä uimista sekä luonnon katselua. Mutta hetkinen... Minähän teen noita kaikkia asioita. Tarkoittaako tämä nyt sitä, että saatan ehkä sittenkin olla luontoihminen? Ainakin tuota Ylen kyselyä tutkiessa huomaa väkisinkin ajattelevansa, että loppujen lopuksi meissä kaikissa taitaa asua pieni luonnonlapsi. Toiset meistä ehkä vain antavat kaupungistumisen vaikuttaa tottumuksiinsa muita enemmän. Minäkö luontoihminen? Kuljen viikoittain junilla, ja on pyhä ihme, etten ole koskaan unohtanut niihin mitään. Kunnes sitten viime viikolla hansikkaani jäivät aamujunaan. Tajusin mokani heti kun olin painellut rautatieasemalta Helsingin keskustaan, mutta en millään ehtinyt enää kääntymään takaisin. Nappasin oitis puhelimen käteeni ja selostin kiireenvilkkaa VR:n asiakaspalveluun, mihin junaan ja mille paikalle siellä hansikkaani olivat jääneet. Ei ollut ehtinyt kulua viittä minuuttia siitä, kun juna oli pysähtynyt. Kerroin, että tulisin iltapäivällä toiseen junaan ja tiedustelin, kulkeutuisivatko hanskat sinne. Vastaus oli selkeä ei. Hanskoja voisi kysellä aikaisintaan viikon kuluttua maksullisesta löytötavarapalvelusta ja jos ne löytyvät, voisin noutaa ne eri puolelta kaupunkia. Ymmärrän tietysti, että ei ole VR:n työntekijöiden vastuulla juosta matkustajien tavaroiden perässä. Eiväthän he ehtisi sitten mitään muuta tekemään. Joskus kuitenkin puuskin ja Ihmisenkokoiselle palvelulle on kova tilaus puhisen sitä, miten helppoa tänä päivänä on hypätä tarkan toimintatavan tai roolin taakse ja todeta, että asialle ei ole mitään tehtävissä – ja että se ei varsinkaan kuulu minulle. Lue toimitusehdot! Ihmisenkokoiselle palvelulle on kova tilaus. Joihinkin isoihin ruokakauppoihin on esimerkiksi avattu erillisiä kassoja, joihin saa jäädä juttelemaan ostosten yhteydessä. Hyvästä palvelusta on tullut pienten paikkakuntien ja paikallisten yrittäjien ja työntekijöiden vahvuus. Kun asiakkaansa tuntee vähintäänkin nimeltä, on asiakaspalvelukin heti henkilökohtaisempaa. Jos oma asiakasvirta perustuu pitkälti suosituksiin, tartutaan helposti sellaisiinkin pulmiin, jotka eivät oikeasti kuuluisi omalle pöydälle. Mitä isommaksi ympyrät kasvavat, sitä helpompaa ja houkuttelevampaa on vain heittäytyä myymään ei oota – sillä ei ole välttämättä oman työpaikan säilymisen kannalta niin väliä, eikä asiakkaan huonokaan kokemus mitenkään henkilöidy omaan toimintaan. Tuntuu, että haluttomuus tehdä poikkeuksia ja joustamattomuus usein muhivat isoissa koneistoissa. Isot toimijat voisivat välillä tulla maalle oppimaan, miltä hyvä asiakaspalvelu näyttää. Yleensä se lähtee yrittäjähenkisyydestä. Yrittäjähenkisyys on jotain sellaista, mitä on yhtäältä vaikeaa oppia ja toisaalta vaikeaa karistaa, oli oma työtehtävä millainen tahansa. Toiset vain ovat sellaisia, että oman työpäivän pidentäminen tai muutaman ylimääräisen koukeron setviminen tulevat ikään kuin luonnostaan. Ihailen valtavasti ihmisiä, joille muiden palveleminen on sydämen asia. Myös palvelun vastaanottaminen on taito, joka tuntuu surkastuvan. Kaupungissa palvelut tilataan pääasiassa netistä ilman ihmiskontaktia, eikä juuri kukaan enää keitä kahveja tai hanki joulumuistamisia kiitoksena tehdystä työstä. Onneksi nämäkin tavat ovat vielä hyvissä kantimissa pienemmillä paikkakunnilla, missä oman kylän palveluista muistetaan aina kiittää. Mitä on kuolema? Osa elämää – vai jotain sen ulkopuolelle rajattua, erillistä? Pyhäinpäivän perinne vastaa tähän kysymykseen. Kun huomioimme syksyn syvenemisen hautausmailla vieraillen, kynttilöitä poltellen ja edesmenneitä muistellen, tuomme kuoleman osaksi elämänpolkuamme. Pyhäpäivä istuu pimenevään vuodenaikaan täydellisesti. Sen kautta ymmärrämme, että olemme jokainen vain hetkellinen osa laajempaa sukupolvien ketjua. Myös Halloween, jossa kuolema pakataan karmivan hauskaan kuvastoon, tekee elämän päättymistä ymmärrettäväksi. Leikkisä tulokulma täydentää harrasta pyhäinpäivää. Halloween karnevalisoi elämän rajallisuuden. Se näyttää, että omalle väliaikaisuudelleen voi – ja saa – myös nauraa. Erityisen tärkeä tämä oppi on lapsille. Kuolemaa Valoa ja pimeyttä ei Halloweenissa kätketä. Päin vastoin. Leikinomaisen juhlinnan kautta kuoleman läsnäolo tulee ymmärrettäväksi olematta silti uhkaava. Ja aikuisten leikkisä osallistuminen karnevaaliin tukee osaltaan kasvavaa ymmärrystä siitä, että valon lisäksi maailmaan kuuluu myös kutkuttavaa pimeyttä. Kirjasto on oivallinen paikka yhteiselle Halloweenille, yhteisömme leikkisälle kuolemajuhlalle. Tänä vuonna meillä sellaisen organisoivat merirosvokuningatar, Huovisen korpifilosofi ja tumma rivi karmivia noitia. Kaikkein parasta olivat kuitenkin kirjastoon saapuneet muksulaumat omine asuineen – joista yksi sitten naamiaisarvonnassa palkittiinkin. Kuhmoisten kirjaston Halloween oli menestys kilpailuineen, kasvomaalauspisteineen, karkkeineen, kahvituksineen ja kummitussatutunteineen. Vierailijoita riitti. Tapahtuman kruunasi kappeliseurakuntamme kappalaisen Tuomas Taipaleen oivallinen, syväluotaava esitys kristillisestä pyhäinpäivästä ja muista kuoleman kohtaamisen juhlaperinteistä. Yleisön joukossa se synnytti mielenkiintoisen keskustelun elämän perusasioista. Loppusyksyn pimeyttä vastaan tällainen Halloween loistaa kuin vinksahtanut kurpitsalyhty – räävittömästi irvistellen, silti mitään tai ketään pilkkaamatta. Mikko Kallionsivu Kurpitsojen kaivertaminen on monille yksi tapa viettää Halloweenia. Myös kirjaston Halloween-tapahtumaan oli tuotu kurpitsa koristamaan juhlapöytää. Lila Lammi
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 15. marraskuuta 2023 3 ” Talosta vietiin työkuntoinen hevonen ja työkuntoinen mies. Vesurin toimintakausi on lähtenyt käyntiin ja rahoitushakemuksia on tullut roimasti. Marraskuun aikana Vesuri kiertää alueen kunnissa pitämässä hankeiltoja, jotka on suunnattu yhdistystoimijoille. Tarkoituksena on keskustella hankkeista ja niiden suunnittelusta. Illan aikana on mahdollista saada apua ja inspiraatiota oman idean eteenpäin viemiseksi. Illassa omista kokemuksistaan on kertomassa Lilja Järvinen Kuhmoisten Haukkasalon saaresta. Saarelaisten liikuntamahdollisuuksia on parannettu hankerahoituksen avulla Nyt on aika hakea rahoitusta ja päästä kehittämään oman yhdistyksesi ja alueesi toimintaa. Hankeilta pidetään 21.11. Kuhmoisten kunnantalolla. Hankeiltoihin ilmoittaudutaan etukäteen. Hankeiltojen sekä hankeja yrityspajojen aikataulut löytyvät Vesurin nettisivuilta. Emma Kataja Evakkotie Valkjärveltä Kuhmoisiin Vesuriryhmä kiertueella Oli vuosi 1944, kun silloin 10-vuotias Salme tuli perheensä mukana evakkona Kuhmoisten Pihlajakoskelle. Perheeseen kuului äiti, isä ja kolme lasta. Kodiksi he saivat pienen mökin metsän laidasta. Salme kävi kaksi vuotta koulua Pihlajakoskella, kunnes vuonna 1946 perhe muutti Koskenpäälle. Sinne rakennettiin oma talo, ja lapsia syntyi vielä kaksi lisää. Koskenpäältä Salme kävi vielä kesälomilla ”piikomassa” Kuhmoisissa. tänä päivänä virkeä 89-vuotias Salme Hyötynen asuu Jämsänkoskella omassa kerrostalokodissaan. Torstaina hän tulee Torstaitupaan ilahduttamaan kuulijoita lausumalla runoja, ja ehkä jotain muutakin on luvassa. Virpi Lekkerimäki Viime viikon lehdessä Lions Clubin rauhanjulistekilpailusta kertovassa jutussa oli nimivirhe. Yksi kirjaston ikkunaan näytille tulevista töistä oli Fanny Aittolahden, ei Fanni Anttilan. Toimitus pahoittelee virhettä. Oikaisu Kolmet kilvanajot talvessa – hevoshistoria kovissa kansissa Katja Alatalo Huima oli Vanhakylän Antin ruuna, jonka kohtaloksi tuli monen muun lajitoverin tavoin lähteä rintamalle Suomen käydessä sotaa itänaapurin kanssa. Huimalle kutsu kävi jatkosodan loppuvaiheessa ja se lähtikin matkaan arvoltaan ja kunnoltaan ykösluokkaan kuuluvana. Huima ei kuitenkaan kestänyt rintamalla. Pian se oli hoidettavana lukuisten eri vaivojen vuoksi, ja syyskuussa 1944 se palasi kotiin pahasti stressaantuneena ja työhön kykenemättömänä. – Sota oli kova paikka hevoselle, sillä sen sai muutamassa kuukaudessa noin huonoon kuntoon, Kuhmoisten hevoshistorian yksiin kansiin koonnut Anna Karhila toteaa. Hevoset sijoitettiin sodissa monesti samoihin joukko-osastoihin kuin kunnan miehet, joten rintamalla on monesti oltu omien hevosten kanssa. Moottoriajoneuvoista huolimatta huolto ja kenttäposti olivat hevosten varassa, sillä niiden kanssa pääsi liikkumaan. – Taloista vietiin työkuntoinen hevonen ja työkuntoinen mies. Jäljelle jäivät vanhat miehet, naiset ja lapset. Tätä todellisuutta ei voi ymmärtää, jos sitä ei joku tuo esiin, Karhila sanoo. Toiminta hyvää ja monipuolista Kuhmoisten hevoshistoria Mehtähevosia, sotakavereita ja markkamiljonäärejä julkaistiin viikonloppuna. Teos on Kuhmoisten kotiseutuyhdistyksen tilaama ja Anna Karhila jatkoi sen pariin luontevasti saatuaan alkuvuodesta päätökseen Jämsän hevosista kertoneen historiikin. – Alkulaukaus tälle kaikelle tuli 16 vuotta sitten. Olen tehnyt tässä välissä töitä ja lapsia. Jämsän kirjalle suunnattu Leader-rahoitus alkoi vuonna 2018 ja silloin aloin tekemään tätä tutkimusta tosissani. Aika kauan se on kestänyt, kun työn ohella sitä koko ajan tein. Kuhmoisten kirjaan sain kotiseutuyhdistykseltä niin paljon apuja, että sen kasaaminen tuntui kevyeltä. Kuhmoisissa on ollut hevosia paljon. 1900-luvun alussa hevostoiminta alettiin suurella innolla ja pitäjästä löytyi oma merkittävä jalostusorikin Auran-Paino. – Toiminta on ollut hämmästyttävän hyvää ja monipuolista, mutta hevosseuratoiminta sammui jo 1950-luvulla ja seura lopetettiin virallisesti 1970-luvulla. Sen jälkeen ravipuolella on tehty yhteistyötä Jämsän suuntaan ja ratsutallit ovat eläneet omillaan. Hevosseurojen tehtävä oli järjestää raveja, mutta rinnalle tuli kantakirjausten alkaessa myös hevosjalostustehtävät. Vapaa-ajalla vietettiin iltamia. – Kuhmoisissa ajettiin paljon kilpaa. 1900-luvun alussa saattoi olla talvessa kolmetkin ravit. Vielä 1960-luvulle asti kilpailtiin talon työhevosilla ja vain harvoissa taloissa oli erikseen kilpahevosia, joiden jalostuksessa tähdättiin juoksijan uraan. Ja talon töitä nekin tekivät. Kiinnostus raveihin johti kahden markkamiljonäärin – Bettina Kähön ja K.K. Kössin – päätymiseen pitäjän miesten käsiin. Kaksikkoa seurasi Frans, joka juoksi omistajalleen markkojen sijaan euroja. Sotahevoset väitöskirjaksi Karhila kertoo yllättyneensä siitä, kuinka paljon ja spontaanisti hän sai paikallisilta sotahevoskertomuksia. Hän ei pysty päästämään aiheesta irti, vaan on jättänyt siitä tutkimussuunnitelman väitöskirjaa varten. – Olen haaveillut väitöskirjasta jo aiemmin. Prosessin aikana kuitenkin tajusin, että ottoaineistoista avautui täysin tutkimaton materiaali, josta saa irti vaikka mitä. Aihe on tärkeä muistaa: Hevosten kanssa on lähdetty sotaan, siellä on pärjätty ja sieltä on tultu takaisin. Väitöskirjan kohtalo selviää 15. joulukuuta. Kuhmoisten Sanomissa toimittajana työskennellyt Karhila on tätä nykyään museoassistenttina Kristiinan kaupungissa. Historian tutkimus viehättää niin, että sen parissa vierähtää sekä työettä vapaa-aika. – Pystyn omalla asiantuntemuksellani kertomaan tarinoita, joita muut eivät osaa. Tutkimus on palkitsevaa salapoliisityötä, Karhila kuvaa. Kuhmoisten hevosmäärä on tänä päivänä vain murto-osa siitä, mitä se parhaimmillaan on ollut. Hevoshistoriaa kuitenkin kirjoitetaan yhä monipuolisen kasvatustustyön sekä Kirjonurmen tallin tarjoamien palvelujen ansiosta. Katja Alatalo Sotahevosten tarinat ja kohtalot eivät jätä kirjailija ja historioitsija Anna Karhilaa rauhaan, vaan seuraavaksi tähtäimessä on aiheeseen liittyvä väitöskirja. – Ottoaineistosta avautui täysin tutkimaton materiaali. Sotahevosten todellisuutta ei voi ymmärtää, jos sitä ei tuoda esiin. Mehtähevosia, sotakavereita ja markkamiljonäärejä -kirjassa Kuhmoisten hevoshistorian ensimmäiset kertomukset ovat 1500-luvulta. 2000-lukuakaan ei unohdeta.
Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 15. marraskuuta 2023 SANAN KULMA ULLA LAHTINEN Kirjoittaja on päijäläläinen paluumuuttaja, sydämellä kotikylä ja Päijälän kristillinen yhdistys. EVANKELIUMIN-ILLAT ja RAAMATTUPIIRIT vuoroviikoin torstaisin klo 18 16.11. Eero ja Terttu Virtanen 23.11. Raamattupiiri Helluntaisrk. Toritie 44 www.tuleuskoon.fi Kaipauksella Herra kädelläsi uneen painan pään, kutsut ystäväsi lepäämään. Käsi minut kantaa uuteen elämään, ikirauhan antaa, valoon jään. Siunattu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Helsinki 13.10.2023 Kuhmoinen s. k. Sami perheineen Tomi Kari-veli perheineen muut sukulaiset ja ystävät Riitta Orvokki PAAVONKALLIO Rakkaamme 15.2.1954 Kuolleet Aune Marjatta Peltola 89 v, Lilja Tuulikki Hakala 86 v, Riitta Orvokki Paavonkallio 69 v Su 19.11. klo 10 messu. o.s. Syvänen Kuhmoinen Kuhmoinen Lilja Tuulikki HAKALA Voi hyvin edeltä mennyt. Tervehdi puolestamme maailmankaikkeutta. Lepo ja rauha ympäröiköön sinut. (Eeva Kilpi) s. 19.6.1937 k. 21.10.2023 Muistaen Vuokko, Raija ja Mirja perheineen sukulaiset ja ystävät Siunattu 10.11.2023 Kuhmoinen Lahti Riitta Kaarina TAKALA Mun sydämeni tänne jää, aina asuinpaikalleen. Vaik´ itse saan vain viivähtää syysaamuun viimeiseen. s. 15.9.1949 k. 27.10.2023 Kaipaamaan jäivät tytär Eija perheineen siskot ja veli perheineen Siunaus toimitettu Lahdessa. Riitan uurna lasketaan myöhemmin Kuhmoisten Papinsaaren hautausmaalle. Kiitos kaikille Riittaa muistaneille. Rakkaamme Marraskuu on monien mielestä kuukausista synkin -ainakin täällä pohjoisella pallonpuoliskolla. Kuukauden nimikin viittaa kuolemaan. Luonto näyttää kuolevan, aurinkoa ei näy, sataa vettä ja räntää, kaikki on harmaata, helposti ihmisen mielikin – varsinkin, jos kuuntelee uutisia maailmalta. Kun menet ulos illansuussa, on niin pimeää, että voit kävellä tieltä ojaan tai puuta päin, jos olet unohtanut otsalampun kotiin. Mutta jos sinulla on pienikin valo, tunnet olevasi turvassa. Siksi me sytyttelemme kynttilöitä koteihimme ja virittelemme lyhtyjä portaille ja jouluvaloja pihoillemme. Pienikin valo antaa iloa ja lämpöä. Raamatussa puhutaan paljon valosta. Ihan ensimmäisenä tulevat mieleen Pienikin liekki auttaa Jeesuksen sanat: Minä olen maailman valo. Se joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo. (Joh 8:12). Jeesus on tärkein valon lähde. Psalmeissa sanotaan: Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni, se on valo minun matkallani. (Ps. 119:105) Me kyllä usein toivomme, että saisimme oikein kunnon katuvalot nähdäksemme vähän pidemmälle, mutta Jumalan mielestä riittää, kun näemme askeleen kerrallaan ja opimme luottamaan siihen, että hän tietää mitä tarvitsemme ja ohjaa meidät lopulta päämääräämme. Toisaalla sanotaan myös, että Herra valaisee pimeyden kätköt ja tuo esiin sydänten ajatukset. (1 Kor. 4:5) Jos Jeesus on saanut valaista pimeän sydämemme armonsa valolla, me saamme ja voimme heijastaa hänen valoaan ympärillemme. Silloin toteutuu se, mitä Jeesus sanoo Vuorisaarnassa meille kristityille: Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. Niin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa. (Matt. 5:14-16) Kohta on joulu ja kauneimpien joululaulujen aika. Silloin saamme taas laulaa pienestä liekistä, joka tuo toivon sydämeen ja jollaisia mekin jokainen voimme olla. Sytytetään kynttilä ja rukoillaan, että voisimme tuoda taivaallisia valonpilkahduksia läheistemme elämään. Pienikin liekki auttaa. Lila Lammi Jo lähes kymmenen vuoden ajan liukuesteitä kengissään käyttänyt Ari Ampuja kertoo, ettei ole kaatunut kertaakaan sen jälkeen, kun Kuhmoisten kunta alkoi vuonna 2013 jakaa kaikille yli 65-vuotiaille ilmaiseksi liukuesteitä. – Olen kuluttanut tänä aikana 3–4 kappaletta puhki. Uskon, että kunta on säästänyt paljon rahaa, kun ei tule niin paljoa kaatumisia, hän pohtii. Kotikuntoutuksen fysioterapeutti Piia Arreniuksen mukaan kaatumiset eivät kuulu normaaliin ikääntymiseen, vaikka lisääntyvätkin usein ihmisten vanhetessa. – Talvisin tapahtuvat kaatumiset ovat useimmiten liukastumisia. Ennakointi, keliin sopivat jalkineet sekä liukuesteet auttavat merkittävästi pystyssä pysymistä. Myös kävelysauvat tai muut apuvälineet ovat käteviä liukkaalla kelillä, Arrenius ohjeistaa. Liukastuminen ei ole yksilöasia Hallintojohtaja Sanna Luukkasen mukaan kunnalta menee liukuesteisiin noin tuhat euroa vuodessa, ja niiden jakaminen perustuu luottamukseen. Tavaran voi siis hakea myös esimerkiksi liikuntarajoitteisen tuttavan puolesta, eikä liukuesteitä hakeneista pidetä erikseen kirjaa. – Muistan kun kuulin neljä vuotta sitten Kuhmoisiin muuttaessani, että täällä jaetaan liukuesteitä. Hain heti itselleni yhdet kirjastolta, kertoo eläkkeellä oleva Leila Helaakoski. Helaakoski kannustaa liukuesteiden käyttöön erityisesti siksi, että hän muistaa edelleen, kuinka kuuli nuorempana sellaisesta tilanteesta, jossa sairaalasta oli tullut eräälle kunnalle yli 500 000 euron lasku. Noin 5–6 ikäihmistä oli ilmeisesti ollut hakemassa postia aamutossuissaan, liukastunut, murtanut lonkkansa ja joutunut erikoissairaanhoitoon. – Liukastumiset eivät ole pelkästään yksilöasia, Helaakoski huomauttaa. Myös Arrenius on sitä mieltä, että liukuesteiden jakaminen on hyvä keino edistää yli 65-vuotiaiden aktiivisuutta myös haastavina vuodenaikoina. Lisäksi hän huomauttaa, että kaatumispelosta voi pahimmillaan syntyä toimintakykyä heikentävä ja siten kaatumisriskiä kasvattava noidankehä. – Siksi kaatumisten ja liukastumisten ehkäisy on tärkeää, hän toteaa. Liukasteluun saa apua kunnalta Leila Helaakoski ei tarvitse liukuesteitä kenkiin lumitöitä varten, mutta käyttää niitä aina muulloin. – Eivät ne ole ajaessakaan yhtään huonot, toisin kuin kaapistani jo löytyvät nastakengät, jotka jäävät ikävästi kiinni auton polkimiin, hän toteaa. Kunnalta ilmaiseksi saadut liukuesteet on Ari Ampujan kokemuksen mukaan helppo kiinnittää ja käyttää. Lila Lammi Katja Alatalo Kuhmoisten suurin yhteisöverojen maksaja oli viime vuonna Hinskalan yhteismetsä, jonka verotettava tulo oli 615 374 euroa. Toiseksi eniten yhteisöveroja maksoi Kuhmoisten Verkkopalvelut Oy. Sen verotettava tulo oli 540 253 euroa. Kolmanneksi eniten yhteisveroja maksoi Kymen Maansiirto, jonka verotettavat tulot olivat 215 527 euroa. Kymmenen kovimman yhteisöveronmaksajan kärkeen mahtui kaksi muutakin yhteismetsää: Jaatisen yhteismetsä (195 532 euroa) sekä Ylä-Karttilan yhteismetsä (110 941 euroa). Kymmenen kärjestä löytyivät lisäksi Harmonia-Kaluste Oy, Ansiomäen Konepalvelu Oy, hedgeLog oy, Kirvesmiespalvelu Mäntylä Oy sekä Kuhmoisten Lämpö Oy. Yhteismetsät kovia veronmaksajia
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 15. marraskuuta 2023 5 ” Kauneusja muotiteollisuus perustuvat siihen, että et ole koskaan hyvä, mutta jos ostat tietyn tuotteen, voit olla hieman parempi. Kuvia vapautumisesta Kristiina Lähde Sirpa Suominen Johanna Suominen Pääkirjaston Galleriassa 13.11.-12.12. Katja Alatalo Kolmen naisen taidekollektiivi on yhtä mieltä siitä, että maanantaina avautuneen Kuvia vapautumisesta -näyttelyn puhuttelevin teos on tissipeli. Erilaisista paljaiden rintojen kuvista koostuva palapeli houkuttelee näyttelyväkeä etsimään pareja. – Haluamme ihmisten osallistuvan näyttelyyn. Teimme tällaisen tissipelin, joka liittyy tietenkin siihen, että jokainen keho ja tissi on omanlaisensa. Ne eivät ole symmetrisiä peilikuvia, Kristiina Lähde kertoo. – Peli on puhutellut monia ihmisiä ja on sekä idealtaan että toteutukseltaan erittäin onnistunut, Sirpa Suominen jatkaa. – Lisäksi siinä on monta tasoa. Se on myös tosi hauska, vaikka idea on syvempi, Johanna Suominen summaa. Tissipelin lisäksi taidenäyttelystä löytyy pusupeli, jossa suutelevista ihmisistä voi muodostaa pareja. Runo syntyi kaupan parkkipaikalla Jämsäläiset kuvataiteilijat Kristiina Lähde ja Sirpa Suominen tutustuivat taidenäyttelyssä, jossa heidän molempien töitä oli esillä. Tutustuttuaan taiteilijat totesivat, että näyttelyn aihe kiehtoi molempia, mutta sitä ei ehtinyt riittävästi näyttelyä varten työstää. Ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa aihetta omaan näyttelyyn. Kesällä 2022 Lähde ja Suominen pitivät ensimmäisen yhteisnäyttelynsä Kuvia vapautumisesta, joka oli pystyssä Jämsän lisäksi Helsingissä ja Jyväskylässä. Mukaan oli jo keväällä pyydetty runoilija Suominen. – Innostuin ajatuksesta, mutta ensin epäröin, että saankohan runoja kirjoitettua. Niitä alkoikin syntyä samana päivänä autossa kaupan parkkipaikalla ja illalla vielä lisää. Inspiroiduin näistä kahdesta naisesta sekä heidän tekemisistään. Toki tematiikka oli minulle tuttua ja olen kirjoittanut samansuuntaisia runoja aiemminkin, Suominen kertoo. Kuhmoisiin pystytetty näyttely on yhdistelmä aiemmista yhteisnäyttelyistä. Teokset käsittelevät kehohäpeää sekä suhteita paitsi muihin ihmisiin, myös omaan itseensä. Maurille morsiamia tekoälyn avulla Teemat näyttelyyn kumpuavat kolmikon mukaan suoraan elämästä sekä omista kokemuksista. Kaikki pohtivat paljon esillä olevia teemoja, mutta tulkitsevat niitä omalla tavallaan toisia rajoittamatta. – Läheisissä ihmisissä on monenlaisia perheiden, suhteiden, parisuhteiden ja monisuhteiden mallia. Ne pohdituttavat ja puhututtavat ihmisiä tässä ajassa, Kristiina Lähde sanoo. Moninaisista suhteista haaveilee myös monessa näyttelyssä mukana kiertänyt ”Mauri”, jolla Lähteen sanojen mukaan on ”avoin mieli, jonne sopii kaikkea”. Tähän näyttelyyn Maurille on tehty morsiamia tekoälyä apuna käyttäen. – Osa kuvista on selkeästi aika persoonallisen näköisiä. Työn nimi on haaveita ja harhakuvia. Meidänkin haaveet saattavat olla muotoutumattomia ja epämääräisiä, ja kun niitä alkaa tarkastella, niin tajuaa, että eivät ne ihan realistisiakaan ole, Lähde sanoo. Naisten kauneusihanteet puolestaan ovat puhuttaneet naisasianaisia jo vuosikymmeniä. Lähde ei usko, että tilanne tulee muuttumaan. – Kauneusja muotiteollisuus perustuvat siihen, että et ole koskaan hyvä, mutta jos ostat tietyn tuotteen, voit olla hieman parempi. Yritämme omalla tavallamme ohjata ihmisiä kapinoimaan näitä kaupallisia intressejä kohtaan. Kristiina Lähde kutsuu maalaamiaan raskausarpia kunniamerkeiksi. Lähde moittii median luomaa kuvaa ahtaasta naiskuvasta, jota naisasianaiset ovat 1960–70 -luvuilta lähtien kyseenalaistaneet. – Se, millainen keho milloinkin on muodissa, vaihtelee, mutta ahdas malli on vielä olemassa, Lähde sanoo. Johanna Suominen jättää runojen tulkinnan lukijoille, mutta toivoo niiden käyvän vuoropuhelua maalausten kanssa. – En julista mitään sanomaa, mutta kuten tämä näyttelykin, iloitsen ihmisten ja kehojen moninaisuudesta. Ihmisyys ja inhimillisyyden eri puolet kiinnostavat. Sirpa Suomisen mukaan ulkonäköpaineet sekä ihmissuhteisiin liittyvät haasteet eivät ole vain naisten vaan kaikkien sukupuolten ongelmia. – Itse naisena käsittelen aihetta kuitenkin omasta näkökulmastani, sillä itsellä on kosketuspintaa aiheeseen. Pohdimme kaikki kolme näyttelyn teemoja ja se siirtyy luonnollisesti myös omaan tekemiseen. Katja Alatalo Kuvat ja runot vapauttavat ahtaista malleista ja ennakko-odotuksista
Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 15. marraskuuta 2023 ” Pyörin mukana auttelemassa. METSÄ METSÄ -teema -teema Puutavaran kuljettaja pääsee rahtaria lähemmäs luontoa Kuusia tuhoavia kuoriaisia voi yrittää ennaltaehkäistä Lila Lammi Kirjanpainajat ovat kasvava ongelma Suomessa, ja niiden lisääntyminen huomataan usein liian myöhään. Metsänomistaja havahtuu asiaan yleensä vasta huomatessaan kuorien tippuneen kuusista, ja kun puut ovat muuttuneet ruskeiksi. Tällöin tuho on jo ehtinyt tapahtua ja kuoriaiset siirtyä, eikä näiden puiden poisto auta. – Silloin puusta ei myöskään saa enää sahatavaraa, vaan se menee energiapuuksi ja hinta romahtaa, kertoo tutkija Tiina Ylioja Luonnonvarakeskukselta. Tuhoamisprosessiin menee kirjanpainajilta vain kahdeksan viikkoa, ja samat yksilöt voivat tuhota yhden kesän aikana useita puita. Lämpimänä kesänä esiintymä yleensä laajenee, ja sama saattaa jatkua myös ensi vuonna. Sen vuoksi Yliojan mukaan olisikin tärkeää, että metsänomistaja kävisi aina alkukesästä edellisen esiintymän laidoilla tutkimassa alueen puut. Maailma on monilta osin muuttunut Vaikka kirjanpainaja on yleinen ja kotimainen laji, on niiden määrä päässyt runsastumaan ilmaston lämpenemisen takia. Näin ollen Ylioja uskaltaakin väittää, että ongelmat lajin kanssa tulevat vain lisääntymään. Hänen mukaansa omat metsät olisi hyvä tuntea ja tarkistaa säännöllisesti, mikä on toisaalta nykyaikana hankalaa, sillä omistajat eivät välttämättä enää asu metsien lähettyvillä. – Moni firma yrittää kyllä kehitellä kaukokartoitusmenetelmiä, joilla metsänomistajat voivat saada tietoa metsistä ilman sinne menemistäkin, Ylioja kertoo. Tärkeintä olisi osata ennaltaehkäistä kirjanpainajien levittäytymistä muun muassa suosimalla sekametsiä, sekä tunnistamalla oman kuusimetsän riskitekijät. Tarkkailtavia seikkoja ovat esimerkiksi kaatuneet puut, naapurin tekemät hakkuut oman rajan vieressä, sekä liian kuumat ja kuivat kasvualustat. Ylioja kertoo, että kun kuuset ovat tottuneet kasvamaan varjoisan metsikön sisällä, ja sen viereen hakataan aukea alue, alkavat reunapuut heikentyä, sillä niiden neulaset eivät ole sopeutuneet lisääntyneeseen valoon. Lämmin, paahteinen reunametsä on kirjanpainajalle aina mieluinen – etenkin koska sieltä kaatuu herkästi kuusia, joissa kirjanpainajat sitten lisääntyvät. Pohdi apukeinoja hyvissä ajoin Myös Kuhmoisissa asuva Meija Lahtinen sai tänä vuonna todistaa ensimmäistä kertaa kirjanpainajien aiheuttamaa tuhoa, kun hänen perheyrityksensä Kirjonurmen tallin omistamaa metsää jouduttiin kaatamaan tuhotöiden takia. – Jouduimme hakkaamaan metsään vähän alle kahden hehtaarin aukon. Se harmittaa, sillä kyseisellä alueella kulkee ratsastusreitti, joka on nyt ruman näköinen, Lahtinen toteaa. Vaikka ongelma on heille toistaiseksi uusi, joutuu Lahtisen suku jännittämään, jatkuuko sama tilanne ensi vuonna. – Emme harrasta aktiivisesti metsätaloutta, ja meidän pitäisi liikkua siellä enemmän, jotta huomaisimme merkit kirjanpainajista, Lahtinen sanoo. Yliojan mukaan sekapuun suosiminen auttaa ehkäisemään kirjanpainajien lisääntymistä, ja erityisesti koivua kaivattaisiin lisää. Hän myös kertoo hakkuukoneiden tallentavat sijainteja nykyään, minkä myötä metsänomistajien on mahdollista tiedustella epäedullisten kuusien kasvupaikkoja puita kaatavilta yrityksiltä. Mikäli kirjanpainajien aiheuttamaan ongelmaan ei puututa ajoissa, riskit metsätaloudessa kasvavat. Ylioja sanoo, että suomalaiset ovat tottuneet ajattelemaan metsää ikään kuin pankkeina, joista saa vakaata tuottoa rahapulan iskiessä. – Jos metsää ei kuitenkaan aktiivisesti seuraa, niin sen arvo ei pysy yhtä hyvänä. Suosittelen kaikkia tutustumaan metsäkeskuksen sivuilta löytyvään kirjanpainajaoppaaseen sekä käymään aiheeseen liittyvän nettikurssin, hän ohjeistaa. Kuuset kuoriutuvat kirjanpainajien jäljiltä. Tällöin vahinko on jo ehtinyt tapahtua, eikä kyseisten puiden kaataminen enää auta. T. Ylioja / Luke Kirjanpainajien valtaama kuusi on yleensä vielä vihreä, mutta sen voi tunnistaa tyvelle kasaantuneesta ruskeasta purusta. Tällaisten puiden poisto auttaa vähentämään kirjanpainajien lisääntymistä. Yksi altistava tekijä voi olla myös kuusenjuurikääpä. Lila Lammi Taavi Niemen isä on tehnyt kuljetusalan hommia niin kauan, kuin Niemi vain muistaa. Ja kun hän oli vielä pieni, oli hänellä tapana kulkea isänsä mukana töissä katselemassa, millaista työskentely logistiikan parissa on. Nyt 17-vuotias Niemi opiskelee samaan ammattiin kuin isänsä, ja hänen on määrä valmistua Gradiasta puutavara-auton kuljettajaksi parin vuoden päästä. – Kyllä se on vaikuttanut hyvin paljon mielenkiintooni tätä alaa kohtaan, että myös isäni on tehnyt kuljetushommia, Niemi kertoo. Hän on tällä hetkellä työharjoittelussa jo toistamiseen, ja kertoo kulkevansa Kuhmoisista Jämsänkoskelle ystävänsä kyydillä. – Pyörin mukana auttelemassa. Joitain asioita voi tehdä itsenäisesti, mutta ei läheskään kaikkea, hän sanoo. Autot ovat aina vetäneet puoleensa Niemi kertoo tienneensä jo yläasteelta lähtien, että hän haluaa töihin kuljetusalalle. Isältä tulleen inspiraation lisäksi autot ovat aina kiinnostaneet häntä, ja hän onkin ostanut tutuiltaan useamman auton, jotka hän pyrkii kunnostamaan liikennekelpoisiksi. Ja vaikka ajokorttikin puuttuu vielä, on myös sellainen tarkoitus hankkia lähitulevaisuudessa. Tulevaisuuden työllistymistä Niemi ei ole vielä ehtinyt miettiä, mutta osaa sanoa jo sen verran, ettei tarkoituksena ainakaan ole muuttaa mihinkään. – Jämsässä on varmaan jo paremmin työmahdollisuuksia kuin Kuhmoisissa, eikä sinne onneksi aja kuin puolisen tuntia, Niemi toteaa. Kun hän pohtii, mikä juuri puutavara-ajoneuvon kuljettamisessa kiehtoo, mainitsee hän sen olevan rauhallisempaa puuhaa, kun paketteja ei tarvitse jakaa yksitellen. Lisäksi puutavaraa kuljettaessa pääsee lähemmäs luontoa. Taavi Niemeä kiinnostaa puutavaran kuljettamisessa muun muassa se, että siinä ei tarvitse tehdä jatkuvia pysähdyksiä tai raahata esimerkiksi pumppukärryä. Gradia
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 15. marraskuuta 2023 7 METSÄ METSÄ -teema -teema Metsähallitus kaipaa nuorten kokemuksia Kuhmoisten Sanomat Metsähallitus kaipaa erityisesti 16–30 -vuotiaita sekä yli 60-vuotiaita luonnossa liikkujia Eräja luontoyhteisöön palvelujen kehittämiseksi. Yhteisön jäsenet pääsevät vaikuttamaan niin maastossa kuin digissäkin olevien palvelujen kehittämiseen. – Eräja luontoyhteisön perustaminen osoitti kansalaisten kiinnostuksen palveluihimme ja nyt tarvitsemme lisävahvistusta asiakasyhteisöömme. Haluamme vahvistaa asiakasymmärrykseen perustuvaa palvelukehitystä, eivätkä pelkät kyselyt enää riitä. Tarvitsemme keskusteluja ja yhdessä ideointia, johtava palvelumuotoilija Susanne Nylund metsähallituksesta kertoo. Uusi hakukierros Eräja luontoyhteisöön on käynnissä. Hakulomake löytyy osoitteesta www.luontoon.fi/yhteisohaku. Yhteisön jäsenet pääsevät vaikuttamaan ensi vuonna julkaistavaan Luontoon-palveluun ja hakemaan mukaan sovelluksen testaukseen. Lisäksi yhteisössä keskustellaan moderoidusti esimerkiksi kansallispuistomaksuista. Metsissä riittäisi energiapuuta Kuhmoisten Sanomat Yli 800 000 hehtaaria metsää odottaa hoitotöitä, jotka parantaisivat metsien kasvua, kertoo metsäntuntija Tapio. Yksi kustannustehokas keino metsienkasvun parantamiseen olisi energiapuun korjuu. Kiinteällä puupolttoaineella tarkoitetaan puuta, joka päätyy energiantuotantoon muun muassa sahojen sivuvirroista sekä suoraan metsästä. Vuonna 2022 tällaista puuta käytettiin 22,5 miljoonaa kuutiometriä ja sillä tuotettiin noin kymmenesosa Suomen energiantuotannosta. Noin puolet tuosta määrästä oli niin sanottua metsähaketta, jota tehdään pienpuusta, hakkuutähteistä ja kannoista. Uusiutuvalla puulla korvataan fossiilisia polttoaineita. – Energiapuulla on edelleen suuri rooli Suomen energiaomavaraisuuden turvaamisessa. Korjuukohteet ja toteutustavat on kuitenkin syytä valita hyvin, jotta lopputulos jää positiiviseksi metsien kasvun lisäksi myös luonnon näkökulmasta, metsien käytön asiantuntija Laura Nikinmaa Tapiosta kertoo. Pienpuun korjuu parantaa tukeiksi kasvatettavien puiden hiilensidontaa ja taloudellista arvoa. Kuhmoisten Sanomat Luonnon-, ympäristöja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry on tyytyväinen nykyisen hallituksen metsiä ja metsäalaa koskeviin kirjauksiin. Samaan aikaan se on kuitenkin huolissaan siitä, että ne ovat vaarassa jäädä toteutumatta rahoitusleikkausten takia. – Hallitusohjelmassa lukee, että vastikään hyväksytty kansallinen metsästrategia toteutetaan kokonaan, mutta nyt se ei siltä näytä, mikäli budjettileikkaukset toteutuvat, Loimun neuvottelupäälLeikkaukset iskevät metsästrategiaan likkö Jukka Sippola sanoi Hämeen Metsänhoitajat ry:n Metsäseminaarissa lokakuussa. Metsänomistajien neuvonnasta ja metsälain valvonnasta vastaavassa Metsäkeskuksessa on rahoituksen puutteen vuoksi uhattuna 80 vakinaista työpaikkaa sekä kaikki määräaikaiset työsuhteet Metsähallituksessa muutosneuvottelut koskevat 460 vakituista työntekijää luontopalveluissa sekä konsernitoiminnoissa. Pelkona on myös, että Luonnonvarakeskus joutuu vähentämään tutkijoita. Katja Alatalo Katja Alatalo Velisjärven metsästäjillä on puheenjohtaja Antti Liehun mukaan ollut onnekas syksy. Myönnetyt hirviluvat on käytetty – saaliiksi on saatu kaksi aikuista hirveä ja kaksi vasaa. Lauantaina olikin hyvä hetki rauhoittua hirvikeittolautasten ääressä. – Nyt odotellaan, että lumet tulevat ja jälkiä nähdään. Jos alueella on hirviä tiheästi, harkitsemme, käytämmekö yhteismetsästyksen pankkilupia vielä, Liehu sanoo. Hirvilupia myönnettiin Kuhmoisiin jälleen viime vuotta vähemmän. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan Kari Laatikaisen mukaan 80 myönnetystä luvasta 48 on käytetty, pankkilupia on parikymmentä. – Vasaprosentti on toteutunut, se on 47. Kun katsoo, mistä päin hirviä on kaadettu, niin susireviirin ydinalueella, eli pohjoisosissa ei hirviä juuri ole ammuttu. Vasojen osalta tyhjä alue on vieläkin isompi, Laatikainen kertoo. Kannat kasvavat, havainnot lisääntyvät Hirviä saa vielä metsästää sen, minkä kanta kestää, mutta suurpetometsästys on murroksessa. Erilaiset luonnonsuojelujärjestöt ovat valittaneet ilveksen metsästykseen myönnetyistä 300 poikkeusluvasta. Myös Kuhmoisiin myönnettiin kaksi lupaa, mutta valitusaika on vielä kesken, eikä Laatikainen ole varma, onko Kuhmoisten luvista valitettu. – Meillä on Kuhmoisissa yksi Pohjois-Hämeen vahvimmista ilveskannoista. Havaintoja ja pihakäyntejä on paljon. Jos luvista valitetaan, niiden käsittelyajat ovat sellaisia, että kausi ehtii mennä ohi. Ilves ei ole Suomen suojelluista suurpedoista haitallisin, mutta sekä Laatikainen että Liehu uskovat, että jos kannanhoidollista metsästystä ei päästä toteuttamaan, pihavierailut tulevat lisääntymään. Lisäksi kotieläinvahinkojen riskit kasvavat, ainakin irtokissat ovat vaarassa. Halutessaan ilves iskee myös lammasaitaukseen. Myös karhun kannanhoidollinen metsästys uhkaa loppua. EU:n luontodirektiivin mukaan jäsenvaltioiden on kiellettävä muun muassa karhujen, susien ja ilvesten tahallinen pyydystäminen tai tappaminen luonnossa. Kiellosta poikkeaminen vaatii tiettyjen edellytysten täyttymistä, mitä yleisesti pidetään mahdottomana. Lisäksi kannanhoidollinenkin metsästys tulee yksilöidä, kun tähän asti sitä on tehty populaatiotasolla. – Kun kannanhoidollista metsästystä tehdään yksilötasolla, se tarkoittaa, että vain vahinkoa aiheuttavat yksilöt voidaan poistaa. Karhuista yksilö on helpompi selvittää, mutta susista vaikeampi. Varsinkin, jos liikkeellä on lauma, Laatikainen sanoo. Karhuhavaintoja tehdään Kuhmoisissakin säännöllisesti. Kannan vahvistuessa havainnot tulevat lisääntymään. Perinteen jatkajia löytyisi Haasteista huolimatta Antti Liehu uskoo, että metsästys tulee jossakin muodossa jatkumaan. – Järki tulee voittamaan. Ei tällainen perinne eränkäynnissä, metsästyksessä, riistanhoitotyössä ja kantojen hoidossa voi loppua. Velisjärveltä löytyisi perinteiden jatkajiakin. Jussi Aholan mukaan hirvimetsällä on tänäkin syksynä ollut mukana useampi alle kymmenenvuotias. – Olisi kiva jättää heillekin joku harrastus, kun intoa näyttää olevan, Ahola sanoo. Metsästyksen rajoittamisella on muitakin seurauksia kuin eläinkantojen vahvistaminen. Jo nyt on nähtävissä, että metsästyskoiria ei uskalleta laskea alueelle, jossa on useita susihavaintoja. Vähenevä koirien käyttö johtaa siihen, että toimivia metsästyskoiria ei ole enää tarvetta jalostaa. Lisäksi suurriistavirka-apua voi olla jatkossa vaikeampi saada. – Meillä ei vielä ole keskusteltu srva-toiminnan boikotoinnista, mutta kyllähän tämä metsästäjien mielialaan vaikuttaa. Pahin skenaario on se, että petokanta menettää ihmisarkuuden, ja silloin voi tapahtua vakaviakin asioita, Laatikainen summaa. Metsästys voisi olla Eelis Liehun sekä Veeti ja Ronja Korpisen harrastus tulevaisuudessa, mutta missä muodossa? Laji on tällä hetkellä kovassa murroksessa. ” Meillä on yksi PohjoisHämeen vahvimmista ilveskannoista. Jatkajia löytyisi, mutta metsästys on murroksessa
Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 15. marraskuuta 2023 ” Täällä toimitaan vastuullisesti metsävarojen suhteen. METSÄ METSÄ -teema -teema Katja Alatalo Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen metsäasiantuntijana Kuhmoisissa työskentelevä Eero Peltola sanoo, että talousja ympäristöasioiden ei ole pakko olla ristiriidassa kotimaan metsistä puhuttaessa. – Kaikki lähtee suunnitelmallisuudesta: miten metsänhoitotöitä ja metsä hakkuita tehdään. Täällä toimitaan vastuullisesti metsävarojen suhteen ja otetaan eri tekijät huomioon. Esimerkiksi tuottamattomat kohteet voidaan jättää käsittelemättä tai käsitellä vain lievästi, Peltola sanoo. Suuret avohakkuut voivat metsän virkistyskäyttäjää kauhistuttaa. Todellisuudessa Suomessa tehdään avohakkuita vuosittain 0,5 – 0,7 prosenttia metsäpinta-alasta vuosittain. Hakkuuaukkojen koko on keskimäärin 1,4 hehtaaria. – Avohakkuut mahdollistavat metsän luontaisen kiertokulun. Kun uudet taimet istutetaan, metsä kasvaa entistä paremmin ja alkaa sitomaan hiiltä nopeasti. Monipuolinen metsäala kiinnosti Peltola on kotoisin Längelmäeltä. Metsänomistajana hän ei itse ole kasvanut, mutta maaseudulla asuminen herätti kiinnostuksen metsäasioihin. – Ala kiinnosti monipuolisuudellaan. Voin yhdistää talouden, luonnon ja tekniikan ja lisäksi työssä ollaan paljon tekemisissä ihmisten kanssa, Peltola kertoo. Työelämässä Peltola on ollut neljä vuotta, siitä viimeisimmän vuoden Kuhmoisissa. Metsäasiantuntijan työ on metsänomistajien neuvontaa. – Autamme löytämään ratkaisuja metsän eri vaiheisiin. Avustamme metsänhoitotöistä puukauppaan, kilpailutamme puukauppoja metsänomistajien puolesta, teemme erilaisia suunnitelmia ja tila-arvioita. MHY:llä työskentelee Kuhmoisissa kaksi metsäasiantuntijaa – Peltola itse sekä Antti Lättilä. Puukaupan kilpailuttaminen on yksi metsäasiantuntijoiden merkittävimmistä töistä. MHY on maanomistajien edunvalvontajärjestö ja kilpailutMetsien talouskäyttö ja luontoarvot voivat kulkea käsikädessä tamisella haetaan luonnollisesti hyötyä maanomistajille. – Puun hinta muuttuu markkinoilla jatkuvasti. Esimerkiksi tukin hinta on jonkin verran laskenut alkuvuodesta ja kuitupuun hinta on noussut. Puukauppaa käydään ja etenkin kesäkorjuukelpoiset kohteet käyvät kaupaksi, Peltola kuvailee puukaupan tämänhetkistä tilannetta. Venäjän hyökkäyssodan myötä koivukuidun sekä energiapuun kysyntä ovat kasvaneet ja se on näkynyt Kuhmoisissakin. Omaisuudensuojaan ollaan puuttumassa Kysynnästä huolimatta huoletonta ei ole metsänomistajankaan elo. Peltolan mukaan Euroopan unionin ympäristöja luontoasiat sekä ennallistamisasetukset puhuttavat. – Metsälaki on mahdollistanut sen, että maanomistajalla on oikeus päättää, miten hän metsiään käsittelee. Nyt maanomistajien omaisuudensuojaan yritetään puuttua velvoittein ja rajoituksin, Peltola kertoo. Yleinen taloustilanne puhuttaa myös. Metsänomistajat pohtivat, paljonko se vaikuttaa puumarkkinoihin ja paljonko uskaltaa investoida. Ilmastonmuutos aiheuttaa tilanteita, joita on vaikea ennakoida. Kuumien ja kuivien kesien lisäännyttyä myös tuholaisten määrä on kasvanut. – Kun tuholainen iskee tukkimetsään, niin arvokas tukkipuu muuttuu polttopuun arvoiseksi. Myrskyt tekevät myös tuhojaan, kuten Hiukkolansaaressa kuluneena syksynä nähtiin. – Myrskytuhoja voi hieman ehkäistä hoitamalla metsänsä ajoissa. Hoidettu metsä kestää tuhoja hoitamatonta paremmin. Ja jos kuusikko on iäkästä ja kasvunsa menettänyt, niin siihen voi alkaa suunnitella päätehakkuuta, Peltola vinkkaa. Minä ja metsäni: LadyForest tukee naisia metsäasioissa Arja Heinilä Luonnossa liikkuminen tukee monella tavalla ihmisen terveyttä. – Luontoaltistukset aktivoivat ihmistä rauhoittumaan ja palautumaan. Neljän minuutin luontoaltistus rauhoittaa hengitystä. Jopa lyhyet 40 sekunnin mikrotauot luontokohdetta havainnoiden työpäivän keskellä lisäävät tarkkaavaisuutta. Ja kun metsässä oleillaan yhteensä viisi tuntia kuukaudessa, lisääntyvät positiiviset tunteet, kertoo Luonnosta virtaa ® -ohjaajaksi opiskeleva Kuu yrttitarhan (Instagram-tili) Johanna Teräväinen. Uuraisilla oman metsänsä kupeessa asuva Teräväinen valmistuu marraskuussa Tampereen kesäyliopistosta Luo Vi-ohjaajaksi. – Kymmenessä minuutissa syke laskee, viisitoista minuuttia luonnossa parantaa keskittymiskykyä ja kahdessakymmenessä minuutissa mieliala kohoaa. Kolmen päivän mittainen retki metsässä vahvistaa elimistön puolustusmekanismia, latelee Teräväinen tutkittua tietoutta. Tutkittua hyvinvointia Luonnosta virtaa on suomalaisten psykologien kehittämä ja tieteellisesti tutkittu menetelmä, joka perustuu luonnon hyvinvointija terveysvaikutuksiin. Ohjaajakoulutus antaa tietoa ja ymmärrystä luonnon hyvinvointivaikutusten ammattimaisesta hyödyntämisestä hyvinvoinnin edistämiseksi. – Kiinnostuin tästä koulutuksesta luontoyhteyden kautta. Tieteellisen tutkimustiedon lisäksi minua kiinnostavat kansanperinne, vanhat uskomukset ja mytologia. Ja kaiken tämän yhdistelmä. Johanna Teräväinen on myös perinnesaunottaja. Lisäksi hän valmistaa ” Kannustan ihmisiä menemään metsään tunnelmoimaan ilman velvollisuuksia. Luontoaltistukset aktivoivat ihmistä rauhoittumaan ja palautumaan. Johanna Teräväinen kehottaa ihmisiä menemään metsään ilman marjakoria ja raivaussahaa katselemaan, kuuntelemaan, haistelemaan ja koskettelemaan. – Kolmen päivän mittainen retki metsässä vahvistaa elimistön puolustusmekanismia. Johanna Teräväinen
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 15. marraskuuta 2023 9 LADYFOREST f Yksityinen ja järjestäytymätön Facebook-ryhmä naismetsänomistajille f Perustettu vuonna 2016 f Sisältää vertaistukea, kysymyksiä ja vastauksia, pohdintoja, tarinoita ja asiantuntija-apua f Ryhmä on tarkoitettu metsää omistaville tai oman metsän hankkimista suunnitteleville naisille Etelä-Suomen Metsätilat LKV Välityspalkkio 4,96 % 4 % alv 24 % kauppahinnasta, min. 2 800 € (sis. alv 24 % Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ Me välitämme, ota yhteyttä! Tilavahti valvoo Kiinnostavat kohteet sähköpostiisi. Välityspalkkio 4,96 % (4 % alv 24 %) kauppahinnasta, min. 3 100 € (sis. alv 24 %) Jaakko Aho p. 040 905 2380 Antti Mäenpää p. 050 592 7613 etunimi.sukunimi@metsatilat.fi Vanajantie 10 b, 13110 Hämeenlinna MetsäMestarit Oy MetsäMestarit Oy Juho Valonen p. 050 572 5881 metsamestarit@gmail.com www.metsamestarit.fi • metsänhoitotyöt • pihapuiden kaadot • tonttihakkuut • polttopuun myynti • kantojyrsintä • puiden ja risujen ajo traktorikalustolla Eero Peltola myöntää, että metsätalousinsinöörin opintojen myötä hän katselee metsiä taloudellisesta näkökulmasta. – Toki pidän luontoarvoja ja luonnon monimuotoisuutta myös tärkeänä. Metsien talouskäyttö ja luontoarvot voivat kulkea käsikädessä Minä ja metsäni: LadyForest tukee naisia metsäasioissa harrastuksenaan yrteistä luonnonkosmetiikkaa ja pitää sen tiimoilta työpajoja. Luontokokemuksia etäyhteyksin Luonnosta virtaa ® -koulutuskokonaisuus muodostuu teoriaosuuksista, keskusteluista ja ohjatuista käytännön harjoituksista luontoympäristössä. Ammattipsykologien soveltamia ja kehittämiä luontoharjoituksia tehdään sekä livenä että etänä. Etäharjoitus tietokoneen ja puhelimen välityksellä saattaa ensikuulemalta tuntua karulta ajatukselta. Osallistujat ovat kuitenkin saaneet etäharjoituksista uusia tapoja yhdistää hyvinvointi ja luonto. Johanna Teräväinen ohjaa ihmisiä havainnoimaan luontoa kaikilla aisteilla ja kulkemaan epätavallisia reittejä. – Kannustan ihmisiä menemään metsään tunnelmoimaan ilman velvollisuuksia. Marraskuu on pimeä kuukausi, karhu on mennyt talviunille ja luonto lepää keräten voimia kevättä varten. Kannattaa mennä metsään myös ilman marjakoria ja raivaussahaa. Katselemaan, kuuntelemaan, haistelemaan ja koskettelemaan, olemaan yhtä luonnon kanssa. Luonnossa oleminen kohentaa mielialaa ja positiiviset tunteet vahvistuvat. – Ikäihmisillä luontoaltistus vähentää riskiä sydäntaudeille, aivoverenkiertohäiriöille sekä nivelsairauksille. Luontoaltistus lieventää työssäkäyvän stressiä ja lisää keskittymiskykyä. Vertaistukea toisista naisista Moneen metsänomistamiseen liittyvään asiaan Teräväinen on saanut tietoutta Facebookista löytyvästä LadyForest -naismetsänomistajaryhmästä. LadyForestin on kuusi vuotta sitten perustanut kolmen naisen metsäalan opettajista ja metsänomistajista koostuva kokoonpano. Naiset ovat Päivi Lahtinen, Terhi Mäkinen ja Päivi Kankaanmäki, joista Lahtinen asuu nykyään Kuhmoisten Päijälässä. – Halusimme nähdä, olisiko naisille tällaiselle vertaistukiryhmälle tarvetta. Tällä hetkellä ryhmään on liittynyt lähes 5 000 naista ympäri Suomea, ja joukko kasvaa koko ajan, Lahtinen kertoo. Ryhmässä voi esittää kysymyksiä, kertoa omista kokemuksistaan ja ehdottaa yhteisiä tapahtumia. – Ihmiset voimaantuvat ja saavat tukea omaan toimintaansa ja metsänomistajuuteensa. LadyForest on järjestänyt vuosien varrella erilaisia tapahtumia, valmennuksia ja viikonloppuleirejä. Ryhmän sivuilla sanotaan, että metsää tarkastellaan avoimin mielin monenlaisista näkökulmista. Tarkoituksena on tukea jokaista naismetsänomistajaa tulemaan tutuksi metsänsä kanssa. – Kaikenlaisia kysymyksiä voidaan esittää. Joku voi esimerkiksi kokemattomana kaivata metsänhoidollisia vinkkejä perittyään metsää. Veroasiat, luotettavat toimijat ja kirjanpainajien tuhot muun muassa voivat olla keskustelun aiheina. – Olemme järjestäneet tapaamisen myös täällä Kuhmoisissa, Päijälän Pirtillä. Tutustuimme muun muassa Ruokolan puuhun. Mukaan ryhmään voivat liittyä kaikki naiset, joilla on Facebook-profiili omalla nimellään. – Ryhmässä keskustellaan metsästä ja luonnosta. Pääsyvaatimuksena on, että osaa noudattaa kohteliaita ja hyviä tapoja, vaikka ei vielä omistaisikaan metsää. Otamme siis joukkoomme myös ne, jotka vasta suunnittelevat metsän hankkimista. Katja Alatalo TORIMYYJÄT TULEVAA... MARRASKUUN KUPONGIT 29.11. LEHDESSÄ. Ilmoitusaineistot pe 24.11. klo 12 mennessä. Kuhmoisten Sanomat koko 83 x 40 mm Tutustumishintaan 50 € Hinta yritysilmoituksille ja hintaan lisätään alv 24 %. Anna vaikka lahjavinkki!
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 15. marraskuuta 2023 10 METSÄ METSÄ -teema -teema www.metsanwoima.fi OSTAMME ENERGIAPUUTA Metsäasiantuntija Kaisa Inkiläinen 050 305 6270 kaisa.inkilainen@metsanwoima.fi Kun viisaat puut puhuttelevat MIKSI METSÄ? f Fysiikka paranee f Stressi katoaa f Mieli rauhoittuu f Ihminen rentoutuu f Lihasjännitys vähenee f Verenpaine ja pulssi tasoittuvat f Metsäretken jälkeen keskittyy paremmin Katja Alatalo Tevajärventien varressa metsässä on parin päivän vesisateista huolimatta vielä lunta. Vaelluskengät jalkaansa vetänyttä Eila Puolitaivalta se ei haittaa, vaikkakin hänen suosikkimaisemansa – suurten vanhojen kuusien täyttämä sammalmättäinen metsä – jää nyt lumen alle piiloon. Jotain lumen myötä kuitenkin paljastuu: Metsässä on ehkä saman päivän aamuna tallustanut isotassuinen eläin. ”Ota tästä, sanoo kuva” Eila Puolitaival on tunnettu paitsi metsäretkistään myös niiltä nappaamista kuvistaan, joita hän julkaisee Kuhmoinen kuvissa -facebook-ryhmässä. – Ehkä julkaisen liikaakin, mutta eihän niitä ole pakko katsella. Otetuista kuvista kuitenkin vain murto-osa päätyy julkaisuun. Edellisellä tyhjennyksellä Puolitaipaleen puhelimesta löytyi yli 18 000 kuvaa. Hän kuvaakin mieluummin puhelimella kuin kameralla, jota on kömpelö kantaa. – Kuvaan mitä milloinkin. Tykkään puista. Ne vanhuudessa ja viisaudessaan puhuttelevat. Mutta kuvan otan silloin, kun siltä tuntuu. Kun kuva sanoo, että ota tästä. Puolitaival kertoo kuvanneensa aina. Hän on ostanut ensimmäisen kameransa rippilahjaksi saamillaan rahoilla, parikymppisenä käsiin tarttui järjestelmäkamera. – Silloin oli tärkeää kikkailla. Nyt tämä kuvaaminen on tällaista räpsimistä. Räpsityt julkaisut keräävät facebookissa kuitenkin kymmeniä tykkäyksiä. Elo ilman metsää sairastuttaa Aivoliiton mukaan metsässä kulkiessa stressi katoaa, mieli rauhoittuu ja ihminen rentoutuu. Verenpaine ja pulssi tasoittuvat ja fysiikkakin kohentuu. Eila Puolitaival allekirjoittaa metsän terveysvaikutukset. – Pyrin käymään metsässä joka päivä. Ennen vanhaan olin ikään kuin kipeä, jos en päässyt metsään. Tulee oikein fyysisiä oireita ja sellainen olo, että ei ole tehnyt mitään. Päivittäin tehtävät metsäretket suuntautuvat lähelle. Niin lähelle, että kotiovelta voi lähteä jopa kävellen liikenteeseen. Jos pitää päästä kauemmas, Puolitaival hyppää sähköavusteisen pyöränsä selkään. Sillä voi hurauttaa vaikka Länkipohjaan. Sään niin vaatiessa hän ajaa kohteeseen autolla. Puolitaipaleen omat suosikkimaisemat löytyvät Säikänkärjestä, Koukanniemen metsätien ja Asilammentien varrelta sekä Isovuoren suojelualueelta. Jos retkikohteita on vaikea löytää, suosittelee Puolitaival kysymään neuvoa. – Sinne Säikänkärkeen en meinannut löytää, vaikka kartasta olin paikan katsonut. Tannisen Seija minut sinne neuvoi, hän on kuvannut siellä paljon. Karttaa Puolitaival ei kanna mukana – vaikka ehkä pitäisi. – Käytän puhelimen karttasovellusta. Se on hirveän hyvä, mutta ei toimi, jos akku loppuu, tai puhelin hajoaa tai ei ole kenttää. Pyhänpäällä on sellaisia paikkoja. Tämön kuvan Eila Puolitaival on ottanut Pyhänpään juurella. Hän itse kuvailee kuvaavansa milloin mitäkin, mutta puista hän tykkää eniten. Puhelimesta löytyy sekä kamera että karttasovellus ja se on näppärän kokoinen kannettava. Katja Alatalo Juhani Savijärvi puh. 040 052 7463 Kuhmoinen Puukauppaa ja metsäpalveluita metsagroup.com/puunhankinta Puunhankintamme kasvaa ja haluamme ostaa lisääntyvät määrät omistajajäseniltämme Suomesta. Ostamme tällä hetkellä erityisesti sulan maan harvennuksia ja hankintapuuta. Laskimme elokuussa kuitupuun minimiläpimitan kuudesta senttimetristä viiteen. Tee puukaupat kanssamme 31.12.2023 mennessä ja kerää talteen pienemmän läpimitan tuomat hyödyt. Ota yhteyttä! Tilaa näköislehti ja lue lehti verkossa! 12 kk jatkuva digikestotilaus + arkisto ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi Kuhmoisten Sanomat 56 € 2023 hinta, 2024 hinta 58 € METSÄ METSÄ -teema -teema Tutustu näköislehteen ja lue tämä teemalehti ilmaiseksi osoitteessa www.kuhmoistensanomat.fi
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 15. marraskuuta 2023 11 LOUNAAT TORIMYYJÄT KOKOUKSET ELOKUVAT SEURAT Kuhmoisten Sanomat TOIMITUS Puolueeton kotiseutulehti ISSN 0356-228X Uutismedian liiton jäsen Levikki 2 228 (LT-2022) Asiakaspalvelu, ilmoitusmyynti ja -valmistus Tuija Käki-Lahtinen ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi Valmis pdf-aineisto julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja valmistettavan ilmoituksen aineisto edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 € /ilmoitus. Pienlaskutuslisä alle 25€:n ilmoituksista on 5 €. Hintoihin sisältyy alv. 24%. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. ILMOITUSHINNAT 2023 (sis. alv. 24%) Etusivulla 1,95 € /pmm Tekstissä 1,70 € /pmm Takasivulla 1,77 € /pmm Seurapalsta 2,48 € /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Hinta kolmelta riviltä 15 € ja lisärivit 5 €/rivi. Alle 25 €:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 5,00 €. Hintoihin sisältyy alv. 24%. ILMOITUSAINEISTO Toimittaja Lila Lammi 045 635 5335 toimitus@kuhmoistensanomat.fi Toimittaja Katja Alatalo 040 716 8052 toimitus@kuhmoistensanomat.fi Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Avoinna: ma 9.30–15.00 ti, ke ja pe 9.30–13.00 to suljettu ILMOITUSJA TILAUSJA LASKUTUSASIAT p. 040 483 0860 tai 040 515 2345 ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi OSOITTEENMUUTOKSET ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi (perjantaina tehdyt muutokset ehtivät seuraavan viikon lehteen) Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat ja elinkeinoelämä Hannu Lahtinen Kulttuuri ja vapaa-aika Eija Heinonen Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta sinä haluaisit lukea? Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille. Lukijapostia palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. Kirjoita omalla nimelläsi. TILAUSHINNAT 2023 (kotimaa, sis. alv 10 %) 12 kk jatkuva kesto (sis. näköislehden) 89 € 12 kk määräaik. 95 €, 6 kk 55 €, 3 kk 39 € 12 kk jatkuva digikesto 56 € (kysy myös muita vaihtoehtoja asiakaspalvelusta) Katkaistun lehtitilauksen tilausmaksuja ei palauteta. Painopaikka Lehtisepät Oy www.kuhmoistensanomat.fi LIIKEHAKEMISTO Liikehakemisto: 6 kk 3 riviä vain 115 € +10 € / lisärivi (alv. %) ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 040 555 0454 kalletapani.nurminen@gmail.com AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Valtuutettu Citroen, Peugeot, Mitsubishi huolto. Paavolankatu 4, 42100 Jämsä p. 014 716 119 / 0400 551 162 HAUTAKIVET Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 ILMALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Parhaat merkit, paras palvelu! Myynti, asennus, huolto S. Linnan Saneeraus ja Pelti Mitsubishi Electric RW25 050 320 1518, www.linnatuli.fi Sähkötyö J. Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net ISÄNNÖINTIPALVELUT asuntotrio.fi, Toritie 50 Mika Lyytinen 040 727 4769 Mika Järvinen 0400 236 344 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV, Anne-Maj Ronni, IAT p. 044 493 8191 JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen 0400 783 630 Teemu Sarhemaa 0400 551180 Timo Sormunen 044 244 9779 KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri Janhonen p. 040 586 7729 www.countryhelp.fi KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KEITTIÖT Rakennushuolto Pekka Peltonen Hörhäntie 2, 17800 Kuhmoinen p. 040 746 9617 www.kuhmoinen-keittiot.fi KIINTEISTÖNVÄLITYS OP Koti Järvi-Häme Oy LKV, Vesa Teräväinen p. 040 769 8133 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV www.paijanteen.fi Timo Sormunen p. 044 244 9779 KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 040 551 7540 Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Toritie 63, p. 040 740 6374 Urosen Kukkakauppa ja Hautauspalvelu, Koskentie 11, Jämsä p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. erikoiskuljetukset/kotim. ja Eurooppa OPASOL OY p. 0400 852 532 Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 24 t. Petri Liehu p. 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. Piili Kuhmoinen p. 040 708 1456 LASILIIKKEET Jokilaakson Lasitus Korjaus/lasitukset 24/7, terassilasitukset yms. p. 040 547 5411 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktorikalustolla Vesa Arrenius p. 040 8271583 Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. 0400 121 997 HIERONTA JA LUONTAISHOIDOT Hieronta, vyöhyketerapia, purentahoidot Irja Tervala p. 0400 131 170, Kirkkotie 8 MAALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Maalämpöjärjestelmät avaimet käteen asennuksella! PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. 0400 783 630, (03) 555 6137 PITOPALVELU yms. Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Juhlaja pitopalvelu. Irma Kallio p. 040 551 7540 Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola p. 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 p. 0400 638 764 PUUTAVARAA Myydään polttopuuta ja sahatavaraa. Tuominen Tauno p. 0400 798 143 p. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 RAKENTAMISPALVELUT Kanuuna Oy Saunaja kylpyhuoneremontit, laattatyöt, sisäremontit ja sisustuskirvesmiehen työt. Myös pikkuhommat. 040 540 9090 kai.kultalahti@hotmail.com SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKETTA Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi Lindroosin Sora Oy p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. 040 700 1165 Sähkötyö J.Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kirjanpitopalvelut Mia V Ky mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi Päijät-Tili Toritie 44, p. 040 571 0327 henni@paijat-tili.fi VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 852 532 MAANANTAISIN KUHMOISTEN TORILLA klo 10–11 Hyvää Pälkäneen PERUNAA Marabel, Annabelle, Afra säkeittäin sopivasti. Multaporkkanaa, punajuurta ja sipulia ym. LOBO-, AMOROSA ja RUBINOLA-omenoita. Nevala Pe 17.11.2023 klo 13.00 Kuhmolassa bingo 2 x 2€, toisella kierr. kinkku palkintona, yht.laulua. Kahvi 4 €, muistutus syyskokouksesta klo 12.00. Tervetuloa! Ke 22.11.2023 keilareissu Lahteen klo 8.15 Nesteeltä. Edellinen lista voimassa, ilm. viim. 18.11. Anjalle 050 384 8492. Tervetuloa kannustajat myös! PIKKUJOULUT Torpalla Kissakulmantie 48 pe 1.12.2023 klo 14 aloitus jouluruokailulla. Arpajaiset Sitovat ilmoittautumiset 17.11. mennessä Kaijalle 040 545 8498 Hinta: jäsenet 25 €, ei jäsenet 35 €. Tervetuloa! KUHMOLASSA SU 19.11. KLO 16 #tuoksutON * S * 6 € Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Kuhm o i s t e n M u i s tikahvila ma 20.11.2023 klo 14.00–15.30 Kuhmolan alakerta, Toritie 57, Kuhmoinen. Kaikille muistiasioista kiinnostuneille avoin kahvila. Kuhmolassa 16.11. klo 12 alkava Torstaituvan ohjelma on ainutlaatuinen. Runoja on lausumassa 89 v. Salme Hyötynen, Jämsänkoskelta. Noin klo 13.30 Mikko Sees jumppauttaa tunnetulla taidollaan. Tervetuloa kuulemaan runoja ja osallistumaan jumppaan! Sarin Kotikahvilassa 16.11.2023 klo 17 Keski-Suomen Marttojen Hanni Kuronen luennoi aiheena Kotivara osana omatoimista varautumista. Järj. Harjunsalmen Martat MISSÄ TONTTU SEIKKAILEE? -KUVASUUNNISTUS 15.11.–1.12. LAHJAKORTTI Kuhmoisten Nuorisoseura SPR Kuhmoisten osaston sääntömääräinen SYYSKOKOUS ke 22.11.2023 klo 17.30 Sarin Kotikahvilassa, Toritie 52, Kuhmoinen. Osaston hallitus kokoontuu ennen kokousta. Tervetuloa! SYYSKOKOUS Sarin Kotikahvilassa to 23.11.2023 klo 17.00 Johtokunnan kokous klo 17.30 Syyskokous Tervetuloa! Keskustan Kuhmoisten paikallisosasto ry:n TO Parmesankana PE Punaviinipossua MA Makkarapihvit TI Smetanakala KE Kiusauksia Kuhmoinen (03) 555 6382 LOUNAS 16.-22.11. arkisin klo 11–14 arkisin 6.30–18.00 la 8.00–18.00 su 9.00–18.00 Huom! Lauantaina 18.11.2023 Neste sulkeutuu klo 16.00 Keittiö palvelee 10–17.30
Kuhmoisten Sanomat 12 Keskiviikkona 15. marraskuuta 2023 Rakkaus metsään syntyy jo lapsuudessa METSÄ METSÄ -teema -teema Ollaanko Facebook-kavereita? kmarketsuomi OMAN KYLÄN MARKKINAPÄIVÄT Ollaanko Facebook-kavereita? kmarketsuomi KPL 3 x 6-PACK PKT KG PKT HARTWALL Jaffa sokeriton ja Novelle Plus virvoitusjumat 6 x 0,33 l tlk (1,23/l) sis. pantit 2,70 Rajoitus 2 erää/talous VALIO Voi normaalisuolainen 500 g (6,98/kg) SNELLMAN Kunnon naudan jauheliha 20 % 400 g (9,48/kg) ERÄ! Lauantaimakkara tanko 500 g (4,00/kg) Ilman Plussa-korttia 3,19-5,15 pkt Ilman Plussa-korttia 4,79-4,99/ 6-pack Ilman Plussa-korttia 4,79 pkt Ilman Plussa-korttia 3,95 pkt HINNAT VOIMASSA TO–SU / ELLEI MUUTA MAINITTU / NIIN KAUAN KUIN ERÄT RIITTÄÄ. 1 99 KPL VAIN K-MARKET KIPPARISTA! 8 99 2 99 Virike kananmuna 10 kpl/ 580 g PLUSSA-ETU 2 RS PS 3 00 10 00 3 49 2 RS ERÄ! KALAVAPRIIKKI Tuore kokonainen kirjolohi Kasvatettu, Suomi Pakattu tai irto, kaupan valikoiman mukaan Rajoitus 2 kalaa/talous KIVIKYLÄN Valikoidut tuotteet 280-400 g (7,48-10,68/kg) Voimassa 16.–18.11. Plussa-etu –37-40 % ••••• KIPPARI Toritie 53, 17800 Kuhmoinen Puh. 03 555 6061 markus.ahonen@k-market.com PALVELU PELAA MA–LA 8–21 SU 10–19 Plussa-etu –20 % ••••• Plussa-etu –11 % ••••• 3 79 Plussa-etu –6-41 % ••••• VAIN PERJANTAINA huom! KLO 10 ? Suuren suosion saavuttanut KUUMA KOKONAINEN GRILLATTU BROILERI 6 99 KPL SALONEN GRANO reikäleipä TUMMA 230 g ERÄ! 3x 6-pack Lila Lammi Metsä on monille paikka, jossa rauhoittua. Myös Tiia Puukilan mukaan kiireet katoavat mielestä heti, kun hän avaa auton oven ja haistaa mäntyjen tuoksun saapuessaan mökilleen. Puukila tottui jo pienenä leikkimään lapsuudenkotinsa viereisessä metsikössä Espoossa. Vaikka metsä oli pieni, tarjosi se Puukilan mukaan paljon seikkailuja. – Metsä ja luonto ovat aina vetäneet minua puoleensa. Metsäluonto erityisesti. Puukila uskoo, että juuri kasvuympäristöllä on ollut vaikutusta siihen, millainen olo hänelle tulee metsässä. – Jotkuthan kokevat metsän pelottavana, mutta minä en ole ikinä osannut ajatella niin. Minusta kaupunki on paljon pelottavampi paikka. Puukila on ollut töissä Metsälehdessä jo yli kymmenen vuotta. Hän opiskeli alun perin yliopistossa maatalousja metsätieteiden maisteriksi, mutta kertoo haaveilleensa toimittajan työstä ihan lapsesta asti. – Myös isä oli toimittaja, ja kirjoittaminen on ollut ala-asteelta lähtien osa arkeani. On hienoa, että pääsen toimittajana kertomaan monipuolisesti juuri metsiin liittyvistä, ajankohtaisista asioista. Metsäkeskustelu käykin Puukilan mukaan tällä hetkellä niin kuumana, ettei hän edes muista milloin tällaista olisi tapahtunut viimeksi. Erityisesti ihmisiä puhuttaa Suomen metsien tulevaisuus sekä eri tavat hyödyntää metsää. Puukilan mukaan metsiin kohdistuu tällä hetkellä paljon painetta, kun täytyy ajatella niin kestävyyttä, hiilivarantoa kuin ilmastonmuutostakin. Metsillä on myös suuri rooli luontokadon pysäyttämisessä, minkä lisäksi täytyy huomioida ilmastosopimuksessa päätetyt asiat. – Uskon että päättäjät saavat kuitenkin aikaan fiksuja päätöksiä, Puukila sanoo. Metsällä on monia erilaisia arvoja Suomessa on Puukilan mukaan noin 600 tuhatta yksityismetsän omistajaa, joilla kaikilla on oma näkemyksensä siitä, mitä metsä merkitsee ja miten sitä halutaan hoitaa. Monille metsänomistajille sen arvo näkyy erityisesti taloudessa, mutta on myös niitä, joille metsällä on muitakin arvoja. – Toki nuo muut arvot tiedostettiin opiskellessanikin, mutta vasta nyt on tullut näkyvämmäksi, että ei ole vain yhtä oikeaa tapaa hoitaa tai käyttää metsää, Puukila toteaa. Vastapuolten on hänen mukaansa ollut vaikeaa löytää yhteistä säveltä myös siksi, että metsiä ja niiden käyttöä saatetaan ajatella eri aikaperspektiivistä. – Jotkut ajattelevat asioita kymmenen ja toiset sadan vuoden päähän. Tässä täytyy toimittajana kirjoittaa tilannetta auki kaikista eri näkökulmista. Tiukista keskusteluista ja EU:n säätelystä huolimatta Puukila uskoo, että metsät nähdään edelleen hyvänä sijoituskohteena. Merkitys säilyy, vaikka rooli muuttuu Luontosuhde on Puukilan kohdalla pysynyt aina ennallaan, vaikka metsän rooli onkin muuttunut vuosien saatossa. Nuorelle Puukilalle metsät olivat ennen kaikkea leikkipaikka, myöhemmin opiskelupaikka, ja nyt sekä työettä virkistyspaikka. – Toki metsänomistajana se on myös taloudellinen asia, sillä mökin lisäksi omistan myös talousmetsää Kuhmoisissa. Parasta Suomen metsissä on Puukilan mukaan sen aistillisuus. Hän arvostaa niin vehreyttä, kauneutta, tuoksua kuin sammaleen tuntua. – Siinä pääsee äkkiä kiireestä ja arjesta pois, kun menee metsään kävelemään ja miettimään. Tiia Puukila pätkii Kuhmoisissa mökkitielleen kaatuneet tuulenkaadot polttopuiksi. – Luonto ja metsä ovat sellaisia, mihin olen ikään kuin kasvanut. Sillä on hirveän monta roolia minun elämässäni, hän sanoo. Tiia Puukilan kotialbumi