Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 43 2020 70. vsk Keskiviikkona 21. lokakuuta 2020 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Palvelen sinua asuntoasioissa Kuhmoisissa Vesa Teräväinen Kiinteistönvälittäjä, LKV p. 040 769 8133 vesa.teravainen@op.fi Palvelen sinua asuntoasioissa Saukontassun lapsille terveyttä metsästä ? Sivu 6–7 ” Suurin muutos oli liikunnan lisääminen. Kuhmoisten elämäntaparyhmään osallistuva 54-vuotias nainen ? Sivu 6–7 ? Sivu 5 Päivi Hotokka Kuhmoisten helluntaiseurakunnassa valmistellaan jälleen mittavaa joululahjaa vähäosaisille lapsille. Operaatio Joulun Lapsessa pakataan kenkälaatikkoihin paketteja maailmalle lähetettäväksi. Viime vuonna paketteja lähti Kuhmoisista 115, ja operaation paikallinen organisoija Liisa BranderKeskinen arvioi, että tänä vuonna päästään juuri ja juuri viimevuotisen lukeman yli. – Vaikka ei sen mikään pakkomielle pitäisi olla. Viime torstaina vapaaehtoiset paketoivat 90 pakettia, mutta sitten lahjoihin tarvittavat hygieniatuotteet loppuivat, joten talkoita jatketaan myöhemmin. Lahjoitettavia tavaroita on kerätty pitkin vuotta, ja Brander-Keskisen mukaan lahjoittajia on ollut riittävästi. Jokaiseen pakettiin tulee lelu sekä muuta tarpeellista. Kuhmoislaiset pakkasivat esimerkiksi saippuaa, vihkoja, kyniä, sukkia, paitoja, housuja ja huiveja. Paketteja tehdään kolmelle ikäryhmälle: 2–4-vuotiaille, 5–9-vuotiaille ja Lämpimiä joululahjoja maailmalle 10–14-vuotiaille. Kaikki lahjoitettavat tavarat ovat uusia. Kuhmoisista matkaan lähtee myös itse tehtyjä lahjoja: villasukkia, huiveja ja nukkeja. Kohdemaa ei vielä tiedossa Operaatio Joulun Lapsen toteuttaa Suomessa Patmos Lähetyssäätiö, joka on järjestänyt keräyksen vuodesta 1995 lähtien. Kansainvälisesti projektista huolehtii kristillinen avustusjärjestö Samaritan’s Purse. Lahjat toimitetaan vähävaraisille lapsille ympärimaailmaa, ja osa paketteja saaneista lapsista kutsutaan kristillistä sanomaa välittävälle Suuri seikkailu -kurssille. Liisa Brander-Keskinen kertoo, että vielä ei tiedetä, minne päin maailmaa kuhmoislaisten lahjat tänä vuonna lähtevät. Ei myöskään ole varmaa, pääsevätkö suomalaiset saattajat toimittamaan lähetystä maailmalle koronatilanteen vuoksi. – Mutta romanilasten tarpeet meillä on ollut mielessä, sillä pakkasimme paketteihin lämmintä vaatetta. Kuhmoislaisten paketeissa on lelu, hygieniatuotteita, vihkoja, kyniä ja lämpimiä vaatteita. Salla Keskinen Hyvinvoinnin teemalehti Pauliina Nylund tekee muun muassa jalkahoitoja ja kuivakuppausta kauneushoitola Wanhassa Holvissa. Elina Syrjänen
Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 21. lokakuuta 2020 KOLUMNI Eija Heinonen PÄÄKIRJOITUS LUKIJAPOSTI 21.10.2020 f Aurinko nousee 8.19 f Aurinko laskee 17.47 Onnea nimipäivänä! Tänään Ursula To Anja, Anita, Anniina, Anette, Anitta, Nita Pe Severi La Rasmus, Asmo Su Sointu Ma Nina, Niina, Amanda, Niini, Manta Ti Helli, Hellä, Hellin, Helle Ke Simo Viikon tärpit f Tiedätkö hyvän leikin? MLL:n leikkipankki etsii erityisesti tuoreita leikkejä. f Metsänomistajan kannattaa syksyllä käyttää aikaa taimikon heinäntorjuntaan. f Metsästäjät ovat yhä liikkeellä. Hiljennä vauhtia, kun näet oransseja asuja. ” Koronan jälkiseuraamukset voivat olla hurjat. Kirjoittaja on Kuhmoisten yrittäjien puheenjohtaja. Anna Karhila anna.karhila @kuhmoistensanomat.fi M e t s ä n h o i t o y h d i s t y s (MHY) toimii lakisääteisesti jokaisessa Suomen kolkassa. MHY on jäsentensä oma organisaatio. Jäsenet saavat neuvontaa ja apua kaikissa metsään liittyvissä kysymyksissä. Jäsenet maksavat vapaaehtoista jäsenmaksua pinta-alansa mukaan. Maksulla he saavat muun muassa neuvontaa metsiensä hoitoon. MHY ja MTK tekevät tiivistä yhteistyötä metsänomistajien kanssa muun muassa kaavoitus-, lunastusja suojelutapauksissa sekä toimivat metsäteollisuuden vastavoimana myös paikallisesti omassa maakunnassa. MTK hoitaa EU-tason tehtävät. Lisäksi vaikutetaan alueellisiin metsäja ilmasto-ohjelmiin. Molemmat tahot vaikuttavat myös metsää koskeviin säädöksiin, tukiin, metsäsertifiointiin ja sidosryhmien linjauksiin. Suomen ulkopuoliset paineet ja rajoitukset ovat maataloudessa tuttuja, ja ne uhkaavat yhä enemmän myös metsätaloutta. Metsä ja sen hoito ovat oma maailmansa: kaikki mitä siellä tapahtuu ja tehdään ei välttämättä ole tuttua ei-metsää-omistavalle. Metsänhoidolliset käsitteet ja sanat saattavat olla vieraita monelle. On joskus huomattu, että myöskään metsää omistavalle nämä käsitteet eivät aina ole tuttuja. Esimerkiksi ero ennakkoraivauksen, varhaishoidon sekä taimikonhoidon nimikkeissä on eräänlaista viidakkoa, jota kaikki eivät ole sisäistäneet. Varhaishoito on pienen taimikon raivausta, taimikonhoito on varttuneen taimikon raivausta, ennakkoraivaus ennakoi konehakkuuta ja vähentää korjuuvaurioriskejä. Vieraalla työvoimalla teetettäessä hinnoitteluun vaikuttaa se, minkälaista raivausta metsässä tehdään. Avohakkuu tietenkin on nimensä mukaisesti niin sanotusti kaikki pois ja uutta metsää tilalle. Ensiharvennus tarkoittaa nuoren metsän ensimmäistä harvennusta. Nimikkeet ovat nimikkeitä, mutta ne antavat viitteitä siitä, mitä metsälle on tarkoitus tehdä. Jokainen metsänomistaja hoitaa metsäänsä juuri niin kuin itse haluaa, tietenkin lait ja säädökset huomioon ottaen. Metsänomistajat, joilla on ammattitaitoa ja osaamista, hoitavat tietenkin metsänsä itse. Kaikilla metsänomistajilla ei kuitenkaan ole ammattitaitoa metsiensä hoitoon. Silloin metsänhoitoyhdistys tulee mukaan kuvioihin ja hoitaa kaikki metsänhoitoon liittyvät asiat metsänomistajien toiveita kuunnellen sekä auttaa jäseniänsä muun muassa edunvalvontakysymyksissä. Eija Vallius johtaja Marja Tolonen metsäasiantuntija MHY Kanta-Hme Lisää lukijapostia tämän lehden sivulla 12. Toinen aalto tuli, kuten keväällä ennustettiin. En lakkaa hämmästelemästä, miksei tehdä parin viikon karenssia kurimukselle: rajat kiinni ja maskipakko joka paikkaan paitsi koteihin. Tuntuva sakkorangaistus maskittomille, paitsi terveydellisistä syistä marginaaliryhmälle. Vaatikoon sitten perustuslain muutoksen, jos vaatii. Maalaisjärjellä ajateltuna luulisi, että mikä tahansa virus menettää elinehtonsa jos ei pääse leviämään. Alkaa kyrsiä tämä touhu. Eniten huolettaa elinkeinoelämä ja yrittäjien asema. Konkurssiaaltoa ei voi enää välttää. Moni niistä, jotka keväällä selvisivät niukin naukin ja saivat kassaa kuosiin kesän aikana, on nyt hätää kärsimässä. Mielestäni valtion pitäisi tulla vastaan lempeällä kädellä näitä, joiden yritystoiminta nyt karahtaa kiville. Kasaantuneista alveista, työeläkemaksuista ja muista lakisääteisistä kertyy helposti melkoinen pumpsi yrityslainojen, vuokrien ja muiden maksujen päälle. On täysin eri lähtökohta alkaa rämpiä kohti uutta alkua, jos tietää, että maksuista selviää esimerPieniä ja suuria tekoja kiksi viidessä vuodessa, kuin että – mahdollisesti kaikkensa menettäneenä – maksettavaa lankeaa niin paljon, ettei siihen vielä edessä oleva elämä riitä. Puhumattakaan menetyksentunteesta ja surusta, kun monelle yritys on liki omaan lapseen verrattava osa elämää. Taannoisten vuosikymmenten lama-ajat tuottivat sydäntä raastavia tragedioita. Näiltä pitäisi nyt pyrkiä välttymään kaikin mahdollisin keinoin. Surkeus leviää laajalle kuin veteen heitetyn kiven muodostamat renkaat. Kaikissa perheissä, joita kohtaa työttömyys, lomautukset ja/tai asuntolainan maksukyvyttömyys, ei pystytä huolehtimaan lapsista riittävällä tasolla. Seuraa helposti mielenterveysongelmia ja alkoholismia, kuten on nähty. Jos jo nyt lasten ja nuorten masennus on hälyttävässä tilassa, koronan jälkiseuraamukset voivat olla hurjat. Siksi nyt pitäisikin panostaa isolla kädellä ennaltaehkäisevään hoitoon, taata nopea avun saanti sitä haettaessa, palkata lisää psykiatrisia sairaanhoitajia kouluihin. Yleensä ottaen koululaitosta pitäisi uudistaa henkisten voimavarojen kasvattamisen osalta. Kuinka moni on tarvinnut aikuisiällään derivointia? Hyvin opastettua itsereflektointia kylläkin! Emme voi tehdä suuria asioita; vain pieniä asioita suurella rakkaudella. Näin sanoi Äiti Teresa. Ja kun ei suuriin asioihin pysty vaikuttamaan, tehdään sitten pieniä. Tähän kategoriaan kuuluu Kuhmoisten Yrittäjien järjestämä joulukadun avaus. Emme ylenkatso koronaa, muttemme jää poteroihin makaamaankaan. Tapahtuman tarkoitus on herätellä tutustumaan oman kylän yritysten joululahjavalikoimiin. Jouluahan ei käsittääkseni ole peruttu. Ja nyt jos koskaan paikallisten yritysten tukeminen tulee tarpeeseen. Tilaisuus järjestetään täysin ulkoilmatapahtumana, maskein ja turvavälejä noudattaen. Toritien varren kekseliäät yrittäjät tuovat tarjontaansa ovensa edustalle ja muillekin yrittäjille pyritään Kuhmolan nurkille järjestämään tiloja. Tiedossa on musiikkia ja muuta kivaa ihmisten iloksi. Ja jokainen pystyy ulkotiloissa säätelemään omat ja perheensä turvarajat. Eräs asiakkaani piti tapahtuman järjestämistä siitä kertoessani hyvänä, ja pohti että moni saattaa nyt arastella liikkeisiin menoa esimerkiksi lahjakortin ostoa varten, mutta ulkotiloissa etäisyyden säilyttäen tämäkin onnistuu murheetta! Keli on sitten mitä on, siihen ei voi vaikuttaa ja jos rajoitukset myöhemmin syksyllä kieltävät kaikki tapahtumat, sitten perutaan. Mutta ainakin on yritetty! Metsänhoidon käsitteet voivat olla vieraita monelle Ole paras versio itsestäsi. Viime vuosina paljon käytetty sanonta leiskahti jostain silmieni eteen vähän sen jälkeen, kun väsyneenä ja stressaantuneena hermostuin lapsille kadonneesta kaukosäätimestä ja siivoamattomasta huoneesta. Sanonnan lähtökohtana on ilmeisesti ollut rohkaiseva ajatus, ettei itseään kannata verrata muihin ihmisiin. Sanonnassa piilee kuitenkin ansa, jonka tanskalainen psykologi Svend Brinkmann kiteytti nyt jo paljon siteerattuun lauseeseensa: ”Jos ajattelet myönteisesti joka päivä, teet lujasti töitä, pyrit olemaan paras versio itsestäsi, ympäröit itsesi inspiroivilla ihmisillä, etkä ikinä anna periksi, niin ei ole mitään rajoja sille miten perusteellisesti voit palaa loppuun.” Brinkmannin mukaan nykymaailmassa vallitsee maaninen itsensä kehittämisen kulttuuri. Näkemykseen on helppo yhtyä, etenkin jos seuraa netissä leviäviä artikkeleita ja lentäviä lauseita. Aina löytyy jokin asia, jossa pitäisi yrittää enemmän. Pitäisi syödä oikein, nukkua riittävästi, liikkua paljon, hoikistua, parantaa kuntoaan, oppia uusia asioita, kehittää itseään, mennä epämukavuusalueelle, tavoitella uusia päämääriä, ja niin edelleen. Tehtäviä on loputtomasti, eikä yksi ihminen voi millään selvitä niistä kaikista ainakaan yhtä aikaa. Jopa hyvinvointia on mahdollista ylisuorittaa, jos uskoo jokaista päälle vyöryvää neuvoa. Maaniseen itsensä kehittämiseen ei kuitenkaan ole pakko lähteä mukaan. Kuten Svend Brinkmann toteaa: ”Kaikkeen ei tarvitse kyetä, sillä omista rajoistaan voi myös iloita, kun ne tuntee”. Älä usko meemeihin
Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 21. lokakuuta 2020 ” Urakkarajat ovat hyvät ja selkeät. Anna Karhila Uuden koulun rakennustyömaa laajenee tällä viikolla, kun varsinainen maanrakennusurakka alkaa. Tiistaina Jämsän Metalli ja Kuljetus Oy:n työväki asetteli jo paikalle työmaa-aitoja, ja kaivinkoneet saapuvat viimeistään loppuviikosta. Maanrakennusurakkaan kuuluu koulurakennuksen kaivuja maanvaihtotöiden lisäksi uuden huoltoja kulkutien rakentaminen Länkipohjantieltä tulevan koulurakennuksen taakse Paljumäen lähelle. – Aloitamme työt Länkipohjantien vierestä ja teemme ensimmäisenä uuden tien valmiiksi, jotta työmaaliikenne saadaan ohjattua siihen, eikä meidän tarvitse kulkea koulun pihan läpi, kertoo työpäällikkö Hannu Kantola maanrakennusurakan suorittavasta Jämsän Metalli ja Kuljetus Oy:stä. – Pyrimme pitämään mahdollisimman kauan avoimena myös liikuntasalin takana olevan kulun kuntosalille. Maanrakennusurakan on tarkoitus valmistua kokonaisuudessaan tammiMaanrakennusurakka alkaa tienteolla Anna Karhila Oona Vallittu (vas.) ja Galina Latypova mittasivat maanantaina maanrakennusurakkaa varten digitaalista maastomallia. – Varmistimme, ovatko suunnitelmakuvat oikeita, ja ne ovat sitä ihan prikulleen. kuun aikana. Kunnanhallitus hyväksyi viikko sitten maanantaina koulun urakkaohjelman. Samalla käynnistettiin tarjouspyyntöprosessi varsinaisesta rakennusurakasta. Tarjouspyyntöjen jättämiseen on aikaa 19. marraskuuta saakka. Ei asfalttia tammikuussa Hannu Kantola arvioi, että uuden tien valmistuminen vie noin kolme viikkoa. Sen jälkeen työmaalla päästään työstämään varsinaista koulun pohjaa, ja koneiden määrä lisääntyy. Urakkaan kuuluu sekä kaivuutöitä että massojenvaihtoa. – Kaivureita on työmaalla parhaimmillaan kaksi tai jopa kolme. Vaihdamme pehmeämpää maa-aineista soraan ja työstämme maanrakennusurakkaa tiettyyn pisteeseen saakka, Kantola listaa. Lokakuun alussa alkaneessa infraurakassa KVL-tekniikka tuo uutta koulua varten maalämmön, sähkön, veden ja viemärin urakkarajalle. Jämsän Metalli ja Kuljetus jatkaa tekniikan vetämistä urakkarajalta eteenpäin tulevan koulurakennuksen alle. – Meille kuuluu esimerkiksi piha-alueen sadevesiputkien, kaapelointien ja suojaputkien vetämistä, Kantola listaa. JMK tekee urakan valmiiksi tiettyyn pisteeseen, josta varsinaisen rakennusurakan suorittaja jatkaa eteenpäin. Esimerkiksi Länkipohjantieltä vedettävä uusi huoltotie jää JMK:n osuuden loppuessa murskepinnalle. – Asfaltointia ei voi tehdä tammikuussa, eikä meidän kannata tulla tekemään sitä erikseen kesäkuussa. Urakkarajat ovat hyvät ja selkeät, Kantola kehuu. Ainakin yksi väylä vaihtoon Maanrakennusurakan edetessä varsinaiselle rakennuspaikalle koulun pihassa tulee olemaan avoinna vähän isompi kaivanto. Koulutyölle ei esimerkiksi työmaaliikenteestä pitäisi olla haittaa. – Oppilaita on ohjeistettu jo siitä, ettei työmaa-aitojen sisälle ole mitään asiaa. Työmaan laajentuessa pidämme palaveria ja annamme tarvittaessa tarkempia ohjeita, Kuhmoisten kunnan sivistystoimenjohtaja Mikko Latvala kertoo. Enemmän haittaa maanrakennustöistä aiheutuu frisbeegolf-radalle. Aivan koulualueen vieressä kulkeva väylä 11 oli suljettava heti infraurakan alkaessa. Maanrakennusurakan työt tulevat aiheuttamaan haittaa myös väylille 8,9, 10 ja 12. – Lisäksi kulku radalle on hankalaa, kun työmaa-alue on välissä. Mutta frisbeegolfkausi alkaa kuitenkin olla muutenkin ohi tältä vuodelta, Latvala sanoo. Väylä 11 tulee väistämättä siirtymään ensi kesänä uuteen paikkaan joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Myös väyliä 10 ja 12 tullaan todennäköisesti muuttamaan jonkun verran. – Talvella alamme piirtelemään väyläratkaisuja uusiksi ja selvitämme, tarvitaanko lisämaata ja saadaanko sitä hankittua tai vuokrattua, Latvala maalailee. Päivi Hotokka Veroprosentit pysyvät Kuhmoisissa ensi vuonna samoina kuin tänä vuonna. Kunnanvaltuusto päätti kuntaverosta kokouksessaan maanantaina. Kunnan tuloveroprosentti on 21,75. Kunnanvaltuusto korotti tuloveroa yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2020 alusta lähtien, jotta uuden koulurakennuksen investointi saadaan rahoitettua. Tavoitteena on palauttaa veroprosentti vuoden 2019 tasolle heti, kun käyttötalous sallii. Ensi vuonna kunnallisveroja arvioidaan kertyvän reilu 6,2 miljoonaa euroa. Verotulojen ennustetaan nousevan 243 000 euroa tähän vuoteen verrattuna. Veroprosentit ennallaan Yleiseksi kiinteistöveroksi vuodelle 2021 tulee 1,1 prosenttia, vakituisille asunnoille 0,6 prosenttia ja muille asunnoille 1,2 prosenttia. Maamiesseurojen, kyläyhdistysten, nuorisoseurojen ja työväenyhdistysten seurantaloista tai yhdistysten ampumaradoista ei makseta kiinteistöveroa. Myös kiinteistöveroprosentit aiotaan myöhemmin palauttaa vuoden 2019 tasolle. Kiinteistöverotuloja arvioidaan ensi vuonna kertyvän saman verran kuin tänä vuonna, noin 1,5 miljoonaa euroa. Lisäksi Hollolan seurakunnan kirkkovaltuusto päätti viime viikolla, että kirkollisvero pysyy ensi vuonna ennallaan 1,75 prosentissa. Kuhmoisten Sanomat Kirkkovaltuusto ei tehnyt viime viikolla päätöstä seurakunnan kiinteistöstrategiasta, vaan päätti jatkaa käsittelyä myöhemmin kiinteistöseminaarissa. Kirkkoneuvoston esitys kiinteistöstrategian päivittämiseksi on aiheuttanut kritiikkiä muun muassa Padasjoella, missä seurakuntatalo, pappila ja leirikeskus oli sijoitettu niiden kiinteistöjen joukkoon, joista luopumista harkitaan. Kokoomuksen ja sitoutumattomien ryhmän kirkkovaltuutettu Pentti Lampi esitti, että kiinteistöstrategian käsittely jätetään pöydälle. Esitys hyväksyttiin äänestämättä. Lisäksi kirkkovaltuusto päätti myydä Kuhmoisista Auvo-järven rannalta tontin 19 000 euron hintaan. Kuhmoisten seurakunta kauppasi järven rannalta neljää tonttia jo aiemmin, mutta ostajien kiinnostusta vähensi muun muassa se, että sähköliittymä tonteille maksaa noin 27 000 euroa. Seurakunta miettii vielä kiinteistöjä Päivi Hotokka Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä koronatilanne on maltillisessa kiihtymisvaiheessa, toteaa Pirkanmaan pandemiaohjausryhmä. Tämän vuoksi ohjausryhmä ei muuta antamiaan suosituksia kokoontumisista tai maskien käytöstä. – Maskien käyttämistä suosittelemme laajasti kaikissa tilanteissa, erityisesti julkisilla paikoilla, sanoo ohjausryhmän puheenjohtaja, johtajaylilääkäri Juhani Sand. Yksityistilaisuuksien järjestämistä yli 50 henkilölle ei suositella, ja pienemmissäkin tilaisuuksissa tulisi käyttää kasvomaskeja, jos turvavälien pitäminen ei onnistu. Koronatilanne maltillinen Sand kertoo, että Pirkanmaalla on todettu joitakin urheiluharrastuksiin liittyviä tartuntaketjuja, esimerkiksi jalkapalloseurassa, mutta siitä huolimatta ryhmä ei halua rajoittaa harrastustoimintaa. – Tartunnat ovat liittyneet pääasiassa oheistoimintaan, kuten saunailtaan. Siksi kiinnitämme huomiota pukukoppikäyttäytymiseen harrastustoiminnassa. Pirkanmaalla todettiin viime viikolla 85 uutta tartuntaa. Tartunnan saaneista lähes puolet oli valmiiksi karanteenissa. Vain 18 prosentissa tapauksista tartunnan lähde on jäänyt tuntemattomaksi. Kuhmoisissa koronatartuntoja on todettu edelleen alle viisi.
Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 21. lokakuuta 2020 SANAN KULMA Esa Pyykkö KIITOKSET Ruokapalvelu Tänään Uunimakkara, vaniljakiisseli ja hillo Tomaattikeitto, leikkele To Kasvispihvit ja juustokastike, mangorahka Kaali-jauhelihakeitto Pe Rapea broilerileike, kaura-omenapaistos Vehnähiutalevelli, leikkele La Kinkkukiusaus, marjakiisseli Uunipuuro, mehukeitto Su Possustroganoff, hedelmäkiisseli Purjo-perunakeitto, leikkele Ma Pustan makkarakastike, vadelmakiisseli Lihakeitto Ti Broilerikiusaus, ruusunmarjarahka Kesäkeitto, leikkele Ruokalista koskee Päijännekotia, terveysasemaa, toimintakeskusta ja kotipalvelua. Päiväkoti Tänään Mannapuuro, rapea kalapala, perunat, kananmunakastike, hedelmäsalaatti To Munakas, porkkana-makkarakeitto, pannukakku Pe Maustamaton jogurtti marjasose, kalkkunakiusaus, salaatti, karjalanpiirakka, kananmuna Ma Kaurapuuro, jauhelihakastike, spaghetti, marjakiisseli Kirjoittaja on Kuhmoisten– Padasjoen kappelineuvoston puheenjohtaja. Tapahtumat Lokakuu 21.10. Päijälän päivätuokio Vintturissa 23.10. Kuntotestipäivä, liikuntaviikko alkaa 23.10. Naisten tupailta seurakuntakodissa 25.10. Elokuva Kuhmolassa: Nimby 28.10. Kuhmoisten sahan historiaa kirjastossa 28.10. Kuhmoisten nuorisovaltuuston yleiskokous paloasemalla 30.10. Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus kirkossa Marraskuu 1.11. Elokuva Kuhmolassa: Tove 7.11.–7.12. Hevoshistorianäyttely kirjaston galleriassa 13.11. Naisten tupailta kirjastossa 13.11. Miesten kotailta Kopolan kurssikeskuksessa Kiitämme lämpimästi kaikkia teitä, jotka kunnioititte Helmi Kanervan muistoa ja otitte osaa suruumme. -Omaiset Kuhmoisten Sanomat Käyntiosoite Toritie 52, 17800 Kuhmoinen (ma 9.30–15, ti, ke, pe 9.30–13, to suljettu) 040 515 2345, 040 483 0860 ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi Sydämellinen Kiitos Teille Rakkaat Ystävät syntymäpäiväni muistamisesta! Terveyttä toivottaen, Helvi Kuhmoisten-Padasjoen kappeliseurakunta Kastetut: Aato-Aapeli Aittolahti Kuolleet: Toimi Kullervo Lummila 86 v Suoma Annikki Sorri 81 v Kaikkien huulilla tai ainakin mielessä on ollut tänä vuonna yksi sana, korona. Se on vallannut mielemme jo hyvin varhaisesta keväästä alkaen. Sen myötä on tullut paljon rajoituksia joka puolelle. Monille tilanne on ollut vaikea, arki on muuttunut enemmän tai vähemmän erilaiseksi. Ehkäpä jopa yksinäisemmäksi, kun sosiaalisia kanssakäymisiä on pitänyt rajoittaa ja välttää. Joitakin ilonaiheitakin vuoteen on mahtunut. Jumalanpalveluksia on voitu lähettää netin välityksellä koteihin, kuten myös erilaisia hartauksia, konsertteja, ja monet kesäjuhlatkin pidettiin verkon välityksellä. Uusia tapoja sosiaaliseen kanssakäymiseen Hän vie minut vihreille niityille keksittiin, ja jopa puhelimesta löytyi ”uusi” asia, sillähän voi soittaakin! Suomalaiset löysivät myös luonnon uudestaan, retkeilykohteet olivat tupaten täynnä väkeä. Luonto onkin mainio paikka virkistäytyä kaiken pahankin keskellä. Kaikki tämä luonto minkä ympärillä näemme, on luotu meidän piristykseksemme. Jumala loi maan, metsät, järvet, vuoret, tunturit, meret, linnut, kalat, eläimet, kasvit ja muut. Suomessa on todella kauniita maisemia, mikä olisi parempaa kuin istua kannon nokassa ja katsella järven taakse laskevaa aurinkoa. Itse sain mahdollisuuden käydä ihastelemassa uskomattoman kaunista ruskaa Etelä-Lapissa syyskuun puolessa välissä muutamalla tunturilla. Tuttuakin tutumpi psalmi sopii hyvin tämän vuoden tunnelmiin, Daavidin psalmi (Ps 23:1-6): Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Hän virvoittaa minun sieluni, hän ohjaa minua oikeaa tietä nimensä kunnian tähden. Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi. Sinä katat minulle pöydän vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä, ja minun maljani on ylitsevuotavainen. Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti. Päivi Hotokka Kuhmoisten kausiasukkaat toivovat voivansa vieläkin paremmin osallistua mökkipaikkakuntansa elämään. Osallistuminen koetaan tärkeäksi, koska kausiasuminen ei enää ajoitu pelkästään kesään, vaan mökkipaikkakunnalla oleskellaan entistä pidempiä aikoja ympäri vuoden. Osallisuuden vahvistamiseksi tekeillä on Kuhmoisten kausiasumisen tavoiteohjelma, jonka luonnos julkaistiin lokakuun alussa. Ohjelmaa on valmistellut kausiasukastoimikunta. Kuhmoisten vapaa-ajanasukkaat ry:n puheenjohtaja Pentti Rauhala arvioi, että jo nykyiset osallistumismahdollisuudet ovat Kuhmoisissa melko hyvät. Pari vuotta sitten käynnistyneen kausiasukastoimikunnan kautta vapaa-ajanasukkaat voivat kertoa ajatuksistaan kunnan suuntaan. Rauhala kiittää, että toimikunnassa kuntaa edustavat korkean tason päättäjät ja virkamiehet: tällä hetkellä mukana ovat valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kunnanjohtaja. Toimikuntaan kuuluu myös yrittäjien edustajia. Lisäksi kausiasukkaat vaikuttavat vahvasti Kuhmoisissa yhdistystoiminnan kautta, esimerkiksi kyläyhdistyksissä. Virallisia vaikutusmahdollisuuksia kausiasukkailla ei kuitenkaan lain mukaan ole. Siksi Rauhala toiNyt olisi aika markkinoida mökille muuttamista voo, että kausiasukkaille saataisiin tulevaisuudessa vastaava kuntalaissa määritelty elin kuin nuorisovaltuusto ja vanhusneuvosto ovat. Teiden kunto suuri epäkohta Kausiasumisen tavoiteohjelma pukee sanoiksi sen, millaiset toimenpiteet entisestään vahvistaisivat Kuhmoisten vapaa-ajanasutusta. Teemat liittyvät esimerkiksi rakentamiseen, tiestöön, ympäristöön, turvallisuuteen ja terveyspalveluihin. Pentti Rauhalan mielestä juuri nyt on oikea aika nostaa esiin vapaa-ajanasuntojen muuttaminen vakituiseen käyttöön, kun koronaepidemia on aiheuttanut pienen maallemuuttobuumin. – Teemme aloitteen, että rakennusvalvonta valmistelisi selkeät ohjeet muutosta varten. Hän painottaa, että kunnan pitäisi tehdä kaikki, mitä sen vallassa on, helpottaakseen vapaa-ajanasunnoille muuttamista. – Ihan suorastaan tulisi markkinoida sitä, nyt kun aikaikkuna on olemassa. Se olisi hyvä myös Kuhmoisten elinvoimaisuuden kannalta. Vuosittaisia kärkihankkeita Lisäksi kausiasukkaiden keskuudessa paljon huomiota saavat tieasiat. Sivukylille vievien teiden kunto koetaan suureksi epäkohdaksi, sillä se vaikuttaa siihen, uskaltaako mökille lähteä. Vapaa-ajanasukkaiden yhdistys tekee aloitteen myös siitä, että kunnan yksityistieavustusta voisivat hakea myös sellaiset tiet, joiden varrella ei ole vakituisesti asuttuja kiinteistöjä. Kuhmoisten kausiasumisen tavoiteohjelman luonnokseen voi tutustua Kuhmoisten vapaa-ajan asukkaiden yhdistys -Facebook-sivulla. – Toivomme luonnoksesta laajaa palautetta, Rauhala sanoo. Kommentteja vastaanottavat Pentti Rauhala ja yhdistyksen varapuheenjohtaja Liisa Kontturi. Kausiasukastoimikunta käsittelee kommentteja ja muutosehdotuksia kokouksessaan marraskuun lopulla. Tavoitteena on, että tavoiteohjelma valmistuu vuoden loppuun mennessä. Tulevaisuudessa kausiasukastoimikunta aikoo päättää vuosittain kärkihankkeesta, jolla edistetään tavoiteohjelman toteutumista. Kuhmoisten Sanomat kertoi aiemmin tänä vuonna Satu Harmaisen mökistä, joka muutettiin vakituiseksi asunnoksi. Anna Karhila Kuhmoisten Sanomat Euroopan kulttuuripääkaupunkihaun kuntakoordinaattorina toimii Maria Peräinen, ei Marjo Peräinen, kuten 14. lokakuuta ilmestyneen lehden sivulla 8 kirjoitettiin. Oikaisu
Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 21. lokakuuta 2020 ” Lähes kaikki palvelut ovat tuotavissa kotiin. Elina Syrjänen Vanhassa pankkitalossa aivan Pub Wanhan Pankin naapurissa on avannut tänä vuonna ovensa uusi kauneushoitola nimeltään Wanha Holvi, jonka toimintaa pyörittävät kaksi kuhmoislaista terveysalan ammattilaista Niina Liivenkorkee ja Pauliina Nylund. Liivenkorkeella on jo aiemmilta vuosilta kauneusalan yrittäjäkokemusta. Hän aloitti aikanaan tekemällä rakennekynsiä ja laajensi sitten toimintaansa muun muassa kasvohoitoihin, kuumakivihierontoihin ja ihokarvojen sokerointeihin. Muutama vuosi sitten Liivenkorkee pisti kuitenkin firmansa hetkeksi tauolle päivätyön ja pikkulapsiarjen vuoksi, mutta työtilanne mahdollisti yritystoiminnan virittämisen uudelleen tänä keväänä. Yrittäjäkumppanikseen Liivenkorkee sai Nylundin, jonka osaamisrepertuaariin kuuluvat puolestaan jalkahoidot, jalkahieronta, intialainen päähieronta sekä kuivakuppaus eli imukuppihieronta. – Tarjoamme hemmottelua, kauneutta, rentoutusta ja hyvää mieltä, Liivenkorkee ja Nylund lupaavat. Kauneusbileet kotona Päijännekodilla kolmivuorotyötä tekevä lähihoitaja Liivenkorkee ja Fimlabissa työskentelevä sairaanhoitaja Nylund ottavat kauneushoitola-asiakkaita vastaan vapaa-ajallaan, joten Wanha Holvi toimii perustajiensa päivätyön ehdoilla. Joustavuutta uusilta yrittäjiltä ei silti puutu, eikä ongelmaa tule silloinkaan, kun asiakas ei jostain syystä pääse tulemaan kauneushoitolan tiloihin. – Lähes kaikki palvelumme ovat tuotavissa kotiin, tai minne ihmiset sitten ne haluavatkin, Nylund ja Liivenkorkee kertovat, ja mainitsevat esimerkkeinä mökkiporukat, kutsut, syntymäpäivät, polttarit ja illanistujaiset. Pauliina kertoo tekevänsä jalkahoidot kotikäynteinä mielellään, erityisesti, jos asiakkaan on hankala tulla kauneushoitolan tiHemmottelua holvin tuntumassa loihin. Yritystoiminnan alku on ollut kiireistä aikaa, ja päivät ovat venyneet pitkiksi. Niina on pistäytynyt hoitolassa joskus jopa yövuoronsa jälkeen. Kärsivällisyyttä kaksikolla kuitenkin riittää, ja realiteetit ovat tiedossa. – Kokemuksesta tiedän, että ensimmäinen vuosi ja vielä toinenkin voivat olla sellaisia, että asiakkaat etsivät palvelujamme, Liivenkorkee sanoo. – Vakituisen asiakaskunnan saaminen kestää aikansa, lisää Nylund, joka tunnustaa aloittaneensa hoidot alun perin ikään kuin harrastuksena. Hoitotuotteet ihotyypin mukaan Sisällä hoitolassa kiireestä ei kuitenkaan ole tietoakaan, ja vanhassa pankkitalossa näyttää kaikki valmiilta asiakkaiden tulla. Oikeastaan Wanha Holvi muistuttaa päivä-spata. Valoisa, harmonisesti sisustettu tila entisen pankkiholvin tuntumassa toivottaa tervetulleeksi. Seinillä komeilevat koulutusdiplomit. Vaikuttaa aivan siltä, että jos jossakin, niin täällä on mahdollista päästä eroon jumeista, stressistä ja jännityksestä, tai astua hoitohuoneesta ulos entistä kauniimpana. Sen verran monipuolisia hoitoja Liivenkorkee ja Nylund pystyvät tällä hetkellä tarjoamaan. Niina Liivenkorkeen repertuaariin kuuluvat aiemmin mainittujen rakenneja geelikynsien, sokerointien sekä kuumakivihieronnan lisäksi ripsien pidennykset, kulmien muotoilu ja kasvohoidot. – Olen pitäytynyt tutuissa ja turvallisissa perushoidoissa, joita on tehty iät ja ajat, Liivenkorkee naurahtaa. Hoitoihin hän on valinnut unkarilaisen luonnonkosmetiikan, jossa ei käytetä lisättyjä tuoksuaineita. Liivenkorkee sekoittaa hoitotuotteet paikan päällä kunkin asiakkaan ihotyypin mukaan. Ryppyjä kammoava taas voi kokeilla, josko Liivenkorkeen sokerinyyttihoidosta olisi tässä apua. Kuivakuppaus helpottaa jumeja Pauliina Nylund opiskelee parhaillaan jalkojenhoidon osaamisalaa. Hän arvelee Kuhmoisissa olevan tarvetta jalkahoidoille. Opinnot ovat jo loppusuoralla, ja valmistuminen siintää vuoden lopulla. – On tärkeää pitää jalat kunnossa, etenkin diabeetikoille, hän muistuttaa. Nylundin käsittelyssä voi saada samalla kertaa sekä jalkahoidon että jalkahieronnan. Tai sitten jalkahierontaan voi yhdistää intialaisen päähieronnan. – Se on superrentouttava stressinhoitosetti, johon ihmiset usein nukahtavat, Nylund paljastaa. Intialaisen päähieronnan lisäksi Nylund hallitsee imukuppihieronnan eli kuivakuppauksen, joka ainakaan toistaiseksi ei liene suurelle yleisölle tutuimmasta päästä. Kuivakuppausta on mediassakin kehuttu tehokkaana hierontakeinona, joka helpottaa kehon jumituksia, pistää verenkierron liikkeelle ja parantaa aineenvaihduntaa. Verta ei valuteta, kuten vanhan ajan kuppauksessa, vaan imukuppia liu’utetaan öljytyllä iholla. Liukukuppauksen jälkeen imukupin voi jättää paikoilleen pidemmäksi aikaa pistekuppauksen tapaan. – Aika vähän ihmiset ovat toistaiseksi uskaltautuneet tätä kokeilemaan, mutta niiltä, jotka ovat käyneet, on tullut paljon positiivista palautetta, Nylund sanoo. Mikäli yritystoiminta laajenee, sekä Nylund että Liivenkorkee pitävät mahdollisena, että kauneushoitolasta voi tulla heille ajan myötä päätyö. Sekä Pauliina Nylundilla että Niina Liivenkorkeella on terveydenhoitoalan koulutus, joten Wanhassa Holvissa asiakkaat ovat luotettavissa käsissä. Pauliina Nylund tekee kuivakuppausta eli imukuppihierontaa. Itselleenkin voi ostaa tällaiset imukupit ja tehdä imukuppihierontaa kotona, Nylund vinkkaa. Elina Syrjänen
Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 21. lokakuuta 2020 Päivi Hotokka Kuhmoisissa voi fysioterapeutilta saada avun ilman lääkärikäyntiä. Tarjolla on fysioterapeuttien kunto-ohjauskäyntejä, joihin ei tarvitse lähetettä. – Asiakas voi joko itse olla yhteydessä meihin tai sairaanhoitaja voi vinkata asiasta vastaanottokäynFysioterapeutille pääsee myös ilman lääkärin lähetettä nin yhteydessä, kertoo fysioterapeutti Laura Siitonen Kuhmoisten terveysasemalta. Neuvon fysioterapeutin vastaanotosta saattaa saada jo aikaa varatessa, mikäli ongelma kuulostaa sellaiselta, että käynnistä olisi olla apua. Kunto-ohjaus käsittää yhden tai kaksi käyntiä. – Mielestäni asiakkaat ovat saaneet apua näiltä käynneiltä, Siitonen sanoo. – Esimerkiksi kipeytyneeseen ranteeseen voi saada rannetuen lainaksi kahdeksi viikoksi, mikä saattaa olla kriittinen aika avun saamiseksi. Tarjolla on m yös muita apuvälineitä, kuten kävelykeppejä. Fysioterapeutti voi auttaa tukija liikuntaelinsairaudesta kärsivää liikunnan aloittamisessa. – Välillä tarvitaan vain yksi käynti, jolloin saa vastauksia kysymyksiin, vaikka rohkeutta liikkua kivusta huolimatta. Siitosen mukaan aikoja kunto-ohjaukseen on tarjolla vaihtelevasti, mutta vähintään kahden viikon Päivi Hotokka Lääkärin vastaanotto ja lääkkeiden syöminen ei välttämättä ole ainoa tai edes paras keino saavuttaa terveyttä. Tämän on kokenut muun muassa 54-vuotias kuhmoislainen nainen, joka osallistuu tänä syksynä kunnan tarjoamaan elämäntaparyhmään. Nainen esiintyy tässä jutussa nimettömänä, koska kyse on terveydentilaan liittyvistä asioista. – Muutoksen aloittamiseen sysäsi verensokerin paastoarvojen nousu yli viitearvojen. Se sai aikaan halun välttää lääkehoito, nainen kertoo. Liikunnanohjaaja Pipsa Suomisen vetämä elämäntaparyhmä on muodostettu nyt jo muutamana vuonna. Tällä kertaa ryhmässä on yhdeksän osallistujaa, Ryhmästä tukea, kun haluaa välttää lääkehoidon jotka tapaavat viikoittain yhdeksän viikon ajan ja tähtäävät pysyvään elämäntapojen muutokseen. Suominen kertoo, että elämäntaparyhmään pääsevät sellaiset ihmiset, jotka todella tarvitsevat apua. Heillä saattaa olla ylipainoa, diabetes tai muu perussairaus, joka haittaa liikkumista. Usein ryhmään tullaan terveysaseman hoitajan ohjaamana. Vaatii paljon, antaa paljon Ryhmän jokaisella tapaamiskerralla on eri aihe, ja lisäksi jokaiseen kertaan kuuluu liikuntatuokio, esimerkiksi sauvakävelyä. Vierailijoina käyvät muun muassa ravitsemusterapeutti, psykologi ja lääkäri. – Varsinkin ravitsemusterapeutin luento oli kiinnostava, 54-vuotias nainen kertoo. Hänen mukaansa ryhmästä saa kannustavaa vertaistukea ja muilta osalsisällä ajan todennäköisesti saa. Hän epäilee, että moni kuhmoislainen ei tiedä mahdollisuudesta päästä fysioterapeutille, koska aikoja varataan melko vähän. Suurin osa asiakkaista tulee lääkärin lähetteellä. – Meihin voi rohkeasti ottaa yhteyttä, sillä osaamme vastata yllättävän moneen liikkumiseen liittylistujilta vinkkejä erilaisiin tilanteisiin. Myös Suominen on huomannut, että kun tavoite on sama, siihen sitoudutaan. Pipsa Suomisen mukaan elämäntapojen muutos ryhmässä vaatii ihmiseltä paljon, mutta siitä myös saa todella paljon hyötyä elämäänsä. – Jo kolmen viikon jälkeen ryhmäläisten paino on pudonnut ja porukka on paljon virkeämpää. Vaikka toisille elämäntapojen muuttaminen on vaikeampaa, jokainen on jo ottanut jonkun muutoksen omakseen. – Minulle suurin muutos oli liikunnan lisääminen ja Pia Elokannas Anna Karhila Luonnonvarakeskus julkaisi viikko sitten tutkimuksen, joka osoitti ensimmäisenä maailmassa, että metsäpohjainen piha parantaa päiväkotilasten immuunijärjestelmää jo kuukaudessa. Kokeilevassa tutkimuksessa päiväkotilapset pääsivät kuukauden ajan leikkimään pihassa, johon oli laatoituksen, asfaltin ja hiekan tilalle tuotu kunttaa sekä istutuslaatikoita. Lahden ja Tampereen päiväkodeissa toteutetussa tutkimuksessa seurattiin yhteensä 75 päiväkotilasta. Viisi kertaa viikossa toteutunut viherkosketus monipuolisti lasten ihon mikrobistoa, ja muutokset näkyivät myös veriarvoissa. Immuunipuolustusta tehostavien bakteerien määrä nousi, ja allergioihin ja immuunisairauksiin liittyvän proteiinin pitoisuus veressä laski. Tutkimusta johti Luken tutkija Jari Sinkkonen, joka suosittelee tutkimuksen ja aiempien vertailujen pohjalta viherpihoja päiväkotien lisäksi myös esimerkiksi kerrostalojen pihoihin. – Parasta on, jos oma piha mahdollistaa kuralätäkköleikit ja maan kaivamisen, Sinkkonen kannustaa, mutta muistuttaa samalla, että jäykkäkouristusrokote on pidettävä ajan tasalla. Jo aiemmin kymmenissä eri tutkimuksissa on havaittu, että luonnon kanssa kosketuksissa olevilla maaseudun lapsilla on Metsä vahvistaa lasten vastustuskykyä pienempi todennäköisyys sairastua immuunijärjestelmän häiriöistä johtuviin sairauksiin. Niitä ovat esimerkiksi atopia, diabetes, keliakia ja allergiat. Lehtikaalisipsejä ja hevosten herkkuja Kuhmoisten päiväkoti Saukontassussa kunttapiha ja istutuslaatikot ovat olleet alusta lähtien osa arkea, sillä päiväkodin kantavia teemoja ovat luonto ja liikunta. Kuhmoisten varhaiskasvatuksen esimiestä Tiina Oksasta uutinen Luken tutkimuksesta huvittikin kovasti, sillä Kuhmoisissa tutkimusolosuhteet olisivat olleet jo valmiina. – Meillä tutkimuksessa toteutetut asiat ovat niin luonnollinen osa arkea, ettei niitä tule erikseen edes ajateltua. Kuhmoisten päiväkodin piha-alueelle arkkitehti oli piirtänyt nurmialueita, mutta pihan rakennusvaiheessa päiväkodin väki halusi niiden tilalle kunttaa. Pihassa on myös marjapensaita ja pensasmustikkaa. Lisäksi päiväkodin pihassa on viisi istutuslaatikkoa. Lapset saivat keväällä itse kylvää niihin muun muassa retiisiä, porkkanaa, herneitä, lehtikaalia, tomaatteja, erilaisia yrttejä ja kukkia. – Satoa on korjattu ja Onni Sääksilahti (vasemmalla) ja Otso Viikilä nauttivat kiipeilystä. Anna ja Emilia löysivät päiväkodin pihasta syksyn värejä.
Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 21. lokakuuta 2020 olen nähnyt samoja ilmiöitä, joita nyt tutkin, eli masennusta ja uniongelmia. Kiinnostuin, voisiko löytyä yhteyksiä eri muuttujien välillä, Westerholm sanoo. Aiheesta löytyi vain vähän aiempaa tutkimusta. Esimerkiksi iäkkäiden masennuksen hoito lääkkeettömillä keinoilla, kuten tutkimuksen kohteena olevalla psykoterapialla, on harvinaista. – Iäkkäiden masennusta ei ole tutkittu paljoakaan juuri tästä näkövinkkelistä, ja siksi se kiinnosti minua. Korona on hidastanut aikatauluja Vasta 29-vuotiaan Westerholmin ajasta leijonanosan haukkaa tällä hetkellä työ Päijännekodilla. Hänellä on lisäksi kolme lasta, joista vanhin on 10-vuotias ja nuorin vasta kaksivuotias. Silti hän on uskaltanut heittäytyä samaan aikaan myös opiskelijaksi ja tutkijaksi. – Olin aloittanut jo gerontologian opinnot Jyväskylän yliopistossa, kun tilaisuus väitöskirjan tekemiseen psykiatriassa tarjoutui vähän yllättäen. Palaset loksahtivat kohdalleen, kun Keski-Suomen sairaanhoitopiiri lähti väitöskirjatutkimukseen mukaan. Väitöskirjan aineisto kerätään iäkkäille ihmisille suunnatuista psykoterapiaryhmistä, jotka toteutetaan Jyväskylässä. Verrokkiaineisto kerätään yhteistyössä Jämsän kaupungin vanhuspalveluiden kanssa. ” Minulla on tutkijan luonne, tykkään ottaa selvää ja oppia lisää. Anna Karhila Millainen vaikutus psykoterapialla on iäkkäiden ihmisten masennuksen hoidossa? Vaikuttaako lapsuudesta periytyvä turvallisuuden tai turvattomuuden tunne ihmissuhteissa iäkkäillä unen laatuun, ahdistuneisuuteen ja elämänlaatuun? Muun muassa näitä asioita tutkii väitöskirjassaan toukokuussa Ester Uotilan rahastosta stipendin saanut kuhmoislainen Saara Westerholm. Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan kliiniseen tohtoriohjelmaan, psykiatrian oppiaineeseen tehtävän väitöskirjan aiheena on ryhmämuotoisen psykoterapian vaikuttavuus iäkkäiden masennukseen. Westerholm kiinnostui aiheesta sekä koulutuksensa että kokemuksensa kautta. Hän on filosofian maisteri psykologian alalta, ja opiskelee parhaillaan gerontologian ja kansanterveyden maisteriohjelmassa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Samalla hän kuitenkin työskentelee täysipäiväisesti myös lähihoitajana Päijännekodilla. – Lähihoitajan työssä – Aineistosta on nyt kerätty noin puolet. Pääsimme alkuun mukavasti ennen kuin koronarajoitukset keskeyttivät työn. Koska osallistujat ovat riskiryhmäläisiä, on aivan selvää, ettei uusia ryhmiä voi aloittaa, ennen kuin koronatilanne helpottaa. Ryhmäpsykoterapia toteutetaan 10 viikon jaksossa, jonka aikana ryhmä kokoontuu viikoittain kaksi tuntia kerrallaan. Yhdessä ryhmässä on kuusi osallistujaa ja kaksi vetäjää. Väitöskirjaa varten aineistoa kerätään kyselylomakkeilla, joita tutkittavat henkilöt täyttävät ennen psykoterapiajaksoa ja sen jälkeen. – Osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. En ole itse paikalla ryhmien kokoontumisissa, sillä se voisi vaikuttaa osallistujien vastauksiin, Westerholm kertoo. Töihin on aina kiva mennä Saara Westerholm on kotoisin Raumalta, mutta on asunut Kuhmoisissa jo yli kymmenen vuotta. Yliopisto-opinnot hän aloitti avoimessa yliopistossa jo lukioaikana, mutta opiskeli välissä Jämsässä lähihoitajaksi. Nyt ikuiseksi opiskelijaksi tunnustautuva Westerholm tekee jälleen kahta tutkintoa, tällä kertaa yhtä aikaa. Väitöskirjatyöstä huolimatta hän jatkaa myös maisteriopintoja gerontologiassa, joka on ikääntymisen ja vanhenemisprosessin tutkimusta. – Minulla on tutkijan luonne, tykkään ottaa selvää ja oppia lisää. Toisaalta olen myös käytännön ihminen, ja käytännöllinen työ ja perusarki lasten kanssa ovat sopivaa vastapainoa tutkimukselle. Opintojen, työn ja lapsiperhe-elämän yhdistäminen vaatii joustavuutta. Westerholm kuitenkin viihtyy arjessaan ja kiittelee erityisesti työpaikkaansa Päijännekodilla. – Töihin on aina kiva mennä, ja se on tosi iso asia. Stipendi auttaa loppuvaiheessa Vaikka korona on hidastanut väitöskirjan aineiston keräämistä, Saara Westerholm ei ole huolissaan. Aikaa tutkimuksen tekoon on reilusti, sillä sen on arvioitu päättyvän vuonna 2025. – Joitain osajulkaisuja varmasti tehdään jo aiemmin. Tärkeämpää on kuitenkin tehdä laadukasta työtä kuin kiirehtiä. Westerholm oli suunnitellut toteuttavansa väitöskirjatyön työn ohessa. Ester Uotilan rahaston stipendi helpottaa elämää kuitenkin siinä vaiheessa, kun väitöskirjatutkimus etenee syventymistä vaativaan kirjoitusja analysointivaiheeseen. – Apuraha mahdollistaa sen, että voin siinä vaiheessa olla mahdollisesti jonkun aikaa poissa työstä ja keskittyä tutkimuksen tekemiseen, Westerholm sanoo. Stipendiaatti on tutkija, hoitaja, opiskelija ja äiti Saara Westerholm viihtyy Kuhmoisissa lastensa kanssa erinomaisesti. Veera Heikkilä, 10, pitää sylissään Hanna Westerholmia, 2. Antti Heikkilä, 6, ottaa vierellä kovemmat vauhdit. Päivi Hotokka Fysioterapeutille pääsee myös ilman lääkärin lähetettä Ryhmästä tukea, kun haluaa välttää lääkehoidon Anna Karhila Metsä vahvistaa lasten vastustuskykyä vään pulmaan. Varsinaista fysioterapeutin suoravastaanottoa Kuhmoisissa ei toistaiseksi ole. Suoravastaanottoon ei tarvita lähetettä, ja tällöin erityiskoulutuksen saanut fysioterapeutti voi esimerkiksi ohjeistaa lääkkeiden käytössä tai kirjoittaa sairauslomatodistuksen. Vuonna 2018 suoravastaanotto oli käytössä yli 150 kunnassa Suomessa. – Toivon, että täälläkin fysioterapian käyttäminen laajenisi. Tietyt vaivat ovat fysioterapeuttien ydinosaamista, eikä asiakkaalle tule ylimääräistä koukkausta lääkärin kautta, kun hän pääsee suoraan alan osaajan vastaanotolle, Siitonen perustelee. ehkä myös herkkujen vähentäminen ruokavaliosta, nainen kertoo. Suominen sanoo, että liikkeelle lähdetään hyvin pienistä muutoksista. Ensimmäisen viikon tavoite on tehdä arkeen yksi liikuntaan liittyvä muutos. Syksyn viikkokokoontumisten jälkeen ryhmälle järjestetään yksi tai kaksi seurantakertaa. Ryhmään osallistuva nainen toivoo, että hänen ei tulevaisuudessakaan tarvitse aloittaa diabeteslääkitystä ja hän voisi ehkä lopettaa myös verenpainelääkityksen. – Toivon myös, että liikunta jäisi osaksi arkea. maisteltu yhdessä, ja viety naapuritilan hevosille. Lehtikaalista meidän keittiö teki sipsejä, Tiina Oksanen kertoo. Keväällä päiväkodissa rakennettiin yhdessä hyönteishotelleja ja ripustettiin linnunpönttöjä. – Yhteinen linnunpönttöprojekti senioreiden kanssa jouduttiin valitettavasti koronan takia perumaan. Saa kiipeillä, kerätä ja vaikka soittaa Kunnolla Kuhmoisten päiväkodin lapset pääsevät möyrimään metsässä päiväkodin aidan ulkopuolelle raivatulla kaistaleella, jossa kasvaa lehtipuumetsää. Vähintään kerran viikossa käydään metsäretkellä pikkuisen kauempana Piupaumäellä, jonne pienimmätkin kävelevät ihan itse. – Olemme käyneet myös päiväretkillä Isojärvellä ja Nihtilän kotieläintilalla. Ajatuksena olisi seuraavaksi hyödyntää Kuhmoisten vireitä kyliä ja lähteä vierailemaan niissä esimerkiksi laavuilla, Tiina Oksanen sanoo. Metsässä saa kiipeillä, rakentaa majoja, kerätä käpyjä, oksia ja lehtiä, kunhan ei vahingoita eläviä puita. Liikuntateeman mukaisesti päiväkodin pihassakaan ei haluta turhaan luoda sääntöjä vaikkapa kiipeilyyn, kunhan kukaan ei jää jalkoihin. – Välillä metsästä etsitään soittimia, esimerkiksi keppejä. Lapsilla on metsässä myös sauna, kivenkolo, johon he aina hyppäävät, päiväkodin 4–5-vuotiaiden lasten Sammaltassut-ryhmää ohjaava Mirja Nieminen listaa. Luonto poistaa aina eripuran Tiina Oksasen mukaan Kuhmoisten päiväkodin lapset ovat innokkaita liikkujia ja nauttivat sekä metsäretkistä että pihatöistä. Päiväkodissa luonnon ja metsän vaikutukset on huomattu selvästi. – Luonnolla on ihmeellinen vaikutus lapsiin. Eripuraiseltakin vaikuttava sakki löytää metsässä aina yhteisen sävelen, Mirja Nieminen toteaa. Anna ja Emilia löysivät päiväkodin pihasta syksyn värejä.
Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 21. lokakuuta 2020 ” Kylmä ja huonokuntoinen lihaksisto on alttiina vammoille metsällä. Päivi Hotokka Suomenlapinkoira Sissi makaa tyytyväisenä kyljellään. Silmät painuvat kiinni, kun koirahieroja Aurora Kuosa käsittelee sen lihaksia. Sissiä ei ole koskaan aikaisemmin hierottu, mutta se viihtyy Kuosan käsittelyssä. Pari kertaa se yrittää siirtyä muualle, mutta tulee pyydettäessä takaisin. Sissin omistaja Iida Luukkonen kertoo pyytäneensä koirahierojan käymään mielenkiinnosta. Hän harrastaa Sissin kanssa juoksemista, joten hän halusi tietää, onko siitä syntynyt koiralle jumeja. – Minulla on ollut hevosia, joita on hierottu, ja itsekin käyn hierojalla, Luukkonen perustelee. – Etenkin vanhan hevosen kanssa huomasin, kuinka se pysyi hyvässä kunnossa hieronnan avulla. Kuosa kertoo, että hevosia onkin hierottu pidempään kuin koiria. Hiljalleen on ymmärretty, että myös koirille on hyötyä lihashuollosta. Kun eläimen lihaskireyksiä saadaan avattua, se alkaa usein liikkua rennommin, pidemmällä askeleella ja käyttää selkäänsä paremmin liikkeessä. Ryhtikin ehkä paranee. Kuosan mukaan hierominen voi jopa parantaa harrastustai työkoiran suorituskykyä. – Lihaksistaan kireä koira väsyy nopeasti. Hieronnalla koira voi myös päästä eroon epämääräisestä ontumisesta tai pompottavasta liikkeestä. – Ikään, nivelrikkoon tai koiran rakenteeseen ei hieronnalla pysty vaikuttamaan, mutta niiden aiheuttamiin lihasjumeihin pystyy. Kotikäyntejä Kuhmoisissa Aurora Kuosa suorittaa parhaillaan koirahierojan ammattitutkintoa Koulutuskeskus Salpauksessa Asikkalassa ja valmistuu lähiaikoina. Tätä ennen hän opiskeli koirahierontaa kansanopiston järjestämällä kurssilla Kauhajoella. – Harrastan omien koirieni kanssa agilityä ja olen käyttänyt niitä hierojalla. Minusta oli tosi hienoa, kuinka toinen voi löytää koirastani asioita, ja halusin itsekin opetella. Tampereella asuva Kuosa tekee hierontakäyntejä Tampereella ja lähikunnissa Koirapalvelu Loiston nimissä. Tänä syksynä hän on alkanut tarjota koirahierontaa myös Kuhmoisissa kotikäynteinä parina päivänä kuukaudessa. – Isoäitini asuu Kuhmoisissa, ja minulla on sukujuuria Padasjoella. Siksi olen aina vieraillut täällä päin, ja nyt koulun takia olen käynyt entistä useammin. – Ajattelin, että pitää yrittää tarjota palvelua myös täällä, kun tiesin, ettei kukaan käy säännöllisesti hieromassa Kuhmoisissa. Kuosa arvioi, että koirahieronnasta ei todennäköisesti tule hänen päätoimista työtään, koska kaupunkiseudulla, missä asiakkaita on paljon, myös kilpailevia yrittäjiä on useita. – Aloitan nyt klinikkaeläinhoitajan opinnot, ja toivottavasti teen tulevaisuudessa osa-aikaisesti molempia. Käytöksen muutos voi kertoa jumeista Kuosan mukaan niin kotikuin harrastuskoirakin hyötyy hieronnasta. Hierojan voi pyytää vain tarkistamaan aikuisen koiran tilanteen, mutta etenkin silloin on aiheellista miettiä asiaa, jos koiran käyttäytyminen muuttuu. – Jos koira esimerkiksi hakee ponnistuspaikkaa autoon tai sohvalle hypätessä tai ei halua hypätä ollenkaan. Silloinkin on syytä katsastaa lihasten kunto, jos koira on normaalia vaisumpi tai muuttuu yhtäkkiä ylivireiseksi. Koira saattaa kirputtaa jotakin kohtaa tai sen liikkuminen saattaa muuttua. Kuosa huomauttaa, että myös koiran karvan muutokset voivat kertoa lihasongelmista. – Karva voi nousta eri tavalla tai siihen voi tulla pyörteitä. Metsästyskoiriakin hierotaan, jotta ne pysyvät kunnossa rankan kauden aikana. Hieronnan tarve riippuu koirasta, mutta Kuosa suosittelee esimerkiksi kerran ennen metsästyskautta, tarvittaessa kerran sen aikana ja kauden päätyttyä. Metsästyskoiran jaksamiseen voi vaikuttaa myös muulla lihashuollolla. Kuosa muistuttaa, että tärkeää on treenata koiralle hyvä peruskunto ennen metsästyskauden alkua, jotta se jaksaa työskennellä pitkän päivän. Jos mahdollista, koira olisi hyvä lämmitellä metsästyspäivän aamuna ja tauoilla pitää lihakset lämpiminä. – Kylmä ja huonokuntoinen lihaksisto on alttiina vammoille. Lanne ja lavat ongelmakohtia Kun Aurora Kuosa on käsitellyt Sissin päästä häntään ja varpaisiin asti, selviää, että sen lihakset ovat suorastaan poikkeuksellisen hyvässä kunnossa. Koiran lihakset voivat jumiutua, vaikka se pääsisi liikkumaan vapaana. Koira hyötyy hierojan käsittelystä Joskus koira voi säästellä itseään liikkuessaan tai juosta täysillä alusta loppuun. Myös koiran rakenne voi aiheuttaa kireyksiä. Kuosa havaitsee Sissin hiukan arastelevan lannealuettaan, mikä on koirilla tyypillinen ongelmakohta, samoin reidet ja lapojen alue. Myös Sissillä tuntuu jonkin verran lihaskireyttä reisissä ja pohkeissa, mutta muut havainnot liittyvät lihaskalvoihin. Hieronnan jälkeen Sissi saa ohjeeksi pysyä lämpimänä ja levätä sen minkä talouden uudelta pikkupennulta pystyy. Seuraavana päivänä voi lenkkeillä normaalisti, mutta riehumista ei edelleenkään suositella. Suomenlapinkoira Sissi asettui tyynesti koirahieroja Aurora Kuosan käsittelyyn. Jotkut koirat jännittävät hierojaa, jolloin ne voidaan hieroa seisomistai istumisasennossa tai omistajan sylissä. Päivi Hotokka
Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 21. lokakuuta 2020 ” Testin avulla näkee kehon puolierot ja sen, onko kehossa rasvaa. Myös lahjakortit! Hyödynnä hyvinvoinnin edut ja palvelut kuhmoistensanomat.fi näköislehti verkossa 040 740 6374 saijaniininen@gmail.com kuhmoistenkukkakauppa.ekukka.fi Muista kukkasin! Toritie 63, 17800 Kuhmoinen Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu VoiceWell -hoitaja Koulutettu hieroja Vyöhyketerapeutti Irja Tervala 0400 131170 Kirkkotie 8, Kuhmoinen www.hierontairjatervala.fi Hoidot purennan ja leukanivelien vaivoihin (esim. yönarskuttelu), sekä äänenkäytön ja hengityksen ongelmiin. Päivi Hotokka Ensi viikosta oli tarkoitus tulla tapahtumia täynnä oleva kunnan liikuntaviikko. Epävarman koronatilanteen vuoksi sivistystoimi päätti kuitenkin peruuttaa viikon tältä syksyltä. – On hyvä, että se selkeästi joko pidetään tai ei pidetä, miettii liikunnanohjaaja Pipsa Suominen, mutta myöntää, että suunnitelmien siirtyminen vähän harmittaa. Peruuttamiseen päädyttiin siitä huolimatta, että viikon tapahtumat oli kaavailtu pidettäväksi ulkona. Tarjolla olisi ollut esimerkiksi suunnistusta, polkupyöräilyä, yhteislenkkejä, tempaus kuntoportaissa ja perinnepelejä. Nyt käytössä on valmis tapahtumarunko ensi vuoden keväälle, jolloin liikuntaviikkoa yritetään uudestaan. – Moni varmaankin kyseenalaistaa, miksi viikko peruttiin, mutta järjestäjän vastuu tulee tässä vasTestauspäivä tulee, liikuntaviikko peruttiin taan, Pipsa Suominen sanoo. Testipäivään ehtii varata ajan Tämän viikon perjantaille suunniteltu kehonkoostumusmittaus ja perheille tarkoitettu Arki liikuttaa -tapahtuma järjestetään näillä näkymin. Tapahtumat ovat osa Päijät-Hämeen liikunnan ja urheilun kiertuetta. Kehonkoostumuksen mittaukseen pääsee ajanvarauksella, ja aikoja voi varata vielä huomenna torstaina. Alkuviikolla vapaana oli myöhäisen iltapäivän ja alkuillan aikoja. Linkki ajanvaraukseen löytyy kunnan nettisivulta. Kehonkoostumuksen mittaus on nopea toimenpide, jossa saa tietoa oman vartalonsa kunnosta vain asettumalla vaa’an näköiselle laitteelle. Testaukseen ei liity liikuntaa tai hikoilemista, mutta sukat tulee ottaa pois. – Testin avulla näkee kehon puolierot ja sen, onko kehossa rasvaa, sekä esimerkiksi nesteen määrän, Suominen kertoo. Auta lasta liikkumaan itse Jos päämääränä on nostaa kuntoa, testistä voi tarkistaa alkutason ja suunnitella tavoitteet sen mukaan. Aktiivinen kuntoilija voi katsastaa, onko harjoittelu tuottanut oikeanlaisen tuloksen. Seuranta on helppoa, sillä Päijät-Hämeen urheilun ja liikunnan testikiertue on käynyt Kuhmoisissa säännöllisesti 2010-luvulla. – Edelleen osa niistä, jotka kävivät ensimmäisellä kerralla tekemässä testin, käyvät seuraamassa, tuleeko kehitystä. Muutenkin kuhmoislaiset ovat kiinnostuneita oman kehonsa kunnosta, sillä ennakkovarauksia testaukseen on tehty runsaasti. Suominen muistuttaa, että testejä tekevät asiantuntijat antavat palautteen heti samalla kerralla, jolloin koneen antamia tuloksia ei tarvitse tulkita itse. Tulospaperi jää kuitenkin testattavalle. – Jos jokin askarruttaa, voi sen jälkeen ottaa yhteyttä liikuntaneuvontaan ja sopia henkilökohtaisesta ohjauksesta. Näin ovat Suomisen mukaan monet testissä käyneet tehneetkin. Mittauksen kanssa samaan aikaan järjestetään päiväkodin pihalla Arki liikuttaa -tapahtuma. Tapahtumassa on perheille suunniteltuja toimintapisteitä, joita voi kiertää vapaasti. Teemana on auta minua liikkumaan itse, mikä tarkoittaa, että lasta voi auttaa, mutta ei nostaa. Risto Lehto Mäkimaan Muhkun kesäkauden tavaksi miltei vakiintunut kotiseutupyöräily toteutettiin koronavuonna 2020 sunnuntaina 27. syyskuuta. Edellisenä kesänä vastaavan reissun aikana satoi vettä koko päivän. Tällä kertaa asia korjaantui. Nyt saatiin ajella ja katsella seutuja tosi leppoisassa säässä ja syksyisen värikkäissä maisemissa Åkerlindin Matin suunnitteleOrivettä ja Kuhmoista pyöräillen malla kierroksella Oriveden (entisen Längelmäen) ja Kuhmoisten rajamailla. Päijälä–Mäkimaa–Västilä–Löytäne -teille syntyi 17:sta osallistujasta melkoinen letka. Löytäneen tieltä siirryttäessä Kiikan ja Taipaleen talojen kautta Venttolaan jouduttiin hetken matkaa taluttamaan pyöriä metsäpolkupätkällä. Venttolassa päästiin tutustumaan omistajien hyväntahtoisella opastuksella muun muassa 1870-luvulla pystytettyyn vanhaan päärakennukseen ja ihastelemaan sen noin 10x10-metristä pirttiä ja valtavaa luonnonkivestä pystytettyä muuria, jonka päälle mahtui usealle ihmiselle makuupaikkakin. Talon historia liittyy tiiviisti tosipohjaiseen romaaniin Paimen, piika ja emäntä, josta on olemassa elokuvaversiokin. Venttolahden alueella sijaitsevalla metsämiesten laavulla syötiin eväitä, keitettiin kahvit armeijan vanhalla pakilla, paistettiin makkarat ja järjestettiin ennen matkan jatkamista tavanmukaiset pienet arpajaiset. Paluumatka ajettiin laavulta metsätietä Kalattomantielle ja edelleen Löytäneen–Kalasääsken ja Vedenpääntien kautta Mäkimaahan ja Päijälään. Mäkimaasta lähteneille kertyi ajomatkaa kaikkiaan noin 30, Päijälästä alkaen 42 ja pisimmältä aloittaneille jopa 50 kilometriä.
Kuhmoisten Sanomat 10 Keskiviikkona 21. lokakuuta 2020 UPM Metsä lupaa hyvää www.upmmetsa.fi OSTAMME PUUTA Varmista paras tuotto ja tee puukauppa ajoissa! Pyydä tarjous niin autamme sinua kartoittamaan metsäsi tarpeet. Muista myös UPM Metsä -verkkopalvelu osoitteessa www.upmmetsa.fi/ verkkopalvelu kartoittamaan metsäsi tarpeet. Metsäasiakasvastaava Matti Lantto , 040 075 6342 matti.lantto@upm.com Kuhmoinen METSÄNHOITOPALVELUT Joni Uusitalo, 050 331 1988 joni.uusitalo@upm.com Anto Laas, 040 018 2522 anto.laas@upm.com u Mene osoitteeseen kuhmoistensanomat.fi u Klikkaa palkista kohtaa NÄKÖISLEHTI. u Syötä asiakasnumerosi kohtaan Lue tilaajatunnuksella. u Jos käytät Lehtiluukkua ensimmäistä kertaa, kirjoita Luo uusi käyttäjätunnuskohtaan sähköpostiosoitteesi. u Nyt voit lukea lehteä! u Salasana tulee sähköpostiisi, jotta voit myöhemmin uudelleen kirjautua lukemaan näköislehteä. Tällöin tarvitset vain sähköpostiosoitteesi ja salasanan. Hei kestotilaaja, ota näköislehti käyttöösi! ...ja seuraa ohjeita: Pyydä asiakasnumerosi: ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi kuhmoistensanomat.fi Lue tuoreet uutiset heti aamulla. Käytössäsi myös 10 vuoden arkisto. Näköislehti ja 10 vuoden arkisto lisäetuna kestotilauksiin! Kuhmoisten Sanomat Tilaa ja tutustu! 44 € sis. alv 10% 6 kk määräaikainen lehtitilaus Päivi Hotokka Jo kouluaikana jyväskyläläiselle Kaj Björkille syntyi hirvittävä halu nähdä maailmaa. Hän oli utelias, ja seikkailuhaluakin löytyi, siitä kertoi esimerkiksi hakeutuminen laskuvarjojääkärikouluun. Björk kuitenkin malttoi mielensä ja opiskeli taloustieteiden maisteriksi sekä työskenteli pari vuotta alansa töissä Suomessa. Sitten hinku maailmalle kasvoi kuitenkin ylitsepääsemättömäksi. Alkoi ura kansainvälisissä tehtävissä, jonka katkaisivat välillä Suomessa vietetyt vuodet. Tästä elämästään eri mantereilla Björk kertoi vierailullaan Kuhmoisissa Miesten kotaillassa viime perjantaina. Hän on tänä vuonna julkaissut elämäntarinastaan ja kehitystutkimuksesta kirjan Valintana kehitystyö. Afrikasta vain yksi huono kokemus Vuonna 1975 Björk lähetti hakemuksen YK-tehtäviin ja sai ensimmäisen komennuksensa Swazimaasta. Projektin tavoitteena oli saattaa maan puhelinja postijärjestelmä ajan tasalle. Björkin työnä oli rahoitusja talousraportointi. – Puhelinasioistahan minä en tiennyt mitään silloin 28-vuotiaana. Taloustieteilijä maailmaa parantamassa Björk kuvailee muuttoa eteläiseen Afrikkaan valtavaksi hyppäykseksi toisenlaiseen maailmaan. Hän muistaa esimerkiksi ihmetyksen siitä, kuinka maan kuninkaalla oli tapana ottaa itselleen uusi vaimo joka vuosi. – Kun kuningas meni autonkuljettajan kyydissä stadionille puhetta pitämään, vaimot tulivat kahdella bussilla perässä. Samoihin aikoihin Björkille ja hänen Irma-vaimolleen syntyi tytär, ja perhe aloitti Swazimaassa yhteisen taipaleensa. Tämän jälkeen Björk on työskennellyt useissa Afrikan maissa: Nigeriassa, Keniassa, Malawissa, Sambiassa, Etiopiassa ja Ghanassa. – Nigeria vuosina 1982– 1983 oli ainoa komennus Afrikassa, josta en pitänyt. En ollut tavannut sellaista aggressiota missään. Oli rikollisuutta ja korruptiota. Onneksi pääsimme YK:n ja lähetystön avulla turvalliselle alueelle asumaan. Björk toteaa, että projektit maailmalla ovat yleensä valtavan palkitsevia, koska niissä pääsee osaksi kulttuurien ja tietotaidon sulatusuunia. Tästä huolimatta kaksi vuotta Nigeriassa oli raskasta aikaa. Kehitysapu ei ratkaise Afrikan maiden lisäksi Björk on työskennellyt Saudi-Arabiassa, Thaimaassa ja Kambodzassa. Hän on toiminut eri järjestöjen projekteissa muun muassa metsäohjelman, pakolaiskriisin ja jokikomissioiden parissa. Mekong-joen ja Niilin jokikomissioiden tavoitteena oli jakaa joen resurssien käyttö tasapuolisesti sen vaikutuspiirissä oleville maille. Työssään Björk kohtasi rankkoja ja surullisiakin asioita. Malawissa 1990-luvun puolivälissä aidsiin kuoli hurja määrä ihmisiä, muun muassa Björkin tenniskaveri. Tauti jylläsi myös Sambiassa 2000-luvun alussa. Koulutuksen saaminen hyvälle tolalle näytti liki mahdottomalta. – Kolmasosa opettajista oli kuollut aidsiin, kolmasosa oli kuolemassa, kolmasosa epäpäteviä. Björkin kertomuksista käy kuitenkin ilmi, että tiukan työnteon lisäksi perhe ehti kohdemaissa myös tutustua kulttuuriin, nähdä nähtävyyksiä ja ystävystyä paikallisten kanssa. Kokemukset maailmalla ohjasivat hänet tekemään väitöskirjan kehitystutkimuksen alalta. Tutkimuksessaan hän vertaili Suomen, Chilen, Thaimaan ja Sambian kehitystä. Björk suhtautuu kriittisesti kehitysapuun, jota annetaan maailmassa noin sadan miljardin euron edestä vuodessa. – Kehittyvien maiden asukkaita kohti se ei ole paljon, eikä ratkaise mitään. Tärkeintä on, että maat ryhtyvät itse toimeen. Jotain hyvääkin kehitysavussa kuitenkin on. – Osa Suomen antamasta avusta tulee takaisin, kun suomalaisfirmat saavat tilauksia näistä maista. Suomessa palautusprosentti on jopa 50. Taloustieteilijä Kaj Björk kertoi Miesten kotaillan yleisölle kokemuksistaan kehitystyöprojekteissa. Päivi Hotokka
Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 21. lokakuuta 2020 Löydät Kuhmoisten Sanomat myös facebookista – käy tykkäämässä! TOIMITUS Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisu-viikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 € / ilmoitus. Pienlaskutuslisä alle 25 €:n ilmoituksista on 5 €. Hintoihin sisältyy alv 24%. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Tilaushinnat 2020 (kotimaa) (sis. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 74 € 12 kk / määräaik. tilaus 80 € Ilmoitushinnat 1.1.2020 alk. (sis. alv 24%) Etusivulla 1,92 € /pmm Tekstissä 1,67 € /pmm Takasivulla 1,75 € /pmm Seurapalsta 2,48 €/rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Hinta kolmelta riviltä 10 € ja lisärivit 4 €/rivi. Alle 25 €:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 5,00 €. Hintoihin sisältyy alv 24%. Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea? Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. Lukijapostia palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. Kirjoita omalla nimelläsi, nimimerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat Hannu Lahtinen Elinkeinoelämä Päivi Malin Kulttuuri ja vapaa-aika Eija Heinonen Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2 354 (LT-2019) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 040 483 0860 tai 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma 9.30–15, ti, ke ja pe 9.30–13, to sulj. Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 paivi.hotokka@ kuhmoistensanomat.fi Toimittaja Anna Karhila 040 716 8052 anna.karhila@ kuhmoistensanomat.fi Kuhmoisten Sanomat Asiakaspalvelu ja ilmoitusvalmistus Anna Engblom 040 483 0860 ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi Tuija Käki-Lahtinen opintovapaalla Ota yhteyttä ja lisätään yrityksesi liikehakemistoon! 3 riviä / 6 kk vain 115 € ja 10 € / lisärivi (alv 0%) LIIKEHAKEMISTO _________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 HUUTOKAUPAT Kuolinja konkurssipesät, myös ostot. 20 v. kok. p. 0400 228 822 Realisointipalvelu Relax Oy __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Valtuutettu Citroen, Mitsubishi ja Peugeot huolto. Ad-autokorjaamo. Kolarikorjaukset ja -maalaukset. Paavolankatu 4, Jämsä p. 014 716 119 / 0400 551 162 HAUTAKIVET Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 MAALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Maalämpöjärjestelmät avaimet käteen asennuksella! ILMALÄMPÖPUMPUT JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen 0400 783 630 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Toritie 63, p. 040 740 6374 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautauspalvelu, Koskentie 11, Jämsä p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. erikoiskuljetukset/kotim. ja Eurooppa OPASOL OY p. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 24 t. Petri Liehu p. 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. Piili Kuhmoinen p. 040 708 1456 LASI& KEHYSLIIKKEET Jämsän Lasi ja Kehys Oy Kaikki lasialan työt, tuulilasit ja kehystys. Myös rakentamisen ja sisustamisen palvelut. Ark. klo 9-17 • Seppolantie 16, Jämsä • p. 0400 647 931 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaista louhintaa, esim. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus p. 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. 0400 783 630, (03) 555 6137 PITOPALVELU yms. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén p. 040 72 666 28 __________________________ PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 RAKENTAMISPALVELUT Rakennushuolto P. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi SIIVOUSPALVELUT SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi Lindroosin Sora Oy p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 TILITOIMISTOT Kirjanpitopalvelut MV mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi __________________________ Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 852 532 Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 045 636 3889 / Eija Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Parhaat merkit, paras palvelu! myynti, asennus, huolto Sähkötyö J. Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net POLTTOPUUT Polttopuita myytävänä Harjunsalmella! Voitto Arrenius p. 040 767 4198 KIINTEISTÖNVÄLITYS OP Koti Järvi-Häme Oy LKV, Vesa Teräväinen p. 040 769 8133 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV www.paijanteen.fi Timo Sormunen p. 044 244 9779 _________________________ Timo Sormunen 044 244 9779 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktorikalustolla Vesa Arrenius p. 040 8271583 __________________________________ Timo Ansiomäki p. 0400 353 886 __________________________________ _________________________ Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. 0400 121 997 __________________________ MN-Putkiasennus Oy p. 050 461 7575 KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri Janhonen p. 040 586 7729 www.countryhelp.fi HIERONTA JA LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen p. 0400 641 924 Harmoinen _________________________ Hermoratahieronnan mestari Kirsi Valkama p. 0400 739 226 Tampereentie 1250, Kuhmoinen __________________________ Klassinen hieronta ja vyöhyketerapia, Kirkkotie 8 p. 0400 131 170 Irja Tervala PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 p. 0400 638 764 OMPELUPALVELUT Ompelimo OutiS Outi Savunen p. 050 555 8742 www.ompelimooutis.fi Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Juhlaja pitopalvelu. Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola p. 0400 980 292 AURINKOSÄHKÖ Aurinkopaneelit ja -järjestelmät myy Dosolar Oy Tutustu: www.dosolar.fi / Ota yhteyttä Markkuun 0400 607 223 tai markku@dosolar.fi T:mi Vesa Peltonen saunat ja pesuhuoneet p. 0400 759 383 _________________________ JOHAN ON MARKKINAT TORIMYYJÄT ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA 23.10. Kuhmoinen klo 9-10 Tuoretta POROA! 0400 872 461 Maanantaina klo 10–11 Kuhmoisten torilla hyvää Pälkäneen PERUNAA säkeittäin sopivasti ym. muita juureksia sekä Oriveden PUOLUKKAA ja kotimaisia OMENOITA! Nevala METSÄPALSTA / ISOMPI METSÄALUE KUHMOISISTA. p. 040 177 5069 OSTETAAN ELOKUVAT KUHMOLASSA SU 25.10. KLO 16 * K 12 * 6 € SEURAT Onko alkoholi ongelma? Kuhmoisten AA-ryhmä k o k o o n t u u t o j a s u klo 18.00, Rekolantie 1, Iltaruskon kerhohuone. MÄKIMAAN MUHKU ”TAKAISINVETO” Tautisen ajan vuoksi olemme pakotetut jättämään väliin Mäkimaassa 43:nneksi tarkoitetun Kekrinjuoksun järjestämisen 31.10.2020. Ei unohdeta silti liikkumista! KOKOUKSET Kuhmoisten Vanhustentaloyhdistys ry:n KOKOUS pidetään Iltaruskon kerhohuoneella ti 3.11.2020 klo 15.00. Kokouksessa päätetään yhdistyksen purkamisesta. Johtokunta Pe 30.10. klo 13.00 KUHMOLASSA Syyskokous, jonka jälkeen kahvit ja Bingo 2x2€, toisella kierroksella pelataan kinkkubingo. Lopuksi lauletaan! Tervetuloa! Ti 27.10. klo 12.00 KUHMOLASSA Kuukausitapaaminen. Tutustumme Pekka Lehmussaaren matkakertomusten toiseen osaan. Syyskokous esityksen jälkeen. Huomioimme COVID-19 -suositukset tapaamisessa. Tervetuloa! MUISTOJA KUHMOISTEN SAHALTA ke 28.10. klo 16–18 Kirjaston alakerrassa, kahvitarjoilu. FT Sirkka-Liisa Ranta esitelmöi sahan historiasta. Tule kertomaan oma tarinasi sahatyöstä ja tuo näytille valokuvia Kuhmoisten sahan kunnostusprojektia varten. Pidetään turvavälit kunnossa! Maskisuositus! Tervetuloa! LOUNAAT
Kuhmoisten Sanomat 12 Keskiviikkona 21. lokakuuta 2020 PLUSSAKORTILLA JUHLA MOKKA Jauhetut kahvit 400g–500g 3,49/pkt (6,98-8,73/kg) Uudistuimme sinua varten Tarjoukset voimassa to–su / niin kauan kuin erät riittää / ellei muuta mainittu. Palvelutiski avoinna pe–la. TILAA JA MAKSA OSTOKSET VERKOSSA, NOUDA KAUPALTA TAI TILAA KOTIINKULJETUS www.k-ruoka.fi Tilaukset myös: kippari@k-market.com tai 03 555 6061 Toivomme riskiryhmiin kuuluvien asioivan liikkeessä aamupäivän aikana ja muiden asiakkaiden mahdollisuuksien mukaan iltapäivisin. Palvelu pelaa: MA-LA 7-21 SU 9-21 Toritie 53, 17800 Kuhmoinen Puh. 03 555 6061 markus.ahonen@k-market.com KIPPARI Löydät meidät myös facebookista: @KmarketKippari VAIN PE JA LA Erä! Tuore kokonainen kirjolohi Ruotsi, 5,99/kg, rajoitus 1 kpl/talous PKT 4 99 PKT 3 49 KG 5 99 PLUSSAKORTILLA PIRKKA Naudan jauheliha 10% 600g 4,99/pkt (8,32/kg) Kahden viimeisimmän kesän aikana olen viettänyt paljon aikaa Kuhmoisten Linnavuorella. Kyläyhdistyksen käynnistämän portaiden rakennusprojektin myötä pääsin mukaan talkoisiin. Puuhastelu vuorella ja sen rinteillä oli minulle mieluisaa toimintaa – olinhan jo pitkään toivonut, että Linnavuori saisi arvoisensa aseman Kuhmoisten historiassa. Vanhempani ostivat Saaresjärvellä sijaitsevasta saaresta kesämökkitontin syksyllä 1966. Rantatonttien myynti pienten järvien rannoille oli aloitettu niihin aikoihin. Alueella oli silloin vain reserviupseerien Saaresmaja ampumaratoineen. Linnavuorella historia ja henki ovat läsnä Järveä ympäröivät korkeat kallioiset mäet ja laajat metsäalueet. Ensivaikutelmani olikin, että isäni oli ostanut tontin synkästä korvesta. Lähiseudulla asuttuna ei ollut siihen aikaan montaakaan savua, ja kylän keskustakin oli yli kymmenen kilometrin päässä. Sinne vievät tietkin olivat silloin huonokuntoisia. Sähköjä ei ollut, ne saatiin vasta 1980-luvun lopulla. Mökin rakentaminen saareen oli siihen aikaan melkoinen ponnistelu. Sain tehtäväkseni noutaa Kuhmoisten sahalta kaikki puutavarat hirsimökin rakentamista varten ja rahdata ne veneellä saareen. Silloin Linnavuoren jylhät kallioseinämät jäivät hyvin mieleeni. Mökki valmistui kesällä 1967, kiitos Kaitasen Niilon ja Matin. Siitä vuodesta lähtien olen ollut osa-aikainen Kuhmoislainen. Myöhemmin rakennutin saaren hirsimökin lähelle omakotitalon, jossa nykyään vietän paljon aikaa ympäri vuoden. Kiinnostukseni linnavuoriin oli alkanut jo lapsena Helsingissä. Vietin lapsuuteni Alppilassa tulevan Linnanmäen vierellä, jonka kallioilla aloitin mäelle kiipeilyt. Isäni osti 1950-luvun alussa perheellemme omakotitalotontin Itä-Helsingistä. Talon valmistuttua muutimme sinne ja vietin paljon aikaa kiipeillessä Vartiokylän Linnavuorella, joka oli mystinen ja kiinnostava leikkipaikka. Lapsia jopa peloteltiin, että siellä kummittelee. Mutta siellä seikkaillessamme emme ikinä nähneet kummituksia. Vartiokylän Linnavuoren alkuperästä on monenlaisia arvioita. Se oli ehkä viikinkiaikainen linnoitus tai kauppapaikka. Yksi arvio on, että ruotsalaiset ristiretkeläiset olisivat rakentaneet sen puolustuslinnaksi noin vuonna 1250. Varmaa tietoa ei ole, koska alueelta ei ole löytynyt esineitä juuri lainkaan. Linnat ja linnavuoret ovat siis aina olleet tärkeässä roolissa siellä, missä olen kulkenut. Kuhmoisten Päijälän Linnavuoresta on näiden viidenkymmenenneljän vuoden aikana tullut minulle erittäin merkityksellinen ja tärkeä paikka. Sen lisäksi, että olen kiinnostunut omien juurieni tutkimisesta, olen myös tutustunut ihmisten asuttamien paikkojen historiaan yleensäkin. Viime aikoina olen usein kysynyt mielessäni Linnavuorelta: Miten sinut on löydetty täältä, keskeltä “ei mitään”, yli tuhat vuotta sitten? Keitä asuttamasi ihmiset olivat, ja miten he tulivat tänne? Miksi ja miten linnoitus tyhjeni ja tuhoutui 1200-luvun lopulla? Näihin kysymyksiin en tietenkään ole saanut vastauksia, mutta usein Linnavuorella kulkiessani minut valtasi tunne, etten ollut yksin. Tuntui kuin historia ja vuoren henki olisivat olleet läsnä siellä ollessani. Hannu Kilpisen Linnavuorelta tekemät esinelöydöt antavat paljon viitteitä monista mahdollisista tapahtumista mystisen vuoren historiasta. Linnavuoren jylhät maisemat tarjoavat ainutlaatuisen kokemuksen retkeilijälle. Kuhmoisten kotiseutuyhdistyksen rakennuttamien uusien helppokulkuisten portaiden ansiota jokainen meistä voi tehdä retken aistimaan Kuhmoisten Linnavuoren historiaa. Olavi Nordman LUKIJAPOSTI Syksy toi perjantaina 9. lokakuuta talkoolaiset Papinsaaren hautausmaalle siivoustalkoisiin. Haravan varressa heilui kymmenpäinen joukko, ja mukana oli myös kappalaisemme Ari Pelkonen keskustelemassa seurakuntalaisten kanssa haravoinnin lomassa. Saimme taas ison alueen yhdessä siivottua, tosin puista varisi hiljalleen uusia lehtiä vihreälle nurmikolle. Talkoolaisten ei tarvinnut lähteä tyhjin vatsoin, vaan saimme nauttia Merjan valmistamasta maistuvasta nakkisopasta, ja ensi kerrallakin on seurakunta luvannut talkoolaisille lounaan. Jos et nyt ehtinyt mukaan, niin älä sure. Toteutamme toisen siivoustemSyystalkoissa hautausmaalla pauksen maanantaina 26. lokakuuta. Kiitos kaikille mukana olleille, sääkin suosi meitä ja aamullinen sade lakkasi juuri sopivasti ennen haraTuli mieleeni kirjoitella, että olisiko riskiryhmään kuuluvilla mahdollisuus, mikäli rajoituksia tulee voimaan liikkumisen suhteen, saada takseihin taksikortti, jolla voisi käydä kaupassa ja asioilla linja-autotaksan mukaan. Kun suositellaan käymään harvemmin kaupassa, niin kerralla täytyy hoitaa enemmän tarpeiKorona-ajan matkoista ta. Tämä sopisi myös vanhuksille, kun koko ajan korostetaan, ettei saa liikkua ainakaan jatkuvasti paikoissa, joissa on paljon ihmisiä yhtä aikaa. Voisivatko riskiryhmiin kuuluvat saada kuljetusapua lähellä kirkonkylääkin, jos haluavat? Eila Takala vointiurakan alkua. Lea Sinivaara Näin kirjoitat lukijapostiin f Lukijapostia voi lähettää osoitteeseen toimitus@ kuhmoistensanomat.fi. f Kirjoitusten enimmäispituus on 2 500 merkkiä välilyönteineen. Tekstit julkaistaan nimellä, nimimerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. f Toimitus voi muokata ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lea Sinivaara Kymmenpäinen joukko seurakuntalaisia siisti hautausmaata 9. lokakuuta.