N:o 41 – 2022 – 72. vsk SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € Keskiviikkona 12. lokakuuta 2022 KY TORILLA lauantaina 15.10. klo 9-16 Päijälän seudun metsästysseuran puheenjohtajan Mika Liehun (vasemmalla) mukaan hirvenhaukun koemaastot valitaan hirvirikkailta paikoilta. Antti Rantalan Weera ei löytänyt tällä kertaa kuitenkaan yhtään hirveä. Anna Karhila Anna Karhila Karjalankarhukoiranarttu Hirviparonin Weera tempoilee vielä iltapäivällä innokkaana hihnassa ja kerää kuonoonsa tietoa ympäristöstä, vaikka on kiertänyt aamupäivällä melkein 30 kilometriä metsässä. – Weeralta puuttuu vielä yksi ykköstulos käyttövalion arvosta. Sitä tultiin hakemaan tänne, mutta tulikin koiran ensimmäinen nolla, kun hirveä ei löytynyt. Tämä kuuluu lajiin, välillä käy näin, Weeran omistaja Antti Rantala naurahtaa. Rantala oli saapunut Ylöjärveltä saakka Kuhmoisissa järjestettyyn hirvikoiranarttujen Pohjois-Hämeen piirinmestaruuskilpailuun. Kilpailurajan täytti tänä vuonna 8 koiraa, joista kaksi oli Virroilta ja kolme Teiskosta. Muut koirat tulivat Kangasalta, Tampereelta ja Ylöjärveltä. – Kokeen tarkoitus on palvella koirien jalostusta. Siinä testataan kaikkia niitä asioita, jotka tekevät koirasta parhaan apurin hirvenmetsästäjille, eli esimerkiksi kuinka hyvin Hirvenhaukuissa ei aina onnista koira löytää hirven, kuinka sitkeästi se haukkuu hirveä ja kuinka hyvin se lähtee hakemaan hirveä uudelleen, jos se karkaa, Päijälän metsästysseuran puheenjohtaja Mika Liehu listaa. Kahtena aiempana vuonna Päijälässä ovat piirinmestaruudesta kisanneet urokset, nyt vuorossa olivat nartut. Jokaiselle koiralle varataan kokeeseen noin 3 000 hehtaarin eli yhden seuran metsästysalueen kokoinen alue. Ajomatkaa sinne saa olla kokeen kokoontumispaikasta korkeintaan tunti tai 100 kilometriä. – Meillä lähti nyt aamuvarhaisella koiria esimerkiksi Vehkajärvelle, Kylämälle, Harmoisiin, Sahalahdelle, Kuhmalahdelle ja Velisjärvelle, Liehu näyttää. Kylämälle suunnannut joukkue eli koira, ohjaaja ja kaksi tuomaria joutui tosin kääntymään pois, sillä heidän saapuessaan koepaikalle Kuhmoisten petoyhdyshenkilö Jarmo Hietanen varmisti juuri, että Kylämällä liikkui susi. – Onneksi koiraa ei ehditty päästää irti, ja meillä oli vara-alue käytettävänä. Metsäteema sivuilla 5–10 Päivi Hotokka METSÄTEEMA näköislehtenä ilmaiseksi – www.kuhmoistensanomat.fi
Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 12. lokakuuta 2022 LUKIJAPOSTI ” Tämän metsäisempää paikkaa en osaa kuvitellakaan. Kirjoittaja on kuhmoislainen porkkananviljelijä. 12.10.2022 ? Aurinko nousee 7.54 ? Aurinko laskee 18.16 Onnea nimipäivänä! Tänään Aarre, Aarto To Tanja, Taina, Taija Pe Elsa, Elsi, Else La Helvi, Heta Su Sirkka, Sirkku, Stella, Luna Ma Saana, Saaga, Saini Ti Satu, Luka, Luukas, Säde Ke Uljas Ke Uljas Viikon tärpit ? Perjantaina naiset ja miehet kokoontuvat omiin tupaja kotailtoihinsa. ? Linnunpönttöjen puhdistuksen aika alkaa olla käsillä. ? Kokeile paahtaa ruusukaaleja uunissa ruuan lisukkeeksi. KOLUMNI Emma Kaakko PÄÄKIRJOITUS Anna Karhila anna.karhila @kuhmoistensanomat. Viime päivinä olen suuresti nauttinut metsäkävelyillä syysasuisista puista ja pensaista. Pirteän keltainen, säihkyvä koivu on loistanut silmiini valoa ja voimaa. Olen muistanut jälleen, kuinka lähestyvää synkkää ja loskaista marraskuuta edeltävätkin kirkkaat värit ja kuulaat, sumuiset syysaamut. Luonnossa on energiaa, jota olen yrittänyt imeä itseeni arjen lomassa. Metsään meneminen on täällä maalla niin helppoa ja jokapäiväistä, ettei siinä ole mitään ihmeellistä. Käytännössä asun metsänreunassa ja olen siitä kiitollinen. Toista on kaupungissa. Vaikka metsää on sielläkin yllättävän lähellä, yksin ei Mene metsään saa olla. Muutkin ovat kävelleet samalle sammalmättäälle, jossa tuumata mietteitään. Kuljeskellessani olen löytänyt aivan uusia paikkoja lähiympäristöstä. Metsissä kävely ei ole mikään tuore harrastukseni, mutta aikaisemmin olen mennyt samoja reittejä. Nyt olen ollut utelias ja tutkinut täysin uusia suuntia. Olen löytänyt jylhän jyrkänteen, karpalopaikan sekä rauhaisan metsälammen. Olen iloinen siitä, että asun metsäpitäjässä. Tämän metsäisempää paikkaa en osaa oikein kuvitellakaan, enkä voisi enää enempää metsään mennä. Olen pystymetsissä kasvanut. Metsä on jatkuvassa muutoksessa. Puut kasvavat, taimikot tuuheutuvat. Vielä lapsuudessani pystyssä olleet tukevat hongat ja petäjät palvelevat puutavaran muodossa. Vanhan metsän tilalla on terhakka nuori metsä, jota on huolella hoidettu, istutettu, heinätty ja raivattu. Kohta sitä harvennetaan. Vielä parikymmentä vuotta, niin lapsuuden tukkimetsä on jälleen jykevien puiden peittämä. Ajassa, jossa kaiken pitää tapahtua juuri ja nyt, metsän kiertokulku on inhimillinen muistutus siitä, kuinka monet asiat ovat yli ihmisiän ulottuvia prosesseja. Tänään nuoret sammaloituvat metsät ovat myös tulevien sukupolvien riemuna. Valtuuston kokousta vetävä puheenjohtajamme oli ilmeisesti kuntalaisten toivetta hienosti kuunnellen kutsunut 19. syyskuuta kokoukseen paikalle teknisen johtajan Hemmo Saartoalan sekä sivistystoimenjohtaja Pertti Terhon. Loistava uudistus valtuutettuja ja kuntalaisia kohtaan avoimuudessa ja läpinäkyvyydessä. Kokousvideolla valveutuneet kuntalaiset saattoivat ja saattavat todeta heidän istuvan vaiti valtuutettujen takana odottamassa vuoroaan päästä esittäytymään kuntalaisille ja valtuutetuille sekä vastaamaan mahdollisiin valtuutettujen kysymyksiin muun muassa vuoden 2022 talousarvion määrärahojen ylityksistä. Puheenjohtaja inhimillisen harmittavasti unohti esitellä heidät ja kertoa, miksi he salissa kököttäViranhaltijoiden esittely unohtui valtuuston kokouksessa vät, joten tuiki tärkeää osiota ja informaatiota ei koskaan tullut valtuutetuille salissa tiedoksi saati katsomoille videoiden välityksellä koteihin. Kuulimme vain puheenjohtajan lausuvan: ”En saanut kokousta pidennettyä”. Keskusteluitta jäi, miten Sahatien remontti loppupelissä tuli maksamaan ennätyksellisesti rapiat neljännesmiljoonan. Tie, jonka remontti ei ollut missään kiirellisyyskuviossa tärkeydessään ykkönen, eikä ollut edes päätösprosessissa päätetty toteuttaa ennen kuin kuokka jo yllätyksellisesti iski asfalttiin. Jätevedenpuhdistamon nykytilan info jäi saamatta, puhdistamo jolle edellisellä valtuustokaudella varatut puoli miljoonaa jätettiin selityksin ja selvityksin käyttämättä kunnostukseen. Nyt lähes määrärahatta ollut jätevedenpuhdistamo on ollut ilmeisen tarpeellisen ja kiireellisen kunnostustyön alla? Kuulemani mukaan tekninen johtaja Hemmo Saartoala kääri hihansa, puki haalarin ja meni perusteellisesti perehtymään jätevesipuhdistamon raakaan arkeen. Jälkeä ja järkeä ilmeisesti alkoi syntyä? Terveystalo on korvaamattoman kotihoidon henkilöstön tukikohta, olemmehan mainitusti manner-Suomen kunniakkaasti iäkkäin kunta. Talon viemäröinnin kunnostukseen varatut määrärahat jätettiin käyttämättä, kun samaan menoon olisi päinvastoin ollut jo kiire rahoittaa vanhan vesiputkistonkin uusiminen, joka alkaa olla tiensä päässä? Listaa aidosti kiireellisistä kohteista toki moni voisi jatkaa, mutta katsotaanko tulevaisuuteen, ettei Sahatien tapaista varainhäsläystä enää tapahtuisi? Nyt maito on kaatunut maahan, ja vuoden vaihtuessa sotekin vie pois 60 prosenttia vuotuisesta valtionavustamme, joten tarkkana haaveinemme, kirstunvartijat. Harkitsemattomiin kuluihin ei vain ole realistisesti varaa. Jokainen pienikin turha kulu kuihduttaa puroamme vastoin mitä todella tarpeellista yhteisillä varoillamme voidaan tehdä. Tarkalla taloudenpidolla kuntamme säilyy itsenäisenä eikä sitäkin tarvitse lahjoittaa Hollolalle, kuten seurakuntaa, tai antaa Kangasalan uudeksi etätaajamaksi. Tätä kirjoittaessa valtuuston kokousvideon oli katsonut komeat 181 taloutta. Iloisesti ja avoimesti eteenpäin Osku Puukila Kuinka monta lintua tunnistat äänestä tai ulkonäöltä? Voin itse tunnustaa, etten tunnista montaakaan. Varsinkin yhtä aikaa laulavat tai pensaikossa pyrähtelevät linnut saavat minut epätoivoiseksi. Nyt olen kuitenkin jo kahdella juttukeikalla nähnyt lajit tuntevan henkilön näyttämänä hömötiaisen. Talvella se oli suloinen pörröpallo, syksyllä vikkelästi liikkuva vaalea pikkulintu. Osaan ehkä tunnistaa sen jo äänestäkin. Kokemus toi riemun – minäkin voin oppia! Talousmetsiä parjataan usein puupelloiksi. Tätä lehteä tehdessä pääsin Arto Hallamäen opastuksella tutustumaan yhteen talousmetsään, jossa on sekä erilaisia puulajeja että erilaisia lintuja paljon. Kaikkia niitä ei voi nähdä kerralla, vaan metsän salaisuudet avautuvat vasta, kun siellä viettää aikaa eri vuodenaikoina. Olen itse opiskellut agrologiksi ja saanut sivussa pitkän siivun metsäoppia. Olen istuttanut kuusentaimia pottiputken kanssa, raivannut taimikkoa ja mitannut puuston pohjapinta-alaa relaskoopilla. Olen kuunnellut talviyössä huuhkajaa ja kulkenut kesäillan hämyssä mäyrän ohi. Kiiltomatoja olen nähnyt sekä erämaan metsäautoteiden että valtatien reunoilla. Jokaisella kerralla olen liikkunut luonnossa ihan muulla asialla kuin luontoretkellä. Vanhat ikimetsät ovat arvokas asia, jota täytyy suojella. Elämää on kuitenkin myös niissä metsissä, joista korjataan puuta ja joita hoidetaan ja raivataan taloudellisten tavoitteiden takia. Luonnolle ovat yhtä arvokkaita ne nuorempien metsien lajit, joille hakkuut ja raivuut voivat tehdä tilaa. Arto Hallamäki kertoo tässä lehdessä yhden yksinkertaisen keinon, jolla voi luoda elinoloja uhanalaiselle lajille talousmetsässäkin. Vastaavia vinkkejä olisi hauska saada lisää! Lisää lajeja talousmetsiin Kuhmoisten Sanomat Joutoalueiden metsitystukea voi hakea vuoden 2023 loppuun asti. Metsäkeskus maksaa tukea kolme kertaa vuodessa. Metsitystuen tarkoituksena on lisätä metsäpinta-alaa ja kasvattaa hiilinieluja. Tukea on myönnetty tähän mennessä 4100 hehtaarin alalle ja 970 hehtaarilla metsityksiä on toteutettu. Eniten tukea on haettu entisten turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Suuri osa tukihakemuksista on kuitenkin jouduttu hylkäämään. Hylkäyksiä on aiheutunut siitä, että alue on jo luontaisesti metsittynyt tai voimakkaasti vesoittunut. Lisäksi alueelle on saatettu hiljattain hakea maatalouden tukia vuoden tai kaavoitus tai maisemallisesti arvokkaat alueet ovat voineet estää metsittämisen. Metsitystukea kolme kertaa vuodessa
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 12. lokakuuta 2022 3 Päivi Hotokka Kuhmoisten kesän kohokohdat, Kiepsaus ja Kuhtuu-viikko, kaipaisivat molemmat uudistumista. Näin pohdittiin yhdistysten yhteistyöillassa torstaina. Keskusteluun osallistui yhteensä noin 30 ihmistä, joista osa oli paikalla valtuustosalissa ja osa liittyi mukaan etäyhteydellä. Tapaamisen tarkoitus oli miettiä, voisivatko yhdistykset yhdistää voimiaan kesän tapahtumien järjestämisessä. Nykyisellään ongelmia on ainakin kaksi: Yhdistysten väki vanhenee ja vähenee, jolloin tapahtumien järjestelyt kasaantuvat muutamien harteille. Kuhmoisten keskikesään uusi festivaali? Lisäksi kesä on lyhyt ja tapahtumia sekä muita menoja paljon. Päällekkäisyydet vähentävät tapahtumien yleisömäärää. Ulkomaalaiselle kuin taivas Keskustelun yhtenä lähtökohtana oli kausiasukastoimikunnassa esitetty ehdotus siitä, että Kuhmoinen tarvitsisi yhden ison, vetovoimaisen kesätapahtuman. Tämä tapahtuma ei nojaisi yksin talkootyöhön, vaan sitä varten anottaisiin avustuksia, joilla palkattaisiin ammattimainen tapahtumajärjestäjä. Mukaan lähtevät yhdistykset sitoutuisivat osallistumaan järjestelyyn sovitulla määrällä talkootyötä. Kävi ilmi, että ammattimaista apua voi olla saatavilla hyvinkin lähellä. Illassa mukana oli muusikko ja tapahtumajärjestäjä Sari Wallenius, joka voitti itselleen tontin Kuhmoisista kunnan keväällä järjestämässä tonttihaussa. Wallenius kertoo jo pidempään suunnitelleensa kansainvälisen musiikkiyhteisön kanssa festivaalin järjestämistä, ja oli jo kertaalleen päättänyt sen paikaksi Jyväskylän. Kuhmoisiin tutustumisen jälkeen hän on kuitenkin muuttanut mieltään. – Näen jo silmissäni otsikot Kuhmoinen 2023! Koen, että tämä voisi olla henkinen koti musiikkimaailmalle. – Tiedän, että tällainen paikka on ulkomaalaiselle kuin taivas. Mahdolliseen koko Kuhmoisten yhteisen tapahtuman käyttöön hän lupaa tarjota talkootyönä kaiken intonsa ja osaamisensa. Keskustelun tuloksena ideaa päädyttiin kehittelemään eteenpäin tapahtumasarjana, joka huipentuisi yhteen isompaan tapahtumaan. Tämä voisi kenties sijoittua Kuhtuu-viikolle, jonka päätteeksi olisi luvassa muutakin kuin perinteinen toritapahtuma. Suunnittelua jatkamaan nimettiin yhdeksän henkilön ideointiryhmä, joka tekee kirjallisen esityksen ja tuo sen yleisen kokouksen arvioitavaksi. Päivi Hotokka Torstai-illan mielenkiintoinen keskustelu toi esiin sen, kuinka monenlaista yhdistysten toiminta ja tapahtumajärjestäminen on. Kahdessa tunnissa ehdittiin puhua seurantalojen ylläpidosta ja vuoden 1973 mahtihäistä. Toiset puheenvuorot nostivat esiin leimallisesti paikallisia, pienen piirin tapahtuma-aiheita, toiset puhuivat kansainvälisestä näkyvyydestä. Molemmat ovat tärkeitä, mutta kun jatkoa ideoidaan, on varmistuttava, että keskustellaan samasta asiasta. Yhdistysten omia pieniä tapahtumia tarvitaan jäseniä ja muita paikkakuntalaisia varten. Isompi, yleisöä kunnan ulkopuolelta houkutteleva tapahtuma ei sekään ole mahdoton ajatus. Tällainen tapahtuma saisi aikaan paitsi aktiivisuutta ja hyvää mieltä, myös paljon kaivattua näkyvyyttä paikkakunnalle. Aiheen ei silti tarvitse olla tunnetuinta valtavirtaa, eikä esimerkiksi Himoksen festivaalien kanssa kannatakaan ryhtyä kilpailemaan. Myös omaleimaisuus myy, jos sitä ei suunnata vain sisäpiirille. Keskikesä on kuitenkin paitsi otollista, myös vaikeaa aikaa tapahtumille, koska lomalaisten ajankäytöstä kilpailee moni asia. Yleisö lopulta päättää, mikä on niin kiinnostavaa, että sitä varten kannattaa lähteä liikkeelle. Tärkeintä on, että tapahtuma valmistellaan ja markkinoidaan huolellisesti ja hyvissä ajoin. Julkista tukeakin on saatavissa. Esimerkiksi Taiteen edistämiskeskus markkinoi juuri miljoonaa euroa avustusta harvaan asuttujen alueiden kulttuuritoimintaan. Me olemme kohderyhmää. KOMMENTTI Myös omaleimaisuus myy, kun asiat tehdään huolella Ajatuksen uudesta isosta tapahtumasta Kuhmoisten kesään esitti kausiasukastoimikunnassa Ari Kajander, joka valittiin vuoden kesäkuhmoislaiseksi 2018. Päivi Hotokka Päivi Hotokka Kuhmoisten seurakuntatoimistossa asiakaspalvelusta ja muista toimistotehtävistä vastaa tulevaisuudessa seurakuntamestari Jaakko Nyman. Hollolan seurakunnan kirkkoneuvosto päätti viime viikolla, että seurakuntamestarin työnkuvaa muutetaan. Marraskuun alusta lähtien hänen tehtäviinsä sisältyy toimistotyötä alle puolet viikkotyöajasta. Padasjoen seurakuntaSeurakuntamestari myös toimistoon toimistoon valittiin toimistosihteeriksi Neea Heistola-Valonen. Toimistosihteerin tehtävät tulivat haettaviksi, koska nykyinen Kuhmoisten-Padasjoen kappeliseurakunnan toimistosihteeri on jäämässä eläkkeelle. Alun perin haussa oli Kuhmoisiin ja Padasjoelle yhteinen toimistosihteeri, joka olisi työskennellyt paikkakunnilla vuoropäivinä. Työhön olisi sisällytetty myös koko seurakunnan laajuisia tehtäviä. Päivi Hotokka Hollolan seurakunnan kirkkoneuvosto esittää ensi vuoden kirkollisveroksi 1,70 prosenttia. Vuodesta 2006 lähtien Hollolan seurakunnan kirkollisvero on ollut 1,75 prosenttia. Esitetty veroprosentin pienennys johtuu sote-uudistuksesta, sillä uudistuksen aiheuttamat muutokset kuntien verotukseen eivät saa aiheuttaa verotuksen kiristymistä. 1,70 pohjautuu valtiovarainSote vaikuttaa kirkollisveroon ministeriön laskelmaan ja kirkkohallituksen suositukseen Hollolan seurakunnalle. Veroprosentin laskusta huolimatta seurakunta arvioi verotulojensa kasvavan noin prosentilla verrattuna tähän vuoteen. Muutosta enemmän verotuottoon vaikuttavat uusien työehtosopimusten palkkaratkaisut. Ensi vuonna seurakunnan arvioidaan saavan verotuloja noin 6,4 miljoonaa euroa. Kuhmoisten Sanomat Etenkin kuitupuun tarve lisääntyy ensi vuonna metsäteollisuudessa, ennustaa Pellervon taloustutkimus PTT. Kysynnän kasvu johtuu sekä metsäteollisuuden investoinneista että venäläisen puun tuonnin lopettamisesta. Tuonti Ruotsista ja Baltiasta ei ole lisääntynyt, vaan puun tuonti SuoPuun kysyntä lisääntyy meen väheni tämän vuoden alkupuoliskolla 62 prosenttia. PTT:n ennusteen mukaan kuitupuun hinta jatkaa nousua ensi vuonna. Tukkipuun vuotuinen keskihinta nousi tänä vuonna noin seitsemän prosenttia, mutta ensi vuonna havutukkien hinnan uskotaan laskevan hieman, koska sahatavaran hinta on laskussa. Asuntolaan haussa esimies Kuhmoisten Sanomat Kehitysvammaisten ryhmäkoti Päijäläkodissa eli Vainiontien asuntolassa on avoinna esimiehen virka. Työhön sisältyvät työja toimintakeskus tekevän esimiestehtävät. Viran hakuaika päättyy 18. lokakuuta. Kuhmoisissa on edelleen avoinna myös lähihoitajan tehtäviä Päijännekodilla ja kotihoidossa. Lisäksi Kuhmoisiin etsitään avohoitoon fysioterapeuttia 50 prosentin työajalla.
Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 12. lokakuuta 2022 SANAN KULMA Saara Westerholm Ruokapalvelu Tänään Uunimakkara, vaniljakiisseli, hillo Tomaattikeitto, leikkele To Rapea broilerin pikku lee, mangorahka Kaali-jauhelihakeitto Pe Kasvispihvit, juustokastike, mustikkakukko, kastike Vehnähiutalevelli La Kinkkukiusaus, marjakiisseli Uunipuuro, mehukeitto Su Palapaisti, hedelmäkiisseli Purjo-perunakeitto Ma Pustan makkarakastike, vadelmakiisseli Lihakeitto Ti Hernekeitto, pannari, hillo Kalkkunakiusaus Ke Sipulipihvit, persikkakiisseli Ruishiutalevelli, leikkele Ruokalista koskee Päijännekotia, terveysasemaa, toimintakeskusta ja kotipalvelua. Kirjoittaja on kuhmoislainen perheenäiti, lähihoitaja ja väitöskirjatutkija Tapahtumat Lokakuu 1.–29.10. Jaana Pystysen maalauksia kirjaston galleriassa 13.10. Yhteiskuljetus Jämsänkosken uimahalliin 14.10. Naisten tupailta Kopolan kurssikeskuksessa: Anna-Liisa Hakala 14.10. Miesten kotailta seurakuntakodissa, assyrologi Tero Alstola 16.10. Elokuva Kuhmolassa: Kikka! 17.10. Syyslomaretki Tampereelle ja kylpylään Edeniin 18.10. Syysrieha Kuhmolassa ja piha-alueella 23.10. Elokuva Kuhmolassa: DC Superlemmikkien liiga 27.10. Yhteiskuljetus Jämsänkosken uimahalliin 30.10. Elokuva Kuhmolassa: Karaokeparatiisi Ilmoita tapahtumasi ajoissa: toimitus@kuhmoistensanomat. Päiväkoti Tänään 4-viljanvelli, juustoinen broilerikeitto, karjalanpiirakka, kananmuna To Munakas, kalapuikot, perunasose, kermaviilikastike, kiisseli Pe Murot, uunimakkara, perunasose, jogurtti Ma Kaurapuuro, kalkkunakastike, ohralisäke, rahka Ti Munakas, kalavuoka, perunasose, kiisseli Ke Ruishiutalevelli, broilerilasagne, jogurtti Kuhmoisten-Padasjoen kappeliseurakunta Kuolleet: Eila Anna-Liisa Carlson 82 v Rakkaudella kaivaten Me tiesimme lähtösi lähenevän, näimme voimasi vähenevän. Muisto kaunis vie eteenpäin meitä, vaikka on sydän, silmät täynnä kyyneleitä. Siunattu läheisten läsnä ollessa. 12.11.1942 Kiikala 17.9.2022 Vantaa s. k. Matti Maarit ja muut sukulaiset ja tuttavat Anja Maria KATAINEN Rakkaamme Kaivaten Kutsuna ilmoitamme, että Miia siunataan taivasmatkalle perjantaina 14.10. klo 15 Kuhmoisten siunauskappelissa. Miian toivomuksesta vain yksi kukka matkalle. Muistotilaisuuden pidämme perhepiirissä. 9.1.1978 Kuhmoinen 29.9.2022 Kuhmoinen Käynti lähellä, kosketus hellä. Untuvaisena, tuntuvaisena me muistamme aina. On elämä lyhyt laina. Äiti ja Mikko-veli Isä ja Tiina perheineen Artsi sekä kaikki lukuisat sukulaiset ja ystävät Miia Marika PAAJANEN Rakas tyttäremme * Somen uutisvirrassa minut pysäytti viime viikolla Tampereen seurakuntien päivitys. Postauksessa kysyttiin aivan yksinkertaisesti, minkälainen on arkipäivän hyvä teko. Sikäli tässä ei ollut mitään erityistä. Kaikkihan me tiedämme, miten tärkeää olisi tehdä pieniä kivoja tekoja arjessa. Ymmärrämme myös niiden merkityksen yhteisön hyvinvoinnille. Tiedämme, mitä kaikkia konkreettisia pieniä tekoja arjessa voisi tehdä kanssaihmisiä ilahduttaakseen. Voi soittaa ystävälle, kirjoittaa kortin, viedä pienen lahjan, tehdä pikku palveluksen pyytämättä. Liian usein kaikesta tiePienet teot toudesta huolimatta arjessa saa itsensä kiinni siitä, että elämä on pyörinyt työn ja velvollisuuksien ympärillä niin vauhdikkaasti, että nämä pienet hyvät teot ovat jääneet tekemättä. Pieneen hyvään tekoon ei tarvitse rahaa. Eikä oikeastaan edes paljon aikaa. Kiireeseen tai rahapulaan vetoaminen ei siis auta. Pienen hyvän työn tehdäkseen ei tarvitse olla mitään muuta kuin aivan tavallinen kanssakulkija. Ihan vain olla läsnä ja huomioida toinen ihminen. Tästä esimerkkinä voisi olla vaikka oven avaaminen takaa tulevalle ihmiselle. Lämmin, myötätuntoinen hymy tai halaus kovia kokeneelle. Vaikka yhteinen kielikin puuttuisi, kanssaihmisyyttä se ei vähennä. Kanssaihmisyyden merkityksestä onkin havahduttu viime aikoina keskustelemaan. Raamatussa puhutaan paljon lähimmäisen auttamisesta. Nämä arjen pienet teot ovat siis kristityn elämässä myös osa vakaumusta. Lähimmäisen huomioiminen on osa kristillistä arvopohjaa. Tuttu opetus on esimerkiksi vertaus laupiaasta samarialaisesta. Tähän vertaukseen kiteytyy niin monta puhuttelevaa asiaa, että tämä sopisi vaikka huoneentauluksi. Auttaminen ja pienet huomioimiset luovat lämpöä ja myötätunnon ilmapiiriä, jossa jokaisen on hyvä olla. Anja Kvist Lauantaina 1. lokakuuta Vieremän liikuntahallille oli kokoontunut jälleen eri puolilta Suomea porukka kisaamaan tonkkumin SM-kilpailuihin. Yhteishenki tässä porukassa on todella hyvä, ja juttua riitti. Ensin kisattiin tasaiTonkkumin joukkuemestaruus Kuhmoisiin nen joukkuekilpailu. 23 pisteellä Team Kvist vei voiton. Ankkurina heitti joukkueen nuorin, 15-vuotias Sisu Kvist, johon meillä on luotto aina. Toiseksi sijoittui Kertun ja Iivon tukiryhmä 21 pisteellä ja kolmas oli Paisuan Puhti 1 -joukkue 14 pisteellä. Lounastauon jälkeen jatkettiin henkilökohtaisilla kisoilla. Naisten sarjassa Anja Kvist oli toinen ja miesten sarjassa Timo Kvist sijoittui myös toiseksi. Näin saatiin jälleen Kuhmoinen maineekkaasti kartalle. Uusien huulilla herää aina kysymys siitä, missä tällainen paikkakunta on, mihin se sijoittuu. Sitä ensin luullaan aina Kuhmoksi. Ylpeänä kerromme, mihin kunta sijoittuu. Kuhmoisiin juuri muuttanut Kauko Siivonen kisasi Paisuan Puhti 2 -joukkueessa, jonka sijoitus oli viides. Toivottavasti laji kiinnostaisi entistä useampia, ja saataisiin lisää porukkaa mukaan vuoden kuluttua. Vuoden parhaat tonkkumijoukkueet yhteiskuvassa. Vasemmalla toiseksi sijoittunut 4-henkinen Kertun ja Iivon tukiryhmä; keskellä mestarijoukkue Team Kvistin Anja Kvist, Timo Kvist, Rauno Kvist ja Sisu Kvist; oikealla osa Paisuan Puhti 1 -joukkueesta. Kvistien albumi Kuhmoisten Sanomat Seurakuntavaalien ennakkoäänestys alkaa vajaan kuukauden päästä. Ennakkoon pääsee äänestämään seurakuntakodissa 8.–12. marraskuuta. Tiistaina, torstaina ja lauantaina äänestysaikaa on aamuja keskipäivällä, keskiviikkona ja perjantaina iltapäivällä ja alkuillasta. Varsinaisena vaalipäivänä 20. marraskuuta Kuhmoisissa äänestetään seurakuntakodissa. Ennen vaaleja seurakunta järjestää kaksi vaalipaneelia, sunnuntaina 6. marraskuuta Padasjoen kirkossa ja maanantaina 7. marraskuuta Sovituksenkirkossa. Molemmat vaalipaneelit lähetetään suorana verkossa. Seurakuntavaalit seurakuntakodissa
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 12. lokakuuta 2022 5 mötiainen voisi ehkä pesiä siellä. Pönttö oli kyllä tyhjennetty, mutta se oli täynnä lahopuissa viihtyviä hevosmuurahaisia. Pesintäaikana hömötiaisen pahimpia vihollisia ovat oravat, käpytikat, närhet ja käärmeet. – Olen nähnyt, että tiainen on tehnyt pesän jopa ” Kaksi tai kolme katkaistua koivua hehtaarilla antaa hömötiaiselle mahdollisuuksia. Anna Karhila Harvennushakkuualue ja sille tehty uusi kääntöpaikka on lokakuisena päivänä vielä tuoreeltaan vähän vaikeakulkuinen. Vaikka metsä on harvennettu, heti sen laitaan pysähtyessä kuuluu hiirimäinen linnun piipitys. – Melkein joka kerta kun tänne tulee, näkee tai vähintään kuulee hömötiaisia, metsäpalstan omistaja Arto Hallamäki sanoo. Pian puiden välistä voi erottaa kaksi vaaleaa lintua pyrähtelemässä oksalta toiselle ja painamassa metsäkastikkaita maahan. Linnut päästävät kulkijan ihan lähelle ja tulevat jopa kohti. – Hömötiainen on jonkunlainen synonyymi hölmötiaiselle. Nämä ovat todella kesyjä. Orivedellä asuva Hallamäki on hoitanut seitsemän hehtaarin metsäpalstaansa Kuhmoisten Sappeella 1990-luvulta saakka. Palstan nimi on Sarvimaa. Uhanalaisen hömötiaisen lisäksi Hallamäki on nähnyt siellä muun muassa isolepinkäisen poikueen ja urpiaisen pesän. – Tein työurani metsäneuvojana. Nyt minulla on tämä puuhamaa. Hömötiaiselle joka vuosi uusi pesä Hallamäen metsäpalsta on tavallista talousmetsää, kuten tuore harvennushakkuu todistaa. Talousmetsässäkin voi kuitenkin tehdä hyvin pienellä vaivalla erilaisia toimenpiteitä, jotka luovat elinympäristöjä jopa uhanalaisille lajeille. Hömötiaisen Hallamäki on saanut houkuteltua metsään tekemällä sinne tekopökkelöitä. Pökkelö syntyy hyvin yksinkertaisesti katkaisemalla halkaisijaltaan 10–13 sentin kokoinen koivu tai muu lehtipuu niin ylhäältä kuin mies tai moto ylettyy. – Hömötiainen kaivertaa joka vuosi uuden pesäkolon. Siksi sen kanta on nykyään taantunut, kun lahopuun määrä on vähentynyt. Mutta kaksi tai kolme katkaistua koivua hehtaarilla antaa sille mahdollisuuksia, eikä ole keltään pois. Katkaistu puu lahoaa noin kahdeksassa vuodessa pesäntekoon sopivaksi. Noin kymmenen vuoden kuluttua se on pesäntekoon jo liian perstunut. – Tänä keväänä tein testin ja työnsin yhden pöntön suuta myöten täyteen purua, ajattelin että höHömötiainen pesii myös talousmetsässä Anna Karhila saappaanvarren korkeudelle. Tikka on tullut siihen kyljestä läpi toukkien perässä ennen kuin pesä on valmistunut. Hallamäen metsäpalstalla on tänä vuonna pesinyt varmuudella ainakin neljä tiaislajia. Hömötiaisen lisäksi talitiainen, sinitiainen ja kuusitiainen ovat varmoja pesintöjä, ja töyhtötiaisestakin on havaintoja. – Töyhtötiaisella on poikaset pesässä jo silloin kun sinivuokot kukkivat, ja kahden viikon kuluttua ne ovat jo lähteneet. Löysin pesän kesäkuun alussa, joten en ole varma, pesikö töyhtötiainen varmasti. Hippiäinen elää hämähäkeillä Sarvimaalla ovat pesineet myös punakylkirastas, laulurastas ja mustarastas, punarinta, peipponen ja pajulintu. – Pyyn pesän huomasin kerran raivatessa, mutta supikoira ehti hävittää sen. Mäyrä kulki kerran istuttaessa 15 metrin päästä, ja kettuja näkee usein. Tämän kesän uusia pesiviä lajeja Sarvimaalla olivat peukaloinen, harmaasieppo ja hippiäinen, Euroopan pienin lintu, joka pesii kuusien oksien päihin ja elää hämähäkeillä. – Talousmetsässä voi olla hyvinkin monipuolinen lajisto. Peukaloista talousmetsät oikeastaan suosivat, sillä se voi pesiä esimerkiksi latvakasoissa tai tuulenkaatojen juurakoissa. Pieneksi linnuksi sillä on kova ääni. – Olin istuttamassa taimia keväällä, kun kuulin peukaloisen pyytelevän rouvaa. Kun vanhoissa neiti Marple tai Poirot-elokuvissa kuulee linnun laulavan, se on melkein aina peukaloinen, mustarastas tai punarinta. Muovi ei häviä 15 vuodessa Luonnossa vahvin ottaa vallan. Jos Hallamäki haluaisi suosia esimerkiksi vain pienimpiä tiaisia, hänen pitäisi tuoda metsään Arto Hallamäki nojaa Sarvimaa-palstalleen tekemäänsä matalampaan tekopökkelöön. Etualan koivu on tarpeeksi paksu pökkelöksi 3–5 vuoden päästä. – Täällä on pökkelöaineksia seuraavaksi 20–30 vuodeksi. vain sellaisia pönttöjä, joissa on halkaisijaltaan 20 millimetrin reikä. Siitä sopii sisään vain 2 euron kolikko tai pienimmät tiaiset. – Mutta luonto on luonto, enkä halua puuttua siihen. Esimerkiksi kirjosieppo tarvitsee pöntön, jonka aukon halkaisija on 28–30 milliä. Hallamäki tekee metsässään myös pienimuotoisia kokeiluita. Yhden kepin nokassa liehuu erilaisia muoviroskia, joilla hän testaa muovin hajoamista luonnossa. Jopa biohajoava muovipussi on edelleen muodossaan. – Meissä jokaisessa asuu pieni tutkija. Vein 15 vuotta sitten Honkolan kartanon metsään muovisuikaleen kokeilun vuoksi. Se on entisellään edelleen. Hallamäki toivoisi elinympäristötekoihin järkeä. Esimerkiksi tekopökkelöitä ei voi tehdä metsälakikohteille ilman metsänkäyttöilmoitusta. – Soitin jopa Metsäkeskukseen ja kysyin, voisiko tekopökkelöt saada mukaan uuteen Kemeran korvaavaan järjestelmään. Se oli kuitenkin edennyt niin pitkälle, ettei siihen voi vaikuttaa. Mutta tekopökkelöitä voisivat tehdä kaikki metsänomistajat ja metsäalan toimijat, Arto Hallamäki kannustaa. Hömötiainen oli aloittanut pesänteon Hallamaan raivaussahan terän teroitustelineeseen eristämällä pohjan sammalella, mutta tikka tuhosi pesän. Varsinaisen pesän hömötiainen rakentaa karvoista.
Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 12. lokakuuta 2022 Päivi Hotokka Kun Maaret Vaskisalo irtisanoutui lähihoitajan tehtävistä alkuvuonna 2020, hän ei vielä tiennyt tulossa olevasta koronapandemiasta. Ajoituksensa ansiosta hän kuitenkin säästyi hoitotyön lisääntyneiltä paineilta sekä pitkittyneeltä työtaistelulta ja pääsi viettämään pandemiavuosien työpäivät itsekseen metsässä. Sysäyksen alanvaihtoon antoi kyllästyminen kolmivuorotyöhön. Se tuntui Raivaaminen vei voiton hoitotyöstä hankalalta koko perheen mielestä. Koska Vaskisalon puolisolla Niko Vaskisalolla on metsäalan yritys, ja Maaret oli jo aiemmin tehnyt raivausta perheen omissa metsissä, he päättivät, että myös Maaret työllistyisi yritykseen. Talvisin, kun lunta on liikaa raivaustöihin, Maaret tekee keikkatöitä hoitoalalla. Keväällä hän palaa mielellään taas metsään. – Raivaaminen on kauhean kivaa. Lisäksi työssä saa olla itsekseen ja juoda kahvit yksin keskellä metsää. – Ihanaa on se, kun en ole sidottu aikaan eikä kelloa tarvitse tuijotella. Kaikista kohteista selviää Nuorempana Maaret Vaskisalolla ei ollut minkäänlaista kokemusta metsätöistä. Puolisolla oli aina ollut raivausja moottorisahoja, mutta Maaret ei kokenut niitä kohtaan kiinnostusta, ei kuitenkaan pelkoakaan. – Sahaan tarttuminen ei ollut kynnyskysymys, kun täällä maalla asuu ja muutenkin tekee kaikenlaista. Maaret opetteli raivauksen omissa metsissä itse tekemällä. – Jäin heti koukkuun. Myöhemmin hän oppi lisää taimikoiden ja nuorten metsien oikeaoppisesta käsittelystä. Eri kohteissa työn tavoitteet ovat erilaiset. Varhausperkauksessa istutuksen jälkeen poistetaan lehtipuita, taimikon harvennuksessa tehdään puille sopiva kasvutiheys, nuoren metsän hoidossa poistetaan monenkokoisia puita ja ennakkoraivauksessa valmistellaan metsänpohja hakkuukonetta varten. Raivaajan täytyy myös tietää, miten eri metsäsertifikaatit ohjeistavat metsän käsittelyä. Huonoja puolia raivaustyössä ei Maaret Vaskisalon mielestä ole. Joitain epämukavuustekijöitä voi sen sijaan tulla vastaan, kuten kova vesisade, joka kastelee kaikki vaatteet, tai ampiaispesät. Fyysistäkin työ on, mutta ei liian vaativaa keskikokoiselle naiselle. – En koe tätä rankaksi. Sellaisia kohteita ei ole, mistä ei selviäisi. Työläimpiä metsiä ovat sellaiset, missä kaadettavaa puuta on paljon, sekä kiviset ja kallioiset maastot. Helppokulkuisessa maastossa ja selkeässä Päivi Hotokka – Opiskelu on äärimmäisen vaativaa. On paljon muistettavaa, puuskahtaa Väinö Jokela, toisen vuosikurssin metsäalan perustutkinnon opiskelija, joka tähtää suuntautumisopinnoissa hakkuukoneen kuljettajaksi. Jämsän Gradia-ammattioppilaitoksen metsäalan opettaja, kuhmoislainen Henri Pasinen vahvistaa, että hakkuukoneen kuljettajaksi opiskelu on yksi vaativimmista aloista ammattikoulutuksessa. – Siinä on hirveästi asiaa. Metsäalan opettajia opiskelijat kuitenkin kehuvat loistaviksi. Metsäkoneenkuljettajan tutkintoa opiskelevat jaetaan ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen oman mielenkiinnon ja opintojen sujumisen mukaan kahdelle suuntautumislinjalle: koneelliseen puutavaran valmistamiseen eli hakkuukoneen kuljettamiseen ja puutavaran lähikuljetukseen eli ajokoneen kuljettamiseen. Kahvat tutuiksi simulaattorilla Yksi ryhmä tulevia hakkuukoneenkuljettajia opiskelee torstaiaamuna luokassa teoriaa hakkuutavoista. Toinen ryhmä suuntaa Halliin maastoon, missä päästään käyttämään ihan Yksi vaativimmista opiskelualoista ammattikoulussa oikeaa konetta. Toisen vuosikurssin opiskelijaryhmästä moni on ryhtynyt opiskelemaan alaa siksi, että perheessä on koneyritys. Yksi heistä on Daniel Gröndahl, jonka koti on Myrskylässä. Lähimmässä metsäalan opintoja tarjoavassa oppilaitoksessa konekanta ei ollut hänelle mieluinen, joten hän haki opiskelupaikan kauempaa. – Metsäala on minulle ykkönen ja ajattelin, että tänne Jämsään lähden kyllä. Tämä on aika hyvä koulu. Väinö Jokela sen sijaan valitsi metsäalan, koska halusi kokeilla jotain uutta. – Täällä päästään ajamaan isoja koneita, hän perustelee. Ennen oikeiden koneiden puikkoihin pääsemistä laitteiden hallintaa harjoitellaan simulaattoreilla. Luokassa on kolmen valtamerkin simulaattoreita: John Deere, Ponsse ja Komatsu. Simulaattoreilla opiskellaan perusteita, eten” On ihanaa, kun ei ole sidottu aikaan eikä kelloa tarvitse tuijotella. Maaret Vaskisalon mielestä raivaustyössä ei ole huonoja puolia, mutta vesisade tai ampiaiset voivat aiheuttaa epämukavuutta. Päivi Hotokka Daniel Gröndahlin mielestä simulaattorin käyttäminen on selvästi erilaista kuin oikealla hakkuukoneella työskentely. Siinä kuitenkin oppii kahvojen liikkeet, ja Ponssen uusimmalla simulaattorilla harjoitellaan myös koneen säätöjä.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 12. lokakuuta 2022 7 ” Tekijöistä tulee olemaan järkyttävä pula. metsässä työskentely on niin hauskaa, että sitä tekisi vaikka ilmaiseksi, Maaret nauraa. Maaret tekee myös metsän istutusta. Istuttaminen vaatii hänen mukaansa enemmän kuntoa kuin raivaaminen, koska siinä täytyy kanniskella laatikoita ja kuljettaa vakkaa. Työpäivänä Maaret VasYksi vaativimmista opiskelualoista ammattikoulussa kin nosturin käyttöä. Uusimmalla laitteella pääsee harjoittelemaan myös mittalaitteita, koneen säätöjä ja hakkuukoneen kalibrointia. – Oikeaan koneeseen verrattuna simulaattori on ihan erilainen. Hahmottaminen on tosi vaikeaa näytön kautta, Gröndahl kuvailee. Opettaja Antti Pahalahden mukaan simulaattorin tärkein hyöty onkin se, että kahvojen liikkeet ovat tutut, kun pääsee oikean koneen hyttiin. Nykyään käytössä on myös virtuaalilaseja, jotka auttavat siinä, että näkymä olisi samankaltainen kuin hakkuukoneessa. Töitä riittää osaaville kuskeille Ensimmäisenä vuonna kuljettajaopiskelijat tutustuvat metsäalan eri puoliin istutuksesta ja raivauksesta lähtien ja perehtyvät hakkuisiin teoriassa. Toisena vuonna opiskellaan syvemmin hakkuukoneen käyttöä ja hakkuutekniikoita sekä ajetaan oikeita koneita. Kolmantena vuonna vuorossa on harjoittelu työpaikoilla. – Harjoitteluun pitää päästä suhteilla. Muutenkin se on mahdollista, mutta vaikeaa, arvioi Daniel Gröndahl. Henri Pasinen huomauttaa, että ammattikoulusta ei tule valmiita kuljettajia, vaan työelämässä pitää olla 2–3 vuotta ennen kuin taidot ovat hioutuneet. Hänkin tietää, ettei harjoittelupaikan löytäminen aina ole helppoa. – Toisaalta yrittäjätkin ymmärtävät, että harjoittelupaikkoja pitää tarjota, jotta alalle saadaan lisää kuskeja. Pasisen mukaan jo työssäoppimisjaksolla tehtäkisalo starttaa kohti työmaata tavallisesti seitsemän aikoihin aamulla. J & N Konetyö Oy tekee aliurakointia isolle metsäyhtiölle, ja kohteet sijaitsevat useimmiten Hallin, Länkipohjan, Jämsän ja Kuhmoisten alueella. Loppusyksyllä ja talvella työpäivät lyhenevät, koska hommat tehdään valoisaan aikaan. – Kevään ja kesän hellejaksoilla on lähdetty yölläkin esimerkiksi istuttamaan. Sää ei estä työskentelyä Joskus päivät saattavat venyä ja tarpeen tullen hommia tehdään viikonloppuna. Vapaus päättää omista työajoista on kuitenkin Maaretin mielestä parasta. Sellaista säätä ei ole, jolloin Maaret ei lähtisi töihin. – Paitsi kerran oli hirveä myrsky, jolloin mies sanoi, että et mene metsään. Päivi Hotokka Samaan aikaan kun toinen vuosikurssi opiskelee hakkuita, ryhmä Gradian metsäalan perustutkinnon ensimmäisen vuoden opiskelijoita rakentaa pitkospuita luontopolulle. Meneillään on metsien monikäyttökurssi, jota opettaa kuhmoislainen Henri Pasinen. Kurssi käsittelee luonnon hyödyntämistä eri vuodenaikoina, ja siihen voi kuulua esimerkiksi marjojen ja sienien keruuta, retkeilyä, talvikalastusta tai puurakentamista. Nyt kuitenkin kunnostetaan Palvian luontopolun rakenteita. Palvian 300 hehtaarin metsäalue on ollut Jämsänkosken oppilaitoksen opetuskäytössä jo 1970-luvulta lähtien. – Pölkkyä alle, lankkua päälle, tiivistävät opiskelijat työtehtävän. Ryhmä on lähtenyt koululta kahdeksan jälkeen Maastopäivänä suo tutuksi pohjaa myöten aamulla, saanut keittiöltä mukaansa lämpimän lounaan ja palailee takaisin kolmen aikaan. Tähän mennessä on paitsi treenattu käsityötaitoja, myös hoksattu, että aggregaatti on helpompi kantaa metsään rangoista tehtyjen kahvojen avulla, ja todettu, että suolla kengät voivat päästää vettä läpi. Maastopäivät opettavat muun muassa tarkkailemaan sääennusteita ja valitsemaan säähän sopivat varusteet. Virheistä ei saa haukkuja Luonto käy monella tapaa tutuksi: Pasinen muistelee, että viime vuonna yksi opiskelija tipahti suohon napaansa myöten, ja tälläkin kertaa jonkun housut kastuvat suunnilleen reisiin asti. Opiskelijat ovat Gradian opetukseen tyytyväisiä. – Jos ei osaa, ei haukuta paskaksi, vaan opetetaan, miten asiat menee. Pasinen painottaa, että opinnoissa saa kokeilla ja tehdä virheitä. Sen jälkeen mietitään yhdessä, miten voisi toimia, ettei virheitä tapahtuisi. Henri Pasista hymyilyttää, sillä hän on jo toista kertaa tekemässä näitä samoja pitkospuita. Hän opiskeli itse samaa tutkintoa vuosituhannen alussa ja työskenteli Palvian luontopolulla tasan 20 vuotta sitten. Ensimmäisen tutkinnon jälkeen Pasinen opiskeli vielä metsäkoneasentajaksi. Hän työskenteli koneyrittäjänä ja kuljettajana, ja päätyi sitten Gradiaan aluksi ottamaan ammattitutkintoja vastaan työelämän edustajana. Vuonna 2020 hän suoritti metsäalan erikoisammattitutkinnon, joka riitti opettajan pätevyyteen alalla, ja saikin sitten oppilaitoksesta vakituisen työpaikan. vät ovat hyvin itsenäisiä, joten työelämään pitää olla valmis. Joskus käy niinkin ikävästi, että opiskelija palaa takaisin kesken harjoittelun. Osaaville kuljettajille töitä on kyllä tarjolla. – Tekijöistä tulee olemaan järkyttävä pula. Se on eri asia, onko työpaikkoja juuri omalla paikkaYli 20 asteen pakkasessakin voi raivata, mutta talvitauon aika tulee sitten, kun lunta on polviin asti. Vaikka sää olisi kylmä, vaatetus saa töissä olla melko kevyt, koska raivatessa tulee lämmin. Taukoja varten mukana on oltava toppatakki. Myös sadevaatteita tarvitaan. Raivaajan varusteista Maaret pitää tärkeinä valjaita, jotka kannattelevat sahaa. Ammattimaiset valjaat tukevat selkää, jolloin työskentely helpottuu. Maaret Vaskisalo kannustaa metsänomistajia rohkeasti kokeilemaan taimikonhoitoa itse. – Ei kukaan omassa metsässään saa vahinkoa aikaiseksi, ja hyvää kuntoiluahan tämä on. Ammattilaisellekin töitä on tarjolla niin paljon kuin ehtii tehdä. Maaret uskoo, että hommaa riittäisi useammallekin yrittäjälle. – Suomessa on hirveästi metsien hoitorästejä, ja metsurikanta eläköityy. Ammattikäytössä valjaissa kannattaa olla hyvä selkätuki. kunnalla, Pasinen sanoo. Hän uskoo, että metsäkoneenkuljettajalle työpaikka on melko varma, jos on saanut harjoittelupaikan ja menestyy siellä. Päivi Hotokka Elmeri Salo poraa pitkospuihin reikiä tappeja varten, opettaja Henri Pasinen tarkkailee työtä.
Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 12. lokakuuta 2022 vuhavainto on tarkastettava aina lähempää. – Melkein joka vuosi lentokauden alussa hiekkakuopilta ja kivenmurskaamoilta tai jopa maantieltä nouseva pöly aiheuttaa vääriä savuhavaintoja, ennen kuin silmä taas harjaantuu. Turvesoiden pöly on punertavaa, joten se ei hämää niin paljon, Nortaja kertoo. Palolennolla konetta lentää toimintaan koulutettu lentäjä, jolla on ennen palolentokoulutusta oltava lentokokemusta koneen kapteenina vähintään 100 tuntia. Lisäksi mukana on tähystäjä, jolla on myös oltava palolentokoulutus. Maallikkokin voi päästä tähystäjäksi Keski-Suomen ilmailijat kouluttavat palolentojen tähystäjiä aluehallintoviraston valvomilla kursseilla. Kun kiinnostuneita vä, kun aamun mahdollinen kosteus on haihtunut ilmasta. – Salaman aiheuttama palo voi kyteä tunteja tai jopa vuorokausia maassa ja roihahtaa näkyville esimerkiksi tuulen yltyessä. Usein syttymissyynä on kuitenkin ihmisen toiminta ja huolimaton tulen käsittely, Kurvinen listaa. Tänä vuonna palolentoja lennettiin paljon aiempia vuosia vähemmän, sillä kesä oli sateinen. Kuhmoisten yllä käyvällä reitillä ilmaan noustiin kesän aikana 26 kertaa ja palohavaintoja tehtiin kaksi. Viimeisen kerran ilmassa oltiin 21. elokuuta. – Syksyä kohti maaperän kosteus nousee niin, että indeksi ylittyy harvemmin. Toisaalta syksyllä on vielä paljon luonnossa liikkujia, joten valmius lentoihin pidetään yllä syyskuun loppuun, Kurvinen sanoo. Maantiepöly voi näyttää savulta Jokainen palolentoreitti kattaa hyvin laajan alueen, sillä koneesta voi tehdä vaivatta havaintoja utuisellakin ilmalla yli 50 kilometrin päähän. Kirkkaalla kelillä savu on helppo havaita jopa 100 kilometrin päästä. Koska koneeseen näkee jopa lämpiävät saunat, jokainen saon tarpeeksi, järjestetään kurssi joko lähiopetuksessa tai etäluentoina. – Teorian lisäksi täytyy suorittaa 1,5 tuntia lentoharjoittelua. Se tehdään usein keväisin ennen palolentokauden alkua, Nortaja sanoo. Harjoituslennolla simuloidaan esimerkiksi pelastuslaitoksen ohjaamista palopaikalle ilmasta käsin. – Palolennoilla täytyy havainnon varmistamisen jälkeen jäädä lähelle, että voimme opastaa pelastuslaitosta tarpeen vaatiessa ilmasta käsin. Palotähystäjä saa poistua vasta, kun pelastusviranomainen antaa siihen luvan. ” Melkein joka vuosi pöly aiheuttaa vääriä savuhavaintoja, ennen kuin silmä taas harjaantuu. Anna Karhila Viime vuonna heinäkuussa syttynyt Kalajoen suuri metsäpalo poltti yli 200 hehtaaria metsää ja sai monet miettimään suurpalojen mahdollisuutta Suomessa. Metsäpaloja ei pystytä estämään kokonaan, mutta aikaisilla havainnoilla paloaloja voi pienentää merkittävästi. Suomessa siihen on kehitetty ainutlaatuinen järjestelmä, metsäpalojen valvontalennot. – Käsittääkseni missään muualla ei ole vastaavaa, ei ainakaan Euroopassa, Keski-Suomen ilmailijoiden palolentoja koordinoiva Kimmo Nortaja sanoo. Palolentojen suunnittelu ja järjestäminen on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston vastuulla. Suomessa on kaikkiaan 22 palolentoreittiä, joilla pystytään käytännössä kattamaan koko Suomi. – Kuhmoisten lähellä käy kolme palolentoreittiä. Reitti 4 on lähin, se kulkee Kuhmoisten pohjoisosan yli. Reitti 3 sivuaa Kuhmoisia lännestä ja reitti 8 käy lähellä eteläpuolella, Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Mika Kurvinen kertoo. Reitti 4 tulee Kuhmoisiin Päijänteen yli Luhangan kirkonkylän ja tuulivoimalaitosten välistä ja kääntyy Kylämällä takaisin pohjoiseen. Sitä lentää Tikkakoskella Jyväskylässä operoiva Keski-Suomen ilmailijat. – Tulemme Päijänteen itäpuolta alaspäin ja nousemme takaisin pohjoiseen länsipuolta. Reitin lentämisessä menee noin kaksi tuntia, Nortaja kertoo. Kaikki palolentoreitit kilpailutetaan, sillä ne ovat julkisia hankintoja. Ilmailukerhojen lisäksi niitä lentävät etenkin pohjoisessa yrittäjät. Salamanisku voi kyteä päiviä Palolentoja lennetään Suomessa tarvittaessa huhtikuusta syyskuuhun. Ilmaan noustaan aina, kun Ilmatieteenlaitoksen metsäpalovaroituksen indeksi ylittää tietyn rajan. – Lisäksi pelastuslaitokset voivat pyytää tähystyslentoja, jos heillä on esimerkiksi savuhavainto, jota ei pystytä muuten paikantamaan, Kurvinen sanoo. Kun metsäpalovaroitus on voimassa, reitit pyritään lentämään joka päivä. Otollisin aika savujen havaitsemiseen on iltapäiPalolennoilla pienennetään tulen tuhoja Anna Karhila Tähystyslentojen lisäksi palolentoihin käytetyillä koneilla voidaan lentää sammutustoiminnan johtolentoja. Niillä lentäjä vie pelastuslaitoksen lentosammutuspäällikön koordinoimaan ilma-alusten sammutustyötä. – Me lennämme myös etsintälentoja, joita koordinoi Suomen lentopelastusseura. Niillä on mukana tehtävänjohtaja ja kaksi tähystäjää eli lentoetsijää, Nortaja kertoo. Satelliitti ei korvaa ihmissilmää Varsinaisia sammutuslentokoneita Suomessa ei ole, joten Kalajoen metsäpalossakin käytettiin ilmasta käsin tapahtuvaan sammutukseen vain puolustusvoimain ja rajavartiolaitoksen helikoptereita, jotka on varustettu sammutussäkeillä. Lähin sammutuskone löytyy Ruotsista, ja se oli mukana tänä vuonna Jämijärvellä järjestetyissä pelastusharjoituksissa. Tarpeen vaatiessa voidaan sammutusavuksi pyytää sammutuskoneita myös muualta Euroopasta Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta. – Maailmalla käytetään sammutuksessa kellukekoneita. Niillä on 3 000 litran säiliö, joka pystytään täyttämään järven pinnasta 5–10 sekunnissa. Helikopterien säkit ovat yleensä vain puolet siitä, ja lisäksi hitaampia täyttää, Nortaja tietää. Palolennoilla on Suomessa pitkä historia, sillä ensimmäiset on lennetty jo vuonna 1927. Säännöllistä palolentotoiminta on ollut 1980-luvulta saakka. Jossain vaiheessa kokeiltiin myös tähystystorneja. – Satelliittivalvonnan ennustettiin korvaavan lennot, mutta se on yllättävän haastavaa, sillä esimerkiksi pilviverhot häiritsevät sitä, Mika Kurvinen toteaa. Palolennoilla koneessa ovat mukana muun muassa maastoja lentokartat sekä kännykkä, jolla voidaan välittää kuvia suoraan pelastuslaitoksen tilannekeskukseen. – Siellä ammattilaiset voivat arvioida kuinka palo etenee, Kimmo Nortaja näyttää. Palohavainto kesältä 2022 Varsinais-Suomessa sekä Satakunnan ja Länsi-Uudenmaan rajoilla kiertävältä palolentoreitti 1:ltä. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 12. lokakuuta 2022 9 Kangasala, Kuhmoinen, Tampere Elina Kotilainen p. 040 836 3374 Suomalaista metsäosaamista 150 vuotta Stora Enson tehtailla tarvitaan kotimaista puuta uusiutuvien materiaalien raaka-aineeksi. Tee harvennushakkuut ajoissa ja varmista metsäsi hyvinvointi. Ole meihin yhteydessä, kerromme ajankohtaiset puukauppaja metsänhoidon edut. Löydät minut ja oman alueesi metsäasiantuntijat osoitteesta storaensometsa.fi. Tee puukauppa kanssamme! Nyt on hyvä aika sopia myös taimikonhoitotöistä. Hoidettu taimikko on tuottava. Ota yhteyttä, niin laitetaan metsäasiat vireille. Puukauppaa ja metsäpalveluja Juha Kankkunen Metsäasiantuntija puh. 040 056 0344 Toimialue: Padasjoki Juhani Savijärvi Metsäasiantuntija puh. 040 052 7463 Toimialue: Kuhmoinen Anna Karhila Päijälän seudun metsästysseura pääsee tänä vuonna aloittamaan hirvien käsittelyn aivan uusissa tiloissa. Metsästysseuran majan Kalevalan pihaan Passun tilalle valmistui monitoimitila, jossa on ajanmukaiset riistankäsittelytilat. – Lopputarkastus tehtiin jo viime vuoden marraskuussa. Joitain sisustustöitä on kuitenkin vielä kesken, sillä rallitalkoot veivät kesällä aikaa, Päijälän seudun metsästysseuran puheenjohtaja Mika Liehu esittelee. Uusi monitoimitila on kookas. Sisäkorkeus on peräti 4,4 metriä. – Kun hirvi nostetaan riippumaan, sen etulavat tulevat silti yllättävän lähelle lattiaa, Päijälän seudun metsästysseuran sihteeri Pentti Koli perustelee rakennuksen kokoa. Riistankäsittelytilat on mietitty viimeisen päälle toimiviksi. Hirvi nyljetään ensimmäisessä huoneessa, johon jää kaikki ulkomaailman kanssa tekemisissä ollut, kuten nahka. NylkePassun pihassa satsataan tulevaan misen jälkeen hirvi siirretään kylmiöön, jonne sen vie yksi henkilö. Näin hygieniataso saadaan pidettyä korkealla. – Tilat ovat yhtä hyvät kuin ammattimaisissa teurastamoissa. Esimerkiksi lattiat on pinnoitettu niin, että tiloille voisi hakea hyväksynnän elintarviketiloiksi, Liehu sanoo. Riiputus tekee lihasta mureaa Monitoimitilan kylmiöön mahtuu jopa kymmenen hirveä kerralla. Kylmiön lämpötila saadaan laskettua hellepäivinäkin kahteen asteeseen, joten hirviä voidaan riiputtaa kelistä riippumatta, jotta liha mureutuu tarpeeksi. – Kylmiö helpottaa myös hirviporukan toimintaa. Meillä on paljon metsästäjiä, jotka tulevat tänne muualta vain viikonlopuiksi. Nyt heidänkään ei tarvitse ajaa paloitteluun keskellä viikkoa. Kylmiöstä hirvi siirretään katossa olevan radan avulla paloitteluhuoneeseen. Siellä on useita vesipisteitä ja väljät tilat, joiden ansiosta liha saadaan käsiteltyä korkeatasoisesti. – Lähestulkoon kaikki hirviporukan jäsenet osaavat leikata hirven niin, että siitä pystyy tunnistamaan esimerkiksi eri paistinosat. Liha käsitellään täällä niin, että sen voi käyttää kotona suoraan ruoanlaittoon. Osan voimme laittaa vakuumiin ja jauhelihatkin jauhamme valmiiksi. Mika Liehun mukaan tila on jo aiheuttanut lumipalloefektin. Metsästysseuraan on entistä houkuttelevampaa tulla mukaan, kun harrastaminen on helppoa ja tilat on mietitty viimeisen päälle asianmukaisiksi. – Meille on tullut jo mukaan useita uusia metsästäjiä, jotka ovat seuran keski-ikään nähden nuoria. Riistankäsittelytilojen lisäksi monitoimirakennuksessa on sosiaalitilat, joihin kuuluu muun muassa keittiö, WC-tilat ja suihkut. – Meillä on myös tiskihuone, jossa voidaan pestä välineet asianmukaisesti, Mika Liehu näyttää. Monitoimitilan rakentamiseen haettiin Euroopan unionin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 tukirahoitusta. Noin puolet tilan rahoituksesta saatiin Pirkanmaan ja Keski-Suomen ely-keskusten alaisilta Leader-ryhmiltä. – Rakennustöissä tehtiin yli 2 200 talkootuntia. Meitä auttoi paljon se, että rakennustarpeet hankittiin etunenässä, ennen kuin kaikki kallistui paljon, Pentti Koli ynnää. Monitoimitilan kylmiötä on ehditty jo hyödyntää esimerkiksi rallien järjestämisessä. Tila onkin osa Päijälän kylän pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelmaa. – Passu toimisi todella hyvin tukikohtana monille harrastajille. Täällä voisi hyvin huoltaa esimerkiksi maastopyöriä tai vahata kanootteja, Mika Liehu sanoo. Anna Karhila Mika Liehu (vasemmalla) ja Pentti Koli esittelevät ylpeinä Päijälän seudun metsästysseuran uutta monitoimitilaa.
Kuhmoisten Sanomat 10 Keskiviikkona 12. lokakuuta 2022 Metsätilat, mökit ja maatilat myy ja ostaa metsätilat.fi Etelä-Suomen metsätilat LKV Tilavahti valvoo! Uusimmat kohteet suoraan sähköpostiisi Kokemusta ja asiantuntemusta: Jaakko Aho, LKV, metsätilat, puh. 040 905 2380 Antti Mäenpää, LKV, AKA, maaja metsätilat, puh. 050 592 7613 etunimi.sukunimi@metsatilat.? Vanajantie 10 B, 13110 Hämeenlinna | etela-suomi@metsatilat.? ?TIENHOITOTYÖT Tervetuloa ma 17.10. klo 17.00Sarin Kotikahvilaan Miltä hyvinvointialueen valmistelut näyttävät Kuhmoisten näkökulmasta? Mihin luottamushenkilöiden tulisi kiinnittää huomiota? Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan tai ainakin kahville aluevaltuutettujen ja kansanedustaja Arto Pirttilahden kanssa! Aluevaltuustoryhmä Yrittäjäjuhla Juhlistetaan yrittäjyyttä ja uutta Vuoden Yrittäjää! La 19.11.2022 Juhlapaikka: Wanha Opisto, Oriveden kampus Kuhmoisten Yrittäjät ry Kuhmoisten Lähtö Kuhmoisten Nesteeltä klo 16.45 yhteiskuljetuksella. Illan ruokailusta vastaa Juhlapalvelut Vallesmanni. Juontajana Jari Ahvenjärvi. Sitovat ilmoittautumiset, lisätiedot ja erikoisruokavaliot 7.11. mennessä Unskille p. 0400 900 862 Tulethan kanssamme juhlimaan! Maksu Kuhmoisten Yrittäjät ry tilille FI36 5176 0440 0114 73 Illalliskortti 65 € /hlö PÄIJÄNTEEN LUKKOJA MÖKKIPALVELUT ABLOY KÄYTTÖLUKOT, TURVALUKOT, SARJOITUKSET YMS. Meiltä myös KATTOPESUT JA MAALAUKSET www.lukkomokki.fi 040 570 1790 Kuhmoisten kunta sijaitsee Päijänteen länsirannalla, valtatien 24 varrella. Olemme yhteisöllinen ja aktiivinen noin 2300 asukkaan kunta. Meillä viihtyy myös vapaa-ajanasukkaat, sillä kunnastamme löytyy yli 3000 vapaa-ajanasuntoa. Ratsastuspainotteinen lukiomme ja vuoden 2019 alussa valmistunut päiväkoti rikastuttavat jo ennestään monipuolista palvelutarjontaamme. Lukeudumme Suomen hiilineutraalien kuntien joukkoon, joten ympäristöarvot ovat meille tärkeitä. Kuhmoinen on savuton kunta. Haemme Kuhmoisten kuntaan sivistystoimenjohtajaa 1.10.2019 lukien tai sopimuksen mukaan Sivistystoimenjohtajan kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Tehtävään haetaan henkilöä, jolla on opetushallinnon osaamista, kunnallishallinnon yleistä tuntemusta, kuntatalouden riittävää osaamista sekä hyvät vuorovaikutus-, yhteistyöja esimiestaidot sekä kykyä strategiseen ajatteluun. Sivistystoimenjohtajan ominaisuuksina arvostamme kehittämismyönteisyyttä, kannustavaa johtamistapaa ja kykyä toimia yhteistyössä henkilöstön sekä luottamushenkilöiden ja sidosryhmien kanssa. Lisäksi toivomme halua olla rakentamassa tulevaisuuden kuntaa myönteisellä otteella, isojen kokonaisuuksien hallintaa ja lainsäädännön tuntemusta. Palvelussuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen yleisen virkaja työehtosopimuksen mukaan. Tehtävään valitun henkilön on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan viimeistään 30 päivän kuluessa viran vastaanottamisesta. Työhakemukset toimitetaan viimeistään 5.8.2019 klo 15 mennessä. Hakemus jätetään Kuntarekry-järjestelmässä https://www.kuntarekry.fi. Lisätietoja tehtävästä antaa kunnanjohtaja Anne Heusala anne.heusala (at) kuhmoinen.fi p. 040 718 5959 vkot 24-26 tai sivistyslautakunnan puheenjohtaja Ilkka Säynätjoki ilkka.saynatjoki(at)kuhmoinen.fi p. 0500 234 230. Kunta tiedottaa SYYSRIEHA Tiistaina 18.10. klo 10–13 Kuhmolassa ja piha-alueella. Paljon toimintaa koko perheelle. Tervetuloa vie? ämään mukavaa syyspäivää! Anna Karhila Kuhmoisissa liikkuvat sudet näkyvät jo hirvikannassa. Kuhmoisten eteläosissa hirvikanta on pysynyt jo pitkään melko tasaisena. Pohjoisissa kylissä hirvikanta on kuitenkin pienentynyt niin paljon, että niiden hirviseurueilla on ollut Sudet näkyvät hirvikannassa vaikeuksia löytää hirviä. – Hirven kaatolupamääriä on näillä alueilla pienennetty merkittävästi , Kuhmoisten yhteismetsästysalueen varapuheenjohtaja Mika Liehu tietää. Pohjoisiin kyliin syntyneen tyhjiön ovat aiheuttaneet alueella liikkuvat sudet. Hirvien läsnäolo näkyy esimerkiksi Pihlajakoskella, Ruolahdella ja Puukkoisilla sekä Jämsän puolella Arvajalla ja Hassissa. Hirvet pakenevat susien reviiriltä muualle, mikä lisää liikenneonnettomuuksia sekä metsäja viljelystuhoja siellä, minne tihentymiä syntyy. Samanlaisia ongelmia aiheuttaa myös hirvikannan painuminen liian pieneksi. – Jos hirviä on alle kaksi tuhatta hehtaaria kohti, ne pyrkivät muodostamaan laumoja. Silloin yksittäisten maanomistajien kokemat tuhot moninkertaistuvat, jos hirvet osuvat juuri hänen viljelyksilleen tai metsään. Kuhmoisten Sanomat Tullan UA:ta edustavat Joonas Lindroos ja hänen kartturinsa Jouni Lampinen voittivat lauantaina Hartolassa ajetun F-Cupin osakilpailun. Voitollaan he saavuttivat myös nuottiluokan F-Cup -mestaruuden. Tilanne ralliin lähdettäessä oli erittäin jännittävä, koska Lindroos oli tasapisteissä Peetu Patajoen kanssa. Tämä tarkoitti sitä, että Lindroos oli lähes pakkovoiton edessä, koska jos hän olisi luokassaan jäljempänä kuin Patajoki omassaan, voittaisi Patajoki mestaruuden. Tasapisteillä, eli molempien ollessa luokassaan samalla sijoituksella, Lindroos voittaisi mestaruuden enemmällä voittojen määrällä. Lindroosin tiimi arvioi, että kuljettajan vire ei ehkä ollut aivan parhaimmillaan heti rallin alussa ja ensimmäisen erikoiskoJoonas Lindroos F-Cupin mestaruuteen keen lopussa auto pääsi vähän kyntämään piennarta. Tilanteessa oli mukana tarvittavaa tuuria, sillä paikassa ollut kiviä, jolloin kisa olisi helposti keskeytynyt. Erikoiskokeen pohjat vei Markus Hellström 3,8 sekuntia Lindroosia nopeammalla ajalla. Toisella ja kolmannella pätkällä Lindroos ja Lampinen ajoivat kuitenkin pohjat ja siirtyivät kilpailussa kärkeen. Viimeisellä erikoiskokeella tapahtui yllättävä käänne, kun Peetu Patajoki keskeytti tekniikkaongelmiin. Näin oli Lindroosin mestaruus varmistunut. Keli rallissa vaihteli niin, että välillä vettä tuli taivaan täydeltä ja välillä jostain vilahti aurinko. – Kova päivä oli. Ei ole hetkeen tarvinnut tällaisessa kelissä rallia ajaa, kommentoi Lindroos. Tommi Jalava Joonas Lindroos joutui Hartolassa ajamaan erikoiskokeet sateessa kahta viimeistä lukuun ottamatta.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 12. lokakuuta 2022 11 LOUNAAT KOKOUKSET TOIMITUS Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 € /ilmoitus. Pienlaskutuslisä alle 25 €:n ilmoituksista on 5 €. Hintoihin sisältyy alv. 24%. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Tilaushinnat 2022 (kotimaa) (sis. alv. 10%) 12 kk / kestotilaus (sis. näköislehden) 82 € 12 kk / määräaik. tilaus 89 € Ilmoitushinnat 1.1.2022 alk. (sis. alv. 24%) Etusivulla 1,95 € /pmm Tekstissä 1,70 € /pmm Takasivulla 1,77 € /pmm Seurapalsta 2,48 € /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Hinta kolmelta riviltä 15 € ja lisärivit 5 €/rivi. Alle 25 €:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 5,00 €. Hintoihin sisältyy alv. 24%. Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea? Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille. Lukijapostia palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. Kirjoita omalla nimelläsi. Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat Hannu Lahtinen Elinkeinoelämä Päivi Malin Kulttuuri ja vapaa-aika Eija Heinonen Puolueeton kotiseutulehti Uutismedian liiton jäsen Levikki 2 302 (LT-2020) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 040 483 0860 tai 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma 9.30–15.00, ti, ke ja pe 9.30–13.00, to sulj. OSOITTEENMUUTOKSET ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi (perjantaina tehdyt muutokset ehtivät seuraavan viikon lehteen) Kuhmoisten Sanomat Toimittaja Anna Karhila 040 716 8052 anna.karhila@ kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelu ja ilmoitusvalmistus Tuija Käki-Lahtinen 040 483 0860 ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 paivi.hotokka@ kuhmoistensanomat.fi ELOKUVAT SEURAT KUHMOLASSA SU 16.10. KLO 16 #tuoksutON * K 12 * 6 € Maanantaisin klo 10–11 KUHMOISTEN TORILLA hyvää Pälkäneen PERUNAA säkeittäin sopivasti: Marabel, Annabelle, Siikli, Afra, Colomba Kotimaisia LOBOja RUBINOLA-omenoita Multaporkkanaa, punajuurta, lanttua, sipulia ym. Nevala TORIMYYJÄT Kuhmoisten Yrittäjät ry:n SYYSKOKOUS 25.10.2022 klo 17 Sarin Kotikahvilassa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! OmaisOiva kahvila tiistaina 18.10. klo 13.00–15.00 Kuhmolan alakerrassa, Toritie 57. Kaikille omaishoidon asioista kiinnostuneille suunnattu avoin ja maksuton tilaisuus. Mahdollisuus saada tietoa omaishoidon asioista ja tavata muita omaishoitajia. Lämpimästi tervetuloa! Tampereen Seudun Omaishoitajat ry LIIKEHAKEMISTO __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 040 555 0454 kalletapani.nurminen@gmail.com AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Valtuutettu Citroen, Peugeot, Mitsubishi, Kia huolto. Paavolankatu 4, 42100 Jämsä p. 014 716 119 / 0400 551 162 HAUTAKIVET Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 MAALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Maalämpöjärjestelmät avaimet käteen asennuksella! ILMALÄMPÖPUMPUT JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen 0400 783 630 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.? KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Toritie 63, p. 040 740 6374 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. erikoiskuljetukset/kotim. ja Eurooppa OPASOL OY p. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 24 t. Petri Liehu p. 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. Piili Kuhmoinen p. 040 708 1456 PUUTAVARAA Myydään polttopuuta ja sahatavaraa. Tuominen Tauno p. 0400 798 143 p. 050 526 4475 LASILIIKKEET Jokilaakson Lasitus Korjaus/lasitukset 24/7, terassilasitukset yms. p. 040 547 5411 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaista louhintaa, esim. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. 0400 783 630, (03) 555 6137 PITOPALVELU yms. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén p. 040 72 666 28 __________________________ PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 SIIVOUSPALVELUT SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.? Lindroosin Sora Oy p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.? Lindroos Esa 0400 344 531 TILITOIMISTOT Kirjanpitopalvelut MV mia@kirjanpitosi.? www.kirjanpitosi.? __________________________ Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.? __________________________ Päijät-Tili Toritie 44, p. 040 571 0327 henni@paijat-tili.? VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.? Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 045 636 3889 / Eija Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Parhaat merkit, paras palvelu! myynti, asennus, huolto Sähkötyö J. Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net KIINTEISTÖNVÄLITYS OP Koti Järvi-Häme Oy LKV, Vesa Teräväinen p. 040 769 8133 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV www.paijanteen.? Timo Sormunen p. 044 244 9779 __________________________ Timo Sormunen 044 244 9779 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktorikalustolla Vesa Arrenius p. 040 8271583 __________________________________ Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. 0400 121 997 __________________________ KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri Janhonen p. 040 586 7729 www.countryhelp.? HIERONTA JA LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen p. 0400 641 924 Harmoinen _________________________ Hieronta ja hermoratahieronta Kirsi Valkama p. 0400 739 226 Tampereentie 1250, Kuhmoinen __________________________ Hieronta, vyöhyketerapia, purentahoidot Irja Tervala p. 0400 131 170, Kirkkotie 8 OMPELUPALVELUT Ompelimo OutiS Outi Savunen p. 050 555 8742 www.ompelimooutis.? Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Juhlaja pitopalvelu. Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola p. 0400 980 292 ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 852 532 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautauspalvelu, Koskentie 11, Jämsä p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. www.urosenkukka.? Kesäisin myös Papinsaaren Kukka RAKENTAMISPALVELUT Kanuuna Oy Saunaja kylpyhuoneremontit, laattatyöt, sisäremontit ja sisustuskirvesmiehen työt. Myös pikkuhommat. 040 540 9090 kai.kultalahti@hotmail.com Rakennushuolto Pekka Peltonen Hörhäntie 2, 17800 Kuhmoinen p. 040 746 9617 www.kuhmoinen-keittiot.? KATTOJEN MAALAUKSET, KATTOTURVATUOTTEET Kattojen pesut, maalaukset, pinnoitukset, sammaleenestokäsitt., kattosillat, lumiesteet ja tikkaat. Jokilaakson Kattoja Kouruvaruste 040 734 8271 Hannu Lankinen 040 551 7531 JP Oksanen PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 p. 0400 638 764 Ota yhteyttä ja lisää yrityksesi liikehakemistoon! 6 kk 3 riviä vain 115 € +10 € / lisärivi (alv. %) Marttojen RUOKAILTA ma 24.10. k l o 1 7 a l k a e n Kuhmoisten seurakuntakodin keittiössä. Aiheena syksyiset keitot ja bagelit täytteineen. Tuo suosikkireseptisi. Vaihdellaan reseptejä ja maistellaan aikaansaannoksiamme. Ilmoittaudu 21.10. mennessä Hannelelle p. 040 742 6427 Yhteistyössä Harjunsalmen Martat ja Kuhmoisten Martat. To r s t a i t u v a s s a 13.10.22 klo 12.00 esittäytyy uusi kirjastonhoitaja Minna Pollari ja kertoo myös tunnetuista kirjailijoista, kuten Mika Waltarista.Tervetuloa Kuhmolaan klo 11.30 alkaen. LOUNAS arkisin klo 11-14 LOUNAS Kuhmoinen (03) 555 6382 TO Valkosipulikana PE Possun noisetit & pippuri-kermakastike MA Karjalanpaisti TI Juustoinen kala KE Kaalilaatikko Avoinna ma–pe 6.30–18, la 8.00–18, su 9–18 Keittiö palvelee 10.00–17.30 arkisin klo 11-14 13.–20.10. 13.–20.10. Toritie 52, 040 565 2198 Avoinna ma–pe 9–16 Lounas 13.–14.10. katkarapukeitto, aurajuustobroileria to savuporokeitto, possun filettä pe la suljettu (yksityistilaisuus) la–su suljettu 16.–23.10. SYYSLOMALLA JOHAN ON MARKKINAT PIENKERROSTALO: 23,5 m 2 Mh. 6.900 € Vh. 8.766 € hoitovas? ke 85,76/kk 1. kerros (ei katutaso). Saunaosasto ja pesutupa samassa tasossa. Venesataman ja uimarannan tuntumassa. SOITA rohkeas? 044 970 0601 tai pehrmarkus@gmail.com MYYDÄÄN ASUNTO Suoraan kylmäautosta la 15.10. KUHMOISTEN MARKKINOILLA Kypsää KARPALOA (litroittain, ämpäreittäin). Survottua puolukkaa. Maukasta kotimaista tarjous OMENAA (ämpäreittäin, laatikoittain) Suolasieniä, hirvenlihapurkkeja, ternimaitoa, tyrnimarjaa ym. Tervetuloa! p. 044 932 7140 Tilaa paikallislehti ja pysy menossa mukana! ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.? Remonttitaitoinen perhe ostaa au? o? lan/huonokuntoisen mummonmökin. Nopeat kaupat. p. 050 458 0532 HALUTAAN OSTAA
Kuhmoisten Sanomat 12 Keskiviikkona 12. lokakuuta 2022 OSTAMME PUUTA Varmista paras tuotto ja tee puukauppa ajoissa! Pyydä tarjous niin autan sinua kartoittamaan metsäsi tarpeet. Metsäasiakasvastaava Matti Lantto 0400 756 342 Toritie 48, 17800 Kuhmoinen matti.lantto@upm.com UPM Metsä lupaa hyvää upmmetsa.fi Hoida metsääsi verkossa! upmmetsa.fi/ verkkopalvelu Soita omalle metsäasiantuntijallesi ja sovi metsäkäynnistä! kantahame@mhy.fi • www.mhy.fi/kanta-hame Löydät meidät myös Facebookista ja Instagramista Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä oman alueesi metsäasiantuntija on aina apunasi. Metsäkäynnillä asiantuntijan kanssa saat tietoa metsäsi hoitoja hakkuumahdollisuuksista ja voit kertoa omista metsätaloudellisista tavoitteistasi. Kaikissa tavoitteissa tukenasi OMA METSÄASIANTUNTIJA Metsässä hyvä Mhy.fi Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme Kuhmoisten toimipiste Toritie 51, 17800 KUHMOINEN metsäasiantuntija Antti Lättilä 0400 187 343 antti.lattila@mhy.fi • Sahatavaraa, myös kyllästettynä • Listoja, paneeleita ym. höylätavaraa ---SUORITETAAN HÖYLÄYSTÄ ---PUUTAVARALIIKE TALU OY (ent. Puutavaraliike Peltola Oy) Taulunmäentie 29, Padasjoki p. 050 557 1077 padasjoki@puutavaraliiketalu.com Tarjoukset voimassa to–su / ellei muuta mainittu / niin kauan kuin erät riittää. Tilaa kotiinkuljetus: www.k-ruoka.fi Toritie 53, 17800 Kuhmoinen Puh. 03 555 6061 markus.ahonen@k-market.com KIPPARI PALVELU PELAA MA–LA 8.30–21 SU 10–18 Ollaanko Facebook-kavereita? kmarketsuomi ATRIA Nauta jauheliha 10 % 700 g (12,79/kg) Suomalainen suippopaprika 200 g (4,95/kg) POIMI LOPPUVIIKON EDULLINEN OSTOSKORI PKT 8 95 PS 99 KPL 3 49 1 99 suippopaprika 3 Ilman Plussa-korttia 4,45 kpl Ilman Plussa-korttia 2,59 kpl PLUSSA-KORTILLA MR. PANINI Paninit 235 g (14,85/kg) Ei gluteenittomat PLUSSA-KORTILLA FAZER Isot jäätelötuutit 100-109 g tai Pingviini Överi -tuutit 106 g (18,26-19,90/kg)