Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 40 2021 71. vsk Keskiviikkona 6. lokakuuta 2021 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI ? Sivu 12 Palvelen sinua asuntoasioissa Kuhmoisissa Vesa Teräväinen Kiinteistönvälittäjä, LKV p. 040 769 8133 vesa.teravainen@op.fi Palvelen sinua asuntoasioissa Sami Somiska asetteli maanantain Sahatien korjattavan pätkän alkuosaan uusia massoja. Etualalla kaivannossa on viemärilinja, joka eristetään uudelleen tien korjauksen yhteydessä. Anna Karhila Kuhmoisten satamaan tulijan täytyy nyt usean viikon ajan malttaa hellittää kaasujalkaa, sillä Sahatie on remontissa Satamatien risteyksestä alkaen paloaseman kulmalle. Tällä hetkellä koko kunnostettava pätkä on suljettuna liikenteeltä, ja liikenne ohjataan joko sataman alapuolelle tai kevyen liikenteen väylälle. Sahatien kunnostustyöt alkoivat viime viikon maanantaina vanhan asfaltin poistamisella. Mikäli talvi ei yllätä kesken töiden, valmista pitäisi tulla viikolla 48, eli marras–joulukuun vaihteessa. – Jos sataa paljon lunta ja on pakkasta, massan vaihto on tietysti hankalaa, Sahatien korjausta urakoiva Sami Somiska sanoo. Roudan runtelemalle tielle tehdään perusparannus ja asennetaan lisää hulevesijärjestelmän putkia ja kaivoja. Uusia kaivoja ja uutta hulevesilinjaa tulee tien alapäähän, sillä yläpäässä vanhat kaivot riittävät. – Kaivamme tien auki 1,5 metrin syvyydeltä, laitamme pohjalle suodatinSahatie myllätään perustuksia myöten kankaan erottamaan perusmaan ja täytteen. Vaihdamme siis tien massat hiekkaan, joka ei roudi, Somiska sanoo. Kun varsinainen Sahatie saadaan valmiiksi, perusparannus jatkuu sen vierellä kulkevalle kevyen liikenteen väylälle. Toistaiseksi kevyen liikenteen väylä toimii väliaikaisena kulkureittinä satamaan, paloasemalle ja Korppilantielle, kun Sahatie on kaivettu auki. Kuhmoisten kunnan projektiteknikko Reetta Poikonen kertoo, että tien ja kevyen liikenteen väylän perusparannuksen lisäksi Sahatien urakassa tehdään varauksia Satamarinteen kaava-alueen kunnallistekniikalle. – Samalla tehdään muutama liittymävaraus valmiiksi odottamaan sitä, että Satamarinteen kaavaan varatut tiet mahdollisesti joskus toteutuvat, Poikonen kertoo . Nyt toteutettavassa urakassa Sahatie viimeistellään sorapinnalle. Paikalle laitetaan myös uudet reunakivet, mutta tien asfaltointi toteutetaan vasta ensi keväänä omana urakkanaan. Digitaalisuus tulee metsänhoitoon ja puukauppaan ? Sivut 8–9 ” Se oli ainaista kiirettä ja jousiremonttia. Kuhmoisten sahan entinen autokuski Raimo Hynninen ? Sivut 6–7 Metsäteemalehti Kärppäjärven suojelumetsässä ojitettu korpi muuttuu takaisin suoksi sen jälkeen, kun siellä toteutettiin soiden ennallistamista viime syksynä. Anneli Suikki Anna Karhila
Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 6. lokakuuta 2021 KOLUMNI Tilda Korkeela PÄÄKIRJOITUS LUKIJAPOSTI 6.10.2021 ? Aurinko nousee 7.21 ? Aurinko laskee 18.57 Onnea nimipäivänä! Tänään Pinja, Minttu To Pirjo, Pirkko, Birgitta, Pipsa, Piritta, Pirita Pe Hilja La Ilona Su Aleksi, Aleksis Ma Otso, Ohto Ti Aarre, Aarto Ke Tanja, Taina, Taija Viikon tärpit ? Vielä torstaina ehdit vastata osallisuutta koskevaan kyselyyn kunnan nettisivulla. ? Maanantaina aamupäivällä alkavat uudet kuukausittaiset Kaverin kanssa kahville -tilaisuudet seurakuntakodilla. ? Ole tarkkana, kun myyt käytetyn auton. Huijareita on ollut liikkeellä. ” Kiisin hirmuista vauhtia läpi koko salin käytävään. Kirjoittaja on kesäkuhmoislainen, joka työskentelee käsikirjoittajana ja tuottajana Helsingissä. Näin kirjoitat lukijapostiin ? Lukijapostia voi lähettää osoitteeseen toimitus@ kuhmoistensanomat. . ? Kirjoitusten enimmäispituus on 2 500 merkkiä välilyönteineen. Tekstit julkaistaan nimellä, nimimerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. ? Toimitus voi muokata ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Päivi Hotokka paivi.hotokka @kuhmoistensanomat. Vaikka korona-aika alkaa olla ohi ja nyt pääsee jo fyysisestikin käymään teatterissa, elokuvissa ja näyttelyissä, virtuaaliset tapahtumat vaikuttavat tulleen jäädäkseen. Pidän niistä. Olen laiska tekemään kaupunkimatkoja, mutta nautin kovasti muiden maiden maisemien näkemisestä. Televisio on täyttänyt tätä tarvetta, ja esimerkiksi Grand Design -ohjelmasarjan seurauksena tunnen vierailleeni Englannin joka kolkassa. Brittiläisiä rantakaupungista kertovia dekkarisarjoja on niin paljon, että omat Brighton-muistot koronaa edeltävältä matkalta alkavat jäädä tv-sarjamuistojen alle. Täytyy ihan muistuttaa itseäni, että en millään tavalla liity siihen kertaan, kun remuava brightonlainen polttariporukka sulki vitsin vuoksi sulhasen ruumisarkkuun ja hautasi maahan, jonne hän jäikin onnettomuuden takia useammaksi päiväksi jumiin. Enkä myöskään ole vieraillut niin monessa kattohuoneistossa kuin sarjojen perusteella voisin luulla. Virtuaaliset kokemukset ovat hyvin todellisen oloisia. Viime viikonloppuna Ranskassa vietettiin jotain ilmaiset museot -päivää ja Virtuaalista viihdettä Ranskan instituutin sivuilta pääsi linkin kautta tutustumaan ilmaiseksi kahteen eri museoon. Toinen oli lähellä Belgian rajaa ja toinen Sveitsin tuntumassa. Melko varmasti voin sanoa, että näihin kumpaankaan pikkukaupunkiin en tulisi matkustaneeksi. Mutta museot olivat antoisa kokemus. Toinen oli luotu vanhaan 1930-luvun uimahalliin. Se vasta oli komea! Nautin näkymästä kunnes yritin tutustua kokoelmiin tarkemmin 3D-ohjelman avulla. Jostain syystä zoomaus kohteeseen sai minut lentämään kaameaa vauhtia juuri sen veistoksen ohi, minkä olisin halunnut nähdä. Seuraavana päivänä pistäydyin toisessa museossa, ja siellä ohjelma tuntui toimivan normaalisti. Pystyin tutustumaan ihan uusiin taideteoksiin ja vierailinpa museokaupassakin, josta katselin ikkunan läpi melko miellyttävän näköiselle torille. Siellä olisin mielelläni pistäytynyt ja vähän harmitti, kun virtuaalisesti jäin lasien taakse. Mutta sellaista se on usein matkoillakin: juna on jo lähdössä silloin, kun haluaisi vielä istua hetken ja nauttia tunnelmasta. Rohkaistuneena tästä rauhallisemmasta museokokemuksesta palasin seuraavana päivänä uimahallimuseoon. Aluksi näytti hyvältä. Sain valittua oikean näyttelysalin. Laskeuduin maan pinnalle ja valitsin kohteen minkä halusin nähdä. Hui, siitä se taas alkoi! Kiisin hirmuista vauhtia läpi koko salin käytävään ja sieltä vielä seur aavaan saliin tuijottamaan hätäuloskäyntiä. Sain juuri ja juuri käännettyä itseni ovesta saliin päin, kun kauhukseni minua tuijotti mies, jota ei missään muussa kuvassa näkynyt. Ilmeisesti ohjelma oli tallentanut kuvaajan johonkin monista 3D-kuvista. Onneksi poistuminen museosta onnistui yksinkertaisesti klikkaamalla ruutua yläkulmassa ja olin taas normaalissa helsinkiläisessä todellisuudessani. Teatterin suhteen virtuaaliesitykset ovat toimineet korvaavina koko korona-ajan. Viime joulun tienoolla kävin pariinkin kertaan Lontoossa katsomassa Dickensin Joulutarinaa. Myös suomalaiset striimiesitykset Kansallisteatterista ja Q-teatterista olivat antoisia. Siksi päätimme tänä vuonna kokeilla itsekin striimiesityksiä Sähkeet Uutiskomediashowsta, jota yleensä esitetään vain livenä ravintoloissa. Tänä vuonna yksi esitys tulee suorana striiminä Töölöstä joulukuussa. Saa nähdä, onnistummeko striimin toteuttamisessa vai laitanko katsojat vahingossa lentämään pitkin Mechelininkatua. Moni suomalainen tietää, millaista on, kun masentunut perheenjäsen tai ystävä juo. Moni tietää myös, kuinka vaikeaa hoitoon hakeutuminen tai avun saaminen silloin on. Ilmaisin huoltani läheiseni tilanteesta, ja kerroin kokemuksistani, joita minulla on hänen pitkäaikaisista mielenterveyden ongelmistaan, mutta tilanteissa keskityttiin pelkästään päihteiden käyttämiseen. Päihteet eivät kuitenkaan ole olleet ongelmien syy, vaan seuraus pahasta olosta... Katkelma on Mielenterveysomaiset Pirkanmaan keväällä toteuttamaan kyselyyn saadusta avovastauksesta. Vastaajan läheisellä oli ongelmia sekä mielen että päihteiden kanssa, eli hänellä on niin sanottu kaksoisdiagnoosi. Päihdehäiriöt kuuluvat ICD-tautiluokituksessa mielenterveyshäiriöiden ryhmään. Monesti on Läheisen kaksoisdiagnoosi on vaikea paikka mahdotonta sanoa, onko päihteiden käyttö mielenterveyshäiriöiden syy vai seuraus. Ongelmia pitäisikin hoitaa rinnakkain. Jo vuosikymmeniä on puhuttu ongelmista, joita liittyy mielenterveysja päihdehäiriöiden erillään hoitamiseen. Mielenterveysja päihdepalveluita on yhdistetty viime vuosina samojen kattojen alle. Silti terveydenhuollossa ajatellaan yhä usein, että päihderiippuvuus pitää hoitaa pois ennen kuin mielenterveysongelmiin tarjotaan apua. Tutkimusten mukaan mielenterveyspotilaiden omaisista miltei puolet sairastuu itsekin masennukseen. Omaiset, joiden läheisillä on ongelmia sekä mielenterveyden että päihteiden käytön kanssa, ovat erityisen suuressa vaarassa sairastua. Koronapandemian alkamisen jälkeen omaisten jaksaminen on mennyt vielä heikompaan suuntaan. Omaisen kontolle jää monesti läheisen pärjäämisestä huolehtiminen ja hoidon hakeminen. Päihdeongelmainen voi käyttää läheisiään taloudellisesti hyväksi, käyttäytyä väkivaltaisesti ja arvaamattomasti. Keväällä toteuttamamme kysely paljastaa, että läheisille tarjotaan liian harvoin apua Pirkanmaan päihdeja mielenterveyspalveluissa. Fin Fami Pirkanmaa tarjoaa kuhmoislaisille maksutonta omaisja vertaisneuvontaa kasvokkain, puhelimitse ja etäyhteyden kautta. Valtakunnallista mielenterveysomaisten päivää eli Ilonan päivää vietetään 9. lokakuuta. Emma Auvinen Viestintäkoordinaattori, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – Fin Fami ry Metsät liittyvät lähes kaikkiin pinnalla oleviin puheenaiheisiin. Työllisyydestä, vientiteollisuudesta, ilmastonmuutoksesta, koronapandemiasta, luonnon monimuotoisuudesta tai tulevaisuuden teknologiasta ei voi keskustella niin, ettei aihe sivuaisi metsiä tai metsäteollisuutta. Metsistä voi myös puhua hyvin monella tavalla. Joku näkee hakkuuaukeassa talteen korjattua varallisuutta ja mahdollisuuden uuteen, tuottoisaan metsään, toinen taas menetettyjä pesäpaikkoja ja retkeilymaastoja. Viimeistään nyt on opittava, ettei ole yhtä oikeaa tapaa keskustella metsistä. Ei myöskään ole yhtä oikeanlaista metsää tai yhtä oikeaa tapaa käsitellä metsiä. Kaikkia tapoja tarvitaan, ja keskustelun tulisikin koskea sitä, miten erilaiset metsät saavat tilaa niin, että kaikki hyötyvät. Minulle metsäkeskustelun harmaan sävyt avautuivat parikymppisenä maatalouskoulussa. Kenties olin siihen asti kauhistellut metsien tuhoamista hakkuilla, mutta äkkiä minulle valkeni, että suuri osa hyvinvointivaltiotamme nojaa metsistä saataviin tuloihin. Mielelläni olin ottanut vastaan kaiken sivistyksen ja materian, jota Suomella oli tarjota, joten minun oli syytä hyväksyä se, kuinka varallisuus oli saavutettu. Suomessa ymmärretään jo, että arvokkaista metsistä tulee huolehtia niin, että ne tuottavat puuta tulevaisuudessakin. Seuraavaksi keskitytään muun muassa siihen, kuinka monimuotoinen luonto saadaan säilytettyä talousmetsien rinnalla. Keinoja siihen on olemassa, ja keskustelussa on muistettava, että myös ihmisen muokkaama ympäristö voi vaalia monimuotoisuutta. Tarvitaan vain uteliaisuutta oppia jälleen jotain uutta metsistämme. Monenlaista puhetta metsistä
Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 6. lokakuuta 2021 ” Kaikkeen ei voi sanoa joo. Päivi Hotokka Kuhmoisten uusi kunnanjohtaja Valtteri Väyrynen aloittaa työssään ensi maanantaina 11. lokakuuta. Syyskuun lopussa hän laittoi Kuhmoisissa vuokra-asuntoaan kuntoon malttamattomin mielin. Kesällä aika hakemuksen jättämisestä kunnanjohtajan valintaan tuntui Väyrysestä pitkältä, mutta vielä pidemmältä tuntuu aika valinnasta virassa aloittamiseen. Edellinen työ Laukaan sivistyspalvelujen hallintoja talouspäällikkönä on pitänyt tulevan kunnanjohtajan niin kiireisenä, että Kuhmoisten asioiden ajattelemiseen ei juuri ole jäänyt aikaa. – Nyt kun pääsen aloittamaan työssä, haluan ryhtyä laajemmin juttelemaan ihmisten kanssa ja tutustumaan yrityksiin. Väyrysen tavoitteena on tulla kuntalaisten kanssa niin tutuksi, että he uskaltavat helposti lähestyä kunnanjohtajaa. Tutustuminen vaikuttaa olevan hyvällä alulla, sillä jo ennen Kuhmoisiin muuttoa hän on saanut paljon yhteydenottoja ja kutsuja tulla vierailulle. Väyrynen ymmärtää, että kuntalaisilla on paljon asiaa, koska kunnanjohtajan viran täyttäminen on vienyt useita kuukausia. – Ensin täytyy kuunnella ja katsella. Kunnanjohtaja ei voi sanoa kaikkeen joo. Enää ei ole kiire eteenpäin Valtteri Väyrysellä on monipuolinen tausta. Hän kuvailee tehneensä haalarihommia noin 35-vuotiaaksi asti. Niihin sisältyvät rauhanturvaamistehtävät, opettajan työt päiväkodissa ja kyläkoulussa sekä palomiehen ja sairaankuljettajan ammatti. Työskenneltyään Pirkanmaan pelastuslaitoksen koulutussuunnittelijana Väyrynen koki, että olisi hyvä hetki tähdätä uusiin tehtäviin. Hän asetti tavoitteekseen kunnanjohtajan viran. – En tiedä tarkkaan, mistä se tuli. Haluan olla vaativassa tehtävässä ja päästä vaikuttamaan ihmisten asioihin sekä auttamaan heitä. Hallinnolliset työt Väyrynen aloitti SPR:n Hämeen piirissä ja jatkoi Pielaveden sekä Laukaan kunnissa. Petäjäveden kunnanjohtajan valinnassa hän jäi toiseksi, Kunnanjohtajalla on paljon kuunneltavaa mutta Kuhmoisissa tavoite täyttyi. – Tuntuu todella mahtavalta. Minulla on ollut kiire tähän asti, mutta nyt ei enää ole kiire eteenpäin. Pienille yhteinen alue-ehdokas? Kuntaan tutustumisen lisäksi Väyrysen täytyy heti ensimmäiseksi perehtyä sote-uudistukseen ja hyvinvointialueeseen. Aluevaalit pidetään tammikuussa 2022, ja hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa. – On hienoa, että uudistus on nyt lähtenyt käyntiin, kun sitä on niin monta vuotta vellottu. Nyt tiedetään, että se pitää ottaa vakavasti. Osa puolueista on jo asettanut ehdokkaita aluevaaleihin. Kuhmoislaisia nimiä ei vielä näy julkistetuilla listoilla. Väyrysen mielestä olisi hyvä, että Itä-Pirkanmaan pienet kunnat liittoutuisivat kannattamaan yhteistä ehdokasta, jotta äänet eivät hajaantuisi. Kaikista pienistä kunnista tuskin pääsee ehdokkaita läpi. – Valitaan joku ajamaan pienten kuntien yhteistä asiaa. Palaveri ei keskeydy hälytyksen takia Valtteri Väyrysellä on pitkä kokemus pelastustoimesta sekä ammattimaisena että vapaaehtoisena palomiehenä. Heti haastatteluvaiheessa hän ilmoitti liittyvänsä Kuhmoisten VPK:hon, mikäli hänet valitaan kunnanjohtajaksi. Asiasta on jo sovittu, mutta ensimmäiset treenit ensi maanantaina jäävät väliin kunnanhallituksen kokouksen vuoksi. Mielikuvitusta kutkuttaa ajatus kunnanjohtajasta kiitämässä puku päällä pelastuslaitoksen hälytystehtävälle. Väyrynen kuitenkin toppuuttelee. – Yhtään palaveria en voi hälytyksen takia jättää väliin. VPK:n asiat hoidetaan vapaa-ajalla. Muutenkaan Väyrysen elämästä ei puutu vauhtia. Hänen puolisonsa Noora Pajari aloitti elokuussa Keuruun kaupunginjohtajana, ja heillä on yhteinen koti Multialla. Lisäksi Väyrysellä on kolme lasta, jotka asuvat kouluaikoina Helsingissä. Väyrysen ja Pajarin yhteinen koira, viiden kuukauden ikäinen cavalier kingcharlesinspanieli Antti, asuu sen luona, jolla on kulloinkin lyhyemmät työpäivät. – Tiesimme jo silloin, kun aloimme olla yhdessä, että minäkin haluan kunnanjohtajaksi. Se on varmaa, että iltaisin olemme molemmat väsyneitä ja että kalenterit ovat täynnä, Väyrynen pohtii kahden kunnanjohtajan perhettä. – En ole mikään stressaaja. Minusta on ennemmin mukavaa, kun on tekemistä ja tilanteet ja asiat vaihtuvat. Antti-koira asuu ajoittain Valtteri Väyrysen kanssa Kuhmoisissa. – Täällä on hyvä olla. On tekemisen meininki, ja minut on otettu hyvin vastaan, Väyrynen tuumii paikkakunnasta. Päivi Hotokka Päivi Hotokka Kuhmoisten kunnan johtoryhmä siirtyy kokonaispalkkajärjestelmään, mikä tarkoittaa, että heille ei makseta kuukausipalkan lisäksi lisiä, kuten ylityötai työkokemuslisiä. Samalla johtoryhmään kuuluvien viranhaltijoiden palkat määritellään samansuuruisiksi, kun niissä aiemmin on ollut eroja. Johtoryhmään kuuluvat kunnanjohtajan lisäksi hallintojohtaja, sivistystoimenjohtaja ja tekninen johtaja. Lokakuun alusta lähtien heidän kokonaispalkkansa on 5 000 euroa kuukaudessa. Samalla myös johtoryhmän tulospalkkiojärjestelmä poistetaan käytöstä. Kunnanhallitus päätti Johtoryhmän palkat tasataan maanantaina johtoryhmän palkkojen lisäksi kunnanjohtaja Valtteri Väyrysen johtajasopimuksesta. Hänen kokonaispalkkansa on 6 300 euroa kuukaudessa. Johtajasopimuksessa määritellään kunnanjohtajalle oikeus vapaaehtoiseen irtisanoutumiseen, mikäli kunnanvaltuusto on aloittamassa irtisanomismenettelyn luottamuspulan tai muun perustellun syyn vuoksi. Jos kunnanjohtaja tällöin irtisanoutuu vapaaehtoisesti, hänellä on oikeus kuuden kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen. Oikeutta korvaukseen ei ole, mikäli irtisanomisen perusteena on olennainen virkavelvollisuuden rikkominen tai lain vastaisesti toimiminen. Päivi Hotokka Kunta sekä myy että ostaa maata Satamarinteen uudella kaava-alueella. Ansio lahdentien varrella tontin omistavat henkilöt tarjoutuivat ostamaan tonttiinsa liittyvän 471 neliömetrin kokoisen määräalan. Kunnanhallitus päätti maanantaina myydä alueen tarjottuun 1,25 euron neliöhintaan, yhteensä 588,75 euroa. Kaupasta oli keskusteltu ensimmäisen kerran jo vuonna 2018, jolloin sopimusta ei syntynyt, Maakauppoja Satamarinteessä koska maa-ala oli kaavassa merkitty puistoalueeksi. Palaset Oy puolestaan tarjosi kunnalle ostettavaksi 437 neliömetrin rakentamatonta tonttia Sahatien varrelta, heti nykyisen Dirty Cock -ravintolan kiinteistön takaa. Hintapyyntö oli 5 000 euroa. Kunnanhallitus hyväksyi kaupan ja pyydetyn hinnan maanantaina, koska maa-alue sijaitsee Satamarinteen kaavan toteuttamisen kannalta keskeisellä paikalla. Tälle alueelle on suunniteltu rakennettavaksi 6-kerroksinen kerrostalo. Päivi Hotokka Kuhmoisten ja Jämsän yhteistoiminta-alue on ollut elokuun lopusta lähtien vailla hallintoylilääkäriä, joka toimii muun muassa tartuntatautivastaavana. Hallintoylilääkäri Unto Palonen irtisanoutui kesällä, ja virka on ollut haettavana kaksi kertaa. Sopivaa hakijaa ei kuitenkaan ole löytynyt. Jämsän kaupunki on neuvotellut tilanteesta Palosta edeltävän hallintoylilääkärin Jyri Moilasen kanssa, ja Moilanen on ilmoittanut voivansa ottaa määräaikaisen viran vastaan viimeistään 1. tammikuuta 2022. Ehtona on, Moilanen jälleen hallintoylilääkäriksi että Jämsän kaupunki tekee rekrytointipalvelua koskevan sopimuksen Terveytesi Palvelu Oy:n kanssa määräaikaisen virkasuhteen ajaksi. Sopimuksella Jämsä rekrytoi hallintoylilääkärin Terveytesi Palvelu Oy:n kautta. Virkasuhde solmitaan Jyri Moilasen kanssa 31. toukokuuta 2023 asti. Määräaikaisuutta perustellaan sillä, että vuoden 2023 alussa aloittavat hyvinvointialueet, jotka tuottavat sosiaalija terveyspalvelut. Jyri Moilanen on Ouluun rekisteröidyn Terveytesi Palvelut Oy:n lääketieteellinen johtaja ja hallituksen puheenjohtaja.
Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 6. lokakuuta 2021 SANAN KULMA Pertti Järvinen KIITOKSET Kirjoittaja eli vaimon ja koirien kanssa neljännesvuosisadan ajan Kuhmoisten maaperällä. Tapahtumat Lokakuu 20.9.–16.10. Minna Asplundin grafiikkaa kirjastossa 9.10. Kulttuuripäivä Päijälän pirtillä 10.10. Elojuhla ja myyjäiset Päijälän rukoushuoneella 10.10. Elokuva Kuhmolassa: Tove 11.10. Keskustelu kappeliseurakunnan tulevaisuudesta seurakuntakodissa 15.10. Miesten kotailta Saaresmajalla 17.10. Elokuva Kuhmolassa: Vuosisadan häät 24.10. Elokuva Kuhmolassa: The Boss Baby – Perhebisnes 30.10. Lähetystilaisuus Päijälän rukoushuoneella: Juha ja Elina Lind 31.10. Elokuva Kuhmolassa: Respect – Aretha Franklin ISO KIITOS KAIKILLE LIPASKERÄÄJILLE JA LIPPAISIIN LAHJOITTANEILLE! Nälkäpäiväkeräyksen tuotto 2147 € Suomen Punainen Risti Kuhmoisten osasto Kuhmoisten-Padasjoen kappeliseurakunta Kuolleet: Martti Ensio Ruokola 91 v Airi Annikki Suikkanen 88 v Kastettu: Nella Emilia Ansiomäki Ilmoita lehdessä: 040 483 0860 ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi ELOJUHLA JA MYYJÄISET Päijälän rukoushuoneella su 10.10. klo 13 Messu klo 13: Hollolan srk. Kahvitarjoilu, jonka jälkeen myydään huutokaupalla syksyn satoa Päijälän kristillisen yhdistyksen hyväksi. Olet sydämellisesti tervetullut! Hyvää on näin suloistakin, kun saa nähdä ystävät, veljet, siskot rauhan tiellä, johdattaa meit Jumala. Saamme elää, näimme kevään, kohden talvee kuljemme. Sulki sanan sydämemme, Häntä saamme palvella. Vuodatti tääl kalliin öljyns, yllemme sen laskee Hän. Ken ois kaste, Harmonissa, ilmoittaen tehtäväns. Aikakauden näyttää Herra, vaan myös käyttää ihmistä. Saimme päivän, taa jäi vaivat, taivasta saa katsella. Siunaa meitä Siionista, antaa sateen ajallaan. Yli rajan viimein johtaa, siellä saiskin kohdata. Johtajamme Jeesus auttaa, Hänen Rauhan asialla kauttaan pelastuu. Velat maksoi, kantoi ristin, pistin pois on lihastain. Hyvyydest nyt Häntä kiitän, liittää meidät kuorohons. Nyt on meidän aika laulaa Hallelujaa Herralle. Kerranhan hän tänne saapuu, täällä kaatuu Saatana. Ajan näyttää, työn Hän täyttää, päättää viimein päivämme. Oikeuden tääl saakoon kansa, rakkain kallein päällä maan. Jumalaan vain turvatkaamme, antaa ruuan ajallaan. Rajaa kohden käydä voisi, soi Hän hohteen kirkkauden. Rikkautemme taivahassa, siellä on nyt sydämein. Kiitos kaikist ystävistä, päivistämme parhaista. Ei käy askel harhateillä, nyt meit johtaa Jumala. Kohdata sain ystävätkin, kylänväki herännyt. Viimein Jeesus kerää lapsens, harmaahapskin pelastuu. Jeesuksen rakkaudella kaikkia muistaen täältä Hauholta. Ystävänne Tuula myös on tässä matkassa ollut mukana. Tämä sana perustuu tekstiin, joka on annettu syyskuun viimeiselle päivälle. Olenhan aina tahtonut kulkea tällä rauhan asialla. Tänään olenkin saattanut kulkea taas ainakin yhden virstan toisen ihmisen rinnalla. Myös sinä, lukija, olet tällainen ihminen. Jää siis Herran siunaukseen ja Jeesuksen rakkaus ja rauha näin täyttäköön sydämemme. Risto Ojala Kuhmolassa aurinko paistoi heleästi lokakuun sunnuntaina Tomi Paldaniuksen kitarakonsertissa, jossa hän näytti näppäilytaitojaan. Hän on asunut 15 vuotta Bangkokissa, josta hän tuo lämpöä ja välittömyyttä. Kaukaa hän toi terveisiä myös Dire Straitsin levollisella alkukappaleella So Far Away ja perään Eric Claptonin säveltämällä Tears of Heaven. Muusikonuransa hän aloitti klassisen kitaransoiton opettajana, mutta jätti sen ja muutti Nashvilleen Yhdysvaltoihin. Siellä hän opetteli soittamaan kitaraa korvakuulolta ja on soittanut siten 15 vuotta. Hän sanoi nauttivansa Kuhmoisten postikorttimaisista maisemista. Hän suositteli täällä asuvia nauttimaan niistä ja pysymään täällä. Vaikutelmansa vakuudeksi hän soitti Sibeliuksen Finlandian ja Mårtensonin Myrskyluodon Maijan. Vaikeimman saa videoida Paldanius kertoi opetelleensa korvakuulolta uransa haastavimman kitarakappaleen, Queenin Bohemian Rhapsodyn. Hän antoi mahdollisuuden videoida sen – meni soitto hyvin tai huonosti. Perään hän soitti Dire Straitsin ja Jimi Hendrixin kappaleet. Paldanius kertoi Hendrixin varhaisesta konsertissa tehdystä laittomasta äänitteestä, joka on väärentämätön muisto mestarin alkuajan soitosta, jossa lauPaldaniuksen paisteessa lussa ja soitossa oli virheitä. Elävä esiintyminen on arvokasta, ei täydellinen virheettömyys. Ylimääräisinä kappaleina hän esitti kaksi pään räjäyttävää kappaletta, kuten eräs kuulija Ähtärissä oli toivonut. Niistä toinen oli Aerosmithin Dream On. Ähtäriläismies tunnustautui paikalliseksi psykiatriksi. Paldaniuksella on konserteissa käytössään kaksi kitaraa, Olav Löfin tekemä uusi baritonikitara ja vanha. Paldanius on julkaissut levykansioita, joissa toinen levy on soitettu teräsja toinen nailonkielisellä kitaralla. Näin hän tarjoaa aitoja konserttikokemuksia myös levyillään. Tomi Baldanius soittaa vanhemmalla kitarallaan, taustalla baritonikitara. Risto Ojala Ruokapalvelu Tänään Merimiespata, hedelmärahka Mannapuuro, leikkele To Makkarapihvit, vadelmakiisseli Kalkkunakeitto Pe Mantelikala, sitrushyytelö Porkkanasosekeitto La Kalkkunakiusaus, tyrnikiisseli Uunipuuro, mehukeitto Su Possuhöystö, marjakiisseli Sienikeitto, munakokkeli Ma Bolognesekastike, aprikoosihyve Punajuurisosekeitto Ti Lohi-kasvisvuoka, sitruunakiisseli Kauravelli, leikkele Ke Juustoinen broilerikeitto, pannari, hillo Jauheliha-perunavuoka Ruokalista koskee Päijännekotia, terveysasemaa, toimintakeskusta ja kotipalvelua.
Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 6. lokakuuta 2021 ” Tämä on tärkeintä: olemme suomenruotsalaisia! Päivi Hotokka Kun ohi kaasuttavan auton pörinä vaimenee ennen seuraavan auton tuloa, Päijälän rallikatsomon täyttää korviavihlova vonkuna. On mentävä katsomaan, mitä yleisön joukossa Sappeentien varressa tapahtuu. – Olemme Talko-kerho Raaseporista ja tämä on Tenholan palokunnan vanha sireeni toisen maailmansodan ajalta, iloinen ja äänekäs joukko esittelee. – Ja tämä on tärkeintä mainita: olemme suomenruotsalaisia! Porukka myöntää, että sireenistä on tullut järjestysmiehiltä vähän sanomistakin, mutta pienen tauon jälkeen sen annetaan taas huutaa. – Me haluamme vain pitää hauskaa! Kerholaiset kertovat, että sireeni otettiin kannustusjoukon käyttöön kymmenen vuotta sitten Ruotsin rallissa. Suomen rallissa he eivät koskaan aikaisemmin ole olleet mukana näin isolla porukalla. Raaseporilaisia on mukana peräti 30. Lauantaina he suuntasivat Päijälän erikoiskokeelle, koska sinne sai sopivasti parkkiin myös bussin. Muita ihmisiä sireenin meteli vaikutti sekä huvittavan että ärsyttävän. Vain pienen matkan päässä Päijälän seudun kyläyhdistyksen kahviossa todetaan, että ainakin ääni sai katsojat uteliaiksi, ja äänen lähdettä etsiessään he päätyivät usein myös ostoksille. Johtuipa se sireenistä tai ei, juuri tämä kahvio oli Päijälässä rallipäivän tuottoisin. Rovanperä jäi näkemättä Kolme sukupolvea Kempejä ja Jalosia oli valinnut katsomopaikan edellisten vuosien hyvien kokemusten perusteella. – Tästä näkee suhteellisen pitkälle, ja koska kohdalla on pari mutkaa, autot eivät mene ohi kauheaa vauhtia. Lasten kannalta mutkat ovat jännittäviä, perustelee Hanna Kempe-Jalonen. – Autojen perä meinaa mennä metsään, kun ne menevät niin kovaa vauhtia, vahvistaa Eerik Jalonen, 4, rallin viehätyksen. Hanna Kempe-Jalonen sekä Eerik ja Aaron Jalonen ovat tulleet rallikatsomoon junalla Helsingistä, ja vaari Jari Kempe haki heidät Oriveden asemalta. He ovat paikalla vain iltapäivän erikoiskokeen ajan. Vaikka tunnelma on muuten kohdallaan, jonSireeni säesti ralliautoja Päijälässä kinlainen pettymys oli, etteivät he päässeet näkemään suomalaisten ykköstähteä Kalle Rovanperää, joka joutui keskeyttämään ulosajon takia puolenpäivän aikaan Patajoen erikoiskokeella. – Mutta sellaista se on, ei voi mitään. Starttaamaan päässeistä kuskeista poikien suosikki oli Esapekka Lappi ja autoista kaikki Skodat. Rallipäivän onnistumisen takasivat myös kunnon eväät. Mukana pitää olla ainakin herkkuja, kuten karkkia, sekä hyvät sämpylät. Näkökulma ylhäältä puusta Päijälän katsomossa näkee monenlaista luovuutta. Askolalaiset Maiju ja Pasi Mäittälä sekä Ville Andergård ovat laajentaneet näkökulmaansa viemällä penkit ylös puunrunkoon. – Tämä on tee-se-itse-malli. Penkit on tehty vuonna 2004 ja ne ovat olleet käytössä rallikatsomossa joka vuosi, Pasi Mäittälä kertoo. Seurueen tämänvuotinen rallireissu päättyy Päijälään. Sunnuntain erikoiskokeita ei enää huvita lähteä seuraamaan, kun palkintopallille ei näytä nousevan suomalaisia. Muuten lokakuinen MM-ralli on sujunut hyvin – paitsi että sää on huomattavasti kylmempi kuin kesällä. – Täydet talvivaatteet täytyy olla päällä. Toivomme, että seuraavat rallit ovat taas kesällä. Jari Kempeä ei ole haitannut edes lokakuun sää. – Sattui hyvä keli, voihan elokuussakin olla huono sää. Täällähän ei ole hyttysiäkään! Päijälän talkooväen mukaan lokakuun rallivieraat olivat enimmäkseen rauhallista ja hyvin käyttäytyvää väkeä. Yleisömäärä jäi jonkin verran pienemmäksi kuin kesän 2019 ralleissa, mutta talkoiden koordinaattorin Hannu Lahtisen mielestä kävijöitä oli kuitenkin olosuhteisiin nähden hyvin. Sebastian Ogier ei tällä kertaa ollut mukana kärkikamppailussa, vaan rallin voitosta taistelivat Ott Tänak sekä ykkössijan vienyt Elfyn Evans. Päivi Hotokka Andreas Rehnberg pyöritti vuorollaan Talko-kerhon sireeniä, joka on peräisin toisen maailmansodan ajalta. Pasi Mäittälä, Maiju Mäittälä ja Ville Andergård nousivat katsomon yläpuolelle omatekoisille penkeille. Jari Kempe, Hanna Kempe-Jalonen, Aaron Jalonen ja Eerik Jalonen ovat vakituisia rallivieraita. Mukaan otetaan aina hyvät eväät.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 6. lokakuuta 2021 6 Anna Karhila Kuhmoisten metsäteollisuuden suurin työllistäjä oli aikoinaan Kuhmoisten Saha Oy. Siellä työskennelleistä kymmenistä ammattilaisista yksi on Raimo Hynninen, joka ajoi aikanaan haketta sahalta 19 vuoden ajan, aivan sahaustoiminnan loppumiseen eli vuoteen 1986 saakka. Vanhoja aikoja sahalle muistelemaan tullut Hynninen kertoo, että hakkeen ajo oli kiireistä hommaa, jossa ei aikarajoja tunnettu. – Niin kiire oli joskus ajaa tavaraa alta pois, että kun tulin yhdentoista aikaan illalla päivän viimeisestä reissusta, heitin pitkäkseni kattilahuoneen pressupinoon. Käskin lämmittäjää herättämään minut neljän aikaan, että ehdin ajaa yhden kuorman, ennen kuin porukka taas seitsemältä tulee sahaamaan, Hynninen muistelee. Sahalla oli kerralla kaksi kuorma-autoa, joista toisella ajettiin valmista lautaa satamiin ja toisella haketta paperitehtaille. Uudet autot menivät yleensä ensin lautojen ajoon ja hakeautoja niistä tehtiin vasta käyttöiän lopulla. – Romun Pentti ajoi autoja sisään ja minä ajoin ne ulos. Se oli jo lopun alkuja, kun puolibulldogista katkesi kytkinkoppa, Hynninen nauraa. Viimeinen punainen Sisu tosin oli hankittu Jämsänkoskelta pelkkään hakkeen ajoon. Sen hakelaatikkoon mahtui 35 kuution kuorma. – Kerran Pälkäneen takana jouduin ratsiaan, jossa kuorma punnittiin, ja tulos oli 17 tonnia ja 200 kiloa. Poliisikin ihmetteli, miten se oli mahdollista, kun auton kantavuus oli 10 tonnia. Auto ympäri sileillä renkailla Hakkeen kuljettaja oli tavallaan sahaustoiminnan tulppa, sillä hakesiilot oli joka päivä ajettava tyhjäksi, muuten sahan toiminta pysähtyi. Haketta syntyi sahalla keskimäärin 100 kuutiota päivässä, joten kuormia sai ajaa vähintään kolme päivässä. – Se oli ainaista kiirettä ja vakituista jousiremonttia, Hynninen sanoo. Mäntyhake ajettiin Valkeakoskelle, näre eli kuusi Jämsänkoskelle. Loppuaikoina haketta ajettiin myös Lievestuoreelle ja Kaipolaan. Paperitehtaat maksoivat hakkeesta sen mukaan, kuinka puhdasta se oli. Hynninen toi tehtaalle joka kuormasta näytesangon, josta laatu arvioitiin. – Jos hake oli liian puhdasta, tehtaalta tultiin ottamaan kuormasta oma näyte. Jämsänkoskella joskus sanoivat, että meiltä tuli puhtaampaa haketta kuin heidän hakkuristaan. Tampereentie oli tuolloin kuin kynnöspeltoa. Uusia renkaita puhkesi pelkästään yhtenä vuonna yksitoista. – Valkeakoskelle oli tästä pihasta pihaan 106 kilometriä sivu, mutkaista ja mäkistä tietä. Kun kukkukuorman otti, se oli perillä ihan tasainen, tie rynkytti sen niin tiiviiksi. Paras keli oli, kun ajoin auton ympäri Kuhmalahden kirkon jälkeen. Minulla oli silloin ihan siloiset eturenkaat. Ulkomaanrajan yli Loviisaan Vaikka hakkeen ajossa oli ainainen kova kiire, Hynniselle jäi toisinaan luppoaikaa. Silloin hän asensi esimerkiksi paikalleen nyt entisöintiä odottavan sahan vanhan Mersun kuormalavan. Toisinaan taas hänet komennettiin lautojen ajoon, jos huolintaliikkeet kiirehtivät täyttämään laivauksia. Kuhmoisten saha oli osakkaana noin kymmenen pienen sahan yhteisessä Metsäntuottajien osakaskunnassa, joka myi sahojen lautoja ja lankkuja huolintaliikkeille. Ne kokosivat pienten sahojen tuotannosta ulkomaiden suurille ostajille sopivia isoja eriä. – Huolintaliikkeet ottivat varastoinnista siivunsa, joten sinne ei usein haluttu ajaa tavaraa varastoon. Valtaosa Kuhmoisten sahan tuotannosta lähti ulkomaille – Saksaan, Keski-Eurooppaan, Israeliin – Loviisan, Kotkan, Helsingin ja Porin satamien kautta. Hynninen muistelee jäynää, jonka hän kerran teki Loviisassa, jonne oli ajanut toista lautakuormaa ajaneen Lavoniuksen Aimon perässä. – Aimo oli nostamassa pressua kuorman päältä, kun huusin oikein kovaan ääneen, että huomasitkos, kun ylitettiin raja tuossa matkalla. Aimo seisoi tumput suorina, että mitä. Minä huusin kovaan ääneen, niin että sataman porukan kopille asti kuulivat, että kun puhuvat täällä vaan ruotsia. Sillä reissulla minulle ei puhunut kukaan ruotsin sanaa. Kaikki on yhä paikallaan Kuhmoisten sahan sahaustoiminta loppui vuonna 1986. Sen jälkeen sahalla on viimeksi sahattu 1990-luvulla, mutta koneet ja kaikki rakenteet ovat yhä paikallaan. – Muuntajasta ei tule enää virtaa, mutta kyllä sahan saisi varmaan käymään, kun toisi pihaan ison aggregaatin metelöimään, sahan omistava Juha Hinskala arvelee. Kuhmoisten saha on Pohjois-Euroopan viimeinen säilynyt höyrysaha. Työvoimaa oli parhaimmillaan 150 henkeä, kun mukaan laskettiin sahan metsäosasto puun ostajineen ja metsureineen. – Minun aikanani töissä oli vielä liki 70 henkeä, Hynninen ynnäilee. Lämmittäjät pitivät koko yön voimakoneen lämpimänä. Aamuseitsemältä konemestari rasvasi ensin koneen, avasi sitten venttiilit ja siitä sahaus lähti jälleen käyntiin.Vain kovilla pakkasilla saha seisoi. – Kun oli -25 astetta, yön aikana jäähtyneitä raameja ei uskaltanut käynnistää, sillä iso kone oli kylmänä kovassa pakkasessa herkkä hajoamaan. Mestari käski silloin porukan Sahalla on kaikki yhä paikallaan Ykkösraamin vieressä seisova Raimo Hynninen (oikealla) muisteli yhdessä Juha Hinskalan anssa työvuosiaan Kuhmoisten sahalla. – Täällä sisällä en paljon ehtinyt olla, hakkeen ajossa oli aina niin kiire. ” Kun kukkukuorman otti, se oli perillä ihan tasainen. Raimo Hynnisen takana on etummaisena purusiilo ja takimmaisena hakesiilo, josta hän laski kuormat autoonsa.
Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 6. lokakuuta 2021 vaikka siivoamaan, Hynninen muistelee. Eristämättömässä rakennuksessa kävi Hynnisen mukaan talvella aika huiku. Raamit olivat yläkerrassa, alhaalla puolestaan oli lähes koko rakennuksen mittainen kuljetin. – Helmisen Risto ajoi ykkösraamia 30 vuoden ajan, ja käski aika äkäiseen ylimääräiset pois, jos joku norkoili turhaan raamin lähellä. Ei se ollut turvallistakaan oleskella siellä turhaan, kun koneista kuului kova meteli ja lattia oli täynnä aukkoja. Uppotukki katkesi kuin tulitikku Sahalle tulevat puut menivät ensin kuorimoon, josta ne kuljetettiin sahan viereen. Siitä pyöräkuormaaja haki niitä tarpeen mukaan ja pudotti ne luikkuun, sahan edustalla olleeseen altaseen, josta puut nostettiin ränniin ja ketjuvedolla sahan yläkertaan ykkösraamille. Luikkualtaassa sahan edustalla säilytettiin myös uitettuja nippuja ja avolauttoja. Puita painui siellä joskus pohjaan, mutta niitäkin nostettiin ylös. Esimerkiksi Hollolassa asuneet Saarisen veljekset kävivät sahoilla nostamassa uppotukkeja nosturilla varustetuilla proomuilla. – Uppotukista puuttuu pihka. Sen takia siitä sahattu kakkosnelonen katkesi kuin tulitikku, jos sen löi voimalla maahan. Muuten ne kestivät käyttöä, ja niitä myytiin halvalla esimerkiksi rakennusliikkeille valua ja tukirakenteita varten, Hinskala kertoo. Kuhmoisten saha oli kaksiraaminen. Ensimmäiseen raamiin asetelma sen mukaan, minkä levyistä lautaa tilauksissa tarvittiin. Ensimmäisessä raamissa terät olivat pystyssä, ja se teki puusta pelkan, eli sahasi pois kaksi sivua. Sen jälkeen puu keikautettiin kyljelleen, ja kakkosraami sahasi toiset sivut. – Koneen hoitaja teki asetelman, jolla sahattiin kaksi tuntia. Sitten terät oli jo vietävä teroittajalle. Teriä oli satoja, ja nippuja on tallella vieläkin. Banaaninkuoria riparänniin Kakkosraamin jälkeen sivusta tulleet laudat menivät vielä kantille, joka tasasi niiden sivut. Sekä raameilta että kantilta jäi yli lautojen sivuja ja tasauspätkiä, jotka pudotettiin riparänniin. Siitä ne kulkivat hakkuriin. – Huhujen mukaan riparänniin pudoteltiin joskus roskiakin, esimerkiksi banaaninkuoria, vaikka ei olisi saanut, Hynninen pistää väliin. Valmiit laudat kulkivat raameilta ja kantilta lajittelupöydän kautta räsämäntiksi kutsuttuun sahan häntäpäähän, mistä ne vedettiin homeenestokäsittelyn kautta kuivaamon etupihalle. Siinä kuivaamon hoitaja niputti niistä vaunuihin uunikuormia. – Kuivaamo oli koko ajan täynnä, uusia vaunuja työnnettiin sitä mukaa sisään, kun vanhat vietiin ulos. Kuivaamoon lämpö tuli höyrykattilasta maan alla kulkevaa putkea pitkin. – Puusepänkuivaa tehtiin eri tavalla, mutta kuivaamossa saatiin vuorokaudessa sellaista kuin vientitavaran piti olla. Lautatarhalla kuivattiin lautoja sen lisäksi ilmakuivauksena. Siellä minäkin olin joskus niputtamassa niitä kuljetuksiin, jos laivauksiin tuli kiire, Hynninen kertoo. Sahalla on kaikki yhä paikallaan Anna Karhila Ykkösraamin vieressä seisova Raimo Hynninen (oikealla) muisteli yhdessä Juha Hinskalan anssa työvuosiaan Kuhmoisten sahalla. – Täällä sisällä en paljon ehtinyt olla, hakkeen ajossa oli aina niin kiire. Päivi Hotokka Elina Syrjänen Kuhmoinen kuuluu Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen alueeseen yhdessä Hausjärven, Hattulan, Hämeenlinnan, Janakkalan, Lopen ja Riihimäen kanssa. Kuhmoisilla on vahva edustus yhdistyksen hallinnossa, sillä tämän vuoden alussa alkaneella valtuustokaudella kolme yhdistyksen 25 valtuutetusta on kuhmoislaisia. Lisäksi yksi varavalKuhmoislaisten ääni kuuluu MHY:ssä tuutettu edustaa Kuhmoisten metsänomistajia. Viime syksynä käydyissä vaaleissa kuhmoislainen Taina Järvenpää sai eniten ääniä ja Sipi-Heikki Tapanila kolmanneksi eniten ääniä. Järvenpää on yhdistyksen varsinaisista valtuutetuista ainoa nainen. Kaikissa Suomen metsänhoitoyhdistyksissä 15 prosenttia valtuutetuista on naisia. Kysyimme kuhmoislaisilta metsänomistajien edustajilta neljä kysymystä heidän näkemyksistään. Kysymykset 1) Miksi haluat vaikuttaa metsänomistajien yhdistyksessä? 2) Mikä on metsäalalla asia, josta pitäisi keskustella juuri nyt? 3) Mikä itseäsi kiinnostaa metsässä ja metsänhoidossa? 4) Millainen metsä on lempimetsäsi? Taina Järvenpää, Pihlajakoski Valtuustossa 1990-luvulta lähtien, myös hallituksen jäsen 1) Maaja metsätalousyrittäjänä metsä on minulle hyvin tärkeä. Ja kun on mukana yhdistyksen toiminnassa pysyy ajan hermolla ja saa tietoa asioista. 2) Metsien hiilensidonnasta. Siitä millainen metsä on hiilinielu ja mikä ei, miten hiilinieluja hyödynnetään ja palkitaanko siitä jollakin tavalla. Usein päätöksiä tehdään poliittisin perustein, ja eri maissa laskuperusteet voivat olla keskenään erilaiset. Hiilinieluasiassa pitäisi saada yhtenäinen mittari eri maille. 3) Minulla on monta arvoa metsälle: se on elinkeino ja saan tehdä unelmatyötäni. Vapaa-ajalla marjastan, sienestän, retkeilen ja vaellan. Metsässä työskenteleminen on palkitsevaa: on hienoa seurata itse istuttamiensa taimien kasvuunlähtöä, uuden metsän syntyä seuraaville sukupolville. Ja raivatessaan näkee heti työnsä tuloksen. 4) Terve, hyvässä kasvukunnossa oleva metsä. Sipi-Heikki Tapanila, Tehi 2. kauden valtuutettu 1) Haluan ajaa metsänomistajien asiaa. Meidän valtuutettujen kautta voi viedä viestiä yhdistykselle, toimimme linkkinä metsänomistajien ja yhdistyksen välillä. 2) Siitä, mitä uhkia EU aiheuttaa metsänomistajille. Täytyy olla valppaana, ettei EU haali liikaa valtaa Suomen metsistä. 3) Olen aina tykännyt metsänhoidosta ja mielelläni lähden raivaamaan tai heinäämään kuusitaimikoita. Vietän metsässä aikaa ja pyrin siihen, että raivaukset ja harvennukset tehdään oikea-aikaisesti. 4) Hoidettu metsä, joka on hyvin harvennettu ja raivattu. Juhani Luumi, Pihlajakoski 1. kauden valtuutettu 1) Työskentelen toimihenkilönä naapurimetsänhoitoyhdistyksessä Pohjois-Pirkassa, ja sitä kautta syntyi halu vaikuttaa Kanta-Hämeen yhdistyksessä ja tuoda omaa ammattilaisnäkökulmaa päätöksentekoon. 2) Siitä, siirtyykö päätöksenteko Suomesta enenevissä määrin EU:hun ja siitä, miten metsänomistajarakenne muuttuu Suomessa ulkomaisten metsärahastojen ja muiden instituutionaalisten sijoittajien myötä. On riski, etteivät metsäsijoitusyhtiöt hyödynnä metsänhoitoyhdistysten palveluja, jolloin yhdistykset voivat menettää asiakaskuntaa. Lisäksi yhtiöiden verovähennys on suurempi kuin yksityisten omistajien. 3) Hyvin hoidetut, kestävästi hyödynnetyt metsät. Minulle on tärkeää, että hakkuualueet uudistetaan vastuullisesti, eikä metsää hakata isossa kuvassa merkittävästi yli vuotuisen kasvun. Metsä kiinnostaa tulonlähteenä, mutta se on myös virkistystä silloin, kun itse tekee metsänhoitotöitä. 4) Kivetön hiekkakangasmännikkö, jossa pääsee vaikka ajamaan autolla runkojen välistä. Niitä ei ole Kuhmoisten kivisissä ja jyrkissä maastoissa, mutta esimerkiksi Jämsänkosken ja Mäntän välillä sellaisia kasvaa. Kasvu ja hakkuutulo eivät ole niissä suurinta, mutta niiden uudistaminen käy usein luontaisesti, ja metsänomistaja selviää keskimääräistä vähemmillä hoitotöillä. Lisäksi hakkuutoiminta on usein mahdollista jopa ympärivuotisesti. Anna Heickell, Tampere 1. kauden varavaltuutettu 1) Haluan kasvattaa omaa tietoani metsäasioista ja rohkaista muita nuoria ihmisiä vaikuttamaan sekä hakeutumaan ehdolle. 2) Metsien ympäristöja ilmastovaikutuksista. Tulisi minimoida väärän tiedon määrä ja lisätä ymmärrystä siitä, mihin talousmetsiä tarvitaan ja miten niistä huolehditaan. 3) Minusta on hienoa nähdä metsän kehittyvän ja kasvavan. Se on minulle tärkeä vapaa-ajanviettopaikka, ja haluan itse olla edesauttamassa sitä, että metsissä on monimuotoista luontoa. 4) Metsä, jossa voi tehdä monenlaista: retkeillä, marjastaa ja sienestää. Siellä on puhtaat vesistöt ja monipuolinen luonto.
Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 6. lokakuuta 2021 ” Maastokäynnit ovat yhä tärkeässä roolissa. ?TIENHOITOTYÖT Tee puukauppa kanssamme! Nyt on hyvä aika sopia myös taimikonhoitotöistä. Hoidettu taimikko on tuottava. Ota yhteyttä, niin laitetaan metsäasiat vireille. Puukauppaa ja metsäpalveluja Juha Kankkunen Metsäasiantuntija puh. 040 056 0344 Toimialue: Padasjoki Juhani Savijärvi Metsäasiantuntija puh. 040 052 7463 Toimialue: Kuhmoinen 0400 933 806 METSURIJA ARBORISTIPALVELU J. TERVALA ? pihapuunkaadot ? puiden hoitoleikkaukset ? metsätyöt metsurijaarboristi@protonmail.com metsurijaarboristi. Päivi Hotokka Puukauppojen tekeminen sähköisesti lisääntyy jatkuvasti, ja samalla kasvaa tarve eri toimijoiden yhteiselle verkon puumarkkinapaikalle. Olemassa on jo markkinapaikka Kuutio, mutta se ei ole kaikkien toimijoiden käytössä. Sähköisen asioinnin mahdollisuus oli metsäalalla olemassa jo ennen koronavirusepidemiaa, mutta poikkeusolot vauhdittivat uuden tekniikan käyttöä. Puukauppa on epidemiankin aikana ollut vilkasta, sillä sekä sahatavaralle että sellukuidulle on kysyntää ja puun hinta on ollut noususuunnassa. Esimerkiksi Metsä Group on tehnyt sähköistä kauppaa jo 3–4 vuoden ajan, kertoo metsäasiantuntija Juhani Savijärvi. Hän arvioi, että yhtiö solmii jo puolet kaupoista digitaalisesti. – Myös perinteisen kaupan voi edelleen valita, ja maastokäynnit ovat tärkeässä roolissa. Usein käyn ensin asiakkaan kanssa maastossa, ja sen jälkeen asioimme verkkosivun Sähköinen puukauppa lisääntyy ja etsii vielä muotoaan kautta. UPM:n metsäasiakasvastaava Matti Lanton mukaan yhtiön tavoitteena on, että 15–20 prosenttia kaupoista tehtäisiin sähköisesti. – Ihan siinä emme kuitenkaan vielä ole. Yhtiöt käyttävät omia verkkopalvelujaan. Ne ovat mukana myös puumarkkinapaikka Kuutiossa, jossa kuka tahansa metsänomistaja voi pyytää puukauppatarjouksia kaikilta mukana olevilta yrityksiltä. Mikäli Kuutiossa annetun tarjouksen perusteella syntyy kauppa, asiakkaan tiedot siirretään yhtiön verkkopalveluun. MHY ei vielä kilpailuta Kuutiossa Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme ei kilpailuta metsänomistajien puukauppoja Kuutiossa. Yhdistyksen johtajan Eija Valliuksen mukaan sähköiselle puukauppapalvelulle olisi suuri tarve, mutta toistaiseksi Kuutio ei toimi niin kuin sen toivottaisiin. – Metsänhoitoyhdistysten oma verkkopalvelu sulautettiin Kuutioon muutama vuosi sitten, ja se oli valitettavasti yhdistyksille iso askel taaksepäin, kun sähköinen puukauppojen kilpailutusalusta menetettiin. Kuution käyttö aiheuttaisi toistaiseksi yhdistykselle lisätyötä ja kuluja, joiden maksajiksi joutuisivat metsänomistajat. Valliuksen mukaan kaikki puunostajat eivät vielä käytä Kuutiota, joten kilpailutus vain Kuutiossa ei olisi tarpeeksi kattavaa ja aiheuttaisi riskin ostohintojen alenemiseen. Lisäksi järjestelmässä on leimikoiden yhteismyyntiin ja runkohintakauppaan liittyviä teknisiä puutteita. Metsänhoitoyhdistykset käyvät kuitenkin muiden metsäalan toimijoiden kanssa neuvotteluja siitä, että Kuutiosta saataisiin kehitettyä kaikille tasapuolinen järjestelmä, joka liittyisi sujuvasti yhdistysten omaan tietojärjestelmään. – Tietojen vienti käsin täytyy saada minimoitua, jotta kustannushyötyä syntyy. – Metsänhoitoyhdistyksissä Kuution käyttöönottoa hidastaa myös yhdistyksien mittava valtakunnallinen toiminnanohjausjärjestelmän valinta ja käyttöönotto, Vallius lisää. Iäkkäätkin käyttävät sähköisiä palveluja Vallius toteaa, että Kuutiossa voitaisiin kilpailuttaa myös metsäyhtiöiden sopimusasiakkaiden puukaupat. Tästä hyötyisivät metsänomistajat. Lisäksi hän huomauttaa, että metsänomistaja ei pysty itsenäisessä puukaupan kilpailutuksessa ottamaan huomioon runkojen katkonnan vaikutusta puukauppatuloarvioon. Katkonnan vaikutus puukauppatuloon voi olla kaksinkertainen verrattuna ostajien tarjousten väliseen hintaeroon. Vaikka Kuutio ei ole käytössä, Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme asioi metsänomistajien kanssa paljon sähköisesti, muun muassa uuden Omametsä-palvelun kautta, sähköpostitse ja sähköisin allekirjoituksin. – Metsänomistajien keski-ikä on yli 60, ja silti he ovat ottaneet aktiivisesti uuden sähköisen tekniikan käyttöön korona-aikana. On ollut positiivinen yllätys, miten hyvin kaikki on luistanut, Vallius kehuu. Digipalvelussa tieto on ajan tasalla Sähköisissä palveluissa on paljon mahdollisuuksia metsänomistajille. Niiden avulla he pystyvät hallinnoimaan metsäomaisuuttaan kokonaisuutena. Palveluja tarjoavat sekä metsäyhtiöt että metsänhoitoyhdistykset. Juhani Savijärvi muistuttaa, että puukaupan lähtökohtana on syytä olla jonkinlainen metsäsuunnitelma, vähintään Metsäkeskukselta tilattava, laserkeilaukseen perustuva suunnitelma, jolle voi antaa siirto-oikeuden metsäMetsä Groupin metsäasiantuntija Juhani Savijärvi on päässyt vajaan vuoden ajan tutkimaan Kuhmoisten metsiä työssään. Hän on vaikuttunut siitä, millaisia maisemia tulee jatkuvasti vastaan.
Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 6. lokakuuta 2021 Lisäarvoa metsällesi taimikosta puukauppatiliin! Metsäni on minulle arvokas – Siksi annan puukaupan osaaviin käsiin! OTA YHTEYTTÄ: p. 040 451 6968 • kantahame@mhy.fi • www.mhy.fi/kanta-hame Luota asiantuntemukseen ja kokemukseen puukaupassa. Kun varmistat, että puukauppa hoidetaan Sinun eduksesi, ei puukauppaan jää jossiteltavaa. Puukaupan kilpailuttaminen kannattaa aina – Olemme Sinua varten PUULLA ON HYVÄ KYSYNTÄ – TEE TURVALLINEN PUUKAUPPA VAIVATTOMASTI Täyden palvelun puukaupassa €! Hinta sisältää: • Puumääräarvion • Hinta-arvion • Työmaakartan • Metsänkäyttöilmoituksen • Uudistamissuunnitelman tarvittaessa PUUNMYYNTISUUNNITELMA Metsänomistajat KANTA-HÄME PUULLA ON HYVÄ KYSYNTÄ – TEE TURVALLINEN PUULLA ON HYVÄ KYSYNTÄ – TEE TURVALLINEN Jäsenetu – 10 %! Hinta sisältää: • Puunmyyntisuunnitelman • Puukaupan kilpailutuksen • Tarjoukset ja hintalaskelmat • Ostajien katkontatilastot huomioituina • Ostajan valinnan • Kaupan ehtojen valvonnan • Korjuun, katkonnan ja mittauksen valvonnan PUUKAUPAN TOTEUTUS Sähköinen puukauppa lisääntyy ja etsii vielä muotoaan yhtiöön tai metsänhoitoyhdistykseen. – Mitä ajantasaisempi suunnitelma on, sen parempi, oli se sitten sähköisenä tai paperilla kansiossa. Jos sähköistä asiointia haluaa viedä pidemmälle, palveluissa voi arkistoida kuitit ja asiakirjat ja sieltä voi lähettää metsäveroilmoituksen. – Palvelu on helppokäyttöinen ja ajantasainen, kun haluaa hoitaa varallisuuttaan, Matti Lantto tiivistää. Digitaalisella palvelulla voidaan varmistaa myös se, että tiedot suvun metsistä eivät ole vain yhden ihmisen hallussa, vaan ne saadaan siirrettyä eteenpäin, jos tarve tulee. Lisää sähköisiä palveluja voi olla tulossa. – Tulevaisuudessa metsäkoneessa on kamera, ja metsänomistaja voi omalta laitteeltaan seurata, millä kuviolla kone on menossa, Lantto ennustaa. Päivi Hotokka Juhani Savijärvi on vajaan vuoden ajan toiminut Metsä Groupin Kuhmoisten puukaupan ja metsäpalvelujen asiantuntijana. Hän aloitti yhtiössä vuonna 2015 ja työskenteli ensin Padasjoen alueella. Kuhmoisten Toritiellä sijaitsevassa toimistossa työskentelevät lisäksi Padasjoen nykyinen asiantuntija Juha Kankkunen, puunkorjuun vastuuhenkilö Jarmo Hietanen ja toiKotipaikkakunta uudesta näkökulmasta sinaan myös suurasiakkaiden yhteyshenkilö Pekka Seppälä. Kuhmoislainen Savijärvi toteaa, että työssä on päässyt tutustumaan kotipaikkakunnan metsiin aivan eri tavalla kuin ennen, vaikka hän harrastaakin muun muassa metsästystä. – Täällä on paljon komeita maisemia joka paikassa. – Maastot eivät todellakaan ole helppoja metsänkorjuun kannalta. On paljon paikkoja, joihin ei koneilla pääse millään, ja monet muutkin kohteet vaativat tarkkaa ennakkosuunnittelua. On esimerkiksi merkittävä hyvin, mistä vuoren rinteelle pääsee nousemaan koneella. Savijärvi arvioi, että noin 70 prosenttia hänen työstään tehdään maastossa ja matkalla kohteisiin, noin 30 prosenttia toimistossa tietokoneen äärellä. – Metsänomistajienkin kanssa tapaamme useammin maastossa kuin toimistolla. Metsä Groupin metsäasiantuntija Juhani Savijärvi on päässyt vajaan vuoden ajan tutkimaan Kuhmoisten metsiä työssään. Hän on vaikuttunut siitä, millaisia maisemia tulee jatkuvasti vastaan. Päivi Hotokka
Kuhmoisten Sanomat 10 Keskiviikkona 6. lokakuuta 2021 Katso kotisivumme kuhmoistensanomat.? Nyt voit tilata näköislehden erikseen ilman paperiversiota! HUOM! Tämä 6.10.2021 Metsäteemalehti on luettavissa ilmaisena näköislehtenä! Kuhmoisten Sanomat Kestotilaus 79 €/vuosi (sis. näköislehden) 12 kk määräaik. tilaus 85 € 6 kk määräaik. tilaus 46 € 040 515 2345 (h in na t sis . al v. 10 % ) Anna Karhila Sappeessa sijaitsevan Kukasjärven sekä läheisen Nikalanjärven valuma-alueen luonnonhoitotoimet ovat edenneet hankehakuvaiheeseen. Sitä varten Kukasjärven valuma-alueelta on valittu yhteistyössä maanomistajien kanssa kolme kohdetta, joiden toteuttamista ryhdytään nyt viemään eteenpäin. Ensimmäinen kohde sijaitsee Hörhänojan varressa. Paikassa on vanha laskeutusallas, joka on tarkoitus tyhjentää ja kunnostaa. Allas muodostuu kynnykseksi rakennettavan pohjapadon taakse. – Laskeutusaltaan tarkoitus on pysäyttää kiintoaines ja painaa se altaan pohjalle, ettei se kulkeudu vesistöön, Metsäkeskuksen metsänja luonnonhoidon asiakasneuvoja Päivi Tiiva kertoo. Toinen kohde on Aholan talon lähellä sijaitsevan suon ennallistaminen sekä koneettä miestyönä. Järveen laskevaan ojaan rakennetaan puupaalupato, ja suon reunoissa olevat ojat tukitaan konetyönä. – Kyseessä on osittain avoin suo, jossa on pieni lampikin. Sen ennallistamisessa on kyse sekä elinympäristön kunnostuksesta että vesiensuojelusta, kun järveen laskeva kiintoaines ja ravinnekuormitus vähentyvät. Kolmas kohde on Suomäen lähellä sijaitsevan pienialaisen, puustoisen ja lähteisen rehevän korven ennallistaminen. Tarkoitus on tukkia pienellä konetyöllä varovaisesti lähteen vieressä oleva ojanpätkä. – Siellä ei voi mennä koneilla rypemään, sillä lähde on lähellä, ja se on tarkoitus jättää luonnontilaan. Lähteessä on joskus ollut rengas, mutta se on palautunut luonnontilaiseksi. Hakijana kaikkiin kolKukasjärvellä päästään kohta tositoimiin meen kohteeseen toimii Suomen Metsäkeskus, sillä Kukasjärven alue valittiin Suomen metsäkeskuksen Osuma-hankkeen pilottialueeksi. Osuma on osallistava hanke, jossa luonnonhoitotoimien suunnitteluun pyritään saamaan mukaan maanomistajat sekä metsästäjät, vapaa-ajanasukkaat ja luontoharrastajat. Kukasjärvellä mukana on ollut esimerkiksi osakaskunta. Hyväkuntoinen Kukasjärvi Mikäli Osuma-hanke saa haetun rahoituksen, Aholan talon lähellä Sappeessa ennallistetaan osin avointa suota puupaalupadon ja ojien tukkimisen avulla. Anna Karhila Kukasjärvi valittiin Osuma-hankkeen toiseksi pilottialueeksi, koska alueen vapaa-ajan asukkailta on tullut viestiä siitä, että vesistöjen tila on heikentymässä. Hanna Arola Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä kertoo, että vuosina 1977–2021 tehtyjen vedenlaatumittausten perusteella Kukasjärven ekologinen tila on kuitenkin hyvä, eikä se ole viime vuosina radikaalisti muuttunut. Virallista arviota ei tosin ole tehty. – Fosforija typpipitoisuudet ovat olleet aika tasaisia vuodesta toiseen. Lisäksi happitilanne Kukasjärvessä on hyvä myös pohjan lähellä, eli järvessä ei ole merkkejä sisäisestä kuormituksesta. Luonnonhuuhtouma suurin kuormittaja Kukasjärvi on kooltaan 65 hehtaaria ja sen keskisyvyys on 3,3 metriä. Väriluvulla arvioituna järvi on runsashumuksinen. Mittaustuloksia järven vedenlaadusta on käytettävissä vuosilta 1977–2004 noin viiden vuoden välein. Vuoden 2004 jälkeen seuraavat mittaukset on tehty vasta tänä vuonna helmikuussa ja heinäkuussa. – Kokonaisfosforin määrä ilmentää koko mittaushistorian aikana erinomaista ekologista tilaa, ja kokonaistyppi liikkuu hyvän ja erinomaisen ekologisen tilan rajalla. Ihan tuoreimmissa mittauksissa tosin on hienoista nousua, mutta ei hälyttävää muutosta. Arola korostaa, että valtaosa Kukasjärven kuormituksesta tulee luonnonhuuhtoutumana metsistä. Fosforikuormasta metsien luonnonhuuhtouma muodostaa 74 prosenttia ja typpikuormituksesta 71 prosenttia. Metsätaloudesta tulee noin 6–8 prosenttia kuormituksesta, peltoviljelystä 5–7 prosenttia ja haja-asutuksesta 2–6 prosenttia. Anna Karhila – Puukaupan yhteydessä on erittäin suositeltavaa käyttää esimerkiksi Metsäkeskukselta löytyvää Luonnonhoidon tarkistuslistaa, kun haluaa olla varma, että myös luonnonhoito huomioidaan hakkuualueella. Pieniltäkin tuntuvilla valinnoilla on merkitystä, eivätkä ne kuitenkaan aiheuta merkittäviä taloudellisia menetyksiä, Pirkanmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Jyri Pääkkönen sanoo. Tärkeimpiä toimenpiteitä luonnonhoidossa on arvokkaiden kohteiden, kuten lähteiden, muiden pien vesien, lehtojen ja arvokkaiden puulajien suojelu. Monimuotoisuutta edistää esimerkiksi säästöpuiden jättäminen ja sekapuustoisuuden suosiminen. Metsään voi luoda myös kuusivaltaisia riistatiheikköjä esimerkiksi kosteisiin painanteisiin tai kuvioiden reuna-alueille. – Tiheikköjen jättäminen pienentää taimikonhoidon kustannuksia, eikä vaikuta Kemera-tukikelpoisuuteen, jos tiheikköjä on alle 10 prosenttia kokonaisalasta. Monimuotoisuutta voi suosia myös jättämällä kuolleet puut metsään. Jos lahopuita ei ole valmiina, tekopökkelöitä voi luoda katkaisemalla puita 2–5 metrin korkeudelta. Vesistöjen ympärille tulisi jättää hakkuissa vähintään kymmenen metrin levyinen suojakaista, herkillä ja kaltevilla mailla jopa leveämpi. Sekä vesiensuojelua että luonnon monimuotoisuutta palvelee myös kunnostusojitusLuonnonhoitoa talousmetsässä ten tekemättä jättäminen. – Luultavasti uudessa Kemera-ohjelmassa ei tulla enää antamaan kunnostusojituksille tukea. Nytkin niitä kannattaa toteuttaa vain paikoilla, joissa puustoa on yli 120 kuutiometriä hehtaarilla, Pääkkönen sanoo. Korvaus jopa hakkuun luokkaa Oman, vähintään 4 hehtaarin kokoisen metsäalan voi liittää myös osaksi vapaaehtoista metsiensuojeluohjelma Metsoa. Pääkkönen neuvoo helpon neljän kysymyksen patterin, jonka voi käydä läpi, jos miettii, sopisiko oma kohde Metso-kohteeksi. – Tärkein kysymys on, onko metsä ollut pitkään ilman metsätalouden toimia. Kysy itseltäsi myös, onko metsässä runsaasti lahopuuta tai kaatuneita puita, onko maapohja rehevää, soistunutta tai onko vesi läsnä, ja viimeiseksi, onko metsässä vanhoja tai järeitä koloisia ja havutai lehtipuita. Mitä vahvemmin kysymyksiin vastaa kyllä, sen paremmin kohde sopii Metso-ohjelmaan. Kohteet voi suojella pysyvästi, jolloin kyseessä voi olla yksityinen suojelualue, kiinteistökauppa tai vaihtomaa. Vaihtoehtona on määräaikainen suojelu. – Yksityisen suojelualueen perustamisesta saa käytännössä saman korvauksen kuin puuston arvo olisi päätehakkuukaupassa, sillä korvaus perustuu Luken puun hintatilaston kolmen vuoden keskiarvohintaan, Pääkkönen vinkkaa. Metsäkeskus Suojakaistaleiden jättäminen vesistöjen viereen on tärkeä osa talousmetsien luonnonhoitoa. Metsäkeskus
Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 6. lokakuuta 2021 TOIMITUS Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 € / ilmoitus. Pienlaskutuslisä alle 25 €:n ilmoituksista on 5 €. Hintoihin sisältyy alv. 24%. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Tilaushinnat 2021 (kotimaa) (sis. alv. 10%) 12 kk / kestotilaus 79 € 12 kk / määräaik. tilaus 85 € Ilmoitushinnat 1.1.2021 alk. (sis. alv. 24%) Etusivulla 1,92 € /pmm Tekstissä 1,67 € /pmm Takasivulla 1,75 € /pmm Seurapalsta 2,48 € /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Hinta kolmelta riviltä 10 € ja lisärivit 4 €/rivi. Alle 25 €:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 5,00 €. Hintoihin sisältyy alv. 24%. Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea? Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. Lukijapostia palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. Kirjoita omalla nimelläsi, nimimerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat Hannu Lahtinen Elinkeinoelämä Päivi Malin Kulttuuri ja vapaa-aika Eija Heinonen Puolueeton kotiseutulehti Uutismedian liiton jäsen Levikki 2 302 (LT-2020) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 040 483 0860 tai 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma 9.30–15.00, ti, ke ja pe 9.30–13.00, to sulj. Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 paivi.hotokka@ kuhmoistensanomat.fi Toimittaja Anna Karhila 040 716 8052 anna.karhila@ kuhmoistensanomat.fi Kuhmoisten Sanomat Asiakaspalvelu ja ilmoitusvalmistus Anna Engblom 040 483 0860 ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi Tuija Käki-Lahtinen opintovapaalla JOHAN ON MARKKINAT METSÄPALSTA / ISOMPI METSÄALUE KUHMOISISTA. p. 040 177 5069 OSTETAAN LOUNAAT TORIMYYJÄT ELOKUVAT Ota yhteyttä ja lisää yrityksesi liikehakemistoon! 6 kk 3 riviä vain 115 € +10 € / lisärivi (alv. %) LIIKEHAKEMISTO __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Valtuutettu Citroen, Mitsubishi ja Peugeot huolto. Ad-autokorjaamo. Kolarikorjaukset ja -maalaukset. Paavolankatu 4, Jämsä p. 014 716 119 / 0400 551 162 HAUTAKIVET Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 MAALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Maalämpöjärjestelmät avaimet käteen asennuksella! ILMALÄMPÖPUMPUT JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen 0400 783 630 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Toritie 63, p. 040 740 6374 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. erikoiskuljetukset/kotim. ja Eurooppa OPASOL OY p. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 24 t. Petri Liehu p. 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. Piili Kuhmoinen p. 040 708 1456 LASILIIKKEET Jokilaakson Lasitus Korjaus/lasitukset 24/7, terassilasitukset yms. p. 040 547 5411 Jämsän Lasi ja Kehys Oy Kaikki lasialan työt, tuulilasit ja kehystys. Myös rakentamisen ja sisustamisen palvelut. Ark. klo 9-17 • Seppolantie 16, Jämsä • p. 0400 647 931 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaista louhintaa, esim. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. 0400 783 630, (03) 555 6137 PITOPALVELU yms. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén p. 040 72 666 28 __________________________ PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 SIIVOUSPALVELUT SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi Lindroosin Sora Oy p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 TILITOIMISTOT Kirjanpitopalvelut MV mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi __________________________ Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 045 636 3889 / Eija Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Parhaat merkit, paras palvelu! myynti, asennus, huolto Sähkötyö J. Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net KIINTEISTÖNVÄLITYS OP Koti Järvi-Häme Oy LKV, Vesa Teräväinen p. 040 769 8133 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV www.paijanteen.fi Timo Sormunen p. 044 244 9779 __________________________ Timo Sormunen 044 244 9779 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktorikalustolla Vesa Arrenius p. 040 8271583 __________________________________ Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. 0400 121 997 __________________________ KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri Janhonen p. 040 586 7729 www.countryhelp.fi HIERONTA JA LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen p. 0400 641 924 Harmoinen _________________________ Hieronta ja hermoratahieronta Kirsi Valkama p. 0400 739 226 Tampereentie 1250, Kuhmoinen __________________________ Hieronta, vyöhyketerapia, purentahoidot Irja Tervala p. 0400 131 170, Kirkkotie 8 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 p. 0400 638 764 OMPELUPALVELUT Ompelimo OutiS Outi Savunen p. 050 555 8742 www.ompelimooutis.fi Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Juhlaja pitopalvelu. Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola p. 0400 980 292 ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 852 532 __________________________ Markku Hjelm RA/INS, MHJ-Suunnittelu, suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto, vastaava tj Korppilankuja 93, Kuhmoinen 050 551 2662 markku.hjelm@mhjs.fi RAKENNUTTAMINEN / TYÖNJOHTO Markku Hjelm RA/INS, MHJ-Suunnittelu, rakennuttaminen, valvoja, vastaava työnjohto Korppilankuja 93, Kuhmoinen 050 551 2662 markku.hjelm@mhjs.fi __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautauspalvelu, Koskentie 11, Jämsä p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka HUUTOKAUPAT Kuolinja konkurssipesät, myös ostot. 20 v. kok. p. 0400 228 822 Realisointipalvelu Relax Oy KUHMOLASSA SU 10.10. KLO 16 (maskisuositus) * K 12 * 6 € Maanantaina klo 10–11 KUHMOISTEN TORILLA hyvää Pälkäneen PERUNAA säkeittäin sopivasti useita eri lajikkeita. Multaporkkanaa, punajuurta, sipulia ym. Oriveden KARPALOA, SUPPILOVAHVEROITA sekä kotimaisia LOBOOMENOITA! Nevala SEURAT Pe 8.10. klo 12.00 KUHMOLASSA Pirkanmaan muistiyhdistyksen luento Geriatrian erikoislääkäri Pirkko Jäntti kertoo yhdistyksen toiminnasta. Muistiohjaaja Anu Heinonen jatkaa keskustelua. Kahvi 3€! Lopuksi yhteislaulua. Tervetuloa! Marttailta To 14.10. klo 17.00 Sarin Kotikahvilassa Muovailemme askartelusavesta alustoja pöytäkynttilöille, piparkakkuja ja joulukoristeita. Päätämme tilattavista tarvikkeista kankaanpainantaa varten. Tulethan sinäkin! Harjunsalmen Martat Remonttireiska ostaa autiotilan/huonokuntoisen mummonmökin. Nopeat kaupat. p. 050 458 0532 OSTETAAN Kutsu maanmittaustoimitukseen Lohkominen, toimitusnumero 2020-649597 Kohde 291-876-3-0 Päijälän lohkokunta 291-876-3-0M611, Omistaja: Ontronen Jari Antero ja Ontronen Marja Kaarina Kunta: Kuhmoinen Toimituksen tarkoituksena on liittää määräala kiinteistöön 291-410-13-12 Rantamaa. Mahdollisen rajankäynnin vuoksi toimituksesta on tiedotettu kiinteistölle 291410-13-10 Kupeli. Toimituksessa käsitellään myös määräalan vapauttaminen yhteisen alueen 291876-3-0 Päijälän lohkokunta jakokunta osakaskiinteistöihin kohdistuvista kiinnityksistä ja eläkeoikeuksista. Aika ja paikka: Perjantaina 22.10.2021 klo 10.00 erotettava määräala, osoite: Velisjärventie 2, Kuhmoinen. Asianosaisen poissaolo ei estä toimituksen käsittelyä. Toimitusinsinööri Jarmo Saukko, 040 5378094, jarmo.saukko@ maanmittauslaitos.fi Torstaitupa 7.10. klo 11–14 KUHMOLASSA Ohjelma alkaa klo 12.30, FT Pekka Pohjola laulaa. Tervetuloa! Ti 12.10. klo 12.00 KUHMOLASSA TAVATAAN Diakoni Tarja Vesikallio kertoo työstään. Lämpimästi tervetuloa! Hyvä Kuhmoisten Sanomien tilaaja. Kun osoitteesi muuttuu, ilmoitathan siitä meillekin. Kuhmoisten Sanomat myös facebookissa!
Kuhmoisten Sanomat 12 Keskiviikkona 6. lokakuuta 2021 OMAN KYLÄN KAUPPA Tarjoukset voimassa to–su / ellei muuta mainittu / niin kauan kuin erät riittää. Tilaa kotiinkuljetus: www.k-ruoka.fi Toritie 53, 17800 Kuhmoinen Puh. 03 555 6061 markus.ahonen@k-market.com KIPPARI Ollaanko Facebook-kavereita? kmarketsuomi Suomalainen porkkana, lanttu ja punajuuri 1 kg (0,99/kg) PS 99 KG 9 95 PLUSSA-KORTILLA Lenkki 540 g (3,70/kg) 2 PKT 4 00 ERÄ! SJØ Tuore lohifilee Norja, A-leikattu, vakuumi KIPPARIN AUKIOLOAJAT TALVIKAUDELLA: MA –PE 7–21 LA 9–21 SU 10–18 Tervetuloa ostoksille! (r aj . 2 pk t/ ta lo us ) 2 PKT Päivi Hotokka Kärppäjärven suojelualueelle alkavat hiljalleen muodostua uudelleen suot, jotka on aikanaan kuivattu ojituksen avulla. Alueen soita ennallistettiin viime syksynä tukkimalla ojia, ja muutos alkaa jo nyt näkyä. Ennallistamistöiden suunnittelija, suojelubiologi Anneli Suikki Metsähallituksesta kävi jo toukokuussa katsomassa, miltä Kärppäjärven soilla nyt näyttää. – Vesi oli noussut yllättävästikin, työ on hyvin tehty. Siellä on aika paljon lähteitä, joiden läpi ojia on kaivettu, ja niiden kohdalla muutos näkyy hyvin. Soita ennallistettiin osana Hydrologia-LIFE-hanketta, jota toteutetaan 103 kohteessa Suomessa vuosina 2017–2023. Hankkeen tavoitteena on kunnostaa soiden lisäksi puroja sekä arvokkaita lintuvesiä. EU rahoittaa hankkeesta 60 prosenttia. Kärppäjärvellä ennallistamistöitä tehtiin usealla eri suolla yhteensä noin 55 hehtaarin alueella. Suot sijoittuvat Ison Kärppäjärven länsija lounaispuolelle. Anneli Suikki kertoo, että soiden ennallistaminen tällä alueella oli suunnitteilla jo ennen hanketta, mutta rahoituksen vuokVesi nousee taas Kärppäjärven soilla si se päätettiin sisällyttää hankkeeseen. Kärppäjärvellä käsiteltiin korpia ja rämeitä, joilla kasvoi aiempien metsätaloustoimien jäljiltä melko harva puusto. Siksi hakkuita ei tehty lainkaan eikä kohteesta saatu puunmyyntituloja, joten hankerahoitus oli tarpeen. Kaivinkoneella maamassat takaisin Anneli Suikki arvelee, että Kärppäjärven suot on ojitettu 1960-luvulla tai 1970-luvun vaihteessa, jolloin Suomessa tehtiin paljon ojituksia. Nyt ojat pyrittiin poistamaan maastosta. Ensin ojanpenkat raivattiin niissä paikoissa, missä sinne oli kasvanut kuusta tai koivua. Tämän jälkeen kaivinkone nosteli ojista poistetut maamassat takaisin, ja osittain turvetta jouduttiin ottamaan myös kauempaa saralta. Lisäksi entisten ojien kohdalle tehtiin pintavallipatoja 30–40 metrin välein, koska ojien kohdat jäävät aina jonkin verran muuta maastoa alemmaksi, ja vapaasti virtaavat vedet voivat tehdä näihin paikkoihin uutta uomaa. Sellaisten ojien päähän, jotka laskevat pois alueelta, tehtiin suodatinkangaspato vähentämään kiinteän aineen kulkeutumista. Hiilinieluja ja lisää lahopuuta Suikin mukaan suoalueen paluusta hyötyvät ensimmäisenä tupasvilla ja rahkasammalet. – Muu suolajisto seuraa perässä muutaman vuoden päästä. Siellä, missä vesi nousee pysyvästi korkealle, saattaa kuolla puita. Metsien varvut ja sammalet häviävät, kun maasto taas soistuu. Lakka saattaa tehdä runsaammin satoa kuin ennen. Suikki uskoo, että Kärppäjärvelle saadaan hienoja soita, siitä on jo merkkejä esimerkiksi Portinvuoren lähistöllä ja Roninkorvessa. Soiden ennallistaminen palvelee luontoa usealla tavalla. Koska suot ottavat vastaan valumia, alapuolisiin vesistöihin ei muodostu helposti tulvia. Suojelualueella, missä ei korjata puuta, suot toimivat hiilinieluina. Lahopuun määrä lisääntyy, joten siitä riippuvaisten eliöiden olosuhteet paranevat. Anneli Suikki Kun ojat on tukittu, maasto alkaa jälleen soistua. Tässä toukokuussa otetussa kuvassa näkyy elpynyt lähde ja suon tihkupintaa. Kuhmoisten Sanomat Nuorten metsien harvennusten yhteydessä korjataan pienpuuta, jota käytetään energiantuotannossa. Pienpuusta valmistettavan metsähakkeen kysyntä kasNuorten metsien harvennuksista pienpuuta energiakäyttöön vaa voimakkaasti lähivuosina, kun turpeen energiakäytöstä luovutaan. Suomen nuorissa metsissä monet ensiharvennukset ovat myöhässä, ja samoin pienpuun korjuuta olisi mahdollista lisätä. – Nuorten metsien hoidosta on monenlaista hyötyä. Sillä varmistetaan puuston nopeampi järeytyminen arvokkaaksi tukkipuuksi. Harvennuksella vahvistetaan myös puuston elinvoimaisuutta, hyvää kasvukuntoa ja tuhokestävyyttä. Metsänkäsittelyssä tulee säästää lahopuut, koska ne ovat oleellisen tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle, sanoo metsänhoidon asiantuntija Juha Tuononen Suomen metsäkeskuksesta. Metsänomistajat voivat hakea nuorten metsien hoitoon ja pienpuun korjuuseen kemera-tukea Metsäkeskuksesta. Metsäkeskus on aloittanut Tule metsään! -kampanjan, jonka tavoitteena on metsänhoidon edistäminen nuorissa kasvatusmetsissä. Kampanjassa lähetetään 16 000 metsänomistajalle kirjeitse tietoa heidän nuorista metsistään.