Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 39 2020 70. vsk Keskiviikkona 23. syyskuuta 2020 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Tämä on otsikkovinkki ? Sivu ” Tämä on sitaattivinkki Sitaatin lähde ? Sivu ? Sivu 6–7 Palvelen sinua asuntoasioissa Kuhmoisissa Vesa Teräväinen Kiinteistönvälittäjä, LKV p. 040 769 8133 vesa.teravainen@op.fi Palvelen sinua asuntoasioissa Hyödynnä nyt parhaat korjuukelit Syksy saapuu ja luvassa on mainioita puunkorjuukelejä. Aloita puukauppojen suunnittelu paikallisen metsäasiantuntijamme kanssa hyvän sään aikana. Kysyminen ei maksa mitään! Kangasala, Kuhmoinen, Pälkäne, Valkeakoski Mira Karejoki p. 040 679 1259 Elämässä mukana Stora Enso UPM Metsä lupaa hyvää upmmetsa.fi Palvelen sinua kaikissa metsäasioissa. Matti Lantto 0400 756 342 matti.lantto@upm.com Toritie 48, 17800 Kuhmoinen OSTAMME PUUTA Varmista paras tuotto ja tee puukauppa ajoissa! Muista myös UPM Metsä -verkkopalvelu osoitteessa upmmetsa.fi/ verkkopalvelu Kuhmoisten höyrysaha käyttökuntoon? ? Sivu 5 ” Ensi talvi näyttää todella epävarmalta. Luontomatkailuyrittäjä Vuokko Liimatta ? Sivu 8–9 Metsäteemalehti Outi Pettersson kasvattaa metsässään Vehkajärvellä muun muassa visakoivua. Elina Syrjänen
Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 23. syyskuuta 2020 KOLUMNI Elina Järvenpää PÄÄKIRJOITUS LUKIJAPOSTI 23.9.2020 ? Aurinko nousee 7.06 ? Aurinko laskee 19.15 Onnea nimipäivänä! Tänään Minja, Miisa, Mielikki To Alvar, Auno Pe Kullervo La Kuisma Su Vesa Ma Arja, Lenni Ti Mikko, Mika, Mikael, Miika, Miikka, Miska, Miko, Mikaela Ke Siru, Sirja, Sorja Viikon tärpit ? Varaa käteistä, sillä Nälkäpäivän lipaskerääjät liikkuvat torstaista lauantaihin. ? Suppilovahveroiden kuivaaminen voi onnistua myös lattialämmityksen päällä. ? Myrskyn kaatamien puiden poisto on turvallisinta jättää ammattilaiselle. ” Kuusimetsän tuoksu voittaa Chanelin hajuveden. Kirjoittaja on viestinnän monitoiminainen ja penkkiurheilija, joka kaipaa järvimaisemia. Anna Karhila anna.karhila @kuhmoistensanomat. Millainen on sinun suhteesi metsään? Yhdelle metsä tuo elannon, toiselle se on retkeilymaasto ja kolmannelle hiljentymisen paikka. Monelle se on näitä kaikkia – ja vielä paljon enemmän. Väitän, että suomalaisten metsäsuhde on aivan ainutlaatuinen. Ensinnäkin Suomi on käsittämättömän metsäinen maa. Jopa 75 prosenttia Suomesta on metsää ja karkean arvion mukaan puita on kymmenen kertaa maailman väkiluvun verran. Alleviivataan vielä: tässä maassa kasvaa 79 000 000 000 puuta. Metsä on siis saatavilla ja saavutettavissa kaikkialla Suomessa. Puut puskevat esiin joka kulmalta Hangosta Utsjoelle. Ja osansa ovat saaneet myös Ahvenanmaalla asuvat. Suomalaisten erityisen metsäsuhteen puolesta puhuu myös se, että metsään on lupa mennä. Meille jokamiehenoikeudet tuntuSuomalaiset ja metsä, mikä pari! vat arkipäiväisiltä, vaikka ne ovat kaikkea muuta. Vastaavia oikeuksia on tietenkin myös muissa Pohjoismaissa, mutta Suomi on tästä konseptista erityisen tunnettu. Täällä saa tulla ja mennä, marjastaa ja sienestää, kunhan ei aiheuta vahinkoa. Monessa maassa tavan kansalaiset pääsevät käsiksi metsään vain valtion omistamissa kansallispuistoissa – ja niissäkin maksua vastaan. Yritä siinä sitten luoda erityistä suhdetta metsään ja kuunnella puiden kuisketta, kun porteilla jonotetaan tunteja ja nauhoin ympäröidyiltä reiteiltä ei saa poistua. Siihen verraten suomalainen metsäretki on kuin meditaatiota. Suurella osalla suomalaisista myös on omaa metsää. Joka viides suomalainen on metsänomistaja ja vielä tätäkin useammat saavat seurata perhepiirissä oman metsän kasvua ja kehitystä. Tavalliset ihmiset omistavat jopa kaksi kolmasosaa Suomen metsistä. Juuri tämän viimeisen huomion takia väitän, että suomalaiset ja metsä ovat erityisessä liitossa keskenään. Saattaa kuulostaa kummalliselta sanoa, että “tavalliset” ihmiset omistavat suurimman osan Suomen metsistä. Miksipä eivät omistaisi? Se on kuitenkin monelle ulkomaalaiselle uskomaton väite: täällä metsää eivät omista vain harvat ja valitut. Ja hyvin ne tavalliset suomalaiset ovat metsiään hoitaneetkin. Suomi on maailman johtava maa kestävän metsätalouden saralla, ja tapana on istuttaa aina enemmän kuin on kaadettu. Oma metsäsuhteeni on nähnyt monta vaihetta; lapsena lähimetsä oli leikkikenttäni ja nyt aikuisena luonnonantimet houkuttelevat kuljeskelemaan. Kuusimetsän tuoksu voittaa Chanelin hajuveden kuusnolla. Näin ainakin haluan kuvitella, kun palaan metsäretkeltä pää märkänä. Syksy on tullut ja myrskyelee, hän jota lemmin, se pois pakenee... Näin laulussa ennen tulkittiin tunteita. Lemmityt ovat paenneet jo aikoja sitten, parempi niin, tässä iässä niistä olisi enemmän haittaa kun hyötyä. ”Anteeks voan” sanos entinen naapurin Onni. Se siitä. Kun sade piiskaa ikkunoita ja myrsky kolkuttelee parvekkeen laseja, on mukava muistella Kuhmoisten kesää. Kyllähän ne tuulet osasivat sinne metsämökkiinkin ja heiluttivat verannan kukka-amppeleita. Mutta myös hiljaisista hetkistä sai nauttia, ei kuuSyystunnelmia lunut kuin puiden hiljaista havinaa, linnun viserrystä, käen kukuntaa. Koronasta huolimatta sai rajoitusten puitteissa kuitenkin tavata sukulaisia ja tuttuja myös vuosien takaa. Kiitos teille kaikille, joiden seurasta sain nauttia niin kotona kuin kyläillessä. Jos Luoja suo, ehkä taas tavataan. Metsä luo iloa ja turvallisuuden tuntua, kun sitä katselee mökin ympärillä. Metsäkaupat ei. Taannoin sovin pienestä harvennushakkuusta. En kai lukenut sopimusta tarkkaan, niin loppu “litviikki” oli pieni pettymys. Puiden hinnasta kolme neljäsosaa meni korjuuja kuljetuskustannuksiin, minulle jäi yksi neljäsosa. Se meni sitten mökkitien kunnostukseen. Tietä pitkin sinä kesänä tukkirekat kuljettivat myös muiden metsänomistajien puita. Puutavarayhtiöt lupasivat ottaa osaa tien kunnostukseen, mutta vielä ei ole mitään kuulunut, vaikka asiasta on kulunut jo toista vuotta. Kai se on niin, kuten entinen mies sanoi, ettei molempia, luvata ja täyttää. Hyvä puoli metsähommassa oli, että vaaralliset puut sähköjohtojen luota saatiin pois. Joka asiassa on aina hyvät ja huonot puolet. Oppia ikävä kaikki, näinhän se on. Syksy ei ole pelkkää sadetta ja myrskyä. Voi sitä väriloistoa, jota syksy tuo tulessaan. Nautitaan siitä. Olen jo kaivanut langat ja puikot esiin, syysiltoina on mukava suunnitella lämpimiä lahjoja pukinkonttiin. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa. Kuhmoisten Sanomien lukijoille värikästä syksyä, pysykää terveenä! Maria Ampuja, mummu Lahdesta Kari Tuomolan albumi Kunnon miehet on saanut uuden edustusasun, näkyvän heijastinliivin omalla tekstillä ja Kuhmoisten logolla. Ulkoiluporukka haastaa kaikki Kuhmoisten teillä liikkuvat käyttämään heijastimia nyt, kun illat alkavat jälleen pimentyä. Tiellä taas! Viime viikolla toimitukseen kirjaimellisesti käveli sisään jymyuutinen, joka sai meidät lähes lentämään pyrstöillemme. Kuhmoisten sataman maamerkki, komea vanha saha, korjataan käyttökuntoon! Asiasta voi lukea lisää tämän lehden sivulta viisi. Vielä kerrottavaa ei ole paljon, sillä projekti on käynnistymässä varovaisesti. Töitä on jo lähtökohtaisesti tarkoitus tehdä pikkuhiljaa vuosien mittaan. Varsinkin rahoitus voi olla kiven alla, sillä saha-alue on kokonaan yksityisessä omistuksessa, ja hankerahoja on siksi vaikea saada. Valtava kunnostusurakka täytyykin pilkkoa osiin ja hyödyntää kaikki mahdollinen talkootyövoima. Projektille tekisi silti mieli tuulettaa jo tässä vaiheessa. Mikä kulttuuriteko! Kuhmoisten saha ei ole vain sataman maamerkki, vaan kulttuurihistoriallisesti valtavan arvokas kohde. Museovirasto on luokitellut sen valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Mittakaavan voi kuitenkin huoletta laajentaa koko Eurooppaan, sillä lähin yhtä täydellisesti säilynyt höyrysaha löytyy Amerikan mantereelta! Kuhmoisten sahalla ovat edelleen kaikki tavarat ja työkalut niillä sijoillaan, joille ne vuonna 1985 ovat jääneet. Tehdas on siten täydellinen museokohde vaikka sellaisenaan. Jo nyt sinne on kaavailtu kunnostuksen jälkeen esimerkiksi sahausnäytöksiä ja höyryjuhlia. Lähin vastine Kuhmoisten sahalle on ehkä Kouvolassa Verlan kylässä sijaitseva puuhiomon ja pahvitehtaan alue. Se museoitiin vuonna 1972, vain kymmenen vuotta sulkemisensa jälkeen. Nykyään Verlan tehdasmuseo on Unescon maailmanperintökohde, jossa vierailee vuosittain 40 000 kävijää. Voisiko meillä kymmenen vuoden kuluttua olla Unescon maailmanperintökohde omassa kylässä? Vuosisadan kulttuuriteko
Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 23. syyskuuta 2020 Anna Karhila Viikon kuluttua Kuhmoisten kunnan palveluksesta Petäjävedelle ja Multialle vaihtavalla kehittämisasiamies Arto Kummalalla ovat viimeiset työviikotkin olleet niin täynnä kiirettä, että työpöydän siivous on vielä kesken. Yksi kiireisenä pitänyt asia on Koskenpartaan rantatonttien myynti, joka lähti yhtäkkiä hurjaan vauhtiin. Kummala ei olisi uskonut, että loput tontit menevät kaupaksi yhtäkkiä vain kolmen viikon aikana, etenkin kun kaksi vuotta sitten tonteista ei heti kiinnostuttu. – Aika ei ilmeisesti ollut silloin vielä kypsä. Nyt näyttää siltä, että saan myytyä viimeisenkin rantatontin ennen lähtöäni, ja pystyn pitämään lupaukseni, Kummala iloitsee. Laajakaista ja lämpölaitos maaliin Tonttikauppa on yksi niistä lukuisista työtehtävistä, joita Kummala on kahdeksan vuoden aikana Kuhmoisten virassaan hoitanut. Hänet palkattiin kehittämisasiamieheksi vuoden 2012 alusta, kun Kuhmoinen päätti irtautua Jämsän ja Kuhmoisten yhteisestä kehittämisyhteisöstä, Jämsekistä. – Pääsin mukaan heti moneen mielenkiintoiseen asiaan, joista osa oli silloin vähän pysähdyksissä tai pattitilanteessa. Sellaisia olivat esimerkiksi kaukolämpölaitos, Toritien saneeraus ja laajakaista, Kummala listaa. Kummala on iloinen, et” Olemme menneet ohi oikealta ja vasemmalta. tä moni asia on edennyt hänen työvuosiensa aikana maaliin saakka. Hän tosin korostaa, ettei ole ollut yksin edistämässä asioita, vaan mukana on ollut iso tiimi, jossa kaikki ovat olleet tärkeitä. – Työilmapiiri kunnassa on mahtava. Kaikki tekevät poikki virkamiesrajojen yhteistyötä, mikä pienessä kunnassa on lähes pakollista. Kummala myöntää, että esimerkiksi laajakaista jakaa mielipiteitä edelleen. – Uskon edelleen laajakaistaan vahvasti, vaikka se saattaa tulla kunnalle jotain vielä maksamaankin. Kunnan imagon kannalta se on kuitenkin tärkeä asia. Poismuutto on taklattu Kehittämisasiamiehen keskeisin tehtävä on edistää kunnan ja erityisesti sen yrittäjien elinvoimaa. Arto Kummala näkee työvuosiensa tärkeimpänä saavutuksena sen, että sekä kunnan ja yrittäjien välinen että yrittäjien keskinäinen luottamus ja yhteistyö on nyt toimivaa ja avointa. – Se on todella tärkeä asia, jonka soisin jatkuvan, sillä se on kaiken kehittämisen perusta. Työvoittona Kummala pitää myös sitä, että Kuhmoinen on pystynyt omilla toimillaan taklaamaan poismuuttoa ja kääntämään sen jopa positiiviseksi. – Samoin keskusta on pystytty pitämään vireänä. Meillä ei ole juurikaan tyhjiä liiketiloja, ja keskusta on se elävä ja asuttu maalaiskeskusta, mikä tänne kuuluukin. Eteläinen rajanaapuri on kehityksessä jäänyt Kuhmoisista jälkeen, vaikka asukasluku on suurempi. – Jos vertaa Kuhmoista Padasjokeen, olemme menneet ohi oikealta ja vasemmalta. Meillä on esimerkiksi kunnon terveydenhoitopalvelut. Kummala on ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, että Kuhmoisten vapaa-ajan asukkaat perustivat oman yhdistyksen, josta on tullut kunnalle tärkeä keskustelukumppani. Seuraava haaste olisi kasvattaa vapaa-ajan asukkaiden viipymiä, jotta palveluiden käyttöaste kohoaisi. – Nyt on jo huomattavissa, että moni viipyy päivän-kaksi pidempään ja käy täällä esimerkiksi parturissa, ennen kuin palaa kotiinsa. Kalanjalostus jäi kaivelemaan Kummala on peruspositiivinen ihminen, joka ei jää harmittelemaan pieleen menneitä asioita, vaan siirtyy pohtimaan aina uutta. Vuonna 2014 esillä olleen, kunnan ja kalastajien yhteishankkeeksi kaavaillun kalanjalostuslaitoksen kaatuminen häntä kuitenkin kismittää edelleen. – Uskoin siihen ideaan paljon. Päijänteen hyödyntäminen on muutenkin edelleen lapsenkengissä, ja sitä olisi saatava eteenpäin. Kummala myöntää, että ohikulkevia autoilijoita houkuttavat sisääntulot eivät ole vielä niin hyvät kuin voisivat olla. Kylien toimintaan panostamiseenkaan ei ole ollut riittävästi aikaa. – Toisaalta Kuhmoisissa on valtavan aktiivisia kyliä, joilta löytyy omaa elinvoimaa ja ideoita. Nyt voi esiin nostaa esimerkiksi Haukkasalon saaren, jossa vakija kausiasukkaat ovat yhdessä tehneet isoja juttuja. Se on varmasti koko maan mittakaavassakin aivan ainutlaatuista. Nyt on pidettävä kiinni imagosta Oman tehtävänsä kohtalosta Kuhmoisissa Kummala ei tiedä, sillä kylällä on liikkunut huhuja myös siitä, että virka jäisi täyttämättä. Viime kädessä asiasta päättää kunnanhallitus, jolta kunnan on pyydettävä lupa viran täyttämiseen. Kummala itse uskoo, että esimerkiksi yrityspalveluita ei välttämättä saada laadukkaasti ostettua muualta. – Etenkin nyt maakunnan vaihtuessa on tärkeää, ettei Kuhmoisissa hukata profiilia itsenäisenä, eteenpäin menevänä ja vahvasti omia päätöksiään tekevänä kuntana. Monista yhteistyökumppaneista on tullut tuttuja, joten kokonaan Kummala ei Kuhmoisista katoa. – Tulen varmasti käymään täällä jatkossakin, vaikka vain syömässä ja tapaamassa tuttuja. Työtä jää vielä seuraavalle Satama on Arto Kummalan lempipaikka Kuhmoisissa. – Kuhmoisten satama on kiistatta Suomen paras, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Seuraava haaste on sen kehittäminen, nyt esimerkiksi näyttää siltä, että ravintolakapasiteetti on jäämässä jo liian pieneksi. Anna Karhila Päivi Hotokka Viime viikolla riehunut Aila-myrsky oli Kuhmoisissa pahimmillaan torstaina iltapäivällä. Alue kuitenkin säästyi suurilta tuhoilta. Iltayhdeksän jälkeen havaittiin pahin myrskypäivän onnettomuus, kun saunan pukuhuone syttyi tuleen Puukkoisten suunnalla. Pukuhuone sijaitsi vakituisesti asutun kiinteistön ulkorakennuksessa, ja talon asukkaat ehtivät tukahduttaa palon alkusammutuksella. Pelastuslaitoksen tehtäväksi jäi vain varmistaa palon sammuminen. Pukuhuone ehti kuitenkin vaurioitua remonttikuntoon. Pukuhuone paloi myrskypäivänä Päivystävä palomestari Eero Moilanen arvioi, että tulipalo sai todennäköisesti alkunsa sähkölaitteista, joita myrskyn aiheuttamat sähkökatkot olivat vaurioittaneet. Muutakaan selvää syttymissyytä ei ollut havaittavissa. Kuhmoisissa ei ilmoitettu pelastuslaitokselle muita myrskyn aiheuttamia hälytystehtäviä. Yhteensä Jämsän ja Kuhmoisten alueella tehtäviä oli torstaina kymmenkunta. Kuhmoisissa oli ilman sähköä vajaa 600 taloutta eri kylillä. Metsäalan asiantuntijoiden mukaan myrsky ei aiheuttanut Keski-Suomessa suuria metsätuhoja, mutta yksittäisiä puita kaatui. Kuhmoisten Sanomat Jämsän Jokilaakson sairaalan ympärivuorokautisen päivystyksen jatkuminen sisältyy Sanna Marinin (sd.) hallituksen antamaan talousarvioesitykseen. Esityksen mukaan sosiaalija terveysministeriön tulisi myöntää Jämsälle lupa jatkaa päivystystä 1. tammikuuta 2021 lähtien. Nykyinen lupa on voimassa vuoden loppuun Jämsän päivystys jatkunee asti. Esitys on osa Jämsän seudulle myönnettävää tukipakettia, joka korvaa UPM:n Kaipolan tehtaan sulkemisen aiheuttamia menetyksiä. Lisäksi esityksessä varataan Jämsän seudun kehittämisen alkuvaiheen toimenpiteisiin 250 000 euroa. Lisätalousarviosta on tarkoitus kohdentaa Jämsän seudun koronaelpymistoimiin noin 8,7 miljoonaa euroa. Kuhmoisten Sanomat Kehittämisasiamies Arto Kummala siirtyy toisiin tehtäviin 1. lokakuuta. Hänelle on myönnetty virkavapaata maaliskuun loppuun asti. Kunnanhallitus päätti maanantaina, että virkavapaan ajaksi tehtävää ei täytetä, vaan tehtävät jaetaan muille viranhaltijoille Kummalan tehtävät jaetaan ja joitakin toteutetaan ostopalveluna. Suurin osa tehtävistä siirretään kunnanjohtajalle, joka saa tehtävien hoitamisesta tänä aikana korvauksena 30 prosenttia kehittämisasiamiehen tehtäväkohtaisesta palkasta. Työsuojelupäällikön lakisääteiset tehtävät siirretään väliaikaisesti sivistystoimenjohtajalle. Kuhmoisten Sanomat Kunta myy Koskenpartaan kaava-alueelta kolmannen omarantaisen tontin. 1 327 neliömetrin kokoisen tontin hinta on 31 848 euroa. Sama ostaja tarjosi Kolmas rantatontti kaupaksi jo elokuussa tontista pyyntihintaa pienemmän summan, mutta kunnanhallitus ei hyväksynyt tarjousta. Koskenpartaalla myymättä on vielä yksi omarantainen ja neljä kuivan maan omakotitalotonttia.
Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 23. syyskuuta 2020 SANAN KULMA Anne Pettersson Kouluruoka Tänään Mantelikala, perunasose To Broileripaella Pe Nakkikeitto, sämpylä Ma Kalkkunakiusaus Ti Broilerikastike, riisi Ke Mifu-italianpata Ruokapalvelu Tänään Smetanalohi, persikkakiisseli Perunavelli, leikkele To Possu-paprika-perunavuoka, mustikkamousse Nakkikeitto Pe Mustamakkara tai ryynimakkara, vadelmarahka Helmivelli, leikkele La Kaalipata, mansikkakiisseli Uunipuuro, mehukeitto Su Riistakäristys, hedelmäsalaatti Pinaattikeitto, munakokkeli Ma Kasvissosekeitto, grahamlihapiirakka, pannari ja hillo Kalkkunakiusaus Ti Lihapullat, omena-kanelikiisseli Kesäkeitto, kananmuna Ruokalista koskee Päijännekotia, terveysasemaa, toimintakeskusta ja kotipalvelua. Päiväkoti Tänään Riisihiutalevelli, smetanalohi, perunasose, hedelmäsmoothie To Vehnähiutalepuuro, kasvissosekeitto, grahamlihapiirakka, vispipuuro Pe Maustamaton jogurtti, marjasose, palapaisti, perunat, dippikasvikset Ma Kaurapuuro, liha-makaronilaatikko, ruusunmarjarahka Ti Munakas, jauhelihakeitto, pannukakku, marjasose Ke Ohrahiutalevelli, lohikiusaus, hedelmäsmoothie Kirjoittaja on Kuhmoisten–Padasjoen kappeliseurakunnan vs. seurakuntapastori. Tapahtumat Syyskuu 23.9. Marttojen iltahartaus Papinsaaren museokappelissa 24.–26.9. Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräys 26.9. Kuhmoisten ralli 27.9. Kotiseutupyöräily Venttolan suunnalle, lähtö Päijälän Pirtiltä 27.9. Elokuva Kuhmolassa: Karpo 29.9. Koko kylän soppa seurakuntakodilla Kuhmoisten Sanomat Käyntiosoite Toritie 52, 17800 Kuhmoinen (ma 9.30–15, ti, ke, pe 9.30–13, to suljettu) 040 515 2345, 040 483 0860 ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi Kuka minusta huolehti, kun olin pieni? Äiti, isä ja sisko. Mummo, tädit, enot ja serkut. Kummit. Sain ruokaa, lämpöä ja virikkeitä. Puhtaudestani huolehdittiin. Minua lohdutettiin, kun tuli paha mieli, ja kun oli aika iloita, kanssani leikittiin ja höpsötyksilleni naurettiin. Ja Jumala, kaiken aikaa hän katsoi perääni, piti minusta huolta ja varjeli kaikelta pahalta. Kuka minusta huolehti, kun olin koululainen? Opettajat, soitonopettaja, iltapäiväkerhon tädit ja tyttökerhon täti. Kaverit ja ystävät. Minua opetettiin ja kasKuka pitää minusta huolen? vatettiin, annettiin eväitä elämään. Sain kirjatietoja ja käytännön taitoja, joilla selviytyä maailmassa. Sain soittotaidon ja oppimisen himon. Sain ystävien tukea. Ja Jumala, kaiken aikaa hän katsoi perääni, piti minusta huolta ja varjeli kaikelta pahalta. Kuka minusta huolehtii nyt, kun olen aikuinen? Puoliso. Sukulaiset. Kaverit ja työtoverit. Työnantaja ja yhteiskunta. Saan peilata ajatuksiani ja näkemyksiäni maailmasta ja elämästä. Saan tukea ja apua vaikeina päivinä. Luotan siihen, että terveydestäni huolehditaan, jos huolen aihetta on. Ja Jumala, kaiken aikaa hän katsoo perääni, pitää minusta huolta ja varjelee kaikelta pahalta. Kuka minusta huolehtii sitten kun olen vanha, enkä itse enää pysty? Ehkä puoliso. Ehkä sukulaiset. Ehkä hoivakodin työntekijät. Ehkä yhteiskunta. Toivon, että minulle soitetaan klassista musiikkia ja rokkia. Toivon, että minulle luetaan tai soitetaan äänikirjoja, jos en itse jaksa lukea. Toivon, että saan tavata eläimiä ja pääsen saunaan. Ihmisten suhteen voin vain toivoa. Mutta voin olla varma, että yhä silloinkin Jumala kaiken aikaa katsoo minun perääni, pitää minusta huolta ja varjelee kaikelta pahalta. Päivi Hotokka Kuhmoisten vapaa-ajanasukkaat ry:n hallitus kokoontui viime viikolla tarkastelemaan kuvia, joista kootaan jouluja tammikuun näyttely kirjaston galleriaan. Yhdistys pyysi ehdotuksia näyttelykuviksi kaikilta, jotka ovat kuvanneet Kuhmoisten vesistöjä. Tavoitteena oli saada talven keskelle muistoja kesästä vesiaiheisten kuvien avulla. Määräaikaan mennessä kuvia lähetettiin noin sata. Joiltakin osallistujilta on tullut useampi kuva. Kun kilpailukuvat avataan vastaavan kirjastonhoitajan Marjo Soinisen koneen ruudulle, alkaa kuulua ihastuksen huudahduksia. – Voi mikä! – Se on jäiden lähdön aikaan otettu. Vapaa-ajanasukkaiden yhdistyksen tavoitteena on koota näyttely, joka esittelee mahdollisimman monipuolisesti Kuhmoisten vesistöjä – eri tyyppejä, eri vuorokaudenaikoja ja eri vuodenaikoja. Kuvaehdokkaissa näkyy pieniä ja isoja järviä, soita, puroJärvistä ja puroista muodostuu joulukuun näyttely ja ja koskia. Näyttelyn järjestäjät hakevat monimuotoisuutta, mutta samalla yhteneväisyyttä esillepanoon. Ensimmäisen karsinnan aikaan ei vielä ole selvillä, montako kuvaa lopulliseen näyttelyyn pääsee. Yhdistyksen puheenjohtaja Liisa Kontturi huomasi, että ehdolle oli lähetetty paljon auringonnousun tai -laskun aikaan otettuja tunnelmakuvia. – Ihanaa, kun ihmiset ovat positiivisesti ottaneet tämän idean vastaan. Sitä on pidetty tuoreena ajatuksena, ja ihmiset ovat lähteneet hienosti mukaan, Kontturi sanoo. Yhdistyksen yhtenä tavoitteena on ollut luoda yhteisöllisyyttä epidemia-aikana, jolloin tapahtumia ei juuri ole voinut järjestää. Valokuvanäyttely avataan perjantaina 11. joulukuuta ja se jatkuu tammikuun loppupuolelle asti. Alkusyksyllä kirjaston galleriassa ei järjestetä lainkaan näyttelyjä valaisinremontin vuoksi. Marraskuussa on keväältä siirretyn hevoshistorianäyttelyn vuoro. Kuhmoisten Sanomat Kolmas Kuhmoisten Sora -ralli saa lauantaina 64 autokuntaa starttaamaan seudun vaativille ja vauhdikkaille sorateille. Ilmoittautuneista noin puolet on keskisuomalaisia ja puolet maakunnan ulkopuolelta. Kuhmoislaista Tullan Urheiluautoilijoita edustaa kilpailussa monta autokuntaa. Jarkko Sihvo ja Mika Makkonen (NokUA) ajavat Toyota Starletilla numerolla 31. Joonas Lindroos ja Jouni Lampinen starttaavat BMW M3:lla numerolla 38 Pekka Altti ja Janne Ralliin 64 kilpailijaparia Pietikäinen lähtevät matkaan Toyota Starletilla numerolla 51 sekä kilpailun viimeisenä autona starttaa pitkän ajotauon päättävä Minna Lindroos kartanlukijanaan Ville Lehtonen. Heidän BMW 325i:nsä lähtönumero on 64. Kilpailun lähtö tapahtuu Sahanrannasta puoliltapäivin ja samaan paikkaan saavutaan maaliin. Kilpailureitin kokonaismitta on noin 148 kilometriä, joista erikoiskokeita on 48 kilometriä. Reitin erikoiskokeet sijaitsevat Hahmajärven, Pihlajakosken sekä Päijälän alueella. Näyttelykuvia esivalitsivat Olavi Nordman, Liisa Kontturi, Anne Huuhtanen, Jouko Kontturi ja Marjo Soininen. Kuhmoisten Sanomat Koulutuskuntayhtymä Gradian oppilaitoksissa, myös Jämsän ammattioppilaitoksessa, työskennellään loppuvuosi niin, että lähiopetuksessa on samanaikaisesti korkeintaan 75 prosenttia opiskelijoista. Gradiassa osa opetuksesta etänä Rajoituksella saadaan lisää väljyyttä, mutta lähiopetuksen jatkamisella varmistetaan opiskelijoiden eteneminen ja valmistuminen. Matkoja ulkomaille tai kansainvälisiä vierailuja ei toteuteta Gradiassa ainakaan ennen huhtikuuta. Gradia tarjoaa tästä viikosta alkaen etäopiskelijoille mahdollisuuden ruokailuun ylimääräisissä ruokailuvuoroissa. Jämsässä ruokailu järjestetään arkisin koulupäivän jälkeen. Koronavirustartuntoja on esiintynyt viime aikoina ryppäinä eri puolilla Suomea. Jämsässä kirjattiin tällä viikolla yksi uusi tartunta. Yhteensä koronatapauksia on tänä vuonna ollut Jämsässä 13. Kuhmoisissa tartuntojen määrä pysyy edelleen alle viiden. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä tartuntoja todettiin tiistaina 11. Päivi Hotokka
Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 23. syyskuuta 2020 ” Käyn tällä pitsalla Vonkamiehessä. Anna Karhila Sahanrannan sataman laiturissa keinuva siro ja matala, lakkapinnaltaan kiiltelevä pieni vene ei ensinäkemältään vastaa mielikuvaa höyryveneestä. Vain piipusta kohoava hienoinen höyry ja katoksen alla lähes äänettömästi pihisevä höyrykone paljastavat, mikä on s/s Kirvesniemen käyttövoima. 1960-luvulta saakka Soimasaaressa Pihlajakoskella kesiä viettänyt Esko Härö käsittelee Kirvesniemeä lähes kolmenkymmen vuoden hiomalla tottumuksella. Vene irtoaa laiturista ääneti, ja nopeuden kasvaessakin höyrykone nakuttaa, sihisee ja pihisee hyvin hiljaisesti ja sivistyneesti. Kyydissä oleva Juha Hinskala kiusaa Häröä, että vain purjeet ja masto puuttuvat. – Tämä on herraväen vene. Me olemme sen verran edistyksellisiä, ettemme aja lakanamoottorilla, Härö naljailee takaisin. Lämmittäjänketale, Esko Härön serkku Ilpo Härö, häärii laivan keulassa ja lisää aika-ajoin puita pesään. – Heitän vettä kattilaan, jos kovin nimittelette ketaleeksi, Ilpo Härö osallistuu ilakointiin. Portviiniä, pitsaa ja postinhakua 1800-luvun lopulla rakennettu s/s Kirvesniemi on tosiaan herrasväen vene, huviajeluun alun perin rakennettu. Veneen keskiosan täyttävä höyrykone on maalattu ja heloitettu viimeisen päälle, joten sen kylkeen ei likaa helmojaan. Veneen perällä on puolestaan hienostunut salonki, jonka pöydällä on kristallilasit ja portviinikarahvi. – Rouvat istuivat matkan ajan täällä salongissa. Penkkien alla on patteritkin, Esko Härö näyttää. Kauniit valurautaiset patterit saa hetkessä höyryn voimalla lämpimäksi. Höyryllä toimii myös veneen torvi, jonka ääni kiirii kauas, kun Kirvesniemi lähtee tai saapuu laituriin. – Tämä on nykyäänkin huvivene, vähän kuin perhelelu. Käyn tällä postia hakemassa, Pihliksen kaupassa ja pitsalla Vonkamiehessä, Härö selittää. Tarpeen vaatiessa veneessäkin voisi vaikka aterioida, sillä koneen kyljessä on vedenlämmitin, joKaikki niin kuin olla pitää hon voi nostaa kattilan ja keittää vaikka nakit tai perunat. Kevyen veneen saa myös äkkiä ajelukuntoon, sillä 350-litrainen höyrykattila vaatii ainoastaan reilun tunnin lämmityksen. Oikea nimi olikin Kotkatsalo Kirvesniemen kauniita yksityiskohtia katsellessa on vaikea uskoa, että vene makasi 34 vuotta hylkynä Soimasaaren satamassa. Se oli jäänyt sinne vuonna 1940 omistajansa Kalle Helanderin kuoltua. Osa veneen historiasta on hämärän peitossa, mutta tiedossa on, että jämsäläinen liikemies Joonas Vuolle-Apiala osti Lempi-nimeä kantaneen veneen omakseen vuonna 1918 Jyväskylästä ja ajoi sillä Päijänteellä. Joonas Vuolle-Apialan ajauduttua konkurssiin Helander osti veneen häneltä vuonna 1935 ja käytti sitä oman veneensä varaosina. Kun Esko Härön isä Sakari Härö osti Soimasaaren, Kirvesniemestä oli jäljellä vain reikäinen ja ruostunut runko. Se hinattiin vuonna 1974 tilkittynä ja tynnyreitä täynnä Pihlajakosken satamaan ja vietiin Lahteen, jossa alkoi veneen kunnostus. – Luulimme pitkään, että vene oli Vuolle-Apialalla ollut Kirvesniemi. Vasta paljon myöhemmin saimme tietää, että Kirvesniemi olikin puurunkoinen, ja tämä vene oli todellisuudessa nimeltään Kotkatsalo. Emme kuitenkaan enää halunneet vaihtaa nimeä. Vanha ja inhimillinen touhuaja Kirvesniemessä on nykyään toisesta höyrysluupista peräisin oleva yksisylinterinen kolmen höyryhevosvoiman kone, jossa on kahdeksan kilon höyrypaine. Veneessä on iso potkuri, ja sen kulkuvoima perustuu vääntöön. – Kone on rakennettu vuonna 1881. Koneen lisäksi myös muut Kirvesniemen yksityiskohdat on rakennettu uudestaan mahdollisimman paljon alkuperäisen kaltaisiksi. Valokuvia veneestä löytyi vain muutamia, mutta Joonas Vuolle-Apialan veljenpoika Aimo Vuolle-Apiala piirsi veneestä kuvan, joka auttoi esimerkiksi salongin ennallistamisessa. – Aimo Vuolle-Apiala oli pitkälti yli 90-vuotias, mutta oli ajanut lapsuudessa Kirvesniemellä ja muisti tarkkaan miltä se näytti. Nyt Kirvesniemessä on kaikki niin kuin pitääkin olla, sähkövalojen katkaisimia myöten. Salongissa on esimerkiksi pieni emalinen käsienpesuallas, vanha kiikarikotelo eikä yhtäkään ristipääruuvia. – Yksityiskohdat ratkaisevat. Vanhassa on jotain omalle silmälle miellyttävää, ja oma viehätyksensä on myös höyrykoneessa. Se on aivan kuin inhimillinen, kun se sihisee ja touhuaa. Höyryveturi on hankalampi Yrittäjänä elämäntyönsä tehnyt, Espoossa asuva Esko Härö ei ole höyryharrastaja sattumalta, sillä hänen isänsä osti vuonna 1960 höyryhinaaja s/s Junon, joka on perheessä Anna Karhila Kuhmoisten satamassa on alkamassa hanke, jonka tarkoituksena on kunnostaa 35 vuotta sitten seisautettu saha käyttökuntoon. Perimmäinen tarkoitus on saattaa saha entiseen loistoonsa sekä perinteiden säilyttämiseksi että matkailun vetonaulaksi. – Ensimmäisenä on tarkoitus pelastaa kriittisimmät kohdat, eli korjata siilojen puhki olevat katot ja sahan piippu. Piipun päästä on pala pois, kun siihen osui salama tänä kesänä, Anna Karhila Esko Härö on liikkunut s/s Kirvesniemellä Päijänteen lisäksi muun muassa Virossa ja Ruotsissa. Kattilan kupeessa vasemmalla on messinkinen vedenlämmitin. Saha palautetaan loistoonsa kunnostusprojektin ideoinut Kuhmoisten kesäasukas ja höyryharrastaja Esko Härö sanoo. Lokakuun lopussa on tarkoitus järjestää Kuhmoisten kirjastossa sahan historiasta kertova tilaisuus, jonne kutsutaan paikalle sahan vanhoja työntekijöitä. Ensi tilassa on tarkoitus myös dokumentoida saha siinä kunnossa kuin se on nyt. Tilaisuus on ainutlaatuinen, sillä sahan tiloja ei ole edes siivottu sen jälkeen, kun toiminta vuonna 1985 loppui. – Siellä on ihan kaikedelleen. – Kasvoimme veljeni kanssa höyryharrastukseen. Vaimon kanssa ostimme vuonna 1989 höyryhinaaja s/s Metsän, joka on Suomen vanhin perinnealus. Se on rakennettu vuonna 1877. Härö on toiminut 20 vuotta Höyrykoneyhdistyksen puheenjohtajana. Kaveriporukan kanssa hän osti viisi romutusuhan alla ollutta höyryveturia Valtion Rautateiltä vuonna 1996. – Minulla on niistä ajokuntoinen Vr 1 numero 787. Laivat sopivat kuitenkin paremmin perheharrastukseksi. ki paikallaan: työkalut ja kaljapullot ovat siinä, mihin ne on laskettu, Nyyrikki-lehti on kopissa ja lautamallit telineissään. Se on harvinaista, sillä yleensä vanhoilta sahoilta on myyty koneita ja tavaroita tai ne on muutettu toiseen käyttöön. Kuhmoisten saha on muutenkin harvinaisuus jopa Euroopan mittakaavassa, sillä se on ainoa kokonaisena säilynyt höyrysaha. – Sahat ovat sijainneet liian hienoilla paikoilla, ja paine niiden hävittämiseen tai nykyaikaistamiseen on ollut liian kova. Kunnostusprojekti tulee olemaan pitkä, vuosia kestävä hanke. Yhteistyötä on viritelty jo esimerkiksi Museoviraston ja Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa. – Maakuntamuseon kaut ta saamme dokumentointiin opiskelijoita, jotka voivat tehdä sahasta myös opinnäytetöitä. Perusidea on, että Kuhmoisten saha jonain päivänä taas pyörisi, ja näytöksissä sahattua lautaa voisi ostaa vaikka veneen kunnostamiseen.
Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 23. syyskuuta 2020 ” Metsänomistajan olisi tiedettävä, mitä hän metsältään haluaa. Elina Syrjänen Outi ja Jussi Petterssonin kolmilapsisen kaupunkilaisperheen piti runsas kymmenen vuotta sitten ostaa Vehkajärveltä pelkkä kesäpaikka, mutta mökkiläisistä tulikin samalla metsänomistajia. Perhe oli uudessa, yllättävässä tilanteessa. Pian selvisi sekin, että muutamien hehtaarien suuruiselle pusikoituneelle metsälle oli ennen pitkää tehtävä jotakin. Mitä se olisi, siitä ei Petterssoneilla ollut aavistustakaan, sillä aiempaa kokemusta heillä ei metsänhoidosta ollut. – Tämä on nyt meidän omaisuuttamme, ja tätä pitää hoitaa, pariskunta totesi ja pisti sitten hihat heilumaan. Ensimmäinen apu löytyi paikallisesta metsänhoitoyhdistyksestä, jonka metsäneuvoja teki tilakäynnin. Metsäsuunnitelma teetettiin Metsäkeskuksella, joka vielä siihen aikaan niitä teki. Tämä oli kuitenkin vasta alkusoittoa uudelle elämälle metsänomistajana, jossa alan hienoudet piti opetella aina terminologiasta lähtien. Tietoa oli saatavilla, mutta vaikeasti hallittavassa muodossa. – Sanasto oli vierasta ja tietoa valtavasti. Oli liian paljon, mihin tarttua, Petterssonit kuvaavat sekavaa alkua. – Kukin metsäalan toimija katsoo alaa omasta näkökulmastaan. Metsänomistajankin olisi tiedettävä, mitä hän metsältään haluaa. Vasta sen jälkeen voi miettiä, keneen metsänhoitoasioissa ottaa yhteyttä. Kokemuksista syntyi yritysidea Aiemmin Nokian palveluksessa työskennellyt diplomi-insinööri Outi suoritti ensin Metsäkeskuksen järjestämän metsänomistajan peruskurssin. Sitten hän opiskeli metsuriksi. Sen jälkeen hän suoritti vielä Tampereen ammattikorkeakoulun monitavoitteisen metsänhoidon kokonaisuuden. Kamppailu tietotulvan kanssa johti myöhemmin omaan yritysideaan ja haluun auttaa muita samankaltaiseen tilanteeseen joutuneita. Entäpä jos metsänomistamiseen liittyvän tiedon saisikin yhdestä paikasta? Syntyi yritys Puusta Puuhun Oy, joka on nyt parisen vuotta vanha. Petterssonin oma, laaja koulutuspolku on antanut eväät yrityksen pyörittämiseen, mutta tavallinen metsänomistaja selviää toki vähemmällä. Aloitteleva metsänomistaja joutuu tietotulvaan Sopivaa koulutusta ei perheen oman metsänomistajuuden alkuaikoina ollut tarjolla. Petterssonit ovat vastanneet tarpeeseen suunnittelemalla kokemustensa perusteella verkkokursseja, jotka sopivat niin aloittelevalle kuin kokeneemmallekin metsänomistajalle. Materiaaleja voi opiskella missä tahansa ja vaikka kännykällä. – Metsänomistajalla on oikeus ja valta tehdä omat metsänhoitopäätöksensä. Ajattelu on aiemmin saattanut olla mustavalkoista siten, että joko avohakataan tai suojellaan. Nykyisin on entistä enemmän valinnanvaraa, miten omaa metsäänsä hoitaa ja hyödyntää, Petterssonit muistuttavat. Selvitä oma tavoitteesi Verkkokursseilla tutustutaan metsänhoidon eri vaihtoehtoihin ja opastetaan lisätiedon äärelle. Samalla alan terminologia tulee tutuksi. Kynnys on matala, ja tärkeintä on auttaa metsänomistaja alkuun. Petterssonit viittaavat Metsänomistaja 2020 -tutkimukseen, joka paljastaa metsänomistajuudenkin muuttuvan. Metsiä siirtyy hitaasti kaupunkilaisten käsiin. Nyt metsänomistajista 47 prosenttia asuu kaupungissa tai taajamassa, ja vain runsas kolmasosa vakinaisesti tilallaan. Samaan aikaan metsänomistukseen liittyvät tavoitteet muuttuvat. Muutokset vaikuttavat siihen, miten metsiä käytetään ja millaisia palveluja tarvitaan. – Jokaisella metsänomistajalla on oma arvomaailmansa ja oma taustansa. Kannattaa selvittää oma tavoitteensa, onpa se sitten taloudellista tuottoa, suojelua tai jotakin muuta, Outi Pettersson sanoo. Metsää kannattaa aina omistaa Myös ilmastonmuutos, hiilinielukeskustelu ja muut ympäristöasiat saattavat hämmentää. Metsätilan aiempi hoitohistoriakin vaikuttaa siihen, miten metsää kannattaa hoitaa. Jos metsänomistajaksi joutuu tahtomattaan vaikkapa perinnönjaossa, saattaa käydä kuten Petterssoneille: ei ole tietoa, mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä. Outi Pettersson paljastaa, että monet uusista metsänomistajista pohtivat metsien monimuotoisuutta. Joillekin taas suojeluasiat ovat tärkeitä. Äärisäät ovat riski metsätaloudellekin, ja leudot talvet edesauttavat esimerkiksi kuusta vaivaavan kirjanpainajan leviämistä yhä pohjoisemmaksi. – Metsänomistajankin on oltava valppaana. Metsiä on hoidettu, kasvatettu ja hakattu aiemminkin. Metsän arvo voi olla suuri. – Ja metsää kannattaa aina omistaa, Jussi Pettersson lisää. Koivikosta korjataan kohta pakurikääpää? Sekä Outille että Jussille metsä on lapsuudesta saakka ollut tärkeä luonnossa liikkumisen, mökkeilyn ja marjastuksen näkökulmasta. Nyt oma metsä on innostuksen lähde ja kokeilukenttä. Perinteisesti metsätiloilla on istutettu kuusta, koivua tai mäntyä, mutta Petterssonit ovat ryhtyneet muuhunkin. Uusin kokeilu on tänä vuonna istutettu pakurikääpäkoivikko. Tästä koivussa kasvavasta lahottajasienestä on saatu lupaavia tuloksia terveysvaikutuksia tutkittaessa, ja sen Pakurikääpä on laitettu koivunrunkoon kasvamaan lähes huomaamattomassa ympissä. Outi Pettersson istutti miehensä kanssa kuusentaimia paikalle, jossa tehtiin hakkuu 1,5 vuotta sitten. Outi Petterssonin mielestä monimuotoinen metsä on hyvä eliöstölle, ja myös tuholaisriskit pienenevät. Hänen omalla metsätilallaan kasvaa muun muassa visakoivua.
Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 23. syyskuuta 2020 Vinkkejä uudelle metsänomistajalle f Jos päädyt sattumalta metsänomistajaksi, selvitä omaisuutesi arvo. f Mieti, mitä haluat metsältäsi, nykyään hoitovaihtoehtoja on paljon. f Tietoa metsänhoidosta on saatavilla, mutta se on usein hajanaista ja aloittelijalle vaikea hahmottaa. f Voit osallistua metsänhoidon kursseille, joilta saat perustiedot. f Ota selvää alan eri toimijoista ja siitä, kuka mitäkin tekee. f Metsä on omaisuutta, jonka tulevaisuus ja hoito kannattaa miettiä yhtä huolellisesti kuin vaikkapa omistusasuntoasiat. Päivi Hotokka Metsäyhtiöillä on parhaillaan kysyntää etenkin kesäkorjuukelpoisille päätehakkuille. Epävakaat talvet jarruttavat kiinnostusta kohteisiin, jonne pääsee koneilla vain maan ollessa jäässä. – Sahoilla on isoa kysyntää mäntyja kuusitukille, kertoo asiakasvastaava Matti Lantto UPM Metsästä. Hän sanoo, että UPM ostaa mielellään myös harvennuskohteita. Lisäksi ensi kesälle mahtuu joitakin saarihakkuukohteita. Stora Enson ostopäällikkö Jaakko Kittamaa vakuuttaa, että kauppaa käydään kaikilla puulajeilla ja hakkuutavoilla. Metsä Groupin piiripäällikön Antti Heinosen mukaan puun myyntimäärät ovat valtakunnallisesti olleet tänä vuonna tavallista vaisumpia, mutta hänellä on hyvät odotukset syksystä. Puukauppaa on kenties hidastanut puusta maksettava hinta, joka on jonkin verran pudonnut vuoden 2018 huippulukemista. Yhtiöiden edustajat kuitenkin muistuttavat, että viiden vuoden seurantajaksolla mitattuna hinnat ovat edelleen hyviä. Viime vuoteen verrattuna hinnat ovat suunnilleen samalla tasolla. Puun hintaan vaikuttaa kuitenkin moni tekijä, kuten vientimarkkinat ja korjuukohde. Hintojen heilahtelut voivat olla nopeita. Syksyn puukaupalle hyvät odotukset – Tarjous kannattaa aina pyytää, sillä se ei maksa mitään, Lantto muistuttaa. Sähköistä kaupankäyntiä Puukauppa on pyörinyt alkuvuonna, vaikka koronapandemia aiheutti pysähdyksiä monella alalla. – Maailmanmarkkinoiden epävarmuudesta huolimatta tehdasasiakkaiden tuotanto ja puuntarve ovat pysyneet lähes alkuperäisten suunnitelmien mukaisella tasolla, Jaakko Kittamaa sanoo. Metsäyhtiöillä on jo ennestään ollut käytössä sähköisiä palveluja, ja poikkeustilanne on vauhdittanut niiden käyttöönottoa. – Kaupankäyntiä ei välttämättä tarvitse tehdä kasvokkain, vaan se voidaan hoitaa puhelimitse, sähköpostitse ja sähköisellä allekirjoituksella, Matti Lantto kuvailee. Yhtiöt ovat tehneet kauppaa myös perinteiseen tapaan, ja edustajat ovat käyneet kohteilla myyjän kanssa, mutta tällöin on noudatettu erityistä varovaisuutta. – Tapaamiset on pidetty metsäolosuhteissa, eikä kohteeseen ole kuljettu samalla autolla, Antti Heinonen kertoo. Yhtiöiden edustajat ovat varovaisia arvioidessaan, miten UPM:n Kaipolan tehtaan lakkauttaminen vaikuttaa puukauppaan. Tarkat vaikutukset nähdään vasta tulevaisuudessa. Kaikki kuitenkin uskovat, että puulle löytyy markkinoita samaan tapaan kuin nyt. – Puuta tarvitaan edelleen, ehkä se vain ohjataan eri paikkoihin, Lantto pohtii. Päivi Hotokka Kuhmoisten siirtyminen Pirkanmaan maakuntaan tietää vain pieniä muutoksia metsänomistajille. Suomen Metsäkeskus on jaettu viiteen palvelualueeseen, jotka myötäilevät maakuntien rajoja. Kuhmoinen on tähän asti kuulunut muun Keski-Suomen kanssa itäiseen palvelualueeseen, mutta siirtyy vuodenvaihteessa läntiseen palvelualueeseen, jonka keskuspaikka on Tampere. Metsätietopäällikkö Raito Paananen kertoo, että käytännössä muutos tarkoittaa hallinnollisen päätöksenteon siirtymistä Joensuusta Tampereelle. – Metsäomistajalle se ei Metsäkeskus suuntautuu länteen näy muuten kuin siinä, että esimerkiksi Kemera-tukipäätöksessä on eri henkilön nimi alla. Metsäkeskuksen Kuhmoisten toimipiste säilyy ainakin vuoden 2021 loppupuolelle asti, jonka jälkeen muutoksia saattaa olla odotettavissa. Toimipisteessä työskentelevät Markku ja Anna Kesämaa jäävät palvelualueen muuttumisesta huolimatta samaan Päijänteen metsätiimiin, jossa he ovat työskennelleet tähänkin asti. Metsäkeskuksen alla toimivat myös maakunnalliset metsäneuvostot, jotka edistävät alueellista yhteistyötä metsäsektorilla. Kuhmoinen siirtyy siten Pirkanmaan metsäneuvostoon. Metsäneuvostot laativat alueelliset metsäohjelmat, mutta metsäohjelmat vuosille 2021–2025 ovat juuri valmistumassa. Kuhmoinen on vielä sisällytetty Keski-Suomen ohjelmaan. Metsänhoitoyhdistyksen toimintaan maakunnan vaihtuminen ei vaikuta, sillä metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme on tähänkin asti toiminut maakunnan rajan yli. Aloitteleva metsänomistaja joutuu tietotulvaan maailmanmarkkinat ovat kasvussa. Satsaus pakurikääpään voi olla mahdollista saada takaisin moninkertaisena. Tilalla on pakurikääpäkoivikon lisäksi visakoivikko, lehtikuusia, kosteassa viihtyvää tervaleppää ja kuusipuuta. – Tervaleppää voi tulevaisuudessa hyödyntää kenties jokin pienempi saha tai puusepänyritys, Jussi Pettersson kertoo. – Mitä monimuotoisempi metsä, sen parempi kokonaisuuden kannalta. Monipuolisen puuston myötä myös eliöstöstä tulee runsaampi ja tuholaisriskit pienenevät. Eri lajit ja eliöt kukoistavat metsänkasvun eri vaiheissa, Outi Pettersson kuvailee. Toissa sunnuntaina Petterssonit istuttivat kahdestaan kuusikon paikalle, jossa tehtiin hakkuu 1,5 vuotta sitten. Edellisenä päivänä metsäkoneyrittäjä oli käynyt tekemässä taimille istutusmättäät. Petterssoneille metsänhoito on toistaiseksi harrastusluonteista, sillä metsää on vielä verrattain vähän jatkuvan tuoton turvaamiseksi. Vehkajärven vapaa-ajanasunnosta on kuitenkin tullut tärkeä paikka, jossa pariskunta viettää kaiken mahdollisen vapaa-aikansa. Jopa muutto vakiasukkaaksi on mahdollinen, etenkin, jos oma metsäalan yritys tulevaisuudessa toisi perheelle elannon. Elina Syrjänen Outi Petterssonin mielestä monimuotoinen metsä on hyvä eliöstölle, ja myös tuholaisriskit pienenevät. Hänen omalla metsätilallaan kasvaa muun muassa visakoivua. Taimi saa mättäässä hyvän alun. päivää Pirkanmaahan Harvennukset kannattaa hoitaa ajallaan, vaikka kuitupuusta saatava hinta ei nouse kovin korkeaksi. Päivi Hotokka
Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 23. syyskuuta 2020 ” Kun otan vetoliinat esiin ja lukot kilisevät, koirat huutavat kuin hinaajat. Tarjoamme metsänomistajille puukaupan lisäksi kattavat metsänja luonnonhoitopalvelut sekä parhaan tavan kartuttaa metsään perustuvaa varallisuutta. Metsä Groupin omistajajäsenenä kannattaa hyödyntää puukaupan yhteydessä mahdollisuus sijoittaa Metsäliitto Osuuskunnan A-lisäosuuksiin. Esimerkiksi vuodelta 2019 A-lisäosuuksille maksettiin korkoa 6,0 prosenttia. Käytä etu hyväksesi! Otathan yhteyttä metsäasiantuntijaan, niin sovitaan tapaaminen. www.metsaforest.com PUUKAUPPAA JA METSÄPALVELUITA Lisäarvoa metsällesi taimikosta puukauppatiliin! Metsäni on minulle arvokas – Siksi annan puukaupan osaaviin käsiin! OTA YHTEYTTÄ: p. 040 451 6968 • kantahame@mhy.fi • www.mhy.fi/kanta-hame Luota asiantuntemukseen ja kokemukseen puukaupassa. Kun varmistat, että puukauppa hoidetaan Sinun eduksesi, ei puukauppaan jää jossiteltavaa. Puukaupan kilpailuttaminen kannattaa aina – Olemme Sinua varten PUULLA ON HYVÄ KYSYNTÄ – TEE TURVALLINEN PUUKAUPPA VAIVATTOMASTI Täyden palvelun puukaupassa €! Hinta sisältää: • Puumääräarvion • Hinta-arvion • Työmaakartan • Metsänkäyttöilmoituksen • Uudistamissuunnitelman tarvittaessa PUUNMYYNTISUUNNITELMA Metsänomistajat KANTA-HÄME PUULLA ON HYVÄ KYSYNTÄ – TEE TURVALLINEN PUULLA ON HYVÄ KYSYNTÄ – TEE TURVALLINEN Jäsenetu – 10 %! Hinta sisältää: • Puunmyyntisuunnitelman • Puukaupan kilpailutuksen • Tarjoukset ja hintalaskelmat • Ostajien katkontatilastot huomioituina • Ostajan valinnan • Kaupan ehtojen valvonnan • Korjuun, katkonnan ja mittauksen valvonnan PUUKAUPAN TOTEUTUS kuhmoistensanomat.? näköislehti verkossa Anna Karhila Heittäytyminen vakaasta opettajanvirasta luontomatkailuyrittäjäksi kypsällä iällä kuulostaa hurjalta idealta. Vielä hurjemmaksi sen tekee, kun asuu yksin vanhassa talossa maalla, omistaa 20 siperianhuskya, naalin, ison puutarhan ja kookkaan kasvihuoneen. – Korona vielä sotki näitä yrityskuvioita paljon, ja ensi talvi näyttää todella epävarmalta. Mutta päivääkään en silti ole katunut vuoden takaista päätöstäni, Vuokko Liimatta sanoo. Päätulon Liimatta aikoo kerätä vetämällä rekikoirasafareita alihankintana Lapin matkailuyrittäjille. Sen lisäksi hän järjestää villiyrttija sienikursseja ja tekee jonkun verran myös puutarhaneuvontaa. – Tarkoitus on tehdä kaikkea, mitä osaan, pystyn ja mikä on laillista, Liimatta naurahtaa. Kahvilakesä oli mieleinen Tulevan rekikoirakauden yllä lepää nyt synkkä varjo, jos ulkomaiset turistit eivät koronarajoitusten takia pääse Lappiin. Kausi alkaisi tavallisesti marraskuun puolivälissä, mutta nyt vain odotellaan ja ihmetellään. – Lapissa on nyt yrittäjillä paniikki päällä. Siellä tullaan näkemään valtava konkurssiaalto, jos tilanne jatkuu tällaisena, sillä suomalaiset turistit eivät riitä paikkaamaan ulkomaisia, Liimatta pohtii vakavana. Liimatalla odotteluksi ja ihmettelyksi meni myös kevät, kun suunnitelmissa olleet villiyrttikurssit piti koronan takia perua. Kesä oli kuitenkin tuoreella yrittäjällä yllättäen niin työntäyteinen, että oman pihan hoitaminenkin jäi hunningolle, sillä hän veti kahden kuukauden ajan Pihlajakosken makasiinikahvilaa. – En ole koskaan tehnyt mitään kahvilahommiin viittaavaakaan, mutta huomasin pitäväni siitä paljon. Tykkään höpötellä ihmisten kanssa, ja kahvilasta tuli kesän aikana ihmiselle kuin oma olohuone. Liimatta veti kahvilaa yksin ja leipoi sinne tarjottavatkin itse. Hän aikoo jatkaa myös ensi kesänä, ja ideoita työmäärän keventämiseksikin on. – Mitään suuria muutoksia kahvilaan ei kannata kuitenkaan tehdä, ettei tunnelma katoa. Pöydälle tuotu esite vei Lappiin Vuokko Liimatta muutti Kuhmoisten Rauhamäkeen reilut 20 vuotta sitten aloittaessaan opettajana Jämsän ammattioppilaitoksessa. Koulutukseltaan hän on hortonomi. – Opetin yli 20 vuotta puutarha-alan ammattiaineita, hallinnoin eräopaskoulutusta ja opetin eräoppaille luonnontuntemusta. Rauhamäkeen muuttaessaan Liimatta oli suunnitellut hankkivansa hevosen tai rekikoiran, ja päätyi jälkimmäiseen. Aluksi hän harrasti omaksi huvikseen, mutta 16 vuotta sitten työkaveri toi pöydälle mainoksen, jossa haettiin rekikoirasafareille vetäjää. Liimatalla oli tuolloin viisi omaa siperianhuskya. – Omat koirani eivät olisi mahtuneet mukaan, joten Lapin reissu jäi. Asia kuitenkin jäi kalvamaan, ja löysin toisen yrityksen, jonne lähdin neljäksi viikoksi kokeilemaan. Liimatta ei arvannut vielä ensimmäisen visiitin aikaan, kuinka pahasti hän jäisi koukkuun. Ensimmäisen talven jälkeen hän on suunnannut Lappiin eri yrittäjille alihankkijaksi yhtä talvea lukuun ottamatta, aina omien koiriensa kanssa. Päätös heittäytymisestä kokonaan yrittäjäksi kypsyi pikkuhiljaa. Viimeinen Siperianhuskyt ovat Vuokko Liimatalle työkavereita ja lemmikkejä, joihin hän kiintyy syvästi. Liimatan ensimmäisen omaan pentueeseen kuuluva Bilbo (keskellä) täytti haastattelupäivänä 10 vuotta. Opettaja uskalsi heittäytyä luontomatkailuyrittäjäksi Anna Karhila
Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 23. syyskuuta 2020 Pietiläntie 5, Jämsä Avoinna ark. klo 8-16.30 Tilaa ilmainen mitoituskäynti 0400 645 214 (max 50 km Jämsästä) 0400 645 214, 040 137 5335 www.jhtoy.fi Palvelua jo yli 30 vuotta! Pyydä tarjous! Asumismukavuutta ilmalämpöpumpulla syksyn viileyteen sekä selvää säästöä lämmityskuluihin! Pieni sisäyksikkö! Korkeus vain 280 mm, syvyys 229 mm, leveys 838 mm. Uutta! FT-Hyper Heating -lämpöpumput Lämmittää jopa -35 o C ulkolämpötilaan asti! Hyödynnä nyt jopa 4000€ energia-avustus siirtyessäsi öljylämmityksestä maalämpöön tai ilma-vesilämpöön! ?TIENHOITOTYÖT tikki oli se, ettei virkavapaata olisi viime talvena saanut ollenkaan. – Tässä iässä on riski hypätä vakivirasta pois, mutta sitä oli pakko kokeilla. Minulla on kuitenkin kymmenkunta vuotta työuraa vielä edessä. Täyspäiväiseksi, tai oikeastaan täystalviseksi, rekikoirayrittäjäksi jättäytymistä Liimatta valmisteli lisäämällä koiramääräänsä. Hänelle syntyi kaksi pentuetta, joista hän jätti itselleen kasvamaan seitsemän pentua. Työtä helpottaa se, että nuorempia koiria ei tarvitse erikseen opettaa, sillä ne oppivat lauman vanhemmilta koirilta valjakossa toimimisen perusteet. – Huskyilla on niin työnteko verissä, että jokainen vuoden ikäisistä nuorista koiristani lähti heti vetämään. Vaikka aidan yli reen eteen 20 koiran lauma teettää töitä myös kesäisin, vaikka silloin ei treenatakaan. Treenikausi alkaa, kun päivälämpötila tippuu kymmeneen asteeseen. Sitä ennen treenaaminen saattaa olla vaarallista, sillä paksuturkkinen koira voi ylikuumentua. Se voi pahimmillaan olla hengenvaarallista. – Koirat alkavat syksyisin selvästi katsella enemmän, mitä teen pihassa. Kun otan vetoliinat esiin ja lukot kilisevät, koirat huutavat kuin hinaajat, ja jotkut yrittävät kiivetä aidasta yli. Hinku työntekoon on niin kova. Ketun kanssa jäätelöllä Koirien lisäksi Liimatan eläinlaumaan kuuluu erikoisuus, sinikettu eli naali Njalla. – Yhdellä safariyrittäjällä oli lemmikkikettuja, ja sitä kautta löysin omani. Hetken mielijohteesta kettua ei kannata ottaa, sillä sen kanssa pitää tietää, mitä on hankkimassa. Njalla on kuin aito naali, kesällä ruskea ja talvisin täysin valkoinen. Se on kesy, erityisesti emännälleen, mutta jännittää uusia tilanteita ja ihmisiä. – Se osaa kulkea nätisti hihnassa samalla tavoin kuin koirat. Kun kävimme Vääksyn kanavakahvilassa jäätelöllä, ihmiset ihmettelivät, kuinka koirani on niin ketun näköinen. Hyönteishotelli ja 13 lajiketta tomaattia Vuokko Liimatta kutsuu itseään puuhastelijaksi. Kasvihuoneen hän sai monen vuoden haaveilun jälkeen pihaan tänä vuonna. – Tämä vuosi oli vielä kokeilua. Minulla oli esimerkiksi 13 eri tomaattilajiketta, mutta ensi vuodeksi karsin niitä ja keskityn pääosin kirsikkatomaatteihin. Reilun sadan neliön kokoisessa tunnelikasvihuoneessa on muun muassa chiliä, mansikkaa ja viiniköynnöksiä, joista osa on talvehtinut Liimatan hoidossa jo monta vuotta. Pihalla on myös Liimatan rakentama hyönteishotelli. Umpeen muuratuista rei’istä näkee, että asukkaita on. – Hyönteishotelli toimii niin, että hyönteinen munii reikään, vie sinne ruokaa ja muuraa reiän umpeen. Toukka kehittyy kolossa ja sitten aikanaan reiästä ulos ryömii aikuinen. Liimatta neuvoo käyttämään hyönteishotellissa mieluiten lehtipuuta ja tekemään rei’istä tarpeeksi pieniä. – Ulkomaisissa ohjeissa hyönteishotellien reiät ovat sentinkin kokoisia, mutta meillä ei ole niin isoja hyönteisiä. Sopiva reikien koko on 4–8 millimetriä. Siperianhuskyt ovat Vuokko Liimatalle työkavereita ja lemmikkejä, joihin hän kiintyy syvästi. Liimatan ensimmäisen omaan pentueeseen kuuluva Bilbo (keskellä) täytti haastattelupäivänä 10 vuotta. Opettaja uskalsi heittäytyä luontomatkailuyrittäjäksi Anna Karhila Naalikin oppii namulla. Njalla on jo aloittanut kesäkarvan vaihtamisen talviturkiksi.
Kuhmoisten Sanomat 10 Keskiviikkona 23. syyskuuta 2020 Tavoitat meidät parhaiten suorista numeroistamme ja sähköpostilla (etunimi.sukunimi@op.fi) Vesa Teräväinen 040 769 8133 kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, kaupanvahvistaja Nina Leppänen 010 254 7948 rahoituspalvelut -Riittävän suuri, mukavan pieniArmi Peltonen 010 254 7949 notariaattisihteeri, päivittäispalvelut Marjaana Luukko 010 254 7921 päivittäispalvelut Sanna-Maria Peltonen 010 254 7950 sijoituspalvelut Villepekka Ojala 040 827 2570 asiakkuuspäällikkö Teemu Sarhemaa 040 055 1180 toimitusjohtaja, julkinen kaupanvahvistaja Rasmus Solajoki 010 254 7967 yritysja maatalouspalvelut Milla Virta 040 836 7547 myyntijohtaja Päivi Virolainen 040 071 5933 pankinjohtaja Olemme Sinua varten! Neuvontapalvelut ajanvarauksella ma-to 9.00-19.00 ja pe 9.00-16.00 Henkilöasiakkaat 0100 0500 ja Yritysasiakkaat 0100 05151 tai op.fi Kassapalvelut Ti ja to 9.30-12.00 Annaliisa Paanila 010 254 7935 lakipalvelut Löydät Kuhmoisten Sanomat myös facebookista – käy tykkäämässä! Tilaa paikallislehti, niin pysyt menossa mukana! Tilaaminen käy kätevästi • laita sähköpostia: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.? • soita: 040 515 2345 • poikkea toimistolla: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Toimisto avoinna ma 9.30–15, ti, ke ja pe 9.30–13, to suljettu. Kuhmoisten Sanomat 6 kk määräaikainen lehtitilaus 44 € sis. alv 10% Tilaa ja tutustu! LOUNAAT Anna Karhila Kuhmoisten riistanhoitoyhdistyksen Aukeasuon ampumaradalla on kesän aikana tehty kunnostustöitä. Kaikki ampumaradan rakennukset on maalattu, ja kirvesmiehillekin on riittänyt hommia. – Ampumakatoksen katto vuoti saumoista, ja se korjattiin. Lisäksi Kari Laatikainen nikkaroi uusia ampumatelineitä, Pentti Hauskanen kertoo. Aukeasuon ampumarata on rakennettu vuonna 2000 pääosin talkoovoimin. Nyt tehdyt kunnostukset mahdollisti Kuhmoisten kunnan avustus sekä hirvimiesten keräämä hirviratarahasto, jota on kartutettu talkoohirvien avulla. – Osa seuroista luovuttaa hirvenlihamyynnistä rahaa rahastoon, Hauskanen selvittää. Grillikatos nuorille ja muille liikkujille Kunnostustöiden lisäksi ampumaradalle on rakennettu uusi grillikatos, jossa voi odottaa ampumavuoroaan ja pitää välillä taukoa makkaraa paistellen. Ampumaradalla käy paljon virkistysporukoita, ja nuorisotoiminta on viime vuosina aktivoitunut. – Monille nuorille jo makkaranpaisto ja kahvittelu on elämys. Nyt siihen on radalla paikka, Hauskanen kertoo katosidean taustasta. Hirvimestaruudet poikkeusjärjestelyin Riistanhoitoyhdistyksen hirvimestaruusammunnat järjestettiin Aukeasuolla 29. elokuuta. Ammuntoihin osallistui 62 metsästäjää eri metsästysseuroista, ja nelihenkisiä joukkueita oli 18 kappaletta. Koska ampumaradan aggregaatti oli rikkoutunut edellisenä iltana, ammunnat jouduttiin järjestämään 10 laukauksen kilpailuna paikalla olevaan tauluun. Poikkeuksellisesta ammunnasta huolimatta saatiin seulottua parhaat ampujat ja joukkueet, vaikka aluksi oli arvailua, että joudutaan tekemään uusinta-ammuntoja parhaiden kesken. Tasatulokset ratkottiin 10-osumien lukumäärillä. Joukkuetulokset laskettiin kuten ennenkin, joukkueen kolmen parhaan tulokset yhteenlaskien. TULOKSET Hirvimestaruuskilpailut 2020 Henkilökohtainen kilpailu, 5 parasta 1) Henri Rantala 94 pistettä, (5 kymppiä), 2) Pekka Seppälä 94, (4), 3) Pasi Makkonen 93, (6), 4) Antti Kankkunen 93, (5), 5) Teemu Hauskanen 91. Joukkuekilpailu, 3 parasta 1) Kylämän riistamiehet 262 pistettä (Jussi Nikula 88 pistettä, Jouni Hölttä 87, Arto Hölttä 87, Petri Leino 82), 2) Päijälän Seudun metsästysseura 261 (Pasi Makkonen 93, Antti Kankkunen 93, Markku Liehu 75, Joonas Udd 72), 3) Velisjärven metsästäjät 257 (Antti Liehu 88, Kalle Ahola 85, Janne Puolamäki 84, Risto Hanki 78). Ampumarata ehostui talkoovoimin Kuhmoisten riistanhoitoyhdistys Ampumaradan uusi grillikatos palvelee myös virkistyskäyttöä.
Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 23. syyskuuta 2020 Katso myös näköislehti: kuhmoistensanomat.fi Metsäteemalehti luettavissa verkossa ilmaiseksi! KOKOUKSET TOIMITUS Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisu-viikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 € / ilmoitus. Pienlaskutuslisä alle 25 €:n ilmoituksista on 5 €. Hintoihin sisältyy alv 24%. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Tilaushinnat 2020 (kotimaa) (sis. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 74 € 12 kk / määräaik. tilaus 80 € Ilmoitushinnat 1.1.2020 alk. (sis. alv 24%) Etusivulla 1,92 € /pmm Tekstissä 1,67 € /pmm Takasivulla 1,75 € /pmm Seurapalsta 2,48 €/rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Hinta kolmelta riviltä 10 € ja lisärivit 4 €/rivi. Alle 25 €:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 5,00 €. Hintoihin sisältyy alv 24%. Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea? Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. Lukijapostia palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. Kirjoita omalla nimelläsi, nimimerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat Hannu Lahtinen Elinkeinoelämä Päivi Malin Kulttuuri ja vapaa-aika Eija Heinonen Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2 354 (LT-2019) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 040 483 0860 tai 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma 9.30–15, ti, ke ja pe 9.30–13, to sulj. Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 paivi.hotokka@ kuhmoistensanomat.fi Toimittaja Anna Karhila 040 716 8052 anna.karhila@ kuhmoistensanomat.fi Kuhmoisten Sanomat Asiakaspalvelu ja ilmoitusvalmistus Anna Engblom 040 483 0860 ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi Tuija Käki-Lahtinen opintovapaalla Ota yhteyttä ja lisätään yrityksesi liikehakemistoon! 3 riviä / 6 kk vain 115 € ja 10 € / lisärivi (alv 0%) LIIKEHAKEMISTO _________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 HUUTOKAUPAT Kuolinja konkurssipesät, myös ostot. 20 v. kok. p. 0400 228 822 Realisointipalvelu Relax Oy __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Valtuutettu Citroen, Mitsubishi ja Peugeot huolto. Ad-autokorjaamo. Kolarikorjaukset ja -maalaukset. Paavolankatu 4, Jämsä p. 014 716 119 / 0400 551 162 HAUTAKIVET Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 MAALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Maalämpöjärjestelmät avaimet käteen asennuksella! ILMALÄMPÖPUMPUT JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen 0400 783 630 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Toritie 63, p. 040 740 6374 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautauspalvelu, Koskentie 11, Jämsä p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. erikoiskuljetukset/kotim. ja Eurooppa OPASOL OY p. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 24 t. Petri Liehu p. 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. Piili Kuhmoinen p. 040 708 1456 LASI& KEHYSLIIKKEET Jämsän Lasi ja Kehys Oy Kaikki lasialan työt, tuulilasit ja kehystys. Myös rakentamisen ja sisustamisen palvelut. Ark. klo 9-17 • Seppolantie 16, Jämsä • p. 0400 647 931 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaista louhintaa, esim. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus p. 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. 0400 783 630, (03) 555 6137 PITOPALVELU yms. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén p. 040 72 666 28 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 RAKENTAMISPALVELUT Rakennushuolto P. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi SIIVOUSPALVELUT SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi Lindroosin Sora Oy p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 TILITOIMISTOT Kirjanpitopalvelut MV mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi __________________________ Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 852 532 Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 045 636 3889 / Eija Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Parhaat merkit, paras palvelu! myynti, asennus, huolto Sähkötyö J. Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net POLTTOPUUT Polttopuita myytävänä Harjunsalmella! Voitto Arrenius p. 040 767 4198 KIINTEISTÖNVÄLITYS OP Koti Järvi-Häme Oy LKV, Vesa Teräväinen p. 040 769 8133 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV www.paijanteen.fi Timo Sormunen p. 044 244 9779 _________________________ Timo Sormunen 044 244 9779 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktorikalustolla Vesa Arrenius p. 040 8271583 __________________________________ Timo Ansiomäki p. 0400 353 886 __________________________________ _________________________ Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. 0400 121 997 __________________________ OP Järvi-Häme Mirkkaliina Pettersson 010 254 7936 perunkirjoitukset testamentit edunvalvontavaltakirjat __________________________ MN-Putkiasennus Oy p. 050 461 7575 KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri Janhonen p. 040 586 7729 www.countryhelp.fi HIERONTA JA LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen p. 0400 641 924 Harmoinen _________________________ Hermoratahieronnan mestari Kirsi Valkama p. 0400 739 226 Tampereentie 1250, Kuhmoinen __________________________ Klassinen hieronta ja vyöhyketerapia, Kirkkotie 8 p. 0400 131 170 Irja Tervala PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 p. 0400 638 764 OMPELUPALVELUT Ompelimo OutiS Outi Savunen p. 050 555 8742 www.ompelimooutis.fi Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Juhlaja pitopalvelu. Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola p. 0400 980 292 AURINKOSÄHKÖ Aurinkopaneelit ja -järjestelmät myy Dosolar Oy Tutustu: www.dosolar.fi / Ota yhteyttä Markkuun 0400 607 223 tai markku@dosolar.fi T:mi Vesa Peltonen saunat ja pesuhuoneet p. 0400 759 383 _________________________ JOHAN ON MARKKINAT METSÄPALSTA / ISOMPI METSÄALUE KUHMOISISTA. p. 040 177 5069 OSTETAAN TORIMYYJÄT ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA 25.9. Kuhmoinen klo 9-10 Paistovalmis UUNIFILEE! 0400 872 461 Maanantaina klo 10–11 Kuhmoisten torilla hyvää Pälkäneen PERUNAA säkeittäin sopivasti ym. muita juureksia sekä Oriveden PUOLUKKAA ja kotimaisia OMENOITA! Nevala ELOKUVAT KUHMOLASSA SU 27.9. KLO 16 * K 7 * 6 € KUPONKI-ILMOITUKSET julkaistaan ke 30.9. Aineistot pe 25.9.2020 klo 13.00 mennessä ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi Hyvä Yrittäjä! Kuhmoisten Vanhustentaloyhdistys ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään Iltaruskon kerhohuoneella ke 30.9.2020 klo 14.00. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Käsitellään myös kevätkokoukselle kuuluvat asiat sekä PÄÄTETÄÄN YHDISTYKSEN PURKAMISESTA. Hallituksen kokous klo 13.00, myös kerhohuoneella. Johtokunta METSÄMARJOJA JA SIENIÄ KUHMOISTEN TORILLA PERJANTAINA 25.9. 14.30–15.00 OTA SANKO MUKAAN! METSÄRUOKA OY
Kuhmoisten Sanomat 12 Keskiviikkona 23. syyskuuta 2020 Ostamalla autat! 4 00 KPL Erä! SNELLMAN Maatiaispossun kassler 800g 4,95/rs (6,19/kg) 4 95 RS Uudistuimme sinua varten Tarjoukset voimassa to–su / niin kauan kuin erät riittää / ellei muuta mainittu. Palvelutiski avoinna pe–la. 3 PKT 8 00 TILAA JA MAKSA OSTOKSET VERKOSSA, NOUDA KAUPALTA TAI TILAA KOTIINKULJETUS www.k-ruoka.fi Tilaukset myös: kippari@k-market.com tai 03 555 6061 Toivomme riskiryhmiin kuuluvien asioivan liikkeessä aamupäivän aikana ja muiden asiakkaiden mahdollisuuksien mukaan iltapäivisin. Palvelu pelaa: MA-LA 7-21 SU 9-21 Toritie 53, 17800 Kuhmoinen Puh. 03 555 6061 markus.ahonen@k-market.com KIPPARI Löydät meidät myös facebookista: @KmarketKippari PLUSSAKORTILLA MEIRA Kulta Katriina kahvit 450-500g 8,00/3pkt (5,33-5,93/kg) Roosa nauha (22.9.–1.11.2020) Päivi Hotokka Partiolippukunta Kuhmoisten Korpisudet jatkaa uusien aluevaltausten tekemistä. Sunnuntaina kokoontui ensimmäistä kertaa aikuisten oma partioryhmä, jolle nimettiin tapaamisessa Fossiileiksi. Fossiilien ensimmäinen tehtävä oli näyttää taitonsa nuotiolla kokkaamisessa. He lupasivat antaa kokemukset ja reseptit myös Kuhmoisten Sanomien lukijoiden käyttöön. Niina ja Ville Saarinen ehtivät saada Santusjärven laavun nuotion syttymään ja ensimmäiset folionyytit kypsymään ennen muiden saapumista paikalle. Folioon kätkettiin kokonaisia perunoita sekä kasviskuutioita ja porsaanlihasuikaleita. Ruokia kuumennettiin nuotion laitamilla ja käänneltiin välillä. Noin parin tunnin kulutUsean ruokalajin lounas valmistuu nuotiolla tua perunat olivat kypsyneet ihanan pehmeiksi, ja ne tarjoiltiin tuorejuuston kera. Myös lihat olivat kypsiä, mutta kasviksista kovimmat olisivat vaatineet pidemmän ajan tai kuumemmat olosuhteet pehmetäkseen. Täydellinen teeleipä Reetta Poikonen testasi saamaansa teeleipäreseptiä – ensimmäistä kertaa nuotiolle sovellettuna. Retkiolosuhteissa hän sekoitti taikinan muovipussissa puristelemalla: valmiiksi mitattujen kuiva-aineiden sekaan lorautettiin vettä, pannulla sulatettua voita sekä lisättiin porkkanaja juustoraaste. Ensimmäisen leivän Poikonen paistoi rasvatulla nuotiopannulla noin 1,5 senttimetrin paksuisena. Leipä kypsyi etenkin ohuemmasta kohdasta eikä takertunut pannuun, kun sitä liikuteltiin riittävän usein ja käännettiin, kun alapuoli oli valmis. Lopputuloksen ulkonäkö ei ollut aivan kuin keittokirjasta, mutta maku sen sijaan herkullinen. Toisella kierroksella Poikonen vuorasi kuivan pannun leivinpaperilla ja tasoitti leivän ohuemmaksi. Tällä kertaa se paistui tasaisen pyöreäksi ja ruskeaksi ja onnistui muutenkin täydellisesti. Koska Santusjärven nuotiopaikalla on myös ritilä, siinä valmistui ruuan lisukkeeksi helposti vuohenjuustolla ja suolapähkinöillä päällystettyjä kesäkurpitsakiekkoja. Kaikki reseptit jatkoon Jälkiruuaksi Saariset olivat valmistelleet yllätyksen: mutakakkua appelsiinikuoressa. Retkelle sopivaa reseptiä varten tarvitaan jokaiselle ruokailijalle appelsiini, jonka voi syödä välipalaksi ennen ruuanlaittoa. Appelsiinista leikataan hattu pois ja kuori koverretaan tyhjäksi. Tyhjä kuori täytetään kakkutaikinalla, hattu asetetaan paikoilleen ja appelsiini kääritään folioon. Paketti asetetaan nuotioon kypsymään. Ville Saarinen päätti testata toista versiota ja laittoi appelsiininsa paistumaan ilman foliota ja hattua. Tämä todettiin huonoksi ideaksi, koska kakku valui pois muotistaan ja siihen sekoittui nokea. Paketoiduista mutakakuista ne, jotka olivat riittävän lähellä nuotiota, kypsyivät. Miedossa lämmössä kakut jäivät raaoiksi, mutta onneksi mutakakkutaikina maistuu myös sellaisenaan. Partiolaiset luopuivat alkuperäisestä aikeestaan pisteyttää valmistetut annokset, mutta kaikkien todettiin pääsevän jatkoon. 150 g margariinia 200 g taloussuklaata 4 kananmunaa 2 dl sokeria 2½ dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta 1 tl vanilliinisokeria 6 mieluiten ohutkuorista appelsiinia foliota Taikinan voi tehdä etukäteen valmiiksi tai valmistaa se nuotiolla. Mittaa ja sekoita kuivat aineet kuitenkin etukäteen. Sulata rasva, lisää paloiteltu suklaa ja sekoita, kunnes suklaa on sulanut. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Kaada suklaaseos muna-sokerivaahtoon varovasti sekoittaen. Sekoita kuivat aineet ja lisää jauhoseos taikinaan. Annostele taikinaa tyhjäksi koverrettuihin appelsiininkuoriin, mutta jätä vähän tilaa taikinan kohoamista varten. Laita appelsiinin hattu paikalleen, kääri appelsiini folioon ja paista nuotiossa. Ohjeen mukaan kakku voi kypsyä 5–15 minuutissa, mutta testiryhmällä aikaa kului enemmän. Suklaakakkua nuotiolla kuudelle Leivinpaperi teeleivän ja pannun välissä oli toimiva ratkaisu. Mutakakkutaikina annostellaan tyhjäksi koverrettuun appelsiininkuoreen. Päivi Hotokka