Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 37– 2023 – 73. vsk SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Ke 13.9.2023 Suomea toisena kielenä puhuvat (Lila) Lila Lammi Ukrainasta sotaa pakoon lähteneitä halutaan nyt auttaa uuden keskustelukerhon avulla. Idea kerhoon syntyi tarpeesta järjestää kielenopetusta, jota ei ole viime kevään jälkeen ollut saatavilla. – Yhteisen kielen puuttuessa sopeutuminen uuteen paikkaan vaikeutuu, huomauttaa Kuhmoisten kappeliseurakunnan diakoniatyöntekijä Tarja Vesikallio. Siinä missä lapset oppivat suomea koulussa, saattaa aikuisten tarttumapinta kieleen jäädä vähäiseksi, mikäli he joutuvat olemaan pitkään esimerkiksi työttömänä. – Kieli on tärkeä asia. On kiva olla mukana tuottamassa tällaista toimintaa yhdessä kunnan kanssa, Vesikallio sanoo. Tilaisuus auttaa ja vuorovaikuttaa Kuhmoisten seurakuntakodilla järjestettävä keskustelukerho kokoontuu toistaiseksi joka maanantai ainakin tämän vuoden loppuun asti. Vaikka kerho on suunnattu ukrainalaisille, toivotaan paikalle myös muita maahanmuuttajia sekä suomea puhuvia paikkakuntalaisia. Näin syntyy luonnollista vuorovaikutusta, jonka myötä kieltä on helpompi oppia. Keskustelukerhon vetäjänä toimivalla Kirsti Porttilalla on jo ennestään kokemusta maahanmuuttajalasten opettamisesta, minkä lisäksi hän osaa myös vähän venäjää. Pääkielenä keskusteluissa toimii silti aina suomi. Porttilan lisäksi paikalla on muitakin vapaaehtoisia, jotka auttavat ukrainalaisia hoitamaan asioitaan. – On tärkeää auttaa kaikkia maahanmuuttajia sopeutumaan tänne Suomeen, ja toivon että tämä meidän keskustelukerhomme pystyy osaltaan auttamaan siinä, Vesikallio toteaa. Ukrainalaiset harjoittelevat suomea seurakuntakodilla Hollolan seurakunta järjestää uutta keskustelukerhoa yhteistyössä kunnan kanssa. Maahanmuuttajia on aiemminkin autettu kunnan toimesta, jolloin he yhdessä maahanmuuttoviraston kanssa järjestivät heille asuntoja tyhjillään olevista vuokrakiinteistöistä sopimuksen mukaan. T UORE T ORI VESIJAKO P. Ahola, Vesijaonraitti 303, 17630 Vesijako, p. 050 336 5163 pasi.ahola@pp3.inet. www.vesijaontuoretori. PERUNAMARKKINAT lauantaina 16.9. klo 9–13 Perunalajikkeina Nicola, Annabelle, Timo, Siikli ja Afra Perunat lajiteltu ja pakattu 19 € 25 kg säkki 9 € 10 kg säkki Myös porkkanaa, punajuurta, lanttua ja sipulia KAHVITARJOILU Markkinoilla myös myynnissä mm. KEITTOANNOKSIA, LÄMMINTÄ SAVUKALAA, SYYSKUKKAISTUTUKSIA, GRILLIMAKKARAA, SYYSVAATTEITA, SAVUKASSLERIA SAVUSTUSPÖNTÖSTÄ... Lila Lammi Pureudu paikallisiin Tutustu paikallislehtiin. Kampanja voimassa 15.9. asti. www. uutismediat. fi/paikallislehdet/ Tämän viikon lehti luettavissa ilmaiseksi osoitteessa www.kuhmoistensanomat.fi
Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 13. syyskuuta 2023 LUKIJAPOSTI ” Onneksi meillä suomalaisilla on vahva perinne maalaisjärjen käytössä. Kirjoittaja on helsinkiläinen muusikko, joka rakentaa Kuhmoisiin. 13.9.2023 f Aurinko nousee 6.39 f Aurinko laskee 19.50 Onnea nimipäivänä! Tänään Orvo To Iida, Isla, Iita Pe Sirpa La Hilla, Hellevi, Hillevi, Hille Su Aila, Aili Ma Tytti, Tyyne, Tyyni Ti Reija Ke Varpu, Vaula Viikon tärpit f Tänään on positiivisen ajattelun päivä. Se lähti liikkelle vuonna 2003 Yhdysvalloista. f Ylioppilaskirjoitukse t alkoivat maanantaina ja jatkuvat syyskuun 27. päivään. f Tällä viikolla vietetään hävikkiruokaviikkoa. Älä heitä ruokaa roskiin. KOLUMNI JANUS HANSKI PÄÄKIRJOITUS Näin kirjoitat lukijapostiin f Lukijapostia voi lähettää osoitteeseen toimitus@kuhmoistensanomat.fi. f Kirjoitusten enimmäispituus on 2 500 merkkiä välilyönteineen. Tekstit julkaistaan nimellä, nimimerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. f Toimitus voi muokata ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Katja Alatalo toimitus @kuhmoistensanomat.fi Viimeksi taisin kirjoitella täällä kevään ihanuudesta ja alati uudistuvasta kerroksellisesta nostalgian heräämisestä. Kesä kun taas kerran tuli ja meni, ja ainakin minun mielestäni oikein mukavasti menikin. Ilmat olivat tyypilliset suomalaisessa kesässä, välillä satoi ja välillä paistoi. Lämpötilat olivat tuttuja ja turvallisia, kun samalla sai lukea etelän tolkuttomista hirmuhelteistä. Lehdet tulivat puihin ajallaan, hyttyset inisivät ja kärpäset pörräsivät tuttuun tapaan. Kesä on silloin hyvä, kun siitä saa tarpeekseen, ja on valmis hyvillä mielin siirtymään syksyyn. Iltojen pimetessä ja kuulaan kirpeyden lisääntyessä, muistaa että ”ai, niin, tämä oli se syksyn juttu”. Pimeät illat katulamppujen loisteessa, vielä ajoittainen lämmin tuuli muistuttamassa menneestä kesästä, pikkuhiljaa syysvaatteiden esiin ottaminen ja joko liian lämpimästi tai kevyesti pukeutuminen. Tätäkin aikaa kestää saman verran kuin kesää noin, kolme kuukautta. Sitten siirrytään talveen. Syyskuu näyttää menevän nyt poikkeuksellisen lämpimissä merkeissä. Tätä kirjoittaessa lämpötilat ovat reilussa kahdessakympissä, eli kesälukemissa. Rennosta kesätunnelmasta on jo kuitenkin Syksy jo saa siirrytty uuteen vaiheeseen, eikä tunnu luontevalta enää mennä rannalle ottamaan aurinkoa, vaikka sää sen sallisikin. Täällä maalla ollessa varautuu kuitenkin talveen eri tavoin kuin kaupungissa. On tiedettävä, että polttopuita on riittävästi tehtynä, että pihavalaistus on kunnossa, ja että marjat ja omenat on kerätty ja hillottu tai pakastettu. Tulevaa talvea varten olen myös pitänyt huolta siitä, että minulla on jonkinlaista varavirtaa, vettä saatavilla sekä radio mitä kuunnella sähkökatkojen mahdollisesti tapahtuessa. Tämänhetkisessä maailmantilanteessa pidän järkevänä miettiä etukäteen, miten pärjään täysin ilman ulkopuolista apua ainakin viikon verran pakkasien aikaan. Ilman sen kummempia uhkakuvien lietsomisia jokainen vastuullinen aikuinen ottaa huomioon, että olemme siirtyneet uudenlaiseen aikaan turvallisuuden suhteen. Onneksi meillä suomalaisilla on vahva perinne maalaisjärjen käytössä, mikä tulisi jakaa myös nuoremmille sukupolville. Kouluissa olisi hyvä pitää oppitunti aiheesta. Mitä teen, kun puhelin on mykkänä ja tietokoneen ruutu tuijottaa mustana takaisin? No, mitäs minä näitä tänne Kuhmariin kirjoittelen, tämä kolumni pitäisi ennemminkin julkaista Helsingin Sanomissa. Siellä suunnalla saattaisi enemmänkin olla käyttöä näille neuvoille. Joka tapauksessa oikein hyvää syksyä kaikille, niitä kauniita keltaisia lehtikasoja odotellessa. Kiitän kaikkia Kuhmoisten vuodeosaston työntekijöitä loistavasta työstä meidän kunnan asukkaiden eteen. Nyt on kuitenkin aika herätä todellisuuteen ja miettiä asioita nykyisten realiteettien puitteissa. Hyvää hoitoa ja toimintakykyisiä vuosia tarvitaan edelleen, mutta niiden järjestäminen ei ole paikkakunnasta kiinni. Kuhmoinen on reilun 2100 asukkaan kunta, jossa on tähän asti ollut kaksi lääkäriä, vuodeosasto sekä Päijännekoti. Vuodeosastolla on parhaimmillaan ollut kaksi kertaa nykyistä enemmän paikkoja. Nykyisestä 18 paikan osastosta käytössä on 14, joista kahdeksan asukasta odottaa Annetaan vuodeosaston mennä paikkaa tehostettuun palveluasumiseen. Päijännekodille huoneita on rakennettu viime vuosina lisää, mutta huoneet ovat tyhjillään, sillä hoitajia ei yksinkertaisesti ole. On aivan älytöntä pitää huoneita tyhjän pantteina, kun tulijoita olisi vaikka muille jakaa. Hoitajat ja asukkaat voisi siirtää Päijännekodin tiloihin hellään huomaan. Vai voisiko vuodeosaston tiloja käyttää hyödyksi ikääntyneiden palveluasumisessa? Kun mietitään Suomen budjettia ja mahdollisia säästökohteita terveydenhuollon osalta, on ilmiselvää, että pieniä yksiköitä ei kannata ylläpitää. Myös hoitajatilanne on vuosi vuodelta heikompi niin maanlaajuisesti kuin Kuhmoisissakin, jossa hoitoalan virkoihin ei välttämättä ole tullut yhtään hakemusta hakuajan loppuun mennessä. Vielä ei tiedetä, mihin sairaalahoitoa tarvitsevat siirtyvät. Tietysti olisi ihanaa luoda kaikille mahdollisuus olla omalla kotiseu” On aivan älytöntä pitää huoneita tyhjän pantteina, kun tulijoita olisi. Viime viikon perjantaina vietettiin YK:n kansallista lukutaitopäivää. Tämän viikon perjantai on puolestaan kansainvälinen demokratian päivä. Uutismedian liiton Pureudu paikallisiin –kampanja nostaa tuona aikana esiin paikallislehtiä ja paikallisjournalismia. Siksi tämän viikon Kuhmarikin on luettavissa verkossa veloituksetta. Demokratia ja paikallismedia kulkevat vahvasti käsikädessä. Suomalainen demokratia ei toteudu pelkästään presidentinvaaleissa äänestettäessä. Sen juuret ovat paikallisella tasolla: kunnan valtuustoissa, paikallisten politikkojen puheissa, yhdistysten toiminnassa, Nesteen parlamentissa ja paikallislehden sivuilla. Paikallislehti toteuttaa demokratiaa kuuntelemalla monipuolisesti eri tahoja ja päästämällä tasapuolisesti ääneen eri suilla puhujat. Se toteuttaa demokratiaa kysymällä ikäviä kysymyksiä, vaatimalla oikeita vastauksia ja pureskelemalla moneen kertaan kuulemansa kertomukset. Demokratian toteutumista haastetaan monella tavalla. Suurimman haasteen luo valtion omistama Posti, jota on kiittäminen siitä, että paikallislehdetkään eivät tavoita lukijoita ilmestymispäivänä. Onneksi näköislehti tavoittaa. Lisähaastetta demokratian toteutumiseen tuo syvä hiljaisuus, haluttomuus puhua, pelko suun avaamisen seurauksista sekä inhimilliset unohdukset – aina eivät kaikki osaa ajatella, että paikallislehteä kiinnostaa kaikki kunnassa tapahtuva. Toistan: kaikki. Uutismedian liitto julkaisi viime viikolla tutkimustuloksia, joiden mukaan sanomalehdet koetaan merkityksellisiksi itselle, paikallisuudelle sekä yhteiskunnallisuudelle. Näitä merkityksiä mekin haluamme viikosta toiseen olla luomassa. Kiitos, että luet paikallislehteä. Demokratiaa toteuttamassa dullaan hoidossa. Muistetaan kuitenkin vuodeosaston lakkautuksen uhan alla olla kiitollisia, että näillä näkymin näinkin pieni kunta saa pitää lääkärivastaanoton omalla terveysasemalla. Mielestäni jo se on lottovoitto. Monet Pirkanmaan kunnat ovat menettämässä paikalliset lääkärivastaanotot. Suosittelenkin kaikkia kuntalaisia katsomaan nysse.fi -sivustolta Tampereelle kulkevat edulliset vuorot, joilla omaiset pääsevät vierailulle sekä pohtimaan säilyvien palveluiden merkitystä ikääntyvässä kunnassa! Martta Malin lukiolainen
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 13. syyskuuta 2023 3 FAKTA f Jos päivittäisjakelussa olevat paperiset sanomatai aikakausilehdet halutaan muuhun kuin vakituiseen osoitteeseen, on tärkeää, että myös postille ilmoitetaan rinnakkaisosoite. Pelkkä ilmoitus sanomalehden tilaajapalveluun ei riitä. f Jos varhaisjakelussa eli aamuisin toimitettavien lehtien jakelusta huolehtii sanomalehtitalo, tällöin ilmoitus sanomalehtitalolle riittää. f Rinnakkaisosoitteen ilmoittaminen on maksutonta. Osoiteilmoitus tehdään Postin verkkopalvelussa, OmaPostissa https://www.posti.fi/fi/ asiakastuki/omat-tiedot/ osoitteenmuutos-henkiloasiakkaille#rinnakkaisosoite tai esimerkiksi kauppa-asioinnin yhteydessä paperilomakkeella Postin palvelupisteessä. Tuija Käki-Lahtinen LEHDEN KULKU ASIAKKAALLE Painotalo Lehtisepät Oy, Tuusula Kuhmoisten Sanomat, Kuhmoinen Tiedosto lähetetään painotaloon sähköisessä muodossa. Lehdet painetaan ja ne lähtevät painotalosta Helsinkiin Postin lajittelukeskukseen. Lehdet lajitellaan ja jaetaan paikallisiin jakelun lähtöpisteisiin. Helsinki: Postin lajittelukeskus Jakajat jakavat lehdet osoitteen mukaan tilaajille. Sanna Kantola Postin jakelussa on kesän aikana esiintynyt ongelmia eri puolilla Suomea. Osa Kuhmoisten Sanomien asiakkaista on ilmoittanut sanomien ja kirjepostin jakeluhäiriöistä. Kirkonkylältä jakeluhäiriöitä ei ole raportoitu, mutta esimerkiksi Lahden ja Hollolan seudulla lehden kanto oli selvästi viivästynyt kesäkuukausina. Tilaajat ovat ilmoittaneet ongelmista myös Postiin. He ovat olleet tyytymättömiä asiakastuen hitaaseen reagointiin. Kuhmoisten Sanomat on ollut yhteydessä Postiin ja ongelmien syitä selvitetään. Rinnakkaisosoite nopeuttaa Posti on siirtynyt käyttämään uusia lajittelukoneita osalla jakelualueista vuoden 2023 alusta. Koneellisessa lajittelussa tarvitaan tarkat ja ajantasaiset osoitetiedot. – Jakeluongelmat voivat johtua virheistä osoitetiedoissa, laatupäällikkö Jouni Salminen Postilta toteaa. – Koneellisessa lajittelussa lehteen painetun osoitetiedon ja Postin rekisterissä olevan tiedon täytyy olla yhdenmukaiset. Jos ne eivät sitä ole, lajittelukone tulkitsee osoitteen virheelliseksi ja lehti siirtyy käsin tehtävään lajitteluun, jossa henkilökunta tarkistaa tiedot. Tämä hidastaa lehden etenemistä jakeluketjussa. Yhdenmukaisen tiedon vaatimus tarkoittaa käytännössä sitä, että päivittäisjakelussa olevien, kerran viikossa ilmestyvien sanomalehtien ja aikakausilehtien tilaajan täytyy ilHelpotusta postin jakeluongelmiin moittaa mahdollinen rinnakkaisosoite sekä lehdelle, että postille. Hollola-Lahti-alueen erityisongelmat Hollola-Lahti-alueella tiuhaan esiintyneet Kuhmoisten Sanomien jakeluongelmat johtuivat todennäköisesti rytmitysvirheestä. Lehdet oli Postilla virheellisesti määritelty hitaamman palvelun piiriin. Postilta kerrotaan, että tämä virhe on nyt korjattu. Rytmitysvirheen vuoksi lehti oli tullut perille torstain sijasta vasta seuraavan viikon maanantaina. Lahdessa ja Hollolassa on lisäksi siirrytty vuoroFAKTA f Tarkista oman postialueesi vuoropäiväjakelu f Vuoropäiväjakelu on käytössä muun muassa Helsingissä ja Espoossa. Vuoropäiväjakelussa posti jaetaan vuoroviikoin eri päivinä. Ensimmäisellä viikolla posti tulee maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina ja vuoroviikolla tiistaina ja torstaina. Useilla haja-asutusalueilla on edelleen käytössä jakelu, jossa pääosa päiväpostista jaetaan maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina. f Voit tarkistaa postin jakelupäivät asuinalueellasi verkossa: https:// www.posti.fi/fi/asiakastuki/vastaanottaminen/ postin-jakelu Sanna Kantola Kuhmoisten Sanomien pitkäaikaiset tilaajat, lahtelaiset Kalevi ja Merja Inkiläinen ovat ihmetelleet postin jakeluhäiriöitä Lahden alueella. – Jakelussa on ollut takavuosinakin ongelmia, mutta tilanne muuttui pahemmaksi, kun Lahdessa siirryttiin vuorojakeluun. Jos on jakeluviikko, jolla posti tulee tiistaina ja torstaina, niin keskiviikkona ilmestyvän lehden saa vasta seuraavana maananpäiväjakeluun, jossa posti jaetaan yhdellä viikolla maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin ja seuraavalla viikolla tiistaisin ja torstaisin. Tällöin osa päiväjakelun sanomalehdistä tulee joka toinen viikko päivän totuttua myöhemmin. Paikallislehtien murheenkryyni Padasjoen Sanomat Oy:n toimitusjohtaja ja Kuhmoisten Sanomien hallituksen puheenjohtaja Heikki Koskinen on kritisoinut Postin palveluiden tason laskua ja jakeluongelmia julkisesti. Pienissä paikallisja kotiseutulehdissä jakelusta reklamointi on koettu hyödyttömäksi. – Lehden jakelun hinta nousee vuosittain vähintään seitsemän prosenttia ja samaan aikaan palvelun taso heikkenee, Koskinen moittii. Samoilla linjoilla on myös Korpilahti-lehden päätoimittaja ja omistaja Maarit Nurminen. – Postilla on jakelumonopoli haja-asutusalueilla eli me emme voi vaihtaa palveluntuottajaa, vaikka haluaisimme. Koskinen ja Nurminen korostavat, että haluavat edelleen toimittaa printtilehteä lukijoille. – Lukijamme haluavat saada lehtensä paperisena. Päre paloi Postin palveluun taina. Vuoroviikolla, jolla posti jaetaan maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina, on pieni mahdollisuus saada lehti hyvällä tuurilla perjantaiksi, Merja Inkiläinen toteaa. Inkiläinen on valittanut postille jakeluhäiriöistä. – Postilla reagoidaan todella hitaasti. Vastaus tulee viikkojen kuluttua. Välillä ei tiedä, että lukeeko niitä lähetettyjä sähköpostiviestejä edes kukaan. Inkiläiset toivovat postilta nopeaa reagointia jakeluongelmiin. – Kuhmoisten Sanomat on sellainen hyvän mielen paikallislehti. Sitä oikein odottaa, että se keskiviikkona tulee, ja jos sitä ei sitten saadakaan, niin onhan se pettymys, Inkiläinen toteaa. – Mieheni Kalevi on kotoisin Kuhmoisista. Lehdessä käsitellään mukavalla tavalla paikallisia juttuja. Joskus leikkaan artikkeleita myös talteen ja laitan viiden vuoden päiväkirjan väliin, Merja Inkiläinen kertoo. Sanna Kantola Kuhmoisten Sanomat Metsäkanalintujen metsästys alkoi sunnuntaina. Metsästysaika kestää valtaosassa maata kaksi tai kolme kuukautta. Kantojen voimakkaan vaihtelun takia metsästysaikoja rajoitetaan vuosittain. Suomen riistakeskus kehottaa metsästäjiä suhteuttamaan saalismääränsä metsästysalueensa lintutilanteeseen. Haussa uusi tekninen johtaja Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten kuntaan haetaan uutta teknistä johtajaa. Nykyinen tekninen johtaja Hemmo Saartoala on irtisanoutunut virastaan ja lopettaa työt Kuhmoisissa lokakuun lopussa. Uuden teknisen johtajan virka julistetaan haettavaksi mahdollisimman pian. Englantia esikoululaisille Kuhmoisten Sanomat OP Järvi-Hämeen mahdollistama English Fun Club laajentuu keväällä myös Kuhmoisiin. The English Fun Club -toiminnan tarkoituksena on tarjota esikoululaisille mahdollisuus tutustua englannin kieleen ennen kouluun siirtymistä ja englannin opiskelun aloittamista. Kielen alkeita opitaan leikinomaisesti arkisen toiminnan merkeissä. Pirha kysyy nyt asukkailta Kuhmoisten Sanomat Pirkanmaan hyvinvointialue kysyy nyt asukkailtaan, miten suunnitellut palveluverkoston muutokset vaikuttaisivat heidän arkeensa ja miten suunnitelmia voisi kehittää. Kyselyyn voi vastata 24.9. asti joko verkkolomakkeella tai täyttämällä paperilomakkeen. Paperilomakkeita on jaossa hyvinvointialueen sosiaalija terveysasemilla, lähitoreilla ja sairaaloiden pääauloissa. Verkkokyselyn linkki on julkaistu osoitteessa www. pirha.fi/palveluverkko. Kyselyn tuloksia käytetään päätöksenteon tukena ja suunnitelmien kehittämisessä. Kanalintujen metsästys käynnissä
Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 13. syyskuuta 2023 SANAN KULMA TARJA VESIKALLIO Kirjoittaja on Kuhmoisten kappeliseurakunnan diakoniatyöntekijä. Kutsu, kiitä ja onnittele lehtiilmoituksella! Helluntaisrk. Toritie 44 Tervetuloa kuulemaan! UUDEN ELÄMÄN ILTA Torstaina 14.9. klo 18 Vieraana Teemu Kaski, entinen nyrkkeilyn Suomen mestari. Hän kertoo miten koki taivaallisen tyrmäyksen ja uskoon tulon. Musiikki Anna-Maija Lehtinen Su 17.10. klo 10 Kyläkirkko Junton talolla. Kyläkirkon jälkeen kyläyhdistyksen tarjoamat kirkkokahvit. Kesän aikana monet luonnon ihmeelliset asiat ovat koskettaneet. Jälleen kerran muuttolinnut saapuivat keväällä, rakensivat pesän, hoitivat poikasiaan ja toivat iloa viserryksillään. Myös kukat ja marjat ovat ilahduttaneet ja laittaneet miettimään, kuinka Jumala toimii eri tavoin ja kaikki asiat ovat Hänen hoidossaan. Ensi sunnuntaina kirkkovuoden aiheena on Jumalan huolenpito. Raamatussa Jeesus puhuu siitä, kuinka Jumala huolehtii linnuista ja kedon kukista ja kuinka Hän samoin huolehtii meistä ihmisistä. Samassa kohdassa Jeesus kehottaa myös olemaan murehtimatta. Se ei ole helppoa. Kannamme huolta asioista, kun vaikeat asiat ja pelko valtaavat mielen. Elämään tullut sairaus voi olla isona taakkana mielessä tai läheisen asiat voivat huolettaa. Väliin saattaa olla väsynyt olo ja voi mietityttää, kuinka jaksaa eteenpäin. Raamatun lupausten mukaan Jumala on kuitenkin lähellä huolehtimassa asioistamme, olivat tilanteemme tai tunteemme millaisia hyvänsä. Jumalan huolenpito tapahtuu usein meidän ihmisten toiminnan kautta. Kun puhumme jollekin vaikeasta asiasta niin keskustelun myötä voi löytyä apua ja helpotusta tilanteeseen. Joskus jonkun läheisen tuoma valmis ruoka tai lämpimät leiJumalan hoidossa vonnaiset voivat tuoda iloa kiireiseen hetkeen tai raskaaseen elämäntilanteeseen. Toisen ihmisen sanat tai teot voivat antaa helpotusta hankalassa tilanteessa ja se on Jumalan hyvää huolenpitoa. Emme pääse eroon huolista ja murehtimisen aiheista, vaan ne kulkevat matkassamme mukana. Saamme kuitenkin jättää kaikki asiat huolehtivan Jumalan hoitoon. Hän tietää, mitä me tarvitsemme ja millä tavoin Hän voi meitä auttaa. Jumalalle huokaan: Sinä tiedät kaiken sen, mitä mielessäni ja elämässäni on tällä hetkellä. Kiitos, että minun ei tarvitse kohdata mitään asiaa yksin. Sinä olet apunani. Anna Sinun rauhasi kaiken keskelle. Aamen Lila Lammi Viime viikolla vietettiin lähiruokaviikkoa. Lähiruoalla viitataan yleensä paikallistuotantoon, joka tukee lähistöllä toimivia yrittäjiä, mutta voisiko asian nähdä laajemminkin? Kesänsä Kuhmoisissa viettävä Mari Lättilä kokee, että hortoilu on myös yksi tapa nauttia lähellä kasvavasta ruoasta. Sana horta on alun perin kreikkaa, ja tarkoittaa kaikkea villiä ja kasviperäistä syötävää. – Hortoilu eroaa lähiruoasta siten, että siinä ruoka kasvaa itsestään ilman huolenpitoa. Se vain kerätään talteen, Lättilä kertoo. Maaninen luontosuhde tiivistyy Molemmat Lättilän vanhemmista ovat kotoisin Kuhmoisista, joten hän on tottunut viettämään aikaa luonnossa pienestä pitäen. – Kiinnostus luonnonantimien keräilyyn on syntynyt pikkuhiljaa. Kävin jo lapsena mummon kanssa marjassa, ja luonto on aina ollut lähellä sydäntäni, Lättilä sanoo. Vaikka hän asuu Espoossa, liittyy hortoilu ainoastaan Kuhmoisissa vietettyyn aikaan. Pääkaupunkiseudulla kun tuppaa olemaan aivan liikaa ihmisiä ja ilmansaasteita. Periaate metsään lähtiessä on Lättilän kohdalla siinä, että hän kerää mitä vastaan tulee. Erikseen ei siis lähdetä sieneen, vaan tärkeintä on katsoa metsää kokonaisuutena. – Nappaan yleensä vain korin ja poimurin mukaan, ja jos mitään ei joka kerta löydy, ei sekään haittaa mitään. Aiemmin Lättilällä oli tapana opetella joka vuosi uusi sienilaji, minkä myötä hän kertoo saavuttaneensa jopa eräänlaisen maniavaiheen metsässä liikkumiseen. – Tajusin silloin, kuinka kauheasti sieniä jää lojumaan ihan käyttämättöminä. Se alkoi välillä ihan ahdistaa, hän paljastaa. Mitä luonnossa on tarjolla? Vaikka suurinta osaa luonnonantimista saa kerätä vapaasti, haluaa Lättilä muistuttaa, että toisen omistaman metsän turmeleminen on kielletty. – Esimerkiksi mahlaa ei saa valuttaa kuin omista puista. Sama pätee kuusenkerkkien sekä pihlajansilmujen keräämiseen, hän sanoo. Hortoilua harrastaessa pääsee nauttimaan luonnon omista antimista Onneksi vaihtoehtoja on kuitenkin monia, ja vapaata riistaa ovat niin marjat, sienet, vuohenputket, horsmat kuin nokkosetkin. Lisäksi Lättilällä on oma katiska, jonne uineet kalat hän myös hyödyntää ruoanlaitossa. Suurinta osaa hortoilussa kerätyistä aineista pystyy käyttämään lähinnä mausteena, joten pääosin Lättilän ruoat tulevat edelleen kaupasta. – Pyrin kuitenkin käyttämään luonnonantimia aina kun mahdollista. Jos reseptissä lukee aineena vaikkapa vaniljasokeri, niin korvaan sen mesiangervolla. Monista muistakin kasveista voi Lättilän mukaan löytää kaupan hyllyiltä tuttuja makuja. Esimerkiksi katajanmarjaa voi käyttää pippurin korvikkeena, ja vuohenputkessa puolestaan on porkkanainen vivahde. Vaikka Lättilää viehättää ajatus omavaraisuudesta, on siihen hänen mukaansa vielä hurjasti matkaa. Syksy on kuitenkin otollista aikaa hortoilulle, ja tähän aikaan vuodesta pärjää hänen mukaansa tavallista pidemmälle ilman kauppareissujakin. – Meillä on tässä lähellä niin paljon kaikkea hienoa. Miksi hakea aineksia jostain kaukaa, kun voi vain ottaa sen, mitä on tarjolla aivan käden ulottuvilla, Lättilä tiivistää. Parasta hortoilussa on Mari Lättilän mielestä ulkona luonnossa liikkuminen. Hänen mukaansa siinä on sekä hyöty että huvi kätevästi samassa paketissa. Tuija Käki-Lahtinen Mari Lättilä kertoo joskus aiemmin käyneenä useammankin eri hortakurssin, mukaan lukien Marttojen villiyrtti-kurrsin sekä Raija Kivimetsän hortakurssin.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 13. syyskuuta 2023 5 ” Voi olla, että täällä on maaperässä rautaa, eikä tämä kappale ole taivaalta tippunut. Sanna Kantola Raudanjärvelle kokoontui elokuun lopussa innokas joukko etsimään merkkejä alueelle mahdollisesti muinoin osuneesta meteoriitista. – Kyseessä on oletus, jota haluamme tutkia, sanoo ryhmän vetäjä, Myytinkertojat median sisällöntuottaja Thomas Wirén. Wirén on yhdessä Joonas Hellevaaran kanssa perehtynyt Kalevalan runoihin ja fyysikko Ismo R. Elon tulkintaan Kalevalan teksteistä. Elon näkemyksen mukaan runot sisältävät viitteitä suuren meteoriitin putoamisesta Pohjolaan tai Baltiaan. Elon kysymys on, synnyttikö tuo meteoriitti Saarenmaan Kaalin kraatterin ja meteoriittijärven vai onko jossain, mahdollisesti Suomen alueella, vielä tuntematon kraatteri. Wirén ja Hellevaara Myytinkertojista ovat ryhtyneet kerimään auki meteoriitin tarinaa. Kyseessä on ensimmäinen suurempi projekti, johon parivaljakon Telegramissa toimiva yhteisö Väinämöisen ja Ilmarisen meteoriitin jäljillä osallistuu. Kuhmoisiin saapui eri puolita Suomea kymmenen yhteisön jäsentä etsimään merkkejä taivaalta syöksyneestä kivestä. Korujen, kolikoiden ja miekkojen kaivajat Historia ja vanhat esineet kiinnostavat monia metallinetsijöitä. Salosta saapunut Jukka Leppänen toteaa Suomen muinaishistorian aina kiehtoneen häntä. – Kun aloitin metallinetsinnän, niin heti ensimmäisellä kerralla tärppäsi. Löysin viikinkiaikaisen pronssiriipuksen, LeppäSignaalisykettä ja meteoriitinetsintää Raudanjärvellä nen naurahtaa. – Google Lens on mainio apuväline esineiden tunnistamisessa, Juha Huhtala yhtyy keskusteluun. Hän on tullut Kuhmoisiin Pöytyän Kyröstä. – Verkkopalveluun ladataan vain kuva esineestä ja ohjelma etsii vastaavan kohteen tiedot netin kuvamassasta. Onko Raudanjärvi meteoriittikraatteri? Kuhmoisten Raudanjärvi valikoitui etsintäkohteeksi nimensä etymologian perusteella. – Rautameteoriitti mielessämme etsimme luonnonkohteita, joiden nimessä esiintyi rauta-sana jossain muodossa, Wirén sanoo. Nimen lisäksi Kuhmoisten Raudanjärven pyöreä muoto ja sijainti kiinnostivat Myytinkertojia, ja järven alue valikoitui etsinnän kohteeksi. – Täällä ei ole tunnettua iskeymää, joten kyseessä on neitseellinen kohde, jota kannattaa tutkia. Pikakoulutus metallinpaljastimen käyttöön – Tämä on tällainen kohtuuhintainen perusmetallinpaljastuslaite, ryhmä esittelee. Metallinpaljastimia on erimallisia ja -kokoisia. Etsintäpartio on varustautunut varrellisilla laitteilla, joilla maastosta ”haravoidaan” kohteet esiin. Kun laite tunnistaa metallia maasta, se antaa varoitussignaalin. Näytössä on myös mitta-asteikko. Esimerkkilaitteessa luvun 40 alapuolella olevat esiintymät viittaavat rautaan ja sen yläpuolella olevat lukemat jalometalleihin, kuten kulta, hopea tai kupari. – Minun koneeni antaa summerimaisen ja rosoisen hälytysäänen, jos kyseessä on rauta. Jos maaperässä on jalometallia, niin ääni on kirkkaampi, sanoo Leppänen. Ryhmä suuntaa tienviertä pitkin vanhalle pellolle. Varrellisen metallinpaljastimen lisäksi kaikilla on mukanaan taskuun mahtuva porkkananmuotoinen pin pointer -etsin, jota käytetään kaivuuvaiheessa tarkempaan kohteen paikannukseen. Vielä yksi väline täytyy varata mukaan. – Vanha tuttu puutarhalapio on oiva tarkemmissa kaivuuhommissa, LeppäThomas Wirén ja Joonas Hellevaara antavat etsintäryhmälle ohjeita ennen maastoon hajaantumista. Kivet näyttävät rautapitoisilta. Voisivatko ne olla muinaisesta meteoriitista lohjenneita kappaleita? Arvoesineistä tehdään tarvittaessa ilmoitus museovirastoon. Susanna Nordlund löysi mahdollisen saunakauhan. Metallinpaljastimen näytössä näkyy valikko etsintäalueiden tyypeistä ja mitta-asteikko, jolle eri metallit sijoittuvat. nen hymyilee. – Kaivaessa on muistettava irrottaa pintamaakerrokset niin, että ne voidaan asetella ehjinä siististi takaisin paikalleen kaivamisen jälkeen, Huhtala vieressä muistuttaa. Etsijät haluavat liikkua alueella varoen ja mahdollisimman vähän jälkiä jättäen. Hälytysäänet rautavuorella Ty-tyt-tytyy, rinteestä on löytynyt jotakin. – Tällaisista paikoista voi löytyä möhkäle, josta sitten arvaillaan, että onko se maahan syöksynyt meteoriitti vaiko mahdollisesti sepän kuonametallia, kuvailee Joonas Hellevaara. Lapio voi kolahtaa ihmisten esineistöön, kuten sahanteriin tai muihin työkaluihin. Joskus vastaan voi tulla myös maakätkö, johon on piilotettu arvoesineitä. Ty-tyt-tyy, jonkun etsijän laite antaa jälleen signaalin. Välillä laitteet ottavat häiriötä toisistaan. Ennen etsintää on myös syytä poistaa metallikorut päältään ja muut metalliesineet vaatteistaan väärien hälytysten välttämiseksi. Ty-tyty-tyy. Koko ryhmä kokoontuu kaivamaan hälytyksen aiheuttanutta löytöä. Yhteisten ponnistusten jälkeen saadaan esiin suurehko kivi, jossa on ehkä rautamalmia. Hyvinkääläinen Tuomo Ala-Anttila noutaa lekan, jolla kivestä saadaan lohkaistua aimo pala. Se lähtee ryhmän vetäjien mukana kohti Helsinkiä tarkempia tutkimuksia varten. – Voi olla, että täällä on maaperässä rautaa, eikä tämä kappale ole taivaalta tippunut, mutta asia on tutkittava, Hellevaara toteaa pilkettä silmäkulmassa. Myöhemmin iltapäivällä ryhmä löytää Raudanjärven pohjoispuolen pelloilta toisen kiven, johon metallinpaljastin reagoi. Sen sisältä voi paljastua salaisuus, joka määrittelee meteoriittiseikkailun seuraavan askeleen. Sanna Kantola
Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 13. syyskuuta 2023 Kuhmoisten kunta sijaitsee Päijänteen länsirannalla, valtatien 24 varrella. Olemme yhteisöllinen ja aktiivinen noin 2300 asukkaan kunta. Meillä viihtyy myös vapaa-ajanasukkaat, sillä kunnastamme löytyy yli 3000 vapaa-ajanasuntoa. Ratsastuspainotteinen lukiomme ja vuoden 2019 alussa valmistunut päiväkoti rikastuttavat jo ennestään monipuolista palvelutarjontaamme. Lukeudumme Suomen hiilineutraalien kuntien joukkoon, joten ympäristöarvot ovat meille tärkeitä. Kuhmoinen on savuton kunta. Haemme Kuhmoisten kuntaan sivistystoimenjohtajaa 1.10.2019 lukien tai sopimuksen mukaan Sivistystoimenjohtajan kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Tehtävään haetaan henkilöä, jolla on opetushallinnon osaamista, kunnallishallinnon yleistä tuntemusta, kuntatalouden riittävää osaamista sekä hyvät vuorovaikutus-, yhteistyöja esimiestaidot sekä kykyä strategiseen ajatteluun. Sivistystoimenjohtajan ominaisuuksina arvostamme kehittämismyönteisyyttä, kannustavaa johtamistapaa ja kykyä toimia yhteistyössä henkilöstön sekä luottamushenkilöiden ja sidosryhmien kanssa. Lisäksi toivomme halua olla rakentamassa tulevaisuuden kuntaa myönteisellä otteella, isojen kokonaisuuksien hallintaa ja lainsäädännön tuntemusta. Palvelussuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen yleisen virkaja työehtosopimuksen mukaan. Tehtävään valitun henkilön on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan viimeistään 30 päivän kuluessa viran vastaanottamisesta. Työhakemukset toimitetaan viimeistään 5.8.2019 klo 15 mennessä. Hakemus jätetään Kuntarekry-järjestelmässä https://www.kuntarekry.fi. Lisätietoja tehtävästä antaa kunnanjohtaja Anne Heusala anne.heusala (at) kuhmoinen.fi p. 040 718 5959 vkot 24-26 tai sivistyslautakunnan puheenjohtaja Ilkka Säynätjoki ilkka.saynatjoki(at)kuhmoinen.fi p. 0500 234 230. Kunta tiedottaa Syyskuun alussa ajettiin Pukkilan Kanteleella RX Moto Endurance-crosscountry -kilpailu. Alunperin leikkimieliseksi ajateltu kuuden tunnin peltokilpailu ajettiin nyt kolmannen kerran. Leikkimielisyys unohtuu siinä vaiheessa, kun kypärä laitetaan päähän ja kello käy. Päijänneajojen pariajoon osallistunut Kuhmoisten Moottorikerhon PeeHoo Teamin Vesa Peltonen ja Janne Heino houkuttelivat joukkueeseen kolmanneksi Heikki Sihton ja näin veteraanijoukkue oli valmis. Ajokokemusta pellolta joukkueella oli niukasti viime vuosilta. Ajoaika oli kuusi tuntia, jokaisen kilpailijan piti ajaa vähintään yksi kierros saadakseen hyväksytyn tuloksen. KuhMk:n joukkue kiersi seitsemän kilometrin peltoradan 29 kertaa. Aamu oli aurinkoinen ja ajo mukavaa, mutta kilpaiKuraa ja pärinää Kanteleella Heikki Sihto, Vesa Peltonen ja Janne Heino urakoivat Kanteleen peltokilpailussa seitsemän kilometrin kierroksen 29 kertaa. Leikkimielisessä kisassa kuhmoislaisten lopullinen sijoitus oli 21. lun puolivälissä alkanut sade muutti savipellon velliksi ja ajosta tuli suoriutumista. Liekö kokemus ollut eduksi, kierrossijoitukset joukkueella paranivat kelin huonontuessa. Harrasteluokkaan osallistui yli 40 joukkuetta, kuhmoislaisten sijoitus oli 21. Luokan voitti Koukkupolvet-joukkue jota luotsasi Kuhmoisissa mökkeilevä Tom Nordman. Kilpailuun osallistui yli 90 joukkuetta eri luokissa. Heikki Sihto Haukkasalon kuntokympissä kirmasi yli sata KUNNANVALTUUSTON KOKOUS Kunnanviraston valtuustosalissa maanantaina 18.9.2023 alkaen klo 18.00. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: § 36 Valtuuston II varapuheenjohtajan vaali § 37 Eron myöntäminen luottamustoimesta § 38 Talouskatsaus 30.6.2023 § 39 Vuoden 2023 talousarvion määrärahamuutokset Kuntalaisten on mahdollista seurata kunnanvaltuuston kokousta suorana kunnan verkkosivujen kautta (www.kuhmoinen.fi). Kokouksen tarkistettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä maanantaina 25.9.2023 kunnan verkkosivuilla. Kuhmoisissa 12.9.2023 Martti Kankkunen kunnanvaltuuston puheenjohtaja PAKINA Oi niitä auvoisia aikoja, kun ambulanssi kiidätti puolessa tunnissa Jämsään, missä ainakin allekirjoittanut sai tarvittaessa riittävän hyvää hoitoa. Mutta maailma muuttuu Petteriseni, nyt on nyt. Eri hallitusten vuosikymmeniä hieroma terveydenhuollon uudistus vaikuttaa poliittisen suhmuroinnin tuloksena jo nyt sudelta. Rahaa on surutta syydetty satoja miljoonia asiantuntijoihin, komiteoihin, seminaareihin ja työryhmiin. Sanalla sanoen: loppukädessä poliittiseen kähmintään. Rahojemme haaskuu alkoi näkyä suurelle yleisölle heti ensimmäisenä puolueiden johtajlleen jakamissa 15 000 – 20 000 euron palkoissa. Mitä näillä rahoilla ja viroilla tavallinen kansa on saanut? Mihin rahaa jäi jäljelle? Mitä maksaa potilaiden siirtely ympäri maakuntaa? Tampereen mielestä reunimmaisimmat pienet kunnat ovatkin yllättäen pahimpia kulujen aiheuttajia, eivät esimerkiksi ylimmän johdon täysin ylimitoitetut palkat. Kuka meidät ajoi tuohon molokin kitaan ikiaikaisen Jämsä-napanuoran katkaisten? Mielenkiintoista olisi tietää juuri ylimmän johdon palkkojen osuus Pirkanmaan sote-paletin kokonaisuudesta. On lähinnä surkuhupaisaa kysyä, että nytkö sitPirhana, pirhana, pahoinvointia ten saadaan tulevista irtisanottavista sitä kauan kaivattua työvoimaa Päijännekodille. Sen tarjoamalla palvelumuodolla (yksityisenä?) voisi olla omaa paikallista tulevaisuutta tyhjilleen jäävissä toimivissa vuodeosaston tiloissa. Sikäli kun median uutisoimat uhkakuvat vuodeosastosta koskaan sellaisinaan toteutuvat. Esitys vuodeosaston sulkemiseksi on tehty, siis nyt vasta vain esitys. Poliitikot hoi, ei sitten jatkossa lyödä enää päätä toistamiseen Karjalan mäntyyn. Seuraavassa aluevaalissa on pienen kunnan edun mukaisesti puolueiden puhallettava samaan hiileen ja turvattava yhteisellä sovulla oman pätevän henkilön läpimeno omista asioistamme päättäviin portaisiin. Muutos vain on ikuista, sanotaan. Maailma voi siis edelleen muuttua Riikkaseni. Jopa taaksepäin, kun selvät virheet on havaittu ja korjattu. Voisiko nykyhallitus perua, ehkä jopa kaataa kokonaan, tämän toimimattoman sote-uudistuksen? Voimmeko vielä joskus tulevaisuudessa asioida tutusti Jämsässä ja tarvitessamme omalla vuodeosastolla? Paljon on politiikan syksyssä muitakin isoja kysymyksiä kuin tällainen kaupunki-maaseutu-rasismi. P. Peitsi puolueeton pakinoija Haukkasalon Kympissä juostiin, hölkättiin ja käveltiin uusia kuntoilureittejä kauniissa syyssäässä. Viime lauantain perinteikäs tapahtuma oli jo neljäs. Haukkasalon urheiluseura Uuras onnistui jälleen kokoamaan yhteen saaren asukkaat ja myös kauempaa Kuhmoisista tulleet saaren luonnosta ja kuntoilusta kiinnostuneet vierailijat. Yli sata osallistujaa kokoontui Haukkasalon kympin starttiin saaren urheilukentälle. Tunnelma oli iloinen ja yhteishenki kannustava. Matka taittui rattoisasti jutustellen ja uusiin tutustuen. Ensikertalainen Pasi Partanen yllättyi hienosta avajaistunnelmasta. Avajaisissa soi Maamme-laulu, sitä seurasi lipunnosto sekä hauska venyttelyjumppa Cha-cha-chan tahdissa. Uusi reitti kaarsi urheilukentältä jyrkkään ylämäkeen, ja ulottui saaren keskiosasta eteläpuolelle. Se kulki saaren sisäosan teitä pitkin, vaihtelevien mäkien, kauniiden metsäja peltoaukeiden sekä sovittujen mökkitonttien ja rantojen läpi. Uuraan puheenjohtaja Lilja Järvinen kiitteli talkoolaisia, jotka tasoittivat metsäpolkuja mönkijällä, trimmerillä ja raivaussahalla koko edellisen viikon. Reitti oli hyvin merkitty nuolin ja punanauhoin, jottei kukaan eksyisi. Kymmenen kilometrin lenkki oli monipuolinen, lyhyempi kuusi kilometriä sopiva kävelijöille. Haukkasalolainen Kimmo Mörö arvioi metsäosuuden olevan raskas juoksijoille. – Reitin merkinnät sekä lähtöviivan ja maalin järjestelyt veivät lähes kolme tuntia, hän kertoi. Kaikki palkittiin mitalilla. Nopein kymmenen kilometrin juoksussa oli Niko Törmänen ajalla 39.46. Naisten sarjassa voiton vei Jenni Nieminen ajalla 49.50. Nuorten sarjassa kärkeen kiilasivat sisarukset Aino ja Kaisa Nieminen, samalla ajalla 1.03 ja 10-vuotias Sara Nieminen, ajalla 1.07. Asupalkinnon pokkasi Elvis. Runsas osallistujamäärä on kiitos järjestäjille. Sirpa Kivilaakso Sirpa Kivilaakso Matti Satukangas Niko Törmänen kipitti Haukkasalon kympin kovimpaan vauhtiin. Katja Alatalo Kuhmoislainen Eero Lampi suunnisti viikonlopppuna sprinttisuunnistuksen SM-kisoissa Lahdessa omassa H80-sarjassaan neljänneksi. – Menestys tuli yllättäen. Se on ylivoimaisesti paras sijoitukseni yli 60 vuotta jatkuneen suunnistusurani aikana, Lampi iloitsi. Suunnistuksen SM-kilpailut järjesti LS-37 ja ne käytiin Sibeliustalon lähikaupunginosissa. Lammen sarjassa menestystä tavoitteli 28 suunnistajaa. Eroa sarjan nopeimpaan suunnistajaan Heikki Ruskoon tuli hieman alle neljä minuuttia. Lampi edusti kisoissa padasjokelais-kuhmoislaista Päijät-Rastia. Seuran toiminta etenkin Kuhmoisissa on hiljentynyt: Iltarasteja järjestetään vuoroin täällä, vuoroin naapuripitäjässä, mutta osallistujamäärät ovat varsin vähäiset. – Lajista riippumatta meitä ikäihmisiä pitäisi kannustaa veteraaniurheiluun, Lampi muistutti. Lampi suunnisti uransa parhaan sijan
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 13. syyskuuta 2023 7 LOUNAAT Kuhmoisten Sanomat myös facebookissa! JOHAN ON MARKKINAT ELOKUVAT NÄYTTELYT TORIMYYJÄT MAANANTAISIN KUHMOISTEN TORILLA klo 10–11 Hyvää Pälkäneen PERUNAA Marabel, Annabelle, Afra säkeittäin sopivasti. Kotimaisia omenoita, Oriveden puolukkaa, kanttarelleja ym. Nevala LIIKEHAKEMISTO __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 040 555 0454 kalletapani.nurminen@gmail.com AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Valtuutettu Citroen, Peugeot, Mitsubishi huolto. Paavolankatu 4, 42100 Jämsä p. 014 716 119 / 0400 551 162 HAUTAKIVET Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 MAALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Maalämpöjärjestelmät avaimet käteen asennuksella! ILMALÄMPÖPUMPUT JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen 0400 783 630 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Toritie 63, p. 040 740 6374 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. erikoiskuljetukset/kotim. ja Eurooppa OPASOL OY p. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 24 t. Petri Liehu p. 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. Piili Kuhmoinen p. 040 708 1456 LASILIIKKEET Jokilaakson Lasitus Korjaus/lasitukset 24/7, terassilasitukset yms. p. 040 547 5411 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. 0400 783 630, (03) 555 6137 PITOPALVELU yms. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén p. 040 72 666 28 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 SIIVOUSPALVELUT SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi TILITOIMISTOT Kirjanpitopalvelut MV mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi __________________________ Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Päijät-Tili Toritie 44, p. 040 571 0327 henni@paijat-tili.fi VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 045 636 3889 / Eija Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Parhaat merkit, paras palvelu! Myynti, asennus, huolto Sähkötyö J. Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net KIINTEISTÖNVÄLITYS OP Koti Järvi-Häme Oy LKV, Vesa Teräväinen p. 040 769 8133 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV www.paijanteen.fi Timo Sormunen p. 044 244 9779 __________________________ Timo Sormunen 044 244 9779 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktorikalustolla Vesa Arrenius p. 040 8271583 __________________________________ Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. 0400 121 997 __________________________ KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri Janhonen p. 040 586 7729 www.countryhelp.fi HIERONTA JA LUONTAISHOIDOT Hieronta, vyöhyketerapia, purentahoidot Irja Tervala p. 0400 131 170, Kirkkotie 8 Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Juhlaja pitopalvelu. Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola p. 0400 980 292 ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 852 532 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautauspalvelu, Koskentie 11, Jämsä p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka RAKENTAMISPALVELUT Kanuuna Oy Saunaja kylpyhuoneremontit, laattatyöt, sisäremontit ja sisustuskirvesmiehen työt. Myös pikkuhommat. 040 540 9090 kai.kultalahti@hotmail.com KEITTIÖT Rakennushuolto Pekka Peltonen Hörhäntie 2, 17800 Kuhmoinen p. 040 746 9617 www.kuhmoinen-keittiot.fi PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 p. 0400 638 764 S. Linnan Saneeraus ja Pelti Mitsubishi Electric RW25 050 320 1518, www.linnatuli.fi __________________________ __________________________ PUUTAVARAA Myydään polttopuuta ja sahatavaraa. Tuominen Tauno p. 0400 798 143 p. 050 526 4475 Lindroosin Sora Oy p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 __________________________ __________________________ ISÄNNÖINTIPALVELUT asuntotrio.fi, Toritie 50 Mika Lyytinen 040 727 4769 Mika Järvinen 0400 236 344 Ota yhteyttä ja lisää yrityksesi liikehakemistoon! 6 kk 3 riviä vain 115 € +10 € / lisärivi (alv. %) TOIMITUS Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat ja elinkeinoelämä Hannu Lahtinen Kulttuuri ja vapaa-aika Eija Heinonen Puolueeton kotiseutulehti Uutismedian liiton jäsen Levikki 2 302 (LT-2020) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 040 483 0860 tai 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma 9.30–15.00, ti, ke ja pe 9.30–13.00, to sulj. OSOITTEENMUUTOKSET ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi (perjantaina tehdyt muutokset ehtivät seuraavan viikon lehteen) Kuhmoisten Sanomat Asiakaspalvelu, ilmoitusmyynti ja -valmistus Tuija Käki-Lahtinen ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi Valmis pdf-aineisto julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja valmistettavan ilmoituksen aineisto edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 € /ilmoitus. Pienlaskutuslisä alle 25 €:n ilmoituksista on 5 €. Hintoihin sisältyy alv. 24%. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Ilmoitushinnat 1.1.2023 alk. (sis. alv. 24%) Etusivulla 1,95 € /pmm Tekstissä 1,70 € /pmm Takasivulla 1,77 € /pmm Seurapalsta 2,48 € /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Hinta kolmelta riviltä 15 € ja lisärivit 5 €/rivi. Alle 25 €:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 5,00 €. Hintoihin sisältyy alv. 24%. Tilaushinnat 2023 (kotimaa) (sis. alv. 10%) 12 kk / kestotilaus (sis. näköislehden) 89 € 12 kk / määräaik. tilaus 95 € Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea? Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille. Lukijapostia palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. Kirjoita omalla nimelläsi. ILMOITUSAINEISTO Toimittaja Lila Lammi 045 635 5335 toimitus@ kuhmoistensanomat.fi Toimittaja Katja Alatalo 040 716 8052 toimitus@ kuhmoistensanomat.fi PÄIJÄNTEEN LUKKOJA MÖKKIPALVELUT ABLOY KÄYTTÖLUKOT, TURVALUKOT, SARJOITUKSET YMS. Meiltä myös KATTOPESUT JA MAALAUKSET www.lukkomokki.fi 040 570 1790 KOKO PERHEEN TAPAHTUMA TYÖVÄENTALOLLA Syrjänmäentie 6 la 16.9. klo 9–13 Sadonkorjuu-, leivonnaisja kirppispöytiä varaa pöytäsi Arja 050 544 5281 (10 €/pöytä) Lapsille kivaa tekemistä. TERVETULOA! KAHVIO AVOINNA Järj. Työväenyhdistys ry TO Bbq kananpojanpaisti PE Täytetty lihamureke MA Makkarapata TI Kreikkalainen uunikala KE Tulinen kebabkastike Kuhmoinen (03) 555 6382 LOUNAS 14.-20.9. arkisin klo 11–14 arkisin 6.30–18.00 la 8.00–18.00 su 9.00–18.00 Keittiö palvelee 10–17.30 KUHMOLASSA SU 17.9. KLO 16 #tuoksutON * K 12 * 6 € Sarin Kotikahvila Toritie 52 • 040 565 2198 Avoinna 9–15 LOUNAAT 14.–20.9. TO jauhelihakeitto, lihapata PE makkarakeitto, täytetty lammaspihvi LA–MA suljettu TI katkarapukeitto, jauhelihakastike KE lihakeitto, hunajainen broilerpata Tervetuloa! Siveltimellä ja suurella sydämellä Leena Aalto-Heikkilä 16.9.–8.11. Avajaiset la 16.9. klo 12–14 Näyttely avoinna ma-su klo 7–21 (omatoimiaikana vain kirjastokortilla) TA ID EN Ä Y TT EL Y 3h+k+s, 77 m 2 (As Oy Hippolinna) Hissitalo, lasitettu parveke. Vuokra 650 €/kk. Heti vapaa. 0400 355 186 VUOKRATTAVANA
Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 13. syyskuuta 2023 Toritie 53, 17800 Kuhmoinen Puh. 03 555 6061 markus.ahonen@k-market.com KIPPARI Ollaanko Facebook-kavereita? kmarketsuomi PS 2 PKT 1 00 4 50 ATRIA Hiillos grillimakkarat 400 g (5,63/kg) HINNAT VOIMASSA TO–SU / ELLEI MUUTA MAINITTU / NIIN KAUAN KUIN ERÄT RIITTÄÄ. PALVELU PELAA MA–LA 8–21 SU 10– 21 POIMI LOPPUVIIKON EDULLINEN OSTOSKORI Plussa-etu –28-44 % ••••• Ilman Plussa-korttia 1,39-1,79 ps Ilman Plussa-korttia 2,89 pkt ERÄ! FAZER Puikula pehmeämpi 100 kaura 4 kpl/220 g, Puikula täysjyväruis 6 kpl/330 g OULULAINEN Reissumies täysjyväruis 355 g tai Reilu pehmopalat kaura 6 kpl/350 g (2,82-4,55/kg) SNELLMAN Maatiaispossun maustamaton tai sweet & sour kassler n. 1,1-1,5 kg KG 6 99 Plussa-etu –22 % ••••• 2 PKT Lila Lammi Kun Liisa Brander-Keskinen perheineen osti vanhan Syrjänmäen koulun tontin vuonna 2021, häneltä tiedusteltiin heti, aukeaisiko suunnitteilla oleva puutarha mahdollisesti jo ensi kesänä. – Jos joku on ikinä rakentanut puutarhaa, hän osaa varmasti kertoa, ettei sellaista saa kyhättyä alle vuodessa, hän toteaa. Aistien puutarhaksi nimetty hanke on kuitenkin edistynyt paljon viimeisten kahden vuoden aikana, ja kun Brander-Keskiseltä kysyy, koska paikka on aukeamassa, hän vastaa lyhyesti. – Se on nyt auki. Yhteisöllisyys ja luovuus kukkivat Toimintaterapeuttinakin työskennellyt Brander-Keskinen kertoo, että kun eräs Syrjänmäen alakoulun entinen oppilas ehdotti hänelle yrttipuutarhan rakentamista purku-uhan alla olevalle tontille, hän innostui asiasta oitis. Perinteinen kasvitieteellinen puutarha ei kuitenkaan kiinnostanut, vaan hän halusi luoda paikan, missä kyläyhteisö voisi toimia vuorovaikutuksessa keskenään. – Aistien puutarha -käsitteellä löytyy paljon referenssejä maailmalta, mutta me halusimme luoda omanlaisemme version, hän kertoo. Pääpiirre hankkeessa on se, että tarjolla on muutakin kuin kasveja. Tämän vuoksi tilaa pyritään rakentamaan niin, että se stimuloi eri aisteja. Ja vaikka juuri puutarhan rakentaminen on vienyt toistaiseksi eniten työaikaa, on jo ensi kesäksi suunnitteilla myös luovaa toimintaa. – Tarkoituksena olisi saavuttaa sellainen jokavuotinen taideprojekti, johon toivon myös kyläläisten lähtevän mukaan, Brander-Keskinen sanoo. Molemminpuolista auttamisen iloa Vaikka aistien puutarha on tarkoitettu kaikille, on sen käyttö suunniteltu palvelemaan erityisesti kuntoutustoiminnan ammattilaisia sosiaalija terveysalalla. Siinä mielessä hanke palveleekin jo tarkoitusperäänsä, sillä yhteistyö Kuhmoisten toimintakeskus Tekevän kanssa on jo vauhdissa. – Tänne tulee noin kerran viikossa nuoria ohjaajansa kanssa, ja he auttavat meitä muun muassa kasvien istuttamisessa, Brander-Keskinen kertoo. Tekevän nuorille on tärkeää päästä tutustumaan erilaisiin työtehtäviin ja yhteistyötahoihin, ja he lähtevät ohjaajansa Jaana Saarikosken kanssa mielellään mukaan toimintakeskuksen ulkopuolella tapahtuvaan puuhasteluun. Puutarhatöiden osalta Brander-Keskinen suunnittelee ja valmistelee heille valmiiksi työtehtävät sekä -tarpeet, jonka jälkeen nuoret tulevat tekemään mitä pyydetään. – Tämä on ollut mainio konsepti meille molemmille osapuolille. Juuri tällaista toimintaa ajatellen puutarha on haluttukin rakentaa, Brander-Keskinen sanoo tyytyväisenä. Tulossa juhlat, mutta ei avajaisia Alun perin puhuttiin, että puutarha avaisi ovensa vieraille vuonna 2024. Mutta koska projekti elää ja muuttuu jatkuvasti, on siitä ajatuksesta nyt luovuttu. – Puutarha ei tule koskaan täysin valmiiksi, emmekä voi odottaa vuosikymmeniä sen täydellistä kukoistamista, sillä harva meistä olisi enää täällä ihailemassa lopputulosta, Brander-Keskinen sanoo. Sen vuoksi hän ilmoittaakin, että portit ja puutarha ovat jo auki, ja että siellä voi käydä ottamassa kuvia tai imemässä itseensä hyvää energiaa. Vaikka avajaiset jäävätkin väliin, on luvassa toisenlaiset juhlat. Tontilla oleva kansakoulu täyttää sata vuonna 2029, ja valmistelut merkkipäivän kunniaksi ovat jo käynnissä. Aistien puutarhaa pääsee ihailemaan, vaikka rakentaminen on vielä kesken ” Emme voi odottaa vuosikymmeniä puutarhan täydellistä kukoistamista. Brander-Keskinen uskoo, että kyseessä on tärkeä tapahtuma kaikille, jotka ovat aikanaan käyneet koulunsa Syrjänmäessä. – Olen tyytyväinen puutarhan edistymiseen, enkä näe meidän tekemisessä mitään hävettävää. Jos omaa tuotosta vertailee muihin, kokee aina olevansa huonompi. Mutta kun ajattelee mitä kaikkea olemme saaneet aikaan, niin huomaa miten hyvin asiat ovat, hän toteaa. Joni Liivenkorkee pääsi tervaamaan ensi keväänä käyttöön otettavaa kasvikehikkoa. Tekevän nuoret ovat Liisa Brander-Keskisen mukaan hoitaneet työnsä todella hyvin, ja ottavat mielellään vastaan myös muita samankaltaisia työkeikkoja. Kapy Ry