N:o 23 – 2022 – 72. vsk SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 Kesälehti
Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 lisen. Paikkakuntakokemus, kuten itselleni rakas Kiepsaus, on kuin piristysruiske, jonka haluaa kokea yhä uudelleen. Toisaalta ei haittaa, vaikka muutama vuosi jäisikin välistä. On lohdullista miettiä maailman toisella puolella, että siellä sitä nyt kiepsahdetaan kesään, vaikka minä olen täällä kaukana. Se on myös kokemus, jonka jakaa mielellään uusille ihmisille. Kukaan ei ole vielä pettynyt. Kiepsauksesta kannattaa nauttia kuin se ei toistuisi koskaan – ja tehdä sama ensi vuonna uudestaan. LUKIJAPOSTI ” Tuo yksi päivä kertoo Kuhmoisista kuin Eppujen hittibiisit Suomesta. Kirjoittaja on viestinnän monitoiminainen ja penkkiurheilija, joka kaipaa järvimaisemia. Päivi Hotokka paivi.hotokka @kuhmoistensanomat. 8.6.2022 ? Aurinko nousee 3.42 ? Aurinko laskee 22.56 Onnea nimipäivänä! Tänään Salomo, Salomon To Ensio Pe Seppo La Impi, Immi Su Esko Ma Raili, Raila Ti Pihla, Kielo Ke Vieno, Moona, Viena Viikon tärpit ? Kesälukemista saa kirjastosta aamusta iltaan myös sunnuntaisin, kun käytät omatoimiasiointia. ? Kesäillan ihasteluun sopii esimerkiksi Kalholanniemen kärki tai Hiukeenniemi. ? Kesäpeleihin urheilukenttä on kaikkien vapaassa käytössä. KOLUMNI Elina Järvenpää PÄÄKIRJOITUS Näin kirjoitat lukijapostiin ? Lukijapostia voi lähettää osoitteeseen toimitus@ kuhmoistensanomat. . ? Kirjoitusten enimmäispituus on 2 500 merkkiä välilyönteineen. Tekstit julkaistaan nimellä, nimimerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. ? Toimitus voi muokata ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Kun Eppu Normaali veti 40-vuotisjuhlansa kunniaksi konsertin täydelle Ratinan stadionille, kirjoitti lehtikriitikko, ettei sana sukupolvikokemus enää riittänyt kuvaamaan bändiä. Oli parempi puhua kansakuntakokemuksesta. Toimittaja argumentoi Eppujen yhdistävän sukupolvet tavalla, johon muista artisteista ei ole. Koko kansakunnan yhdistäviä kokemuksia on todella vaikeaa löytää. Eput ovat käyneet lähellä. Samoin Leijonat, ja tämänkin kevään kultajuhlat jäävät syvälle yhteiseen muistiimme. Yhdeksi joukkueeksi kerääntyminen on erityisen tärkeää silloin, kun ajat ovat kovat. Kun Suomessa pyrittiin takaisin jaloilleen 1990-luvun laman jälkimainingeissa, Nokia kiritti kansallista itsetuntoa ylös kohisten, ja lopulta pankin räjäytti ensimmäinen jääkiekon maailmanmestaPaikkakuntakokemus tuo ihmiset yhteen ruus. Kansakuntakokemus voi tuoda hajalleen revityn maan yhteen. Taustalla soi tietenkin Eppu Normaali. Kansakuntakokemuksen serkku on paikkakuntakokemus – ja ne ovat vähintäänkin yhtä hurmoksellisia. Paikkakuntakokemus on jokin sellainen tapahtuma tai asia, jonka koko paikkakunta jakaa yhdessä, riippumatta iästä tai säädystä. Se on jotain, mikä paikkakunnalla koetaan omaksi. Paikkakuntakokemukset rytmittävät vuotta: niitä odotetaan, vietetään ja muistellaan. Tällä viikolla pääsemme sukeltamaan tuollaiseen paikkakuntakokemukseen, kun Kuhmoisissa kiepsahdetaan kesään. Kun muutin Tampereelle, opin nopeasti, että manselaisille on yksi ylitse muiden, Tammerfest. Yhtenä viikonloppuna vuodessa kaikkien tekemiset tuntuvat pyörivän sen ympärillä. Hieman kotiinpäin vetäen täytyy todeta, että Tammerfest ei silti paini viehätyksessä läheskään samassa sarjassa Kiepsauksen ja sen kaltaisten pienten paikkakuntakokemusten kanssa. Huomaan usein toteavani, että tämän kylän on nähnyt vasta, kun on nähnyt Kiepsauksen. Tuo yksi päivä kertoo Kuhmoisista kuin Eppujen hittibiisit Suomesta eli kaiken oleelVanhusneuvosto esitti kokouksessaan 16. maaliskuuta pyynnön, että SPR:n, kunnan ja seurakunnan edustajat kokoontuisivat koordinoimaan ystäväpalvelun toimintaa. Pidimme yhteisen palaverin ja keskustelimme ystävätoiminnan tilanteesta. Totesimme, että kunnassamme ikääntyneiden asiat ovat monessa suhteessa hyvin hoidettu, mutta ihmisillä voi olla ykKenenkään ei tarvitse jäädä yksin sinäisyyttä ja tuen tarvetta, eivätkä kaikki pääse tilaisuuksiin ja toimintoihin mukaan. Niinpä yritämme yhdessä auttaa, jos sinä tai joku tuttavasi olette vailla juttuseuraa tai vaikkapa ulkoilukaveria. Tämän kirjoituksen lopusta löytyvät yhteystietomme. Kenenkään ei tarvitse jäädä yksin, joten kannattaa ottaa yhteyttä! Ystäväpalvelu ei toimi ilman vapaaehtoisia, jotka käyvät seuraa kaipaavien luona. Jos koet, että sinulla olisi mahdollisuus tulla toimintaan mukaan, niin ole rohkeasti yhteydessä meihin! Suunnittelimme myös muuta yhteistä toimintaa ja koulutusta ystävätoiminnassa mukana oleville. Niistä ilmoitamme myöhemmin. Pidetään huolta toisistamme! Kesäisin terveisin, Sylvi Tuovinen (0401879100) Leena PienimäkiNummelin (0401399112) Pipsa Suominen (0400344582) Tarja Vesikallio (0405238503) Julkaisemme poikkeuksellisesti kirjoituksen yhteydessä yhteystiedot, koska kyse on yhteiskunnallisesti merkittävästä toiminnasta. Kaukolämpö on lähituote ja keskeinen keino saavuttaa hiilineutraalius kunnassa. Oheinen lause on lainattu erään kunnan esitteestä, mutta sopii erittäin hyvin Kuhmoisten seurakunnan kiinteistöjen lämpöratkaisuihin. Seurakunnassa on tehty alustava päätös öljylämmön korvaamisesta maalämmöllä, mutta energian hinnat ovat muuttuneet päätöksenteon ajasta ratkaisevasti, sekä sähkön että öljyn hinta on tuplaantunut. Seurakunnan lämmityksestä Maalämpö on erinomainen lämpöratkaisu, mutta pääosa lämmöstä siinä kuitenkin syntyy sähköllä. Kuhmoisissa on erinomaisesti toiminut lämpölaitos, jonka mitoituksessa on otettu huomioon myös seurakunnan energiatarve. Lämpölaitoksen energia tulee osin seurakunnan omista metsistä, joten kokonaisuuden kannalta ehdottomasti järkevin ratkaisu on kaukolämpö. Hiilineutraalisti, Antero Sorri Tuomet tuoksuvat, linnut visertävät. Kesälomalle päässeiden koululaisten ja valmistuneiden opiskelijoiden vapauden huuma tarttuu. Lisätään ilta-auringon valoon vielä kaihoisaa iskelmää, vanhoja keikkajulisteita, puulattia ja muutama hyttynen. Heinätalkoita harvoin enää järjestetään, ja hikiseltä pellolta on oikea maalaisromantiikka kaukana. Lavatansseissa romantiikka kuitenkin vielä elää. Kokeilimme, kuinka pienellä vaivalla oikean tunnelman saa aikaan, ja se onnistui! Tarvitsimme tanssilavan, paikallisen bändin ja pari kourallista innokkaita tanssijoita. Samalla saimme talteen lavatansseihin liittyviä herkkiä kertomuksia. Lavatanssi on vahvasti maakunnallinen ilmiö, joka ei ole suostunut elämään suurten kaupunkien ehdoilla, kirjoittavat Jatso Jokelin ja Touko Hujanen kirjassaan Joutoretki. Heidän mukaansa tanssit toteuttavat saavuttamatonta unelmaa maaseudun rauhasta. Maalaiskuntien lavat saavat kaupunkilaiset lähtemään liikkeelle. Samaa unelmaa jahdataan toki myös kesämökeillä: istutaan hiljaisessa rannassa ja katsotaan ilta-auringon laskua järven taakse. Sitä, kauanko tanssiunelma elää, voi vain arvailla. Seurojen ja yhdistysten aikanaan perustamat lavat eivät ole rahasampoja. Kangasalan Kisarannan tulevaisuus on epävarma, kun alueen matkailua halutaan kehittää isosti. Honkahovin kesä näyttää hiljaiselta, ja jokainen vuosi tuottaa ylläpitokuluja urheiluseura Kumulle. Kesämökit ovat saamassa asukkaikseen uuden sukupolven, vaikka mökkikulttuurin hiipumista ehdittiin jo ennustaa. Käykö sama myös lavatansseille? Ainakin Kuhmoisissa neljän nuoren miehen porukka arvostaa perinnettä. Kesäillan unelma
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 3 ” Lampulla näkee pohjassakin jopa viiden metrin päähän. Anna Karhila Anna Karhila – Onko valmista? Venttiili auki! Jarmo Häkkinen Keski-Suomen pelastuslaitokselta ohjeistaa narumie hen roolissa kollegaansa Juho Konttista, joka sukeltaa Sahanrannan vanhaan syvälaituriin kiinnitetyn rauta-aluksen vierellä. Aluksen molemmilla puolin kelluu kookas, kirkkaankeltainen tyhjä muovisäkki. Säkit pullistuvat hetkessä valtaviksi tyynyiksi, kun Juho Konttinen ja aluksen toisella puolella sukeltava Kristian Lahtinen avaavat narumiesten ohjeiden mukaan yhtä aikaa säkkien kylkiin kiinnitettyjen paineilmasäiliöiden venttiilit. Sukeltajat ovat kiinnittäneet tyynyt toisiinsa rungon alitse. Yhdessä täydet tyynyt hiljentävät äkkiä aluksen liikettä laiturin ja poijun välissä. – Tämä on Rajavartiolaitoksen kehittämä tekniikka. Nostotyynyillä voidaan vakauttaa ja nostaa esimerkiksi uppoamisvaarassa olevaa tai vuotavaa alusta. Yhden tyynyn nostovoima on 2 000 kiloa, Toni Tahvanainen Pirkanmaan pelastuslaitokselta näyttää. Yhteisharjoitus jakaa osaamista Rantalaiturissa oleva kookas alus ei toki ollut oikeassa uppoamisvaarassa, sillä nostotyynyjen käyttö oli osa Kuhmoisten satamassa viime viikolla järjestettyä kaksipäiväistä sukellusharjoitusta. Harjoituksessa Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen pelastuslaitosten sekä Puolustusvoimain ja Rajavartiolaitoksen sukeltajat harjoittelivat yhdessä vaativissa oloissa sukeltamista. – Suomessa viranomaisten välinen yhteistyö on maailman mittakaavassa huippuluokkaa. Kaikilla on vähän erilaista osaamista ja yhteisharjoituksissa pääsemme jakamaan sitä keskenämme, harjoitusta johtanut paloesimies Jaakko Alasaukko-oja Pirkanmaan pelastuslaitokselta sanoo. Harjoitus oli samalla Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen pelastuslaitosten vuosittainen yhteisharjoitus. – Halusimme tulla tänä vuonna nimenomaan Kuhmoisiin, jotta pääsimme luomaan verkostoja meille uudelle paikkakunnalle ja tutustumaan Päijänteeseen. Olemme saaneet Kuhmoisten VPK:lta aivan mahtavaa apua, täällä on upea porukka, Alasaukko-oja suitsuttaa. Käytännössä hukkuneen etsintää Pelastuslaitos tekee vain hätäsukelluksia, eli pelastaa joko ihmishenkiä tai omaisuutta. Pirkanmaan pelastuslaitoksen alueella on ympärivuorokautinen vesisukellusvalmius kolmella asemalla: Tampereella, Vammalassa ja Valkeakoskella. – Veden alle joutuneen kannalta 10 minuuttia alkaa olla maksimi hengissä selviämiselle, joten valitettavasti useimmiten meidän tehtävissämme on kyse hukkuneen etsimisestä, Alasaukko-oja kuvailee. Sukeltaminen vaatii erittäin hyvää fyysistä ja henkistä kuntoa, joten kaikki pelastuslaitoksen viralliset vesisukeltajat käyvät joka vuosi läpi tarkat terveystarkastukset. – Kuhmoisten VPK:llakin on sukeltajia, mutta kaikki heistä eivät täytä virallisia sukellusvaatimuksia esimerkiksi terveystarkastusten osalta. He voivat kuitenkin valmistella ja avustaa tehtäviä, Alasaukko-oja sanoo. Päijänne on harvinaisen kirkas Sukellusharjoitukseen osallistuvat viranomaiset olivat valmistelleet Kuhmoisten sataman tuntumaan kukin oman rastinsa. Puolustusvoiman järjestämä rasti oli sijoitettu uponneen proomun päälle, ja sillä harjoiteltiin vedenalaisten sähkötyökalujen ja pintailman käyttöä. – Pintailma tarkoittaa sitä, että sukeltaja saa ilman pinnalta ja pullot ovat vain varajärjestelmänä, Alasaukko-oja selvittää. Pirkanmaan pelastuslaitoksen oma rasti oli sijoitettu viiden minuutin venematkan päähän Päijänteelle. Sillä harjoiteltiin pelastussukellukseen kehitettyä kehäetsintää 20– 30 metrin syvyydessä. Rastilla testattiin samalla Pirkanmaan pelastuslaitoksen uutta, sukellukseen tarkoitettua UWIS-järjestelmää, jolla tilanneja johtokeskus pystyy seuraamaan sukeltajan liikkeitä koko ajan reaaliaikaisesti näytöiltään. – Järjestelmä perustuu ultraääneen, jota sukeltaja lähettää pinnalle tuotuihin kolmeen poijuun. Reaaliaikainen kuva toimii sekä johdon työkaluna että parantaa sukeltajan turvallisuutta, Alasaukko-oja esittelee. Suomalaisille vesistöille on tyypillistä, että pohja on pehmeä ja mutainen, ja näkyvyyttä on usein lampunkin kanssa veden alla vain käden mitan verran. Sukellusharjoituksessa mukana olleen Puolustusvoimain maavoimien sukeltajan mukaan Päijänne on kuitenkin poikkeuksellisen kirkas. – Ainakin kehäetsintäpisteen kohdalla on niin kirkasta, että lampulla näkee pohjassakin jopa viiden metrin päähän. Se on Suomen oloissa paljon. Juho Konttinen (vasemmalla) ja Jarmo Häkkinen testaavat sukelluspuhelinta ennen veteen menoa. Puhelimesta huolimatta sukelluksessa on mukana aina naru, jolla sukeltaja voi viestiä, jos tekniikka pettää. Rauta-aluksenkin saa ylös tyynyillä Päivi Hotokka Kuhmoisten Laajakaista Oy ja Kuhmoisten Verkkopalvelut Oy ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa ne eivät enää pysty lyhentämään pitkäaikaisia lainojaan. Kuhmoisten Laajakaistalla on lainarahoitusta Verkkopalveluilta ja Verkkopalveluilla laina Kuntarahoitukselta. Laajakaista Oy:n seuraava maksuerä erääntyy kesäkuun lopussa, mutta yhtiö ei selviydy sen maksamisesta. Tämän vuoksi kunnanhallitus päätti maanantaina ohjeistaa kuntakonserniin kuuluvan Verkkopalvelut Oy:n siirtämään lainan eräpäivää toistaiseksi. Lisäksi kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto myöntäisi Verkkopalvelut Oy:lle 67 500 euron lisärahoituksen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Kyseessä Verkkoyhtiöiden kassa tyhjä on tilapäinen ratkaisu, jolla verkkoyhtiöiden toiminta turvataan hetkeksi. Samaan aikaan selvitetään, millainen on yhtiöiden tulevaisuus pidemmällä aikavälillä. Kunta teetti konsulttiyhtiö BDO:lla selvityksen yhtiöiden rahoitusjärjestelyistä ja tulevaisuudenkuvasta. Selvitys valmistui toukokuun puolivälissä. Konsultilta toivottiin neljää tai viittä toimintavaihtoehtoa, mutta hallintojohtaja Sanna Luukkasen mukaan vaihtoehtoja yhtiöi den rakennejärjestelyiksi saatiin kolme. Päätöksenteko yhtiöiden tulevaisuudesta siirtyy kuitenkin syksyyn. Kunnanvaltuusto kokoontuu ensi maanantaina viimeisen kerran ennen kesätaukoa, eikä asiaa ehditä pohtia sitä ennen. – Tämä on niin iso kysymys, että ratkaisu on tehtävä rauhassa, Luukkanen sanoo. Päivi Hotokka Yksi yhtenäiskoulun purku-urakan tarjouskilpailuun osallistuneista yrityksistä on valittanut markkinaoikeuteen kunnanhallituksen tekemästä urakkapäätöksestä. Valitus viivästyttää purkamisen aloitusta markkinaoikeuden käsittelyn ajan, joten purkamaan ei päästä heti koululaisten kesäloman aluksi. Ahosen Palvelut Oy sanoo valituksessaan, että kunnan tarjouspyynnössä ei ole tuotu riittävän selkeästi ilmi purkutyönjohtajalta vaadittavaa ammattipätevyyttä. Yritys katsoo, että se olisi pitänyt valita Koulun purku voi viivästyä urakoitsijaksi, koska tarjous oli halvin. Kunnanhallitus toteaa vastineessaan, että purkutyönjohtajalta ei vaadita insinöörin tai rakennusmestarin koulutusta, mutta johtajan pätevyys täytyy tällöin osoittaa muulla tavalla. Kunnan näkemys on, että valittajan olisi pitänyt hakea kunnanhallitukselta hankintaoikaisua ennen kuin asiasta valitetaan markkinaoikeuteen. Yritys on kuitenkin ainoastaan käynyt sähköpostikeskustelua teknisen johtajan kanssa. Kunnanhallitus toivoo markkinaoikeudelta pikaista ratkaisua asiassa. Kuhmoisten Sanomat Satamassa sijaitsevalta Aurinkorinteen kaava-alueelta myydään kolmas tontti. Kunnanhallitus päätti maanantaina hyväksyä tontista saapuneen hakemuksen. Kyseessä on Sananjalka-niminen tontti, joka sijoittuu rakennettavan AhAurinkorinteestä tontti kaupaksi telantien alkupäähän. Tontin koko on 1 522 neliömetriä ja kauppasumma kahden euron neliöhinnalla 3 044 euroa. Aurinkorinteen viidestä tontista on kaupanteon jälkeen jäljellä vielä kaksi, 1 723 neliömetrin kokoinen Sinivuokko ja 1 910 neliömetrin kokoinen Näsiä.
Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 SANAN KULMA Riitta Hellqvist VALMISTUNEITA KUNNIAMERKIT Ruokapalvelu Tänään Kaalilaatikko, ruusunmarjarahka, 4-viljanvelli, leikkele To Tomaattisilakat, raparperimansikkakiisseli, makkarakeitto Pe Broilerin paistileike, tiramisu, riisivelli La Kananmunakastike, marjat + kinuski, uunipuuro, mehukeitto, leikkele Su Possustroganoff, jäätelö, purjoperunakeitto, munakokkeli Ma Nakkikastike, vispipuuro, kalakeitto Ti Juustoinen kalkkunakeitto, juusto, pannari + hillo, broilerikiusaus Ke Lindströminpihvit, kahvikiisseli, helmivelli Ruokalista koskee Päijännekotia, terveysasemaa, toimintakeskusta ja kotipalvelua. Kirjoittaja on entinen porvoolainen lapsityönohjaaja ja nykyinen kuhmoislainen. Päiväkoti Tänään Mannapuuro, rapea kalapala, perunat, kermaviilikastike, hedelmäsalaatti To Munakas, makkarakeitto, tuorepala, kiisseli Pe Murot, kalkkunakiusaus, karjalanpiirakka, kananmuna Ma Kaurapuuro, jauhelihakastike, spaghetti, marjakiisseli Ti Munakas, broilerin paistileike, täysjyväriisi, rahka Ke Riisihiutalevelli, smetanalohi, perunasose, smoothie Kuhmoisten-Padasjoen kappeliseurakunta Kastetut: Elias Jooa Aaron Hauskanen Kuhmoisten yhtenäiskoulun vastalakitetut ylioppilaat Mirella Launonen, Riikka Liehu ja Lotta Unnaslahti pitivät oman puheensa valmistujaisjuhlassa. – Ja kaikille niille nuoremmille, jotka miettivät ylioppilaskirjoituksia, ei ne niin pahat ole, he paljastavat. Riemuylioppilas Riitta Pouttu-Aaltonen sen sijaan ohjeisti puheessaan ylioppilaita. – Kun lähdette opiskelemaan, muistakaa että teette sen itsellenne, ei vanhemmille, ei kummitädille, eikä kenellekään muulle kuin itsellenne. Päivän muista juhlijoista kuvia on sivulla 26. Taas kukkasilla kukkulat oi Herra kaikki vyötät, aloittaa Elias Lönnrot kevään ylistysvirtensä. Tätä ympärillä pursuavaa luonnon kauneutta – jokakeväistä, Luojamme luomisen uutta ihmettä – ihaillessa voi vain onnellisena yhtyä keväisten virsien runoilijoiden sanoihin. Korkeiden hankien sulettua Luojan ensimmäiset ilopillerit, leskenlehdet, pikkuruiset pääsiäisliljat eli käenrieskat, sinivuokot, valkovuokot, lituruohot ja esikot, ovat jo kukkineet. Nyt ovat pikkuenkelin mekon väriset keltaiset voikukat sekä peltokanankaalit täyttäneet tienpientareet ja vainiot juhlavan keltaiseen mattoon. Kielot ja tuomet huumaavat tuoksullaan. Pienet suloiset metsäorvokit Suvi suloinen ovat kuin sinisiipisiä perhosia vihreillä mättäillä. Joka aamu on armo uus, miksi huolta siis kantaa. Varjot väistyy ja vajavuus, Jeesus voimansa antaa… Tänäänkin, vaikka taivas vihmoo koleaa vettä ja tuuli on pohjoisesta. Laihot laaksoissa eivät kasva ilman sadetta: kaikki mitä sataa ennen juhannusta on laariin, sanoi vanha kansa kiittäen ja siunaten kevätkesän sateet. Kouluissa, päiväkodeissa, kirkoissa ja kodeissa on soinut ja soi ympäri rakkaan isänmaamme jo vuosisataisena perinteenä 1600-luvun lopun nälkävuosilta hoitava ja toivoa antava Suvivirsi. Yhä uudestaan saamme opettaa sitä tuleville sukupolville Jumalan kiitokseksi ja kunniaksi. Taas linnut laulujansa visertää kauniisti. Myös eikö Herran kansa Luojaansa kiittäisi. Mun sieluni, sä liitä myös äänes kuorohon ja armon Herraa kiitä, kun laupias hän on. Tulevan sunnuntain ilosanomaa luetaan Johanneksen evankeliumin 3. luvusta, jossa Jeesus yön tunteina opettaa Nikodeemusta, kirjanoppinutta hallitusmiestä. Käsittämättömiä asioita, joita oppineiden vielä tänäänkin on vaikea ymmärtää. Ja kuitenkin yksinkertaisen selkeää rakkauden tunnustusta Jumalalta luoduilleen: niin on Isä Jumala meitä kaikkia – sinua ja minua – suunnattomasti rakastanut, että antoi ainoan Poikansa, ettei meistä kukaan hukkuisi ja eksyisi täällä maailman matkalla, vaan meillä olisi iankaikkinen elämä Hänen luonaan taivaan suloisessa suvessa. Saakoon Isä, Poika ja Pyhä Henki siunata suvemme matkaa. Ylioppilaat ruusuin ja halauksin kesälaitumille Arja Heinilä Tasavallan presidentti on myöntänyt Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4.6.2022 Suomen Leijonan ansioristin luutnantti Carl-Arthur Johannes Heickellille. Gradia Jämsästä ovat valmistuneet ajoneuvoasentajiksi Aleksi Forss ja Veikko Hakanen, yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi Konsta Kaunistoinen ja sähköasentajaksi Mika Timonen. Gradia Jyväskylässä on lähiesimiestyön ammattitutkinnon suorittanut Meri Rujala. Minna Korppila on valmistunut ammatilliseksi opettajaksi Tampereen ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Tuija Käki-Lahtinen on valmistunut mediapalvelujen toteuttajaksi Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta. Kutsu, kiitä ja onnittele lehdessä! 040 483 0860 ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 5 Päivi Hotokka Melkein kaikilla suomalaisilla on kokemus pingiksen pelaamisesta ajanvietteenä nuorisotalolla, kesäleirillä tai mökillä. Tällä kesämökillä pöytätennikseen suhtaudutaan kuitenkin toisin. Päijälässä Pitkäveden rannassa vapaa-aikaansa viettävä Pekka Tennilä näyttää tietä mökin ulkorakennukseen, jonka sisällä sijaitsee kilpatason vaatimukset täyttävä pöytätenniksen harjoitustila. Pelipöytä onkin tullut Päijälään suoraan Tampereella vuonna 2015 järjestetyistä veteraanien EM-kilpailuista, kun kisoja varten hankittuja pöytiä myytiin edullisesti pois. Harjoitussalin kaihtimet ovat kiinni, koska tasainen valo on pöytätenniksessä tärkeää. Valo tulee kattoon sijoitetuista loisteputkista. – Lattian pitää olla tumma, samoin taustaseinien. Jos ne ovat vaaleita, palloa ei näe kunnolla, Tennilä kertoo. Lasten vanavedessä valmentajaksi Pekka Tennilä oli itsekin nuorena kellaripingiksen pelaaja. Jääkiekkokaupungissa Tampereella ei tullut mieleen, että pöytätennistä voisi harrastaa tavoitteellisesti. Sen sijaan hän lähti kaverinsa innoittamana tennistunneille. Lasten ollessa pieniä Tennilä kuitenkin huomasi lehdessä ilmoituksen pingiskoulusta ja päätti viedä tuolloin 5ja 7-vuotiaat poikansa Oton ja Iiron kokeilemaan. Pojat innostuivat pelistä heti valtavasti, ja harrastus vei isänkin mukanaan alkeistason valmentajaksi sekä urheiluhierojaksi. Edelleen hän valmentaa kolmena päivänä viikossa, tosin nykyisin enemmän tennistä kuin pöytätennistä. Pöytätennistä Tennilä kuitenkin suosittelee harrastukseksi, koska se on vaativaa, mutta erittäin turvallista. Suurin vaara on lyödä rystysensä pöydän reunaan. – Koska laji ei ole kovin fyysinen, se antaa tytöille mahdollisuuden kilpailla tasavertaisesti poikia vastaan noin 16-vuotiaaksi asti. Pingis on Suomessa kilpatasolla pieni laji, mutta Tennilän oma kisalaji on vieläkin harvinaisempi. Hän pelaa pöytätenniksen, sulkapallon, squashin ja tenniksen yhdistelmälajia racketlonia. – Yhdistelmä muuttaa kunkin lajin luonnetta yllättävän paljon, etenkin erilaisen pistelaskun ja syöttösäännön takia. Jokainen alalaji pelataan 21 pisteeseen asti, ja lopputuloksessa jokainen piste merkitsee. Toistaiseksi Tennilä ei pysty mökillään harjoittelemaan neljästä lajista kuin pingistä. Pilke silmäkulmassa hän sanoo, että jos rahaa olisi, tontille tulisi squash-sali. Viherherukkaa ja mustajuurta Tennilän mökki alkoi nousta Päijälään reilu kymmenen vuotta sitten. Puut kaadettiin Tuusulasta appiukon metsästä, ja Jari Osonen veisti niistä tontilla pyöröhirsikehikon. Tontti oli ollut suvulla jo 1960-luvulta asti, sillä Tennilän isovanhemmat työskentelivät Päijälän koululla opettajina. Tennilän perhe kuitenkin vietti aiemmin kesänsä pääkaupunkiseudulla Itä-Villingissä, mistä Puolustusvoimissa työskennellyt Pekka sai hankittua työsuhdemökin. Tennilä myöntää, että kun työura päättyi, sisämaa ei alkuun houkutellut merellisen Villingin jälkeen. – Mutta kyllä minä tykkään, kun ei kuulu minkäänlaista meteliä, ei edes juhannuksena. Päivi Hotokka Pöytätennistä voi pelata paitsi salissa, myös järvellä kelluvalla lautalla tai talvella lumesta jäädytetyllä pöydällä. Tämän on todistanut Pongfinity-tiimi, johon kuuluvat Otto Tennilä, Miikka O’Connor ja Emil Rantatulkkila. Pongfinity on suosituimpia suomalaisia Youtube-kanavia, jolla on tällä hetkellä 3,2 miljoonaa tilaajaa. Tiimi julkaisee hämmästyttäviä ja huvittavia pingisvideoita, joissa esimerkiksi kokeillaan temppuja tai muunnellaan pelivälineitä. – Suosituimpia ovat stereotypiavideot, joissa esitetään erilaisia pingiksestä tuttuja stereotypioita, Otto Tennilä kertoo. Niissä vetoavat huumori ja tahalliset ylilyönnit. Juuri lauttaja jääpöytävideot on kuvattu Tennilän perheen mökillä Päijälässä. – Ne olivat hauskoja projekteja, kun rakentamiseen käytettiin paljon aikaa. Jääpöytää rakennettiin puoli päivää, jäädytettiin yön yli ja kuvattiin pelaaminen seuraavana päivänä. Tästä kaikesta syntyi alle kymmenen minuutin video sekä toinen pelivideo. Lisäksi mökin omassa pelitilassa on tehty videoita, esimerkiksi hohtopingiksestä. Otto Tennilä pelaa pöytätennistä nykyäänkin Suomen huipulla. Harrastuksesta tuli hänelle myös ammatti, sillä Pongfinity on niin hänen kuin kahden muunkin tiimiläisen päivätyö. Porukka aloitti pingistemppujen videoinnin omaksi huvikseen kymmenisen vuotta sitten. Tuolloin videoita julkaistiin muutama vuodessa. Ne alkoivat kerätä katsojia, ja kun neljä vuotta sitten Youtube-seuraajien määrä nousi yli sataan tuhanteen, miehet päättivät kokeilla, voisiko suosiosta syntyä jotain isompaa. – Lähdimme panostamaan videoihin ja sosiaaEi mitään mökkipingistä Pongfinity vei pingiksen järvelle Pingiksen pelaamisen lisäksi Pekka Tennilä tekee mökillä puutöitä ja kivistä piharakennelmia. Kotitarpeiksi viljellään etenkin viherherukkaa, mustajuurta ja tomaattia. – Mielestäni viherherukka on herukoista ylivoimaisesti parhaan makuinen. Makeampi kuin punainen, mutta ei niin öljyinen kuin musta. Lisäksi Tennilä on innostunut sienestämään: viime syksynä hän keräsi yli sata litraa suppilovahveroita. Ihanteellisen kesäillan hän aloittaisi pienellä melonnalla Mäntysaaren ja Salinsaaren ympäri. – Sitten kävisin saunassa ja viimeiseksi grillattaisiin mustajuuria. liseen mediaan. Ryhdyimme suunnittelemaan, milloin kuvataan ja miten sisältöä voisi kehittää. Videoista syntyi oma brändi Videoissa voi olla mitä tahansa pingikseen liittyvää. Tennilä uskoo, että ideat eivät lopu, sillä nytkin varastossa on paljon uusia. Ideoita syntyy vaikkapa katsojien heittämistä haasteista tai selailemalla muiden lajien Youtube-videoita. Nykyään Pongfinity julkaisee videon kahden viikon välein. Videotuotannon oheen on syntynyt myös muuta liiketoimintaa. Pongfinityn verkkokauppa avattiin syksyllä 2020, ja siellä myydään brändin omia pingistuotteita. Erityisen maininnan ansaitsee oma maila, jolla on Tennilän mukaan ollut hyvin kysyntää. Tiimi halusi teettää laadukkaan valmismailan, kun useimmiten hyvien pingismailojen runko ja lyöntipinnan kumit myydään erikseen. Pongfinity-tiimin pingislautta Pitkäjärvellä Tennilän perheen mökin edustalla, pelaamassa Emil Rantatulkkila ja Miikka O’Connor. Pongfinity Päivi Hotokka Pekka Tennilä näyttää malliksi syötön mökin omassa pelitilassa.
Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 ” Lämpöä on aika mukavasti ja moni puu menestyy. Anna Karhila Miltähän tuntuisi astua satuun? Hahmajärven lähellä sijaitsevan vanhan maalaistalon pihapiirissä siitä voi kenties saada aavistuksen. Tarja ja Pauli Kallion mökin piha loistaa kukkamerenä, kun pihan lukuisat perennat ja kesäkukat ovat heinäkuun puolivälissä parhaimmillaan. – Täällä on myös omenaja luumupuita, marjapensaita, kasvihuone ja kasvilavoja. Niissä minulla on esimerkiksi persiljaa, tilliä, salaattia, sipulia ja mullan lämmettyä myös kurkkuja, Tarja Kallio näyttää. Pauli Kallio puolestaan on luonut mökin entisille pelloille puistomaisen metsän, jossa on kymmeniä puulajeja. Kuin kehyksenä sille tonttia reunustaa luonnontilainen vanha metsä, jonka pariskunta on suojellut vapaaehtoisella Metso-suojelusopimuksella. – Metsä on varmasti sata vuotta vanhaa. Puiden alla on kauniita holveja ja verhoja, Pauli Kallio esittelee. Kesän alussa puistometsä on parhaimmillaan. Herkänvihreät lehdenalut ovat vielä pieniä, joten auringon säteet siilautuvat maahan saakka. Muutama perhonen lepattaa ohi ja kimalaiset etsivät mettä kivistä kootuissa kohopenkeissä kasvavista kukista. Kaiken kruunaa lintujen huumaavan kaunis konsertti. – Keskikesällä täällä onkin jo paljon varjoisampaa, sillä aurinko ei pääse lehtien lomitse niin hyvin, Tarja Kallio myöntää. Kurpitsajutut joulukukkina Kalliot asuvat Lahdessa, mutta käyvät Hahmajärvellä talvisinkin päiväseltään ruokkimassa lintuja. Talo on Tarja Kallion lapsuudenkoti. Hahmajärven rantaan on vain kivenheitto, mutta väliin on kasvanut tiheä koivikko. – Lapsuudessani maisema oli avoimempi, ja ehdin vielä hyvin juosta risteykseen, jos näin järven yli tieltä vilauksen kouluautosta. Tarja Kallio on laajentanut pihan kukkapenkkiä. Vanhojen tiikerinliljojen, akileijojen ja suopayrttien lisäksi penkissä on muun muassa pieniä ja isoja särkyneitä sydämiä, karhunkelloja, tarha-alpia, kultapalloja, konnanyrttiä ja palavaa rakkautta. – En jaksa kitkeä kovin Puistometsän ja perennojen lumoa paljon, joten en viljele kasvilavoillakaan mitään työlästä, kuten porkkanaa. Myös kesäkukiksi valitsen helppohoitoisia lajeja, surfiniaa ja samettiruusuja. Ilman sitkeää työntekoa pihapiiri ei kuitenkaan olisi niin upea. Koska paikka on mäkinen ja kivinen, Tarja Kallion paras kaveri kesällä on akkukäyttöinen trimmeri. – Syksyllä taas säilön ahkerasti. Minun joulukukkani ovat kurpitsajuttuja. Vaikka mökkipiha tuntuu joskus työleiriltä, Tarja Kallio myöntää, ettei hommaa ei tekisi, jos siitä ei tykkäisi. – Elämäni on yhtä kasvattamista, sillä työurallani olin 35 vuotta Lahden seurakunnan lastenohjaajana, Kallio nauraa. Valtionpuiston hengessä luotu Pauli Kallio on metsätalousinsinööri, joka teki elämänuransa UPM:n Tehdaspuun palveluksessa. Hän on kotoisin Evolta, jossa on muun muassa Suomen vanhin metsäoppilaitos ja vanhojen metsien arboretum. – Minulle jäivät jo pienenä mieleen kokeilut, joita Evolla tehtiin puulajien kasvatuksessa ja metsänhoitotoimenpiteissä. Omalla työurallaan Kallio joutui käymään jaakobinpainia etenkin silloin, kun hakattiin kovapuustoisia metsiä. Pahimpana hän muistaa Messilän kankaat ja Tiirismaan rinteet. – Mutta pääsin toteuttamaan myös omia ajatuksiani. Metsäalahan on kiertänyt nyt täyden ympyrän, sillä jatkuvaa kasvatusta tehtiin ennen avohakkuita, silloin vain harvennushakkuiden nimellä. Evolla Kallio pääsi lapsena tutustumaan valtionpuistoon, jonka maisemat vaihtelevat aarnialueista istutettuihin puistometsiin. Niiden hengessä hän alkoi luoda vanhoille peltotilkuille puistometsää. – Ensin kaadoin isoja koivuja, sitten aloin istuttaa. Nyt puulajeja on varmasti 75–100, kun pensaatkin lasketaan. Täällä on aika hyvät olosuhteet, lämpöä on aika mukavasti ja moni puu menestyy. Rauniokasojen ja kiviröykkiöiden lisäksi puistometsässä on kekseliäitä koristeita, kauniita kantoja ja keramiikkaa, jota pariskunnan tytär Satu Kallio tekee. – Täällä on myös kartanonruusua ja alppiruusuja sekä ainavihreä mahonia, Pauli Kallio näyttää. Pyökki, hemlokki, sembra ja moni muu Erilaisia puulajeja ja tarinoita niiden taustasta Kallioiden pihapiirissä tosiaan riittää. Pelkästään erilaisia kuusia on monia: kullankeltaisin versoin kasvava kultakuusi, goottilaistyylinen serbiankuusi, Pohjois-Amerikassa yleinen sitkankuusi, euroopanja siperianlehtikuuset sekä punaisin reunuksin kasvava surukuusi. – Lehtikuusi oli entisaikaan mastopuu, sillä se on sitkeä eikä lahoa. NyAnna Karhila – Meille mökki on rentoutumispaikka, enkä tosiaankaan tee täällä pihatöitä, Heidi Heikkilä naurahtaa. Heikkilän perheen mökki sijaitsee Hahmajärventien varressa aivan Tarja ja Pauli Kallion mökin naapurissa. Nurmettunutta polkua pitkin kuljetaan apuna puolin ja toisin. – Tarja ja Pauli ovat meille mökkimummi ja -vaari. Olemme oikeastikin vähän Maapalasta kasvoi luontoliikkujille oma tukikohta sukua. Mummi pitää meidät ruoassa, ja me autamme kitkemällä ja kantamalla vettä. Heillä on niin upea puutarha, meillä on sitten tällainen kontrasti, Heikkilä naurahtaa mökkipihastaan. Mökillä haasteetkin tuntuvat pieniltä Sipoossa asuva Heidi Heikkilä sai mökkitontin parikymmentä vuotta sitten perinnönjaossa. Alkuun tuntui mukavalta vain omistaa pala omilta juurilta. Ajatus mökin rakentamisesta syntyi kuitenkin pian, ja hirsimökki valmistui vuonna 2004. – Tästä tuli mukava tukikohta monille aktiviteeteille. Tykkäämme maastopyöräilystä ja käymme myös laskettelemassa Himoksessa ja Sappeessa. Itse kalastan, sienestän ja marjastan, Heikkilä listaa. 20 vuoden työuran Finnairilla tehnyt Heikkilä Pauli ja Tarja Kallion puutarhasta löytyy jo kevätkesällä silmäniloa moneen eri makuun, vaikka kesäkukat eivät ole edes maassa.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 7 Anna Karhila Kuoksenjärven rantamaisemisin saa ajaa pitkään pieniä ja kiemuraisia teitä, mutta mökkimatka palkitsee. Korkealle järven yläpuolelle rakennetusta mökistä avautuu upea maisema yli järven. – Täällä on huippurauhallista. Yhden mökin valotuikun näemme vastarannalta, Valpuri Kurppa nauraa. Kurpan vanhemmat rakensivat mökin vuonna 1991 umpimetsään niin kauas asutuksesta, että siellä sai varmasti olla omassa rauhassa. Viereen rakennettiin tosin muutama mökki samoihin aikoihin. – Kun olin pieni, muutaman mökin päässä oli pari samanikäistä tyttöä. Kesäisin sovimme treffit keskelle järveä räpylöiden ja pelastusliivien kanssa ja lähes elimme järvessä. Hauskinta on, että samat tytöt ovat edelleen mökkinaapureina, Kurppa kertoo. Lapsuudenmökki siirtyi Valpuri Kurpan ja hänen veljensä yhteiskäyttöön viitisen vuotta sitten. Nyt vuonna 2007 laajennetusta mökistä löytyy tilat isommallekin joukolle. – Parhaimmillaan meitä on ollut täällä 20 henkeä, joista 8 oli vaippaikäisiä. Silloin oli aika sutinaa, varsinkin kun vesipumppu lakkasi toimimasta. Grillausta, kalastusta ja projekteja Valpuri ja Miikka Kurpan kanssa aikaa mökillä viettää 5-vuotias Viljami, jonka mielestä mökillä parasta on saunominen ja trampoliinilla hyppiminen. – Viljami totesi juuri, että on kivaa, kun täällä on ihan eri tekemiset kuin kotona, Valpuri Kurppa kertoo. Mökkielämää piristävät myös kaverit, sillä tuttuja perheitä tulee usein vierailulle. – Nytkin odotamme juhannukseksi kolmea perhettä. Tämä on tällainen iloinen lasten Huvikumpu, Valpuri Kurppa kuvailee. Mökkielämään kuuluvat muun muassa grillaus, sienestys ja kalastaminen, mutta myös pienet projektit. Sellaisia ovat esimerkiksi koko mökkiä kiertävien terassien öljyäminen ja viime kesänä toteutettu laiturin uusiminen. – Keväällä laituri oli tosin karannut melkein vastapäiseen saareen saakka, ja meille tuli kiire pelastusoperaatioon. Puuhastelun ja etätyön paratiisi Valpuri ja Miikka Kurppa kuvailevat itseään kaupunkilaisiksi, mutta mökillä he puuhastelevat mielellään kaikenlaista. – Asumme Helsingissä kerrostalossa, joten klapihommat ja siimaleikkurin käyttö ovat täällä mukavaa vaihtelua. Mökkipuuhastelujen lisäksi molemmat tekevät Kuoksenjärvellä välillä myös etätöitä. Miikka Kurppa työskentelee pankkialalla, Valpuri asiantuntijana Kilpailuja kuluttajavirastossa. – Täällä on itse asiassa jopa paremmat fasiliteetit kuin kotona, sillä nettiyhteydet toimivat moitteetta ja tilaa riittää. Kesällä töitä voi tehdä vaikka terassilla, Miikka Kurppa kiittelee. Menneenä jouluna Kurpat olivat mökillä kymmenen päivää koronakaranteenissa. Koska kellään ei ollut oireita, ulkoilu ja järvi houkuttelivat myös silloin. – Aurasimme jäälle luistelukentän ja pelasimme kolmen hengen turnauksia. Maalivahti vain vaihtui aina lennosta. Mato-onki, tyyni järvi ja lasi kuohuvaa Välillä maailma tulee Kuoksenjärvellekin kylään, sillä aivan mökin ohi kulkee MM-rallin Päijälän pätkä. Elämää löytyy myös Päijälän ja Kuhmoisten kirkonkylän kesätapahtumista ja kahviloista. – Välillä teemme myös makkaranpaistoretkiä järven toiselle puolelle Majaniemen laavulle. Se on sopivan matkan päässä ja aina huippukunnossa. Myös unelmien kesäiltaan kuuluisi Valpuri Kurpan mukaan mökin rauha ja Kuoksenjärvi. – Olisi ihana istua mato-ongella lämpimänä iltana, kun järvi on tyyni. Parhaimmillaan lasissa voisi olla vähän kuohuvaa. Lapsiperheen oma Huvikumpu Puistometsän ja perennojen lumoa kyään siitä tehdään rumpuja ja pitkospuita, joita ei tarvitse kyllästää, Pauli Kallio tietää. Mäntyjäkin on monta lajia, esimerkiksi hemlokkeja ja douglas-, kontorta-, konkolorja sembramäntyjä. Matalin on pensasmainen vuorimänty, jonka lumi painaa talvella maanmyötäiseksi. – Hopeasembraa kokeiltiin kasvattaa tuotantoon myös Suomessa. Myös jalommat lehtipuut menestyvät pihassa. Pyökkejä on peräti neljä, vaikka puu on varsin hallanarka. – Ne näyttävät tässä vaiheessa ihan kuolleilta, koska vanhat lehdet eivät ole pudonneet, mutta niissä on isoja silmuja. Muita pihapiirin lehtipuita ovat muun muassa tammet, saskatoon eli marjatuomipihlaja, ruotsinpihlaja, F.E. Sillanpään mukaan nimetty taatanpihlaja, höyhenpensas, vuorijalava, saarni, metsälehmus, pilvikirsikka ja varsin kookkaiksi kasvaneet pähkinäpensaat. – Saarni on minun mieliharmini. Siihen kehittyy kukkimisen jälkeen litteitä siemeniä, jotka juuttuvat joka paikkaan. Onneksi niistä harvoin kasvaa vesoja, Tarja Kallio pistää väliin. Pitää ruokkia, etteivät karkaa naapuriin Haasteena puistometsässä on jatkuva karsinta. Ilman hoitoa valoisuus vähentyy ja puut alkavat häiritä toisiaan. – Lahovaurioita on onneksi vähän. Kaarnakuoriaisten invaasio on uhka, joka on tulossa haastamaan Suomen metsätaloutta. Puiden lisäksi Pauli Kallio vaalii pihalla lintuja. Hän on jo vuosia talviruokkinut lintuja ja jatkaa sitä yhä, vaikka auringonkukansiemeniä ei kulukaan enää kuin kaksi säkkiä talvessa pähkinöiden ja talipallojen lisänä. – Tässä on ainakin kolmea uhanalaista lajia, jotka nykyään ovat tiukilla, eli hömötiaisia, kuusitiaisia ja töyhtötiaisia. Lintuja pitää ruokkia säännöllisesti, etteivät ne karkaa naapurin pihaan, Kallio naurahtaa. Arja Heinilä Maapalasta kasvoi luontoliikkujille oma tukikohta työskentelee nykyään Helsingissä Kaupunkiliikenne Oy:n eli entisen HKL:n kalustopalvelupäällikkönä. Hän vastaa metrojen ja ratikoiden omaisuuden ja elinkaaren hallinnasta, esimerkiksi kaluston hiilikuorman optimoinnista ja kompensoinnista. Korona-aikana hän on tehnyt etätöitä myös mökillä. – Heti kun suljen täällä läppärin, olenkin vapaalla. Tein täällä myös muutama vuosi sitten lopputyöni. Haastavatkin asiat tuntuivat täällä pienemmiltä. Mansikkakakkua ja melontaa Hahmajärven rantamille on syntynyt mökkinaapureista pieni yhteisö, joka viettää paljon aikaa yhdessä. – Keksimme aina yhteisiä juhlanaiheita. Kun porukkaa on paljon, on nimppareita ja mansikkakakkua usein. Luonnossa liikkumiseen ja Kuhmoisiin liittyy myös Heidi Heikkilän unelma täydellisestä kesäillasta. – Se olisi melontaretki Päijälässä. Olisi ihana meloa päivä ja istua illalla nautiskelemassa laavulla. Olen melonut paljon, mutta en vielä koskaan täällä Kuhmoisissa. Arja Heinilä Miikka, Valpuri ja Viljami Kurppa sekä Pupu kurkistavat mökin pääovelta. Arja Heinilä Pauli ja Tarja Kallion puutarhasta löytyy jo kevätkesällä silmäniloa moneen eri makuun, vaikka kesäkukat eivät ole edes maassa. Heidi Heikkilän ainoa viljelypalsta on kivenkoloissa, joissa kasvaa nyt sipulia.
Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 Päivi Hotokka Kahden väliin jääneen vuoden jälkeen Kuhmoisten kiepsaus kesään -tapahtumaa päästään viettämään ensi lauantaina. Tapahtumaa järjestävän Kuhmoisten Yrittäjien puheenjohtaja Eija Heinonen kertoo, että päivä sujuu tutun kaavan mukaan. – En näe siinä uudistamisen tarvetta, koska ihmiset tietävät jo, mihin aikaan kannattaa olla liikkeellä. Tänä vuonna ohjelmassa on monenlaista musiikkia. Torilla esiintyvät Kuhmoisten pelimannit, kuhmoislaistaustainen hip hop -artisti Purso sekä niin ikään paikallista taustaa oleva Harri Järvinen Opetuslapset-yhtyeen kanssa. Lisäksi tuolijumpan harrastajat esittävät ohjaaja Pipsa Suomisen johdolla harsotanssin. PuoliltapäiKuhmoinen kiepsahtaa vihdoinkin vin paljastetaan ja kastetaan vuoden kesäkuhmoislainen. Uutena päivään kuuluu Kuhmolan alakertaan pystytettävä järjestötupa, jonne Kuhmoisten yhdistykset voivat tuoda oman esittelypisteensä. Idea järjestötuvasta on syntynyt Kuhmoisten Senioreissa, jotka uskovat, että yhteinen alue antaisi yhdistyksille näkyvyyttä sekä mahdollisuuden toiminnan esittelyyn ja jäsenja varainhankintaan. Kiepsauslounasta ei tänä vuonna tarjoilla, vaan torille tulee Sappeen kyläyhdistyksen soppatykki, josta voi ostaa hernerokkaa ja lättyjä. Eija Heinonen muistuttaa, että toritapahtuman jälkeen meno jatkuu paikallisissa ravintoloissa, joissa kaikissa on illalla luvassa elävää musiikkia. Päivi Hotokka Kaksi ranta-aluetta Kuhmoisista on mukana hankkeessa, jossa vapaa-ajanasukkaita kannustetaan osallistumaan vieraspetojen poistoon luonnosta. Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hankkeessa pyydetään minkkiä ja supikoiraa. Hankkeita Kuhmoisiin ovat hakeneet Liisa Kontturi Kuhmoisten vapaa-ajanasukkaista ja Juha Hietanen Kuhmoisten Erämiehistä. Kontturin alue sisältää Kuoksenjärven, Aulusjärven ja Hahmajärven ranta-alueita. Hietasen alueella on Päijänteen saaria sekä mantereen rantavyöhykettä Ansiolahdentien ja Kissakulmantien välillä. Näiden alueiden vapaa-ajanasukkaat voivat hakea hankkeen vastuuhenkilöiltä pyyntilaitteen, ja samalla he saavat opastusta sen käytössä. Tarvittaessa pyyntilaite voidaan myös toimittaa mökille. Hankkeeseen osallistuvien mökkiläisten tulee itse virittää loukku ja tarkistaa se päivittäin, mikäli kyseessä on elävänä pyytävä loukku. Lisäksi he itse lisäävät tarvittaessa loukkuun syötin tai hajusteen. Jos mökkiläinen ei itse halua lopettaa loukkuun jäänyttä vieraspetoa, metsästäjä voi auttaa siinä. Hankkeessa saaliiksi saadut eläimet tilastoidaan, joten niiden tiedot tulee Mökkiläiset apuun vieraspetojen hävittämisessä toimittaa hankkeen vastuuhenkilöille. Juha Hietanen esittelee hanketta Kiepsaustorilla tämän viikon lauantaina. Pedot tuhoavat munia ja poikasia Kontturi ja Hietanen haluavat osallistua hankkeeseen, koska he ovat huolissaan vesilintukantojen heikkenemisestä ja metsäkanalintujen vähenemisestä Kuhmoisten alueella. Mökkiläiset halutaan mukaan vieraspetojen poistoon, koska minkin ja supikoiran elinalueisiin kuuluvat ranta-alueet, joilta löytyy niille runsaasti ravintoa. Supikoira ja minkki siirrettiin kesäkuussa 2019 haitallisten vieraslajien listalle, jolloin laki mahdollistaa näiden lajien ympärivuotisen pyytämisen. Maanomistajan lupa vaaditaan kuitenkin aina myös niiden metsästämiseen. Kesäaikainen pyynti tehdään pelkästään elävänä pyytävillä loukuilla. Pyynnin tulee olla jatkuvaa vuodesta toiseen. Metsästyksen tuottama alueellinen tyhjiö vieraspedoista täyttyy jo yhtenä vuonna, mikäli pyyntiin tulee taukoa. Vieraslajeja halutaan hävittää luonnosta, koska ne uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Ihmisen toiminnan vuoksi maahan levinneet vieraspedot menestyvät Suomen luonnossa alkuperäislajeja paremmin. Minkki ja supikoira tuhoavat monien kotoperäisten lintujen munia, poikasia ja hautovia emoja. Ne myös pelottavat hautovat emolinnut pois pesistä, jolloin munat jäävät suojatta varisja lokkilintujen syötäväksi. Suomen Metsästäjäliitto aloitti Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -pilottihankkeen kesäkuussa 2021. Hankkeen rahoittaa maaja metsätalousministeriö. Pilottihanke kestää vuoden 2022 loppuun, jolloin mietitään yhdessä hankkeen ohjausryhmän kanssa mahdollista jatkoa. Hankealueet sijaitsevat Päijänteen saarissa sekä ranta-alueella (kartta oikealla ylhäällä) sekä Kuoksenjärven, Aulusjärven ja Hahmajärven ranta-alueilla (kartta oikealla alhaalla). Kesäaikaan vieraspetoja saa metsästää vain elävänä pyytävillä loukuilla. Kiepsaus järjestettiin viimeksi vuonna 2019, jolloin tapahtumassa esiintyivät Virve Rosti ja Raine Ampuja yhtyeineen. Elina Syrjänen
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 9 tumista ja avioliittoneuvontaa, omalla erikoisella tavallaan. Kaikki ei suju välttämättä niin kuin oli tarkoitus. Eero Janatuinen saa haalittua sekalaisen joukon maalaismaisemaan. Hieman nynny Risto, avioliittoonsa kyllästynyt Riston vaimo Maija, julkisuudelta pakoon lähtenyt huomionkipeä tosi-tv-tähti Merituuli sekä stressaantunut ja rahanahne sijoittaja Jonna saapuvat nauttimaan elämyksistä ja maaseudun rauhasta. Sopan ainekset ovat valmiina, eikä väärinkäsityksiltä voi välttyä. Musiikki ja äänitehosteet tulevat rytmittämään tapahtumien kulkua. Ensi-ilta on tiistaina 12. heinäkuuta. Näytöksiä on yhteensä 12. Esitys kestää noin kaksi tuntia ja siinä on yksi väliaika. Näytelmä sopii myös lapsille. Kalholanniemessä on katettu katsomo, joten pieni kesäsade ei näytöksen kulkua haittaa. estradilla 30 vuotta sitten koulunäytelmässä. – Jouni soitti ja pyysi mukaan. Hän puhui ja puhui ja kertoi roolihahmosta. Suostuttelu kesti noin kymmenen minuuttia ennen kuin sanoin kyllä, virnistää Sanna Hännikäinen. – Joskus vaan on vaikea ehtiä Papinsaaresta töistä harjoituksiin. 22 vuotta harrastajateatterissa mukana ollut Arja Korvenranta on syntyjään savolainen. – Minä puhun savon murretta ja olen iloinen että saan sitä tässä näytelmässä viäntää. Olen kuin kotonani kun saan meluta ja meuhkata. Pieni rooli on haastavampi kuin isompi, jossa saa puhua paljon, sanoo Korvenranta. Laulamista harrastavaa Jaakko Hännikäistä pyydettiin aikoinaan teatteriin lauluvahvistukseksi. – Koko kesäloma menee näytellessä, mutta mikä sen parempaa. Nuorempaa väkeä tarvittaisiin mukaan, hän toivoo. – Jos harrastus ottaa, niin enemmän se antaa, kiteyttää puheenjohtaja Tiina Uotila, joka on saanut teatterin parista monta elin ikäistä ystävää. Teatterilaisilla on myös oma huoltaja. Maikki Johansson on huolehtinut ” Olen kuin kotonani kun saan meluta ja meuhkata. Arja Heinilä Kuhmoisten harrastajateatterin näyttelijät viettävät taas kesälomansa Kalholanniemessä. Ketään heistä ei ole siihen tarvinnut pakottaa, kesä vietetään mielellään yhdessä. Ilmapiiri on mukava näyttelijöiden ja muun henkilökunnan kesken. Talkoohenkeä ei tarvitse houkutella esiin. Kahden vuoden tauon jälkeen päästään taas kauniiseen miljööseen nauttimaan teatteriesityksestä. Kesän 2022 näytelmän nimi on Elämysloma. Sen on kirjoittanut näytelmäkirjailija Eeva-Kaarina Kolsi. Luvassa on huolettoman hauska komedia. – Halusimme kepeähkön näytelmän, sillä oikeassa elämässä on nyt tarpeeksi draamaa, sanoo ohjaaja Jouni Uotila. – Näytelmäkirjailijaliiton hakemistosta löysimme pienelle näyttelijäporukalle soveltuvan näytelmän. Ensikertalaisia ja vanhoja konkareita Maatalouslomittajana päivätyötään tekevä Anne Ahola on ensimmäistä kertaa Kalholanniemen näyttämöllä. Hänellä on kuitenkin pitkä kokemus näyttelemisestä Vehkajärven kesäteatterissa. – Tämä paikka on sellainen mihin olen aina halunnut päästä näyttelemään. Täällä on niin kaunista. Treenitkin järjestetään täällä vapaapäivien ja töiden mukaan. Sanna Hännikäinen on niin ikään ensimmäistä kertaa tällä näyttämöllä. Viimeksi hän on ollut näyttelijöiden muonituksesta ja kahvituksesta useita vuosia. – Seuraan kaikki harjoitukset ja esitykset ja aina se on yhtä mukavaa. Olen heidän esinaurajansa. Johanssonilla ei itsellään ole kipinää näyttelemiseen. – Tykkään enemmän olla huoltojoukossa. Matti Mattila on saanut näytellä viidentoista kesän ajan erilaisia rooleja. – Välillä puhun omiani, mutta pysyn tietenkin aina aiheessa. Vastanäyttelijästä riippuu kuinka paljon sitä pystyy improvisoimaan, kertoo Mattila. – Täytyy tuntea toinen hyvin, jotta näkee pienestä eleestä jos toinen tarvitsee apua, vahvistaa ohjaaja Uotila. – Kun tulee ensi-ilta, on ohjaajan työ tehty ja voin lähteä lomalle. Maalaiselämyksiä ja avioliittoneuvontaa Näytelmä kertoo kekseliään ja velkaantuneen aikamiespoika Eero Janatuisen hyvästä ideasta rikastua. Hän alkaa järjestää kaupunkilaisille maalaiselämyksiä ja terapiamatkoja tilalleen Pölikköön. Suorasanainen isäntä lupaa myös henkistä paranTerapiamatkoja kaupunkilaisille Elämän huikeimmat hetket ikuistetaan selfieen, myös teatterissa. Kuhmoisten harrastajateatterin näyttelijät Anne Ahola, Matti Mattila, Arja Korvenranta, Jaakko Hännikäinen ja Sanna Hännikäinen aloittivat toukokuussa ulkoharjoitukset. Joihinkin kohtauksiin tarvitaan vielä apua papereista, mutta paikat alkavat olla selvillä. Kalholanniemi siivotaan ja kunnostetaan talkooporukalla ennen heinäkuun näytöksiä. Arja Heinilä
Kuhmoisten Sanomat 10 Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 Anna Karhila Konkarit kohtaavat Naivistiryhmän töitä Riihigalleriassa 15.6.–21.8.2022 Riihigalleriantie 82, Päijälä Riihigallerian kesän näyttelyssä on tällä kertaa iloa, väriä, sadunomaisuutta ja huumoria, sillä kesän näyttelyn on koonnut viiden naivistisia teoksia tekevän taiteilijan ryhmä. – Olemme pitäneet yhdessä näyttelyitä muutamia vuosia Ranskan Antibesissä, Porissa ja viime vuonna Sauvossa, ryhmän yhteyshenkilönä toimiva Anna-Liisa Hakkarainen kertoo. Ryhmän saapuminen tänä vuonna nimenomaan Kuhmoisiin on omalla tavallaan sekin satua. Ryhmä päätti viime vuonna jatkaa yhteiseloa, sillä yhteisnäyttely antoi hyvän syyn pitää yhteyttä ja toi mukavia muistoja menneiltä ajoilta. Uuden yhteisnäyttelyn paikka oli kuitenkin kysymysmerkki. – Paluumatkalla Sauvosta mieleen tuli vain Korpilahden höyrygalleria, mutta se oli jo varattu. Sitten muistin Riihigallerian ja Eino Viikilän, ja ajattelin soittaa seuraavana päivänä. Vaan Eino soittikin ihan pienen ajan kuluttua minulle. Joku telepatia toimi. Hakkarainen on jo itse valmistellut näyttelyä. – Toin kymmenen sangollista veistoksiani jo Kuhmoisiin. Olen ährännyt koko talven tätä näyttelyä varten työhuoneessani Jyväskylässä. Hakkarainen on itse pitänyt juuri Eino Viikilän houkuttelemana vuosia sitten näyttelyn Riihigalleriassa. Nyt Kuhmoisiin saapuu alkuperäisestä naivistiryhmästä kolme perustajajäsentä, Hakkarainen, Reijo Kivijärvi ja Raija Nokkala. – Alkuperäiseen kokoonpanoon kuulunut Erkka Auermaa ei saanut aikaiseksi veistoksia, eikä Viikilän Einoltakaan niitä liiennyt, joten pyysimme ryhmään mukaan Asta Pulkkisen ja Pertti Ylisen. Me kaikki olemme olleet Iittalassa, ja se on aina ollut niin hauskaa. Iittalalla Hakkarainen viittaa vuonna 1989 alkunsa saaneeseen Naivistit Iittalassa -näyttelyyn, josta tuli monen naivistin koti. Anna-Liisa Hakkarainen oli mukana näyttelyssä 25 vuotta. – Se oli ihanaa, mutta Olisi ikävää, jos ei olisi jotain hauskaa touhu muuttui perustajajäsenen Kalevi Heinäsen kuoltua, enkä ole enää pyrkinyt mukaan. Sininen hevonen on kuin sota Mitä naivismi sitten on? Ainakin teoksissa on usein sadunomaisia, fantastisia tai humoristisia piirteitä. Taiteen kaavoja se ei toteuta – monelle naivistille perspektiivillä, väriopilla, mittasuhteilla tai sommittelusäännöillä ei ole väliä. Yhteistä naivisteille on usein yksityiskohtien runsaus ja värikkyys. – Väri on kaikkein tärkein asia teoksissani! Hakkarainen vahvistaa. Hakkaraisen tuoreimpien teosten aihepiirissä näkyy paljon Ukraina. Rautalangan avulla tehtyjen veistosten lisäksi Hakkarainen tuo Kuhmoisiin maalauksia ja akvarelleja. Akvarellienkin hän kuvailee olevan maalausmaisia. – Kokeilin tätä varten uutta ja tein akvarellit hyvin kuivalla. Näissä ei ole paljon vettä, vaan paljon väriä. Hakkarainen teki joskus paljon kettuja. Nyt niitä ei enää ole, vaan on puita ja usein virta, yhä useammin myös ihmisiä ilman eläimen hahmoa. Vielä työn alla olevaan maalaukseen on kasvamassa sininen hevonen. Se jäi sadusta, jossa kylän lapsia pelotteli sininen hevonen. – Kun sininen hevonen oli paikalla, lapset eivät kasvaneet, kukat eivät kukkineet ja kylässä oli ainainen talvi ja kylmyys. Ymmärsin, että sininen hevonen on kuin sota nyt. Kuhmoisiin tulevissa töissä on mukana muun muassa Katson Dnepriin, jossa on nainen, vene, virta ja rauhanlintuja. Hakkaraisen mukaan teoksissa on aina tunnetila ja ajatus. – En osaisi tehdä vain kuvia, vaan mukana on aina ajatus. On hienoa, jos se kohtaa ihmisen ilman sanoja. Kreisit jutut tulevat vain jostain Väri on tärkeä myös Asta Pulkkiselle, joka maalaa aika pieniä, tarkkoja ja värikkäitä töitä. Hänen töissään on hyvin usein mukana huumori. – Olisi ikävää, jos ei olisi jotain hauskaa! Mielelläni liisaan iloa, että muutkin ilahtuisivat. Saatan myös kääntää yhteiskunnallista sanomaa vitsiksi. Yksi huumorin keinoin puhuva teos on Ilmaston muutos, jossa on talo, ukko, akka, kahvipannu ja kissa, kaikki ilmassa. Tai Kasvisruokaa karussa, jossa on tähtitaivas, täysikuu, savupiipun nokassa istuva kissa ja katonharjalla istuva ukko ja alhaalla nainen huhuilemassa. – Tykkään tehdä aina vähän kreisejä juttuja. Kuvat tulevat vain jostain ja kaikenlaisista aiheista. Japanilaisten maksama talo Pulkkiselle elämän tärkein asia on maalaus, mutta hän on tehnyt myös mietelausekirjoja ja maalauksistaan muun muassa kortteja ja magneetteja. Niitä on esillä ja myynnissä myös Pulkkisen kotipihassa, Hollolan vanhassa kirkonkylässä sijaitsevan, Karjalasta aikoinaan siirretyn entisen kanttorin talon umpipihalla. – Minusta tuli taitelija, kun ostimme talon monta vuosikymmentä sitten, ja piti keksiä, miten itsemme elätämme. Elatukseen löytyi apu Anna-Liisa Hakkaraista jännittää, saako hän vielä työn alla olevan Sinisen hevosen ajoissa valmiiksi. – Illalla myöhään maalasin tätä. Ajattelin kuinka hevonen lentää ja kukat nousevat, ja mietin kuinka saisin sen hehkun tulemaan, mihin pyrin. Sellainen vie aina aikaa. Raija Nokkalan Yhteispelissä pelimannien haitari vain venyy yhteissoiton mukaan. Reino Hakkarainen Asta Pulkkisen Ilmaston muutoksessa lentävät puut, kanat, kissat ja tavarat.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 11 käsin maalatuista medaljonkikorusta, joita oli esillä Helsingissä Finnish Design Centerin koruille tarkoitetuissa kuvuissa. Niistä kiinnostui Japanin suurin tavaratalo Nikimoto. – Talon remontin ovat maksaneet puoliksi japanilaiset ja puoliksi ruotsalaiset. Molemmille olen tehnyt niin paljon töitä. Ei me olla niin vanhoja Maalaiselämän vastapainoksi Pulkkinen matkustaa joka talvi. Viime keväänä hän oli kuukauden Ranskan Provencessa ja toisen Madeiralla, jossa hän teki vähän töitäkin. – Se on eniten paikan vaihtoa. Kun asuu maalla, unohtaa muuten miltä maailma näyttää. Anna-Liisa Hakkaraisen tapaan Pulkkinen on jo 75-vuotias. Hän kertoo olleensa epäuskoinen, kun ystävä huomautti hänenkin täyttävän jo niin paljon. – Ajattelin, etten mitenkään voi olla niin vanha, ja oikein laskin ikäni. Surin sitä monta päivää. Olo ” Mielelläni liisaan iloa, että muutkin ilahtuisivat. Anna Karhila Boomeri Torvelasta Eino Viikilän maalauksia ja veistoksia 21.6.–12.7.2022 Kirjaston galleria Toritie 42 Kuhmoisten kesä on tänä vuonna todellakin täynnä naivististen töiden iloa, sillä heinäkuun puoliväliin asti myös kirjaston galleriassa on naivistisia teoksia. Ne on tuonut esille Kuhmoisten oma naivisti, monen paljon rakastama Eino Viikilä. – Taidetta en pysty jättämään, mutta yritän aina välillä jättää näyttelyiden järjestämisen. Mutta sitten minua aina pyydetään johonkin, Viikilä sanoo. Kirjaston galleriaan tuoduista teoksista osa on ollut esillä muuallakin, mutta paljon joukossa on ihan uusia. Yksi niistä on esimerkiksi Miehet lähdössä Torvelan sotaan. – Halusin tehdä sen, sillä tämä näyttely on myös osa Torvelan kyläyhdistyksen 20-vuotisjuhlavuotta, Torvelassa Patavedellä asuva Viikilä sanoo. Torvelan sota on osa Torvelan ja Pataveden omalaatuista huumoria, tapahtuma, joka oli melkein totta. Samanlainen huumori kannattelee myös Viikilän teoksia. – Olen hyvin surumielinen ihminen, mutta ehkä juuri siksi pidän huumorista. Ei grillikatoksia, vaan liitovarjoja Vaikka Viikilä ei tahallaan tavoittele huumoria, hän näkee monissa asioissa huvittavia puolia. EU-parlamentissa häntä nauratti, kun kaukana portaikossa kulkevat ihmiset näyttivät ihan muurahaisilta. – Muut näkivät vain hyvinpuOlisi ikävää, jos ei olisi jotain hauskaa keutuneita ihmisiä. Viikilä ei halua teostensa olevan yksiselitteisiä. Niissä on mukana usein myös jotain arkea suurempaa, Vanhainkodin virkistyspäivässä esimerkiksi mummut ja papat lentelevät pyörätuoleissaan liitovarjoilla grillikatoksessa palelun sijaan. Viikilä myös korostaa, ettei hän koskaan ilku, vaikka nauraa. – Tärkeintä teoksissani on suuri ymmärrys ihmistä kohtaan. Eikä kaikki ole vain huumoria. Viikilä tekee tilaustöinä mielellään esimerkiksi hautamuistomerkkejä. – Elämän ja kuoleman asiat ovat minulle läheisiä. Taiteilijalla on tuli, joka palaa Eino Viikilä sekä maalaa että tekee veistoksia keramiikasta. Veistoksien tekniikka ei ole ainakaan helpoimmasta päästä. Savi on vaikea saada pysymään muodossa, etenkin kun teoksen pitää olla ontto, jotta se ei räjähdä uunissa. Jokainen teos vaatii kolme polttoa. – Savi on erittäin vaikea materiaali, mutta olen jo hyvin sinut sen kanssa, ja Jumala on antanut minulle lahjat tehdä saven pinnasta samanlaista kuin koiran kirsu tai posliininen vessanpönttö. Mutta aina poltossa osa voi hajota. Viikilä on elänyt taiteen tekemisellä jo yli 25 vuotta, mutta sanoo yhä hämmästyvänsä siitä, jos joku haluaa ostaa hänen teoksiaan. Itsekriittisyys onkin hänen suurin peikkonsa – hän on harvoin tyytyväinen tekemäänsä. Silti taiteen tekeminen on välttämätöntä. – Jos minulla ei ole jotain tekeillä, jotain on ainakin ajatuksissa. Se on tuli, joka palaa. Entäs boomeri, joka on näyttelyn nimessä? Sanan teki tunnetuksi pääministeri Sanna Marin, joka tokaisi, että jäitä hattuun boomeri, jäitä hattuun. Nuorison käyttämä termi tarkoittaa suurten ikäluokkien edustajaa ja sellainen Viikiläkin on. – Keksin sitten näyttelyyn jujun. Boomeri Torvelasta on myynnissä huutokaupalla, ja sen myyntihinta lahjoitetaan Pataveden-Torvelan kyläyhdistyksen hyväksi. Ihmisen suuri ymmärtäjä Anna Karhila ei vielä ole sellainen, että haluaisin ollenkaan vetäytyä eläkkeelle. Pärekattoja ja harppusatuja Naivistiryhmän muillakin taiteilijoilla on jo ikää, mutta vauhtia se ei ole hidastanut. Esimerkiksi Raija Nokkala ohjaa taiteen tekemisen lisäksi teatterinäytöksiä yhdessä miehensä kanssa. – Monilla meistä on kaikenlaista. Pertti Ylisellä on oman näyttelyn avajaiset perinnekylässään Soinissa, ja sitä ennen hänen pitäisi vielä tehdä pärekatto, kehystää tauluja ja viedä teoksia kahvilanäyttelyyn Ähtäriin, Anna-Liisa Hakkarainen listaa. Hakkarainen on innoissaan tulevasta näyttelystä ja siitä, että koronan jälkeen yhtäkkiä tapahtuu taas paljon. Hänen omista töistään on noussut esille nyt esimerkiksi vuonna 1998 tehty kuvitus Leena Laulaisen kirjoittamaan lastenkirjaan Kultamarja ja metsän salaisuudet, joka sai aikoinaan lastenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon. – Säveltäjä ja muusikko Ninni Poijärvi sovitti siitä teoksen 40 harpunsoittajalle. Satu esitettiin toukokuun lopussa. Se oli upea kokemus. Raija Nokkalan Yhteispelissä pelimannien haitari vain venyy yhteissoiton mukaan. Puput pomppivat mielellään Eino Viikilän töihin. – Lapsenlapseni sanoi, että tuo pupu ei voi oikein hyvin. Se oli minusta loistava lausunto. Asta Pulkkisen Ilmaston muutoksessa lentävät puut, kanat, kissat ja tavarat. Eino Viikilä kehystää itse taulunsa. Päivä ennen avajaisia kehystyksessä oli Kissanpesuviikot.
Kuhmoisten Sanomat 12 Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 KULTTUURI Riihigallerian kesä 2022, Konkarit kohtaavat, 15.6.–21.8.2022. Kirjaston taidenäyttely 2.6.–12.7. Boomeri Torvelasta, Eino Viikilä 16.7.–31.8. Tunnelmia luonnosta, Henna Nivarpää-Ampuja & Tiia Puukila. Näyttelyt avoinna kirjaston aukioloaikoina. Vapaa pääsy. Kotiseutumuseo 6.7.–31.7., ke-su 11–16. Kotiseutumuseo sijaitsee kirkonmäellä. Vapaa pääsy. KESÄTOIMINTAA Uimakoulu järjestetään 27.6.–1.7. ja 4.–8.7. Ilmoittautuminen: uimakoulu@kuhmoinen.fi • Kuhmoisten satamassa aamujumppa ma, ke ja pe 10.00–10.30 kesäja heinäkuussa. • Lasten liikunnallinen kesäkerho kokoontuu tiistaisin (4–7-vuotiaille) ja keskiviikkoisin (8–12-vuotiaille) klo 17–18 Kuhmolassa 14.6. alkaen. • Keskuspuistosta (Puistotie 3) löytyy lasten leikkipuisto, senioripuisto sekä perinnepelija Beach Volley -kentät. • Urheilukenttä, uimala ja kuntoportaat ovat kaikille avoimessa käytössä osoitteessa Soini Nikkisen kaari 8. KUNNAN KESÄLEIREILLÄ ON TILAA Varhaisnuorten leiri (synt. 2008–2011) 13.–17.6. Leirimaksu 45 €. Nappulaleiri (synt. 2012–2014) 20.–23.6. Leirimaksu 40 €. Ilmoittautuminen numeroon 040 541 0334. Katso tarkemmat tiedot: kuhmoinen.fi Oma tontti veden läheltä P I R K A N M A A N P O R T T I P Ä I J Ä N T E E L L E Kuhmoinen Katso tarkemmat tiedot kuhmoinen.fi Nyt on oiva hetki hankkia tontti Kuhmoisista! Keskustaan rakentuu upeita uusia pientaloalueita. Satamarinteen valoisat tontit yhdistävät satama-alueen luonnonkauniit maisemat ja ydinkeskustan palvelut. Aivan sen tuntumaan nousee Aurinkorinteen pientaloalue. Tule ja ihastu. Satamarinne ja Aurinkorinne sijaitsevat Saharannan sataman kupeessa, joka on Päijänteen suosituin vierasvenesatama. Kuhmoisissa sijaitsee myös mm. upea Isojärven kansallispuisto, frisbeegolfrata, laaja maastopyöräreitistö ja Pitkäveden melontareitti. Tervetuloa tutustumaan! AURINKORINNE SATAMARINNE ao 450/1 AO 450/2 AR 452 AR 203 PÄIVÄKOTI K ES K U S TA AL 205 Myynnissä olevat tontit
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 13 Lukuvinkkejä f Tänä vuonna ilmestyneessä nuortenkirjassa Jäätävää kyytiä kaahaillaan myös Kuhmoisissa. Tuntuvatko paikat tutuilta? f Mökkilukemiseksi sopivat lyhyitä huumorijuttuja sisältävät kirjat Miehet maailmalla ja Miehet asialla. Tapani Baggen mukaan tarinat syntyivät siitä, kun hän hankki omakotitalon ja joutui tekemään kaikenlaista, jota ei osannut. ”Kun kaikki ei aina onnistu, siitä tulee väkisinkin komediaa.” Päivi Hotokka Isojärven rannalla mökkipihassa tulee vastaan kermanvärinen kääpiövillakoira Nana isäntänsä kanssa. Nana ei ole mikä tahansa koira, sillä sen alter ego seikkailee ukulele-etsivänä isäntä Tapani Baggen kirjoittamissa ja Jusa Hämäläisen kuvittamissa lastenkirjoissa. Sarjan neljäs osa Rantakylän leijona on juuri ilmestynyt. – Nanankin piti saada oma kirjasarja, kun sen edeltäjällä Bellalla oli, Bagge nauraa. Tahvo ja Bella -kirjoissa meksikonkarvatonkoira Bella seikkailee naapurin Tahvo-kissan kanssa. Hämeenlinnalainen Tapani Bagge mökkeilee Kuhmoisissa nyt viidettä kesää. – Ryhdyimme katselemaan kesämökkiä, kun saimme asuntolainan maksettua. Eräänä päivänä Bagge ja hänen perheensä tutustuivat kolmeen myynnissä olevaan mökkiin, joista ensimmäinen oli kauimpana Hämeenlinnasta, mutta pientila ihastutti maalaismaisuudellaan. Entiseen torppaan kuuluu muun muassa kolme hehtaaria maata. – Isojärvessä on kirkas vesi, ja paikan hiljaisuus on tehnyt vaikutuksen, Bagge kehuu. Julkaisuennätys tulossa Baggen vapaa-ajanasunto on käytössä keväästä syksyyn. Etenkin korona-aikana pariskunta siirsi kotinsa mökille niin, että kaupungissa käytiin ehkä vain kerran viikossa. Myös heidän kolme aikuista lastaan tulevat mielellään Kuhmoisiin. Vaikka kirjailijan varsinainen työhuone on kotona Hämeenlinnassa, työskentely sujuu myös mökillä. – Jos olemme vaimon kanssa molemmat etätöissä, hän työskentelee saunan eteisessä ja minä pihaterassilla tai tuvassa. Joskus menen alasaunan terassille, josta on hienot maisemat Isojärvelle. Baggen mukaan kirjoittamiseen soveltuu mikä tahansa rauhallinen paikka. Kahviloissa työskentelijä hän sen sijaan ei ole. Hän on kokeillut myös tuvassa työskentelyä yhdessä vaimon kanssa, mutta siitä ei tullut mitään, kun toisen työhön kuuluu paljon puhelimessa puhumista. Bagge on jo aiemminTarina syntyy pihaterassin suojassa kin tunnettu tuotteliaana kirjailijana, mutta tänä vuonna hän tekee julkaisutahdissa jopa oman ennätyksensä: tulossa on peräti kymmenen kirjaa, kun tavallinen määrä on ollut 5–6 kirjaa. Osa tämänvuotisista on tosin kuvakirjoja, joissa tekstiä ei ole paljon. – Mutta idean täytyy olla hyvä, kirjailija muistuttaa. Tänä vuonna Baggelle tulee täyteen 140 julkaistua kirjaa. Päivässä viisi sivua tekstiä Jotta kirjoja voi ilmestyä tiiviiseen tahtiin, täytyy työskentelyn olla kurinalaista. Tapani Baggen tavoite on kirjoittaa päivässä viisi sivua eli suunnilleen yhden kirjan luvun verran. Hän aloittaa 7–8 aikaan aamulla ja käy ensin läpi edellisenä päivänä syntynyttä tekstiä sekä korjailee sitä. Sen jälkeen kirjoittaminen jatkuu iltapäivään noin kahteen asti. – Jos innostun, kirjoitan toisen luvun yövuorossa noin kymmenestä kahteen. Joskus työn loppuvaiheessa tulee itsellekin kiire nähdä mitä kirjassa tapahtuu. Bagge selittää, että juonisuunnitelmasta huolimatta henkilöt elävät aina jonkin verran omaa elämäänsä. Ahkeran kirjoittajan työ vaatii myös tarkkaa suunnittelua, etenkin kun työn alla on kirjasarjoja, joiden jatkumisesta on sovittu kustantajan kanssa. – Tiedän parin vuoden päähän viikon tarkkuudella, mitä kirjoitan. Silti aikataulu voi vähän elää, jos tulee uusia tilauksia. Kirjoitusvaiheessa on kerrallaan vain yksi kirja, mutta päällekkäin sen kanssa saattaa kulkea toisen kirjan viimeistely. Tulevien kirjojen taustatyötä tehdään iltaisin ja viikonloppuisin. Historiasta tarinoiden aihioita Tapani Bagge on kirjoittanut paljon dekkareita, mutta myös kaikenlaista muuta näytelmäja televisiokäsikirjoituksista laulun sanoituksiin. Parhaillaan häntä kiehtoo historia. Tekeillä on muun muassa Apassit-sarjassa 1900-luvun alkuun sijoittuvaa jännitystä alakoululaisille, 1930–1950-luvuilla seikkailevan etsivän Väinö Mujusen tutkimuksia ja Baggen oman esi-isän, vänrikki Johan Baggen elämään pohjautuva romaani suuren Pohjan sodan ajalta. Ensi vuoden julkaisuohjelmassa on luvassa myös Hallin Jannen tarina. – Kun historiaan perehtyy tarpeeksi ja pääsee siihen sisään, siellä voi leijua ja katsella ympärilleen. Tarinan kulissit ovat valmiina, kun ne vain hakee. Sieltä löytyy myös tarinoiden aihioita, joista pääsee alkuun. Bagge naurahtaa, että historialliset lastensarjat ovat helpompia kirjoittaa kuin nykyaikaan sijoittuvat. Kun omat lapset ovat jo aikuisia, lasten ja nuorten maailmassa mukana pysyminen on hankalampaa kuin ennen. Tällä viikolla ilmestyy entisen moottoripyöräjengiläisen Jari Eklundin muistelmateos Prosenttimies – Bikerin tarina, jonka Bagge on kirjoittanut yhdessä Eklundin kanssa. Bagge ja Eklund ovat vanhoja koulukavereita, mutta kirjailija ei tiennyt Eklundin moottoripyöräharrastuksen liittyneen rikollisjengiin ennen kuin tämä kysyi kiinnostusta elämäkerran kirjoittamiseen. – Se oli todella jännää. Jari osasi hyvin kertoa, ja viime keväänä kävimme yhdessä katsomassa tapahtumapaikkoja. Silloin tuntui kuin olisin itse seikkaillut siellä. Kirjoittamisen lisäksi Bagge tekee mökillä niitä tavallisia hommia: haastattelupäivänä hän on pätkinyt rankoja polttopuiksi. Puutarhan hoitaminen on lähinnä vaimon ja tyttären alaa. Isojärven rannalla saa olla mukavasti omassa rauhassa, mutta onneksi ei liian. Naapurustosta löytyy traktorikuskeja, jos sattuu vaikka humpsahtamaan auton kanssa ojaan mökkitiellä. Sijainti miellyttää Baggea myös siksi, että mökiltä tulee lähdettyä paikkoihin, joissa ei Hämeenlinnasta käsin kävisi. – Esimerkiksi Mäntän taidenäyttelyt, ja myös Riihigalleria on kiva paikka. Kääpiövillakoira Nana nauttii Tapani Baggen rapsuttelusta. Mökillä sen lempiharrastus on kuoppien kaivaminen. Päivi Hotokka
Kuhmoisten Sanomat 14 Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 Arja Heinilä Mistä on hyvät lavatanssit tehty? Lämpimästä kesäillasta, pyörähtelevistä kukkahelmoista, kiharretuista hiuksista, hikisistä paidanselkämyksistä ja haitarin kaihoisista sävelistä. Tanssi on hyvää liikuntaa, se keventää sydäntä ja lähentää ihmisiä. Tanssi on yksi elämän perustarpeista. Se on yhtä tärkeää kuin hengittäminen ja syöminen. Ainakin tanssijoiden säkenöivistä silmistä ja punaisilta poskilta voi näin ymmärtää. Näyttää se olevan hauskaakin. Tanssijat eivät yleensä kaipaa ylimääräisiä piristeitä, sillä tanssiminen itsessään tuottaa niin paljon riemua ja iloa. Rakkaus tanssiin yhdistää pareja Kesäkuun ensimmäisenä päivänä tanssittiin Honkahovissa Kuhmoisten Sanomien kutsumana tilaajien kesken. Lukiolaispoikien Kellohame heilahtaa, vanha foxi soi Urho Tuhkanen ja pojat -yhtyeen taidokas musiikki siivitti tanssijoiden askelia. Nostalgisissa tunnelmissa Eija Nurmilaakso ja Jaakko Hännikäinen muistelevat rakkaustarinansa alkua. Tasan kolmetoista vuotta sitten Eija Nurmilaakso tuli tansseihin Kuhmoisiin tyttäriensä kanssa Jämsästä. Tuona iltana Honkahovissa televisioitiin Kesäillan valssi -ohjelmaa TV 2:lle. – Juteltiin Jaakon kanssa tauolla ja meillä juttu luisti heti todella hyvin. Yhteystietoja ei kuitenkaan vaihdettu, sillä Jaakolla oli silloinen tyttöystävä mukanaan, virnistää Eija Nurmilaakso. – Muistan ajatelleeni, että juuri tuollaisen miehen haluaisin. – Kyllä jäi tapaaminen kutkuttamaan, kuvailee Hännikäinen ensivaikutelmaa. Vähän myöhemmin he viestittelivät Tinderissä tajuamatta, että olivat jo kerran tavanneet. – Kun me sitten uudestaan tapasimme, niin se oli menoa, sanoo Eija Nurmilaakso onnellisena. Humppaa, polkkaa, rumbaa ja rockia Seija ja Markku Korpelan yhteinen taival alkoi niin ikään tanssiaskeleista. – Minä olin häissä kutsuvieraana, Markku kuokkavieraana. Hän tuli hakemaan minua tanssiin. Siitä lähtien ollaan aina tanssittu yhdessä. – Kalliita esiintyjiä emme kaipaa, mutta pääsylipun maksaminen ei ole koskaan harmittanut. Aina on tanssit ollut sen väärti. Vuosien varrella olen kaikenlaista täällä Honkahovissa nähnyt ja kuullut, mutta kaikkea ei sovi lehteen laittaa, sanoo Seija Korpela hymyillen salaperäisesti. – Ainoa mikä harmittaa on se, että lonkat on kohta eletty loppuun. Enää ei voi mennä samaa vauhtia kuin ennen, sanoo Markku Korpela. Varsin reippaalta heidän menonsa kuitenkin näyttää. – Eihän ihmiset kohtaa enää. On vaan niitä kaljakuppiloita, ihmettelee Seija Korpela. Tanssiaskeleet on usein opittu lähisukulaisilta tai ystäviltä ja toisia tanssijoita matkimalla. Sittemmin humpan, polkan, valssin ja jenkan lisäksi mukaan on tullut uusia tanssilajeja, joihin on saatettu hakea oppia tanssikursseilta. – Kursseilla opetetaan etiketit. Ei tule törmäyksiä kun osaa kulkea oikeaan suuntaan. Muuten kukinsaa mennä tyylillään, päteä ei saa. Vaihtoaskeleella voi tanssia mitä lajia vaan, sanoo Erkki Lekkerimäki. – Meille pääasia on tanssiminen, emme mene nimekkäiden esiintyjien perässä. Tanssi on niin kokonaisvaltaista liikuntaa. Aivot joutuvat töihin ja sydän iloitsee. Hyviä ystäviä on saatu paljon, kertoo Virpi Lekkerimäki. Pariskunnalla on oma ehdotuksensa tanssien jatkumiseen Kuhmoisissa. – Jos vaikka kunta tulisi vastaan ja maksaisi pojille (Urho Tuhkanen ja poLuomumenetelmällä tanssimaan oppineet Merja ja Jouko Niemi pyörähtelevät vasemmalla. Seija ja Markku Korpela ovat tanssineet läpi avioliittonsa. Hyvän musiikin tahdissa on ilo askeltaa. Jalalla pääsi panemaan koreasti Kuhmoisten Sanomien järjestämässä tanssitilaisuudessa kesäkuun ensimmäisenä keskiviikkona. Honkahovin tanssilattiaa ovat tanssijat kautta aikojen kehuneet.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 15 ” Rumpujen soittaminen yksin on ankeaa. Kellohame heilahtaa, vanha foxi soi jat) keikkapalkkion. Pääsylipuilla katettaisiin muut kulut. Olisi niin ihanaa että tanssit jatkuisivat. – Nyt kun ollaan eläkkeellä, päästään toki käymään Tuuloksen Kapakanmäen päivätansseissa. Tanssilava jokaisessa kylässä Ennen vanhaan tanssit siirtyivät kesäisin seurojentaloilta ulos. Ulkolavoja pystytettiin 1970-luvulla jokaiseen niemennokkaan. – Seurojen tanssit järjestettiin vapaaehtoisvoimin. Omalta kylältä kerättiin kaikki soittotaitoiset miehet säestämään, kertoo ruolahtelainen Keijo Mäkinen. Valtio peri vuosina 1914–1981 tansseista jopa 50 prosentin veron. Joskus huvivero vältettiin naamioimalla tanssit iltamiksi. – Kun ilta alkoi näytelmällä ja puheilla, oli sen jälkeen lupa tanssia yksi tunti verotta, muistelee Mäkinen. Keijo ja Maarit Mäkisen yhteinen harrastus alkoi Hyvän musiikin tahdissa on ilo askeltaa. Jalalla pääsi panemaan koreasti Kuhmoisten Sanomien järjestämässä tanssitilaisuudessa kesäkuun ensimmäisenä keskiviikkona. Honkahovin tanssilattiaa ovat tanssijat kautta aikojen kehuneet. heidän häittensä kynnyksellä vuonna 1978. – Olimme toivoneet Jätkänhumppaa hääjuhlaamme. Osasimme tanssia vain toiseen suuntaan. Tavoitteenamme oli oppia pyörimään myös toisinpäin. Siitä lähtien ollaan aina tanssittu, nauraa Maarit Mäkinen. – Olemme lasten kasvettua käyneet Honkahovissa joka tiistai tanssimassa. – Tänään oli erittäin hyvät tanssit! Tanssijärjestäjän paikka vapaana Viisi kesää sitten Honkahovissa pidettiin 50-vuotisjuhlat. Tanssilava on vuosiensa varrella nähnyt nimekkäitä artisteja, pitkiä jonoja ja tungosta lattialla. Sen sijaan viime kesä oli hiljainen, ehkä siksi että kokoontumisia välteltiin. Tappiota tuottanut kesä sai yrittäjä Manu Syrjäsen luopumaan tanssien järjestämisestä. Uutta yrittäjää ei ole löytynyt. Hiljaisuus jatkuu, mikäli kukaan ei riennä apuun. Arja Heinilä Päivi Hotokka Lukiolaisia soittamassa tanssimusiikkia tummissa puvuissa ja hiukset suittuna – epätavallistako? – Kai tämä on vähän erilainen bändi, myöntää Urho Tuhkanen ja pojat -yhtyeen basisti Valtteri Poikala. Laulaja ja kitaristi Atte Unnaslahti, lavalla Urho Tuhkanen, pohtii, että yleisen käsityksen mukaan tanssimusiikkia esittävät muusikot ovat vähän vanhempaa porukkaa. Viime kesästä lähtien bändin nimi on kuitenkin kuultu yhä useammissa yhteyksissä. Tilauksia on ollut rapujuhlista joulukadun avajaisiin. Kaikkialla ei kuitenkaan ole soitettu valssia ja humppaa, vaan yhtyeen repertuaariin kuuluu myös rokkia ja tulossa on jopa diskohittejä. Itse asiassa Kuhmoisten Sanomien pienimuotoisesti Honkahovissa järjestämä tilaisuus oli bändin ensimmäinen nimenomaan tanssijoita varten soittama keikka. – Tosi rouheeta oli, kun on iso sali! Unnaslahti kehaisee. – Kovat paineet tempojen kanssa, rumpali Topias Isojärvi naurahtaa. Tanssiva koeyleisö oli joka tapauksessa erittäin tyytyväinen orkesteriin, joka taikoi ilmoille valssia, humppaa, jenkkaa, tangoa ja foxtrotia. He olivat heti valmiita tulemaan uudestaan, koko illaksi. Bändikään ei keksi mitään parempaa kuin päästä joskus Honkahoviin soittamaan pari settiä täydelle salilliselle tanssijoita. Rouheeta soittaa tanssilavalla – Samana iltana voisi olla toinenkin bändi, vaikka joku Matti ja Teppo. Tanssimusiikkia vastaamaan kysyntään Urho Tuhkanen ja pojat sai alkunsa kevättalvella 2020, kun Topias Isojärvi ja haitaristi Eljas Liehu alkoivat pohtia bändin perustamista. Heti alkujaan ajatuksena oli, että Kuhmoisissa voisi olla kysyntää tanssimuusikoille, koska paikkakunnalla asuu paljon ikäihmisiä. Atte Unnaslahti oli soittanut Isojärven kanssa yhdessä jo aiemmin. Hänellä on taustallaan piano-opintoja, mutta se ei lopulta ollut mieluinen soitin. Hän vaihtoi soittimen ensin rumpuihin ja 13-vuotiaana innostui kitaransoitosta. Lisäksi Unnaslahti on käynyt laulutunneilla. – Sieltä sain varmuutta eri tanssilajeihin sekä äänenkäyttöön ja hengitystekniikkaan. Isojärvi ja Liehu ovat molemmat opiskelleet instrumenttejaan pitkään musiikkiopistossa. – Juuri siksi rupesimme miettimään bändiä, kun en ollut koskaan ennen soittanut yhtyeessä. Rumpujen soittaminen yksin on vähän ankeaa, Isojärvi muistelee. Lisää nuoria lavatansseihin Kesällä 2020 yhtyeellä oli yksi keikka, Unnaslahden rippijuhlassa. Jouluna porukkaan saatiin Poikala, joka oli omien sanojensa mukaan sitä ennen soittanut bassoa pari viikkoa. Puolessa vuodessa bändi oli kuitenkin hitsautunut yhteen niin, että viime vuonna juhannuksen aatonaattona soitettiin ensimmäinen varsinainen keikka Kissakulmalla nuorisoseurojen syntymäpäiväjuhlassa. Eljas Liehu kiusoittelee, että alkuun tuntui kuin Unnaslahti olisi halunnut soittaa vain rokkia. – Mutta nyt hän on jo innostuneempi tanssimusiikista kuin rokista! Bändin pojat pohtivat, että lavatansseihin saisi tulla mukaan enemmänkin nuoria. Unnaslahti tunnustaa käyneensä Honkahovin tansseissa kerran viime vuonna. – Oli siellä monta kolmikymppistä paria ja joitakin nuorempiakin. Muiden kanssa samaa tuntumaa ei saa Yhtyeen ensimmäiseen vuoteen on mahtunut monenlaisia hetkiä. Esimerkiksi Kuhmoisten mieskuoron vappukonsertissa Kuhmola oli ihan täynnä. Nuoria miehiä ei silti jännittänyt yleisön määrä, vaan enemmän se, kun joutui lämmittelemään mieskuoron kuunnellessa. – Olemme niin tiivis porukka, että esiintyminen ei jännitä, Unnaslahti sanoo. Hän kertoo, että bändin kesken yhteen soittaminen tuntuu helpolta. Muiden kanssa samaa tuntumaa ei saa. Urho Tuhkanen ja pojat -yhtyeen tulevaisuus on syksystä eteenpäin hiukan epäselvä, koska muita poikia vanhempi Eljas Liehu aloittaa opinnot Joensuussa. Toiveena kuitenkin on, että yhdessä soitettaisiin edes joskus. Sitä ennen bändin ehtii nähdä vielä monta kertaa kesän tilaisuuksissa, ja keikkakalenterissa on vielä tilaakin. Yhtye soittaa esimerkiksi kaikkien kulkijoiden riemuksi keskellä kylää neljänä perjantaina juhannuksesta alkaen Kuhmoisten Yrittäjien tilaamana. Lauantaisin bändiä voi puolestaan kuulla satamassa. Urho Tuhkanen ja pojat -yhtyeessä soittavat basisti Valtteri Poikala, rumpali Topias Isojärvi, laulaja ja kitaristi Atte Unnaslahti ja haitaristi Eljas Liehu. Päivi Hotokka
Kuhmoisten Sanomat 16 Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 w w w. p a u l a r i v i n o j a . n e t 4 4 5 9 2 3 1 3 4
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 17 dasta puuhastelua, sillä siihen kului noin 3 500 työtuntia. – Veneestä tuli aika kiva. Siellä on nukkumatilat neljälle ja kaikki mukavuudet. Vesille Juusiituu laskettiin vuonna 2011. – Ostin ensin rungon ja kannen, ja niiden päälle olen rakentanut kaiken, laipion ja kalusteet. Tärkeintä ei ole perille pääsy Vaikka omin purjein liikkuminen on purjehtimisen syvin viehätys, Sorvali ei ole purjeiden käytössä ehdoton. Juusiituussa on moottori, jota hän käyttää aina rannasta lähtiessä ja rantaan tulossa. Nokipurjeilla mennään myös silloin, kun on ihan tyyntä. – Purjehduksen oppii äkkiä. Kun ilma on kaunis ja tuuli lempeä, asiat eivät ole monimutkaisia. Huonolla kelillä pitää kuitenkin reagoida nopeasti. Purjehtiessa pärjää periaatteessa yksinkin, mutta kahdestaan monet asiat ovat helpompia ja turvallisempia. Sorvali sattui itse koviin myrskyihin sekä ensipurjehduksellaan että aikanaan Saimaalla käymällään purjehduskurssilla. Niistä kokemuksista viisastuneena on säätilan tarkkailu tullut tärkeäksi osaksi hänen veneilyään. – Ukkonen on kaikkein vaarallisin keli siihen liittyvien tuulenpuuskien takia. Näkyvyyskin yleensä kutistuu silloin ihan minimiin. Purjeveneen matkavauhti on yleensä noin 6–7 solmua eli noin 10–12 kilometriä tunnissa. Siksi esimerkiksi matka Sahanrannasta Pihlajakoskelle voi veneellä viedä nelisen tuntia, kun autolla matkan taittaa jopa vartissa. – Purjehduksessa tärkeintä ei olekaan perille pääsy, vaan matkanteko. Kun olin vielä työelämässä, vene oli paikka, jossa pääsi kokonaan eroon työasioista. Tärkeää veneilyssä on myös yhdessäolo. Purjehtijat viettävät aikaa tukikohdissa, joissa on yleensä kaikkien yhteisessä käytössä oleva laituri, sauna ja grillikatos. – Viihdyn itse varsinkin Kärppäsaarilla Pihlajakosken suunnalla. ” Kun ilma on kaunis ja tuuli lempeä, asiat eivät ole monimutkaisia. Anna Karhila Maisemat, joihin ei koskaan kyllästy, puhdas kirkas vesi ja matkanteon vapaus. Ne ovat asioita, jotka pitävät purjehdusta yli 30 vuotta harrastaneen Juhani Sorvalin yhä Päijänteellä. Sorvali purjehtii Päijänteellä sinikylkisellä Juusiituulla, jonka kotisatama on Kuhmoinen. – Kuhmoinen on mainio paikka. Sijainti on hyvä Päijänteen suurien selkien lähellä, vettä riittää kuljettavaksi niin pohjoiseen kuin etelään, ja satama ja Päijänmarinen satamapalvelut ovat Päijänteen parhaat. Nastolassa asuva Sorvali käy myös talvella usein Kuhmoisissa. – Vene on täällä säilytyksessä, ja sen kanssa riittää pientä mieluista puuhaa talvisinkin. Purjehduskauden Sorvali aloittaa yleensä todenteolla kesäkuun puolella, sillä keväisin Päijänne lämpiää hitaasti ja toukokuussa selillä on vielä kylmä. Purjehduskausi päättyy usein vasta lokakuussa, sillä syksyisin vesistö pidättää vastaavasti pitkään lämpöä. Omin käsin tehty vene Sorvali on purjehduksessa todellinen syväharrastajaa, sillä hän on rakentanut sekä Juusiituun että aiemman veneensä, hieman pienemmän Juusiin itse. Veneen rakentamista hän vertaa projektina pienen omakotitalon rakentamiseen. – Rakentaminen vei kaikkiaan noin kymmenen vuotta. Itse rakentaminen ei ole kauhean yleistä, mutta Kuhmoisten satamassakin on muutama veneilijä, joilla on itse rakennettu vene. Sorvalin ihastus purjeveneisiin sai alkunsa pikkupoikana Kotkassa, jossa hän ihaili satamassa puisia purjeveneitä. Unelma puuveneestä kuitenkin karisi, kun yksi vene-ehdokas upposi Loviisan satamassa koepurjehduksella. Unelma omasta veneestä ei kuitenkaan uponnut. – Ajattelin että teen itse, ja että lasikuitua sen olla pitää, sillä se pysyy paremmin pinnalla. Ensimmäisen veneellään Juusiilla Sorvali purjehti 1980-luvun lopulta vuoteen 1996. Silloin vene vaurioitui hallitulipalossa, ja Sorvali oli kymmenkunta vuotta ilman venetTärkeintä on matkanteko Juhani Sorvali tä, kun Juusiituu oli vielä työn alla. Venettä rakennettiin meriä varten, haaveena purjehtia Välimerelle ja jäädä sinne, mutta vuodet vierivät, haaveet haihtuivat ja Sorvali jäi Päijänteelle. – Ihan ilman veneilyä en sentään ollut. Tutuilla on paljon veneitä, joilla sain liikkua. Juusiituun rungon Sorvali osti mittatilaustyönä veistämöltä. Rakentaminen oli hauskaa mutta hiPurjehtijan täydellisen kesäillan kuvailu ei kaipaa sanoja. Kuva on otettu Kärppäsaarilta Pihlajakosken suuntaan. Juhani Sorvali on rakentanut itse sekä Juusiituun että sen edeltäjän. Lokikirjaan merkitään mihin kuljettin, ketä miehistössä oli ja mitä merkittävää tapahtui. Anna Karhila Anna Karhila
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 19 Suvimarja Lifestyle puoti & tilamyymälä 6.6.7.8. avoinna joka päivä ma-pe 10-18, la 10-16, su 12-18. -KEINUHONGANTIE 54, 17610 AUTTOINEN 040 754 5455/PUOTI 040 562 8580/SUVI -WWW.KEINUHONKA.FI WWW.SUVIMARJA.FIsisustuspuoti/Kahvila-tilaravintola/Lihaja lähiruokamyymälä/ BERTTA-BURGERIAUTO Keinuhongan tila Katso lisätietoa kesän tapahtumistamme: www.keinuhonka.fi Tervetuloa! Ihastuttava lifestylemyymälä ja tunnelmallinen lounaskahvila Jämsän keskustassa, 1800-luvun kartanossa. Leivomme herkulliset kakut, pullat ja piirakat paikan päällä. Tarjolla myös kotiruokalounas, laadukkaista raaka aineista – rakkaudella ja ajatuksella tehtynä. Koskentie 12, 42100 Jämsä puh. 0500 400 148 www.witikkalankartano.fi uniikki kartano Sisustuspuodista löydät kauniita, yksilöllisiä tuotteita kotiin, lahjaksi ja mökille. Vaateputiikissa suuri valikoima laadukkaita ja trendikkäitä vaatteita. Avoinna MA-PE klo 10-17 LA klo 10-15 Kauniita kesävaatteita puoti pullollaan! Kuvan Ze-Ze mekko 54,95€ Talolyhdyt alk. 29 € Sisustuspuoti Sisustuspuodista löydät kauniita, yksilöllisiä tuotteita kotiin, lahjaksi ja mökille. Vaateputiikki Vaateputiikissa suuri valikoima laadukkaita ja trendikkäitä vaatteita.
Kuhmoisten Sanomat 20 Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 Liikuntapaikkoja ja -palveluja 36. Kokonniemen uimaranta, Kokonniementie 37. Rekolan uimaranta, Rekolantie 38. Kalholanniemen uimaranta, Haaverannantie 39. Tehin hiekan uimaranta, Partaalantie 40. Harmoisten nuorisoseuran uimapaikka Harmoiskaivon rannalla, Hämeentie noin 213 41. Harjunsalmen uimaranta, valtatie 24:n levähdyspaikka 42. Sappeen uimapaikka, Sappeentie noin 91 43. Päijälän uimapaikka Luodoksenjärven rannalla, Päijäläntie noin 55 44. Pihlajakosken sataman laiturilta voi uida, Pihlajakoskentie noin 420 45. Puukkoisten kyläyhdistyksen uimapaikka joen rannassa, Hujalantie 1 46. Kylämän kyläyhdistyksen laituri Isojärven rannassa, Säikääntie noin 10 Lähteet: Kuhmoisten kunnan nettisivusto, Kuhmoinen palvelee -lehti Uimarantoja Kesäliikuntaa kaikille Päivi Hotokka Kokosimme kartalle Kuhmoisissa kesällä käytössä olevat liikuntapaikat ja -palvelut, ja kylläpä niitä kertyikin paljon! Suurin osa liikkumismahdollisuuksista on vieläpä maksuttomia. Maksulliset palvelut ja välinevuokraukset erotat listassa siitä, että ne on merkitty euromerkillä. Liikkujan kannattaa huomata erityisesti koulukeskuksen kuntosali, joka on kesäkuun alusta lähtien maksuton kaikille käyttäjille, niin vakituisille kuin vapaa-ajanasukkaillekin. Kuntosalia varten täytyy kuitenkin lunastaa liikuntatoimesta maksullinen kuntopoletti, jolle ladataan käyttöaikaa vuodeksi kerrallaan. Polettimaksu maksetaan vain kerran. Kirjaston takana Kuhmoisten keskuspuistossa puolestaan sijaitsee uusi senioripuisto, jonka kuntoiluvälineet sopivat iäkkäillekin. Aivan senioripuiston vieressä on lapsille suunnattu Puuhapuisto, jossa on leikkivälineitä niin pienemmille kuin isommillekin. Uutuutena on Puuhapuiston hiekkalaatikon vieressä sijaitseva MLL:n lahjoittama lelulaatikko, jonka lelut ovat kaikkien käytettävissä. MLL järjestää puistossa leikkitreffit kolmena torstaina kesäkuussa. 1 2–6 7 8 9–10 11–12 13–16 17 18 19–21 22 23 35 36 37 Koulukeskuksen kuntosali. Senioripuisto. 33 1. Frisbeegolfrata, Länkipohjantie 64 2. Ulkokuntosali, Länkipohjantie 64 3. Monitoimiareena (jalkapallo, tennis), Länkipohjantie 64 4. Skeittipaikka, Länkipohjantie 64 5. Kuntosali, Länkipohjantie 64 6. Sisäliikuntasali, Länkipohjantie 64 € 7. Kuntorata 2,6 km, Kuntotie 2 8. Puhelinsovelluksen avulla käytettävät Mobo-rastit, Kuntotie 2 9. Puistoshakki ja -tammi, Puistotie 4 10. Beach volley -kentät, Puistotie 4 11. Senioripuisto, Puistotie 3 12. Puuhapuisto, Puistotie 3 13. Uimala, Soini Nikkisen kaari 8 14. Urheilukenttä, Soini Nikkisen kaari 8 15. Kunnan liikuntatoimen järjestämät lasten kesäkerhot urheilukentällä tiistaisin ja keskiviikkoisin, Soini Nikkisen kaari 8 16. Kuntoportaat, Soini Nikkisen kaari 8 17. Padel-kentät, Satamatie € 18. Paintball-rata, Korppilankuja € 19. Minigolfrata, Ravintola Sahanranta, Sahatie 9 € 20. Lauttakioskin välinevuokraus: soutuvene, sup-lautoja, sähköpyöriä maastoon, tavallisia pyöriä kylälle, padel-mailoja. Vierasvenesatama € 21. Kunnan liikuntatoimen järjestämä aamujumppa satamassa kesäja heinäkuussa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin, Sahatie 22. Kuhmoisten kuhmurat -maastopyöräilyreitti 65 km, sopii myös patikointiin. Lähtöpiste paloasemalla, Vellahdentie 1 23. Ryytjärven laavulenkki noin 5 km, latupohja sopii maastopyöräilyyn tai kävelyyn, Velisjärventie 61 24. Iltarastit vaihtelevissa paikoissa tiistaisin joka toinen viikko. Omatoimirastit etsittävissä saman viikon sunnuntaihin asti. www.paijat-rasti.net € 25. Isojärven kansallispuiston patikointija maastopyöräilyreitit, Kylämäntie 1335 26. Heretyn kämppäkahvilan välinevuokraus: kajakkeja, kanootteja, reppulauttoja, soutuvene, fatbike-pyöriä, retkeilyvarusteita. Kylämäntie 1335 € 27. Haukkasalon urheilukenttä, leikkikenttä ja minigolf, Haukkakalliontie 21. Tulossa myös padel-kenttä. Haukkasalon kuntorata, Haukkakalliontie noin 120 28. Pataveden luontopolku 420 m, Saaresjärventie 29. Sysipatterin luontopolku Päijälässä 2,7 km, Päijäläntie 12 30. Pitkäveden melontareitti 20 km, virallinen lähtöpaikka Korpusmaantie 61 31. Tuomaalan tilan välinevuokraus: kanootteja ja kajakkeja, Tuomaalantie 60 € 32. Osuuskunta Liipan melontaretket ja välinevuokraus: kanootteja, kajakkeja ja soutuvene, Orivedentie 1944 € 33. Kirjonurmen talli, Nelostie 1391 € 34. Kissakulman talli, Aittolahdentie 14 € 35. Hannen hyvinvointipalvelun kesäjoogat, Pappilantie 1 € = maksullinen €
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 21 27 24 25–26 28 29 31 32 30 33 34 38 39 40 41 42 43 44 45 46 Senioripuisto. Tehin hiekka. Pitkäveden melontareitti. Kuvat: Anna Karhila ja Elina Syrjänen
Kuhmoisten Sanomat 22 Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 Liikkeessämme on laaja valikoima leikkokukkia ja ruukkukasveja. Monipuoliset kukkasidontatyöt teemme arkeen ja juhlaan ammattitaidolla. Hautauspalvelumme auttaa surun kohdatessa hautaukseen liittyvissä asioissa ja käytännön järjestelyissä. ma-pe la poikkeuksista ilmoitamme erikseen Kuhmoisten kukkakauppa ja hautauspalvelu Toritie 63, 17800 Kuhmoinen 040 740 6374 saijaniininen(at)gmail.com verkossa 24/7 Ekukka Lämpimästi tervetuloa! Kuhmoisten kukkakauppa ja hautauspalvelu 9 17 9 14 kukat@kuhmoistenkukkakauppa.com PÄIJÄNTEEN LUKKOJA MÖKKIPALVELUT ABLOY KÄYTTÖLUKOT, TURVALUKOT, SARJOITUKSET YMS. Meiltä myös KATTOPESUT JA MAALAUKSET www.lukkomokki.fi 040 570 1790 p. 040 725 2010 Edesniemi 46 Jämsä Muista hoitaa hiuksiasi myös kesällä: KATTAVA VALIKOIMA TUOTTEITA HIUSTEN JA HIUSPOHJAN HYVINVOINTIIN PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT *Leikkauspalvelut *Hoitopalvelut *Kiharaja värjäyskäsittelyt *Kampaukset *Ripsien ja kulmien kestovärjäykset Hohka Parturi-Kampaamo KUHMOISTEN KÄDENTAITAJAT OSUUSKUNTA * Maistuvat tuoreet leivonnaiset * Taidokkaat käsityöt lahjaksi ja itselle * Lähellä tuotetut jauhot ja ryynit * Kyläkirjat yms. OSUUSKUNTA KUHMOISTEN KÄDENTAITAJAT S-marketin alakerrassa Toritie 54, 17800 Kuhmoinen puh. 045 6393 883 kuhmoinen.kaden@pp.inet.fi Myymälä * Kahvila ????atuh????ut ! JS-TEK kaikki kiinteistöistä • Sähkö • Veden puhdistus • LVI • Aurinkoenergia • Kylmä • Lämpöpumput • Kaasu • Rakennus ja remontti Energiatehokkaat lämpö/ jäähdytyspumput P. 0400 164 080 js-tek@pp1.inet.fi www.js-tek.fi
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 23 Hyvä Kuhmoisten Sanomien tilaaja. Kun osoitteesi muuttuu, ilmoitathan siitä meillekin: 040 515 2345, 040 483 0860 ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi Kuhmoisten Sanomat 6 Tiistaina 5.7.2022 klo 18.00 Kuhmoisten urheilukentällä -kisat Lajit tytöille ja pojille: 1-2 vuotiaat 20m 3-9 vuotiaat 40m 10-13 vuotiaat 60m 14-15 vuotiaat 100m Järjestelyistä vastaa Kuhmoisten Kumu Sarjojen kolme parasta palkitaan ja kaikki saavat osallistumispalkinnon. Tervetuloa kisailemaan! Kesän muut Hippo-kisat: 9.6. Hartola, 12.6. Kalkkinen, 27.7. Sysmä, 4.8. Vääksy ja 17.8. Padasjoki Ilmoittautumiset alkaa klo 17 kisapaikalla. Puffetti Kesäkuu 11.5.–12.6. Metalliromunkeräys Nuutinrinteessä 30.5.–19.6. Virpi Miettisen näyttely Pihlajakosken kulttuurimakasiinissa 2.6.–12.7. Eino Viikilän teoksia kirjaston galleriassa 11.6. Kuhmoisten Kiepsaus kesään 14.6. Riihigallerian kesän avajaiset 14.6. Iltarastit Harmoinen, tien 24 itäpuoli 15.6.–21.8. Riihigallerian kesänäyttely Konkarit kohtaavat 17.6. Naisten tupailta Hahmajärvellä 18.6. Naiskuoro Femmineon konsertti Puukkoisten maamiespirtillä 18.6. Metalliromun, kylmälaitteiden ja vaarallisen jätteen keräys Pihlajakosken satamassa 18.6. Kuhmoisten sahtimestaruuskilpailut Wanhalla Pankilla 18.6. Iltamat Ruolahden nuorisoseuran talossa 18.–19.6. Luontoretki ja askarteluhetki Kissakulman Torpalla 19.6. Yhteislaulutilaisuus ja Vapaapääsy-yhtyeen konsertti seurakuntakodilla 20.6.–3.7. Christer Bomanin näyttely Pihlajakosken kulttuurimakasiinissa 23.6. Lentopallo-ottelu Puukkoinen–Hassi 28.6. Iltarastit Harmoinen, tien 24 itäpuoli 29.6. Päijälän päivätuokio Vintturissa 30.6.–19.7. Tarinoita suomenhevosesta -näyttely Kissakulman Torpalla Heinäkuu 2.7. Jalkapallon kyläturnaus urheilukentällä 3.7. Opastettu hautausmaakierros 4.–10.7. Käsityöja kirppispuoti Pihlajakosken kulttuurimakasiinissa 5.7. Hevosaiheinen toimintapäivä Kissakulman torpalla 5.7. Hippo-kisat urheilukentällä 6.7. Kuhmoisten kyläkirjafoorum Kuhmolassa 6.7. Runon ja suven ilta Pihlajakosken makasiinikahvilassa 8.7. Naisten tupailta Papinsaaren museokappelissa 9.7. Kuhtuutori 9.7. Maaja kotitalousseuran tori Pihlajakoskella 9.7. Häämusiikkikonsertti Toivonmäellä: Trio Rähmäkäpälät 10.7. Konsertti Kuhmolassa: viulisti Jonas Hirvelä ja pianisti Jari Hiekkapelto 11.–12.7. Akvarellikurssi Pihlajakosken makasiinikahvilassa 11.–17.7. Juha Mäenpään näyttely Pihlajakosken kulttuurimakasiinissa 12.7. Kuhmoisten harrastajateatterin ensi-ilta Kalholanniemessä: Elämysloma 12.7 Iltarastit Harmoinen, tien 24 länsipuoli 13.7. Musiikillinen risteily Päijänteellä: Pinja ja Janus Hanski, Pekka Rautio 14.7. Lions Clubin konsertti kirkossa: Jussi Syren and the Groundbrakers 14.7. Kuhmoisten harrastajateatteri Kalholanniemessä: Elämysloma 16.7. Harrasteajoneuvotapahtuma Aseja varusmuseolla 16.7. Puukkoisten urheilupäivä ja iltamat maamiespirtillä 16.7. Pihlajakosken nuorisoseuran kesäjuhlat ja iltama Pihlajakoskella 16.7.–31.8. Henna Nivärpää-Ampujan ja Tiia Puukilan teoksia kirjaston galleriassa 17.7. Kyläkirkko Pihlajakosken makasiinikahvilassa 17.7. Kuhmoisten harrastajateatteri Kalholanniemessä: Elämysloma 17.7. Veikko Ahvenaisen ja Carina Nordlundin konsertti Kuhmolassa 18.–31.7. Svetlana Ruohon näyttely Pihlajakosken kulttuurimakasiinissa 19.7. Kuhmoisten harrastajateatteri Kalholanniemessä: Elämysloma 21.7. Eija Vilppaan ja Tiia Lousteen komedia Yötön yö Harmoisten nuorisoseurantalolla 21.7. Kuhmoisten harrastajateatteri Kalholanniemessä: Elämysloma 22.–24.7. Kesäkirppis Puukkoisten maamiespirtillä 23.7. Kansalliset aikuisyleisurheilukilpailut 24.7. Kuhmoisten harrastajateatteri Kalholanniemessä: Elämysloma 24.7. Kuhmoisten pelimannien konsertti Tapialassa 26.7. Iltarastit Harmoinen, tien 24 länsipuoli 26.7. Kuhmoisten harrastajateatteri Kalholanniemessä: Elämysloma 27.7. Opastettu hautausmaakierros 28.7. Kuhmoisten harrastajateatteri Kalholanniemessä: Elämysloma 29.–31.7. Kesäkirppis Puukkoisten maamiespirtillä 30.7. Rantakalaja toripäivä Pihlajakoskella 30.7. Päijänteen laivurit satamassa 31.7. Kuhmoisten harrastajateatteri Kalholanniemessä: Elämysloma Elokuu 2.8. Kuhmoisten harrastajateatteri Kalholanniemessä: Elämysloma 3.8. Yhteislauluilta Kalholanniemessä 4.8. Kuhmoisten harrastajateatteri Kalholanniemessä: Elämysloma 7.8. Kuhmoisten harrastajateatteri Kalholanniemessä: Elämysloma 9.8. Iltarastit Puukkoisten suunta/ Hakinharju 14.8. Kyläkirkko Puukkoisten maamiespirtillä 23.8. Iltarastit Puukkoisten suunta/ Hakinharju 28.8. Messu Huhtalan torpalla Tapahtumia Kuhmoisissa kesällä 2022
Kuhmoisten Sanomat 24 Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 JÄMSÄ Tarjoukset voimassa 31.7. saakka tai niin kauan kuin tarjouseriä riittää. JÄMSÄNKOSKI Koskenväylä 3 • Ark.9–17, la 9–15 • Puh. 0400 258 188 Lindemaninkatu 9 • Puh. 014 716 410 Ark.8–19, la 8–16, su 10–15 HALLI Taipaleenraitti 2 • P. 0400 126 159 (ei viestejä) Ark.9–17, la 9–14, su 10-14 Kantavuus: 535 kg Paino: 290/825 kg Vaunu: 4810 x 1910 mm Lava: 3510 x 1500 mm Laita: 500 mm Kantavuus: 657 kg Paino: 16 /825 kg Vaunu: 4001 x 1596 mm Sisämitat: 2655 x 1227 mm Laita: 245 mm Kantavuus: 665 kg Kokonaispaino: 825 kg Omapaino: 160 kg Vaunun pituus: 5109 mm Vaunun leveys: 1888 mm Kantavuus: 463 kg Kokonaispaino: 600 kg Omapaino: 137 kg Vaunun pituus: 4590 mm Vaunun leveys: 1587 mm Kantavuus: 602 kg Paino: 223/825 kg Vaunu: 4319 x 1862 mm Sisämitat: 3000 x 1470 mm Laita: 330 mm TRAILERIT: Shark 1049€ Marlin 1249€ KYSY MYÖS KUOMULLISIA MALLEJA! VALIKOIMA VAIHTELEE MYYMÄLÖITTÄIN PERÄKÄRRYT: Small 995€ Medium 1295€ XL50 1495€ 1490 ,kpl 790 ,kpl MALLI 4 • Pääty 126*201cm • Silta 84*293cm • 2 ponttoonia kantavuus 320kg • Ruskea uralauta 830 € MALLI 2 • Pääty 203 *300cm • Silta 125* 405cm • 5 ponttoonia, kantavuus 800 kg • Ruskea uralauta 1550 € PÄIJÄNNELAITURIT WWW.PAIJANNELAITURIT.FI MYÖS MITTATILAUSTYÖNÄ SOITA 040-5552729 POSTI@ PAIJANNELAITURIT.FI OSALLISTU ARVONTAAN JA VOITA SCANDIC CARRY SÄHKÖSKOOTTERI Nimi ____________________________________ Puh. ____________________________________ Palauta kuponki johonkin liikkeistämme 31.7. mennessä. (arvo 1990€) SUP-LAUTA AQUA 320CM • Pituus: 320cm • Leveys: 76cm • Paksuus: 10cm • Maksimi kantavuus 140kg 80X30X12 MINI 400 KG Venetela mini tukevalla rungolla. Tela käy kärryyn, ranturiin tai telakan osaksi. 111×40×13 800 KG Kestävä venetela säädettävillä sivurullilla. Tela soveltuu ranturiin, kärryyn ja telakkaan. 800 kg kantavuus. KRUISER 2.0 BLACK SÄHKÖSKOOTTERI 299 ,kpl 349 ,549 ,249 ,kpl kpl kpl 149 ,kpl 189 ,32 95 39 95 12 95 44 95 kpl kpl kpl kpl kpl ILMASTOINTILAITE 7000BTU • Ilmakierrätys: 320m3/h • Kosteudenpoisto: 0,8l/h • 2 puhallusnopeutta • 24h ajastin • Hiljainen: 50dB • Energialuokka: A • Kaukosäädin • Ulosvientiputki 1,5m. ILMASTOINTILAITE ECOCOOL R290 9000BTU • Energialuokka: A • Äänen voimakkuus (maks): 65 dB(A) • Kaksi puhallusnopeutta • Selkeä, valaistu LED-näyttö • Autom. kondessiveden lauhduttaminen • Kaukosäädin • 24 h ajastin • Kosteudenpoisto (max): 28,8 ltr / vrk • Poistoletkun pituus: 10 cm -150 cm SÄHKÖPERÄMOOTTORI 36 LBS • 2-lapainen potkuri • 5 vaihdetta eteen ja 3 taakse • Akun varaustilan näyttö (0-10) • Teleskooppiohjausvarsi • Polymeerimuovinen varsi • Työntövoima 36 lbs / 16,3 kg • Virransyöttö: 12 V / 29 A • Ottoteho 348 W • Max. nopeus 6,5 km/h • Paino 7,3 kg 46 LBS SÄHKÖPERÄMOOTTORI • Hiljainen, helppokäyttöinen • 3-lapainen potkuri • 5 vaihdetta eteen ja 3 taakse • Akun varaustilan näyttö (0-10) • Teleskooppiohjausvarsi • Työntövoima 46 lbs / 20,9 kg • Jännite 12 V / 40 A, ottoteho 480 W • Max. nopeus 9,5 km/h • Paino 7,9 kg VENETELA 299 ,299 ,89 ,kpl kpl kpl 995 ,1295 ,kpl kpl AKKU 0,7 KWH LITIUM ION AKKU 1,2KWH LITIUM ION AURINKOISTA KES ÄÄ ! MEILTÄ YLI 40 000 TUOTTEEN VALIKOIMA! •KAUSITUOTTEET •LEMMIKKITUOTTEET •TALOUSTAVARAT •SIIVOUS •PESUAINEET •MAKEISET •VENEILYTARVIKKEET •KALASTUSTARVIKEET •POLKUPYÖRÄTARVIKKEET •ATK-TARVIKE •KODIN ELEKTRONIIKKA •AUTOTARVIKKEET •TYÖVAATTEET •TYÖKALUT •SÄHKÖTARVIKKEET •VALAISTUSTARVIKE •LVI-TARVIKE •PORANTERÄT/HIONTA •PIENRAUTA •MAALIT •MAALAUSTARVIKE •SILIKONIT/LIIMAT •AKUT •ÖLJYT/NESTEET •SUOJAPEITTEET •VUOKRA-AUTO (PAKETTIAUTO, BUSSI, ASUNTOAUTO JA –VAUNU, AUTONKULJETUSTRAILERI) JA KAIKKEA MUUTA! UPEA KUKKAVALIKOIMA! PLEKSI 1,22X2M PAKSUUS 4MM BESTWAY MIAMI ULKOPOREALLAS Lay Z Spa Miami -poreammeen koko on 180 x 66 cm ja tilavuus 669 litraa. Soveltuu 2-4 aikuiselle. Altaassa on automaattinen Freeze Shield™ -lämmitys. 495 ,695 ,kpl kpl ULKOPOREALLAS LAY-Z-SPA SPA ST. MORITZ AIRJET 1190LTR 710 x 2160mm Ø 2160mm. Syv: 2160mm, 5-7 hlöä. Suuttimia 180. Max. lämpökapasiteetti: 40°C. Voidaan ohjelmoida etukäteen 40 päivälle. ChemConnect-annostelija: varmistaa tasaisen klooritason. VAIN JÄMSÄ KAASUGRILLI HORNET 4+1 Polttimot RST 4+1 Teho 11,2 + 2,5 kW Valurautaritilät Lämpömittari ja lämmitystaso RST Paistoala 615 x 375 mm ORIGINAL RANCH LÄMPÖISTUIN ULKOHUUSSIIN n. 41 x 43 x 3 cm. Korkealaatuinen vaahtomuovi. Mukana tukilevy ja naulat kiinitystä varten. MOSQUITO MAGNET PIONEER HYTTYSANSA Poistaa hyttyset noin 4000 m² alueelta. Verkon kapasiteetti noin 30 000 hyttystä. PAVILJONKI BARCELONA 3M×3M, HARMAA Teräsrunko, Vesisuojattu 160 g polyesterikangas Jalkaputket 14 × 20 mm Kattoputket 15 × 15 mm Mustat hyttysverkot Koko 300 x 300 x 265 cm Laite tarvitsee nestekaasua ja verkkovirtaa. Kattaa jopa 4 000 neliömetriä. Käynnistyy nopeasti. Verkon vetoisuus n. 30 000 hyttystä. Säänkestävä. Matalajänniteinen liitäntäjohto, mukana maakiinnittimet. Helppokäyttöinen. Mukana 1 verkko. Käyttöjännite 230 V. Toimitus ei sisällä R-Octenolia eikä nestekaasua Käyttäjän maksimipaino: 150 kg. Akku: 12 Ah, 60 V, 720 Wh, irrotetavissa sisätiloissa lataamista varten. Akun latausaika: 5-7 h. Jousitus: etuja takaiskunvaimennukset. Jarrut: levyjarrut. Valot: LED ajoja jarruvalo, vilkut, Varashälytin: kyllä, Näytön tyyppi: LCD, Paino: 65 kg, Väri: musta. Huippunopeus: maksimi 25 km/h. Toimintamatka: jopa 15-35 kilometriä. Moottori: 1000 W. KUMIVENE KAHDELLE TRECK X1 Puhallettava, koko 228 x 121 cm, kumivenesetti 170 kg kapasiteetillä. Erinomainen valinta mm. eräilyja kalastuskäyttöön. Mukana vene, airot, jalkapumppu ja korjauspaikka. Pakkauksen mukana toimitetaan ilmapumppu, kantokassi, paikkaussarja omassa putkilossaan sekä peräevä ja teleskooppinen mela.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 25 Kesälehti 2022 9 Keskiviikkona 25.5. TUOTTEET KOTIIN JA MÖKILLE! HYVÄ VALIKOIMA FESCON-TUOTTEITA MA–PE 7–17 LA 9–14 SÄHKÖTIE 2, 17500 PADASJOKI, P. 040 654 9949, www.rautanetpadasjoki.fi KESTOPUUTA TERASSEIHIN JA LAITUREIHIN RAKENNUSJA REMONTIOINTITARVIKKEET KYSY KULJETUSTA! SISÄJA ULKOMAALIT SAUNAJA KYLPYHUONE LVITARVIKKEET KULJETUS KALLE JAAKKOLA RAKENNUSTEN POHJAT / SALAOJAREMONTIT PIHARAKENTAMINEN / KIVIAINEKSIEN TOIMITUS JÄTEVESIRATKAISUT / KAIVINKONETYÖT VAIHTOLAVAVUOKRAUS KEINUHONKA OY Keinuhongantie 54 17610 auttoinen 0400 715 639 www.keinuhonka.fi kuljetus kalle jaakkola rakennusten pohjat / salaoja remontit piharakentaminen/ kiviaineksien toimitus jätevesiratkaisut / kaivinkonetyöt vaihtolava vuokraus kalle.jaakkola@keinuhonka.fi SÄHKÖTIE 2 , 17500 Padasjoki 0400 715 639 WWW.KEINUHONKA.FI kalle.jaakkola@keinuhonka.fi KEINUHONKA OY PUUTARHAJA PIHAMYYMÄLÄ 26 Kesälehti 2021 Torstaina 27.5. KEINUHONKA OY Keinuhongantie 54 17610 auttoinen 0400 715 639 www.keinuhonka.fi kuljetus kalle jaakkola rakennusten pohjat / salaoja remontit piharakentaminen/ kiviaineksien toimitus jätevesiratkaisut / kaivinkonetyöt vaihtolava vuokraus kalle.jaakkola@keinuhonka.fi KEINUHONKA OY Keinuhongantie 54 17610 auttoinen 0400 715 639 www.keinuhonka.fi kuljetus kalle jaakkola rakennusten pohjat / salaoja remontit piharakentaminen/ kiviaineksien toimitus jätevesiratkaisut / kaivinkonetyöt vaihtolava vuokraus kalle.jaakkola@keinuhonka.fi KULJETUS KALLE JAAKKOLA RAKENNUSTEN POHJAT / SALAOJAREMONTIT PIHARAKENTAMINEN / KIVIAINEKSIEN TOIMITUS JÄTEVESIRATKAISUT / KAIVINKONETYÖT VAIHTOLAVAVUOKRAUS KEINUHONKA OY Keinuhongantie 54 17610 auttoinen 0400 715 639 www.keinuhonka.fi kuljetus kalle jaakkola rakennusten pohjat / salaoja remontit piharakentaminen/ kiviaineksien toimitus jätevesiratkaisut / kaivinkonetyöt vaihtolava vuokraus kalle.jaakkola@keinuhonka.fi SÄHKÖTIE 2 17500 Padasjoki 0400 715 639 WWW.KEINUHONKA.FI kalle.jaakkola@keinuhonka.fi O N K O S I N U L L A S U U N N I T E L M I S S A P Ä I V I T T Ä Ä K A L U S T E I T A , R E M O N T O I D A T A I O L E T K O R A K E N T A M A S S A U U T T A ? S i s u s t u s s u u n n i t t e l i j a S u v i M a r j a S i l j a n d e r 4 5 6 2 8 5 8 / i n f o @ s u v i m a r j a . f i S U V I M A R J A D E S I G N / K E S K U S T I E 1 8 P A D A S J O K I w w w . s u v i m a r j a d e s i g n . f i ONKO SINULLA SUUNNITELMISSA PÄIVITTÄÄ KALUSTEITA, REMONTOIDA TAI OLETKO RAKENTAMASSA UUTTA? ONKO SINULLA SUUNNITELMISSA PÄIVITTÄÄ KALUSTEITA, REMONTOIDA TAI OLETKO RAKENTAMASSA UUTTA? Sisustussuunnittelija Suvi-Marja Siljander 040 5628580 / info@suvimarja.fi SUVIMARJA DESIGN / KESKUSTIE 18 PADASJOKI www.suvimarjadesign.fi ONKO SINULLA SUUNNITELMISSA PÄIVITTÄÄ KALUSTEITA, REMONTOIDA TAI OLETKO RAKENTAMASSA UUTTA? Sisustussuunnittelija Suvi-Marja Siljander 040 5628580 / info@suvimarja.fi SUVIMARJA DESIGN / KESKUSTIE 18 PADASJOKI www.suvimarjadesign.fi ONKO SINULLA SUUNNITELMISSA PÄIVITTÄÄ KALUSTEITA, REMONTOIDA TAI OLETKO RAKENTAMASSA UUTTA? Sisustussuunnittelija Suvi-Marja Siljander 040 5628580 / info@suvimarja.fi SUVIMARJA DESIGN / KESKUSTIE 18 PADASJOKI www.suvimarjadesign.fi Sisustussuunnittelija Suvi-Marja Siljander 040 5628580 / info@suvimarja.fi SUVIMARJA DESIGN / SÄHKÖTIE 2 PADASJOKI www.suvimarjadesign.fi PÄIJÄT-HÄMEEN PUTKIMIEHET OY Keskustie 18 17500 Padasjoki 040 55 43882 www.putkimiehetoy.fi JÄTEVESIRATKAISUT AVAIMET KÄTEEN PAKETTINA lämmitys Ilmastointi Jätevesi Käyttövesi Suunnittelu ! posti@putkimiehetoy.fi Meiltä ammattilaisen asentamana: LVI-TYÖT ILMALÄMPÖPUMPUT LÄMMITYSRATKAISUT JÄTEVESIRATKAISUT LVI-KALUSTEET Kysy myös rahoitustamme tarvikkeisiin ja työhön! KEINUHONKA OY ME PALVELEMME SAMOISSA TILOISSA IN KANSSA PÄIJÄT-HÄMEEN PUTKIMIEHET OY Sähkötie 2, 17500 Padasjoki, 040 554 3882, www.putkimiehetoy.fi, posti@putkimiehetoy.fi LVI-MYYMÄLÄ AVOINNA MA–PE 7–17, LA 9–14 TARVIKEMYYNTI CUBE ja ECO Asennus ja käyttöönotto Ohjeen nimike: 34793608 Ohjeen maaversio: FI Ohjeen kieli: FI EasyAce versio: 2021-04-07 Ohjeen versio: 2021-04-07 CUBE ja ECO Asennus ja käyttöönotto Ohjeen nimike: 34793608 Ohjeen maaversio: FI Ohjeen kieli: FI EasyAce versio: 2021-04-07 Ohjeen versio: 2021-04-07 CUBE ja ECO Asennus ja käyttöönotto Ohjeen nimike: 34793608 Ohjeen maaversio: FI Ohjeen kieli: FI EasyAce versio: 2021-04-07 Ohjeen versio: 2021-04-07 Liput 10 €. Lippuja myynnissä: Keinuhongan tilamyymälä, Rautanet Padasjoki www.sonnirokki.fi/lippukauppa Keinuhongantie 54, 17610 Auttoinen, 040 562 8580, www.keinuhonka.fi klo 18-22
Kuhmoisten Sanomat 26 Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 Kuhmoisten kunta sijaitsee Päijänteen länsirannalla, valtatien 24 varrella. Olemme yhteisöllinen ja aktiivinen noin 2300 asukkaan kunta. Meillä viihtyy myös vapaa-ajanasukkaat, sillä kunnastamme löytyy yli 3000 vapaa-ajanasuntoa. Ratsastuspainotteinen lukiomme ja vuoden 2019 alussa valmistunut päiväkoti rikastuttavat jo ennestään monipuolista palvelutarjontaamme. Lukeudumme Suomen hiilineutraalien kuntien joukkoon, joten ympäristöarvot ovat meille tärkeitä. Kuhmoinen on savuton kunta. Haemme Kuhmoisten kuntaan sivistystoimenjohtajaa 1.10.2019 lukien tai sopimuksen mukaan Sivistystoimenjohtajan kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Tehtävään haetaan henkilöä, jolla on opetushallinnon osaamista, kunnallishallinnon yleistä tuntemusta, kuntatalouden riittävää osaamista sekä hyvät vuorovaikutus-, yhteistyöja esimiestaidot sekä kykyä strategiseen ajatteluun. Sivistystoimenjohtajan ominaisuuksina arvostamme kehittämismyönteisyyttä, kannustavaa johtamistapaa ja kykyä toimia yhteistyössä henkilöstön sekä luottamushenkilöiden ja sidosryhmien kanssa. Lisäksi toivomme halua olla rakentamassa tulevaisuuden kuntaa myönteisellä otteella, isojen kokonaisuuksien hallintaa ja lainsäädännön tuntemusta. Palvelussuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen yleisen virkaja työehtosopimuksen mukaan. Tehtävään valitun henkilön on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan viimeistään 30 päivän kuluessa viran vastaanottamisesta. Työhakemukset toimitetaan viimeistään 5.8.2019 klo 15 mennessä. Hakemus jätetään Kuntarekry-järjestelmässä https://www.kuntarekry.fi. Lisätietoja tehtävästä antaa kunnanjohtaja Anne Heusala anne.heusala (at) kuhmoinen.fi p. 040 718 5959 vkot 24-26 tai sivistyslautakunnan puheenjohtaja Ilkka Säynätjoki ilkka.saynatjoki(at)kuhmoinen.fi p. 0500 234 230. Kunta tiedottaa KOTIKÄYNNIT NUMEROSTA 044 347 2332 www.arvokulta.fi – todennäköisesti aina paras hinta MIKKELI K-CITYMARKET Ma 26.10. klo 10-17 SAVONLINNA K-CITYMARKET Ti 27.10. klo 10-17 PIEKSÄMÄKI K-CITYMARKET To 29.10. klo 10-17 PUUMALA K-MARKET APAJA Pe 30.10. klo 08-12 KOTIKÄYNNIT NUMEROSTA 044 347 2332 www.arvokulta.fi – todennäköisesti aina paras hinta MIKKELI K-CITYMARKET Ma 26.10. klo 10-17 SAVONLINNA K-CITYMARKET Ti 27.10. klo 10-17 PIEKSÄMÄKI K-CITYMARKET To 29.10. klo 10-17 PUUMALA K-MARKET APAJA Pe 30.10. klo 08-12 KOTIKÄYNNIT NUMEROSTA 044 347 2332 www.arvokulta.fi – todennäköisesti aina paras hinta MIKKELI K-CITYMARKET Ma 26.10. klo 10-17 SAVONLINNA K-CITYMARKET Ti 27.10. klo 10-17 PIEKSÄMÄKI K-CITYMARKET To 29.10. klo 10-17 PUUMALA K-MARKET APAJA Pe 30.10. klo 08-12 KOTIKÄYNNIT NUMEROSTA 044 347 2332 www.arvokulta.fi – todennäköisesti aina paras hinta MIKKELI K-CITYMARKET Ma 26.10. klo 10-17 SAVONLINNA K-CITYMARKET Ti 27.10. klo 10-17 PIEKSÄMÄKI K-CITYMARKET To 29.10. klo 10-17 PUUMALA K-MARKET APAJA Pe 30.10. klo 08-12 KIERRÄMME LIIKKUVILLA ARVOKULTA OSTOPISTEILLÄ YMPÄRI SUOMEA JA TUOMME NÄIN OSTOPALVELUT MUKAVASTI LUOKSESI. S-MARKET LOVIISA Ti 10.11. klo 10-17 K-CITYMARKET KOTKA Ke 11.11. klo 10-17 K-CITYMARKET MIKKELI To 12.11. klo 10-17 www.arvokulta.fi – todennäköisesti aina paras hinta Tulemme paikkakunnallesi. OSTETAAN KULTAA! KOTIKÄYNNIT NUMEROSTA 044 347 2332 Ostetaan sekä myydään KULTAA, HOPEAA, vanhoja rahoja, seteleitä, kolikoita, militariaa, kelloja KOTIKÄYNNIT NUMEROSTA 044 347 2332 www.arvokulta.fi – todennäköisesti aina paras hinta MIKKELI K-CITYMARKET Ma 26.10. klo 10-17 SAVONLINNA K-CITYMARKET Ti 27.10. klo 10-17 PIEKSÄMÄKI K-CITYMARKET To 29.10. klo 10-17 PUUMALA K-MARKET APAJA Pe 30.10. klo 08-12 KOTIKÄYNNIT NUMEROSTA 044 347 2332 www.arvokulta.fi – todennäköisesti aina paras hinta MIKKELI K-CITYMARKET Ma 26.10. klo 10-17 SAVONLINNA K-CITYMARKET Ti 27.10. klo 10-17 PIEKSÄMÄKI K-CITYMARKET To 29.10. klo 10-17 PUUMALA K-MARKET APAJA Pe 30.10. klo 08-12 KOTIKÄYNNIT NUMEROSTA 044 347 2332 www.arvokulta.fi – todennäköisesti aina paras hinta MIKKELI K-CITYMARKET Ma 26.10. klo 10-17 SAVONLINNA K-CITYMARKET Ti 27.10. klo 10-17 PIEKSÄMÄKI K-CITYMARKET To 29.10. klo 10-17 PUUMALA K-MARKET APAJA Pe 30.10. klo 08-12 KOTIKÄYNNIT NUMEROSTA 044 347 2332 www.arvokulta.fi – todennäköisesti aina paras hinta MIKKELI K-CITYMARKET Ma 26.10. klo 10-17 SAVONLINNA K-CITYMARKET Ti 27.10. klo 10-17 PIEKSÄMÄKI K-CITYMARKET To 29.10. klo 10-17 PUUMALA K-MARKET APAJA Pe 30.10. klo 08-12 KIERRÄMME LIIKKUVILLA ARVOKULTA OSTOPISTEILLÄ YMPÄRI SUOMEA JA TUOMME NÄIN OSTOPALVELUT MUKAVASTI LUOKSESI. S-MARKET LOVIISA Ti 10.11. klo 10-17 K-CITYMARKET KOTKA Ke 11.11. klo 10-17 K-CITYMARKET MIKKELI To 12.11. klo 10-17 www.arvokulta.fi – todennäköisesti aina paras hinta Tulemme paikkakunnallesi. OSTETAAN KULTAA! KOTIKÄYNNIT NUMEROSTA 044 347 2332 KOTIKÄYNNIT NUMEROSTA 0800 150 150 www.arvokulta.fi – todennäköisesti aina paras hinta KIERRÄMME LIIKKUVILLA ARVOKULTA OSTOPISTEILLÄ YMPÄRI SUOMEA JA TUOMME NÄIN OSTOPALVELUT MUKAVASTI LUOKSESI. Kiertuepaikat: Ke 1.6 klo 18-19:30 Jämsän tori To 2.6. klo 10-11:30 Halli K-Market Hokka To 2.6. klo 12-13:30 Orivesi K-Supermarket To 2.6. klo 14-15:30 Eräjärvi Sale To 2.6. klo 16-17:30 Juupajoki Sale To 2.6. klo 18-19:30 Ruovesi S-Market Pe 3.6. klo 10-11:30 Mänttä S-Market Tulemme paikkakunnallesi OSTETAAN KULTAA KIERRÄMME LIIKKUVILLA ARVOKULTA OSTOPISTEILLÄ YMPÄRI SUOMEA JA TUOMME NÄIN OSTOPALVELUT MUKAVASTI LUOKSESI Tulemme paikkakunnallesi OSTETAAN KULTAA, HOPEAA, VANHOJA RAHOJA, ARABIAA, IITTALAA, TAULUJA, KELLOJA JA KUOLINPESIÄ. KOTIKÄYNNIT NUMEROSTA 0800 150 150 www.arvokulta.fi -todennäköisesti aina paras hinta KIERRÄMME LIIKKUVILLA ARVOKULTA OSTOPISTEILLÄ YMPÄRI SUOMEA JA TUOMME NÄIN OSTOPALVELUT MUKAVASTI LUOKSESI Olemme paikalla klo 10-17 Olemme paikalla: Olemme paikalla klo 10–17 Ke 20.1 Shell Kaivoksela sekä Shell Vaarala To 21.1 Tammisaari Tori sekä LOHJA ABC Pe 22.1 ABC Karjaa sekä KARKKILAN tori La 23.1 Hanko Kauppatori sekä NUMMELA Citymarket KOTIKÄYNNIT NUMEROSTA 044 347 2332 www.arvokulta.fi – todennäköisesti aina paras hinta MIKKELI K-CITYMARKET Ma 26.10. klo 10-17 SAVONLINNA K-CITYMARKET Ti 27.10. klo 10-17 PIEKSÄMÄKI K-CITYMARKET To 29.10. klo 10-17 PUUMALA K-MARKET APAJA Pe 30.10. klo 08-12 KOTIKÄYNNIT NUMEROSTA 044 347 2332 www.arvokulta.fi – todennäköisesti aina paras hinta MIKKELI K-CITYMARKET Ma 26.10. klo 10-17 SAVONLINNA K-CITYMARKET Ti 27.10. klo 10-17 PIEKSÄMÄKI K-CITYMARKET To 29.10. klo 10-17 PUUMALA K-MARKET APAJA Pe 30.10. klo 08-12 KOTIKÄYNNIT NUMEROSTA 044 347 2332 www.arvokulta.fi – todennäköisesti aina paras hinta MIKKELI K-CITYMARKET Ma 26.10. klo 10-17 SAVONLINNA K-CITYMARKET Ti 27.10. klo 10-17 PIEKSÄMÄKI K-CITYMARKET To 29.10. klo 10-17 PUUMALA K-MARKET APAJA Pe 30.10. klo 08-12 KOTIKÄYNNIT NUMEROSTA 044 347 2332 www.arvokulta.fi – todennäköisesti aina paras hinta MIKKELI K-CITYMARKET Ma 26.10. klo 10-17 SAVONLINNA K-CITYMARKET Ti 27.10. klo 10-17 PIEKSÄMÄKI K-CITYMARKET To 29.10. klo 10-17 PUUMALA K-MARKET APAJA Pe 30.10. klo 08-12 KIERRÄMME LIIKKUVILLA ARVOKULTA OSTOPISTEILLÄ YMPÄRI SUOMEA JA TUOMME NÄIN OSTOPALVELUT MUKAVASTI LUOKSESI. S-MARKET LOVIISA Ti 10.11. klo 10-17 K-CITYMARKET KOTKA Ke 11.11. klo 10-17 K-CITYMARKET MIKKELI To 12.11. klo 10-17 www.arvokulta.fi – todennäköisesti aina paras hinta Tulemme paikkakunnallesi. OSTETAAN KULTAA! KOTIKÄYNNIT NUMEROSTA 044 347 2332 Kiertuepaikat: Perjantai 10.6. 18–19.30 Lahti Ahtiala K-Supermarket Lauantai 11.6. 10–11.30 Hollola K-Supermarket 12–13.30 Järvelä S-Market 14–15.30 Tuulos Neste 16–17.30 Hauho S-Market 18–19.30 Hämeenkoski Koskikartano Maanantai 13.6. 12–13.30 Padasjoki K-Market Ruokapata 14–15.30 KUHMOINEN K-MARKET KIPPARI 16–17.30 Vääksy K-Supermarket 18–19.30 Heinolan tori Kunnanvaltuuston kokous Kuntalassa maanantaina 13.6.2022 alkaen klo 18.00. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: § 24 Eron myöntäminen luottamustoimesta/ Tuire Launonen § 25 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2021 § 26 Vuoden 2021 tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2021 § 27 Vuoden 2022 yhteisöavustukset § 28 Kuhmoisten kunnan vuokrakiinteistöt Oy:n osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2022 § 29 Kuhmoisten Verkkopalvelut Oy:n osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2022 § 30 Kuhmoisten Verkkopalvelut Oy/ lisärahoituksen myöntäminen § 31 Senioripuiston loppuraportti § 32 Sidonnaisuuksien ilmoittaminen Kuntalaisten on mahdollista seurata kunnanvaltuuston kokousta suorana kunnan verkkosivujen kautta (os. www.kuhmoinen.fi). Kuhmoisten kunta järjestää kunnan hallintosäännön 15. luvun 3 §:n mukaisen kyselytunnin ennen valtuuston kokousta klo 17.30–18.00 Kuntalassa. Tilaisuus on kaikille avoin. Kokouksen tarkistettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä maanantaina 20.6.2022 kunnan verkkosivuilla. Kuhmoisissa 7.6.2022 Minna Korppila kunnanvaltuuston puheenjohtaja Riemuylioppilaat Sirkka Nuutinen, Sisko Kivikoski, Pirkko Åhman, Heikki Helin, Matti Hämeenkaski, Kari Raivonen, Ossi Simola, Helena Sorri ja Riitta Pouttu-Aaltonen muistelivat valmistujaispäiväänsä rehtori Juha Nupposen ruusuttamina. – Haluamme onnitella uusia ylioppilaita ja etenkin opettajia, sillä te pääsette suurimmasta osasta meistä eroon, sanoivat vastavalmistuneet yhdeksäsluokkalaiset puheessaan. Vuosikertaylioppilaat juhlivat Ysiluokkalaiset jättivät jäähyväiset Arja Heinilä – Mies lähtee Kuhmoisista, mutta Kuhmoinen ei lähde miehestä, kuvailee riemuylioppilas Heikki Helin juhlatunnelmissa synnyinseutuaan. – Huomasin vanhoja kuvia katsellessani, että olimme ensimmäinen luokka, jolla oli kevätjuhlissa värikästä päällä. Olimme edelläkävijöitä, kertoo Riitta Pouttu-Aaltonen. – Muistan miten opettajat nauroivat kun päättäjäisissä lauloimme rehtorille laulun omilla sanoituksillamme näin: Pettymys on suuri ollut meille, poikamies et enää ollutkaan. – Rehtorimme oli nuori, ujo ja komea, sanoo Pouttu-Aaltonen nauraen. Arja Heinilä MANSIKKA VADELMA TYRNI Tevännintie 125, Arrakoski p. 044 715 0223 www.marjatilasarkio.com AVOINNA HEINÄ–ELOKUUSSA! Marjatila Särkiö R KKA • MANSIKKA • VADELM A • TYRNI RETK IPAIK KA KOKO PERH EELL E HEINÄ–ELOKUUSSA! Tevännintie 125, Arrakoski p. 044 715 0223 www.marjatilasarkio.com MANSIKOITA VALMIIKSI POIMITTUNA HEINJOEN MANSIKKATILA VT 24:N VARRELLA , HEINJOENTIE 46, 17510 NYYSTÖLÄ P. 03 5561270, 040 561 2443 MYÖS HERNETTÄ • Sahatavaraa, myös kyllästettynä • Listoja, paneeleita ym. höylätavaraa ---SUORITETAAN HÖYLÄYSTÄ ---PUUTAVARALIIKE TALU OY (ent. Puutavaraliike Peltola Oy) Taulunmäentie 29, Padasjoki p. 040 557 1077 padasjoki@puutavaraliiketalu.com
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 27 TOIMITUS Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 € / ilmoitus. Pienlaskutuslisä alle 25 €:n ilmoituksista on 5 €. Hintoihin sisältyy alv. 24%. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Tilaushinnat 2022 (kotimaa) (sis. alv. 10%) 12 kk / kestotilaus 82 € 12 kk / määräaik. tilaus 89 € Ilmoitushinnat 1.1.2022 alk. (sis. alv. 24%) Etusivulla 1,95 € /pmm Tekstissä 1,70 € /pmm Takasivulla 1,77 € /pmm Seurapalsta 2,48 € /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Hinta kolmelta riviltä 15 € ja lisärivit 5 €/rivi. Alle 25 €:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 5,00 €. Hintoihin sisältyy alv. 24%. Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea? Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille. Lukijapostia palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. Kirjoita omalla nimelläsi. Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat Hannu Lahtinen Elinkeinoelämä Päivi Malin Kulttuuri ja vapaa-aika Eija Heinonen Puolueeton kotiseutulehti Uutismedian liiton jäsen Levikki 2 302 (LT-2020) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 040 483 0860 tai 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma 9.30–15.00, ti, ke ja pe 9.30–13.00, to sulj. Kesätoimittaja Arja Heinilä 050 328 4541 toimitus@ kuhmoistensanomat.fi Toimittaja Anna Karhila 040 716 8052 anna.karhila@ kuhmoistensanomat.fi Kuhmoisten Sanomat Asiakaspalvelu ja ilmoitusvalmistus Tuija Käki-Lahtinen 040 483 0860 ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi Päivi Hotokka lomalla 12.7.2022 asti LOUNAAT NÄYTTELYT GALLERIA ja KOTIMUSEO Länkipohjantie 158, Kuhmoinen Avoinna kesäkuussa lähinnä viikonloppuisin Tied. 040 553 5569 Kuvataiteen ja keräilykulttuurin ystävät TERVETULOA! JOHAN ON MARKKINAT Remontoidussa kerrostalossa Puistotie 4, Peltohokkala 3.krs. 2H+K+juuri lasitettu parveke kaihtimineen. 58 m 2 . Et, kh ja k remontoitu. Keittiössä apk. Taloyhtiössä kylmiö, lämminvarasto ja pyykinkuivaushuone. Tupakointi parvekkeella sallittu. Vuokra vain 325€/kk + mittarilukeman mukaan vesi ja sähkö. Haluttaessa saunavuoro la 12€/kk ja autopaikka 60€/v. Rauhallinen ympäristö. Asunto tyhjä ja muuttovalmis siivousfirman jäljltä. Myös myynti mahdollinen. Asialliselta vuokralaiselta ei kysytä vuokratakuita. p. 040 682 1012 Sini Bäcklund VUOKRATTAVANA Ota yhteyttä ja lisää yrityksesi liikehakemistoon! 6 kk 3 riviä vain 115 € +10 € / lisärivi (alv. %) LIIKEHAKEMISTO __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Valtuutettu Citroen, Peugeot, Mitsubishi, Kia huolto. Paavolankatu 4, 42100 Jämsä p. 014 716 119 / 0400 551 162 HAUTAKIVET Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 MAALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Maalämpöjärjestelmät avaimet käteen asennuksella! ILMALÄMPÖPUMPUT JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen 0400 783 630 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Toritie 63, p. 040 740 6374 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. erikoiskuljetukset/kotim. ja Eurooppa OPASOL OY p. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 24 t. Petri Liehu p. 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. Piili Kuhmoinen p. 040 708 1456 LASILIIKKEET Jokilaakson Lasitus Korjaus/lasitukset 24/7, terassilasitukset yms. p. 040 547 5411 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaista louhintaa, esim. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. 0400 783 630, (03) 555 6137 PITOPALVELU yms. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén p. 040 72 666 28 __________________________ PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 SIIVOUSPALVELUT SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi Lindroosin Sora Oy p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 TILITOIMISTOT Kirjanpitopalvelut MV mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi __________________________ Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 045 636 3889 / Eija Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Parhaat merkit, paras palvelu! myynti, asennus, huolto Sähkötyö J. Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net KIINTEISTÖNVÄLITYS OP Koti Järvi-Häme Oy LKV, Vesa Teräväinen p. 040 769 8133 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV www.paijanteen.fi Timo Sormunen p. 044 244 9779 __________________________ Timo Sormunen 044 244 9779 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktorikalustolla Vesa Arrenius p. 040 8271583 __________________________________ Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. 0400 121 997 __________________________ KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri Janhonen p. 040 586 7729 www.countryhelp.fi HIERONTA JA LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen p. 0400 641 924 Harmoinen _________________________ Hieronta ja hermoratahieronta Kirsi Valkama p. 0400 739 226 Tampereentie 1250, Kuhmoinen __________________________ Hieronta, vyöhyketerapia, purentahoidot Irja Tervala p. 0400 131 170, Kirkkotie 8 OMPELUPALVELUT Ompelimo OutiS Outi Savunen p. 050 555 8742 www.ompelimooutis.fi Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Juhlaja pitopalvelu. Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola p. 0400 980 292 ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 852 532 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautauspalvelu, Koskentie 11, Jämsä p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka RAKENTAMISPALVELUT Kanuuna Oy Saunaja kylpyhuoneremontit, laattatyöt, sisäremontit ja sisustuskirvesmiehen työt. Myös pikkuhommat. 040 540 9090 kai.kultalahti@hotmail.com Rakennushuolto Pekka Peltonen Hörhäntie 2, 17800 Kuhmoinen p. 040 746 9617 www.kuhmoinen-keittiot.fi KATTOJEN MAALAUKSET, KATTOTURVATUOTTEET Kattojen pesut, maalaukset, pinnoitukset, sammaleenestokäsitt., kattosillat, lumiesteet ja tikkaat. Jokilaakson Kattoja Kouruvaruste 040 734 8271 Hannu Lankinen 040 551 7531 JP Oksanen PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 p. 0400 638 764 Sali soveltuu liikuntaja taidekurssien sekä pienimuotoisten konserttien ja yksityistilaisuuksien järjestämiseen. Yläkerrassa kokousja kesäresidenssitilaa. Tervetuloa! Joogaa keskiviikkoiltaisin tarkista ajankohdat: www.facebook.com/ Toivonmaki Pappilantie 1, 17800 Kuhmoinen p. 041 5303158 Kokoontumisia Toivonmäellä jo vuodesta 1915. TOIVONMÄKI LOUNAS arkisin klo 11–14 9.–15.6. Kuhmoinen (03) 555 6382 TO Italialainen kanapasta PE Kaalikääryle MA Makkarastroganoff TI Tomaattinen uunikala KE Pasta Bolognese TO Italialainen kanapasta PE Kaalikääryle MA Makkarastroganoff TI Tomaattinen uunikala KE Pasta Bolognese ARKISIN 6.30–20.00, LA 8.00–20.00, SU 9.00–20.00 Keittiö palvelee 10.00–19.30 Kutsu PELIporukka koolle lehtiilmoituksella! Toritie 52, 040 565 2198 Avoinna ti–pe 9–16 Lounas 9.–15.6. klo 11–14 kalakeitto, lihapullat kesäkeitto,savuporokiusaus bataatti-kookoskeitto, feta-pinaattikana to chorizomakkarakeitto, kalaleike & pinaattimuhennos pe la avoinna 9–14, ei lounasta su–ma suljettu ti ke Lounas sis. salaatit, leivät, juomat, jälkiruoan+kahvin.
Kuhmoisten Sanomat 28 Keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022 • TILAA LEHTI LOMAKKEELLA –täytä, leikkaa ja lähetä! u Mene osoitteeseen kuhmoistensanomat.fi u Klikkaa palkista kohtaa NÄKÖISLEHTI, linkki vie sinut Lehtiluukkuun. u Jos käytät Lehtiluukkua ensimmäistä kertaa, valitse Luo uusi käyttäjätunnus ja anna palveluun sähköpostiosoitteesi. u Valitse Aktivoi tilaajatunnus ja syötä asiakasnumerosi. u Nyt voit lukea näköislehteä! u Salasana tulee sähköpostiisi, jotta voit myöhemmin kirjautua uudelleen. Tarvitset vain sähköpostiosoitteesi ja salasanan. Hei kestotilaaja, ota näköislehti käyttöösi! ...ja seuraa ohjeita: Pyydä asiakasnumerosi: ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi kuhmoistensanomat.fi HUOM! Tämä 8.6.2022 julkaistu Kesälehti on poikkeuksellisesti luettavissa kaikille avoimena ilmaisena näköislehtenä. Lue uutiset Lehtiluukusta ennen kuin paperilehti kolahtaa luukusta! Näköislehti + arkisto vuodesta 2010 alk. kaikkien kestotilaajien lisäetuna! TERVETULOA KUKKOON! Toritie 49, 17800 Kuhmoinen p. 045 189 8288 Livemusiik kia! Maista meidän pizzat, burgerit sekä muut annokset! Vierailevia esiintyjiä! OMAN KYLÄN KESÄKAUPPA Tilaa kotiinkuljetus: www.k-ruoka.fi Toritie 53, 17800 Kuhmoinen Puh. 03 555 6061 markus.ahonen@k-market.com KIPPARI PALVELU PELAA MA–LA 7–21 SU 9–21 Ollaanko Facebook-kavereita? kmarketsuomi JÄÄTELÖKIOSKI AVOINNA KLO 11–17 KOKO KESÄN (SÄÄVARAUS) PALVELUTISKISTÄ TUOREET KALAT JA LIHAHERKUT HYVÄÄ KESÄÄ! Ilmoitus paikallislehdessä yhdistää alueemme myyjät ja ostajat! Ota yhteyttä: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi Kuhmoisten Sanomat Löydät Kuhmoisten Sanomat myös facebookista – käy tykkäämässä!