Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 22 2021 71. vsk Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Palvelen sinua asuntoasioissa Kuhmoisissa Vesa Teräväinen Kiinteistönvälittäjä, LKV p. 040 769 8133 vesa.teravainen@op.fi Kesälehti Purjehdi kesään! Kesälehti Purjehdi kesään!
Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 asukasluku nousi siellä 10 000:een. Silmäys maastoon selittää eron: viljelysmaata oli enemmän. Vielä viime sotien jälkeen löytyi raivattavaa kokonaisen kylän verran Nuoramoisiin. Kuhmoisten alueelle olisi hyvin mahtunut myös 10 000, mutta kivinen maaperä ei antanut elantoa. Nykyisin työpaikat ja toimeentulo määräytyvät täysin toisin perustein kivisyydestä riippumatta. On hyvääkin muistettava valituksen rinnalla. Kiviset mäkipellot eivät olleet hallanpesiä kuten laajat vainiot toisissa maakunnissa. Sieltä vaellettiin nälkävuosina tänne, mutta se on jo toisen tarinan arvoinen aihe. Naapurini vanhaisäntä neuvoi poikiaan: älkää hävittäkö kiviä, niiden vieressä kasvaa hyvin. Sen oli kokemus opettanut 1866 syntyneelle miehelle ja sitä aikaisempien sukupolvien siirtämälle tiedolle. Kivi keräsi lämpöä. KOLUMNI Seppo Unnaslahti PÄÄKIRJOITUS LUKIJAPOSTI 2.6.2021 ? Aurinko nousee 3.50 ? Aurinko laskee 22.46 Onnea nimipäivänä! Tänään Venla To Viola, Orvokki Pe Toivo La Sulevi Su Kyösti, Kustaa, Kustavi Ma Suvi, Roope, Robert, Robin Ti Salomo, Salomon Ke Ensio Viikon tärpit ? Pajupillejä ehtii vielä tehdä keskikesään saakka. Ohjeita löytyy myös netistä. ? Saunavihtoja kannattaa tehdä talveksikin varastoon juhannuksen jälkeen. ? Valmistuvalle lahjakortti oman kylän yritykseen on aina toimiva lahja. ” Kivi ei kukoista eikä sirkuta, se vaan on olemassa kokonaisena tai särjettynä. Kirjoittaja on kuhmalainen kotiseutuneuvos Kissakulmantien varrelta. Päivi Hotokka paivi.hotokka @kuhmoistensanomat. Kivistä ei kukaan ole kirjoittanut. Ihmettelen, ettei ole mielessäkään käynyt, vaikka toisinaan tuskailee aihepulan kanssa. Kivi on niin arkinen asia ja jokapäiväinen osa elämää, ettei sitä koskaan ylistetä samalla tunteella ja herkkyydellä kuin kedon kukkia tai palaavia muuttolintuja. Kivi ei kukoista eikä sirkuta, se vaan on olemassa kokonaisena tai särjettynä. Hyöty ja haitta vaihtelevat, mutta ilman ei tultaisi ollenkaan toimeen. Meillä on alustana peruskallio, kuljemme kivimurskeella vahvistettuja maanteitä pitkin, perinteinen rakennustapa vaati nurkkakivet, ja tulisija ladottiin liuskoista ja lohkareista, kunnes ammattitaitoiset kivimiehet tulivat ja jalostivat kivet mieleisikseen. Rakennusten perustukset, kivisillat, kokonaiset kivinavetat ja kirkot ovat pysyvää ja lahoamatonta. Ja onhan muinaisuudessa pärjätty kivikirveen kanssa. Kivien tuottama haitta oli se, joka toisseella viikolla rävähti mieleen kolumnin aiheeksi kaikessa arkipäiväisyydessään. Kun neljä tai viisi kertaa on pottiputkea yrittänyt sijoittaa kivien rakoon ja aina vaan epäonnistunut, jää metsään taimeton paikka. Saa jäädäkin. Eihän puiden tarKivet vitse olla rivissä kuin sotilaat. Kilkettä kuuluu mäensyrjistä, kun Kuhmoisten kiviperäisiä maita istutetaan uudelle metsälle. Samalla näkee vanhan kannon, jossa on sata vuosilustoa. Tälle uudelle taimistolle toivoo tietenkin pitkää ikää, ja pappaikäinen istuttaja saa nöyrästi toivottaa puun lapselle kaikkea hyvää ja laskeskella uusien sukupolvien lukumäärää rinnakkain puusukupolvien kanssa. Tietenkin toiveissa on oikeat talvet ja hyvät kesät, hirvieläinten vähentyminen ja tuholaisten pois pysyminen ainakin tästä mäes tä. Niistä ei tiedä, eikä tulevaa kannata murehtia liikaa. Emmehän tiedä, tarvitaanko mäntyä tai kuusta sahapuuna vuonna 2101. Arvelen, että puusta rakennetaan silloinkin, mutta missä muodossa puu on, siihen insinöörit ovat parempia ennustajia kuin meikäläinen Stihlin käyttäjä. Päijänteen rantametsissä tulee tutuksi muinaiset rantaviivat nykyistä vedenpintaa lähes 20 metriä korkeammalla. Siinä paikassa ei multaa ole yhtään, vain sammalten verhoilema kivikko. Notkelmat ovat peltona tai olleet ainakin kaskena menneillä vuosisadoilla. Kivi on ollut maanviljelijälle vaivana aina. Valtavia kiviraunioita löytyy nyt metsistä. Niitä on käsipelissä koottu lukemattomien sukupolvien aikana. Jokainen uusi aari tai tynnyrinala oli tarpeellinen viljan kasvatukseen. Kuhmoisten maissa on jokseenkin kaikki raivattu viimeistään viime vuosisadalla, kun räjäyttäminen otettiin apukeinoksi. Kivettömiä savikoita ja multamaata on vähänlaisesti. Uutta saatiin järviä alentamalla ja soita kauramaaksi ojittamalla ja kuokkimalla. Laajassa pitäjässämme asukasluku oli enimmillään 7 000 ja sekin määrä oli mahdollinen metsätöiden ansiosta. Kun vertaa kotipitäjäämme Sysmään, Aurinko paistaa ja koivut ovat saaneet vihreän kesäpukunsa. Vaahtera kukkii. Kaupungissa olen kyllästynyt katselemaan päiväkodin keskeneräistä pihaa. Toista oli näkymät mökin verannalta käydessäni siellä. Oli vasta pieniä silmuja pensaissa ja puissa. Tuomet olivat ehtineet ensin, oli jo toiveita tulevasta kukinnasta. Mökin ohi kulkeva tie oli hiljainen. Siinä, nojatessani kaiteeseen, loikki tiellä rusakko. En ikinä ole nähnyt niin suurta, oli kuin peuranvasa. Sanoin; mihin olet menossa, se pysähtyi ja kuunteli korvat hörössä. Kun puhuin lisää, tuli pitkiin kinttuihin vipinää. Näitä elämyksiä ei koe kuin Kuhmoisten lapsuusmaisemissa. Muistui mieleen vanha koululaulu. Kevättuuli se mulle niin hauskasti, joka puuta ja pensasta soittaa, pihapolkuja pitkin se hypKuhmoinen kuhtuu pelevi, taisi juostessa minunkin voittaa... Tältä pihalta aloitin koulutieni. Käsi tiukasti äidin kädessä, jännittyneenä ja innokkaana, nousin alakoulun portaat. En silloin aavistanut, mitä talo tulevaisuudessa tulee minulle merkitsemään. Kaksi vuotta kului Kyllikki Kankaanpään opetuksessa, kunnes siirryttiin yläkouluun. Alakoululaiset söivät keittolassa, Selma ja Ida valvoivat, että lautaset syötiin tyhjäksi. Se oli joskus vaikeaa, kun se kaurapuuro ei maistunut samalta kun kotona. Vuosien kuluttua rakas anoppini muutti asumaan alakoulun yläkertaan, otti hoitaakseen keittolanhoitajan työt. Nyt talosta tuli mummola. Lempi-mummo oli tarmokas nainen. Ruokki kaikki oppilaat, siivosi ja lämmitti luokat. Ei ollut vesijohtoa eikä viemäriä. Myöhemmin sai kyllä apulaisen. Minäkin joskus olin auttamassa. Enemmän mummo kuitenkin taisi auttaa lapsiaan. Ehti myös leipoa,ne erikoisen hyvät piirakat, ei niitä voi unohtaa ja miten siitä pienestä kahvipannusta riitti niin monelle. Mummosta pitivät niin oppilaat kuin opettajatkin. Kun perhettä kohtasi suuri suru, Kaisan äkillinen poismeno, se järkytti meitä kaikkia. Eniten tyttären menetys koski mummoon. Silloin johtajaopettajan vaimo Annikki riensi apuun, laittoi mummon kotiin lepäämään ja hoiti mummon työt niin kauan kun oli tarpeen. Koulun väki oli kuin yhtä perhettä, oltiin yhdessä, surussa ja ilossa. Koskettavia muistoja kotikonnuilta, siksi taas kerran Kuhmoinen kuhtuu. Hyvää kesää kaikille! Maria Ampuja Oli ilo kirjoittaa tähän kesälehteen Kuhmoisten uusista majoitusmahdollisuuksista. Lisäykset eivät ole valtavan suuria, mutta niitä ehdottomasti tarvitaan. Lähes niin kauan kuin muistan, on puhuttu siitä, että Kuhmoisten kehittymistä matkailukuntana hidastaa sopivien majoitustilojen puute. Kuntavaaliehdokkaista suurin osa muistaa mainita, että elinvoiman lisäämiseksi kunnan on kehitettävä matkailuelinkeinoa ja sen markkinointia. Ikävä kyllä matkailu ei kehity pelkästään kunnan päätöksillä, koska kunta ei voi ryhtyä tuottamaan matkailupalveluja. Tarvitaan yrittäjiä, joilla on intoa, rohkeutta ja taitoa tarttua ehkä jopa sellaiseen, mitä ei ole aikaisemmin kokeiltu. Matkailijoille sopivia palveluja voi tarjota myös oman päätoimen ohella, mutta silti se vaatii, että se, mitä tehdään, tehdään huolellisesti. Jos matkailija kokee, että vastaanotto on puolivillainen, hän ei tule uudelleen. Muitakin ilahduttavia uusia avauksia on nähty kevään aikana. Sataman seudun palveluja täydentävät tänä kesänä paintball, padel ja radio-ohjattavat autot. Kuka enää voi jättää poikkeamatta Sahanrannassa? Kolmas ilonaihe on, että molemmat haastatellut maatilamatkailuyritykset ovat hyötyneet yhteiskunnan tarjoamista kädenojennuksista: hankeavusta ja maaseudun investointituesta. Jos joskus tuntuu siltä, että hankkeet ja EUtuet ovat paperinpyörittelyä ja ajanhukkaa, on hyvä muistaa, että niistä voi olla myös konkreettista hyötyä, joka ei avita ainoastaan yhtä yritystä vaan koko kuntaa. Kuka on seuraava rohkea yrittäjä tai yrityksen perustaja, joka auttaa matkailijoita viihtymään Kuhmoisissa? Kuuma kotimaan matkailukesä seuraa toistaan. Matkailu tarvitsee rohkeita yrittäjiä
Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 Päivi Hotokka Kuhmoisten kunnanvaltuusto hyväksyi maanantaina vuoden 2020 tilinpäätöksen keskusteluitta ja antoi kunnanhallitukselle vastuuvapauden. Tämä tapahtui siitä huolimatta, että tilintarkastaja ei tilintarkastuskertomuksessaan puoltanut vastuuvapautta kunnanhallituksen jäsenille ja kunnanjohtajalle. BDO Audiator Oy:n tilintarkastaja Laura Hyvönen moitti kertomuksessaan sitä, että tilinpäätös sisältää 535 000 euroa Kuhmoisten Verkkopalvelut Oy:lle annettua lainaa, joka erääntyy tämän vuoden lopussa. Hyvösen mukaan on epäHallitukselle vastuuvapaus tilintarkastajasta huolimatta todennäköistä, että kunta saa summan takaisin, ja se olisi siksi pitänyt kirjata kuluksi jo viime vuonna. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Paajanen (kok.) myöntää, että kirjanpitolain mukaan tappiot tulisi kirjata sille vuodelle, jolloin tappio havaitaan todennäköiseksi. – Me olemme kuitenkin päättäneet ottaa Verkkopalveluiden rahoituksen kokonaisuutena esille syksyllä. Paajanen huomauttaa, että käsiteltävänä on 535 000 euron lainan lisäksi kunnan 2,09 miljoonan euron takausvastuu. Paajasen mukaan tilintarkastajalle oli etukäteen kerrottu suunnitelmista lainan kirjaamiseksi, ja oli syntynyt käsitys, että se olisi sopinut myös tilintarkastajalle. – Käytännössä on aivan sama, kirjataanko tappio tälle vai viime vuodelle. Kuhmoisten kunnan tarkastuslautakunta äänesti kokouksessaan siitä, esitetäänkö kunnanhallitukselle vastuuvapautta. Äänet menivät tasan, ja puheenjohtaja Kati Hattusen (sd.) ääni ratkaisi myönteisen esityksen. Arja Korvenranta (kesk.) ja Ari Ampuja (ps.) jättivät lautakunnan päätökseen eriävän mielipiteen. Kari Paajanen toteaa, että päätökset laajakaistan rahoituksesta on tehty, ja asiat täytyy vain viedä loppuun. Laajakaistan tilaajamäärät eivät ole kasvaneet toivotusti; esimerkiksi viime vuonna uusia aktiivisia asiakkaita tuli vain kymmenen. – Tämän rahoituksen kanssa pitää nyt vain elää. Tilintarkastukseen liittyi toinenkin valtuuston tekemä päätös. Se päätti vaihtaa tilintarkastusyhtiöksi BDO Audiator Oy:n sijaan Revisium Oy:n vuosille 2021–2024. Paajasen mukaan Kuhmoisissa on totuttu, että tilintarkastajaa on helppo konsultoida tilinpäätöksen teon aikaan. Tätä tavoitellaan uuden yhtiön kanssa. Elina Syrjänen Torstai-iltapäivänä Kuhmolan, tämänkertaisen kuntavaalien ennakkoäänestyspaikan, ovi käy mukavan säännöllisesti. Eteiseen on aseteltu jonottamista varten tuoleja ja pöydälle maskeja ja käsidesiä. Alakerran vaalihuoneiston ovikyltissä kehotetaan odottamaan, kunnes edellinen on saanut äänestyksen suoritettua. Ruuhkaa ei ole, ja kuhmoislaiset odottavat kärsivällisesti muutenkin. Pleksilasin takana istuvat Rosa Holttinen ja Sanni Hellsten toimivat vaalivirkailijoina ensimmäistä kertaa. He vuorottelevat kahden muun kanssa, onhan vaalihuoneisto avoinna kahden viikon ajan joka päivä. – Ruuhkia ei ole ollut, mutta kivasti on käynyt väkeä, Holttinen ja Hellsten kertovat. – Tänään äänestäjiä on käynyt enemmän kuin eilen keskiviikkona. Voi olla, että ensimmäisen ennakkoäänestyspäivän koiranilma vaikutti asiaan. Torstaina aurinko jo paistaa, vaikka mustat pilvet koristavat taivaanrantaa. Äänestämässä käyneet kuhmoislaiset tuntuvat tyytyväisiltä äänestyspaikkaan. – Kuhmola on ihan ok, sanoo eräs äänestäjistä. Kaksi äänestyskoppia ovat etäällä toisistaan. Vaalivirkailijat noudattavat puhtaanapitomääräyksiä: pinnat pyyhitään parin tunnin välein ja äänestyskopin kyniä desinfioidaan. Kopissa on desinfiointipyyhkeitä, joita äänestäjät voivat tarvittaessa käyttää. Vaalien siirtyminen myöhemmäksi ei tunnu ainakaan haastateltuja haittaavan. – Kesäkelillä on paljon parempi äänestää, sanoo muuan äänestäjä, joka rohkaisee kaikkia käyttämään kansalaisvelvollisuuttaan. – On tärkeää käyttää oikeutta, kun kerran jotain kysytään, muistuttaa toinen. Sylvi Tuovinen ja Leena Pienimäki-Nummelin ovat tulleet Kuhmolaan yhtä matkaa. – Ennakkoon äänestäminen sopii minulle, Tuovinen toteaa. – Kuhmolassa on väljät tilat ja tänne on helppo tulla, Pienimäki-Nummelin sanoo. Hyvä, että vaalit siirrettiin Entä oliko helppo löytää ehdokas? – Minulle se oli helppoa. Kaikki ehdokkaat eivät ole minulle tuttuja, mutta moni kuitenkin, Tuovinen sanoo. Myös Leena Pienimäki-Nummelin kertoo sopivan ehdokkaan löytyneen helposti. Vaalien siirto ei vaikuta negatiivisesti myöskään Tuoviseen tai Pienimäki-Nummeliniin. – On hyvä, että vaalit siirrettiin, koska koronan kannalta tämä ajankohta tuntuu turvallisemmalta. Pitkä ennakkoäänestysaika on myös hyvä, Tuovinen sanoo. Maanantai-iltana, kun takana oli kuusi ennakkoäänestyspäivää, Kuhmoisissa oli käynyt äänestämässä 281 henkilöä eli 14,5 prosenttia äänioikeutetuista. Samaan aikaan koko maan äänestysaktiivisuus oli 12,3 prosenttia. Kuhmolassa vältytään äänestysruuhkalta Sylvi Tuovinen (vas.) ja Leena Pienimäki-Nummelin äänestivät viime viikon torstaina. Taustalla vaalivirkailija Sanni Hellsten. Elina Syrjänen Kuhmoisten Sanomat Poikkeuksellisesti lokakuun alussa ajettava rallin MM-osakilpailu käy jälleen Kuhmoisten alueella. Ralli alkaa perjantaina 1. lokakuuta, ja lauantaina kilpailijat ajavat Päijälän erikoiskokeen. Pihlajakosken erikoiskoetta ei tänä vuonna järjestetä. Lisäksi reittiin kuuluu uutena Arvajan erikoiskoe. Osia Arvajan kokeesta on ajettu vuonna 1994. Kakaristo-Hassi-nimiseen erikoiskokeeseen kuuluu osia perinteisestä Ouninpohjan pätkästä. Päijälän erikoiskoe on 22,6 kilometrin mittainen, ja se ajetaan samanlaisena kuin vuonna 2016. Kuskit starttaavat Päijälässä ensimmäiselle kierrokselle lauantaina kello 9 jälkeen Syksyn MM-ralli tulee Päijälään ja toista kertaa kello 16 jälkeen. Kyseessä on Suomen MM-rallin 70-vuotisjuhlakilpailu. Koska ajankohta on siirtynyt syksyyn, ajetaan osa erikoiskokeista pimeällä. Voittaja ratkeaa sunnuntaina 3. lokakuuta. – Reitti luonnollisesti laadittiin kansallisia ja alueellisia koronarajoituksia noudattaen, ja reittiä voidaan myös tarpeen vaatiessa muuttaa lyhyelläkin varoitusajalla, kilpailunjohtaja Kai Tarkiainen sanoo tiedotteessa. – Emme voi järjestää tapahtumaa ilman katsojia, joten olemme toiveikkaita sen suhteen, että rokotusohjelman käynnistymisen ja kaikkien muiden toimenpiteiden ansioista tapahtuma voidaan järjestää suunnitellusti. Päivi Hotokka Viikonloppujen sanomalehtijakelu harmittaa eri puolilla Kuhmoisten kyliä. Jakelusta vastaava Jakelusepät on karsinut reittejään ja jättää nyt lehdet kauas vastaanottajista. Erityisen närkästyneitä ollaan Puukkoisilla, missä lehdenhakumatkaksi tulee lähes 20 kilometriä. Puukkoisten lehdet toimitetaan Hörhäntien risteykseen, lähelle Kylämäntietä. – Ja jos ei viikon aikana hae sieltä lehtiään, ne menevät roskiin, puukkoislainen Riitta Äikäs täsmentää. Hän on laskenut matkakseen postilaatikolle 16,5 kilometriä, jolloin viikonlopun aikana ajomatkaa Viikonloppujakelu kiukuttaa kylillä kertyy 76 kilometriä. Lisäksi pelkona on, että joku sivullinen nappaa lehdet avoimesta laatikosta. Äikäs harkitsee Helsingin Sanomien tilauksen lopettamista jakelun heikentymisen vuoksi. Taloudessa ei ole tietokonetta tai tablettia, jonka avulla voisi lukea digitaalista lehteä. Jakelusepät Oy:n toimitusjohtaja Hanne Kortelainen sanoo, että jakelun muutoksen syynä on tilattavien sanomalehtien väheneminen. – Kun jakelukustannukset ylittävät lehden tilaushinnan, joudutaan muutoksia jakelureitteihin tekemään. Kortelaisen mukaan vastaavia muutoksia on tehty muillakin alueilla. Onnibus alkaa taas liikennöidä Kuhmoisten Sanomat Onnibusin liikenne Kuhmoisten kautta alkaa ensi viikon maanantaina 7. kesäkuuta. Bussi kulkee kerran päivässä molempiin suuntiin. Maanantaista lauantaihin linja on suora Helsingistä Jyväskylään, sunnuntaisin tarvitaan vaihto Lahdessa. Etelän suuntaan vuoro on vaihdoton sunnuntaisin, mutta muina päivinä tarvitaan vaihto Lahdessa. Yhtiön kesäaikataulut ovat voimassa 8. elokuuta asti. Tampereen seudun joukkoliikenne liikennöi Kuhmoisista molempiin suuntiin kesällä maanantaista lauantaihin kaksi kertaa päivässä ja sunnuntaisin kerran päivässä. Nyssen vuorot kuitenkin muuttuvat niin, että linja 42 jää Kangasalle, joten Kuhmoisista Tampereelle päästäkseen on vaihdettava autoa. Myös Nyssen aikataulut ovat voimassa 8. elokuuta asti.
Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 SANAN KULMA Pertti Järvinen KIRKOLLISET Ruokapalvelu Tänään Uunimakkara, vaniljakiisseli ja hillo Tomaattikeitto, leikkele To Kanapyörykät, currykastike, mangorahka Kaali-jauhelihakeitto Pe Kasvispihvit ja juustokastike, kaura-omenapaistos ja kastike Vehnähiutalevelli, leikkele La Kinkkukiusaus, marjakiisseli Uunipuuro, mehukeitto, leikkele Su Broilerin fileepihvit, hedelmäkiisseli Purjo-perunakeitto, leikkele Ruokalista koskee Päijännekotia, terveysasemaa, toimintakeskusta ja kotipalvelua. Päiväkoti Tänään Ohrahiutalevelli, lohikiusaus, smoothie To Mannapuuro, tonnikala-perunaviipalevuoka, rahka Pe Murot, nakkikastike, perunat, kiisseli Ma Kaurapuuro, lihapullat, perunat, mangorahka Ti Riisihiutalevelli, tomaattinen kalavuoka, perunat, pannari ja hillo Ke 4-viljanvelli, juustoinen broilerikeitto, tuorepala, karjalanpiirakka, kananmuna Kirjoittaja eli vaimon ja koirien kanssa neljännesvuosisadan ajan Kuhmoisten maaperällä Kuhmoisten-Padasjoen kappeliseurakunta Kuolleet: Lasse Antero Rantanen 63v 35 RISTO OJALA erityisasiantuntija, teol. maisteri M ak sa ja : eh do ka s its e Va alil iitto Pe ru ss uo m ala iste n ka ns sa KUNTAVAALIT Kutsu, kiitä ja onnittele lehdessä! 040 483 0860 ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi Rauhaa, veljille kuin sisarille, niin kylän naisille kuin miehillekin. Elämämme on edennyt jo lähes suven suloisuuteen, vaan uutta kohden kulkea saamme. Voi tuntea, että niin maatamme kuin kansaammekin kohdannut aikakausi on koetellut jokaista, tavalla tai toisella. Kirjoittaessani tätä kirjettä on taas uusi armon päivä auennut ja on hieman aurinkoisempi päivä jälkeen helluntain. Sain tämän sanan, kun muistelin Sanaa, enkä vain muistellut, vaan sainkin sitä lukea. Tässä sanassa Salomon lauloi Sananlaskujen kirjaansa ja nosti sieltä luvun 30 esille. Siinä puhui mies, joka tunsi itsessään vain tyhjän taistelupuvun, ja niin oli hänen olonsa, ettei ollut kuin uskon kilpi ja Enemmän kuin mielipiteet maan hengen miekka apuna. Vaan se riittääkin, eikä muuta tarvita. Sillä usko Jeesukseen on enemmän kuin mielipiteet maan, se on enemmän kuin osaamme, me ajatellakaan. Se on rakkaudella ojennettu käsi Jumalan, johon tarttumalla elää uskallan. (Sananlaskut 30, jakeet 1–8.) Näin oli olo tyhjää ja lähes turhankin tuntuista. Vaan tässä herättyäni tähän todellisuuteen tunsin, kuinka rukous auttoi heti eteenpäin. Muistin myös sanan, Mooseksen 2. luku 14. jae. Tämän sanan sai Mooses kuulla. Herra sotii teidän puolestanne ja te olkaa hiljaa. Näin saa hiljaisuudessa odottaa Jumalaa, Hän kyllä puhuu tänäänkin, kunhan vain jaksaa kuunnella ja myös tahtoo kuulla ja totella häntä. Häntä, joka on meille antanut elämän, tämän ajan ja myös tehtävämme Hän on siunannut. Näin saamme tuntea sydämellämme vapautusta ja rauhaa. Jopa tarpeellisuutemme voi nousta esiin, niin kuin on Jumalan tahto, sillä Johannes 3 jae 16 on täyttyvä. Myös jakeet 17–21 on osittain täyttynyt, ja Hän viekin kaiken myös päätökseen. Saamme siis olla lapset Jumalan, nyt suuri perhe meitä rakastaa. Tää rakkaus meidät yhdistää ja lämpö Isän lähentää, me oomme lapset Jumalan. Hänelle on kunnia kuuluva korkeuksiin, jotta maan päällä rauha voisikin vallita kaikkien niiden kesken, joita hän rakastaa. Hän rakastaa sinuakin, ystäväni, juuri tälläkin hetkellä. Saammekin olla turvallisin mielin. Uskomme Jeesukseen on meidän pelastus. Jeesus auttaa ja Hän pelastaa. Tuula syntyi Kuhmoisissa 20. tammikuuta 1956 Arvo ja Signe Järvisen ainoana lapsena. Tuulan isä teki metsätöitä ja äiti oli kotiäiti, joka teki muun muassa karjakon töitä. Tuulan kertoman mukaan ”ainoana lapsena sain kaiken huomion eikä minulta mitään puuttunut, vaikka koti ei rikas ollutkaan”. Perhe asui Rauhamäen kylällä Aihelassa, joka on edelleen suvun hallinnassa. Tuula aloitti koulunkäynnin Harjunsalmella, josta koulutie jatkui Kuhmoisten kirkonkylällä, ja hän suoritti silloisen keskikoulun 1973. Tuula pääsi Tampereelle opiskelemaan toiveammattiinsa sairaanhoitajaksi ja valmistui 1977. Hän jatkoi opiskeluaan Kuopiossa ja valmistui terveydenhoitajaksi 1980. Tuula opiskeli työn ohella sairaanhoidon opettajaksi 1993 ja edelleen terveydenhuollon maisteriksi 1997 pääaineenaan terveyskasvatus sekä täydensi osaamista muun muassa johtamisopinnoilla. Tuula teki pitkän ja merkittävän uran sosiaalija terveydenhuollon vaativissa tehtävissä Kuhmoisissa ja Jämsässä muun muassa terveydenhoitajana, sairaanhoidon opettajana, hoitotyön johtajana, johtava ylihoitajana ja viimeksi Jämsän kaupungin sosiaalija terveysjohtajana. Tuulan vahvuutena oli laaja-alainen ja vahva asiantuntemus sosiaaLaaja-alainen sote-alan asiantuntija lija terveysalalla, niinpä hänen asiantuntemustaan arvostettiin ja hän oli mukana useissa paikallisissa ja maakunnallisissa hankkeissa, kuten Keski-Suomen maakuntavalmistelussa. Tuula oli työssään hyvin aikaansaava, johdonmukainen ja tunnollinen. Esimiehenä ja työkaverina Tuula oli luotettava, oikeudenmukainen, kannustava ja antoi mahdollisuuden kasvaa ammatillisesti. Hänen kanssaan oli antoisaa keskustella muun muassa sosiaalija terveyspalvelujen aina ajankohtaisesta kehittämisestä. Tuula joutui sairauden vuoksi jäämään eläkkeelle 2019. Vapaa-aikanakin Tuula oli hyvin aktiivinen ja toimi näkyvästi useissa järjestöissä, kuten SPR Kuhmoisten varapuheenjohtajana, MLL:n johtokunnan sihteerinä, Keskustan johtokunnan sihteerinä. Kunnallispolitiikassa hän oli mukana vuosina 1985– 1997, keskustan valtuutettuna, kunnanhallituksen jäsenenä, sosiaalilautakunnan puheenjohtajana sekä maakunnallisissa tehtävissä. Yritettiinpä häntä joskus saada myös eduskuntaehdokkaaksikin. Tuula tapasi tulevan puolisonsa Pentin ensimmäisiä kertoja jo vuonna 1973 silloisen motelli Eurooppa 4:n vaiheilla. Pikkuhiljaa nuoren parin tapailu johti avioliittoon vuonna 1978 ja ensimmäiseen yhteiseen asuntoon Kokonniemessä. Lapsia syntyi kaksi, Antti 1982 ja Johanna 1983. Alkoi kyteä haave oman talon rakentamisesta. Tuula määrätietoisena naisena piirsi tulevan talon pohjapiirustuksen itse ja syksyllä 1985 perhe muutti Velisjärventien varressa sijaitsevaan uuteen kotiin. Tuula ja Pentti harrastivat matkustamista muun muassa Yhdysvaltoihin, Panamaan ja Välimeren kohteisiin. Kesäisin vapaa-aikaa vietettiin perheen kesäpaikalla Hörhässä, jossa savusauna lämpeni 42 juhannusta peräkkäin. Tuula piti antiikista, ja kodin sisustukseen kuuluivat eri aikakausien tyylihuonekalut. Hän luki paljon kirjallisuutta laidasta laitaan. Lähinnä Tuulan sydäntä oli perhe: puoliso, lapset ja lapsenlapset. Tuula ehti viettää aikaa kaikkien kolmen lapsenlapsensa kanssa. Tuulaa jäivät kaipaamaan hänen rakkaat läheiset, ystävät ja työkaverit. Auli Heinonen Tuula Liehu 20.1.1956–3.5.2021 Anna Karhila Papinsaaren sillan uusimisen loppurahoitus hoidetaan sittenkin tieyksikköperusteisesti. Papinsaaren tiehoitokunta esitti aiemmin kunnalle hakemuksen, jossa se pyysi, että tienhoitokunnan kunnalta ottamasta 80 000 euron lainasta muutettaisiin 14 000 euron osuus avustukseksi. Kyseinen summa täytyisi muuten kerätä lisämaksuna tien osakkailta. Kunnanhallitus hyväksyi toukokuun puolivälissä tienhoitokunnan esityksen. Tämän viikon maanantaina kunnanvaltuuston kokouksessa Ossi Simola (kok.) teki vasSilta sai rahaa, mutta ei avustusta taehdotuksen, joka hyväksyttiin yksimielisesti, koska keskustelua ei syntynyt. Vastaehdotuksen mukaan Kuhmoisten kunta maksaa avustuksen sijaan jäljellä olevasta 14 818 euron rahoitusosuudesta tieyksiköihin perustuvan maksun sekä omalta tiekunnan osuudeltaan että pienosakkaiden osalta. Näiden osuuksien tieyksiköihin perustuva yhteissumma on 9282,31 euroa. Loput Papinsaarentien tieyksiköistä kuuluvat Hollolan seurakunnalle. Kunta kehottaa Papinsaaren tiehoitokuntaa laskuttamaan loppuosan avoimena olevasta summasta seurakunnalta sen tieyksiköiden mukaisesti. MUISTOKIRJOITUS
Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 ” Ajattelin, että voiko näin hienoa paikkaa ollakaan. Päivi Hotokka Sana lottovoitto toistuu Eeva Markkasen puheessa usein. Pelkkä tuuri ei kuitenkaan ole riittänyt siihen, että hänellä ja perheellään on nyt Tehinniemellä oma maatila, jonka pihassa asuu nykyisiä, tulevia ja entinen siitostamma. Markkanen on kasvattanut jo kymmenkunta puoliveriratsua ja suomenhevosta, mutta aluksi hevoset asuivat Puukkoisilla, minne hän ajoi joka päivä kirkonkylältä hoitamaan ne. Ensimmäinen lottovoitto oli kantatamma Electra eli Elma, joka saapui Markkaselle siitoskäyttöön vuonna 2011, kun se ei enää pystynyt kilpailemaan kroonistuneen jalkavaivan vuoksi. Electra varsoi Markkaselle kuusi varsaa, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 2019. Nyt 24-vuotias tamma on edelleen hyväkuntoinen. Tänä vuonna oli Electran jälkeläisen, 4-vuotiaan Juso’s Fairest -tamman vuoro varsoa. Se synnytti puolitoista viikkoa sitten kauniin tammavarsan, joka sai nimekseen Juso’s Siena. – Tämä on liikkeeltään hienompi kuin emänsä, ehkä hienoin varsa, jonka olen kasvattanut, Markkanen iloitsee. Toisen sukupolven kasvatti on tärkeä merkkipaalu, koska Markkanen haluaa suunnitella hevosjalostusta 2–3 sukupolven päähän. Toiveena on, että tulevaisuudessa hänen siitostammojensa sukutaulussa näkyisi emälinjassa omien kasvattien nimiä. Electran mukana Markkanen on myös saanut yhteyden hevosen entisiin omistajiin Michael ja Ninja Rorariukseen, joista on tullut yhteistyökumppaneita kasvatustoimintaan. Lisäksi kasvatuksessa on mukana Eevan sisko Milla Markkanen. Unelmien ruunikko tamma Samassa ulkoilutarhassa Electran kanssa käyskentelee toinen lottovoitto, 3-vuotias suomenhevostamma Rainion Hulda. Myös Hulda on Eeva Markkasen oma kasvatti, ja sen emä on 17-vuotias Eija-Marianne. Huldan isä on menestynyt ratsuori Lastun Leka. – Olin aina halunnut saada Lastun Lekasta ruunikon tammavarsan. Kun varsaa odotettiin, hoin koko talven, että olisipa se ruunikko tamma. Kun ruunikko tamma sitten syntyi, Markkasen piti tarkistaa sukupuoli moneen kertaan ennen kuin uskalsi kertoa julkisesti, etHaavepaikka hevoskasvatukselle tä toive oli toteutunut. Tänä vuonna Hulda astutetaan ensimmäisen kerran, joten sen varsasta on toiveissa ensimmäinen toisen polven suomenhevoskasvatti. Tallissa kasvaa myös Huldan 1-vuotias pikkusisko Rainion Hellikki, jota Markkanen ei vain raskinut myydä. Lisäksi siitostammojen laumaan kuuluu 8-vuotias tamma Impatiens, hollantilainen urheiluhevonen, jonka Markkanen on tuonut Suomeen jatkamaan puoliverijalostusta. Sen oli tarkoitus varsoa tänä kesänä, mutta hiljattain selvisi, että alkio ei ollut kehittynyt varsaksi. Orin valinnassa puolet fiilistä Eeva Markkasen kiinnostus hevosjalostukseen syttyi nuorena. – Varmaankin jo yläasteikäisenä olen selaillut suomenhevosten sukuja. Aina olen tiennyt, että haluaisin varsottaa ja jalostaa. Lisäksi häntä ovat pitkään kiinnostaneet kouluratsastussukuiset puoliverihevoset. – Estehevosista en ymmärrä yhtään mitään. Kun sopivat tammat on valittu siitokseen, niille pitää etsiä hyvät orit. Puoliverisille hän tilaa orin siementä usein Saksasta, joskus myös Tanskasta. – Orivalinta alkaa keväällä, kun Saksan oripäivät pidetään. Selaan tosi paljon sukuja ja katson videoita. Markkanen käyttää nuoria oreja, koska niiden siemen ei ole yhtä kallista kuin menestyneiden. Toisekseen nuorista voi vielä kehittyä hyviä suorittajia. Valinta ei kuitenkaan perustu pelkästään tarkkaan analyysiin. – Puolet siitä on fiilistä, puolet orin sukua tai liikettä. Oma eläinlääkäri luotettava apu Lisäksi kasvattajan täytyy miettiä sitä, minkä sukuiset varsat käyvät kaupaksi. Markkanen arvioi myyvänsä noin 90 prosenttia varsoista. Tämänkeväisen varsan isä on tanskalainen So Perfect, jonka isä Sezuan puolestaan on moninkertainen nuorten hevosten maailmanmestari kouluratsastuksessa, ja sen jälkeläiset ovat olleet kysyttyjä viime aikoina. Varsojen alulle saattamisessa tärkeä apu on Kuhmoisten oma eläinlääkäri Sonja Virtanen. – Haluan siementää kotona, koska siten olen saanut hyviä tuloksia. Koska siemennysaika voi olla pyhänä tai iltakymmeneltä, siihen tarvitaan hyvä ja luotettava eläinlääkäri. Markkanen arvioi, että on osin ollut hyvää onneakin, että kaikki varsat on tähän mennessä myyty alle 1-vuotiaana. Varsoja on lähtenyt sekä kilpahevosen aluiksi että äidin ja tyttären yhteisiksi hevosiksi. – Haluan, että hevoset ovat omistajilleen tärkeitä, hyvinvoivia ja onnellisia siinä, mitä ne tekevät. Kasvattajan toiveena on, että hevoset voisi joskus nähdä jonkin tason kilpailuissa, mielellään nuorten hevosten tapahtumissa. – Olisi huikeaa, jos suomenhevoset pääsisivät kisaamaan mestaruuksista suomenratsujen kuninkaallisissa. Tallin remontissa arvaamaton työ Eeva Markkasen kolmas lottovoitto oli Hakalan tila. Hän etsi maatilaa perheelleen ja hevosilleen ensisijaisesti Kuhmoisista ja alkoi jo olla epätoivoinen, kun kriteereihin sopivaa ei löytynyt. Sitten hänelle soitettiin ja tarjottiin tätä tilaa, jonka päärakennus on valmistunut vuonna 1926 palaneen talon tilalle. Viimeistään siinä vaiheessa, kun Markkanen kiipesi ullakolle ja näki valtavat kaarevat ikkunat, olo oli epäuskoisen onnellinen. – Ajattelin, että voiko näin hienoa paikkaa ollakaan. Onneksi pääsimme kauppoihin. Alkuvaiheessa tarvittiin vain katon korjaus, muuten talo on ikäisekseen hyvässä kunnossa. Markkasen mukaan tarkoitus on kunnostaa taloa sen ikää kunnioittaen, ei modernisoida sitä eikä vaihtaa osia uusiin ellei ole pakko. Yhtenä ensimmäisistä toimista hän halusi paljastaa vähän hirsiseinää asuintiloissa. – On käsittämätöntä, että joku on sata vuotta sitten voinut tehdä näin hienoa käsityötä. Tilalla oli myös valmiiksi suuri navetta, josta remontoitiin hevosille talli. Työtä suunnitellessaan Markkanen ja hänen puolisonsa eivät kuitenkaan tienneet, mitä oli edessä. Tallista haluttiin niin korkea, että se täyttäisi myös uusille talleille asetetut vaatimukset. Siksi lattiaa piti purkaa. Päällimmäisen lattiapinnan alta löytyi kaksi kerrosta vanhaa lattiaa. Vanhan betonin poistamiseen kului kuukausia, kun sitä tehtiin viikonlopputyönä. – Se oli järjetön homma. Onneksi emme tienneet sitä etukäteen. Nyt tallissa on viisi suurta karsinaa, jotka kaikki sopivat varsomiskarsinoiksi. Muuten tilalla oli valmiina kaikki, mitä hevosenomistaja voi toivoa: katettu lantala, talliin tuleva lämmin vesi ja vähän omaa laidunta. Eeva Markkanen pitää luottavaisista varsoista, jollainen Juso’s Siena on. Juso’s Fairest eli Lilli, Eeva Markkanen ja Lillin emä Electra eli Elma kuvattuna vajaa viikko ennen kuin Lilli varsoi. Hakalan talon vintillä on erikoiset, suuret kaari-ikkunat. Vintti ei ole asumiskäytössä, mutta siellä on pidetty juhlia. Juso’s Fairest ja Juso’s Siena. Päivi Hotokka
Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 ” Ensimmäinen osuma on jännittävin, sitten tilanne laukeaa. Päivi Hotokka Kuhmoisten sataman ympärille on kehittymässä monipuolinen vapaa-ajanvieton kokonaisuus. Yksi tuoreimmista palveluista on Noski Paintball, joka tarjoaa pienille porukoille ohjattuja paintballeli värikuulapelejä. Nuorten yrittäjien perustama paintball-rata sijoittuu sahan taakse Korppilankujan ja Louhelantien risteykseen. Aluksi Leevi Nuuttilan, Ali Achekin, Iivari Heickellin ja Niko Liehun ajatuksena ei ollut ensisijaisesti liiketoiminta, mutta hyvin pian he huomasivat siinäkin mahdollisuuden. Idean porukalle esitteli Nuuttila. – Minulla on tuttuja, jotka kaupittelivat paintball-kamoja. Keväällä ehdotin pojille niiden ostamista, ja ajattelimme, että pääsemme ainakin itse pelaamaan. Varusteiden hankkimisen jälkeen nuoret alkoivat ymmärtää, että pelialuekin tarvitaan. Iivari Heickellin kautta he saivat käyttöönsä noin puolen jalkapallokentän kokoisen alueen sataman vierestä ja rakensivat sinne radan yhden viikonlopun aikana. Sana projektista kiiri, ja ympäristössä kiinnostus alkoi kasvaa. Paikan löytyminen varmisti, että paintballista on liikeideaksi. – Tämä on hyvä veneilijöitä ja karavaanareita ajatellen. Ihmiset myös näkevät radan ohikulkiessaan, ja satamaan saamme mainoksen. Suoraan satamasta värikuulapeliin Kun yrityksen nettija Facebook-sivut avattiin, ensimmäiset pelit varattiin heti. – Yllättävän hyvä pöhinä on ollut, vaikka ajattelimme, ettei kysyntää ole kauheasti. Paintball on kaikille kuitenkin sivutoiminen työ. Rata kutsuu tekemään strategioita Paintballissa taistellaan toisia vastaan värikuula-aseilla. Se, johon osuu, joutuu poistumaan pelistä. Tyypillisesti pelissä on kaksi joukkuetta, joista voittaja on se, jonka jäsen on viimeisenä kentällä. Toisaalta voidaan myös pelata kaikki kaikkia vastaan. Kun värikuula osuu, siitä jää vaatteeseen maalijälki. Näin ei synny kiistaa siitä, onko osuma tullut vai ei. Osuman myös tuntee. – Se tuntuu sopivasti, mutta itku ei tule. Jos etäisyyttä on vähintään kymmenen metriä, osuma on inhimillinen, miehet vakuuttavat. Pelipakettiin kuuluu kaikki tarvittava: haalarit, suojamaski, ase ja kuulat. Haalarin ansiosta omat vaatteet säilyvät puhtaina. Pelialueen vieressä on grillipaikka, jolla pelistä pois pudonneet voivat odotella. Tyypillisesti yksi peli kestää kymmenisen minuuttia, joten pelaaja saa uuden mahdollisuuden nopeasti. Radan rakentamiseen on haalittu materiaaleja kaikkien yrittäjien kotoa ja varusteiden ostopaikasta Jyväskylästä. Leevi Nuuttilan mukaan alue on suunniteltu niin, että joukkueet voivat kehittää omia pelistrategioitaan. – Minäkin luulin, että alueella pystyy seuraamaan, missä kaikki liikkuvat, mutta nopeasti he katoavat näkyvistä, Iivari Heickell tunnustaa. Harjoittelun jälkeen hän on sitä mieltä, että nopeasti eteneminen on paras strategia. Yllättäen paintball-yrittäjät tunnustavat, että vain harvalla oli kokemusta lajista ennen omien varusteiPäivi Hotokka Ravintola Sahanrannan yrittäjä Manu Syrjänen on mielissään siitä, kuinka koko sataman alue on kehittynyt viime kesän jälkeen. Myös ravintolan liepeille on tulossa useita uudistuksia. Terassin laajennuksen on tarkoitus valmistua ennen tällä viikolla vietettäviä kauden avajaisia. Terassi laajenee minigolfradan suuntaan, ja sen päätyyn sijoitetaan konttikeittiö. Kesän ajanvietteeksi pystytetään radio-ohjattavien autojen rata, joka avautuu 12. kesäkuuta. Noin puoli metriä leveällä radalla ajetaan akkutai paristokäyttöisillä autoilla. Syrjänen arvioi, että autoilla ajelu Ravintolan uudella terassilla paikkoja auringossa on enemmän huvia kuin totista kisaamista, mutta mikään ei estä kaveriporukoita pistämästä pystyyn pientä kilpailua. 7. elokuuta ajetaan varsinainen kilpailu, Sahanranta Grand Prix. Autorata sijoittuu minigolfradan läheisyyteen. – Aloitamme helpolla, tasaisella radalla. Myöhemmin sitä voidaan mahdollisesti muuttaa. Autoradasta huolimatta myös minigolf jää paikoilleen, vaikka jotakin sen radoista saatetaan joutua siirtämään. Majataloon ehostusta Myös Sahanrannan majataloa on ehostettu kevään aikana. Kaikkiin huoneisiin on asennettu ilmalämpöpumput, ja yläkerran huoneet on remontoitu. Yksi huoneista on varustettu sviittitasoiseksi. Kesän ohjelmasta Syrjänen nostaa esiin rosvopaisti-illat, jolloin maahan tehdyssä haudassa kypsennetään yhdeksän tunnin ajan karitsanniskaa, porsaan kassleria ja villisikaa. Yhdestä satsista riittää syötävää noin 70 henkilölle. Elävää musiikkia on odotettavissa perjantaisin ja lauantaisin. Lisäksi viime kesältä tutut artistiristeilyt ja yhteislaulut jatkuvat. – Meillä piti myös olla kesäteatteria, mutta äskettäin tuli tieto, että ryhmä ei uskalla toteuttaa sitä tälle kesälle. Tuleville kesille on myös paljon muita hyRavintola Sahanranta saa tänä kesänä runsaasti uutta terassitilaa. Kauden avajaisia vietetään torstaina. Ali Achek ja Leevi Nuuttila tähtäilevät malliksi paintball-radalla. Yrittäjien mukaan rata on tarkoituksella tehty rujon näköiseksi. Tiiviillä alueella on helppo kokeilla lajia ensimmäistä kertaa. Päivi Hotokka
Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 Suoraan satamasta värikuulapeliin den ostamista. – En ollut ikinä pelannut, Nuuttila sanoo. – Minä olin kerran käynyt, Heickell jatkaa. Into peliin tosin syttyi heti, kun sitä pääsi kokeilemaan. Noski suositteleekin palvelujaan ennen kaikkea ensikertalaisille, sillä radalla pääsee helposti alkuun. Asiakkaiksi he odottavat esimerkiksi kaveriporukoita ja polttareiden tai syntymäpäivien juhlijoita, jotka haluavat kokeilla jotain erilaista. Myös työhyvinvointipäivään harrastus sopii. Yhtä aikaa pelaamaan pääsee 4–12 ihmistä, tarvittaessa jopa 20. Paras peli on ensimmäinen – Paras peli on se, kun tulee ensimmäistä kertaa kokeilemaan. Ensimmäinen osuma on jännittävin, sitten tilanne laukeaa, Nuuttila kuvailee. Pelin voi varata nettisivun lomakkeella, puhelimitse, tekstiviestillä tai Facebook-viestillä. Joku yrittäjistä on aina pelissä paikalla ohjaamassa, auttamassa varusteiden kanssa ja tarvittaessa varapelaajana. Rata on käytössä pitkälle syksyyn asti, ja pelaaminen onnistuu jopa lumiseen aikaan. Radan lisäksi Noski vuokraa varustekärryä, jonka voi vetää omalle pelialueelleen, esimerkiksi mökin pihaan. Rivakan alun jälkeen nuorilla miehillä on jo suunnitelmia yrityksen toiminnan laajentamiseen. Niitä he eivät vielä paljasta, mutta saattaa olla, että tarjolle tulee muitakin harvinaisempia harrastusmahdollisuuksia. noski.fi Ravintolan uudella terassilla paikkoja auringossa viä suunnitelmia, Syrjänen kertoo. Vaikka rajoitukset ovat lieventyneet, koronaepidemia haittaa silti yhä ravintolatoimintaa. – Koska kesän aukioloaikoja ei vielä tiedä, iltaohjelmaa on vaikea järjestää. Syrjänen viittaa esimeriksi Kanta-Hämeeseen, jossa aukioloaikoja lyhennettiin uudelleen, kun tartunnat alkoivat levitä. Avoimet saunavuorot mietinnässä Epävarman tilanteen vuoksi satamaan ei ole suunniteltu uusia isoja tapahtumia, sanoo Taina Hinskala Päijän-Marinesta. – Katsotaan, pystytäänkö viime kesältä siirrettyjä tapahtumia järjestämään. Lauttakioski avautuu lauantaina 5. kesäkuuta ja on avoinna joka päivä elokuun alkuun asti. Hinskalan mukaan toiminta yritetään pitää mahdollisimman normaalina ja joustavana. Mietinnässä on, voidaanko satamassa järjestää yleisiä saunavuoroja tai voisivatko suihkut olla auki kaikkia sataman tienoilla matkailevia varten. – Kaikkien panosta tarvitaan siihen, että asiat sujuvat turvallisesti. – Odotamme kuitenkin hyvillä mielin tulevaa kautta. sahanranta.fi paijanmarine.fi Päivi Hotokka Kuhmoisten satamasta pääsee tänä kesänä vesille uudella tavalla. Toukokuussa on aloittanut toimintansa Päijänteen vesitaksi, joka tekee räätälöityjä veneretkiä järvelle asiakkaan toiveen mukaan. Toiminnasta vastaava Tero Sotamaa kertoo, että ajatuksena on tarjota hiukan erilaista palvelua kuin ennestään Päijänteellä toimivat sisävesiristeilijät tai pienet veneet. – Käytämme vähän kalliimpaa ja isompaa venettä, jolla matka taittuu nopeammin kuin risteilijällä ja jossa kuomu suojaa sateelta. Sotamaa mainitsee esimerkkinä, että vesitaksilla matka Kuhmoisista Voikkaalle uudelle Kimolan kanavalle kestää vain reilu pari tuntia, kun laiva tekee matkaa seitsemän tuntia. Vesitaksi markkinoi palveluitaan esimerkiksi perheille, yrityksille tai kaveriporukoille vaikka juhlien viettoon. Tarjolla on päiväretkiä valmiiksi valittuihin kohteisiin tai mahdollisuus suunnitella veneretki itse. Taksi tekee tarvittaessa lyhyitä muutaman tunnin retkiä tai puolen tunnin siirtymiä tai useiden päivien matkoja yöpymisineen. Veneilyyn voi yhdistää vesiurheilua. – Matkoja suunnitellaan asiakkaiden toiveiden mukaan. Yamarin 81 Day Cruiser -veneeseen mahtuu kahdeksan matkustajaa. Veneessä on juokseva vesi, wc, viihdejärjestelmä ja makuupaikkoja. Sotamaan mukaan venetaksin toiminta on käynnistynyt hyvin. Varauksia on tehty jo neljälle viikolle kesäkuussa. Tilauksia voi kuitenkin tehdä myös lyhyellä varoitusajalla. Vesitaksin tukikohta on Padasjoen satamassa tai Haapasaaressa. Kulkee vetten halki -yritys jatkaa tänäkin kesänä risteilyjä Kuhmoisten satamasta Jenni-Maria III -laivalla. Suunnitelmissa on tehdä maisemaristeily päiväsaikaan kaikkina heinäkuun perjantaina sekä elokuun ensimmäisenä perjantaina, mikäli koronarajoitukset eivät estä toimintaa. Lisäksi ohjelmaan on tulossa muutama erakkosaaren risteily Koreakoivuun. vesitaksi.fi kulkeevettenhalki.fi Vesitaksilla Päijänteelle Päivi Hotokka Merimiehen vaimon satamakauppa on muuttanut uuteen paikkaan Kuhmoisten satamassa. Kauppa sijaitsee nyt kelluvassa mökissä vierasvenelaiturin kupeessa, Lauttakioskia vastapäätä. – Sisätila on pienempi kuin entisessä paikassa, mutta terassi on nyt isompi ja katettu, yrittäjä Teija Hollo kertoo. Hän iloitsee siitä, että enää ei tarvitse viedä ulkona esillä olevia tavaroita sisälle heti pienen tihkusateen sattuessa. – Yhtenäkin päivänä raahasin tavarat seitsemän kertaa sisälle. Pieni tila aiheuttaa sen, että vaatteista on esillä vain malleja, ja lisää kokoja on saatavissa varastosta. Pienuudesta huolimatta lauttamökkiin on mahtunut taidenäyttely edellisten kesien tapaan. Esillä on Merja Hanhiojan öljyja akryylimaalauksia. Hanhioja kuvailee näyttelyn saatetekstissä teoksia kuvitteellisiksi mielen maisemiksi. Varhaisimmat maalaukset on tehty 1990-luvun alkupuolella ja tuorein tänä vuonna. Teija Hollo pitää kauppaa avoinna silloin, kun on vapaalla päivätyöstään. Kesäkuun alkupuolella liike on auki viikonloppuisin, juhannusviikon keskiviikosta heinäkuun loppuun joka päivä paitsi maanantaisin ja elokuussa jälleen viikonloppuisin. – Joka kesän jälkeen harkitsen uudelleen kaupan pitämistä. Toistaiseksi olen jaksanut, koska täällä on niin mukavia ihmisiä. Merimiehen vaimon satamakauppa myy uusia ja second hand -vaatteita ja asusteita sekä käyttöja sisustusesineitä. Satamakauppa muutti lautalle Päivi Hotokka Keskeiselle paikalle upeisiin satamamaisemiin nousee kesäkuussa kaksi padel-kenttää. Kentän pohja on jo valmiina Sahatien varressa, mutta rakenteita vielä odotetaan, koska kuljetuksen aikataulu on epävarma. Kenttähankkeen puuhamies Niko Hukkinen kertoo, että kuljetuskontti lähti Espanjasta viime viikon lopulla. – Perustukset on tehty viimeisen päälle, ja tulossa on tasokas kenttä, Hukkinen kehaisee. Kun kentät ovat valmiina, pelivarauksen voi tehdä nettisivulta tai Lauttakioskilta. Lauttakioski myös vuokraa padeliin tarvittavia pelivälineitä. Hukkisen mukaan uusi harrastusmahdollisuus on jo herättänyt kiinnostusta muun muassa mökkiläisten ja veneilijöiden keskuudessa. www.padelkuhmoinen.fi Padel-kenttä odottaa seiniä Niko Hukkinen on mielissään, että padel-kentälle löytyi näin hieno paikka. Merimiehen vaimon satamakauppa myy uusia ja käytettyjä tuotteita. Yrittäjä Teija Hollon mukaan kaikilla käytetyillä vaatteilla on tarina. Ali Achek ja Leevi Nuuttila tähtäilevät malliksi paintball-radalla. Yrittäjien mukaan rata on tarkoituksella tehty rujon näköiseksi. Tiiviillä alueella on helppo kokeilla lajia ensimmäistä kertaa. Päivi Hotokka Päivi Hotokka Päivi Hotokka
Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 Elina Syrjänen Vuosi 2020 oli Tampereella asuville Minna ja Sauli Iso-Lähteenmäelle muutosten vuosi muutenkin kuin koronan aiheuttamien sulkujen takia. Taiteilijoiden ja käsityöläisten irtisanomista seurannut muutto Pyynikin Trikoon työtiloista ei ollut helppo kenellekään. Siitä on nyt runsas vuosi aikaa. Iso-Lähteenmäet lähtivät tiloista suunnilleen viimeisten joukossa. Heillä oli työhuone siellä 21 vuoden ajan. – Pyynikin Trikoo oli rauhallinen ja sopivasti sosiaalinen yhteisö, jossa oli mukava työskennellä, he toteavat. – Trikoon taiteilijoiden ja yritysten yhteistyöprojekteista varhaisimpia olivat avointen ovien tapahtumat, joita järjestimme ja jotka saivat runsaasti huoPyynikiltä lähtö ei ollut helppoa miota, Sauli Iso-Lähteenmäki kertoo. Myöhemmin avointen ovien tilalle tuli jokavuotinen Pirkanmaan Taidesuunnistus, jolloin yleisöllä on mahdollisuus vierailla ateljeissa, työtiloissa ja gallerioissa tapaamassa taiteilijoita työnsä äärellä. Kun muutto työtiloista läheni, suuri osa pyynikkiläisistä alkoi yhdessä etsiä työtiloja Tampereelta. Sieltä oli kuitenkin mahdotonta löytää kunnollisia taiteilijatiloja. Onneksi sellainen löytyi Nokialta Nansotalosta, jonne päätyi muitakin entisiä trikoolaisia. Kuhmoinen ei ole Iso-Lähteenmäille vielä kovinkaan tuttu, mutta pitäjän kauneudesta he ovat kuulleet kyllä. – Riihigalleria on tutunomainen paikka. Olen kotoisin maatalosta, jossa oli riihiä, suuleja ja muita ulkorakennuksia, Minna Iso-Lähteenmäki kertoo. – Maalaan usein puulevylle, joka materiaalina mukava ja maanläheinen ja tuntuu sopivan Riihigalleriaan, hän lisää. Syvällisyyttä, mutta ei romantiikkaa Tällä hetkellä Minna Iso-Lähteenmäki tekee maalausten ohella jonkin verran syväpainografiikkaa ja digigrafiikkaa. Häneltä tulee Riihigalleriaan kolme öljyvärityötä. Sauli Iso-Lähteenmäki keskittyy parhaillaan alumiinisiin siluettiteoksiin, ja nyt työn alla on puutarha-aiheinen reliefi Vuorekseen valmistuvaan rivitaloon. Riihigalleriaan tulee viisi luontoaiheista syväpainografiikkateosta. Luonto ja sen hyvinvointi ovat lähellä Iso-Lähteenmäkiä, ja se näkyy heidän teoksissaankin. He liikkuvat mielellään luonnossa, ja myös elämä mökillä on tärkeää. Minna Iso-Lähteenmäki kertoo rauhoittuvansa kasvimaalla. – Me molemmat olemme alkutuottajia. Teemme käsillä sellaista, mitä ei aiemmin ole ollut olemassa, Sauli Iso-Lähteenmäki naurahtaa. Hänen mukaansa taiteenteosta puuttuu siihen liitetty romantiikka. – Syvällisyyttä työssä on, mutta se on sellaista työntekoa, touhuamista ja jaksamista. Erittäin hieno ammatti tämä kyllä on, hän summaa. Elina Syrjänen Päijälän kylän Riihigallerian kesänäyttely avautuu yleisölle lähes kahden vuoden tauon jälkeen. Viime kesänä korona perui suunnitelmat, mutta tänä vuonna kosken partaalle saapuvat taiteilijat, joiden teoksia oli tarkoitus esitellä jo viime kesänä. Tuttuun tapaan yleisö voi samalla tutustua gallerian rakentajan, taiteilija Niilo Suojoen teoksiin. Näyttelyn nimi Helmiä Pirkanmaalta viittaa 18:aan Tampereella Pyynikin Trikoon entisissä tehdastiloissa työskennelleeseen taiteilijaan. Kun tehtaan toiminta päättyi 1996, siitä tuli pitkäksi ajaksi pienyrittäjien, taiteilijoiden ja käsityöläisten työtila. Vuonna 2019 kaikkien vuokrasopimukset kuitenkin irtisanottiin tehdasalueelle rakennettavien asuntojen tieltä. Tampereelta ei löytynyt kaikille tiloja Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -titteliä havittelevaa Tamperetta on kritisoitu siitä, että se ei pystynyt tarjoamaan taiteilijoille uusia, kohtuuhintaisia työtiloja irtisanottujen tilalle. Taiteilijat joutuivat suuntaamaan kukin minnekin, osa jopa pois Tampereelta. Jo edellisvuonna KuhRiihigalleria yhdistää entiset pyynikkiläiset Sauli Iso-Lähteenmäki työstää parhaillaan puutarha-aiheista reliefiä Vuorekseen valmistuvaan rivitaloon. Sauli Iso-Lähteenmäen albumi moisten kulttuurivastaava Marjo Soininen kävi tapaamassa tamperelaista taiteilijaa Tuula Lehtistä, jolta sai idean kutsua työskentelytiloja vaille jääneet taiteilijat Riihigallerian näyttelyyn. Kesänäyttelyssä toteutuu samalla Soinisen ajatus Pirkanmaa-teemasta, tulihan Kuhmoisistakin viimein maakunnan osa. – Viime vuonna kaikki oli epävarmaa, joten Riihigallerian näyttely peruttiin. Kukaan ei varmaankaan yllättynyt päätöksestä, Soininen toteaa. Nyt näyttely onneksi toteutuu, ja “vanha jengi”, hajonnut taiteilijayhteisö, on teostensa kautta yhdessä vielä kerran. – Yleisöllä on mahdollisuus nähdä montaa eri tyyliä sekä taiteilijoita, joiden teoksia ei ole aiemmin ollut näytteillä Riihigalleriassa, Soininen hehkuttaa. Toisaalta Riihigalleria ei välttämättä ole suurelle yleisölle eikä edes taidepiireissä niin tuttu kuin se parhaimmillaan voisi olla. Pitkän linjan taiteilijoita Jo taiteilijalistaa lukiessa aavistaa, että Riihigallerian viidessä näyttelyhuoneessa nähdään tänä kesänä jotakin ainutlaatuista. Esillä on joukko menestyneitä pitkän linjan taiteilijoita, joista suurimmalla Ylhäällä vasemmalla Minna Iso-Lähteenmäen Sateen varjo, ylhäällä oikealla Silja Merikallion Uhri vai syyllinen, alhaalla vasemmalla Ulla Pohjolan Lapinharakka ja alhaalla oikealla Sebastian Schultzin The Kitchen (yksityiskohta).
Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 Taiteilijat f Tomas Byström, Tukholmassa syntynyt kuvataiteilija, asuu ja työskentelee Tampereella. f Maisa Heiskanen, kuvataiteilija joka, vaikutti pitkään opettajana Sara Hildén -akatemiassa. f Anna Maria Kirstinä, tamperelainen monipuolinen taidemaalari. f Jaana Kortelainen, Tampereella asuva kuvataiteilija. Toimii myös meditatiiviseen taiteeseen erikoistuneessa monitaideryhmä OODIDOO:ssa. f Merja Lampinen, keraamikko. Luotsaa Nansotalossa yritystä Punainen Ruukku, joka valmistaa käyttökeramiikkaa dreijaamalla. f Minna Iso-Lähteenmäki, Tampereella asuva itseoppinut kuvataitelija, tuttu Naivistit Iittalassa -näyttelyistä. f Sauli Iso-Lähteenmäki, Tampereella asuva kuvataiteilija, joka toteuttaa teokset pääasiassa syväpainografiikkana ja öljymaalauksina tai näitä tekniikoita yhdistellen. f Lea Kivi, kuvataiteilija, pronssiveistoksia, AvaraTaide ry:n jäsentaiteilija. f Leena Kivipelto-Mattila, keraamikko ja graafikko. Työskentelee Nokian Nansotalossa. f Matti Kuronen, tamperelainen kuvataiteilija. Työskentelee Nokian Nansotalossa. f Janne Laine, tamperelainen kuvataiteilija, mukana Riihigallerian näyttelyssä vuonna 2010. f Maria Laurikka, tamperelainen kuvataiteilija, tausta sekä teatterissa että kuvataiteessa. f Tuula Lehtinen, kuvataitelija, hyödyntää grafiikan eri tekniikoita, myös posliinia ja mosaiikkia. f Silja Merikallio, keraamikko ja keramiikkataiteilija, työskentelee Nokian Nansotalossa. f Ulla Pohjola, tamperelainen kuvaja tekstiilitaiteilija, erikoisala luova kirjonta. f Marjo-Riitta Sasi, Pirkkalassa asuva kuvataiteilija. f Heli Schultz, kuvataideopettaja, taiteen maisteri, Riihigalleriassa esillä tekstiilitaidetta. f Sebastian Schultz, kuvataitelija, joka tekee muraaleja tilaustöinä, työskentelee Nokian Nansotalossa. f Niilo Suojoki, itseoppinut taidemaalari, kansatieteelliset aiheet, tyylisuunta realismi, Riihigallerian rakentaja. ” Tässä näyttelyssä taiteilijoilla on vapaat kädet. Riihigalleria yhdistää entiset pyynikkiläiset osalla on takanaan monipuolinen ura. Monien teokset ovat kiertäneet näyttelyissä ulkomaita myöten, ja heidän taidettaan on esillä niin julkisissa tiloissa kuin kokoelmissakin. Mukana on myös paikallisväriä, sillä näyttelyn taiteilijoista Tuula Lehtinen ja hänen miehensä Tomas Byström ovat Kuhmoisten kausiasukkaita. Tähän mennessä osa Pyynikin taiteilijoista on löytänyt uudet työtilat Nokialta Nanson vanhalta tehtaalta, jonne tehdasmiljöötä kehittävä Juha Berglund toivotti heidät tervetulleiksi. Nokian Nansotalossa on tehty remontteja Pyynikiltä siirtyneitä taiteilijoita silmällä pitäen. Tehdasta ollaan muutenkin kehittämässä yritysten ja kulttuurielämän tarpeisiin. Riihigallerian kesänäyttelyssä ei ole varsinaista aiheteemaa. Soininen on varma siitä, että taiteilijoilla itsellään on selvä näkemys siitä, mitkä heidän teoksistaan sopivat Riihigallerian miljööseen ja seinille parhaiten. – He ovat pitkään työskennelleet samoissa tiloissa. He tuntevat toisensa, ja heillä on tuntuma siihen, mitä muut tekevät, Soininen arvelee. – Tässä näyttelyssä taiteilijoilla on kuitenkin vapaat kädet. Taiteilijoiden ripustustalkoiden lopputulosta päästään juhlistamaan 15. kesäkuuta pidettävissä avajaisissa, joiden muotoa vielä pohditaan kokoontumisrajoitusten takia. Riihigalleria on avoinna yleisölle 16.6–22.8.2021 tiistaista sunnuntaihin. Kesän tapahtumia Kuhmoisissa Kesäkuu 11.5.–13.6. Metalliromunkeräys Nuutinrinteessä 24.5.–31.7. J-P Lehtisen Päijänne-kortteja sadan vuoden takaa esillä kirjastossa 31.5.–13.6. Tom Linkopuun näyttely Pihlajakosken Kulttuurimakasiinissa 1.–30.6. Raimo Haverisen ja Juha Jäntin veistoksia ja valokuvia kirjaston galleriassa 3.6. Taidepyöräily, lähtö kirjastolta 4.6. Fillarimiitti, lähtö Kuhmolalta 5.6. Pyöräsuunnistus ja päiväkodin liikennepuisto avoinna kaikille 8.6. Iltarastit Hakinharjulla 8.6. Kirjapiiri Päijälän Piritillä: Pasi Pekkolan Lohikäärmeen värit 14.–27.6. Svetlana Ruohon näyttely Pihlajakosken Kulttuurimakasiinissa 16.6.–22.8. Helmiä Pirkanmaalta -näyttely Riihigalleriassa 16.6. Rakennuslautakunnan katselmus kaava-alueella 19.6. Metalliromunkeräys Pihlajakosken satamassa 22.6. Iltarastit Hakinharjulla 22.6. Opastettu hautausmaakävely Papinsaaren hautausmaalla Heinäkuu 2.–25.7. Tiekirkko Päijälän rukoushuoneella. Näyttelyssä Maija Saarijärven ikoneita ja Ulla Lahtisen tilkkutöitä 3.–30.7. Nina Inkiläisen maalauksia kirjaston galleriassa 3.7. Yhteislaulut Päijälän Pirtillä 3.7. Kuhmoisten sahtimestaruuskilpailut 4.7. Opastettu hautausmaakävely Papinsaaren hautausmaalla 5.–11.7. Käsityöja kirppispuoti Pihlajakosken Kulttuurimakasiinissa 5.7. Historiapiiri Kissakulman Torpalla 6.–8.7. Taidenäyttely ja konsertti Päijännekodissa 6.7. Runon ja suven päivä Päijälässä yhdessä kirjapiirin kanssa: Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelija 8.7. Lions Club Kuhmoisen konsertti kirkossa Kuhmoisten Pelimannien kanssa 9.7. Kamarimusiikkikonsertti ja Nivarpään taidenäyttely Haapakolussa 9.7. Kuhtuurokki 10.–11.7. Akvarellikurssi Pihlajakoskella 10.7. Kuhtuutori 11.7. Konsertti: pianisti Jouni Somero ja sopraano Eilamaria Leskinen 12.–18.7. Juha Mäenpään näyttely Pihlajakosken Kulttuurimakasiinissa 17.7. Kesätori Päijälän Pirtillä ja lastentapahtuma 17.7. Pihlajakosken nuorisoseuran kesäjuhlat 17.7. Viihdekonsertti Tapialassa 18.7. Kyläkirkko Pihlajakosken kahvilamakasiinissa 19.7.–1.8. Christer Bomanin näyttely Pihlajakosken Kulttuurimakasiinissa 24.7. Pihlajakosken maaja kotitalousseuran tori Pihlajakosken satamassa 25.7. Kesäjuhla Päijälän rukoushuoneella Elokuu 5.8.–15.9. Linnavuori-näyttely kirjaston galleriassa 5.8. Amazing-kaupunkiseikkailu Kuhmoisissa 10–13-vuotiaille 7.8. Kiepsaus-toritapahtuma 7.8. Kirjapiiri Päijälän Pirtillä: Paula Nivukosken Nopeasti piirretyt pilvet 7.8. Rantakalaja toripäivä Pihlajakosken satamassa 7.8. Kesäkonsertti Vanha-Puolamäessä 10.8. Opastettu hautausmaakävely Papinsaaren hautausmaalla 29.8. Pyhiinvaellus meloen Vehkajärven kirkolta Päijälän rukoushuoneelle Eero Ikonen Kotiseutuyhdistyksen järjestämään Linnavuoren mysteeri -näyttelyyn saadaan Kansallismuseosta lainaksi toistakymmentä kaivauksissa löytynyttä lähes tuhat vuotta vanhaa esinettä. Lisäksi näyttelyyn saadaan joitakin löydettyjä esineitä mallina käyttäen tehtyjä replikoita. Esillä on myös kuvitteellinen malli siitä, millainen Linnavuoren laella ollut linnoitus olisi voinut olla. Näyttelyyn tulee myös kuva-aineistoa 1980-luvun kaivauksista ja kuvia sellaisista esineistä, joita niiden kunnon vuoksi ei voida saada esiteltäviksi. Näyttely on ainutlaatuinen tilaisuus palata mielikuvituksen voimin tuhat vuotta ajassa taaksepäin ja koettaa mielessään avata Linnavuoren mysteeriä. Käynti Linnavuorella lisää näkemystä viikinkiajan loppupuolen pakolinnan elämään. Linnavuoren mysteeri -näyttely on esillä kirjaston galleriassa 5. elokuuta alkaen syyskuun puoliväliin asti. Linnavuoren aarteet tulevat kirjastoon elokuussa Kirjaston galleriassa nähdään myös kesällä vaihtuvia näyttelyitä. Lisäksi heinäkuun loppuun asti porrastasanteella on esillä yli satavuotiaita Päijänne-postikortteja Jukka-Pekka Lehtisen kokoelmasta. Viime viikolla Lehtisen kanssa näyttelyyn tutustui Maire Ruokola. Liikuntaa puistossa ja polkupyörillä Anna Karhila Kesäaamuihin saa kesäkuun puolivälistä alkaen lempeän herätyksen satamassa järjestettävissä puistojumpassa. – Jumpassa tehdään helppoja perusliikkeitä, kehonhuoltoa ja vähän lihaskuntoliikkeitä, Kuhmoisten kunnnan liikunnanohjaaja Pipsa Suominen vinkkaa. Lapsille kunnan kesäohjelmassa ovat pelikerhot, uimakoulut ja kesäleirit. – Pelikerhoissa on alustavasti kaksi ikäryhmää. Osallistujien toiveiden mukaan pelataan, urheillaan tai leikitään, Suominen avaa. Nuoret puolestaan pääsevät liikkeelle polkupyörien kanssa Kuhmoisten nuorisoseuran pyöräilykerhossa. Viikottaisia fillarimiittejä on kesän aikana yhteensä 18.
Kuhmoisten Sanomat 10 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 ” Kanootteja, sup-lautoja ja maastopyöriä hankitaan jo tänä kesänä. Anna Karhila Kuhmoisten rakastettu leirikeskus Velisjärvi on nukkunut viimeiset vuodet ruususenunta, mutta nyt tänä kesänä nauru kaikuu taas hirsitalon suojissa ja avaralla pihamaalla. Jämsässä toimiva Ekosen Orpohuoltosäätiö osti leirikeskuksen omakseen keväällä, ja palauttaa sen lasten ja nuorten ikiomaksi paikaksi. – Vuokraamme Velisjärveä lasten ja nuorten järjestöjen toimintaan nimellisellä hinnalla. Tämä on ihan säätiön ydintoimintaa, sillä meidän perustehtävä on lasten ja nuorten tukeminen, Velisjärven ostosta iloitseva orpohuoltosäätiön asiamies Jouko Palmroth sanoo. Ensimmäiset käyttäjät ovat jo löytyneet, sillä Kuhmoisten partiolippukunta Korpisudet järjestää kesäleirinsä Velisjärvellä heinäkuun alussa. Ikäryhmissä toteutettava leiri varattiin täyteen viikossa. – Ajatuksena on kutsua Orpohuoltosäätiön ostama Velisjärvi palaa taas leiripaikaksi tänne muitakin lasten ja nuorten harrastustoimintaa järjestäviä järjestöjä tutustumaan. Kuhmoisten kunnan kanssa on myös ollut alustavaa puhetta, että ensi kesänä kunnan leirit järjestettäisiin taas täällä. Ennen leiriä partiolaiset siivoavat talkoovoimin Velisjärveä. Ensimmäinen talkoopäivä järjestetään ensi viikon tiistaina, ja sinne toivotetaan tervetulleeksi muitakin innokkaista talkoolaisia. Toinen talkoopäivä pidetään lauantaina 19. kesäkuuta. Ensin rantasauna ja retkeilyvälineitä Velisjärven rakennusten peruskunto on onneksi hyvä, eikä nurkissa ole romuja. Sen jälkeen kun HolloErkki Salmio (vasemmalla) ja Jouko Palmroth suunnittelevat Velisjärven pihassa tulevia siivousja korjaustoimenpiteitä. lan seurakunta luopui leirikeskuksen käyttämisestä, päärakennuksen pirttiin ovat kuitenkin ehtineet hämähäkit kutoa verkkonsa ja pöly tehdä pesänsä. Tekemistä onkin kertynyt jo pitkä lista, ja siksi Velisjärven talonmieheksi on pestattu muutaman kilometrin päässä asuva Erkki Salmio. – Maanantaina on tulossa putkimies tarkistamaan vesivehkeet, sillä niitä ei ole käytetty moneen vuoteen. Vanhat superlonpatjat kannamme ulos ja viemme kaatopaikalle, Jouko Palmroth listaa seuraavia työkohteita. Rakennusten kunnostustyöt on nyt aloitettu rannasta, jossa rantasauna on jo saanut uuden, raikkaamman ja nykyaikaisemman ulkomaalauksen. Seuraavaksi rantaan on tulossa uusi laituri. – Nykyisen tukirakenteita on jää painanut, ja muutenkin paikalle halutaan mukavampi uimalaituri, jossa on yhdet portaat sivullekin, Palmroth maaPäivi Hotokka Kananmunista ja ratsastusleireistään tunnettu Aittolahden tila Kissakulmalla laajentaa toimintaansa myös muuhun matkailuun. Suunnitteilla on pienimuotoista bed and breakfast -tyyppistä palvelua eli aamiaismajoitusta. Aiemmin tilalla saattoi olla jopa kymmenen lasten ja nuorten ratsastusleiriä kesässä. Nyt leirien määrää on vähennetty ja mukaan on tullut erittäin suosittuja aikuisten joogaa ja ratsastusta -viikonloppuja. Ne ovat tältä kesältä jo täynnä. – Aikuiset kaipaavat lomaansa jotakin erityistä, kun nyt ei pääse matkustamaan, Lea Aittolahti miettii. Kanat työllistävät nyt emäntää niin paljon, että koko kesää ei voi varata leireille. Siksi Aittolahdet halusivat majoitustiloille myös muuta käyttöä. Jari Aittolahden mukaan joogaleireistä saatu hyvä palaute on rohkaissut laajentamaan palvelua, kun on havaittu, että aikuisetkin viihtyvät. Yöksi puutelttaan? Matkailijat voivat majoittua kahdessa rantamökisRäätälöityä matkailua tuotantotilalla sä tai saunatuvassa, joka on nyt uudelleen otettu käyttöön. Pihasauna oli kymmeniä vuosia varastona, kunnes se tänä keväänä kunnostettiin jälleen alkuperäiseen tarkoitukseensa. Talvella majoitustiloja on päärakennuksessa. Kesän uutuus on myös Tentsile-puumajoite, jossa voi nukkua kirjaimellisesti keskellä luontoa. Tentsile on kuin teltta, joka ripustetaan puiden väliin. Toimitusvaikeuksien vuoksi majoite ei kuitenkaan ollut vielä haastatteluhetkellä saapunut, joten sitä ei ollut vielä testattu käytännössä. – Sille on jo katsottuna sopiva paikka Päijänteen rannalta jyrkän kallion päältä, Lea ja Jari Aittolahti kuvailevat. Aittaan on tehty aamiaistila kesämatkailijoita varten. Sinne aamiainen voidaan kattaa omatoimisia matkailijoita varten valmiiksi, eikä emäntää tarvita koko ajan palvelemassa. Matkailijat voivat yhdistää lomaansa esimerkiksi sup-lautailua, melomista tai fatbike-pyöräilyä. Näihin kaikkiin varusteet on saatavissa tilalta. Lisäksi tarjolla on ratsastusta ja lemmikkieläinten hoitoa. Lea Aittolahti odottaa vieraaksi perheitä ja pariskuntia, jotka ovat kiinnostuneita luonnosta ja maatilasta. – Monet matkailutilat eivät enää ole tuotantotiloja, mutta meillä voi nähdä myös käytännön työskentelyä. Loman voi ostaa joko aamiaismajoituksena tai täysihoidolla, jolloin pakettiin kuuluvat kaikki ruokailut. Hankkeesta lisää innostusta Aittolahden tila on mukana hankkeessa, jossa kehitetään Keitele-Päijänne-alueen matkailua. Hankkeessa muun muasLea ja Jari Aittolahti pystyttivät pihaan uuden grillikodan, jotta sateella iltaa voi viettä katon alla. Kuvaan pääsivät myös koirat Lulu ja Tellu. Tilan pihalla voi ihastella kaneja. Päivi Hotokka
Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 Anna Karhila Ekosen orpohuoltosäätiö sai alkunsa, kun jämsäläinen opettaja Hilja Ekonen luovutti vuonna 1965 testamentissaan varansa orpolasten elämän tukemiseen. Säätiön asian hoitaja Jouko Palmroth alkoi etsiä viime talvena säätiölle uusia varainhankintakanavia. Koronan innoittamana alkoi tuntua järkevältä hankkia mökki, joka voitaisiin kunnostaa vuokMökkiä etsittiin, leirikeskus löytyi rattavaksi. – Kävimme katsomassa Kuhmoisissa yhtä paikkaa, joka ei ollut mieleinen. Salmion Erkki ehdotti, että käydään katsomassa samalla toistakin paikkaa. Piipahdus suuntautui Velisjärvelle, ja päätös syntyi heti: tämä on se, joka oikeasti kiinnostaa. Eikä varainhankintakohteeksi, vaan paikaksi, joka olisi osa säätiön toimintaa, lasten ja nuorten tukemista. – Olin pyöritellyt samanlaista ajatusta jo aiemmin ja tutustunut yhteen paikkaan Päijänteen lähellä. Siksi päätös Velisjärvestä syntyi samantien. Tämä on esimerkiksi kulkuyhteyksiltään paljon parempi paikka kuin se, jota olin aiemmin katsellut. Apurahat tärkein toimintamuoto Ekosen orpohuoltosäätiö on ollut tähän saakka puhdas apurahasäätiö. Se myöntää apurahoja opiskeluun ja kouluttautumiseen orvoille, yksinhuoltajien lapsille sekä perheille, joiden taloudellinen tilanne on hankala esimerkiksi toisen vanhemman työkyvyttömyyden takia. Hakuaika on tammikuussa. Säätiön omaisuuden perustan muodostaa Jämsän keskustan liepeillä sijainnut Ekosen maatila. Varoja on kartuttanut paljolti Ekosen tilan maiden myynti. Nykyään tuotoista valtaosa tulee osakesijoituksista ja säätiön omistamien metsien puunmyynnistä. Orpohuoltosäätiön ostama Velisjärvi palaa taas leiripaikaksi Erkki Salmio (vasemmalla) ja Jouko Palmroth suunnittelevat Velisjärven pihassa tulevia siivousja korjaustoimenpiteitä. Anna Karhila lailee. Vanhan laiturin miehet suunnittelevat siirtävänsä vähän sivummalle kanooteille ja veneille lähtölaituriksi. – Kanootteja, sup-lautoja ja maastopyöriä hankitaan jo tänä kesänä lasten ja nuorten käyttöön. Paikkaa tullaan vuokraamaan myös aikuisten tilaisuuksiin, mutta vuokra on isompi, ja lasten ja nuorten toiminta menee aikuisten varausten edelle. Historiikki on jo tilattu Kymmeniä vuosia esimerkiksi Kuhmoisten seurakunnan leirikeskuksena toimineen Velisjärven pihapiirissä on hirsirakenteinen päärakennus, makuuaittoja, puuliiteri sekä nykyaikaiset ja suihkut ja vessat sisältävä rakennus. Rannassa on tilava rantasauna, ja pihaan kuuluu myös kaksi nuotiopaikkaa ja tiskauspaikalla varustettu kesäkeittiö. – Tänne pystyy majoittumaan isompikin porukka, ja järjestämään erilaisia aktiviteetteja, Palmroth iloitsee. Velisjärven erikoisuus on riiheen rakennettu riihikirkko. Sen kirkkosalia koristaa valtavan kokoinen, katonrajassa oleva pyörä, vanha hevoskierto. Kierrolla on aikoinaan pyöritetty puimakonetta, ja kaikki osat konetta myöten ovat vielä paikallaan. – Tämä oikeastaan lisäsi intoani paikkaa kohtaan, sillä olen aina ollut kiinnostunut talonpoikaisesta kulttuurihistoriasta, edelleen kotitilaansa Jämsässä viljelevä Palmroth tunnustaa. Riiheä on käytetty aikoinaan myös majoitustilana. Lisäksi siellä on tunnelmallinen, vanhaan kiuashuoneeseen tehty hiljentymishuone, jonka nurkkaa hallitsee edellen paikallaan oleva vanha riihen kiuas. Ainutlaatuisen tunnelman kruunaavat melkein mustaksi tummuneet hirsiseinät. – Meillä on tarkoitus kunnioittaa paikan historiaa maatalona ja leirikeskuksena, ja muuttaa mahdollisimman vähän. Entisten omistajien kuvat ovat paikallaan seinällä, ja olemme jo tilanneet pienen historiikin paikasta Seppo Unnaslahdelta, Palmroth kertoo. Räätälöityä matkailua tuotantotilalla Päivi Hotokka Vastavalmistunut Villa Vanamo odotti toukokuun lopussa ensimmäisiä asiakkaitaan Otteleella parin kilometrin päässä Päijälän kylältä, mutta Oriveden puolella. Pihakiviä laittiin talkoilla paikalleen, ja huvilan oma sauna oli vielä Mökkimajoituksesta pientilalle elinkeino keskeneräinen. Pitkäveden rannalla sijaitseva huvila on Tuomaalan tilan omistajien, Hannu ja Ulla Lahtisen askel matkailutoiminnan aloittamiseen. Matkailijoille tarjotaan vuokralle myös tilan muita rakennuksia: vapaa-ajankäytössä ollutta hirsitaloa, saunakamaria ja aittoja. – Olen tehnyt liiketoimintasuunnitelman, jonka mukaan tilalle tulisi yhteensä kolme uutta vuokramökkiä Vanamon lisäksi, Hannu Lahtinen kertoo. Hän pitää melko varmana, että rakentamissuunnitelmat toteutuvat, mikäli pariskunnalla riittää tersa lanseerataan Suomeen Koko Travel Planner -nettipalvelu, jossa matkailija voi koota haluamansa loman majoituksista ja valmiista ohjelmapaketeista. – Palvelu on hieno, kun ostoskoriin voi koota eri aktiviteetteja, Jari Aittolahti sanoo. – Todella hyvä niille, joilla matkailu on päätoimiala, Lea jatkaa. Häntä hiukan arveluttaa se, kuinka pieni toimija sopii isojen mökkikylien joukkoon. Hanke kuitenkin on innostanut kehittämään omaa liiketoimintaa. Hankkeen päätavoite on ollut markkinoida alueen matkailua Keski-Euroopan saksankieliselle alueelle, mutta olosuhteiden pakosta tähän asti on keskitytty kotimaan matkailuun. Aittolahden tila ei kuitenkaan havittele erityisesti ulkomaisia asiakkaita, vaan kohderyhmä on ensisijaisesti kotimaassa. Lea Aittolahti myös epäröi digitaalisten varauspalvelujen käyttöönottoa, koska hän haluaa itse määritellä, milloin majoitustilat ovat vuokrattavissa. – Tarjoamme yksilöllistä ja räätälöityä palvelua. Yhteyttä ottamalla monenlaiset kuviot järjestyvät. www.aittolahdentila.fi veyttä. Seuraavat mökit eivät kuitenkaan ole yhtä tasokkaita kuin Villa Vanamo. Kaksikerroksisessa Vanamossa on wc-tilat yläja alakerrassa, se on täysin varusteltu ja talviasuttava. Yläkerrassa on parveke auringonnousun suuntaan, ja alakerrassa huvilaa kiertää terassi. Rannassa on kylpypalju. Investointiin yritystukea Hannu Lahtinen kertoo kehitelleensä matkailuideaa 4–5 vuoden ajan. Alkusysäys oli Päijälän kyläsuunnitelma, jossa todettiin, että kylällä on hankala järjestää tilaisuuksia, koska majoitustiloja ei ole. Asiaa auttoi se, että kun Tuomaalan tila aikanaan lohkottiin suuresta Otteleen tilasta, se sai valtaosan maatalouden kannalta hyödyttömästä joutorannasta, 8–9 kilometriä Pitkäveden rantaviivaa. Osa rannasta on nyt hyödynnettävissä mökkipaikkoina. Tuomaala on Ulla Lahtisen sukutila, mutta myös Hannu on löytänyt alueelta omia juuriaan ja halunnut siksikin panostaa tilan kehittämiseen. – Maatilat, joilla ei ole kovin paljon peltoa, eivät elätä. Jos seuraava sukupolvi haluaa tulla tänne, pitää olla jokin elinkeino. Lahtiset hakivat ja saivat Leader-ryhmän kautta maaseudun yritystukea. Vaikka Hannu Lahtisella on pitkä kokemus Leader-hankerahan hakemisesta Päijälään, kesti hakemuksen ensimmäisestä versiosta vuoden verran, ennen kuin lopullinen tukipäätös saatiin. Kesästä suurin osa jo myyty Villa Vanamo tilattiin hirsirakennusten toimittajalta, mutta Lahtiset tekivät piirustuksiin omia muokkauksiaan. Työmaalla on ollut ammattilaisia, ja Lahtiset ovat tehneet paljon myös itse. Muun muassa terassit on naputeltu omin voimin, ja Hannu on muurannut takan sekä piipun. Päijälän talkoohengestä on ollut tässäkin urakassa korvaamatonta apua. Kun Tuomaalan nettisivut avattiin toukokuussa, alkoi yhteydenottoja tulla heti. Villa Vanamon kesäsesongista suuri osa on jo myyty, mutta vapaata on vielä kesäkuun keskivaiheilla ja elokuun alussa. tuomaalantila.fi Villa Vanamon pihakiviä laitettiin paikalleen viime viikolla. Ulla ja Hannu Lahtisen (vas.) apuna talkoissa olivat Hannu Kaleva ja Jouko Ikonen. ” Jos seuraava sukupolvi haluaa tulla tänne, pitää olla jokin elinkeino. Päivi Hotokka
Kuhmoisten Sanomat 12 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 KULTTUURI Riihigallerian kesä 2021, Helmiä Pirkanmaalta, 16.6.–22.8.2021. Kirjaston taidenäyttelyt 1.–30.6. Raimo Haverinen ja Juha Jäntti, veistoksia ja valokuvia. 3.–30.7. Nina Inkiläinen, maalauksia. 5.8–15.9.2021, Linnavuori-näyttely. Näyttelyt avoinna kirjaston aukioloaikoina. Vapaa pääsy. Kotiseutumuseo 30.6.–1.8. ke–su 11–16. Kotiseutumuseo sijaitsee kirkonmäellä. Vapaa pääsy. KESÄTOIMINTAA Uimakoulu 28.6.–2.7. ja 5.7.–9.7. 14.6. alkaen • Satamajumppa ma, ke ja pe 10.00–10.30. • Lasten liikuntakerho urheilukentällä, 6–9-vuotiaat ma 12.00–13.30, vähintään 10-vuotiaat ke 12.00–13.30. • Lasten leikkipuisto löytyy keskustasta osoitteesta Puistotie 3. • Urheilukenttä, uimala ja kuntoportaat ovat kaikille avoimessa käytössä. PÄIVÄLEIREILLÄ ON TILAA Nappulaleiri (synt. 2013–2011) 8.–11.6. Leirimaksu 40 €. Varhaisnuorten leiri (synt. 2010–2006) 14.–18.6. Leirimaksu 45 €. Ilmoittautuminen numeroon 040 541 0334. Katso tarkemmat tiedot www.kuhmoinen.fi Oma tontti veden läheltä P I R K A N M A A N P O R T T I P Ä I J Ä N T E E L L E Kuhmoinen KOSKENPARRAS AURINKORINNE Katso tarkemmat tiedot www.kuhmoinen.fi Nyt on oiva hetki hankkia tontti uudesta kotikunnastasi! Koskenpartaan valoisat tontit sijaitsevat aivan veden läheisyydessä ja Aurinkorinteen pientaloalueelta pääsee ihailemaan Päijänteen aavoja näkymiä. Pistäydy samalla Päijänteen suosituimmassa vierasvenesatamassa, Kuhmoisten Saharannassa. Sahanrannan aluetta kehitetään koko ajan, ja alueelle on tulossa Satamarinteen hieno asuinalue. Meillä sijaitsee myös upea Isojärven kansallispuisto, frisbeegolfrata, laaja maastopyöräreitistö ja Pitkäveden melontareitti. Tule tutustumaan!
Kuhmoisten Sanomat 13 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 Anna Karhila Maaseudun rauhaan tottunutta hieman hirvittää, kun toukokuisena lauantaina kaarramme Isojärven kansallispuistoon. Keväällä uusittu parkkipaikka on täynnä, ja autoja on parkissa tien laidassa pitkä jono. Nuuksiossa retkeilemään tottunut Anne Kavakka kuitenkin lohduttaa, että Isojärvellä on suorastaan rauhallista. Heretyn kämpän piha vilisee retkeilijöitä, ja poluilla tulee vastaan myös kauempaa puistosta palaavia retkeilijöitä. Suurin osa tervehtii. – Tämänkin olin ehtinyt unohtaa, että täällä maalla kaikkia tervehditään. Nuuksiossa etikettiin kuuluu, että ollaan kuin ei muita huomattaisikaan, Kavakka naurahtaa. Matto ei tarvitse tasaista alle Sodankylästä kotoisin oleva, nykyään Espoossa asuva Anne Kavakka viettää joka vuosi noin viidestä kymmeneen yötä metsässä riippumatossa yöpyen. – Kaatosateella en suostu metsään lähtemään. Kavakka on hankkinut yöretkiä varten riippumaton jo vuosia sitten, eikä enää luopuisi siitä mistään hinnasta. Riippumatossa on telttaan verrattuna monia hyviä puolia, joista yksi on se, että ruuhkaisessakin kansallispuistossa pääsee helposti omaan rauhaan yöpymään. – Riippumaton voi pystyttää melkein minne vaan, kunhan löytyy kaksi puuta sopivalla etäisyydellä toisistaan. Riippumatto ei tarvitse esimerkiksi tasaista aluetta, niin kuin teltta. Melkein kuin Lapin rakoilla Päivä Isojärvellä on lämmin, ja Anne Kavakalla on kannettavanaan 16-kiloinen rinkka. Päätämme siksi valita lyhyimmän reitin Kuorejärven rannalle, vaikka joudumme kulkemaan polkua vastavirtaan. – Aina sitä painoa rinkkaan vaan tulee, vaikka koittaa karsia kaiken. Makuus eli riippumatto ja makuupussi painavat yhdessä 5–6 kiloa, sillä makuupussi on painava armeijakampe. Sitten on vaihtovaatteet, eväät ja retkikeitin. Leirissä oloa varten otin mukaan sekä islantilaisvillapaidan että moneen ” Oi mikä paikka! Riippumatossa on riippumaton Anne Kavakka Riippukeinun ripustamisen jälkeen piti ihan istua hetki ihailemassa maisemaa ja kuuntelemassa lintujen laulua. Vanhana ornitologina tunnistin ainakin pikkulinnun, vesilinnun ja maalinnun luritukset. Kuuden aikaan aloin askartelemaan ruokaa trangialla. Meksikonpadaksi luulemani riisiseos paljastui sienirisotoksi, mikä mukava yllätys. Soijasuikaleet ja kuivatut keittojuurekmuotoon taipuvan sarkakankaisen luuhkan, ettei tarvitse palella. Tavoitteena on löytää yöpymispaikka järven rannalta, sillä Kavakka ei kanna vettä mukana, vaan käyttää vedensuodatinta. Kuorejärven lähestyessä ihmettelemme polun vaikeakulkuisuutta. Puunjuuria on paljon, ja väliin täytyy pujotella kivien päältä. – En ole rinkan kanssa näin vaikeakulkuisessa maastossa kulkenut. Tämä on kuin Lapin rakat, mutta niillä en ole kantanut rinkkaa, Kavakka toteaa. Kuorejärven rannassa osumme aivan täydelliseen pieneen niemenkärkeen. Aurinko kultaa männyt, ja jossain surisee kimalainen. Kuorejärven laavukin jää pienen lahdekkeen toiselle puolen. Tässä se on. – Oi mikä paikka! Tähtitaivas on kaunis kolmelta Riippumatossa yöpymisen haastavin vaihe on maton ripustaminen. Ensimmäisenä paikalleen laitetaan puunhalaajat, joiden väliin riippumatto pingotetaan. Maton yläpuolelle Kavakka virittää harjanarun, johon kiinnitetään hyttysverkko ja kattona toimiva tarppikangas. Se levitetään telttamaiseksi katokseksi kiilaamalla se alareunastaan maahan. Harjanarun jatkeeseen voi ripustaa esimerkiksi ruokapussit. – Jos sataa, pystyttäminen pitää aloittaa tarpista. Se on aika paljon hankalampaa. Jos ilma on kaunis, tarpin voi vetää sivuun. Silloin riippumatossa yöpyminen on parhaimmillaan, sillä kattona on vain taivas. – Huhtikuussa Kivijärvellä kolmen aikaan yöllä oli niin kaunis tähtitaivas, että sitä piti jäädä tuijottamaan pitkäksi aikaa. 30 asteen kulma auttaa Kavakka kertoo, että markkinoilla on nykyään paljon erihintaisia riippumattoja. – Ostin itsekin alkuun halvan markettimaton, mutta se oli niin hankala, että satsasin kalliimpaan. Riippumatossa on miellyttävintä nukkua, kun maton saa asettumaan 30 asteen kulmaan puuhun nähden. Silloin matto leviää laakeaksi. Toisin kuin voisi kuvitella, matossa on helppo nukkua myös kyljellään. Liekutusnarusta voi keinuttaa itsensä uneen. – Riippumatossa yöpyminen tuntuu erittäin mukavalta. Ongelma tosin voi olla, että asentoa vaihtaessa tuppaa usein heräämään. Tyypillisin ongelma matossa nukkujalle on takapuolen jäätyminen, sillä makuupussi painuu matossa nukkujan alla litteäksi eikä lämmitä. Siksi Kavakallakin on matossaan lisävarusteena ostettava alushuopa. – Se lämmittää todella paljon. Sen alla on vielä tavarapussi, johon voi nostaa kengät turvaan muurahaisilta. Anna Karhila set sekaan, puolen tunnin päästä oli gourmet-illallinen valmis. Ruokailun keskeytti suruvaippa, joka halusi nuohota käteni perusteellisesti imukärsällään. Ruoka pääsi jäähtymään ihan kylmäksi, mutta ei se haittaa! Miten suloinen olento. Sitten ruokalevolle riippariin, ihailemaan auringonkimalteista järveä – ja tahtomattani salakuuntelemaan laavulla ilakoivien juttuja. Yhdeksän aikaan sateli. Anne Kavakka tunnustaa, ettei osaa vetosolmua kummempaa, vaikka harrastaa myös purjehdusta. Riippumaton kanssa pärjää siis myös perussolmuilla. Vedin laavukankaan riipparin päälle ja istuin sen liepeen alla kuuntelemassa sateen ropinaa. Se meni nopeasti ohi ja sitten keittelinkin jo iltasaikan, pesin hampaat ja sullouduin makuupussiin tuudittelemaan itseni uneen. Riippukeinussa nukkumisen huono puoli ainakin itselleni on se, että asennon vaihtaminen on melkoinen operaatio, jota suorittaessa herää kunnolla. Nukuin kuitenkin yli 8 tunnin hyvät yöunet ja heräsin aamulla lintujen lauluun ja jonkin tikkalajin rummutukseen. Aamupuuron ja teen keittoon, sen jälkeen takaisin riippukeinuun lepäilemään. Liekutusnarusta vauhtia ja taisi siinä unikin tulla hetkeksi. Ruokalevon päälle oli jo korkea aika valmistella lounas, vähän kermaista sienikeittoa. Sitten tunteroinen leirinpurkua ja rinkan pakkausta ja olin valmis tallustelemaan hiljoksiin ihmisten ilmoille. Yöpyjän muistiinpanot: Suruvaippa ja salakuuntelua Tarppikankaan kanssa riippumatto on kuin teltta.
Kuhmoisten Sanomat 14 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 Luontomatkailukohteita 1. Isojärven kansallispuisto: vaelluspolkuja, maastopyöräilyreitti, telttaja tulentekopaikkoja, opastettuja vaellusja melontaretkiä, kesäkahvila, varustevuokrausta, kämppämajoitusta. SIVU 13 2. Puukkoisten Kivikoski: myllyja saharakennnus, vanha torppa, joka on toiminut taidemaalari Pekka Halosen kesäasuntona sekä sauna. 3. Arvajanreitin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, 4. Linnavuori: muinainen puolustuslinna, portaat ja levähdyspaikka. SIVU 9 5. Haukkasalo: lossimatka, kuntorata, urheiluja leikkikenttä. 6. Pyhänpään kalliomaalaukset. SIVU 17 7. Päijänne: Kuhmoisten satamasta pääsee vesille esimerkiksi sisävesiristeilijällä, vesitaksilla tai vuokrakajakilla. SIVU 7 8. Erakonsaari: Koreakoivun saari, jota asutti yli 40 vuotta erakko ja kalastaja Toivo Pylväläinen. 9. Tehinsilmän majakka. SIVU 17 10. Kärppäjärven aarnialue: vanhojen metsien suojelualue, Portinvuori. 11. Kuhmoisten Kuhmurat -maastopyöräreitti: reitin kokonaispituus noin 65 km, virallinen lähtöja päätepiste ovat Kuhmoisten paloaseman takana Reitin varrella sijaitsee viisi virallista tulitai taukopaikkaa: Solkerinvuoren kota, Säynätjärven kota, Santusvuoren laavu, Kylämän kota ja Sopesjärven laavu. 12. Piupau-mäki: osa maastopyöräreittiä, mutta soveltuu myös kävellen kuljettavaksi. 13. Pataveden luontopolku 420 metriä. 14. Hörhänkoski: arviolta viisimetrinen kaskadiputous. Parhaimmillaan kevättulvien aikaan. 15. Pitkäveden melotareitti: noin 20 kilometrin mittainen melontareitti, joka kulkee Pitkäjärveltä Pitkävedelle jokia pitkin, pienten järvien kautta kohti Päijälän kylää. 16. Sysipatterin luontopolku. SIVU 14 17. Sappeen vanha mylly: mylly ja saharakennus sekä vanhan Tampereentien kivisilta. 18. Hiukeenniemi Hiukkolansaaressa. 19. Kuntorata: valaistu rata ja laavu. 20. Ryytjärvi: lenkkeilyreitti ja laavu. 21. Valkulammin vuoren luolakokonaisuus. 22. Sarvavuoren Pirunkammari. 23. Pirunvuoren Pirunkammari. 24. Kammiovuoren luola. Kun tutustut luontokohteisiin, ethän jätä autoasi pihoihin, pihateille tai peltojen kulkuväylille. Älä kulje pihojen alueella. Lähteet: Kuhmoisten kunnan nettisivusto, Retkipaikka ja kuhmoinen.karttatiimi.fi Elina Syrjänen Hirvien valtatie, villiyrttija rohtotietoutta, runonpätkä sekä luonnontilaisen rämeen tuoksu ja tunnelma. Tämän kaiken voi kokea Sysipatterin uudella, vajaan kolmen kilometrin koko perheen luontopolulla Päijälän kylän keskustan tuntumassa. Itse polku on jo valmis, samoin penkit levähdystä varten ja 15 puista infotaulua, joissa esitellään luontopolun yksityiskohtia. Retkikohde täydentyy, kun loput suoalueen läpi kulkevista pitkospuista kiinnitetään paikoilleen. Lisäksi polun alkupäähän Päijälän Pirtin tuntumaan rakennetaan laavu ja nuotiopaikka. Siniset pisteet puissa viitoittavat reitin. Talvikunnossapitoa polulla ei ole, mutta innokkaimmat retkeilijät ovat keksineet keinot: lumikengillä pääsee taivaltamaan helposti talvellakin. Luontopolun varaslähtö Luontopolulle on selvästi tilausta korona-ajan retkeilybuumissa, koska jo alkukeväästä 2020 lähtien keskeneräisen luontopolun lähtöpaikkaa kyseltiin, ja polkua käytettiin innokkaasti. – Aina kun tulen Pirtille, joku on menossa ohitseni polulle, kyläyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Leena Bragge toteaa. Monet näistä kävijöistä ovat olleet hänelle tuiki tuntemattomia ulkopaikkakuntalaisia. Talkootyöläiset, vapaaehtoiset ja tukijat ovat Luontopolulle on ollut tilausta osallistuneet aina polun tallaamisesta pitkospuiden asentamiseen ja taulumateriaalin toimittamiseen, taulujen kantamiseen ja pystytykseen sekä infotekstien laatimiseen. – Viime kesänä poluntallaamistalkoisiin osallistui parikymmentä henkeä, Leena Bragge kertoo. Osa tauluista on biologi, ekologi ja luontokartoittaja Markus Jaskarin laatimia. Mika Liehu on kirjoittanut riistanhoidosta, ja luontoyrittäjä ja metsäasiantuntija Päivi Korhonen tarjoaa muun muassa suotietoutta. Infotaulujen Tutki ja pohdi -tehtävät pistävät aivonystyrät töihin. Bragge itse on sijoitellut taulujen kuvat ja tekstit ja tulostanut ne. Päijälä on luontokohde Osa uudesta luontopolusta kulkee Päijäläntietä pitkin, jonka sivuitse virtaa Pitkäveden kunnostettu melontareitti. Melontareitti ja luontopolku ovat osa Luonnossa liikkuen Päijälässä -hanketta, jota ovat toteuttamassa kaikki kylän neljä yhdistystä: Päijälän Seudun kyläyhdistys, Päijälän kristillinen yhdistys, Päijälän Seudun Metsästysseura ja Mäkimaan Muhku. Päijälässä herättiin jo runsas viisi vuotta sitten kylän kehittämiseen monipuolisin hankkein, joilla halutaan säilyttää pienen kylän elinvoimaisuus. Uudet esiteja karttamateriaalit kuvailevat Päijälän kylän varteenotettavana luontokohteena. Tämä sopii pitkään kasvussa olleeseen retkeilybuumiin, joka ei osoita laantumisen merkkejä, päinvastoin. Jo viime vuonna koronatilanne nosti kansallispuistojen ja lähiluontokohteiden kävijämäärät ennennäkemättömän korkeiksi. Luontopolku ja melontareitti tuovat alueelle retkeilijöitä, jotka tarvitsevat palveluja, majoitusta ja ruokaa. Lisääntyvistä retkeilijämääristä hyötyvät näiden palvelujen tarjoajat. Riihigalleriakin on lähellä. – Hyvä maine kiirii, ja kun palvelut pelaa, niin se tuo lisää porukkaa, Bragge toteaa. Tulossa ohjattu retki Heinäkuussa kesätorin aikaan on suunnitteilla ohjattu retki luontopolulle. – Kohde herää eloon aivan uudella tavalla, kun joku kertoo ympäröivästä luonnosta. Sitä kulkee metsässä silmät kiinni näkemättä mitään, mutta kun nöyrtyy ja katsoo jalkoihin, siellä on vaikka mitä, Bragge muistuttaa. Luontopolun voi navigoida gps:llä, ja se on merkitty myös muun muassa internetin Retkipaikka-palvelun karttaan. Päijälän luontokohteisiin voi tutustua etukäteen sometileillä Youtubessa, Instagramissa ja Facebookissa. Karttoja puolestaan voi ladata ilmaiseksi Päijälän kylän omilta nettisivuilta, ja Pirtiltä saa sen aukiollessa paperikarttoja. Hankkeelle on haettu ja saatu tukea Maaseuturahastosta Vesuri-ryhmän kautta, markkinointiinkin on panostettu. www.paijala.fi Elina Syrjänen Päijälän luontopolkuun kuuluu suoaluetta ja pitkospuita. Kyläyhdistyksen puheenjohtajan Leena Braggen mukaan Päijälän hyvien palvelujen maine on kiirinyt. 16 Kivikoski. Sappeen vanha mylly.
Kuhmoisten Sanomat 15 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Kirjavinkki Lampien lumosta metsien mahtiin – 100 luontoja kulttuurikohdetta Jämsän ja Kuhmoisten alueelta ilmestyi lokakuussa 2017 suomenja englanninkielisin tekstein. Teos nojaa erityiseti tunnelmallisiin valokuviin, joissa pääsevät esille maisemat, kohteiden eläimistö ja kasvillisuus eri vuodenaikoina. Teos sopii Jämsän ja Kuhmoisten luontoja kulttuurimaisemakohteista kiinnostuneille ja yllättää paitsi kohteiden määrällä, myös monipuolisuudellaan. Kivikoski. Linnavuori. Haukkasalon lossi. Sappeen vanha mylly. Erakon mökki Koreakoivussa. Kartta: Maanmittauslaitoksen taustakartta 05/2021, Kuhmoisten Sanomat Kuvat: Päivi Hotokka ja Anna Karhila
Kuhmoisten Sanomat 16 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 Teemme kattojen pesut, maalaukset, julkisivumaalaukset, huoneistoremontit ja kesämökkien korjaukset. Kotitalousvähennysmahdollisuus. Jouni Karlström p. 045 155 7102 Liikkeessämme on laaja valikoima leikkokukkia ja ruukkukasveja. Monipuoliset kukkasidontatyöt teemme arkeen ja juhlaan ammattitaidolla. Hautauspalvelumme auttaa surun kohdatessa hautaukseen liittyvissä asioissa ja käytännön järjestelyissä. ma-pe la poikkeuksista ilmoitamme erikseen Kuhmoisten kukkakauppa ja hautauspalvelu Toritie 63, 17800 Kuhmoinen 040 740 6374 saijaniininen(at)gmail.com verkossa 24/7 Ekukka Lämpimästi tervetuloa! Kuhmoisten kukkakauppa ja hautauspalvelu 9 17 9 14 PÄIJÄNTEEN LUKKOJA MÖKKIPALVELUT ABLOY KÄYTTÖLUKOT, TURVALUKOT, SARJOITUKSET YMS. Meiltä myös KATTOPESUT JA MAALAUKSET www.lukkomokki.fi 040 570 1790 JS-TEK kaikki kiinteistöistä • Sähkö • Veden puhdistus • LVI • Aurinkoenergia • Kylmä • Lämpöpumput • Kaasu • Rakennus ja remontti Energiatehokkaat lämpö/ jäähdytyspumput P. 0400 164 080 js-tek@pp1.inet.fi www.js-tek.fi 0400 933 806 METSURIJA ARBORISTIPALVELU J. TERVALA u pihapuunkaadot u puiden hoitoleikkaukset u metsätyöt metsurijaarboristi@protonmail.com metsurijaarboristi.fi Taulunmäentie 1, p. 03 874 590 Ma-pe 8-17, la 9-14 www.eurorauta.weebly.com • RAKENNUSTARVIKKEET • TALOUSTARVIKKEET • PUUTARHATARVIKKEET EURORAUTA OY VARASTOMYYNTI 15 v SANTTU LAHTINEN 050 3535 924 KAIVINKONEJA TRAKTORITYÖT MONIPUOLISET MÖKKITALKKARIPALVELUT KIINTEISTÖN JA PIHAN HUOLTOTYÖT santtu.lahtinen82@gmail.com Anna itsellesi aikaa! Soita TERVETULOA KUKKOON! Toritie 49, 17800 Kuhmoinen p. 045 189 8288 Livemusiik kia! Maista meidän pizzat, burgerit sekä muut annokset! Vierailevia esiintyjiä! Kesätarjous! 4 kk määräaikainen lehtitilaus (voimassa 31.7.2021 asti) (normaalisti 3kk 33€) Tilaa paikallislehti: 040 515 2345 ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi Kuhmoisten Sanomat 30 € (sis.alv.10%)
Kuhmoisten Sanomat 17 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 Anna Karhila Päijänteen kulkijoita viimeistään 1920-luvulta Tehinselällä ohjannut Tehinsilmän loisto on muutettu viime juhannuksena sektoriloistosta apuloistoksi. Tehinsilmä loistaa siten nykyään totuttujen valkoisen, punaisen ja vihreän sektorin sijaan vain keltaisena. – Nykyisin, kun vesilläliikkujilla on yhä enemmän käytössään sähköisiä navigoinnin apuvälineitä, sektoriloistojen tarve on yleisesti vähentynyt, ja niitä on muutettu monin paikoin apuloistoiksi sitä mukaa, kun niissä ilmenee iän myötä enemmän vikoja ja tekniikkaa päivitetään, Väyläviraston asiantuntija Heikki Paukkeri kertoo. Sektoriloisto näyttää kulkijalle turvallisen väylän eri värisillä sektoreilla. Kun kulkija on oikealla väylällä, sektoriloiston valo näkyy hänelle valkoisena. Väylän vasemmalle poiketessa valo muuttuu punaiseksi ja oikealle poiketessa vihreäksi. Tehinsilmän sektorit oli toteutettu erivärisin lasein, ” Kallistuman seurauksena sektorit näkyivät virheellisesti. Anna Karhila Edessä kohoaa jyrkkä ja jylhä Pyhänpää, pirujen ja tarujen koti, selkeäpiirteinen kallioniemi, jonka kaikki Päijänteen kulkijat tuntevat. Kuvaus on Ruolahdella syntyneen kirjailijan Annikki Sankarin vuonna 1950 ilmestyneestä novellikokoelmassaan Pyhänpää. Siinä Ruolahden rannoilla kohoava vuori, jonka kylkiin muinaiset ihmiset ovat maalanneet kalliomaalauksia, on pelottavien jättiläiskäärmeiden ja kotkien pesäpaikka. Jotain pyhää tai erikoista vuoren tunnelmassa kieltämättä on, ainakin kun kevätkesän iltana ukkoskuuron jälkeen lähdemme Pyhänpääntieltä kohti vuoren lakea. Tavoitteemme on löytää Pyhänpään kärjessä olevien esihistorialliset kalliomaalaukset. Ilta on tyyni ja tunnelma on kumman pysähtynyt ja hiljainen. Retkellä mukana olevat koulupojat pinkovat edellä jyrkänteen reunalle Pyhänpään kalliomaalauksille ei ole helppo päästä ja henkäisevät. Päijänteen Judinsalonselkä levittäytyy edessä tyynenä ilta-auringon kultaamiin Sysmän saariin saakka. Vähä Selkäsaaren kummeli hohtaa valkeana täplänä, ja purjevene lipuu sen takaa pohjoiseen. Kaiken kruunaa lahteen heijastuva sateenkaari. Näin upeaa maisemaa en ole ehkä koskaan nähnyt! Liian jyrkkä ja vaarallinen rinne Monet blogijulkaisut ja nettisivut paljastavat, että kalliomaalauksia pääsee ihailemaan vierestä, joten mekin yritämme. Maalaukset sijaitsevat noin 2–4 metrin korkeudella vedenpinnasta aivan Pyhänpään niemennenän eteläpuolella. Google Maps-karttasovellus näyttää niiden paikan hyvin tarkasti, joten tiedämme, että maastoon muodostunut polku on tuonut meidät lähelle. Edessä on kuitenkin pelottavan näköinen laskeutuminen sammaleiden peittämää, liukasta ja lohkareista vuorensyrjää. Varovasti ja hitaasti pääsemme kyllä alas, mutta muutama metri ennen oikeaa paikkaa taidot ja uskallus loppuvat. Alapuolella on kalliotasanne, joka näyttää samanlaiselta kuin monissa netistä löytyneissä kuvauk sissa, mutta emme näe mitään turvallista konstia, millä sinne pääsimme. Myöhemmin saan vielä venekyydin Pyhänpään edustalle. Veneestä käsin varmistuu, että olimme oikeassa paikassa, sillä kalliotasanteen yläpuolella on monilla nettisivuillakin kuvatut kiviset kasvot. Varsinainen maalauskenttä ja sen hahmot jäävät kuitenkin mäntyjen taakse. Kymmenen metrin päässä Pyhävuoren seinämistä vettä on yli 10 metriä, mutta emme silti tuulisella säällä uskalla rantautua. Kalliomaalaukset jäävät siis vieläkin näkemättä, mutta paikka on upea. Vedestä käsin näyttää, että pohjoisesta kiertämällä kalliomaalaustasanteelle olisi ehkä voinut vuoren rinteessä kiipeämälläkin päästä. Reitti näyttää kuitenkin sieltäkin hyvin haasteelliselta. Muista että olet muiden mailla Kalliomaalaukset eivät suotta ole Kuhmoisten nähtävyyksistä vähiten mainostettu. Vuorensyrjää pystyy niiden luo laskeutumaan vain ketterä ja hyväkuntoinen, vedestä käsin puolestaan kannattaa yrittää vain, jos todella tietää mitä tekee. Kalliomaalausten etsijöiden määrää rajoittaa, ihan syystä, myös se, että paikalle pääsee vain ajamalla ykstiyistietä, jonka alussa on ajokielto. Pyhävuoren laki ja maalausten alue ei lisäksi ole julkisessa omistuksessa. Tehinsilmä loistaa enää vain yhtä väriä minkä takia ne eivät olleet kovin tarkkoja. Sen lisäksi betonijalustalle valettu Tehinsilmä on kallistunut. – Kallistuman seurauksena sektorit näkyivät virheellisesti ja olisivat voineet johtaa jopa karilleajoihin. Tällaisia tapauksia ei kuitenkaan ole tiedossa, Paukkeri pohjustaa. Muutoksessa Tehinsilmän loistokojun hehkulamppu vaihdettiin led-lyhtyyn, joka on pitkäikäisempi, toimintavarmempi ja kuluttaa vähemmän energiaa. Lisäksi epävarman verkkosähkön tilalle asennettiin aurinkopaneelit. Soutamalla mistä tuuli soi Venekyydin Tehinsilmän luo tarjonneella Timo Näräsellä on myös omakohtaista kosketusta Tehinsilmään, sillä hänen mummonsa Elma Levasmaa hoiti Tehinsilmän öljylyhtyä ennen loiston sähköistämistä. Tehinsilmän loisto on rakennettu vuonna 1923 korvaamaan Mustalaissaaren kummeli. Loiston rakensivat Antton ja Emil Järvinen, jotka alkuun myös hoitivat sen öljyllä toimivaa valoa. He soutivat paikalle joko Likolahdesta tai Tehinlahdesta sen mukaan, kummalta suunnalta tuuli paremmin salli. Vuonna 1949 öljyvalo korvattiin kaasuvalolla. Sähkökäyttöiseksi loisto muuttui 1973. Huoltomaalaus ensi vuonna Suomen sisävesillä on erilaisia loistoja jäljellä yhteensä 242, joista Päijänteellä on 43. Loistoja ja muita kiinteitä turvalaitteita, kuten kummeleita ja reimareita, on rakennettu aikanaan palvelemaan etenkin uittoja. – Tehinsilmä auttaa navigoimaan erityisesti pimeällä suurempien selkien ylitse ja välttämään karikoita, Heikki Paukkeri sanoo. Väylävirastolla on parhaillaan menossa selvitys sisävesiväylien turvalaitteista. Inventointi väylien rakennusperinnöstä on jo valmistunut, ja seuraavaksi arvioidaan kohteiden historiallista arvoa. – Tehinsilmän kaltaisia kahdeksankulmaisia teräsloistokojuja on sisävesillä ja merialueilla jonkin verran. Tarkempi määrä ja Tehinsilmän mahdolliset erityispiirteet sekä historiallinen arvo selviävät käynnissä olevan projektin myötä, Paukkeri sanoo. Loistot tarkastetaan joka vuosi ja niitä huolletaan aika ajoin. Tehinsilmälle huoltomaalaus on tarkoitus tehdä ensi vuonna, mutta suurempaa remonttia ei ole suunnitteilla. – Meneillään olevan projektin jälkeen tiedetään, missä laajuudessa Tehinsilmää korjataan ja ylläpidetään tulevaisuudessa, Paukkeri tietää. Anna Karhila Tehinsilmän kallistuman korjaaminen ja uuden sektoriloiston asettaminen olisi tullut kalliiksi. Pyhänpään kivikasvot näkyvät oikealla rannan sileän pystykallion yläpuolella. Esihistorialliset kalliomaalaukset ovat kasvojen alla mäntyjen takana.
Kuhmoisten Sanomat 18 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021
Kuhmoisten Sanomat 19 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 ” Joskus kuori unohtui koululaukkuun, mutta aina lehti ilmestyi. 70 vuotta kotiseudun asialla Anna Karhila Anna Karhila Perä-Lättilän tilaa viljelee nykyään Emil Lättilän pojanpoika Timo Lättilä. Hän oli pikkupoika isoisänsä kuollessa, mutta on kuullut paljon Emilistä tiiviisti yhteyttä pitävältä Lättilän suvulta. – Erityisesti Liisa-täti on kertonut hänestä. Timo Lättilä kertoo isoisänsä kirjoittaneen paljon esimerkiksi puheita, anekdootteja ja muisteluksia. Muisteluissa hän on kertonut esimerkiksi lapsuudestaan ja nuoruudestaan sekä sota-ajasta. Lukuisten luottamustoimiensa ohella Emil Lättilä Anna Karhila Pihlajakoskella maakunnallisesti arvokkaassa peltomaisemassa seisovassa Perä-Lättilässä on kamari, jossa sanallisen muodon on saanut pitkä pätkä Kuhmoisten historiaa. Kamari on muun muassa kunnallismiehenä ja Kuhmoisten Sanomien päätoimittajana vuodesta 1956 vuoteen 1970 toimineen Emil Lättilän (1903–1975) työhuone. – Muistan, kuinka isä vetäytyi työhuoneeseensa aina sunnuntaisin päivällisen jälkeen ja kirjoitti niin kauan, että lehti oli valmis, Emil Lättilän poika Risto Lättilä kertoo. Vuonna 1903 syntynyt Emil Lättilä viljeli kotitilaansa Perä-Lättilää. Hän oli myös monista asioista kiinnostunut monitoimimies, todellinen kunnan kulmakivi. Hän istui Kuhmoisten kunnanvaltuustossa peräti 36 vuotta, joista 17 vuotta puheenjohtajana. Hän toimi lisäksi muun muassa seurakunnan, maamiesseuran ja pankkien luottamustehtävissä ja sodan aikana Kuhmoisten kansanhuollon johtajana. – Olin perheen kuopus ja aina isän mukana, kun hän teki töitään, esimerkiksi kengitti hevosia ja kulki kalalla ja metsällä. Minulla on vieläkin perityt katiskan paikat, Risto Lättilä kertoo. Kuhmoisten Sanomien toimittajakuntaan Emil Lättilä tuli jo vuonna 1953. Ruskeassa kirjekuoressa maailmalle Kun päätoimittaja Paavo Valassalmi erosi tehtävästään vuonna 1956, Emil Lättilä otti sen hoitoonsa. Risto Lättilä epäilee, että isän houkutteli lehteen kiinnostus toimittajan työhön. – Hän oli myös hyvin puhelias ja seurallinen, ja kuuli paljon asioita eri tehtävissään. Kaupan ja Sanomien konttori Emil Lättilän aikaan tavaksi vakiintui, että Sanomilla oli joka keskiviikko vastaanotto kirkonkylällä Heinon kirjakaupassa eli nykyisen Kapsäkin talossa. Varsinainen toimitus oli Perä-Lättilän puhelinkammarissa. Kamari toimi myös Emil Lättilän isän Otto Emilin perustaman Perä-Lättilän sekatavaraja ruutikaupan konttorina, koska talon ainoa puhelin oli siellä. – Kauppa perustettiin aikanaan Pietarin viennin takia. Sinne vietiin voita ja halkoja, mutta sinne meni 1800-luvulla ihan kaikki kaupaksi mitä ihmiset vain toivat, särjet, kiisket, ravut ja salaa kaadetut hirvet, Risto Lättilä tietää. Paloja muistakin lehdistä Kuhmoisten kunta oli tuohon aikaan vielä kovin toisenlainen kuin nykyään, sillä asukkaita oli 6 000 ja kauppoja ja liikkeitä paljon. Risto Lättilä kertoo Emilin kuitenkin mananneen välillä, ettei juttuja lehteen tahtonut olla. Valokuvia alkoi olla 1960-luvun mittaan enemmän, mutta kirjanpainotekniikan takia ne olivat todella huonoja. Kun lehti tuli valmiiksi, Emil Lättilä sulki konekirjoitusliuskat ruskeaan kirjekuoreen. Risto Lättilä otti kuoren maanantaiaamuna mukaansa, ja vei sen koulumatkallaan Pihlajakosken laiturilta lähteneen linja-auton kuljettajalle. – Joskus kuori unohtui koululaukkuun ja sain ankaria nuhteita, mutta aina lehti ilmestyi. Linja-auto oli viimeistään ennen Kuhmoisten kirkonkylään tupaten täynnä koululaisia ja asioimaan lähteneitä ihmisiä. Auto jatkoi Jämsään, jossa Kuhmoisten Sanomat painettiin Koillis-Hämeen kirjapainossa. Lehti ladottiin tuolloin vielä käsin painossa. Aina juttujen mittaa ei pystynyt suunnittelemaan tarkasti etukäteen. – Kävin joskus painossa, ja muistan, kuinka kone teki metallisia liuskoja kirjasinmetallista, ja niistä katkaistiin lastalla tietty määrä. Jos aukkoja jäi, väleihin laitettiin muista lehdistä leikattuja paloja, Risto Lättilä kertoo. Emil Lättilä oli ilmaisuvoimainen kirjoittaja ehti elämässään lähteä sotaan neljä kertaa, ensimmäisen kerran jo 15-vuotiaana vapaussotaan. Timo Lättilä on lukenut paljon isoisänsä tekstejä, ja kuvailee niitä ilmaisuvoimaisiksi. Emil kirjoitti paljon – hän piti esimerkiksi luottamustoimissaan ja erilaisissa juhlissa usein puheita, jotka hän valmisteli kirjoittamalla. – Emil Lättilä ei käynyt erikoisemmin kouluja, mutta oli lahjakas kirjoittaja. Hän kirjoitti hyvällä pohjoishämäläisellä kielellä hyvin elävästi. Virallisista asioista kerrottaessa kieli oli aavistuksen koukeroisempaa kuin nykyisin käytettävä, mutta hänen kirjottaessaan oman elämänpiirinsä asioista teksti oli hyvin elämänmakuista. Timo Lättilän mukaan isoisä oli aikansa lapsi, joka ei koskaan heittänyt mitään pois. Perä-Lättilän vintillä ovat esimerkiksi Sanomien ja kaupan kirjeenvaihdon kuoret tallessa, tyhjinä ja avattuina. – Kuhmoisten Sanomien konekirjoitusliuskat ja valokuvat löytyvät edelleen puhelinkammarin klaffipiirongin laatikoista, somasti sekaisin sukulaisten ja ystävien kuvien kanssa. Perä-Lättilän vintillä on tallessa myös kaupan lopettamisen jälkeen jääneitä tavaroita, esimerkiksi punamultaa, rautavihtrilliä ja laatikollinen kovasimia. Kapellimestarin koti moottorin vieressä Perä-Lättilässä on vuosien varrella tehty vain vähän remontteja, ja puhelinkammarikin on edelleen aivan samassa asussa kuin Emil Lättilän aikana. – Valtava vanha kassakaappi, klaffilipasto ja työpöytä ovat edelleen samoilla paikoilla kuin 1970-luvulla. Nostin vain seinälle puurunkoisen Ericssonin puhelinkoneen, ettei sen tarvitse maata vintillä kyljellään, Timo Lättilä sanoo. Perä-Lättilässä on paikallaan pohjoisen puolen salirivissä myös alkuperäinen korkkilattia talon rakennusvuodelta. Rakennusvuoden – joka on sama kuin Emil Lättilän syntymävuosi, 1903 – värikkäät jugend-tapetit ovat kuitenkin vaihtuneet 1950-luvulla vaaleampiin. – Tapetit ovat tapettien päällä ja maalit kerroksina ovenpielissä. 1970-luvun varmaan jossain vaiheessa kuorimme pois sieltä, missä sitä on. Pihapiiri on aikanaan koostunut kolmesta pihasta: karjapihasta, miespihasta ja riihipihasta. Talolla on ollut myös oma sähkölaitos, joka on toiminut patoamalla Pattojärveä öiksi ja pyörittämällä padotulla vedellä päivisin sähkömyllyä. Säveltäjä ja kapellimestari Aarno Raninen on syntynyt ja kasvanut pienessä hirsimökissä, joka oli vuokrattu hänen vanhemmilleen sähkömyllyn hoitoa vastaan. – Oikosulkumoottorilla toiminut tasavirtakone on ollut lähinnä hengenvaarallinen. Moottori pystyi käyttämään kerralla yhtä sähkömoottoria tai pitämään Lättilässä lamput päällä. Sähkövalot olivat siihen aikaan uutta ja erikoista, Lättilä tietää. Emil Lättilä ja ensimmäinen pojanpoika Timo Lättilä Perä-Lättilän puhelinkammarissa 1974. Timo Lättilä Perä-Lättilän puhelinkammarissa 2021. Perä-Lättilän kokoelmat
Kuhmoisten Sanomat 20 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 KIPPARI Ollaanko Facebook-kavereita? kmarketsuomi Aukioloajat: MA–LA 7–21 SU 9–21 K-Market Kippari Toritie 53, 17800 Kuhmoinen 03 555 6061 TILAA JA MAKSA OSTOKSET VERKOSSA, NOUDA KAUPALTA TAI TILAA KOTIINKULJETUS www.k-ruoka.fi 03 555 6061 Toivomme riskiryhmiin kuuluvien asioivan liikkeessä aamupäivän aikana ja muiden asiakkaiden mahdollisuuksien mukaan iltapäivisin. 12-PACK sis. pantti 5 99 OLVI Vichy 0,33l kmp 12-pack 5,99/pkt (sis.pantti) JÄÄTELÖKIOSKI AVOINNA KOKO KESÄN! HYVÄÄ KESÄÄ! Palvelutiski avoinna kesäaikaan: MA–LA 10–17.30 Tuoreet kalat ja herkulliset lihat kesän ruokapöytiin! 12-PACK sis. pantti Kiitosten aika valtuustossa ja kirjastossa Päivi Hotokka Maanantaina pidettiin viimeinen kunnanvaltuuston kokous, johon kunnanjohtaja Anne Heusala osallistui. Hän sai kiitoskukkaset valtuuston puheenjohtajalta Minna Korppilalta ja kunnanhallituksen puheenjohtajalta Kari Paajaselta. Kirjastovirkailija Sirpa Nieminen-Köyrylän viimeisen työpäivän kunniaksi järjestettiin avoimet kakkukahvit viime viikon keskiviikkona. Nieminen-Köyrylä on työskennellyt Kuhmoisten kirjastossa liki kaksikymmentä vuotta. Päivi Hotokka Toukokuun lopussa Kuhmoisten kunnassa vietettiin ainakin kahdet läksiäiset. Kirjastovirkailija Sirpa Nieminen-Köyrylä saateltiin eläkkeelle ja kunnanjohtaja Anne Heusalalle toivotettiin onnea hänen uudessa tehtävässään Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtajana. Vastaava kirjastonhoitaja Marjo Soininen luonnehti Nieminen-Köyrylää loistavaksi asiakaspalvelijaksi, tarkaksi ja motivoituneeksi. – Pystyt kenelle tahansa antamaan hyvän kirjastokokemuksen. Nieminen-Köyrylä iloitsee siitä, kuinka on nähnyt kirjaston kehittyvän ja uuden kirjastohoitajan tuoneen uudistuksia. Kuhmoisten kunnanvaltuusto puolestaan kiitti Anne Heusalaa hyvästä yhteistyöstä päättäjien ja viranhaltijoiden kesken sekä erityisesti hänen panoksestaan maakunnan vaihtamisessa. Neljän valtuuston aikana Kuhmoisissa työskennellyt Heusala kuvaili kunnan päätöksentekoa yksituumaiseksi. Hänen mukaansa mielipide-erojen ei anneta vaikuttaa liikaa, vaan Kuhmoisten puolue on vahvin. – Olkaa tyytyväisiä siihen, mitä olette. Kun mennään yhdessä eteenpäin, sillä pärjätään.
Kuhmoisten Sanomat 21 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 S-market Kuhmoinen Toritie 54, 17800 Kuhmoinen ma–la 7–21, su 9–21 kuhmoinen MANSIKOITA VALMIIKSI POIMITTUNA HEINJOEN MANSIKKATILA VT 24:N VARRELLA , HEINJOENTIE 46, 17510 NYYSTÖLÄ P. 03 5561270, 040 561 2443 MYÖS HERNETTÄ Harmoisten Puutarha • TOMAATIT & KIRSIKKATOMAATIT • PIENI ITSEPALVELUKIRPPIS Irene Lehmussaari 0400 541 718 Petri Lehmussaari 0400 778 043 Avoinna ark. 9–15 viikonloppuis in soita! Sumioistentie 410 • 17710 Torittu MANSIKKA VADELMA TYRNI Tevännintie 125, Arrakoski p. 044 715 0223 www.marjatilasarkio.com AVOINNA HEINÄ–ELOKUUSSA! Marjatila Särkiö R KKA • MANSIKKA • VADELM A • TYRNI RETK IPAIK KA KOKO PERH EELL E HEINÄ–ELOKUUSSA! Tevännintie 125, Arrakoski p. 044 715 0223 www.marjatilasarkio.com KUHMOISTEN KÄDENTAITAJAT OSUUSKUNTA * Maistuvat tuoreet leivonnaiset * Taidokkaat käsityöt lahjaksi ja itselle * Lähellä tuotetut jauhot ja ryynit * Kyläkirjat yms. OSUUSKUNTA KUHMOISTEN KÄDENTAITAJAT S-marketin alakerrassa Toritie 54, 17800 Kuhmoinen puh. 045 6393 883 kuhmoinen.kaden@pp.inet.fi Myymälä * Kahvila Suvimarja Lifestyle puoti & tilamyymälä 4.6.15.8. avoinna joka päivä ma-pe 10-18, la 10-16, su 12-18. -KEINUHONGANTIE 54, 17610 AUTTOINEN 040 754 5455/PUOTI 040 562 8580/SUVI -WWW.KEINUHONKA.FI WWW.SUVIMARJA.FIsisustuspuoti/Kahvila-tilaravintola/Lihaja lähiruokamyymälä/ BERTTA-BURGERIAUTO Keinuhongan tila Katso kesän tapahtumamme: www.keinuhonka.fi www.sonnirokki.fi KEINUHONGANTIE 54, 17610 AUTTOINEN 040 754 5455/PUOTI – 040 562 8580/SUVI www.keinuhonka.fi – www.suvimarja.fi KATSO KESÄN TAPAHTUMAMME: www.keinuhonka.fi www.sonnirokki.fi Hyvä Kuhmoisten Sanomien tilaaja. Kun osoitteesi muuttuu, ilmoitathan siitä meillekin: 040 515 2345, 040 483 0860 ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi Kuhmoisten Sanomat
Kuhmoisten Sanomat 22 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 ” Se on sinänsä harmiton vesseli, ei tee ihmiselle mitään. myynti@seravin.fi 6.8.–15.9.2021 Kuhmoisten Linnavuoren mysteeri Näyttely Kuhmoisten kirjaston galleriassa, Toritie 42 Kuhmoisten kotiseutuyhdistys ry VAPAA PÄÄSY Kuhmoisten Sanomat myös facebookissa! Anna Karhila Pataveden ja kirkonkylän ympäristössä on viime viikosta kulkenut nuori karhu, joka on käynyt muun muassa kaatamassa roskiksia ja tuhoamassa mehiläispesiä. – Kyseessä on nuori erauspentu. Sen kanssa on nyt seurusteltu viikonpäivät, Kuhmoisten riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Pentti Hauskanen kertoo. Ensimmäinen havainto karhusta saatiin viime viikon torstaina Patavedellä Hukin nuolukiven luona olevasta riistakamerasta. Perjantaina aamulla Veikko Mattila näki karhun Patavedellä Matti Mattilan hernemaalla. Mattilan mukaan alueella ei ole koskaan aikaisemmin havaittu karhuja. Lauantaina karhu jatkoi matkaansa Ansiolahdelle, jossa se laittoi palasiksi supikoirien pyyntiin tarkoitetun kanuloukun. Hunaja ja mehiläisten sikiöt kelpaavat Kun karhu kiipesi sunnuntaina toisen kerran Hukin nuolukivitolppaan, Hauskasen epäilykset heräsivät Hunaja houkutteli karhun jäämään ja hän soitti Jouni Joutsimatkalle, jolla on Pataveden ja kirkonkylän välissä Karijärventien varrella mehiläispesiä. Sieltä paljastui täystuho. Karhu oli rikkonut kaikki viisi pesää ja levitellyt ne ympäriinsä. Jouni Joutsimatka epäilee sen kimmastuneen mehiläisten pistoista. – Karhu syö kennot, koska siellä on hunajaa ja mehiläisten sikiöitä, Joutsimatka tietää. Joutsimatka korjasi hävitettyjen pesien jäänteet paikalta, ja aikoo nyt aidata kaikki mehiläispesät karhuaidalla. Jo ennestään hänellä on 7 aitaa, nyt tarvitaan 5–7 aitaa lisää. Hänellä on pesiä useammassa paikassa, muun muassa Ruolahden suunnalla ja Poikkijärvellä. Honkahovissa roskiksia nurin Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä karhu oli ylittänyt 24-tien ja tullut Honkahovin lähellä pihaan, jossa se oli levittänyt ekokompostin ja piharoskiksen ja huitaissut kukkapurkin kannon päältä. Hauskanen varoitti Nihtilän kotieläinpihan väkeä, koska epäili karhun suuntaavan sinne. Hauskanen kertoo mitanneensa perunamaalta jääneet jäljet 12-senttisiksi ja kuvailee niiden olevan kuin huopasilla tallattuja. Hän epäilee karhun jääneen Pataveden tienoille hunajan houkuttelemana. – Se on ehkä käynyt pesillä joka yö maistelemassa. Se on sinänsä harmiton vesseli, ei tee ihmiselle mitään. Karhu on luonnostaan hyvin utelias ja seuraa ihmisten tekemisiä. Roskapönttöjen ja hunajan makuun päässyt karhu voi tosin kesyyntyä liikaa. Hauskanen epäilee, että karhu saattaa lähteä eteenpäin nyt, kun sen hunaja-apaja on poissa. Jos se jää kuitenkin etsiskelemään hunajaa, Riistakeskukselta voi hakea karkotusluvan. – Sitä ennen karhua ei saa häiritä koirien kanssa. Jos koira ei auta, tietyltä etäisyydeltä karhua saa karkotuksessa ampua kumikuulilla, jotka eivät vahingoita, mutta tekevät kipeää. Hauskanen kertoo, että Virmailansaaressa on lähiaikoina nähty riistakameran kuvissa isompi karhu. Ahmasta puolestaan on tältä keväältä havaintoja Tehinniemestä. Mehiläispesistä oli karhun jäljiltä jäljellä vain levälleen heitellyt kehikot. Ne on nyt kerätty maastosta pois. Jouni Joutsimatka Karhu repi mehiläispesien lähellä myös yhden puun.
Kuhmoisten Sanomat 23 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 o i n i a m n e d u u s o o tt o u T n i a v % 5 2 , 3 e ti o v a t o tt o u t e lli a k k a is a a j a t si m o n e si ll u u t s a v , n e si a m it o k a a tt i o ji s ti o v a n a a k k a is a a j a t si m o n e e m ä H i v r ä J P O a n n o u v ä n ä t e ll e d u u s o o tt o u T e m m e l e tt i o v a T . n a a m o ä ä p n a a m o n i k n a p o k r o k n e d u u s o o tt o u T . n i a tt is o u v a u tt u u m i o v e ti o v a t o tt o u T . a o tt o u t % 5 2 , 3 . a t s e d u u si ll e s k o l u t n a n n i m i o t n i k n a p a n i a t a v u p p ii r n e n i m a s k a m n e s a j n u t e ti o ji s i k si r n o a ll a j a tt i o ji s a j a j o t h e y y tt iil n u u s k a m n is i a k a t n e d u u s o o tt o u T u l u u k si is e s ä k i e s u t e ll a t e l o i e s u u s o o tt o u T . ä t s e si m ä tt e n e m n a m o ä ä p . n ii ri i p n a j o u s s u t e ll a t n e e m ä H i v r ä J a tt u m , a k k a a s 1 2 2 . 2 1 . 1 3 u u k t a j a k i a ä t n i k r e m n e d u u s o o tt o u T . a s n a h a t n i o ll i m it n a ä ä tt y e k s e k s u e k i o n o a ll e s k u ti ll a h n i k n a p s u u s O a k i a a a r a V .t ir o tt n o k n i k n a p s u u s O n e e m ä H i v r ä J t a v i m i o t a n i o k k i a p ä t n i k r e M .i s k e si m e k e t n ä n n i k r e m e m m a a jr i k a is a y l e tt is e u t s u t u T e m a h i v r a j/ ? . p o .i k k n a p s u u s O a a o jr a t n e d u u s o o tt o u T Sinisten järvimaisemien energiaystävällinen DAIKIN STYLISH -ilmalämpöpumppu on mökkisi tehokas lämmittäjä ja viilentäjä. Pumppu on Euroopassa valmistettu laatutuote. Maksuton arviokäynti on mahdollista sopia etukäteen. Kustannusarvio voidaan tehdä myös videopuhelun avulla. Vantaan LVI-Asennus Kanerva Oy 040 515 6565 info@vantaanlviasennus.fi vantaanlviasennus.fi DAIKIN STYLISH Hinta asennettuna alk. 2279 € (sis. alv. 24%) Valtuutettu DAIKIN-asentaja www.daikin.fi
Kuhmoisten Sanomat 24 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 Tervetuloa! Ihastuttava lifestylemyymälä ja tunnelmallinen lounaskahvila Jämsän keskustassa, 1800-luvun kartanossa. Leivomme herkulliset kakut, pullat ja piirakat paikan päällä. Tarjolla myös kotiruokalounas, laadukkaista raaka aineista – rakkaudella ja ajatuksella tehtynä. Koskentie 12, 42100 Jämsä puh. 0500 400 148 www.witikkalankartano.fi uniikki kartano Sisustuspuodista löydät kauniita, yksilöllisiä tuotteita kotiin, lahjaksi ja mökille. Vaateputiikissa suuri valikoima laadukkaita ja trendikkäitä vaatteita. Avoinna MA-PE klo 10-17 LA klo 10-15 Kauniita kesävaatteita puoti pullollaan! Kuvan Ze-Ze mekko 54,95€ JÄMSÄ Lindemaninkatu 9 Ark.8–19, la 8–16, su 11–16 • Puh. 014 716 410 RUOVESI Joensuuntie 1 Ark.9–18, la 9–15, su 11-15 • Puh. 0400 191 115, 0400 213 118 (työkalut) HALLI Taipaleenraitti 2 Ark.9–17, la 9–14, su 10-14 • P. 0400 126 159 Tarjoukset voimassa 25.6. saakka niin kauan kuin tarjouseriä riittää. JÄMSÄNKOSKI Koskenväylä 3 Ark.9–17, la 9–15 • Puh. 0400 258 188 TRAILERIT: Shark .....849€ Marlin ...1049€ Lagoon ..2049€ PERÄKÄRRYT: Small .....895€ Medium 1095€ Large.....1195€ XL50 .....1295€ KÄRRYT KUOMULLA sisältää asennusmaksun 50,Small .....1395€ Medium 1695€ Large.....1795€ XL50 .....1995€ KUOMUT ERIKSEEN: Small .....495€ Medium 595€ Large.....595€ XL50 .....695€ PAIJANNELAITURIT.FI 1380 ,750 ,249 ,69 ,49 ,59 ,89 ,49 ,69 ,MALLI 4 • Pääty 126 cm * 201 cm • Silta 84 cm * 293 cm • 2 ponttoonia • Kantavuus 320 kg Ruskea uralauta 780 € MALLI 2 • Pääty 203 cm * 300 cm • Silta 125 cm * 405 cm • 5 ponttoonia • Kantavuus 800 kg Ruskea uralauta 1430 € kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl MYÖS MITTATILAUSTYÖNÄ! SOITA 040 5552729 TAI POSTI@PAIJANNELAITURIT.FI ILMAPATJA 2-HENGEN SISÄÄNRAKENNETULLA PUMPULLA INTEX • Leveys: 152 cm • Pituus: 203cm • Korkeus: n. 47 cm • Helppo täyttää ja tyhjentää sisäänrakennetulla verkkovirtakäyttöisellä pumpulla • Mukana säilytyskassi • Paino: 6 kg OVIKATOS 100 X 120CM Ovikatos 100cm x 120cm suojaamaan oviaukkoa sateelta. Valmistettu 6mm vahvuisesta polykarbonaatista. Tuote on helposti kiinnitettävissä seinään. PUUTARHAVAJA RUSTIC 162 X 140 X 50CM • Kuusipuuta, katossa huopa • Vasemmalla kaksi hyllyä, oikealla täysikorkea tila • Käsitelty puunsuojalla, maalattavissa • Saranoidut ovet 2 kpl • Lukittavissa esim. ketjulla ja riippulukolla • Toimitetaan osina, helppo kasata • Paino: 32,6 kg AURINKOISTA KES ÄÄ ! MEILTÄ YLI 40 000 TUOTTEEN VALIKOIMA! •KAUSITUOTTEET •LEMMIKKITUOTTEET •TALOUSTAVARAT •SIIVOUS •PESUAINEET •MAKEISET •VENEILYTARVIKKEET •KALASTUSTARVIKEET •POLKUPYÖRÄTARVIKKEET •ATK-TARVIKE •KODIN ELEKTRONIIKKA •AUTOTARVIKKEET •TYÖVAATTEET •TYÖKALUT •SÄHKÖTARVIKKEET •VALAISTUSTARVIKE •LVI-TARVIKE •PORANTERÄT/HIONTA •PIENRAUTA •MAALIT •MAALAUSTARVIKE •SILIKONIT/LIIMAT •AKUT •ÖLJYT/NESTEET •SUOJAPEITTEET •VUOKRA-AUTO (PAKETTIAUTO, BUSSI, ASUNTOAUTO JA –VAUNU, AUTONKULJETUSTRAILERI) JA KAIKKEA MUUTA! 90X140CM 349 € 90X160CM 379 € 90X200CM 399 € 3X3M 129 € 3X4,5M 169 € PUINEN PÖYTÄRYHMÄ • Valkoinen tai harmaa MÄNTYTERVA 1L Tervaöljy 1L 6,95€ Vernissa 1L 6,50€ Pellavaöljy kylmäpur. 1L 6,50€ 5 95 kpl 0,90/l KOTIMAINEN KARTANO PUUÖLJY 249 ,kpl SUPLAUTA • Pituus: 2740 mm, paino 9,43kg • Silmukkaommeltu Drop stitch • Max. kuorma (kg): 100 • Takuuaika: 2 vuotta • Sis: SUP-lauta, mela, käsipumppu, reppu, nilkkaremmi, keskievä, korjaussarja • Luistamaton lauta • Kätevä kädensija POP-UP TELTTA • sininen tai punainen • tukeva vahva rakenne CLUB NATURA HIERONTAMATTO alk. HYDRO-FORCE KUMIVENE • kahden hengen tukeva kumivenesetti. Sis. kumivene, airot, jalkapumppu ja paikkasarja UPEA KUKKAVALIKOIMA! 1 L 6,95 € 3 L 19,90 € PLEKSI • 1,22 x 2m, paksuus 4mm ROMA PUUTARHAKALUSTO • lasikantinen pöytä (Ø 60cm) ja kaksi tuolia. Kevyt mutta tukeva, sopii pieneen tilaan.
Kuhmoisten Sanomat 25 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 Kesälehti 2021 27 Torstaina 27.5. HB-Valligrilli on helppo ja tyylikäs pihagrilli! HB-Valligrilli ei vaadi betonointia ja se on helppo ja nopea asentaa. Valligrilli myydään rst-ritilällä varustettuna. 189 € kpl 10 € 5 pss TUOTTEET KOTIIN JA MÖKILLE! SAUNAJA KYLPYHUONE KYSY KULJETUSTA! HYVÄ VALIKOIMA FESCON-TUOTTEITA MA–PE 7–17 LA 9–14 SÄHKÖTIE 2, 17500 PADASJOKI, P. 040 654 9949, www.rautanetpadasjoki.fi PINTAMATERIAALIT PADASJOKIVIIRIT UUTUU S! KESTOPUUTA TERASSEIHIN JA LAITUREIHIN RAKENNUSJA REMONTIOINTITARVIKKEET LVI-TARVIKKEET PUUTARHAJA PIHAMYYMÄLÄ VALOKATTEET ASIANTUNTIJALTA Kera Group Oy Voit laskea valokatteiden hinnat kotisivuillamme www.keraplast.fi Katso myös asennusohjeet, takuuehdot ja jälleenmyyjät Näin katat terassit, piharakennukset ja katokset 02 02 VALOKATTEET ASIANTUNTIJALTA Kera Group Oy Voit laskea valokatteiden hinnat kotisivuillamme www.keraplast.fi Katso myös asennusohjeet, takuuehdot ja jälleenmyyjät Näin katat terassit, piharakennukset ja katokset 02 02 VALOKATTEET SÄHKÖTARVIKKEET SISÄJA ULKOMAALIT Avoinna: MA–PE 7–17 LA 9–14 SÄHKÖTIE 2, 17500 PADASJOKI P. 040 654 9949 www.rautanetpadasjoki.fi SISÄJA ULKOMAALIT RAKENNUSJA REMONTOINTITARVIKKEET TUOTTEET KOTIIN JA MÖKILLE! PUUTARHAJA PIHAMYYMÄLÄ 5 PSS MULTAA 10 € LVI-TARVIKKEET KYSY KULJETUSTA! SAUNA JA KYLPYHUONE 189 € VALLIGRILLI PÄIJÄT-HÄMEEN PUTKIMIEHET OY Keskustie 18, 17500 Padasjoki, 040 554 3882, www.putkimiehetoy.fi, posti@putkimiehetoy.fi PÄIJÄT-HÄMEEN PUTKIMIEHET OY Keskustie 18 17500 Padasjoki 040 55 43882 www.putkimiehetoy.fi JÄTEVESIRATKAISUT AVAIMET KÄTEEN PAKETTINA lämmitys Ilmastointi Jätevesi Käyttövesi Suunnittelu • • • • • • • • • • • ! posti@putkimiehetoy.fi Meiltä ammattilaisen asentamana: LVI-TYÖT ILMALÄMPÖPUMPUT LÄMMITYSRATKAISUT JÄTEVESIRATKAISUT RADON MITTAUKSET ja KORJAUKSET VARASTOMYYMÄLÄ LVI-kalusteet ja -tarvikkeet Meiltä rahoitus tarvikkeisiin ja työhön! PÄIJÄT-HÄMEEN PUTKIMIEHET OY Keskustie 18, 17500 Padasjoki, 040 554 3882, www.putkimiehetoy.fi, posti@putkimiehetoy.fi PÄIJÄT-HÄMEEN PUTKIMIEHET OY Keskustie 18 17500 Padasjoki 040 55 43882 www.putkimiehetoy.fi JÄTEVESIRATKAISUT AVAIMET KÄTEEN PAKETTINA lämmitys Ilmastointi Jätevesi Käyttövesi Suunnittelu • • • • • • • • • • • ! posti@putkimiehetoy.fi Meiltä ammattilaisen asentamana: LVI-TYÖT ILMALÄMPÖPUMPUT LÄMMITYSRATKAISUT JÄTEVESIRATKAISUT RADON MITTAUKSET ja KORJAUKSET VARASTOMYYMÄLÄ LVI-kalusteet ja -tarvikkeet Meiltä rahoitus tarvikkeisiin ja työhön! Meiltä ammattilaisen asentamana: -LVI-TYÖT -ILMALÄMPÖPUMPUT -LÄMMITYSRATKAISUT -JÄTEVESIRATKAISUT -LVI-KALUSTEET TARVIKEMYYNTI PÄIJÄT-HÄMEEN PUTKIMIEHET OY Sähkötie 2, 17500 Padasjoki 040 554 3882 posti@putkimiehetoy.fi www.putkimiehetoy.fi KYSY MYÖS RAHOITUSTAMME TARVIKKEISIIN JA TYÖHÖN! LVI-MYYMÄLÄ AVOINNA MA–PE 7–17, LA 9–14 w w w. p a u l a r i v i n o j a . n e t 4 4 5 9 2 3 1 3 4
Kuhmoisten Sanomat 26 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 Anna Karhila Hollolan seurakunta on valinnut Kuhmoisten kirkon ja seurakuntakodin uudeksi lämmitysmuodoksi maalämmön. Nykyään kiinteistöt lämpiävät öljyllä, josta halutaan eroon kirkon energiaja ympäristöstrategian mukaisesti. Lämmityskulut ovat olleet kirkossa keskimäärin Kirkkoon ja seurakuntakodille maalämpö Anna Karhila Velisjärven leirikeskusta vastapäätä sijaitsevassa metsässä kaikui vielä viime viikolla moottorisaha ja jysähteli petkele. Hollolan seurakunnan kaksi vuotta sitten aloittama tervanpolttoprojekti on edennyt nyt siihen vaiheeseen, että tervaspuiden kuorimisen lisäksi rakennetaan vuoden päästä syksyllä poltettavan tervahaudan rakenteita. – Tästä kehikosta tulee halssi, tervahaudan konttori, johon terva valuu haudasta, Hollolan seurakunnan tervahautaprojektia vetävä Kari Rauha näyttää. Halssin oli toissa viikon lopulla kohonnut jo parin hirsikerran korkuiseksi. Sitä rakentaa Kari Rauhan kanssa Hollolan seurakunnalla työharjoittelussa oleva, luontoja eräoppaaksi opiskeleva Janne Kivinen. – Rakennamme halssin ensin tähän, ja siirrämme sen sitten tuonne alamäkeen. Tervahauta tehdään perinteisesti rinteeseen, sillä halssi tulee osittain maan alle. Halssiin on pyöröhirsistä rakentuva laavumainen rakennelma, jonka vesieristys tehdään tuohilla. Siihen rakennetaan vain kolme seinää ja katto, sillä sen tarkoitus on toimia suojapaikkana haudan polttajille ja talteen kerättävälle tervalle. – Tervahautoja on myös erityyppisiä. Kuhmoisissa hauta on ollut niin sanottu tuulihauta eli kouruhauta, tervaperinteeseen perehtynyt Kari Rauha tietää. Tolppakengillä koloamaan Kari Rauhan ja Janne Kivisen apuna halssia rakentamassa oli myös kuhmoislaisia vapaaehtoisia. Yli neljäkymmentä vuotta metsätöitä tehneet Ensio Valo, Olli Lehto ja Veikko Matoniemi sekä heidän mukanaan vapaaehtoisena Halssi on tervahaudan sydän Anna Karhila ollut Risto Ojala kuorivat halssiin tulevia puita ja jatkoivat myös tervaspuiden koloamista. Meneillään on jo kolmas koloamiskierros, joten työmaa on korkealla puissa. – Olemme todenneet tolppakengät parhaaksi menetelmäksi. Ohuemmat puut, joihin ei voi kiivetä, kuoritaan pitkällä petkeleellä, Kari Rauha kertoo. Kolmena vuonna peräkkäin tehtävän koloamisen tarkoitus on saada puu pihkoittumaan, jotta siitä saadaan polttaessa tervaa. Vaurion tekeminen saa puun helmeilemään kirkkain, kimaltavin pisaroin pihkaa. Viimeisenä koloamisvuonna puusta poistetaan elämänlanka, pohjoisen puolelle jätetty kahden tuuman levyinen kuorikaitale, jolloin puu kuivuu pystyyn. – Puut kaadetaan ensi kevättalvella, pätkitään, halotaan ja pinotaan. Hauta on tarkoitus polttaa ensi vuonna syyskesällä. Tämän kesän aikana kaivamme vielä kuntan pois haudan kohdalta. Tervaa kolmelle katolle 5 000 litraa Hollolan seurakunta aloitti tervanpolttoprojektin kaksi vuotta sitten, kun tarpeeksi hyvälaatuista tervaa ei ollut saatavilla valmiina. Seurakunnalla on kolme kirkkoa, Hollolan keskiaikainen kivikirkko, Kuhmoisten kirkko ja Hämeenkosken kirkko, joiden paanukatot tarvitsevat säännöllistä tervausta 5–6 vuoden välein. – Tervaa tarvitaan noin 5 000 litraa vuosittain, joten tervanpolttamista on tarkoitus jatkaa joka vuosi, Kari Hauta sanoo. Seurakunta poltti ensimmäisen, pienen tervahaudan Hollolassa vuosi sitten. Kuhmoisten haudasta on tulossa Hollolan hautaa isompi, sillä sen halkaisija on kahdeksan metriä. Hauta poltetaan lähes samassa kohdassa, jossa on maastosta löytynyt, satakunta vuotta sitten poltetun tervahaudan painauma. 10 750 euroa ja seurakuntakodilla noin 18 690 euroa vuodessa. Maalämpöön siirtyminen tulee maksamaan 203 640 euroa. Investoinnin takaisinmaksuajaksi on arvioitu seurakuntakodin osalta noin 10 vuotta ja kirkon osalta noin 12 vuotta. Maalämpöön siirtymiseen on mahdollista saada myös joko 15 prosentin avustus Business Finladilta tai jopa 25 prosentin avustus EU:n elvytysrahastosta. Avustuksen saaminen lyhentäisi investoinnin takaisinmaksuaikoja 2–4 vuotta. Kaukolämmössä energia kalliimpaa Maalämmön lisäksi seurakunta oli saanut Kuhmoisten kunnalta tarjouksen kaukolämpöön liittymisestä. Noin 46 880 euron suuruinen tarjous katsottiin kuitenkin kokonaistaloudellisesti huonommaksi kuin maalämpö, sillä kaukolämmössä energian hinta on huomattavasti suurempi kuin maalämmössä. Kaukolämmön energiakustannus on perustamiskuluineen vuodessa yhteensä 11 880 euroa, kun maalämmöllä kustannukset ovat 7 340 euroa. Lisäksi kaukolämmössä katsottiin olevan liian suuret riskit energian hinnan nousemiseen. Seurakunta näki riskinä myös sen, ettei kaukolämmössä voi kilpailuttaa energian toimittajaa ja hintaa, eikä lämmön tuottamisessa käytetyn polttoaineen ympäristöystävällisyyteen ole mahdollista vaikuttaa. Kaukolämpöinvestointiin ei lisäksi saa avustuksia. Maalämpöinvestoinnin toteuttamisen ehdoksi seurakunta asetti energia-avustusten saamisen. Mikäli avustuksia ei saada, lämmitysmuodon valintaa voidaan tarkastella uudelleen. Vuoden päästä poltettavan tervahaudan halssi alkaa olla hahmollaan. Talkootöissä olivat vasemmalta Risto Ojala, Veikko Matoniemi, Kari Hauta, Ensio Valo, Janne Kivinen ja Risto Lehto. Kari Rauha näyttää eri vuosien koloamiskerrokset. Tuorein on vaalein.
Kuhmoisten Sanomat 27 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 TOIMITUS Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 € / ilmoitus. Pienlaskutuslisä alle 25 €:n ilmoituksista on 5 €. Hintoihin sisältyy alv. 24%. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Tilaushinnat 2021 (kotimaa) (sis. alv. 10%) 12 kk / kestotilaus 79 € 12 kk / määräaik. tilaus 85 € Ilmoitushinnat 1.1.2021 alk. (sis. alv. 24%) Etusivulla 1,92 € /pmm Tekstissä 1,67 € /pmm Takasivulla 1,75 € /pmm Seurapalsta 2,48 € /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Hinta kolmelta riviltä 10 € ja lisärivit 4 €/rivi. Alle 25 €:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 5,00 €. Hintoihin sisältyy alv. 24%. Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea? Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. Lukijapostia palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. Kirjoita omalla nimelläsi, nimimerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat Hannu Lahtinen Elinkeinoelämä Päivi Malin Kulttuuri ja vapaa-aika Eija Heinonen Puolueeton kotiseutulehti Uutismedian liiton jäsen Levikki 2 302 (LT-2020) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 040 483 0860 tai 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma 9.30–15.00, ti, ke ja pe 9.30–13.00, to sulj. Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 paivi.hotokka@ kuhmoistensanomat.fi Toimittaja Anna Karhila 040 716 8052 anna.karhila@ kuhmoistensanomat.fi Kuhmoisten Sanomat Asiakaspalvelu ja ilmoitusvalmistus Anna Engblom 040 483 0860 ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi Tuija Käki-Lahtinen opintovapaalla Ota yhteyttä ja lisätään yrityksesi liikehakemistoon! 3 riviä / 6 kk vain 115 € ja 10 € / lisärivi (alv 0%) LIIKEHAKEMISTO _________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 HUUTOKAUPAT Kuolinja konkurssipesät, myös ostot. 20 v. kok. p. 0400 228 822 Realisointipalvelu Relax Oy __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Valtuutettu Citroen, Mitsubishi ja Peugeot huolto. Ad-autokorjaamo. Kolarikorjaukset ja -maalaukset. Paavolankatu 4, Jämsä p. 014 716 119 / 0400 551 162 HAUTAKIVET Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 MAALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Maalämpöjärjestelmät avaimet käteen asennuksella! ILMALÄMPÖPUMPUT JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen 0400 783 630 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Toritie 63, p. 040 740 6374 __________________________ KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. erikoiskuljetukset/kotim. ja Eurooppa OPASOL OY p. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 24 t. Petri Liehu p. 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. Piili Kuhmoinen p. 040 708 1456 LASI& KEHYSLIIKKEET Jämsän Lasi ja Kehys Oy Kaikki lasialan työt, tuulilasit ja kehystys. Myös rakentamisen ja sisustamisen palvelut. Ark. klo 9-17 • Seppolantie 16, Jämsä • p. 0400 647 931 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaista louhintaa, esim. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. 0400 783 630, (03) 555 6137 PITOPALVELU yms. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén p. 040 72 666 28 __________________________ PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 RAKENTAMISPALVELUT Rakennushuolto P. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi SIIVOUSPALVELUT SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi Lindroosin Sora Oy p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 TILITOIMISTOT Kirjanpitopalvelut MV mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi __________________________ Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 045 636 3889 / Eija Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Parhaat merkit, paras palvelu! myynti, asennus, huolto Sähkötyö J. Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net KIINTEISTÖNVÄLITYS OP Koti Järvi-Häme Oy LKV, Vesa Teräväinen p. 040 769 8133 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV www.paijanteen.fi Timo Sormunen p. 044 244 9779 _________________________ Timo Sormunen 044 244 9779 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktorikalustolla Vesa Arrenius p. 040 8271583 __________________________________ Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. 0400 121 997 _________________________ KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri Janhonen p. 040 586 7729 www.countryhelp.fi HIERONTA JA LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen p. 0400 641 924 Harmoinen _________________________ Hieronta ja hermoratahieronta Kirsi Valkama p. 0400 739 226 Tampereentie 1250, Kuhmoinen __________________________ Hieronta, vyöhyketerapia, purentahoidot Irja Tervala p. 0400 131 170, Kirkkotie 8 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 p. 0400 638 764 OMPELUPALVELUT Ompelimo OutiS Outi Savunen p. 050 555 8742 www.ompelimooutis.fi Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Juhlaja pitopalvelu. Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola p. 0400 980 292 AURINKOSÄHKÖ Aurinkopaneelit ja -järjestelmät myy Dosolar Oy Tutustu: www.dosolar.fi / Ota yhteyttä Markkuun 0400 607 223 tai markku@dosolar.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 852 532 __________________________ Markku Hjelm RA/INS, MHJ-Suunnittelu, suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto, vastaava tj Korppilankuja 93, Kuhmoinen 050 551 2662 markku.hjelm@mhjs.fi RAKENNUTTAMINEN / TYÖNJOHTO Markku Hjelm RA/INS, MHJ-Suunnittelu, rakennuttaminen, valvoja, vastaava työnjohto Korppilankuja 93, Kuhmoinen 050 551 2662 markku.hjelm@mhjs.fi __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautauspalvelu, Koskentie 11, Jämsä p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka LOUNAAT NÄYTTELYT J-P Lehtisen GALLERIA ja KOTIMUSEO Länkipohjantie 158, Kuhmoinen Avoinna kesäkuussa lähinnä viikonloppuisin la ja su klo 11–16 Sopimuksen mukaan myös muulloinkin. Kokoonnutaan koronamääräyksiä noudattaen! Tied. 040 553 5569 Kuvataiteen ja keräilykulttuurin ystävät TERVETULOA! Uusi näyttely Kirjaston Galleriassa! Toritie 42 NELJÄ VUOTTA ELÄMÄSTÄ 1. – 30.6.2021 Juha Jäntti, valokuvia Raimo Haverinen, veistoksia Kirjasto avoinna: ma, ke, pe 10–18 ti, to 10–16 la 9–14 Tervetuloa! Ei pääsymaksua. JOHAN ON MARKKINAT Siisti YKSIÖ keskustassa, palvelut naapurissa. Heti vapaa! Ota yhteys: 040 553 1607 VUOKRATAAN KOKOUKSET TORIMYYJÄT Päijänteen kalaherkut Kuhmoisten torilta! Kalayhtymä Kääpä Kalastaja: Jorma Kääpä 050 522 3842 Myynti: Karoliina Kääpä 050 370 1057 Kuhmoisten naisvoimistelijat ry:n VUOSIKOKOUS 14.6.2021 klo 18.00 Kuhmoisten urheilukentällä. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN AVOIMET OVET lauantaina 14.8.2021 klo 10.00–14.00 -Tutustu Kuuloliiton ja Kopolan kurssikeskuksen toimintaan -Testaa kuulosi maksutta Kuuloliiton Kuuloautossa – auto paikalla koko tapahtuman ajan, vapaaehtoinen kannatusmaksu. Kuulon testaus tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole vielä kuulokojetta. -Paikalliset yritykset esittelevät ja myyvät tuotteitaan -Myynnissä grillimakkaraa, kahvia ja pullaa Tervetuloa mukaan viettämään mukavaa päivää! 30 ensimmäiselle vierailijalle tyylikäs, ilmainen Kuuloliitto-ämpäri. Tiedustelut: Sanna Lehtoväre, p. 0407703803, sanna.lehtovare@kuuloliitto.fi Ulla Salonen, p. 035522111, ulla.salonen@kuuloliitto.fi UUNITUOREITA KALAKUKKOJA KUOPIOSTA to 3.6. klo 15–17 Kuhmoisten torilla Loimulohta, kylmäja lämminsavulohta, kalaja riistasäilykkeitä. perinnetuote.fi Hahmajärven kalastusyhdistyksen VUOSIKOKOUS to 17.6.2021 klo 17.00 Päijälän Pirtillä. Johtokunta kokoontuu klo 16.00. Tervetuloa!
Kuhmoisten Sanomat 28 Keskiviikkona 2. kesäkuuta 2021 Kotina Kuhmoinen Henna Hellstén taloussihteeri Minna Korppila tradenomi, nuorisoja vapaa-ajanohjaaja (sit.) Markku Liehu yrittäjä Arja Korvenranta eläkeläinen Satu Lahnalahti lastenhoitaja Hannele Nikkinen eläkeläinen Jarmo Rantala insinööri (AMK), projektipäällikkö (sit.) Keijo Taponen yrittäjä M ak sa ja : Ke sk us ta n Ku hm oi st en pa ik al lis os as to ry 38 37 36 39 42 41 40 43 • M ak sa ja : eh do ka s its e ja Ku hm oi st en Pe ru ss uo m al ai se t ry Ossi Seppälä 34 Sinua lähellä KUHMOISISSA PERUSSUOMALAISET TILAA LEHTI LOMAKKEELLA –täytä, leikkaa ja lähetä! Martti Kankkunen 7 M ak sa ja : Eh do kk aa t its e Juha Simola 14 sosiaalija terveysalan johtaviin henkilöihin MEILLÄ ON YHTEYDET Pirkanmaan yrittäjäjärjestöön Kuntavaalit 2021 Ennakkoäänestys 26.5.–8.6. Vaalipäivä 13.6. Kuhmoisten Perussuomalaisten TUPAILTA Kylämän Jukolassa pe 4.6.2021 klo 18.00 Tarjolla makkaraa, muikkuja ja virvokkeita. Tervetuloa! OMAN KYLÄN KAUPPA Tarjoukset voimassa to 3.6.–su 6.6. / ellei muuta mainittu / niin kauan kuin erät riittää. Ollaanko Facebook-kavereita? kmarketsuomi Palvelu pelaa: MA-LA 7-21 SU 9-21 Toritie 53, 17800 Kuhmoinen Puh. 03 555 6061 markus.ahonen@k-market.com KIPPARI 2 PKT 2 50 KG 12 95 PLUSSA-KORTILLA VIENNETTA Jäätelökakut 650ml kaksi pakettia 2,50 12-PACK 6 99 PLUSSA-KORTILLA COCA-COLA ja COCA-COLA ZERO Virvoitusjuomat 0,33l 12-pack 6,99 (sis. pantti) ERÄ! KALANEUVOS Tuore ruodoton kirjolohifilee Ruotsi, C-leikkuu, vakuumi JÄÄTELÖKIOSKI AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 11–17 (säävaraus) PALVELUTISKI AVOINNA MA–LA KLO 10–17.30 u Mene osoitteeseen kuhmoistensanomat.fi u Klikkaa palkista kohtaa NÄKÖISLEHTI. u Syötä asiakasnumerosi kohtaan Lue tilaajatunnuksella. u Jos käytät Lehtiluukkua ensimmäistä kertaa, kirjoita Luo uusi käyttäjätunnuskohtaan sähköpostiosoitteesi. u Nyt voit lukea lehteä! u Salasana tulee sähköpostiisi, jotta voit myöhemmin uudelleen kirjautua lukemaan näköislehteä. Tällöin tarvitset vain sähköpostiosoitteesi ja salasanan. Hei kestotilaaja, ota näköislehti käyttöösi! ...ja seuraa ohjeita: Pyydä asiakasnumerosi: ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi kuhmoistensanomat.fi HUOM! Tämä 2.6.2021 julkaistu Kesälehti on poikkeuksellisesti luettavissa kaikille avoimena ilmaisena näköislehtenä. Lue tuoreet uutiset heti aamulla! Kestotilaus 79 € /vuosi sis. näköislehden ja 10 vuoden arkiston!