Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 11 – 2024 – 74. vsk SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Ke 13.3.2024 Katja Alatalo TEEMALEHTI ”Täällä on hyvä olla.” ”Aikoinaan Padasjoki oli se isompi ja kauniimpi.” Pilvi-sisko Rantala f Sivu 12–13 Mustasta kohti valoa ja värejä Mustasta kohti valoa ja värejä Kutsumattomia vieraita Wanhassa pankissa Maaperä vaikuttaa rakentamiseen Niina Keskinen f Sivu 12–13 ? ?
Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 13. maaliskuuta 2024 ” Palveluja saa aika hyvin vakinaisen asuinkuntansa ulkopuolella. Kirjoittaja on Kuhmoisten kausiasukastoimikunnan jäsen. 13.3.2024 f Aurinko nousee 6.42 f Aurinko laskee 18.17 Onnea nimipäivänä! Tänään Erno, Tarvo, Ernesti To Matilda, Mette, Tilda, Malla Pe Risto La Ilkka Su Kerttu, Kerttuli Ma Eetu, Edvard Ti Juuso, Joose, Josefiina, Jooseppi, Joosef, Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä Ke Aki, Kim, Kimi, Jooa, Joakim, Jaakkima, Kevätpäiväntasaus Viikon tärpit f Tänään on Talvisodan päättymisen muistopäivä. Päättymisestä tulee 84 vuotta. f Minna Canthille on liputettu vasta vuodesta 2007 alkaen. f Aurinko siirtyy viikon päästä pohjoiselle pallon puoliskolle. KOLUMNI PENTTI RAUHALA PÄÄKIRJOITUS NÄIN KIRJOITAT f Lukijapostia voi lähettää osoitteeseen toimitus@kuhmoistensanomat.fi. f Kirjoitusten enimmäispituus on 2 500 merkkiä välilyönteineen. f Tekstit julkaistaan nimellä, nimimerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. f Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää tekstejä Katja Alatalo toimitus @kuhmoistensanomat.fi Kaksoiskuntalaisuuden mahdollisuuksia selvitettiin muutama vuosi sitten valtiovarainministeriön toimesta. Ongelmiksi todettiin kuitenkin kunnallisverotuksen jakaminen kuntien kesken ja äänioikeus kuntavaaleissa. Palveluja saa aika hyvin vakinaisen asuinkuntansa ulkopuolella. Kirjaston, kansalaisopiston, lukion ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen, monien liikuntapaikkapalvelujen, yleisten teiden ja katujen käyttäjien tai rakennusvalvonnan asiakkaiden kotikuntaa ei kysellä. Terveyspalvelujen käyttömahdollisuus kiireellisessä hoidossa ja muussakin hoitosuunnitelman mukaisessa hoidossa on melko hyvin turvattu oman hyvinvointialueen ulkopuolella. Olisi sekä vakinaisten että kausiasukkaiden edun mukaista saada lainsäädäntöön selvä määräys siitä, että kausiasukkaat on laskettava oleskeluaikaansa vastaavalla osuudella terveyspalvelujen käyttäjäpohjaan. Kausiasukkaat osakuntalaisina Kuntalaki määrittelee kunnan asukkaiksi vakinaisten asukkaiden ohella kunnassa kiinteistön omistavat tai sitä hallitsevat. Vuonna 2019 kuntalain muutoksella oikeus tehdä kuntalaisaloite ulotettiin myös kausiasukkaisiin. Entuudestaan kuntalaki on edellyttänyt pitempiaikaisesti kunnassa asuvien ja oleskelevien palvelujen käyttäjien mielipiteiden kuulemista ennen päätöksentekoa. Laki on myös mahdollistanut palvelujen käyttäjien edustajien valitsemisen kunnan toimielimiin, mitä toki vaalikelpoisuusvaatimus rajoittaa. Kuntaliiton entinen toimitusjohtaja Timo Kietäväinen toteaa Helsingin Sanomissa 31.1.2024, että nykyinen lainsäädäntö ei tunnista kuntien tehtäviä elinvoiman edistämisessä eikä sitä, että ihmiset käyttävät muidenkin kuin kotikuntansa palveluja. Kuhmoisissa on oltu tienraivaajia, koska jo muutaman vuoden Kuhmoisissa on toiminut kunnan, paikallisen yrittäjäyhdistyksen ja Kuhmoisten vapaa-ajan asukkaiden yhdistyksen edustajista koostuva kausiasukastoimikunta. Se on palvellut hyvin kuntalain mukaista tavoitetta kunnallisten palvelujen kehittämisestä kausiasukkaiden edustajien kanssa. Kuhmoisten vapaa-ajan asukkaiden yhdistyksen edustaja on myös jäsenenä kunnan hyvinvointityöryhmässä. Kaksoiskuntalaisuutta ei välttämättä tarvita. Sen toteuttaminen saattaisi aiheuttaa pitkäksi aikaa samanlaisen hallinnollisen hässäkän kuin minkä soteuudistus aiheutti. Käytetään kuntalain jo nyt tarjoamia mahdollisuuksia lisätä kausiasukkaiden osallisuutta mökkikunnassa. Kausiasukkaat tulee nähdä osakuntalaisina, jotka haluavat tukea mökkikuntansa elinvoimaisuutta muutenkin kuin palvelujen käyttäjinä. Oikaisu Viime viikon Kuhmoisten Sanomissa julkaistussa jutussa ”Roolivaatteet ilahduttivat Saukontassun lapsia” oli virhe. Jutussa kirjoitettiin, että saatua lahjoitusta kommentoi päiväkodin johtaja Pia Elokangas. Todellisuudessa Pia on varhaiskasvatuksen opettaja ja hänen sukunimensä on Elokannas. Toimitus pahoittelee virhettä. KIRJASTON KUULUMISIA Kotiseutukokoelma on mielestäni yksi kirjaston mielenkiintoisimpia kokoelmia. Lisäksi sen hoitaminen ja kartuttaminen ovat alueellisen kulttuurija tietoperinnön säilymisen kannalta yksi tärkeimmistä tehtävistä. Kokoelman avulla kirjasto tarjoaa kaikille kiinnostuneille pääsyn alueellisiin aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin. Kotiseutukokoelma on aikojen saatossa sijainnut eri puolilla kirjastoa mutta nykyisin sen löytää kirjaston alakerrasta, kirjavaraston yhteydestä. Sinne on järjestetty kokoelmalle omat hyllyt sekä pöytä ja tuolit, jotta kokoelmaa saa halutessaan rauhassa päästä tutkimaan. Kotiseutukokoelmaan kerätään kunnan aluetta käsittelevää tai sen kotiseutuhenkilöiden tai yhteisöjen tuottamaa julkaistua aineistoa. KotiseutuhenkiKaikkien kotiseutukokoelma löllä tarkoitetaan henkilöä, joka on asunut merkittävän osan elämästään kunnassa, lyhyen aikaa kunnassa asuneilta henkilöiltä yleensä hankitaan vain alueella asutun ajan tuotanto. Kotiseutukokoelman aineistoja säilytetään kirjastossa pysyvästi. Kokoelman kirjat ja julkaisut ovat usein erittäin pieniä painoksia, eikä uusia niteitä saa mistään painoksen loputtua, joten kotiseutukokoelman aineisto ei ole lainattavissa kotiin. Useimpia kokoelman kirjoja, muun muassa kyläkirjoja on lainattavissa kirjaston yleisestä kokoelmasta. Kokoelmaan hankitaan kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta kuten esimerkiksi kyläkirjoja tai kotiseutuhenkilöitä käsitteleviä kirjoja ja sukukirjoja. Tämän lisäksi myös Kuhmoista käsitteleviä tutkimusjulkaisuja, raportteja ja opinnäytetöitä. Kotiseutukokoelmaan lisätään myös karttoja, musiikkia, AV-aineistoa sekä pienpainatteita. Kuhmoisten Sanomien vuosikertoja kokoelmasta löytyy aina 1960-luvulta saakka. Esineitä ja valokuvia ei kerätä kotiseutukokoelmaan, vaan ne lisätään tarvittaessa kotiseutuarkiston tai kotiseutumuseon kokoelmiin. Tervetuloa tutustumaan kotiseutukokoelmaan! Eeva Markkanen ” Kokoelman kirjat ja julkaisut ovat erittäin pieniä painoksia, eikä uusia niteitä saa mistään. Tämän viikkoinen Kuhmoisten Sanomien teemalehti on aiemmista rakennusteemoista poiketen nimeltään Asu ja viihdy Kuhmoisissa. Kansien väliin on tallentunut tarinoita täällä viihtyneistä tai takaisin muuttaneista ihmisistä, ammattilaisista, jotka edesauttavat pitäjässä asumista ja ihmisistä, jotka ovat tarttuneet toimeen taataaksen oman ja perheensä viihtyvyyden. Pitäjässä viihtyviä yhdistää yksi tekijä ylitse muiden. Arjessa ei haikailla suuren tai edes pienen kaupungin hälinään, tai keskelle kiireistä kulutusyhteiskuntaa. Elämyksellisyys löytyy tutussa ja turvallisessa lähipiirissä touhuamisesta. Ja touhua riittää. Aukeamalla 12–13 Pilvi-Sisko Rantala kertoo, kuinka hän iltaisin rientää harrastuksesta toiseen. Tänäkin keväänä tarjolla on ollut kovaa kulttuurista kattausta, ja (moottori)urheilun ystäviä hemmotellaan jatkossakin. Kunnanvaltuutetutkin heräsivät talviuniltaan kiinnostavaan vuoropuheluun. Hänen, joka väittää, että pitäjässä ei mitään tapahdu, voi olla vaikea löytää mieluisaa tekemistä mistään. Vapaa-ajan vietto on toki vain pieni osa viihtyvyyttä. Sivulla 13 Niina Keskinen muistuttaa etätyömahdollisuuksien esiin tuomisesta ja vapaa-ajan asukkaiden ”mökkikauden” pidentämisestä. Kunnallisverot valuvat mökkiläisten kotikuntiin, mutta paikallisten palvelujen käyttämisestä jää aina jälki pitäjään. Perheiden viihtyvyyden takeena ovat toimiva päiväkoti ja koulu. Kotihoidontuen kuntalisä on iso käden ojennus vähävaraisille, mutta olisiko kuitenkin syytä miettiä, miten kaikille halukkaille lapsille raivattaisiin tilaa ammattitaitoisen varhaiskasvatuksen parista? Mahdollisuuksia asua ja viihtyä
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 13. maaliskuuta 2024 3 ” Miestä ja pyörää on huollettu ja tehty töitä. PÄITSI f ET 13 ajetaan Kuhmoisissa. Järjestäjänä toimii Kuhmoisten Moottorikerho. f Lähtö ja maali sijaitsevat Puukkoistentien tuntumassa, josta kävelyä metsään. f Kilpailu ajetaan eri päin kuin aiemmin, joten ensimmäisiä kuljettajia odotellaan Kuhmoisiin vasta puoli kuuden aikaan. f Kuhmoisten Moottorikerhoa edustavat Janne Heino ja Matti Korpela. LUKIJAN KUVA Mäntyjen oksiin oli Hahmajärvellä viime viikolla muodostunut kuvan kaltaisia jääkukkia. Tuija Käki-Lahtinen Yo-kirjoitukset alkoivat Kuhmoisten Sanomat Kevään ylioppilaskirjoitukset alkoivat tämän viikon tiistaina äidinkielen ja kirjallisuuden lukutaidon kokeella. Kirjoitusurakkansa aloittivat myös he, joilla suomi tai ruotsi ovat toisena kielenä. Ylioppilaskirjoitukset kestävät huhtikuun alkuun asti. Viikolla 11 kirjoitetaan vieraiden kielien lyhyt oppimäärä sekä äidinkielen ja kirjallisuuden kirjoitustaidon koe. Ensi viikolla vuorossa ovat vieraan kielen pitkä oppimäärä, matematiikka sekä kuusi reaaliainetta. Maaliskuun viimeisellä viikolla kirjoitetaan toisen kotimaisen kielen pitkä ja keskipitkä oppimäärä sekä loput viisi reaaliainetta. Kirjoitukset päättyvät saamen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeeseen. Ylioppilastutkinnon tulokset lähetetään lukioille 14. toukokuuta. Katja Alatalo Päijänteen ympäriajo ajetaan tulevana lauantaina. Kuhmoisissa enduropyörät nähdään lauantaina poikkeuksellisesti illalla, sillä kilpailun 13 maastokokeelle startataan vasta puoli kuuden aikaan. Olosuhteet lähes ideaalit Kuhmoisten maastokokeen lähtö ja maali ovat tuttuun tapaan lähellä Puukkoistentietä. Kahdeksan kilometrin mittainen maastokoe on lähestulkoon sama kuin viime vuonna. – Perusrakenne on sama, reittiin on tehty vain pieniä muutoksia. Tosin se ajetaan tänä vuonna toiseen suuntaan, maastokokeesta vastaava Kuhmoisten Moottorikerhon Heikki Sihto kertoo. Tänä vuonna sääolosuhteet näyttävät suosivan Päitsille starttaavia kuljettajia. Sihton mukaan keli on ollut lähes ideaali ja näyttää sellaisena jatkuvan. Yöllä on useampi aste pakkasta, eivätkä päivälämpötilatkaan kohoa kovin korkeiksi. – Aukeilla paikoilla on lunta järjettömästi, mutta sitähän se on ollut muutaman vuoden. Kuhmoisten maastokokeelle tullaan Hassista, joka on ensimmäinen maastokoe pitkän huoltotauon jälkeen. Matka jatkuu 24-tietä pitkin kohti Auttoista. Iskun paikat löytyvät lauantailta Endurokilpailujen klassikkokin näyttää kärsivän vallitsevasta taloustilanteesta. Täysimittaiselle Päitsille osallistuu vain reilu 90 kuljettajaa, sunnuntain Trophy-kilpailussa ajaa 34 kuljettajaa. Kuhmoisten Moottorikerhoa edustava Janne Heino osallistuu tänä vuonna ensimmäistä kertaa täysmittaiselle Päitsille V50-luokassa. Viime vuonna Heino ajoi yksipäi– Jos sunnuntaina ollaan maalissa ja vielä ehjin nahoin, niin olen tyytyväinen. Tavoitteena on siis päästä kilpailu läpi, sillä aikaisempaa kokemusta koko kilpailusta ei ole, Päitsille valmistautuva Janne Heino kertoo tavoitteistaan. väisen parikilpailun yhdessä Vesa Peltosen kanssa. – Kipinä täysimittaisen kilpailun ajamiseen syttyi lähes heti edellisen päitsin jälkeen. Sain hyvän huoltoporukan kasattua, sillä kaverit lupasivat lähteä auttamaan, Heino kertoo. Valmistautuminen kaksipäiväiseen kilpailuun on ottanut aikansa. Heino kertoo paitsi ajaneensa tosi paljon myös hiihtäneensä ja tehneensä muuta oheisharjoittelua. – Miestä ja pyörää on huollettu ja tehty töitä sen eteen, että päästäisiin kilpailu läpi. Ja tietysti kuunneltu kokeneempien puheita. Lämpöisenä pitää pysyä, pitää muistaa syödä, ja ensimmäisellä pätkällä ei kilpailua voiteta, Heino kertaa saamiaan oppeja. Viime vuoden yksipäiväisestä kilpailusta ei Heinolle juuri apuja irtoa. Reitti on muuttunut ja kierretään lisäksi toisin päin. – Jos jotain iskun paikkoja pitäisi etsiä, niin ne ovat lauantain pätkät Jämsästä Tallukkaan, sillä ne ovat tuttuja. Muut ovat täysin tuntemattomia. Valmistautuminen on Heinon mukaan mennyt niin hyvin, että mies starttaa perjantaina alkavaan urakkaan luottavaisilla ja hyvillä mielin. Heinon lisäksi Kuhmoisten Moottorikerhoa edustaa kuntoluokassa ajava Matti Korpela. Simo Kuuslampi Hyvällä valmistautumisella ja kokeneempien opeilla Kutsumattomia vieraita Pankissa Katja Alatalo Pub Wanhassa pankissa kävi kutsumattomia vieraita sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Aukioloajan jälkeen Wanhaan Pankkiin mennyt kaksikko ei käyttänyt etuovea, vaan olivat menneet sisälle kiinteistön takapuolelta porraskäytävän kautta. – He vierailivat täällä rauhassa, eivätkä tehneet tuhoa. Se on positiivista, pubin omistaja Irma Kallio kommentoi. Murtovarkaat veivät mukanaan kaikki pubista löytyneet käteiset rahat sekä kassillisen täysiä alkoholipulloja. – Toinenkin kassi oli pakattu, mutta se oli jätetty tuohon paikalleen. Painava se on tietysti ollut, Kallio kommentoi. Kallion mukaan yläkerran asukas oli kuullut asuntoonsa meteliä pubista, mutta ei ollut tiennyt, oliko Wanha pankki ollut kenties pidempään auki. Puoli kahden aikaan asukas oli soittanut Kalliolle ja poliisit saapuivat paikalle puoli tuntia myöhemmin. – Kipparin katoksessa olevasta valvontakamerasta näkyy, että kaksi miestä kantaa kassia pois panklta, Kallio kertoo. Wanha pankki oli maanantaina normaalisti auki. – Onneksi mitään ei oltu rikottu, Kallio totesi.
Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 13. maaliskuuta 2024 SANAN KULMA LEA SINIVAARA Kirjoittajatoimii vapaaehtoisena seurakuntatyössä mm. Naisten Tupailtojen vetäjänä ja on kirkkovaltuutettu Hollolan seurakunnassa. KAHVITUPA La 16.3. klo 12–15 Poikkea tupaan maksuton tarjoilu Helluntaisrk. Toritie 44 Useimmilla meistä on muistoja ihanasta vastaleivotun leivän tuoksusta ja mausta, kun äiti antoi pienen lapsen käteen hieman jäähtyneen leivän voin kera ja lasillisen kylmää maitoa. Leipä ei ole koskaan maistunut paremmalta! Kun olin jo lähtenyt kotoani pois, niin aina kotona käydessäni äiti antoi mukaani itse leipomansa hapanja hiivaleivän. Hän halusi huolehtia siitä, että minulta ei saa koskaan konkreettisesti maailmalla leipä loppua. Myös hengen leipää sain evääksi kotoani. Jo pienestä pitäen iltarukouksella oli tärkeä rooli, ja vanhempani opettivat meitä lapsia aina ensisijaisesti kiittämään siitä kaikesta hyvästä, mitä meillä oli ja rukoilemaan perheen jäsenten puolesta. Uskon, että meillä kaikilla lapsilla iltarukous säilyi ja on säilynyt läpi elämän. Iltarukousta olemme opetLämmintä leipää taneet myös pienelle tyttärentyttärelleni Iisalle, joka jo nykyään nukkumaan käydessään laittaan pienet kätensä ristiin ja yhdessä rukoillen sanomme Minä lapsi pienoinen, illan tullen rukoilen, pienet kädet yhteen liitän, Taivaan Isää aina kiitän. Viime sunnuntain messun aiheena oli Elämän leipä, joka tarkoittaa jotakin sellaista leipää, josta emme tule fyysisesti kylläiseksi, vaan joka on hengen ravintoa nääntyneille. Jeesus sanoi: ”Minä olen tämä elävä leipä, joka on tullut taivaasta, ja se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti. Leipä, jonka minä annan, on minun ruumiini. Minä annan sen, että maailma saisi elää.” (Joh. 6). Saman luvun alussa kerrotaan, miten Jeesus ruokki suuren kansanjoukon, noin 5 000 miestä. Hän otti pojalla olleet viisi ohraleipää ja kaksi kalaa, kiitti Jumalaa ja jakoi leivät ja kalat. Kaikki saivat tarpeeksi syödäkseen ja vielä jäi 12 täyttä korillista leipää. Samoin Jeesus itse mursi leipää siunaten sinä yönä, kun hänet kavallettiin, ja antoi leivän opetuslapsilleen. Hän otti viinimaljan, kiitti ja kertoi sen maljan olevan uusi liitto hänen veressään syntien anteenksiantamiseksi. Tätä elämän leipää saamme osaksemme aina kirkossa käydessämme niin halutessamme ja ehtoolisen asetuksen sanat toistavat Jeesuksen sanoja yhä vieläkin. Samoin me rukoilemme Jeesuksen opettamassa Isä meidän -rukouksessa: Anna meille tänä päivänä meidän jokapaiväinen leipämme. Meille riittää se, että saamme joka päivä syödä leipää kylläksemme ja samalla meidän tulee huoletia myös henkemme ravinnosta ehtoollisella käyden. Lempivirteni sanoin tahdon johdattaa sinua pääsiäisen iloon: Herra, kädelläsi iloita mä saan, se on rikas käsi antamaan. Siellä armahdusta meille tarjotaan eikä kadotusta milloinkaan. Onneni on olla Herraa lähellä, turvata voin yksin Jumalaan. Onneni on olla Herraa lähellä, tahdon laulaa hänen teoistaan. Hämeenlinna Kuhmoinen Outi Tuulikki VALMU-OINAS Nyt olen vapaa ja mukana tuulen saan kulkea rajoille ajattomuuden. Olen kimallus tähden, olen pilven lento, olen kasteisen aamun pisara hento. En ole poissa vaan luoksenne saavun mukana jokaisen nousevan aamun. Ja jokaisen tummuvan illan myötä toivotan teille hyvää yötä. (Vuokko Laatio) s. 3.11.1955 k. 15.2.2024 Kaivaten Varpu ja Johannes Eero, Maria ja Anna Aarno isä Reijo sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos myös Kuhmoisten vuodeosaston sekä Akaan Havulinnan henkilökunnalle äidin hoidosta. Rakkaamme Su 17.3. klo 10 Messu. Lääninrovasti Heikki Pelkonen, Tuomas Taipale, Timo Huttunen, Hannele Erola. Kappalainen Tuomas Taipaleen virkaan asettaminen. Mukana Kuhmoisten Mieskuoro ja Emma Kaakko, sopraano. Messun jälkeen päiväjuhla srk-kodilla. Striimaus. Ti 19.3. klo 12 Lounastuokio. Lounaan hinta 5 €. Yhteisvastuu asiaa ja arpajaiset. Ke 20.3. klo 14 Kahville Kirjastoon: Esittelyssä Kuhmoisten kotiseutuyhdistys, kertojana Eero Ikonen. Kutsu, kiitä ja onnittele lehtiilmoituksella! ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi Avoin Kuhmoinen jätti kolme valtuustoaloitetta Katja Alatalo Avoin Kuhmoinen -ryhmä jätti heti vuoden ensimmäisessä kunnanvaltuuston kokouksessa kolme valtuustoaloitetta. Aloitteet koskivat viranhaltijoiden virkavapauksien poistamista, Kuhmoisten kunnan alkoholittomuutta sekä hyvinvointijaoston perustamista. – Viime vuosina olemme kunnassa saanet todistaa kaavaa, jossa Kuhmoisissa virassa oleva viranhaltija hakee virkaa toiseen työtehtävään muualle. Kuhmoisiin on pesiytynyt käytäntö myöntää uusien virkojen koeaikojen ajaksi virkavapaa, Avoin Kuhmoinen -ryhmän valtuutettu Osku Puukila pohjusti. Aloitteessa ehdotetaan virkavapaakäytännön poistamista. Sen mukaan virkavapaajärjestely ei perustu lakiin ja on kunnan edun vastainen. Toisessa aloitteessa Puukila ehdottaa kunnan jatkavan esimerkillisyyden tiellä ja lopettavan alkoholin tarjoilun järjestämissään tilaisuuksissa sekä alkoholin ostamisen kunnan luottokorteilla. Puukilan kolmannessa aloitteessa ehdotetaan hyvinvointijaoston perustamista kuntaan. – Kunnan kehitys ja tiedottaminen terveydenhuollon muutoksissa on ollut huonoa. Siksi esitän, että kuntaan perustetaan kunnanhallituksen jaosto seuraamaan ja kommentoimaan kuntaa koskevia sosiaalija terveysalan muutoksia, Puukila totesi. Puukilan mukaan väestön keskuudessa on herännyt hyvinvointialueiden myötä huoli siitä, kuullaanko heitä muutosten alla. Kuhmoisten Sanomat Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna ajettava Suomen MM-ralli Secto Rally Finland 2024 poikkeaa jälleen Kuhmoisiin. Lauantaina rallisirkus suuntaa Päijälään, mutta paluun tekee myös ”erikoiskokeiden kuningas” Ouninpohja, joka ajetaan 33 kilometriä pitkänä versiona. Viimeksi Ouninpohja on ajettu tässä muodossa, mutta vastakkaiseen suuntaan, vuonna 2016. Päijälän ja Ouninpohjan lisäksi lauantaina 3.päivä ajetaan Västilän erikoiskoe. Jokainen erikoiskoe ajetaan kahteen kertaan, välissä on huoltotauko. Suomen MM-ralli alkaa jo torstaina 1. elokuuta Harjun yleisöerikoiskokeella. Perjantaina ajetaan Jyväskylän Pohjois-puolella Laukaan, Saarikkaan, Myhinpään ja Ruuhimäen erikoiskokeet. Saarikas on uusi tuttavuus MM-rallissa. Kansallisissa ralleissa sitä on ajettu, mutta ei silloinkaan aivan tässä muodossa. Sunnuntain sprinttipäivänä ajetaan Sahloinen-Moksin sekä Laajavuoren erikoiskokeet. MM-ralli päättyy Jyväskylän Paviljongille ja palkinnot jaetaan satamassa. Tämän vuoden MM-rallissa panostetaan katsojien palveluihin helposti Klassikko tekee paluun MM-rallin reitille AKK:ssa ollaan oltu tyytyväisiä Päijälän erikoiskokeen järjestelyihin, sillä rallisirkus saapuu kylään tänäkin vuonna. Jouko Ikonen oli talkootöissä viime vuonna. Sanna Kantola saavutettavilla ralliareenoilla, jollainen rakentuu myös Ouninpohjaan. Näin jokaiselle päivälle löytyy helposti saavutettava katselupaikka hyvin palveluin. Areenoille järjestetään myös kuljetuksia. MM-rallin järjestelyissä panostetaan aiempaa enemmän huomiota paikallisuuteen. Tämä näkyy muun muassa lisääntyvänä yhteistyönä alueen kuntien kanssa isäntäkaupunki Jyväskylän lisäksi. Paikallisuus korostuu organisaation valinnoissa myös palveluiden ja materiaalien osalta.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 13. maaliskuuta 2024 5 ” Tästä vuodesta lähtien kirjaston galleria on varattu meille joka maaliskuu. Kotisairaalatoiminta alkaa viikolla 12 Kuhmoisten Sanomat Pirkanmaan hyvinvointialue käynnistää Kuhmoisten kotisairaalatoiminnan viikolla 12. Kotisairaalatoimintaa esiteltiin 24. tammikuuta ilmestyneessä Kuhmoisten Sanomissa. Kotisairaala tarjoaa sairaalatasoista hoitoa, joka tuodaan potilaan kotiin tai muuhun siihen rinnastettavaan paikkaan, esimerkiksi palveluasumiseen. Tavoitteeena on korvata osastojakso tai lyhentää sitä. Potilaat tulevat kotisairaalan hoitoon lääkärin lähettämänä. – Kotisairaalan hoito on vaihtoehto sairaalassa annettavalle hoidolle. Voimme kotisairaalassa hoitaa esimerkiksi suonensisäistä antibioottihoitoa tarvitsevia potilaita tai tehdä vaativia haavanhoitoja. Hoitojaksot ovat tyypillisesti alle kahden viikon pituisia, lyhyitä ja määräaikaisia, palliatiivisen keskuksen ja kotisairaalapalvelujen vastuualuejohtajan sijainen Susanna Koivunen kertoo. Kuhmoisten kotisairaala toimi maaliskuun ajan arkipäivisin virka-aikaan, mutta tavoitteena on laajentaa toiminta viikon jokaiselle päivälle kello 7–21. Toinen Pirhan uusista kotisairaaloista aloittaa viikolla 13 Hämeenkyrössä. Lasten silmin -näyttely Päiväkodin, esiopetuksen aamuja iltapäivätoiminnan lapset Pääkirjaston galleriassa 2.–31.3.2024 Katja Alatalo Harvoin on pääkirjaston galleriassa nähty niin runsasta, värikästä ja monipuolista taidenäyttelyä kuin nyt. Maaliskuun ajan esillä oleva Lasten silmin -näyttely koostuu lasten tekemästä taiteesta. – Täällä on töitä Saukontassun, Kivitassujen, iltapäiväkerhon, eskarin sekä seurakunnan kerhon lapsilta, eli käytännössä kaikilta kunnan alle kouluikäisiltä, päiväkodin johtaja Tiina Oksanen kertoi kohottaessaan pienten taiteilijoiden kanssa maljaa. Erilaisten piirustusten, askarteluiden ja käsitöiden lisäksi lapset olivat tehneet lego-asetelmia sekä sanoittaneet ja ideoineet musiikkia yhdessä Mikko Hovilan kanssa. Näytöllä pyöri myös kuvakollaasi lasten itse ottamista valokuvista. – Idea näyttelyyn tuli alun perin kirjastolta, mutta tästä vuodesta lähtien kirjaston galleria on varattu meille joka maaliskuu, Oksanen kertoo. Maaliskuu on myös päiväkoti Saukontassun synttärikuukausi. Tänä vuonKirjaston gallerian seinät täyttyivät väreistä na Saukontassu täytti viisi vuotta. Hilma Hakamäki on saanut taidenäyttelyyn esille monta tekemäänsä työtä. Hän esittelee tekemäänsä Helmi-hiirtä, joka on saanut muotonsa huovuttamalla ja pesänsä maitopurkista. – En ollut huovuttanut aiemmin, mutta ei se ollut vaikeaa, Hakamäki sanoo. Keväthangilla pomppii neljä Hakamäen tekemää pupua ja vesivärejä sekä suolaa käyttämällä syntyi pastellinsävyinen maalaus. Hilma Hakamäellä on esillä maaliskuun näyttelyssä useampi erilainen työ. Tässä pesässään pötköttä huovutettu Helmi-hiiri. Lasten silmin -taidenäyttely ei koostu pelkästään piirroksista, maalauksista ja askarteluista. Mukana on myös lego-taidetta, valokuvia ja musiikkia. Näyttely on avoinna maaliskuun ajan. Kuhmoisten Sanomat Lauantaina 16. maaliskuuta järjestetään Kuhmolassa luontokuvailtapäivä, joka on avoin yleisötilaisuus kaikille luonnosta ja luontokuvista kiinnostuneille. Valokuviaan Kuhmoisten luontokohteista ja maisemista näyttää paikallinen valokuvauksen harrastaja Seija Tanninen. Kuvia jää katsottavaksi seuraaviinkin tilaisuuksiin, niin paljon hienoja kohteita Kuhmoisten alueelta löytyy – maalta ja vesiltä. Luonnonperintösäätiön alkujuuret juontavat Kuhmoisissakin aikoinaan vaikuttaneeseen Pentti Linkolaan. Luonnonperintösäätiön Keski-Suomen koordinaattori Sirpa Rautiainen kertoo säätiön toiminnasta ja näyttää kuvia sen alkuvaiheista Kuhmoisista. Säätiö sai viime vuonna lahjoituksena Lummenne-järveltä Kuhmoisista saaren, jonka se rauhoittaa pysyvästi luonnonsuojelualueeksi. PLUPS (Päijänteen Luonnonperintösäätiö) on ostanut 2010-luvulla Kuhmoisista kaksi Päijänteen saarta suojelualueeksi. Säätiötä esittelee toiminnanjohtaja Niko Nappu. Soidinyöt-kirjan kirjoittanut, Kuhmoista kotoisin oleva, nykyisin Lapissa eräja luonto-oppaana toimiva Raija Järvinen kertoo kuvin luontoharrastuksensa kehittymisestä 1950-luvulta lähtien. – Kerron luonnossa yksin olemisen ja paikallaan olon tärkeydestä. Se on ollut minulle avain luontoyhteyden syvenemiseen. Kerron vähän valokuvaamisen opettelemisesta, talviretkeilystä sekä myös metson soitimen tapahtumista ja metson elämän vuodenkierrosta. Tilaisuudessa on nähtävillä Järvisen lintukuvauksissa käyttämä piilokoju. Jaossa on esitteitä ja infomateriaalia sekä esillä Seppo Leinosen luontoaiheisia pilapiirroksia. Myynnissä on Luonnonperintösäätiön lahjakortteja. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, kahvitarjoilu ennen esityksiä. Kuvia ja kertomuksia luonnon ystäville Päijänteen luonnonperintösäätiö omistaa Kuhmoisista Pihlajasaarten alueen. Markku Kaloniemi / Marjo Kuisma Katja Alatalo
Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 13. maaliskuuta 2024 ” Oli ihan aiheellista puuttua näihin asioihin. Lila Lammi Oman kodin turvallisuutta tulee harvoin ajateltua, ennen kuin jotain ikävää tapahtuu. Näin kävi myös Kuhmoisten Kylämällä asuvalle Liisa Häkkiselle, joka liukastui viime talvena talonsa saunan edessä. Häkkisen jalka oli tapaturman seurauksena kipsissä noin kuusi viikkoa. – Jalka oli tosin jäykkä pitkään senkin jälkeen, kun kipsi otettiin pois, Häkkinen kertoo. Vaikka Häkkisten pariskunta oli pohtinut kodin turvallisuutta jo aiemminkin, muuttuivat sanat teoiksi vasta ikävän tapaturman myötä. Tämän jälkeen Häkkinen kutsui kotiinsa Vanhustyön keskusliiton korjausneuvoja Esa Kirvesniemen, joka teki heille maksuttoman kartoituksen kodin muutostöistä sekä esteettömyyden parantamisesta, joiden avulla talosta saisi 76-vuotiaille Häkkisille turvallisemman paikan asua. Kartoituksessa käytiin läpi sekä sisäettä ulkotilat aina liikkumisesta peseytymiseen asti. Myös mahdollinen toimintakyvyn aleneminen otettiin huomioon, jotta tilaa riittäisi niin apuvälineille kuin avustajillekin. Vaikka Häkkinen myöntää olevansa vielä hyvinkin liikuntakykyinen, ei hänen mukaansa ole haitaksi tehdä tarvittavia korjaustöitä jo nyt. – Oli ihan aiheellista puuttua näihin asioihin. Toistaiseksi kaikki on hyvin, mutta tämä oli sellaista ennakointia. Muutostyöt tehdään pikkuhiljaa Toistaiseksi Häkkisten kotiin ei ole vielä tehty tarvittavia muutoksia, sillä he odottivat ensin päätöstä avustuksesta, jonka myöntämiseen vaikuttavat muun muassa tulot sekä muu omaisuus, kuten metsän omistaminen. – Meillä eläketulot menivät yli, joten emme saa avustusta, Häkkinen kertoo. Pariskunta sai Kirvesniemeltä kuitenkin suunnitelman, jonka mukaan talon muutostöitä on tarkoitus alkaa toteuttamaan. Kynnykset oli poistettu sisätiloista jo edellisessä remontissa, ja nyt tarkoituksena on asentaa ulko-oven etupuolelle kaiteet sekä kylpyhuoneeseen korotettu vessanpönttö ja Liisa Häkkisen koti on ollut alun perin kesämökki, joka kunnostettiin myöhemmin omakotitaloksi. Ulkoterassin kunnostus on vielä edessä, ja tasanteesta on tarkoitus poistaa porras kulkemisen helpottamiseksi. Myös kaide on suunnitteilla Häkkisen osoittamaan kohtaan terassin oikealle puolelle. Ennakointi luo turvaa tutussakin ympäristössä Kulkureitti Häkkisten saunalle on paikoitellen jyrkkä ja talvisin myös liukas. Tänä talvena kyseistä reittiä ei ole viime vuotisen liukastumisen vuoksi käytetty. FAKTA f Valtaosa iäkkäiden henkilöiden tapaturmista aiheutuu kaatumisista, ja yleisin tapaturmapaikka on oma koti. f Yksi tehokkaimmista ehkäisykeinoista vähentää ikäihmisten kaatumisia on liikunta. f Noin joka kolmas kaatuminen voidaan ehkäistä puuttumalla keskeisimpiin vaaratekijöihin. f Yli 65-vuotias voi saada avustusta kotinsa muutostöihin, mikäli ne parantavat kodin turvallisuutta ja mahdollistavat kotona asumisen, eikä henkilön oma varallisuus riitä remonttiin. f Tietoa korjausavustuksista saa oman hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluneuvojilta, sekä Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojilta. kahvat altaan viereen. Myös suihkukaappi vaihdetaan sellaiseen, joka toimii ulkopuolisenkin avustajan kanssa. Lisäksi Häkkinen kertoo saaneensa esitteitä erilaisista laitteista, joilla voidaan auttaa ikäihmisiä asumaan turvallisesti kodeissaan. – Suunnitelma on ammatti-ihmisen tekemä, joten luotan että tämä on hyLila Lammi vä, Häkkinen toteaa. Vaikka Kirvesniemen kanssa ei käsitelty muita asioita, kuten vaikkapa paloturvallisuutta, on niistäkin asioista ollut puhetta Kuhmoisten senioreiden tapaamisissa. – Sekin on hyvä asia, että meillä pääsee makuuhuoneesta talon ulkopuolelle. Jokainen koti on kuitenkin erilainen, Häkkinen pohtii. Virheistä on myös niin sanotusti opittu, ja nykyään kulku saunalle tapahtuu toista reittiä. – Se toinen tie on nyt estetty tälle talvelle, Häkkinen toteaa.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 13. maaliskuuta 2024 7 KUKA f Paula Rivinoja-Kulju f Sisustussuunnittelija f Suunnitellut koteja, vapaa-ajan asuntoja ja liiketiloja Eteläja Keski-Suomessa f Sisustusja lahjatavaraliike Kapsäkin yrittäjä f Kahvila Tassin yrittäjä Paula Rivinoja-Kulju Katja Alatalo Sisustussuunnittelija Paula Rivinoja-Kuljun sisustuskohteet Kuhmoisissa ovat olleet pääasiassa kesäasuntoja tai -mökkejä tai muutoskohteita, joissa vanhasta riihestä, aitasta tai navetasta on haluttu tehdä saunarakennus. – Jokainen kohde on erilainen, eikä paikallisilla ole yhteistä sisustustrendiä. Suomalaisille mökeille kuitenkin ovat tyypillisiä maanläheiset ja rauhalliset värit ja pintamateriaalit, samoin luonnonläheisyys. Kovin räiskyviä sisustajia suomalaiset eivät ole, Rivinoja-Kulju toteaa. Mustasta kohti valoa ja värejä Musta oli pitkään suomalaistenkin trendiväri, mutta siitä ollaan vähitellen liukumassa valoisuuteen ja väreihin. Luonnonmateriaalien ja -sävyjen sekaan halutaan usein joku väripilkku. – Me emme Suomessa kulje maailman laajuisten trendien mukana. Niitä tärkeämpiä ovat luontoarvot. Materiaalivalinnoissa suositaan hiilineutraaleja ja ympäristöystävällisiä tuotteita. Ne ovat usein ajattomia, pitkäikäisiä ja laadukkaita, mikä on myös hyvän suunnittelun kulmakivi. Helppoutta valintoihin Sisustussuunnittelua ei tehdä vain mökeille, huviloille tai rakenteilla oleviin omakotitaloihin. Rivinoja-Kulju kertoo, että hänellä on viime aikoina ollut työn alla paljon kerrosja rivitaloasuntoja sekä keskikokoisia omakotitaloja. – Tässä taloustilanteessa moni asiakas on halunnut sisustussuunnittelusta keveämmän version. Suunnittelija kutsutaan paikalle, koska halutaan tietää, millaisilla pienillä ratkaisulla joku kohta asunnossa muuttuu toimivammaksi tai viihtyisämmäksi. Muutoksia saatetaan tehdä vain pintamateriaaleihin, tekstiileihin tai valaistukseen. Televisiossa näytettävät sisustusohjelmat näyttävät siltä, että sisustussuunnittelu muutostöineen on kallis ja massiivinen kokonaisuus. Todellisuus on Rivinoja-Kuljun mukaan toinen. Tyypillistä on, että sisustussuunnittelijalta halutaan apuja yhden osaalueen parantamiseen. – Tai halutaan tehdä suunnitelma, jota toteutetaan pienissä osissa. Moni haluaa ensin kuvan siitä kokonaisuudesta, jota kohti muutoksissa vähitellen kuljetaan. Saunaja pesutilojen sekä keittiöiden remontit ovat yksittäisistä remonteista kalleimpia. Niitä suunnitellessa turvaudutaan usein sisustussuunnittelijan apuun, jotta varmistutaan oikeiden materiaalien käytöstä. – Moni on sanonut käyttävänsä sisustussuunnittelijan palveluita myös sen vuoksi, että tarjolla on niin paljon vaihtoehtoja. Sisustussuunnittelija kaventaa materiaalien ja värien määrää ja perustelee sen. Lisäksi sisustussuunnittelija tietää esimerkiksi luonnonvalon vaikutuksista asioita, joita ei itse tule ajatelleeksi. Jos kohteen ikkunat ovat tiettyyn ilmansuuntaan, kaupasta harmaana ostettu maali saattaakin kohteessa näyttää vihreältä. Hyvä valaistus virkistää Rivinoja-Kuljun oma intohimo sisustussuunnittelussa on valaistus, johon hän toivoo kiinnitettävän huomiota. – Etenkin hoitokodeissa, joissa asuu ikäihmisiä, voidaan yksinkertaisilla ja pienillä jutuilla tehdä tiloista viihtyviä ja toimivia. Valaistus on tärkeä asia, sillä valo tutkitusti vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin paljon, valaistussuunnittelua opiskellut Rivinoja-Kulju kertoo. Valolla on herättäviä ja väsyttäviä vaikutuksia. Hyvällä valaistuksella ihmisten elimistön toimintaa voidaan ohjata niin, että vuorokausirytmi säilyy. – Aamulla pitäisi olla aamuvalaistus ja päivää kohden valaistuksen tulisi kirkastua. Nykyäänhän tilanne on se, että tarjolla on vain tasaista harmaata valoa. Se johtaa siihen, että ikäihmiset helposti nukkuvat koko päivän, Rivinoja-Kulju kertoo. Valo vaikuttaa myös oppimiseen ja vireyteen. Vaikutuksia on tutkittu kouluissakin, jossa tietyntyyppisessä valaistuksessa oppii muita paremmin. Älykäs valaistus voi olla myös tulevaisuuden turvallisuustekijä. Valot voivat esimerkiksi syttyä, kun ikäihminen yöllä herättyään laskee jalat lattialle, ja ohjaavat tämän vessaan. – Älyvalaistus alkaa arkipäiväistyä myös yksityiskohteissa, etenkin uudiskohteissa. Sitä kannattaa ehdottomasti suosia jo energian säästönkin vuoksi, Rivinoja-Kulju sanoo. Toteutus toiveiden mukaan Rivinoja-Kulju rohkaisee ihmisiä käyttämään sisustussuunnittelijan palveluita. Hän oikoo suosittujen televisio-ohjelmien antamaa kuvaa siitä, jossa asukkaat lähtevät remontin ajaksi pois ja palaavat valmiiseen kohteeseen. Toki asiakkaan niin halutessa sellainenkin menettely käy, mutta se on harvinaista. – Ihan pienellä vinkkauskäynnilläkin voi säästää aikaa ja rahaa esimerkiksi laattaostoksilla. Lisäksi suunnittelija voi antaa selkeät värivinkit, joiden avulla lähteä muutostöissä eteenpäin. Sisustussuunnittelussa lähdetään aina liikenteeseen asiakkaan toiveista. Niiden pohjalta suunnittelijat laativat vaihtoehtoja, joiden avulla muutosta lähdetään tekemään. – Tutustumiskäynnillä puhutaan kohteesta ja sen haasteista, ja sen aikana sekä asiakkaalle että suunnittelijalle selviää, minkä laajuisesta projektista on kyse. Silloinkaan vielä ei lyödä lukkoon mitään, vaan asiakas saa miettiä, miten jatketaan. Rivinoja-Kulju painottaa, että sisustussuunnittelu on yhteispeliä, jossa huomioidaan asiakkaan toiveet ja näkemykset. Seinälle asennettu tapetti tuo kapeahkoon tilaan elävyyttä ja lämpöä. Muun valaistuksen tueksi allaskaapin alapuolelle ja katonrajaan asennetut led-nauhat himmentimellä tekevät wc-tilan valaistuksesta muunneltavan ja mielenkiintoisen. Selkälaudan ja istuinosan etureunaan asennetut lineari-ledejen valo on pehmeää ja tunnelmallista sekä kulkua ohjaavaa.
Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 13. maaliskuuta 2024 Lila Lammi S-ryhmän sinuntoive-palvelu ollut toiminnassa pian kolme vuotta, ja eteläisen alueen S-market ryhmäpäällikkö Mikko Lehtisen mukaan myös Kuhmoisten myymälään tulee säännöllisesti tuotetoiveita. – Kuukausitasolla puhutaan yhteensä kymmenistä toiveista, Lehtinen kertoo. Tuotetoiveet esitetään nettisivuston kautta myymäläkohtaisesti, ja Lehtisen mukaan sama asiakas innostuu toisinaan tekemään myös useampia toiveita kerralla. Kuhmoisten S-marketiin osoitetuissa toiveissa korostuvat erityisesti tuoretuotteet sekä erilaiset maitotaloustuotteet, ja toiveet saa hyllyyn tilausrytmistä riippuen noin viikossa. Kaikki toiveet eivät kuitenkaan toteudu, vaan asiaan vaikuttaa hyllytilan lisäksi myös tuotteen yleinen kysyntä. Vaikka myyntierät vaihtelevat 6–12 kappaleen välillä, voi pienikin erä liikkua hitaasti, mikäli kyseessä on erikoisempi tuote. Siksi vain neljäsosa toiveista menee yleensä läpi. – Jossain tuotteessa voi olla kolmekin vuotta päiväystä, mutta ei meidän silti ole välttämättä järkevää pitää sitä valikoimassa. Yksi myyntierä pitäisi saada kaupaksi parissa kuukaudessa, jotta kierto on tarpeeksi suurta, Lehtinen sanoo. Toiveen voi esittää myös kaupassa Marketpäällikkö Laura Kärkkäinen Kuhmoisten S-marketista kertoo, että ennen sinuntoive-palvelua toiveet otettiin vastaan suoraan kaupassa. Siihen aikaan myymälässä pystyttiin itse määrittelemään, mitä tuotteita valikoimiin pyydetään. Nykyään tilanne on toinen, ja Kärkkäisen mukaan hänellä ei periaatteessa ole sananvaltaa siihen, tuleeko jotain tuotetta myyntiin vai ei. Hän kuitenkin välittää kasvotusten esitetyt toiveet eteenpäin. Kärkkäisen mukaan uusi, keskitetty systeemi toimii kuitenkin hyvin, sillä Toteutuneet toiveet merkitään S-marketeissa omalla kehyksellä. Joissain tuoteryhmissä voi kuitenkin olla niin paljon tuotteita, ettei asiakas välttämättä huomaa, mikäli hänen toiveensa ilmestyy valikoimiin. Siksi marketpäällikkö Laura Kärkkäinen Kuhmoisten S-marketista kehottaakin asiakkaita jättämään heille myös yhteystietonsa tuotetoiveita tehdessään. Tuotetoiveet suosittuja myös Kuhmoisissa ” Kuukausitasolla puhutaan yhteensä kymmenistä toiveista. Lila Lammi Katja Alatalo Joulukuussa valmistunut rakennusarkkitehti Päivi Malin kunnostaisi mieluummin vanhoja taloja, kuin rakentaisi uusia. Kunnostaminen on paitsi henkilökohtainen mieltymys, myös perusteltavissa ympäristöystävällisyydellä: uuden rakentaminen on hiilineutraaliuden kannalta ongelmallista. – Vanhat talot ovat olleet jo pitkään käytössä, joten ne ovat hiilineutraalimpia kuin uudet. Toki energiatehokkuuden kautta tulee hukkaa, mutta ympäristön kannalta kannattaisi vanhaa korjata. Meillä ollaan vähän liian innokkaasti purkamassa vanhoja taloja, vaikka ymmärränkin korjaamiseen liittyvät riskit ja sen, että eivät vanhat talot aina niin silmiä hivele, Malin sanoo. Periaatteena ajattomuus Arkkitehtien perusperiaatteisiin kuuluu ajattomuus. Jo opinnoissa painotetaan sitä, että tehtyjen ratkaisujen tulee kestää vuosikymmeniä. – Jos asiakkaalla ei ole erityisiä toiveita sisustuksen suhteen, suosittelemme neutraaleja värisävyjä etenkin pesutiloihin ja keittiöön, sillä niiden vaihtaminen on kallista. Lattiassa tammiparketti on hyvä. Jossain määrin rakennuksen on ilmennettävä aikaansa, mutta suunnittelemme niin, että se ei näyttäisi muutaman vuoden päästä vanhalta. Se on melkoista tasapainoilua, Malin kertoo. Malin jättääkin mielellään suunnittelematta tämän päivän kuumimmat trendit: Lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat, mustat keittiöt ja ulkoseinät sekä räystäättömät talot. – Se on pahin kaikista, sillä räystään tehtävä on suojata ulkoseinää kosteudelta. Musta taas on värinä hankala, sillä aurinko paahtaa ulkoseinän ja pihka alkaa tulla esiin. Sisätiloissa musta imee valoa, joten tilan pitäisi olla hyvin valaistu. Mieluummin vanhaa korjaten kuin uutta rakentaen Lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat puolestaan ovat ongelmallisia energiankulutuksen kannalta. Ikkuna hukkaa energiaa viisinkertaisesti seinään verrattuna. Lisäksi isot ikkunat hankaloittavat sisustusta, ja niiden edessä näkeekin usein huonekaluja. Tontti ja toiveet määrittelevät Uutta omakotitaloa rakentava tarvitsee aina arkkitehdin palveluita, vaikka kynä ja paperi pysyisi omissakin näpeissä. Rakennuslupa vaatii pätevän arkkitehdin piirustukset. Joskin rakentamislakiin on ensi vuonna tulossa vapautta, ja pienempiä kohteita voi tehdä ilman rakennuslupaa. Uudiskohteen suunnittelu lähtee liikkeelle paitsi asiakkaan omista toiveista, myös tontin asettamista rajoista. – Taloa suunniteltaessa pitää huomioida ilmansuunnat. Oleskelutila tulee ehkä etelän suuntaan, makuuhuoneet pohjoispuolelle, jotta ne eivät niin lämpiä. Pitää huomioida maaston muodot ja miten valo tontille osuu, Malin kertoo. Piirtämisen alkuvaiheessa asiakas ja arkkitehti yhdessä pohtivat, paljonko S-ryhmä on iso yhtiö, ja tällä tavalla jokaisessa yksikössä ei tarvitse toistaa samaa työtä. – Marketkaupan tuessa tehdään jatkuvasti tarkastelua, ja huonosti myyvät tuotteet tippuvat automaattisesti pois, Kärkkäinen sanoo. K-kauppojen kohdalla tilanne on kuitenkin erilainen, ja Kipparin yrittäjä Markus Ahonen kertoo voivansa itse päättää siitä, mitä tuotteita Keskolta tilataan. Toisaalta hyllytila ja myyntierien koko ovat oleellisia tekijöitä myös K-kaupoissa, eikä jokaista toivetta voida toteuttaa myöskään K-market Kipparissa. Myös K-market Kippariin tulee Ahosen mukaan erilaisia tuotetoiveita viikoittain. ” Yksi myyntierä pitäisi saada kaupaksi parissa kuukaudessa, jotta kierto on tarpeeksi suurta. Päivi Malinin väliaikaiselle työpisteelle kotona mahtuu läppäri, lisänäyttö ja paperit. Tarvitessaan enemmän tilaa hän siirtää työpisteensä yläkerran makuuhuoneeseen. Tietokoneohjelmat ja 3D-mallinnukset ovat tehneet suunnittelusta helpompaa. Niiden avulla asiakkaankin on helpompi hahmottaa, millaiselta vaikkapa remontoitu tila tulee mahdollisten muutosten jälkeen näyttämään.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 13. maaliskuuta 2024 9 ” Olisikin kaameaa, jos joku pääsisi koulunpenkiltä piirtämään kerrostaloja. Mieluummin vanhaa korjaten kuin uutta rakentaen Katja Alatalo Koulusta valmistunut arkkitehti ei saa heti valmistuttuaan suunnitella mitä tahansa. Päivi Malin kuvaa alaa ”kisällityyppiseksi”, sillä pätevyyttä suurempiin suunnittelutöihin saa riittävällä työkokemuksella. – Omissa nimissäni saan suunnitella pienempiä kohteita, kuten autokatoksia ja saunaremontteja. Suuremmat suunnittelutyöt, kuten omakotitalot, täytyy tehdä yhteistyössä muiden kanssa, Malin kertoo. Malin tekeekin yrittäKatja Alatalo Päivi Malin toteutti lapsuuden haaveensa ja kouluttautui rakennusarkkitehdiksi Tampereen ammattikorkeakoulussa. – Olin viisivuotias, kun päätin, että minusta tulee arkkitehti. Isä alkoi tehdä Poikkijärvelle mummon lapsuuskotiin saunaa. Minä innostuin siitä ja piirsin hänelle pohjapiirustuksia. Malinin intohimo piirtämiseen jatkui läpi kouluvuosien, mutta Lahden taideja käsityöpainotteisessa lukiossa arkkitehtuurin kurssilla tuli stoppi. – Opettaja onnistui masentamaan minut täysin ja sai alan vaikuttamaan hirveän kuivalta. Suunnittelin mummolan peruskorjauksen ja opettajalle ei käynyt mikään, mitä työssäni ehdotin. Kaikki luovuus puristettiin nolliin, Malin muistelee. Ammatti löytyi metsäalalta, sillä sitäkin pystyi Kisällistä kerrostalon piirtäjäksi jänä töitä jämsäläiselle arkkitehtitoimisto Zaner Arkkitehdit Oy:lle. Päästäkseen vähäiseltä vaativuustasolta tavanomaiselle tarvitsee paitsi koulutuksen myös kolme vuotta työkokemusta. Malinilla on kasassa siitä puolet. Tavanomaiselta vaativalle vaativuustasolle päästäkseen työkokemusta tarvitaan toiset kolme vuotta. – Näin varmistetaan, että suunnittelijalla riittää osaaminen. Rakennusala on säädeltyä ja olisikin kaameaa, jos joku pääsisi suoraan koulunpenkiltä piirtämään kerrostaloja, Malin sanoo. Eroa on myös sillä, onko työkokemus kertynyt uudisvai korjaussuunnittelusta. Uudissuunnittelija ei etene korjaussuunnittelijan polulla, vaan molemmista tarvitaan omat vuosien työkokemuksensa. Lapsuushaaveesta ammatiksi tekemään maalta käsin. Kun Stora Ensolta ei enää tahtonut löytyä toimenkuvaa, joka Malinia olisi innostanut, hän päätti hakea rakennusarkkitehdin koulutukseen. – Hain sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun. Yliopiston pääsykokeissa jäin pisteen päähän paikasta. Ammattikorkeakouluun oli jaossa viisi opiskelupaikkaa muille kuin suoraan lukiosta pyrkiville. Kaksivaiheisen valintakokeen ensimmäisen vaiheen jälkeen minulle tuli tieto, että olin päässyt sisälle. Yliopistopaikasta jääminen harmitti Malinia, mutta ammattikorkeakoulun opintokokonaisuus osoittautui käytännönläheisemmäksi. Ja todella työlääksi. – Mitään monimuotovaihtoehtoja ei ollut. Korona auttoi, sillä kahden vuoden ajan kaikki luennot pidettiin etäopetuksena. Suunnitteluohjelmat on helpompi opetella videolta kuin luennolla paikan päällä, Malin kertoo. Tehtävien deadlinet olivat tiukkoja, ja myöhästymisestä seurasi arvosanan laskeminen yhdellä. – Lapsena ajattelin, että rakennuspiirtäminen on pelkkää ihanaa suunnittelua, mutta aika teknistä se on. Peruspuurtamista, jossa määräykset pitää ottaa huomioon ja sitten joku vielä ehkä ampuu parhaat ideat alas, Malin naurahtaa. mihinkin tilaan tarvitaan neliöitä, halutaanko keittiöstä erillinen vai yhteinen olohuoneen kanssa, ja mitä muita tarpeita talon käyttäjillä on. – Niiden pohjalta pohjapiirustusta lähdetään sommittelemaan. Erilaiset lakipykälät esimerkiksi esteettömyyteen liittyen pitää huomioida. Lisäksi raha sanelee sen, millaisiin neliöihin huoneiden tulee mahtua. Asiakkaalla monesti on mielikuva tulevasta talosta, mutta arkkitehdin piirustusten myötä näkemykset voivat muuttua. Malin tekeekin monesti useamman suunnitelman, joista valita. ” Opettaja onnistui masentamaan minut täysin ja sai alan vaikuttamaan hirveän kuivalta. Päivi Malinin väliaikaiselle työpisteelle kotona mahtuu läppäri, lisänäyttö ja paperit. Tarvitessaan enemmän tilaa hän siirtää työpisteensä yläkerran makuuhuoneeseen. Tietokoneohjelmat ja 3D-mallinnukset ovat tehneet suunnittelusta helpompaa. Niiden avulla asiakkaankin on helpompi hahmottaa, millaiselta vaikkapa remontoitu tila tulee mahdollisten muutosten jälkeen näyttämään. Vanhan peruskorjaaminen kiehtoo Päivi Malinia. Lisäksi hän haluaisi joskus suunnitella talon, jossa on entisajan vivahteita mutta tämän päivän tekniikka.
Kuhmoisten Sanomat 10 Keskiviikkona 13. maaliskuuta 2024 Lila Lammi Talon tai mökin rakentaminen alkaa hyvästä pohjatyöstä, ja oikeanlaisen tontin valitseminen on tärkeää erityisesti silloin, jos rahatilanteessa ei juurikaan ole joustovaraa. Rakennustarkastaja Samuli Mannisen mukaan tontin kaavaan on aina syytä tutustua, vaikka ne eivät Kuhmoisissa sanelekaan rakennuksen ominaisuuksia yhtä tiukkaan kuin monissa isommissa kaupungeissa. Myös tontin maaperään kannattaa kiinnittää huomiota ja tarvittaessa harkita maaperätutkimusta, vaikka virallinen raportti pohjatutkimuksesta ei yleensä olekaan pakollinen. – Riippuu paikasta, että millainen tutkimus riittää. Jos ajatellaan omakotitaloa tai kesämökkiä, niin geologin ei yleensä ole välttämätöntä tutkia maaperää, Manninen sanoo. Mannisen mukaan yleinen tietämys tontin maaperästä sekä koekuopan kaivaminen riittää melko usein, ja viimeistään talon perustuksia tehdessä huomaa, minkälaisesta maaperästä on kyse. – Toki jos on yhtään epäilyksiä, että alueella olisi pintakerroksen jälkeen vaikkapa savea, niin perusteellisempi pohjatutkimus on hyvin suositeltavaa. Louheen hyötykäyttö kannattaa Helpoin maaperä rakentamisen kannalta on Mannisen mukaan hiekkamoreeni, joka on melko tyypillinen maalaji suomessa. Sen kantavuus on yleensä pientalorakentamista ajatellen riittävä, minkä lisäksi hiekkamoreenia on myös helppo työstää. Mikäli aikoo rakentaa kalliolle, on tärkeää huomioida se, että talon alla mahdollisesti piilevät vesialtaat täytetään esimerkiksi betonilla, jottei seisova vesi nostata kosteutta talon rakenteisiin. Erityisesti mökkejä ajatellen kalliolle onkin hyvä rakentaa pilareiden varaan, mikä on Mannisen mukaan myös varsin edullista. – Kallio kantaa hyvin, eikä nosta vettä maaperästä toisin kuin hienojakoisemmat maa-ainekset, hän selostaa. Vaikka kalliolle rakentaessa saattaa joutua louhimaan kanaalia jätevesille, ei louhiminen tai räjäyttelykään Mannisen mukaan ole erityisen kallista puuhaa. Mikäli louhetta sen sijaan joutuu ajamaan pois suuria määriä, voi siitä syntyä suurempiakin kustannuksia. – Jos pystyy suunnittelemaan niin, että louhetta voi hyödyntää tontin maisemoinnissa ja muokkaamisessa, voivat louhintakustannuksetkin olla kohtuulliset, Manninen sanoo. Hintaerot voivat olla valtavia Yksi ongelmallisista maaperistä on savi. Sen päälle rakentaminen saattaa nostaa kustannuksia, sillä tällöin maan täytössä joudutaan käyttämään erilaisia keventämisratkaisuja, jotka eivät Mannisen mukaan ole halpoja. Toisaalta keventämisratkaisuilla voidaan välttyä paaluttamiselta, joka tulee myös monesti varsin kalliiksi. – Maaja perustustöillä on tosi iso hintahaitari. Joskus voi päästä joillakin tuhansilla euroilla, mutta toisinaan se voi vaatia kymmeniä tai jopa 100– 150 tuhatta euroa, Manninen arvioi. Mikäli budjetti ei ole iso, suosittelee Manninen harkitsemaan rakennuspaikkaa tarkkaan ja käyttämään asiantuntijaa apuna. Vaikka rakennusvalvonnastakin voi aina kysyä vinkkejä, kannattaa suuremmat konsultaatiot Mannisen mukaan käydä alan ammattilaisten kansLila Lammi Samuli Mannisen mukaan turvallisuuteen liittyvät seikat ovat yksi yleisimmistä asioista, joista rakennustarkastaja joutuu huomauttelemaan. Esimerkiksi kattoturvatuotteista, yläkerran hätäpoistumisteistä sekä saunan käsijohteista saa neuvotella usein, kun turvallisuutta ei ole osattu ottaa rakennuksen suunnittelussa huomioon riittävästi. Myös palovaroittimet on usein asennettu väärään paikkaan tai ne puuttuvat kokonaan, ja terassien kaiMaaperä vaikuttaa rakentamiseen Rakennustarkastaja Samuli Mannisen mukaan Kuhmoisissa pyritään siihen, että rakentamiseen liittyvät luvat saataisiin käsiteltyä noin kuukaudessa. Samuli Mannisen mukaan tonttien kaavoitukset rajaavat lähinnä tontin käyttötarkoitusta, ja mikäli rakennusoikeutta vain on, voidaan mökkirantaan rakentaa omakotitalon veroinen rakennus. – Kuhmoisissa on oltu myös hyvin myönteisiä käyttötarkoituksen muutoksille, Manninen sanoo. Turvallisuus unohtuu usein teet ovat toisinaan puutteellisia. – Jos pudotusta on 50– 70 senttimetriä, on terassilla oltava käsijohteellinen kaide. Mutta jos pudotus on yli 70 senttiä, tulee kaiteen olla umpinainen, Manninen ohjeistaa. Hän myös kertoo, että jostain syystä on tyypillistä, että ihmiset asentavat palovaroittimen huoneen nurkkaan, vaikka se on huonoin mahdollinen paikka kyseiselle laitteelle. – Savu pyrkii välttämään nurkkia ja kerääntyy aina keskelle huonetta, Manninen huomauttaa. FAKTA f Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat 3,0 prosenttia vuodentakaisesta vuonna 2023. f Tarvikepanoksista kustannukset nousivat vuodessa eniten lämmöneristeissä (15,0 prosenttia). f Eniten kustannukset laskivat vuoden aikana puurakenteissa (-14,9 prosenttia) sekä betonielementeissä (-6,0 prosenttia). f Työpanoksissa kustannukset puolestaan nousivat 4,4 prosenttia. ” Riippuu paikasta, että millainen tutkimus riittää. ” Maaja perustustöillä on tosi iso hintahaitari. Toisinaan se voi vaatia kymmeniä tai jopa 100–150 tuhatta euroa. sa, jotka voivat myös toimia työnjohtajina rakentamisen alkaessa. Samuli Manninen Samuli Mannisen kotialbumi
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 13. maaliskuuta 2024 11 MYYMME JA ASENNAMME useamman eri valmistajan lvi-tarvikkeet sekä ilma-, maaja ilmavesilämpöpumput. ILMALÄMPÖPUMPUT • MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO TMI AKI SÄÄSKILAHTI 040 846 1452 www.tmi-aki-saaskilahti.webnode.fi Kaikki sähköön liittyvä saman katon alta sähkösuunnittelu • asennus Sähkö ... vikakorjau?set • huollot tarvikkeet 1 Kuhmoisissa Aki: 040 700 1165 www.sahkoruokolahti.fi Katja Alatalo Kuhmoisten kunnan sivistyslautakunta päätti joulukuisessa kokouksessaan muuttaa kotihoidon kuntalisää. Tällä hetkellä kuntalisää maksetaan alle kolmevuotiaista lapsista 180 euroa, eivätkä perheen muiden lasten hoitojärjestelyt vaikuta maksettavaan tukeen. Ensi elokuusta lähtien kotihoidon kuntalisää maksetaan perheille, joka hoitaa kaikki lapset kotona. Lisäksi perheeseen on kuuluttava vähintään yksi alle 3-vuotias kotihoidon tukeen oikeutettu lapsi. Jos kriteerit eivät täyty, kuntalisää ei makseta lainkaan. Kaikki eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä tiukkoihin ehtoihin, joiden on toteuduttava, jotta perheelle kuntalisää maksetaan. – Kukaan ei kysynyt mielipidettä meiltä, joita asia koskee. Päätöstä ei ole tehty lasten etua ajatellen, harmittelee kahden lapsen äiti Emilia Hamberg. Pois päiväkodista rahan vuoksi Hambergilla on kaksi lasta. Esikoisesta saatava kotihoidon kuntalisä olisi 150 euroa, sillä hän osuu ikähaarukkaan 3–5 -vuotiaat. Nuoremmasta saatava kuntalisä olisi 350 euroa, hän on alle kolmevuotias. – Esikoinen ehti aloittaa päiväkodin viime syksynä. Hän on jo tottunut päiväkodin arkeen ja saanut kavereita. Nyt näyttää siltä, että hänet on otettava päiväkodista pois pelkästään rahan vuoksi. 500 euroa kuukaudessa jää saamatta, jos hän jatkaisi päiväkodissa ja pienempi olisi kotona. Se on iso raha, Hamberg sanoo. Sivistyslautakunnan päätöksen taustalla on liian pieneksi käyneet tilat päiväkoti Saukontassussa. Kuluvalle toimintakaudelle on jouduttu perustamaan kolmas päiväkotiryhmä, joka toimii seurakuntakodin tiloissa. Kolmannen päiväkotiryhmän myötä varhaiskasvatuksen käyttömenot kasvavat noin 82 000 euroa. Arvio lasten lukumäärästä, joka varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta voisi olla kotihoidossa, on enimmillään kymmenkunta lasta ja siitä aiheutuvat kustannukset olisivat noin 35 000 euroa. – Kuhmoisissa on monta äitiä ja vanhempaa, jotka eivät ole päätöksestä tyytyväisiä. Olemme tehneet sivistyslautakunnalle muutosehdotuksen ja haluamme tietää, miksi päätöstä ei ole tehty lasten etujen mukaisesti, Hamberg toteaa. Vapaus valita pakkoa parempi Hamberg sanoo, että lasten pitäminen kotona ei olisi ongelma, jos kunnalla olisi tarjota arkipäivisin lapsille vaihtoehtoista ohjelmaa. Kunnan tarjoama liikuntakerho toimii iltaisin, samana päivänä Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvilan kanssa. Seurakunta tarjoaa perhekahvilan ja perhekerhon kerran viikossa. Käytännössä 3–5 -vuotias näkisi kavereita pari kertaa viikossa pari tuntia kerrallaan. – Miten sitten vanhempien jaksaminen? Kaikilla ei ole tukiverkkoa, joka voisi auttaa lastenhoidossa, Hamberg pohtii. Talviaikaan lapsiperheille ei ole kunnollista tapaamispaikkaa, sillä leikkipuistokaan ei ole talvikunnossapidettävä. Hamberg ottaa kotihoidon tuen kuntalisän mielellään vastaan, jos se antaisi mahdollisuuden valita ja laittaa vanhemman lapsen päiväkotiin. Tällöin kotihoidon tuen kuntalisän sisaruslisää (150 euroa) ei luonnollisestikaan maksettaisi, mutta alle 3-vuotiaasta maksettaisiin suunniteltu 350 euroa. – Tuki on todella tervetullutta, mutta toivon, että mietittäisiin myös vanhempien jaksamista ja mikä on lapsille parasta. Pakko ei ole hyvä, vaan mahdollisuus valita perheelle paras vaihtoehto, Hamberg toteaa. Katja Alatalo Alle kolmevuotiaiden lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on kasvanut paitsi Kuhmoisissa koko valtakunnassa. Kunnissa tämä on tarkoittanut sitä, että varhaiskasvatuksen järjestämisen kustannukset kasvavat merkittävästi. – Tiukkenevan kuntatalouden paineessa yhtälö on vaikea. Kuhmoisissa kokeillaan Lempäälän mallin mukaista ratkaisua määräaikaisesti. Kokeilun vaikutuksia tarkastellaan varhaiskasvatuksen palvelujen ja talouden näkökulmasta, Kuhmoisten kunnan sivistystoimenjohtaja Pertti Terho kommentoi. Huoli on siis taloudellinen, eikä johdu pelkästään liian pienistä päiväkodin tiloista. Seurakuntakodille perustettu Kivitassut -ryhmä on Terhon mukaan toiminut loistavasti, ja lapset, perheet ja työntekijät ovat olleet tyytyväisiä. Äitien huoleen siitä, aikooko kunta järjestää korvaavaa toimintaa lapsille, jotka eivät osallistu varhaiskasvatukseen, Terho kommentoi seuraavasti: – Kunnalla ei ole resurssia avoimen kerhotoiminnan järjestämiseen, mutta seurakunnan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Seurakunnan kerhojen toteutumisen rajana on lapsilukumäärä. Varhaiskasvatuksen suosio tulee kalliiksi ” Kukaan ei kysynyt mielipidettä meiltä, joita asia koskee. Katja Alatalo Valerian ja Vedan äiti Emilia Hamberg kyseenalaistaa sivistyslautakunnan vaatimukset kotihoidontuen kuntalisän saamiseksi. Perheen kaikkien lasten on oltava kotona, muuten tukea ei makseta. Kotihoidontukeen korotus – jos ehdot täyttyvät
Kuhmoisten Sanomat 12 Keskiviikkona 13. maaliskuuta 2024 Niina Keskisen uusi koti on lähes muuttovalmis, vaikka talon ulkoseinät ovat viimeistelemättä. Keskinen kehuu Kuhmoisten kuntaa siitä, että se on onnistunut pysymään niin vireänä ja vilkkaana. – Aikoinaan Padasjoki oli se isompi ja kauniimpi, mutta nykyään Kuhmoisten kylän aktiivisuus on selkeästi parempi kesät talvet. Kuhmoinen on taistellut näivettymistä vastaan hyvin, Keskinen sanoo. Kaupunkielämä ei vetänyt vertoja maaseudulle Lila Lammi Lapsuus maatilalla opetti pysymään paikallaan: ”Täällä on hyvä olla” Katja Alatalo Pilvi-Sisko Rantala arvelee, että halu pysyä paikallaan on peruja lapsuudesta ja maatilalla asumisesta. – Ei silloinkaan kauheasti reissattu, kun oli eläimet hoidettavana. Paikallaan Rantala pysyy nytkin, tai ainakin kotipitäjänsä rajojen sisäpuolella. Työt vievät toisinaan Jämsänkoskelle ja Käärijän perässä kannattaa lähteä Valkeakoskelle asti, mutta sen enempää tai kauemmas ei Rantala havittele. – Täällä on hyvä olla. Vaikka ei sitä tiedä, vaikka joskus lähtisin muuallekin. Kysyttäessä Rantala paljastaa, että joko työ tai mies voisi hänet saada Kuhmoisista lähtemään. – En tiedä olisiko muita syitä. Naapurin ovelle uskaltaa mennä Lukuunottamatta opiskeluvuosia Lahdessa, Asikkalassa ja Ruovedellä on Rantala asunut aina Kuhmoisissa. Opiskeluaikanakin hän suuntasi viikonloppuisin takaisin kotipuoleen, jos opinnot sen vain sallivat. – Kyllä minä Lahdessakin ihan viihdyin. Ei kaupunki mitenkään ahdistanut, kun se oli riittävän pieni. Nimenomaan pitäjän pienuus saattaisi jota kuta ahdistaa, mutta Rantala nauttii siitä. – Pienet kuviot tulevat tutuiksi. Täällä on sellainen olo, että voisin mennä pimputtamaan naapurin ovikelloa, jos joku hätä tulisi. Lahdessa en naapureita nähnytkään. Tutut ympyrät tuovat myös turvallisuuden tunnetta. Ympärillä huomataan kyllä, jos joku puuttuu. Pienessä pitäjässä elo on leppoisaa ja jokainen saa rauhassa olla juuri sellainen kuin on. Elämän ei tarvitse olla niin vakavaa Rantala myöntää toisinaan miettineensä, mitä muut hänestä ajattelevat. – Mutta en enää niin paljon. Kun Rantala täytti 40, hän toteutti lukioaikaisen haaveensa ja ajoi tukkansa siiliksi. Kun Suomi vuonna 2019 voitti jääkiekon maailmanmestaruuden, hän meni lupauksensa mukaan Kuhmolan suihkulähteeseen. – Vettä siellä ei ollut kuin sen verran, mitä taivaalta satoi. Ehkä puoli senttiä. Pilvi-Sisko Rantala nauttii pienen pitäjän rauhallisuudesta ja turvallisuuden tunteesta. Edes kirpputorien puuttuminen ei saa häntä muuttamaan pois Kuhmoisista. Katja Alatalo
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 13. maaliskuuta 2024 13 ” Kyllähän se kerrostaloelämä on aika passivoivaa. ? PUTKIASENNUKSET ? LVI-MYYMÄLÄ ? MAALÄMPÖJA ILMAVESILÄMPÖPUMPUT ? LÄMMITYSKATTILAT JA ENERGIAVARAAJAT Vahvalla ammattitaidolla myös lämmityslaitteiden asennukset ja huollot. Puh. 0400 242 547 toimisto@putkityoniemela. www.putkityoniemela. (myös olemassa olevan lämmityksen rinnalle) AMMATTITAIDOLLA SUUNNITTELUSTA ASENNUKSEEN keittiökalusteet ja liukuovijärjestelmät www.kuhmoinen-keittiot. RAKENNUSHUOLTO Pekka Peltonen 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@ gmail.com Ilmoitus paikallislehdessä tavoittaa. Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin – ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi Lila Lammi Kuhmoisista aikoinaan opiskelujen perässä pois muuttanut Niina Keskinen palasi juurilleen 20 vuoden poissaolon jälkeen noin puolitoista vuotta sitten, kun hän kyllästyi reissaamaan Kuhmoisten ja Lahden väliä joka viikonloppu poikansa Roopen kanssa. Tätä oli jatkunut jo lähes kahdeksan vuoden ajan, ja kaksikko oli tottunut majoittumaan Lahtisen sisarusten omistaman Kirjonurmen tallin rantamökissä. Nyt Keskiselle on kuitenkin valmistumassa täysin uusi koti, joka on loppusilausta vaille valmis. Syyksi paluulleen Keskinen mainitsee muun muassa turvallisuuden, sillä Lahden keskustassa liikkuu jonkin verran esimerkiksi huumeita. Myös aktiivisuus oli jäänyt harmillisen vähäiseksi kaupunkielämän keskellä. – Kyllähän se kerrostaloelämä on aika passivoivaa. Kun Lahdessa teki tavallisen työpäivän ja meni kotiin, aktiivisuusmittari näytti 3200 askelta. Täällä 10 000 on ihan paperia, vaikka ei edes kuvittele kävelleensä paljoa. Maaseudulla virikemaailma on ihan toisenlainen, Keskinen sanoo. Etätyöt luovat uusia mahdollisuuksia Yksi muuttamiseen vaikuttanut tekijä oli myös se, että Keskinen onnistui vaihtamaan työpaikan isänsä omistamaan perheyhtiöön, jonka toimitusjohtajana hän nykyään työskentelee, osin etänä. Keskinen uskoo, että Kuhmoisten kunta voisi hyödyntää etätyöskentelyn suosiota tulevaisuudessa enemmänkin, mikäli kausiasukkaat saisi viipymään pidempään kuin vain heinäja elokuun ajan. – Koronan myötä opittiin, että työtä voi tehdä muuallakin kuin toimistolla ja jossain tietyssä paikassa. Työt antavat nykyään enemmän mahdollisuuksia kahden paikan välillä asumiseen, ja mökkien kääntämijos mökeillä pystyisi olemaan jopa maaliskuusta lokakuuhun, olisi se kunnan kannalta merkittävää. – Maaseutupolitiikalla olisi paljon mahdollisuuksia, jotka pitäisi nyt käyttää. Vaikka verorahat menevät ykköskuntaan, olisi Kuhmoisten kasvaminen sen yrittäjien kannalta iso asia. Näivettymistä vastaan taistelu on ratkaisevan tärkeää, jotta kuntaan tulee myös uusia ihmisiä, Keskinen huomauttaa. Kaupunkielämä ei vetänyt vertoja maaseudulle nen ykkösasunnoiksi voisi myös tuoda lisää aktiivisuutta, Keskinen toteaa. Hän kertoo kuulleensa ihmisten pohtivan nykyään paljon sitä, miten elämänsä voisi järjestellä, sillä moni kaipaa pois kerrostalosta nyt, kun asenne etätyötä kohtaan on muuttunut. Harva haluaa istua päivittäin ruuhkassa työmatkallaan. Keskinen sanoo, että mitä enemmän aurinko paistaa maaliskuussa, sitä enemmän ihmiset kaipaavat mökille. Ja Niina Keskinen myöntää hämmentyneensä takaisin muuttaessaan siitä, että kaikki ihmiset olivat vanhentuneet niin paljon 30 vuodessa. – He kyllä tunnistavat minut Lahtisen tytöksi, mutta itse haen kauan, että nimet tulevat mieleen. Lapsuus maatilalla opetti pysymään paikallaan: ”Täällä on hyvä olla” Seuraavalla kerralla mukana oli muitakin – ja suihkulähteessä vettä. Rantalan voi nähdä laskemassa pyllymäkeä pihan lumikasoissa, pyörittelemässä hulavannetta kylillä tai hyppimässä esteitä keppihevosilla. – Elämän ei tarvitse aina olla niin vakavaa. Mutta yksin näitä on touhuttava, seuraa en ole saanut, Rantala sanoo. Paitsi simmarihiihtoon Koskenpäälle. Sinne Rantala ylipuhui vanhempansakin. Myöhemmin kolmikko järjesti oman simmarihiihdon Ala-Karkjärven keväthangilla. – Aina mietin, että kehtaanko, ja yleensä kehtaan. Joku sellainen pieni anarkisti minussa asuu. Teen mitä haluan. Harrastuksista ylitarjontaa Rantala ei allekirjoita väitettä, jonka mukaan pienessä pitäjässä ei olisi mitään tekemistä. – Aika ei meinaa riittää kaikkiin harrastuksiin. Vain lauantai-ilta on vapaa. Rantalan illat täyttyvät Naisvoimistelijoiden ja Kumun järjestämistä liikuntatunneista, sulkapallosta, rivitanssista ja vapaan tanssin illasta. Sunnuntain lenkkikerho menee päällekkäin elokuvien kanssa. – Slloin on valinnan vaikeus. Lisäksi Rantala osallistuu paljon eri tapahtumiin ja kulttuuririentoihin. Osittain kannatuksen vuoksi, mutta myös siksi, että niiden perässä ei tulisi lähdettyä kaupunkiin. – Hiihtääkin voisi. Ja sienestää tai marjastaa. Kesällä menen Sahanrantaan joraamaan, kun tanssijumppia ei ole. Yksin hiki päässä pomppiminen herättää kiinnostusta, Rantala nauraa. Kylpytakissa rantaan muista välittämättä Rantala ei osaa äkkiä sanoa, mitä Kuhmoisiin kaipaisi. Haastattelun jälkeen puhelimeen kilahtaa viesti: ”Kirpputori! Sitähän mä kaipaan. Niissä tykkään hypistellä vaatteita. Onhan täällä kesällä onneksi pihakirppareita ja työväentalon suurkirppis.” Mutta arjen sujumiseksi riittävät rauhallisuus, tutut ympyrät ja luonnon läheisyys. Sekä järvi, johon Rantala hiippailee kylpytakki päällä kesät talvet katseista välittämättä. ” Aina mietin, että kehtaanko, ja yleensä kehtaan. Pieni anarkisti minussa asuu. Niina Keskisen kotialbumi
Kuhmoisten Sanomat 14 Keskiviikkona 13. maaliskuuta 2024 Kuhmoisten kunta sijaitsee Päijänteen länsirannalla, valtatien 24 varrella. Olemme yhteisöllinen ja aktiivinen noin 2300 asukkaan kunta. Meillä viihtyy myös vapaa-ajanasukkaat, sillä kunnastamme löytyy yli 3000 vapaa-ajanasuntoa. Ratsastuspainotteinen lukiomme ja vuoden 2019 alussa valmistunut päiväkoti rikastuttavat jo ennestään monipuolista palvelutarjontaamme. Lukeudumme Suomen hiilineutraalien kuntien joukkoon, joten ympäristöarvot ovat meille tärkeitä. Kuhmoinen on savuton kunta. Haemme Kuhmoisten kuntaan sivistystoimenjohtajaa 1.10.2019 lukien tai sopimuksen mukaan Sivistystoimenjohtajan kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Tehtävään haetaan henkilöä, jolla on opetushallinnon osaamista, kunnallishallinnon yleistä tuntemusta, kuntatalouden riittävää osaamista sekä hyvät vuorovaikutus-, yhteistyöja esimiestaidot sekä kykyä strategiseen ajatteluun. Sivistystoimenjohtajan ominaisuuksina arvostamme kehittämismyönteisyyttä, kannustavaa johtamistapaa ja kykyä toimia yhteistyössä henkilöstön sekä luottamushenkilöiden ja sidosryhmien kanssa. Lisäksi toivomme halua olla rakentamassa tulevaisuuden kuntaa myönteisellä otteella, isojen kokonaisuuksien hallintaa ja lainsäädännön tuntemusta. Palvelussuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen yleisen virkaja työehtosopimuksen mukaan. Tehtävään valitun henkilön on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan viimeistään 30 päivän kuluessa viran vastaanottamisesta. Työhakemukset toimitetaan viimeistään 5.8.2019 klo 15 mennessä. Hakemus jätetään Kuntarekry-järjestelmässä https://www.kuntarekry.fi. Lisätietoja tehtävästä antaa kunnanjohtaja Anne Heusala anne.heusala (at) kuhmoinen.fi p. 040 718 5959 vkot 24-26 tai sivistyslautakunnan puheenjohtaja Ilkka Säynätjoki ilkka.saynatjoki(at)kuhmoinen.fi p. 0500 234 230. Kunta tiedottaa Kutsu kuulemiskokoukseen (MML 77716/04 04 01/2023) Kuhmoisten kunnassa sijaitsevan yhteisen vesialueen 291-876-3-0 Päijälän lohkokunta (182-876-42-1, 291876-3-0) osakasluettelossa olevan epäselvyyden vuoksi kuullaan kyseisen yhteisen alueen osakaskiinteistöjä. Kuuleminen voi johtaa toimituksen purkamisesitykseen. Erityisesti on tarkoitus kuulla osakkaita lohkotiloista 291-407-4-7 Rajala, 291407-4-8 Sulkujärvi ja 291407-4-9 Hakaportti, sekä kantatilasta 291-407-4-10 Kukkola edelleen muodostetuista kiinteistöistä: onko 12.5.1992 kiinteistörekisteriin merkitty osakasluettelo vahvistettu virheellisesti, eli mm. se, onko siinä otettu huomioon 18.2.1928 maarekisteriin merkitty lohkomistoimitus. Kuulemiskokoukseen kutsutaan kaikki ne mainitun vesialueen osakaskiinteistöjen omistajat, jotka kokevat asian koskevan etuaan. Kuulemiskokous aloitetaan maanantaina 22.4.2024 klo 10.00 Kuhmolassa (Toritie 54, Kuhmoinen). Asianosaisten poissaolo ei estä kuulemista. Maanmittausinsinööri Kullervo Iivarinen, 050 461 3804, kullervo.iivarinen@ maanmittauslaitos.fi www.maanmittauslaitos.fi/ TNmml-7771604-04-012023 MAANMITTAUSLAITOS KUULUTTAA YKSITYISTEIDEN KUNNOSSAPITOAVUSTUSTEN HAKEMINEN 2024 Yksityistieavustushakemus, kunnossapitokustannuslomake ja viimeisen tilikauden tuloslaskelma on palautettava kunnantoimistolle viimeistään 30.4.2024 klo 15.00 mennessä postitse osoitteeseen Kuhmoisten kunnan rakennuslautakunta, Toritie 34 A, 17800 Kuhmoinen tai sähköpostilla, kirjaamo@kuhmoinen.fi tai kunnantoimiston postilaatikkoon. Myöhästyneitä hakemuksia ei hyväksytä. Hakemuslomakkeita voi tulostaa Kuhmoisten kunnan internetsivuilta www.kuhmoinen.fi tai noutaa kunnan teknisestä toimistosta. Kuhmoisten kunnan rakennuslautakunta ELOKUVAT KUHMOLASSA SU 17.3. KLO 16 #tuoksutON * K 7 * 6 € Ei enää postin odottamista, tilaa näköislehti ja lue lehti verkossa! 12 kk jatkuva digikestotilaus + arkisto 3 kk määräaik. kokeilujakso ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi 58 € 25 € Yhteiskuljetus Senioriliiton järjestämään JYVÄSKYLÄN JYTINÄT SENIORITANSSITAPAHTUMAAN 24.4.2024 Lähtö Kuhmolasta 11.30, paluukyyti tapahtuman jälkeen. Tanssitapahtuma Jyväskylässä 13–17. Ohjattuja helppoja senioritansseja ja pullakahvit. Aikaisempaa kokemusta et tarvitse. Liput: 30 € Ennakkoilmoittautuminen 0400 344 582 su 24.3. mennessä. Kuljetus järjestetään osana kunnan liikuntaviikon ohjelmaa! Seuraa Kuhmoisten Sanomia myös facebookissa! KOLUMNI PIRJO SILVAN Parin viime vuoden aikana sähköstä on puhuttu toreilla ja turuilla. Muuttunut maailmantilanne on muuttanut energiapoliittista toimintaympäristöä pitkäksi aikaa ja saanut sähkömarkkinat kiristymään, mikä on näkynyt sähkön hinnoissa. Monet sähkönkäyttäjät tekivät paniikissa kaksivuotisia sopimuksia jopa 50 sentin kWh -hinnoilla. Täällä kotimaassa odotettiin Olkiluodon valmistumista, ja monien vaiheiden jälkeen se saatiinkin toimimaan. Energiaturvallisuus pitää rakentaa kokonaan riippumattomaksi venäläisestä energiasta. Suomessa tässä on jo lähes onnistuttu. Kaikkia tuotantolaitoksia pitää kuitenkin säännöllisin väliajoin huoltaa ja Olkiluodon ydinvoimalan suurin kolmosyksikkö on huollossa maaliskuun alusta huhtikuun puolelle asti. Tuotannosta puuttuu 1 600 megawattia, mikä on noin kymmenen prosenttia talven huippukulutuksesta. Onneksi tässä tilanteessa päätettiin pitää Meri-Porin 560 megawatin tehoinen hiilivoimala kaupallisessa tuotannossa, mikä hillitsee sähkön hintapiikkien vaaraa Olkiluodon huollon aikana. Sähkö jakautuu sähkön siirtoon ja sähkön myyntiin. Siirtoyhtiötä ei voi kilpailuttaa, vaan se on aina paikallinen toimija ja Kuhmoisissa se on Elenia. Siirtohinnat maaseudulla ovat yleensä korkeammat kuin kaupungeissa, jossa yhteyksien päässä on useampia satoja sähkönkäyttäjiä. Täällä maakaapeleita kaivettiin kymmenien kilometrien päähän yksittäisiin talouksiin, ja tämä vaikuttaa siirtohintoihin. Energiavirasto valvoo verkkoyhtiöiden hinnoittelua kokonaisuutena neljän vuoden jaksoissa. Sähkön myynnin taas voi ostaa mistä tahansa sähköyhtiöstä, mistä sen mielestään saa edullisemmin. Sähkösopimuksia on markkinoilla useampia: 1) Määräaikaisia yhden tai kahden vuoden sopimuksia, joissa sähkön hinta on koko sopimuskauden sama. Tämä sopimus sitoo määräajaksi sekä ostajaa ja myyjää, ja siitä ei yleensä pääse eroon, vaikka hinnat markkinoilla laskisivat. 2) Määräaikaiset sopimukset, joissa on kulutusvaikutus eli sopimuksella on kiinteä hinta (yleensä kaksi vuotta). Lisäksi sopimukseen kuuluu kulutusvaikutus, mikä tarkoittaa, että kiinteä perushinta joko nousee tai laskee sen mukaan, ajoittuuko sähkönkäyttö enemmän pörssisähkön edullisille vai kalliille tunneille. Vaikutus on yleensä +–2 c/kWh, kun puhutaan kotitalouksien käyttämästä sähköstä. 3) Toistaiseksi voimassaolevat sopimukset, joissa hinta vaihtelee ja joista pääsee eroon 14 vuorokauden irtisanomisajalla. 4) Pörssisähkösopimukset, joissa hinta määräytyy tuntikohtaiseen pörssihintaan sähköpörssissä. Myyntiyhtiöiden pörssihinnoitellut tuotteet eroavat toisistaan vain välityspalkkion ja perusmaksun suuruudella. Pörssisähkö on siitä hyvä, että sähkön hintojen kehittyessä muutokset näkyvät nopeasti pörssihinnoissa (niin hyvässä kuin pahassa). Ajoittamalla omaa kulutustaan edullisimmille tunneille (sähköyhtiöillä on tarjolla seurantaan omia sovelluksiaan), voi säästää sekä sähköä että vaikuttaa maksamaansa hintaan. Sähkösopimusten lisäksi jotkut sähköyhtiöt tarjoavat erilaisia vapaaehtoisia palveluita, jos haluaa ympäristöystävällistä sähköä (uusiutuvalle energialla tuotettua, aurinkoenergiaa), maksaa laskut tasaerissä, vaihtaa määräaikaisen sopimuksen (vaihtoturva) kesken määräaikaisen jakson, kiinnittää pörssisähkön hinta esimerkiksi kuukaudeksi (hintatakuu), jolloin hinta on sen kiinnityskauden kiinteä eikä tunneittain vaihtuva, vakuutuksia. Nämä lisäarvopalvelut ovat kuitenkin vapaaehtoisia, ja niillä on jokin kiinteä kuukausihinta. Mikä sopimus soveltuu kenellekin? Kiinteä hinta sopii kuluttajille, jotka eivät halua seurata sähkön käyttöään tai hintaa millään tavalla, vaan haluavat maksaa aina samanhintaista hintaa sopimuksestaan riippumatta siitä, milloin sähköä käyttää. Toistaiseksi voimassaolevat sopimukset ovat helppoja, koska ne voi vaihtaa koska tahansa toiseen sopimukseen tai toiseen sähköyhtiöön. Pörssisähkösopimukset ovat sopivia kuluttajille, jotka haluavat seurata sekä sähkön hintaa että omaa kulutustaan, ja ajoittaa omaa kulutustaan edullisimmille tunneille. Itselläni on pörssisähkösopimus ja tiedän, että talvella maksan korkeampia laskuja kuin kesällä. Seuraan myös sähkön hintoja sovelluksesta, josta näen kuluvan vuorokauden hinnat (välityspalkkioineen) ja kello 15 myös seuraavan päivän hinnat. Ajoitan sähkösaunan käyttämistä illalla edullisimmille tunneille ja astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen laitan myös päälle, kun sähkö on edullisempaa. Näin voin jonkin verran vaikuttaa sähkölaskuuni. Kerrostaloasujalle ei ole suurtakaan merkitystä sillä, millainen sähkösopimus on, mutta sähkölämmitteisissä kohteissa, sillä on merkitystä. Tällä hetkellä kiinteähintaisia sopimuksia/kiinteähintaisia + kulutusvaikutus -sopimuksia saa jo alle 10 sentill / kWh. Määräaikaisen sähkösopimuksen tekeminen on myös yleensä kesäaikaan edullisempaa kuin talvisaikaan. Kirjoittaja on kotiseudulleen ja syntymäkotiinsa palannut 17 vuoden Fortumilla työuransa tehnyt paluumuuttaja. Pieni tietoisku sähkösopimuksista Kuhmoisten Sanomat Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus päätti maanantaina, että sosiaalija terveyspalveluiden lähiasema säilyy jatkossa Kuhmoisissa. Pirhan mukaan alueella palvelutarve, välimatkat sekä tilat edellyttävät omaa lähiasemaa. Kuhmoisten lisäksi lähiasemia on Pirkanmaalla yhdeksän. Muista alueen lähiasemista päätetään syyskuun loppuun mennessä Liikkuvien palvelujen kokeilun jälkeen. Aluehallitus päätti myös aikuisten suun terveydenhuollon palvelujen hankinnasta. Tarjousten vertailuperusteena käytettiin halvinta hintaa, koska laatu huomioitiin osana vähinnäisvaatimuksia. Hankinnan arvoksi on arvioitu 12 miljoonaa euroa, mutta hyvinvointialue ei ole sitoutunut ostamaan palveluja koko hankinnan arvon laaajuisesti. Palvelutarve ja välimatka ratkaisivat – lähiasema säilyy Hyvinvointialue perusti maanantaina myös koko hyvinvointialueen ostopalveluihin ohjausryhmän, jossa selvitetään ulkopuolelta ostettavien palvelujen kokonaisuutta ja käyttöä. Ryhmä tekee konkreettisen suunitelman ostopalveluiden käytön ja kustannusten vähentämiseksi.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 13. maaliskuuta 2024 15 LOUNAAT SEURAT KOKOUKSET TORIMYYJÄT ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI TORSTAINA Kuhmoinen klo 9-10 Katso viikkotarjous FB 0400 872 461 Kuhmoisten Sanomat TOIMITUS Puolueeton kotiseutulehti ISSN 0356-228X Uutismedian liiton jäsen Levikki 2 228 (LT-2022) Asiakaspalvelu, ilmoitusmyynti ja -valmistus Tuija Käki-Lahtinen ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi Valmis pdf-aineisto julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja valmistettavan ilmoituksen aineisto edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 € /ilmoitus. Pienlaskutuslisä alle 25€:n ilmoituksista on 5 €. Hintoihin sisältyy alv. 24%. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. ILMOITUSHINNAT 2024 (sis. alv. 24%) Etusivulla 1,95 € /pmm Tekstissä 1,70 € /pmm Takasivulla 1,77 € /pmm Seurapalsta 2,48 € /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Hinta kolmelta riviltä 15 € ja lisärivit 5 €/rivi. Alle 25 €:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 5,00 €. Hintoihin sisältyy alv. 24%. ILMOITUSAINEISTO Toimittaja Lila Lammi 045 635 5335 toimitus@kuhmoistensanomat.fi Toimittaja Katja Alatalo 040 716 8052 toimitus@kuhmoistensanomat.fi Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Avoinna: ma 9.30–15.00 ti, ke ja pe 9.30–13.00 to suljettu ILMOITUSJA TILAUSJA LASKUTUSASIAT p. 040 483 0860 tai 040 515 2345 ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi OSOITTEENMUUTOKSET ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi (perjantaina tehdyt muutokset ehtivät seuraavan viikon lehteen) Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat ja elinkeinoelämä Hannu Lahtinen Kulttuuri ja vapaa-aika Eija Heinonen Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta sinä haluaisit lukea? Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille. Lukijapostia palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. Kirjoita omalla nimelläsi. TILAUSHINNAT 2024 (kotimaa, sis. alv 10 %) 12 kk jatkuva kesto (sis. näköislehden) 94,50 € 12 kk määräaik. 98 €, 6 kk 59 €, 3 kk 42,50 € 12 kk jatkuva digikesto 58 € (kysy myös muita vaihtoehtoja asiakaspalvelusta) Katkaistun lehtitilauksen tilausmaksuja ei palauteta. Painopaikka Lehtisepät Oy www.kuhmoistensanomat.fi Lehdelle toimitettu materiaali on lehden omaisuutta ja se saa käyttää sitä omissa kanavissaan: Verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. LIIKEHAKEMISTO Liikehakemisto: 6 kk 3 riviä vain 115 € +10 € / lisärivi (alv. %) ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 040 555 0454 kalletapani.nurminen@gmail.com AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Valtuutettu Citroen, Peugeot, Mitsubishi huolto. Paavolankatu 4, 42100 Jämsä p. 014 716 119 / 0400 551 162 HAUTAKIVET Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 ILMALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Parhaat merkit, paras palvelu! Myynti, asennus, huolto S. Linnan Saneeraus ja Pelti Mitsubishi Electric RW25 050 320 1518, www.linnatuli.fi ISÄNNÖINTIPALVELUT asuntotrio.fi, Toritie 50 Mika Lyytinen 040 727 4769 Mika Järvinen 0400 236 344 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV, Anne-Maj Ronni, IAT p. 044 493 8191 JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen 0400 783 630 Teemu Sarhemaa 0400 551180 Timo Sormunen 044 244 9779 KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri Janhonen p. 040 586 7729 www.countryhelp.fi KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KEITTIÖT Rakennushuolto Pekka Peltonen Hörhäntie 2, 17800 Kuhmoinen p. 040 746 9617 www.kuhmoinen-keittiot.fi KIINTEISTÖNVÄLITYS OP Koti Järvi-Häme Oy LKV, Vesa Teräväinen p. 040 769 8133 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV www.paijanteen.fi Timo Sormunen p. 044 244 9779 KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 040 551 7540 Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Toritie 63, p. 040 740 6374 Urosen Kukkakauppa ja Hautauspalvelu, Koskentie 11, Jämsä p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. erikoiskuljetukset/kotim. ja Eurooppa OPASOL OY p. 0400 852 532 Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 24 t. Petri Liehu p. 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. Piili Kuhmoinen p. 040 708 1456 LASILIIKKEET Jokilaakson Lasitus Korjaus/lasitukset 24/7, terassilasitukset yms. p. 040 547 5411 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktorikalustolla Vesa Arrenius p. 040 8271583 Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. 0400 121 997 HIERONTA JA LUONTAISHOIDOT Hieronta, vyöhyketerapia, purentahoidot Irja Tervala p. 0400 131 170, Kirkkotie 8 MAALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Maalämpöjärjestelmät avaimet käteen asennuksella! PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. 0400 783 630, (03) 555 6137 PITOPALVELU yms. Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Juhlaja pitopalvelu. Irma Kallio p. 040 551 7540 Seijan Pidot Tmi Pitopalvelu Seija Ruokola p. 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 p. 0400 638 764 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 RAKENTAMISPALVELUT Kanuuna Oy Saunaja kylpyhuoneremontit, laattatyöt, sisäremontit ja sisustuskirvesmiehen työt. Myös pikkuhommat. 040 540 9090 kai.kultalahti@hotmail.com SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKETTA Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi Lindroosin Sora Oy p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. 040 700 1165 SÄHKÖASENNUS TURVE OY Kaikki sähköalan työt p. 040 166 4495 TILITOIMISTOT Kirjanpitopalvelut Mia V Ky mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi Päijät-Tili Toritie 44, p. 040 571 0327 henni@paijat-tili.fi VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 852 532 MAANANTAINA 18.3. KUHMOISTEN TORILLA klo 10–11 Hyvää Pälkäneen PERUNAA syöntiin ja siemeneksi sopivasti säkeittäin. Marabel, Annabelle, Afra. Multaporkkanaa ja sipulia ym. Nevala Luontokuvailtapäivä la 16.3. klo 15 Kuhmolassa. Kahvitarjoilu klo 14.30 yläsalin aulassa. Vapaa pääsy. Tervetuloa! Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliitto Jämsän seutu ry. Torstaituvan ohjelmassa Kuhmolassa 14.3. klo 12.15 esitelmä. Aiheena Kuhmoisten lottien jalanjäljillä, puhujana Inkeri Haarla-Kettunen. Tervetuloa ensiesitystä kuulemaan! JOHAN ON MARKKINAT HALUTAAN VUOKRATA HALUTAAN OSTAA Hyväkunt. okt, rauhallinen sijainti. Pitkäaik. kok. okt-asumisesta. Tunnollinen aviopari, luottotiedot kunnossa, ei lemmikkejä. Yst. vast. 040 804 9504 Rivitalokaksio, n. 50 m 2 , Kuhmoisten keskustasta. Myös vuokrattu käy. Ota yhteyttä p. 045 139 8309 Harjunsalmen kyläyhdistyksen VUOSIKOKOUS su 24.3.2024 klo 13 Lahnalahdessa, Saramäentie 412. Tervetuloa! Harmoisten yhteisen vesialueen osakaskunnan VUOSIKOKOUS Lehdesmäen Lomakodissa kiirastorstaina 28.3.2024 klo 12.00. Käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Tervetuloa! Hoitokunta TO Kanaruukku PE Palapaisti MA Tomaattinen makaronilaatikko TI Juustoinen kalakeitto KE Uunimakkara Kuhmoinen (03) 555 6382 LOUNAS 14.–20.3. arkisin 6.30–18.00 la 8.00–18.00 su 9.00–18.00 Keittiö palvelee 10–17.30 Sarin Kotikahvila Toritie 52 • 040 565 2198 Avoinna 9–16 LOUNAS KLO 11–14 TO kaali-jauhelihakeitto, ranskalainen kanapata PE kana-currykeitto, jauhelihakastike LA–MA SULJETTU TI bataatti-kookoskeitto, uunimakkara KE tomaattinen kalakeitto, lihapullat Tervetuloa! Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Kuhmoisten Muistikahvila ma 18.3.2024 klo 14.00–15.30 Kuhmolan alakerta, Toritie 57, Kuhmoinen. Ravitsemus ikäihmisen aivoterveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä, Merja Suominen ravitsemustieteen dosentti, Gery ry. Ke 20.3. Keilareissu Lahteen. Nesteeltä klo 8.15. Sit.ilm. Anjalle p. 050 384 8492 viim. 17.3. Listalla olevat, jos ei pääse, niin silloin ilmoitus. Kannustajat tervetuloa! Pe 22.3. klo 13.00 Bingo 2 x 2 €, yht.laulua, kahvi 4 €, Muistutus kevätkokouksesta klo 12.00, kahvitarjoilu kokouksessa oleville. Tervetuloa! Päijälän Seudun kyläyhdistys ry:n VUOSIKOKOUS la 23.3.2024 klo 13 Päijälän Pirtillä. Käsitellään sääntömääräiset ym. asiat Kahvitarjoilu klo 12.30. PSKY johtokunta Kuhmoisten kokoomus ry:n VUOSIKOKOUS pidetään 25.3. Klo 18.00 valtuustosalissa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Vierailijana Arto Satonen. Tervetuloa! Hallitus
Kuhmoisten Sanomat 16 Keskiviikkona 13. maaliskuuta 2024 ” Asia paisui suureksi, mutta pienemmälläkin rahalla saisi koirapuiston tehtyä. rs pkt kg kg rs Ilman Plussa-korttia 6,99 rs KANAN FILEEPIHVIT 3 kpl/500-520 g (11,52-11,98/kg) KURKKU Suomi Atria NAUTA JAUHELIHA 17 % 700 g (8,56/kg) Kymppimaukkaat KYMPPIMÄMMI 700 g (4,27/kg) Pakaste Kalaonni LÄMMINSAVUKIRJOLOHI n. 1 kg, vakuumi, Suomi Toritie 53, 17800 Kuhmoinen Puh. 03 555 6061 markus.ahonen@k-market.com KIPPARI Ollaanko Facebook-kavereita? kmarketsuomi MEILLÄ ON MISTÄ VALITA EDULLISESTI HINNAT VOIMASSA TO–SU / ELLEI MUUTA MAINITTU / NIIN KAUAN KUIN ERÄT RIITTÄÄ. PALVELU PELAA MA–LA 8–21 SU 10–19 5 99 1 99 2 99 8 99 5 99 Rajoitus 2 pkt/talous pkt Ilman Plussa-korttia 9,49 pkt Lambi WC-PAPERI 16 rl valkoinen (0,50/rl) 8 00 Plussa-etu –15% ••••• Voimassa 14.–16.3. Voimassa 24.3. asti Voimassa 31.3. asti ERÄ Plussa-etu –14 % ••••• ERÄ VAIN KIPPARISTA kg Pouttu KERMAINEN PIHVIFILEE Suomi 7 99 Katja Alatalo Vuoden ensimmäisessä kunnanvaltuuston kokouksessa keskusteltiin vilkkaasti hyvinvointisuunnitelmasta, tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen saaduista vastauksista sekä valtuutettujen sidonnaisuuksista. Myös toistaiseksi haudattu koirapuistohanke puhutti yhä. Muutoksia rahastojen sääntöihin Kokouksen alkajaisiksi valtuustolle annettiin tiedoksi sekä vanhustenja vammaistukirahaston että testamenttirahasto Eila Lind-Korven saldoselvitykset. Avoin Kuhmoinen ryhmän valtuutettu Osku Puukila toi esille rahastojen säännöt, joissa yhä puhutaan lakkautetusta vuodeosastosta. – Avustuksien käyttö on ollut vaatimatonta ja rahastoja voisi hyödyntää enemmän ikäihmisten hyväksi, Puukila totesi. Rahastoissa on omaisuutta kymmeniä tuhansia euroja. Ester Uotilan stipendirahaston rahastosäännöt kaipaavat myös muutosta, sillä sääntöjen tiukkuuden vuoksi avustusta rahastosta hakevia ei ole. Ester Uotilan stipendirahaston saldo on yli 500 000 euroa. Avoin Kuhmoinen jätti eriäviä mielipiteitä Avoin Kuhmoinen -ryhmä jätti eriävän mielipiteen eikä halunnut hyväksyä Kuhmoisten kunnan laajaa hyvinvointikertomusta. Puukilan mukaan hyvinvointikertomuksesta puuttui maininnat vuodeosaston ja Kämmekän lopettamisesta. Lisäksi Puukila kiinnitti huomiota mielestään vanhentuneisiin asiakirjoihin, jotka päätöksentekoa ovat ohjanneet sekä vanhojen tilastojen käyttämiseen kertomusta suuniteltaessa. Kunnanvaltuusto päätti myöntää kunnan vuokrakiinteistöt oy:lle kunnan omavelkaisen takauksen 400 000 euron lainalle. Lainan avulla on tarkoitus tehdä käyttövesiputkiremonttia Jussilankujalla sekä muuttaa lämmitysmuotoa Kaskitiellä. Avoin Kuhmoinen -ryhmä jätti asiasta eriävän mielipiteen, sillä valtuustolle ei ole haettavaa lainatakuuta varten toimitettu kustannuseikä kilpailutusarviota. Ripeyttä ja tarkkuutta vastauksiin Kunnanhallitus antoi valtuustolle tiedoksi vastaukset, jotka oli antanut tarkastuslautakunnan vuoden 2022 arviointikertomuksessa esittämiin kysymyksiin. Vastausten viipyminen ja epätarkkuus puhutti valtuutettuja. – Olenko ainut, joka haluaa vastauksiin muutakin sisältöä kuin ”noudatamme lakia ja järjestystä”? kysyi Kokoomuksen Pekka Pitkäranta. Hän sai vastauksen kunnanjohtaja Valtteri Väyryseltä, joka totesi: – Muuta ei voi todeta. Lakeja ja hallintotapaa ei ole rikottu, keskustelu prosessin vääryydestä pitäisi lopettaa ja vastauksen pitäisi riittää. Pitkärannan huolen siitä, miksi vastaukset tarkastuslautakunnalle kestivät niin kauan allekirjoitti useampi valtuutettu. – Ikävän myöhässä ne ovat. Vastaukset pitäisi antaa nopeammin, tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toiminut SDP:n Kati hattunen totesi Väyrysen mukaan vastaukset on kyllä annettu ajoissa, mutta valtuustolle selvitystä ei ole tuotu. Vuoden 2022 valtuustoaloitteista koirapuistohankkeen vesittyminen puhutti. – Esityslistassa todetaan, että valtuusto ei myöntänyt koirapuistolle rahaa, mutta ei sitä ikinä haettukaan. Asia paisui suureksi, mutta pienemmälläkin rahalla saisi koirapuiston tehtyä, Kokoomuksen Päivi Malin totesi. SDP:n Silmu Sarvala vaati tarkennuksia pöytäkirjaan, sillä kaikki valtuustoaloitteet eivät suinkaan ole loppuun käsitelty. Sidonnaisuuksista puhuttaessa Avoin Kuhmoinen -ryhmä huomautti, että listasta puuttuu maininta niiden henkilöiden kohdalta, jotka kuuluvat Kuhmoisten vuokrakiinteistöt Oy:n hallitukseen. Nämä henkilöt ovat Kari Paajanen, Sarvala ja Lea Aittolahti, jotka lupasivat tarkistaa, kuuluuko kunnan omien yhtiöiden sidonnaisuuksia ilmoittaa. – Jos kuuluu, se ehdottomasti tehdään, Sarvala totesi. FAKTA f Myös näistä valtuuston kokouksessa puhuttiin: f Valtuutettujen lukumäärä: Valtuutettu Puukila yritti vielä saada valtuutettujen lukumäärän laskemaan 17 tai 19 valtuutettuun. Muut puolueet perustelivat valtuutettujen määrää demokratian toteutumisella. f Kaavoituskatsaus: Kirkonkylän osayleiskaava etenee pitkästä aikaa. Satamaan suunnitellut rivitalotontit ovat muuttumassa pientalotonteiksi, joiden uskotaan käyvän kaupaksi. f Kunnan työllisyyskatsaus annettiin tiedoksi. f Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alueen sopimus puretaan kuluvan vuoden aikana. Kuhmoisissa on keskusteltu Lempäälän yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä. Valtuustovuosi alkoi vilkkaalla keskustelulla