N:o 11 – 2022 – 72. vsk SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Keskiviikkona 16. maaliskuuta 2022 Väestönsuojia on seitsemän, mutta hälytin ei toimi f Sivu 12 f Sivu 5 Muutakin kuin järvi ja hyttyset Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € kuhmoistensanomat.fi KOTI Mökki & Päivi Hotokka Kuhmoisissa myönnettiin viime vuonna yhteensä 153 rakennuslupaa. Määrä on lähes kaksinkertainen verrattuna vuoteen 2019, kertoo rakennustarkastaja Ari Raiskio. Myönnetyistä luvista omakotitaloja oli 3 kappaletta, vapaa-ajanasuntoja 25 ja saunoja 18. Lisäksi 6 vapaa-ajanasunnolle myönnettiin lupa käyttötarkoituksen muutokseen omakotitaloksi. – Kahden vuoden aikana on selvästi kasvanut omakotitalojen ja niiden tapaisten loma-asuntojen lupamäärä, Raiskio sanoo. Rakentaminen on saanut Kuhmoisissa vauhtia koronaepidemian aikana, ja sama tahti näyttää jatkuvan. Tämän vuoden puolella lupia on jo myönnetty 29. – Vireillä on sellainen määrä lupia, että niiden määrä tulee nousemaan vielä edellisestä vuodesta, Raiskio ennakoi. Kunnan uusien kaava-alueiden lisäksi uusia omakotitaloja rakennetaan esimerkiksi kylätaajamiin. Parhaillaan on vireillä omakotitalon rakentaminen Päijälään, ja PuukRakennuslupien määrä tuplaantui koisilla pidettiin hiljattain loppukatselmus. – Rakentajilla on yleensä jokin sidonnaisuus kylään. Joko he omistavat sieltä maata tai ovat kylältä kotoisin, Raiskio arvioi. Ari Raiskio työskentelee nyt Kuhmoisten rakennustarkastajana kolmena päivänä viikossa: tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Raiskion mukaan tämä työaika on sopiva Kuhmoisten rakennuslupien käsittelyyn, mutta aiempi käytäntö, jossa Padasjoen rakennustarkastaja työskenteli Kuhmoisissa kaksi päivää viikossa, ei olisi enää mitenkään riittänyt. Lupahakemusten käsittelyajat ovat tällä hetkellä kuukaudesta kahteen, riippuen esimerkiksi siitä, onko naapureita jo kuultu valmiiksi. Myöhemmin tänä vuonna Kuhmoisissa on tarkoitus ottaa käyttöön sähköinen rakennuslupahaku. Raiskio painottaa, että rakennusvalvonnassa pyritään auttamaan rakentajia niin paljon kuin mahdollista, jotta he pääsisivät eteenpäin hankkeissaan. Viime aikoina projekteja on hidastanut lähinnä työvoiman saatavuus. Henna Sipponen ja Petri Wessman eivät olleet viime vuoden luvanhakijoita, vaan heidän talonsa on jo muuttokunnossa. Perheen tarinan voi lukea sivuilta 6–7. Päivi Hotokka Johanna Juvosen ja Ilkka Koposen vuokrakäyttöön remontoima mökki sijaitsee keskellä Pihlajakosken kylää. Pihassa on myös ikioma sauna sekä palju. Anna Karhila
Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 16. maaliskuuta 2022 LUKIJAPOSTI ” Kuntalaisraadeissa tulee olla myös kausiasukkaiden edustus. Kirjoittaja on Kuhmoisten vapaa-ajan asukkaat ry:n puheenjohtaja. Päivi Hotokka paivi.hotokka @kuhmoistensanomat. 16.2.2022 ? Aurinko nousee 6.34 ? Aurinko laskee 18.23 Onnea nimipäivänä! Tänään Ilkka To Kerttu, Kerttuli Pe Eetu, Edvard La Juuso, Joose, Jose ina, Jooseppi, Josef Su Aki, Kim, Kimi, Jooa, Joakim, Jaakkima Ma Pentti Ti Viktor, Viktori Ke Akseli, Selina Viikon tärpit ? Nyt on hyvä aika kylvää esimerkiksi tomaatit ja monet kesäkukat. ? Miesten kotaillassa perjantaina kuullaan Risto Ojalan elämästä. ? Lauantaina liputetaan Minna Canthin ja tasa-arvon päivän kunniaksi. KOLUMNI Pentti Rauhala PÄÄKIRJOITUS Kuhmoisten kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 28. kesäkuuta 2021 Kuhmoisten kunnan osallisuusohjelman. Vuoden 2021 alussa toteutetussa osallisuusohjelman sähköisessä kyselyssä kysyttiin, minkä arvosanan antaisit osallisuudelle Kuhmoisissa. Kausiasukkaiden antaman arvosanan keskiarvo oli hieman parempi (7,21) kuin vakinaisten asukkaiden (7,12). Jokainen voi tietysti kohdallaan miettiä, tyytyisikö omassa koulutodistuksessaan arvosanaan 7+. Kolmesta Kuhmoista kuvaavasta adjektiivista eniten vastauksia saivat rauhallisuus, turvallisuus ja viihtyvyys. Vastaajilta tulleissa ideoissa osallisuuden kehittämiseksi on mainittu kesäasukkaiden ja mökkiläisten vahvempi yhteistoiminta. Osallisuusohjelmassa on esitetty useita toimenpiteitä, jotka antavat mahdolKausiasukkaat osallisiksi kunnassa lisuuden vahvistaa kausiasukkaiden osallisuutta Kuhmoisissa. Ehdotetaan, että otetaan käyttöön kuntalaisraadit. Yhdistyksemme kannan mukaan kuntalaisraadeissa tulee olla myös kausiasukkaiden edustus. Ovathan kausiasukkaat kirkonkylän ulkopuolisissa kylissä jo kylässä läsnäolevan väestön enemmistö yöpymisvuorokausina laskettuna. Toisena ohjelmassa mainittuna toimenpiteenä on järjestöyhteistyön kehittäminen, jolta osin ehdotetaan järjestösuunnitelman laatimista yhdessä järjestöedustajien ja kausiasukkaiden kanssa. Järjestöillä on Kuhmoisissa poikkeuksellisen vahva rooli osallisuuden vahvistajana. Monissa yhdistyksissä ja niiden järjestämissä tilaisuuksissa kausiasukkaiden panos on merkittävä. Kausiasukkaiden osallisuutta tukee osaltaan kunnan, Kuhmoisten yrittäjäyhdistyksen sekä oman yhdistyksemme yhteinen kausiasukastoimikunta, jossa on jatkuvasti esillä kausiasukkaiden palvelujen kehittämiseen liittyviä asioita. Kausiasukastoimikunnan roolin arvostusta osoittaa, että Kuhmoisten kunnan johtavat luottamushenkilöt sekä johtavat virkamiehet kunnanjohtaja ja elinkeinokoordinaattori ovat siinä aktiivisina jäseninä. Parempaa kanavaa kunnan päätöksentekoon ei voi olla. Kuntastrategiasta on pyydetty myös yhdistyksemme lausunto. Varapuheenjohtajamme Liisa Kontturi valittiin jäseneksi Kuhmoisten kunnan uuteen hyvinvointityöryhmään, ja hän edustaa työryhmässä myös Kuhmoisten kulttuuriyhdistystä. Kunta tekee lakisääteisesti kunnan hyvinvointikertomuksen. Odotamme, että hyvinvointityöryhmän kautta myös kausiasukkaiden näkökulma tulee entistä vahvemmin esille myös kunnan hyvinvointikertomuksessa. Kotoa käsin tietokoneella katsottavien valtuuston kokousten hyvä tarkoitus lienee ollut käsiteltävien asioiden avoimuuden lisääminen kuntalaisille. Tämä hyvä tarkoitus vesittyy, kun huomataan, että päätökset onkin tehty etukäteen kuntalaisilta suljetussa seminaarissa, muissa pöydissä. Puheenjohtaja latoo päätökset pöytään kiireellä. Miksi? Kuulijalle jää tuntu, että kellään valtuutetulla ei Avoimuutta kunnan päätöksentekoon videoidussa kokouksessa saa enää olla mitään omaa sanottavaa julkisesti. Mitä järkeä on tuollaista sirkushuvia tuottaa kansalle avoimessa, läpinäkyvässä päätöksenteossa? Siitä toki päästään nokkelasti salailun maailman seuraavaan vaiheeseen: lakkautetaan turha videointi yleisen mielenkiinnon puutteen vuoksi, joka siis johtuu siitä että kuntalaiset eivät halua seurata puheenjohtajan yksinpuhelua, muualla, kuntalaisilta salassa, keskustelluista ja päätetyistä asioista. Meno on ja on tainnut jo vuosikaudet ollakin kuin Neuvostoliiton keskuskomitean kokouksesta. On näköjään mahdollista vielä vuonna 2022 yhtä lailla yllätysten Venäjällä kuin Kuhmoisissa. Eli: keskustelut, puheenvuorot, väittelyt ja päätösten teko on saatava julkiseen videoitavaan kokoukseen, pois hämäristä takahuoneista, esille kaikkien kuultavaksi. Lisää avoimuutta ja kaikkien kuntalaisten mielenkiintoa olla mukana kehittämässä kuntaa, kun näkee mitä oma valittu siellä puuhastelee vai nyökkäileekö vain hiljaa muiden mukana. Maskit on nyt riisuttava. ”Kuolleet kalat menevät virran mukana, arvokalat uivat vastavirtaan.” Veli-Pekka Silvast Aboriginaali vuodelta 1961 Ajattelin tällä kertaa sanoa muutaman sanan koulukiusaamisesta. Omat lapseni ovat jo aikuisia, perusasteen jälkeen toisen asteen koulutuksia käyneitä ja työelämässä. Nuorin lapsenlapseni käy vielä ala-astetta naapurikunnassa. Jatkuvasti putkahtaa esiin koululaisia, joita on kiusattu. Opettajalle ei uskalleta kertoa, kun pelätään, että kiusaaminen yltyy siitä. Usein ihmiset tuijottavat omaan napaansa ja jos joku valittaa kiusaamisesta, ajatellaan: ei se nyt minua ”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie” koske, jos ei ole omia lapsia kiusattu. Se on kuitenkin koko koulun yhteinen asia, josta on puhuttava koulun vanhempainilloissa. Tilastojen mukaan koulukiusaaminen vähentyi etäopetuksessa, mutta se toi toisen ilmiön. Niillä, joilla koulu ei mennyt hyvin ennen koronaa, meni entistä huonommin kotiopetuksessa. Ei olisi mielestäni liikaa vaadittu, jos koulun vanhempainilloissa käsiteltäisiin myös kiusaamisasioita. Koulun maine ei siitä mitenkään kärsi, päinvastoin rakentava keskustelu voi tuoda positiivista palautetta ja jopa uusia lapsiperheitä paikkakunnalle. Nuoremman lapsenlapseni koulussa Jämsässä oli villasukkapäivä, jolloin kaikilla oli villasukat jalassa. Minunkin tekemäni villasukat pääsivät silloin koululle. Nämä tapahtumat varmasti lähentävät oppilaita, eikä ketään jätetä yksin. Kuulin kylällä, että Kuhmoisissakin oli ollut päivä, jolloin oppilaat saivat viedä koulukirjat kouluun missä halusivat, ja päivä oli mennyt hyvin. Olisi hyvä, jos oppilailla olisi enemmän näitä yhteisiä tempauksia, niin kukaan ei tuntisi itseään syrjityksi tai ulkopuoliseksi. Se olisi yhteistä tekemistä muuten niin vaativan kouluarjen keskellä. Olihan tässä K-marketin pihalla mielestäni viisas plakaati siitä, että kauppa on sitoutunut tukemaan kiusaamisen vastaista työtä. Kirjoitukseni on yleisluontoinen. Eila Takala Kymmenen vuotta sitten hämmästelin tuohtuneena pääkirjoituksessa sitä, miksi Keski-Suomen ely-keskus esti Tehinkärjen loma-asuntojen muutoksen vakituisiksi asunnoiksi. Kunta olisi ollut myöntyväinen hakemuksiin, eikä maalaisjärjellä ajateltuna esteitä olisi pitänyt olla. Hallintokiemurat estivät tuolloin kolmen talouden ryhtymisen kenties vakituisiksi kuhmoislaisiksi. Tarvittiin vuosikymmen, maankäyttöja rakennuslain muutos sekä pandemia ennen kuin muutosta uskallettiin yrittää uudestaan. Nytkin kunnanhallitus on antanut hakemukseen suostumuksensa, ja toivotaan, että päätökset saadaan vietyä loppuun asti. Enää ei ely-keskuksen mielipidettä tarvitse kysyä, mutta valituksen tekeminen hallinto-oikeuteen on yhä mahdollista. Se ei ole muuttunut, että Tehinkärki on kuin mikä tahansa pieni maalaiskylä, vaikka se on alun perin lomakäyttöön kaavoitettu. Siellä on vesijohto ja viemäröinti, ja lähellä on vanhempia asuttuja kyliä. Talot on varustettu talviasumiseen. Hassummissakin paikoissa on vakituista asutusta. Kun kausiasuntojen muutoksia vakituisiksi vastustetaan, vedotaan usein siihen, että kunnan ei voi edellyttää tarjoavan palvelujaan mihin tahansa. Kuhmoisissa tämä peruste on yhdentekevä, koska kunta palvelee myös kausiasukkaitaan. Jätehuolto toimii. Koululaiset kuljetetaan myös sivukyliltä. Haja-asutusalueen asukkaat maksavat joka tapauksessa itse tienpitonsa. Asiointiliikennekin kulkee niille, jotka eivät muuten pääse liikkumaan. Ihmisten asumista ei voi rajoittaa, joten heille on annettava todellinen valinnanvapaus ja tunnustettava se virallisesti. Tervetuloa Kuhmoisiin asumaan! Vihdoinkin valinnanvapaus?
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 16. maaliskuuta 2022 3 tulee tarpeeksi. – En epäile ollenkaan, etteikö silloin olisi tulossa ukrainalaisia, jotka keksivät rahalle hyötykäyttöä. Mutta sitä en tiedä, saadaanko kevään töihin tarpeeksi tekijöitä. Talkootyön varaan ei voi laskea Tavallisenakin vuonna eri puolilta Ukrainaa tulevien työntekijöiden saapuminen on ollut monipolvista ja sekavaa, mutta työntekijäkaarti on pysynyt silti melko vakiona. Se on ollut tilalle elinehto, sillä vaikka työt ovat helppoja, vasta rutiini tekee niiden tekemisestä tehokasta. – Kukaan ei ole ensimmäisenä kesänä hyvä poimija. Jos töihin otetaan ensikertalaisia, heidän työtehonsa voi olla vain puolet kokeneiden työntekijöiden panoksesta. Silloin henkilöstökulut kasvavat kestämättömiksi, Sampo Keskinen toteaa. Pysyvyys on tärkeää ” Otamme vastaan kaikki saapuvat, mutta emme osaa yhtään sanoa, kuinka moni on todella tulossa. Elina Syrjänen Anna Karhila Keskisen marjatilalla Harjunsalmella ei ole vielä minkäänlaista varmuutta, saadaanko tilalle tälle kasvukaudelle tarpeeksi työvoimaa. Tavallisena vuonna marjatilan työt on hoidettu kevään istutuskaudesta alkaen ukrainalaisten työntekijöiden voimin, mutta nyt Venäjän Ukrainaan kohdistama sota on sekoittanut kaiken. – Kaksi ukrainalaisia on saapunut Kuhmoisiin ja kaksi on matkalla, mutta he eivät ole meidän työntekijöitämme. Kaksi heistä on tulossa toisille tiloille myöhemmin, ja lupasimme vain majoittaa heidät nyt, Keskisen marjatilan työntekijöiden rekrytoinnista vastaava Liisa Brander-Keskinen kertoo. Keskisen tilan työt alkavat lumien sulettua taimien istutuksella. Siinä vaiheessa töissä on tavallisesti ollut vain miehiä, sillä osa työvaiheista vaatii voimaa. Ensimmäiset viisi työlupaa Keskisen tilalle avautuivat 10. maaliskuuta, ja seuraavat kahdeksan avautuvat 1. huhtikuuta. Kaikille Keskisen tilan vanhoille työntekijöille on esitetty jo kutsut, mutta vielä ei ole mitään tietoa siitä, kuinka moni haluaa tai pystyy matkustamaan Suomeen. Ainakaan kevään työlupien haltijoiUkrainalaisten tulo hyvin epävarmaa ta ei luultavasti Suomeen nyt saada, sillä yleisen liikekannallepanon takia 18–60-vuotiaat miehet eivät saa poistua Ukrainasta. Keskisen tilan yrittäjää Sampo Keskistä tilanteen epävarmuus painaa. Jos taimia ei saada maahan, jopa kasvukauden jättäminen väliin on yksi vaihtoehto. – En pidä sitä kuitenkaan todennäköisenä. Pakkohan jotain on maahan saada, Sampo Keskinen sanoo. Poimijoita luultavasti riittää, kevät ongelma Kesän poimintakaudella Keskisen tilalla on yleensä ollut töissä 60–70 ukrainalaista. Poimijoissa on yhtä paljon naisia kuin miehiä. Satokauden ensimmäiset työluvat avautuvat 10. kesäkuuta, ja niistä osa on jo naisille. – Me otamme vastaan kaikki saapuvat, mutta emme osaa yhtään sanoa, kuinka moni on todella tulossa. Meidän työntekijöistämme ne muutamat harvat, jotka olivat EU:n alueella, ovat ainakin palanneet Ukrainaan, Liisa Brander-Keskinen sanoo. Sampo Keskinen arvaa, että moni ei halua sotatilassa lähteä kotoaan, vaan haluaa jäädä esimerkiksi katsomaan omaisuutensa perään. Silti hän uskoo, että kesäksi työntekijöitä myös kielitaidon kannalta. Yleensä vain yksi tai kaksi Keskisen tilalla töissä olleista ukrainalaisista on ymmärtänyt ja puhunut vähän englantia – Vakiotyöntekijät ovat meille siksi todella tärkeitä. He ovat opastaneet muut talon tavoille. Juuri rutiinien takia Sampo Keskinen ei pidä mahdollisena sitä, että marjatilan työt hoidettaisiin suomalaisten talkoolaisten, suomalaisen työvoiman tai esimerkiksi Ukrainasta tulevien pakolaisten avulla. – Emme voi mitenkään aloittaa kasvukautta niin, että laskemme koko kesän talkootyön varaan. Työvoiman kannalta ongelma on myös se, että Ukrainasta saapuu todennäköisesti naisia ja lapsia. – Toivotamme kaikki tervetulleeksi, mutta majoitustilamme eivät ole oikein perheille ihanteellisia. Sampo Keskinen muistuttaa, että majoituksen lisäksi haaste voi olla kulkeminen. Mikäli esimerkiksi kirkonkylälle voitaisiin majoittaa ukrainalaisperheitä, heidän saamisensa päivittäin töihin tilalle ei välttämättä ole helppoa. – Viimeisen kolmen vuoden aikana meillä ei yhdelläkään työntekijällä ollut käytössään autoa. Siksi olemme koettaneet majoittaa työntekijät tilan lähelle. Vuonna 2018 Sampo Keskinen katseli vadelman taimia tyytyväisenä. Nyt ilmeet ja ajatukset ovat synkemmät. Istutuskausi on kohta käsillä, mutta Ukrainan sodan takia tilan työntekijät eivät luultavasti pääse Suomeen. Päivi Hotokka Suomen MM-ralli ajetaan tänä vuonna jälleen nelipäiväisenä 4.–7. elokuuta. Kuhmoisten päivä on tutusti lauantai, jolloin Päijälän erikoiskoe käynnistää kisapäivän. Päijälän erikoiskoe ajetaan samaan suuntaan kuin vuonna 2019 eli etelästä pohjoiseen, Liehuntieltä Päijälän kylään ja sieltä Päijäläntietä eteenpäin. Pituutta kokeella on 20,3 kilometriä. Toinen Kuhmoisten suunnalla, tosin kokonaan Jämsän puolella, ajettava erikoiskoe on tänä vuonna nimeltään Rapsula. Se Rallin MM tulee taas Päijälään sisältää osia aiemmin ajetuista Rapsulan, Kakariston ja Arvajan erikoiskokeista. Reitti kulkee Rapsulantietä, Okskulmantietä ja Pitkäjärventietä. Rapsulan erikoiskokeen pituus on 20,6 kilometriä. Päijälän ja Rapsulan erikoiskokeet ajetaan kahteen kertaan, peräjälkeen ensimmäiseksi aamulla ja toisen kerran iltapäivällä. Kilpailun järjestäjien mukaan noin puolet MM-rallin reitistä on uudistunut syksyn 2021 kilpailuun verrattuna. Mukana on lähes kymmenen prosenttia tieosuuksia, joita ei ole ajettu WRC-autojen kilpailuissa Päivi Hotokka Kuhmoisista kotoisin oleva Matleena Junttanen selvisi täpärästi jatkoon sunnuntaina esitetyssä The Voice of Finlandin jaksossa. Hän esiintyi kaksintaistelussa yhdessä jyväskyläläisen Anna Goodin kanssa, ja he esittivät duettona The Darknessin kappaleen I Believe in a Thing Called Love. Valmentajat Toni Wirtanen ja Sipe Santapukki kertoivat laittaneensa tarkoituksella kaksi erittäin hyvää laulajaa kilpailemaan toisiaan vastaan. Esityksen perusteella valmentajat valitsivat jatkoon Anna Goodin, mutta muilla valmentajilla on ohjelmassa mahdollisuus kaapata toiseksi jäänyt lauJunttanen yhä mukana Voicessa laja tiimiinsä. Kaappauksen kautta Junttanen pääsi toistaiseksi jatkoon Maija Vilkkumaan tiimissä. Kaapatuille on tarjolla kuitenkin vain kaksi jatkopaikkaa tiimiä kohti, joten Junttasen pääsy seuraavaan knockout-vaiheeseen ei vielä ole varmistunut, kun kaksintaistelut edelleen jatkuvat. Junttasen ja Goodin esitys teki vaikutuksen tuomaristoon. Sitä kuvailtiin muun muassa mestareiden kamppailuksi. – En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa, Maija Vilkkumaa totesi. – Ihmisestä näkee, kun hän on syntynyt lavalle. Mieletön ääni, huikea esiintyjä, Vilkkumaan tuomarivahvistus Sanni kuvaili Junttasta. Päivi Hotokka Legendaarinen endurokilpailu Päijänteen ympäriajo kulkee jälleen Kuhmoisten läpi ensi lauantaina 19. maaliskuuta. Kuhmoisten Moottorikerho järjestää perinteiseen tapaan erikoiskokeen Hakin maastossa. Kilpailu lähtee liikkeelle Asikkalan Tallukasta. Lauantaina kierretään Päijänne ja palataan Tallukkaan yöksi. Sunnuntaina matka jatkuu Helsinkiin. Kuhmoislaista edustusta nähdään kuntoluokassa, jossa ajavat Vesa Peltonen ja Matti Korpela. Kilpailun suuri ennakkosuosikki on tänäkin vuonna hassilainen Eemil Pohjola. Kuhmoisten Moottorikerhon Heikki Sihto kertoo, että erikoiskokeen valmistelu on ollut vaativaa kovien lumisateiden vuoksi. Reitti meni niin tukkoon, ettei sitä enää päästy ajamaan moottoripyörillä, joten osa siitä piti lapioida auki käsipelillä. Ajokuntoon saatiin reilun neljän kilometrin pituinen pätkä, joka lähtee Puukkoistentien varresta ja palaa sinne takaisin. Päitsi lähtee nyt Tallukasta
Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 16. maaliskuuta 2022 SANAN KULMA Timo Huttunen Ruokapalvelu Tänään Sipulipihvit, persikkakiisseli Ruishiutalevelli leikkele To Broilerikiusaus, ruusunmarjarahka Kesäkeitto, leikkele Pe Cheddarkala, talkkunahyve Nakkikeitto La Makaronilaatikko, mangokiisseli Uunipuuro, mehukeitto Su Palapaisti, mousse Riista-punajuurikeitto Ma Hedelmäinen broilerikastike, mansikkakiisseli Ohravelli, leikkele Ti Jauhelihakeitto, pannari ja hillo Janssoninkiusaus Ke Merimiespata, hedelmärahka Mannapuuro, leikkele Ruokalista koskee Päijännekotia, terveysasemaa, toimintakeskusta ja kotipalvelua. Kirjoittaja on Hollolan seurakunnan kirkkoherra. Tapahtumat Maaliskuu 18.3. Miesten kotailta Kuhmolassa: Risto Ojala 75 vuotta 19.3. Päijänteen ympäriajo 20.3. Elokuva Kuhmolassa: Pohjolan satoa 27.3. Elokuva Kuhmolassa: Kuolema Niilillä 28.3. Kaverin kanssa kahville -tilaisuudet jatkuvat seurakuntakodissa parittomilla viikoilla maanantaisin 29.3. Pääsiäisaskartelua seurakuntakodissa Huhtikuu 1.4. Naisten tupailta seurakuntakodissa: kunnanjohtaja Valtteri Väyrynen 3.4. Elokuva Kuhmolassa: Marry Me Ilmoita tapahtumasi ajoissa: toimitus@kuhmoistensanomat.fi Kouluruoka Tänään Smetanakala, perunasose To Broilerikastike, nuudelit Pe Puuro, mehukeitto, sämpylä, leikkele, tuorepala Ma Broilerilasagne Ti Jauhelihakastike, perunasose Ke Kala-kasvisvuoka, perunat Päiväkoti Tänään 4-viljanvelli, juustoinen broilerikeitto, karjalanpiirakka, kananmuna To Munakas, kalapuikot, perunasose, kiisseli Pe Murot, uunimakkara, perunasose, jogurtti Ma Kaurapuuro, kalkkunakastike, ohralisäke, rahka Ti Munakas, kalavuoka, perunasose, kiisseli Ke Ruishiutalevelli, broilerilasagne, jogurtti Kuhmoisten-Padasjoen kappeliseurakunta Torstaituvassa Kansanlaulukirkko 24.3. klo 11.30 Anne Pettersson ja Hannele Erola Kuulemme myös kanteleen soittoa. Kastetut Eufemia Ilona Adolfina Varsell Kuolleet Risto Luukkonen 73 v Vietin talvilomaa perheen kanssa viime viikolla Himoksella lasketellen ja hiihtäen (minä ainoastaan hiihdän). Säät olivat aurinkoiset ja loma tarpeeseen koko perheelle. Jossain vaiheessa tunnistin korvamadon, jota olin ennättänyt äänettömästi hyräillä päässäni jo parinkin päivän ajan. Se oli Ismo Alankoa: Kriisistä kriisiin, kuljen komein askelin Kylläpä alitajunta osaa yllättää! Olin tietoisesti miettinyt sitä, kuinka kestämme koronakriisin jälkeen lähellä olevan sodan kriisin, ja ajatteluni seurauksena junnasin näköjään hiihtoladuilla asiaa toistaen. Pakonomaisesti tai meditatiivisesti. Kriisistä kriisiin. Onhan se tunnustettava, että olemme olleet kovilla. Kriisistä kriisiin Puhumattakaan Ukrainan kansasta. Kaikki sympatia ja tuki heille. Seurakunta tukee heitä keräyksin, taloudellisin avustuksin ja tarvittaessa hätämajoitusta järjestäen yhteistyössä maahanmuuttoviraston kanssa. Kriisistä on vaikea löytää hyvää. Ei ainakaan silloin kun se on akuutisti läsnä. Usein muistutettu ajatus on kuitenkin se, että kriisi on käännekohta, mahdollisuus muutokseen tai uuteen. Niin on kai nytkin ajateltava. Naamiot ainakin tipahtavat kriisin yhteydessä. On mahdollisuus parempaa, joskin myös huonompaan. Vaikeina aikoina Ismo Alangon sanoja enemmän yleensä muistelen, meditoin, junnaan ja rukoilen keskitysleirillä kuolleen Dietrich Bonhoefferin sanoituksia virrestä 600: Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman, niin että uuden virren sävelillä kuulemme kansasi jo laulavan. Hyvyyden voiman uskollinen suoja piirittää meitä, kuinka käyneekin. Illasta aamuun kanssamme on Luoja. Häneltä saamme huomispäivänkin. Toivo on uskon ja rakkauden ohella myös seurakuntamme keskeinen arvo. Ilman toivoa olemme epätoivoisia tai toivottomia. Olkaamme siis toiveikkaita. Toivokaamme, että kriisi on käännekohta parempaan, toivokaamme että kriisistä syntyy lopulta hyvää ja uskokaamme siihen, että kaikkivaltias ja rakastava Luojamme ei hylkää eikä petä. Siunattua kevättalvea! Anna Karhila Kuva murenee Raimo Hohdin maalauksia, kivimaalauksia ja runoja Kirjaston galleria Toritie 42 10.–31.3.2022 Kuva murenee, lähtee ja karkaa käsistä, hyppii jopa kiville ja lopuksi muuttuu sanoiksi sekä yhdistyy runoiksi. Taiteilija Raimo Hohdin oma kuvaus tiivistää hyvin, mitä kirjaston galleriassa maaliskuun loppuun asti auki olevasta näyttelyssä nähdään. Aina uutta tavoittelevan ja opettelevan taiteilijan näyttely on runsaudensarvi, jossa esillä on monella eri tekniikalla ja tyylillä tehtyä taidetta. – Teen ihan tarkoituksella koko ajan aivan erilaisia töitä. Tykkään luoda uutta, enkä halua toistaa itseäni, sillä se olisi tylsää, Raimo Hohti sanoo. Elämäntyönsä paperitehtaalla tehnyt Raimo Hohti aloitti maalaamisen 15 vuotta sitten työväenopiston kurssilla. Hänellä ei ollut mitään aiempaa taustaa taiteen parissa, mutta maalaaminen vei heti aivan täysin mukanaan. – Jotain tosin on ollut piilossa, sillä runoja olen kirjoittanut jo 30 vuoden ajan. Työväenopiston lisäksi Hohti on opiskellut muun muassa Venäjältä lähtöisin olevan Olga Malytchevan ja Svetlana Ruohon sekä Ukrainasta kotoisin olevan Oleg Tchoumakin kursseilla. – Nykyään kokeilen ja kehittelen itse tekniikoita, kun maalaan uudelle materiaalille. Esimerkiksi kivissä ja kovalevyissä pysyy parhaiten kiinni akryylimaali, kovalevyssä myös tussi. Tussi on armoton kovalevyllä Hohti on pitänyt näyttelyn Kuhmoisissa edellisen kerran vuonna 2019. Sen jälkeen hän on jo luonut paljon uutta. Esillä on nyt esimerkiksi leikkisästi Pablo Picasson ja Joan Mirón tyyliä jäljitteleviä tussija akryylitöitä sekä maalauksia lasille, päreelle ja kovalevylle. – Tussi kovalevyllä on armoton, sitä ei voi korjata, jos tulee virhe. Tummalta kovalevyltä saa puolestaan maalilla nousemaan hienosti hahmot esiin. Esillä on myös kiviä, joiden maalaamisen Hohti aloitti kaksi vuotta sitten. Huikeimpia niistä on kivi, jonka molemmin puolin kiven muodosta kasvaa apinan profiili. – Ajatus lähti mökkirannasta löytyneestä kivestä, jossa oli ihan selvä kengän muoto. Nyt näen kivissä valmiita muotoja, jotka nostan esiin. Hohti korostaa, että hänen teoksissaan on mukana iso annos huumoria. Toisaalta osa on myös hyvin vakavia. – Haluan haastaa katsojan. Saan palautettakin, mutta aika harvoin kukaan sanoo mitään negatiivista. Sekin olisi hienoa, jos joku arvioisi joskus kriittisesti. Viime vuonna maalattu taulu, joka kantaa nimeä 2017, kuvaa sen hetkistä maailmantilannetta. – Taisin olla jonkinlainen ennustaja, Raimo Hohti sanoo. Kuva voi kasvaa vaikka kivestä Anna Karhila
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 16. maaliskuuta 2022 5 – Kerran yövyimme Norjassa tunturin rinteellä sijaitsevassa mökissä, jossa ei ollut juoksevaa vettä. Omistajan luvalla peseydymme pihassa tuijottaen samalla poroja silmiin. Airbnb:n kautta tapahtuva vuokraus perustuu luottamukseen, joten varauksen yhteydessä on luontevaa kysyä seurueen koosta, matkan tarkoituksesta ja lähtömaasta. – Tähän mennessä meillä on ollut vuokralaisia kotimaan lisäksi Hollannista, Virosta ja Saksasta. Mökille vaikka ryömien drinkiltä Keravalla asuvalla pariskunnalla ei ollut Kuhmoisiin mitään aiempaa kosketusta, kun he 4,5 vuotta sitten sattuivat ajamaan sukulaisten luota kotiin poikkeuksellisesti Päijänteen länsipuolta. Matkalta oli löydettävä ruokaa, ja nettiä selatessa silmiin osui hyviä arvosteluita saanut ravintola Wonkamies. – Tämä oli sellainen kuin ajattelin, pieni mökki, josta saa tarpeeksi idyllisen ja erikoisen. Näin tämän aika riskittömänä sijoituksena: jos vuokraajia ei tulisi tarpeeksi, tästä saisi hauskan kesämökin omaan käyttöön, Ilkka Koponen sanoo. Koponen ja Juvonen kutsuvat mökkiä aikuisten paratiisiksi. Se ei ole perinteinen mökki, jossa naapurit ovat kaukana ja pihassa on vain järvi ja miljoona hyttystä. – Tässä on aivan vieressä Wonkamies, josta saa oikeasti hyvää ruokaa. Mökiltä voi piipahtaa milloin tahansa drinkille ja vaikka ryömiä takaisin, jos jalat eivät kanna. Suomen toiseksi suurin järvi on vain 200 metrin päässä, ja talvisin täällä on äärimmäisen rauhallista, Koponen listaa. Johanna Juvonen lisää listaan vielä Vuokko Liimatan emännöimän sataman kahvilan. – Se on aivan helmi! Viime kesänä remontin keskellä oli ihanaa, kun pääsi välillä kahville. Bakeliittikahva oli sattumaa Pienen mökin historia on monivaiheinen, sillä siinä on toiminut aikanaan ” Kolmen kilometrin kohdalla sanoin Johannalle, että ei täällä mitään ravintolaa ole. Anna Karhila Pihlajakosken kyläkaupan vieressä sijaitseva pieni talo sai toissa vuoden lopulla uudet omistajat. Nyt uuden ulkomaalin ja perusteellisen pintaremontin viime vuoden aikana saaneen mökin ikkunoista on loistanut monina iltoina valo. – Ostimme talon sillä ajatuksella, että tekisimme siitä vuokrauskohteen. Ajattelimme kuitenkin, että vuokralaisia tulisi vasta kesällä, mökin avopuolisonsa Johanna Juvosen kanssa ostanut Ilkka Koponen hämmästelee. Juvonen ja Koponen laittoivat ensimmäisen ilmoituksen mökistä netissä toimivalle kansainväliselle Airbnb-alustalle joulukuun alussa. Silloin remontti oli vasta loppusuoralla, eikä pariskunta osannut aavistaa, että ensimmäinen varaus tulisi saman tien. – Meillä oli samalle viikonlopulle varattu pihan terassin askelmien teko, ja jouduimme perumaan varauksen. Emme osanneet ollenkaan odottaa, että mökillä on ollut valtava kysyntä jo näin talviaikaan, Koponen sanoo. Pariskunta käy mökillä toistaiseksi itse vain huoltokäynneillä. – Tarkistamme esimerkiksi, että saunalle tulee vettä. Yöpyjiä Hollannista, Virosta ja Saksasta Talvikauden suosiota selittää Himoksen läheisyys. Yöpyjistä yli 90 prosenttia on joko menossa tai tulossa Himokselta. Moni kiertää useampia hiihtokeskuksia ja sijoittaa Himoksen ensimmäiseksi tai viimeiseksi matkalla. – Himoksella on todella paljon majoituskapasiteettia, mutta hintataso on siellä ehkä korkeampi, eivätkä kaikki halua jäädä yöksi hälinään. Perheellisille tämä paikka voi olla mielekkäämpi, Ilkka Koponen pohtii. Airbnb tarkoittaa vertaisvuokrausta, jossa tavalliset ihmiset tarjoavat asuntojaan tai mökkejään vuokralle muille. Johanna Juvoselle ja Ilkka Koposelle se tuntuu luontevimmalta vuokrauspaikalta. – Olemme itse käyttäneet Airbnb:tä matkustellessamme Euroopassa. Olemme vuokranneet sitä kautta myös omaa kotiamme Keravalla. Pariskuntaa viehättää Airbnb:ssä erityisesti yllätyksellisyys. Ohikulkumatkalla löytynyt unelma Anna Karhila – Valtatieltä on Wonkamieheen 3,5 kilometriä, ja kolmen kilometrin kohdalla sanoin Johannalle, että ei täällä mitään ravintolaa ole, Ilkka Koponen nauraa. Samassa vastaan tulivat Pihlajakosken katuvalot. – Ravintola löytyi, ja olihan se mielettömän upea kokemus kesäillassa. Me näimme heti parhaat palat. Pihlajakoski vei heti molempien sydämet, ja he aloittivat sopivan mökin etsimisen alueelta. Ajatuksena oli jo siinä vaiheessa ostaa mökki vuokrauskäyttöä varten. Sopiva kohde löytyi lopulta aivan Wonkamiehen vierestä reilu vuosi sitten. kauppa sekä puhelinkeskus. Ilkka Koponen ja Johanna Juvonen ovat säilyttäneet esimerkiksi mökin alkuperäisen huonejärjestyksen, vaikka vajaan vuoden kestäneessä remontissa käytiinkin kaikki pinnat läpi. – Koetimme säilyttää muutenkin vanhaa. Esimerkiksi lattialankut laitettiin takaisin eristeiden lisäämisen ja lattian suoristamisen jälkeen. Pariskunta teki remontin pääosin kahdestaan. Monia ratkaisuja saneli se, että mökki on vain 40 neliön kokoinen. – Meillä oli myös tavoitteena säilyttää hauskoja ja erikoisia yksityiskohtia. Niinpä alkuperäiset kapeat portaat jätettiin paikalleen. Vesivessalle lohkaistiin pieni tila tuvan puolelta. Mökkiin saatiin mahtumaan myös täysikokoinen keittiö, ja yläkertaan saatiin kekseliäin ratkaisuin kaksi huonetta ja nukkumatilat kuudelle. – Hauskimpia sattumia oli, kun löysin yläkertaan Porvoosta juuri oikeankokoisen pienen oven. Vasta hakiessa kävi ilmi, että siinä oli kahvana vanha bakeliittinen puhelimen luuri. Se tuntui täydelliseltä juuri tänne, Ilkka Koponen sanoo. Johanna Juvonen ja Ilkka Koponen remontoivat Wonkamiehen ja Pihlajakosken entisen koulun vieressä sijaitsevan pikkutalon vajaassa vuodessa hartiapankilla vuokrakäyttöön. – Kun raivaisimme pihan reunaa, kävi ilmi, että meillä on myös mahtavat näkymät suoraan Päijänteelle. Ilkka Koponen mahtuu juuri ja juuri mökin ehdoilla rakennettujen portaiden alle.
Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 16. maaliskuuta 2022 ” Se pelasti, kun en osannut murehtia tulevaa. Päivi Hotokka Ajatus rakentaa omakotitalo vapaa-ajanasunnon sijaan syntyi Henna Sipposelle ja Petri Wessmanille oikeastaan keskustelussa kunnan rakennustarkastajan kanssa. Pariskunta tiedusteli, kuinka paljon eroa on talviasuttavalla mökillä ja omakotitalolla. – Vastaus oli, että ei paljonkaan, miksette hae poikkeuslupaa omakotitalolle, Sipponen muistelee. Tontti Päijänteen rannalla Papinsaarta vastapäätä oli hankittu jo vuonna 2011. Sipposen veli oli löytänyt markkinoilta tontin, jossa oli 140 metriä rantaviivaa ja suojeltu rakennus. Perheet päättivät ostaa sen puoliksi. Rakentaminen käynnistyi vuonna 2019, jolloin rantaan valmistui saunamökki. Sen jälkeen asiat kehittyivät kuitenkin siihen suuntaan, että perhe päätti luopua Lempäälässä sijaitsevasta omakotitalostaan tulevaisuudessa. Kuhmoisista tulisi Sipposen ja Wessmanin loppusijoituspaikka, joten rakennusprojektissa etusijalle asetettiin päärakennus. Päätökseen vaikutti ainakin korona-aika, joka näytti, että töitä voi tehdä etänäkin. Ratkaisevan tärkeää oli, että tontille saatiin paikalliselta yritykseltä valokuituliittymä. Toisekseen perheen kaikki tyttäret ratsastavat, ja nuorin heistä halusi tulla Kuhmoisiin ratsastuslukioon. Itse asiassa ensimmäisenä paikkakunnalle muuttivat tytär ja hevonen. Lukiolainen asui alkuun vuokralla omassa asunnossaan. Helmikuun alussa Sipponen muutti osoitteensa Kuhmoisiin, Wessman pitää vielä yllä Lempäälän-kotia, jossa asuu perheen lukiota käyvä poika. Kotiin tullessa askel rauhoittuu Henna Sipponen myöntää, että rakentamisen aikana tuli hetkittäin sellainen olo, että ollaanko tässä ihan hulluja. Toisaalta he eivät ole hetkeäkään katuneet ratkaisuaan. Asuminen Kuhmoisissa tuntuu luontevalta ja helpolta. – Meidät otettiin avosylin vastaan. He kokevat saaneensa muuton myötä lisää elämänlaatua. – Jo silloin kun kävimme pelkällä tontilla, askel rauhoittui heti, Sipponen kuvailee. Koti on alle kahden kilometrin päässä keskustasta, Loppusijoituspaikka Päijänteen rannalla mutta syrjässä. Silti siellä ei ole pimeää tai yksinäistä, sillä Papinsaaren ja kylän valot loistavat lähellä, ja järvelle avautuvista suurista ikkunoista on hyvä tarkkailla jäätien tai laivaväylän liikennettä. Sipponen on asunut lapsuutensa Päijänteen rannalla Asikkalassa ja Wessman meren ääressä Porissa, joten järven läheisyys on kotoisaa. Kummallakaan heistä ei ollut aikaisempia yhteyksiä Kuhmoisiin. Vaikka he eivät tunteneet paikkakunnalta ketään, paikallisilta yrittäjiltä on saanut helposti apua arjen pikku asioihin. Isäkkö keskittyi rakennuttamiseen Oli onni, että Petri Wessman oli ennen rakentamisen aloittamista myynyt osuutensa yrityksistään ja ollut jo jonkin aikaa isäkkönä eli kotona olevana vanhempana aikuistuville lapsille. Ratkaisuun oli päädytty, koska Henna Sipponen työskentelee myyntijohtajana lääkinnällisiä laitteita, kuten potilaiden painehaavoja ehkäiseviä ja hoitavia patjoja, valmistavassa Medimattress Oy:ssä Ennen koronaa hän matkusti työn vuoksi jopa 3–4 päivää viikosta. Järjestely mahdollisti sen, että Wessman pystyi olemaan paljon paikalla myös rakennustyömaalla. Pariskunta ei ollut koskaan ennen rakentanut tai rakennuttanut mitään, joten uusia asioita tuli eteen jatkuvasti. – En osannut stressata asiaa etukäteen, mutta seuraavaa osaisin, Wessman sanoo. Hänen rakennusalalla oleva kaverinsa ohjeisti ennen rakennusprojektin alkua, että muista ratkaista yksi ongelma kerrallaan. Wessman ei tuolloin ymmärtänyt, mitä kaveri tarkoitti, mutta nyt hän tietää sen hyvin. – Jossakin vaiheessa joka päivä tuli eteen uusi ongelma. Se pelasti, kun en osannut murehtia tulevaa. Lisäksi ongelmissa kullanarvoisena apuna olivat työmaan vastaava työnjohtaja ja kaikki paikalliset yrittäjät. Enemmän aikaa suunnitteluun Wessman toteaa, että helpointa olisi ollut hankkia avaimet käteen -talopaketti. Hän kuitenkin ajatteli, että pystyisi kilpailuttamaan rakentamisen osa-alueita. Lopulta se ei mennyt ihan niin, koska tekijöistä oli pulaa. Monet on varattu 1–2 vuodeksi eteenpäin – Lopulta kuitenkin onnistuimme saamaan osaavat ammattilaiset. Jos Wessman nyt aloittaisi projektin alusta, hän käyttäisi vielä enemmän aikaa suunnitteluun. Talo on Kontion valmiista mallistosta, mutta sitä on muokattu perheen toiveiden mukaan. Muutoksia suunnitelmaan tehtiin paljon myös rakentamisen aikana, jolloin jokainen muutos aiheutti ketjun huolehdittavia asioita. – Esimerkiksi seinän Ensi kesänä päästään pihan rakentamiseen. Pihasta on suora näköyhteys Papinsaareen lahden toiselle puolen. Keltaiset kalusteet tuovat vessaan ilmettä. Nojatuolin kohdalla on varaus suihkunurkalle. Petri Wessman ja Henna Sipponen valitsivat taloonsa epätyypillisen ratkaisun: makuuhuone erotetaan muista oleskelutiloista vain lasiseinällä. – Kaksinhan me täällä enimmäkseen olemme, he perustelevat.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 16. maaliskuuta 2022 7 Loppusijoituspaikka Päijänteen rannalla siirto aiheutti muutoksia myös lupapapereihin. Perheen apuna oli myös sisustussuunnittelija, jolla oli laajaa osaamista muustakin rakentamiseen liittyvästä. Wessman miettii, että olisi ollut hyvä, jos suunnittelija olisi ollut mukana aivan alusta asti. Vaalean tilalle sinistä ja keltaista Kantavia ajatuksia Sipposen ja Wessmanin talonrakentamisessa olivat hengittävyys, luonnonmateriaalit, valoisuus, toimivuus sekä kodin ja kesämökin yhdistäminen. Talo on hirsirunkoinen, ja Päijänteen puoleinen seinä on lähes kokonaan ikkunaa. Ulko-ovesta astutaan korkeaan ja ilmavaan tilaan, jossa yhdistyvät keittiö ja olohuone. Heti lasiseinän takana on vanhempien makuuhuone. Sipponen esittelee, kuinka talo on todellakin suunniteltu loppuelämän kodiksi. Jos myöhemmin ei enää pääse liikkumaan portaita alakertaan, elämä sujuu yläkerrassakin. Wc on mitoitettu pyörätuolia käyttävälle, ja sinne saadaan tarvittaessa tehtyä suihkunurkkaus. Sisustuksessa on käytetty kestäviä, kotimaisia tuotteita, joista suuri osa on aivan lähiseudulta. Esimerkiksi ruokapöytä, jonka toimitusta haastatteluhetkellä vielä odotettiin, on tilattu kuhmoislaiselta Ruoko Designilta. Henna Sipposta naurattaa, kun hän esittelee kalustusta. – Minulla on aina ollut vaaleat huonekalut. En tiedä, mikä minulle nyt tuli. Sohva on sininen ja nojatuolit keltaiset. Wc:n kalusteet ovat keltaiset. Alakerrassa on vihreällä sisustettu metsähuone. Ensi kesäksi valmistuu koko talon levyinen tilava terassi. Se ja ikkunaseinä yhdistävät ulkotilat sisätiloihin. Kesällä keskitytään pihatöihin. Omasta rannasta on suora reitti Tehinselälle johtavalle väylälle. – Olen nuoruuteni viettänyt veneillen, totta kai meille vene tulee, Sipponen innostuu. Wessman toppuuttelee, että ensin on rakennettava piha ylärinteestä rantaan asti ja vielä laituri. – Vene tulee viimeisenä, sellainen jonka budjetti kestää. Päivi Hotokka Punainen talo Myllykujalla oli se, joka ratkaisi Tervalan nuoren perheen asuinpaikan. Joonas ja Linda-Maria Tervala asuivat aiemmin Hyvinkäällä, missä Joonas oli opiskellut ja Linda-Marialla oli työpaikka. Sitten syntyi Telma, nyt vuoden ja kolme kuukautta. Kerrostalokaksio alkoi tuntua ahtaalta ja hankalalta. – Asuntomme oli melkein ylimmässä kerroksessa, ja sinne piti kulkea vaunujen kanssa. Hyvinkäällä perhettä ei varsinaisesti pidätellyt mikään, sillä kummallakaan vanhemmista ei ollut kaupungissa verkostoja ja Joonaksen työ metsurina ja arboristina on liikkuvaa. Kun viikonloppu tuli, he pakenivat joko Joonaksen kotipaikkakunnalle Kuhmoisiin tai Linda-Marian vanhempien luokse Tampereelle. – Minulle Kuhmoinen ei ollut ensimmäinen vaihtoehto asuinpaikaksi, Linda-Maria tunnustaa. Hän uskoi, että he päätyisivät jonnekin Tampereen lähistölle. Noin vuosi sitten Joonas päätti kuitenkin kysellä sosiaalisessa mediassa Kuhmoisten vapaista taloista, jotka eivät sillä hetkellä olleet julkisessa myynnissä. Siitä ei mennyt kuin pari päivää, kun pari oli jo katsomassa Myllykujan taloa. – Tuli heti tunne, että tämä on meidän paikkamme, tänne meidän kuuluu muuttaa. Muutto maalle jännitti vähän Talossa ihastutti etenkin hyvä sijainti, lähes tuhannen neliön oma piha ja puolilämmin ulkovarasto. Lisäksi Kuhmoisissa kiinteistöjen hinta–laatu-suhde on kohdallaan. – Minua ahdisti kovasti Hyvinkäällä, kun ei ollut omaa pihaa, vaan kerrostalon piha oli yhteistä aluetta. Korona-aikana se korostui, kun olimme paljon sisätiloissa, Joonas sanoo. Tervalat kuitenkin uskovat, että muutto omaan taloon olisi ollut ajankohtainen ilman koronaepidemiaakin. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä kaikista kolmesta tuli virallisesti kuhmoislaisia. Joonas pääsi toteuttamaan haaveensa paluumuutosta, ja vaikka hän ei asiaa aluksi ajatellutkaan, hän muutti aivan lapsuutensa kotikulmille. Perhe asui tuolloin meijerin kiinteistössä. Linda-Mariaa muutto vähän jännitti, koska hän oli koko ikänsä asunut kaupungissa. – Mutta yllätyin siitä, kuinka paljon olen tykännyt asua täällä. – Ei tämä niin kaukana Tampereelta ole. Olemme Telman kanssa välillä matkustaneet bussilla sinne mummolaan. Lastenrattaiden kanssa pääsemme ilmaiseksi. Linda-Marian työkaverit Hyvinkäällä eivät tahtoneet uskoa, että nainen viihtyisi pienellä paikkakunnalla. – Väärässä olivat! Vesistöjä oli etelässä ikävä Kuhmoinen tuntuu hyvältä asuinpaikalta, koska täällä on turvallista ja rauhallista. Tervalat kertovat miettineensä, mitä he lopulta tarvitsevat kivan asunnon lisäksi: lähinnä ruokakauppoja ja ehkä harrastuksia. Kirkonkylällä kaupat, apteekki ja kirjasto ovat lähellä. Linda-Maria on tyytyväinen siitä, että vauvaperheellekin riittää tekemistä. Hän on käynyt Telman kanssa esimerkiksi vauvajumpassa ja perhekerhossa. Kaikkiin pääsee kulkemaan ilman autoa. – Jos tarvitsee jotain erikoisempaa, ei ole iso homma lähteä kaupunkiin, Joonas lisää. Muutaman sadan metrin päässä sijaitseva Päijänteen ranta on iso juttu. – Olemme molemmat kaivanneet vesistöjä, joita ei Hyvinkäällä ollut ollenkaan. Piti nähdä vaivaa, että pääsi uimaan, Joonas sanoo. Myös pienen paikkakunnan yhteisöllisyyden perhe on jo huomannut. Naapurit tulevat helposti tutuiksi. – Emme varmaankaan olisi verkostoituneet samalla tavalla, jos olisimme muuttaneet kaupunkiin, vaikka asuinalue olisi ollut samanlainen. Äitiysneuvolaan hankala kulkea Linda-Maria löytää paikkakunnasta vain yhden huonon puolen. Perheeseen on loppukesällä syntymässä toinen lapsi, ja se tarkoittaa käyntejä äitiysneuvolassa, joka nykyisin sijaitsee Jämsässä. Koska hänellä ei ole autoa käytössään eivätkä bussit kulje sopivasti, neuvolaan pääseminen tuottaa vaikeuksia. Ensimmäisellä käynnillä tilanne ratkaistiin niin, että yrittäjänä toimiva Joonas piti vapaapäivän ja koko perhe lähti yhdessä Jämsään. Linda-Maria miettii, eikö olisi käytännöllisempää, jos hoitaja tulisi Jämsästä Kuhmoisiin tiettyinä aikoina. Pariskunnan työasiat eivät vaatineet suuria järjestelyjä muuton vuoksi. Joonas tekee osittain alihankintatöitä yrityksille Lahdessa ja Jyväskylässä, ja omat asiakkaat ovat pääosin Kuhmoisten alueella. Joitakin vanhoja asiakkaita hän käy edelleen palvelemassa Uudellamaalla. Linda-Maria on koulutukseltaan hammashoitaja ja lähihoitaja. Hänellä on työpaikka edelleen Hyvinkäällä, mutta hän suunnittelee hoitavansa lapsia kotona vielä jonkin aikaa. – Mietin sitten myöhemmin, etsinkö töitä täältä. ”Tänne meidän kuuluu muuttaa” Joonas, Telma ja Linda-Maria Tervalan vuonna 1987 valmistunut uusi koti oli hyvässä kunnossa muuttohetkellä. Perhe teki sisälle vähän pintaremonttia ja ulkopuolelle salaojat. Petri Wessman ja Henna Sipponen valitsivat taloonsa epätyypillisen ratkaisun: makuuhuone erotetaan muista oleskelutiloista vain lasiseinällä. – Kaksinhan me täällä enimmäkseen olemme, he perustelevat. ” Olen nuoruuteni viettänyt veneillen, totta kai meille vene tulee. Päivi Hotokka Päivi Hotokka
Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 16. maaliskuuta 2022 ” Muutoksissa tulee eteen hyvin vähän ongelmia. Kimmo Vehkalampi p. 040 762 3546 kimmo@ivhuoltopalvelut.fi www.ivhuoltopalvelut.fi • ASENNUS • ILMAMÄÄRIEN MITTAUS JA SÄÄTÖ • • KANAVISTON NUOHOUS • SÄHKÖTYÖT • VARAOSAT • V EHKALAMPI IV SÄHKÖ JA HUOLTOPALVELU KOTI Mökki & JOHAN ON MARKKINAT Remonttitaitoinen perhe ostaa autiotilan/huonokuntoisen mummonmökin. NOPEAT KAUPAT. p. 050 458 0532 OSTETAAN Hyödynnä paikalliset palvelut! KOTI Mökki & Päivi Hotokka Kiinteistön käyttötarkoituksen muutoksia vapaa-ajanasunnosta vakituiseksi asunnoksi on haettu parin vuoden aikana eri puolilla Kuhmoista, mutta huomiota kiinnittää useampi muutos Haukkasalon saaressa. Reilu vuosi sitten poikkeuslupaa Haukkasaloon hakivat Kimmo Mörö sekä Pertti ja Marja Patrikainen. Molempien talouksien tilanne oli helppo, koska asunnot olivat valmiiksi talviasuttavia. Rakennuksiin ei tarvinnut tehdä muutoksia. Kimmo Mörön perhe alkoi rakentaa vapaa-ajanasuntoaan vuoden 2006 tienoilla, ja alusta asti siitä suunniteltiin omakotitalon kaltainen. Nyt myös vakituinen asuminen kiinYhteisöllisyys vetää Haukkasaloon vakiasukkaiksi teistöllä olisi mahdollista. Perhe on kuitenkin toistaiseksi kirjoilla toisessa kodissaan Pirkkalassa. – Enempää emme ole vielä asiaa pohtineet, mutta etätyöntekokin on nykyisin mahdollista. Mörön perhe viettää aikaa Haukkasalossa viikonloppuisin ja loma-aikaan, koronaepidemian aikana mahdollisuuksia on ollut enemmänkin. Saaristossa asumista tuettava Kimmo Mörö on kotoisin Jämsästä, ja hänen vaimonsa isä on syntynyt Haukkasalossa. Saareen perhettä sitoo myös yhteisöllisyys, jonka vertaista on vaikea löytää. Viime vuosina saareen on yhteisellä työllä saatu luotua harrastusmahdollisuuksia ja tilaisuuksia kokoontumiseen. Mörö kuitenkin myöntää, että vakituista asumista saarella ja sieltä muualla työssä tai koulussa käyntiä hankaloittavat kulkuyhteydet. Hän haluaa saarelaisena muistuttaa, että Kuhmoinen on saaristo-osakunta, jolle muun muassa maksetaan saaristolisää. – Toivottavasti tuki käytettäisiin kokonaisuudessaan siihen, että tuetaan saaristossa asumista. Lupaprosessia ei tarvitse pelätä Pertti ja Marja Patrikaisella on ollut vapaa-ajanasunto Haukkasalossa yli 40 vuoden ajan. Noin 15 vuotta sitten hekin rakensivat uuden mökin, joka täytti tuolloiset omakotiPäivi Hotokka Kuhmoinen sai viime vuonna enemmän muuttovoittoa kuin noin 30 vuoteen. Rakennustarkastaja Ari Raiskio arvioi lupamääriin perustuen, että osa muuttajista saattaa olla heitä, jotka muuttavat vapaa-ajanasuntonsa käyttötarkoituksen omakotitaloksi ja asettuvat sinne asumaan. Tällaisiin muutoksiin haettiin viime vuonna kuusi lupaa, ja lisää lupia on haettu tämän vuoden alussa. Kunnanhallitus myönsi maanantaina kaksi poikkeamislupaa käyttötarkoituksen muutokseen, yhden Tehinkärkeen ja yhden Kylämälle. Lisäksi hallitus myönsi yhden poikkeamisluvan omakotitalon rakentamiselle rantakaava-alueelle Sappeeseen. Loma-asunnon muuttaminen vakituiseen käyttöön vaatii poikkeamisluTehinkärkeen ensimmäinen lupa vakituiseen asumiseen? van, mikäli kiinteistö sijaitsee rantakaava-alueella. Tämän jälkeen haetaan vielä rakennuslupa. Haja-asutusalueella riittää rakennustarkastajan myöntämä rakennuslupa. Raiskion mukaan muutoksia haetaan pääosin ranta-alueilla sijaitseville asunnoille, mutta jonkin verran myös haja-asutusalueelle. Kohteet ovat yleensä jo valmiiksi ominaisuuksiltaan omakotitalon veroisia, jolloin muutostöitä ei tarvitse tehdä lainkaan. – Muutoksissa tulee eteen hyvin vähän ongelmia. Jätevesijärjestelmät on yleensä jo tehty määräykset täyttäviksi, Raiskio kertoo. Kunta on muutoksille myötämielinen Kuhmoisten kunnan periaatteena on edistää loma-asuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi. Ajatus on kirjattu jo vuodelta 2013 peräisin olevaan maankäytön periaateohjelmaan. Niinpä kunnanhallitus myönsi nyt poikkeamisluvan myös Tehinkärjen loma-asuntoalueelle. Useille Tehinkärjen kiinteistöille haettiin käyttötarkoituksen muutosta jo vuonna 2012, ja kunnanhallitus oli silloinkin valmis myöntämään sinne luvan vakituiseen asumiseen. Tuolloisen maankäyttöja rakennuslain mukaan ely-keskuksella oli kuitenkin nykyistä suurempi rooli lupien myöntämisessä, ja vakituinen asuminen Tehinkärjessä tyssäsi Keski-Suomen ely-keskuksen valitukseen. Nykyisin ely-keskukselta ei enää ole pakko pyytää lausuntoa käyttötarkoituksen muutosta varten. Siksi saattaa olla, että nyt vihdoin saadaan ensimmäinen vakituinen asunto Tehinkärkeen. Tällä välin myös ely-keskus on vaihtunut. Ari Raiskio uskoo, että tilanne ei ainakaan ole vaikeutunut Pirkanmaan ely-keskuksen alueelle siirryttäessä. Useissa poikkeamislupahakemuksissa perustellaan halua vakituiseen asumiseen rakennuksen soveltuvuudella ympärivuotiseen asumiseen ja mahdollisuudella tehdä etätöitä. Osa haluaa luopua muualla sijaitsevasta asunnostaan, kun siirtyy eläkkeelle. Kiinteistöjen omistajia kiinnostaa luultavasti myös se, että vakituisen asunnon kiinteistövero on pienempi kuin vapaa-ajanasunnon. – Kiinteistöveron alentaminen vaatii kuitenkin sen, että joku muuttaa vakituisesti kiinteistölle asumaan, Raiskio muistuttaa. Haukkasalon saaressa on ainutlaatuinen yhteisö, joka on saanut muun muun muassa Kimmo Mörön (keskellä) muuttamaan kausiasunnon vakituiseen käyttöön soveltuvaksi.
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 16. maaliskuuta 2022 9 SANTTU LAHTINEN 050 3535 924 KAIVINKONEJA TRAKTORITYÖT MONIPUOLISET MÖKKITALKKARIPALVELUT KIINTEISTÖN JA PIHAN HUOLTOTYÖT santtu.lahtinen82@gmail.com Ompelimo Outi Myös sisustusompelut: • tyynyt • verhot • päiväpeitteet ym. Tehintie 279, Kuhmoinen p. 050 555 8742 www.ompelimooutis.fi Kotikäyntikin onnistuu! Töiden vastaanotot ja noudot myös Kuhmoisten Kädentaitajien myymälässä. I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I 0400 933 806 METSURIJA ARBORISTIPALVELU J. TERVALA u pihapuunkaadot u puiden hoitoleikkaukset u metsätyöt metsurijaarboristi@protonmail.com metsurijaarboristi.fi Tule mukaan osallistumaan ja valvomaan kausiasukkaiden etuja Kuhmoisten Vapaa-ajan asukkaat ry on vireä yhdistys, jonka jäsenenä voivat olla Kuhmoisissa ja sen lähialueella mökkeilevät ja asuvat. Liity jäseneksi: omakotiliitto.fi p. 0400974177 kauppahuonekoskela.fi AVOINNA ma-pe 8.30-17 la 9-14 Käy myymälässä, tilaa netistä tai soita me ollaan valmiina! Tänä vuonna puutarhavalikoima on laajempi kuin koskaan! Puutarhaan, kotiin ja mökille k???????????????????? ????????????????????a????????????! Yhteisöllisyys vetää Haukkasaloon vakiasukkaiksi talon vaatimukset. Siksi poikkeusluvan saa minen sujui ongelmitta. – Se oli melkoinen lu paprosessi, mutta sitä ei kannata pelätä. Saimme rakennusvalvonnasta hy vää apua hakemiseen, Pertti Patrikainen kertoo. Myös Kimmo Mörölle on jäänyt mieleen, että tuntui jännältä hakea vielä uu delleen rakennuslupaa valmiille rakennukselle, kun ensin oli saatu poik keuslupa muuttaa ranta kaavaalueella sijaitseva mökki vakituiseksi asun noksi. Patrikaisten toinen asun to sijaitsee Kangasalla, ja se säilyy heidän tukikohta naan myös tulevaisuudes sa. Pertti Patrikainen on kuitenkin ehtinyt jo siir tyä kirjoille Haukkasaloon. – Posti menee edelleen Kangasalle, ja olemme so pineet myös terveyden huoltomme sinne. Kangasalankoti sijait see terveyskeskuksen naa purissa, joten siellä asioin ti on sujuvaa. Suurimman osan ajastaan pariskunta viettää Haukkasalossa. Kaupassa käydään vii kon tai puolentoista vä lein ja Kangasalla pari kol me kertaa kuukaudessa. Tuolloin he viipyvät yön tai kaksi. Patrikaiset viettävät tal visin jonkin verran ai kaa myös ulkomailla, ja Kanga salta käsin on help po lähteä reissuun. Pertti Patrikainen ko kee, että Haukkasalossa on turvallista asua ja kul keminen on nykyään help poa. – Hyvin olemme kotiu tuneet nyt uudessa muo dossa. Takaisin emme vaihtaisi. Päivi Hotokka Kuhmoisten kunnalla oli viime viikonloppuna oma osasto Lahdessa järjeste tyillä Raksamessuilla. Yh tenä kunnan markkinointi keinona oli ilmainen oma kotitalotontti, johon sai mahdollisuuden jättämäl lä hakemuksen. Elinkeinokoordinaatto ri Panu Anttilan mukaan hakemuksia tuli noin kym menen, osa paikan päältä ja osa verkkolomakkeel la. Kunnanjohtaja Valtteri Väyrysellä on yksinoi keus päättää hakemusten perustella, kenelle tontti myönnetään, tai myönne täänkö. Anttila kertoo kunnan väen olevan tyytyväisiä messuihin, vaikka yleisöä odotettiin jonkin verran enemmän. Viikonlopun hyvät ulkoilusäät toden näköisesti verottivat kävi jämäärää. Tästä huolimatta osas tolla kävi Kuhmoisista ja kunnan tonteista kiinnos Messuilta kymmenkunta hakemusta ilmaiseen tonttiin tuneita ihmisiä. – Todellakin kannatti lähteä. Lahden messut jäivät kunnan ainoaksi messu tapahtumaksi tänä kevää nä, koska Tampereen As tamessut siirrettiin ensi vuoteen. Unto Sarvala, kunnanjohtaja Valtteri Väyrynen ja elinkeinokoordinaattori Panu Anttila kunnan messuosastolla Raksa-messuilla Lahdessa. Haukkasalon saaressa on ainutlaatuinen yhteisö, joka on saanut muun muun muassa Kimmo Mörön (keskellä) muuttamaan kausiasunnon vakituiseen käyttöön soveltuvaksi. Anna Karhila Kuhmoisten kunta
Kuhmoisten Sanomat 10 Keskiviikkona 16. maaliskuuta 2022 KOTI Mökki & u Mene osoitteeseen kuhmoistensanomat.fi u Klikkaa palkista kohtaa NÄKÖISLEHTI, linkki vie sinut Lehtiluukkuun. u Valitse Aktivoi tilaajatunnus ja syötä asiakasnumerosi. u Jos käytät Lehtiluukkua ensimmäistä kertaa, valitse Luo uusi käyttäjätunnus ja anna palveluun sähköpostiosoitteesi. u Nyt voit lukea näköislehteä! u Salasana tulee sähköpostiisi, jotta voit myöhemmin kirjautua uudelleen. Tarvitset vain sähköpostiosoitteesi ja salasanan. Hei kestotilaaja, ota näköislehti käyttöösi! ...ja seuraa ohjeita: Pyydä asiakasnumerosi: ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi kuhmoistensanomat.fi HUOM! Tämän viikon 16.3. teemalehti Koti & Mökki on poikkeuksellisesti luettavissa kaikille avoimena ilmaisena näköislehtenä. Lue uutiset Lehtiluukusta ennen kuin paperilehti kolahtaa luukusta! Näköislehti + arkisto vuodesta 2010 alk. kaikkien kestotilaajen lisäetuna! Kuhmoisten Sanomat Kotiseudun asialla. Kestotilaus 82 € /vuosi (sis. näköislehden) 12 kk määräaikainen tilaus 89 € 6 kk määräaikainen tilaus 49 € (hinnat sis. alv. 10%) Tutustu näköislehteen : 12 kk 60 €, 6 kk 32 €, 3 kk 23 € Elina Syrjänen Urheiluseura Mäkimaan Muhkun pönttöhiihtokilpailussa Päijälässä helmikuun lopussa oli näytillä Olli Lehdon suksikokoelman aarteita. Suksien ja sauvojen ohella esillä oli suksivoiteita, pulkkia, liukureita ja kelkkoja. Suksivoiteet ovat peräisin edesmenneeltä Matti Loipolta, jonka omaisilta Mäkimaan Muhku sai voiteet lahjoituksena muutama vuosi sitten. Siitä lähtien voiteet ovat olleet seuran käytössä joka talvi. – Suksivoidekokoelma on hieno lahjoitus, melkoinen arsenaali. Tavaraa oli kahdessa pakissa, Olli Lehto kertoo. Lehdon mukaan suksivoiteita on joka lähtöön ja joka kelille. Lisäksi on voitelutyökaluja. – Matti käytti aina markkinoiden viimeisimpiä huippuvoiteita, ”ei mitään Anttilan voiteita” kuten ennen sanottiin, jos oli huono luisto, Lehto luikauttaa. – Matti oli liikuntamiehiä. Monet juoksuja hiihtokisat hänen kanssaan Voiteita joka lähtöön ja paritsadat sukset kierrettiin. Suksia hän laitteli ja voiteli, totta kai, kun oli kova poika hiihtämään. Finlandia-hiihdoissakin hän oli alusta lähtien mukana, Lehto muistelee. Finlandia-hiihtoja on Olli Lehdollakin takana yli kaksikymmentä. Lehto kehuu paikallista voiteluosaamista, josta esimerkkinä hän mainitsee kuhmoislaisedustuksen ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräisen huoltojoukoissa. Voiteina pihkaa, tervaa, kynttilää Ensimmäiset sukset Lehdolle teki hänen setänsä sodan jälkeen. Siteiden asemesta hänen suksissaan oli mäystimet. Mäystin on lenkki, jolla jalkine kiinnitetään sukseen. – Mäystimen saattoi tehdä vaikka hevosvaljaiden kuluneesta nahanpätkästä. Sodan jälkeen ei ollut välineitä, ei voiteita. Pihkaa, tervaa ja kynttilää käytettiin voiteluun. Potkukelkassa vietiin suksetkin aikanaan Pirtille hiihtokisaan, etteivät voiteet kulu, Lehto naureskelee. Lehto arvioi, että hänellä on suksipareja parisen sataa, ylikin, ja tilaisuuden tullen hän esittelee niitä mielellään. Suksinäyttelyjä hänellä on ollut etenkin omalla pajalla, jossa hän järjesti niin kutsuttuja sepän sällin päiviä peräti 16 vuoden ajan. Lehdon paja sijaitsee metsän reunassa Päijälästä muutama kilometri Oriveden suuntaan. Sepän sällin päivillä Lehdon pajalla taottiin muun muassa puukkoja ja veitsiä. Työn alla yksipuiset sukset Tosiasiassa Lehdolla itselläänkin on suksiprojekti työn alla, nikkarin omien sanojen mukaan ”vähän yli puolimatkan”. Kyseessä ovat vanhanajan yksipuiset sukset, joiden materiaali on omasta metsästä. Suksien valmistus ei ole kiireisen työtä, sillä aikaa siihen tarvitaan vuosia. Oppia Lehto on käynyt hakemassa ainakin pohjanmaalaisilta suksimestareilta. – Kevättalvella kaadetaan hyvä, suora koivu, laitetaan kahden ja puolen metrin pätkiksi, lohkotaan palaset ja annetaan kuivua pimeässä aitan vintillä. Tuohipuolesta tulee suksen pohja. Vähän vuollaan ja annetaan taas rauhoittua. Kokeilen sillä tavalla kuin on neuvottu, Lehto paljastaa. Kirkonkylällä Lehdon suksikokoelmaa ei vielä ole nähty, mutta täytyy toivoa, että ne pääsevät tulevaisuudessa esille sielläkin. Perinneharrastajana tunnetulla Olli Lehdolla on myös parinsadan suksiparin kokoelma, josta oli esillä näyte Päijälän pönttöhiihtojen yhteydessä. Elina Syrjänen
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 16. maaliskuuta 2022 11 TOIMITUS Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 € / ilmoitus. Pienlaskutuslisä alle 25 €:n ilmoituksista on 5 €. Hintoihin sisältyy alv. 24%. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Tilaushinnat 2022 (kotimaa) (sis. alv. 10%) 12 kk / kestotilaus 82 € 12 kk / määräaik. tilaus 89 € Ilmoitushinnat 1.1.2022 alk. (sis. alv. 24%) Etusivulla 1,95 € /pmm Tekstissä 1,70 € /pmm Takasivulla 1,77 € /pmm Seurapalsta 2,48 € /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Hinta kolmelta riviltä 15 € ja lisärivit 5 €/rivi. Alle 25 €:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 5,00 €. Hintoihin sisältyy alv. 24%. Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea? Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille. Lukijapostia palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. Kirjoita omalla nimelläsi. Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat Hannu Lahtinen Elinkeinoelämä Päivi Malin Kulttuuri ja vapaa-aika Eija Heinonen Puolueeton kotiseutulehti Uutismedian liiton jäsen Levikki 2 302 (LT-2020) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 040 483 0860 tai 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma 9.30–15.00, ti, ke ja pe 9.30–13.00, to sulj. Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 paivi.hotokka@ kuhmoistensanomat.fi Toimittaja Anna Karhila 040 716 8052 anna.karhila@ kuhmoistensanomat.fi Kuhmoisten Sanomat Asiakaspalvelu ja ilmoitusvalmistus Anna Engblom 040 483 0860 ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi Tuija Käki-Lahtinen opintovapaalla LOUNAAT Ota yhteyttä ja lisää yrityksesi liikehakemistoon! 6 kk 3 riviä vain 115 € +10 € / lisärivi (alv. %) LIIKEHAKEMISTO __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Valtuutettu Citroen, Peugeot, Mitsubishi, Kia huolto. Paavolankatu 4, 42100 Jämsä p. 014 716 119 / 0400 551 162 HAUTAKIVET Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 MAALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Maalämpöjärjestelmät avaimet käteen asennuksella! ILMALÄMPÖPUMPUT JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen 0400 783 630 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Toritie 63, p. 040 740 6374 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. erikoiskuljetukset/kotim. ja Eurooppa OPASOL OY p. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 24 t. Petri Liehu p. 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. Piili Kuhmoinen p. 040 708 1456 LASILIIKKEET Jokilaakson Lasitus Korjaus/lasitukset 24/7, terassilasitukset yms. p. 040 547 5411 Jämsän Lasi ja Kehys Oy Kaikki lasialan työt, tuulilasit ja kehystys. Myös rakentamisen ja sisustamisen palvelut. Ark. klo 9-17 • Seppolantie 16, Jämsä • p. 0400 647 931 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaista louhintaa, esim. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. 0400 783 630, (03) 555 6137 PITOPALVELU yms. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén p. 040 72 666 28 __________________________ PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 SIIVOUSPALVELUT SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi Lindroosin Sora Oy p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 TILITOIMISTOT Kirjanpitopalvelut MV mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi __________________________ Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 045 636 3889 / Eija Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Parhaat merkit, paras palvelu! myynti, asennus, huolto Sähkötyö J. Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net KIINTEISTÖNVÄLITYS OP Koti Järvi-Häme Oy LKV, Vesa Teräväinen p. 040 769 8133 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV www.paijanteen.fi Timo Sormunen p. 044 244 9779 __________________________ Timo Sormunen 044 244 9779 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktorikalustolla Vesa Arrenius p. 040 8271583 __________________________________ Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. 0400 121 997 __________________________ KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri Janhonen p. 040 586 7729 www.countryhelp.fi HIERONTA JA LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen p. 0400 641 924 Harmoinen _________________________ Hieronta ja hermoratahieronta Kirsi Valkama p. 0400 739 226 Tampereentie 1250, Kuhmoinen __________________________ Hieronta, vyöhyketerapia, purentahoidot Irja Tervala p. 0400 131 170, Kirkkotie 8 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 p. 0400 638 764 OMPELUPALVELUT Ompelimo OutiS Outi Savunen p. 050 555 8742 www.ompelimooutis.fi Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Juhlaja pitopalvelu. Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola p. 0400 980 292 ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 852 532 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautauspalvelu, Koskentie 11, Jämsä p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka RAKENTAMISPALVELUT Rakennushuolto Pekka Peltonen Hörhäntie 2, 17800 Kuhmoinen p. 040 746 9617 www.kuhmoinen-keittiot.fi ELOKUVAT MAANANTAINA 21.3. klo 10–11 KUHMOISTEN TORILLA hyvää Pälkäneen PERUNAA syöntiin ja siemeneksi. Säkeittäin sopivasti useita eri lajikkeita. Multaporkkanaa, puna juurta, sipulia, lanttua ym. Nevala TORIMYYJÄT SEURAT Torstaitupa 17.3. klo 11–14 KUHMOLASSA Ohjelmassa klo 12 väitöskirjatutkija Saara Westerholm puhuu vanhusten masentuneisuudesta. Ajankohtainen aihe meille kaikille ikääntyville. Tervetuloa! Pihlajakosken Kyläyhdistys ry:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS la 2.4.2022 klo 12.00 Pihlajakosken kirjastossa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Hallitus KOKOUKSET OmaisOiva kahvila torstaina 24.3. klo 12.00–14.30 Päijänne kodilla, Kokonniementie 9. Kaikille omaishoidon asioista kiinnostuneille suunnattu avoin ja maksuton tilaisuus. Mahdollisuus saada tietoa omaishoidon asioista ja tavata muita omaishoitajia. Lämpimästi tervetuloa! Tampereen Seudun Omaishoitajat ry SPR Kuhmoisten osaston KEVÄTKOKOUS ti 22.3.2022 klo 18.00 Sarin Kotikahvilassa, Toritie 52. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Hallitus Kuhmoisten Seniorit ry:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS ti 22.3.2022 klo 14.00 Kuhmolassa. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Hallitus Ti 22.3. klo 12.00 KUHMOLASSA Pirkanmaan muistiyhdistyksen muistiohjaaja Anu Heinosen luento muistista. Luennon päätyttyä palkitsemisia ja juhlakahvit. Lämpimästi tervetuloa! Päijälän Seudun kyläyhdistys ry:n VUOSIKOKOUS la 26.3.2022 klo 13.00 Päijälän Pirtillä. Käsitellään sääntömääräiset ym. asiat. Kahvitarjoilu klo 12.30. PSKY johtokunta Kuhmoisten Nuorisoseura ry:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS ti 29.3.2022 klo 18.00 Sarin Kotikahvilassa (Toritie 52, Kuhmoinen). Tervetuloa. Johtokunta Kuhmoisten Reumayhdistys ry:n VUOSIKOKOUS ma 28.3.2022 klo 13.00 Kuhmolassa. Käsitellään vuosiko koukselle kuuluvat asiat. Löydät meidät myös facebookista! Kotiseudun asialla vuodesta 1951. Uutisia verkossa: kuhmoistensanomat.fi KUHMOLASSA SU 20.3. KLO 16 (maskisuositus) #tuoksutON * K 12 * 6 €
Kuhmoisten Sanomat 12 Keskiviikkona 16. maaliskuuta 2022 ” Sota on Suomessa yhä hyvin kaukainen uhka. SAMMUTTIMIEN TARKASTUS JA HUOLTO KUHMOISTEN KUNNAN JA LÄHIYMPÄRISTÖN ASUKKAILLE tarjoutuu tilaisuus saada asiaankuuluva sammuttimien vuositarkastus tai huolto suoritetuksi maanantaina 21.3.2022 klo 9–14 Kuhmoisten kunnan varikolla, Nuutinrinteentie 35, 24-halli. Jokainen käsisammuttimen haltija on velvollinen määräajoin suorituttamaan tarkastuksen. PAIKALLA ESITELLÄÄN JA MYYDÄÄN GLORIA SAMMUTTIMIA, SAMMUTUSPEITTEITÄ JA PALOVAROITTIMIA. TUKESIN HYVÄKSYMÄ HUOLTOLIIKE OMAN KYLÄN KAUPPA Tarjoukset voimassa to–su / ellei muuta mainittu / niin kauan kuin erät riittää. Tilaa kotiinkuljetus: www.k-ruoka.fi Toritie 53, 17800 Kuhmoinen Puh. 03 555 6061 markus.ahonen@k-market.com KIPPARI 2 PKT 4 50 PALVELU PELAA MA–PE 7–21 LA 9–21 SU 10–18 PLUSSA-KORTILLA INGMAN Maustetut kermajäätelöt 1 l (1,00/l) ei laktoositon, vanilja, kaura, Muumi eikä Hupsis PKT 1 00 RS 4 99 Ollaanko Facebook-kavereita? kmarketsuomi PLUSSA-KORTILLA HK Sininen lenkki 500-580 g (3,88-4,50/kg) PLUSSA-KORTILLA Vehnätortilla 8 kpl/320 g (3,13/kg) PS 1 00 PLUSSA-KORTILLA ATRIA Kanan sisäfileet tai ohuet fileeleikkeet 480-600 g (8,32-10,40/kg) 2 PKT Anna Karhila Ukrainassa käytävä sota on nostanut pitkästä aikaa esille kriisitilanteisiin varautumisen. Kuhmoisten kunnassa valmiussuunnitelmaa ovat tulevina viikkoina päivittämässä kunnanjohtaja Valtteri Väyrynen ja kunnan valmiushenkilönä toimiva Tapio Nysten. – Olemme sopineet parivaljakkona palaverin, jossa katsotaan missä mennään. Lähinnä päivitetään yhteystietoja, Valtteri Väyrynen kertoo. Valmiussuunnitelmaan on kirjattu toimintatavat erilaisten poikkeusolojen varalle. Väyrynen muistuttaa, että edelleen todennäköisin ja merkittävin uhka Kuhmoisissa ovat luonnonkatastrofit. – Sota on Suomessa yhä hyvin kaukainen uhka. Väyrysen mukaan kotitalouksissa olisi tärkeintä varautua sähkön, veden ja lämmönjakelun häiriöihin. Hän muistuttaa erityisesti kotivaran varaamisesta. – Kotivaran turvin pitäisi selvitä esimerkiksi 2–3 päivän sähkökatkosta tai vedenjakeluhäiriöstä. Hyviä ohjeita kotivaran sisältöön löytyy esimerkiksi pelastuslaitoksen ja Marttojen sivuilta. Kiteytettynä kotivaraksi on hyvä varata vähintään kolmeksi vuorokaudeksi kuivia, huoneenlämmössä säilyviä peruselintarvikkeita, vettä, radio ja siihen paristot, taskulamppu, kynttilöitä, käteistä rahaa ja hygieniatarvikkeita sekä peruslääkkeet. Kunnassa on sähkökatkojen varalle varauduttu diesel-polttoaineella toimivilla varavoimakoneilla. Kiinteät varavoimakoneet on terveysasemalla, Varakoneita ja väestönsuojia, muttei hälytintä Päijännekodilla, Kuntalassa ja jätevedenpuhdistamolla. Lisäksi kunnan varikolla 24-hallissa on yksi siirrettävä varavoimakone, jota käytetään vesihuoltolaitoksella ja turvaamassa ylioppilaskirjoituksia. Ei yhtään yleistä väestönsuojaa Pirkanmaan pelastuslaitoksen rekisterin mukaan Kuhmoisissa on kaikkiaan 7 väestönsuojaa, joissa suojapaikkoja on yhteensä 377 henkilölle. Kaikki suojat on tarkoitettu sen rakennuksen käyttöön, jossa ne sijaitsevat. – Suojia on rakennettu 1950-luvun lopulta alkaen kulloinkin voimassa olleiden säännösten mukaan. Pienissä kunnissa on harvoin yleisiä väestönsuojia, Pirkanmaan pelastuslaitoksen vs. pelastuspäällikkö Pekka Mutikainen toteaa. Kunnan omistamista rakennuksista väestönsuojia on neljässä. Yhtenäiskoulun väestönsuojaan mahtuu 150 henkilöä, Kuntalan väestönsuojaan 100 henkilöä, 24-hallin väestönsuojaan 50 henkilöä ja paloaseman väestönsuojaan 20 henkilöä. – Suojaa saa käyttää esimerkiksi varastona tai harrastetilana, mutta hätätilanteessa se pitää saada käyttökuntoon 72 tunnissa. Se onnistuu kunnan suojissa helposti, Tapio Nysten toteaa. Kunnan vuokra-asuntojen kiinteistöistä vain kahdessa on väestönsuojat, ja nekin ovat ainoastaan niin sanottuja kevytsuojia. – Jussilankuja 3:ssa on maanpäällinen pieni suoja ja Kaskitiellä ulkorakennuksessa suoja. Mutta en tiedä kuinka niissä ihmiset pystyisivät olemaan, eivätkä kaikki asukkaat edes mahtuisi niihin, kunnan vuokra-asuntojen kiinteistönhoitaja Alli Peltonen kertoo. Väestönsuojaksi ei riitä mikä tahansa kellari, vaan suojassa täytyy olla riittävä ilmanvaihto ja lakisääteiset välineet pelastautumista ja suojassa elämistä varten. Lisäksi suojan täytyy olla riittävän tiivis suojatakseen esimerkiksi kaasuilta ja ydinsäteilyltä. Tiiveys testataan 10 vuoden välein. – Alueella, jossa ei ole omaa suojaa, viranomaiset voivat poikkeusoloissa siirtää väestöä tai osoittaa suojapaikan lähialueelta. Asevaikutuksia vastaan voitaisiin mahdollisesti osoittaa muitakin kuin varsinaisia väestönsuojia, Pekka Mutikainen toteaa. Hälytin ei toimintakunnossa Mikäli tilanne vaatisi väestönsuojaan tai oman kodin sisätiloihin suojautumista, siitä ilmoitettaisiin yleisellä vaaramerkillä. Kuhmoisten väestöhälyttimen laitteisto on periaatteessa olemassa vesitornissa, mutta osa hälyttimen komponenteista puuttuu. – Kuhmoisissa ei ollut toimivaa suurtehohälytintä kunnan siirtyessä Pirkanmaan pelastuslaitoksen alueeseen, ja tilanne on edelleen sama, Pirkanmaan pelastuslaitoksen vs. pelastuspäällikkö Pekka Mutikainen toteaa. Hälyttimen lisäksi tiedote annetaan myös radiossa, televisiossa, teksti-TV:ssä ja 112-sovelluksessa. Pelastuslaitos suositteleekin 112-mobiilisovelluksen asentamista puhelimeen, jolloin sijaintitietoon perustuva vaaratiedote tulee suoraan puhelimeen. Anna Karhila – Väestönsuojan varustukseen kuuluvat muun muassa vesiastiat ja ilmanvaihtokone, jota voi sähkön lisäksi käyttää käsin, Tapio Nysten esittelee Kuntalan kellarissa.