Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 11 2021 71. vsk Keskiviikkona 17. maaliskuuta 2021 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Mökkikaupan nousukiito yllätti välittäjän f Sivu 3 ” Traktorin kauhallisella lämmittää uunia runsaat kaksi kertaa. Perä-Lättilän isäntä Timo Lättilä f Sivut 8–9 f Sivut 6–7 KOTI Mökki & Teemalehti Anna Karhila Kirkonkylän eteläpäässä sijaitsevalta Koskenpartaalta ensimmäisinä myydyille kolmelle omarantaiselle tontille on kaikille noussut tänä talvena lähes tasatahtia uudisrakennukset. Keskimmäisellä tontilla on jo peltikaton saanut päälleen pääkaupunkiseudulla asuvien Lauri ja Merja Sivulan hirsirunkoinen pientalo. Hirsitalovalmistaja Kontion painumatonta hirsitaloa kokoaa padasjokelainen Timo Suntela Rakennusja muurauspalvelu Suntelasta. – Talvi on tehnyt meille vähän kiusaa, lumitöitä on saanut tehdä aika reilusti. Muuten rakentaminen on sujunut hyvin, Suntela sanoo. Rakennustyöt alkoivat perusten kaivamisella joulukuun alussa. Hirsikehikko saapui tontille helmikuun alussa. Sitä ennen oli valmistunut jo pitkästä tavarasta tehty rantasaunan kehikko. – Rantasaunakin on valmis malli, mutta sisälle siihen lisättiin pesutilat ja WC, jotta sielläkin saatiin hyödynnettyä tontilla valmiina oleva kunnallistekKoskenpartaan talot nousevat vauhdilla niikka, Suntela kertoo. Hirsien saavuttua Suntela otti avukseen tutun rakentajan sekä aiemminkin hirsikehikkoja kasanneen ammattinosturikuskin, joka osasi lukea itsekin rakennuskuvia ja ottaa aina nipusta oikean hirren. Niin työmaalla päästiin viikossa peltikaton alle. – Maanantaina aamukymmeneltä aloitimme, ja perjantaina meillä oli jo peltikatto päällä. Seuraavalla viikolla teimme maanantaina tuulisuojauksia ja tiistaina saimme jo ovet ja ikkunat paikalleen. Tämän viikon maanantaina päärakennuksen sisätiloissa oli menossa lattiavalu ja rantasaunassa lisäkoolauksen teko. – Juhannuksena tai kesäkuun lopussa varmaan on jo muuttovalmista, Timo Suntela arvioi. Koskenpartaan neljännestä omarantaisesta tontista oli tammikuussa hyväksytty kaupat. Ostajat kuitenkin peruivat ostotarjouksensa viime viikolla. Tontti saattaa kuitenkin mennä kaupaksi pian, sillä siitä oli tammikuun aikana tullut toinenkin ostotarjous. Tontin hinta on hieman yli 29 000 euroa. Hirsirunkoinen Kontio-talo on Koskenpartaan uusista taloista keskimmäinen. Oikealla pilkottaa rantasaunan kulma ja takana naapuritontilla Koskenpartaan ensimmäinen uudisrakennus. Anna Karhila 12-sivuinen teemalehti Kahvilayrittäjät Sakke ja Joa Koivunotko rakensivat Tehinkärkeen kodin, saunan ja konttorin. Päivi Hotokka
Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 17. maaliskuuta 2021 KOLUMNI Pentti Rauhala PÄÄKIRJOITUS KUNTAVAALIEHDOKKAILTA 17.3.2021 ? Aurinko nousee 6.30 ? Aurinko laskee 18.27 Onnea nimipäivänä! Tänään Kerttu, Kerttuli To Eetu, Edvard Pe Juuso, Joose, Jose ina, Jooseppi, Joosef La Aki, Kim, Kimi, Jooa, Joakim, Jaakkima Su Pentti Ma Viktor, Vihtori Ti Akseli, Selina Ke Kaapo, Gabriel, Kaapro, Kaappo Viikon tärpit ? Lauantaina on kevätpäiväntasaus. Kansanperinteen mukaan silloin tehdään ottavimmat onget ja uistimet. ? Oletko huomannut? Koulukeskuksen työmaalla kohoaa jo rakenteita ylöspäin. ? Latujen ylläpito jatkuu ainakin kirkonkylällä ja Puukkoisilla. ” Paras vaihtoehto olisi yhdistää Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnat. Kirjoittaja on Kuhmoisten vapaa-ajanasukkaat ry:n puheenjohtaja Anna Karhila anna.karhila @kuhmoistensanomat. Kuhmoinen siirtyi tämän vuoden alussa Keski-Suomen maakunnasta Pirkanmaan maakuntaan. Kuhmoisten vapaa-ajan asukkaiden yhdistyksen jäsenistöstä Uudeltamaalta on 60 prosenttia, Päijät-Hämeestä 17 prosenttia, Pirkanmaalta Kuhmoinen mukaan lukien 14 prosenttia ja Keski-Suomesta 7 prosenttia. Pirkanmaa oli ehdottomasti hyvä vaihtoehto. Yliopistosairaala vaihtui jo sairaanhoitopiirin muutoksen myötä Kuopiosta Tampereelle. Tampere on kasvava valtakunnan dynaaminen kakkoskeskus, joka säteilee elinvoimaansa varmasti myös Kuhmoisiin. Harmi, ettei Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluva Jämsä päässyt siirtymään Pirkanmaalle. Kuhmoistenkin kannalta paras vaihtoehto olisi yhdistää Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnat. Terveydenhuolto KuhMaakunnan vaihdos kausiasukkaan kannalta moisissa ei muutu maakuntavaihdoksen johdosta. Terveysasema on Kuhmoisissa, iltaja yöpäivystys Jämsässä ja yliopistollinen keskussairaala Tampereella. Parin vuoden päästä toteutuva sote-uudistus voi sen sijaan aiheuttaa muutoksia. Kuhmoisten etäinen sijainti Pirkanmaalla turvannee oman terveysaseman säilymisen. Ennätysmäisen suurella kausiasukasmäärälläkin tulee olla tässä painoarvoa. Eri asia on, miten Jämsän sairaala ja sen ympärivuorokautinen päivystys pystyy pitämään pintansa, kun sote-lainsäädännössä ollaan asettamassa rajoja yksityiselle palvelutuotannolle. Läheisteni kautta tiedän, että Jämsän kaupungin ja Pihlajalinnan omistama Jokilaakson Terveys Oy tarjoaa laadukasta palvelua. Valtion viranomaisten toimialueet määräytyvät maakuntajaon mukaan. Kuhmoisten Sanomat kertoi 30. joulukuuta 2020, että maakunnan vaihtuminen näkyy vahvimmin pelastusja poliisitoimessa. Lähipoliisiasemaksi hälytystehtävien osalta vaihtuu Kangasala Jämsän sijasta. Tutkinta-asioissa Kuhmoinen saa poliisipalvelut edelleen Jämsästä. Käytännössä vaikuttaa siltä, että hätätapauksissa rajat eivät ole esteenä tarvittavan avun saamiselle. Paikalle ohjataan aina lähin partio. Ainaisena murheena Kuhmoisissa on valtion hoitamien teiden huono kunto. Vastuu niistä siirtyi Keski-Suomen ely-keskukselta Pirkanmaan ely-keskukselle. Sopii toivoa, että muutos johtaisi parempaan teiden hoitoon. Ympäri vuorokauden avoin Tienkäyttäjän linja, jolle puutteista voi ilmoittaa, on edelleen sama valtakunnallinen. Maakunnan myötä vaihtuu myös vaalipiiri. Pirkanmaa saa Kuhmoisista lähes 2 000 äänestäjää lisää. Se lisää kansanedustajien kiinnostusta Kuhmoisiin. Kansainvälisesti mitaten kevyt lockdown-poikkeusaika erilaisine rajoituksineen on astunut voimaan osassa Suomea. Kysymyksessä on täysin yhteenhiilenvetämisen aika meille kaikille kuntalaisille, kansalaisille. Israelissa puolestaan yhteiskuntaa aletaan avata onnistuneen rokoteohjelman jälkeen. Siellä jo lähes vuoden voimassa ollut, hengityssuojamaskien käyttöpakko pysyy elintärkeänä voimassa jatkossakin korkean sakon uhalla. Suomessa on pysytty toistaiseksi maskien suhteen suositustasolla, joKorona-aika vaatii yhteisvastuullisuutta ka antaakin meille kaikille vastuun huolehtia, viimeistä henkilöä myöten, yhteiskuntamme terveydenhoitoalan kestävyydestä käyttämällä maskia asioidessamme julkisissa sisätiloissa. Kansalaisia on kehotettu menemään testeihin kevyellä kynnyksellä ja välttämään julkisilla paikoilla liikkumista ja kokoontumista, mikäli tuntee voinnissaan poikkeuksellista, koronaan viittaavaa oloa. Tuon tuostakin kuulee kuntalaisten ja vapaa-ajanasukkaiden mietiskelevän, miten ja missä pääsen, matalalla kynnyksellä, testauttamaan itseni Kuhmoisissa ollessani? Mitä testaus pandemiaoloissa maksaa kuntalaiselle, kansalaiselle? Saimme jo esimakua keväisistä, vaarallisen liukkaista, jäisistä pihapiireistä elinympäristössämme. Monesti tämänkin asian tiimoilta kuulee kysymyksen. Vieläkö kunta huolehtii ja jakaa ikäihmisille kätevästi kengänpohjiin kiinnitettäviä nastaremmejä kirjastomme kautta? Liukastumiset luunmurtumineen ja vakavampine seurauksineen tulisi välttää terveydenhuoltomme kantokyvyn säilyttämiseksi tässä koronavirusviidakossa. Edellisiin kysymyksiin saamme varmuudella parhaan vastauksen, kuntalaisten palkkaamilta, johtavilta, eri alojen asiantuntijoiltamme, mahdollisesti tämän lehden sivustoilla. Näin viimeinenkin kuntalainen, mökkiläinen voi olla levollinen ja takuuvarma, miten toimia tilanteen sattuessa turvallisesti ja vastuullisesti. Kertaus on opintojen äiti, vanha kansa viisaasti toteaa! Samassa veneessä ollaan ja samaa kohti soudamme, kaikki yhdessä. Osku Puukila Kuntavaaliehdokkaat lupaavat tyypillisesti parempaa tulevaisuutta kunnan asukkaille. Luistelukenttiä, kirjastoja, kouluja, vanhainkoteja. Miten nämä rahoitetaan? Verovaroin. Mistä rahat? Aika paljon yrityksistä: yrityksen, yrittäjän ja työntekijöiden maksamista veroista. Siksi on kaikkien kuntalaisten etu, että kunnassa on mahdollisimman paljon menestyviä yrityksiä. Palvelut pysyvät vain, jos käytämme niitä Voimme vaikuttaa siihen käyttämällä paikallisia palveluita ja ostamalla paikallisilta kauppiailta. Tämä on tärkeää koko ajan, mutta erityisesti lauantaina 20. maaliskuuta me Yrittäjissä muistutamme tästä. Järjestämme Lähilauantain, jolla muistutamme paikallisten palveluiden tärkeydestä. Kun Lähilauantaita alettiin suunnitella, koronatilanne näytti siltä, että voisi jopa järjestää pieniä yleisötapahtumia. Nyt näin ei voi tehdä, mutta me emme lannistu: kun liikkuu vain täysin oireettomana ja noudattaa turvallisuusohjeita, paikalliset yrittäjät palvelevat mielellään! Alun perin oli haaveena, että Lähilauantaina ihmiset innostuisivat vierailemaan itselleen uusissa yrityksissä. Tämäkin on koronakriisistä ja kokoontumisrajoituksista huolimatta mahdollista: monella yrityksellä on oikein näppärät verkkosivut ja sosiaalisen median kanavat. Myös paikallisen yrittäjäyhdistyksen somea kannattaa seurata. Paikallisten yritysten tukeminen on erityisen tärkeää nyt, kun koronakriisi on vaikeuttanut yritysten toimintaa. Eija Heinonen Kuhmoisten Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Rakentamisen vilkkautta käytetään usein mittarina siitä, kuinka hyvin taloudella menee. Sillä mittarilla mitattuna Kuhmoisissa tuntuu nyt olevan nähtävissä ilahduttavaa piristymistä. Uusia omakotitaloja on pelkästään Koskenpartaalla rakenteilla yhtä aikaa kolme, ja sen lisäksi rakennetaan uusia mökkejä ja uutta koulua. Remonttikohteitakin on niin paljon, että osa kuhmoislaisista rakennusmiehistä on myynyt kalenterinsa täyteen pariksi vuodeksi eteenpäin. Rakennusbuumissa näkyy valtakunnallinen, koronavuoden aikaansaama ilmiö: maaseudusta, mökkielämästä ja pienistä kunnista on tullut nyt houkuttelevimpia kuin vuosikymmeniin. Jos synkimmät ennusteet pitävät paikkansa, buumi voi jatkua vuosien ajan. Maailmassa ei ehkä palata pitkään aikaan vapaan huvimatkustelun kauteen, ja silloin kotimaa ja mökki tai koti maalla voi tuntua entistä useamman mielestä houkuttelevalta. Jotta hyvä vire pysyisi yllä, täytyy olla tietenkin myös tarjontaa sekä mökeistä, tonteista, taloista että rakentajista. Tällä hetkellä valikoimaa on jonkun verran, mutta ei kaikenlaisille ostajille. Etsin itse taloa Kuhmoisista syksyllä, ja sopiva jäi löytymättä, mitä suren vieläkin. Yksi avainasemassa oleva henkilö hyvän tarjonnan ylläpidossa on aiemmin kehittämisasiamiehen nimellä toiminut kunnan virkamies. Nyt virka on muutettu elinkeinokoordinaattorin toimeksi, mutta tehtävät ovat pysyneet melko samoina. Koordinaattori ylläpitää kunnan elinvoimaisuutta esimerkiksi juuri tonttimyyntiä edistämällä. Toimeen on nyt yhdistetty Kuhmoisten Laajakaista Oy:n toimitusjohtajan tehtävät. Se puoli voi olla haasteellinen, mutta toivottavasti se ei silti karko ta hakijoita, vaan kuntaan saadaan innokas, taitava ja sitoutunut tekijä, joka ajaa Kuhmoisten asiaa sydämellä. Hyvää virettä
Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 17. maaliskuuta 2021 Vinkit mökin myyjälle f Myyjän on parasta kertoa rehellisesti kaikki myymästään mökistä. Usein kohteista paljastuu seikkoja, jotka myyjä on tiennyt, mutta joista hän ei ole kertonut välittäjälle tai ostajalle. f Ole realistinen hinnan kanssa. Järkevä myyntihinta johtaa tavallisesti huomattavasti parempaan lopputulokseen kuin liian korkea pyynti. f Remontoimaan ei tarvitse ryhtyä, mutta pidä paikat siistinä ja turvallisina. Esimerkiksi haravoi syksyn lehdet ja pidä laituri kunnossa, jotta ostajan jalka ei lipeä lahosta läpi. Mökki, jossa on siisti pihapiiri, on helpompi myydä. f Ostajat eivät innostu keskeneräisyydestä vaan haluavat useimmiten käyttövalmiin vapaa-ajanasunnon. Elina Syrjänen – Viime kesänä parikin vuotta myynnissä olleet mökit kävivät yhtäkkiä kaupaksi, kuvailee kuhmoislainen yrittäjä Timo Sormunen Päijänteen kiinteistöpalvelut LKV:sta. Viime vuosi löi kaikki ällikällä, sillä kiinteistökauppojen määrä lisääntyi koronapandemiasta huolimatta. Maanmittauslaitos uutisoi, että vuonna 2020 Suomessa tehtiin kaikkiaan 70 500 kiinteistökauppaa, mikä on 9,5 prosenttia enemmän kuin 2019. Eniten kasvoivat rantamökkien ja -tonttien kauppamäärät, ja rantamökkien hinnat kääntyivät nousuun pitkään jatkuneen laskun jälkeen. Koko kevät ihan sumussa Viime keväänä Sormunen aloitti myyntikohteiden tarkemman selvittelyn huhtikuun alkupuolella. Ensimmäinen kauppa tehtiin jo saman kuun lopussa. – Se oli ihan ihmeellistä. Sumussa meni koko kevät, eikä tiennyt, mihin suuntaan tilanne kääntyy. Jo huhtikuussa mökkikohteissa alkoi olla hässäkkää. Erääseen jo edellisenä vuonna myynnissä olleeseen mökkiin tuli peräti kuusi tarjousta, Sormunen paljastaa. Hän aloittaa aktiivisen vapaa-ajan asuntojen välityksen tänäkin vuonna lumien lähdettyä. Työ jatkuu läpi kesän, kunnes hän marraskuun tietämillä ottaa mökit pois myynnistä. – Toki vapaa-ajanasuntoja olisi talvellakin myynnissä, mutta ostajat eivät lähde kaupoille, jos mökin pihassa on 70 senttiä lunta, Sormunen kertoo. Talvisin kohteisiin on hankala päästä, ja lumi peittää alleen yksityiskohtia, jolloin ostaja ei välttämättä saa kiinteistöstä oikeanlaista kuvaa. Ohittaako kysyntä tarjonnan? Tulevan koronakesän mökkikauppamääriä on yhtä vaikea ennustaa kuin koronatilannettakin. Sormunen kuitenkin otaksuu, että ostajia voi olla liikkeellä jopa viimevuotista enemmän. – Tulevana kesänä ongelma voi olla, ettei mökkejä saada myyntiin niin paljon kuin olisi kysyntää, hän ennustaa. Ne, jotka aiemmin harkitsivat mökkinsä myyntiä, Koronakesä vilkasti mökkikaupan ovat muuttaneet mieltään koronapandemian myötä, ja oleskelevat nyt itse mökeillään. Myös lisääntynyt etätyö ja etätyösuositukset mahdollistavat mökkeilyn ympärivuotisesti. Maakuntavaihdoksellakin saattaa olla vaikutusta mökkikauppaan, etenkin imagotasolla. – Uskon, että maakuntavaihdos vaikuttaa. Pääkaupunkiseudulta käsin Pirkanmaan ja Tampereen tienoon koetaan olevan lähempänä kuin Keski-Suomen ja Jyväskylän. Välitettäväksi saattaa toisinaan tulla keskellä metsää sijaitsevia mökkejä, joita ei ole käytetty vuosikausiin, ja tietkin ovat umpeen kasvaneita. Sormunen on kuitenkin hankkinut sellaisen kulkuneuvoja varustearsenaalin, että pääsy vaikeisiinkin kohteisiin on mahdollista, myös tiettömässä maastossa. Käytössä on nelivetoautoja, oma vene ja haasteellisimpia kohteita varten mönkijä tarvittavine kuljetuskalustoineen. Myyjän ei edes välttämättä tarvitse tulla paikalle. Päijänteen saarikohteisiin hän kulkee omalla veneellä. Vinkit mökin ostajalle f Ikävien yllätysten varalta ota kohteesta selvää perin juurin. Ostajalla on velvollisuus tarkistaa kiinteistö huolellisesti mahdollisten virheiden varalta. f Älä hätäile. Mieti aina yön yli. f Älä luo mökistä itsellesi väärää illuusiota. Jos jokin seikka, vaikkapa rannan syvyys epäilyttää, kannattaa uida kohteessa. f Kohteessa käydessä omaan nenään ja hajuaistiin kannattaa luottaa. Paikan pitää tuntua omasta mielestä miellyttävältä. Usein oma tuntemus on paras. f Tutustu karttoihin. Onko esimerkiksi mökkijärven koko omaan makuun sopivan iso vai sittenkin liian pieni? f Voit hakea ja saada ostovinkkejä ja muiden kokemuksia myös netistä. Mökkivälittäjä voi kohdata kohteessa vieraillessaan mitä erilaisimpia haasteita. Timo Sormuselta löytyy sopiva työväline silloinkin, kun vähällä käytöllä olleen mökin lukko on ruostunut. Suvi Söderholm Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten kunnanhallitus myönsi maanantaina luvan ympäristösihteerin viran täyttämiseen. Virka täytetään 50 prosentin työajalla. Nykyinen ympäristösihteeri Marja-Leena Rajala Ympäristösihteeri 50 % työajalle jää eläkkeelle huhtikuun lopussa. Yhdistettynä maatalousja ympäristösihteerinä toiminut Marja-Leena Rajala hoiti ympäristösihteerin töitä vuodesta 2013 lähtien ja käytti työajastaan ympäristösihteerin tehtäviin noin 40 prosenttia. Päivi Hotokka Päijänteen ympäriajon kuskit saapuvat Kuhmoisiin ensi lauantaina. Tällä kertaa reitin varrelle ei kuitenkaan päästetä yleisöä eikä maastokokeiden tarkkoja paikkoja tai kilpailun aikataulua siksi julkisteta. Koronaepidemiasta huolimatta kaksipäiväiseen kilpailuun on ilmoittautunut 198 osallistujaa. Tämä on huomattavasti enemmän kuin kolmena edellisenä kertana. Kuhmoisten moottorikerhon kuskeista rankkaan kisaan lähtevät konkarit Matti Korpela ja Vesa Peltonen. Korpela ajaa kuntoluokassa ja Peltonen osallistuu pariajoon yhdessä Jämsän seudun moottorikerhon Jouni Mäntysen kanssa. Sekä kuntoluokka että pariajo kilpaillaan lyhyemmällä Päitsi Trophy -reitillä, joka lauantaina päättyy Jämsään. Kilpailunjohtaja Martti Ketelä painottaa, että yleisön on kunnioitettava viranomaisten määräystä olla saapumatta paikalle. – Kilpailut järjestetään turvallisuus edellä ja siten, Päitsissä liki 200 kuskia, ei yleisöä että kaikki kilpailijoiden, huoltojoukkojen ja muiden toimijoiden väliset kohtaamiset ovat minimissä. Noudatamme erittäin tiukasti kaikkia viranomaisten koronarajoituksia, Ketelä sanoo. Huoltojoukkojen määrää on rajoitettu, eikä varikoille päästetä ylimääräisiä. Kilpailun ennakkosuosikkina matkaan lähtee JSMK:n Eemil Pohjola, joka ollut lyömätön talven aiemmissa kilpailuissa. KuhMK:n talkooporukkaan kuuluva Heikki Sihto arvioi, että mikäli pakkanen jatkuu viikonloppuun, reitti tulee olemaan jäinen, mutta osin haastava lumitilanteen vuoksi. – On hyvä että lunta on runsaasti, mutta viimeiset runsaat lumisateet peittivät lähes täysin alleen pitkin talvea ajetut hyväkuntoiset lumispoorit. Reitillä on jouduttu pitämään talkoita, jotta se on saatu jälleen ajettavaan kuntoon. Sihdon mukaan kilpailusta on tulossa mielenkiintoinen. – Mutta yleisön pitää nyt malttaa seurata tapahtumaa median kautta. Aloite toivoo kuntaan torikojuja Päivi Hotokka Eija Heinonen (kok.) esittää valtuustaloitteessaan, että kunta hankkisi esimerkiksi kolme torikojua Sahanrantaan. – Lintantorin myyntikojujen tapaisia on kaipailtu takaisin jo moneen otteeseen, hän perustelee. Kojuja voisivat vuokrata esimerkiksi paikalliset taidealan yrittäjät, jolloin heillä olisi sopiva paikka esitellä tuotteitaan. Siirrettäviä torikojuja vuokraisi myös yrittäjäyhdistys joulunavaustapahtumaan. Lisäksi niitä olisi mahdollisuus antaa vuokralle kylien tapahtumiin. Heinosen mukaan kojujen hankkimisesta hyötyisivät paikalliset pienyrittäjät, jotka saisivat uuden myyntikanavan. Kojut elävöittäisivät satamaa ja ne olisi myös mahdollista tilata paikalliselta valmistajalta. – Kiinnostusta kojujen vuokraamiseksi on jo ilmennyt, vaikka markkinointia ei vielä ole tehty, Heinonen sanoo. Kunnanhallitus käsitteli aloitetta maanantaina ja päätti lähettää asian jatkovalmisteluun.
Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 17. maaliskuuta 2021 SANAN KULMA Jouni Saarikoski ONNITTELUT JA KIITOKSET Kouluruoka Tänään Smetanalohi, perunasose To Broilerikastike, nuudelit Pe Puuro, mehukeitto, sämpylä, leikkele, vihannes Ma Broilerilasagne Ti Jauhelihakastike, perunasose Ke Kala-kasvisvuoka, perunat Päiväkoti Tänään Riisihiutalevelli, smetanalohi, perunasose, smoothie To 4-viljan puuro, pinaattikeitto, kananmuna, grahamlihapiirakka Pe Murot, palapaisti, perunat, marjoja, hedelmiä Ma Kaurapuuro, lihamakaronilaatikko, jogurtti Ti Munakas, hernekeitto, pannukakku, marjasose Ke Ohrahiutalevelli, lohikiusaus, smoothie Kirjoittajan motto: Kaveria ei jätetä. Onnea 18.3. 30-vuotiaalle karpaasille! KIRKOLLISET Kuhmoisten-Padasjoen kappeliseurakunta Kuolleet: Arvo Armas Hansio 97 v Maire Marjatta Salonen 94 v Sydämellinen kiitos onnentoivotuksista! -Taimi Kutsu, kiitä ja onnittele lehdessä! Kuhmoisten Sanomien edellisessä numerossa (10. maaliskuuta) väitettiin, että Jarmo Pahulan ilveksen metsästykseen käytetOikaisu Vesi jäätynyt ei enää juokse ja tuuli tulen sammuttaa... en voi virtaa vapauttaa. Olikohan se intiaanien sanonta: Käyttämätön rumpu ei laula. Elämämme ei ole mieluisaa, jos synnyinlahjat ja hengelliset lahjat ovat kokonaan poissa käytöstä. Eräässä seurakunnassa uusi pastori otti yksitellen seurakunnan työntekijät toimistoon ja kyseli, kuinka työt ovat sujuneet. Pyhäkoulun opettaja rohkaisi mielensä ja sanoi, että kaikki viikot menevät töissä ja kotona piloille, kun on vaikeuksia keksiä lapsille joka sunnuntaiksi jotain uutta. Pastori kysyi, että mikäs se sinun haluamasi työ sitten olisi, johon nainen vastasi hymyillen kirkkain silmin, minä haluaisin mennä keittiölle, ja Kasvaako peruna riisipellossa? sinne hän myöskin pääsi. Perunaa ei kannata yrittää kasvattaa riisipellossa. Löydä siis lahjasi. Äläkä suostu ratsastamaan toisten näyillä. Koska niitä löytyy aina, jotka ovat selittämässä sinulle, mitä sinä osaat ja miten sinun pitää tehdä. He jopa laittavat sinut tilanteisiin, joihin heistä itsestä ei olisi menijäksi. He saattavat olla kateellisia lahjoillesi, he yrittävät torpata haluamasi tekemisen kaikin keinoin. He kuuluvat itsekeskeisten ”vapaapalokuntaan”, josta käsin he ovat valmiina vesiruiskuineen sammuttamaan jokaisen ilon ja rakkauden palon, joka yrittää lahjojasi kohtaan sydämessäsi roihahtaa. Heille paras keino murtaa tämä vahingollinen ja sairas ”VPK:n” kehä on lakata ajattelemasta itseään ja alkaa ajatella muita ihmisiä. Ja toiseksi, yleensäkään sisäistä peltotilkkuasi ei kannata kyntää sinun, eikä varsinkaan toisten jatkuvasti. Eihän pellossa voi kasvaa mitään, kun joku on sitä koko ajan mylläämässä. Anna siis mielesi levätä, jotta se uusi voi sisimmässäsi nousta taimelle. Ala sinäkin miettiä ja kokeilla, mitkä ovat ne sinun lahjasi, jotka uinuvat tukahdutettuina. Se voi olla haaveilemasi ammatti jota epäröit vieläkin, joka toisi uutta puhtia elämään ja sytyttäisi tulet roihuamaan ja sulattaisi vedet virtaamaan. Kun syntymälahjat ja Jumalan antamat hengelliset lahjat otetaan Jumalan siunaamana käyttöön, niin ne vahvistuvat päivä päivältä aina vain paremmiksi ja mielesi pysyy virkeänä. Jos virka, pitäköön virastaan vaarin; jos joku opettaa, olkoon uskollinen opettamisessaan. (Room.12:7). Kuhmoisten viimeisiin veteraanisukupolven edustajiin kuulunut Arvo Hansio nukkui viimeiseen iltahuutoon 20. helmikuuta ja hänet siunattiin haudan lepoon talvisodan päättymisen muistopäivänä 13. maaliskuuta. Arvo Armas Hansio syntyi 8. helmikuuta 1924 Kuhmoisissa. Talvisodan alkaessa 15-vuotias Hansio liittyi suojeluskuntaan. Hansion tehtävänä oli päivisin lämmittää kunnantalon pihaan kaivetun pommisuojan kaminaa. Sotapalvelukseen Hansio astui vuoden 1942 syyskesällä. Kutsuntatilaisuus oli Kuhmolassa, mistä hänen tiensä vei koulutukseen Kouvolaan. Kouvolasta hänet siirrettiin rintamalle Syvärille kiväärimiehenä. Syvärillä vallitsi tällöin asemasodan aika, ja varsinaiset sotatoimet olivat vähäisiä. Päivisin sotilaat kaivoivat muun muassa juoksuhautoja. Öisin he olivat vartiossa sekä levittivät piikkilankaesteitä maastoon estämään vihollisen etenemistä. Hansio oli ennen sotaan lähtöä saanut ajoViimeinen iltahuuto veteraanille Arvo Hansio 1924–2021. kortin. Syvärillä Hansio sai siirron Äänislinnassa toimineeseen 15. liikkuvaan autokorjaamoon autonkuljettajaksi. Hän ajoi autoa sekä huolsi ja korjasi niitä muiden korjausmiesten kanssa. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkaessa 1944 autokorjaamo joutui lähtemään Äänislinnasta ja kiersi ympäri sota-aluetta. Jatkosodan rauhanteon jälkeen Hansio sai käskyn osallistua Lapin sotaan. Hänet kotiutettiin 4. joulukuuta 1944. Siviiliin päästyä Hansio sai työpaikan Kuhmoisten Sahalta. Vuoden kuluttua hän siirtyi Kuhmoisten Osuuskaupalle autonkuljettajaksi. Myöhemmin Hansio työskenteli Shellin huoltoasemalla, jossa työ jatkui eläkkeelle siirtymiseen saakka. Hansio avioitui vuonna 1946. Hänellä on tytär ja lapsenlapsi. Vapaa-aikana Hansio mielellään kalasteli Päijänteellä, veisti erilaisia koriste-esineitä pahkoista ja visasta sekä hoiteli kukkia. Arvo Hansiolla oli positiivinen elämänasenne ja muistamme hänet seurallisena ja ystävällisenä veteraanina. Kiitollisena häntä muistaen Leena Lahti Kuhmoisten Sotaveteraanit ry: varapuheenjohtaja ty koira olisi blodhund eli vihikoira. Kyseessä on kuitenkin plott hound eli plottinajokoira. Kuhmoisten Sanomat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on siirtynyt koronaepidemian leviämisvaiheeseen, linjasi alueellinen pandemiaohjausryhLasten ja nuorten harrastukset tauolle mä tiistaina. Tämän vuoksi ryhmä päätti suositella, että kaikki lasten ja nuorten sisällä tapahtuvat ryhmäharrastukset jäävät tauolle 5. huhtikuuta asti. Koulujen lähiopetukseen palaamista käsitellään ohjausryhmässä ensi viikolla. Muut rajoitukset eivät kiristy tässä vaiheessa, koska Pirkanmaalla on ollut jo käytössä suurin osa leviämisvaiheen suosituksista. Viime viikolla Pirkanmaalla todettiin 287 uutta tartuntaa, joista 82 prosenttia pystyttiin jäljittämään. Lasten ja nuorten osuus tartunnoista kasvoi.
Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 17. maaliskuuta 2021 ” Vietän Kuhmoisissa lähes kaiken vapaa-aikani. Juttusarjassa haastatellaan kuhmoislaisia, jotka toimivat muualla mielenkiintoisissa tehtävissä. Päivi Hotokka Kun ostat rakennustai remonttityömaalle esimerkiksi Gyproc-kipsilevyä, Isover-eristeitä tai Weber-tasoitteita, niiden tuotanto-organisaatiosta vastaa ylimpänä Kuhmoisista kotoisin oleva Olli Nikula, Saint-Gobain Finland Oy:n toimitusjohtaja. Saint-Gobain Finland Oy on toiminut nykymuotoisena vuodesta 2017, kun viisi tuotemerkkiä Ecophon, Gyproc, Isover, PAM ja Weber yhdistettiin samaan yhtiöön. Yhtiöllä on Suomessa 10 tuotantolaitosta ja 650 työntekijää. Sen liikevaihto on noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Nikula on kuitenkin työskennellyt Saint-Gobainilla jo 2000-luvun alusta lähtien. Olli Nikula on syntyisin Harmoisista, missä hänen kotitalonsa edelleen toimii kakkosasuntona. – Vietän Kuhmoisissa lähes kaiken vapaa-aikani. Helsingistä ajaa sinne kaksi tuntia, ja se on lyhyt matka nykyisillä autoilla. – Maalla oleminen on vastapainoa työlle, nykyään tosin erilaista kuin ennen koronaa. Aikaisemmin työssä piti reissata paljon, ja oli kiva palata Kuhmoisiin tuttuihin ympyröihin. Nyt siellä saa enemmän tilaa ympärilleen eikä tarvitse murehtia tartuntariskiä. Reissut vaihtuivat ruutuun Olli Nikula kävi peruskoulun ja lukion Kuhmoisissa ja lähti sitten opiskelemaan kauppatieteitä. Hän valmistui maisteriksi 1990-luvun puolivälissä, laman jälkeen. Työpaikkoja oli tarjolla vähän, joten turhan nirso ei voinut olla. – Ensimmäinen työpaikka, jonka sain, oli myyntihommissa rakennusmateriaalialalla. Sillä tiellä olen edelleen. Rakentaminen tai siihen liittyvät materiaalit eivät olleet erityisesti Nikulan tähtäimessä uran alkuvaiheessa, mutta alaa hän ei ole vaihtanut ja työpaikkaakin vain kerran. Esimiestehtäviin hän pääsi heti parin vuoden työskentelyn jälkeen, kun hänen oma esimiehensä jäi eläkkeelle. Nikulan nykyinen työ vaatii normaaliaikana paljon matkustamista tapaamaan oman yrityksen henkilöstöä, asiakkaita ja muita sidosryhmiä. – Nykyisin normipäiväni on kuitenkin kahdeksasta neljään Teams-palavereja. Hän uskoo, että tulevaisuudessakin osa reissuista korvautuu etäyhteyksillä. – Mutta paremmin asiat hoituvat, kun ne keskustellaan paikan päällä. Ihminen on sosiaalinen eläin. Järjestötehtävistä lisää näköaloja Sosiaalisuus on yksi piirre, joka kiehtoo Nikulaa hänen nykyisessä työssään. – Tämä ei ole yksin puurtamista vaan porukassa yhdessä tekemistä. Nikula huomauttaa, että samaa joukkuehenkeä hän hakee harrastuksistaan. Hän on pelannut lentopalloa ja Kuhmoisissa hän on mukana metsästysporukassa. Toimitusjohtajana hänellä on myös mahdollisuus ottaa kantaa ja vaikuttaa asioihin. Viime syksynä päättyi Nikulan kaksivuotinen kausi Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtajana. RT on rakennusalan yritysten edunvalvontajärjestö. Tätä ennen Nikula toimi RT:n varapuheenjohtajana. – Se oli yksi mielenkiintoisimmista pesteistä, mitä minulla on ollut. Siinä sai kattavan läpileikkauksen rakennusalasta ja muista sidosryhmistä esimerkiksi rahoitusalalla ja hallinnossa. RT:n puheenjohtajalle kuului myös paikka Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksessa ja sen työvaliokunnassa. – Se avasi vielä enemmän näkymiä ja sain uusia tuttavuuksia. Nikula kuvailee puheenjohtajuutta työlääksi, mutta mielenkiintoiseksi ajanjaksoksi. Ajankäytön hallintaa vaadittiin, kun oman työn lisäksi piti hoitaa vaativat järjestötehtävät. – Toisaalta kun on kiire, tuntuu että saa asioita hyvin aikaiseksi. Se ei tunnu raskaalta, kun muistaa pitää lomat ja jonkin verran vapaata viikonloppuisin. Korona on hidastanut vain vähän Olli Nikula on kokenut urallaan myös hetkiä, jotka eivät ole pelkästään mukavia. Hän on joutunut sopeuttamaan yrityksen toimintaa ja vähentämään työpaikkoja, kun tuotteiden vienti Venäjälle on hiipunut. – Mieluummin haluaisi kehittää yritystä positiivisempaan suuntaan. Koronavuosi on Nikulan mukaan vaikuttanut yllättävän vähän Saint-Gobain Finlandin liiketoimintaan. Päivi Hotokka Perinteiset rakennusmateriaalit eivät katoa mihinkään, vakuuttaa Saint-Gobain Finlandin toimitusjohtaja Olli Nikula. Nykyisessäkin kehitysvauhdissa tarvitaan puuta, hiekkaa ja tiiltä. – Tämä on hidasliikkeinen ala. Asiakkaita kuitenkin pohdituttaa tällä hetkellä esimerkiksi sisäilma. Rakennustuotteiden valmistajalta vaaditaan turvalKierrätys ja päästöjen seuranta ovat nykyaikaa lisia ja käyttäjälleen terveellisiä ratkaisuja. Lisäksi tuotteiden kotimaisuudesta ollaan kiinnostuneita. Nikulan mukaan myös rakentamisen hiilijalanjäljen seuranta tekee vahvasti tuloaan. Jo nyt suurimmat rakennusliikkeet laskevat hiilidioksidipäästöjä, kun ne suunnittelevat kohteita. Nikula ennustaa, että odotettavissa on määräyksiä, joilla päästöjä rajoitetaan. Saint-Gobain Finland vastaa uusiin vaatimuksiin muun muassa kiertotalouden avulla. – Jo nyt 80 prosenttia eristemateriaalista tehdään kierrätyslasista ja kipsilevyjen valmistuksessa 20 prosenttia on työmailta palautettua kipsiä. Nikula uskoo, että tulevaisuudessa hyödynnetään vielä enemmän purkujätettä. – Esimerkiksi Keski-Euroopassa hyvälaatuisesta rakennushiekasta on jo pulaa. – Viime vuonna rakennustyömaat pyörivät normaalisti, mutta tänä vuonna on ollut tartuntaketjuja, joilla on ollut vaikutusta rakentamiseen. Osa viime vuodelle aiotuista saneerauskohteista viivästyi, koska työntekijöitä ei haluttu riskiryhmäläisten koteihin. Nämä viiveet näkyvät nyt puolen vuoden päästä rakennusmateriaalien valmistajalla. – Jos yleinen taloudellinen tilanne pysyy hyvänä ja elvytykset toimivat, rakentaminen varmaankin jatkuu mukavasti, Nikula arvioi. Rakentamisen tahti pysynee yllä Olli Nikula päätyi opintojen jälkeen rakennusmateriaalien pariin ikään kuin sattumalta. Hän on kuitenkin viihtynyt alalla jo reilusti yli 20 vuotta. Rakentamista Nikula ei pääse pakoon vapaa-ajallakaan, koska vanha kotitalo Kuhmoisissa vaatii säännöllistä remonttia. Sami Piskonen
Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 17. maaliskuuta 2021 Päivi Hotokka – Tervetuloa kaupunkiasuntoomme, tervehtii Sakke Koivunotko Tehinkärjessä. Tässä, Hannikaisten maisemissa, on nyt Sakke ja Joa Koivunotkon vakituinen koti. Se loma-asunto sijaitsee 15 minuutin venematkan päässä Tehinselällä. Kahvilayrittäjinä työskentelevät Koivunotkot ovat hiljattain kuhmoislaistuneet. Heidän Espoon-asuntonsa myytiin syksyllä, mutta Cafe Zoceria -ketjun kolme toimipistettä pyörivät siellä yhä täysillä – sitten kun koronarajoitukset taas sallivat niiden avaamisen. Kahviloita kuitenkin johdetaan Päijänteen rannalta, yhdistetyn keittiön ja olohuoneen pöydän äärestä. Pöydän molemmilla puolilla seinät ovat kokonaan ikkunaa, pohjoiseen aukeaa näkymä metsäiseen rinteeseen ja etelään aavalle Tehinselälle. Joa Koivunotko osoittaa kirjahyllyyn, missä kannettava tietokone varaa yhden kapean hyllyn. Juuri enempää tilaa toimisto ei vie, sillä kaikki on hoidettu paperittomasti vuodesta 2017 lähtien. Joa kuitenkin toteaa, että muutos on tapahtunut näiden muutaman vuoden sisällä. Tätä aikaisemmin kahviloiden pyörittäminen 200 kilometrin päästä ei olisi onnistunut. Normaaliaikana Sakke käy Espoossa yhtenä tai kahtena päivänä viikossa sekä tietenkin aina tarvittaessa. Rakkautta omaan saareen Koivunotkot tutustuivat Kuhmoisiin jo 25 vuotta sitten. Heillä oli tapana käydä Himoksella laskettelemassa, ja matkareitti kulki Kuhmoisten läpi. Kerran silmiin osui lehti-ilmoitus: myydään saari Päijänteellä. Nuori pariskunta hylkäsi ensin orastavan tuuman oman saaren hankkimisesta. Ajatus ei kuitenkaan jättänyt rauhaan, vaan sama ilmoitus oli pakko etsiä käsiin myöhemmin. – Se oli rakkautta ensi silmäyksellä, kun ajoimme kiinteistönvälittäjän kyydissä Saab 900:lla jäätä pitkin saareen. Saaren lomapaikkaa rakennettiin seitsemän vuoden ajan. Kun Koivunotkot hankkivat sen, toinen lapsista oli alle vuoden vanha, toinen yksivuotias. – Takan jokaiseen tiileen olen koskenut vähintään kuusi kertaa, Sakke kuvailee saarirakentamisen työläyttä. Ennen yrittäjäuraa Joa teki päivätöitä lääkealalla ja Sakke työskenteli illat ja viikonloput Tavastialla turvallisuusvastaavana. Aina oli tehtävä erikseen järjestelyjä, jotta perhe sai yhteistä aikaa esimerkiksi mökillä. Tästä huolimatta lapset ehtivät kiintyä saareen niin, että viihtyvät siellä edelleen aikuistuttuaan. Täysosuma Tehinkärjestä Vanhemmat sen sijaan alkoivat kaivata maalta paikkaa, jossa voisi asua ympäri vuoden. Sähköttömällä ja vesijohdottomalla saarimökillä se ei onnistu, vaikka paikka olisikin ihana. He ryhtyivät etsimään mantereelta paikkaa, josta olisi samanlainen esteetön näkymä Tehinselälle kuin saaresta. Etsimisessä kului kymmenen vuotta. – Olemme käyneet katsomassa kymmeniä taloja ja antaneet jopa tarjouksia, mutta ne eivät menneet läpi. Tehinkärjen tontti tuli täysosumana vastaan kiinteistönvälittäjän kautta. Pari ei ollut edes uskonut, että oma paikka voisi löytyä näin hienosta ympäristöstä. Tontilla oli valmiina 35 neliömetrin kokoinen mökki ja venetalas. Lisäksi tontilla sijaitsee Ilmari Hannikaisen piilopirtti, joka siirrettiin sinne Mustalaissaaresta. Pirtissä on yhä paikoillaan Hannikaisen piano. Ensimmäiset kaksi vuotta Koivunotkot asuivat Kuhmoisissa ollessaan tässä pienessä mökissä ja viihtyivät silti paremmin kuin Espoossa. Alkoi varsinaisen oman talon rakentaminen. Koska tontilla oli tähänkin asti sijainnut vapaa-ajanasunto, Koivunotkot kokivat helpoimmaksi rakentaa ensin ympärivuotiseen asumiseen soveltuva loma-asunto ja hakea sille myöhemmin poikkeuslupaa vakituiseksi asunnoksi muuttamiseen. Käyttötarkoituksen muutokselle saatiin lupa tänä vuonna. Ikkunat päästävät luonnon sisään Joa Koivunotko kertoo, että he pyrkivät Kuhmoisissa luonnonläheiseen elämään. Sitä korostavat talon lasiseinät, jotka tuovat luonnon myös sisään. – On virkistävää nähdä luonto ikkunasta, kun tekee koko päivän tietokoneella töitä. Aamulla silmät avatessa eteen levittäytyy Tehinselkä. Lasiseinät ovat nykyään myös käytännöllisiä. Teknologia on kehittynyt niin, että pakkasellakaan kylmyys ei hiivi ikkunoista sisään. Ikkunat heijastelevat siten, että linnut huomaavat ne eivätkä törmäile helposti. Koivunotkot ovat kiitollisia arkkitehdille, joka kehotti heitä siirtämään rakennusta kauemmas rannasta kuin alun perin suunniteltiin. Nyt avonaista etupihaa on paljon ja näkymä järvelle laajempi. Lähempänä rantaa on saunarakennus, jonka puusauna lämpiää joka päivä. Kokonaisuuteen kuuTalon eteen terassille ei tule katosta, koska rakenteet peittäisivät näkymää Päijänteelle. Sakke ja Joa Koivunotkon lisäksi Tehinkärjessä asuu paljasjalkainen kuhmoislainen Karpo, joka on Liisa Brander-Keskisen kasvattama kääpiösnautseri. Sauna mitoitettiin niin, että sekä isäntä että emäntä mahtuvat lauteille makuuasentoon. Myös saunan etuseinä on kokonaan lasia. Sängystäkin voi ihailla järvimaisemaa. Kuvaushetkellä pihalla olivat välivarastossa kehikot, joista rakennetaan lasiterassi talon ja autotallin välikköön. Kahvilaketjun toimisto muutti maisemakonttoriin Tehinkärkeen
Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 17. maaliskuuta 2021 ” Nyt huomaa, kuinka vähällä tulee toimeen. Kaikkea on loppuelämän tarpeiksi. luu myös autotalli, jonka yhteydessä on kuntosali. Asuinrakennuksen ja autotallin väliin on tänä vuonna syntymässä lasiterassi. Vanha kesämökki on nykyisin vierasmajana. Tavoitteena on, että taloudessa pärjätään mahdollisimman vähällä energialla. Kompaktin kokoinen talon saa sähkövirtaa aurinkopaPäivi Hotokka Kuhmoisissa on viime aikoina muutettu useita vapaa-ajanasuntoja vakituisiksi asunnoiksi. Tosin vs. rakennustarkastaja Timo Enqvistin mukaan vielä enemmän käyttötarkoituksen muutoksia on tehty Padasjoella. Kunnanhallitus myönsi maanantaina kaksi poikkeuslupaa Haukkasalon saareen loma-asunnon muuttamiseksi vakituiseen käyttöön. Enqvistin mukaan nämä olivat selkeitä tapauksia, koska molemmat rakennukset on rakennettu 2000-luvulla ja ne ovat jo valmiiksi ympärivuotiseen asumiseen soveltuvia. Niille voitiin siis myöntää lupa. Toinen luvan saaneista rakennuksista on 178 neliömetrin paritalo ja toinen 88 neliömetrin kokoinen asunto. Haukkasalossa on Muutos vakituiseksi asunnoksi voi käydä helposti ennestään seitsemän vakituisesti asuttua kiinteistöä. Kun vapaa-ajanasunto halutaan muuttaa vakituiseksi asunnoksi, Enqvistin mukaan tarkastellaan ensimmäiseksi kaavaa. Lupa voidaan myöntää kylien lähellä sijaitseville kiinteistöille, mutta hyvin kaukana kaikesta sijaitseviin paikkoihin ei asumista haluta ohjata. Ranta-alueilla tarvitaan ensin poikkeamislupa, jos paikka on kaavassa osoitettu lomarakentamiseen tai jos alueella ei ole kaavaa. Tämän jälkeen haetaan vielä rakennuslupa. Enqvist toteaa, että lupien hakeminen maksaa yhteensä noin tuhat euroa, mutta kovin vaikeaa se ei ole. Toisaalta vakituisessa asumiskäytössä olevan kiinteistön kiinteistövero on pienempi kuin loma-asunnon. Mikäli rakennus on uusi ja talviasuttavaksi tehty, muutostöitä ei välttämättä tarvitse tehdä lainkaan. – Toisaalta esimerkiksi 1970-luvun kesämökkiä ei ehkä edes kannata ryhtyä remontoimaan, Enqvist huomauttaa. Vakituisen asunnon tulee täyttää ympäristöministeriön asetuksessa kerrotut vaatimukset. Ne liittyvät esimerkiksi huonekorkeuteen, valoisuuteen, ruuanlaittotiloihin sekä wcja pesutiloihin. Myös jätevesijärjestelmän pitää olla kunnossa. Rakennuksen ei tarvitse täyttää uudisrakennuksen energiatehokkuusvaatimuksia, vaan siinä sovelletaan kevyempiä, korjausja muutostöitä koskevia vaatimuksia. Enqvist neuvoo, että käyttötarkoituksen muutosta hakevan kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä rakennustarkastajaan ja selvittää muutokseen liittyvät perusasiat. neeleista. Espoon-talosta laitettiin tavarat kiertoon, ja mitään uutta ei haluta hankkia talon täytteeksi. – Nyt huomaa, kuinka vähällä tulee toimeen. Kaikkea on loppuelämän tarpeiksi, Joa sanoo. Kahvilaketju laajeni nopeasti Jo 25 vuotta sitten Koivunotkot pohtivat, mitä he voisivat tehdä työkseen, jotta pystyisivät asumaan maalla. Ammatinvaihdos toteutettiin kuitenkin vasta, kun lapset olivat kasvaneet aikuisiksi. Joa ja Sakke kuvailevat sitä viidenkympin villitykseksi. Joa oli nuorena työskennellyt kahviloissa ja ravintoloissa, joten syntyi ajatus perustaa huippulaadukas eurooppalaistyylinen kahvila, jossa olisi myös live-esiintyjiä. Kahvila perustettiin vuonna 2015 Espoon Leppävaaraan Läkkitorille. Vuonna 2017 Cafe Zoceria valittiin Länsiväylä-lehden äänestyksessä Espoon parhaaksi kahvilaksi. Tämän jälkeen liiketoiminta alkoi laajentua yllättävän nopeasti. – Meihin otettiin yhteyttä Akseli Gallen-Kallelan museosta Tarvaspäästä ja tarjottiin mahdollisuutta ryhtyä siellä kahvilayrittäjiksi. Tarvaspäässä on lisäksi juhlatila, jota Zoceria vuokraa yksityistilaisuuksiin. Tarvaspää lähti pyörimään hyvin, ja tämän vuoden helmikuussa avautui uusi Cafe Zoceria näyttelykeskus Weegeessä. Kahvila avattiin keskellä koronapandemiaa, ja näyttelytkin olivat kiinni, mutta asiakkaita riitti silti. – Nyt vain odotamme, että pääsemme näkemään, mitä kaikkea talo pitää sisällään, pariskunta on innoissaan uudesta aluevaltauksesta. Zocerialla ehti olla kahvila myös Helsingin Aleksanterinkadulla, mutta hyvästä alusta huolimatta se jouduttiin sulkemaan, kun korona hiljensi kaupungin kadut. Vaikka koronan takia jatkuvasti muuttuvat olosuhteet aiheuttavat kahvilayrittäjille kolminkertaisen työn, Koivunotkot jaksavat vielä odottaa tulevaa hyvillä mielin. – Kesä oli hyvä ja pelasti meidän kahvilamme. Meillä ei myöskään ole tapahtunut yhtään tartuntaa, Sakke kertoo. Maalla stressitaso laskee Alkuun Joa ja Sakke Koivunotko työskentelivät itsekin kahvilassaan. Ketjun laajennuttua hallinto vie yrittäjien ajan, joten etätyöskentely Kuhmoisista on mahdollista. Sähköpostien kanssa kuluu paljon aikaa, henkilökuntaa voi tukea puhelimitse ja yhteistyökumppanien kanssa ollaan yhteydessä Teams-kokouksissa. Pääkaupunkiseudulla on hyviä kumppaneita, joita voi pyytää apuun, kun vaikkapa kylmälaite hajoaa. Etänä on ratkottu sitäkin tilannetta, kun maitolasi kaatuu maksupäätteen päälle ja maksut lakkaavat kulkemasta. Yrittäjiksi hyppääminen tai Kuhmoisiin muutto ei ole vielä kertaakaan kaduttanut pääkaupunkiseudulla koko ikänsä asunutta Sakkea ja sinne lapsena Tampereelta muuttanutta Joaa. Kuhmoisissa palvelut toimivat rakennusvalvontaa, lumenaurausta ja terveydenhuoltoa myöten. Monenlaista ulkoilua voi harrastaa työpäivän keskellä, eikä pimeys haittaa, kun otsalamppu on hyvä. – Täällä pystyy irtautumaan pääkaupunkiseudun tahdista, ja sen näkee heti hyvinvoinnissa. Syke ja stressitaso laskevat, Joa kuvailee. Talon eteen terassille ei tule katosta, koska rakenteet peittäisivät näkymää Päijänteelle. Sakke ja Joa Koivunotkon lisäksi Tehinkärjessä asuu paljasjalkainen kuhmoislainen Karpo, joka on Liisa Brander-Keskisen kasvattama kääpiösnautseri. Sängystäkin voi ihailla järvimaisemaa. Kuvaushetkellä pihalla olivat välivarastossa kehikot, joista rakennetaan lasiterassi talon ja autotallin välikköön. Päivi Hotokka Kahvilayrittäjien keittiössä on tietenkin kahvikone. Joa ja Sakke Koivunotko omistavat Cafe Zoceria -kahvilaketjun. Kahvilaketjun toimisto muutti maisemakonttoriin Tehinkärkeen
Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 17. maaliskuuta 2021 ” Käsi on näiden vanhojen uunien kanssa paras lämpömittari. KUHMOISTEN RAKENNUSPALVELU OY Tommola Hannu p. 050 537 1402 ratok@ratok.fi KOTI Mökki & Kukilla Kevättä Kotiin! Toritie 63, 17800 Kuhmoinen Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu kuhmoistenkukkakauppa.ekukka.fi 040 740 6374 saijaniininen@gmail.com Kimmo Vehkalampi p. 040 762 3546 kimmo@ivhuoltopalvelut.fi www.ivhuoltopalvelut.fi • ASENNUS • ILMAMÄÄRIEN MITTAUS JA SÄÄTÖ • • KANAVISTON NUOHOUS • SÄHKÖTYÖT • VARAOSAT • V EHKALAMPI IV SÄHKÖ JA HUOLTOPALVELU Anna Karhila Millainen on leivinuuni, joka lämmittää koko pirtin pakkasillakin moneksi päiväksi, ja jonne mahtuu kerralla yli 30 leipää? Valtava, todistaa ainakin Pihlajakosken Perä-Lättilän talon pirttiä hallitseva luonnonkiviuuni. Vuonna 1902 yhtä aikaa talon kanssa rakennetulla uunilla on syvyyttä, korkeutta ja leveyttä runsaat kolme metriä, ja sitä lämmitetään edelleen kovilla pakkasilla 2–3 kertaa viikossa. – Traktorin kauhallisella lämmittää uunia runsaat kaksi kertaa. Halot ovat metrin mittaisia, Perä-Lättilää isännöivä Timo Lättilä näyttää. Useissa Kuhmoisten vanhoissa taloissa on vastaavia ja pienempiä luonnonkuviuuneja. Monista taloista uuneja on myöhemmissä remonteissa purettu, pienennetty tai hävitetty kokonaan. Osa uuneista on kuitenkin säilynyt ja yhä käytössä. Perä-Lättilän uunin kanssa kooltaan lähes identtinen vanha luonnonkivileivinuuni löytyy esimerkiksi Ruolahden Multa-Korppilasta. – Näitä isoja uuneja on Pihlajakoskella myös Ranta-Lättilässä ja taitaa olla Vanha-Rauhamäessä ja Paaterissakin. Äskölässä on matalampi uuni. Autiotaloista esimerkiksi Pataveden suunnalla sijaitsevassa Juuristossa on vielä uuni hahmollaan, Timo Lättilä listaa. Tonnin kiviä saarista hevospelillä Kuhmoisten luonnonkiviuunit ovat aikansa rakentamisen taidonnäytteitä. Poikkeuksellisen niistä tekee vielä se, että kivet on Yli kolmekymmentä leipää kerralla Jenni Lättilä esittelee Perä-Lättilän vanhaa luonnonkivistä leivinuunia. Sen lisäksi vuonna 1902 rakennetussa talossa on 10 luonnonkivestä rakennettua pystyuunia, jokaisessa kamarissa ja salissa omansa. useimmiten tuotu Päijänteen rannoilta tai saarista, joissa on uuneihin sopivaa, pehmeää ja valtavia lämmönvaihteluita kestävää harmaagraniittia. Sekä Perä-Lättilän että Multa-Korppilan uunien kivet on tuotu 1900-luvun alkuvuosina Haukkasalosta, josta on kotoisin myös muurit rakentanut Kaarlo eli Kalle Osanen. Timo Lättilä arvioi Perä-Lättilän uunin pohjana olevien kivien olevan pituudeltaan 2-metrisiä. Leveyttä ja syvyyttä yhdellä kivellä on 50–60 senttiä, joten painoa yhdellä kivellä on 1,5–2 tonnia. – Kivet on tuotu Haukkasalosta talvella jäitä myöten hevosella. Perä-Lättilään on Pihlajalahdelta tavattoman tasainen tie, mutta Korppilaan on sellaisia mäkiä, että on se ollut aika temppu, Timo Lättilä hämmästelee. Pihlajakosken lisäksi toinen isojen uunien keskittymä on Ouninpohjassa, jossa Jyrkysen, Mutasen, Niinimäen ja Ounin taloihin on muurattu isot uunit 1800-luvun lopulla. Ne on muurannut monitaituri Juho Lahtinen, joka muurasi kesäisin ja valmisti talvisin tyylihuonekaluja. Jyrkysessä uuniin on hakattu vuosiluku 1879, ja sen kivet on tiettävästi tuotu Juokslahdelta. Uunin alkuperäinen tulipesä oli peräti kahden metrin mittainen, mutta kymmenen vuotta sitten talon isäntä Esa Jyrkynen lyhensi sitä puolella metrillä. – Uunin apuna on nykyään ilmalämpöpumppu, joka tasaa lämmön. Muuten kuuma ilma kerrostuu 3–4 metriä korkeassa huo
Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 17. maaliskuuta 2021 RAUTANET PADASJOKI AVATAAN 15.4.2021 klo 7.00 Sähkötie 2 (vanha Hankkija) , 17500 Padasjoki, 0400 715 639 Avoinna: ma-pe 7.00-17.00, la 9.00-14.00 SE PARHAITEN REMPPAA , jolla on sopivat tuotteet. Yli kolmekymmentä leipää kerralla Anna Karhila Jenni Lättilä esittelee Perä-Lättilän vanhaa luonnonkivistä leivinuunia. Sen lisäksi vuonna 1902 rakennetussa talossa on 10 luonnonkivestä rakennettua pystyuunia, jokaisessa kamarissa ja salissa omansa. neessa katonrajaan, Jyrkynen kertoo. Umpimähkä sammuttaa hehkun Jyrkysessä uunin kyljessä on takka, Perä-Lättilässä ja Multa-Korppilassa hella. – Kun uunia lämmittää syksyllä tai kesällä harvakseltaan, lämmitys kannattaa aloittaa hellasta, että piippu kuivaa. Uunissa on kuitenkin pitkät kierrot ja monta mutkaa, Multa-Korppilan isännyyden viime vuonna pojalleen Markukselle luovuttanut Martti Korppila kertoo. Multa-Korppilassa uuniin menee kerralla puita noin neljäsosamotti. Lämmitys kestää 3–4 tuntia. Kun hiilet hehkuvat, ne vedetään ulos uunin edessä olevaan umpimähkään, josta on ensin tyhjennetty edellisen kerran tuhkat. – Hehkuvat hiilet peitetään vanhalla tuhkalla. Ne antavat siinä vielä lämpöä, mutta eivät enää katkuja. Umpimähkän päällä on vielä räppänä, jonka voi varmuuden vuoksi avata, ja uunin hormipeltiäkin voi pitää vielä hetken auki, vaikka kiertopellin on sulkenut, Martti Korppila kertoo. Ruisleivän ja kinkun asuinsija Vanhoja uuneja käytetään kaikissa taloissa ahkerasti ruoanlaittoon ja leivontaan. Jyrkysessä uunissa paistetaan laatikoita, pullia ja hiivaleipiä, mutta ei enää ruisleipää sen työläyden ja jauhopulan takia. – Haaveena olisi kyllä vielä laittaa ruispelto, että saisi kunnon jauhoja. Siitä tulisi niin hyvä tuoksukin, Esa Jyrkynen maalailee. Multa-Korppilan uunissa edellinen isäntäpari teki esimerkiksi uunipuuroa, laatikkoruokia ja paistoi maailman parhaan joulukinkun. – Käsi on näiden vanhojen uunien kanssa paras lämpömittari. Hyvin kuumaan uuniin laitetaan esimerkiksi karjalanpiirakat ja pitsat, jotka ovat valmiita sitten viidessä minuutissa. Kinkkua varten uuni lämmitetään aamulla. Illalla paistumaan laitettu kinkku on aamuvarhaisella valmis, Martti Korppila sanoo. Leipiä varten uunin täytyy jäähtyä pari tuntia. Niitä menee Multa-Korppilan uuniin kerralla peräti 32, mutta arinan kunnon takia ne on paistettava pelleillä. Ikivanha juuri asuu saavissa Myös Perä-Lättilässä uuniin mahtuu kerralla kolmisenkymmentä leipää. Koska arina on kunnossa, uuni luuditaan leivänpaistoa varten hiilloksen vetämisen jälkeen. – Luutapuu on runsaan 2 metrin mittainen. Päässä on rautainen lenkki, johon sidotaan katajaluuta. Se kastellaan vielä vedellä, ettei se syty heti, Timo Lättilä kertoo. Perä-Lättilän ruisleivän juuri on ikivanha, vanhempi kuin kukaan muistaa. Juuri asuu taikinasaavissa, joka leipomisen päätteeksi jauhotetaan, jotta juuri kuivuu saavin saumoihin. Kun leipominen aloitetaan, saavi viedään turpoamaan Perä-Lättilän läpi Kärppäjärvestä Päijänteeseen laskevaan ojaan. – Kun saavia pitää siinä päivän verran, saumat turpoavat umpeen ja juuri herää, Timo Lättilä paljastaa. Uuni lämmitetään leiväntekoa varten hyvin kuumaksi, ja taikina tehdään joka kerta samalla tavalla. Leipominen vie päivän ja vaatii osaamista. Nykyään Perä-Lättilässä leivotaan vain talvisin, koska kesällä pirtti lämpiäisi liikaa. – Ruisleivän kulutuskaan ei ole enää samanlainen kuin ennen, kun ei ole hevosia eikä työväkeä, Timo Lättilä toteaa. Lisää luonnonkiviuunien rakentamisesta, Haukkasalon muurareista ja saaren luonnonkivilouhoksista kerrotaan Kuhmoisten Sanomien kevään numeroissa.
Kuhmoisten Sanomat 10 Keskiviikkona 17. maaliskuuta 2021 Kunta tiedottaa Poikkeamislupahakemus ja rakennuslupahakemus telemaston ja laitetilan rakentamiseen, Digita Oy Maankäyttöja rakennuslain naapurien kuulemista koskevien säädösten perusteella ilmoitetaan, että Digita Oy hakee poikkeamislupaa ja rakennuslupaa rakentaakseen 42 metriä korkean viestiliikennemaston ja 8,7 m2:n suuruisen laitetilan kiinteistön 291-401-2-106 Mustassalo vuokra-alalle. Rakennuspaikka sijaitsee osoitteessa Kokonniementie 10. Alue on asemakaavassa osoitettu merkinnällä TY, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue. Hakemukset ovat nähtävillä 31.3.2021 saakka Kuhmoisten kunnan teknisessä toimistossa osoitteessa Toritie 34 A, Kuhmoinen. Hakemuksista antaa tarvittaessa lisätietoja vs. rakennustarkastaja Timo Enqvist puh. 0400 246 453. Mahdolliset huomautukset hakemuksista tulee toimittaa 31.3.2021 mennessä rakennustarkastajalle osoitteeseen Kuhmoisten kunta, Toritie 34 A, 17800 Kuhmoinen tai sähköpostitse timo.enqvist@kuhmoinen.fi. Kuhmoisissa 17.3.2021 Kuhmoisten kunnan rakennuslautakunta KOTI Mökki & u Mene osoitteeseen kuhmoistensanomat.fi u Klikkaa palkista kohtaa NÄKÖISLEHTI. u Syötä asiakasnumerosi kohtaan Lue tilaajatunnuksella. u Jos käytät Lehtiluukkua ensimmäistä kertaa, kirjoita Luo uusi käyttäjätunnuskohtaan sähköpostiosoitteesi. u Nyt voit lukea lehteä! u Salasana tulee sähköpostiisi, jotta voit myöhemmin uudelleen kirjautua lukemaan näköislehteä. Tällöin tarvitset vain sähköpostiosoitteesi ja salasanan. Hei kestotilaaja, ota näköislehti käyttöösi! ...ja seuraa ohjeita: Pyydä asiakasnumerosi: ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi kuhmoistensanomat.fi HUOM! Tämän viikon 17.3. teemalehti Koti & Mökki on poikkeuksellisesti luettavissa kaikille avoimena ilmaisena näköislehtenä. Lue tuoreet uutiset heti aamulla! Näköislehti ja 10 vuoden arkisto lisäetuna kestotilauksiin! Organisaatiouudistus alkaa Anna Karhila Kuhmoisten kunnan virkamiehistöön on tälle keväälle osunut poikkeuksellisesta vaihtuvuutta, ja nyt kunnassa aloitetaan myös kunnan organisaation uudistustyö. Kunnanjohtaja Anne Heusala kertoo, että aloite organisaatiouudistukseen tuli kunnan luottamushenkilöiltä. – Halutaan miettiä, voisiko kunnan organisaatio olla toisenlainen. Aina pitää olla avoin uusille asioille, kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Paajanen (kok.) vahvistaa. Kunnanhallitus päätti maanantaina organisaatiouudistustyön käynnistämisestä ja valitsi työtä valvomaan ohjausryhmän. Siihen nimettiin jäseniksi kunnan johtoryhmän jäsenet ja valtuuston puheenjohtajisto. Varsinaista uudistustyötä tekemään palkataan ulkopuolinen asiantuntija, joka valitaan tarjouskilpailun perusteella. Käytännössä organisaatiomuutoksessa tarkastellaan esimerkiksi kunnan virkojen ja johtamismallin tarkoituksenmukaisuutta. Kari Paajanen muistuttaa, että muutoksia ei välttämättä nykyiseen tule, ja ainakin prosessi on hidas. – Työ laitetaan vasta alulle, eikä nykyinen valtuusto luultavasti ehdi edes käsitellä sitä enempää. Lähtölaukaus uudistustyölle saatiin Kuntaliiton hallinnoimassa Uuden sukupolven organisaatiot (USO) -verkostossa, jossa Kuhmoisten kunta on ollut mukana vuosina 2019– 2020. Sen aikana arvioitiin kunnan johtamisjärjestelmää ja todettiin, että Kuhmoisissa on tarkoituksenmukaista tehdä organisaatiota koskeva uudistustyö. Verkostossa ovat olleet mukana kaikki kunnan luottamushenkilöt, ja se on tarjonnut muun muassa valmennusta ja vertaistukea. Hallintosääntö uudistetaan silti Kuhmoisten kunnassa on jo useamman vuoden ollut meneillään myös hallintosäännön uudistustyö. Uusi hallintosääntö on tulossa kunnanhallituksen ja edelleen valtuuston käsiteltäväksi luultavasti jo maaliskuun aikana. – Hallintosäännön uudistuksessa on tiettyjä asioita, jotka ovat odottaneet jo kauan. Ne on pakko viedä läpi, joten siksi uudistus käsitellään nyt organisaatiouudistuksen aloittamisesta huolimatta, Anne Heusala sanoo. Anna Karhila Uuden kehittämisasiamiehen haku Kuhmoisten kunnalle aloitetaan, mutta virka muuttuu toimeksi, ja nimikkeeksi vaihtuu elinkeinokoordinaattori. Tulossa olevan organisaatiouudistuksen takia tehtävästä tulee lisäksi määräaikainen, ja toimenkuva muuttuu hieman. Kehittämisasiamiehen tehtävä perustettiin Kuhmoisten kuntaan vuoden Kehittämisasiamiehestä elinkeinokoordinaattori 2011 lopussa. Virkaa alusta saakka hoitanut Arto Kummala siirtyi syksyllä hoitamaan vastaavaa virkaa Petäjävedelle. Nykyisiä kehittämisasiamiehen tehtäviä on sen jälkeen hoitanut väliaikaisesti kunnanjohtaja Anne Heusala. Kehittämisasiamiehen tehtäviin on tähän asti kuulunut muun muassa yritysten ja yrittäjien neuvonta, kunnan tonttien, toimitilojen vuokraus, myynti ja markkinointi ja matkailuelinkeinojen tukeminen. Nyt uuteen elinkeinokoordinaattorin tehtävään on lisätty entisten tehtävien rinnalle kunnan konserniyhtiönä toimivan Kuhmoisten Laajakaista Oy:n toimitusjohtajan tehtävät. – Linjaus tehtävien yhdistämisestä tuli päättäjiltä. Olen varmistanut Kuntaliitosta, että virkamiehen on juridisesti mahdollista johtaa konserniyhtiötä, Anne Heusala sanoo. Kuhmoisten Sanomat Tuoreimmat paikallisuutiset. Kestotilaus 79 € /vuosi (sis. digilehden) 12 kk määräaikainen tilaus 85 € 6 kk määräaikainen tilaus 46 € (hinnat sis. alv. 10%) Tilaa ja tutustu 3 kk 33 €!
Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 17. maaliskuuta 2021 TOIMITUS Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 € / ilmoitus. Pienlaskutuslisä alle 25 €:n ilmoituksista on 5 €. Hintoihin sisältyy alv. 24%. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Tilaushinnat 2021 (kotimaa) (sis. alv. 10%) 12 kk / kestotilaus 79 € 12 kk / määräaik. tilaus 85 € Ilmoitushinnat 1.1.2021 alk. (sis. alv. 24%) Etusivulla 1,92 € /pmm Tekstissä 1,67 € /pmm Takasivulla 1,75 € /pmm Seurapalsta 2,48 € /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Hinta kolmelta riviltä 10 € ja lisärivit 4 €/rivi. Alle 25 €:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 5,00 €. Hintoihin sisältyy alv. 24%. Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea? Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. Lukijapostia palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. Kirjoita omalla nimelläsi, nimimerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat Hannu Lahtinen Elinkeinoelämä Päivi Malin Kulttuuri ja vapaa-aika Eija Heinonen Puolueeton kotiseutulehti Uutismedian liiton jäsen Levikki 2 354 (LT-2019) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 040 483 0860 tai 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma 9.30–15.00, ti, ke ja pe 9.30–13.00, to sulj. Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 paivi.hotokka@ kuhmoistensanomat.fi Toimittaja Anna Karhila 040 716 8052 anna.karhila@ kuhmoistensanomat.fi Kuhmoisten Sanomat Asiakaspalvelu ja ilmoitusvalmistus Anna Engblom 040 483 0860 ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi Tuija Käki-Lahtinen opintovapaalla Ota yhteyttä ja lisätään yrityksesi liikehakemistoon! 3 riviä / 6 kk vain 115 € ja 10 € / lisärivi (alv 0%) LIIKEHAKEMISTO _________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 HUUTOKAUPAT Kuolinja konkurssipesät, myös ostot. 20 v. kok. p. 0400 228 822 Realisointipalvelu Relax Oy __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Valtuutettu Citroen, Mitsubishi ja Peugeot huolto. Ad-autokorjaamo. Kolarikorjaukset ja -maalaukset. Paavolankatu 4, Jämsä p. 014 716 119 / 0400 551 162 HAUTAKIVET Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 MAALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Maalämpöjärjestelmät avaimet käteen asennuksella! ILMALÄMPÖPUMPUT JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen 0400 783 630 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Toritie 63, p. 040 740 6374 __________________________ KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. erikoiskuljetukset/kotim. ja Eurooppa OPASOL OY p. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 24 t. Petri Liehu p. 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. Piili Kuhmoinen p. 040 708 1456 LASI& KEHYSLIIKKEET Jämsän Lasi ja Kehys Oy Kaikki lasialan työt, tuulilasit ja kehystys. Myös rakentamisen ja sisustamisen palvelut. Ark. klo 9-17 • Seppolantie 16, Jämsä • p. 0400 647 931 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaista louhintaa, esim. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. 0400 783 630, (03) 555 6137 PITOPALVELU yms. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén p. 040 72 666 28 __________________________ PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 RAKENTAMISPALVELUT Rakennushuolto P. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi SIIVOUSPALVELUT SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi Lindroosin Sora Oy p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 TILITOIMISTOT Kirjanpitopalvelut MV mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi __________________________ Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 045 636 3889 / Eija Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Parhaat merkit, paras palvelu! myynti, asennus, huolto Sähkötyö J. Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net KIINTEISTÖNVÄLITYS OP Koti Järvi-Häme Oy LKV, Vesa Teräväinen p. 040 769 8133 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV www.paijanteen.fi Timo Sormunen p. 044 244 9779 _________________________ Timo Sormunen 044 244 9779 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktorikalustolla Vesa Arrenius p. 040 8271583 __________________________________ Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. 0400 121 997 _________________________ __________________________ MN-Putkiasennus Oy p. 050 461 7575 KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri Janhonen p. 040 586 7729 www.countryhelp.fi HIERONTA JA LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen p. 0400 641 924 Harmoinen _________________________ Hermoratahieronnan mestari Kirsi Valkama p. 0400 739 226 Tampereentie 1250, Kuhmoinen __________________________ Hieronta, vyöhyketerapia, purentahoidot Irja Tervala p. 0400 131 170, Kirkkotie 8 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 p. 0400 638 764 OMPELUPALVELUT Ompelimo OutiS Outi Savunen p. 050 555 8742 www.ompelimooutis.fi Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Juhlaja pitopalvelu. Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola p. 0400 980 292 AURINKOSÄHKÖ Aurinkopaneelit ja -järjestelmät myy Dosolar Oy Tutustu: www.dosolar.fi / Ota yhteyttä Markkuun 0400 607 223 tai markku@dosolar.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 852 532 __________________________ Markku Hjelm RA/INS, MHJ-Suunnittelu, suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto, vastaava tj Korppilankuja 93, Kuhmoinen 050 551 2662 markku.hjelm@mhjs.fi RAKENNUTTAMINEN / TYÖNJOHTO Markku Hjelm RA/INS, MHJ-Suunnittelu, rakennuttaminen, valvoja, vastaava työnjohto Korppilankuja 93, Kuhmoinen 050 551 2662 markku.hjelm@mhjs.fi __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautauspalvelu, Koskentie 11, Jämsä p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka TORIMYYJÄT ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA 19.3. Kuhmoinen klo 9-10 MAALAISPALVI 13,95€ /kg ! 0400 872 461 LOUNAAT JOHAN ON MARKKINAT MÖKKI Päijänteen saaresta Mahd. myös osto. Tarjoa, kaikki huomioidaan. p. 040 809 3939 HALUTAAN VUOKRATA Pihlajakosken Kyläyhdistys ry:n KEVÄTKOKOUS la 3.4.2021 klo 13.00 Sinivaaroilla, Koskelantie 6, Pihlajakoski. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Hallitus KOKOUKSET Tule mukaan osallistumaan ja valvomaan kausiasukkaiden etuja Kuhmoisten Vapaa-ajan asukkaat ry on vireä yhdistys, jonka jäsenenä voivat olla Kuhmoisissa ja sen lähialueella mökkeilevät ja asuvat. Liity jäseneksi: omakotiliitto.fi. Kuhmoisten Seniorit ry:n KEVÄTKOKOUS to 1.4.2021 klo 13.00 Sahanrannan terassilla. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Eläkeliiton Kuhmoisten yhdistys ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS ma 29.3.2021 klo 13.00 ulkoterassilla, Peippokuja 3. Maskisuositus! Valtakirjalla voi osallistua. Tervetuloa! Hallitus Harjunsalmen Martat ry:n VUOSIKOKOUS to 25.3.2021 klo 17.00 Sarin Kotikahvilassa. Esillä sääntöjen mukaiset vuosikokousasiat. Kokoonnutaan koronarajoituksia noudattaen. Ilm. 050 0844 534. Tervetuloa! Hallitus Kuhmoisten Sanomat myös facebookissa
Kuhmoisten Sanomat 12 Keskiviikkona 17. maaliskuuta 2021 Elina Syrjänen Isäntyttö Merja Lättilä Books on Demand 2021, 242 s. Toisin kuin Merja Lättilän muistelmateoksessa, hänen uudessa cozy crime -tyylisessä dekkarissaan pysytään Suomen kamaralla. Tällaisten kotoisten dekkareiden tapahtumapaikka on usein maalaiskylä tai pikkukaupunki, jossa kaikki tuntevat toisensa. Päähenkilöt ovat tavallisia ihmisiä, väkivallalla tai seksillä ei mässäillä. Isäntytön prologi johdattaa lähimenneisyydessä Murha hirvimetsällä tapahtuneeseen onnettomuuteen. Varsinainen tarina alkaa päähenkilö Heidi Rosenbaumin äidin hautajaisista. Käydessään äitinsä tavaroita läpi Heidi törmää äitinsä valokuva-albumeihin ja päiväkirjoihin, joissa viitataan Heidin tuntemattomaksi jääneeseen isään. “Muista, että äitisi ei halunnut sinun tuntevan tai tietävän isääsi”, äidin ystävä Maikki toteaa Heidille, ja lukija aavistelee, ettei Heidi voi vastustaa kiusausta selvitellä juuriaan. Seuraavaksi siirrytään fiktiiviseen Akaanlahden kylään, jossa elämä soljuu rauhalliseen tapaan ja joka kovasti tuo mieleen Kuhmoisen. Akaanlahteen ilmestyy myös Heidi puolisonsa Seppo Rosenbaumin kanssa, sillä he ovat ostaneet paikkakunnalta metsätilan aikomuksenaan rakentaa sinne kesämökki. Paikallisen metsästysseuran puheenjohtaja, Akaanlahden naisiin menevä terveyskeskuslääkäri Kalevi Sillantaus, kutsuu pariskunnan illalliselle varmistaakseen, että uudet omistajat sallivat metsästyksen maillaan. Lupa heltiää, ja ampumataitoinen Seppo Rosenbaumkin liittyy metsästysseuraan. Samaan aikaan Sillantaus alkaa saada postitse arvoituksellisia, punaisia kirjeitä, jotka viittaavat hänen menneisyyteensä, Heidi Rosenbaum taas varoittelevia tekstiviestejä tuntemattomasta numerosta. Alkuosassa on aavistus dramaturgista verkkaisuutta, ja murhaakin saadaan odottaa, sillä kirjassa kuvataan akaanlahtelaisten arkea, kohtaamisia, keskusteluja ja ristiriitoja läpi kesän aina syksyyn saakka. Toisaalta henkilöhahmojen dialogeja on hauska “kuunnella”: lukija saa hengähtää sympaattisten ja tutunoloisten hahmojen seurassa. Kun murha sitten tapahtuu, kyläläiset yllättyvät, lukija ei niinkään, koska hän on jo saanut kurkistaa maaseutuelämän tyynen pinnan alle. Uhri on saanut surmansa hirvestyksen aikana, eikä kyse ole mistään vahingonlaukauksesta. Kustantamojen dekkariliukuhihnalta tulee välillä toisiaan muistuttavia kyhäelmiä. Lättilän persoonallinen dekkari on omakustanne, indiekirja, jollaisissa omapäinen tekeminen antaa monesti tuoreutta ja pippurisuutta. Lättilä punoo juonta ovelasti ripottelemalla joukkoon muutaman harhauttavan langanpätkän ja koukun. Tarinan yllättävätkin käänteet käyvät järkeen ja pohdittavaa lukijalla riittää. Kuinka moni henkilöistä lopulta on sopassa mukana? Joitakin kohtia tarinassa olisi kenties voinut tiivistää, kuten alkupuolen sinänsä mielenkiintoista purjehdusmatkakuvausta. Myös alun musiikkikuvaukset jäivät hiukan irrallisiksi. Musiikkia olisi mielellään voinut tuoda huoletta esiin myöhemminkin. Henkilöhahmot, tarina ja tutunoloinen maalaismiljöö imaisevat mukaansa, ja kirjassa on jotakin samaistuttavaa. Lisäksi metsästyksestä tietämätön lukija pääsee kurkkaamaan hirvestysharrastukseen. OMAN KYLÄN KAUPPA Tarjoukset voimassa to–su / ellei muuta mainittu / niin kauan kuin erät riittää. TILAA JA MAKSA OSTOKSET VERKOSSA, NOUDA KAUPALTA TAI TILAA KOTIINKULJETUS www.k-ruoka.fi 03 555 6061 Toivomme riskiryhmiin kuuluvien asioivan liikkeessä aamupäivän aikana ja muiden asiakkaiden mahdollisuuksien mukaan iltapäivisin. Ollaanko Facebook-kavereita? kmarketsuomi Palvelu pelaa: MA-LA 7-21 SU 9-21 Toritie 53, 17800 Kuhmoinen Puh. 03 555 6061 markus.ahonen@k-market.com KIPPARI Appelsiini (1,00/kg) Espanja KG 1 00 PKT 2 49 PLUSSA-KORTILLA VALIO Normaalisuolainen voi 500g (4,98/kg), rajoitus 2 pkt /talous RS 3 99 PLUSSA-KORTILLA KARINIEMEN Gourmet kananpojan paistileikkeet 500g (7,98/kg) Päivi Hotokka Ensimmäisenä fiktiivisenä teoksenaan dekkarin Isäntyttö tällä viikolla julkaissut Merja Lättilä ei itse asiassa juurikaan nykyisin lue rikosromaaneja. Jostain kuitenkin iski muutama vuosi sitten ajatus siitä, että hän voisi itse kirjoittaa sellaisen. – Silloin alkoi juuri hirvestyskausi ja samaan aikaan lehdissä oli juttuja biologisen isän etsimisestä. Ajattelin, että voisin kirjoittaa dekkarin, jossa etsitään isää. Lättilä aikoi laittaa murhaajan etsiytymään metsästysseuraan ja toteuttamaan tekonsa ampumalla, mutta juoni ja tekotapa muuttuivat, kun hänelle selvisi, kuinka jahdissa todellisuudessa toimitaan. Isän etsiminen ja metsästys jäivät kuitenkin elämään teemoina ja päätyivät lopulliseen teokseen, Koronavuosi viimeisteli esikoisdekkarin joka valmistui koronavuoden aikana. Merja Lättilä on osa-aikainen kuhmoislainen, ja hänellä on kesäasunto Ison Kärppäjärven rannassa. Vuonna 2014 hän julkaisi teoksen Eikö Suomi olekaan saari? Erilaiset muistelmat. Lättilä myös toimi Kuhmoisten Sanomien kolumnistina viiden vuoden ajan. Lättilä kertoo, että juuri kolumnit innostivat siirtymään kirjan pariin. – Kolumnien kirjoittaminen oli kivaa ja hirveän vaativaa, kun lyhyessä tilassa pitäisi sanoa jokin asia. Fiktion kirjoittaminen oli täysin toisenlaista. Lättilä aloitti laatimalla vihkoon henkilögallerian, johon hän leikkasi lehdistä sopivia kuvia ja teki hahmoille elämäkerrat. – Yritin saada luotua erilaisia tyyppejä ja sellaisia, jotka eivät muistuttaisi ketään tuttuja. Tapahtumat sijoittuvat pieneen maalaiskuntaan, mutta Lättilän mukaan Kuhmoinen ei ole sen esikuva. Hän ei voinut ajatella, että Kuhmoisissa olisi tapahtunut tällainen murha. Kun hahmot olivat valmiina, dialogin kirjoittaminen alkoi sujua kuin itsekseen. – En miettinyt tekstiä etukäteen, ja dialogiin syntyi sellaisia asioita, joita en ollut edes ajatellut siinä voivan olla. Merja Lättilä tarjosi käsikirjoitusta parille kustantajalle, mutta koska ne eivät innostuneet, hän päätti julkaista kirjan omakustanteena. Käsikirjoitusta kommentoi Lättilän ystävätär ja hänen siskonsa taittoi tekstin kirjaksi. Kannet suunnitteli kuhmoislainen Tuija Käki-Lahtinen Lättilän toimittamien kuvien pohjalta. – Olin hirveän iloinen Tuijan avusta. Lättilä on tyytyväinen myös siihen, että sai Isäntyttö-dekkarin myyntiin K-market Kippariin. Fiktion kirjoittaminen imaisi Merja Lättilän mukaansa niin, että suunnitteilla on jo teoksen jatko-osa, jossa rikoskomisario Ritva Arvetvuo jatkaa henkirikosten selvittämistä. – Ja sen tapahtumat sijoittuvat osittain Kuhmoisiin. Merja Lättilä hahmotteli romaaninsa henkilöiden elämäkerrat vihkoon. Päivi Hotokka