1 Keskiviikkona 8.6.2022 Nro 23– KESKIVIIKKO 8.6.2022 51. VSK KORPILAHDEN ALUEEN PUOLUEETON PAIKALLISLEHTI NUMERO 23 Maarit Nurminen KORPILAHTI Korpikirppis avasi ovensa Korpilahden kirkonkylällä toimii jälleen kirpputori, kun Korpikirppis avasi ovensa maanantaina. Kirpputori toimii Korpilahden Kuvaamon entisissä tiloissa Martinpolun varrella. Kirppiksen perusti kokenut yrittäjä ja Korpilahden loma-asukas Sinikka Käkönen. -Miehellä on ollut paikka täällä yli 50 vuotta. Olemme viettäneet aikaa Korpilahdella sekä kesällä että talvella. Käkönen sanoo, että ”toiset samanlaiset höyrähtäneet ja liike-elämän palveluksessa ikänsä olleet” saivat hänet ryhtymään vielä yrittäjäksi. -Tällaista paikkaa Korpilahdelle on kuulemma kaivattu, Käkönen totesi. Korpikirppikseltä voi vuokrata myyntipaikkoja ja avajaispäivänä myytävää vaikutti olevan jo olevan hyvin. -Vielä tänne mahtuu myytäviä tuotteita, Käkönen sanoi. Avajaispäivänä asiakkaita oli riittänyt. -Tyytyväisiä ovat olleet. Käkönen kertoo ihmisten piipahdelleen tervehtimässä jo viime viikolla, kun Käkönen oli laittamassa paikkoja kuntoon. Myynnnissä oli pääosin vaatteita ja kenkiä. Kirpputorilta löytyy myös pientä rautapuolen tarviketta ja uusiakin vaatteita. Kirpputorin kalusteet löytyivät pääosin Käkösen omista varastoista. Asiakkaalta tulikin kehuja siisteistä tiloista. Korpikirppiksellä riitti vilskettä avajaispäivänä. Marjo Kangasjärvelä tutkimassa tuotteita.
2 – Keskiviikkona 8.6.2022 Nro 23 Tänään keskiviikkona nimipäiväänsä viettävät Salomo, Salomon, torstaina Ensio, perjantaina Seppo, lauantaina Impi, Immi, sunnuntaina Esko, maanantaina Raili, Raila ja tiistaina Pihla, Kielo. Paljon onnea nimipäiväsankareille! Nimipäivät Maarit Nurminen Kesällä aistit vahvasti esillä Luonnon pieniä ihmeitä keramiikan muodossa Höyry-gallerian kesätilassa voi heinäkuun loppuun asti ihailla Jonna Oksasen keramiikkaa. Esillä on kaloja, lintuja, perhosia ja kasveja. Oksanen sanookin tutkivansa ”Luonto minussa” -näyttelyssään luonnon pieniä ihmeitä niin kasvikuin eläinkunnassakin. Näyttelyn teokset on poltettu puupolttoisessa keramiikkauunissa. – Olen viime vuosina tehnyt paljon töitä erilaisilla lieskauunitekniikoilla. Puuuunissa poltetun keramiikan värit ovat usein syvän lämpimät liekin, lentotuhkan sekä uunissa tapahtuvan massan ja lasitteiden pelkistymisen vuoksi, Oksanen sanoo. – Hyvin fyysinen, sekä vaikeasti hallittava polttoprosessi juurruttaa tekijänsä maahan ja antaa tunteen kuulumisesta johonkin ikiaikaiseen. Oksanen sanoo kontrolloivansa hyvinkin voimakkaasti teosten muotoa ja pintaa valmistaessaan niitä savesta. – Poltossa esitän pyynnön uunille luoda jotain vieläkin uskomattomampaa, johon olisin itse yksin koskaan pystynyt. Jokainen poltto on seikkailu, jonka ei soisi koskaan päättyvän sekä jokainen esine on ainutkertainen, Oksanen sanoo. Jonna Oksanen: ”Luonto minussa” Höyry-gallerian kesätilassa 1.6. – 29.7. Höyry-gallerian kesätilassa nähdään heinäkuun loppuun asti Jonna Oksasen keramiikkaa. (Kuvat: Ulla Huttunen) Jonna Oksanen on tuonut Höyry-galleriaan luonnon pieniä ihmeitä, keramiikan muodossa. Koulujen ja oppilaitosten, myös korkeakoulujen lukuvuosi on paketissa. Humakin opiskelija välittää tunnelmapalan toukokuisesta koulupäivän startista. ”Herään perjantaiaamuna ihanaan auringonpaisteeseen. Aurinko pilkistelee enemmän tai vähemmän ikkunasta, jonka sälekaihtimia en ollut jaksanut sulkea ennen nukkumaan menoa. Se oli ihan hyvä tällä kertaa. Lintujen äänet kajahtelevat ulkoa paperiseinien lävitse ja teen lähtöä kohti jyväskyläläistä Alban rantaa. Luvassa on korkeakoululiikunnan kehittäjä Tiia Thilin ohjaamaa aistikävelyä. Luonnossa liikkumista ja oleskelua sekä niistä syntyviä positiivisia terveysvaikutuksia on tutkittu iät ja ajat. Metsässä ja luonnossa oleskelu muun muassa laskee sydämen sykettä ja verenpainetta. Tiia on lisännyt luonnossa liikkumisen tueksi eri aistien käytön ja ohjaa tuokiossaan niiden aktivointiin muun muassa kehottaen keskittymään tiettyyn aistiin kerrallaan lisäohjeiden kera. Tiia Thilin ohjaama aistikävely oli monin tavoin todella antoisa ja aistit herättelevä hetki, jonka saisi toteuttaa mieluiten joka päivä. Aistikävelyn aikana sain luvan jättää stressiä aiheuttavat ajatukset ja itse stressinkin taka-alalle ja keskityin hetkeen ja aisteihini. Pysähdyin ja nautin mahdollisuudestani vain olla. Ihminen elää hektisessä ja koko ajan kasvavasti vaativammassa maailmassa, missä melkeinpä odotettua jossain vaiheessa työtai koulu-uraa on kokea loppuunpalaminen tai jotain samankaltaista. Tehokkuutta ja hyvinvointia merkittävästi laskevat vaikutukset on onneksi huomattu. Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hanke on yksi esimerkki hyvinvoinnin edistämiseen panostamisesta konkreettisin keinoin. Jos sinulla on mahdollisuus vastaavanlaiseen, rohkaisen todella kokeilemaan”, kannustaa yhteisöpedagogi AMK -opiskelija Erika Puumala. Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hanke on Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Ilmasotakoulun yhteishanke, jonka tarkoituksena on tuoda korkeakouluopiskelijoiden ja työntekijöiden arkeen lisää hyvinvointia muun muassa liikkumisen ja muiden terveiden elämäntapojen muodossa. Pandemian ja etätyöskentelyn tuomat epätoivotut vaikutukset näkyvät muun muassa fyysisenä passiivisuutena, joita vastaan hanke taistelee. Teksti: Erika Puumala ja Maarit Honkonen-Seppälä. Kuva: Maarit HonkonenSeppälä. Puumala on Humakin yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija ja HonkonenSeppälä on hänen opettajansa, joka toimii hankkeessa Humakin edustajana. Kesällä aistit ovat herkillä ja suomalainen luonto kauneimmillaan. Toukokuussa Humak järjesti verkostopäivän, jonka osallistujat, yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Lotta Niemetmaa sekä Jyväskylän kaupungin nuorisotoimen palveluesimies Satu Paasonen nauttivat luonnosta Alkio-opiston rannassa. Taustalla Päijänteen rannalla keväästä nauttii Juho Ollila Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Ilahduttavaa aktiivisuutta Maanantaina kirkonkylälle avattiin kirpputori ja myöhemmin kesäkuussa Martinpolun varteen avautuu uusi kahvila. Molemmat palvelut ovat ainakin sosiaalisen median perusteella olleet hyvin toivottuja palveluita kirkonkylälle. On hienoa, että löytyy niitä rohkeita ihmisiä, jotka ottavat haasteita vastaan ja vastaavat kysyntään. Kahvilaa ja kirpputoria on kylällä ollutkin, mutta syystä tai toisesta yritykset eivät ole jatkaneet toimintaansa. Kun me saamme uusia yrittäjiä ja palveluita kylälle, niitä pitää myös käyttää. Eivät ne muuten pysy, kuten eivät myöskään jo olemassa olevat palvelut. Korpilahdella on edelleen melko kattava palveluvalikoima, eikä merta edemmäs kalaan ole useinkaan välttämätöntä lähteä.
3 Keskiviikkona 8.6.2022 Nro 23– Tiina Lamminaho Tiina Lamminaho Katse kompostoreihin Kauppareissulla apua Ukrainaan Jyväskylän seudulla tehdään tänä kesänä satoja kompostointitarkastuksia kiinteistöillä, joilta ei haeta biojätettä jäteautolla. Pelkästään Jyväskylässä on noin 10 000 kiinteistöä, joissa kompostoidaan itse tuotettu biojäte, joten jokaisella kiinteistöllä viranomaiset eivät ehdi käydä, mutta tarkastuksia jatketaan vuosittain. – Ennen koronaa, vuonna 2019, teimme tarkastuksia testiluonteisesti ja kävimme noin 500 kiinteistöllä. Silloin havaittiin, että yli 90 prosentilla tarkastetuista kiinteistöistä kompostiasiat olivat kunnossa, palvelupäällikkö Kari Ström Jyväskylän kaupungilta kertoo. – Korona-aikana emme lähteneet liikkeelle, mutta nyt tarkastuksia jatketaan. Tarkastusten taustalla on jätelaki, joka velvoittaa jätehuoltoviranomaisia pitämään rekisteriä biojätteensä kompostoivista kiinteistöistä. Tarkastuksilla halutaan myös tiedottaa biojätteen oikeasta lajittelusta. – Biojätteen erilliskeräysvelvoite koskee kaikkia kiinteistöjä. Jäteautolla tyhjennettävän biojäteastian saa halutessaan myös haja-asutusalueelle, myös naapureiden kanssa yhteiset kimppa-astiat ovat mahdollisia. Haja-asutusalueilla suosittelemme kuitenkin kompostointia, Ström sanoo ja toteaa, että kiinteistöllä kompostointi on myös ympäristöystävällistä, koska biojätettä ei tarvitse kuljettaa minnekään. – Tiedottaminen on tärkeää, sillä lajittelussa on vielä parannettavaa. Sekajätteen joukossa on 23 prosenttia biojätettä ja se sekä lisää kuljetuskustannuksia että aiheuttaa ongelmia jätteenpolttolaitoksessa. Sekajätehän kuljetetaan täältä poltettavaksi Tampereelle ja 23 prosenttia biojätettä sekajätteen joukossa tarkoittaa useita tuhansia tonneja ylimääräistä kuljetettavaa. Erilliskerätystä biojätteestä taas tehdään täällä paikallisesti biokaasua ja multaa eli kaikki menee hyötykäyttöön. Ja omasta kompostistaan saa multaa omalle pihalleen. Eli jokainen muru kannattaa ottaa talteen, koska biojäte voidaan hyödyntää tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti, Ström sanoo. Kompostointitarkastuksista tiedotetaan tarkastettavien kiinteistöjen omistajia kirjeellä ennen tarkastusta. Kompostointitarkastus ei edellytä kiinteistön omistajan paikalla oloa. Tarkastuksessa katsotaan, että kompostori on jyrsijäsuojattu ja eristetty niin, että se toimii myös talvisin. – Lisäksi katsomme, että kompostori on asianmukaisesti hoidettu niin, että biojäte maatuu siellä. Eli avaamme kompostorin ja katsomme, että se toimii, Ström kertoo. – Vuoden 2019 tarkastuksissa tuli vastaan muutamia tapauksia, joissa puutarhajätteille tarkoitetussa kompostorissa kompostoitiin biojätettä. Se ei ole sallittua, koska puutarhajätteille tarkoitettuun kompostoriin pääsee jyrsijöitä ja biojätteen kompostoiminen sellaisessa saattaa saada aikaan jyrsijäongelmia, Ström kertoo. – Tarkastuksissa tuli vastaan myös muutama vapaamatkustaja, joka ei ollut ollenkaan jätehuollon piirissä. Kompostointitarkastuksesta tehdään tarkastuspöytäkirja, joka toimitetaan asukkaalle. Jos kompostoinnissa on puutteita, annetaan ohjeet tilanteen korjaamiseksi. Kompostointitarkastuksia Jyväskylässä tekee Jyväskylän seudun jätehuoltoviranomainen, jonka alueeseen kuuluvat Jyväskylän lisäksi Muurame, Toivakka ja Laukaa. Korpilahden K-marketista on lähtenyt jo noin seitsemän ostoskärryllistä tavaraa lahjoituksena Ukrainaan, kun kauppiaiden itse lahjoittamat tavarat lasketaan mukaan. Apua Ukrainaan JKL -vapaaehtoisryhmän keräyskärry on ollut Korpilahden K-marketissa nyt kuukauden verran ja täysi ostoskärryllinen asiakkaiden lahjoitukseksi ostamaa tavaraa on lähtenyt eteenpäin kerran viikossa. – Apua Ukrainaan JKL -ryhmästä soitettiin meille, ja lähdimme mielellämme mukaan auttamaan. Tämä on hyvä idea, kauppias Jesse Laaksonen toteaa ja kertoo, että myös asiakkailta on tullut hyvää palautetta. Kaupassa olevassa ostoskärryssä on lista tavaroista, joita siihen voi ostaa. Listalla on muun muassa äidinmaidonkorviketta ja vauvanruokaa, vaippoja, hygieniatarvikkeita, paristoja, säilykeruokaa, kuivamuonaa ja proteiinipatukoita. – Etenkin lastenruokaa, äidinmaidonkorvikkeita ja vaippoja on lahjoitettu paljon, samoin paristoja on ollut jokaisessa lähteneessä kärryllisessä, Jesse Laaksonen kertoo. – Ihmiset ovat ostaneet kärryihin hyvin tavaraa, iso ostoskärry on täyttynyt viikossa. Nyt viime viikolla lahjoituksia tuli vähän hitaammin, mutta loppukuusta – Keräys on otettu hyvin vastaan ja ihmiset ovat ostaneet tavaraa toimitettavaksi Ukrainaan, kauppias Jesse Laaksonen kertoo. monilla onkin vähemmän rahaa käytettävissään. Toivottavasti ihmiset jatkaisivat lahjoituksia, hätä Ukrainassa ei ole vähentynyt, Laaksonen sanoo. Apua Ukrainaan JKL on Jyväskylässä toimiva vapaaehtoisryhmä, joka toimittaa keräämänsä lahjoitustavarat Ukrainaan yksityisten toimijoiden kautta. – Tavaraa on viety muun muassa Timo Kangastien aloittaman Operaatio Timon kautta, Operaatio Timohan tuo pakolaisia Ukrainasta Suomeen. Jonkin verran tavaraa on viety meidän kontaktiemme avulla myös Puolaan ja sieltä edelleen Ukrainaan, Linda Ahokas Apua Ukrainaan JKL -ryhmästä kertoo. Ostoskärryjä, joihin voi ostaa lahjoitettavaa tavaraa, on Jyväskylän seudulla useassa kaupassa ja lisäksi Jämsässä ja Jämsänkoskella. Tavaraa otetaan vastaan myös Jyväskylässä kansalaistoimintakeskus Matarassa, Apua Ukrainaan JKL -ryhmän Facebook-sivulta löytyy lista tavaroista, joita tarvitaan. Kaupoissa lahjoitukseksi tarvittavien tavaroiden listat on keräyskärryjen yhteydessä. Kaupoissa olevissa listoissa on enemmäkseen päivittäistavaroita, Facebook-sivulta löytyvässä listassa taas enemmänkin armeijakäyttöön meneviä tavaroita, muun muassa maastokuvioituja vaatteita, taistelukäyttöön soveltuvia jalkineita sekä sideharsorullia ja sidetaitoksia. – Meillä on ryhmässä mukana ukrainalainen henkilö, jolla on kontakteja suoraan Ukrainaan; sitä kautta saamme tietoa tarvittavista tavaroista. Mukana auttamassa on myös Ukrainasta tänne paenneita, ja myös heidän kontaktiensa kautta tulee tietoa, Linda Ahokas kertoo. – Keräys on otettu vastaan todella hyvin. Nyt lahjoitusmäärät ovat alkaneet hieman vähentyä, mutta edelleen tulee hyvin tavaraa. Apua Ukrainaan JKL -ryhmässä toimii Linda Ahokkaan mukaan aktiivisesti kymmenkunta vapaaehtoista. Lisäksi useampia vapaaehtoisia käy auttamassa hieman harvemmin. Biojätettä ei saa laittaa sekajätteen joukkoon, vaan jokaisella kiinteistöllä pitää olla joko oma kompostori tai biojätteen keräysastia, joka tyhjennetään jäteautolla. Keräysastia voi olla useamman kiinteistön yhteinen, haja-asutusalueella suositellaan kuitenkin biojätteen kompostoimista.
4 – Keskiviikkona 8.6.2022 Nro 23 Tiina Lamminaho Moksin koulun myynnistä äänestetään Leppämäen torpan/talon historiaa Sukumme muutti Leppämäelle 13.5.1892. Kuluvan vuoden toukokuun 13 päivänä tuosta tapahtumasta tuli täyteen 130 vuotta. Muuttajat olivat Ohelan talon kolmas isäntä Juho ja hänen kolmas vaimonsa Jalmina, neljän terveen ja elinvoimaisen lapsensa kanssa. Juho oli isänsä puolelta vanhaa Dominus-Nisulan sukua Muuramesta ja Eevaäiti oli Järvenpään torpan tytär Moksista. Jalmina oli Pirttiahon tyttäriä, 22 vuotta Juhoa nuorempi. Hänen isänsä oli pitäjänsuutari Johan Johansson Ekbergin poika Erik ja äitinsä Viljasjärven tytär Evastiina. Muutto talosta torppaan oli edessä, kun Ohela velkaantui 1880-luvulla erinäisistä syistä, ja kun talolle löytyi ostaja. Tämä oli Jalminan isoveli Robert Pirttiahosta, ensimmäisenä Roopena tunnettu. Juhon kaksi ensimmäistä avioliittoa olivat olleet lyhyitä, vaimojen ja lasten kuollessa tauteihin, yhtä tytärtä lukuun ottamatta. Jalminan mennessä Juhon puolisoksi Ohelaan 1881 tämä tytär, Ida, katsoi parhaaksi muuttaa isovanhempiensa luokse Jyväskylän Keljoon. Leppämäellä Juholle ja Jalminalle syntyi vielä kolme lasta. Leppämäellä oli ollut kaksi torpparia ennen Juhoa ja Jalminaa. Torpan perusti 1860-luvun puolivälissä Ohelan maalle nuori pariskunta, Kustaa Henrikinpoika ja vaimonsa Maija Liisa. He tulivat Saukkolan kylältä Ohelan taloon, josta saivat torpan paikan Leppämäeltä. Kustaa oli pikemminkin timpuri kuin torppari. Perhe oli liikkuvaa lajia. Hän laittoi talon, poltti kaskia ja kuokki pienen pellon. Tämä kaava toistui heidän elämässään pienin vaihteluin lähes kymmenkunta kertaa. Perhe muutti viiden vuoden jälkeen Karilaan ja sieltä melko nopeasti Alvistoon, jossa viihtyivät pitemmän ajan. Leppämäelle tuli heidän jälkeensä Petäjäveden puolelta paikoillaan pysyvä keski-ikäinen torpparipariskunta Kalle Matinpoika vaimonsa Karoliinan kanssa. Heillä oli Leppämäelle tullessaan kolme lasta ja siellä syntyi kaksi lisää. Lapset lensivät aikanaan maailmalle ja vanhukset kuolivat, hiukan päällekkäin Juhon ja Jalminan muuton kanssa. Silloin Leppämäellä oli hetken aikaa kovin ahdasta. Roope maksoi Ohelasta 12000 markkaa, ne rahat menivät Ohelan velkojille. Torpankontrahdin ehdot olivat kuitenkin varsin maltilliset – siinä näkyi sukulaissuhde. Torpan rajat määrätiin sellaiseksi, kun ne olivat aiemmin muotoutuneet. Taksvärkkivaatimusta ei ollut lainkaan, pelkästään rahavuokra: 20 markkaa ensimmäiset kymmenen vuotta ja sen jälkeen 50 markkaa, viiteenkymmeneen vuoteen saakka. Laidun oli yhteinen talon kanssa, polttopuut sai ottaa talon metsästä, kalastusoikeus oli Muuratjärvestä, ja sen rannalta myös Kalmon niityn käyttöoikeus. Peltoa sai tehdä 1,2 hehtaaria lisää, vanhastaan sitä oli vajaa hehtaari. Vuodet vierivät, lapset kasvoivat ja liukenivat ensin lähitalojen palvelusväkeen ja sieltä sitten kauemmaksi. Pojista vanhin, Severus harjoitteli isännän otteita Juhon voimien vähetessä. Kun Juho kuoli vuoden 1903 alussa, niin Severus otti torpan haltuunsa kahdeksantoistavuotiaana. Saman tien hän avioitui Huhtalan Hilma Nestorintyttären kanssa. Ponnekkuutta lisäsi tuntuvasti se, että noihin aikoihin Leppämäelle oli hankittu oma hevonen. Severukselle oli kiire ”ruukin ajoon”, jossa pääsi palkoille monia muita raskaita töitä paremmin. Lapsia Severukselle ja Hilmalle syntyi reippaaseen tahtiin: Väinö 1904, Severin 1987, Aune 1909 ja Lyyli 1912, joiden ohella perheessä asui tuolloin vielä Juhon ja Jalminan nuorimmainen, 14-vuotias Anna. Sitten perhettä kohtasi suuri suru, kun Hilma kuoli vuonna 1914, vasta 32-vuotiaana. Taas tarvittiin 58-vuotiasta Jalminaa, joka oli ollut ajoittain vanhimpien lastensa perheissä, katsomassa Leppämäen lasten perään ja tekemässä huushollia. Severuksella oli kiire löytää uusi vaimo, mutta aikaa etsimiseen vierähti kaksi vuotta. Sitten jostain tuli viesti, että sopiva ja suostuvainen emäntä saattaisi löytyä Päijänteen takaa, Raidanlahden Harjulan talon Ilmolasta, Mariana Tammelin nimeltään. Tammelinejä oli Vespuolella paljon, heidät tunnettiin seurallisina ja sosiaalisina. Mariana ei kulkenut piikomassa, vaan asui ja toimitteli askareita kotonaan. Siellä kotonaan, muiden töiden lomassa hänelle oli syntynyt kaksi poikaa, Sulo Filemon vuonna 1903 sekä Uuno vuonna 1905. Heidät on rippikirjassa kuitattu sen aikaiseen yleiseen tapaan äpäriksi, koska poikien isät eivät olleet tiedossa. Hyvinhän siinä kävi, kaupat syntyivät varmalla puheella. Niinpä Ilmolasta asteli syksyllä 1916 Kärkisten lossille hyväntuulisina neljän hengen perhe, sekä myötäjäisinä lehmä, peräti tarpeellinen tuliainen. Liitto varmistettiin vihkimisellä joulukuussa 1916. Kolmen vuoden päästä heille syntyi Olga Maria, vanhempiensa vanhuuden turvaksi ja huoltajaksi, kuten tultiin myöhemmin huomaamaan. Sisällissodan aikana Korpilahden torpparit, Severus mukaan lukien, vetäytyivät hiljaiseloon torpissaan, odotellen taistelujen päättymistä. Se oli viisasta, ja kesällä heidän aurinkonsa nousi, kun eduskunnassa hyväksyttiin heinäkuussa 1918 laki torppareiden ja mäkitupalaisten oikeudesta lunastaa vuokraalueensa. Severus ja Mariana luLukijan kynästä – Nyt on hyvä aika ottaa Moksin entisen koulun tulevaisuus puheeksi. Kyläseura omistaa sekä koulun että seurojentalon. Koulun käyttöaste on vähentynyt reilusti kymmenen viime vuoden aikana ja koulu vaatii isoja, kalliita remontteja lähivuosina. Kyläseuran talous on kunnossa, tilillä on rahaa, mutta nyt pitäisi ratkaista, mihin kyläseuran rahat ja muut resurssit kohdennetaan eli halutaanko rallitalkoista saadut tulot käyttää kiinteistöjen ylläpitoon ja remontointiin, vai järjestetäänkö niillä jotain yhteistä tekemistä kyläläisille, Moksi ry:n puheenjohtaja Reino Henttala, sihteeri Moona Tuominiemi-Karila ja hallituksen jäsen Eija Lyytikkä toteavat. Perjantai-iltana pidettävässä Moksi ry:n ylimääräisessä kokouksessa päätetään, laitetaanko koulu myyntiin vai ei. Äänioikeus kokouksessa on Moksi ry:n jäsenillä. – Valitsimme ajankohdaksi perjantai-illan, jotta myös esimerkiksi kesämökkiläisillä olisi mahdollisuus osallistua. Halusimme myös, että asiasta päätetään kokouksessa, jossa ollaan läsnä; kasvotusten on mukavampi keskustella ja siinä tulee enemmän yhteisöllisyyttäkin, Henttala ja TuominiemiKarila sanovat. – Asiasta järjestetään suljettu lippuäänestys. Jokainen saa olla sitä mieltä kun on, eikä tule paineita muiden taholta. Asia on herättänyt keskustelua Moksissa. – Toki asia herättää tunteita, monilla on muistoja koulusta omalta kouluajaltaan, Moona Tuominiemi-Karila sanoo. Kyläseura on omistanut Moksin entisen koulun vuodesta 2002 lähtien. Koulua vuonna 1905 rakennetussa talossa on käyty viimeksi keväällä 2000. Koulurakennuksessa on opettajan asunto, toinen asunto löytyy piharakennuksesta. Molemmat asunnot sekä vanha keittolarakennus on vuokrattu, myös koulun tiloissa on vuokralainen. – Vuokratulot kattavat ylläpitokulut, mutta remontteihin niistä ei jää. Tänä vuonna vielä lämmityskulut tuplaantuvat, Reino Henttala toteaa. Koulu lämpiää öljyllä, lisänä on ilmalämpöpumput. – Öljylämmitys pitäisi vaihtaa lähivuosina ilmavesi-lämpöpumppuun, ja se maksaa 20 000 – 30 000 euroa. Myös koulun katto vaatii maalausta, sen hinta-arvio on 10 000 – 15 000 euroa ja kiireellisintä olisi koulun ja piharakennusten ulkomaalaus, Moona TuominiemiKarila kertoo. – Osa kyläläisistä sanoo, että voisihan remontit tehdä talkoilla, mutta ei meidän talkoissa ole kovin paljon väkeä näkynyt. Rallitalkoissa tekijöitä riittää, mutta muuten väkeä on hankala saada liikkeelle, Eija Lyytikkä kertoo. – Ehkä ihmiset saavat tarpeekseen talkoilusta, kun rallit vaativat kuitenkin paljon työtä, eli yhdet isot talkoot kesässä ovat ihmisille tarpeeksi. Nykyään Moksista käydään muualla töissä ja moni käy harrastuksissakin kylän ulkopuolella. Vielä 15 vuotta sitten täällä oli paljon enemmän ihmisiä, joilla oli aikaa käydä talkoissa, Reino Henttala pohtii. Moksin koululla on pidetty talvisin kansalaisopiston jumppaa ja joitakin kokouksia. – Seurojentalo on ollut nyt kylmillään talvella, mutta olemme miettineet, että seurojentalon keittiön ja kahvion alueesta saisi tehtyä lämmintä tilaa, jota voisi käyttää talvisinkin. Jumppa ja kokoukset voitaisiin pitää siellä, Moona TuominiemiKarila kertoo. Koulun lisäksi Moksi ry omistaa seurojentalon.
Keskiviikkona 8.6.2022 Nro 23 – 5 Moksin koulun myynnistä äänestetään nastivat nuoremmalta Roopelta ja hänen Huldaltaan Leppämäen omakseen 3250 markan hinnalla elokuussa 1919. Tuolla rahalla he saivat 20 hehtaarin alueen, jossa oli peltoa 1 hehtaari 75 aaria, luonnonniittyjä 3 hehtaaria, viljelykelpoista maata 2 hehtaaria ja loput kasvatuskelpoista metsämaata. Torpan paras pelto jäi talolle, samoin läpimitaltaan 20 senttiä ja sitä paksummat puut, joskin talon maalta saatiin ottaa 40 isoa rakennuspuuta. Kalavesioikeudestakin piti luopua, jotta saatiin välttämätön 20 aarin turvepehkupalsta Leppäsuolta. Severus oli talvet ruukinajossa kuten kaikki muutkin lähitalojen entiset torpparit. Hän laajensi pellot neljään hehtaariin ja rakensi 30-luvulla uuden, edelleen käytössä olevan päärakennuksen. Severus ei vihoitellut ohelaisille, kerrotaan että hän keitti jopa viinaa Roope-serkulleen, kunnes Severuksen nuorin sisar, Jyväkylässä asuva Anna kimmastui siitä menosta ja uhkasi poliisilla. Tämän jälkeen Severus siirtyi viinilinjalle joka jatkui pitkään, 1950-luvulle saakka. Olga kasvoi ja meni Vihtalahden kansakouluun, johon oli Leppämäeltä lyhyimmät polut. Olga oli paras oppilas luokallaan, ja myös rippikoulussa hän sai useita ystäviä, jotka kirjoittelivat toisilleen. Vihtalahden koulun opettaja Anna Kuusanmäki kannusti Olgaa jatkamaan opintiellä. Varmaan hänellä olisi ollut haluakin siihen, mutta olosuhteet asettivat esteen. Kotipesästä ei ollut lähteminen ”kun äite on huononäköinen, niin minun pittää tehä kothommia, enhän minä voi mihinkään lähtee”. Vihtalahden nuorisoseura oli 1930-luvulla voimissaan ja sotavuosien alla sen toiminta laajentui myös Moksin alueelle. Olgakin oli hetken aikaa mukana seuran toiminnassa, ja tutustui tuolloin Hoikanpohjalla asuvaan Matti Niemiseen. He seurustelivat, mutta romanssi päättyi lyhyeen, koska Matti kaatui elokuussa 1941 taistelussa Nivan asemalla. Hänet on siunattu ja haudattu Korpilahden uuteen hautausmaahan. Sodan jatkuessa Olga ryhtyi kirjeenvaihtoon Karilan Artun ja Martan Eero-pojan kanssa. Eero oli rintamalla, kaukana Syvärillä. Se oli sota-ajan romanssi – ehkäpä tyypillinen sellainen. Olga ja Eero kihlautuivat sodan vielä jatkuessa ja häitä tanssittiin Karilan riihessä sodan loputtua, 3.12.1944. Ne olivat kaksoishäät, kun samalla vihittiin Eeron vanhempi sisar Lyyli, Koskenpään Sahloisissa syntyneen ja Petäjävedellä muuttaneen Eero Valkeajärven kanssa. Karilan suku tuli Leppämäelle Eeron myötä. Samalla palautui sukulaisuus Ohelan ja Leppämäen välille, koska Roope oli 30-luvulla velkaannuttuaan myynyt Ohelan Säynätmäen Heikille. Heikin äiti oli Karilan Artun sisar, joten Eero ja Heikki olivat serkuksia. Leppämäki siirtyi uudelle sukupolvelle asianmukaisin järjestelyin, joihin kuului syytinki myyjille. Severus oli valmistellut syytinkivuosiaan rakentamalla ja rakennuttamalla pienen punaisen mökin pihan kulmaukseen, jonne vanhukset, Severus, Mariana ja Jalmina asettuivat. Sieltä he elelivät Olgan avustamina ja erkaantuivat kukin ajallaan hautuumaalle järjestyksessä Jalmina vuonna 1952, 96-vuotiaana, Mariana vuonna 1956, 79-vuotiaana ja Severus vuonna 1961, 77-vuotiaana. Eeron ja Olgan alkurynnistykseen kuului suoniittyjen muokkaus pelloksi ja uuden tilavamman ja toimivamman navetan rakentaminen, jotta maidollakin päästäisiin tienaamaan rahaa. Simentin saanti oli sodan jälkeen tiukalla joten työn aloittamisesta valmistumiseen meni kaksi vuotta. Navetan valmistumisen jälkeen hankittiin puimakone. Se sai voimansa maamoottorista, joka oli yhteinen Mäyrämäen ja pari vuotta Karilankin kanssa. Aherruksen ohella syntyi kolme lasta, joista ensimmäinen saunassa ja kuolleena vuonna 1947. Seuraavana vuonna syntyi tämän tarinan kirjoittaja Alpo, Jämsän sairaalan synnytyssalissa, jossa myös sisareni Anja syntyi vuonna 1956. Lapset laitettiin aikanaan kouluun ja opiskelua avustettiin. Pelkkää raatamista elämä ei ollut. Sunnuntaisin kyläiltiin vuoroviikoin Norolassa, Lehtolassa ja Leppämäellä, ja Vehkoonkin kanssa oli aktiivinen yhteys. Sukulaisissa käytiin eri suunnilla, jalkapelissä, talvisin hevosellakin. Soimalassa käytiin tukan lippuussa. Kesävieraita kävi Jyväskylästä ja Helsingistä saakka. Sähkö ja vesijohto seurasivat peräjälkeen, vuosina 1961 ja 1962. Se helpotti olennaisesti kaikkea elämää, erityisesti maitotaloutta. Pian sen jälkeen ostettiin televisio, mutta ei mopoa eikä moottorisahaa, traktorista puhumattakaan. Eero laski, että halvemmaksi tuli, kun pyysi naapuria kyntöja muihin raskaampiin hommiin – ja oikein laskikin. Hevospelillä pärjättiin 1980-luvun alkuvuosiin, jolloin lehmät pantiin lahtiin ja pellot kasvamaan koivua. Tuo vuosikymmen peltojen paketoimisineen oli erityisen rankkaa Eerolle ja Olgalle. Tilanne kirkastui, kun he muuttivat kirkolle vuosikymmenen lopulla. Kymmenkunta seuraavaa vuotta Leppämäki oli puolittaisessa horroksessa. Toimeliaisuus heräsi 90-luvun lopulla, kun sisarusten perheet lähtivät kehittämään sitä omien tarpeidensa pohjalta, monimuotoiseksi virkistysja puuhamaaksi. Alpo Karila – Sellaiseen remonttiin saisi myös hankerahaa, koska se laajentaisi rakennuksen käyttöä. Moona Tuominiemi-Karilan mukaan seurojentalo on monipuolisempi kuin koulu ja vastaa paremmin kyläseuran tarpeita. – Seurojentalolla voi järjestää myös esimerkiksi konsertteja ja juhlia, sitä voi myös vuokrata juhlatilaksi. Ja se on helpompi laittaa kylmilleen tarvittaessa. Luultavasti koulu on myös helpompi myydä kuin seurojentalo. – Olemme jutelleet kiinteistönvälittäjän kanssa ja hänen mukaansa vanhat koulukiinteistöt myyvät edelleen, Tuominiemi-Karila kertoo. – Mikäli koulu päätetään myydä, ei sekään heti tapahdu, Reino Henttala sanoo. – Jos koulu halutaan säilyttää, toivoisin, että ihmiset sitoutuisivat jollain lailla siihen, että koulua pidetään kunnossa. Nyt on tärkeintä se, että saadaan asiasta päätös, ja sitten toimitaan sen mukaan, Henttala toteaa. Moksin entisen koulun myynnistä on keskusteltu kevään aikana. Perjantai-illan kokouksessa äänestetään, laitetaanko koulu myyntiin vai ei.
6 – Keskiviikkona 8.6.2022 Nro 23 Lapsille ja perheille Apua ja tukea tarvitseville Jumalanpalvelukset Kirkon omatoimikäyttäjäksi Aikuisille myydään Muuta Sana sunnuntaiksi www.korpilahtilehti.fi seurapalsta menoeväät PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI kokouksia Pohjoisten kylien Virtapiiri kokoontuu lauantaina 11.6.2022 Avoimet kylät -tapahtumaan Laukkalan pihapiiriin klo 12. Päiväkahvi klo 12 13 (varatkaa kahviraha), paikalla meitä monella tavalla innostanut Nea Kukkonen pienen Varpu-tyttönsä kanssa. Siirrymme klo 13 Laukkalan vanhaan tupaan seuraamaan kotiseutuneuvos Markku Lahden tarinoita Tikkalan kylän vanhoista valokuvista. Muut voivat täydentää tarinoita. Korpilahden Eläkeläiset ry: Lapin matka on 19.-24.9.2022. Olemme jo yli 20 vuotta matkailleet, nyt se on tullut tiensä päähän. Tervetuloa mukaan, matka on kaikille avoin. Joku paikka on vapaana. Tiedustele ensitilassa ja ilmoittaudu puh. 040 5965 171/Ilmi. MEHTONEN Tikkala p. 014 828 420 KYLÄKAUPPAPÄIVÄN KAHVITARJOILU 11.6. klo 9-13. Avoinna 1.6.-31.7: Ark. 8-17.30, la 8-13. Korpilahden Vasemmistoliitto ry:n VUOSIKOKOUS ti 14.6.22 klo 18 Tikkalassa ent. Terveystalolla. Sääntöjen määräämät asiat. Hallitus Rakkaamme s. 25.9.1921 Lihaniemi k. 5.5.2022 Jyväskylä Kun pitkän elämän elää saa, voi rauhassa nukahtaa. Kun kaikki on valmista, tehty työ, on edessä rauhaisa yö. Lämmöllä muistaen Irma, Antti ja Mirka Janne perheineen Inkeri sukulaiset ja ystävät Siunattu läheisten läsnä ollessa. Kiitos osanotosta. Aune Inkeri NIEMI Myydään vähän soudettu Suvi 400 airoineen. Puh. 045 673 1043. ENNUSTAN korteista tulevia vuosien kokemuksella. Soita 050-564 2393 / Leena. Salattu Jumala TUULENSUUN TILAN TUORETORI Savumuikkua ja -lohta, myös tuoretta kalaa aamupäivisin, palvilihaa, perunaa, mansikoita ym. kotimaisia uuden sadon tuotteita, alk. to 9.6. Kesätori arkisin klo 9-, la 9. ent. K-kaupan edessä. Tuotteita myös suoraan tilalta, Vespuolentie 405. P. 040 828 5095 Meillä ihmisillä on yhteinen vaikeus maailmankatsomuksesta riippumatta. Kun yritämme selittää, millainen Jumala on, teemme huomaamatta selityksistämme itsemme näköisiä. Agnostikon mielestä ei ole mahdollista tietää, onko yliluonnollisia olentoja olemassa ja onko universumin olemassaolo seurausta niiden hyväntahtoisuudesta vai pahantahtoisuudesta. Tämäkin kertoo ihmisen kyvyttömyydestä selittää selittämätöntä. Myös tieteen näkökulmasta maailmankaikkeuden alkutila saattaa jäädä ikuiseksi arvoitukseksi ilman uskoa sen alullepanijaan, materian Luojaan ? tai rinnakkaisuniversumeihin, kuten jotkut tiedemiehet uskovat. Jos taas pidämme Luoja-Jumalan olemassaoloa parhaana tapana selittää universumin synty, alkaa pohdinta siitä, millainen tämä Jumala on. Epäilys on kristinuskolle tarpeellista. Agnostikkojen tavoin kristitytkin tunnustavat, että rajallisina ihmisinä emme voi tietää kaikkea Jumalasta. Yliluonnollinen Jumala on nimittäin vailla luonnollisen, aikaan ja paikkaan sidotun ihmisen rajoituksia. Koska ihmisen on vaikeaa tietää edes yksinkertaisista asioista kaikkea, joudumme nöyrästi toteamaan, että Jumala on ainakin jossain määrin tai kokonaan ihmiseltä salattu. Päädymme siis lopulta agnostiseen lähtöpisteeseen: emme voi tietää tai tuntea lähemmin Jumalaa, ellei hänellä ei ole tahtoa ilmoittaa itseään. Mutta kristinuskossa uskomme hyvää Jumalaan, joka on ilmoittanut itsensä. Ja kristityt uskovat, että Raamattu on Jumalan ilmoitus itsestään. Sen mukaan Jumala on yksi, mutta hän vaikuttaa tässä maailmassa Luojana, lunastajana ja pyhittäjänä. Isä Jumala loi maailman ja ihmisen yhteyteensä, mutta synti rikkoi tämän yhteyden ihmisen ja Jumalan välillä. Tarvittiin Poika Jumala, Kristus, joka lunasti ihmisen rikkomuksista aiheutuneen velan ja ”tasasi tilit” Jumalan ja ihmisen välillä. Jumaluuden kolmas persoona Pyhä Henki puolestaan auttaa pyhittäjänä ihmisiä elämään Jumalan hyvän tahdon mukaisesti. Laajempi kertomus Jumalan toiminnasta maailmassa ja suhteesta ihmiseen löytyy Raamatusta. Kristinuskon mukaan kolmiyhteinen Jumala toimii maailmassa persooniensa välityksellä. Tarttumalla Raamattuun ja lukemalla sitä voimme saada paremman kuvan tästä kokonaisuudesta. Esa Hyvönen Jyväskylän helluntaiseurakunta HUOM! 12.6. Ei jumalanpalvelusta Korpilahdella. Retki Sulasolin juhlamessuun Lounaispuistoon su 12.6. Kuljetus lähtee Korpilahden kirkon parkkipaikalta kello 9, paluu messun jälkeen n. 12.30. Matkan hinta 5 €. Käteismaksu. Tied. Tiina Laiho p. 050 557 9004. Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 10 kirkko, Karasti, Laiho, Juntti, Tähkäpää. Ryhmän 611 konfirmaatio. Kuuntele jumalanpalvelukset netin kautta: jyvaskylanseurakunta.fi/korpilahden-alueseurakunta Katso jumalanpalveluksia ja hartauksia netin kautta: jyvaskylanseurakunta.fi Diakonian vastaanotto ajanvarauksella marjo. mattila@evl.fi p. 050 557 9003. Seuraava ruokakassien jako kesätauon jälkeen ke 3.8. klo 13. Lähetysnuotioilta Särkijoella ke 15.6. klo 18. Kiva kesäilta lähetyksen äärellä! Vieraana lähettimme Marja Alastalo. Makkaranpaistoa ja kahvittelua, arpajaiset ja laulua. Tulepa mukaan! osoite: Särkijoentie 581.Tied. Tuula Liukko 050 5579008 Lähetysnuotioilta Saakoskellla to 16.6. klo 18. Kesäilta Saajoen partaalla, osoite: Saajoentie 3. Arpajaiset lähetyksen hyväksi. Vieraana nimikkolähettimme Marja Alastalo Botswanasta. Lettuja ja makkaraa. Tied. Tuula Liukko 050 5579008 KOULULAISILLE Koululaisten kesäkolot tiistaisin ja torstaisin klo 10-14 7.6.-30.6. Korpilahden kirkonmäellä (jo koulunsa aloittaneille). Ohjelmassa leikkejä, pelejä, monenlaista touhua, kavereita, yhdessäoloa, välipala. Kesäkolo on maksuton, ja siellä voi olla itselleen sopivan ajan. Tiedustelut Paula Paananen p. 050-5579006. Ennen ensimmäistä osallistumiskertaa annetaan lapsen tiedot nettisivuilla jyvaskylanseurakunta.fi/ nuoret/kouluikaiset/toimintakerhot. Retkiperhekerho ke 8.6. klo 10 Haanpään kesäkahvila. Retkeillään kesäisesti Haanpään kesäkahvilaan (Painaantie 60), jossa ihaillaan alpakoita, lampaita, afrikkalaisia kääpiövuohia ja kanoja. Omat eväät, makkaranpaistomahdollisuus. Jälkiruuaksi kukin ostaa herkkuja tilan kesäkahvilasta, joten varaa rahaa sen verran matkaan. Omat kyydit. Kesäperhekerho ma 13.6. klo 10 seurakuntatalo. Ohjelmahetki klo 10.30, grilli kuumenee n. klo 11, mukaan omat piknik-eväät. Huonolla säällä sisällä. Mukana kaupungin perhekeskustyöntekijät. Retkiperhekerho ke 15.6. klo 10 Pappilanpellon leikkipuisto. Kokoonnutaan viettämään kesäpäivää Pappilanpellon leikkipuistoon keskelle kylää. Otetaan mukaan omat eväät, grilli on matkassa. Lastenohjaajat varaavat takataskuun mukavia kesäpuuhia puistoon. Ilmoittautuminen syksyn muskariryhmiin on avautunut osoitteessa www. jyvaskylanseurakunta.fi. Hautausmaakävely su 12.6. klo 18 hautausmaa. Tutustu opastetulla hautausmaakävelyllä Korpilahden merkkihenkilöihin. Teemana kauppiaat ja käsityöläiset. Säävaraus. Lähtöpaikka vanhan kappelin pääovelta, tienpuolelta, klo 18. Digitaitoja kylille! Digivireä kirjastoautokiertue Korpilahden kylillä ke-to 15.-16.6. Pysähdyspaikat ke 15.6. klo 10-12 Mehtosen kauppa Tikkalassa, klo 12.15-13.15 Ylä-Muuratjärven kylätalo ja klo 13.45-14.45 Moksi (Nakkerintie 1). To 16.6. klo 10-11 Ilmoniemi, klo 12-13.30 Villa Cawen ja klo 14-15.30 Korpilahden satama. Haluaisitko käyttää kirkkoa esimerkiksi hiljentymiseen tai musisointiin omatoimisesti ajanvarauksella? Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan jyvaskylanseurakunta.fi/korpilahden-alueseurakunta/ omatoimikäyttäjäksi Korpilahden palvelupiste on suljettu. Hautausasiat p. 040 162 3982, toimitusten sopiminen p. 050 363 2300. Virkatodistustilaukset p. 041 730 2591. Muissa asioissa otathan yhteyttä Korpilahden alueseurakunnan työntekijöiden suoriin numeroihin. Ajantasaista tietoa löydät Jyväskylän seurakunnan/Korpilahden alueseurakunnan nettisivuilta ja somesta. Facebook: Korpilahden kirkko, Instagram: korpilahdenkirkko.
7 Keskiviikkona 8.6.2022 Nro 23– ammattilaiset asialla Martinpolku 26 41800 Korpilahti P. 0400 644 899 toimitus@korpilahtilehti. ilmoitukset@korpilahtilehti. www.korpilahtilehti. Avoinna: Ma 9-15, ti-ke 9-12, to-pe suljettu Ilmestyy kerran viikossa KESKIVIIKKOISIN Julkaisija: VanhaUkkola/ Korpilahti-lehti Painopaikka: Lehtisepät ISSN 0782-5609 Toimitus: Päätoimittaja Maarit Nurminen, p. 0400 644 899 maarit.nurminen@korpilahtilehti. ILMOITUSHINNAT 1.1.2022 Hinnat/sivu alv. 0% alv. 24% etusivu 1,00 1,24 €/pmm takasivu 0,80 1,00 €/pmm sisäsivu 0,80 1,00 €/pmm Pienlaskutuslisä 2,50 € lisätään paperilaskuihin. TILAUSHINNAT 1.1.2022 Kotimaa ja pohjoismaat: Kestotilaus.....................................75 € Määräaikainen 12 kk..................81 € Tutustumistilaus 3 kk.................25 € Irtonumerot: K-market Herkkukeidas Toimisto: p. 0400 644 899 ilmoitukset@korpilahtilehti. toimitus@korpilahtilehti. free lance-toimittaja Tiina Lamminaho p. 040 578 4473 EU-maat, kestotilaus...............150 € Muu Eurooppa, kestotilaus..145 € Muut maat, kestotilaus..........170 € Digitilaus, kestotilaus............54 € Irtonumerot...............................2,50 € PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI www.korpilahtilehti.fi palveluita Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv 24%) 010-, 020-, 030-alkuisiin Elisa Yritysnumeroihin soitettaessa tai vastaaviin Elisalle siirtyneisiin numeroihin soitettaessa Setäläntie 3, MUURAMEKESKUS p. 010 327 1357 TJ-KATSASTUS.fi KOTIMAINEN Katsastukset Ajoneuvojen rekisteröinnit ja vakuutukset 24/7 autopesu Muuramessa Tilaa lehti kesäksi 25e/ 3 kuukautta! PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI Vuokrataan henkilönosturi Työskentelykorkeus max 9m. Vuokra 80e /vrk sis alv. RakennusIkkala puh. 0449709195 PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI KERRO MEILLE JUTTUVINKKISI! Tunnetko kiinnostavan henkilön tai tapahtuman? Onko sinulla mielessäsi asia, josta haluaisit tietää enemmän? Ota yhteyttä: toimitus@korpilahtilehti.fi tai puhelin 0400 644 899. Maanrakennus ANSSI NIEMI OY www.maanrakennusanssiniemi.fi ? 050 570 9415 Rakennusten pohjat ym. Kaivuuja tasaustyöt Saakoski, korjaamo 826 219 Hinausauto 0400 343 326 www.hinaus-javanainen.fi Hinauspalvelu, Korjaamo Javanainen Rakennuspalvelu Tapio Niemelä Saneeraukset, sisustus-, laatoitusja märkätilatyöt. P. 0400 385 363 ts.niemela@luukku.com Kari Pahkamäki T:mi Korjausja uudisrakentaminen p. 040 771 8552 P. 040 719 5547 Rakentamisja kiinteistön hoitopalvelut RakennusIkkala Korpiojantie 2 FYSIOTERAPIA: Minna, p. 040 7271 396 LYMFATERAPIA, HOITOSUKAT: Kristiina, p. 0400 808 870 Konetyö Pietilä, p. 0400 410 564 Kaivinkonetyöt Jätevesijärjestelmät Rakennusten pohjatyöt Maansiirrot Hiekat, sorat, mullat Vaihtoja purkulavat Kuorma-autokuljetukset Virpi Koskela, puh. 044 986 0529 -Puiden kaadot & leikkaukset -Kantojen jyrsintä -Hakkuutyöt 045 207 8135 www.tmsavotta.fi Korpilahden Radioja TV-huolto Ky ANTENNIASENNUKSET ja -TARVIKKEET Pauli Lehtinen p. 0400 319 031 Lauri Lehtinen p. 0400 527 448 Kalliomurskeet ja kiviainekset Kaivinkone. ja maansiirtotyöt 0400 640 617 tuomo@leustunkaivu.fi www.leustunkaivu.fi Sähkötyöt: p. 0400 242 571 Ilmalämpöpumput: p. 040 538 3037. Parturi-kampaamo Lovi & Laikku 050 440 7535 040 700 4272 ARJEN SUPERSANKARI: RAKENTAMINEN, SÄHKÖTYÖT Vuokrattavana minikaivuri, rakennustelineitä. Puh. 040 538 7908; ahotek@gmail.com SRS Ahonen Oy Korpilahdentie 13, Korpilahti Ammattilainen, varaa ilmoitustilasi tästä! Huollot ja korjaukset takuulla! Myös uuden auton takuu säilyy. Renkaiden kausisäilytys! AutoVanhalasta INNOVOICEostorahoitus AutoVanhala, Tikkasentie 2, KORPILAHTI p. 0400 546486 vanhala@autovanhala.com www.autovanhala.com ma-pe 8-17 www.veljeksetvanhala.fi * Rakentaminen * Viemärien avaus/ kuvaus *Salaojien puhdistus/ kuvaus *Kuljetukset nosturiauto/ konelava, rahtilava * Jätelavapalvelut *Maanrakennus/kaivinkonetyöt 0400 648 024 veljekset.vanhala@co.inet.fi VAARUNHOVI Merkkipäivät Ristiäiset ja muistotilaisuudet Kokous-, koulutusja saunatilat Tilausravintola 050 4300 441 www.vaarunhovi.fi KUKKAJA HAUTAUSPALVELU Joensuuntie 2 , p. 014 821 134. Aukioloajat: Ma-pe klo 9-17, la 9-13, muuten sopimuksen mukaan. HAUTAUSASIAT: Erkki Wuorsalo, puh. 040 581 0877. www.paivansini.fi Tilaisuude tulle Tähtelää ! Rantasaunan takkatupa • ma–to 45 €/h Takkatupa ja saunat • ma–to 53 €/h Takkatupa, saunat ja vierashuoneet • 250 €/päivä Kesämajoitus 1.6.–31.7. • alkaen 35 €/hlö Tähtiniementie 26 info @tahtela.fi p. 050 432 9190 www.tahtela.fi 4 7 7 5 3 4 5 1 Avoinna ark. 7.00–16.30 Punasillantie 6, Muurame autopalvelumarkko.fi AUTOKORJAAMO • Määräaikaishuollot ja korjaukset • Öljynvaihdot • Pyörien suuntaukset • Ohjainlaitediagnoosit • Vianhaku • Ilmastointihuollot • Tuulilasien vaihdot • Huollon sijaisauto AD-erämaksulla maksat huoltosi joustavasti yhdessä tai useammassa erässä. Kysy lisää! NYT MYÖS HINAUSJA TIEPALVELU 24H puh. 040 826 2740 KORPILAHDEN MYYMÄLÄ Petäjävedentie 5, Korpilahti Aija / 040 826 4080 suomenkivivalmiste.?
8 – Keskiviikkona 8.6.2022 Nro 23 PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI PAIKALLISLEHTI ILMESTYY KESKIVIIKKOISIN. Vuonna 2022 lehti ei ilmesty viikoilla 29,30 ja 52. TOIMISTO AVOINNA: Maanantaisin kello 9-15 Tiistaisin kello 9-12 Keskiviikkoisin kello 9-12. Puh. 0400 644 899 ilmoitukset@korpilahtilehti.fi toimitus@korpilahtilehti.fi Juurevia juttuja asioita arjestasi! Tilaa itselle tai lahjaksi! TOIMISTO SULJETTU ke 15.6.2022. Korpilahden kesäasukas Harri Koponen kertoi, että perheensä pitkäaikaiset ystävät Harry ja Ellie Peek jo vuodelta 1988 YK:n sotilastarkkailijatehtävistä Lähi-Idästä, ovat useasti vierailleet Suomessa ja mökillä Korpilahdella. Harry on valmentanut pitkään Bemmelissä Hollannissa naisten lentopallojoukkuetta. Ennen HANKKIJA JYVÄSKYLÄ Kuormaajantie 1, 40320 Jyväskylä Puh. 010 7685040 • Ark. 8-19, La 9-15, Su 11-15 Tarjoustuotteita rajoitettu erä. MULTASORMI PUUTARHAMULTA 40L 5 SK 9,95€ 0,05/l. 3,95€/sk 0,10/l KASTELUAUTOMAATTI BLUMAT 12 ANTURIA 64,90€ KIINANPIONI SARAH BERNHARDT 7,95€ (norm. 9,95€) NORMAALIHINTAISET MARJAPENSAAT -20% TULIPATA GRILLI 60CM ESPEGARD 189€ (norm. 219€) puulaatikko ja tarvikepaketti ei kuulu hintaan. VERIKURJENPOLVI ELKE 3 KPL 9,95€ yks. 4,95€ Mikä ihmeen patsas? Näin moni miettii kun kylän raitilla kohtaa usein näkemänsä patsaan. Toki moni tietää jotain jostakin. Mutta missä on Lemmenkivi, Suomen markan hauta, entäpä Opetuksen muistokivi? Kanarialintuja Korpilahdella? Nyt on valmistunut neljäs Kotiseutuyhdistyksen tarjoama omatoiminen tutustumisreitti, jossa vieraillaan myös lähikylillä. Matti Hyvärinen on suurimmaksi osaksi kuvannut ja kirjoittanut tekstit. Pääset tutustumaan Korpilahden mitä erilaisimpiin muistomerkkeihin osoitteessa www.emuseo.fi/ klpatsaat. Sotilaspoikien Perinneliiton 30-vuotishistoriateos julkistettiin Mikkelissä Jalkaväkimuseossa sotilaspoikien perinnepäivänä 29.5.2022. Matti K. Hyvärisen kirjoittama teos, Sotilaspoikien Perinneliitto 1991–2021 täydentää Elja Purasen vuonna 2001 julkaistua teosta Poikasotilaista Sotilaspoikiin, Suojeluskuntien poikatyön ja Sotilaspoikajärjestön historia sekä perinnetyö vuodesta 1991 alkaen. Näin on sotilaspoikien historia 1928–1944 ja 30-vuotinen perinnetoiminta saatu tallennettua jälkipolvia varten ”kaksiin kansiin”. Hyvärisen teos keskittyy liiton 30-vuotiseen perinnetoimintaan unohtamatta kuitenkaan kiltoja, joissa käytännön kenttätyö tehdään. Tervehdyksensä teokseen ovat lähettäneet tasavallan presidentti Sauli Niinistö, puolustusministeri Antti Kaikkonen sekä puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen. Teos, josta on otettu 3300 kappaleen painos, jaetaan jäsenetuna kaikille liiton jäsenille. Lisäksi killat voivat jakaa kirjoja yhteistyökumppaneilleen ja sidosryhmilleen. Tässä kirjoittajan kuudennessa sotahistoriaan liittyvässä tietokirjassa on Matti kirjoitti sotilaspoikien hstorian kaikkiaan 325 sivua ja 244 valokuvaa. Kaikki hänen kuusi teostaan on taittanut kirjoittajan poika Juha Hyvärinen. Sotilaspoikien Perinneliitto ry – Soldatgossarnas Traditiosförbund rf on sotilaspoikien perinnekiltojen yhdysside ja keskuselin, joka vaalii suojeluskuntajärjestön poikatoiminnan vuosien 1928–1944 perinteitä ja osallistuu yhteistyöhön vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen ja isänmaallisten perinneyhdistysten kanssa. Vuoden 2021 lopussa liittoon kuului 24 jäsenkiltaa. Niissä oli jäseniä tuolloin yhteensä noin 2 900 ja heistä keskimäärin 90 ikävuoden ylittäneitä sotilaspoikia noin 1 100. Vuodesta 1992 alkaen liitto on julkaissut Sotilaspoika Soldatgossen -lehteä, jonka päätoimittaja on historiateoksen kirjoittaja Matti K. Hyvärinen. Matti Hyvärinen esittelee kirjaa julkistamistilaisuudessa. korona-aikaa he suunnittelivat joukkueen yhteistä lomamatkaa Ibizalle, mutta koronan takia suunnitelmat kariutuivat. Harry ehdotti lomaa Suomessa Korpilahdella meidän mökillä ja suunnittelu alkoi jo vuonna 2021. Näin matka toteutui nyt toukokuun lopulla. Korpilahden Pyrinnön kauden päättäjäisten yhteyteen Aikaisemmin valmistuneet omatoimiset kävelykierrokset ovat olleet suosittuja. Voit tutustua reittiin tietokoneellasi tai älylaitteellasi joko Martinpolkua kävellen tai kotisohvalta. Mitään erillistä ohjelmaa et tarvitse, sormella tai hiirtä klikkaamalla matka etenee. Martinpolku (www.emuseo. fi/klmartti) on ollut ykkösenä mutta museo (www.emuseo. fi/klmuseo) ja hautausmaakierros (www.emuseo.fi/ klhautausmaa) ovat hyviä kakkosia. Klikkauksia on tähän mennessä ollut yhteensä noin 6400. Lisätietoja tuija.broman@ gmail.com Virtuaalisen hautausmaakierroksen lisäksi tänä kesänä on neljä opastettua kävelyä. Ensimmäinen on 12.6. aiheena ”Kauppiaita ja käsityöläisiä”. Muut kävelyt ovat 30.6. (yleiskierros), 17.7. (”Kulttuuripersoonia”) ja 28.7. (”Tarinoita kotoa ja rintamalta”).. Kaikki kävelyt alkavat klo 18 vanhan kappelin pääovelta. Opastetuilla kävelyillä tutustutaan myös sellaisiin hautoihin, jotka eivät sisälly virtuaalikierrokseen. (säävaraus) Lisätietoja Tuula Liukko puh. 050-5579008 Pyrintö sai hollantilaisen vastustajan järjestyi muun ohjelman lisäksi lentopallo-ottelu Pyrinnön 14-18 vuotiaista muodostetun joukkueen kanssa. Bemmelin joukkue voitti niukoilla eroilla ottelun 0-3. Valmentaja ja joukkueen kapteeni Charlotte Reijnen kiittelivät hyvää vastusta ja totesivat, että nuoret olivat taitavia pelaajia. Samoin yllätyksenä heille oli runsas yleisö paikan päällä, jollaista he eivät ole omien otteluiden yhteydessä Hollannissa tottuneet näkemään. Matkan aikana he nauttivat suomalaisista maisemista ja luonnosta. Mökillä ajanvietteinä luonnollisesti ajanvietteinä olivat mölkky, korona, saunominen, linnunpöntön rakentaminen ja hauska yhdessäolo.