KORPILAHTI KESKIVIIKKO 6.10.2021 50. VSK KORPILAHDEN ALUEEN PUOLUEETON PAIKALLISLEHTI NUMERO 40 IR TO N U M ER O 2 € Korpilahti-lehti 50 vuotta Kuva: Timo Levola, TAL-valmiste.
2– Keskiviikkona 6.10.2021 Nro 40 Tänään keskiviikkona nimipäiväänsä viettävät Pinja, Minttu, torstaina Pirjo, Pirkko, Birgitta, Pipsa, Piritta, Pirita, perjantaina Hilja, lauantaina Ilona, sunnuntaina Aleksi, Aleksis, maanantaina Otso, Ohto ja tiistaina Aarre, Aarto. Paljon onnea nimipäiväsankareille! Sunnuntaina 10.10. vietetään Aleksis Kiven päivää. Nimipäivät maarit.nurminen@ korpilahtilehti.fi puh. 0400 644899 Pääkirjoitus Korpilahden kunta ja poliittisena toimijana kunnanhallitus olivat 50 vuotta sitten keskeisessä roolissa oman paikallislehden perustamisessa Korpilahdelle. Tenho Mäki kertasi tuolloin 20 vuoden takaisia tapahtumia paikallislehden juhlanumerossa vuonna 1991. Hän mainitsi, että lehteä perustettaessa koettiin tärkeäksi tiedon välittäminen kuntalaisille kuin myös keskustelu yhteisistä asioista. Mäki huomautti kirjoituksessaan, että kunta-asioiden lisäksi paikallislehden tehtävänä on kertoa kaikesta yritteliäisyydestä, joka vie paikkakuntaa eteenpäin. Listaisin nykyhetken lisäksi paikallislehden tehtäviin myös historian esillä pitämisen kuin myös erilaisten ilmiöiden ja ajankuvan tallentamisen lehden sivuille tulevien sukupolvien tutustuttavaksi. Näitä juttuja lukiessa voi todeta, etteivät paikallislehden toiminnan ydinajatukset ole juurikaan muuttuneet perustamisen ajoista, vaikka olosuhteet ja yhteiskunnallinen kehitys ovat muuttaneet elinpiiriämme kovin erilaiseksi vuosikymmenten saatossa. Tiedonvälitys on kokenut suoranaisen mullistuksen. 50 vuotta sitten ei ollut sosiaalista mediaa, eikä sellaista tietotulvaa, jonka keskellä me nykyisin elämme. Tieto liikkuu nopeasti, on se sitten oikeaa ja tarkistettua tai väärää tietoa. Koronapandemia on tuonut erityisen näkyväksi sen, miten netin syövereistä on kaivettavissa kaikenlaista tietoa. Kaikkea sitä, mikä tukee omaa katsomusta, on kyllä saatavilla. Puhutaan somekuplasta, jossa omaan tietoisuuteen suodattuu vain sellaista, joka tulee omaa näkemystä asioista. Kuten vaikkapa koronarokotuksien hyödyistä tai niiden vaarallisuudesta. Tässä todellisuudessa perinteisten medioiden työn merkitys on kasvanut. Tutkimuksissa on selvitetty, että sanomalehdet ovat edelleen luotettuja tiedon lähteitä, vaikka keskustelupalstojen tietäjät puhuvatkin helposti valemedioista ja -tiedosta. Korpilahden kuntaa ei enää ole ja paikallislehtiyhtiökin lakkautettiin sen jälkeen, kun paikallislehden tekeminen siirtyi minulle yksityisenä yrittäjänä. Lehti on kokenut monta muutosta ja murrosta, mutta sitkeästi se pitää pintansa. Lukijapalautteen mukaan oma lehti koetaan yhtä tärkeäksi ellei jopa tärkeämmäksi kuin ennen. Vaikka tämän asian tiedostaminen saa joskus saappaat tuntumaan suurilta, se myös palkitsee ja kannustaa eteenpäin. Pienten paikallislehtien tulevaisuus ei ole helppo; siksi lokakuussa alkava yhteistyö Petäjävesi-lehden kanssa on ainakin mielenkiintoinen kokeilu. Pienten voimavarojen yhdistäminen tuo monenlaisia hyötyjä kummallekin osapuolelle. Parhaimmillaan paikallislehti hengittää ja elää arkea yhdessä lukijoidensa kanssa. Lehteä kiinnostavat ne asiat, jotka ovat läheisiä ja lähellä. Siksi Korpilahti-lehden jokaisessa numerossa on ilmoitus, jossa kysellään juttuvinkkejä lukijoilta. Joskus saappaat tuntuvat suurilta PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI Onnea 50-vuotiaalle Korpilahti-lehdelle! Korpilahti-lehti täyttää 50 vuotta. Se on paikallislehdelle kunnioitettava ikä ja toivotan lehdelle onnea myös lukuisille tuleville 50-vuotistaipaleille. Paikallisuudelle ja paikallisten uutisten kertomiselle on tilausta ja näiden poikkeusaikojen jälkeen oman lähiympäristön merkitys ja kuulumiset varmasti vielä korostuvat. Korpilahti, Jyväskylä ja Jyväskylän maalaiskunta yhdistyivät vuonna 2009. Vaikka muodostimme yhteisen kunnan, Korpilahden ja korpilahtelaisten oma identiteetti on säilynyt vahvana. Siinä yksi vaikuttava tekijä on oma paikallislehti, joka nostaa esille Korpilahden asukkaiden kannalta merkityksellisiä asioita. Näen sen myönteisenä asiana. Identiteetti ja paikka johon kuulutaan, on tärkeä asia hyvinvoinnillemme ja se sitouttaa kehittämään omaa asuinaluetta. Ja se Korpilahdella osataan. On hienoa lukea esimerkiksi Korpilahden kylien kehittämishankkeista ja uusista asumisratkaisuista, jotka lähtevät liikkeelle asukkaiden omasta aktiivisuudesta. Jyväskylä kasva ja kehittyy. Kaupungin väestönkasvu jatkuu positiivisena. Merkittävää on, että myös uusia yrityksiä syntyy kaupunkiimme ja nykyiset investoivat tulevaan, vaikka koronakriisi alkuun aiheuttikin huolta. Jyväskylä on myös jatkossa yksi maamme viidestä kasvukeskuksesta. Jyväskylän houkuttelevuuteen vaikuttaa jatkossa Jyväskylän kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen sopimus maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksesta (MAL). Sopimuksella halutaan edistää maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaista yhteensovittamista Jyväskylän seudulla. Mukana on myös Muurame ja selvää on, että liikennejärjestelmien kehittäminen heijastelee myös Korpilahdelle. Asumisen kehittämisessä korostuvat elinympäristön laatu, monipuolinen asuntotuotanto, saavutettavuus ja asuinalueiden sosiaalinen hyvinvointi. Koko Jyväskylän osalta voinkin sanoa, että kaupunki uskoo vahvasti tulevaan. Kaupungin vahvuudet liikuntapääkaupunkina sekä opiskelukaupunkina ovat olemassa myös koronan jälkeen. Monia keskeisiä hankkeita viedään päämäärätietoisesti eteenpäin ja esimerkiksi Hippoksen tarkennettu kokonaissuunnitelma etenee. Kaupungin kannalta hankkeen merkitys on suuri, sillä sen myötä Jyväskylään luodaan Pohjoismaiden merkittävin liikunnan, urheilun, hyvinvoinnin, terveyden edistämisen ja tutkimuksen keskittymä. Hippos tulee lisäämään kaupungin vetovoimaa, luomaan uutta yrittäjyyttä sekä tarjoamaan asukkaille ainutlaatuiset puitteet harrastamiseen. Korona-aika on tuonut esille ihmisten halun päästä luonnon ääreen ja etsiä uudenlaisia, väljempiä, asumisratkaisuja. Etätyö on tullut jäädäkseen ja töitä tehdään myös meillä kaupungilla jatkossakin osittain etänä kaikissa niissä työtehtävissä, joissa se on mahdollista. Uudenlaisiin asumisratkaisuihin Korpilahti tarjoaa upean luontonsa kanssa hyviä mahdollisuuksia. Korpilahden luonto kutsuu myös rauhoittumaan. Luonnon merkitys koronan aikana on korostunut elämässämme ja sen merkitystä hyvinvoinnillemme ei voi väheksyä. Vaikka moni asia ympärillämme muuttuu, suomalainen luonto tarjoaa puhtaana ja turvallisena meille jokaiselle mahdollisuuden kääntää ajatukset muualle maailman murheista. Uskon siis vahvasti, että Korpilahti kasvaa ja kehittyy osana Jyväskylää. Ja on upeaa, että muutoksista asukkaille kertoo oma 50-vuotias paikallislehti. Menestystä lehdelle toivottaen, Timo Koivisto Jyväskylän kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja Timo Koivisto. Onnea paikallislehdelle! Korpilahti-lehti on kuulunut minun elämääni. Aina lehden ilmestyessä meillä kotona alkoi kisa siitä, kuka lehden onnistuu saamaan ensimmäisenä. Nopein voitti, ei muuta kun lehti käteen, vessaan ja ovi lukkoon. Korpilahti-lehti syntyi tarpeeseen. Toki Korpilahdelle tuli lehtiä aina 1860-luvulta lähtien. Mutta ne olivat ruotsinkielellä ja niissä käsiteltiin asioita ja tapahtumia tämän pitäjän ulkopuolelta. Sitten tulivat maakuntalehdet ja myöhemmin paikallislehdet esim. Jämsään ja Säynätsaloon. Korpilahdelle piti saada oma lehti. Korpilahden kunta ja Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistys olivat sopiva pari lehden synnyttämiseen. Jokapaikan höylä rakennusmestari Erkki. A. Merisalo, kunnanjohtaja Tenho Mäki, opettaja Jussi Punamäki ja monet muut ryhtyivät toimeen. Voisi sanoa, että paikkakunnalle virisi kansanliike lehden saamiseksi. Korpilahti-lehti toimi varsinkin alkuvaiheessa pitkälti talkooperiaatteella. Pari näytenumeroa tehtiin. Tekijöinä kansalaisopiston maisteri Pirkko Savinen, Erkki. A. Merisalo ja opettaja Taito Mäntynen. Ei tainnut olla muuta kuin kirjoituskone ja paperia. Ja kova halu tehdä lehti. Siitä se lähti. Lehden merkitys oli iso ja sitä seurattiin kyliä myöten. Ja siihen pyrittiin vaikuttamaan. Pankit, kunnan poliitikot ja itse kukin seurasivat tarkoin lehteä. Päätoimittajaa kiiteltiin ja haukuttiin vuoroviikoin. Lehden hallitukseen oli tunkua ja yhtiökokoukset tarkoin nuotitettuja. Yleisönosastonkirjoitukset olivat räväköitä eikä ruutia säästelty. Kylillä oli vakioavustajia, jotka hoitivat lehden asioita ja toivat oman kylän uutisia toimituksen tietoon. Kotiseudun historiantiedon tallentamisessa lehti on tehnyt arvokkaan työn. Ajat ovat muuttuneet. Korpilahden Paikallislehti Oy, suurimpana omistajina Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistys ja Jyväskylän kaupunki, myivät lehden liiketoiminnan päätoimittaja Maarit Nurmiselle. Toimitus on siirtynyt kunnanviraston ja Vihilän kulman kautta Vanhaan Ukkolaan Apteekin mäelle. Oman lehden merkitys ei ole silti kadonnut mihinkään. Ilman korulauseita voi todeta, että ikävä tulisi ilman omaa lehteä. On ollut mukava seurata lehteä 50-vuoden ajan varsinkin kun on ollut mahdollista katsoa sitä myös ”sisältä päin.” Viime vuodet ovat tuoneet haasteita paperisille paikallislehdille, mutta aina ne ovat selvinneet. Nyt ja tulevaisuudessa. Onnea 50-vuotiaalle! Markku Lahti Korpilahti-lehden lukija vuodesta 1971, hallituksen jäsen parinkymmenen vuoden ajan
Maarit Nurminen Maarit Nurminen Keskiviikkona 6.10.2021 Nro 40– 3 Lyhyesti Menoa ja meininkiä Kuorot harjoittelivat suomalaista messua varten Ensi sunnuntain sanajumalanpalveluksen yhteydessä kuullaan ja lauletaan suomalaisen messun musiikkia. Jumalanpalveluksen musiikit ovat Lasse Heikkilän suomalaisesta messusta. Yleensä niitä on käytetty itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksessa, mutta hyvin käyvät myös Aleksis Kiven päivänä. Se on myös liputuspäivä, kanttori Tiina Laiho sanoo. Sunnuntain jumalanpalvelukseen osallistuu yli 30 laulajaa. -Laulajia on neljästä kuorosta, kun mukana ovat Korpilahden kirkkokuoro, Ylistysryhmä ja lauluryhmä Valonsäde. Korpilahtelaisten lisäksi mukana on laulajia Säynätsalon Neulasetkuorosta. Tämä on heillekin mukava syksyn aloitus ja kaikille mahtava tilaisuus päästä taas laulamaan yhdessä. Kuorolaisten lisäksi musiikista vastaa Korpilahden Pelimannit. -Ja jumalanpalveluksen jälkeen päästään pitkästä aikaa juomaan yhteiset kirkkokahvit. Tartuntaluvut ovat vahvassa nousussa – nyrkki suosittelee rokotuksen ottamista viimeistään nyt Alueellisen tartuntautien torjunnan johtoryhmän (ns. Koronanyrkki) maanantaisessa kokouksessa todettiin KSSHP:n alueen jatkavan epidemiologisen tilannekuvan puolesta perustasolla, vaikkakin alueen tartuntamäärät ovat nousussa. Tartunnat ovat saaneet alkunsa ystäväpiireistä, juhlista, ravintoloista ja tapahtumista sekä oppilaitoksista. Sairastuneet ovat olleet pitkälti rokottamattomia tai kerran rokotettuja, joten Nyrkki haluaakin painottaa rokotteen ottamisen merkitystä kaikille niille, joille se on mahdollista. Täyden rokotussarjan saaneista sairastuneita on vain vähän ja heistä suurimmalla osalla on jokin riskitekijä, joka vaikuttaa rokotteen tehokkuuteen. Rokotusmahdollisuuksia on alueella vapaana runsaasti. Muun muassa Killerillä rokottautumaan pääsee ilman ajanvarausta. Lisäksi rokotteita pyritään tuomaan myös muualla KSSHP:n alueella helposti asukkaiden saataville. Sairaalakuormitus ei toistaiseksi ole Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella nousussa. Toimintatavat ja perusterveydenhuollon resurssien riittävyys jäljitystyössä puhuttavat. Kokouksessa keskusteltiin paljon toimintatavoista käsillä olevassa tilanteessa, jossa tartuntaluvut ovat rokottamattomien keskuudessa vahvassa nousussa, mutta rokotekattavuus väestössä muutoin on kiitettävällä tasolla. Jäljitystoiminta sekä karanteeniohjeistukset työllistävät perusterveydenhuoltoa välillä siitä saatuihin hyötyihin verrattuna kohtuuttoman paljon ja siksi Nyrkki näkeekin ajankohtaisena pohtia toimintatapoja, kuten jäljityksen kevennystä tarkemmin. Jatkossa jäljityksessä keskitytään suuren riskin altistuneiden, kuten perheenjäsenten kontaktoimiseen. Pienemmän riskin altistuksiin kuten esim. oppilaitoksiin ei pääsääntöisesti määrätä jatkossa karanteeneja. Asiasta keskustellaan THL:n johdolla tarkemmin lokakuun aikana ja päätöksistä tiedotetaan myöhemmin. Maskia kannattaa valtakunnallisen suosituksen purkamisesta huolimatta käyttää yhä monissa tilanteissa. Nyrkki suosittelee maskin käyttämisen jatkamista THL:n linjauksen mukaisesti yli 12-vuotiaille kaikissa julkisissa sisätiloissa, joissa on paljon ihmisiä ja esimerkiksi julkisissa liikennevälineissä. Maskia kannattaa käyttää myös ulkona, jos turvavälien pitäminen ei ole mahdollista. Sosiaalija terveydenhuollossa jatketaan maskin käyttämistä kaikissa lähikontakteissa toistaiseksi. Maski tarjoaa suojaa koronaviruksen lisäksi myös muita syksyllä leviäviä tauteja, kuten influenssaa ja flunssaa vastaan. Jarmo Koponen toi ensimmäisen puupiirrosnäyttelynsä Korpilahdelle Korpilahdelta kotoisin oleva valokuvaaja, taiteilija Jarmo Koponen avasi puupiirroksista koostuvan näyttelyn Höyry-galleriassa eilen tiistaina. Nykyisin Intiassa asuva Koponen kertoo, että puupiirrokset ovat ensimmäistä kertaa esillä Suomessa tässä laajuudessa. Koposen töitä piti olla esillä Höyry-galleriassa, mutta koronapandemia esti taiteilijan saapumisen Suomeen viime vuonna. Koposen valokuvia päästiin ihailemaan toissa vuonna valokuvaajan kotikonnuilla. Osa näyttelyn töistä on suurikokoisia. -Etsin taiteesta haasteita ja yllätyksiä. Ne ovat olleet lähtökohta myös tämän näyttelyn töiden tekoon. MIten tehdä ja esittää suurikokoisia puupiirroksia? Puupiirroksen monet tekovaiheet ja intuitiivinen tapani kaivertaa puuta taas takaavat, että täsmällistä lopputulosta on aina mahdoton ennustaa.Tämä yllätyselementti on pitänyt yllä kiinnostukseni grafiikan menetelmiin, mutta samalla olen siirtynyt tekemään vedoksia jotka usein poikkeavat toisistaan perinteisen grafiikan tapojen vastaisesti. Jokainen versio on oma työnsä. Painopiste ei ole yrittää kontrolloida lopputulosta, vaan antaa materiaalien ja teko prosessin jättää jälkensä lopullisiin vedoksiin. Maalauksen yhdistäminen teoksiin on luonteva jatke tälle kehitykselle. Koponen teki puupiirrokset Intiassa, missä hänellä on prässi. -Rullasin työt ja laitoin matkalaukkuun. Olen koettanut miettiä ja hioa tekniikkaa myös siltä kantilta, että työt pitää saada kuljetettua kätevästi. Taiteilija vietti kuukauden Taidekeskus Haihatuksessa Joutsassa, missä hän viimeisteli työt näyttelyyn. Intiassa Koposella ei näyttelyitä ole ollut. -Viisumini ei salli työtekoa tai rahan ansaitsemista. Korpilahdelta lähtönsä jälkeen Koponen asui noin 25 vuotta Yhdysvalloissa, mistä hän muutti vaimonsa kotimaahan Intiaan nelisen vuotta sitten. Suomeen hän on tulossa seuraavan kerran alkuvuodesta, kun Oulussa avautuu valokuvanäyttely. Puupiirroksissa esiintyy muun muassa Koposen intialainen vaimo ja muita tuttuja ihmisiä. Taiteilija on tavattavissa Höyry-galleriassa tänään keskiviikkona kello 13-15.
4– Keskiviikkona 6.10.2021 Nro 40 Hanna Mäkinen Kirjastoauto kierroksella Kirjastoauto Martti palasi talven koronatauolta tutuille reiteille huhtikuussa. Myös kirjastoauton asiakkaat ovat palanneet pysäkeille, vaikka ihan vielä ei koronaa edeltäneisiin käyttäjälukuihin ylletä. – Vielä on joitakin ihmisiä, ilmeisesti iäkkäämpiä varsinkin, jotka vähän aristavat sitä, että uskaltaako tulla, arvioi kirjastoauton kuljettaja Timo Malinen. Kirjastoauto liikennöi reiteillään taas normaaliin tapaan. Esimerkiksi yhtäaikaista asiakasmäärää koskevia rajoituksia ei ole. Maskin käyttöä suositellaan, mutta pakollista se ei ole. Sarvenperällä Löytänäntien pysäkillä kirjastoautoon nousi syyskuun viimeisenä tiistaina kuusi kirjallisuuden ystävää. Kirjastoauton kokoelmiin olisi kovin mielellään perehtynyt myös yksi kissa. Esa Virtanen kuuluu perheineen kirjastoauto Martin vakioasiakkaisiin. – Haen täältä oman alan teknistä tietoa. Teen usein netin kautta varauksen, ja käyn noutamassa kirjan tästä. Ex tempore saatan ottaa Tekniikan maailmoja ja tiedelehtiä, ja luettavaa laidasta laitaan, Virtanen kertoo. – Tämä on loistava palvelu. Yllättävän paljon mahtuu kirjoja tuon kokoiseen autoon. Nytkin mukana on uutuuksia, ja aika paljon valikoima myös vaihtuu. Aina siellä on jotain mielenkiintoista. – Palvelu on hyvää. Kuljettajat ovat kirjastoihmisiä. Jos tässä rupeat puhumaan, että olen sitä ja sitä miettinyt, he kyllä lähtevät kaivaman sitä teosta, kiittää Virtanen. Löytänäntien pysäkiltä kirjastoauto Martti suuntaa Kalliokyläntien ja Sänkipellontien risteykseen Saukkolaan. Siellä kyytiin nousivat syyskuisena tiistai-iltana Paula ja Tuukka Pekkanen. Myös Paula Pekkanen lukeutuu kirjastoauton vakiovieraisiin. – Olen käynyt kirjastoautolla aika säännöllisesti siitä lähtien, kun me muutimme tänne. Tämä on kyllä yksi niistä palveluista, joita tulee oikeasti käytettyä. Jyväskylän kaupungin kolmesta kirjastoautosta juuri Martti tunnetaan Korpilahdella parhaiten. Korpilahden pohjoisten kylien lisäksi Martti vierailee muun muassa Vespuolella, Oittilassa ja Saakoskella. Timo Malinen aloitti kirjastoauto Martin kuljettajana elokuussa. Malisen lisäksi Martin kuljettajana vuorottelevat Juhani Nurmi ja Terho Pääkkönen. Timo Malinen kutsuu renkaiden päällä kulkevaa työpistettään maisemakonttoriksi. Maaseudulla risteilevä reitti tarjoaa mahdollisuuden vuodenaikojen vaihtelun seuraamiseen. Asiakkaiden kanssa jutustelu kuuluu Malisen mukaan työn mukaviin puoliin. Kirjastoauton käynnillä on vastaavasti merkitystä myös asiakkaille. – Monelle, uskoisin niin, on se sosiaalinen kohtaaminen hyvin tärkeää, toteaa Malinen. Kovin syvällisesti ei Pippuri-kissa ehtinyt kirjastoauto Marttiin tutustua, vaikka halua olisi varmasti ollut. Kirjastoautoon luikahtaneen kissan kulttuurinnälkä hymyilytti sekä kirjastoauton kuljettaja Timo Malista että Maria Virtasta. Eläinkunnan edustajista kirjastoautoon ovat normaalisti tervetulleita vain tehtäväänsä suorittavat avustajakoirat. Syyskuun viimeisenä tiistaina kirjastoauto Martissa vierailivat muun muassa Esa Virtanen, Matti Riuttanen, Eija Kalteenmäki ja Oona Oksanen. Kuva yllä. Kirjastoauto Martin mukana kulkee noin 4500 niteen kokoelma. Tänä syksynä kysyttyjä ovat Timo Malisen mukaan olleet esimerkiksi käsityöja kokkauskirjat sekä muistelmat ja elämänkerrat, kuten Tero Pitkämäestä kertova Keihäsmies. Kaunokirjallisuuden puolella suosittuja ovat muun muassa Enni Mustosen, Anneli Kivelän ja Jojo Moyesin kirjat. Jännityskirjoista kysyttyjä ovat esimerkiksi Seppo Jokisen ja Jarkko Sipilän teokset. Kuva oikealla.
5 Keskiviikkona 6.10.2021 Nro 40– Lehti syntyi tiedottamisen tarpeesta Juhlavuosilta poimittua Korpilahti-lehden alkutaival oli värikäs ja vauhdikas. Tämän tekstin on kirjoittanut pitkään paikallislehden hallinnossa toiminut, edesmennyt Rauno Tissola. Tissola oli maanviljelijä, kunnallispoliitikko ja kotiseutuja yhdistysaktiivi. Teksti kuvaa paikallislehden alkuaikoja ja se on julkaistu 30-vuotisjuhlanumerossa vuonna 2001. Korpilahti-lehden alkaessa ilmestyä 1970-luvun alussa oli Keski-Suomi ehtinyt saada paikallislehtiverkoston jotensakin koko alueelle. Kokemusta omaava paikallislehtimies Aarre Ylhävaara tunsi Keski-Suomen kunnat sillä silmällä katsottuna ja oli perustanut ja myynyt lehtiä sinne, missä vielä oli ”valkoisia alueita”. Ilmeisesti hän ei ollut pitänyt tätä pitäjää merkittävänä, koska en ole kuullut hänen olleen hankkeissa tänne suuntaan. Eteläinen Korpilahti olikin Koillis-Hämeen levikkialuetta. Korpilahden Yhteiskoulu oli luonut pohjaa omakuntaiselle julkaisutoiminnalle toimittaessaan Korpilahden Joulu-julkaisua. Kun vielä samanaikaisesti oli sattunut kuntaan rakennustarkastajaksi ripeäotteinen kulttuurimies Erkki A. Merisalo, jonka veli toimitti paikallislehteä Ruovedessä, kaikki oli mahdollista. Voidaan kai sanoa, että lehdelle oli sosiaalinen tilaus. Koska E.A.M oli toimen mies, lehti pantiin vireille tuhertelematta. Koenumerot toimitettiin ja yhtiö perustettiin. Pääosakkaiksi saatiin kunta ja kotiseutuyhdistys sekä koko joukko kummisetiä ja -tätejä. Alussa henkilökunta oli osa-aikaista ja harrastelijoita. Innostusta kuitenkin oli, ja se riitti. Toimitiloiksi sai riittää lehden tekemisestä vastaavan henkilön, kansalaisopiston rehtorin työpöydän toisessa päässä oleva tyhjä tila. Koska lehtiyhtiö oli ilmoitettu laillisesti kaupparekisteriin, oli viereisessä huoneessa olevan maataloussihteerin pöydällä tilaa toimitusjohtajan asiakirjoille. Samassa rakennuksessa oleva urheiluohjaaja otti tehtäväkseen ilmoitusten hankinnan provisiokaupalla. Seuraavaksi kunnanviraston päärakennuksesta löytyi pieni toimistohuone, joka oli sosiaalitoimiston osaaikaisessa käytössä. Siinä vaiheessa lehden toiminta oli jo vakiintunut muutenkin, joten voitiin siirtää lehden tekemistä omaksi toiminnakseen ja vapauttaa kunnan viranhaltijoita omiin tehtäviinsä. Tuolloin nimitettiin minutkin lehden toimintaan. Tulin hallituksen puheenjohtajaksi ja samaan aikaan yhdistettiin lehden toimitusjohtajan tehtävät samalle henkilölle. Aluksi oli puhetta, että lehdessä tulisi olla toimitusneuvosto erikseen, jonka tehtävänä olisi ollut lehden sisällön ja linjan määrittely, mutta ne tehtävät yhdistettiin kuitenkin lehden hallituksen tehtäviin. Samassa rakennemuutoksessa nimettiin lehdelle vastaava toimittaja Markku Savinen. Lehdellä oli siis palkkalistalla yksi henkilö, yksi provisiopalkkainen ja loput luottamustehtävissä olevia hallituksen jäseniä, joille maksettiin kokouspalkkio. Kun hallitus esitti yhtiökokoukselle ensimmäistä kertaa kokouspalkkion määrää, puheenjohtaja ehdotti nuorisolautakunnan palkkiotasoa. Ehdotus herätti hilpeyttä, oltiinhan kaikki iältämme neljänkympin paikkeilta. Tässä yhteydessä on hallitukselle annettava tunnustus siitä, että se halusi ottaa täyden vastuun lehden kehittämisestä ja oli valmis aina kokoontumaan, kun ongelmia tuli. Ja koska kaikki olimme hallituksessa myös lehden avustajakuntaa tarvittaessa kirjoittamalla lehteen, yhteisymmärrys toimi hyvin. Vaikeuksia tuli pääasiassa siitä, että lehdessä ei ollut varaa maksaa toimittajalle kunnollista palkkaa. Kohta toimittaja ilmoittikin, ettei hän voinut silloisella korvauksella työtä jatkaa. Hallitus päätti etsiä vielä omasta pitäjästä vapaaehtoista henkilöä lehteä tekemään. Toimeen nimettiin korpilahtelainen rouva, joka kuitenkin joutui sairaslomalle melko lyhyen ajan jälkeen. Lehden hallitus päätti jatkaa lehden tekemistä nimeämällä sairaslomittajaksi johtokunnan puheenjohtajan. Jouduin siis uudelle alalle ja perehtymään lehden tekemiseen. Näin kului kevätkausi ja kesän tullen toimittajan paikka tuli jälleen auki. Työnhakijat olivat kuitenkin kaikki palkkavaatimuksiltaan varsin korkeantuntuisia. Päädyttiin henkilöön, jolla työkokemusta oli parikymmentä vuotta eikä palkkavaatimuskaan ylittänyt lehden mahdollisuuksia. Niin saatiin ensimmäinen ammattitaitoinen henkilö lehteen. Tämä keski-ikään ehtinyt mies oli vaatimaton asuntoja työolosuhteiden suhteen ja viihtyi talossa monta vuotta, teki lehden toiminnasta värikkään. Koska koko Korpilahti piti lehteänsä tarpeellisena ja nimikin oli onnistunut, eihän se sulkenut ketään ulkopuolelle, sille muodostui alusta pitäen uskollinen avustajakunta. Tilauskantaa ja levikkiä kehittämään nimettiin asiamiesverkosto, joka muodostui pääasiassa postinjakelijoista ja taksimiehistä ympäri pitäjän. Uskonkin, että heidän vaikutuksensa lehden kehittymiselle oli merkittävä, sillä näin voitettiin aluksi aikaa ja saatiin lehden levikki kasvamaan nopeammin. Samalla kun levikki kasvoi, lisääntyi pienten ilmoitusten määrä lehdessä. Periaatteeksi otettiin ilmoitushintojen pitäminen paikallislehtien keskitasolla, joka oli huomattavasti halvempi kuin maakuntalehden hinnat. Se taas puolestaan vaikutti siihen suuntaan, että korpilahtiset alkoivat oppia ilmoittamaan pienempiäkin asioita ilmoituspuolella. Pikkuilmoitukset maksettiin käteisellä ja enne pitkää pieni huone kunnanvirastolla ei enää riittänyt lehdelle, vaan piti haeskella lisää tilaa. Sitä löytyi keskustasta, vanhan kirjaston rakennuksesta, joka sijaitsi nykyisen virastotalon paikalla. Palvelujen tarve oli kasvanut jo siihen mittaan, että piti ottaa osaaikainen konttoristi ja aloittaa säännöllinen aukiolo pari kertaa viikossa. Kunnan toiminta näkyi lehden sivuilla. Kun kunnassa ei ollut saatu teollisuustoimintaa vilkastumaan, otettiin tavoitteeksi asuntojen rakentaminen ja aravarahoituksen saaminen pitäjään. Kunnan ilmoitustaululle ilmestyi satakunta rakennuslupaa vuodessa ja kunnan oma rakentaminen aloitettiin vanhusten talon ja vuokrarivi ykkösen kohteilla. Harjannostajaisia oli usein ja uutisaiheita riitti. Kauppatoiminta vilkastui ja marketit ilmestyivät taajamaan. Tänä päivänä voidaan sanoa, että paikallislehti syntyi noususuhdanteeseen. Koska pieni paikallislehti ja sen ainoa toimittaja olivat kuntalaisten mielestä yksi ja sama, syntyi sekä hilpeitä että hankaliakin tilanteita. Erään kerran toimittajan ollessa vapaalla hän sekaantui jotenkin käsikähmään parin vähän nuoremman miehen kanssa paikallisen ravintolan pihalla. Seurauksena oli melkoinen meteli ja tarjoilija soitti poliisit paikalle. Korpilahdellahan poliisi on aina liikkunut verkkaiseen ja rauhalliseen ympäristön suomaan tahtiin jo vanhemman konstaapeli Paavo Pietari Puttosen ajoista alkaen. Niin nytkin. Poliisi saapuessa paikalle oli toimittajamme jo ehtinyt saada melkoisen selkäsaunan ja oli enää ainoansa selkkauksen osanottajana paikalla. Eipä siinä sitten muuta kuin tolkkunsa menettänyt toimittaja korjattiin talteen ja todelliset syylliset jäivät ilman rangaistusta vapaaehtoisten todistajien kaikottua paikalta. Lehden hallituksen oli pakko aloittaa jälleen uuden toimittajan etsiminen. Sellainen henkilö löytyi omalta kylältä, jonne oli muuttanut mainosalaan perehtynyt ja julkaisutoiminnasta perillä oleva mies. Edellinen toimittaja veti asiasta omat johtopäätöksensä ja pyysi eroa virasta. Aikaa oli ehtinyt jälleen kulua vuosikymmenen lopulle. Kunta oli alkanut uuden virastotalon suunnittelun toimituksen käytössä olevalle tontille. Näin olikin sitten toimitus jälleen mierontiellä. Uusi toimittaja oli ehtinyt saada lehden kehittämisen hyvään vauhtiin ja hallitus uskalsi ryhtyä suunnittelemaan oman huoneiston hankkimista. Neuvottelut kunnan kanssa johtivat hyvään tulokseen. Kunta otti lehden mukaansa osakkeenomistajana uuteen taloyhtiöön ja tarvittiin vain rakennusaikainen toimitila. Sellainen löytyi opettaja Jussi Punamäen talosta ihan lähellä. Evakkoretki ei muodostunut pitkäksi ja uudet toimitilat odottivat Vihilänkulmassa. Ensimmäinen vuosikymmen lehteä tehtiin vielä Guternbergin aloittamalla tavalla. Se antoi rajoituksensa lehden kehittämiselle. Muun muassa kuvien käytössä oli jarruna niiden valmistaminen eri talossa kuin tekstit ja otsikot. Kuvien valmistuksesta oli myös maksettava erikseen. Jyväskylässä toimi entinen Viipurin kuvalaattalaitos, jossa oli kyllä kohtelias ja säännöllinen palvelu. Uusi aika oli kuitenkin jo tulossa. Keskisuomalainen oli jo aloittanut offset-systeemiin perustuvan lehtien painamisen, Ajan ratas pyöri omaa tahtiaan ja atk-pohjainen lehden teko valtasi alaa. Kustannukset alenivat ja Korpilahti-lehti siirtyi tapahtuneen kehityksen mukana uuteen aikakauteen. Lehti palkkasi toiseksi toimittajaksi miehen, jolla oli kokemusta päätteellä työskentelystä. Samasta miehestä tuli kehityksen myötä lehdelle päätoimittaja pitkäksi aikaa. Lehti koki välivaiheen, jolloin sivunvalmistus tapahtui Joutsassa ja rotaatiotyö Pieksämäellä. Lopullisena tavoitteena oli kuitenkin saada sivunvalmistus Korpilahdelle heti, kun kustannuskehitys sen vain sallisi ja niinhän ennen pitkää tapahtuikin. Korpilahti-lehden koenumero ilmestyi 14.10.1970. Jatkuvampi julkaiseminen aloitettiin seuraavana vuonna.
6 – Keskiviikkona 6.10.2021 Nro 40 Mitä kuuluu? Korpilahti-lehteä on painettu Lehtisepät -painotalossa Pieksämäellä vuosikymmenten ajan. Vuodenvaihteessa painotalon toiminta on lopPaikallislehden painotalo vaihtuu pumassa. Pieksämäen Lehti perustettiin 1950-luvun alkupuolella ja sen vanavedessä toimittaja Ahti Seppä aloitti painotoiminnan. Kunnallislehtien kirjapainosta kehittyi monien paikallisja järjestölehtien painopaikka. Lehti sekä painotalo säilyivät pitkään Sepän perillisten omistuksessa, kunnes omistus siirtyi Savon Sanomille ja sittemmin osaksi Keskisuomalainen konsernia. Toimitusjohtaja Sauli Vuorinen kertoo, että nykyisin Pieksämäellä on painettu noin 40 eri lehtiä. -Etsimme parhaillaan asiakkaillemme parhaiten soveltuvia painopaikkoja konsernin muista painoista Vuorinen sanoo, että uutiset ovat ikäviä, mutta eivät yllättäviä. -Painoalalla näitä päätöksiä on jouduttu tekemään ja sanomalehtipainoja sulkeutuu miltei vuosittain lehtien painosmäärien laskiessa. Vuorinen kertoo asiakaslehtien ottaneen uutiset vastaan melko rauhallisesti. -Lähinnä on kysytty sitä, milloin tulee lisätietoa asiasta. Painotalon toiminta päättyy yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Tavoitteena on parantaa sanomalehtipainamisen kilpailukykyä ja tehostaa toimintaa. Painotalon lakkauttaminen tarkoittaa noin 15 henkilötyövuoden vähentämistä ja lisäksi määräaikaisia työsuhteita päättyy. Toimilla on laskettu olevan puolen miljoonan euron vuotuiset säästöt. Keskisuomalainen -konsernille jää vielä painotalot Jyväskylään, Tuusulaan, Lahteen ja Kouvolaan. Maarit Nurminen Sarvenperältä kotoisin oleva Tiina Riuttanen toimi Korpilahti-lehden päätoimittajana vajaat kolme vuotta vuosina 1998-2000. Paikallislehden arjesta Tiina kertoo, että kivoja juttukeikkoja oli paljon, ja toimituksessa poikkesi usein kuntalaisia vaihtamassa kuulumisia ja kertomassa juttuvinkkejä. Korpilahti tuli tutuksi monesta eri näkökulmasta, myös maantieteellisesti. Yhdessä vaiheessa ajelin pienellä, keltaisella Fiat 127:lla, joka ei ollut ihan ideaali Korpilahden maastoihin. Alkio-opiston toimittajaharjoittelijat piristivät tunnelmaa, ja moni heistä on jatkanut menestyksekkäästi alalla. Toimittajan työn jälkeen suuntautui vahvemmin viestintään. Olin 10 vuotta valtionhallinnossa viestintätehtävissä, sen jälkeen vajaat 8 vuotta Muuramen kunnassa tiedottajana ja Muuramelainen-lehden päätoimittajana. Nyt olen ollut 2,5 vuotta viestintäasiantuntijana EduFutura Jyväskylässä, joka on Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja koulutuskuntayhtymä Gradian osaamiskeskittymä ja yhteistyömalli. -Vanhempani asuvat Sarvenperällä, joten käyn siellä usein. Sarvenperällä on lämmin, idearikas kyläyhteisö ja monia kivoja tapahtumia pitkin vuotta. Vaikka olen asunut pääasiassa muualla, sanoin usein olevani ”henkisesti sarvenperänen”. Onnea ja menestystä Korpilahti-lehdelle tuleviin vuosiin! Tiina käy usein Sarvenperällä vanhempiensa luona. Viime kesänä iloinen yllätys oli, kun naapurit Virtaset ottivat kesälampaita. Kuva Maria Virtanen. Paikkakunta tuli tutuksi monesta näkökulmasta Työt Lehtisepillä Pieksämäellä päättyvät vuodenvaihteessa. Joonas Putkonen tarkastelee painotyön jälkeä (kuva vasemmalla). Jarmo Eriksson (vas.) Esa Suhonen valvovat painotyötä. (Kuva yllä.)
7 Keskiviikkona 6.10.2021 Nro 40– Oman kylän lehti on tärkeä ja odotettu Hellä ja Mauno Rantaselle on tullut Korpilahti-lehti jo lähes 50 vuoden ajan. – Ei nyt ihan lehden ensimmäisestä numerosta asti, mutta koko lailla alusta lähtien, Rantaset toteavat. – Kyllä se oli ihan itsestään selvää, että oman kylän lehti tilataan. Ja samalla lailla se oli muillekin kuntalaisille itsestään selvää; kyllähän lehti melkein kaikille tuli. Mauno Rantanen muistelee, että silloin, kun Korpilahti-lehteä oltiin perustamassa, asiasta uutisoitiin Keskisuomalaisessa. – Kokouksista, missä lehteä suunniteltiin, oli juttua Keskisuomalaisessa, ja hyvinhän ne kokoukset onnistuivat, kun lehti saatiin aikaiseksi. Iso joukko ihmisiä oli viemässä lehteä eteenpäin. Pirkko Savinenhan siinä oli aluksi päätoimittajana, Mauno Rantanen sanoo ja muistelee päässeensä Savisen haastateltavaksikin. – Minä olin mukana Korpilahden kesäteatterissa 20 vuotta ja ohjasin näytelmäpiiriä Saukkolassa. Putkilahdessa ja Muuramessakin kävin joskus ohjaamassa. Teatterijuttujen ansiosta päädyin lehden palstoille monta kertaa, Rantanen kertoo. Korpilahti-lehden Rantaset sanovat lukevansa kannesta kanteen, tarkasti. – Mainoslehtisiä tulee liikaakin, ne me viemme suoraan paperinkeräykseen. Mutta Korpilahti-lehden tuloa odotamme, ja sen luemme tarkasti, Rantaset toPaikallislehti pitää yhteydet kotiseudulle elävinä Saara Sinervä, kuten suurin osa korpilahtelaisista nuorista tänäkin päivänä, muutti opintojen perään muualle Suomeen. Teknillinen korkeakoulu kutsui vuonna 1998. Opiskeluvuosistaan lähtien Sinervä on asunut Espoossa lukuun ottamatta muutamaa Yhdysvalloissa vietettyä vuotta, missä hän oli opiskelemassa. -Luen paikallislehteä joka viikko. Etsiskelen sieltä tuttuja tai tutun tuttuja. Sinervä kertoo lukevansa erityisesti ”erityisempiä” juttuja. Tältä syksyltä mieleen nousi esimerkiksi juttu sataman vihkitapahtumasta. -Ne ovat sellaisia juttuja, joita ei iltapäivälehtien sivuilta löydä. Historiajutut ja esimerkiksi vanhoista taloista kertovat juttusarja kiinnostavat, varsinkin, jos sattuu tunnistamaan paikan. Seurakuntapalsta on myös mielenkiintoinen. Katselen sieltä erityisesti kuulutettujen ja kastettujen nimiä. Lapsuudenkoti, Mäkipelto, on Saakoskella, joten jutut sieltä kiinnostavat tietysti. Sinervän mummola sijaitsi aikoinaan Vihilänkulmassa, Korpilahti-lehden naapurissa. -Lehti tuli silläkin tavalla tutuksi ja olen tainnut mummon kanssa käydäkin toimituksessa. Meitä oli usein iso porukka vierailulla ja ääntä lähti. Olimmekin tyytyväisiä siihen, ettei kukaan asunut seinänaapurissa, vaan toimituksessa oli väkeä vain päivisin. Sinervä sanoo, että paikallislehden kautta yhteydet Korpilahdelle ovat pysyneet. -Korpilahti ei ole kuollut pikkupitäjä, vaan elämä vaikuttaa vireältä. Maarit Nurminen Saara Sinervä leipoo ruisleipää juurella, joka on peräisin Saakoskelta ja ainakin 1930-luvulta. teavat. – Oman kylän lehti kiinnostaa, kun siinä on oman kylän asioita. Minä olen syntynyt Korpilahdella, ja vanhempanikin olivat syntyneet täällä, Hellä Rantanen kertoo. Hellä Rantanen muistelee, että aikoinaan lehdessä oli nykyistä enemmän päivittäistavarakauppojen ilmoituksia. – Kyllä siitä aikoinaan tuli aina tarjoukset katsottua, Hellä Rantanen toteaa. – Ja onhan siinä nytkin ilmoituksia, jos ei kauppojen niin paljoa, niin ainakin kuolleet ja syntyneet. Ja jutut ovat kaikki ihan asiallisia, en minä mitään siitä pois ottaisi. Enkä toisaalta osaa mitään muutoksiakaan kaivata. Mauno Rantanen kiittelee historiajuttuja. – Niissä on kerrottu sellaistakin, mitä minäkään en tiedä, vaikka olen täällä ikäni asunut. Historiajuttuja lukiessa rupeaa itsekin ajattelemaan vanhoja asioita, kun saa ensin vähän vihiä, Mauno Rantanen toteaa. Rantasille Korpilahti-lehti on tärkeä. – Kyllä se on mukava tuollainen oman kylän lehti, toivottavasti vain pysyisi olemassa. Mauno ja Hellä Rantanen ovat tilanneet Korpilahti-lehteä lähes lehden perustamisesta lähtien. Edelleen lehti on pariskunnalle tärkeä ja sitä odotetaan. Tiina Lamminaho
8 – Keskiviikkona 6.10.2021 Nro 40 Onnittelemme 50-vuotiasta! Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistys ry. oli mukana perustamassa paikallislehteä 50 vuotta sitten ja toimi lehden hallinnossa vuosikymmenten ajan. ONNITTELEMME LÄMPIMÄSTI KORPILAHTI-LEHTEÄ! Korpilahden Yrittäjät ry. onnittelee 50-vuotiasta yhteistyökumppaniaan! Moksi ry onnittelee 50-vuotiasta paikallislehteä ja kiittää samalla tähänastisesta yhteistyöstä! Onnea 50-vuotiaalle! Villa Cawén, Oittilan MMS ry. MTK Korpilahti-Muurame onnittelee paikallislehteä! Vauhdikkaat onnittelut 50-vuotiaalle paikallislehdelle! Korpilahden Urheiluautoilijat ry. Onnittelemme 50-vuotiasta paikallislehteä! Korpilahden Vasemmistoliitto ry. Korpilahden Apteekki onnittelee paikallislehteä vuosipäivän johdosta! Lämpimät onnittelut Korpilahti-lehdelle!! Höyry-galleriasta Ulla ja Arto Onnea 50-vuotiaalle! Eläkeliiton Korpilahden yhdistys onnittelee 50-vuotiasta paikallislehteä! Sähkö Turma onnittelee 50-vuotiasta paikallislehteä! ONNEA VIISIKYMPPISELLE PAIKALLISLEHDELLE! Korpilahden Reumayhdistys Onnea 50-vuotispäivää viettävälle entiselle työnantajalleni! Airi Vuorinen 1.Onko Korpilahdella leirintäalue? 2. Montako ravintolaa toimi Vespuolella kesällä 2021? 3. Onko Korpilahdella sankarihautausmaa? 4. Montako parturi kampaamoa toimii Korpilahdella? 5. Kuka on Korpilahden Vanhan Myllyn vuokralainen? 6. Voiko Korpilahden kansanopistossa opiskella Astangajoogaa? 7. Montako kilometriä Korpilahdelta on Helsinkiin? 9. Milloin Korpilahti facebook aloitti toimintansa? 10. Elääkö Korpijoessa puronieriä -kaloja? 11. Onko Korpilahdella Alvar Aallon suunnittelemaa rakennusta? 12. Missä on Korpilahden eläinlääkärin vastaanotto? a. Jyväskylä b. Jämsä c.Muurame 13. Montako 3 kerroksista taloa on Korpilahden kirkonkylän kestustassa ? 5 14. Onko Putkilahdella urheiluseura? a. Putkilahden Ketterä b. Vespuolen urheiluseura c. Ylisjärven urheat 15. Missä Korpilahdella sijaitsee Joensuuntie? a. Tikkala b. kirkonkylän keskusta c. Saakoski Vastaa Korpilahti-aiheiseen tietovisaan! Lehden lukija Mari Haapavaara lähetti Korpilahti-aiheisen tietovisan. Korpilahtilehti arpoo vastaajien kesken kahvipaketteja. Vastauksen voi lähettää osoitteeseen Korpilahti-lehti, Martinpolku 26, 41800 Korpilahti lokakuun loppuun mennessä. Merkitse kuoreen ”tietovisa”. PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI KORPILAHTELAINEN YRITTÄJÄ, Tule mukaan kattavaan sähköiseen palveluhakemistoon korpilahti.info -sivustolla. Yrityshakemistoon pääsee myös paikallislehden kotisivun kautta. Ota yhteyttä! ilmoitukset@korpilahtilehti.fi tai soittamalla puh. 0400 644 899. TOIMISTO AVOINNA: Maanantaisin kello 9-15 Tiistai-keskiviikko 9-12. Muina aikoina sopimuksen mukaan. Soita ja sovi tapaamisesta puh. 0400 644899. Lehti ei ilmesty vuonna 2021 viikolla 52. JOULU-NUMERO ILMESTYY 22.12.2021! www.korpilahtilehti.fi JUUREVIA JUTTUJA ASIOITA ARJESTASI www.korpilahtilehti.fi
9 Keskiviikkona 6.10.2021 Nro 40– e m m e l e tt i n n O a t s a it o u v 5 ! ä e t h e l it h a li p r o K ! L 50 ämpimät onnitelut -vuotiaa e Korpilahti-lehde e 50 SUOMENKIELISEN SIVISTYKSEN KOTIKAUPUNKI JYVÄSKYLÄ ONNITTELEE 50-VUOTIASTA KORPILAHTI-LEHTEÄ! Valokuidussa vakaampi tulevaisuus REKRY! Oletko uusi työkaverimme? Haemme valokuitumyyjiä: elmonet.fi/ajankohtaista Tutustu meihin: elmonet.fi Valokuitu tuo pysyvyyttä muuttuvan maailman keskelle ja takaa toimivan netin vuosikymmeniksi.
10 – Keskiviikkona 6.10.2021 Nro 40 Jumalanpalvelukset ja uskonelämä Lapsille ja perheille Apua ja tukea tarvitseville Koululaisille Väestömuutoksia Sana sunnuntaiksi seurapalsta Nuorille Aikuisille kokouksia Vanhan Korpilahden Kotiseutuyhdistys ry SYYSKOKOUS ti 26.10.2021 klo 19.30 Korpilahden yhtenäiskoululla. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksessa kahvitarjoilu. Tervetuloa! Ennen kokousta klo 18.00 Jyväskylän kansalaisopiston luento, Markku Lahti: "Martinpolku päästä päähän". Korpilahden Vasemmistoliitto ry:n VUOSIKOKOUS pe 8.10.21 klo 18 Helenalla, Siirinkuja 4. Sääntöjen määräämät asiat. Hallitus Eläkeliitto Korpilahden yhdistys: 6.10.-21 klo10-18 piiri järjestää kauppakeskus Sepän valtauksen.Päivän aikana ohjelmaa jokaisen makuun. 21.10. -21 klo 13.00 kakkubingo Riikankulmassa. Kahvi, pulla sekä bingolippu 5 €. 25.10.21 klo 11.00 hallituksen kokous. Syyskokous 11.11.-21 klo 11.00. Pikkujoulu Juhlakartano Tähtiniemessä 26.11.-21 klo 14.00. Joulumyyjäiset Riikankulmassa 18.12.-21 klo. 11.00-15.00. Jos haluat varata myyntipöydän, ota yhteyttä Orvokkiin 0445493907. Korpilahden Sydänyhdistys ry: Seuraava syke-päivä Vanhassa pappilassa, Koivukuja 8, on ti 12.10.21 klo 11. Vielä voi ilmoittautua Karstulan Mieslaulajien konserttiin 20.11.21 sekä pikkujouluun Surkeelle 3.12.21. Kl:n Reumayhdistys: Tänään ke 6.10 klo 12 alk. Reumakerho Monialatilassa. Huomenna to 7.10. Vie vanhus ulos tapahtuma, klo 12 aikaan kokoontuminen Korpihovin pihassa. Reumaviikon tapahtumia: Ensi viikolla ke 13.10. klo 12 Reumakerho Monialatilassa, kerhon jälk. hallituksen kokous. To 14.10. klo 12 Käsityökerho Monialatilassa, aiheina himmelit ja joulukortit. Su 17.10. klo 10 Reuman kirkkopyhä kirkossa. Tervetuloa mukaan! Pohjoisten kylien virtapiiri TORSTAINA 7.10. klo 13 Ylä-Muuratjärven kylätalolla. Kotiseutuneuvos Markku Lahti johdattelee menneiden vuosikymmenien kulttuurija taiteilijaelämään Korpilahdella. Virtapiirin jälkeen Hangasjärvelle metsäpuutarhatalkoisiin Paul Abbeyn kanssa Uskon ja epäuskon kamppailua ”Ei voi olla totta!” parahtaa itse kukin helposti yllättävässä tilanteessa. Jokaisella on jokin käsitys inhimillisen elämän mahdollisuuksista ja rajoista. Kokemuksen karttuessa oppii kuitenkin myöntämään, että joskus tapahtuu myös sellaista, minkä ei koskaan olisi voinut uskoa olevan mahdollista. Ja jos lapsenmielisyys, ilo ja luottamus katoavat ihmisen elämästä, sijaan hiipii helposti epäuskoa, kyynisyyttä ja näköalattomuutta. Epäusko on luontainen ajattelutapa silloin, kun ihminen joutuu tilanteeseen, jossa mikään inhimillinen apu ei enää riitä. Rauha ei löytynytkään joogasta. Rahat loppuivat kesken. Positiivinen ajattelu osoittautui katteettomaksi. Fyysiset voimat ja nautinnon lähteet ehtyivät. Turvaverkot pettivät. Ja vaikka turvaverkot vielä saataisiinkin paikatuksi, entä sitten kun ihmiselle sanotaan samat sanat kuin aikoinaan Raamatun Hiskialle: ”Toimita talosi, sillä sinä kuolet, etkä enää parane!” Usko ei ole joka miehen, kirjoitti Paavali. Se kuulostaa epäreilulta. En saanut uskon lahjaa edes tämän ajallisen elämän tarpeisiin, saatikka sellaista, joka kantaisi myös kuoleman rajan yli. Epäuskoisena kukaan ei kuitenkaan poikkea normaalista ihmisyydestä. Raamattu paljastaa, ettei ihminen yllä itse siihen, mitä Jumala häneltä vaatii. Nuorena luulin, että uskoontulo on oman päätökseni aikaan saama, kunnes Jumalan sallima elämän myrsky paljasti virheellisen ajatteluni ja menetin luottamukseni häneen. Silloin avukseni tuli norjalaisen teologin Ole Hallesbyn vanha kirja Rukouksen ihmeellinen maailma. Siinä tunnettu kristillinen vaikuttaja ohjasi ilmaisemaan Jumalalle senkin, jos häneen ei voi enää uskoa. Ja Jumala kuuli rukoukseni: löysin uudelleen uskon häneen. Myöhemmin huomasin, että uskonelämääni liittyi perustava virheellinen käsitys, jonka mukaan ”niin makaa kuin petaa”. Tämä paljastui, kun jouduin tilanteeseen, jossa en kyennytkään petaamaan. En rukoillut riittävästi, en lukenut Raamattua säännöllisesti, en lahjoittanut kolehtiin tai käynyt kirkossa. Tähän auttoi kirkkoisä Augustinukselta lukemani ajatus: Jumala sanoo tekojen laissa ”tee, mitä käsken”, mutta uskon laki opettaa sanomaan Jumalalle ”anna, mitä käsket”. En siis voi itse valita ja ottaa uskoa. Voin vain nöyrästi pyytää Jumalalta sitä uskoa, jota hän vaatii. Riitta-Leena Huttunen Jyväskylän helluntaiseurakunta menoeväät Kutsumme maanvuokraajat, metsästysalueella vakituisesti asuvat ja naapuriseurojen edustajat HIRVIPEIJAISIIN ruokailemaan, Vaarunhoviin su 17.10. klo 13-16. Tervetuloa! Oittilan Hirvimiehet ostetaan Ostetaan MÖKKI tai TONTTI Päijänteeltä. Soita 050-3687558. Ajantasaisimman tiedon tilaisuuksistamme ja voimassa olevien viranomaislinjauksen vaikutuksesta toimintaamme löydät seurakunnan verkkosivuilta www.jyvaskylanseurakunta.fi/tapahtumat Kokoontumisohjeiden vuoksi kirkossa voi kokoontua kerrallaan enintään 550 henkilöä. Suomalainen messu su 10.10. klo 10 kirkko, Koivisto, Laiho. Musiikissa seurakunnan kuorolaisista koottu kuoro sekä Korpilahden Pelimannit. Suomalaisen messun lauluja. Kirkkokahvit. Rauhanyhdistyksen seurat su 10.10. klo 16 kirkko. Messu su 17.10. klo 10 kirkko, Karasti, Laiho. Reumayhdistyksen kirkkopyhä. Kirkkokahvit. Kuuntele jumalanpalvelukset netin kautta: jyvaskylanseurakunta.fi/korpilahden-alueseurakunta Katso jumalanpalveluksia ja hartauksia netin kautta: jyvaskylanseurakunta.fi Diakonian vastaanotto ja EU-ruokakassien jako ajanvarauksella marjo. mattila@evl.fi p. 050 557 9003. Kirkkokuoron harjoitukset ke 6.10. klo 18 kirkko. Suomalaisen messun harjoitukset. Ikäihmisten palvelupäivä to 7.10. klo 9.30 Alkuhartaus Korpilahden kirkossa. Ulkoilupäivä. Mukava yhteinen liikuntatuokio ulkona (sateen sattuessa sisällä). Liikunnanohjaaja Tiina Päivärinta. Hyvät ulkoilukengät ja sopiva vaatetus. Retkieväspaketti (6 e). Väentupa ti 12.10. klo 10 Muu tila. Osoite Joensuuntie 2. Jalkahoidot ja opastusta. NOJA-ryhmä ti 12.10. klo 18 sakasti. Työikäisten naisten oma keskusteluryhmä. Ylistysryhmä pe 15.10. klo 17.30 seurakuntatalo. Nuorten ja nuorten aikuisten raamis ke 6.10. klo 18 seurakuntatalo. Tervetuloa keskustelemaan vaihtamaan ajatuksia Raamatun äärellä. Illan aiheena on rakkauden laki. Lopuksi tarjolla iltapalaa. Raamiksen vetäjänä pappi Miina Karasti. Lisätiedot 0505579001. Alakoululaisten Olkkari torstaisin klo 13-15.30 seurakuntatalolla. Yhdessäoloa ja välipala. Kerho on maksuton. Olkkarissa voi käydä silloin, kun haluaa – ennen ensimmäistä osallistumiskertaa ilmoittautuminen nettisivuilla jyvaskylanseurakunta.fi/ nuoret/kouluikaiset/toimintakerhot. Sokerina pohjalla -syysleiri 2.-4. luokkalaisille 22.-24.10. Koivuniemessä, Ihmettelyä ja osaamista! syksyistä puuhastelua ulkona ja sisällä. Leiri alkaa pe klo 18 ja loppuu su klo 12.15. Leirin hinta 28e. Leirille mahtuu 18 lasta (sen jälkeen voi ilmoittautua varasijalle ritva.kellokangas@evl.fi). Ilmoittautuminen sivuilla jyvaskylanseurakunta.fi/ nuoret/kouluikaiset/leiritja-retket, 13.10. asti. Tiedustelut p. 050-5579005/ Ritva, 050-4070060/Antti, 050-5497002/Merja. Perhekerho torstaisin klo 9.30 seurakuntatalo. Lapsiperheiden yhdessäolon paikka. Kahvija välipalatarjoilu. 4-vuotiaiden syntymäpäivät ti 2.11. klo 18 Korpilahden seurakuntatalo. Tule juhlimaan tänä vuonna neljä vuotta täyttäviä lapsia! Kekkereissä vieraita hauskuuttaa Klovni Dodo, ja lopuksi herkutellaan jätskibaarin antimilla. Juhlaan mahtuu mukaan jokaisen synttärisankarin mukana yksi aikuinen vieras. Ilmoittautuminen juhlaan nettisivujen kautta auki 27.9.-1.11.2021. Pohjoisten kylien iltaperhekerho ti 12.10. klo 17.30 Ylä-Muuratjärven kylätalo. Iltaperhekerhossa tapaat muita perheitä, lapsilla on leikkiseuraa ja tekemistä, aikuiset voivat vaihtaa kuulumisia. Ilmoittautuminen viestillä viimeistään edellisenä päivänä Tuulikki Lyytikäiselle, p. 050-557 9013. KIRKON OMATOIMIKÄYTTÄJÄKSI Haluaisitko käyttää kirkkoa esimerkiksi hiljentymiseen tai musisointiin omatoimisesti ajanvarauksella? Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan jyvaskylanseurakunta.fi/korpilahden-alueseurakunta/ omatoimikäyttäjäksi Kuollut: Sinikka Marjatta Linnanen 83 v. Jyväskylässä on voimassa laaja maskisuositus yli 12-vuotiaille asukkaille. Sen mukaan maskia on käytettävä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida välttää. Käytättehän maskia siis myös jumalanpalveluksissa ja muissa seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa sekä kirkollisissa toimituksissa. Samoin suositus koskee seurakunnan tiloissa vietettäviä juhlia ja muita tilaisuuksia. Korpilahden palvelupiste on suljettu. Hautausasiat p. 040 162 3982, toimitusten sopiminen p. 050 363 2300. Virkatodistustilaukset p. 041 730 2591. Muissa asioissa otathan yhteyttä Korpilahden alueseurakunnan työntekijöiden suoriin numeroihin. Ajantasaista tietoa löydät Jyväskylän seurakunnan/Korpilahden alueseurakunnan nettisivuilta ja somesta. Facebook: Korpilahden kirkko, Instagram: korpilahdenkirkko. LAHJOITA YHTEISVASTUUKERÄYKSEEN Yhteisvastuukeräys 2021 tukee vähävaraisia vanhuksia taloudellisesti ja digivalmiuksia parantamalla. Voit antaa lahjasi Jyväskylän seurakunnan MobilePay-numeroon 69200 tai nettilahjoitussivulla yhteisvastuu.fi/ jyvaskyla. Jos lahjoitat pankin kautta, lisääthän lahjoitukseesi seurakuntamme viitenumeron 307114. Yhteisvastuun pankkitilit ovat Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75 ja Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28. Kirkkopalvelujen keräyslupa RA/2020/639. HUUTOKAUPPA Ylä-Muuratjärvellä (Pekanmäentie 80) su 10.10. klo 12 alkaen. Näyttö tuntia ennen. Puh. 0400 337722.
11 Keskiviikkona 6.10.2021 Nro 40– ammattilaiset asialla Martinpolku 26 41800 Korpilahti P. 0400 644 899 toimitus@korpilahtilehti. ilmoitukset@korpilahtilehti. www.korpilahtilehti. Avoinna: Ma 9-15, ti-ke 9-12, to-pe suljettu Ilmestyy kerran viikossa KESKIVIIKKOISIN Julkaisija: VanhaUkkola/ Korpilahti-lehti Painopaikka: Lehtisepät ISSN 0782-5609 Toimitus: Päätoimittaja Maarit Nurminen, p. 0400 644 899 maarit.nurminen@korpilahtilehti. ILMOITUSHINNAT 1.1.2021 Hinnat/sivu alv. 0% alv. 24% etusivu 1,00 1,24 €/pmm takasivu 0,80 1,00 €/pmm sisäsivu 0,80 1,00 €/pmm Pienlaskutuslisä 2,50 € lisätään paperilaskuihin. TILAUSHINNAT 1.1.2021 Kotimaa ja pohjoismaat: Kestotilaus.....................................74 € Määräaikainen 12 kk..................80 € Tutustumistilaus 3 kk.................27 € Irtonumerot: K-market Herkkukeidas Toimisto: p. 0400 644 899 ilmoitukset@korpilahtilehti. toimitus@korpilahtilehti. free lance-toimittaja Tiina Lamminaho p. 040 578 4473 EU-maat, kestotilaus...............150 € Muu Eurooppa, kestotilaus..145 € Muut maat, kestotilaus..........170 € Digitilaus, kestotilaus............54 € Irtonumerot...............................2,50 € PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI Maanrakennus ANSSI NIEMI OY www.maanrakennusanssiniemi.fi ? 050 570 9415 Rakennusten pohjat ym. Kaivuuja tasaustyöt Saakoski, korjaamo 826 219 Hinausauto 0400 343 326 www.hinaus-javanainen.fi Hinauspalvelu, Korjaamo Javanainen Rakennuspalvelu Tapio Niemelä Saneeraukset, sisustus-, laatoitusja märkätilatyöt. P. 0400 385 363 ts.niemela@luukku.com Kari Pahkamäki T:mi Korjausja uudisrakentaminen p. 040 771 8552 P. 040 719 5547 Rakentamisja kiinteistön hoitopalvelut RakennusIkkala Korpiojantie 2 FYSIOTERAPIA: Minna, p. 040 7271 396 LYMFATERAPIA, HOITOSUKAT: Kristiina, p. 0400 808 870 Konetyö Pietilä, p. 0400 410 564 Kaivinkonetyöt Jätevesijärjestelmät Rakennusten pohjatyöt Maansiirrot Hiekat, sorat, mullat Vaihtoja purkulavat Kuorma-autokuljetukset Virpi Koskela, puh. 044 986 0529 Kaivinkonetyöt isolla tai pienellä koneella.Kalliomurskeet, sepelit ja hiekat. Rumpu-salaojasadevesiputkia, suodatinkankaita. Tärylätkä vuokrattavana. Taksi henkilöja tavarakuljetuksiin! RIPPALA OY 0400-846761 -Puiden kaadot & leikkaukset -Kantojen jyrsintä -Hakkuutyöt 045 207 8135 www.tmsavotta.fi Korpilahden Radioja TV-huolto Ky ANTENNIASENNUKSET ja -TARVIKKEET Pauli Lehtinen p. 0400 319 031 Lauri Lehtinen p. 0400 527 448 Kalliomurskeet ja kiviainekset Kaivinkone. ja maansiirtotyöt 0400 640 617 tuomo@leustunkaivu.fi www.leustunkaivu.fi Sähkötyöt: p. 0400 242 571 Ilmalämpöpumput: p. 040 538 3037. Parturi-kampaamo Lovi & Laikku 050 440 7535 040 700 4272 ARJEN SUPERSANKARI: RAKENTAMINEN, SÄHKÖTYÖT Vuokrattavana minikaivuri, rakennustelineitä. Puh. 040 538 7908; ahotek@gmail.com SRS Ahonen Oy Korpilahdentie 13, Korpilahti Ammattilainen, varaa ilmoitustilasi tästä! Huollot ja korjaukset takuulla! Myös uuden auton takuu säilyy. Renkaiden kausisäilytys! AutoVanhalasta INNOVOICEostorahoitus AutoVanhala, Tikkasentie 2, KORPILAHTI p. 0400 546486 vanhala@autovanhala.com www.autovanhala.com ma-pe 8-17 www.veljeksetvanhala.fi * Rakentaminen * Viemärien avaus/ kuvaus *Salaojien puhdistus/ kuvaus *Kuljetukset nosturiauto/ konelava, rahtilava * Jätelavapalvelut *Maanrakennus/kaivinkonetyöt 0400 648 024 veljekset.vanhala@co.inet.fi Tilaisuude tulle Tähtelää ! Rantasauna, takkatupa • ma–to 45 €/h Takkatupa ja saunat • ma–to 53 €/h Takkatupa, saunat ja vierashuoneet • pe–su 250 €/päivä Kokoustilat • alkaen 35 €/h Tähtiniementie 26 info @tahtela.fi p. 050 432 9191 www.tahtela.fi VAARUNHOVI Merkkipäivät Ristiäiset ja muistotilaisuudet Kokous-, koulutusja saunatilat Tilausravintola 050 4300 441 www.vaarunhovi.fi HIERONTA ORVOKKI koulutettu hieroja Liisa Heikkilä, 0440888284, Suurusniementie 18 B Muurame (9-tieltä 1km ). KUKKAJA HAUTAUSPALVELU Joensuuntie 2 , p. 014 821 134. Aukioloajat: Ma-pe klo 9-17, la 9-13, muuten sopimuksen mukaan. HAUTAUSASIAT: Erkki Wuorsalo, puh. 040 581 0877. www.paivansini.fi PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI KERRO MEILLE JUTTUVINKKISI! Tunnetko kiinnostavan henkilön tai tapahtuman? Onko sinulla mielessäsi asia, josta haluaisit tietää enemmän? Ota yhteyttä: toimitus@korpilahtilehti.fi tai puhelin 0400 644 899. Autopesu 24h AVOINNA: MA-PE 9-17 LA 10-14 Vuokrataan henkilönosturi Työskentelykorkeus max 9m. Vuokra 80e /vrk sis alv. RakennusIkkala puh. 0449709195 KALEVALAINEN JÄSENKORJAAJA Matti Sipponen puh. 040 670 7739 Kehon mobilisaatiohoitoa www.mattimikko.fi c/o Monifysio, Korpiojantie 2 Tervetuloa hoitoihin! palveluita
12 – Keskiviikkona 6.10.2021 Nro 40 Kaikille kuuluvat liikuntapaikat vetovoimatekijäksi Korpilahti tarvitsisi oman liikuntapaikkasuunnitelman ja sen mukaisen kaavoituksen, sillä liikunta kuuluu kaikille ja tekee tutkitusti ihmiselle hyvää. Myös alueen luontoliikuntakohteet sekä retkeilyreitit ovat jääneet kehittämisessä paitsioon. Jyväskylän kaupungin lähiliikuntapaikkaohjelmassa vuosille 2019–2025 ei ole suunnattu Korpilahdelle toimenpiteitä, edellinen kartoitus on tehty 2012. Kaupungin Liikuntapaikkojen kehittämisohjelmassa on maininta Korpilahdelle suunnatun helpon, valaistun ulkoilureitin toteuttamisesta vuonna 2024. Ulkokenttien palveluverkkoselvityksestä puolestaan käy ilmi, ettei Korpilahdelle ole juuri toimenpiteitä suunnattu. Meitä lähimmät kehittämiskohteet sijoittuvat Keljonkankaalle, jonne on kaavailtu tekojääradan rakentamista vuonna 2027. Skeittiparkkien tai pumptrackien lisäämismahdollisuuksia harkitaan mahdollisesti Hippoksen, Vaajakosken, Huhtasuon tai Kotalammen alueille. Mikäli aluettamme tahdotaan kehittää nopeammin ja pitkäjänteisemmin, tarvitsemme yhteistyötä paikallisesti mutta myös kaupungin tukea esimerkiksi maankäyttöön tai osarahoitukseen. Kun kehittämisellä tavoitellaan laajaa käyttäjäkuntaa, on sille tarvittava rahoitus helpompi saada. Alueellamme toimii runsaasti yhdistyksiä ja harrastusporukoita sekä seuroja ja kaikilla on yhteinen päämäärä: tuottaa hyvää alueemme asukkaille. Yhteiskehittämisen kohteena voisi toimia monipuolisen liikuntapuiston rakentaminen esimerkiksi vanhainkodin alapuoliselle pellolle. Pelto on kaupungin omistuksessa, helposti saavutettavissa niin paikallisille kuin ohikulkijoille ja siellä olisi tilaa eri liikkumistapojen suorituspaikoille. Paremmat liikuntamahdollisuudet mm. skeittaamiseen, pyöräilyyn, poluilla liikkumiseen tai esimerkiksi luisteluun ja hiihtoon mahdollistaisi kurssija kerhotoiminnan järjestämisen, joita varten tällä hetkellä täytyy monen lajin suhteen lähteä kauemmas. Kuluneena kesänä toteutettu rantauimakoulu on hyvä esimerkki liikkumisen edistämisestä Jyväskylän muiden seuratoimijoiden kanssa. Monipuoliset, saavutettavat liikuntapaikat houkuttelisivat ihmisiä kylällemme ja tukisivat näin mm. alueen yrityksiä. Allekirjoittaneet: Alkio-opisto Horkan koulupiirin kyläyhdistys ry. Humanistinen ammattikorkeakoulu Korpilahden asukasyhdistys Klasu ry. Korpilahden Martti ry. Korpilahden Pyrintö ry. Korpilahden reserviläiset ry. Korpilahden Sydänyhdistys ry. Korpilahden Tikkalan kyläseura ry. Korpilahden vpk Korpilahden Yrittäjät ry. Lions Club Korpilahti MLL Korpilahden paikallisyhdistys Moksi ry. Yleisöltä Korpilahden tulevan historiikin nimen arvuuttelua: Fatalismin vaiheilta yhteiseen onnistumiseen Tekstin aiheita olisi runsaasti, liikaakin ehkä: Täkäläisten kaupunginvaltuutettujen yhteisenä huolena on muun muassa palveluiden ja yritystentoimintaedellytysten turvaaminen, tulevien tielinjauksien mielekkyys sekä täkäläisten vapaaajanviettomahdollisuuksienparantaminen. Tuulivoimaja kaivoshankkeiden kehittelyt Vespuolelle ovat tulossa tavalla tai toisella käsittelyyn tällä valtuustokaudella. Näkymiä halutaan parantaa monella rintamalla. Toivotaan, että poliittiset lihaksemme riittävät jokaisen rintaman voittamiseen. Kaupungin tasolla merkittäviä tulevia aiheita ovat esimerkiksi Hippos-hanke sekä Alva-yhtiöidentulevaisuuteen liittyvät päätökset. Kaupungin tämän vuoden talousennuste on pahasti pakkasella ja tulevan vuoden budjetti reilusti alijäämäinen. Kaupungin verotulot ovat yksinkertaisesti liian pienet käyttötalousmenoihin nähden. Valmistuvat opiskelijat muuttavat kaupungista valmistuttuaan, kun juuri heidän haluttaisiin työllistyvän tänne ja osallistuvan verotaakan kantoon. Kaupungilla on kroonistunut henkilöstöpula monella sektorilla kun rekrytoinnit eivät tahdo onnistua. Vaikuttaisi, että juurisyiden etsintään ei tunnu olevan polttelevaa halua. Lieneekö syyt liian ilmeisiä sitten? Tulevan hyvinvointialueen osalta kaupunginvaltuutettujen tulee harjoittaa edunvalvontaakaupunkilaisten parhaaksi. KeskiSuomen Sairaanhoitopiirin Asteri-potilastietojärjestelmä sentään saatiinpäätettyä, toivoaksemme meidän yhteiseksi parhaaksi. Hienoista epäselvyyttä tuon hankkeen puoltavissa ja epäävissä argumenteissa oli kieltämättä havaittavissa. Korpilahden aluetta koskevista asioista keskustellaan kaupungin organisoimassa asuinalueillassa 28.10. kello 18 alkaen. Pyrimme järjestämään mahdollisuuden fyysiseen kohtaamiseen asuinalueillan yhteydessä, tällä tietoa yhtenäiskoulun ruokalassa. Paikka vahvistetaan lähempänä ja ilmoitettaneen Korpilahti-lehdessä. Tulkaahan kaikki kynnelle kykenevät mukaan joko fyysisesti tai etänä. Kuten jo todettu, aiheista ei ole pulaa. Rohkenen ennustaa uutisrikasta valtuustokautta myös Korpilahti-lehdelle. En tuhlaa tällä kertaa palstatilaa enempää isojen otsikoiden kertaamiseen, niistä ehtii kirjoitella myöhemminkin. Keskustelisin mieluummin politiikanteon tavoista. Meillä käytössä olevan edustuksellisen demokratian kommervenkkeihin kuuluu sellainen, että kansalaiset valtuuttavat jotkin ehdolla olevista henkilöistä hoitamaan yhteisiä asioita. Yhteisten asioiden hoito onnistuu valtuutetuilla vaihtelevalla menestyksellä. Valtuutettujen pääkopissa pyörii monenmoisia ajatuksia siitä, että mikä olisi kulloinkin sopiva kanta sekä ratkaisuehdotus esille tuleviin asioihin sekä ongelmakohtiin. Kun kanta on löytynyt, täytyy se enää saada muuttumaan todeksi poliittisissa kädenväännöissä. Yksittäisen poliitikon voimat saattavat tuntua pieniltä, kun mennään isoihin pöytiin vääntämään poliittista kättä. Tarvitaan lisävoimia. Täkäläisten ihmisten ajatuksia kuunnellessa on tullut monesti mieleen, että ratkaisun avaimet eivät ole enää täkäläisten asukkaiden omissa käsissä, vaan ne on viety kuntaliitoksen myötä kaupunkiin. Näin osin onkin, mutta rohkenen väittää tätä osatotuudeksi. Todellinen vaikuttava voima löytyy yhteisestä tahdosta, kun vain ensin löydämme sen. Olen hyvilläni siitä, että useammat korpilahtelaiset ovat ottaneet yhteyttä allekirjoittaneeseen itselleen merkityksellisten asioiden edistämiseksi. Tämä on juuri oikea tapa vaikuttaa. Kun tuumataan yhdessä, mitä voimme asioille tehdä, niin alkaa monesti jälkeä syntymään. Tämä valtuutettu lähtee helposti mukaan hankkeisiin, joihin löytyy talkoointoa ja yhdessä tekemisen henkeä. Tässä samassa lehdessä julkaistava, eräiden korpilahtelaisten järjestöjen ja toimijoiden muotoilema vetoomus on esimerkki asiasta, jonka edistämisessä on kunnia saada olla mukana. Edistän mielelläni omalta osaltani kaikille avointen liikuntapaikkojen ja –mahdollisuuksien muodostumista Korpilahdelle. Uskon, että laajaa kannatusta saanutta hanketta on helpompi edistää myös kaupungin organisaatiossa. Näitä yhteisiä tahdonilmaisuja on ilo viedä eteenpäin! P.S. Otsikko on muuten tarkoituksellisesti valittu. Arvelen, että Korpilahden parhaat päivät ovat vielä edessäpäin ja tuleva historiikki voisi olla nimettynä vaikkapa tuohon tapaan. Yhteiset haasteet voitetaan yhdessä. Syysterveisin Ari Laitinen Ari.M.Laitinen@outlook. com p. 044 517 3257 Remontoitavassa talossa paloi Korpilahdella, remontoitavassa omakotitalossa syttyi uhkaava tulipalo viikonloppuna. Talon asukkaat olivat huomanneet asunnon olevan täynnä savua ja poistuneet asunnosta. Pelastuslaitoksen saapuessa kohteeseen rakennuksen sisäpuolella oli runsaasti savua ja tulisijan edustalla oli lattiarakenteissa palo. Pelastuslaitos sammutti varsinaisen tulipalon nopeasti ja varmisti vielä, että palo ei ole levinnyt syvemmälle lattiarakenteisiin purkamalla lattiarakennetta. Henkilövahinkoja ei tilanteessa syntynyt. Omakotitalon lattiarakenteisiin tuli vaurioita sammutusraivauksesta ja savuvahinkoja muuhun asuntoon. Pelastuslaitos tutkii palon syttymissyytä. Lyhyesti Päättäjien pöydistä Kirjoita yleisön osastolle. Muista liittää mukaan nimesi ja yhteystietosi. Lähetä kirjoituksesi toimitus@korpilahtilehti. fi tai osoitteella Korpilahti-lehti, Martinpolku 26, 41800 Korpilahti. Väkeä riitti Korpilahden kylillä Moksissa ja Oittilassa ralliperjantaina. Parkkolan risteyksen katselualueelle kertyi katsojia pieneen tungokseen asti. Rallivieraat olivat tyytyväisiä päästessään pitkästä aikaa seuraamaan MM-rallin karkeloita. Sekä Moksissa että Oittilassa kahviloiden tuotteet tekivät myös hyvin kauppansa. Kuva on Moksi-Sahloinen erikoiskokeelta.