1 Keskiviikkona 3.8.2022 Nro 31– KESKIVIIKKO 3.8.2022 51. VSK KORPILAHDEN ALUEEN PUOLUEETON PAIKALLISLEHTI NUMERO 31 Tiina Lamminaho KORPILAHTI Pellolta suoraan pöytään Lauantaina pääsi tutustumaan korpilahtelaisiin ja muuramelaisiin maatiloihin MTK Korpilahti-Muuramen järjestämässä Maaseutu kaikilla aisteilla -tapahtumassa. Mukana oli kaikkiaan kahdeksan tilaa, joista viisi Korpilahdella. Ylä-Tihtarin tilalla Oittilassa sai nostaa itse perunaa pellosta. Perunannostossa kävivät muun muassa korpilahtelaiset Eeva ja Tapani Nyberg. – Suosimme lähiruokaa ja olemme ostaneet Ylä-Tihtarin perunoita kaupastakin. Nyt niitä sai todella tuoreena, kun pääsi itse nostamaan maasta, Nybergit totesivat. – Kasvatamme kasviksia itsekin pienimuotoisesti, tänä vuonna kasvimaalta tulee porkkanoita, sipulia ja vähän papuja. Lähellä tuotetuille elintarvikkeille toivoisimme vielä enemmän näkyvyyttä, nyt etenkin Smarketissa saa katsoa tarkasti, että löytää lähellä tuotettuja tuotteita muiden joukosta, Eeva Nyberg sanoo. – Muualla päin Suomea liikkuessamme suosimme myös sen seutukunnan tuotteita, jossa olemme, ja ostamme mielellämme ruokaa suoraan tuottajilta. Nyt olemme mukana REKO-lähiruokapiirissä ja jo sitä ennen olimme täällä aikaisemmin toimineessa lähiruokapiirissä, Nybergit kertovat. Harri, Ella ja Lilianne Halme olivat tulleet Oittilaan Palokasta. – Olemme osallistuneet näihin tällaisiin juttuihin ennenkin, olimme muun muassa Makumatkalla Korpilahdella, ja viime vuonnakin kiersimme maatiloilla vastaavanlaisena teemapäivänä, Lilianne Halme kertoi. – Maaseutu ja sen tuotteet kiinnostavat, kun on itse viettänyt lapsuudessaan paljon aikaa maalla mummolassa, Harri Halme sanoo ja Lilianne Halme myöntää asian olevan samoin omalla kohdallaan. – Ja myös lähiruoka kiinnostaa. On tärkeää tukea suomalaista maataloutta, Lilianne Halme toteaa. Ylä-Tihtarin tilalla kasvaa tällä hetkellä perunaa noin puolen hehtaarin alalla. – Enimmillään tilalla on ollut perunaa viidestä kymmeneen hehtaaria. Minä olen ollut tässä isäntänä nyt 14 vuotta, ja koko sen ajan perunan kysyntä on laskenut. Meillä oli tilalla suoramyyntipiste, mutta se lopetettiin pari vuotta sitten, kun myynti hiipui niin pieneksi, Samuel Uusitalo kertoo. – Nyt emme kasvata enää varastoperunaa ollenkaan, meillä on ainoastaan varhaisja kesäperunaa, joka menee suoraan pellolta myyntiin. Ylä-Tihtarin peruna menee pääosin kauppoihin. – Myös Villa Cawénissa on myynnissä meidän perunaa ja tilauksesta myymme täältä tilaltakin. Yhteen lounasravintolaan toimitamme perunoita, mutta ravintoloihin myyntiä on rajoittanut kiristynyt lainsäädäntö. Nykyäänhän keittiöihin ei saa viedä multaperunaa, vaan ravintolalla pitäisi olla oma, erillinen pesutila. Moni ravintola ei sellaista ole laittanut, vaan haluaisi ostaa perunat pestyinä, ja mielellään kuorittuna ja viipaloitunakin, siihen meillä ei ole taloudellisesti mahdollisuutta lähteä, Uusitalo kertoo. – Yksityistenkin perunanosto on muuttunut. Vielä kymmenen vuotta sitten veimme yksityisille ihmisille talven perunat kerralla, mutta nyt monellakaan ei ole sellaisia säilytystiloja, että voisi ostaa isompia eriä kerrallaan. Tänä vuonna Ylä-Tihtarin pelloista isoimmalla osalla kasvaa kauraa, sitä on 25 hehtaarilla. – Kuminaahan meillä on ollut monta vuotta, mutta nyt vähensimme sitä ja laitoimme enemmän kauraa. Kuminaa on noin kymmenellä hehtaarilla, Uusitalo kertoo. – Hevospuoli meillä on laajentunut voimakkaasti, se tuo jo suuremman osan tilan liikevaihdosta kuin perinteinen maatalous. MTK Korpilahti-Muurame järjesti avointen ovien tapahtuman maatiloilla myös viime vuoden heinäkuussa. – Se oli kyllä ihan suosittu. Nyt tarkensimme vielä aikatauluja siten, että koko päivän ajan on jotain, missä voi käydä, ja päivän voi vielä päättää saunomiseen. Mukana oli monipuolinen kattaus tiloja, MTK KorpilahtiMuuramen puheenjohtaja Minna Häkkinen kertoo. Korpilahdelta tapahtumassa olivat mukana Ylä-Tihtarin tilan lisäksi Ahvenuksen maitotila, Haanpään alpakkakahvila, Lahnamäen tila ja Leustun tila. Ylä-Tihtarin tila on ollut aiemminkin mukana vastaavanlaisissa avointen ovien päivissä. – Olemme pyrkineet olemaan mukana aina jollakin tavalla, kun näitä on järjestetty. Joskus meillä on ollut tätä perunahommaa, joskus hevospuolta ja joskus museoaittojen esittelyä. Pyrimme talkoilemaan oman osamme maaseututuottajien hyväksi, Samuel Uusitalo toteaa. – Perunan kysyntä suoraan tilalta on vähentynyt todella paljon, Ylä-Tihtarin isäntä Samuel Uusitalo kertoo. Ella, Lilianne ja Harri Halme olivat tulleet Oittilaan Palokasta. Korpilahtelaiset Eeva ja Tapani Nyberg ovat ostaneet monesti kaupastakin Ylä-Tihtarin perunaa, nyt he tulivat hakemaan niitä suoraan pellosta, kun siihen tarjottiin mahdollisuus.
2 – Keskiviikkona 3.8.2022 Nro 31 Tiina Lamminaho Tänään keskiviikkona nimipäiväänsä viettävät Nea, Linnea, Vanamo, torstaina Veera, perjantaina Salme, Sanelma, lauantaina Toimi, Keimo, sunnuntaina Lahja, maanantaina Sylvi, Sylvia, Silva ja tiistaina Erja, Eira, Nadja. Paljon onnea nimipäiväsankareille! Nimipäivät Maarit Nurminen Pääkirjoitus Korpilahden pitäjänsuutarin Johan Ekbergin jälkeläiset kokoontuivat Värikkäät kankaat loppukesän ilona Viitisenkymmentä suvun jäsentä kuudennessa, seitsemännessä ja jopa kahdeksannessa polvessa kokoontui lauantaina 9.7.2022 suvun syntypitäjällä Korpilahdella luonnonkauniissa ympäristössä Päijänteen rannalla historiallisessa Juhlakartano Tähtiniemessä. Pahimpina korona-aikoina oli jouduttu perumaan vuoden 2021 sovittu sääntömääräinen sukuseuran vuosikokous ja sovittu välikausitapahtuma. Sukuseuran ja sen hallituksen puheenjohtaja avasi kokouksen, jonka alussa pidettiin hiljainen hetki keväällä 2022 kuolleiden pitkäikäisten sukuun kuuluneiden Irma Pynnösen, o.s. Tammivuori ja Eine Tikan, o.s. Syvänen, muistoksi. Myös muita lähivuosina kuolleita sukulaisia muisteltiin. Yleiskokouksen puheenjohtajaksi valittiin sukuseuraa alkuvuosina pitkään luotsannut Pertti Tammivuori. Vuodesta 2015 lähtien puheenjohtajana toimineen Riitta Kaijalainen-Vainikaisen ilmoitettua, ettei hän ole enää käytettävissä, sukuseura valitsi puheenjohtajaksi seuraavalle kaudelle hallituksen nykyisen varapuheenjohtajan Kaija Latva-Koiviston Jyväskylästä. Hallitukseen saatiin myös uusia jäseniä eri sukuhaaroista. Hallitukseen valittiin entisten Heta Tammivuoren ja Elina Flyktmanin lisäksi uusina jäseninä Raimo Tikka, Sirpa Kuikka ja Silja Lamminmäki-Vartia. Sukuseuran toiminnatarkastajana pitkään toiminutta Alpo Karilaa muistettiin kukkasin kokouksessa. Hänen poikansa Severi Karila valittiin uudeksi toiminnantarkastajaksi. Vuosittainen tukimaksu päätettiin pitää samana kuin aikaisempina vuosina: 10,00/jäsen ja 100,00/ ainaisjäsen, maksu suoritetaan sukuseuran tilille : FI26 5721 1520 0546 31. Mahdolliseen välivuositapahtumaan tuli toiveita ja ideoita. Seuraava sukuseuran sääntömääräinen kokous pidetään vuonna 2024. Hallituksen jäsen Heta Tammivuori kertoi sukutapaamisessa isästään Timo Tammivuoresta tehdyn DNA-tutkimuksen tuloksista. Pentti Latva-Koivisto puolestaan valoitti EkbergTammivuori FB-sivujen käyttöä ja kertoi suvun jäsenten sijoittamisesta Geni. fi:ssä sukupuuhun. Suvun jäsen Panu Vuori kertoi papastaan Reino Vuoresta kaukopartiomiehenä Suomen sodissa. Varsinaisen elämäntyönsä Reino Vuori oli tehnyt leipurina, jolla oli ollut leipomo Jyväskylässä Kauppakadulla. Uusi sukuseuralainen Silja Lamminmäki-Vartia lausui Korpilahdelta Taivalkoskelle siirtyneen isänsä Lauri Lamminmäen runon. Kokoontumisen musiikista vastasi suvun seitsemättä sukupolvea edustava Marjo Koskimäki Espoosta laulaen Rauno Lehtisen Kasvunpaikka-laulun ja säestäen tilaisuuden lopuksi yhteislauluna esitetyn KeskiSuomen kotiseutulaulun. Riitta KaijalainenVainikainen Suku kokoontui yhteiskuvaan. Loppukesän ajan Höyry-gallerian kesätilassa voi ihailla tekstiilitaiteilija Sirpa Hasan värikkäitä töitä. Esillä on batiikkia Hasan kolmekymmentävuotisen uran ajalta, sekä ekoprinttiä ja kirjailua viime vuosilta. Työssä, joka on Hasan ensimmäisiä, loistaa kaksi iloisenväristä rättisitikkaa, Hasa kun on omistanut itse rättisitikan vuodesta 1988 lähtien ja ne ovat hänelle rakas harrastus. Kesätilan seinillä on myös jäniksiä, pingviini ja pässi, uusimmissa töissä taas mennään enemmän kasvikunnan puolelle. – Batiikista innostuin kolmisenkymmentä vuotta sitten, kun opiskelin Nivalan käsija taideteollisessa oppilaitoksessa. Minulla oli opettaja, joka oli itse innostunut batiikista ja hänen johdollaan batiikin maailma avautui minullekin, Sirpa Hasa kertoo. – Sitä ennen olin harrastanut erilaisia tekniikoita, muun muassa grafiikkaa. Toiveena minulla oli tekstiilin ja kuvan yhdistäminen, kokeilin tehdä kangaspuillakin, mutta se ei ollut minun juttuni. Huovuttaminen oli jo lähellä sitä, mitä halusin, koska värjäsin villat itse. Värjäys tuli siitä, ja Nivalassa opiskeltuani hankin työhuoneen ja ryhdyin tekemään batiikkia. Batiikkia Hasa sanoo tekevänsä edelleen, mutta nyt mukaan on tullut myös ekoprintti, jossa painetaan kuvioita kankaalle kasvien avulla. – Jotkut kasvit toimivat siinä hyvin, jotkut heikommin, eli se vaatii myös kasvien tuntemista. Kokeilun kautta olen löytänyt sopivat kasvit, Hasa kertoo. – Ekoprinttiin olen yhdistänyt kirjontaa. Kirjonnan avulla voi korostaa jotain, tai tehdä ihan omaa kuvakerrontaa. Esillä on myös kaksi työtä, ”Sudenkorento” ja ”Lehdet”, joissa on käytetty kolmea tekniikkaa, batiikkia, ekoprinttiä ja kirjontaa. – Kirjonta on todella aikaa vievää, nyt on ollut sellaisia aikoja, että on pystynyt pysähtymään, Hasa toteaa ja kertoo, että myös batiikin tekeminen on hidasta. – Yhteen kankaaseen tarvitaan useita vahauksia ja värjäyksiä ja niiden välissä pitää kangas kuivattaa. Lopuksi vaha poistetaan keittämällä. Hasa on tutustunut batiikkiin myös Länsi-Afrikassa ja Indonesiassa. – Molemmat ovat batiikin alkukoteja, mutta keskenään ne ovat hyvin erilaisia. Minä teen batiikkia omalla tavallani, tämä ei ole länsiafrikkalaista eikä indonesialaista, Hasa sanoo. – Kankaani ovat värikkäitä, mutta niissä on Pohjolan värit, jotka sopivat meikäläiseen ympäristöön. Täällä esillä olevista ainoastaan ”Uimareissu”-nimisessä työssä, jossa on kaksi jänistä, hehkuvat Afrikan värit, koska se on tehty Afrikassa, sikäläisillä väriaineilla. Olen kokeilujen kautta tehnyt kehitystyötä ja löytänyt minulle sopivat työvälineet sekä oman tapani tehdä batiikkia. Kuva-aiheet tulevat omasta elämästäni ja omasta mielikuvituksestani. Hasan mukaan Höyry-gallerian kesätilan näyttely esittelee hyvin hänen uraansa. – Minulla oli enemmänkin kankaita mukana, mutta Ulla Huttunen valitsi nämä esille laitettavaksi. Näistä tulee mukavasti esille, millaisia teoksia olen tehnyt vuosien varrella, Hasa toteaa. – Värejä olen käyttänyt aina runsaasti. Jossain vaiheessa kankaissa seikkailivat eläinhahmot, nyt tilalle ovat tulleet kasvit. Ja vuosien varrella on muuttunut myös oma ajankäyttöni; ennen tuli toteutettua enemmän suunnitelmia ja luonnoksia, nyt miettii tarkemmin, mitä lähtee toteuttamaan. Sirpa Hasa: ”Punainen varjo” Höyry-galleriassa 1.8. – 30.9. Sirpa Hasan 30-vuotisjuhlanäyttelyssä Höyry-gallerian kesätilassa on esillä Hasan töitä vuosien varrelta. Jänishahmoissa Hasan ”eläinkaudelta” hehkuvat Afrikan värit, koska se on tehty Afrikassa, paikallisilla väriaineilla. Taustalla näkyvässä, uudemmassa ”Polku” -teoksessa taas on köynnöskasveja, lehtiä ja marjoja. Tukea tulevaisuuteen Pienet paikallislehdet ovat säilyttämisen arvoisia lukijoilleen, joskin ne ovat joutuneet kamppailemaan kannattavuusongelmia vastaan jo vuosikaudet. Yksi kannattavuuden kannalta haasteellinen tekijä ovat joka vuosi kasvavat jakelukustannukset. Ne verottavat helposti leijonan osan pienen lehden tuloista. Yhteistyöllä ja yhdistymällä myös pienillä on tulevaisuutta. Niinpä päädyin Korpilahti-lehden kustantajana liiketoimintakauppaan PaikallisUutiset-lehdestä, joka oli lakkautusuhan alla vuoden loppuun mennessä. PaikallisUutiset on Uuraisten ja Toivakan kuntien alueella ilmestyvä paikallislehti. Liiketoimintakaupan myötä myös Korpilahti-lehden tulevaisuus tulee olemaan turvatumpi. PaikallisUutisten vastaavana päätoimittajana aloitti lehden pitkäaikainen toimittaja Hanna Lahtinen. Korpilahti-lehden kesätauko on ohitse ja arki alkaa. Lehti ilmestyy ilman taukoa jouluun saakka. Vaikka kesäkuukaudet tuntuvat sujahtavan taas muistoiksi nopeaan tahtiin, nautitaan vielä kesäkuukausi-elokuusta. Ainakin marjastajille ja sienestäjille on luvassa hieno loppukesä.
3 Keskiviikkona 3.8.2022 Nro 31– Annamari Maukonen Tiina Lamminaho Pienet teot tuovat turvallisuutta Iloiset rosvot tuovat tukea Kenian tytöille Korpilahden teatteri ja Jyvässeudun soroptimistit ovat tehneet yhteistyötä kohta parikymmentä vuotta. Soroptimist ovat myyneet joka kesä yhden näytöksen, jonka tuotto on lahjoitettu hyväntekeväisyyteen. Tänä kesänä on vuorossa tilausnäytäntö Kolmesta iloisesta rosvosta sunnuntaina 14.8. Näytöksen tuotto lahjoitetaan Keniaan, Home Street home -järjestölle ja arpajaisten sekä väliaikakahvion tuotto Ukrainaan Unicefin kautta. Home Srteet home -Järjestö tukee kenialaisten tyttöjen ja nuorten koulutusta sekä kehittää kylän terveydenhuoltoa, SI Jyvässeudun presidentti Anita Meuronen kertoo. -Tämän Korpilahden teatteriesityksen tuotolla Keniassa hankitaan koulukirjoja, tuetaan opettajan palkkausta ja parannetaan kylän vesihuoltoa. -Yhteistyö Korpilahden teatterin kanssa on sujunut loistavasti. Kun ostat hyväntekeväisyysnäytökseen lipun, saat teatterielämyksen ja samalla tuet kenialaisia tyttöjä ja nuoria, Anita Meuronen iloitsee. Jämsän soroptimistiklubilla on toimintavuosia jo 60 ja Jyvässeudun soroptimistiklubilla 41. Yhteinen satavuotisjuhla kokosi soroptimistisisaria Korpilahdelle Tähtiniemen juhlakartanoon 9.6.2022. Yhteistyö, yhdessä hyvän tekeminen on soroptimistitoiminnan peruspilareita, joten yhteinen syntymäpäiväjuhla sopi hyvin. Juhlan aikana muisteltiin menneitä, kuultiin korkeatasoisia musiikkija runoesityksiä ja herkuteltiin. Tyttöjen ja naisten aseman vahvistaminen on keskeinen tavoite kansainvälisellä soroptimistijärjestöllä, Soroptimist International, jonka jäseniä Jämsän ja Jyvässeudun Soroptimistiklubit ovat. Vuosikymmenien varrella klubit ovat tukeneet paikallisesti ja kansainvälisesti tyttöjen koulutusta, harrastusmahdollisuuksia ja jakaneet stipendejä opiskeluun ja jatkokoulutukseen. Punaisena lankana viesti Soror optima eli paras sisar. Soroptimist International on maailmanlaajuinen eri ammatteja, kulttuureja ja maita edustavien naisten vapaaehtoisjärjestö, joka puolustaa ihmisoikeuksia, rauhaa ja demokraattista päätöksentekoa. Se edistää erityisesti naisten ja tyttöjen asemaa ja tasa-arvoa kouluttamalla ja rohkaisemalla heitä uusiin tehtäviin. Suomessa soroptimisteja noin tuhat ja maailmassa 80 000. Parhaat sisaret Jämsän ja Jyvässeudun soroptimistiklubeista viettivät yhteistä satavuotisjuhlaa Juhlakartano Tähtiniemessä Korpilahdella. Kuva Armi Unga. Tikkalan kyläturvallisuussuunnitelma päivitettiin tänä kesänä. – Kyläturvallisuusteemaahan olemme käsitelleet jo pitkään, täällä on muun muassa järjestetty erilaisia koulutuksia. Kyläturvallisuussuunnitelma meillä on ollut jokusen vuoden, nyt päivitimme tiedot ajan tasalle, Tikkalan kyläseuran varapuheenjohtaja Reena Laukkanen-Abbey kertoo. Nyt kyläturvallisuussuunnitelmassa on muun muassa nimettynä turvallisuuden yhteyshenkilö. – Pelastusviranomaiset toivovat, että kylille nimettäisiin yhteyshenkilöt, joilla on paikallistuntemusta. Meillä yhteyshenkilöksi on nimetty kauppias Jukka Mehtonen, Reena Laukkanen-Abbey kertoo. – Jos paikalle joudutaan hälyttämään apua, pitäisi tietää oikea sijainti. Turvallisuuden yhteyshenkilö voi auttaa viranomaisia paikalistuntemuksellaan, mutta kaikilla kiinteistöillä olisi hyvä olla näkyvillä osoite ja paikkakoordinaatit, jotta ne osataan tarvittaessa antaa hätäkeskukseen. Taulu, jossa osoite ja koordinaatit on, olisi hyvä olla sekä sisällä että ulkona, esimerkiksi saunarakennuksessa. Tietojen näkyville laittaminen on pieni vaiva, mutta saattaa pelastaa ihmishengen. Reena Laukkanen-Abbeyn mukaan Tikkalassa, kuten monessa muussakin kylässä, suurimmat riskit aiheutuvat liikenteestä. – Meillä ei ole kevyen liikenteen väylää, se aiheuttaa riskejä, samoin teitten huono kunto ja huono talvihoito, Laukkanen-Abbey toteaa ja kertoo, että kyläturvallisuussuunnitelmaan on kirjattu tavoitteiksi saada peilit Saukkolahdentien ja Pöykyntien risteykseen sekä suojatie kaupan lähettyville. Sydäniskuri Tikkalassa on, tällä hetkellä se on sijoitettuna päiväkoti – koululle. – Tavoitteena meillä olisi saada rahoitusta sydäniskurin lämpökaapille, jotta se voitaisiin sijoittaa kaupan ulkoseinälle, että se olisi saatavilla myös silloin, kun koululla ei ole ketään, Reena Laukkanen-Abbey kertoo. Vielä tänä vuonna Tikkalassa on tarkoitus järjestää alkusammutuskoulutus ja ikäihmisten turvallisuutta on tarkoitus parantaa tarkistamalla vapaaehtoisvoimin ikäihmisten palovaroittimien paristot. Sähkökatkoihin, tai muihin nykyaikaisten viestikanavien häiriöihin on varauduttu hankkimalla kylätalolle paristoilla toimiva radio. Kyläturvallisuussuunnitelmaan on myös kirjattu, että tilanteessa, jossa normaalit tiedonvälitysväylät eivät ole käytössä, tietoa ja tiedotteita jaetaan kokoontumispaikalla koululla sekä kaupan ilmoitustaululla. – Kyläturvallisuussuunnitelmassa on listattuna pieniä, mutta tärkeitä asioita, eivätkä kaikki suinkaan tarvitse rahoitusta, Reena Laukkanen-Abbey toteaa. – Esimerkiksi pitkiä sähkökatkoja ajatellen meillä on hyvä tilanne, kun meillä on Hangasjärvi, joka on sähkötön, mutta täysin toimiva. Se voi toimia vaikka evakuointipaikkana tarvittaessa. Reena Laukkanen-Abbeyn mukaan Keski-Suomen kylissä on meneillään paljon turvallisuuteen liittyviä hankkeita, esimerkiksi Keski-Suomen sydänpiirin Auttavat kylät -hanke, jossa perustetaan kyliin turvallisuusryhmiä. Sydäniskuriryhmiin kuuluu henkilöitä, jotka osaavat käyttää sydäniskuria, ja he saavat tarvittaessa hälytyksen suoraan hätäkeskuksesta. Naapuriapuryhmiä taas on perustettu auttamaan arjen pienissä askareissa, jotka eivät vaadi ammattiosaamista. – Meillä on ollut ajatuksissa perustaa tännekin sydäniskuriryhmä, myös paikalliseen Vapepa-ryhmään on ollut kiinnostusta, mutta korona on viivästyttänyt asioita. Naapuriapuahan täällä annetaan ilman erillistä ryhmääkin, mutta esimerkiksi Whatsapp-ryhmän avulla siitä saisi järjestelmällisempää, ja voitaisiin sopia esimerkiksi sähkökatkon tai myrskyn varalta etukäteen, kuka tekee mitäkin, Reena Laukkanen-Abbey toteaa. Kyläturvallisuussuunnitelmaa kannattaisi Reena Laukkanen-Abbeyn mukaan päivittää säännöllisesti, esimerkiksi aina kyläseuran vuosikokouksessa, samoin kuin kyläsuunnitelmaakin. – Tärkeintä tässäkään ei ole päämäärä vaan matka, se, että ihmiset puhuvat asioista yhdessä ja että asioita mietitään, ja silloin parhaassa tapauksessa niille tehdäänkin jotain, Reena LaukkanenAbbey toteaa. Keski-Suomessa on meneillään kylien turvallisuuteen liittyviä hankkeita, kuten esimerkiksi Keski-Suomen Sydänpiirin Auttavat kylät -hanke.
4 – Keskiviikkona 3.8.2022 Nro 31 Tiina Lamminaho Tarinat kotoa ja rintamalta kiinnostivat Tänä kesänä hautausmaakävelyt Korpilahden hautausmaalla olivat suosittuja. Teemakierroksia järjestettiin neljä, ja jokaisella kierroksella oli mukana viitisentoista kiinnostunutta kuulijaa, viimeisellä kierroksella viime viikolla yleisöä oli peräti yli 20 henkeä. Viimeviikkoisen hautausmaakävelyn teemana oli ”tarinoita kotoa ja rintamalta”, Seija Pennasen johdolla tutustuttiin sotaveteraanien, sotainvalidien, lottien ja yhden evakkoperheenkin tarinaan. Kierros aloitettiin Tauno Orilahden haudalta. – Korpilahden veteraanimatrikkelissa ”Rakkaudesta maahan ja kansaan” Tauno Orilahdesta kerrotaan Aake Jermon kirjasta ”Siiranmäen miehet” lainatulla tekstillä. Sen mukaan Orilahti oli legendaarinen taistelija, joka haavoittui jatkosodan aikana yhteensä viisi kertaa. Sotasairaalasta hän palasi aina rykmenttiinsä, eikä halunnut pitää hänelle tarjottuja toipumislomia. Syyksi hän kertoi, ettei halunnut omalle kohdalleen sopeutumisvaikeuksia, joita oli havainnut lomilta palaavissa sotilaissa, Seija Pennanen kertoi. Lukuisista haavoittumisistaan huolimatta Orilahti eli pitkän elämän ja kuoli 88-vuotiaana vuonna 2008. Korpilahden veteraanimatrikkelin mukaan viime sodissamme kaatui noin 60 000 miestä ja sotatoimialueella toiminutta naista. Noin 170 000 haavoittui, ja heistä noin 9 500 vammautui niin vaikeasti, ettei kyennyt enää jatkamaan elämäänsä terveitten ihmisten tavoin. – Yksi vaikeasti vammautuneista sotainvalideista oli korpilahtelainen Eino Rantonen, hän menetti alaleukansa kokonaan. Rantonen ei kuitenkaan lannistunut, eikä hävennyt hieman huonosti luistavaa puhettaan tai haavoittumisesta muistuttavaa ulkonäköään. Hän opiskeli metsäteknikoksi, avioitui ja sai kaksi tytärtä. Rantonen kuoli 60-vuotiaana työnsä ääreen, metsään, vuonna 1973, kun hänen sydämensä petti, Seija Pennanen kertoi. Rantonen toimi aktiivisesti Sotainvalidien Korpilahden paikallisyhdistyksessä, oli sen puheenjohtajanakin. Hyvin aktiivinen sotainvalidien asian ajaja oli myös rakennusmestari Erkki Merisalo, myös hän toimi Sotainvalidien Korpilahden paikallisosaston puheenjohtajana. Merisalo oli isossa roolissa sotainvalidien varainhankinnassa ja muun muassa Nelospirtin tanssilavan rakentamisessa. Sotavangeiksi korpilahtelaisista jäi talvisodassa yksi ja jatkosodassa neljä miestä. Pentti Mutila jäi vangiksi talvisodan alkupuolella, 18. joulukuuta 1939. – Mutila huomasi outoa liikehdintää yöllä, kun vaihdettiin asemia. Hän meni katsomaan, ja sai lapiosta päähänsä. Mutila joutui vangiksi, ja omien puolella hänen luultiin kuolleen; tämä tieto meni kotiin asti. Vangittuna Mutila keksi itselleen väärän nimen, ja söi paperin, jossa oli hänen oikea nimensä. Kevään kuluessa vangit suunnittelivat karkaavansa vankileiriltä, mutta eivät ehtineet paeta ennen kuin talvisota loppui ja Mutilakin vapautettiin, Pennanen kertoi. – Jatkosodassa vangiksi joutui muun muassa Päiviö Lappalainen. Hän sai kesäkuun 1944 suurhyökkäyksessä iskun luodista kypäräänsä. Omat luulivat hänen kuolleen ja sekavassa tilanteessa jättivät hänet. Palattuaan tajuihinsa Lappalainen yritti omien puolelle, lopulta porukassa oli useampikin omiensa joukosta eksynyt suomalainen. Miehet löysivät polttamattoman saunamökin, jossa nukkuivat vähän aikaa. Ilmeisesti myös vartiomies nukahti, sillä Lappalainen heräsi pyssynpiippu ohimollaan. Hän joutui ensin vankileirille Narvan suuntaan ja sitten työleirille Volgan latvoille. Siellä vangeilla teetettiin monenlaisia töitä, työkalut olivat huonoja, samoin ruoka ja hygienia. Jatkosodan loputtua Lappalainen pääsi Suomeen ja kotiutettiin joulukuussa 1944. Helmer Selinin haudalla on pysähdytty hautausmaakävelyillä aiemminkin, mutta nyt Seija Pennanen kertoi Selinistä korpilahtelaisena sotasankarina, jolle venäläiset antoivat lempinimen ”Aleksandrovkan piru”. – Selin oli hieman Tuntemattoman sotilaan Rokan tapainen mies, joka halusi itse valita toimintatapansa ja ottaa vastuuta. Tuntojaan sodasta Selin purki kirjoittamalla runoja, jotka myöhemmin julkaistiin teoksena ”Helvetin sukupolvi”, Pennanen kertoi. Weijon sukuhaudalla tutustuttiin eversti Einari Weijoon, joka oli talvisodan syttyessä jo 58-vuotias. Talvisodassa hän toimi JR36:n komentajana ja jatkosodan aikaan Keski-Pohjanmaan sotilasläänin komentajana. Korpilahtelaisista sankarivainajista suurin osa on haudattu sankarihautausmaalle, mutta veljekset Kalevi ja Tapani Ilmonen haudattiin Korpilahden hautausmaalle. Hävittäjälentäjä Kalevi Ilmonen kuoli välirauhan aikana lento-onnettomuudessa harjoituksissa, nuorempi veli Tapani Ilmonen kaatui Suursaaressa 18-vuotiaana maaliskuussa 1942. Kotirintamaan hautausmaakierroksella päästiin tutustumaan evakkoperheen haudan ääressä. Vihtori ja Aino Nirkkonen lähtivät lapsiensa ja Vihtorin vanhempien kanssa Valkjärveltä kaksi kertaa, ensin pakoon talvisotaa ja toisen kerran jatkosodan aikana. Monien välipysähdysten kautta oma talonpaikka löytyi Oittilasta. Putkilahden kyläkirjassa ”Häreviä hakamiehiä ja väkeviä vaimoja” heidän tarinaansa kerrotaan perheen vanhimman tyttären Elvi Simolan kautta. Lottajärjestö perustettiin Korpilahdelle Korpilahden veteraanimatrikkelin mukaan jo vuonna 1918 eli ennen lottien valtakunnallista organisaatiota. Vuonna 1922 syntynyt Toini Raitala toimi ensin pikkulottana ja sitten lottana. – Toini Raitala oli kotirintamalottana, muun muassa Muuramen puhelinkeskuksessa ja ilmavalvontapäivystyksessä Lahenvuoren valvontatornissa. Lottien tehtäviin kuului myös pakettien lähettäminen rintamalle ja sankarihautajaisissa kunniavartiossa oleminen, Seija Pennanen kertoi. – Vuonna 1917 syntynyt Kaija Tahvanainen oli ensin muonituslottana sotasairaalassa Jyväskylässä, mutta anoi pääsyä rintamapalvelukseen ja määrättiin toisen korpilahtelaisen lotan, Lempi Rahikaisen, kanssa pitämään kanttiinia Honkaniemen asemalle, kymmenen kilometrin päähän etulinjasta. Vuonna 1941 Kaija avioitui, lottapuku vihkipukunaan, ja lähti sotavankikomppanian toimistoon Kontupohjan alue-esikuntaan kansanhuolto-osastolle. Kaija Tahvanainen ei sodan jälkeen totellut käskyä hävittää lottapuvut, vaan säilytti toisen itsellään ja teki toisesta vaatteita vuonna 1945 syntyneelle tyttärelleen. Korpilahden veteraanimatrikkelissa on myös Kaija Tahvanaisen muistelmia kotirintamalta, muun muassa pula-ajasta. Lähteinä haudoilla kertomiinsa tarinoihin Seija Pennanen käytti Mikko Strangin toimittamaa Korpilahden veteraanimatrikkelia ”Rakkaudesta maahan ja kansaan” sekä Putkilahden kyläkirjaa ”Häreviä hakamiehiä ja väkeviä vaimoja”. Kesän viimeinen hautausmaakierros Korpilahden hautausmaalla houkutteli mukaan yli 20 kiinnostunutta. Seija Pennanen kertoi niin sotaveteraaneista, sotainvalideista, sotavangeista ja sankarivainajista kuin evakkoperheestä ja lotistakin. Sankarivainajista suurin osa on haudattu sankarihautausmaalle, hautausmaalla on Ilmosen veljesten Kalevin ja Tapanin hauta.
Keskiviikkona 3.8.2022 Nro 31 – 5 Hanna Mäkinen Vanhat talot Jokelassa pihaa ja peltoja reunustavat kiviaidat Kiviaidat ovat varmasti ensimmäinen asia, jonka vieras Jokelaan tullessaan huomaa. Vuonna 1807 perustetun tilan pelloilta on vuosien saatossa kannettu valtava määrä kiviä maltilla rakennettuihin aitoihin ja kivikasoihin. Kiviaita on talonväkeä ja vieraita vastassa heti tieltä pihaan kaarrettaessa. Tikkalan kylällä sijaitsevan Jokelan nykyinen päärakennus on vuodelta 1913. Kaksikuistisen asuinrakennuksen lisäksi pihapiirissä on sementtitiilistä rakennettu navetta ja pitkä aittarakennus. Perinteinen maalaistalon pihapiiri vaihtuu päärakennuksen takana rauhalliseksi puistoksi. Tammilla, akileijoilla ja nurmikenttää reunustavalla kiviaidalla on taustanaan kauniisti kumpuileva peltomaisema. Jokelan tammilla on melkoisella varmuudella jo perillisiäkin tilan lähimetsissä. – Johtuuko se sitten ilmaston lämpenemisestä vai mistä, mutta tammia kasvaa tässä lähistöllä jo luonnonvaraisestikin, sanoo OlliPekka Hakkarainen. Jokela toimii nykyisin Olli-Pekka ja Paula Hakkaraisen perheen vapaaajanviettopaikkana. Toistaiseksi viimeisin Jokelassa vakituisesti asunut henkilö oli Olli-Pekka Hakkaraisen isoäiti, Aune Laukkala. Hän asui Jokelassa vielä 1970-luvun alussa. Olli-Pekka Hakkaraisen suvun omistukseen Jokela siirtyi vuonna 1903. Aikakirjoihin Jokelan isännistä on jäänyt muun muassa Aune Laukkalan isä, Vihtori Rantanen, jonka tiedetään olleen erityisen ahkera kiviaitojen rakentaja. Vihtori Rantasen kerrotaan panneen Jokelan pellot ja rakennukset hyvään kuntoon. Menneiden aikojen saavutuksista kielivät muun muassa komeat kunniakirjojen rivistöt Jokelan pitkän kamarin seinillä. Yksi kunniakirjoista on myönnetty Vihtori Rantaselle menestyksestä vuosien 1920-21 pellavanviljelyskilpailussa. Jokelan hirsirunkoista ja rossipohjaista päärakennusta lämmitetään nykyisinkin pääasiassa puu-uuneilla: tuvan isolla kiviuunilla sekä uusituilla pönttöuuneilla ja puuhellalla. Lisälämpöä tuo ilmalämpöpumppu. Olli-Pekka Hakkaraisen mukaan talo on sekä vapaaajanasunto että työmaa. Tällä hetkellä työn alla on hirsipinnalle paljastettu kulmakammari. Seuraavana jonossa on pitkän kamarin lattiaremontti. Harkinnassa on myös talon 1970-luvulla rakennetun jatko-osan kohtalo. Etelä-Suomesta saapuvia lomailijoita viehättää Jokelassa paikan rauhallisuus. Kesäpäivät kuluvat Samu Hakkaraisen ja Miia Pitkäsen mukaan muun muassa kalastellen ja saunoen. Läheinen Muuratjärvi tarjoaa hyvät kalavedet. – Kyllähän täällä mieli lepää. Tänne aina kesällä tullaan rentoutumaan ja ottamaan irtiotto arjesta, kertoo Samu Hakkarainen. – Parasta Jokelassa on oma rauha. Luonto on lähellä joka näkökulmasta, tiivistää OlliPekka Hakkarainen. – Mutta toisaalta, kyllähän tällaisessa yhteisössä myös ihmiset ovat tulleet vuosikymmenten aikana hyvin tutuiksi. Henki täällä on valtavan hyvä. Porvoon pientaloalueella, jossa vakituisesti asumme, naapurit vaihtuvat, eikä lähelläkään asuvaa naapuria tunne välttämättä hyvin. Täällä naapureihin saattaa olla matkaa satoja metrejä, mutta he ovat tuttuja. Meininki on hyvin toisenlainen täällä maalla. Aittarakennuksen nurkalta alkaa Jokelan tavaramerkki, kiviaita. Olli-Pekka Hakkaraisen mukaan Jokelan tiluksille rakennettujen kiviaitojen yhteismitta on noin 600 metriä. Lisäksi kiviä on kannettu kivikasoihin. Aivan tien tuntumassa sijaitsevan, ympyrän muotoon ladotun kivikasan edessä poseerasi Jokelan isäntä Vihtori Rantanen Suomen Kuvalehdessä vuonna 1925. Kuvan otsikkona oli ”Suomalaista sitkeyttä”. Jokelan vuonna 1913 rakennetun päärakennuksen on suunnitellut Jokelan silloisen isännän Vihtori Rantasen veli, rakennusmestari Väinö Sovijärvi. Vuonna 1807 perustetun tilan aiempi asuintalo sijaitsi nykyisen aittarakennuksen paikalla. Olli-Pekka Hakkaraiselle, Miia Pitkäselle, Samu Hakkaraiselle ja Paula Hakkaraiselle sekä kuvasta puuttuvalle Taina Hakkaraiselle Tikkalan kylällä sijaitseva Jokela on vapaa-ajanasunto ja lomapaikka. Samu ja Taina Hakkarainen ovat Olli-Pekan ja Paulan lapsia. Miia Pitkänen on puolestaan Samun tyttöystävä. Silpa ja Vihtori Rantanen olivat Jokelan isäntäpari 1900-luvun alkupuoliskolla. Heidän tyttärensä, vielä 1970-luvun alussa Jokelassa asunut Aune Laukkala, on toistaiseksi viimeisin Jokelassa vakituisesti asunut henkilö. Nykyisin Jokela kuuluu Aune Laukkalan tyttärenpojan Olli-Pekka Hakkaraisen perheelle.
6 – Keskiviikkona 3.8.2022 Nro 31 Lukijalta Lapsille ja perheille Apua ja tukea tarvitseville Jumalanpalvelukset Kirkon omatoimikäyttäjäksi Väestönmuutoksia Muuta Sana sunnuntaiksi menoeväät seurapalsta myydään Hyvää puhetta Suruvaippa On keskikesän hetki tuo hetki heinäpoudan Pienen pieni retki kun rannalle mä joudan On hiljaista ja tyyntä kuin pysähtynyt ois tuo koko luomakunta ja verkkaan unelmois Silloin suruvaipan nään ja toisenkin Välillä maan ja taivaan metsän tummankin Luo kummaa yhteyttä unen ja toden maan Mä tunnen syyllisyyttä kun martta olen vaan En suruvaipan lailla voi olla huoleton Sen elo kesän mailla vain yksi päivä on Silti mulle kaikki se kauneutensa jakaa kun verkallensa halki se niityn kukkain mataa Mä nostan pyykit koriin ja lähden kotiin päin Mutta vielä hetken tovin unelmoimaan jäin Tuo suruvaipan lento se ehkä muistuttaa ett minussakin lienee pien annos Mariaa Ainomaria Hakanen Kl:n Reumayhdistys: Syksyn Reumakerhot alkavat yhteensattumien vuoksi vasta ke 17.8. jolloin menemme kutsusta Sallin luo kerhoilemaan. Yhteislähtö kimppakyydein klo 11.45 Kukkakaupan pihasta. Ennakkoilm ja lisätietoa Kaarinalle 040 5810443 tai Airille 040 844 688. Pelaamme remua ja Salli tarjoaa kahvit. Uintija saunomismahdollisuus. Käsityökerhon alku on myöskin vasta to 18.8. klo 12. Tervetuloa kerhoilemaan! Eläkeliitto Korpilahden yhdistys: 12.8. klo 14.00 ALKIO-OPISTOLLA ILOINEN ILTAPÄIVÄ.Ruoka 14 euroa. Arpajaiset. Ilmoittautuminen 6.8. mennessä Orvokki 0445493907 tai Raija 0445829214. KORPIKETUN SAVUSAUNA avoinna perjantaisin elokuun ajan klo 17-20. Laulajantie 180, Tikkala. Saunavuoro 25€/hlö sis. tulokahvit ja suolapalan. Ennakkovaraus Erja Kettunen 040 5370309. Lapinlakkaa huippulaatu, toreilla tänään ke 3.8. Muurame klo 13. Korpilahti 13:30-14 Jämsän tori 15-15:30. Ota astia ja käteismaksu. Metsäruoka Oy. Puh. 040 5653845. TORSTAINA 4.8. Korpilahti 13.30-14. PALVILAPA 13,95€/kg. PUH. 0400 872 461 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI Vanhan Korpilahden Kotiseutuyhdistys ry Soitannollinen ilta Oravivuorella pe 5.8. Korpilahden Pelimannien soitto alkaa vuorella klo 18. Vapaa pääsy, maastokelpoiset jalkineet, säävaraus. Lisätiedot Outi Penttinen, p. 0400 424 149. Tervetuloa! Kuinka minä puhun toisille ihmisille ja itselleni? Minkälaisia sanoja käytän, minkälaista viestiä pyrin välittämään? Onko puheeni ja sanani rakentavia ja kannustavia vai hajottavia ja latistavia? Sanat luovat todellisuutta. Se mitä sanon ja toistan usein, muovaa todellisuuden niiden kaltaiseksi. Jos sanon vaikka toiselle ihmiselle toistuvasti, että hän on kelvoton, niin noista sanoista tulee totta. Ihminen alkaa uskoa niihin ja käyttäytyä sen mukaisesti. Tai jos sanon itselleni joka päivä, että sinä olet mitätön ja tarpeeton. Alan uskoa omaa sisäistä puhettani. Siksi ei ole koskaan yhdentekevää kuinka puhun ja minkälaisia sanoja käytän oikeissa kohtaamisissa ja netissä. Loukkaavat ja tylyt sanat, vihapuhe saavat aikaan paljon pahaa oloa. Jeesus sanoo: ”Hedelmistään puu tunnetaan. Huono puu tekee huonoja hedelmiä ja hyvä puu hyviä hedelmiä.” ja ”Sitä suu puhuu, mitä sydän on täynnä”. Sanani ja tekoni ovat hyviä tai huonoja hedelmiä. Sanani voivat vahvistaa toista ihmistä, rakentaa yhteyttä ihmisten välille, luoda toivoa ja rohkaista. Hyvä puhe kirkastaa Kristusta. Sellainen puhe lisää hyvyyttä ja yhteisymmärrystä välillemme. Rakentaa rauhaa ja oikeudenmukaisuutta. Meidän ihmisten tulisi puhua toisillemme ja toisistamme aina hyvää. Kuitenkin usein olen puheissani harkitsematon ja suustani putoilee sanoja, jotka toivoisin voivani ottaa takaisin. Välillä sanani hajottavat ja loukkaavat. Teen virheitä. Se kuuluu ihmisyyteen. Jumalalle olet silti rakas. Jumala on ottanut sinut kasteessa omakseen. Kristus on kuollut sinun puolestasi ristillä. Jumala katsoo sinua rakastaen ja puhuu sinulle hyviä, rohkaisevia sanoja. Juuri niitä sanoja, joita sinä nyt tarvitse. Niin Jumala siunaa sinua. Miina Karasti seurakuntapastori Konfirmaatiomessu su 7.8. klo 10 kirkko, Koivisto, Paananen. Ryhmän 612 konfirmaatio. Messu su 14.8. klo 10 kirkko, Karasti, Vuorenoja. Kirkkokahvit. Kuuntele jumalanpalvelukset netin kautta: jyvaskylanseurakunta.fi/korpilahden-alueseurakunta Katso jumalanpalveluksia ja hartauksia netin kautta: jyvaskylanseurakunta.fi Ajanvarauksella diakoniatyöntekijän vastaanotolle. marjo.mattila@evl.fi tai p. 050 557 9003. Ruokakassien jakelu ja kahvi ke 3.8. klo 13-15 seurakuntasali. Huom! Paikka muuttunut. Tule seurakuntatalon pääovesta sisään. Ruokakassijakelu parittomilla viikoilla, keskiviikkoisin klo 13-15. Ilmoittautuminen syksyn muskarija päiväkerhoryhmiin osoitteessa www.jyvaskylanseurakunta.fi. Kouluunlähtevien siunauskirkko ma 8.8. klo 18 kirkko. Haluamme olla siunaamassa sinua koulutiellesi. Ota mukaan sinulle tärkeät ihmiset ja tule kirkkoon. Ota mukaan koulureppusi, saat sinne lahjan! Perheretki Pieksämäelle la 13.8. klo 8.30-14.30. Matkataan porukalla Pieksämäelle monen puuhan Nukkekodille. Perillä on hauskan teatteriesityksen lisäksi mm. liikennepuisto, kapulalossi, peuhumökki, pihapelejä, roolivaatteita, leikkihuoneita ja riippusilta. Kohteessa on nuotiopaikka, missä voi paistaa/lämmittää omia eväitä. Lisäksi herkkuja ja kahvia voi ostaa Laivakokki Kuminan kioskista. Lähtö seurakuntatalolta klo 8.30, takaisin ollaan noin 14.30. Matkan hinta on 10€/aikuinen, lapset 2-12 v 5€, alle 2 v ilmaiseksi. Maksu käteisellä bussissa. Hintaan sisältyy bussikuljetus, teatteriesitys ja liikennepuistopoletit 2 kpl (puistoon ei ole pääsymaksua). Katso lisää kohteesta: www. pieksamaennukkekoti.fi Ilmoittautuminen 5.8.2022 mennessä www.jyvaskylanseurakunta.fi Korpilahden kirkko avoinna tiekirkkona. Tule tutustumaan upeaan kirkkoon upealla paikalla, Aallon kuosiin v. 2018 remontoitu Korpilahden kirkko on avoinna tiekirkkona ma-pe ajalla 13.6.-12.8. klo 11-18 opas paikalla ja sunnuntaisin klo 1418, jolloin vapaaehtoiset päivystävät kirkossa. Pihapiirissä lampaita osan aikaa kesästä. Miesten saunailta Mutasella ke 10.8. klo 18. makkaranpaistoa ja iltakahvit, leppoisasti yhdessä. Tied. Antti Koivisto p. 050 353 2727. Naisten saunailta Mutasella to 11.8. klo 18. Tule saunomaan naisten vuorolla, makkaranpaistoa ja iltakahvit, leppoisasti yhdessä. Tied. Tuula Liukko p. 050 557 9008. Haluaisitko käyttää kirkkoa esimerkiksi hiljentymiseen tai musisointiin omatoimisesti ajanvarauksella? Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan jyvaskylanseurakunta.fi/korpilahden-alueseurakunta/ omatoimikäyttäjäksi Kuolleet : Amos Hokkanen 86v, Sami Pekka Tuomela 50 v. Kastettu: Venla Susanna Salminen Korpilahden palvelupiste on suljettu. Hautausasiat p. 040 162 3982, toimitusten sopiminen p. 050 363 2300. Virkatodistustilaukset p. 041 730 2591. Muissa asioissa otathan yhteyttä Korpilahden alueseurakunnan työntekijöiden suoriin numeroihin. Ajantasaista tietoa löydät Jyväskylän seurakunnan/ Korpilahden alueseurakunnan nettisivuilta ja somesta. Facebook: Korpilahden kirkko, Instagram: korpilahdenkirkko. Perusterveet 70–79-vuotiaat varanneet vilkkaasti aikoja neljänteen koronarokotukseen Maanantaina alkoi neljännen koronarokotusajan varaus lääketieteellisiin riskiryhmiin kuulumattomille 70–79-vuotiaille Jyväskylässä. Ajan saa joko verkosta varaamalla tai omalle terveysasemalle soittamalla. Mikäli mahdollista, aika kannattaa varata netin kautta. Tämä auttaa rajoittamaan varausten aiheuttamaa puheluruuhkaa. – Olemme havainneet, että jotkut ajattelevat rokotusjunan jo menneen, jos itseltä jäi välistä vaikkapa kakkosrokote. Näin ei kuitenkaan ole. Rokotuksia voi jatkaa siitä, mihin suojan kartuttaminen jäi. Sekään ei haittaa, jos oman ryhmän jälkeen varaamaan on jo päässyt uusi ikäryhmä, rohkaisee palveluesimies Katri Kinnunen Jyväskylän terveyspalveluista. Neljänsiä rokoteannoksia tarjotaan portaittain aloittaen henkilöistä, joilla on suurin lääketieteellinen riski vakavalle koronataudille. P e r u s t e r v e i d e n 70–79-vuotiaiden neljänsien koronarokotusten pistäminen vie arviolta kaksi viikkoa. Seuraavaksi ajanvarausoikeuden saavat 18–69-vuotiaat lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat henkilöt, ja heidän jälkeensä vuoroon tulevat 60–69-vuotiaat, jotka eivät kuulu lääketieteellisiin riskiryhmiin. Näiden ryhmien ajanvarausoikeuden alkamisesta tiedotetaan erikseen. – Jyväskylässä, Hankasalmella ja Uuraisilla oli heinäkuun puoliväliin mennessä annettu reilut 11 000 neljättä koronarokotetta. Siitä eteenpäin rokotukset ovat jatkuneet taukoamatta. Rokotteita ja rokotusaikoja riittää hyvin, Kinnunen sanoo. Neljäs rokoteannos voidaan antaa, kun kolmannesta annoksesta tai sairastetusta taudista on kulunut vähintään kolme kuukautta. Koronarokotusten ohjeistukset ja ajanvarauslinkki löytyvät kaupungin verkkosivulta osoitteesta www. jyvaskyla.fi/koronarokotus. THL on päivittänyt koronarokotusasiaa ”Oma koronarokotus: miten, miksi ja milloin?” -sivustolle.
7 Keskiviikkona 3.8.2022 Nro 31– ammattilaiset asialla Martinpolku 26 41800 Korpilahti P. 0400 644 899 toimitus@korpilahtilehti. ilmoitukset@korpilahtilehti. www.korpilahtilehti. Avoinna: Ma 9-15, ti-ke 9-12, to-pe suljettu Ilmestyy kerran viikossa KESKIVIIKKOISIN Julkaisija: VanhaUkkola/ Korpilahti-lehti Painopaikka: Lehtisepät ISSN 0782-5609 Toimitus: Päätoimittaja Maarit Nurminen, p. 0400 644 899 maarit.nurminen@korpilahtilehti. ILMOITUSHINNAT 1.1.2022 Hinnat/sivu alv. 0% alv. 24% etusivu 1,00 1,24 €/pmm takasivu 0,80 1,00 €/pmm sisäsivu 0,80 1,00 €/pmm Pienlaskutuslisä 2,50 € lisätään paperilaskuihin. TILAUSHINNAT 1.1.2022 Kotimaa ja pohjoismaat: Kestotilaus.....................................75 € Määräaikainen 12 kk..................81 € Tutustumistilaus 3 kk.................25 € Irtonumerot: K-market Herkkukeidas Toimisto: p. 0400 644 899 ilmoitukset@korpilahtilehti. toimitus@korpilahtilehti. free lance-toimittaja Tiina Lamminaho p. 040 578 4473 EU-maat, kestotilaus...............150 € Muu Eurooppa, kestotilaus..145 € Muut maat, kestotilaus..........170 € Digitilaus, kestotilaus............54 € Irtonumerot...............................2,50 € PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI www.korpilahtilehti.fi palveluita Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv 24%) 010-, 020-, 030-alkuisiin Elisa Yritysnumeroihin soitettaessa tai vastaaviin Elisalle siirtyneisiin numeroihin soitettaessa Setäläntie 3, MUURAMEKESKUS p. 010 327 1357 TJ-KATSASTUS.fi KOTIMAINEN Katsastukset Ajoneuvojen rekisteröinnit ja vakuutukset 24/7 autopesu Muuramessa Tilaa paikallislehti 25e/ 3 kuukautta! PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI Vuokrataan henkilönosturi Työskentelykorkeus max 9m. Vuokra 80e /vrk sis alv. RakennusIkkala puh. 0449709195 PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI KERRO MEILLE JUTTUVINKKISI! Tunnetko kiinnostavan henkilön tai tapahtuman? Onko sinulla mielessäsi asia, josta haluaisit tietää enemmän? Ota yhteyttä: toimitus@korpilahtilehti.fi tai puhelin 0400 644 899. Maanrakennus ANSSI NIEMI OY www.maanrakennusanssiniemi.fi ? 050 570 9415 Rakennusten pohjat ym. Kaivuuja tasaustyöt Saakoski, korjaamo 826 219 Hinausauto 0400 343 326 www.hinaus-javanainen.fi Hinauspalvelu, Korjaamo Javanainen Rakennuspalvelu Tapio Niemelä Saneeraukset, sisustus-, laatoitusja märkätilatyöt. P. 0400 385 363 ts.niemela@luukku.com Kari Pahkamäki T:mi Korjausja uudisrakentaminen p. 040 771 8552 P. 040 719 5547 Rakentamisja kiinteistön hoitopalvelut RakennusIkkala Korpiojantie 2 FYSIOTERAPIA: Minna, p. 040 7271 396 LYMFATERAPIA, HOITOSUKAT: Kristiina, p. 0400 808 870 Konetyö Pietilä, p. 0400 410 564 Kaivinkonetyöt Jätevesijärjestelmät Rakennusten pohjatyöt Maansiirrot Hiekat, sorat, mullat Vaihtoja purkulavat Kuorma-autokuljetukset Virpi Koskela, puh. 044 986 0529 -Puiden kaadot & leikkaukset -Kantojen jyrsintä -Hakkuutyöt 045 207 8135 www.tmsavotta.fi Korpilahden Radioja TV-huolto Ky ANTENNIASENNUKSET ja -TARVIKKEET Pauli Lehtinen p. 0400 319 031 Lauri Lehtinen p. 0400 527 448 Kalliomurskeet ja kiviainekset Kaivinkone. ja maansiirtotyöt 0400 640 617 tuomo@leustunkaivu.fi www.leustunkaivu.fi Sähkötyöt: p. 0400 242 571 Ilmalämpöpumput: p. 040 538 3037. 040 700 4272 ARJEN SUPERSANKARI: RAKENTAMINEN, SÄHKÖTYÖT Vuokrattavana minikaivuri, rakennustelineitä. Puh. 040 538 7908; ahotek@gmail.com SRS Ahonen Oy Korpilahdentie 13, Korpilahti Ammattilainen, varaa ilmoitustilasi tästä! Huollot ja korjaukset takuulla! Myös uuden auton takuu säilyy. Renkaiden kausisäilytys! AutoVanhalasta INNOVOICEostorahoitus AutoVanhala, Tikkasentie 2, KORPILAHTI p. 0400 546486 vanhala@autovanhala.com www.autovanhala.com ma-pe 8-17 www.veljeksetvanhala.fi * Rakentaminen * Viemärien avaus/ kuvaus *Salaojien puhdistus/ kuvaus *Kuljetukset nosturiauto/ konelava, rahtilava * Jätelavapalvelut *Maanrakennus/kaivinkonetyöt 0400 648 024 veljekset.vanhala@co.inet.fi VAARUNHOVI Merkkipäivät Ristiäiset ja muistotilaisuudet Kokous-, koulutusja saunatilat Tilausravintola 050 4300 441 www.vaarunhovi.fi Tilaisuude tulle Tähtelää ! Rantasaunan takkatupa • ma–to 45 €/h Takkatupa ja saunat • ma–to 53 €/h Takkatupa, saunat ja vierashuoneet • 250 €/päivä Kesämajoitus 1.6.–31.7. • alkaen 35 €/hlö Tähtiniementie 26 info @tahtela.fi p. 050 432 9190 www.tahtela.fi 4 7 7 5 3 4 5 1 Avoinna ark. 7.00–16.30 Punasillantie 6, Muurame autopalvelumarkko.fi AUTOKORJAAMO • Määräaikaishuollot ja korjaukset • Öljynvaihdot • Pyörien suuntaukset • Ohjainlaitediagnoosit • Vianhaku • Ilmastointihuollot • Tuulilasien vaihdot • Huollon sijaisauto AD-erämaksulla maksat huoltosi joustavasti yhdessä tai useammassa erässä. Kysy lisää! NYT MYÖS HINAUSJA TIEPALVELU 24H puh. 040 826 2740 KORPILAHDEN MYYMÄLÄ Petäjävedentie 5, Korpilahti Aija / 040 826 4080 suomenkivivalmiste.? Ammattilainen, varaa ilmoitustilasi tästä! KUKKAJA HAUTAUSPALVELU Martinpolku 23, p. 014 821 134. Avoinna: Ma-pe klo 9-17, la 9-13, muuten sopimuksen mukaan. HAUTAUSASIAT: Erkki Wuorsalo, puh. 040 581 0877. www.paivansini.fi
8 – Keskiviikkona 3.8.2022 Nro 31 Maarit Nurminen Maarit Nurminen Aleksis selostaa kotikontujen rallipätkän Korpilahdelta kotoisin oleva Aleksis Ärje on tuttu urheiluselostaja jääkiekon ja pesäpallon seuraajille. Tämän vuoden ajan hän on selostanut myös MM-rallia. Ensi viikonloppuna Ärjelle on luvassa aivan erityinen hetki. Selostan C Morelle Sahloinen-Moksi erikoiskokeen ensi perjantaina. Taisi olla juuri samainen pätkä, jossa parikymmentä vuotta sitten tein ensimmäiset rallijutut Korpilahtilehteen urheilutoimittajan uralla. Pääsen selostamaan tuttujen maisemien rallitapahtumaa, Ärje sanoo. Ärje pyydettiin mukaan rallitiimiin tänä vuonna. -Keskisuomalaisena minulla on tietysti kokemusta rallista. Osallistuin vuosia sitten Maikkarin Haluatko ralliselostajaksi -kilpailuun, ja sijoituin silloin toiseksi.Olin jo unohtanut koko asian. Ärje sanoo ralliselostuksien olevan mukavia työtehtäviä asiantuntijoiden ollessa mukana studiossa ja aktiivisten katsojien myötä. -Katsojat lähettävät paljon kysymyksiä. Ärje sanoo olevansa innoissaan tulevasta työtehtävästään. -Käyn ajamassa pätkän läpi omalla autolla ja lataus on varmasti kova. Suorien lähetysten tekeminen nostaa adrenaliinitasoja muutenkin. Aleksis Ärje selostaa C Morelle ensi perjantaina Secto Rally Finlandin Sahloinen-Moksi erikoiskokeen. Ensimmäisenä valmista Sahloinen-Moksi ajetaan tänäkin vuonna Petäjäveden Urheiluautoilijoiden toimistolla on kasoittain erivärisiä liivejä; myös erikoiskokeella tarvittavat erilaiset opastekyltit odottavat päätymistä rallireitille. Erikoiskoepäällikkö Alpo Kukkonen kertoo, että Sahloinen-Moksi erikoiskokeen täydet toimitsijalistat toimitettiin erikoiskokeista ensimmäisenä tapahtuman kilpailutoimistolle tänä vuonna. Urheiluautoilijoiden osalta erikoiskokeen järjestelyt vaativat noin 270 talkoolaisen työpanoksen. -Poliisiviranomaisilta on tullut tälle vuodelle uudet ohjeet. Järjestyksenvalvojista vähintään 51 prosentilla tulee olla järjestyksenvalvojan kortti. Lopuille voidaan hakea tilapäistä lupaa. Myös jaksopäälliköillä tulee olla järjestyksenvalvojan kortti. Kukkonen muistelee, että Petäjäveden Urheiluautoilijat ovat järjestämässä tätä erikoiskoetta viidettätoista kertaa-Tunnen erikoiskokeen alueen ja kylät jo melkein paremmin kuin oman kotikyläni Petäjävedellä, Kukkonen nauraa. Kun maisemat ja yhteistyökumppanit ovat tuttuja, järjestelyt sujuvat. -Koko erikoiskokeen järjestäminen yhden seuran voimin vaatii paitsi osaamista myös sitä, että seuran talous on kunnossa. Rahaa tarvitaan etukäteen ja korvaus tehdystä työstä maksetaan tapahtuman jälkeen, Kukkonen sanoo. MM-rallia ei ajettu KeskiSuomessa lainkaan koronavuonna 2020 ja viime vuonna tapahtuma järjestettiin myöhemmin syksyllä. -Yleisömäärään voi tietysti jonkin verran vaikuttaa se, että ralli palasi entiselle paikalleen kalenterissa. Suurin vaikutus lienee kuitenkin Kalle Rovanperän menestyksellä MM-sarjassa. Tänä vuonna SahloinenMoksi ajetaan 15,7 kilometrin mittaisena perjantaina kahteen kertaan. Korpilahden alueella ajetaan myös Oittilassa. Oittilan erikoiskoe avaa viimeisen kilpailupäivän sunnuntaina. Se ajetaan myös viimeiseksi ennen Ruuhimäen power stagea. Oittilan erikoiskokeen järjestelyistä vastaa AKK Sports Oy. Secto Rally Finland näkyy Petäjäveden Urheiluautoilijoiden toimistolla. Alpo Kukkonen toimii Sahloinen-Moksi erikoiskokeen päällikkönä. PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI PAIKALLISLEHTI ILMESTYY KESKIVIIKKOISIN. Vuonna 2022 lehti ei ilmesty viikolla 52. TOIMISTO AVOINNA: Maanantaisin kello 9-15 Tiistaisin kello 9-12 Keskiviikkoisin kello 9-12. Puh. 0400 644 899 ilmoitukset@korpilahtilehti.fi toimitus@korpilahtilehti.fi Juurevia juttuja asioita arjestasi! Tilaa itselle tai lahjaksi! Tulossa: Säästövinkit arkeenteemalehti syyskuussa!