KORPILAHTI KESKIVIIKKO 18.12.2019 48. VSK KORPILAHDEN ALUEEN PUOLUEETON PAIKALLISLEHTI NUMERO 51 IR TO N U M ER O 2 €
2– Keskiviikkona 18.12.2019 Nro 51 Lukijan kynästä Tänään keskiviikkona nimipäiväänsä viettävät Aapo, Rami, Aappo, torstaina Iiro, Iikka, Iisakki, Isko, perjantaina Benjamin, Kerkko, lauantaina Tomi, Tuomas, Tommi, Tuomo, sunnuntaina Raafael, maanantaina Senni, Noel ja tiistaina Aatami, Eeva, Eveliina, Eevi. Onnittelut nimipäiväsankareille. Sunnuntaina 22.12. on talvipäivänseisaus. Nimipäivät Joulun viettoa Oittilan Alakylässä Taas kaikki kauniit muistot mun tulee mielehen… Joulun valmistelu lapsuuskodissani Oittilan Alakylässä aloitettiin aikaisin, viimeistään joulukuun alussa. Lähes kaikki jouluvalmistelut tehtiin kotona. Livekala eli kapakala eli kuivattu turska hankittiin kaupasta, Oittilan kaupasta, jonne kauppias Toivo Tammelin oli joulukalat ajoissa hankkinut. Kuivatut kalat laitettiin likoamaan vesisaaviin, jotta ne pehmenisivät jouluun mennessä. Porsaan teurastus taisi olla itsenäisyyspäivän tai Annan-päivän aikoihin. Joulusahti tehtiin saunassa, jossa oli valmistukseen tarvittavat välineet, saunan pata, kuurinat ym. astiat. Sahtimestarina aiemmin toimi Sonnaman Ruusa ja myöhemmin Puistolan äijä eli Kirjavaisen Väinö. Sahti pantiin käymään isoihin puusaaveihin. Valmis sahti laitetiin alumiinisiin, kannellisiin maitotonkkiin ja tonkat vietiin kellariin. Itsenäisyyspäivän aikoihin leivottiin joulupiparit eli siirappileivät kuten äitini niitä kutsui. Voitaikinaa kaulittiin ja käänneltiin lukemattomia kertoja ennen kuin siitä leivottiin lehteviä joulutorttuja. Joulukuu oli jännittävää aikaa, erilaista kuin esim. marraskuu. Joulun lähestyminen toi jännitystä ainakin meidän lasten elämään. Joulupukille kirjoitettiin kirje, jossa kerrottiin lahjatoiveet. Kirjeet vietiin aitan hirren rakoon, josta ne kummallisesti katosivat. Tonttu oli tietenkin ollut asialla. Tontut kurkistelivat iltaisin ikkunoiden takana ja merkitsivät vihkoihinsa, missä oli niitä kilttejä lapsia. Erityisesti lasten piti olla kilttejä, jotta pukki tulisi ja muistaisi. Jännitys ja pitkäveteinen odotus leimasivat joulun alusaikaa. Päivät kuluivat hitaasti, varsinkin koulun kuusijuhlan jälkeiset päivät ennen jouluaattoa. Aikuisilla oli tavallista enemmän puuhaa arkitöidensä ohella. Koti piti saada joulukuntoon. Iso pirtti eli tupa siivottiin perusteellisesti samoin muut huoneet, keittiö, kaapit ja komerot. Joululeivonnaiset limput, tortut, pullat, kakut ym. valmistettiin kotona kuten joululaatikot ja muut ruuat – lanttulaatikko, imelletty perunalaatikko ja maksalaatikko sekä rosolli. Joululahjojen valmistelu oli salaista puuhaa ja siksi meidän lasten piti pysytellä paljon ulkosalla. Muistan erityisesti Jenny-mummoni valmistautumisen jouluun. Hänellä oli kamarissa varsinainen joulupukin paja, paljon lahjoja, joulupapereita ym. Hän hääri innokkaana aivan joulun aluspäivinä pajassaan. Joskus me lapset pääsimme salaa kurkistamaan sinne mummon pajaan. Mummolla oli hyvä sydän ja hän halusi muistaa meitä lastenlapsia, kummilapsia, naapureita ja kotiväkeä. Mummo piti huolen, että sellaisetkin naapurit saivat edes pienen joululahjan, jotka muuten olisivat jääneet osattomiksi. Muistan, kuinka suuri houkutus minulla oli kertoa nuoremmille joulun suuri salaisuus, joka oli minulle jo selvinnyt. En pystynyt pitämään salaisuutta sisälläni, vaan kerroin pari vuotta nuoremmalle Kirsti-serkulle joku päivä ennen aattoa, että minäpä tiedän totuuden joulupukista. Kun tämä asia selvisi vanhemmilleni, sain kunnon nuhteet – noin ei saa tehdä. Miesväki haki aattopäivinä metsästä joulukuusen, joka todennäköisesti oli katsottu valmiiksi jo aiemmin. Joulukuusi oli yleensä iso ja tuuhea. Se koristeltiin kultanauhoin, karamellein, enkelin kuvin, lippunauhoin ja kuusen kynttilöin. Kuusen latvaan ripustettiin tähti. Kuusen myötä tupa täyttyi vahvasta metsän tuoksusta – kohta alkaa joulu. Kauralyhteet pihapuissa toivat joulua linnuillekin. Kodin tekstiilit vaihdettiin, pöydille levitettiin joululiinat, lattioille joulumatot, tuvan kattoon iso olkihimmeli ja ikkunoihin jouluisia kuvia, tonttuja ja tähtiä. Joulukortteja kirjoitettiin ja läheteltiin lähinnä sukulaisille. Radiosta kuunneltiin joulurauhan julistus, joululauluja sekä muuta jouluista ohjelmaa, mahdollisesti Taatan (F.E. Sillanpää) joulupakinoita. Alakylän sauna oli pihan perällä pienen ojan varrella. Joulusaunan lämmittäminen oli tärkeä tehtävä. Ilmaripappa aloitti aikaisin iltapäivällä saunan lämmittämisen. Puut oli haettu tappikelkalla pihan toisella laidalla olevasta halkoliiteristä. Saunapolku oli avattu, lumet oli luotu pois polulta. Miesväki kävi tavallisesti ensin saunassa, niin myös joulusaunassa. Usein minä pääsin mummon kanssa saunaan ja vähitellen tuli muu naisväki pienten tyttöjen kanssa perässä, kun navettahommilta eli iltalypsyltä ehtivät. Muistan hyvin, kuinka mummo, entinen kuorolainen lauloi kirkkaalla äänellään saunassa joululauluja, hänen erityinen suosikki oli Sylvian joululaulu Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan…. Mummo virittyi tällä tavoin joulun tunnelmaan. Keittiössä tuoksui joulu, hellan päällä oli paljon kattiloita ym. astioita, tuvan isossa uunissa höyryäviä laatikoita. Tuvan pitkän pöydän ääreen oli katettu joulupöytä. Pappa istui itseoikeutetusti pöydän päässä. Pöydän ääreen oli kokoontunut viisitoista henkeä, me kaikki alakyläset. Ilmassa oli harrasta juhlan tuntua, kynttilät oli sytytetty, kaikki oli valmista. Jouluateria alkoi aattoiltana yleensä klo 18 19 tienoilla. Syötiin kaikessa rauhassa, livekala ei maistunut lapsille, se oli aikuisten herkkua, kinkku ja perunalaatikko maistuivat kaikille, lanttulaatikko ja rosolli olivat myös enemmän aikuisten makuun. Jälkiruokana oli riisipuuroa ja rusinasoppaa. Lasten mielissä liikkui jo aterioinnin aikana joulupukin tulo ja mahdolliset joululahjat. Jännitys alkoi tiivistyä. Pukki tuli ajallaan ja jakoi lahjat kilteille lapsille. Ihme ja kumma, kuinka kilttejä lapsia talossa taas olikin ollut, jokainen sai lahjansa, usein jopa toivomansa. Kyllä siellä Alakylän avarassa tuvassa oli aika vilske ja vilinä, kun paketteja jaettiin ja availtiin. Lasten kirkkaat silmät loistivat, kun paketeista löytyi se kauan odotettu nukke, värikynät tai joku muu mieluisa lelu. Niin hyvä, lämmin hellä on mieli jokaisen näin asian nyt vuosikymmeniä myöhemmin muistan. Nukkumaan meno aattoiltana tahtoi venyä, kun jouluinen tunnelma oli vahvasti läsnä, ihan katossa asti. Tunnelmaa ei olisi halunnut millään rikkoa. Joulupäivän aamuna mentiin joskus Korpilahdelle joulukirkkoon linja-autolla. Muistan, kun pääsin kerran pappani kanssa Korpilahden kirkkoon. Linja-auto lähti Toivakasta tai Rutalahdesta varhain liikkeelle ja otti matkalta kyytiin joulukirkkoon menijät. Kärkisten lossilla ylitettiin Päijänne, kun tultiin Vespuolelta kirkolle. Linja-auto kuten myös kirkko oli täynnä talvipukeissa olevaa väkeä. Istuin kirkon takaosassa penkin päässä pappani vieressä ja katselin ihmeissäni kauniissa kotikirkossa kristallikruunujen häikäiseviä valoja. Aistin ihmispaljoudessa jouluisen tunnelman, kanttori soitti urkuja, kirkkoväki lauloi tuttua jouluvirttä Enkeli taivaan lausui näin…. ja saarnatuolista kuului joulun sanoma. Myöhempinä vuosina matkasimme isäni ohjastamalla hevoselle joulukirkkoon Mutaselle. Istuimme vällyjen sisällä kirkkoreessä, hevonen juoksi, aisakello kilkkasi. Suojasimme kasvojamme hevosen kavioista lentäviltä tieroilta. Mutasen rukoushuoneessa oli usein tiivis tunnelma, paljon väkeä paikalla pienessä kyläkirkossa. Joskus lämmityslaitteista tulvahtanut petrolin tuoksu antoi lisämausteen joulun tunnelmaan. Alakylän jouluun liittyy erityisesti jouluvieraat ja -vierailut. Joulupäivä vietettiin kotosalla, mutta jo tapaninpäivänä talo usein täyttyi sukulaisista. Naapurit kävivät joulun aikoihin meillä kylässä ja me vuoroin naapureissa. Ihmisillä oli aikaa ja halua olla sukulaisten ja naapureiden kanssa. Kiireestä ei ollut tietoakaan, vaikka maalaistalon työt tehtiin ajallaan niin pyhänä kuin arkena sekä juhlapäivinäkin. Lapsuuskoti tarjosi oivallisen perustan elämälle. Saimme kasvaa yhteisössä – kolme sukupolvea yhdessä; Isovanhemmat Jenny ja Ilmari, veljekset Aulis ja Lasse perheineen samassa talossa ja taloudessa. Me lapset näimme, kuinka aikuiset elivät ja tekivät töitä. Kotona ja naapureissa oli aina leikkikavereita. Lapsuusajan muistot, niitä ei voita mikään. Oili Isotalo, Lempäälä (Alakylän Oili) Kuva, Tähti Nuorisoseura Lapsuuden jouluruno Ahaa, on joulu tulossa, on joulukiire parhain, on tonttujen päästävä matkahan jo jouluaamuna varhain. Poron pulkkaan tontut lahjoja jo kiireen vilkkaa lastaa, mutta Ukko-pukki se kirjoittaa ja välillä kynää kastaa. On Ukko-pukki jo vanha mies,laseja nenällään käyttää ja tonttu sinimekkoinen se päreellä valoa näyttää. Tonttu punamekkoinen se suurta kirjaa avaa ja kuulkaapas mitä kummia se Ukko-pukille tavaa. On Vil-le ol-lut val-la-ton, lue läksyjään ei Kalle, löi Jus-si rik-ki ik-ku-nan, meni pakoon tuvan alle. Ei lahjoin heitä muisteta, kynä vapisee Ukko-pukin mutta Anna apuna on ollut äidin,ukin. Hyvä uusi kolttu Annalle ja kauranjyvää vei Matti pikkulinnuille,saa monta lahjaa hyvää. Kynä kirjoittaa ja kirjoittaa,pian kaikki on valmista siellä ja pulkat ne mennä puikertaa Lapin aamussa tunturitiellä. Muistellut lapsuudestaan Suoma Saarinen
Keskiviikkona 18.12.2019 Nro 51 – 3 Tiina Lamminaho Oljet taipuivat enkeliksikin Vanha joulutarina Matalassa aasin tallissa istui Jumalan äiti neitsyt Maria pieni lapsi sylissään, ja tallin kohdalla kimalteli suuri säteilevä tähti. Herran enkelit lauloivat taivaallisen suloisia lauluja lapsen kunniaksi, ja ilonkyyneleet vierivät pitkin Marian poskia. Tallissa aasien joukossa seisoi pukki, jolla oli lämmin ja tuuhea turkki. Maria sanoi pukille: -Hyvä ystävä, anna minulle vähän villoja turkistasi, jotta saisin lämmittää palelevaa lastani! Mutta pukki oli tyly ja taipumaton. Se vastasi: -Olen itseni paras ystävä ja tarvitsen turkin omaksi lämpimäkseni, en voi antaa sinulle villoja. Silloin kuului ääni, joka sanoi: -Pukki-parka, et tiedä, mitä olet tehnyt. Olet kieltänyt Jumalan pojalta villauntuvan omasta yltäkylläisyydestäsi. Sen vuosi sinun pitää tästä lähtien kiertää jokaisena jouluyönä rauhattomana ympäri maailmaa vilussa ja pakkasessa. Turkkisi ei sinua suojele, vaan palelet ja turhaan pyydät lämpöä itsellesi. Näin sinun on sovitettava rikkomuksesi pikkulapsia kohtaan, kunnes heidän rukouksensa vapauttavat sinut! Heti pukki tunsi tuomion käyvän toteen. Se pakeni vuorille, vaipui horroksiin ja heräsi vasta seuraavana jouluyönä, jolloin sen piti aloittaa pitkä matkansa. Ja niin se kiertää vielä nytkin joka jouluyö ympäri maailmaa ja kuulee luonnon puhelevan: -Nyt on pyhä yö, jolloin ei kukaan saa tehdä pahaa toiselle. Pukki, joka on rikkonut jouluyön rauhaa, kulkee yksin viluisena taivaltaan ja tietää, ketä etsii. Se käy lasten luona sovittamassa, mitä on rikkonut seimessä makaavaa pienokaista vastaan. Se koettaa päästä lasten suosioon antaen heille kauniita ja mieluisia lahjoja. Joulupukki-raukka, kun muut iloitsevat, hän on suruissaan: hän tulee kyllä ikävöitynä ja odotettuna vieraana, mutta saa lähteä yksin pois tyhjine koreineen. Ja näin joulupukki ajattelee: -Kenties minä sittenkin vihdoin ja viimein saan tämän kiertolaisuuteni lyhentymään lasten ystävyyden vuoksi! (Topeliuksen mukaan) Topeliuksen vanhan joulutarinan on kuvittanut Kyllikki Vesteri. – Ennen vanhaanhan kaikki joulukoristeet tehtiin itse luonnonmateriaaleista. Oljen lisäksi käytettiin jäkälää, käpyjä ja muuta luonnosta löytyvää. Ja tuplaikkunoiden väliin laitettiin ensin pohjalle tulitikkuaskeja imemään kosteutta ja niiden päälle jäkälää ja puolukanvarpuja puolukoineen. Ikkunan välissä koristeet saivat olla koko talven, Anneli Virén kertoi Moksi ry:n järjestämässä olkiaskarteluiltapäivässä. – Olkihan oli tärkeä materiaali muuhunkin kuin joulukoristeisiin. Patjatkin olivat oljesta ja patjojen oljet uusittiin joka syksy, kun saatiin uusia olkia, Helvi Myllymäki muisteli. Virénille ja Myllymäelle olkityöt olivat tuttuja ennestään, Minna Laine sen sijaan ei ollut koskaan aiemmin tehnyt olkikoristeita. Nyt hän oli tullut opettelemaan taitoa kolmevuotiaan poikansa Peetu Karilan kanssa. – Tykkään vanhoista perinteisistä koristeista ja ne sopivat hyvin meidän hirsitupaamme, Laine totesi. Eeva Ahonen kertoi tehneensä paljonkin olkikoristeita lapsena. – Meillä oli ruista viljelyksessä, siitä sai olkia. Ja me lapset teimme paljon koristeita, isoja himmeleitäkin, Ahonen kertoi. – Jonkin verran olkikoristeita on jäljellä, mutta nyt niitä ei ole tullut tehtyä pitkään aikaan, kun ei tahdo saada olkia mistään. Moksin askarteluiltapäivässä käytetyt oljet olivat kurssin vetäjän, Taina Punamäen, omassa pellossa kasvaneista rukiista. Olkiaskarteluihin voi Punamäen Anneli Virénille ja Helvi Myllymäelle olki on tuttu materiaali lapsuudesta. Kolmevuotias Peetu Karila avusti äitiään Minna Lainetta olkikoristeiden teossa. Taina Punamäki (keskellä) opetti olkienkeleiden tekoa Eija Lyytikälle, Anneli Virénille, Helvi Myllymäelle ja Eeva Ahoselle. mukaan käyttää myös vehnänja kauranolkia. – Minä olen tehnyt olkikoristeita, ja muitakin käsitöitä, koko ikäni. Olen sellaista käsityöläissukua, mutta en yhtä taitava, kuin äitini, Punamäki toteaa. – Kyllä minulla itselläni kuusenkoristeet ovat suurimmaksi osaksi oljesta, ja mukana on joitakin puisia ja tuohisia; kaikki ovat käsin tehtyjä. Aikoinaan olen tehnyt himmeleitä paljon, myyntiinkin 4H-yhdistykselle, Punamäki kertoo. Moksissa Punamäen ohjeilla syntyi muun muassa ovija ikkunakoristeita sekä olkienkeleitä joulukuuseen. – Olkiaskartelua meillä ei ole täällä aiemmin ollutkaan, nyt oli ainutlaatuinen tilaisuus päästä tekemään olkikoristeita. Aiempina vuosina olemme askarrelleet kyllä muuta jouluun liittyvää, Anneli Virén kertoi.
4– Keskiviikkona 18.12.2019 Nro 51 Maarit Nurminen Tiina Lamminaho Reserviläisillä monia harrastusmahdollisuuksia Toimivat yhdistykset Korpilahden Reserviläiset ry täyttää 60 vuotta parin vuoden päästä. Vuonna 1961 perustetussa yhdistyksessä on tällä hetkellä 84 jäsentä. – Jäsenmäärä on viime aikoina kasvanut, tänä vuonna uusia jäseniä on tullut ihan mukavasti, puheenjohtaja Perttu Hietanen kertoo. Yhdistys on avoin kaikille Suomen kansalaisille. – Alun perin reserviläisyhdistykset olivat aliupseerien yhdistyksiä, mutta 1990-luvulla tapahtui muutos. Nykyään valtaosaan yhdistyksistä jäseneksi voi hakeutua kuka tahansa Suomen kansalainen, jonka yhdistyksen hallitus hyväksyy, Hietanen kertoo. – Naisia meillä on jäseninä vajaat kymmenen, lähinnä ampumista harrastavia tai varusmiespalveluksen suorittaneita. Nuorisojäseniä on muutama. Hietasen mukaan uusia jäseniä on tullut mukaan aktiivisen toiminnan ja tiedottamisen ansiosta. – Myös se, että olemme osakkaana Vihtakankaan ampumaradassa, tuo meille ammuntaa harrastavia tai sitä aloittelevia jäseniä. Monilla reserviläisyhdistyksillä ei ole omaa ampumarataa, Hietanen sanoo. – Ampuma-aselaki kiristyi viime kesänä. Muutos koski lähinnä reserviläiskivääreitä sekä niiden luokittelua; nyt myös reserviläiskiväärin hankinta edellyttää harrastuneisuuden osoittamista vuoden ajalta. Käsiaseen hankkiminen edellyttää, että on harrastanut ampumista kahden vuoden ajan ja on myös ampumayhdistyksen jäsen. Myös Korpilahden Reserviläisissä on useita poliisin kouluttamia ja hyväksymiä ampuma-asekouluttajia, joiden tehtävänä on harrastuneisuustodistusten kirjoittaminen. Se, kuinka aselakien kiristyminen vaikuttaa, näkyy vasta myöhemmin. Mutta sekin voi tuoda meille uusia jäseniä, koska reserviläisyhdistyksessä voi harrastaa ammuntaa myös laina-aseella valvotusti. Korpilahden Reserviläisten toiminta keskittyy Hietasen mukaan ammuntaharrastukseen. – Ammunnan lajikirjo on monipuolinen, lajeja ovat muun muassa reserviläisammunta, ilma-aseammunta, perinneammunta sekä SRA eli sovellettu reserviläisammunta, joka on nopeaa, toiminnallista ammuntaa eli siinä ammutaan liikkeestä ja ratkaisevaa ovat sekä nopeus että tarkkuus, Hietanen selvittää. – SRA on suomalainen laji, vastaava kansainvälinen laji on practical-ammunta ja siinä jäsenemme Jarkko Laukia on voittanut neljä maailmanmestaruutta. Nykyaseiden lisäksi reserviläiset ampuvat vanhoilla aseilla. – Perinneaseammunnassa käytetään ennen vuotta 1945 valmistettuja aseita. Joillakin on jopa 1800-luvun puolelta olevia aseita, Hietanen toteaa. Korpilahden Reserviläiset ry järjestää Vihtakankaan ampumaradalla vuosittain yhdet tai kahdet SRA-kilpailut ja kahdet reserviläisammuntakilpailut, joista toiset ovat jäsentenväliset ja toiset, Pertti Lounin muistoammunnat, yleiset. – Korpilahden Reserviläiset ja Korpilahden Reserviupseerikerho tekevät myös yhdessä yhteistyötä seurakunnan kanssa. Järjestämme kunniavartiot ja seppelpartiot itsenäisyyspäivänä ja kaatuneiden muistopäivänä sekä muissa tilaisuuksissa, joissa niille on tarvetta. Perinnetyötä teemme vaalimalla sotaveteraanien perinnettä ja kantamalla maanpuolustustapahtumissa Korpilahden veteraanijärjestöjen lippuja, Hietanen kertoo. – Korpilahdellahan toimii myös Korpilahden Reserviupseerikerho ry, jonka puheenjohtajana on Jaakko Laitinen. Käytännössä toimimme yhdessä, Hietanen sanoo. – Jäseniämme osallistuu myös erilaisiin reserviläisurheiluliiton tapahtumiin. Reserviläisurheiluliiton ohjelmaan kuuluu monia lajeja ampumahiihdosta ja suunnistuksesta jotoksiin eli vaelluksiin, joilla on tehtävärasteja. Syysjotoksessa Mikkelissä yhdistyksemme joukkue sijoittui yhdeksänneksi. Reserviläisyhdistysten kattojärjestö, Reserviläisliitto, on noin 40 000 jäsenellään Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Perttu Hietanen on toiminut Korpilahden Reserviläisten puheenjohtajana vuodesta 2016 ja hän on myös Keski-Suomen piirin puheenjohtaja. – Vuoden alusta aloitan Reserviläisliiton hallituksessa, joka on valtakunnallinen organisaatio, Hietanen kertoo. Lauantaina Reserviläiset viettivät Vihtakankaan ampumaradalla Joulutulet-tapahtumaa. – Tapahtuma on valtakunnallinen, jokainen reserviläisyhdistys viettää sitä omalla tavallaan. Me ammuimme perinneaseilla, Hietanen toteaa. (Kuva: Juha Hyvärinen) Antti kokeili palvisaunaa kylmäsavukalan tekoon Palvipäivien idean isä, Antti Vuorinen teki palvisaunan osalta historiaa, kun saunan uuniin laitettiin tulet viime sunnuntaina. Talvisaikaan palvisaunaa ei ole lämmitetty. Antti on kylmäsavustanut kalaa yli kymmenen vuotta. -Minulla on vanhasta jääkaapista rakennettu kylmäsavustin. Savu syntyy sähköisen vastuksen avulla. Termostaatin avulla lämpötila pysyy tasaisesti 5-6 asteessa. Jääkaappisavustimella pystyy tekemään kylmäsavukalaa myös kesäaikaan. Itse kylmäsavustan lähinnä jouluksi. -Eniten tulee savustettua lohta. Olen käyttänyt sekä Norjan merilohta että suomalaista kirjolohta. Tärkeintä on se, että kala tuoretta ja puhdasta. Kylmäsavuhaukea näkee nykyisin esimerkiksi pitopalveluiden pöydissä, Antti kertoo. Antti laittaa kylmäsavustettavan kalan illalla suolaantumaan. Aamulla puhdistetaan suolat pois ja kalan pinta kuivataan. Kala on savustumassa noin iltakymmeneen. -Usein jätän kalan savustimeen yöksi, jotta maku tasaantuu. Valmiin kalan vakumoin, mikäli se menee pakastimeen tai lahjaksi. Antti tuumi, että palvisauna sopii kalan kylmäsavustukseen silloin, kun lämpötila ulkona on nollan kieppeillä. -Saunan lämpötila ei nouse liian korkeaksi. Tuli on pidettävä pienenä ja puolikuivilla lepillä sen saa savuamaan hyvin. Kokeilu onnistui, mutta suureksi yleisötapahtumaksi tästä ei ole. Kuka siellä kylmässä hytisee koko päivän, kun saunakaan ei lämmitä, Antti tuumasi. Antti Vuorinen kokeili palvisaunan sopivuutta kylmäsavulohen tekoon viime sunnuntaina. Kalansavustusta esiteltiin, kun Korpilahden Yrittäjien koko kylän joulukalenterin luukku avautui.
5 Keskiviikkona 18.12.2019 Nro 51 – Tiina Lamminaho Kiinaa, zumbaa ja eläinten täyttöä Pohjois-Päijänteen kansalaisopiston historiaan mahtuu monenlaista – Kirjaa lukiessa tulee mieleen, että aikaan on saatu hämmästyttävän paljon, vaikka historia ei ole tuon pitempi. Kurssitarjonnan erikoisuus oli kurssitarjonta itse, valmistumassa olevan Pohjois-Päijänteen kansalaisopiston historiateoksen taittanut Pekka Suomäki toteaa. 144-sivuisen ”Ihmisten keskellä, ihmisten kanssa” – kirjan on kirjoittanut Outi Penttinen. Pohjois-Päijänteen kansalaisopisto perustettiin vuonna 1970, omistajakuntia olivat Korpilahti ja Luhanka. Opiston toiminta päättyi vuoden 2008 lopussa Korpilahden liittyessä Jyväskylään, toimintaa jatkoi Jyväskylän kansalaisopisto. – 50 vuotta sitten, opiston perustamisen aikoihin, Korpilahdella oli hyvin sivistysmyönteinen ilmapiiri. Etenkin kunnanjohtaja Tenho Mäki oli sivistysmyönteinen ja samoihin aikoihin kansalaisopiston perustamisen kanssa kirjasto sai uudet tilat, Korpilahti-lehti perustettiin ja Teatteri oli nousussa, Pohjois-Päijänteen kansalaisopiston rehtorina lähes koko opiston historian ajan toiminut Pirkko Savinen kertoo. Savinen aloitti rehtorina silloin, kun opisto perustettiin ja hoiti tehtävää eläkkeelle jäämiseensä asti, vuoteen 2006. Opiston pari viimeistä vuotta rehtorina oli Tommi Mäkelä. Outi Penttinen oli opiston päätoiminen musiikinopettaja vuodesta 1981 lähtien. – Opiston palkkalistoilla on ollut yli 900 työntekijää. Jotkut pitivät vain yhden kurssin tai yhden luennon, tai kävivät joskus siivoamassa, mutta myös todella pitkäaikaisia opettajia oli, sellaisiakin, jotka opettivat koko opiston historian ajan, esimerkiksi Luhangassa ja Vespuolella pääasiassa tekstiilitöitä opettanut Kaarina Uljamo, Outi Penttinen kertoo. – Myös Martti Nieminen ja Leila Iivonen olivat todella pitkään opettajina. Opiskelijoita Pohjois-Päijänteen kansalaisopistossa oli noin tuhat vuosittain, eli viidesosa korpilahtelaisista kävi jollakin opiston kurssilla. – Tunneissa mitattuna musiikkia oli varmaan eniten, osallistujia taas oli eniten liikunnassa, koska siinä pystyi pitämään isoja ryhmiä, Savinen ja Penttinen kertovat. – Musiikkia kehitettiin määrätietoisesti, siinä oli päätoiminen tuntiopettaja. Suosituimmat aineet vaihtelivat vähän vuosittain, jokin aina nousi pinnalle ja sitten taas sen suosio hiipui. 1970-luvun alun ehdoton hitti oli konekirjoitus. Järjestimme kursseja sellaisista aiheista, mitä kulloinkin tarvittiin. Ja toiveita meille oli helppo esittää vaikkapa kaupan kassajonossa. Kansalaisopiston periaatteena oli tuoda toimintaa ihmisten keskelle, eli opiston alkuaikoina se tarkoitti paljon toimintaa myös kylille. – Hallintokin oli järjestetty niin, että mukana oli edustajia eri kyliltä. Tasapuolisuutta eri kyläkuntienkin kesken pidettiin tärkeänä, Savinen kertoo. – Kyläkunnilla oli esimerkiksi paljon liikuntaryhmiä. Ja taisi niissä ryhmissä leukaperätkin saada liikuntaa, eli ne olivat myös sosiaalista toimintaa. Sivukylien ryhmät vähenivät pikku hiljaa. – 1980-luvun alussa, kun minä aloitin, minun ryhmistäni suurin osa oli sivukylillä. Ihmiset asuivat kylillä, siellä oli lapsia ja kouluja. Loppuajasta taas suurin osa ryhmistä oli kirkonkylässä, Outi Penttinen kertoo. Ryhmät kokoontuivat kouluilla, mutta myös muualla, jopa yksityiskodeissa. – Jos jollain oli piano, hänen luonaan pidettiin pianotunteja. Ja jos jollain oli hitsausvehkeet pajassaan, hänen luokseen kokoonnuttiin opettelemaan hitsausta, Pirkko Savinen toteaa. Korpilahdella on opetettu myös useita kieliä. – Ainakin englantia, saksaa, ranskaa, espanjaa, italiaa, venäjää ja kiinaa. Kiina oli opetusohjelmassa parina vuonna, venäjä tosi pitkään, Pirkko Savinen kertoo. – Kursseja ehti olla vaikka minkälaisia. Esimerkiksi hiilimiilu-kurssi ja maatilatalouden kurssi. Hevoskursseja järjestimme useampiakin yhteistyössä silloisen Hevosjalostusyhdistyksen kanssa ja niillä oli monesti aivan huippuluokan opettajia. Ompelukursseja oli monenlaisia, kansallispukukurssejakin useita. Luhangassa oli eläintentäyttökurssikin, ja erilaiset pyydyskurssit, esimerkiksi kalanpyydyskurssi, olivat suosittuja. Toki oli sitten sellaisiakin kursseja, jotka eivät vetäneet väkeä. Musiikkileirejä järjestettiin yhteistyössä seurakunnan kanssa. Aluksi kurssimaksu oli vain yhden markan. – Valtion rahoitus oli aluksi hyvää, se kattoi 70 prosenttia todellisista menoista ja välillä saimme lisäksi syrjäseutuavustustakin. Pikku hiljaa valtio rupesi kiristämään kukkaronnyörejä ja rahoitus väheni. Kurssimaksuja piti nostaa ja opiston piti hankkia rahaa, Savinen kertoo. – 1990-luvulla tulivat erilaiset hankkeet. Vuonna 1995 meillä oli opetushallituksen rahoittama kierrätykseen keskittyvä Kiertokoulu-hanke, johon työvoimatoimisto lähetti opiskelija. Suurin hanke oli vuosina 2002 – 2006 toteutettu EU-rahoitteinen paikalliskulttuurihanke Kumotus, jonka puitteissa tehtiin muun muassa Korpilahden kyläkirjoja. – Kaupungin keskusarkiston työntekijät ovat kyllä palvelualttiita, he olivat aina valmiina kaivelemaan tietoja, Outi Penttinen kehuu. Pohjois-Päijänteen kansalaisopiston viralliset paperit on arkistoitu kaupungin keskusarkistoon, joten Penttinen vietti siellä kirjan tietoja kootessaan paljon aikaa. – Kuvia kirjaan on löytynyt muun muassa Vanhan Korpilahden kotoseutuyhdistykseltä ja niitä on paljon, lähes joka sivulla vähintään yksi, Penttinen kertoo. – Yleensä historiateoksiin on hankala löytää kuvia, mutta meillä ei sellaista ongelmaa ollut. Ainoastaan kuvien henkilöiden tunnistaminen tuotti välillä hankaluuksia, Savinen kertoo. Historiateos julkistetaan helmikuussa. Pohjois-Päijänteen kansalaisopiston historiateos ilmestyy helmikuussa. Kirjaa ovat olleet tekemässä Pirkko Savinen, Pekka Suomäki ja Outi Penttinen. 1970-luvun Renkituvan-vuosien jälkeen kansalaisopisto muutti upouuden Korpilahden kunnanviraston ylimpään kerrokseen, josta se sai käyttöönsä kaksi toimistohuonetta. Neuvonpidossa syyskuussa 1979 rehtori Pirkko Savinen, Väinö Rikkola Luhangasta ja musiikinopettaja Hannu Luukkonen. Tekstiilityötä 1980-luvun alusta lähtien opettanut Leila Iivonen (neljäs oik.) toimi myös Kiertokoulu-hankkeen vetäjänä 1990-luvun puolivälissä. Koululaisista paperinvalmistuslinjalla Mirja Salo (vas.), Teija Pitkänen, Nina Lehtonen, Maie Telinen, Katja Lehtinen, Marjo Vuorinen ja Eija Reinikainen. Kuvasta puuttuvat Sirkka Hakanen ja Marjatta Kulju. (Pekka Suomäki)
6 – Keskiviikkona 18.12.2019 Nro 51 Kahvio Raija-Leena 0400 244 370 Kiitos kuluneesta vuodesta, Hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2020! MEHTONEN Tikkala p. 014 828 420 Kiittäen kuluneesta vuodesta toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Vihilänkulma, Martinpolku 13 C 20, Korpilahti Hoitola Tarja Lehtinen p. 040 773 7702 Puh. 044 986 0529 P. 040 719 5547 Rakentamisja kiinteistön hoitopalvelut RakennusIkkala rakennusikkala.? Paanasen Sora ja Kaivu Oy Paanasen Sora ja Kaivu Oy P. 050 521 6995 P. 050 521 6995 KN-SÄHKÖ Oy Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! p. 0400 242 571 KORPILAHTI Autopesu 24h Kiitos asiakkailleni ja yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta. Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2020! Jalkahoidot Eila Javanainen p. 040 508 2652 Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2020! Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistys Korpiojantie 2, 41800 Korpilahti KIITOS asiakkaillemme sekä yhteistyökumppaneillemme kuluneesta vuodesta. Iloista joulua ja terveyttä vuodelle 2020! T. Kristiina ja Minna Korpilahden Sydänyhdistys ry.
7 Keskiviikkona 18.12.2019 Nro 51 – Kiitos kuluneesta vuodesta, Hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2020! P. 040 719 5547 Rakentamisja kiinteistön hoitopalvelut RakennusIkkala rakennusikkala.? Rauhallista joulua ja Hyvää uutta vuotta 2020 TOIVOTAMME YLIOPISTOJA AMK-OPINTOJA SEKÄ LUKIOKURSSEJA P. 050 409 3004 www.alkio.fi MAJOITUKSET, KOKOUKSET JA JUHLAT P. 050 432 9190 www.tahtela.fi Pizza-Presto 23.-26.12. suljettu, 27.-29.12. avoinna normaalisti, 31.12.-1.1. avoinna klo 15-21, 6.1. avoinna kello 14-20. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Kiitos kuluneesta vuodesta. Tuija ja Kaisa Martinpolku 20, Korpilahti Kukkaja Hautauspalvelu Päivänsini , Martinpolku 23 p. 014 821 134 Toivotamme kaikille asiakkaillemme Hyvää Joulua ja onnellista Uutta Vuotta! Joulun aukioloajat: 16.-23.12. klo 8 18 24.12. klo 8 13 25.-26.12. suljettu 31.12.-1.1. suljettu Kukat tuovat joulun kotiisi! Hyasintit 3 kpl/ 10;Kiitämme jäseniämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista uutta vuotta 2020! Korpilahden Reumayhdistys
8 – Keskiviikkona 18.12.2019 Nro 51 Maarit Nurminen Yhtenäiskoulun oppilaat voittivat Taloussankari-kilpailun Historian ensimmäinen Taloussankari-kilpailu huipentui viime viikolla loppukilpailuun, jonka voitti Korpilahden Yhtenäiskoulun Landet-joukkue. Karsinnoissa loppukilpailuun valittiin 10 joukkuetta, jotka onnistuivat parhaiten viestimään videolla omia näkemyksiään Taloussankaripelistä. Landet-joukkue taisteli tiensä ensin semifinaaleista finaaliin ja sitten finaalin voittoon. Semifinaalissa kaikki 10 joukkuetta kiersivät 10 erilaista arjen talouteen liittyvää rastia, ja parhaat pisteet saaneet joukkueet muodostivat finaalikolmikon. Jyväskylän Korpilahden yhtenäiskoulua edustanut Landet-joukkue keräsi komean pistesaaliin sekä semifinaalissa että finaalissa. Muut finaalijoukkueet tulivat Lempäälästä Hakkarin koulusta. Finaalissa tiimit pääsivät esimerkiksi kertomaan, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, kun pohtii itselle sopivaa säästämisen ratkaisua sekä testaamaan, ketkä vastaavat nopeimmin Tähtiniemen kampuksen uusi rakennus käyttöön ensi vuoden lopulla Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Alkio-opiston käyttöön tulevan uudisrakennuksen maanrakennustyöt ovat täydessä vauhdissa. Uusi rakennus valmistuu ensi vuoden lopulla. -Tämä on ensimmäinen rakennus, joka ei ole Alkioopiston omistuksessa, rehtori Jaana Laitila kertoi. Rakennuksen suunnittelusta aina rahoitukseen ja omistukseen saakka vastaa Wasagroup Oy. Uuden rakennuksen myöstä Tähtiniemen kampuksella opiskelee noin 500 opiskelijaa, kun tällä hetkellä heitä on vuosittain noin 350. -Rakennus tulee suurilta osin HUMAK:n käyttöön. Alkio-opisto saa uuteen rakennukseen kauan kaivatut laboratoriotilat luonnontieteitä varten. Uudisrakennuksen myötä HUMAK:n opiskelijat siirtyvät Korpilahdelle. -Tämä rakennus on lähtölaukaus Tähtiniemen kampuksen ja koko alueen kehittämiselle. Tämän projektin jälkeen keskitymme miettimään opiskelija-asuntojen tarvetta ja kehittämistä. Alueen kehittäminen jatkuu edelleen Jyväskylän kaupungin elinkeinoyksikön kanssa. -Alueelle etsitään kiinnostuneita yrityksiä ja sijoittajia niin kotimaasta kuin ulkomailta. Uusi kampusrakennus muistuttaa satamaja päiväkotirakennuksia. Kustannusarvio on noin 3,3 miljoonaa euroa. Kuva: Wasagroup. erilaisiin taloutta käsitteleviin kysymyksiin. Tuoreet Taloussankarit Saana Hulkko, Iida-Maria Tapper, Onni Seppälä, Miso Saarinen ja Otto Pinomäki opiskelevat valinnaisaineena yrittäjyyttä. Ainetta opettava historian ja yhteiskuntaopin opettaja Juho Annala kertoo bonganneensa kilpailun tänä syksynä Talous tutuksi -koulutuksessa. Koulussa käytettiin yksi oppitunti pelin pelaamiseen ja opettaja kannusti oppilaita osallistumaan myös kilpailuun. -Oppilaat tekivät itsenäisesti kilpailuvideon, en ole itse edes nähnyt koko videota. Kun kuulimme, että he pääsivät loppukilpailuun, käytimme vielä yhden oppitunnin kilpailuun valmistautumiseen. Kävimme tuolla oppitunnilla läpi Taloussankarin valmiit oppituntisisällöt, Annala kertoi. Joukkueelta kysyttiin, mikä oli heidän salainen aseensa voittoon. Joukkueen ei tarvinnut kauaa miettiä, kun he jo vastasivat: ”Juho”, eli heidän opettajansa. Voittajajoukkue sai palkinnoksi 50 euron lahjakortit jokaiselle joukkueen jäsenelle sekä 10 tablettitietokonetta koululle viemisiksi digitaitojen edistämiseen. Taloussankari 2019 -kilpailun tulokset: 1) Landet, Korpilahden yhtenäiskoulu, Jyväskylä 2) Viitonen, Hakkarin koulu, Lempäälä 3) Taloussankarit, Hakkarin koulu, Lempäälä Loppukilpailu käytiin Nordean kampuksella Helsingissä. Kilpailun tuomareina toimivat Nordean ekonomistit Tuuli Koivu ja Olli Kärkkäinen sekä TATin talousja työelämäasiantuntija Riikka Lehtinen. Taloussankari-kilpailu perustuu Taloussankari-mobiilipeliin. Saana Hulkko, Iida-Maria Tapper, Onni Seppälä, Miso Saarinen ja Otto Pinomäki ovat taloussankareita. Kuva: TAT / Iiro Rautiainen.
9 Keskiviikkona 18.12.2019 Nro 51 – Tervetuloa joulukahville! Pannu on kuumana perjantaina 20.12.2019 klo 10-16. Koko kylän joulukalenterin luukkumme avautuu 21.12! Apteekki on avoinna jouluaattona 9-12, joulupäivä ja Tapaninpäivä suljettu, uudenvuodenaatto 9-17. Uudenvuodenpäivä ja loppiainen suljettu. www.korpilahdenapteekki.fi S-market Korpilahti ma–la 7–21, su 9–21 smarket.korpilahti Poimi suosikit juhlapöytään meiltä. Vain kotitalouksille. 3 , 49 Voim. 12.–24.12. Paulig Presidentti Kahvit SJ tai PJ 500 g (6,98/kg) 18 , 90 kg Atria Takuumurea naudan ulkofilee Suomalainen 3 , 49 Rainbow Graavija kylmäsavulohiviipaleet 100 g (34,90/kg) 2 , 59 Voim. 19.–24.12. Pepsi Max 2 x 1,5 l, 3 l (0,60/l) (sis. 1,79 + pantit 0,80) 7 , 79 kg HK Viljaporsaan luuton juhlakinkku n. 5 kg tuoresuolattu Suomalainen Fazer Kääreelliset konvehtirasiat 270–350 g (10,43–13,52/kg) 3 , 65 Voim. 17.–23.12. Red Delicious Omena Italia 1 , 25 kg Voim. 19.–24.12. Rainbow Leivinarkki 24 kpl (0,02/kpl) , 49 PALVELEMME JOULUN AIKAAN 24.12. 7–16 25.12. SULJETTU 26.12. 9–21 Voim. 19.–24.12. Myllyn Paras Torttutaikinalevy 1 kg 1 , 69 Hyvää Joulua ja rauhallista Uutta Vuotta! PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI KOKO KYLÄN JOULUKALENTERIN LUUKKU NRO 19 avautuu 19.12. kello 9. Jätä Martinpolku 26:n edustalla olevaan puiseen laatikkoon juttuvinkkisi vuodelle 2020. Kirjoita lappuun juttuvinkin lisäksi puhelinnumerosi, sillä arvomme Höyry-kaupan 50 euron lahjakortin juttuvinkin jättäneiden kesken.
10 – Keskiviikkona 18.12.2019 Nro 51 Sana sunnuntaiksi menoeväät Aikuisille Lapsille ja lapsiperheille Jumalanpalvelukset ja uskonelämä Kouluikäisille Musiikkitilaisuudet Väestömuutoksia Nuorille myydään Joulun keskuksessa on lapsi. Näin oli jo ensimmäisenä jouluna. Vaikka olosuhteet olivat vaikeat, Joosef ja Maria tekivät parhaansa. Majapaikassa ei ollut tilaa synnyttävälle äidille, mutta Joosef löysi kuitenkin eläinsuojan. Maria selvisi synnytyksestä ja teki parhaansa lapsen hyväksi. Kun muuta paikkaa ei ollut, hän laski Jeesuksen eläinsuojan seimeen. Jeesuksen syntymän aikaan lapsen osa ei ollut helppo. Vähäinen oli myös Jumalan Pojan alku tässä maailmassa. Vuosikymmeniä myöhemmin Jeesus käänsi aikansa arvoasetelmat ylösalaisin. Hän teki lapsesta, vähäisestä, suurimman. Lapsesta tuli esikuva aikuiselle. Kesti kauan ennen kuin lapsen oikeuksien sopimus saatiin aikaiseksi. On oikeastaan hämmentävää, että se syntyi vasta vuonna 1989. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet kaikki maailman valtiot yhtä lukuun ottamatta. Lapsen oikeuksien sopimus on laajimmin hyväksytty kansainvälinen ihmisoikeusasiakirja. Sopimuksesta on kuitenkin vielä matkaa siihen, että lapsen oikeudet toteutuvat käytännössä. Sopimuksen allekirjoittajat tunnustavat, että lapsen tulisi persoonallisuutensa täysipainoisen ja sopusointuisen kehityksen vuoksi kasvaa perheessä onnellisuuden, rakkauden ja ymmärtämyksen ilmapiirissä. UNICEFin entinen pääsihteeri James Grant on kiteyttänyt olennaisen seuraavasti: ”Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus”. Lastemme isoäiti ilmaisi saman asian arkipäiväiseen tapaansa näin: ”en minä ole teistä aikuisista niin kiinnostunut, kunhan hoidatte lapset hyvin”. Jouluna keskuksessa on lapsi. Kahdella tapaa. Juhlimme maailman Vapahtajan syntymää: seimessä kapaloissaan oleva lapsi on Jeesus, pelastajamme. Sen vuoksi joulu on ilon ja kiitollisuuden juhla. Kunpa tänä jouluna jokainen lapsi, niin oman suvun piirissä kuin kaukana maailmalla, olisi aikuisten huomaavaisuuden kohteena. Kestävimmät joulumuistot syntyvät läheisyydestä ja välittämisestä. Mitä jos tänä jouluna lahjoittaisimme lapsille onnellisuutta, rakkautta ja ymmärtämystä. Seimen lapsikin iloitsisi. Rauhallista joulua toivottaen Piispa Simo Peura Raamattuilta ke 18.12. klo 18 seurakuntatalo. Vanhaan testamenttiin johdattelee teologian tohtori Jukka Palola. Messu, 4. adventti su 22.12. klo 10 kirkko, Karasti, Laiho. Kirkkokahvit. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 13 kappeli, Karasti, Nieminen. Seimikirkko ti 24.12. klo 15 kirkko, Karasti, Laiho. Jouluaamun jumalanpalvelus ke 25.12. klo 8 kirkko, Koivisto, Laiho, Kirkkokuoro. Iltakirkko su 29.12. klo 16 kirkko, Koivisto, Mertanen. Ruokailu messun jälkeen. Uudenvuodenpäivän jumalanpalvelus ke 1.1. klo 16 kirkko, Karasti, Tiusanen. Messu su 5.1. klo 10 kirkko, Karasti, Tiusanen. Loppiaisen jumalanpalvelus ma 6.1. klo 10 kirkko, Koivisto, Tiusanen. Ihmisen Ääni. Kinkeritalojen isäntäväet mukana. Kahvit. Väärtipalaveri ke 8.1. klo 17 seurakuntatalo. Tule avustamaan väärtinä jumalanpalveluksiin, sovimme vuoroja. Kahvit. Tied. Tuula p. 050 557 9008. Messu su 12.1. klo 10 kirkko, Koivisto, Laiho. Kirkkokyyti messuun: Kirkkopysäkiltä Kokkotien ja Martinpolun kulmalta voit ottaa toisen seurakuntalaisen kyytiin tai saada itse kyydin kirkkoon noin 15 min ennen jumalanpalveluksen alkua. Kuuntele jumalanpalveluksia netin kautta: jyvaskylanseurakunta.fi/korpilahden-alueseurakunta Kauneimmat joululaulut ke 18.12. klo 18 Vaarunhovi, Oittilantie 101, mukana Ylistysryhmä. Kolehti nimikkotyöllemme Botswanassa. Tummuu ihana jouluilta -joulukonsertti pe 20.12. klo 19 kirkko. Kamarikuoro Hehku, johtaa Reetta Vasalampi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Kauneimmat joululaulut su 22.12. klo 18 kirkko. Mukana Kirkkokuoro ja Valonsäde. Kirkkokuoron harjoitukset to 19.12. klo 18 kirkko. Seimikirkon harjoitukset su 22.12. klo 12-14 kirkossa. Tervetuloa mukaan jouluaaton seimikuvaelmaan! Kirkkokuoron harjoitukset to 9.1. klo 17.45 seurakuntatalo. Väentuvan emäntäpalaveri ti 7.1. klo 10 väentuvalla. Väentupa avoinna ti 14.1. klo 11-13.30 Valanteentie 1. Teemahetkessä Kirsi. Katso ajankohtainen info: jyvaskylanseurakunnannuoret.fi/nuoret Instagram: korpilahdenkirkko_nuoret Tsekkaa ajankohtainen info: jyvaskylanseurakunnannuoret.fi/kouluikaiset Alakoululaisten Olkkari to 19.12. klo 13. Avointa, ei tarvitse ilmoittautua. Lasten joulukirkot ke 18.12. klo 9.30 ja 10.15 kirkko. Puolituntinen joulun sanoman valossa. Perheiden joulutulet to 19.12. klo 9.30 Vanha Mylly. Joulupolku ja glögitarjoilu. Kerhot ovat joulutauolla 12.1. 2010 asti. Kuolleet: Jaakko Johannes Korpinen 89 v. Korpilahden alueseurakunnan palvelupiste avoinna ti ja to klo 9-12, p. 050 557 9012. Muina aikoina: hautausasiat p. 040 162 3982, toimitusten sopiminen ja virkatodistukset, p. 050 363 2300. Muissa asioissa Korpilahden alueseurakunnan työntekijöiden suoriin numeroihin. Ajantasaista tietoa löydät Jyväskylän seurakunnan/ Korpilahden alueseurakunnan nettisivuilta ja somesta. Facebookissa: Korpilahden alueseurakunta tai Korpilahdenkirkko. Instagram: korpilahdenkirkko. Joulurauhan julistus metsän eläimille Erä-Riihelässä sunnuntaina 22.12. klo 15.00. Puurotarjoilu sekä pientä ohjelmaa. Korpilahden erämiehet ry. KorUA/MK ry:n syyskokous pidettiin torstaina 28.11.2019 Korpilahdella Ruokatakomolla. Hallitus jatkaa vanhalla kokoonpanolla edelleen,eli puheenjohtajana Kari Nättinen, sihteerinä Katja Oksanen ja jäseninä Sanna Pöytäkangas, Esko Hakanen, Markku Harjula, Mika Salminen ja Olli J. Ojanen. Sääntömääräisten asioiden jälkeen keskusteltiin tulevasta rallikaudesta ja TUULENSUUN TILAN PALVILIHAA, lämminja kylmäsavulohta K-kaupan edessä ma 23.12. klo 10 alk. Myyntiä myös suoraan tilalta. P. 040 828 5095 Korpilahdella kasvatetut, kauniit Eri kokoisia, pienistä pöytäkuusista kolmimetrisiin, hinta alk.10 euroa myynti K-market Herkkukeitaan edessä pe la 20. 21.12 klo 10 18 su 22.12. klo 10 15 ma 23.12. klo 10 18 Soita 044 2199365 tai katso www.joulukuusimyynti.fi JOULUKUUSET palkittiin päättyvän kauden parhaat. Kuvassa vasemmalla seuran tämän kauden paras kartanlukija Pasi Lahtinen, joka saavutti SM4-luokassa pronssia Jani Seppälän kyydissä. Keskellä yksimielisesti vuoden talkoolaiseksi valittu Sofia Pennanen, joka osoitti esimerkillistä aktiivisuutta Neste Rallyn Leustun erikoiskokeen rakentamisessa ja pääpäivänä toimi stopilla aikakorttivastaavana. Oikealla Mika Rampanen, joka ansaitusti pokkasi kunnian seuran parhaana kuljettajana voitettuaan Neste Rallyn yhteydessä ajetun Vetomies-kilpailun. Rallisprintin puolella palkittiin aluemestareiden gaalassa 15.12. Keski-Suomen aluemestariksi pitkän linjan konkarikuljettaja Veli Nisula ja hopeasijan saavutti niin ikään KorUA/MK:ta edustava Antti Korhonen. Pitkä ja raskas vuosi on takana ja kiitämme kaikkia talkoolaisia ja yhteistyökumppaneita. Vuosi 2020 avataan kilpailuiden osalta 25.1.2010 JMK-rallin merkeissä ja maaliskuussa ajetaan aivan uusi kilpailu, Korpilahden Talviralli, jonka järjestämme yhteistyössä Jyväskylän Urheiluautoilijoiden kanssa. Rauhallista joulua ja iloista uutta vuotta! Katja Oksanen
11 Keskiviikkona 18.12.2019 Nro 51 – ammattilaiset asialla Korpilahden Radioja TV-huolto Ky ANTENNIASENNUKSET ANTENNITARVIKKEET Pauli Lehtinen p. 0400 319 031 Lauri Lehtinen p. 0400 527 448. TILIPALVELUT LEHTINEN MARJA-LIISA kirjanpitopalvelut p. 040 729 2919 Ikolantie 6, 41800 Korpilahti Martinpolku 26 41800 Korpilahti P. 0400 644 899 toimitus@korpilahtilehti. ilmoitukset@korpilahtilehti. www.korpilahtilehti. Avoinna: Ma 9-15, ti-ke 9-12, to-pe suljettu Ilmestyy kerran viikossa KESKIVIIKKOISIN Julkaisija: VanhaUkkola/ Korpilahti-lehti Painopaikka: Lehtisepät ISSN 0782-5609 Toimitus: Päätoimittaja Maarit Nurminen, p. 0400 644 899 maarit.nurminen@korpilahtilehti. ILMOITUSHINNAT 1.1.2017 Hinnat/sivu alv. 0% alv. 24% etusivu 0,86 1,10 €/pmm takasivu 0,80 1,00 €/pmm sisäsivu 0,75 0,93 €/pmm Pienlaskutuslisä 2,50 € lisätään paperilaskuihin. TILAUSHINNAT 1.1.2018 Kotimaa ja pohjoismaat: Kestotilaus.....................................69 € Määräaikainen 12 kk..................74 € Tutustumistilaus 3 kk.................25 € Irtonumerot: K-market Herkkukeidas Toimisto: p. 0400 644 899 ilmoitukset@korpilahtilehti. toimitus@korpilahtilehti. free lance-toimittaja Tiina Lamminaho p. 040 578 4473 EU-maat, kestotilaus...............150 € Muu Eurooppa, kestotilaus..145 € Muut maat, kestotilaus..........170 € Digitilaus, kestotilaus............54 € Irtonumerot......................................2 € PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI AUTOKORJAAMO MÄKISEN AUTOHUOLTO JA -KORJAAMO Autotalo, Muurame, p. 014 373 2951 Autojen määräaikaishuollot, Myös ilmastointilaitteet ja savutestit. Ma-pe 7.30–17.00 testaukset ja korjaukset. Maanrakennus ANSSI NIEMI OY www.maanrakennusanssiniemi.fi ? 050 570 9415 Rakennusten pohjat ym. Kaivuuja tasaustyöt Saakoski, korjaamo 826 219 Hinausauto 0400 343 326 www.hinaus-javanainen.fi Hinauspalvelu, Korjaamo Javanainen Rakennuspalvelu Tapio Niemelä Saneeraukset, sisustus-, laatoitusja märkätilatyöt. P. 0400 385 363 ts.niemela@luukku.com Kari Pahkamäki T:mi Korjausja uudisrakentaminen p. 040 771 8552 Konetyö Pietilä, p. 0400 410 564 Kaivinkonetyöt Jätevesijärjestelmät Rakennusten pohjatyöt Maansiirrot Hiekat, sorat, mullat Vaihtoja purkulavat Kuorma-autokuljetukset KN-SÄHKÖ Oy Reiviläntie 21, Korpilahti,p. 0400 242 571 kari.nurminen@kn-sahkooy.inet.fi P. 040 719 5547 Rakentamisja kiinteistön hoitopalvelut RakennusIkkala KUKKAJA HAUTAUSPALVELU Martinpolku 23, Korpilahti, p. 014 821 134 HiusAvain Korpiojantie 1 p. 014 841 300 PARTURI-KAMPAAMO KAUNEUSHOITOLA www.hiusavain. Asennus-ja Rakennuspalvelu Lehtinen Tulisijamuuraukset ja -korjaukset 040 7604580, Lehtinen_Matti@luukku.com Korpiojantie 2 FYSIOTERAPIA, LYMFATERAPIA, HOITOSUKAT Kristiina p. 0400 808 870 FYSIOTERAPIA p. Minna 040 7271396 Parturi-kampaamo Lovi & Laikku 041 505 6317 Virpi Koskela, puh. 044 986 0529 www.veljeksetvanhala.fi * Rakentaminen * Viemärien avaus/ kuvaus * Kuljetukset nosturiauto/ konelava, rahtilava * Jätelavapalvelut *Maanrakennus/kaivinkonetyöt *Jätevesien käsittelyjärjestelmät 0400 648 024 veljekset.vanhala@co.inet.fi AutoVanhala, Tikkasent.2, KORPILAHTI p. 0400 546 486 • vanhala@autovanhala.com •ma–pe 8.00–17.00 Huollot ja korjaukset takuulla! Myös uuden auton takuu säilyy. Renkaiden kausisäilytys! www.autovanhala.com AutoVanhalasta Ostorahoitus K-S ASUNTOVÄLITYS LKV Asuntojen ja kiinteistöjen välitys, arviot, kauppakirjat ja kaupanvahvistukset ym. Aulis Levänen LKV; 040 5079560 aulis.levanen@ksa.fi Kaisa Valkeisenmäki KTM LKV, kaupanvahvistaja; 040-0344690 kaisa.valkeisenmaki@ksa.fi Ammattilainen, varaa ilmoitustilasi tästä! Tilaisuude tulle Tähtelää ! • Lounas ma–pe 7 € • Kokoustilat alk. 35 €/h • Rantasauna 250 €/vrk Tähtiniementie 26, Korpilahti info @tahtela.fi, p. 050 432 9190 www.tähtelä.fi Kauneushoitola Outi Hämäläinen Kauneudenhoito palvelut, ripset ja kynnet p. 050 336 4661 Virastotie 2, 40950 Muurame Laajat kosmetologipalvelut ja hieronnat. Ajanvaraus sähköisesti www.hemmottelupuotiorkidea.fi tai puh.040-5240534./Elina. Os. Joensuuntie 1a3. PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI Arvoisa ilmoitusja tilausasiakas! Lehden järjestelmät muuttuvat, mistä syystä laskuihin tulee UUSI TILINUMERO ensi vuoden alusta alkaen! MUUTOKSIA DIGILEHTEEN! Vuodenvaihde tuo muutoksia myös sähköiseen lehteen. RAITTI-sovellus poistuu käytöstä ja palvelut uusiutuvat! Lehden kotisivuja kehitetään ja jatkossa sivuilta löytyy sisältöä, joita lehden tilaajat pääsevät lukemaan pitkin viikkoa. Sähköistä näköislehteä voit lehden tilaajana lukea tietokoneella, älypuhelimella tai tabletilla lehden kotisivujen kautta. Sähköisten palveluiden käyttäjäksi kirjaudutaan omalla sähköpostiosoitteella, jonka jälkeen asiakas saa salasanan sähköpostiinsa. Kun asiakas on luonut käyttäjätunnuksen, asiakas aktivoi tilaajatunnuksen, joka on tilaajan asiakasnumero, jonka löydät muun muassa lehtilaskusta tai kysymällä toimistolta, ilmoitukset@korpilahtilehti.fi tai soittamalla puh. 0400 644 899. Lehden tekijät toivottavat asiakkailleen RAUHAISAA JOULUA JA ONNEA VUODELLE 2020! Vuoden 2020 ensimmäinen lehti ilmestyy 8.1.2020!
12 – Keskiviikkona 18.12.2019 Nro 51 Tarjoukset voimassa to 19.12.-su 22.12. Makoisaa joulua läheltäsi! HERKKUKEIDAS ark 7-21 la 8-21 su 10-21 Palvelu pelaa K-Market Herkkukeidas Joensuuntie 2 41800 Korpilahti | 020 787 0860 Yksittäin tai ilman Plussa-korttia 2,99€/rasia KALANEUVOS Kirjolohifilee ERÄ, ruodoton, 2 filettä / talous 12 49 KG 2 95 10 00 3 pkt RS KULTA KATRIINA Suodatinkahvit ERÄ, Ei reilu 3 PKT SNELLMANN Karjalanpaisti 500 gr 4 99 RS SAARIOINEN Lanttu-, perunaja porkkanalaatikot 50-400 gr VALIO AURA Sinihomejuusto 170 gr 2 85 PKT TURUN Sinappi mieto, 275 gr 1 00 KPL MARABOU Symphony suklaakonvehtirasia 400 gr 4 99 DELIKATESS Ohuet sydänpiparit 1 99 RS 350 gr RS Tulossa lähiaikoina Alkon noutopistepalvelut! Aukioloajat: Aattona 24.12. klo 7-13 Joulupäivänä 25.12. klo 12-16 Tapaninpäivänä 26.12. klo 10-21 Toivotamme asiakkaillemme rauhaisaa joulua ja menestystä vuodelle 2020! T. Anne ja Make-kauppiaat henkilökuntineen