1 Keskiviikkona 13.4.2022 Nro 15– KESKIVIIKKO 13.4.2022 51. VSK KORPILAHDEN ALUEEN PUOLUEETON PAIKALLISLEHTI NUMERO 15 Tiina Lamminaho KORPILAHTI Lähiruokaa pääsiäiseksi ja muulloinkin – Lampaanlihaa ostetaan etenkin pääsiäisen alla, mutta myös muulloin. Viime vuosina lampaanlihan käyttö on selvästi lisääntynyt Suomessa, Priska Lehmuskoski toteaa. – Siihen on vaikuttanut varmaan lähiruoka-ajattelukin. Monille on tärkeää, että heidän syömänsä liha on tuotettu lähellä ja että he tietävät, millaisissa oloissa eläimiä on pidetty. Priska Lehmuskoskella on tällä hetkellä viisi uuhta ja yksi pässi, kaikki ovat suomenlampaita. Uuhet ovat kantavia, joten kevään kuluessa tilalle syntyy 10 – 15 karitsaa. – Varsinkin suomenlampaat voivat saada kerrallaan jopa neljä, vähintään kuitenkin yleensä kaksi karitsaa, Priska Lehmuskoski kertoo. – Minulla ei ole tarkoitus kasvattaa laumaa kovin paljon, joten suurin osa keväällä syntyvistä karitsoista menee teuraaksi alkutalvesta ennen kuin sisäkausi alkaa. Teurastamo on Jämsässä, sieltä lihat tulevat leikattuna, pakastettuna ja vakuumiin pakattuna. Niitä olen myynyt sekä REKO-lähituotepiirin että tuttavien kautta. Lampaita Priska Lehmuskoskella on ollut muutaman vuoden. Viitisen vuotta sitten hän suoritti Saarijärven Tarvaalassa maaseutuyrittäjätutkinnon, oman yrityksen hän perusti viime syksynä. – Olin haaveillut jo jonkin aikaa lampaista, minusta ne ovat ihania ja suloisia eläimiä. Ensin minulla oli yhtenä kesänä kesälampaina neljä pässiä, sitten seuraavana kesänä otin uuhia, ja ne sitten jäivätkin minulle, Priska Lehmuskoski kertoo. Lihan lisäksi lampaista saadaan villaa ja taljoja. – Lampaat keritään kaksi kertaa vuodessa, mutta näin pienestä lammasmäärästä villaa pitää ennen kehräämöön lähettämistä kerätä useampi vuosi. Minulle tuli juuri kehräämöltä ensimmäinen erä omien lampaiden villasta tehtyä lankaa ja huovutusvillaa; niitäkin minun on tarkoitus myydä suoramyyntinä. Lankoja on jo kyseltykin, Priska Lehmuskoski kertoo. – On tosi hyvä, että nyt on alettu hyödyntää myös suomenlampaan villaa. Muutama vuosi sitten villan hyödyntäminen oli aika vähäistä, mutta nyt kiinnostus nimenomaan kotimaiseen villaan on lisääntynyt. Siinäkin vaikuttaa se, että ihmiset haluavat tukea kotimaisia tuottajia, ja tietää, millaisissa oloissa villan kasvattanut eläin on elänyt. Suomalainen villa on eettinen ja ekologinen valinta. Lampaan, ja etenkin karitsan liha on Lehmuskosken mukaan vähärasvaista. – Se on hyvä vaihtoehto possulle ja naudalle. Etenkin näillä maatiaisroduilla rasva ei marmoroidu lihasten sisään, vaan jää lihan päälle, josta sen voi halutessaan poistaa, Priska Lehmuskoski kertoo. – Joillakin on ollut ennakkoluuloja lampaanlihaa kohtaan, siitähän on sanottu, että se maistuu villasukalle. Monen mieli on kuitenkin muuttunut, kun on maistanut lampaanlihaa, ja moni on todennut, ettei se ollutkaan sellaista kuin oli luullut. Ennakkoluulo villasukan mausta tulee historiasta; ennen lampaita pidettiin villantuotannon takia ja ne teurastettiin vasta vanhana. Oikein vanhan lampaan liha ei ole niin hyvää kuin karitsan tai nuoremman lampaan liha. Lammasta on tarjolla monenlaisina paloina, ja jauhelihanakin. – Kaikenlaisille paloille on kysyntää. Jauheliha on ehkä helpoin, kun sitä voi käyttää ihan samalla tavalla kuin esimerkiksi possun jauhelihaa. Pääsiäispöytään monet haluavat paistia, mutta myös muita paloja ostetaan pääsiäisruoaksikin, Priska Lehmuskoski kertoo. – Minulle lampaat ovat sekä tuotantoeläimiä että lemmikkejä, tykkään viettää aikaa jokaisen lampaan kanssa ja rapsutella niitä, joten monisatapäinen lammaslauma ei minulle sopisi. Haluan, että se elämä, jonka lammas elää, on mahdollisimman hyvää. Mieluummin syön omien lampaiden lihaa, kuin esimerkiksi jostain ulkomailta tuotua. Ulkomaista lihaa ostaessa ei tietäisi yhtään, millaista toimintaa sillä tukisi. Priska Lehmuskosken lammaslaumaan kuuluu tällä hetkellä kuusi suomenlammasta. – Lampaanlihan käyttö on lisääntynyt Suomessakin viime vuosina, muulloinkin kuin pääsiäisenä, Priska Lehmuskoski kertoo.
2 – Keskiviikkona 13.4.2022 Nro 15 Tänään keskiviikkona nimipäiväänsä viettää Tellervo, torstaina Taito, perjantaina Linda, Tuomi, lauantaina Patrik, Jalo, sunnuntaina Otto, maanantaina Valto, Valdemar ja tiistaina Pilvi, Pälvi. Paljon onnea nimipäiväsankareille! Nimipäivät Pääsiäisen herkuissa maistuu Korpilahti-kahvi Pienen keittiön Ritva Rahikkala loihti pääsiäismenuun, jonka kantavana teemana on Korpilahti-kahvi. Sitä löytyy niin pääruoasta, lampaan viulusta kuin jälkiruuistakin. Pääsiäispöydän pääosassa on lampaanviulu, joka on peräisin Pukkimäen luomulammastilalta. Ritva teki kahvinporoista, voista, siirapista ja yrteistä suolalla maustetun tahnan, jolla hän siveli jäisen lampaanviulun. Liha suli hitaasti jääkaapissa paistopussissa kolme vuorokautta. Ennen paistamista lampaanviulu vietti muutaman tunnin keittiön pöydällä. Ritva paistoi viulua viisi tuntia miedossa, 125 asteen lämpötilassa. Viulu sai paistopussiin kaverikseen porkkanoita, siplia ja kokonaisia valkosipuleita. -Voitelin viulua muutamaan kertaan paiston aikana kuohukermalla. Valmiin viulun Ritva koristeli granaattiomenan siemenillä ja rosmariinin oksilla. Hasselbackan tyyliin tehdyt palsternakat ovat vaihtoehto perunalle. Juurekset ovat putkilahtelaiselta Lähteenmäen tilalta. Punajuuri-galette sai myös makua Korpilahti-kahvista. Taikinaan Ritva käytti tattarija vehnäjauhoja. Jauhoihin sekoitetaan suola ja lisätään vettä ja voita. Taikinan annetaan tekeytyä jääkaapissa. Galette-taikinan ohjeita löytyy netistä. Täytteeksi tuli tatteja, sipulia, timjamia, suolaa, keitettyä punajuurta viipaleina sekä vuohenjuustoa. Täytteiden alle Ritva ripautti vähän kahvia. Galetten hän koristeli pinjansiemenillä ja basilikalla. Cremebrûlèè (kuva alla oikealla) sai tällä kertaa makua kahvista. -Voisi sanoa vaikka Korpilahti-brûlèè. Jälkiruokaa varten Ritva keitti kermamaidossa kokonaisia kahvinpapuja, josta hän sitten teki brûlèè. Ruskea pinta on saatu polttamalla tummaa sokeria. Korpilahti-kahvin kanssa maistuu vohvelipohjainen juustokakku. -Pohja on tehty gluteenittomista jäätelötötteröissä käytettävistä vohveleista. Pohjan voi toki tehdä muutoinkin, esimerkiksi kekseistä. Kakussa on muun muassa mascarpone-juustoa sekä kinuskikarpalohilloa. Kakku on koristeltu itsetehdyillä krokanteilla. Hyvää pääsiäistä! Pääkirjoitus Maarit Nurminen Yhdessä enemmän Sota suhteellisen lähellä Suomea rajanaapurimme hyökätessä on saanut suomalaisten avustusinnon kasvamaan korkealle. Julkisuudessa käydään keskustelua monen suuremman kaupungin vastaanottokeskuksista ja muun muassa niiden varustelusta. Sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa yksityiset ihmiset ovat kauhistelleet, miten sotaa pakenevat joutuvat nukkumaan pelkillä patjoilla muutoinkin melko alkeellisissa oloissa. Ukrainalaisten tulo on teettänyt tietysti valtavan määrän töitä vastaanottokeskuksia hallinnoivilla järjestöillä ja rekrytointeja tehdään. Mielestäni hienoisia ylilyöntejä on tullut kyllä järjestöjenkin osalta; on äärimmäisen haitallista viestittää, että yksityiset auttaisivat liikaa tai väärällä tavalla. Sosiaalisessa mediassa erityisesti Facebookissa ukrainalaiset ovat esittäneet yksilöityjä toiveita mikroaaltouuneista pöytävalaisimiin ja yksityiset ihmiset ovat heidän toiveitaan toteuttaneet. Jotta niin sanotusti virallisten auttajien ja yksityisten ihmisten tarjoama apu kohtaisivat parhaalla mahdollisella tavalla, työtä varten tarvitaan vain koordinointia. Nykyaikaa on se, että ihmiset haluavat auttaa kuulumatta järjestöihin.
3 Keskiviikkona 13.4.2022 Nro 15– Tiina Lamminaho ”Vaatii tietynlaista hulluutta” Hyvä arki kaikille – Keski-Suomen hyvinvointialueen keskustelukierros kutsuu Mikä on Keski-Suomen hyvinvointialue? Millainen sen tulisi olla? Miten sen tulisi palvella asukkaitaan? Millaisia odotuksia eri toimijoilla ja keskisuomalaisilla on hyvinvointialueelle ja sen työtä ohjaavalle strategialle? Keskisuomalaiset ovat tervetulleita kuuntelemaan ja keskustelemaan aiheesta sekä rakentamaan yhdessä hyvää arkea Hyvä arki kaikille – Keski-Suomen hyvinvointialueen keskustelukierroksella. Keskustelukierros pysähtyy keväällä kolmelle paikkakunnalle. Saarijärven tilaisuus on 27.4. klo 17 alkaen yhtenäiskoulun Kulttuuritorilla, Jyväskylässä keskustellaan 3.5. klo 17 yliopiston päärakennuksen juhlasalissa ja Jämsässä, Sairaalan auditoriossa, kokoonnutaan Hyvä arki kaikille -teeman ympärille 19.5. klo 17. Kahvitarjoilu on kaikissa tilaisuuksissa kello 16.30 alkaen. Yhteistä keskustelua tilaisuuksissa pohjustavat aluevaltuuston ja aluehallituksen puheenjohtajiston edustajat, vt. hyvinvointialuejohtaja, kierroskaupunkien edustajat sekä sidosryhmien edustajat. Tilaisuuksia on mahdollista seurata myös suorana lähetyksenä ja osallistua keskusteluun osoitteessa www. hyvaks.fi. Keski-Suomen hyvinvointialueen keskustelukierros jatkuu syksyllä. Keski-Suomen hyvinvointialue rakentaa parhaillaan strategiaansa. Kevään aikana on kysytty ja kysytään keskisuomalaisilta, hyvinvointialueelle siirtyvältä henkilöstöltä, kuntajohdolta, kuntien vaikuttamistoimielimiltä, järjestöiltä, seurakunnilta ja yksityisiltä toimijoilta, miten sosiaali-, terveysja pelastuspalvelut Keski-Suomessa nykyisin toimivat ja miten niitä pitäisi parantaa. Hyvinvointialueen strategia käsitellään kesäkuussa aluevaltuustossa, ja palvelustrategian valmistelu jatkuu syksyllä. Hyvinvointialueen strategia pitää sisällään myös vision, mission ja hyvinvointialueen arvot. Strategia kirkastaa, miten Keski-Suomessa edistämme yhdenvertaisuutta, hyvinvointija terveyserojen kaventamista ja kustannusten kasvun hillintää. Keski-Suomen hyvinvointialue palvelee 1.1.2023 alkaen noin 273 000 keskisuomalaista. Hyvä arki kaikille – KeskiSuomen hyvinvointialueen keskustelukierroksen tarkemmat ohjelmat löytyvät Hyvaks.fi -verkkosivuilta. Korpilahden VPK täyttää tänä vuonna 90 vuotta, Pauli Pahkamäki on ollut mukana toiminnassa 40 vuotta. – Syksyllä tulee 40 vuotta täyteen. Menin suoraan miehistöön, Lappalaisen Antti minut sinne houkutteli, Pahkamäki kertoo. – Hyvä porukka veti mukaan, ja erilaiset haasteet – ja niitä on sitten kyllä ollutkin. Palokuntatoiminta vaatii hyvää kuntoa ja jatkuvaa koulutusta. Pahkamäki sanoo olleensa 40 vuoden aikana lukuisilla kursseilla. – Kuntotestit meillä on joka vuosi, ja meidän yli viisikymppisten on käytävä lääkärintarkastuksessa vuosittain, Pahkamäki kertoo. Moni asia on 40 vuoden aikana muuttunut, palokunnassakin. Aiemmin Korpilahden paloasemalla oli palkattua henkilökuntaa palopäällikkö ja kalustonhoitaja-palomies, nyt asemalla ei ole enää vuosiin ollut miehitystä. – Me vpk-laiset pidämme kalustosta huolta. Homma toimii kuten ennenkin, isompia vaikutuksia muutoksella ei ole meidän toimintaamme ollut, Pahkamäki toteaa ja kertoo, että Korpilahden VPK:sta päivystää yksi päällystöön ja kaksi miehistöön kuuluvaa henkilöä aina virka-ajan ulkopuolella eli illasta aamuun ja viikonloppuisin. – Päivälähtöihinkin meillä on ollut nyt ihan hyvin lähtijöitä, kun kaverit asuvat ja työskentelevät kylän pinnassa, Pahkamäki sanoo. Kalusto on 40 vuoden aikana parantunut, ja mukaan on tullut tietokonepuolta. – Joskus 1990-luvulla kalusto oli huonoa, yhdestä paloautosta irtosi kerran ratti hälytysajossa. Nyt meillä on ihan hyvä kalusto, ainoastaan vene on vanha, mutta sillä mennään, Pahkamäki kertoo. – Tehtävämäärä on pysynyt aika samana, tehtäviä on reilut sata vuodessa, siinä 120 paikkeilla. On niitä ollut yli kaksisataakin, mutta nyt, kun monitoimiyksikkö on Muuramessa, ensivastelähdöt ovat meiltä vähentyneet. Monitoimiyksikkö ehtii tähän aika nopeasti, mutta on meilläkin silti myös ensivastelähtöjä. P a h k a m ä e n m u k a a n VPK:lla on tehtäviä melko tasaisesti ympäri vuoden. – Välillä niitä tulee ryppäissä monta ja sitten on taas hiljaisempaa, mutta ei voi sanoa, että joku tietty aika vuodesta olisi aina vilkkaampaa, Pahkamäki sanoo ja muistelee kesää 2006 Korpilahden VPK:n kiireisimpänä aikana. – Silloin meillä oli yhden viikon aikana yli 30 keikkaa, joista 24 oli maastopaloja. Emme ehtineet käydä kylällä kun kääntymässä, kun taas piti mennä metsään. Maastopaloja oli pahimmillaan neljä päivässä, täällä oli kaikista naapurikunnistakin apua. Sellaista menoa ei ole muulloin ollut, Pahkamäki kertoo. – Viime vuonna esimerkiksi oli vain muutama maastopalo, vaikka oli kuivaa ja helteistä. Kaksi viime kesän paloista oli saaressa, niissä järvipelastajat avusti meitä. Teemme muutenkin paljon yhteistyötä järvipelastajien kanssa. Ja naapurikunnissa käymme sammuttamassa tulipaloja, jotka vaativat useamman yksikön työtä. Korpilahdellakin on ollut isoja tulipaloja, esimerkiksi 1990-luvulla paloi liikerakennus kirkonkylän keskustassa, Kauppatalo Rantasen ja nykyisen Tekstiili-Rantasen välistä. – Siinä saimme suojeltua viereiset rakennukset, Pahkamäki toteaa. – On täällä palanut asuintalojakin, ja sellaisiakin tulipaloja on ollut, jossa on kuollut joku, Pahkamäki sanoo ja kertoo, että ysitie lisää myös pahojen kolareiden määrää paikkakunnalla. – Suvelan suoralla on sattunut kolme sellaista kolaria, joissa jokaisessa on kuollut kolme ihmistä. Muitakin kuolonkolareita on ollut, ja junan alle on jäänyt ihmisiä, ja räjähtänytkin. Pahoista keikoista pääsee yli porukalla puhumalla; meillä on niin hyvä porukka VPK:ssa, että se on pitänyt mukana toiminnassa. Ammatiltaan Pahkamäki on nuohooja. – Olen nuohonnut korpilahtelaisia tulisijoja 23 vuotta, joten siinä ajassa on tullut kyllä hyvä paikallistuntemus. Onhan se hyvä paloautossakin olla mukana paikallinen navigaattori, Pahkamäki naurahtaa. – Aika paljon nuohouksen yhteydessä annan paloturvallisuuteen liittyviä neuvoja. Jotkut kyselevätkin, ja jos näen jotain paloturvallisuusriskejä, kehotan ihmisiä korjaamaan ne. Jotkut korjaavat, jotkut eivät. Vapaapalokuntaa Pahkamäki luonnehtii hyväksi vapaa-ajanharrastukseksi. – Hyvä harrastus, mutta ei kevyemmästä päästä. Kyllä se tietynlaista hulluutta vaatii, Pahkamäki toteaa. Pauli Pahkamäki on ollut Korpilahden VPK:ssa 40 vuotta. – Nyt kalusto on ihan ok, mutta on meillä huonojakin paloautoja ollut, Pahkamäki toteaa.
4 – Keskiviikkona 13.4.2022 Nro 15 Tiina Lamminaho Maarit Nurminen Uutta musiikkia levyllinen Mika Lassilan töitä Kuohun kylätalolla Mika Lassila juhlistaa 40-vuotista uraansa juhlanäyttelyllä Kuohun kylätalolla. Lassila on tunnettu muun muassa pilapiirroksistaan, lehtijuttujen kuvituksista sekä työstään Yleisradion TV-graafikkona. -Nykyisin teen jonkin verran karikatyyritauluja esimerkiksi syntymäpäivälahjoiksi. Näyttely koostuu Lassilan töistä muun muassa leikekirjoihin kerättynä. Vanhimmat työt ovat 1960-70 -lukujen vaihteesta. -Erityisesti vaimo, lapset ja lapsenlapset olivat sitä mieltä, että jonkin näyttely pitää järjestää ja he sen myös toteuttavat, Lassila sanoo. Lassilan näyttely Kuohun kylätalolla 15. 18.4. pe ma klo 11-15 sekä 22. 25.4. pe ma klo 11-15. Mika Lassilan töihin voi tutustua Kuohun kylätalolla. Dinosaurusten pelastajien uusi levy, Sekavian tiloja, julkaistaan 17. toukokuuta. Levyltä on jo julkaistu pari sinkkua, ja musiikkivideokin on tulossa. – Musiikkivideoita emme ole tehneet aikaisemmin, mutta kyllähän ne kiinnostavat ihmisiä. Levyllä on Struven ketju -niminen kappale, kuvasimme siihen musiikkivideon Oravivuorella Struven pisteellä, Olli Penttinen kertoo. – Videon tekeminen oli hauskaa, toivottavasti niitä tulee lisääkin, Roosa Tourunen ja Aino Tornberg toteavat. Dinosaurusten pelastajat on soittanut nykyisellä kokoonpanolla pari vuotta; petäjävetinen Olli Penttinen oli mukana jo viisi vuotta sitten perustamassa bändiä, korpilahtelainen Roosa Tourunen tuli mukaan kolmisen vuotta sitten ja nykyään Tampereella asuva Aino Tornberg pari vuotta sitten. Penttinen soittaa kitaraa ja rumpuja, Tornberg laulaa, soittaa ukulelea ja koskettimia, Tourunen soittaa haitaria ja laulaa. – Musiikkimme on muotoutunut hyvin eri tyyliseksi kuin Dinosaurusten pelastajien musiikki viisi vuotta sitten. Olemme löytäneet uudenlaisen tyylin tehdä biisejä, Olli Penttinen kertoo. – Tyylimme on vaikeasti luokiteltavaa. Sitä voisi sanoa folk-vaikutteiseksi popiksi, mutta ei se ole oikeastaan ihan sitäkään. Ei ole sellaista genreä, johon musiikkimme voisi suoraan luokitella, uudella levyllä olevat biisitkin ovat keskenään aika erilaisia. Lyriikat ovat ehkä poppia, tai indiepoppia, soundimaailma enemmän etno-folk-henkistä. Roosa Tourusen mukaan Dinosaurusten pelastajien musiikissa on omia tunnistettavia piirteitään. – Muun muassa haitarisoolo lähes jokaisessa kappaleessa. Haitari ei ole kovin tyypillinen soitin pop-musiikissa, vaikka minusta se sopii siihen hyvin. Haitaria pystyy käyttämään monipuolisesti, Tourunen toteaa. – Etnoja folk-henkeä musiikkiin tuovat akustiset soittimet. Teemme biisit siten, että ne toimivat myös akustisesti, ja olemme tehneet paljon keikkojakin täysin akustisesti. Uudella levyllä on kymmenen biisiä, Struven ketju -nimisen kappaleen lisäksi mukana on muun muassa kappale nimeltään Petäjäveden vanha kirkko. – Teemme monesti biisejä sellaisista aiheista, joista niitä ei yleensä tehdä. Kyllä levyllä on mukana pari ihmissuhdejuttuakin, mutta myös muutama mielenterveysteemainen kappale, jotka nekin ovat sävyltään positiivisia ja toiveikkaita. Kuollut mies ei someta -kappale on tarina oikeasta elämästä; Olli poisti some-tilinsä, ja ihmiset luulivat hänen kuolleen. Levyllä riittää kuunneltavaa ja mietittävää, mutta sen perusvire on toiveikkaan positiivinen, ei mitään synkistelyä, bändiläiset kertovat. – Biisit ovat keskenään eri tyyppisiä, mukana on vähän musiikillista kokeiluakin. Levyllä olevien kappaleiden sanat ovat pääosin Aino Tornbergin ja Roosa Tourusen käsialaa, sävellykset bändi tekee yhdessä. – Se toimii tosi hyvin. Meillä on hyvin erilaiset taustat musiikintekijöinä, Olli Penttinen kertoo. Penttinen on itseoppinut muusikko, joka on tehnyt musiikkia kauan, Roosa Tourunen on suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon kansanmusiikin puolelta ja tehnyt hyvin monenlaista musiikkia, Aino Tornbergillä taas on vahva pop-tausta. Tällä hetkellä hän opiskelee musiikkituotannon ammattitutkintoa lauluntekijälinjalla ja on sekä sanoittanut että säveltänyt kauan. – Yhteistä meille on se, että olemme kaikki tehneet koko ajan omia biisejä, kolmikko toteaa. Korona-aikana bändi ei ole juuri keikkaillut, mutta nyt kesälle on jo sovittu muutama keikka. Dinosaurusten pelastajat esiintyy ainakin Yläkaupungin Yössä, Palvipäivillä, Kaustisten kansanmusiikkifestivaaleilla sekä Petäjävedellä Toinilassa ja ravintola Kanttarissa. – Toivottavasti keikkoja tulee lisääkin, nyt kun koronarajoitukset on poistettu, bändi toteaa. Uuden levyn julkaisutilaisuus pidetään 17. toukokuuta Ylä-Ruthilla Jyväskylässä. – Fyysistä tallenneta levystä ei tule, cd-levyjen myynti on nykyään aika pientä. Levy tulee ainoastaan striimauspalveluihin, bändiläiset kertovat. Bändi on tuottanut levyn itse ja äänittänyt sen treenikämpällään. Dinosaurusten pelastajien uudella levyllä on muun muassa kappale nimeltään Sruven ketju, bändi kuvasi siihen liittyvän musiikkivideon Oravivuorella huhtikuun alussa. Dinosaurusten pelastajissa soittavat nykyään Olli Penttinen, Roosa Tourunen ja Aino Tornberg. (Kuva: Tenho Tornberg) Onni Myllymäki voitti 2.4.2022 Porissa 68-kiloisten sarjassa Olavi Niemen muistopaineissa sarjansa. Lisäksi 9.4.2022 Kokkolassa Onni sijoittui 68-kiloisten sarjassa U15 eli poikien 15-vuotiaiden sarjassa Suomen mestaruuskilpailuissa neljänneksi. Onnille painimenestystä Hyvää pääsiäistä! Lehden väki lomailee ja toimisto on suljettu 12.-19.4.2022. Kiireellisissä asioissa soita puh. 0400 644 899. Lehti ei ilmesty ensi viikolla eli viikolla 16. PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI
Keskiviikkona 13.4.2022 Nro 15 – 5 Tiina Lamminaho Vanhat talot Satavuotias talo ja vanhoja omenapuita Kinnarin talo Ylä-Muuratjärvellä on rakennettu tasan sata vuotta sitten. – Kurkihirressä on vuosiluku 1922, tosin se jäi remontissa piiloon, Elli Kinnari kertoo. – Tämä on mieheni kotitalo, nykyisen päärakennuksen rakensivat mieheni Pentti Kinnarin vanhemmat Martta ja Kalle Kinnari. Asutusta tässä on ollut jo 1800-luvun alkupuolelta. Tämä on lohkaistu Pekan talosta, sieltä tuli ensimmäinen isäntä. Ennen Penttiä tässä ehti olla jo monta sukupolvea, Elli Kinnari selvittää ja kertoo Pentti Kinnarin kuolleen vuonna 2000. Kun Elli Kinnari tuli miniäksi Kinnariin, hän muutti ensin miehensä kanssa piharakennukseen, Piippolaan, ja sieltä päärakennukseen, kun tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 1964. Silloin Pentin vanhemmat muuttivat piharakennukseen. – Silloin tässä oli vielä puulämmitys ja vedet piti kantaa sisälle, Elli Kinnari muistelee. – Meillä on neljä tyttöä, kaikki ovat syntyneet 1960-luvulla. Remonttia teimme taloon 1970-luvulla. 1970-luvulla taloon tehtiin iso remontti. – Huonejärjestystäkin muutettiin, isosta tuvasta erotettiin yksi kamari, myös tuvan iso leivinuuni purettiin. Nyt talossa on takka, ja pienempi leivinuuni keittiössä. Aikaisemmin huoneet olivat todella korkeat, mutta remontissa tehtiin sisäkatto, sen takana on paljon tyhjää tilaa, Elli Kinnari kertoo. – Silloin remontissa tehtiin myös porakaivo, vesijohto ja viemäri sekä keskuslämmitys. Talon ulkoasukin muuttui; aikaisemmin talossa oli kaksi sisäänkäyntiä ja molempien yhteydessä kuisti. Molemmat raput purettiin ja rakennettiin keskelle uusi sisäänkäynti. Talossa on hirsirunko ja lautaverhoilu, aikaisemmin talo oli maalattu valkoiseksi, nykyään se on keltainen. – Muuta isompaa remonttia tässä ei ole tehty 1970-luvun jälkeen, mutta vesijohdot on uusittu, Elli Kinnari kertoo. Aikoinaan Kinnarissakin oli lehmiä, hevosia, lampaita, sika ja kanoja. – Siitä on jo kauan, kun eläimet on laitettu pois. Navettaan olisi pitänyt tehdä iso remontti, jotta se olisi täyttänyt EU-vaatimukset. Kanoja meillä oli vielä lehmien jälkeenkin, Elli Kinnari muistelee. – Navetta on rakennettu varmaan samoihin aikoihin kuin tämä talokin, siitä minulla ei ole tarkkaa tietoa. Sen muistan, että aluksi, kun me pidimme tilaa, lypsetty maito jäähdytettiin tonkissa pihakaivossa. Tonkat piti viedä maantien varteen reilun kilometrin päähän, sitten kun tuli tilatankki, maitoauto haki maidon kotoa asti. Ja oli maanviljelys muutenkin työlästä, kaikki viljatkin laitettiin seipäille. Nykyään Kinnarin pellot on vuokralla. – Hyvä, että niitä viljellään, niin eivät kasva leppää ja koivua, Elli Kinnari toteaa ja kertoo itsellään riittävän puuhaa puutarhassa. – Minulla on kasvimaa ja kasvihuone, joissa kasvaa perunaa, juurikasveja, salaattia, tomaattia, kurkkua ja kaikkea sellaista. Tässä on myös paljon erilaisia marjapensaita ja luumuja omenapuita. Vanhimmat omenapuut ovat yli satavuotiaita, ja ne tekevät vieläkin omenoita, Elli Kinnari kertoo. – Ei täällä aika ole tullut pitkäksi, aina on jotain tekemistä. Elli Kinnarin kaverina Kinnarissa asustaa Tahvo-kissa. Kinnarin talo on tasan satavuotias. Vuonna 1960 otetussa ilmakuvassa talossa on vielä kaksi sisäänkäyntiä. Kapiokirstun sisäkannessa on vuosiluku 1829. – Tästä on tehty vuonna 1979 juttua Kotiliesi-lehteen, ja sen perusteella löytyi Amerikasta sukulaisia kirstun alkuperäiselle omistajalle, Elli Kinnari kertoo.
6 – Keskiviikkona 13.4.2022 Nro 15 Lapsille ja perheille Apua ja tukea tarvitseville Jumalanpalvelukset Väestönmuutoksia Aikuisille Nuorille Musiikkitilaisuudet Kouluikäisille Muuta Sana sunnuntaiksi Kuolemasta elämään Viime vuodet olemme odottaneet paluuta normaaliin tai tottumista uuteen normaaliin. Normaaliin ei näytä kuitenkaan olevan paluuta sodan uutisten nyt vyöryessä kohti. Epidemiaa saatoimme torjua ohjeita noudattamalla ja liikkumista rajoittamalla. Vaikka virusten hyökkäystä oli hankala torjua, vielä vaikeammalta tuntuu pysäyttää totaalista tuhoa tekevää hyökkäystä Ukrainassa. Kaikki näyttää niin silmittömältä ja säälimättömältä tuhoamiselta. Pahan valta näyttää todella päässeen valloilleen. Raamatun kuvaus väärästä paimenesta osuu kohdalleen: ”Varas tulee vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän.” (Joh. 10:10) Äitini kertoo usein lapsuuden muistoja sodan ajan pommituksista kotipitäjässään Itä-Suomessa. Paljon lentopommeja osui tilan rakennusten lähelle. Yksi putosi suoraan navetan vintillekin, mutta se oli onneksi räjähtämätön pommi, suutari. Sirpale jätti jälkensä tuvan muuriin. Nyt nämä kaukaisilta tuntuvat muistot ovat raakaa todellisuutta tuhansien kohdalla Ukrainassa. Nyt heidän pitää suojautua ja paeta. Osa etsii turvaa täältäkin. Sota on tullut lähelle. Uutiset sodasta ja mahdollisuus sodan leviämisestä ahdistaa lapsia ja aikuisia. Uudella lailla rukouksiin on tullut konkretiaa. Mielissä ovat hyökkäysten alla olevat siviilit ja sotilaat sekä huoli sodan leviämisestä naapurimaihin tai jopa maailmanlaajaksi. Toisinaan sanotaan, että Suomen pelasti viime sodissa kansan yhteinen rukous. Vieläkö meidän rukouksiamme kuullaan, vieläkö osaamme turvata rukoukseen? Pääsiäisen kristillisessä sanomassa yhdistyvät kuolema ja elämä, väkivalta ja rakkaus. Vaikka ensin väkivalta, kuolema ja pimeys näyttävät voittavan, lopulta löytyy kuitenkin niiden yli käyvä valta. Rakkaus, anteeksianto ja ylösnousemus levittävät valoa, joka voittaa kaiken pimeyden ja kuoleman. Tätä toivon valoa voimme levittää ympärillemme. Sitä voimme levittää myös auttamalla eri tavoin sodasta kärsiviä ja turvaa etsiviä pakolaisia. Voimme turvata rukoukseen ja pyytää virren sanoin ”Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa, tyyneksi, lämpimäksi liekki luo. Valaiset pimeän, voit pelon poistaa. Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo!” (Vk 600) Siunattua ristin ja ylösnousemuksen juhlaa! Matti Salomäki Lapuan hiippakunnan piispa Klo 17.00 Kahvitarjoilu Klo 17.30 Tietoa sähköisistä terveyspalveluista (projektiasiantuntija ja sairaanhoitaja Susanna Nurmeksela, Sydämen asialla -hanke) Klo 18.00 Luento alkaa Klo 19.00 Luennon jälkeen aikaa kysymyksille Alkio-Opiston auditorio, Tähtiniementie 26, 41800 Korpilahti Sydämen vajaatoiminta 21.4.2022 klo 17 -verkkoluennon katselutilaisuus Sydämen vajaatoiminta voi oireilla monin tavoin. Sydänliiton ylilääkäri, kardiologi Anna-Mari Hekkala kertoo, mikä sydämen vajaatoiminta on ja miten sitä hoidetaan. Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa! Yhteistyössä: Boehringer Ingelheim, Bayer, Impulse Dynamics ja Sydänsairaala Kiirastorstain iltamessu to 14.4. klo 19 kirkko, Karasti, Koivisto, Laiho. Kirkkokuoro. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 15.4. klo 10 kirkko, Koivisto, Laiho. Kirkkokuoro. Pääsiäisyön messu la 16.4. klo 23 kirkko, Koivisto, Karasti, Laiho. Messun jälkeen tarjoilua seurakuntatalolla. 2. pääsiäispäivän messu ma 18.4. klo 10 kirkko, Karasti, Laiho. Lauluryhmä Valonsäde. Kirkkokahvit lopuksi kirkossa Iltakirkko, Kastettujen kirkko su 24.4. klo 16 kirkko, Koivisto, Laiho. Messu su 1.5. klo 10 kirkko, Karasti, Tiusanen. Rauhanyhdistyksen seurat su 1.5. klo 16 kirkko. Lopuksi kahvit srktalolla Kuuntele jumalanpalvelukset netin kautta: jyvaskylanseurakunta.fi/korpilahden-alueseurakunta Katso jumalanpalveluksia ja hartauksia netin kautta: jyvaskylanseurakunta.fi Hiljaisen viikon sävelhartaus ke 13.4. klo 18 kirkko. Katariina Similä, sopraano, Ville Kukkola, piano. Hiljaisen viikon musiikkia sekä hartaushetki. Kolehti Ukrainan sodasta kärsivien hyväksi. Vapaa pääsy. Jyväskylän Pääsiäinen 2022: Jyväskylän Studiokuoro Goes Easter Gospel & Soul su 17.4. klo 18 kirkko. Jyväskylän Studiokuoro ystävineen luo musiikilla uskoa tulevaan. Valo voittaa ja talven tummuus väistyy tule kokemaan kanssamme pääsiäisen ilo! Ikosen lahjakkaasta musiikkisuvusta tunnelmaa ovat mukana luomassa kuoroa johtavan Hannu Ikosen lisäksi Aili, Heini ja Aimo Ikonen. Studiokuoron vieraana ja vahvistuksena on myös laulajia Kaisa Halmemiehen johtamasta valovoimaisesta Kipinät-kuorosta. Liput 20/15/10€ ovelta tuntia ennen konserttia tai tiketti.fi +1,50e palv. maksu. Konsertti on osa Jyväskylän Pääsiäinen 2022 -taidefestivaalia, joka järjestetään Jyväskylässä 10.-18.4. Diakonian vastaanotto ajanvarauksella marjo. mattila@evl.fi p. 050 557 9003 Lyydia ruokakassien jako klo 12–14 diakoniatoimiston ovelta (joka toinen to). Ennakkovaraus p. 050 557 9003. Väentupa ti 19.4. & 26.4. klo 10. Osoite Joensuuntie 2. NOJA-ryhmä ti 19.4. klo 18 seurakuntakoti. Työikäisten naisten oma keskusteluryhmä Kirkkokuoron harjoitukset la 23.4. klo 15.30 kirkko. Miestenilta ke 27.4. klo 18 seurakuntatalo. Ohjelmaa, kahvitarjoilu. Kirkkokuoron harjoitukset to 28.4. klo 18 seurakuntatalo. Ylistysryhmä pe 29.4. klo 17.30 seurakuntatalo. Munkkien ja siman myynti la 30.4. klo 12-14 seurakuntatalo. Aamulla leivottuja, herkullisia vappumunkkeja ja simaa myytävänä seurakuntatalolla. Ennakkovaraus 27.4 mennessä p. 0505579003. Alakoululaisten Olkkari torstaisin klo 13-15.30 seurakuntatalolla. Yhdessäoloa ja välipala. Kerho on maksuton. Olkkarissa voi käydä silloin, kun haluaa – ennen ensimmäistä osallistumiskertaa ilmoittautuminen nettisivuilla jyvaskylanseurakunta.fi/ nuoret/kouluikaiset/toimintakerhot. Nuorten Olkkari ke 13.4. klo 15.30 seurakuntatalo. Leivotaan yhdessä. Välipala ja hartaus. Nuorten (15-25 v) retki Linnanmäelle 7.5. Hinta 30 € (sis. kuljetus, ranneke ja 1 ruokailu). Ilm. viimeistään 15.4. mennessä jyvaskylanseurakunta.fi/ nuoret/nuoret/leirit-jaretket. Perhekerho to 14.4., 21.4. & 28.4. klo 9.30 seurakuntatalo. Lastenilta ti 19.4. klo 17 seurakuntatalo. Tuo lapsesi (2-12v) seurakuntatalolle illaksi leikkimään, ja vietä aikaa puolisosi, itsesi tai ystäväsi seurassa tai asioilla. Lapset tuodaan klo 17 alkaen ja haetaan viimeistään klo 19.30. Lasten ilta on maksuton. Ilmoita lapsesi lasten iltaan viestillä Tuulikki Lyytikäiselle, p. 050-557 9013 viimeistään edellisenä iltana. Lapsia mahtuu mukaan rajattu määrä. Perheiden aamukahvit ti 26.4. klo 9 Ylä-Muuratjärven kylätalo. Mietitään yhdessä, mitä perheille jatkossa olisi tarjolla Pohjoisilla kylillä seurakunnan puolesta. Tule kertomaan toiveitasi! Munkkien ja siman ennakkovaraus 27.4 mennessä. Aamulla leivottuja, herkullisia vappumunkkeja ja simaa myytävänä seurakuntatalolla la 30.4. klo 12-14. Ennakkovaraus p. 050 557 9003. KIRKON OMATOIMIKÄYTTÄJÄKSI Haluaisitko käyttää kirkkoa esimerkiksi hiljentymiseen tai musisointiin omatoimisesti ajanvarauksella? Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan jyvaskylanseurakunta.fi/korpilahden-alueseurakunta/ omatoimikäyttäjäksi Kuolleet: Arvo Tapio Mäntynen 82 v, Risto Aulis Jokinen 64 v. Jyväskylässä on voimassa laaja maskisuositus yli 12-vuotiaille asukkaille. Sen mukaan maskia on käytettävä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida välttää. Käytättehän maskia siis myös jumalanpalveluksissa ja muissa seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa sekä kirkollisissa toimituksissa. Samoin suositus koskee seurakunnan tiloissa vietettäviä juhlia ja muita tilaisuuksia. Korpilahden palvelupiste on suljettu. Hautausasiat p. 040 162 3982, toimitusten sopiminen p. 050 363 2300. Virkatodistustilaukset p. 041 730 2591. Muissa asioissa otathan yhteyttä Korpilahden alueseurakunnan työntekijöiden suoriin numeroihin. Ajantasaista tietoa löydät Jyväskylän seurakunnan/ Korpilahden alueseurakunnan nettisivuilta ja somesta. Facebook: Korpilahden kirkko, Instagram: korpilahdenkirkko. www.korpilahtilehti.fi
7 Keskiviikkona 13.4.2022 Nro 15– ammattilaiset asialla Maanrakennus ANSSI NIEMI OY www.maanrakennusanssiniemi.fi ? 050 570 9415 Rakennusten pohjat ym. Kaivuuja tasaustyöt Saakoski, korjaamo 826 219 Hinausauto 0400 343 326 www.hinaus-javanainen.fi Hinauspalvelu, Korjaamo Javanainen Rakennuspalvelu Tapio Niemelä Saneeraukset, sisustus-, laatoitusja märkätilatyöt. P. 0400 385 363 ts.niemela@luukku.com Kari Pahkamäki T:mi Korjausja uudisrakentaminen p. 040 771 8552 P. 040 719 5547 Rakentamisja kiinteistön hoitopalvelut RakennusIkkala Korpiojantie 2 FYSIOTERAPIA: Minna, p. 040 7271 396 LYMFATERAPIA, HOITOSUKAT: Kristiina, p. 0400 808 870 Konetyö Pietilä, p. 0400 410 564 Kaivinkonetyöt Jätevesijärjestelmät Rakennusten pohjatyöt Maansiirrot Hiekat, sorat, mullat Vaihtoja purkulavat Kuorma-autokuljetukset Virpi Koskela, puh. 044 986 0529 -Puiden kaadot & leikkaukset -Kantojen jyrsintä -Hakkuutyöt 045 207 8135 www.tmsavotta.fi Korpilahden Radioja TV-huolto Ky ANTENNIASENNUKSET ja -TARVIKKEET Pauli Lehtinen p. 0400 319 031 Lauri Lehtinen p. 0400 527 448 Ammattilainen, varaa ilmoitustilasi tästä! Kalliomurskeet ja kiviainekset Kaivinkone. ja maansiirtotyöt 0400 640 617 tuomo@leustunkaivu.fi www.leustunkaivu.fi Sähkötyöt: p. 0400 242 571 Ilmalämpöpumput: p. 040 538 3037. Ammattilainen, varaa ilmoitustilasi tästä! Parturi-kampaamo Lovi & Laikku 050 440 7535 040 700 4272 ARJEN SUPERSANKARI: RAKENTAMINEN, SÄHKÖTYÖT Vuokrattavana minikaivuri, rakennustelineitä. Puh. 040 538 7908; ahotek@gmail.com SRS Ahonen Oy Korpilahdentie 13, Korpilahti Huollot ja korjaukset takuulla! Myös uuden auton takuu säilyy. Renkaiden kausisäilytys! AutoVanhalasta INNOVOICEostorahoitus AutoVanhala, Tikkasentie 2, KORPILAHTI p. 0400 546486 vanhala@autovanhala.com www.autovanhala.com ma-pe 8-17 www.veljeksetvanhala.fi * Rakentaminen * Viemärien avaus/ kuvaus *Salaojien puhdistus/ kuvaus *Kuljetukset nosturiauto/ konelava, rahtilava * Jätelavapalvelut *Maanrakennus/kaivinkonetyöt 0400 648 024 veljekset.vanhala@co.inet.fi Tilaisuude tulle Tähtelää ! Rantasauna, takkatupa • ma–to 45 €/h Takkatupa ja saunat • ma–to 53 €/h Takkatupa, saunat ja vierashuoneet • pe–su 250 €/päivä Kokoustilat • alkaen 35 €/h Tähtiniementie 26 info @tahtela.fi p. 050 432 9191 www.tahtela.fi VAARUNHOVI Merkkipäivät Ristiäiset ja muistotilaisuudet Kokous-, koulutusja saunatilat Tilausravintola 050 4300 441 www.vaarunhovi.fi KUKKAJA HAUTAUSPALVELU Joensuuntie 2 , p. 014 821 134. Aukioloajat: Ma-pe klo 9-17, la 9-13, muuten sopimuksen mukaan. HAUTAUSASIAT: Erkki Wuorsalo, puh. 040 581 0877. www.paivansini.fi Ammattilainen, varaa ilmoitustilasi tästä! 4 7 7 5 3 4 5 1 Avoinna ark. 7.00–16.30 Punasillantie 6, Muurame autopalvelumarkko.fi AUTOKORJAAMO • Määräaikaishuollot ja korjaukset • Öljynvaihdot • Pyörien suuntaukset • Ohjainlaitediagnoosit • Vianhaku • Ilmastointihuollot • Tuulilasien vaihdot • Huollon sijaisauto AD-erämaksulla maksat huoltosi joustavasti yhdessä tai useammassa erässä. Kysy lisää! NYT MYÖS HINAUSJA TIEPALVELU 24H puh. 040 826 2740 Martinpolku 26 41800 Korpilahti P. 0400 644 899 toimitus@korpilahtilehti. ilmoitukset@korpilahtilehti. www.korpilahtilehti. Avoinna: Ma 9-15, ti-ke 9-12, to-pe suljettu Ilmestyy kerran viikossa KESKIVIIKKOISIN Julkaisija: VanhaUkkola/ Korpilahti-lehti Painopaikka: Lehtisepät ISSN 0782-5609 Toimitus: Päätoimittaja Maarit Nurminen, p. 0400 644 899 maarit.nurminen@korpilahtilehti. ILMOITUSHINNAT 1.1.2022 Hinnat/sivu alv. 0% alv. 24% etusivu 1,00 1,24 €/pmm takasivu 0,80 1,00 €/pmm sisäsivu 0,80 1,00 €/pmm Pienlaskutuslisä 2,50 € lisätään paperilaskuihin. TILAUSHINNAT 1.1.2022 Kotimaa ja pohjoismaat: Kestotilaus.....................................75 € Määräaikainen 12 kk..................81 € Tutustumistilaus 3 kk.................25 € Irtonumerot: K-market Herkkukeidas Toimisto: p. 0400 644 899 ilmoitukset@korpilahtilehti. toimitus@korpilahtilehti. free lance-toimittaja Tiina Lamminaho p. 040 578 4473 EU-maat, kestotilaus...............150 € Muu Eurooppa, kestotilaus..145 € Muut maat, kestotilaus..........170 € Digitilaus, kestotilaus............54 € Irtonumerot...............................2,50 € PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv 24%) 010-, 020-, 030-alkuisiin Elisa Yritysnumeroihin soitettaessa tai vastaaviin Elisalle siirtyneisiin numeroihin soitettaessa Setäläntie 3, MUURAMEKESKUS p. 010 327 1357 TJ-KATSASTUS.fi KOTIMAINEN Katsastukset Ajoneuvojen rekisteröinnit ja vakuutukset 24/7 autopesu Muuramessa palveluita Tilaa itselle tai lahjaksi! 3 kuukautta 20 eurolla! kokouksia seurapalsta Kl:n Reumayhdistys: Tänään ke 13.4. Reumakerho Monialatilassa klo 12. Ensi viikolla ke 20.4. Reumakerho klo 12 alk. Kuukauden viimeinen Reumakerho ke 27.4. klo 12 alk. virret. Hyvää Pääsiäistä kaikille jäsenille! Korpilahden Eläkeläiset ry: kerho Monialatilassa 19.4.-22 klo 11.30. Hep! Tervetuloa! Pohjoisten kylien Virtapiiri kokoontuu torstaina 21.4. klo 13 Ylä-Muuratjärven kylätalolla. Iltapäiväkahvin jälkeen Riuttasen Matin tietovisa ja Leppäsen Maken musisointi kutsuvat väkeä paikalle. Ennen virtapiiriä kylätalolla on mahdollisuus seurata Ikääntyvien yliopiston keskiviikkoluentoa 20.4. klo 14 16. Juomme iltapäiväkahvit klo 13.30. Luennon aiheena on Suomen presidenttien huumorintaju ja huumorin käyttö, luennoitsijana professori emeritus Timo Soikkanen, Turun yliopisto Tervetuloa! Korpilahden kylän osakaskunnan (277 –416-876-1) vuosikokous pidetään Tähtiniemessä torstaina 28.4.2022 alkaen kello 17.00. Kokouksessa päätetään sääntömääräisistä vuosikokoukselle kuuluviasta asioista. Kokouksesta laadittu pöytäkirja on nähtävillä osakaskunnan puheenjohtajalla, 2.-16.5. Kolulantie 20, 41800 Korpilahti, puhelin 040 7300015. Tervetuloa! Hoitokunta Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys ry:n vuosikokous pidetään ke 27.4.22 klo 18 alkaen Ylä-Muuratjärven kylätalolla, Petäjävedentie 2178. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen aluksi kahvitarjoilun lomassa on mahdollisuus kuulla ja keskustella POKOn hankkeista ja 20. juhlavuoden suunnitelmista. Tervetuloa!
8 – Keskiviikkona 13.4.2022 Nro 15 PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI PAIKALLISLEHTI ILMESTYY KESKIVIIKKOISIN. Vuonna 2022 lehti ei ilmesty viikoilla 16, 29,30 ja 52. KESÄLEHTI ilmestyy 18.5.2022. TOIMISTO AVOINNA: Maanantaisin kello 9-15 Tiistaisin kello 9-12 Keskiviikkoisin kello 9-12. Puh. 0400 644 899 ilmoitukset@korpilahtilehti.fi toimitus@korpilahtilehti.fi Juurevia juttuja asioita arjestasi! Tilaa itselle tai lahjaksi! Hanna Mäkinen o k ti o m l e n U ? a t si n u u d ä s e k a j a i m l e n u a a tt u e t o t n e d u u si ll o d h a m e ll ir o u n a a o jr a t P O e ll e s k y t si d h y ä n ä s e k is n e e m m a ti o j h a L . n ä ä m ä l e ö y t a u t s u t u t .i s k o k ii v is k e d h a k is a k k l a p ö y t ä s e k . ä s s e n n e m 2 2 2 . 5 . 1 n ii k k ii p n : P O a i n u u d ä s e k e a H it h a li p r o k / ? . p o Kylähölkkäsarja käyntiin Keski-Suomen kylähölkkäsarja 2022 käynnistyy 23.4. Pihtiputaalla Muurasjärven ympärijuoksulla. Yhteensä kylähölkkäsarjassa on kahdeksan osakilpailua. Korpilahden alueelta mukana on 18.6. juostava Sarvenperän säntäys. Lähiseudulla pinkaistaan myös Lampsin lenkki Kuohulla 30.7. sekä Petäjäveden kaksi osakilpailua: Heikkilänperän hölkkä 11.6. ja uutena osakilpailuna Töllin taipaleen juoksu 6.7. Kylähölkkäsarja on pisteytetty siten, että joka kisassa sarjan voittaja saa 30 pistettä, toinen 29 pistettä ja niin edelleen. Yli 40-vuotialle on luvassa ikähyvityspisteitä. Naisten ja miesten sarjoissa eniten pisteitä keränneet juoksijat saavat palkinnoksi ilmaisen osallistumisen Finlandia Marathonille, haluamaansa sarjaan. Keski-Suomen kylähölkkäsarjaa ideoineen Tuomas Kaihlavirran mukaa hölkkäsarjan tavoitteena saada ihmisiä liikkumaan enemmän. Tarkoituksena on myös levittää tietoa eri puolille maakuntaa juostavista, pienistä hölkkätapahtumista laajemmalle yleisölle. Muistoja polttomoottoreista Höyry-gallerian kesätilaan avautuu huomenna kesäajan ensimmäinen näyttely. Näyttelyssäni on esillä fiktiivisiä katoavan polttomoottorimaailman muistoksi rakenneltuja teoksia. Teokset ovat omia visioitani pioneeriajan ajoneuvoista ja ovat valmistuneet vuosina 2010 – 2022 Vihtavuoressa, Risto Mäkinen kertoo. -Teokset valmistuvat hitaasti palapelimäisesti yrityksen ja joskus erehdyksenkin kautta, mutta kun osat ovat löytäneet paikkansa teos on tunnistettava ja valmis. Materiaalina kaikissa rakennelmissani on kierrätysmetalli rompetoreilta ja romulavoilta, osa sieltä, osa tuolta. Teoksissani jos missä ”työ tekijäänsä opettaa”. Mäkinen kertoo, että kauniisti muotoillut metalliosat toimivat teosten lähtökohtana ja innoittajana. -Mielessäni väikkyy 1800-luvun kutomaja höyrykonesuunnittelijoiden innostus. Mekaanisen maailman tekninen kekseliäisyys inspiroi ja tuottaa tekemisen iloa. Rakkaus metalliin ja intohimo moottoripyöriin yhdistyvät. Teoksistani välittyy nostalginen ajan henki verkkaisesti käyvien polttomoottoreiden ajoilta. Sähkömoottori oli tuolloin myös varteenotettava voimanlähde, mutta öljyteollisuus nosti polttomoottorin kukoistukseen. Sähkömoottorin valtakausi onkin vasta nyt alkamassa. -Näissä teoksissa ei ole elämää mutkistavia valikkoja. Pärjätään yksinkertaisilla ja toimivilla ratkaisuilla. Koneiden säädöt toimivat mekaanisesti. Männän päällä tapahtuva voiman tuotto, riemastuttava palaminen, tuottaa sielukasta ääntä, joka ehdottomasti kuuluu moottorin luonteeseen. Metalliromu saa käsissäni myös leikkisiä muotoja: näyttelyssä konepyörien ja yhden automobiilin seuralaisina nähdään steampunkista ja science fictionista vaikutteita saaneita luomuksia. KIERRÄTYSMETALLIA JA KONEPYÖRÄNOSTALGIAA Risto Mäkinen, rakentelija 14.4.-28.5.2022 Mäkinen on paikalla Höyrygalleriassa 16.4. Risto Mäkisen näyttely avaa Höyry-gallerian kesätilan kauden. Mäkisen teokset on valmistettu kierrätysmetallista.