Lisääntyvä kameravaLvonta ei oLe ongeLmatonta Sivu 7 www.kirkkonummi-lehti.net www.facebook.com/kirkkonummi-lehti k irkkonummi KesKusta ? Kolsari Gesterby ? Masal a sundsberG ? sarvviK U U s i Verkkolehdessämme uutta luettavaa joka viikko www.kirkkonummi-lehti.net k irkkonummi KesKusta ? Kolsari Gesterby ? Masal a sundsberG ? sarvviK U U s i Fyyri paLkittiin nyt myös vaLaistus kohteena Sivu 12 2022 3 Autosi lasit ja kolhut korjaa Autoklinikka Jos vahinko tien päällä yllättää, aja autosi Kirkkonummen Autoklinikalle. Meillä vauriokorjaukseen intohimoisesti suhtautuvat alan ammattilaiset hoitavat autosi kuntoon nopeasti. Peltivaurioiden ohella myös tuulilasit ovat osaamisemme ydintä. Kiveniskemät korjaamme odottaessasi ja lasit vaihdamme päivässä. Voit poiketa näyttämään meille autosi vauriota, kun sinulle sopii. Saat arvion korjaustyöstä heti. Vahinkotarkastus hoituu näppärästi myös verkossa www.autoklinikka.fi AUTOKLINIKKA I KIRKKONUMMI Asentajantie 1 puh. 020 7737 555 ma-pe 7.00-17.00 www.autoklinikka.fi Hinta € Lapset tuovat onnea vanhemmuuteen Sivu 5
KIRKKONUMMI 3 www.kirkkonummi-lehti.net För en gångs skull är det en ordentlig, och lång vinter i södra Finland. Barn och unga är glada och entusiastiska, när de kan utöva vintersporter i sin egen hemkommun. Det finns rikligt med snö, skridskoplanerna är öppna, ett stenkast från hemdörren kan man behändigt åka pulka, och redan från början av säsongen har man kunnat åka till Hjortlandet för att åka snöbräda eller slalom. Yihaa, det här är ju både fartfyllt och uppiggande! Några blåmärken och omkullhalkningar stör inte, dessa hör till vintern. Även föräldrar, vuxna och seniorer njuter av den fina vintern och varför inte, när man kommer ihåg sin barndoms bekymmerslösa, snörika vintrar. Flataskidorna och långfärdsskridskorna tas fram, och vissa vågar sig till och med och vinterfiska. Visst är det underbart att röra sig i den vackra vårvinternaturen, och det gäller att klä sig både varmt och klokt! Men ibland överrumplar vintern oss alla (åtminstone bilisterna). Kölden är bitande och snöyran slår till; nu överraskar kaoset både snöplogare och kommuninvånare. En våldsam kalabalik utbryter; vad är det här vita, som vräker ned från himlen? Bussar och tåg försenar sig, och bilar bekantar sig med diken och snövallar. Och även fotgängares säkerhet äventyras; nu måste man komma ihåg att bära ordentliga skor, och varför inte även vinterdubbar. Oberoende om det är frågan om för mycket snö eller halka, så fylls sociala medier med rop på hjälp ”Mera snöplogare, mindre snövallar, mera sand!”. Eller när de chockerande stora groparna i vägen plötsligt uppenbarar sig på våren, då ropas ”Mera asfalt, nu genast! Det borde ha varit färdigt igår.”. Under dessa stunder funderar jag som kommunalpolitiker, om det möjligtvis kan finnas för mycket snö? Personligen anser jag detta inte vara fallet, ty de varierande väderleksförhållandena är just de, som gör Finlands vinter så unik. Kunde man då göra vinterunderhållet snabbare, bättre eller annorlunda? Troligtvis, ifall NTM-centralen och kommunen skulle ha en bottenlös pengakista. Men realiteten är det finns en begränsad mängd pengar för snöplogning, bortkörning av snöhögar, bekämpning av halka samt reparation av gropar i vägen. Och till råga på allt är dessa pengar desamma, med vilka kommunen producerar dagvård, utbildningstjänster för elever, hälsotjänster för kommuninvånarna, boendeoch vårdtjänster för seniorer samt idrottsoch fritidstjänster åt alla. Dessutom behövs pengar både till att underhålla äldre byggnader, samt till att bygga nya. Därför kommer jag ihåg att vara tillfreds med situationen, när sådana här långa vintrar inträffar. Jag minns att ifall vi vill ha mera vinterunderhåll, så måste vi skära ned och pruta på något annat. Är detta rättvist mot t.ex. barn, personer i arbetsrehabiliterande verksamhet eller seniorer? Jag anser att man inte får snatta godiset ur handen på någon, och personligen tycker jag att kommunen gör sitt bästa för att behandla alla rättvist. Man får inte glömma vinterunderhållet, men ingen annan heller! Kerrankin Etelä-Suomessa on kunnon talvi, ja pitkä sellainen. Lapset ja nuoret ovat onnessaan ja innoissaan, kun ovat päässet talviurheilun makuun omassa kotikunnassaan. Runsaasti lunta, luistelukentät ovat auki, kivenheiton päässä kotiovelta on näppärästi päässyt pulkalla laskemaan ja Peuramaalle on jo sesongin alusta päässyt lumilautailemaan ja laskettelemaan. Jihaa, tämäpä sekä vauhdikasta, että piristävää! Muutama mustelma ja liukastumiset eivät haittaa, ne kuuluvat talveen. Vanhemmatkin, aikuiset ja senioritkin nauttivat mahtavasta talvesta, miksipä ei, kun tulee lapsuuden huolettoman runsaslumiset talvet mieleen. Maastohiihtosukset otetaan kaapista ja retkiluistimet isketään jalkaan, muutama uskaltaakin myös talvikalastusta harrastamaan. On mahtavaa ulkoilla kevättalvisessa säässä, kunhan muistaa pukeutua lämpimästi ja viisaasti! Mutta silloin tällöin talvi yllättää kaikki (ainakin autoilijan). Viima iskee ja lunta tulee joka tuutista, ja lumikaaos yllättää sekä auraajat että kuntalaiset. Kauhea hätä; mikä kaikki tämä valkoinen on, mikä sataa saaveittain taivaalta? Bussit ja junat myöhästyvät ja autot tekevät tuttavuutta ojien ja lumipenkkojen kanssa. Liukkaus vaarantaa jalankulkijoiden terveyden; nyt on muistettava kunnon kengät ja miksipä ei nastapohjatkin. Olkoon kyse sitten liika lumesta tai liukkaudesta, niin sosiaaliset mediat täyttyvät hätähuudoista ”Lisää auraajia, vähemmän lumivalleja, lisää hiekkaa!”. Tai kun järkyttävän oloiset kevätkuopat yllättäen ilmestyvät teihin, niin kööri laulaa ”Lisää asfalttia, nyt heti! Piti eilen olla valmista.”. Näinä hetkinä pohdin kunnallispoliitikkona, voiko lunta olla liikaa meidän makuumme? Minusta ei, koska sään vaihtelevuus on juuri se asia, mikä tekee Suomen talvesta ainutlaatuisen. Voisiko talvikunnossapitoa sitten hoitaa nopeammin, paremmin tai eri tavalla? Todennäköisesti, jos ELY-keskuksen tai kunnan rahakirstu olisi pohjaton. Mutta realiteetit ovat, että auraukseen, lumikinosten poistamiseen, liukkaudentorjuntaan ja kuoppien paikkaamiseen on rajallinen määrä rahaa käytettävissä. Kaiken lisäksi tämä on sama raha, jolla tuotetaan varhaiskasvatusta, sivistyspalveluja oppilaille, terveydenhoitopalvelua kuntalaisille, asumisja hoitopalveluja senioreille sekä liikuntaja virkistyspalveluja kaikille. Puhumattakaan siitä, että rahaa tarvitaan myös rakennusten ylläpitoon ja uusien rakentamiseen. Siksi muistan olla tyytyväinen tilanteeseen, kun tällainen pitkä talvi osuu eteen. Muistan, että jos haluamme saada lisää talvikunnossapitoa, niin jostain pitää karsia ja tingitä. Olisiko tämä reilua esim. lapsille, kuntouttavalle työtoiminnalle tai senioreille?! Minusta tikkaria ei viedä toisen kädestä; minusta kunta tekee parhaansa luodakseen oikeudenmukaisuutta kaikille. Talvikunnossapitoa ei saa unohtaa, muttei ketään muutakaan! Talvi, se osaa yllättää! Parkkipaikkoja ja Stadionin kuja Kirkkonummen keskustan urheilupuistoon KirKKONUMMeN KeSKUSTa on saamassa Stadioninkujan, uusia parkkipaikkoja ja uuden kier toliittymän. Kirkkonummen liikekeskustassa sijaitseva urheilupuiston asemakaavan muutos on saanut lainvoiman helmikuussa 2022. Kirkkonummen kunnanvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen joulukuussa 2021. Kaavamuutosalue rajoittuu pohjoisessa piakkoin valmistuvaan Kirkkonummen hyvinvointikeskukseen, lännessä Kirkkotoriin, kirjastoon ja Rovastinpuistoon. Etelässä on Vanha Rantatie ja idässä Jolkbyn joki. Uudella asemakaavalla mahdollistetaan uusien katualueiden, pysäköintikortteleiden, asuintalojen ja myymälän rakentaminen. Uusi kiertoliittymä on merkitty Kirkkonummentien, Gesterbyntien ja Överbyntien risteykseen. Kiertoliittymästä tehdään urheilupuistoon ja sen pysäköintialueille uusi katuyhteys nimeltään Stadionkuja. – Vanhan Rantatien varressa urheilupuiston nykyisen ajoneuvoliittymän tuntumassa olevalle grillikioskin alueelle on osoitettu rakennusoikeutta myymälätilalle ja paikka uudelle pysäköintialueelle, jota myös liityntäpysäköijät voivat käyttää, kerrottiin kunnanvaltuuston päätösasiakirjassa. Kirkkonummen keskustan urheilupuiston alueelle kaavamuutoksessa on osoitettu kaksi pysäköintikorttelia. Niistä eteläisintä voivat tulevaisuudessa käyttää vuoropysäköintiperiaatteella urheilupuiston asiakkaat sekä kirkon ja yhteiskampuksen asiakkaat ja työntekijät. Pohjoisempi pysäköintikortteli palvelee uimahallin asiakkaita, oppimiskeskuksen liikuntahallin asiakkaita ja siellä järjestettävien tilaisuuksien osallistujia. Uutta asutusta voi olla tiedossa Antabackantien varrelle. Alueen rakennusoikeus kasvaa nykyisestä 22 500 kerrosneliömetristä 1 600 kerrosneliömetriä. – alueen asukasmäärä kasvaa arviolta noin 50 asukkaalla ja kaavan toteuduttua alueella asuu noin 125 asukasta. Kirkkonummi on kehys kuntien kolmanneksi kevein verottaja ValTaKUNNalliSeN vertailun mukaan Kirkko nummi ei ole Helsingin seudun kehyskuntien kovim pia verottajia. Vuonna 2022 Manner-Suomen kireimmin tuloja verottava kunta on Halsua ja kevein verottaja Kauniainen. Halsualla keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat tuloistaan veroja ja veronluonteisia maksuja vajaat 27 900 euroa vuodessa. Ero on yli 5 100 euroa Kauniaisiin nähden. Luku sisältää kunnallisveron, kirkollisveron sekä valtion tuloveron, yleisradioveron ja palkansaajan sosiaalivakuutusmaksut. Luku ei sisällä kiinteistöveroja. Vertailun tiedot selviävät Veronmaksajain Keskusliiton vuoden 2022 kuntaverovertailusta. Halsuan ohella muita kireän ansiotuloverotuksen kuntia vuonna 2022 ovat Kaskinen, Ylivieska, Karijoki ja Veteli. Keveimpiin verottajiin kuuluvat Kauniaisten ykköspaikan jälkeen listan jaetulla toisella sijalla olevat Espoo ja Helsinki. Niiden jälkeen kevyimmät verottajat ovat Eurajoki ja Kustavi. Kirkkonummi on Suomen kahdenkymmenen keveimmän verottajan joukossa. Helsingin seudun 14 kunnan joukossa Kirkkonummea kevyemmin verotetaan Espoon, Kauniaisten ja Helsingin lisäksi myös Vantaalla, Keravalla ja Sipoossa. Helsingin seudun kunnista Tuusula, Nurmijärvi, Järvenpää, Mäntsälä, Hyvinkää, Pornainen ja Vihti verottavat enemmän kuin Kirkkonummi. Kirkkonummella keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat tuloistaan 24 884 euroa veroja ja veronluonteisia maksuja vuonna 2022. Se on 2 134 euroa enemmän kuin Kauniaisissa. MannerSuomen maakunnista verotus on keskimäärin keveintä Uudellamaalla, kireintä Etelä-Savossa. – Muutokset kuntien kunnallisveroprosenteissa olivat poikkeuksellisen vähälukuisia vuodelle 2022. Vaikuttaisi, ettei ensi vuonna voimaan tuleva sote-uudistus saanut kuntia korottamaan veroprosenttejaan varmuuden varalta, arvioi selvityksen tehnyt Veronmaksajien Keskusliiton ekonomisti Janne Kalluinen tiedotteessa. Kuluvalle vuodelle tuloveroprosenttiaan kiristäneen 16 kunnan joukkoon lukeutuvat esimerkiksi Kotka ja Nakkila. Keventäjiä oli 12, muun muassa Rauma ja Savonlinna. Suurin kunnallinen tuloveroprosentti on tänäkin vuonna 23,50, jota sovelletaan Halsualla. Alin tuloveroprosentti 17,00 on Kauniaisissa. Kuvituskuva Kim liljequist, RKP/ SFP Tuntematon poliitikko/ Okänd politiker www.kimmen.info kolumni Vintern överraskar gång på gång!
4 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 3 | 2022 Suomalaisilla matkahaaveita myös vuonna 2022 Nettimatkatoimisto ebookersin teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisten hinku ulkomaille on kaikkea muuta kuin sammunut koronapandemian myötä. Suurin osa haaveilee matkoista Euroopan kohteissa, ja yhä useampi valitsee luonnon rinnalle matkalleen kulttuuria ja nähtävyyksiä. Kahden pandemian värittämän vuoden jälkeen matkoilta kaivataan erityisesti arjesta irrottautumista, hyvää ruokaa ja kiireettömyyttä. TapaNi VäNTTiNeN Itse harrastan nykyään pyöräilyä ja sauvakävelyä. Sukset ja luistimet ovat menneet vanhoiksi jo aika päiviä sitten. Nuorempana harrastin itsekin vähän jääkiekkoa, mutta siellä oltiin mielestäni vähän turhan rajuja toisia kohtaan. Kaikkea ei kerkeä tekemään ja vähän on ikääkin jo tullut. Ei löydy enää oikein kavereita kahdeksankymppiselle leskimiehelle. JaNiNa ahreNberg Tykkään luistelemisesta, hiihtämisestä ja laskettelusta. Asun järven rannalla ja meillä on järvellä luistelurata, jossa käyn joka viikko luistelemassa. Luisteleminen on kivaa. Pienenä kävimme joka päivä talvisin luistelemassa. En ole harrastanut erityisesti luistelemista, joten menen ihan koululiikuntatunneilta saaduilla opeilla. Pidän, kun maassa on valaisevaa lunta, mutta muuten Suomen talvi ei ole erityisen hauska. aleksi syrJä Murtomaahiihto on minun lajini. Hiihdän vuosittain enintään 400 kilometriä. Välillä tulee lähdettyä Lappiin oikein kunnolla hiihtämään ja silloin tulee sata kilometriä helpostikin, mutta nyt en ole pariin vuoteen ollut Lapissa. Olen myös lasketellut, sekin on kivaa. Ulkoilemisesta ja urheilusta tulee hyvä olo. emilia suoNsiVu Pidän laskettelusta, en oikeastaan välitä muista lajeista. Laskettelu on hauska urheilulaji ja siinä tulee oltua paljon ulkona. Levillä kävimme aikoinaan perheen kanssa joka vuosi, mutta nyt emme ole hetkeen käyneet. Hiihtoa vihaan. Koulusta on jäänyt traumat ja olin aina viimeinen tai luovutin, kun sukset eivät luistaneet. kalle mykrä Tykkään hiihtää ja lasketella. Meillä on mökki Rukalla, joten siellä tulee käytyä pari kertaa vuodessa. Enemmän olen lasketellut, kuin hiihtänyt. Tällä hetkellä olen kiinnostunut vapaalaskusta. Kun laittaa nahat suksen alle, kävelee mäen kerran ylös ja laskee alas, siinä menee puoli päivää ja toista kertaa ei välttämättä enää jaksakaan. Se käy urheilusta ja on hauskempaa, kuin salilla. NiiNa ahoNeN Olen syntynyt Joutsassa, mutta muutin neljävuotiaana pois Suomesta ja sen jälkeen olen asunut koko elämäni ulkomailla. Viimeksi Teksti ja kuvat: Anna Konttinen Katugallup Mikä on suosikki talviurheilulajisi? luminen talvi on innostanut helsin kiläisiä talviurheilu lajeihin Tutkimusten mukaan suomalaiset liikkuvat vapaaajallaan yhä enemmän ja kansainvälisissäkin vertailuissa olemme aktiivista ja liikunnallista kansaa. korona on ajanut helsinkiläiset sisäliikuntatiloista ulos liikkumaan ja luminen pakkastalvi on mahdollistanut perinteiset talvilajit, kuten hiihdon ja luistelun myös Etelä-Suomessa. hiihto on perinteisesti jakanut mielipiteitä, osa tykkää ja osalla ajatuskin nostaa pintaan kouluaikaisia hiihtokilpailutraumoja. Joka vuosi näin upeita kinoksia ei Helsinkiin saada. Viime vuosina on ollut jopa täysin lumettomia talvia. Nyt on syytä nauttia upeista lumikeleistä, koska pian kevät saa ja lumet sulavat. Jalkauduimme talviolympialaisten merkeissä kysymään mitä talviurheilulajeja kukin tänä talvena harrastaa? asuin 20 vuotta Brysselissä. Ei siellä ole lunta. Suomessa kävelen paljon, mutta talviliikuntalajit ovat kaikki minulle hyvin vieraita. Perinteinen hiihto voisi olla ihan mielenkiintoista. Suomessa olen huomannut, että suomalaiset liikkuvat paljon enemmän ulkona, kuin Brysselissä, Lontoossa tai vaikka Italiassa. Suomessa tuntuu siltä, että kaikki hiihtävät, pyöräilevät tai juoksevat. Taksisääntelyn purku nostanut hintoja jyrkästi Taksikyytien hinnat nousivat tammikuusta 2012 joulukuuhun 2021 peräti 34 prosenttia, ilmenee Tilastokeskuksen tuoreista tiedoista. Taksikyytien hinnat lähtivät jyrkkään nousuun pian heinäkuussa 2018 voimaan tulleen taksiuudistuksen jälkeen. Myös viime vuonna taksien hinnoissa nähtiin jyrkkää nousua. hakea uuteen ammattiin . Haku ammatilliseen koulutukseen on avoinna ympäri vuoden. Tartu siis tilaisuuteen silloin, kun se sinulle parhaiten sopii. Perustutkinnot Liiketoiminnan pt, merkonomi, Lohja, Kirkkonummi, Vihti Logistiikan pt, autonkuljettaja / yhdistelmäajoneuvonkuljettaja tai varastonhoitaja, Vihti Matkailualan pt, päätoiminen päiväopetus tai henkilökohtaistettu monimuotokoulutus, Vihti Prosessiteollisuuden pt, prosessinhoitaja, Lohja Puhtausja kiinteistöpalvelualan pt, monimuoto kiinteistönhoitaja tai toimitilahuoltaja, Vihti Rakennusalan pt, maarakennuskoneenkuljettaja tai talonrakentaja, Vihti Ravintolaja cateringalan pt, kokki, tarjoililja, Lohja, Vihti Sähköja automaatioalan pt, sähköasentaja, Lohja, iltatoteutuksena Vihdissä Sosiaalija terveysalan pt, lähihoitaja, Lohja, Vihti Taideteollisuusalan pt, sisustusalan osaamisala, Vihti Talotekniikan pt, putkiasentaja, iltatoteutus, Vihti Turvallisuusalan pt, turvallisuusvalvoja, Vihti Ajoneuvoalan at, korjaamopalvelun tai työnjohdon osaamisala, Lohja, Vihti Eläintenhoidon at, Vihti Hieronnan at, Lohja Isännöinnin at, Lohja Kasvatusja ohjausalan at, monimuoto Vihdissä tai verkko-opiskeluna Laitoshuoltaja / Toimitilahuoltaja (AT), Espoo, päiväkoulutus, S2 -tuettu Liiketoiminnan at, Lohja, Vihti Lähiesimiestyön at, Lohja Palvelulogistiikan at, varastologistiikan osaamisala, Vihti Prosessiteollisuuden at, Lohja Valitse Turvallisuusalan ammattitutkinto, lohja Puhtausja kiinteistöpalvelualan at, kiinteistönhoitaja (AT), monimuotokoulutus-verkkokoulutus Sukellusalan at, Lohja Yrittäjyyden at, Lohja Isännöinnin eat, Lohja Johtamisen ja yritysjohtamisen eat, Lohja Kuntoutus-, tukija ohjauspalvelujen eat, Vihti Liiketoiminnan eat, Lohja Erityisruokavaliopalvelujen erikoisammattitutkinto, dieettikokki, Lohja Puhtausja kiinteistöpalvelualan erikoisammattitutkinto, Vihti Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto, Lohja Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot Vapaita opiskelupaikkoja tarjolla!
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 5 3 | 2022 Kela-taksien vaikeudet helpottaneet Kela-taksien saatavuus on tällä hetkellä hyvä. Matkojen myöhästymiset ja peruuntumiset ovat kuitenkin aiheuttaneet joillekin asiakkaille kohtuuttomia tilanteita. – Vaikka näitä tilanteita on matkojen kokonaismäärään suhteutettuna vähän, jokainen matkan peruuntuminen on liikaa ja otamme Kelassa ne vakavasti, sanoo vastaava suunnittelija Anne Giss Kelasta. Tammikuun 2022 aikana Kelan korvaamia taksimatkoja tehtiin kaikkiaan noin 250 000 kappaletta. 78% vastaajista kertoi myös olevansa erittäin, tai melko tyytyväinen itseensä vanhempana. ”90% vanhemmista oli sitä mieltä, että vanhemmuus on ihanaa, ja lähes yhtä monelle vanhemmuus on parasta, mitä on elämässään saavuttanut. Vanhempien kokemukset ovat hyvin samanlaisia kuin vuonna 2015,” Piltin markkinointipäällikkö Pia Sippel kertoo Kantar TNS Oy:n toteuttaman tutkimuksen tuloksista. Lasten kehittymisen ja kasvamisen seuraaminen (28%) ja yhteinen ajanvietto (24%) olivat vanhempien mielestä hauskinta vanhemmuudessa. Kolmannes vastaajista ei osannut hauskinta asiaa määritellä. Toisaalta yli puolet (51%) vanhemmista koki, että vanhemmuus tuo myös jonkinlaisia suorituspaineita. Lähes puolelle (49%) haastavinta vanhemmuuden ohella oli parisuhteen hoitaminen. Näin kokivat erityisesti alle viisivuotiaiden vanhemmat, alle 40-vuotiaat, ja isät äitejä useammin. Muita haasteita olivat työn ja perheen yhdistäminen sekä lasten kasvattaminen. Äidit kokivat isiä useammin haasteeksi oman jaksamisen. Lapset tuovat yhä onnea ja vanhemmuus on ihanaa Tuore TuTKimus VahVisTaa, että lapsi tuo yhä onnea perheeseen. 93% kyselyyn vastanneista vanhemmista kertovat, että lapset ovat tehneet elämästä yleisesti onnellisempaa. Lääkkeiden hinnat edelleen laskussa reseptilääkkeet maksoivat viime vuoden lopussa lähes 15 prosenttia vähemmän kuin vuosikymmen sitten, itsehoitolääkkeiden hinnat ovat pysyneet ennallaan, ilmenee Tilastokeskuksen tuoreista tiedoista. Reseptilääkkeiden kuluttajahinnat ovat olleet laskussa jo vuodesta 2003, jolloin lääkevaihto apteekeissa otettiin käyttöön, ja etenkin vuodesta 2009, jolloin lääkevaihtoa täydennettiin viitehintajärjestelmällä. ApteekkAriLiitto / petri jAuhiAinen Perhevapaat uudistuvat 1.8.2022 Perhevapaauudistus muuttaa vanhempainvapaiden ja niistä maksettavien vanhempainpäivärahojen kestoa ja ajankohtaa. Uudistus jakaa perhevapaat ja lasten hoitovastuun tasaisemmin vanhempien kesken, jolloin lapsella on mahdollisuus rakentaa suhde kumpaankin vanhempaan. Perhevapaauudistuksen uudet sisällöt on julkaistu Kelan verkkosivuilla www.kela.fi/lapsiperheet. Vanhempainpäivärahan kiintiöt uudistuksen jälkeen Neuvolan juhlavuosi näkyy monipuolisesti Terveydenhoitajaliiton viestinnässä, mm. liiton somekanavissa ja Terveydenhoitaja-lehdessä. Juhlavuosi huipentuu lokakuussa Tampere-talossa järjestettävään neuvolatyön juhlaseminaariin, joka pidetään valtakunnallisten Terveydenhoitajapäivien yhteydessä. Juhlavuodessa ja neuvolatyön esiin tuomisessa on mukana myös keskeisiä neuvolatyöhön liittyviä yhteistyökumppaneita: Sosiaalija terveysministeriö, Lääkäriliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Väestöliitto, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla, Ensija turvakotien liitto ja Suomen Hammaslääkäriliitto. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio toimii juhlavuoden suojelijana. ensimmäinen neuvola perustettiin vuonna 1922 Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimesta Lastenlinnaan Helsinkiin. Siellä aloitettiin Arvo Ylpön johdolla äitikurssit ja valmistettiin myös äitiyspakkausta edeltäviä kiertokoreja vauvaperheille. Neuvoloiden ansiosta imeväiskuolleisuus laski ja pikkulasten sekä äitien terveys parani huomattavasti. Terveyssisaret (nyk. terveydenhoitajat) ovat työskennelleet neuvoloissa alusta lähtien. Tänä päivänä terveydenhoitajat ovat neuvolatyön laajaalaisia asiantuntijoita ja toimivat perhettä suunnittelevien, odottavien ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Neuvoloissa terveydenhoitajat tekevät merkityksellistä työtä perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja voimavarojen tukemiseksi. Terveydenhoitajat tavoittavat lähes kaikki raskaanolevat perheet, lapset ja lapsiperheet. Lähtökohtana on perheiden yksilöllinen kohtaaminen, ohjaaminen ja tukeminen. Palvelut ovat kynnyksettömiä ja asiakkaiden arvostamia. Neuvolan keskeisiä tehtäviä ovat perhesuunnitteluneuvonta, raskauden seuranta, lapsen kasvun ja kehityksen seuranta ja tukeminen, vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen, koko perheen terveyden ja turvallisuuden edistäminen sekä sairauksien ehkäisy ja oikea-aikaisen varhaisen tuen tarjoaminen sitä tarvitseville. Neuvolatyötä tehdään vastaanottojen lisäksi sähköisillä alustoilla ja kotikäynteinä. Neuvolatyössä tärkeää on monialainen ja moniammatillinen yhteistyö. Terveydenhoitajien keskeisin yhteistyökumppani neuvoloissa on neuvolalääkäri. – tasavallan presidentin puoliso jenni haukio toimii juhlavuoden suojelijana Neuvolatoiminta täyttää tänä vuonna 100 vuotta KaiKKieN aiKoJeN Paras suomalainen keksintö – neuvolatoiminta – täyttää tänä vuonna 100 vuotta. terveydenhoitajien asiantuntijaja edunvalvontajärjestönä terveydenhoitajaliitto haluaa juhlistaa maailmallakin kiinnostusta herättänyttä neuvolatoimintaa monin eri tavoin. Suomalaisen neuvolatoiminnan isänä pidetty Arvo Ylppö vuonna 1987 julkaistussa 100-vuotisjuhlapostimerkissä. Lasten kehittymisen ja kasvamisen seuraaminen (28%) ja yhteinen ajanvietto (24%) olivat vanhempien mielestä hauskinta vanhemmuudessa
6 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 3 | 2022 Olin päättänyt, että kirjoitan tässä kuussa koronasta tai aluevaaleista, mutta ensiksi mainitusta on jauhettu aika paljon, ja jälkimmäisestä ei kannata kirjoittaa ennen kuin nähdään, miten hallinto alkaa pyöriä. Sen sijaan viime lauantaina ja sunnuntaina satoi rankasti lunta. Se tarkoitti sitä, että lumet piti hommata pihasta pois. Mutta kun keli oli mukava eikä ollut minnekään kiire, lumenluonti oli mukavaa. Ja erinomaista liikuntaa. Lunta luodessani katselin kotikatuani ja saatoin todeta, että tie oli aurattu ja erinomaisessa kunnossa. Turvallinen ajaa. Siinä lumimassoja kolatessani ja aurattua katua katsellessani tuli mieleen, että Suomessa tosi monet asiat ovat erittäin hyvin. Tietkin. Kansainvälisissä rankingeissa pärjäämme yleensä hyvin. Hyvää tilannetta kuvaa se, että jos sijoitus jollain osaalueella putoaa pykälän tai pari, se tuntuu katastrofilta. Se kertoo sitä, että meillä on kunnianhimoa. Pitää olla paras! Saman näkee urheilussa. Jos suomalainen ei tuo kultamitalia, tilanne on todella vakava; urheiluavustukset pois, valmentajat pihalle jne. Hopeat ja pronssit eivät lohduta. Se unohdetaan, että urheilun kansainvälisessä vertailussa tuskin mikään maa on Suomea lähelläkään, kun verrataan eri lajien mitaleja väestön määrään. On tietenkin luonnollista, että Suomi on kova talvilajeissa, koska meillä on talvi, useissa maissa taas ei. Mutta pärjäämme myös muissa sellaisissa lajeissa, joiden harjoittelu ei ole ollenkaan helppoa meidän vuodenajoillamme. Yleisurheilusta löytyy useita esimerkkejä. Usein saa lukea, että tieteen tuloksia arvostetaan, kun ne tulevat vaikkapa Yhdysvalloista. Yhdysvallat on monella tieteen alalla huippumaa, mutta turhan helposti unohdetaan suomalaiset tieteenharjoittajat, jotka kehittävät lääketiedettä, tekniikkaa, ilmastotieteitä jne. Ei voi olla sattumaa, että täältä tulevat raskaan metallin, laivanrakennuksen, puunjalostuksen ym. huipputuotteet. Ja mistä tulivat ensimmäiset kännykät ja missä lanseerattiin tekstiviesti? Musiikki on yksi mielenkiintoinen alue, jossa maailmalla ihmetellään, miten Suomesta tulee koko ajan lähes maailman kovimmat kapellimestarit. Kait siinä on kysymys samasta, kuin siinä, miksi aikanaan Suomesta tuli maailman parhaat keihäänheittäjät. Traditiosta. Suomalainen peruskoulu luotiin aikanaan kovankin väännön jälkeen. Peruskoulun vastustajat olivat sitä mieltä, että systeemi tasapäistää kansakunnan. Näinhän ei ole käynyt. Päinvastoin ulkomailta kysellään, mitä te siellä oikein teette, kun oppimistulokset ovat niin hyviä. Aikanaan suomalainen lapsikuolleisuus saatiin tasolle, jota ei ollut missään muussa maassa. Keksittiin neuvolajärjestelmä. Tosi yksinkertaista. Panostetaan vain hieman siihen, että lapsen kehittymistä seurataan alusta alkaen ja pidettiin huolta tarvittavista rokotuksista. Naisten asema Suomessa on niin hyvä, että välillä unohdetaan, miten hyvä se on. Suomalainen infrastruktuuri, sekä sosiaalinen että tekninen, ovat hyvässä kunnossa. Meillä toimii suhteellisen hyvin jako julkisen ja yksityisen sektorin työnjakoon. Poliittisista syistä jakolinjoja pitää aina välillä haastaa. Tekninen infrastruktuuri on hyvää tasoa. Liikenneverkot toimivat, tietoliikenne toimii, vettä tulee ja menee, ja kuten jo alussa sanoin, tiet aurataan. Suomalainen politiikka on oma mielenkiintoinen alueensa. Puolueita on aika monta. Kaikille todennäköisesti löytyy ainakin yksi puolue, jonka ohjelma on lähellä omaa ajatusmaailmaa. Ja jos ei mikään nappaa, voi perustaa oman puolueen. Puolueiden edustajat saavat esittää mielipiteitään vapaasti, ilman, että pitäisi poliittisen mielipiteen takia pelätä seuraamuksia. Kunhan siis pysytään politiikassa. Poliitikot ovat myös löytäneet uuden lajin. He kokeilevat rajoja. He testaavat sitä, mitä poliitikko saa sanoa, ilman, että joutuu käräjille. On niin helppo sekoittaa jokin ideologia tai uskonto ja voimassa oleva lainsäädäntö. Tosiasia on vain se, että lainsäädännön mukaan mennään. Poliittisia mielipiteitä saa sanoa vapaasti, mikä asia ei sekään ole itsestään selvää kaikkialla maailmassa. Nämä edellä mainitut asiat tulivat ensimmäisinä mieleen, kun mietin, mitkä asiat meillä on hyvin. Siitä huolimatta melko harvoin saa näistä asioista lukea mediasta tai somesta. Sen sijaan paljon kulutetaan aikaa sen kertomiseen, mitkä asiat ovat pielessä, vaikkeivat oikeasti olisikaan. Psykologiassa väitetään, että negatiiviset ajatukset kuluttavat ihmisen energiaa ja voivat lyhentää elinikää. Entä jos ei valitettaisi valtiovallan koronaohjeista, rokotteista, sotesta, maahanmuutosta, vaan sen sijaan käytettäisiin energiaa siihen, miten asioita saataisiin vieläkin paremmiksi. Musiikki on yksi mielenkiintoinen alue, jossa maailmalla ihmetellään, miten Suomesta tulee koko ajan lähes maailman kovimmat kapellimestarit Negatiivinen energia positiiviseksi KOLUMNI Taisto Hujala varatuomari, yrittäjä MYYNTI JA LISÄTIEDOT ESIMERKKIHINTOJA FH ASUNNOT Catarina Helenius p. 050 4664 889 catarina.helenius@fhinvest.fi Paula Piela-Sumusalo p. 050 326 1617 paula.piela-sumusalo@fhinvest.fi Tyyppi PintaYhtiölainaMyyntiVelaton ala osuus hinta myyntihinta* 1h+kt 32,5 98 213,19 90 286,81 188 500,00 2h+kt 39,0 117 368,24 95 231,76 212 600,00 3h+kt 60,5 182 495,42 104 904,58 287 400,00 4h+kt+s 72,5 218 367,61 97 032,39 315 400,00 RE/MAX ELEGANCE KIINTEISTÖNVÄLITYS ELEGANCE OY LKV Sari Tuomola p. 050 4690 045 sari.tuomola@remax.fi Rakennuttaja FH INVEST Lisätiedot » fhasunnot.fi Rakentaja Suunnittelija Espoon Olarin Tähti rakennetaan vehreälle asuinalueelle osoitteeseen Maapallonkuja 1, Keskuspuiston erinomaisten liikuntamahdollisuuksien viereen. Ku va : ta ite ili ja n nä ke m ys Yhtiö rakennetaan valinnaiselle vuokratontille ja sinä voit päättää lunastatko tonttiosuuden tai maksatko kuukausittaista tontin vuokravastiketta. * Hinta ei sisällä tonttiosuutta RA KE NT AM INE N KÄ YN NIS SÄ
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 7 3 | 2022 Rajatie 4, Halli 14, (09) 374 5741 01230 Vantaa 040 508 3550 www.autolasipojat.? Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungi n parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Enemmistö toivoo hinta kattoa bensalle ja dieselille Suomi tyhjä käyntitilastojen kärjessä Tilastokeskuksen tietojen mukaan bensan ja dieselin keskihinnat ovat kohonneet vuodessa reippaasti yli 20 prosenttia, dieselin hinnan nousu on melkein 30 prosenttia. Useita autoilijoita polttoaineen hinta kismittää ja vaatimukset polttoaineverojen laskusta voimistuvat. LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan 54 prosenttia kyselyyn vastanneista yli tuhannesta vastaajasta toivoi, että bensalla ja dieselillä olisi lakisäätäinen hintakatto. Suomessa polttoaineen hintaa lisää suuri veropotti. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan tammikuussa bensiinin kuluttajahinnasta verojen osuus oli noin 60 prosenttia. Vuoden 2021 tilastojen mukaan Suomessa käytetään ajoneuvoja tyhjäkäynnillä eniten kaikista pohjoismaista. Esimerkiksi Tanskaan verrattuna Suomessa tyhjäkäytetään ajoneuvoja kaksinkertainen määrä. Moottorikäyttöisen ajoneuvon seistessä muusta syystä kuin pakollisen liikenne-esteen vuoksi, ei ajoneuvon moottoria saa käyttää enempää kuin kaksi minuuttia. Mikäli ulkoilman lämpötila on kuitenkin alle -15 ºC, saa moottoria ennen ajoon lähtemistä käyttää enintään neljä minuuttia. Lisääntyvä kameravalvonta ei ole ongelmatonta Kauppakeskuksissa on jo mahdotonta käydä ilman kameravalvonnalle altistumista. Varsinkin älypylväiden kameroista puhuttaessa tulee nopeasti vastaan kysymys kansalaisten oikeusturvasta. Miten varmistetaan, että älypylväiden kameroilla kuvattuja videoita ei joudu vääriin käsiin? Miten estetään kuvamateriaalin väärinkäyttö? Miten valvotaan valvontakameroiden tietoturvaa? – Kameroiden tietoturvaa on tarkasteltava kahdesta suunnasta: tekniset ratkaisut ja niiden tietoturvallinen käyttö, sekä tietoturvalainsäädäntö ja sen määrittelemät vastuut ja rajoitukset, kertoo Huawei Suomen kyberturvallisuusja tietosuojajohtaja Marja Dunderfelt. – Kuten kaikessa valvonnassa, kameroiden ja muiden sensoreiden käyttöön liittyy huomattavia oikeusturvariskejä. Tästä syystä järjestelmän operoijaa sitovat täsmälliset laeissa määrätyt velvollisuudet, jolloin yksilön tietosuojaa kunnioitetaan riippumatta siitä, onko valvoja viranomainen, toiminnanharjoittaja tai yksityinen kiinteistön omistaja. Myös pieni toimija on velvoitettu noudattamaan tietoturvalainsäädäntöä teknisen suojauksen lisäksi. – Kameravalvonnan harjoittaja vastaa itse toimintansa laillisuudesta, Dunderfelt muistuttaa. – Tallennettu ja tunnistettava kuva tai ääni ovat henkilötietolaissa mainittuja henkilötietoja. Siten muodostuu henkilörekisteri. Tallentava kameravalvonta vaatii henkilötietolain noudattamista. Henkilötietojen käsittely edellyttää aina tietosuojaasetuksessa määriteltyä käsittelyperustetta. Suomessa kenelläkään ei ole oikeutta rikkoa kotirauhaa videokuvaamalla. – Kun puhutaan pienistä järjestelmistä, jolloin esimerkiksi talon omistaja tai kyläkauppa valvoo omaa tilaansa vahingonteon ehkäisemiseksi, eikä ristiinkäytä tietoa muiden kanssa, kaikkein kriittisimmät tietoturvatoimet ovat ne yksinkertaisimmat. Niinkin alkeellinen asia kuin hyvän salasanan asettaminen kameraan auttaa, kertoo Dunderfelt. Yksi tietoturvariski on ulkopuolisen henkilön kytkeytyminen verkkoon. Langallisessa verkossa pahantekijä voi yrittää tulla sisään esimerkiksi kytkemällä verkkokaapelin omaan laitteeseensa. Tärkeitä turvatoimia ovat kameran laiteohjelmiston päivittäminen ajan tasalle sekä yhteydenottojen rajaaminen verkosta kameraan päin. Talon löytäminen vaatii osoitteen tuntemista. Verkon laitteisiin pääsemiseksi on tunnettava myös IP-osoite. Pääsyä voidaan ja pitää säännöstellä. tekstirunko: kalevi Rantanen. tekstiä on muokattu. PeKingin oLYMPia-areenoiLLa on käytössä ennätysmäärä valvontakameroita. urheilijoiden on uutisoitu olevan tiheän kameraverkon valvonnan alaisuudessa heti hotellihuoneestaan poistuttuaan. Myös kotikulmilla liikkuessaan joutuu tänään entistä useammin kameran tallentamaksi. tyypillinen kaupoissa käytetty valvontakameramalli on suunniteltu mahdollisimman vähän huomioita herättäväksi. huawei Suomen kyberturvallisuusja tietosuojajohtaja Marja Dunderfelt. Uudellamaalla ovat kooltaan maan suurimmat asuntolainat, mutta lainoja suojataan maakunnista toiseksi vähiten. Vain noin 34 prosenttia lainoista on turvattu takaisinmaksuturvalla tai korkokatolla. – Pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa tyypillinen asuntolaina on helposti kaksinkertainen koko maan keskiarvoon nähden. Erot lainojen suojauksissa saattavat johtua esimerkiksi siitä, että eri alueilla riski työttömyydestä koetaan eri tavalla, OP:n henkilöasiakasrahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja Kaisu Christie sanoo. Korkokattoja otettiin vuonna 2021 uusiin asuntolainoihin kasvavasti, yli 30 prosenttiin lainoista. Korkosuojausta otettiin erityisesti omakotitalolainoihin, noin 40 prosenttiin lainoista. Korkokattoja otetaan enemmän pienempiin lainoihin . Korkokattojen kysyntä painottuu pitkiin suojausaikoihin ja mataliin korkokattotasoihin. – asuntolainojen Euriborkorot ovat pysyneet aika stabiilina, mutta riski korkojen nousulle on kasvanut, kuten myös korkosuojausten suosio. Pienempiä asuntolainoja hakevat ovat usein hiukan varovaisempia ja pienituloisempia, jolloin korkosuojauksen tarve korostuu, kun asiakkaat haluavat varmistaa asuntolainaan menevän menoerän ja sen kautta turvata talouttaan. Pieniin lainoihin korkokatto on myös edullisempi kuin suurempiin lainoihin, Kaisu Christie kertoo. Takaisinmaksuturvasta maksetaan kuukausikorvauksia työkyvyttömyyden tai työttömyyden aikana. Lainakohtaisella vakuutuksella voidaan maksaa jäljellä oleva laina kokonaan tai osittain pois myös silloin, jos vammautuu tai menehtyy äkillisesti. Korkokatto taas suojaa asuntolainaa korkojen nousulta. Taloutta voi turvata lisäksi riskihenkivakuutuksella. – Taloudellinen varautuminen kuoleman varalta on usein tarpeellista myös laajemmin kuin vain pelkän asuntolainan takaisinmaksun osalta. Siksi lainaturvan lisäksi otettu henkivakuutus ei tuo päällekkäisyyttä vakuutuksiin. Henkivakuutuskorvauksella läheiset voivat kattaa muita maksuja ja menoja, joiden kattamiseen toisen palkkatulon puuttuminen tuo vajeen, OP-Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Sari Heinonen sanoo. Suurimpien asuntolainojen alueilla turvataan vähiten taloutta TiLaSTojen MUKaan aLUeiLLa, joissa asuntolainojen keskimääräinen velkasaldo on suurin, on lainoja suojattu lainaturvilla vähiten. Lainaturvista korkokattoa otettiin viime vuonna enemmän kuin edelliseen viiteen vuoteen.
8 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 3 | 2022 Ot a ku va täy tet yst ä ris tik os ta ja läh etä se W ha tsA pp tai tek sti vie sti nä nu me ro on 04 5 16 4 62 64 tai sä hk öp os till a: ris tik ko @ let ter bo x.f i vii me ist ää n 17 .3. pa lau tta ne ide n ke ske n ar vo taa n yll äty sp alk int o. Ris tik on rat ka isu jul ka ist aa n leh de n ne ttis ivu illa kil pa ilu n va sta us aja n pä äty tty ä. Os oit e löy tyy leh de n etu ka nn es ta. Ristikko Horoskooppi SUDOKU/Helppo SUDOKU/Keskivaikea SUDOKU/Vaikea OINAS (21.3. – 20.4. Mieti vaihtoehtojasi niin keksit kuinka saat aikaan positiivisen muutoksen vaarantamatta asemaasi tai mainettasi. Kulisseissa tapahtuvassa puuhastelussa ei ehkä ole sinulle tilaa. Älä siis ryhdy toimeen ennenkuin olet saanut kasattua tarvittavat tiedot. Kuuntele tarkkaavaisesti, mutta paljasta itsestäsi mahdollisemman vähän. HÄRKÄ (21.4. 20.5.) Kodin kunnostus, jonkin tilaisuuden isännöinti tai erään tärkeän suhteen vaaliminen vähentää draamaa elämässäsi. Rauhoitu ja katso jokaista tilannetta positiiviselta kannalta. Ole varovainen siinä mitä toivot ja varaa riittävästi aikaa kaikkeen mihin ryhdyt. KAKSONEN (21.5. – 21.6.) RAPU (22.6. – 21.7.) LEIJONA (22.7. – 21.8.) NEITSYT (22.8. – 22.9.) Nyt tapaamasi ihmiset saavat sinut osallistumaan enemmän. Tarkastele sijoituksiasi ja talouttasi niin keksit pari juttua jotka tuovat säästöjä. Impulsiiviset ostokset johtavat katumukseen ja joku aluksi hyvältä vaikuttanut diili onkin vain rahan tuhlausta. VAAKA (23.9. – 22.10.) Varo mielialoiltaan häilyviä ihmisiä. Pidä rauha maassa, huolehdi velvollisuuksistasi ja mene mukaan aktiviteetteihin joissa tapaat kannustavia ihmisiä. Mieti vaihtoehtojasi ja kerro muille mitä haluat tapahtuvan. Pohdi tilannettasi ja tee säädöt omien tarpeittesi mukaisesti. SKORPIONI (23.10. – 21.11.) JOUSIMIES (22.11. – 21.12.) Laajenna mielenkiinnon kohteitasi ja mene mukaan aktiviteetteihin ja tapahtumiin jotka antavat sinulle uutta perspektiiviä. Pidä huolta siitä, että sinulla on tosiasiat hallussa ennenkuin ryhdyt keskustelemaan jonkun manipulatiivisen henkilön kanssa. Suunnittele toimesi tarkkaan. KAURIS (22.12. – 20.1.) VESIMIES (21.1. – 19.2.) KALAT (20.2. – 20.3.) Kieltäydy ottamasta turhia riskejä yhteishankkeissa, älä lupaile liikoja äläkä luota toisiin varauksetta. Tee omia juttujasi, pidä elämä yksinkertaisena äläkä anna erään henkilön joka ei arvosta sinua käyttää sinua hyväkseen. Luottamuspulaa ilmassa. Nyt on väliä sillä miten käsittelet muita ja kuinka kontrolloit mielialojasi. Oli sitten kyse töistä tai jonkun uuden kokeilusta, niin se miten paljon annat asioille aikaa ja yritystä niin sitä enemmän saat palkinnoksi. Ota tarkkaan selvää asemastasi ennenkuin ryhdyt toimeen. Luovat harrastukset, kouluttautuminen ja toiminta erilaisista lähtökohdista tulevien ihmisten kanssa stimuloivat mieltäsi. Se mitä teet muiden edestä johtaa suurempiin mahdollisuuksiin. Pysy kotioloissa, sillä ongelmia voi esiintyä matkustelussa tai salaisuuksien pitämisessä. Hyväksy väistämättömät asiat ja jatka menoasi. Et voi muuttaa muita, mutta voit kontrolloida miten vastaat. Älä anna suuttumukselle valtaa kun kaikki mitä vaaditaan on älykkyys ja kova työ. Impulsiivisuus johtaa nyt vain mielipahaan. Huolehdi henkilökohtaisesti velvollisuuksistasi. Järjestele asiat valmiiksi ennenkuin kerrot suunnitelmistasi. Kun muut näkevät mitä teet niin saat tukea. Muutos tapaan jolla hoidat laki-, taloustai terveysasioitasi tulee kannattamaan. Sosiaaliset tapahtumat ja vapaaehtoistyö ovat nyt kannattavia. Jokin mahdollisuus kolkuttelee ovella, mutta ennenkuin hyppelet innostuksesta, niin käy tarkkaan läpi pienet yksityiskohdat. Älä luota henkilöön joka viljelee kohteliaisuuksia vaan mieti mitä hän haluaa ennenkuin lupaat jotain mitä joudut katumaan. Jos nyt teet hätiköidyn liikkeen, niin tulet luultavasti muuttamaan mielesi ja katumaan. Jokin henkilökohtainen muutos kannustaa sinua käsittelemään tilanteita objektiivisesti. Tee parhaasi niin teet myös hyvän vaikutuksen. Jokin tarjous saa sinut miettimään uusia mahdollisuuksia neuvottele omasta puolestasi. vastaajan nimi: _______________________________________ Osoite: ___________________________________________________________ Sain lehden: kotiin jaettuna __ noutotelineestä __ verkkolehti __
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 9 3 | 2022 MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III M Ö N K I JÄ C E N T E R Avoinna: Ark.10-17, La 10-13 MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA VARMASTI! SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. Tilaukset ja tiedustelut puh. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta TILAA HETI OMASI! TOIMITUKSET TURVALLISESTI RAHDILLA KOTIIN ASTI! Rahoituksella alk. 149?/kk. Black Edition MAX 4x4 +tk 7790 ? EFI SH. 8990? +tk Tilausnro 11011 OHJAUSTEHOSTIN EPS SH. 9790?+tk Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. Kaikkiin VINSSI JA PERÄVAUNUPISTOKE KAUPANPÄÄLLE! Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus, ym. FINMAN NIVELAURA JA TGB TRAKTORI LUMITÖIDEN 1 550 EFI 7990 ? +tk Ohjaustehostimella 550 EFI+EPS SH. 9490? +tk Rahoituksella alk. 169?/kk. Tilausnro 11009 Kaikki mallit 2-paikkaisia. Alumiinivanteet! 4x4 EDUN ARVO 1990? SH. 8490? +tk ? +tk 6990 1000 BLADE EDUN ARVO 1490? KAKSI VERSIOTA: 12990 ? +tk Tilausnro 11017 Rahoituksella alk. 199?/kk. SH.13990? +tk TASAUSPYÖRÄSTÖ! LTX EPS LED NOPEILLE molempiin: Takuu 2 v. +tk 7690 ? SH. 8990?+tk 4x4 SPECIAL 550 EFI EDITION FULL LED ERIKOISVARUSTELTU EDUN ARVO 1990? Tilausnro 11007 MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg 26" Testivoittajarenkaat ym. Rahoituksella alk. 149?/kk. Tilausnro 11010 KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi 8590 ? +tk Ohjaustehostimella EPS LED Rahoituksella alk. 169?/kk. Tilausnro 11006 Rahoituksella alk. 159?/kk. EU ja USA Patentti! 9-ERI ASENTOA. 4x4 Pikasäädettävät iskuvaimentimet lisäsäiliöillä. 550 Lyijygeeliakut. Ajomatka 50-60 km. Värit: Punainen tai Pronssi. 1 SAA AJAA TIELLÄ! 26" MAXXIS BIG HORN Testivoittajarenkaat. TAKABOXI, TAKATELINE JA SUOJAPEITE KAUPANPÄÄLLE! tai 30 Ah Lithium akulla jonka voi ladata kotona tai paikallaan niin kuin sähköpyörissä on. Ajomatka 70-80 km. Värit: Punainen tai Hopea. (arvo 340?) Ei ajokorttia. 3-pyörä sähköskootteri PYRKIJÄ E400 Tehokas 60V 1000 W moottori. 3 Nopeusaluetta 10km-17km-25km/h. Pakki. NYT LED valot! Rahoituksella alk. 169?/kk. (10490?) +tk 8590 ? MAX Tilausnro 11008 Alumiinivanteet! MODULARBOX OY SUOMALAINEN KONEKAUPPA JO 20 VUOTTA! KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi Täysautomaatti, pakki Autoissakin käytetyt HUIPPULithium LiFePO 100 Ah AKUT, teho 6,4 Kw, 64 V Max. ajomatka jopa 150 km latauksella! Pikalataus 2,5 h 16 A sulake Lataus 10 A sulake (norm. pistorasia) Max. nopeus: 45 km/h Rekisteröity 2 hengelle Kantavuus: 190 kg Paino: 320 kg Värit: Metalli punainen ja sininen 9990 ? +tk Rahoituksella alk. 179?/kk. Lisävarusteena nastarenkaat alumiinivanteilla. Tehokas 3 Kw moottorl! SÄHKÖMOPOJEN MERCEDES! Rally USA 3000 sähkömopossa on markkinoiden isoimmat sisätilat kuskille ja matkustajalle sekä laajin toimintasäde 150 km / latauksella. Kattava vakiovarustelista nahkaverhoilun lisäksi kattoluukku, radio, lämmityslaite, keskuslukko, sähköikkunat, peruutuskamera, automaattisesti syttyvät LED ajovalot edessä ja takana. Jousitus on pehmeä ja antaa mukavat kyydit myös päällystämättömillä teillä. Kaasukahva oikealla kädellä ja jarrut sarvien kahvoissa. Jaloilla ei ole mitään toimintoa! Isoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! (ennen 1985 syntyneet!) ISO UUTUUS! 2022 Takuu 2 v. Otamme vaihdossa autoja. Rahoituksella alk. 75?/kk. 1850 ? 2350 ? 2 Rahoituksella alk. 99?/kk. Tilausnro 16103 TGB traktorin oston kanssa! +880 ? V-aura Finman MuMMon pönttöpulinat On se vaan niin hurjaa, nimittäin tämä ilmasto ja sen muutos. Varsinkin se muutos. Muutossa näet lähti se vanha ilma tuonne napajäätiköille asti. Siellä se kuulemma pysyy, näillä näkymin. On rauhallisempaa. Tänne tuli uusi ilma ja uudet kujeet. Ne ovat tottuneet räväkkään menoon. Sopii siis maapallon väestöpohjan kanssa yksiin. Jokainen päivä pitää olla erilainen. Yhtenä on jäätävän liukasta, ettei uskalla oikein edes kävellä. Päätyy vaikka katuojaan, tietty. Lämpöä on muutama aste. Kenkien alla on jäätä, vettä, lumisohjoa ja muutama onneton hiekkahiukkanen. Ne katsovat toisiaan epäilyttävän näköisinä. Miten me tänne jouduttiin, kun ei kukaan muukaan täällä ole? Yksinäisyys todella riivaa meitä. Mitä me saataisiinkaan aikaan, jos meitä olisi monta ja olisimme kaikki yhdessä? Ainakin muutaman mummon käpälät eivät olisi entiset. Seuraavana päivänä narskuu lumi kenkien alla. Pakkasta parikymmentä astetta. Juuri kun otit piikkikengät jalkaan, nyt niitä ei tarvita. Ihmeellistä. Meillä on täällä tänä talvena jatkuvat saapikkaiden vaihtoviikot. Kaikki on otettava vastaan, sanottiin ennen vanhaan. Niin kuin nyt tämä geopoliittinen tilanne. Siellä kun tuulee joka suunnasta. Onko geopolitiikka vaikuttanut ilmastoon vai päinvastoin, kysyn vaan? Muistan 60-luvulla me nuoret uhottiin, ettei vanhanaikainen, mies miestä vastaan käytävä sota ole enää mahdollista. Uudet tuulet, kun puhaltavat kaikkia mahdollisia satelliitteja ja ohjuskärkiä tuolta taivaalta. Niissä näkyy missä porukat majailee ja ohjussihti sinne niin asia on selvä. Ei mitään miesylivoimaa ja tankkeja paikan päälle enää. Vaan näyttää tuo vanhakantaisuus olevan vielä voimissaan! Tuossa lähistölläkin, kun kootaan mies-, ja metallikamaa yhdelle puolelle rajaa ihan tosissaan. Kehitys on kehittynyt tällä puolen rajaa jo niin pitkälle, että mehän olemme periaatteessa rajattoman Euroopan kansalaisia. Mitä nyt pandemia hieman sotki pakkaa! Mutta minkäs teet jos ei toisella puolen rajaa. Täytyy meidänkin ottaa ruosteesta vanhat värkit käyttöön! Entiset mietelauseet sentään eivät ole vanhentuneet, vaan ovat aina ajankohtaisia. Paavo Haavikon mukaan keskustelut suurvallan ja pienen valtion välillä ovat aina yksityisiä, koska niissä on vain yksi osapuoli. Ja Paasikivi ärähti näin: kyllä se on saatanaa, kun kansa on pieni! Voiskos näistä nykyisistäkin asioista paremmin sanoa! Elina Kuosmanen Hurjaa menoa Huittisissa R ot F est ot est J uuri J uhla J uuri J uhla Kansanmusiikkia Espoossa Folkmusik i Esbo Folkmusik i Esbo 3.–9.4.2022 3.4. • klo 14 • Sellosali Melkutus, feat. Maria Kalaniemi ja Timo Alakotila 4.4. • klo 19 • Espoon tuomiokirkko Kreeta-Maria Kentala & Tea Polso: Polska Pandol 6.4. • klo 13.30 • Sellosalin lämpiö Päivätanssit: Espoon pelimannit & Elina Sauri 7.4. • klo 19 • Sellosali Espoon juhlakavalkadi: Kardemimmit, Espoon pelimannit, JuuriJuhlan juhlaorkesteri, Pole Pole ja tanssiryhmä Polskatroikka www.juurijuhla. 8.4. • klo 19 • Sellosali Antti Paalanen, ENKEL 9.4. • klo 12 • Ison Omenan kirjaston Stage Pilpatussoitot 9.4. • klo 19 • Sellosali JuuriJuhla-RotFestin päätöskonsertti: Pauanne, Aija Puurtinen & Brooklynin satu JuuriJuhla tarjoilee korkea laatuista kansanmusiikkia laajalla kattauksella JuuriJuhlaRotFest ilostuttaa musiikin ystäviä jälleen huhtikuussa. Vuodesta 2003 järjestetty kansanmusiikkifestivaali soi nyt Espoon kaupungin 50-vuotisjuhlavuoden merkeissä. – Olen tosi onnellinen, että JuuriJuhlasta on tullut osa espoolaista kulttuuritarjontaa. Voisi sanoa, että edustamme ihan pohjoismaista festivaalilistan kärkeä kansanmusiikkikattauksessa, JuuriJuhlan taiteellinen johtaja, pitkän linjan muusikko Maria Kalaniemi kertoo. Värikkääseen festivaaliviikkoon saadaan mahtumaan koko musiikin tunneskaala. – Kansanmusiikin sateenvarjon alle mahtuu sekä herkkää tulkintaa että ilottelua ja riemua. Yksi festivaalin pääpointeista on alusta asti ollut se, että lavoille pääsevät niin ammattilaiset kuin harrastajatkin, Kalaniemi kertoo. Konserttipaikkoina toimivat Espoon Sellosali sekä Espoon tuomiokirkko, jossa on perinteisesti pidetty JuuriJuhlan avajaiskonsertti. Myös Ison Omenan kirjastossa järjestetään Open Stage -tyyppinen tapahtuma. Tämän vuoden erityinen satsaus on espoolaisista kansanmusiikin ammattilaisista ja harrastajista koottu juhlakavalkadi, jossa Sellosalissa esiintyvät Kardemimmit, Polskatroikka, Pole Pole ja Espoon pelimannit levynjulkistuskeikallaan. Konsertin loppuhuipennuksena esiintyy espoolaisista kansanmusiikin ammattilaisista koottu JuuriJuhlan juhlaorkesteri Kalaniemen johdolla. Viime vuonna JuuriJuhla striimattiin vain netin välityksellä. Esitykset keräsivät paljon myös kansainvälistä yleisöä. – Suomalainen kansanmusiikki on maailmalla tosi ’hot’, meillä on paljon faneja, vuosikymmeniä maailmalla keikkaillut Kalaniemi kertoo. Kalaniemen mukaan suomalaisiin kansanmuusikoihin liitetään usein omaleimaisuus ja se, että improvisoitaessa musiikissa yhdistellään estottomasti uutta ja vanhaa. – Tästä syntyy se elävä kansanmusiikkiperinne, joka herättää ihastusta ympäri maailmaa, Kalaniemi sanoo. JuuriJuhlan konsertit tarjoilevat laajan katselmuksen kansanmusiikin monimuotoisuudesta. – On ihanaa, että pääsemme vihdoin elävän yleisön eteen. Sitä tässä ollaan todella odotettu puolin ja toisin. Musiikin voima on maagista, ja siitä seuraava vuorovaikutus ja euforia ihmisen ja yleisön välillä ainutlaatuista, Kalaniemi kertoo. teksti: heidi Salminen MuSiiKKiFESTivaali järjestetään espoossa 3.–9. huhtikuuta. – kansanmusiikin sateenvarjon alle mahtuu sekä herkkää tulkintaa että ilottelua ja riemua, juurijuhlan taiteellinen johtaja Maria kalaniemi kertoo. eLina BrotheruS
10 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 3 | 2022 • jalkojenhoidot, myös kotikäyntinä • ihoja kynsimuutosten hoito • hieronta • alaraajatutkimukset • yksilölliset tukipohjalliset ja tukisukat • jalkavoimisteluohjaus • jalkojen omahoitotuotteet • lahjakortit www.jalkakunto.fi Ajanvaraus netistä tai soittamalla Munkinmäentie 7, 02400 Kirkkonummi Puh. 0400 423 487 Aikoja myös lauantaisin! Ammattitaitoisesti, kokemuksella ja asiakaslähtöisesti. Myfix Oy Evitskogintie 87, 02520 Lapinkylä p. 040 778 0227 info@myfix.fi | www.myfix.fi Taloushallinon palveluja kokonaisvaltaisesti Yrityksille, yrittäjille, maatalouksille sekä yksityisille. Kiinteistökaupassa kova kasvuvuosi edellisen koronavuoden tapaan Tehtyjen kiinteistökauppojen lukumäärä on lisääntynyt koronapandemiasta huolimatta. ? Vuonna 2021 tehtiin 75 500 kiinteistökauppaa. Se on 7,1 prosenttia enemmän kuin edellisenä ennätysvuonna 2020, kertoo kiinteistöjen kauppahintarekisteristä vastaava rekisteripäällikkö Taisto Toppinen Maanmittauslaitokselta. – Myös kauppoihin käytetty rahamäärä kasvoi 21 prosenttia 10,8 miljardiin euroon edellisen vuoden 8,9 miljardista eurosta. Tulos on koronavuosien yllättävää jatkumoa, jatkaa Taisto Toppinen. Tiedot ilmenevät Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilastosta, joka on kaikille avoin verkkopalvelu. Tiedot päivitetään verkkopalveluun kuukausittain Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kiinteistöjen kauppahintarekisteristä. Omakotitalojen väljyys kiinnosti korona-aikana. Kauppamäärä kasvoi 8,3 prosenttia 17 800 omakotitaloon vuonna 2021. Vuonna 2020 korona kiihdytti rantamökkien kauppaa, mutta vuonna 2021 kauppa hiljeni. Rantamökkikauppojen määrä laski yhdeksällä prosentilla eli 4 800 kauppaan koko Suomen alueella. Rakentamattomien rantatonttien kauppa nousi 11 prosentilla 1560 kauppaan. Viime vuoden aikana tehtiin yli kahden hehtaarin puhtaita peltokauppoja kaikkiaan 740. Se on vähän yli neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020. Eniten kauppoja tehtiin viime vuosien tapaan Etelä-Pohjanmaalla, yhteensä noin 130. Yli kahden hehtaarin pelkkää metsää sisältäviä tilakauppoja tehtiin viime vuonna yli 9 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna, kauppoja kertyi noin 5 200 kappaletta. Eniten metsäkauppoja solmittiin viime vuosien tapaan Pohjois-Pohjanmaalla, yhteensä 760. MaanMiTTauslaiTOs KOKOsi vuoden 2021 kiinteistöjen kauppahinnat ja kauppojen lukumäärät Suomessa. Asuintaloja. Riku nikkiLä Rantamökkikauppojen määrä laski yhdeksällä prosentilla eli 4 800 kauppaan koko Suomen alueella. Rakentamattomien rantatonttien kauppa nousi 11 prosentilla 1560 kauppaan. Vieraskynä Kuluneen talven raju energian hinnan nousu näkyy sekä autoa tankatessa että kotien sähkölaskuissa. Energian maailmanmarkkinahintoihin on vaikuttanut etenkin kansainvälisen politiikan jännitteet, eikä Suomi ole muusta maailmasta irrallaan. – Paljon tehdään jo toimia, joilla pitkällä aikavälillä helpotetaan tilannetta: siihen auttavat laajan suosion saanut tuki energiaremontteihin, joka auttaa irrottautumaan öljylämmityksestä, sekä satsaukset sähköautoiluun sekä kaasuautojen jakeluverkkoon. Nämä toimet eivät kuitenkaan auta tarpeeksi nopeasti pienituloista vuokra-asujaa tai haja-asutusseudulla autostaan riippuvaista, Vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela toteaa. ilmastokriisin torjunta on sovitettava yhteen köyhyyden vähentämisen ja hyvinvointivaltion vahvistamisen kanssa. Näin tehdään muutoksesta reilu ja kestävä. – Tämä kysymys on hallituksessa otettava tosissaan ja pienituloisille on kohdennettava tukea, jonka avulla he selviävät muutoksen yli. Tämä on tehtävä niin, ettei samaan aikaan vesitetä ilmastokriisiin tai luontokadon torjuntaan liittyviä toimia, Suomela korostaa. Raju energian hinnannousu otettava vakavasti iiris suomela Vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela kirjoittaa Vihreässä blogissa siitä, miten fossiilisista polttoaineista on pystyttävä yhteiskuntana luopumaan, mutta muutoksen kustannukset on kompensoitava pienituloisille. Vihreät esittää neljää keinoa, jolla ihmisiä voitaisiin auttaa kasvaneiden energialaskujen kanssa: 1. Kohdennettuja korvauksia Osa energiaveron tuotoista voitaisiin palauttaa kansalaisille kerran kuukaudessa toteutettavana veronpalautuksena. Toinen vaihtoehto olisi korvausten toteuttaminen alueellisesti. Korvauksissa voitaisiin painottaa erityisesti pienituloisten tukemista ja energiaköyhyyden torjumista. 2. sähkösopimusten kuluttajansuojaa on kehitettävä Kuluttajalla tulisi olla mahdollisuus vaihtaa pois pörssisähköstä, ja sähkösopimusta solmiessa kuluttajalle tulee antaa aina täydet tiedot siitä, mitä hän on ostamassa. 3. Valtion takaamilla lainoilla tukea siirtymään Valtion takaamilla lainoilla voitaisiin avittaa esimerkiksi sähkötai kaasuautoon siirtymistä, maalämpöremonttia tai muuta ilmaston kannalta kestävää, mutta varallisuutta vaativaa ratkaisua. Näin tuotaisiin pidemmällä aikavälillä edulliset vaihtoehdot kaikkien saataville. 4. Korotuksia perusturvaan – kevennyksiä työn verotukseen Nopein tapa tukea pienituloisia on korottaa perusturvaa. Sen rinnalla pienituloisten verotuksen keventäminen korvaisi polttoaineisiin meneviä kuluja. Pitkällä aikavälillä Suomeen tarvitaan perustulo turvaamaan jokaiselle riittävä toimeentulo myös keskellä kriisiä.
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 11 3 | 2022 KULKUNEUVOT TOIMITETAAN AJOVALMIINA! LATURI TOIMITETAAN LAITTEEN MUKANA. Täydellistä turvallisuudentunnetta nyt neljällä pyörällä, ja katso kuinka tyylikkäästi! Pehmeätoimi? nen luokkansa tehokkain moottori, sähköä säästävät kirkkaat LEDvalot. Monista muista nelipyö? räisistä poiketen kaikissa renkaissa on jousitus ja maavara on hyvä Suomen teille. Ei hankalia vaihteita, valitse vain ajatko eteenvai taaksepäin. Kyllä, tässä on myös pakki! USB-lataus puhelimelle tai naville. "Leijona on todella miellyttävä ja nätti peli. Yhdellä latauksella ajaa monta kymmentä kilometriä. Tällä hoituu helposti kauppaja pankkiasiat sekä käynnit huoltoasemalla kahvilla." Erkki Oksanen / Renko Värit: MAX 25 KM/H 55 KM EI KORTTIA Luotettava ja helppokäyttöinen, ympärivuotiseen käyttöön sovel? tuva sähkömopo mahdollistaa va? paan ja mukavan liikkumisen ilman polttomoottorin pärinää pienillä käyttökuluilla! Uuden goMoton laadun kokee parhaiten ajamalla sillä itse. goMoto 4.3 avautuu kaukosäätimellä. Ovet avautuvat kunnolla ja tilavaan ohjaamoon on helppo istahtaa. Plus-malli lähtee käyntiin nappia painamalla. Uutuusmalli goMoto 4.3:ssa on kaksi tehokasta napa? moottoria. Suora voimanvälitys varmistaa, että laite kulkee vaivattomasti ympäri vuoden, kaikenlaisissa olosuhteissa ja nyt entistäkin energiatehokkaammin. Värit: MAX 40 KM/H 92 KM x EI KORTTIA* VOIMAA JA TYYLIÄ! 7 290 € alk. (213 €/kk) ASIAKKAIDEN TOIVOMA VISIIRIKATTO SAATAVILLA LISÄVARUSTEENA! *40 km/h -mallit vaativat mopokortin vuoden 1984 jälkeen syntyneiltä. xWMTC -testisyklin mukaan mitattu todellinen ajomatka. 2 790 € alk. (83 €/kk) TOIMI NÄIN: Soita ja tilaa numerosta 02 480 9060 tai verkkokaupasta skand.fi Toimitamme valitsemasi sähköajoneuvon käyttövalmiina koti? ovellesi, kaikkialle Suomeen. Annamme tuotteillemme täyden 2 vuoden takuun ilman kilometrirajoitusta. Laadukkaat laitteemme sopivat pohjoismaisiin keliolosuhteisiin täydellisesti. Olemme huomioineet kaiken, jotta voit kulkea itsenäisesti ja turvallisesti. Meiltä löytyy myös kattava huoltoverkosto ja joustavat maksuvaihtoehdot. VALITSE SÄHKÖINEN VAPAUS LIIKKUA – SOITA 02 480 9060 PUHELINMYYNTI JA VERKKOKAUPPA AVOINNA, TOIMITUKSET KOTIOVELLE KOKO SUOMEEN Ei ajokorttia! Aito Leijona 1300 sähköskootteri on saatavilla vain meiltä. Et löydä vastaavaa mistään muualta. Ajaminen on paljon helpompaa ja pehmeämpää kuin millään kilpailevilla malleilla. Tehokas moottori vie turvallisesti ylös kaikista mäistä. Markkinoiden turvallisimmat akut. Ja kuten näet, designiin on satsattu erityisen paljon. Plus-mallissa on hienot LEDpäiväajovalot ja automaattijarru, jotka tuovat turvallisuutta ajoon ja pysäköimiseen, kuten premiumluokan autoissa. Suunniteltu Suomen vaativiin keleihin, soveltuu erinomaisesti ympärivuotiseen käyttöön. Myös pakki. Kattava lisä? varustelu: nastarenkaat, suojapeite, tuuliohjain, akkulämmitin."Olen todella tyytyväinen ostokseeni! Pääsen skootterillani helposti kotoa kaupungille ja ulos nauttimaan ympäristöstä, välillä ajelen pidempiäkin matkoja." Erland Eriksson / Norrala Värit: MAX 25 KM/H 100 KM EI KORTTIA KESTOSUOSIKKI! 1 990 € alk. (60 €/kk) LISÄTIEDOT JA MYYNTIPALVELU: 02 480 9060 | MYYNTI@SKAND.FI | PUUTARHATIE 18, VANTAA | VERKKOKAUPPA | SKAND.FI MUISTA MYÖS SKANDTALVIVARUSTEET!
12 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 3 | 2022 Raskaan liikenteen määrät kasvoivat erityisesti Helsingin seudun keskeisillä pääväylillä, mihin vaikuttaa väestön kasvu ja logistiikan keskittyminen Uudellemaalle. Erityisesti Vantaan alue ja Keski-Uusimaa ovat profiloituneet valtakunnallisena logistiikka-alueena. Samalla tavaraliikenteen isot määrät eivät kuitenkaan ole näkyneet raskaan liikenteen taukopaikkojen sijoittumisessa ja määrissä. – Huono tilanne on siis heikentynyt entisestään. Tämä ei ole alan toimijoille yllättävä kehityskulku, vaan valitettavan tuttu asia, toteaa Uudenmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen kehittämispäällikkö Janne Kojo. Kysyntä kohdistuu niin päivällä kuin yölläkin niille alueille, joilla on palvelut käytettävissä eli esimerkiksi kahvilaravintola avoinna. Tällöin kuljettaja pääsee tauolla syömään, vessaan ja peseytymään. Koska paikkoja ei ole tarpeeksi, raskaan liikenteen taukopaikoissa käyttöaste on yöaikaan ollut jopa yli 100 prosenttia vilkasliikenteisimmillä alueilla. Käytännössä esimerkiksi 20 autolle mitoitetulla alueella voi yöaikaan olla 30 autoa pysäköitynä ja kuljettajaa yöpymässä. – Tämä voi aiheuttaa sen, että syntyy turhaa ajoa ja päästöjä kuljettajan etsiessä taukopaikkaa, mihin rekka mahtuu. Tahtoa ja toimivia keinoja parantaa raskaan liikenteen työoloja vastaamaan muiden alojen työntekijöiden oloja on silti vaikea löytää, kerrotaan tiedotteessa. Seuraava Kirkkonummi–lehti ilmestyy 25.3. YLEISHAMMASLÄÄKÄRIT Engström Cecilia Lemola-Lehto Maria Nordman Sarah Pakkanen Antti SUUHYGIENISTI Laitila Marja Hammaslääkäriasema Tandläkarstation ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRIT Holming Heli, protetiikka ja purentafysiologia, Implanttiprotetiikka Autio Liisa, oikomishoito Vehviläinen Mari, parodontologia (iensairaudet) Jungell Peter, suuja implanttikirurgia Stoor Patricia, suuja implanttikirurgia Toritie 3, Kirkkonummi, Puh. 09 29 59 160 Hammashoitopalveluja jo yli 30 vuoden ajan www.vitadent.fi YLEISHAMMASLÄÄKÄRIT Engström Cecilia Lemola-Lehto Maria Nordman Sarah Pakkanen Antti SUUHYGIENISTI Laitila Marja Hammaslääkäriasema Tandläkarstation ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRIT Holming Heli, protetiikka ja purentafysiologia, Implanttiprotetiikka Autio Liisa, oikomishoito Vehviläinen Mari, parodontologia (iensairaudet) Jungell Peter, suuja implanttikirurgia Stoor Patricia, suuja implanttikirurgia Toritie 3, Kirkkonummi, Puh. 09 29 59 160 Hammashoitopalveluja jo yli 30 vuoden ajan www.vitadent.fi Haluatko maksaa laskulla tai Sinulle sopivissa erissä? YLEISHAMMASLÄÄKÄRIT Engström Cecilia Lemola-Lehto Maria Nordman Sarah Pakkanen Antti SUUHYGIENISTI Laitila Marja Hammaslääkäriasema Tandläkarstation ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRIT Holming Heli, protetiikka ja purentafysiologia, Implanttiprotetiikka Autio Liisa, oikomishoito Vehviläinen Mari, parodontologia (iensairaudet) Jungell Peter, suuja implanttikirurgia Stoor Patricia, suuja implanttikirurgia Toritie 3, Kirkkonummi, Puh. 09 29 59 160 Hammashoitopalveluja jo yli 30 vuoden ajan www.vitadent.fi YLEISHAMMASLÄÄKÄRIT Engström Cecilia Lemola-Lehto Maria Nordman Sarah Pakkanen Antti SUUHYGIENISTI Laitila Marja Hammaslääkäriasema Tandläkarstation ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRIT Holming Heli, protetiikka ja purentafysiologia, Implanttiprotetiikka Autio Liisa, oikomishoito Vehviläinen Mari, parodontologia (iensairaudet) Jungell Peter, suuja implanttikirurgia Stoor Patricia, suuja implanttikirurgia Toritie 3, Kirkkonummi, Puh. 09 29 59 160 Hammashoitopalveluja jo yli 30 vuoden ajan www.vitadent.fi Matkailuautojen huoltoja korjauspalvelua Kaukoilantie 8 C, 03100 Nummela Avoinna ma,ti,ke,to 8-17, pe 8-15 PUH. 010 439 4300 www.kahvimaanauto.fi KAHVIMAAN AUTO OY Pidämme sinut tien päällä myös vapaa-ajan ajoissa. Korjaamossamme onnistuvat matkailuautojen määräaikaishuollot sekä vikakorjaukset. Huomioithan, että emme tarjoa lisävarustelupalvelua. Kirkkonummen Fyyri palkittiin valaistuskohteena Voitto tuli sisävalaistussarjassa. Ulkovalaistussarjan voitti Tampereen Tammerkosken maisemavalaistus. Kirkkonummen kunnan rakennuttaman ja JKMM Arkkitehdit Oy:n suunnitteleman Fyyrin valaissuunnittelusta ovat vastanneet Ramboll Finland Oy ja Kaisa Lindstedt. Sähkösuunnittelusta ovat huolehtineet Ramboll Finland Oy ja Insinööritoimisto Techniplan Oy, ja sähköurakoitsijana on toiminut Sähkö Oy Helsinki. Fyyrin sisustussuunnittelusta ovat vastanneet JKMM Arkkitehdit Oy ja Tiina Rytkönen. Palkintojen jakotilaisuus pidettiin Helsingin keskustakirjasto Oodissa Valon päivän tapahtumassa 3. helmikuuta 2022. Tilaisuudesta lähetettiin suora verkkolähetys. Valintaperusteluissa kehuttiin, että Kirkkonummen pääkirjaston vanha kirjastorakennus ja uusi laajennusosa muodostavat harmonisen kokonaisuuden sekä arkkitehtuurin että valaistuksen osalta. -Rakennuksessa on paljon monimuotoisia tiloja, joihin yhtenäisyyttä tuovat sirot messingin sävyiset erikoisvalaisimet. Nämä valaisimet, jotka on suunniteltu yksilöllisesti kirjaston tarpeisiin, nivovat tilat onnistuneesti yhteen, kerrotaan Suomen Valoteknillinen Seura ry:n tiedotteessa. Valaistus tukee taidokkaasti Fyyrin kirjaston eri toimintoja ja luo tunnelmaa koko rakennukseen. – Erikoisvalaisimet toimivat hyvin lukualueiden ja hyllytilojen valaistuksessa. Korkeissa tiloissa elävyyttä on saatu aikaan epäsäännöllisellä valaisinsijoittelulla. Häikäisy on estetty käyttämällä taidokkaasti hyväksi kattopalkistoa. Lopputuloksen kruunaa sisääntuloaulan kutsuva valotaideteos. Vuoden valaistuskohde -kilpailuun osallistui kaikkiaan 17 kohdetta, joista tuomaristo valitsi finaaliin kolme kohdetta. Vuoden valaistuskohde -kilpailun tavoitteena on kannustaa kotimaisia valaistussuunnittelijoita ja rakennuttajia antamalla tunnustusta ansiokkaille ja korkeatasoisille valaistusratkaisuille. Kilpailun järjestävät Suomen Valoteknillinen Seura ry, RAKLI ry, Sisustusarkkitehdit SIO ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Sähköja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry. KiRKKonummEn KEsKusTan uusi kirjastorakennus Fyyri on voittanut vuoden valaistuskohde 2021 -kilpailun. näkymä Fyyrin sisällä. tuomas uusheimo Rekkojen taukopaikoilla kovat ruuhkat RasKaan liiKEnTEEn levähdyspaikkojen käyttäjämäärät ovat kasvaneet reippaasti koronasta huolimatta. ElY-keskukset tutkivat taukopaikkojen käyttäjämääriä kahden vuoden välein Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Raskaan liikenteen taukopaikkojen käyttäjämäärät ovat lisääntyneet kahden vuoden takaisesta päivällä 14 prosenttia ja yölläkin peräti seitsemän prosenttia, vaikka suosituimmilla alueilla käyttöasteet yöaikaan ovat olleet yli sadan prosentin jo edelliselläkin laskentakierroksella. – Yöaikaan täydet alueet täyttyvät siis entisestään, kun joudutaan pysäköimään virallisten pysäköintiruutujen lisäksi myös niiden ulkopuolelle pihaalueella, ilmenee tänä syksynä toteutetuista raskaan liikenteen käyttäjälaskennoista, kerrotaan Uudenmaan ELY-keskuksen tiedotteessa. Raskaan liikenteen taukopaikka keimolanportissa valtatie 3:n varrella vantaalla. kuva kesältä 2019.