Jyväskylän ylioppilaslehti 2. marraskuuta – 22. marraskuuta 2015 55. vuosikerta 9 EDarIVaaLIEN rYHmÄt aVaaVat VIsIOItaaN Ei naurata Kasvissyöjän on vaikea saada yliopistolla riittävästi proteiinia. krIIsIaLuEILta JYVÄskYLÄÄN tuLLEEt kErtOVat JYVÄskYLÄN aINOa GrammYVOIttaJa IsaaC NEWtONIN VÄrIkÄs ELÄmÄ Lue, jaa, kommentoi: jylkkari.fi facebook.com/jylkkari twitter.com/jylkkari
P olitiikasta on tullut yht´äkkiä muodikasta. Aiemmin vain pientä toimittajien ja poliitikkojen joukkoa kiinnostanut ilmiö on tänä päivänä kaikkien huulilla. Partureissa, kahviloissa, kaupoissa, kaduilla ja kodeissa puhutaan nyt politiikkaa. Ajankohtaiset poliittiset keskustelunaiheet jakautuvat karkeasti kolmeen osa-alueeseen: pakolaisiin, maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin. On käytännössä mahdotonta löytää ihmistä, jolla ei olisi näistä aiheista jotain mielipidettä. Osa mielipiteistä on tyhmiä, osa älykkäitä. Jotkut kommentit ovat pinnallisia, jotkut toiset taas syvällisiä. Välillä keskustelu pysyy aiheessa, välillä ei. Tärkeintä kuitenkin on, että keskustelua syntyy. Itse pidän virkistävänä sitä, että säätilan sijaan meillä on tällä hetkellä jotain oikeasti merkityksellistä keskusteltavaa. Nyky-yhteiskuNNassamme puhutaaN jatkuvasti demokratiavajeesta. Termi tarkoittaa ilmiötä, jossa ihmisten kiinnostus politiikkaan on niin alhaista, että poliittisten päätösten legitimiteetti on erittäin heikolla pohjalla. Koko Eurooppaa puhutteleva pakolaiskriisi on kuitenkin muuttanut tilannetta. Jopa miljoonien ihmisten pyrkimyksenä on tälläkin hetkellä päästä Eurooppaan pakoon vainoa ja sotaa. Tai näin moni meistä asian näkee. Joku toinen näkee tilanteen hyvin erilaisena. Tämän näkökannan mukaan pääosin Lähi-Idästä ja Afrikasta kulkee Eurooppaa kohti valtava vyöry ”...usein on varsin epäselvää, milloin kurssi järjestetään seuraavan kerran, saati järjestetäänkö sitä ollenkaan. Esimerkiksi meillä valtio-opissa järjestetään tulevana keväänä vain yksi kandiseminaari, jolle kaikki halukkaat eivät välttämättä mahdu. Too bad, jollet ymmärtänyt varata paikkaasi syksyn seminaareihin.” Ronja KaRKinEn, jylKKäRi 8/2015 Valtio-opissa oN perinteisesti ollut niin, että suuri osa opiskelijoista ilmoittautuu kandiseminaariin syksyllä ja pienempi osa keväällä. Nyt tarkoituksena on vapauttaa toinen kandiseminaaria pitäneistä opettajista muihin tehtäviin tai tutkimustyöhön, johon kroonisesti jää aivan liian vähän aikaa. Kun seminaarilaisia on keväisin ollut vähemmän, tuntuu resurssien tuhlaukselta jakaa heitä kahteen minimaaliseen ryhmään. Juuri kohtuuvähäisen osallistujamäärän takia on katsottu paremmaksi, että keväällä olisi vain yksi seminaari. Tällöin toinen pitäjistä vapautuu tutkimaan tai tarjoamaan muuta opetusta. Kukaan ei ole tähän menSe oikeasti tärkeä keskustelu Vastaus akateemista vapautta vai epäselvyyttä -kirjoitukseen ihmisiä, jotka tulevat heikentämään eurooppalaista elintasoa ja uhkaamaan sen arvopohjaa omilla uskonnoillaan ja kulttuureillaan. Jylkkäri ottaa tässä numerossaan osaa tähän keskusteluun. Tai tarkemmin sanottuna Jylkkäri antaa joukolle ihmisiä Jyväskylässä ja yliopistolla mahdollisuuden kertoa oman mielipiteensä pakolaiskriisiin liittyen. Näkökulmia on yhtä paljon kuin on olemassa ihmisiä. Saksalainen filosofi ja toimittaja Hannah Arendt totesi aikanaan, että poliittinen viisaus on mahdollisimman monen näkökulman ymmärtämistä. Hänen mukaansa jokainen mielipide paljastaa totuudesta yhden vilauksen. Tämä ajatus kannattaa pitää mielessä myös nykyisessä pakolaiskeskustelussa. Tyhmien ja älykkäiden mielipiteiden sekamelskassa typerin keskustelija on se, joka ei edes pyri ymmärtämään muiden väitteitä. Ja ai niin! Kaikki kynnelle kykenevät kipin kapin äänestyspaikoille parhaillaan käynnissä olevissa edarivaaleissa. Ylioppilaskunnan edustajisto on opiskelijoiden tärkein edunvalvoja ja samalla se porukka, joka päättää opiskelijoita koskevista asioista. Kysykää itseltänne millaisen yliopiston ja opiskelijaelämän haluaisitte, jos saisitte itse päättää. Menkää tämän jälkeen äänestyspaikalle ja raapustakaa lappuun sen henkilön numero, jonka uskotte parhaiten pystyvän ajamaan kaikkien Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden etua. Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi nessä jäänyt seminaarin ulkopuolelle siksi, että siellä olisi liikaa väkeä, eikä näin tule käymään jatkossakaan. Kurssit jakautuvat kyllä sellaisiin, jotka toistuvat vuosittain tai jopa lukukausittain, ja sellaisiin jotka eivät toistu koskaan. Toistuvia kursseja ovat valtio-opissa perusopintojen kurssit, klassikkokurssit, metodikurssi ja aineopistojen teoriakurssi, jotka toistuvat vuosittain, sekä kandija maisteriseminaarit, joihin voi tulla jokaisen lukukauden alussa. Vaihtuvia taas ovat monet luentosarjat tai ohjatut lukupiirit, jotka kuitenkin aina voi suorittaa myös kirjatentein oman mielensä mukaan. Pyrimme selventämään tätä jaottelua yhteisissä tapaamisissa silloin kun siirrytään perusopinnoista aineopintoihin sekä siirryttäessä aineopinnoista syventäviin opintoihin. Tervetuloa tähän siltainfoon, joka tänä syksynä pidetään torstaina 26.11.! Lisätietoa muun muassa Puolueen sähköpostilistalta. Marja Keränen ValTio-opin pRofEssoRi kaNsaN ääNi puhu suusi puhTaaKsi. anna palauTETTa ja hERäTTElE KEsKusTElua. jokainen mielipide paljastaa totuudesta yhden vilauksen. Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2015
kansan ääni Kartalla Tule Tekemään kanssamme Jylkkäriä! Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ke 4.11. ke 25.11. seuraavaT avusTaJapalaveriT ilmoiTukseT Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin loppuvuoden ilmestymispäivät: 23.11. 14.12. Jylkkärin ToimiTus Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Arimo Kerkelä toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kuvaaja-graafikko: Unto Luoto sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Arimo Kerkelä Painos: 6000 kpl Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola www.botniaprint.fi ISSN 0356-7362 3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2015 ”HYVäLTä TUnTUU TOTTAKAi. isKULAUse ’JOs eT OLe PUOLeLLAni, OLeT MinUA VAsTAAn’ TAisi TOiMiA.” Edustajistovaalien toinen äänikuningas, fysiikan opiskelija Ismo Leikola Jylkkärissä 14/2001 Vaikka turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa räjähdysmäisesti Suomessakin, ei ilmiön koko mittakaava näy meidän katukuvassa. Tilaistoista näkee, että suurin osa pakolaisista ja turvapaikanhakijoista siirtyy naapurimaihin. keski-afrikan TasavalTa Maaliskuussa 2013 tapahtunut vallankaappaus johti rajuihin levottomuuksiin kristittyjen ja muslimiryhmittymien välillä ja molempia osapuolia epäillään sotarikoksista. Vajaaan viiden miljoonan ihmisen valtiossa yli miljoona ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Myös muihin maihin on virrannut väkeä. Muun muassa Kamerunissa oli vuonna 2014 116 00 pakolaista Keski-Afrikan tasavallasta. afganisTan Vuonna 2014 rekisteröityjä afgaanipakolaisia oli noin 2,6 miljoonaa. Vuoden 2002 jälkeen 5,8 miljoonaa pakolaista on palannut takaisin yhteen maailman vähiten kehittyneistä valtioista. Yli 92 valtiota on myöntänyt turvapaikkoja afgaaneille, mutta 95 prosenttia pakolaisista ovat naapurimaissa Iranissa ja Pakistanissa. Sotatila ja levottomuudet ovat kestäneet Afganistanissa jo yli 30 vuotta. syyria Syyriasta oli lähtenyt vuoden 2014 loppuun mennessö jo neljä miljoonaa pakolaista, joista 95 prosenttia on paennut ympäröiviin maihin. Lisäksi maan sisäisiä pakolaisia on noin 7,5 miljoonaa. Hallituksen joukkojen, kapinallisryhmien sekä Isisin keskellä siis yli puolet syyrialaisista on joutunut jättämään kotinsa. Turkki Vuonna 2014 Turkissa oli 1,6 miljoonaa pakolaista, mikä teki Turkista eniten pakolaisia vastaanottaneen maan maailmassa. Elokuussa 2015 jo pelkästään syyrialaisia oli saapunut Turkkiin 1,8 miljoonaa. Turkkilaiset viranomaiset ovat arvioineet, että noin kymmenessä turkkilaiskaupungissa alkaa olla enemmän syyrialaisia kuin turkkilaisia. eTelä-sudan Maailman uusimmassa valtiossa on Afrikan pahin humanitäärinen kriisi. Vuonna 2013 alkaneen sisällissodan takia noin kolme miljoonaa ihmistä on jättänyt kotinsa ja noin miljoona on paennut naapurimaihin. Iso osa pakolaisista on Etiopiassa, johon oli vuoden 2014 lopussa saapunut yli 600 000 henkilöä. 90 prosenttia pakolaisista on nuer-heimoon kuuluvia maanviljelijöitä ja paimentolaisia. libanon 4,5 miljoonan asukkaan Libanon on vastaanottanut 1,15 miljoonaa rekisteröityä pakolaista pääosin Syyriasta, ja maan väkiluku onkin kasvanut viidenneksellä. Lisäksi maassa on noin miljoona rekisteröimätönta pakolaista. Vertailun vuoksi: noin 5,5 miljoonan asukkaan Suomeen odotetaan vuonna 2015 tulevan 35 000 turvapaikanhakijaa. KOONNuT: uNTO LuOTO LÄHTEET: uNHcr: VuOSIrAPOrTTI 2014, SISÄMINISTErIö, EurOOPAN PArLAMENTTI, YLE, HS.fI
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2015 Ylioppilaskunnan tulevaisuus on heidän käsissään Vaalit. Kysyimme kaikkien ylioppilaskunnan edustajistovaaliryhmien ehdokkailta, miten JYYtä tulisi kehittää. Ongelmia nähtiin esimerkiksi ylioppilaskunnan jäsenmaksussa ja avoimuudessa. teksti Arimo Kerkelä kuvat Arimo Kerkelä & Unto Luoto teemu torssonen, JYVäskYlän akateemiset perussuomalaiset ” J YY n to i m i n taa tulee kehittä ä muuttamalla liittyminen siihen vapaaehtoiseksi. JYYn tulisi vielä enemmän panostaa opiskelija-asuntojen määrään ja kuntoon, koska edulliset opiskelija-asunnot ovat opiskelijan kestävän talouden kannalta tärkeitä. Toimivien yhteyskanavien avaaminen opiskelijoiden ja yritysten välille on järkevää. JYYn tulisi tukea voimakkaammin suomenkielisen koulutuksen elinvoimaisuutta. JYYn toiminnan avoimuus varmistettava.” Jonna temonen, JYVäskYlän kokoomusopiskeliJat ”JYYn ongelma on se, ettei sen toiminta kiinnosta sen jäseniä. Tilanteen on mahdollistanut pitkälti se, että JYY voi toimia jäsenistöään kuuntelematta. Hankkeitaan se voi rahoittaa nostamalla pakollista jäsenmaksua vailla pelkoa jäsenkadosta. Tällöin tarvetta priorisoinnille tai vuorovaikutukselle ei ole. JYYn pitäisi panostaa yritysyhteistyöhön, priorisoida toimintaansa ja keskittyä aiheisiin, jotka kiinnostavat myös niitä, jotka eivät äänestä. JYY on jäseniään varten, eikä toisin päin.” Jani kYkkänen, JYYn demariopiskeliJat JYYn tulee olla entistäkin jäsenlähtöisempi. Jäseniltä ja JYYn alaisilta järjestöiltä tulevat ideat ja avaukset tulee ottaa paremmin huomioon ja tarjota jäVaalimainoksia Agoralla. senille heidän näköistään toimintaa. Esimerkiksi kulttuurija liikuntatoiminnan tulee palvella monipuolisesti suurempaa osaa jäsenistöstä. JYYn pitää siis olla herkempi saamalleen palautteelle ja luoda ennakkoluulottomasti uusia tapahtumia, kuten esimerkiksi liikunta-appro on. rosa Heikkinen, JYVäskYlän Yliopiston ViHreä Vasemmisto (JYViVa) ”meidän pitäisi pohtia mahdollisuuksia osallistaa JYYn jäseniä suoraan edunvalvontatyöhön. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia ja kiinnostusta opiskelijapolitiikkaan voisi lisätä esimerkiksi se, että JYY järjestäisi esimerkiksi yliopiston, tiedekuntien ja Sonaatin kanssa yhteistyössä enemmän avoimia keskustelutilaisuuksia opiskelijoille. Tällaiset voisivat olla hedelmällisiä esimerkiksi opetussuunnitelmia uusittaessa.” Heidi JauHiainen, pörrsi&dumppi ”Ylioppilaskunnan Jäsenmaksukorotuksille on tehtävä stoppi! Taloutta on kehitettävä kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla. Tässä keskeistä voisi olla esim. yritysyhteistyön kehittäminen. JYYn tulee toimia aktiivisesti opiskelijoiden äänenä koulutuksen laadun kehityksessä. Joustavan opiskelurytmin mahdollistamiseksi on saatava enemmän, myös ympäri vuorokauden auki olevia, ryhmäopiskelutiloja. Lisäksi verkkokurssitarjontaa on lisättävä. Yliopiston tulee tarjota riittävät tilat kaikille ainejärjestöille!” toni lamminaHo, luonnontieteiliJät ”JYYn toimintaa tulee kehittää jatkuvasti joka sektorilla nousujohteisesti. Luonnontieteilijät haluavat korostaa erityisesti järjestöasioiden kehittämistä. JYYn tulee tukea enemmän järjestöjä yhteistyöhön. Nykyisellään järjestöjen välinen yhteistyö jää monesti pintapuoliseksi tapahtumien järjestämiseksi. Yhteistyöllä voidaan parhaimmillaan ajaa opiskelijoiden etuja tehokkaammin. JYYn tulee vaikuttaa aktiivisesti järjestöjen tilakysymykseen. Nykyään kaikilla ainejärjestöillä ei ole edes omia säilytystiloja.” taimo Halme, alVarin unioni ”JYYn tulisi aina vain kehittää sitä, miten se näkyy jäsenilleen. Niin kauan kuin vaaliständeillä äänestäjiltä kysyttäessä 50% ei ole varma siitä, mikä ylioppilaskunta on ja miksi jäsenmaksua maksetaan, ei viestintä ole toiminut. Ylioppilaskunnan tulisi aktiivisemmin viestiä tekemisistään ja mahdollisuuksista, joita se tarjoaa. Ylioppilaskunta-aktiiviuden ei tarvitse tarkoittaa vain poliittista aktiivisuutta.”
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2015 Arttu KArilA, JyväsKylän KesKustAopisKeliJAt ”opisKeliJoiden KesKuudessA on tänä syksynä herännyt kaksi kysymystä: mistä johtuu jäsenmaksun korotus ja mikä on JYY? JYYn talous vaatii toimintatapojen muutoksen. Jäsenmaksua ei voi jatkuvasti korottaa. Nykyinen konserni on niin laaja, että sen talouden hallitseminen vaatii erityistä sitoutumista ja kiinnostusta. Ratkaisu voisi olla eräänlainen ’’talousviisaiden’’ ryhmän kokoaminen edustajistosta ja JYYn alumneista, jolla on selvä kokonaiskuva taloudesta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Ylioppilaskunnan edustajiston toimintaa taas on tuotava enemmän läsnä opiskelijoiden arkeen. Tässä on vastuu niin JYYn toimijoilla, Jylkkärillä kuin KortepohJAn legendAArisen ravintola Rentukan tulevaisuus puhuttaa. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan toimitusjohtaja Marko Huttunen toi asian edustajiston iltakouluun, jossa keskustelu sai uusia näkökulmia. ”Tarkoitus on luoda Rentukasta vetovoimaisempi sydän Kortepohjan alueelle ja samalla sujuvoittaa opiskelijoiden arkea”, Huttunen toteaa. Mitään päätöksiä ei vielä ole tehty. Huttunen paljastaa kuitenkin joitain alustavasti tehtyjä suunnitelmia Rentukan suhteen. ”Ravintolan tiloihin tulisi opiskelijoiden lounasravintola, joka olisi auki myös iltaisin ja viikonloppuisin. Lisäksi tiloihin on hahmoteltu kuntokeskusta. Nykyinen DDR:ssä sijaitseva kuntosali on käyttäjän näkökulmasta puutteellinen.” Suunnitelmissa on myös erilaisten toimitilojen keskittäminen Kortepohjan tornitaloista Rentukan tiloihin. Jaakko Kinnunen rentukan tulevaisuudesta käydään keskusteluja Rentukka on piirtynyt lukemattomien opiskelijasukupolvien mieliin. opetusJA kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on pyytänyt Jyväskylän yliopiston professori Roope Uusitaloa selvittämään opintotukiuudistuksen vaihtoehtoja. Uudistukset tuskin helpottavat opiskelijoiden asemaa, sillä hallitus pyrkii korkeakouluopiskelijoiden opintotukea uudistamalla säästämään 70 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä. Pitkän aikavälin säästötavoite on 150 miljoonaa euroa. dosentti Roope Uusitalo on toiminut Jyväskylän yliopiston koulutuksen taloustieteen professorina vuoden alusta alkaen. Uusitalon täytyy selvityksessään muun muassa arvioda, kuinka opintotukiuudistus vaikuttaisi opiskelijoiden toimeentuloon, opintojen kestoon ja erilaisista sosioekonomisista taustoista tulevien opiskelijoiden korkeakouluun hakeutumiseen. Arimo Kerkelä Jyväskyläläinen professori setvii opintotukileikkauksia Arimo KerKelä yliopiston hAllituKsen uusi opiskelijajäsen on Jani Kykkänen. Hallituksessa Kykkänen tuo esiin opiskelijoiden äänen, mutta hän haluaa myös aidosti vaikuttaa yliopiston päätöksentekoon. ”Hallituksessa toimin opiskelijoiden ja ylioppilaskunnan äänenä. Haluan olla samalla myös tasavertainen asiantuntijajäsen.” Yksi keskeinen opiskeluihin liittyvä kysymys on Kykkäsen mukaan ikuinen köydenveto siitä, kuinka paljon yliopisto-opiskeluiden tulee tähdätä työelämään ja kuinka paljon tieteen harjoittamiseen. Kykkänen on aiemmin ollut aktiivinen monissa eri tehtävissä esimerkiksi ainejärjestönsä ja ylioppilaskunnan piirissä. ”Tämä oli todella mielenkiintoinen mahdollisuus, jota mietin jo viime vuonna. JYY on siitä hieno järjestö, että se tarjoaa innokkaille tekijöille paljon haastavia tehtäviä”, Kykkänen toteaa. Kuudennen opiskeluvuotensa aloittava Kykkänen opiskelee pääaineenaan yhteiskuntapolitiikkaa. Hän on aiemmin toiminut muun muassa ylioppilaskunnan edustajistossa ja hallituksessa. Vastuutehtävien ja opiskelujen yhdistämisen Kykkänen näkee pelkästään positivisena asiana. ”Synergiaetuja on ehdottomasti. Molemmat roolit tukevat mielestäni hyvin toisiaan.” Jaakko Kinnunen Jani Kykkänen valittu yliopiston hallituksen opiskelijajäseneksi myös keskustelua herättävillä edustajiston jäsenillä. Ei suhmuroida asioita Ilokiven käytävillä vaan käydään reipasta, julkista keskustelua!” ronJA KArKinen, Jyyn vihreät opisKeliJAt ”Jyyn tulee käyttää entistä vahvemmin vaikutusvaltaansa yliopiston ja kaupungin suuntaan, edistäen niin opiskelijan hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta, kuin myös ekologisuutta ja kestävää kehitystä. JYYllä olisi kehitettävää myös päätöksenteon avoimuuden ja viestinnän suhteen. Jokaisella ylioppilaskunnan jäsenellä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa häntä koskettaviin asioihin. Hyvällä viestinnällä kansainvälisetkin opiskelijat löytäisivät paremmin mukaan ylioppilaskunnan toimintaan.” äänestyspAiKAt 3.-4. mArrAsKuutA z z Yliopistonzpääkirjastoz10.00-19.00 z z Mattilanniemiz(A-rakennus)z10.45-16.00 z z Agoraz10.30-16.15 z z Ylistönrinnez11-15.30 z z Liikuntaz10.15-14.15 z z Kortepohja,zylioppilaskyläz17.00-20.00z Äänestämiseen vaaditaan opiskelijakortti tai henkilöllisyystodistus. edustAJistovAAlit 2015 z z VaaleissazvalitaanzJyväskylänzyliopistonzylioppilaskunnanzJYYnz 41-henkinenzedustajistozkahdeksizvuodeksi. z z Ehdollazvaaleissazonz194zopiskelijaazyhdeksältäzerizehdokaslistalta. z z Äänioikeuszonzvaaleissazkaikillazylioppilaskunnanzjäsenillä. z z Ennakkoäänestysz28.-29.zlokakuuta,zvaalipäivätz3.-4.zmarraskuuta. ylioppilAsKuntA JA edustAJisto z z JyväskylänzyliopistonzylioppilaskuntazelizJYYzonzopiskelijoidenzetu-zjaz palvelujärjestö. z z Kaikkizyliopistonzperustutkinto-opiskelijatzovatzJYYnzjäseniä.z z z Ylioppilaskunnanzlukuvuodenz2015-2016zjäsenmaksuzonz116,5zeuroa.zJäsenmaksuznousizviimezvuodestaz14zeurolla,zjostaz10zeurollazpaikattiinzYTHS:nzvaltiontukienzleikkauksiazjazlopullazylioppilastalozIlokivenzremonttia.zEnsizvuonnazjäsenmaksuznouseezjälleenzIlokivenzremontinzvuoksi. z z YlioppilaskunnanzedustajistozonzJYYnzparlamentti,zjokaztekeezpäätöksetztärkeimmistäzylioppilaskuntaazkoskevistazpäätöksistä.
Kampus 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2015 T orstai, 22. lokakuuta. Sonaatin opiskelijaravintola Tilia tarjoaa kasvisvaihtoehtona ruoaksi tomaattista kasvisjuustopataa, 1,9 grammaa proteiinia 100 grammaa kohden. Vieressä kanssaruokailija annostelee lautaselleen uunibroileria, 14,9 grammaa proteiinia 100 grammaa kohden ja maksaa ateriastaan 20 senttiä vähemmän. Tulee vähän huijattu olo. Kutsuin seuraavaksi päiväksi ravitsemusterapeutti Nea Kurvisen mukaani syömään Tilia-ravintolaan. Olen pyytänyt Kurvista arvioimaan muutaman viikon ajalta kokoamiani Sonaatin lounaiden ravintosisältöjä. Tänään tarjolla on juurespihvejä (1 kpl), uunimakkaraa (1 kpl) tai jauhelihapihvejä (2 kpl). Salaattipöydässä jäävuorisalaattia, tomaattia ja kalasalaattia. ”Ei kauhean monipuolinen valikoima tänään. Näissä juurespihveissä ei ole mitään proteiinilisää. Lisää proteiinia olisi saanut helposti esimerkiksi soijajauhoja lisäämällä”, Kurvinen ehdottaa. Kurvisen näkemien esimerkkiaterioiden perusteella salaattipöydällä on iso merkitys siihen, täyttävätkö kasvisruoat ravintosuositukset. ”Kasvisruoka tarvitsee runsaasti papuja, linssejä, herneitä tai soijaa annosta kohti etenkin vegaaniruokavaliossa, mikä olisi hyvä huomioida reseptiikassa tai näitä olisi hyvä olla tarjolla erikseen salaattipöydässä. Tänään salaattipöydän tarjonta oli heikkoa. Tarjolla oli esimerkiksi tomaatteja, vaikka tähän vuodenaikaan proteiinipitoisten palkokasvien tarjoaminen alkaisi olla tomaatteja edullisempaa.” Sen liSäkSi, että Kela ”piffaa” osan ateriastasi” tutun sloganin mukaan, Kela ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta ovat laatineet suosituksen korkeakouluruokailun periaatteeksi. Kelan tukemien aterioiden tulisi täyttää nämä suositukset. Näytin koostamani ravintosisällöt myös Kelan johtavalle tutkijalle Paula Hakalalle. Heikoimmat arviot Hakalalta sekä Kurviselta saavat kasviskeitot ja aiemmin mainittu kasvisjuustopata. ”Proteiinin osalta nämä eivät täytä suosituksia. Lisäksi niiden energiamäärä jää kovin pieneksi. Lihaja kalaruoista proteiinia sen sijaan saa yleensä riittävästi ja usein jopa reilusti suositukseen nähden. Sekä kasvisettä sekaruokien joukossa on annoksia, joissa on liikaa varsinkin tyydyttynyttä rasvaa ja/ tai suolaa”, Hakala kommentoi sähköpostitse. Kurvinen korostaa joukossa olleen proteiinin kannalta myös hyviä kasvisvaihtoehtoja, kuten quorn-kasvisruukku. ”Sekasyöjälle vähäproteiininen ratatouille onkin hyvää vaihtelua, mutta kasvissyöjälle tai vegaanille se ei riitä.” Vegaanit ovat ruokajuomien suhteen yliopistolla siinä mielessä eriarvoisessa asemassa, että soijamaidosta täytyy maksaa erikseen 50 senttiä, kun tavallinen maito sisältyy ”normaaliaterian” hintaan. ”Herää ajatus, että miten paljon voittoa tarvitsee olla siinä hinnassa, mutta liikelaitos on liikelaitos”, Kurvinen toteaa. eri päivinä tehty kysely Sonaatin ravintoloissa syöviltä opiskelijoilta kerää niin myönteistä kuin kielteistä palautetta. Nelli Autere on liiallisen currymausteen käytön lisäksi kiinnittänyt huomiota vähäiseen proteiinin määrään. ”Jos on juurespihvejä ruokana, ja saravinTo. Hei kasvissyöjä! Kela ”piffaa osan ateriastasi”, mutta Sonaatti pihtaa osan proteiinistasi. Sonaatin kasvisruoista löytyy puutteita teksti Arttu Seppänen kuvat Unto Luoto Emilia Kettunen, Jan Koski ja Martti Rajamäki Tilialla. Rajamäki kehuu valikoimaa monipuoliseksi, Kettunen sanoo ihmettelevänsä ruokia, jotka koostuvat vain kasviksista. NÄISSÄ JUURESPIHVEISSÄ EI OLE MITÄÄN PROTEIINILISÄÄ.
Kolumni 7 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2015 teksti Arttu Seppänen kuvat Unto Luoto laattipöydässäkään ei satu olemaan esimerkiksi pähkinöitä, niin ruoasta ei saa juuri proteiinia.” Suomen kielen opiskelija Pauliina Tuomela ihmettelee, miksi kasvisruoka on liharuokaa kalliimpaa, mutta toteaa olevansa tarjontaan melko tyytyväinen. ”Tässäkin annoksessa on soijarouhetta ja papuja, niin on ainakin yritetty saada proteiiniakin ruokaan”, Tuomela sanoo viitaten soijabolognesekastikkeeseen. VegaaniruokaValiota noudattava Ilona Paalimäki kertoo ottavansa usein omat eväät mukaan yliopistolle juuri Sonaatin ruokien vähäisen proteiinin vuoksi. Vegaanisen annoksen saa Sonaatin ravintoloista pyytämällä, vaikkei sitä listalla lukisikaan. Paalimäki käy syömässä yliopistoravintolassa, kun listalla oleva kasvisruoka on vegaanista. Pelkona on, että vegaanivaihtoehto on vain lakto-ovovegetaarisesta annoksesta riisutumpi versio. ”Erilaiset juurespihvit ja kasvispyörykät kierrän kaukaa, koska ne eivät ole mielestäni pääruoka, vaan ennemminkin riisin, perunan tai pastan kaltainen lisäke.” Yhdeksi ongelmaksi Paalimäki näkee, että vegaanien kohdalla usein riittävä proteiinin saanti täyttyy vain jos ostaa lisäksi soijamaidon. Hän kuitenkin kehuu vegaaniruokien hyvää saatavuutta sekä makua. Esimerkkinä hyvästä ruoasta hän mainitsee bataattikikhernecurryn. ”En muista kovin montaa kertaa syöneeni oikeasti pahanmakuista vegaanilounasta. Ei-niin-maukkaan lounaankin pisteet nousevat omissa silmissäni, jos tiedän, että se on ravitseva ja pitää hyvin nälkää.” Sonaatin toimitusjohtaja Arto Maijala ottaa palautteen hyvin kiinnostuneena vastaan puhelimitse. ”Salaattipöydän kautta pyrimme tuomaan lisätarjontaa kasvisruokaan, että annoksesta saisi riittävästi proteiinia. Jos kaikkina päivinä näin ei ole ollut, sitten ei olla menty sen mukaan, miten olisi pitänyt mennä. Voi olla, että liharuoissa on enemmän proteiinia. U udet yliopisto-opiskelijat ovat sisäistäneet vaihtuvien hallitusten tuottavuusjargonin. Fuksit tulevat taloon vain valmistumaan. Jos hyvin koulutettu omatunto ei soimaa opintojen venymisestä tai turhista kursseista, niin ainakin opintolainojen verohelpotus tuntuu riittävältä porkkanalta. Hätäuloskäynnille katsotaan nopein reitti jo etuovella. Jos kaikki hokevat samaa tehokkuusmantraa, vaatii vastavirtaan polskiminen entistä enemmän jääräpäisyyttä. Siksi on hyvä, että yliopistolta löytyy vielä muutamia uhanalaisen kampuseläimen valioyksilöitä. Tarkoitan tietysti teitä, rakkaat ikiopiskelijat. Mihin ikiopiSkelijoita tarvitaan? Ikiopiskelijat ovat yliopistomaailman eläviä fossiileja, jotka muistuttavat yhteiskunnallisen ilmastonmuutoksen tuhoamasta maailmasta. Nämä dodot ja dinosaurukset kasvoivat ekosysteemissä, jossa akateeminen vapaus ja elinikäinen oppiminen olivat muutakin kuin pelkkää sanahelinää. Eräs tuntemani ikiopiskelija kertoi kerran jalon tavoitteensa. Hän haluaisi jäädä yliopistolle ihan vain muistuttamaan, että opiskelijaksi jääminen on joskus ollut mahdollista. Uusien opiskelijoiden on helpompi alistua vallitseviin käytäntöihin, kun paremmasta ei ole tietoa. Pelottavinta on tiedostaa oman muutosvastarintansa hiipuminen. Saatan itsekin hetkittäin ymmärtää, miksi yliopistoja halutaan muuttaa koulutusja konsulttiyhtiöiksi, joissa tutkinnot ovat tiedettä tärkeämpää. Huomaan jo passiivisesti hyväksyväni, että koulutusleikkaukset ovat uusi jokavuotinen perinne. Jos on kerran tiukkaa, niin repikää vaan täältäkin! todelliSia ikiopiSkelijoita ei ole syntynyt enää kymmeneen vuoteen, sillä uusien opiskelijoiden ikuinen opiskeluoikeus katosi jo vuonna 2005. Noistakin vanhoista liimoista suurin osa on siirtynyt jo työelämän syövereihin. Onneksi yliopistolle on syntynyt uusi pitkäikäisten roikkujien rotu, jonka selviytyminen vaatii jatkuvaa kikkailua eri tulonlähteiden ja määräaikojen kanssa. Viidennenyliopistovuoden ja parin pääaineen ylioppilaana taidan kuulua jälkimmäiseen lajiin. Kun päättäjät haluavat kaikki yliopisto-opiskelijat samaan opintoputkeen, alkaa putkenvääntäjien tuomitseminen. Silloin unohdetaan helposti, että kestonaamoille on myös paikkansa yliopistolla. Ylioppilaskunta, järjestöt ja kaupungin kulttuurielämä kokisivat suuren kolauksen, jos kaikki yliopisto-opiskelijat päättäisivät hypätä putkeen ja valmistua aikataulussa. Esimerkiksi vuosi ylioppilaskunnan hallituksessa tarkoittaa monille lisävuotta yliopistolla. En itse koe, että kauteni ainejärjestön hallituksessa tai kokopäivätyö ylioppilaslehdessä olisivat itsekästä lorvailua. ja kaS, taas huomaan olevani aikani tuote. Ehkä joskus yliopistolle olisi voinut jäädä ihan vain siksi, että uusien asioiden oppiminen kiinnostaa. Nyt koen tarvetta perustella pariakin lisävuotta yleishyödyllisillä yhteisörooleilla. Arimo Kerkelä Pauliina Tuomela on ihmetellyt, miksi kasvisruoka on hinnoiteltu liharuokaa kalliimmaksi. Emilia Kettunen, Jan Koski ja Martti Rajamäki Tilialla. Rajamäki kehuu valikoimaa monipuoliseksi, Kettunen sanoo ihmettelevänsä ruokia, jotka koostuvat vain kasviksista. Ikiopiskelijat, älkää jättäkö! Hyvä kun otit tämän esille, otan asian pohdittavaksi”, Maijala sanoo. Lihaja kasvisruoan hintaero johtuu Maijalan mukaan siitä, että liharuoat tulevat heille valmiina ja ne vain lämmitetään, kun taas kasvisruoat tehdään itse elihintaan vaikuttaa työvoimakustannukset. kela ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta ovat parhaillaan uudistamassa korkeakouluruokailun suositusta, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.2.2016. Yhtenä tarkoituksena uudessa suosituksessa on Hakalan mukaan poistaa mahdollisuus hinnoitella lihaja kasvisruoat eri hinnoin vedoten henkilöstökustannuksiin. Uudessa suosituksessa hintojen tulee perustua raaka-aineisiin. ”En näe perustetta sille, miksi kasvisruoka voisi olla liharuokaa kalliimpaa”, Hakala sanoo. Maijala lupaa nostaa soijamaidon hinnan myös keskusteluun. ”Meillä on määrätyt elementit, mitkä kuuluvat sapluunaan. Niille, jotka eivät kuulu, on laitettu joku hinta. Otan asian puheeksi, mutta joissain paikoissa voi olla haasteellista, että soijamaito saadaan helposti saataville, kuten Piatossa.” raVitSeMuSterapeutti Kurvisen mukaan ihmiset kuvittelevat, että on syötävä riittävästi proteiinia laihtuakseen ja vältettävä hiilihydraatteja. Kasvisruokavaliossa proteiinin määrään on syytä kiinnittää huomiota, mutta esimerkiksi sekasyöjä saa Kurvisen mukaan helposti riittävän määrän proteiinia ilman erityistä panostusta. ”Markkinointiviestintä on mennyt tehokkaasti perille, sillä melkein jokainen asiakkaani on proteiinin riittävästä saannista huolissaan. Oikeasti siitä saisi olla huolissaan sellainen 80-vuotias mummo, ettei ne lihakset katoaisi ihan kokonaan.” Varsinaisen lounaan syötyämme Kurvinen toteaa saman, minkä moni muukin opiskelija joutuu kasvisruoan jälkeen toteamaan. ”Taidan hakea vielä vähän leipää.” En näE PERusTETTa sillE, MiKsi KasvisRuoKa voisi olla lihaRuoKaa KalliiMPaa. iKioPisKEliJaT ovaT ylioPisToMaailMan Eläviä fossiilEJa.
8 Kampus 8 Opetusministeri patistaa korkeakouluja Opetusministeri Sanni GrahnLaasonen (kok.) on lähettänyt korkeakouluille kirjeen, jossa hän kehottaa opinahjoja vastaamaan kahteen kysymykseen. Ensiksi korkeakouluilta kysytään, millä aloilla kyseinen oppilaitos aikoo olla tutkimuksen kansainvälisessä kärjessä vuonna 2025. Toiseksi jokaisen korkeakoulujen tulee pohtia sitä, millä osa-alueilla sen tutkimus on kansallisesti merkittävää. Kirje ei ole saanut yliopistoväeltä kovinkaan lämmintä vastaanottoa. Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton mielestä yliopistolaiset tuntevat kirjeen sävyn loukkaavana ja ihan aiheesta. ”Patistamiskirjeen sävy tuntuu sellaiselta, että ministeri ei tunne eikä arvosta yliopistolaisten työtä. Esimerkiksi professorit paiskivat töitä vuodessa noin 2200 tuntia, kun virallinen kokonaistyöaika on 1600 tuntia. Opetusja tutkimushenkilöstö tekee töitä keskimäärin noin 2000 tuntia”, toteaa Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri. ”Vaatimus kierrosten lisäämisestä tuntuu pahalta, koska yliopistolaisten työsuhteet ovat katkolla. Patistamiskirje tuntuu tässä tilanteessa varsin ikävältä viestiltä”, lisää Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen. Jaakko Kinnunen Ulkomaalaisten lukuvuosimaksut alkavat ensi vuonna euja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien lukuvuosimaksut otetaan Suomessa käyttöön ensi vuonna. Hallituksen esityksen mukaan maksun alaraja on 1500 euroa. Lukuvuosimaksut listattiin jo alkusyksystä yhtenä osana hallituksen kärkihankkeita. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja monet muut opiskelijajärjestöt ovat vastustaneet lukuvuosimaksuja voimakkaasti. SYLin mukaan maksuton koulutus on maksanut usein itsensä takaisin, kun valmistuneet opiskelijat ovat jääneet töihin Suomeen. Suomen korkeakouluissa on yli 20 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa, joista kolme neljäsosaa tulee EUja Eta-maiden ulkopuolelta. Arimo Kerkelä DDR:n korvaajat esillä kirjastossa KOrtepOhjan ostoskeskuksen ja MNOP-talon alueen uudistamiseen tarkoitetun Europa 13 -arkkitehtuurikilpailun ehdotuksista on karsittu kuusi loppusuoralle. Yhtä lukuun ottamatta kaikki loppusuoran työt jyräsivät DDR:nä tunnetun MNOP-talokokonaisuuden uudisrakennusten tieltä. Kuusi jatkoon päässyttä kilpailutyötä ovat esille kaupungin pääkirjaston aulassa 2. marraskuuta alkaen. Yhteensä kilpailuun lähetettiin 30 työtä. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY on jo vuosien ajan halunnut purkaa MNOP-talon. Arimo Kerkelä Kuviskuviskuviskuvis. Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2015 j yväskylän yliopiston psykologian laitoksen alaisuudessa toimivaan Monitieteiseen aivotutkimuskeskukseen hankittiin keväällä 2015 uusinta mallia oleva MEG-laite, eli magnetoenkefalografi. Merkittäväksi hankinnan tekevät jo pelkästään sen koko ja hinta: Itse laite on valtava, ja sen ympärillä olevan, magneettisesti suojatun huoneen seinät painavat useamman tonnin. Lisäksi magnetoenkefalografi, sen oheislaitteet ja suojahuone maksoivat yhteensä noin kolme miljoonaa euroa. ”MEG:llä tutkitaan aivotoiminnan synnyttämiä magneettikenttiä, ja se on läheistä sukua elektroenkefalografille (EEG), jolla puolestaan mitataan saman aivotoiminnan synnyttämiä sähkökenttiä”, kertoo Monitieteisen aivotutkimuskeskuksen (CIBR) yliopistotutkija Simo Monto. MEG:n etu verrattuna EEG:hen on, että sillä saadaan tarkempia mittaustuloksia, ja tuloksia on helpompi tulkita. Tyypillinen koeasetelma on Monton mukaan sellainen, jossa tutkittavalle esitetään erilaisia ärsykkeitä, esim. kuvia, ääntä, tai videota, ja MEG:n avulla tutkitaan, millaisen reaktion ärsyke aivoissa aiheuttaa. ”Harvemmin tutkitaan aivotoimintaa ilman ärsykkeitä, eli että koehenkilö vain istuu eikä mieti mitään erityistä. Tieteellisen tutkimuksen kannalta sen tyyppisen kokeen tuloksia on erittäin vaikea tulkita”, hän toteaa pilke silmäkulmassa. Jyväskylän yliopiston laite on kolmas laatuaan Suomessa. Kaksi muuta sijaitsevat Helsingissä, Meilahden sairaalassa sekä Helsingin yliopistossa. Monto tiimeineen vastaa laitteen varauksista ja huollosta, sekä pitää tutkimuslaboratorion toimintakunnossa. He tarjoavat yliopiston eri tutkimusryhmille mahdollisuuden tehdä aivotutkimusta osana omia tutkimushankkeitaan, ja toimivat tutkijoiden apuna niin tutkimuksen suunnitteluvaiheessa kuin vaikkapa mittaustulosten purkamisessa ja tulkitsemisessa. Tässä vaiheessa laite on ensisijaisesti tutkimuskäytössä, mutta myös potilaskäyttö on tulevaisuudessa mahdollista. Tänä vuonna Jyväskylän yliopisto on rahoittanut omien tutkimusprojektiensa MEG-laitteen käyttöä, mutta tulevaisuudessa tarkoitus on, että tutkimushankkeet maksavat siitä itse. magnetOenKefalOgrafi On myös tehnyt oman osansa Suomen vientiteollisuuden hyväksi. Ensimmäiset MEGlaitteet maailmassa kehiteltiin 1980-luvulla Teknillisessä korkeakoulussa Helsingissä, ja suomalaisesta Neuromag Oy:stä (nyk. Elekta Neuromag) tuli markkinajohtaja maailmassa 1990-luvun lopulla. Elekta Neuromag – yhtiön MEG-laitteet suunnitellaan ja rakennetaan edelleen Suomessa, vaikka omistus onkin Ruotsissa. Monto nostaa esiin kotimaisuuden hyvistä puolista esiin erityisesti sen, että korjausja tukipalvelut ovat helposti ja nopeasti saatavilla suomeksi. Aivotutkimuksella on Jyväskylän yliopistossa Monton mukaan pitkät perinteet, erityisesti aivojen kehittymisen, sekä oppimisen ja oppimisvaikeuksien tutkimuksessa. Muualla kuin psykologian laitoksella aivotutkimuksen kenttä on kuitenkin vielä melko tutkimaton. Erityisen kiinnostuneita aivotutkimuksen hyödyntämisessä psykologian laitoksen lisäksi ovat olleet liikuntatieteet, ja aivotutkimuksen yhdistäminen liikuntatieteen tutkimukseen ajatellaan tarjoavan merkittävää kilpailuetua sekä molemmille tieteenaloille, että myös Jyväskylän yliopistolle. Muita potentiaalisia sovellusaloja liikunnan lisäksi ovat esimerkiksi musiikkija kielitieteet. YliOpistOn näKöKulmasta kyse on profiloitumisesta ja erikoistumisesta. Kolmella miljoonalla on saatu paljon näkyvyyttä sekä kotimaassa että ulkomailla. Yhteydenottoja on Monton mukaan tullut paljon ja varauskirjat ovat täynnä joulukuulle asti. Tavoitteena on, että aivotutkimus nousisi Jyväskylän yliopiston uudeksi keskeiseksi vahvuusalueeksi. ”Toivottavasti myös muut oppiaineet psykologian lisäksi löytävät aivotutkimuksen. Sen avulla voidaan tehdä ja tutkia paljon sellaista, mikä aiemmin ei ole ollut mahdollista. Lisäksi aivotutkimus tukee monia muita miten minä nyt tämän sanoisin kuulostamatta Sipilältä – yliopiston ydinosaamisalueita”, toteaa Monto. MEG-laitetta voi käyttää yhtäaikaisesti EEG-myssyn kanssa. Katja Koskialho näyttää mallia. meg-laite tutkii aivojen syövereitä teksti Eva Kottonen kuva Unto Luoto aivOt. Jyväskylän yliopisto aloitti tänä syksynä ensimmäiset tutkimukset uudella MEG-laitteella.
In English 9 text Heidi Järvenpää pictures Unto Luoto crisis. The debate about asylum seekers and refugees in Finland has been intense. We asked international students how do they feel about the whole discussion. Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2015 WELCOME ASYLUM SEEKERS 1. Peadar Faherty, 27, ireland, electronics (Jao) i have followed the discussion mainly from The Guardian and based on that source I know there are many people coming to Finland right now. In Ireland I wouldn’t call this discussion as a crisis because we don’t have that many asylum seekers. All I’ve heard about Finland’s situation is numbers what comes to asylum seekers. I don’t really know what happens once they are in the country. It is good there are asylum seekers coming to Finland, because it is Europe’s responsibility to help them. I would like to hear more information about how they are being integrated to the Finnish society. The government is relying too much on local volunteers which is not sustainable. 2. Fabian PrezJa, 25, Greece, Music, Mind & technoloGy i aM an immigrant myself. My family moved from Albania to Greece when I was a one-year-old. Right now people are coming to the EU just to save themselves. In Greece we have many asylum seekers. I met a Syrian family in a train in Greece. They told me they were refugees and their plan was to go to Germany. It was heartbreaking to see a family with just a backpack with all the things they considered valuable. Meeting them made me really sad but at the same time I was happy they were alive and going to a safer place. Finland should definitely accept and welcome asylum seekers – they can benefit this country financially and socially. 3. Frita ibriaeva, 19, russia, coMMunication there is a huge amount of people going to Finland but I don’t think there are many people going to Russia from Syria, Afghanistan or African countries. I could do charity and work with different organizations to help people in need. It would be easier for me to work with Red Cross in Russia than in Finland. What comes to accepting all the asylum seekers coming to Finland, I don’t know what to do. It is government’s problem how to provide accommodation and money for them. Afterwards, it would be good to offer Finnish language courses so they could find a job. There is crisis in Syria but this is not a crisis in Finland. However, the problem is worldwide. 4. sarina GeldhoF, 22, belGiuM, nuclear Physics every local residence in Europe is wondering how the countries are going to handle the crisis. In Belgium we are receiving more asylum seekers compared to Finland. Technically it is not that many people. I would like to help people in need through ESN Jyväskylä. I’ve heard they are planning to work together with the Red Cross. Finland should accept all the asylum seekers coming here. If you spread them out across Europe, it’s really not that many people. If countries don’t want them to come to Europe, then they should help locals in their home countries. There is no immediate easy solution. 5. raMi alsabki, 17, united arab eMirates, international business (JaMk) asyluM seekers are coming to Europe for a better life, better funds and safety reasons. We don’t have any asylum seekers coming to United Arab Emirates. The situation in Finland is pretty good because there are less asylum seekers choosing Finland compared to, for example, Germany. Finland is colder and Arabic is not spoken over here. To help asylum seekers I could donate money or participate in some events because I speak Arabic. Finland’s borders should not be closed but not open to everyone. For the solution Finland should accept only a certain number of asylum seekers and offer jobs to them. The situation should not affect the citizens. 6. alex cisneros, 29, Mexico, socioloGy the crisis had to been expected ever since the Arab Spring. The situation in Finland is about to start improving. In Mexico we have received only about 5–10 asylum seekers. However, historically Mexico has been a refugee receiver. Finland is one of the countries in the EU that is best prepared to deal with these kinds of situations. The Red Cross has organized events for asylum seekers in Jyväskylä. From my academic background I would like to write a political opinion about why this is a possibility and not a risk. We should open ourselves out and hear what these people could bring to Finland. Integrating them is the solution.
10 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2015 Minh Le Zaki Issa Nasser Muridiyazd Yohana Tewelde Habte
11 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2015 Neljä tariNaa uudesta alusta IhmIset. Pakolaiset ovat tämän syksyn puheenaihe, mutta heitä on tullut Suomeen jo kauan. Kysyimme neljältä jyväskyläläiseltä, mistä he ovat tulleet ja miksi ja mitä he ajattelevat nykyisestä pakolaiskriisistä. Minh Le, 27 ”Olen syntynyt Thaimaan pakolaisleirillä. Vietnamissa käytiin sodan jälkeen sisäisiä taisteluita ja vanhempani joutuivat lähtemään sieltä, koska siellä ei vain pystynyt olemaan. He eivät lähteneet mielellään, mutta oli pakko. Tulimme Suomeen Punaisen ristin kautta ollessani yksivuotias. Aluksi asuimme vähän aikaa Helsingissä ja sitten muutimme Joensuuhun. Tätini lähti Vietnamista samaan aikaan kuin vanhempani ja hän asuu nyt Amerikassa. Mekin olisimme siellä, jos äidilläni olisi ollut oikeanlaiset paperit. Mutta hänellä ei ollut, joten jouduimme odottamaan siirtoa leiriltä ja meidät siirrettiin Suomeen. Rasismi oli pahinta kun olin pieni. Se laantui, kun menin yläasteelle ja ihmiset alkoivat tottua maahanmuuttajiin. Alussa oli tosi vaikeaa, mutta siitä on opittu. Nykyään kun kuulee kaikenlaista, en osaa enää välittää. En hyödy mitään siitä, jos huudan takaisin. Ei siitä tule kenellekään hyvä mieli. Muutin Jyväskylään vaihtamaan maisemaa ja opiskelemaan rakennusalaa. Tosin en ole tehnyt päivääkään niitä hommia. Työskentelen ravintola-alalla ja thainyrkkeilen. Minulla on paljon kavereita ja monet tietävät, etten ole mikään uusi täällä, vaan tavallinen työssäkäyvä ihminen. Olen käynyt Vietnamissa kaksi kertaa, mutta edellisestä kerrasta on 17 vuotta. Siellä oli kiva lomailla ja nähdä sukulaisia, mutta en osaisi asua siellä. Tuntuu omituiselta, kun kulttuuri ja ihmiset ovat niin erilaisia. Puhunkin paremmin suomea kuin vietnamia. Vietnamilaisesta kulttuurista tulee kuitenkin tärkeitä arvoja: ahkeruus, yritteliäisyys ja perheestä huolehtiminen. Meille, jotka olemme asuneet koko ikämme Suomessa, on tosi vaikeaa, kun muutama maahanmuuttaja tekee väärin ja kaikki leimataan samanlaisiksi. Kun tänne tulee uusia pakolaisia, se on ok, jos on oikeasti hätä. On ihmisiä, jotka tulevat tänne rahan perässä. Asioiden kritisointi ei ole rasismia, minäkin kritisoin, mutta en loukkaa sillä ketään henkilökohtaisesti. Rasismi on kuitenkin lisääntynyt viime aikoina. Jokainen ajattelee asioista omalla tavallaan.” Zaki Issa ”lähdIn sOmalIasta vuonna 2007. Ensin lensimme Dubaihin ja sieltä Syyriaan. Olimme muutaman päivän Damaskoksessa, josta meidät siirrettiin Turkin rajalle. Kävelimme rajan yli, se kesti pari päivää. Turkissa jäimme kiinni ja meidät siirrettiin sijoituskeskukseen, johon laitettiin kaikki laittomasti maahan tulevat. Olin Turkissa viisi kuukautta. Sitten lähdimme pienellä laivalla Kreikkaan. Matka kesti muutaman tunnin, oli yö ja aamulla jäimme taas kiinni. Olin taas pari viikkoa sijoituskeskuksessa, jossa oli tuhansia pakolaisia samassa paikassa. Siellä otettiin sormenjäljet. Sitten pääsimme taas lähtemään ja tulimme Ruotsiin. En saanut valita, mihin maahan menen, vaan salakuljettaja määräsi. Asuin Ruotsissa kahdeksan kuukautta, mutta minut käskettiin takaisin Kreikkaan. Sanoin lähteväni, mutta tulinkin laivalla Suomeen toukokuussa 2008. Menin suoraan ilmoittautumaan poliisille ja minut siirrettiin Joensuuhun. Olin siellä kuukauden ja sitten muutin Ouluun. Ensimmäiset kolme vuotta suomen kieli oli hankalaa. Opiskelin sitä vuoden, jonka jälkeen menin valmistavalle luokalle. Pääsin lukion kahden vuoden Suomessa asumisen jälkeen. Sain lukiosta suomalaisia kavereita, joiden kanssa puhua suomea. Päätin, etten enää puhuisi englantia. Tajusin, ettei kukaan odota, että puhuisin täydellisesti. Jos haluaa integroitua tähän maahan, pitää päättää puhua suomea. Jyväskylään muutin alkuvuodesta 2014, kun vaimoni sai täältä opiskelupaikan. Olen viihtynyt Jyväskylässä, mutta välillä on ollut ikävä Ouluun. Aluksi oli tylsää, koska Jyväskylässä ei ollut tuttuja. Muutaman kuukauden jälkeen sain ulkomaalaisia kavereita. Nyt opiskelen ammattikorkeakoulussa logistiikkaa. Osallistuin kaksi kertaa logistiikan pääsykokeisiin, mutta en päässyt sisään. Päätin, etten jää odottelemaan ja menin avoimen kautta. Tein ensimmäisen opiskeluvuoden aikana töitä ja välillä piti valita läksyt tai työt. Nyt teen vain keikkahommia. Somaliassa on ollut sisällissota 80-luvulta asti. Siellä ei ole yhtään rauhallista eikä kaikilla nuorilla ole hyviä roolimalleja. Jos isä on äärimuslimi, todennäköisesti lapsetkin ovat. Ihmiset lähtevät eri syistä. Siellä on paljon heimoja, vähemmistöjä ja erilaisia poliittisia kantoja, joihin kuulumisen vuoksi voi käydä huonosti. Äitini ja osa sisaruksistani asuvat edelleen Somaliassa. En saa virallisesti vierailla siellä, mutta olemme tavanneet naapurimaassa Etiopiassa. Olen kiitollinen, että olen saanut Suomesta lähes kaiken, mitä olen halunnut. Minulla on suomalaisista sekä hyviä että huonoja kokemuksia. En halua yleistää, että suomalaiset ovat kaikki tällaisia, vaan jokainen on yksilö. Pakolaisista olen sitä mieltä, että tulkaa, jos haluatte tehdä jotain. Täällä on kaikki mahdollista. Jos tulette vain valittamaan, ei tarvitse tulla. Se on kuitenkin monimutkainen juttu. On vaikea valita, kuka pääsee tähän maahan. On myös monia syitä, miksi tänne sopeutuminen ei välttämättä onnistuu. Systeemi voisi myös helpottaa maahanmuuttajien kotouttamista. Totta kai kieltä pitää opiskella, mutta sitä pitää päästä käyttämään. Jokaiselta pitäisi kysyä, missä sinä olet hyvä ja ohjata hänet tekemään sitä. Ei hyödytä mitään mennä työharjoitteluun jonkun toisen afrikkalaisen tai arabin pitämään kauppaan. Monet tietävät, mitä he haluavat tehdä, kun pääsevät tänne. Pitää vain yrittää.” Nasser Muridiyazd, 55 ”OlIn töIssä Iranin armeijassa ja olin kahdeksan vuotta Irakin ja Iranin välisessä sodassa. Sodan lopussa olin eri mieltä valtion kanssa, joten jouduin lähtemään maasta. Minusta sota oli tyhmä: sen vuoksi loukkaantui satoja tuhansia ihmisiä ja se olisi pitänyt lopettaa. Siksi lähdimme vaimoni ja silloin yksivuotiaan poikamme kanssa, poliitteksti ja kuvat Anniina Nirhamo En hyödy mitään siitä, jos huudan takaisin. Ei siitä tulE kEnEllEkkään hyvä miEli.
12 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2015 tisista syistä. Meillä ei ollut passeja, joten lähdimme salakuljettajan kanssa Iranin rajalta. Olimme reilut kaksi vuotta Turkissa, jossa odotimme kiintiöpakolaisten paikkaa. Halusin Kanadaan, joten olin ensin sen edustajan haastattelussa, mutta emme päässeet sinne. Kolmas haastattelu oli Suomen edustajan kanssa ja pääsimme Suomeen vuonna 1990. Olimme ensimmäinen kiintiöpakolaisten ryhmä, joka tuli Jyväskylään. Lokakuussa siitä tuli 25 vuotta. Suomen kielen kurssin jälkeen menin ammattikouluun opiskelemaan kirjapainohommia. Minun piti hankkia Suomessa uusi ammatti. 15 vuotta sitten sain vakituisen työpaikan, jossa olen edelleen. Vaimoni oli alun perin tulkki, Suomessa hän on opiskellut luokanopettajaksi ja nyt hän opettaa persian kieltä lapsille. Olemme viihtyneet Suomessa hyvin. Varsinkin alussa olimme vain todella iloisia, että pääsimme tänne. Turvallisuus oli tärkein asia. Lyhyeen kesään ja pitkään pimeään talveen on tottunut. Nuorten ja lasten on helppo sopeutua uuteen maahan, oppia uusi kieli, löytää ystäviä ja sopeutua suomalaiseen kulttuuriin. Aktiiviset ihmiset sopeutuvat nopeasti. Meillä on paljon suomalaisia perheystäviä. Suomalaiset ovat aika rauhallisia ja hiljaisia, joten keskustelua voi olla vaikea aloittaa. Vanhemmilla ihmisillä voi olla ongelmia sopeutumisessa, ensimmäisenä kielen kanssa. Jos osaa englantia, sekin helpottaa. On tärkeää saada töitä, sillä siellä tutustuu ihmisiin ja oppii kieltä. Kun ryhmämme tuli Suomeen, perustimme Jyväskylän iranilaisten kulttuuriyhdistyksen, joka toimii edelleen. Järjestämme joka vuosi kolme–neljä perinteistä iranilaiseen kulttuuriin kuuluvaa juhlaa. On tärkeää säästää omaa kulttuuria ja opettaa sitä lapsille ja lapsenlapsille. En voi edelleenkään mennä käymään Iranissa. 27 vuotta sitten lähdin sieltä. Sukulaiset ovat käyneet meillä Suomessa.” Yohana Tewelde Habte, 24 ”Olen Ollut pakolainen koko ikäni. Isäni oli sotilas Eritreassa ja hän lähti sodan ja vainon takia sieltä pakoon 80-luvulla. Äiti seurasi perässä. Minä ja sisarukseni olemme kaikki syntyneet Sudanissa. Olemme käyneet Eritreassa pari kertaa, siellä on levotonta eikä juuri mahdollisuuksia tehdä töitä tai opiskella, joten paljon ihmisiä on muuttanut sieltä pois. Sudanissa elimme vähemmistönä eritealaisessa yhteisössä. Aina tiesi olevansa ulkomaalainen: puhuimme omaa kieltämme, kävimme omaa kouluamme ja näytimme erilaisilta. Olin kuitenkin aina asunut siellä, joten se oli koti. Yhtenä aamuna lokakuussa 2002 heräsin, eikä isä ollut kotona. Hän oli kuulemma uhka koko maalle ja siksi hänet vietiin pois keskellä yötä. Samalla tavalla vietiin 55 miestä, eikä meille ole selvinnyt tänäkään päivänä kunnolla, että miksi. Kaikki miehet olivat jollain tavalla poliittisesti aktiivisia yhteisössämme. Kolmeen kuukauteen emme kuulleet isästä mitään emmekä tienneet onko hän edes hengissä. Koska viranomaiset olivat kaiken takana, tilannetta oli vaikea selvittää. Kolmen kuukauden jälkeen isä soitti, että hän on elossa ja vankilassa. Sen jälkeen pääsimme satunnaisesti katsomaan häntä. YK tuli kuvioihin ja alkoi selvittää asiaa. Miehiä ei päästetty vankilasta, vaan ainoa vaihtoehto oli lähteä maasta. Me pääsimme lähtemään ensimmäisinä heinäkuussa 2003. Isä tuli vankilasta suoraan lentokentälle. Oli niin suuri helpotus, kun isä pääsi pois vankilasta, että oli vain ihanaa tulla Suomeen ja aloittaa puhtaalta pöydältä. Olimme kolme kuukautta Oulussa vastaanottokeskuksessa viiden muun perheen kanssa. Oli kiva nähdä aluksi tuttuja naamoja ja kuulla tuttua kieltä, ennen kuin kaikki lähtivät eri puolille Suomea. Ja oli aivan mahtavaa, kun silloin heinäkuussa aurinko ei koskaan laskenut, oli niin kaunista ja vihreää. Muutimme Kajaaniin, jossa kävin mamu-luokan ja kasiluokan. Parin vuoden päästä muutimme Ouluun, sillä vanhempani halusivat vähän isompaan kaupunkiin. Asuimme siellä neljä vuotta, kunnes veljeni muutti Turkuun opiskelemaan. Vanhempani halusivat, että olemme kaikki yhdessä, joten muutimme veljeni perässä. Ehdin asua Turussa kaksi vuotta ennen kuin muutin Jyväskylään opiskelemaan englantia. Perheeni viihtyy Turussa hyvin ja käyn heidän luonaan melkein joka viikonloppu. Alussa en oikein viihtynyt Jyväskylässä, sillä olen ison kaupungin tyttö. Matkustelu on minulle iso juttu. Haaveilen reissaamisesta ja ulkomailla asumisesta, en osaa olla paikallani. Kotiin on kuitenkin aina kiva tulla. Suomesta on tullut koti ja perheeni on täällä. Kun on asunut pitkään Suomessa ja elänyt turvallista elämää, tuntuu aivan käsittämättömältä, että joku voi vain tulla ja tehdä niin kuin isälleni tehtiin. Välillä kelailen näitä asioita ja mietin, että tämä on kuin huonosti kirjoitettu leffa. Mutta se on minun elämääni.” olimme ensimmäinen kiintiöpakolaisten ryhmä, joka tuli jyväskylään. kolmeen kuukauteen emme kuulleet isästä mitään emmekä tienneet onko hän edes hengissä. JYVÄSKYLÄN AKATEEMISET PERUSSUOMALAISET JAMAICA HAKKARAINEN ALEKSI HERNESNIEMI TEEMU TORSSONEN VAPAUTTA. AITOA EDUNVALVONTAA. 2 3 4
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2015 ”Se alkoi itSeruoSkinnaSta. Siihen liittyi pettymyStä itSeen SiviilielämäSSä, ihmiSSuhteeSSa ja ihmiSenä, voimattomuuden tunnetta, että vittu, niin paljon pitäiSi tehdä ja niin vähän Saa aikaan.” Ismo Alanko kertoo puhelimessa uuden albuminsa kappaleen Aivokääpiö synnystä. tekstit Menot-setä (menotseta@gmail.com) Mikä on kiinnostavinta, mitä Jyväskylässä tapahtuu seuraavan Jylkkärin aikaan 23.11.-13.12.? Kertokaa se Menot-sedän sähköpostiin. Perustelkaa jopa! Hän lukee postit ja kontemploi niitä iltaisin. Juuri sinun jutustasi voi tulla se seuraava Höstfest, esimerkiksi. Menot Ei esiintymistä, vaan musiikin elämistä Ismo AlAngon hiljattain julkaistua, järjestyksessään 23. albumia Ismo Kullervo Alanko on hehkutettu medioissa Alangon henkilökohtaisimmaksi ja myös parhaaksi joko pitkään aikaan tai ikinä. Tunnelmaltaan melankoliaan taipuvan levyn teemana on pyrkimys kauneuteen. ”Albumin keskeisenä ajatuksena on pyrkimys kauneuteen. Se on odotellut vuoroaan ja kypsytellyt itseään sivummalla kaikessa rauhassa näihin päiviin saakka. Levyllä kauneus näyttäytyy etäisenä haavekuvana, elämisen riemuna, säröisenä rakkautena ja maailman hiljaisena pauhuna. Ajan henki tiivistyy yleisestä yksityiseksi ja kasvaa henkilökohtaisuudesta yhteiseksi kokemukseksi”, Alanko kertoo. Parin viime vuoden aikana valtion Alanko ei ole keikkaillut paljoa. ”Tämä on ollut tietoinen päätös. Keikkapuolella olen tehnyt lähinnä erikoisproggiksia kuten sanatonta musiikkia yhdessä haitaristi Kimmo Pohjosen kanssa.” Sitä suuremmalla syyllä haastattelupäivän aamuna juuri treeneihin lähdössä oleva Alanko on kihinöissään lokakuun 30. päivä alkavasta konserttikiertueesta. ”Polte säilyy, kun keikkailee vähän. Olen lavalla täynnä virtaa, intoa ja energiaa. En mene esiintymään, vaan menen elämään musiikkia ihmisten keskelle.” 54-vuotias taiteilija tuntuu olevan elämänsä tikissä ja hänen oman kertomansa mukaan niin on myös bändi. ”Biisit on treenattu hyvin, mutta olennaisinta on tavoittaa oikea muudi, oikea tunnelma. Että se henki on tavoitettu. Sen sisällä tulkinta voi elää. Kanssamuusikkoihin voi luottaa.” 21.11. HArmoonI KAuKo röyHKä on pitkän linjan kirjailija ja rockmuusikko, joka on vuodesta 1980 lähtien ärsyttänyt, järkyttänyt ja ihastuttanut Suomen kansaa lauluillaan ja romaaneillaan. Harmoonin klubikeikalla nautitaan myös elämysillallinen ”Kauko”; jonka saattaa päästä syömään itsensä Röyhkän pöytään. Onko tämä pompöösiä vai oikeasti siisti juttu? Sen ratkaiskoon jokainen. 4.11. PAvIljonKI ”konserttisalissa on se mahtava puoli, että ihmiset istuvat hiljaa ja kuuntelevat. on dynamiikkaa ja varaa pelata nyansseilla tosi paljon”, kertoo uuden levynsä myötä konserttisalikiertueen tekevä ismo alanko. 6.11. vAKIoPAIneen teAtterItIlA mArrAsKuun alussa ensi-iltansa saava Huoneteatterin Kolme Apinaa kertoo kolmesta kaveruksesta: sokeasta Alexista, kuurosta Danista ja mykästä Benistä. Miekkosten harrastuksiin kuuluu lähinnä maksullisissa naisissa käyminen, mutta kun se ei oikein ota toimiakseen tunnetasolla, punoo Alex juonen jonka avulla on tarkoitus saada miehille aitoa naisseuraa: ei muuta kuin vain uskotellaan naisille, että ei olla vammaisia. 7.11. tAnssIsAlI lutAKKo Muun muassa Teflon Brothersista ja Ruger Hauerista tunnettu räppäri Pyhimys ( Mikko Kuoppala) teki paluun soolomateriaalin pariin ja julkaisi elokuussa albumin Pettymys. Pyhimyksen mukaan melankolista räppiä sisältävä albumi on vastaisku nykypäivän lyhyen elinkaaren Spotify-hiteille. “Pettymys kertoo nimensä mukaisesti pettymyksestä, joka puolestaan syntyy toteutumattomista odotuksista.” 3.-21.11. jyväsKylän KAuPungInKIrjAsto mAtemAtIIKAn kauneudesta on jauhettu iät ja ajat. Mandelbrotin fraktaalit on jo nähty. Nyt on luvassa jotain ihan muuta. Risto A. Pajun esikoisnäyttelyssä Algoristo samoillaan laskutaiteen käymättömillä korpimailla etsimässä sekä seesteistä harmoniaa että psykedeelisiä näkymiä. Siis että mitä että? 6.11. mustA Kynnys jyyn pikkujoulujen ohjelman avaa ”Jyväskylän Jane Fondan” tanssiworkshop. Tämän jälkeen on luvassa Äänijännitteen retrodiskoa ja paremmin nimillä Nicole Willis ja Jimi Tenor tunnetun Cola & Jimmu -duon housetyyppistä musiikillista maalailua. Iltaan kuuluu myös Paavon ja Jukan indiedisko. 4.-28.11. rAvIntolA rentuKKA loKAKuun lopulla ensi-iltansa saanut Teatterikoneen näytelmä Kielletty on monitaiteellinen produktio seksuaalisuudesta. Lähtökohtana on ollut 1800-luvulla liian rivoina kielletyt kansantanssit. Esityksessä teemaa käsitellään tanssin lisäksi kansanmusiikin, teatterin sekä videoprojisointien keinoin. 6.11. tAnssIsAlI lutAKKo no nyt on loistavaa meininkiä. Iki-ihana tummaääninen iskelmätaivaan kiintotähti Paula Koivuniemi saapuu Jyväskylään, ja rokkiklubille! Tämä on poikkeuksellinen tapaus: Vuoden 1966 Perhonen-singlestä saakka kestosuosiota nauttinut Koivuniemi on keikkaillut rockklubilla aiemmin vain joitain kertoja. Vuoden 2014 Vain elämää -sarjan myötä Koivuniemi on nyt suositumpi kuin koskaan. 6.11. sAAKKA, ylIoPIston KIrjAsto joel KuortIn ja Jukka-Pekka Pietiäisen teokseen 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa – Abckiriasta Mustaan orkideaan pohjaava näyttely esittelee tietokirjallisuuden eri lajit ja kunkin lajin merkittävät suomalaiset teokset. Kun siellä kirjastolla kuitenkin pyörii, niin nyt on oiva mahdollisuus tutustua samalla suomalaisen tieteen ja tietokirjallisuuden historiaan. TERO AHOnEn TOPIAS HIRVOnEn
Ravinto 14 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2015 Eri paikkakunnilta tulEvat opiskElijat haukkuvat kotikuntansa omalla murtEEllaan. paska kotiseutu Pohojammaan syrän! isokyrö on sellaanen piäni pitäjä tuolla pohojanmaalla. siellä päin on palijo peltua ja melekeen jokaasessa tuvassa oma kissi. kyröönjoki menöö siitä ihan viärestä ja siitähän kertoo se kuuluusa iskelmäkappale tuluvii pohojanmaa. sitä me sielläpäin tykättihin kuunnella. iskelmää. joo lapsuuren vietin tosissahan tualla isooskyröös ja kyllä sen nuarena kloppina oppi notta ittiä vanahempia kakaroota kuunneltihin, kunniootettihin ja nöyränä otettihin elämän ohjeet vastahan. ittekki muisteloo kyllä sitä kertaa ku meirän yläasteella pirettihin oikehen kunnon ryskööt ja väkiä oli tulos ihan ympäri pohojanmaata. ihan oli vaasasta asti tulos niitä ruottalaasia ja seinäjoen pääpitäjästäki kokonaanen bussilastillinen kloppeja ryskäämähän. siälähän sitä sitte jo etukätehen jännitettihin notta mitähän tästä ny tuloo. kyllä sitä paino putos syrämmeltä ku vähän vanahemmat pojat kurvas raktorilla siihe pihahan meitä nuarempia kouluttamahan. löivät sitte kätehen semmoosen rauranpalan ja sanoovat notta tällä saa lyätyä sitte vähä kovempaa turpahan niitä ulukopaikkakuntalaasia kuhan paikalle ilimaantuvat. paitsi jurvalaasia ei saanu lyärä! se piti muistaa notta jurvalaaset on rehtiä työmiähiä, mutta muista ku ei ota selevää nii parempi vaan kurmoottaa. no tais sitte kumminki mennä pupu pöksyhyn ku bussit melekeen tyhyjänä pihaan kurvas. mutta ristus notta viisaampana tuli kotio pyöräältyä ku taas vähän tiäsi enemmä notta millä ohjeella sitä elämäs päriää ja vielä pitkälle pääsöö. aivan ku olis valakian tonne pääkoppahan pistäny palamahan. no eihän sitä nualla neuvoolla sitte päriättykää. täällä suurpitäjis ku motkotetahan notta asioosta pitää voira puhua. kyllä se aikansa otti tämmööselle enemmä niinku semmooseen nonverpaaliseen viestintähän tottuneelle miähelle. no mihnä päin kyröötä kannattaa vierahan sitte kulukia? sanoosin nyt ensimmääsenä että painukaa 1700-luvun markkinoolle siihen vanahan kirkon juurehen. siinä on komiaa pohojalaasta tunnelmaa ja maalaismaisemaa. siitä sitte suarahan napuen muistomerkin viärehen maistelemahan viskiä ja maailman hianoonta gintonikkia. näillä pääsöö alkuhun ja saattaa viälä kaupanpäällisiksi törmäällä paikallisihinki ja sitä pian huamaakin notta mukavaa sakkiahan sitä siällä asusteloo. Unto Luoto PIenet ravIntoPommIt superfood. Siemenistä saat oikeastaan kaiken mitä tarvitset. J os etsit ravitsevaa, täyttävää ja korkealuokkaista ruokaa, siemenistä on vaikea pistää paremmaksi. Ne ovat täynnä vitamiineja, proteiineja ja erilaisia mineraaleja. Siemeniä voit laittaa puuron tai salaatin sekaan tai vaikkapa leipoa leipää niistä. Ne toimivat myös mausteina ja niistä uutetaan öljyä. Siemenet täytyy syödä raakana, jos niistä haluaa saada kaiken mahdollisen irti. Ne voi kuitenkin esimerkiksi liottaa tai rouhia. Esimerkiksi chia-siemenet on hyvä liottaa vedessä, kunnes neste muuttuu sammakonkutua muistuttavaksi hyytelöksi. Sellaisenaan chia-siemenet saattavat aiheuttaa vatsakipuja. Seesaminsiemenet ovat varmasti yksi ihmiskunnan vanhimmista mausteista. Myös seesaminsiemenistä uutettua öljyä arvostetaan, ja se onkin suosittua varsinkin aasialaisessa ruoassa. Seesaminsiemenissä on erittäin paljon kalsiumia, magnesiumia, sinkkiä ja kuituja. Seesaminsiementen kemiallinen rakenne on uniikki, ja sen sisältämät kuidut suojaavat muun muassa maksaa vaurioilta. Pellavansiemenet ovat täynnä omega-3 rasvahappoja, joita rakkaat aivosolumme tarvitsevat ja ne suojaavat myös tulehduksilta. Parissa ruokalusikallisessa pellavansiemeniä on jo viidennes päivän kuitutarpeesta. Pellavansiemenet ovat halpoja ja niitä löytää jokaisesta ruokakaupasta. Muista kuitenkin rouhia siemenet ja säilytä niitä jääkaapissa. Näin saat maksimaalisen terveyshyödyn. Auringonkukansiemenet ovat talven pelastus yhtä lailla ihmisille kuin linnuillekin. Auringonkukansiemenet ovat täynnä kuitua, E-vitamiinia, seleeniä ja kuparia. Lisäksi auringonkukansiemenistä saa folaattia, joka on erityisesti raskaana naisille tärkeä ravintoaine. Havaintojen mukaan niukka folaatin saanti raskauden alkuviikkoina kasvattaa lapsen riskiä saada hermostoputken sulkeutumishäiriö, eli selkärankahalkio. teksti ja kuva Unto Luoto näkkileipää on helppo valmistaa kotioloissa ja lisäksi se on todella herkullista. voit käytännössä laittaa näkkileipään mitä siemeniä ikinä haluatkin. lisäksi voit lisätä myös muita ainesosia, esimerkiksi paprikaa ja aurinkokuivattuja tomaatteja. näkkileipää voi valmistaa kuivattamalla uunissa alhaisessa lämpötilassa 12-15 tuntia. nopeammin saat kuitenkin näkkileipää seuraavalla reseptillä: z z 2zdlzmaissijauhoaz z z 1zdlzauringonkukansiemeniä z z 1zdlzseesaminsiemeniä z z 0,5zdlzpellavansiemeniäz z z 1ztlzsuolaa z z 0,5zdlz(seesami)öljyä z z 2zdlzkiehuvaazvettä z z 1ztlzProvencenzyrttimaustettaz sekoita kuivat aineet keskenään. lisää öljy ja lopuksi kuuma vesi. taputtele taikina litteäksi leivinpaperin päälle uunipellille. jaa taikina neliöiksi. paista 150 asteessa noin tunti. aivan kuten kaupankin näkkileipä, myös itsetehty näkkileipä säilyy hyvin huoneenlämmössä, joten voit tehdä pellillisen leipää ruokakaappiin vaikkapa pahan päivän varalle. Näkkileipä siemenistä chia-siemenet lukuina z z 2,5zkertaazenemmänzproteiiniazkuinz kidneypavuissa. z z 3zkertaazenemmänzantioksidanttejaz kuinzmustikoissa. z z 3zkertaazenemmänzrautaazkuinzpinaatissa. z z 6zkertaazenemmänzkalsiumiazkuinzmaidossa.z z z 7zkertaazenemmänzC-vitamiinia,zkuinz appelsiineissa. z z 8zkertaazenemmänzomega-3zrasvahappojazkuinzlohessa. z z 10zkertaazenemmänzkuituazkuinzriisissä. z z 5zkertaazenemmänzmagnesiumia,zkuinz parsakaalissa. Näkkileipämassan saa ohueksi levyksi, kun sen levittää leivinpaperien väliin ja painelee kauttaaltaan vaikka isolla kirjalla.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2015 Näkkileipä siemenistä
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2015 I saac Newton syntyi Woolsthorpen kylässä Englannissa vuonna 1642 koskaan tapaamatta isäänsä, joka kuoli kolme kuukautta ennen pojan syntymää. Newtonin äiti meni muutaman vuoden kuluttua uusiin naimisiin rikkaan leskimiehen kanssa ja jätti Isaacin isovanhempiensa luokse. Isaac Newton oli koko ikänsä vahvasti uskonnollinen. Hän piti listaa synneistään, joihin hän luki esimerkiksi väkivaltaiset kostoajatuksensa äitiään ja tämän uutta aviomiestä kohtaan. Kun Newtonin äiti palasi poikansa luokse useiden vuosien jälkeen, hän oli päättänyt, että Isaac saisi hyvän koulutuksen. Oppitunneilla Newton oli lahjakas mutta usein liian keskittynyt omiin ajatuksiinsa. Hän oli taitava käsistään ja rakenteli useita mekaanisia laitteita kuten pienen tuulimyllyn ja aurinkokellon. Muiden lasten tavalliset leikit eivät kiinnostaneet Newtonia. Newtonin äiti halusi pojastaan maalaisherrasmiehen, mutta Newtonille tämä tulevaisuus ei kelvannut. Lopulta koulun rehtori vakuutti Newtonin äidin siitä, että Isaacin täytyisi päästä yliopistoon. Koulun ikkunalaudalle Newton kaiversi pienen muiston itsestään. ”I. Newton”. Vuonna 1661 Newton aloitti opintonsa Cambridgen yliopiston Trinity Collegessa. Hän oli vähävarainen ja joutui rahoittamaan elämäänsä tarjoilemalla ruokaa rikkaammille opiskelutovereilleen. Newton hautasi itsensä opintoihinsa. Hän tutustui Kopernikuksen, Keplerin, Descartesin, Galileon, Aristoteleen ja monien muiden filosofien ja matemaatikkojen kirjoituksiin. Hän ei kuitenkaan pyrkinyt ainoastaan opettelemaan ulkoa muiden ihmisten ajatuksia. Muistikirjaansa alkuun Newton kirjoitti lauseen: TIeTeen onnellInen lapsI Tiede. Joulukuun 25. päivä kauan sitten syntyi mies, joka muutti maailman ennen 30. syntymäpäiväänsä. Tuon miehen nimi oli Isaac Newton. teksti Jaakko Kinnunen kuva Markku Mujunen ”Olen Platonin ja Aristoteleen ystävä, mutta suurin ystäväni on totuus”. Opiskellessaan uupumukseen asti Newton unohti usein syödä tai nukkua. Tämä tapa säilyi läpi hänen elämänsä. Hän myös omistautui ideoidensa testaamiseen. Auringon liikkeiden seuraaminen oli yhden kohtalokkaan kerran maksaa hänelle näkökyvyn. RuTToepidemia VaiVasi Lontoota vuosina 16651666 ja varotoimenpiteenä Cambridge suljettiin. Newton vietti evakkovuodet kotiseudullaan. Tämä kahden vuoden ajanjakso on luultavasti tieteen historian merkittävin aikakausi. Vain 24-vuotiaana Newton oli aikansa suurin matemaatikko. Lapsuudenkodissaan hän kehitti kenenkään tietämättä integraalija differentiaalilaskennan ja muotoili yleisen painovoimalain. Newton kertoi vuosia myöhemmin ystävälleen
17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2015 William Stukeleylle, että hän sai ensimmäistä kertaa ajatuksen painovoimasta eräänä iltana, kun hän oli huomannut omenan putoavan puusta. Newton ymmärsi, että sama voima, joka pitää kuun radallaan, sai myös omenan putoamaan. 27-vuotiaana newton, jonka tukka oli jo alkanut muuttaa väriään kauniin hopeiseksi, sai matematiikan professuurin Cambridgesta. Tutussa ympäristössä Newton kehitteli pienikokoisen peilikaukoputken, joka oli huomattavasti aiemmin käytettyjä linssikaukoputkia tehokkaampi keksintö. Uutiset keksinnöstä levisivät Lontooseen, jossa ne kiinnostivat erityisesti vuonna 1660 perustetun Royal Society -tiedeseuran jäseniä. Newton toi pian julkisuuteen jo vuosia aiemmin keksimänsä ”valospektrin” ja selitti ohimennen myös sateenkaaren luonteen. Uudet tieteelliset paljastukset saivat aikaan valtavan kiinnostuksen Royal Societyssa ja äkkiä Newtonin nimi oli kaikkien huulilla. Järjestön silloinen johtaja Robert Hooke ja Newton törmäsivät toisiinsa tieteen taistelukentällä, kun Hooke syytti valheellisesti Newtonia ideoidensa plagioinnista. Riita jatkui vuosia ja molemmat osapuolet syyllistyivät henkilökohtaisiin solvauksiin. Pitkävihainen Newton ei koskaan antanut Hookelle anteeksi julkista nöyryytystään. Newton ajautui vuosia myöhemmin vastaavanlaiseen riitaan saksalaisen filosofi-matemaatikko Gottfried Wilhelm von Leibnizin kanssa. Leibniz oli kehittänyt vuonna 1675 itsenäisesti kalkyylin, mitä Newton ei suostunut uskomaan. Suhteillaan Newton tuhosi kilpailijansa maineen, eikä totuus paljastunut kahteen sataan vuoteen. Newtonin kuultiin vuosia vihamiehensä kuoleman jälkeen toteavan iloisesti, että hän oli särkenyt Leibnizin sydämen. tiedemiehen lisäksi Newton oli koko ikänsä myös innokas mystikko. Kuollessaan hän jätti jälkeensä satoja käsinkirjoitettuja sivuja muistiinpanoja työstään alkemian parissa. Newton uskoi myös vahvasti ajatukseen ikiaikaisesta viisaudesta, eli ideasta, että historian suuret moraaliset johtajat olivat ratkaisseet maailmankaikkeuden ongelmat. Tässä uskossa Newton tarkasteli Jerusalemissa sijainneen Salomonin temppelin mittoja löytääkseen ”totuuden”. Hän jopa laski Raamatun perusteella, että tuomiopäivä koittaisi vuonna 2060. Elämänsä aikana Newton kirjoitti enemmän uskonnosta ja alkemiasta kuin mistään muusta aihepiiristä. Cambridgeen erakoituneen Newtonin elämä otti uuden käänteen vuonna 1684, kun tähtitieteilijä Edmond Halley, jonka mukaan kuuluisa komeetta on nimetty, lähestyi häntä vaikealla ongelmalla. Halley halusi tietää, miksi planeetat liikkuvat radallaan ellipsin muotoisilla radoilla ja kuinka tämä liike voitaisiin kuvata matemaattisesti. Ravintola Sohwi Vaasankatu 21 JYVÄSKYLÄ WWW.SOHWI.FI SOHWI’ S STUDENT BURGERS! beef, chicken & vegan 9,90€ kpl OPISKELIJAKAHVI / -TEE 1€ kuppi VAIN VOIMASSA OLEVALLA OPISKELIJAKORTILLA! MYÖS MUITA OPISKELIJATARJOUKSIA! TSEKKAA UUDET NETTISIVUT: TI-LA KLO 22-23!!! Elämänsä aikana nEwton kirjoitti EnEmmän uskonnosta ja alkEmiasta kuin mistään muusta aihEpiiristä. ”rikollisEt, kutEn koirat, palaavat aina oksEnnuksEna luoksE”, nEwton totEsi hirttäjäistEn jälkEEn. Newton vastasi ratkaisseensa kysymyksen jo vuosia sitten. Kun Halley kysyi kuinka Newton tiesi tämän, hän vastasi: ”Olen laskenut sen.” Kiihtyneenä Halley pyysi saada nähdä laskutoimitukset. Newton ei kuitenkaan löytänyt muistiinpanojaan, mutta lupasi tehdä laskutoimituksen uudelleen ja lähettää tulokset Halleylle postissa. Kolmen kuukauden jälkeen Halley sai postissa De Motu Corporum in Gyrum -nimisen, 9-sivuisen käsikirjoituksen, jossa Newton esitti päätelmänsä. Halley matkasi välittömästi takaisin Cambridgeen ja rukoili Newtonia julkaisemaan päätelmänsä koko tiedemaailman nähtäväksi. Newton ei kuitenkaan ollut mies, joka olisi tehnyt asioita puolivillaisesti. Hän syventyi aiheeseen koko tarmollaan, ja 18 kuukauden aherruksen jälkeen, huhtikuussa 1686, hän esitteli Royal Societylle ensimmäisen osan kolmiosaisesta teoksestaan Philosophiae Naturalis Principia Mathematica. Tämä kirja on luultavasti merkittävin koskaan kirjoitettu tieteellinen teos. Hooke syytti jälleen Newtonia varkaudesta. Newton raivostui ja uhkasi jättää teoksensa julkaisematta. Halley, aina yhtä taitavana diplomaattina, onnistui kuitenkin rauhoittamaan Newtonin. Kirjassaan Newton selitti monta ongelmaa, jotka olivat vaivanneet nerokkaita ihmisiä vuosisatojen ja -tuhansien ajan. Hän selitti muun muassa vuorovesi-ilmiön johtuvan kuun ja maan välisestä vetovoimasta. Lisäksi hän ratkaisi komeettojen liikeradan ongelman, joka poikkeaa selvästi planeettojen liikeradoista. Haley kunnioitti Newtonia kirjoittamalla hänelle Principian alkuun runon, jonka viimeinen säe kertoo paljon Halleyn arvostuksesta: ”Lähemmäksi jumalia ei yksikään kuolevainen voi päästä”. tammikuussa 1689 Newton sai paikan parlamentista. Aika politiikassa muutti tiedemiestä myös ihmisenä. Hän vietti paljon aikaa muiden suurten ajattelijoiden ja tiedemiesten kanssa ja solmi monta ystävyyssuhdetta. Yksi hänen uusista ystävistään oli muuan John Locke. Nämä kaksi suurmiestä kävivät aktiivista kirjeenvaihtoa aina Locken kuolemaan asti. Syyskuussa 1693 Newton sai jonkinlaisen hermoromahduksen, jonka aikana hän kirjoitti läheisimmille ystävilleen erittäin vihamielisiä ja katkeria kirjeitä. Pian Newton kuitenkin palautui ennalleen ja pahoitteli ystävilleen aiheuttamaansa mielipahaa. Hän selitti syyksi unenpuutteen, joka ei ollut hänen elämäntavoillaan tavatonta. Tutkijat ovat epäilleet syyksi myös elohopeatai lyijymyrkytystä, jonka Newton olisi saanut alkemiakokeidensa aikana. vuonna 1696 Newton lopultakin sai kaipaamansa arvostusta, kun hän sai hyväpalkkaisen valtion viran valtion rahapajan johtoportaasta Lontoossa. Hän muutti kiireessä pääkaupunkiin ja jätti näin taakseen Cambridgen, jossa hän oli asunut vuosikymmenten ajan. Uudessa virassaan Newton nousi pian erittäin vaikutusvaltaiseen asemaan. Hänen tehtävänään oli saada kuriin Englannin taloutta vaikeuttava rahanväärennys ja valvoa samalla uusien kolikoiden valmistusta. Uudessa työssään Newton tutustui läheisesti Lontoon alamaailmaan ja kohtasi muun muassa kuuluisan mestaririkollisen William Chalonerin, joka kerran avoimesti solvasi Newtonia ”vanhaksi koiraksi” parlamentin istunnossa. Newton raivostui ja vannoi saavansa Chalonerin tuomiolle. Pian hän taivuttelikin kolme tuomittua vankia todistamaan Chalonerin syyllisyyden puolesta tarjoamalla näille erinäisiä vastapalveluksia. Epäselvissä olosuhteissa kuolemaan tuomittu mies kirjoitti vielä Newtonille, jonka varassa hänen elämänsä lepäsi, ja rukoili häneltä armahdusta. Newton ei kuitenkaan taipunut. ”Rikolliset, kuten koirat, palaavat aina oksennuksena luokse”, Newton totesi hirttäjäisten jälkeen. kun newtonin vanha vihamies Robert Hooke kuoli vuonna 1703, Newton valittiin johtamaan Royal Societya, jonka arvokkuus ja menestys oli hiipunut menneisyyteen. Newton päätti palauttaa tieteellisen metodin arvoonsa ja luoda järjestölle vakaan taloudellisen pohjan. Muutamassa vuodessa Royal Societyn talous oli huomattavasti parempi ja järjestö oli muuttanut uusiin tiloihin. Newtonin aikana järjestön ulkomaalaisten jäsenten määrä tuplaantui ja hän itse kestitsi usein eri maiden suurlähettiläitä. Jostain mysteerisestä syystä johtuen Robert Hooken muotokuva katosi järjestön muuton aikana. Vuonna 1705 Newton aateloitiin. Juhlaillallinen järjestettiin Cambridgessa, jossa nuori ja lahjakas Isaac Newton oli tarjoillut ruokaa rikkaammille opiskelijoille 45 vuotta aiemmin. suurmiehen terveys alkoi reistailla, kun hän lähestyi 80 ikävuotta. Hänen läheisensä estivät ylimääräisten ihmisten vierailut, jotta Newton ei olisi rasittanut itseään liikaa. Pettymään joutuivat muun muassa Benjamin Franklin ja nuori ranskalainen François Marie Arouet, joka kirjoitti nimellä Voltaire. Newton kuoli 84-vuotiaana maaliskuun 20. vuonna 1727, kärsittyään useita päiviä munuaiskivistä johtuvista kivuista. Hän kieltäytyi ripittäytymisestä, sillä hän oli koko ikänsä pitänyt kolminaisuutta harhaoppina. Hiukan ennen kuolemaansa Newton vertasi itseään pikkupoikaan, joka leikkii merenrannalla pikkukivillä, joista yksi oli toista sileämpi samalla, kun kokonainen merellinen totuutta seisoi pojan edessä vielä löytämättä. Muutama vuosisata myöhemmin Albert Einstein kirjoitti Newtonista; ”onnekas Newton, tieteen onnellinen lapsi. Luonto oli hänelle avoin kirja, jonka sivuja hän saattoi lukea ilman vaivaa”.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2015 Pika-arviot 18 Ma 16.11. Kesäkurpitsakeitto* Lohipyörykät, tomaatti-tillikastike Broileripekonikastike* Ti 17.11. Täytetyt kasvis-herkkusieniohukaiset* Matruusin kalaleike* Uunimakkara Lihakeitto Ke 18.11. Kasvisherkkusienirisotto* Lohikeitto* Kalkkunaleike To 19.11. Tomaatti-kesäkurpitsavuoka* Kalagratiini* Jauhelihapihvi, kermapippurikastike Pe 20.11. Quornfile omenakastikkeessa* Päivän kala Burgundinpata* *Täyttää Kelan suositukset Ma 9.11. Tofu-kasviskeitto* Rapea kalakeike Kinkkukastike, pasta* Ti 10.11. Kasvislinssikastike* Mantelikala* Kaalikääryleet Ke 11.11. Kasvistortillat* Lohipihvejä Naudanliha-smetanakastike* To 12.11. Tomaatti-sipulipiirakka* Bordelaisekala* Jauhelihapyörykät Pe 13.11. Juustoiset kasvispihvit Savukalakastike, pasta* Chicken madras* Ma 2.11. Porkkanasosekeitto* Turskaleike* Jauhelihapihvi, tomaattikastike Ti 3.11. Soijagulassi* Tonnikalatortillat* Riistapyörykät Ke 4.11. Kasvis-fetapihvi Currykala* Kebabwokki* Nakkikastike To 5.11. Kasvispyttipannu* Chilikala Jauhelihakastike, pasta* Pe 6.11. Kasvispizza* Kalaa sitruunakastikkeessa* Broilerkiusaus iloKiven ruoKalisTa 2.11.–20.11. vKo 47 vKo 46 vKo 45 MacGyver avaruudessa YKsin Marsissa Cast Awayn haaksirikkoisella Chuckilla ( Tom Hanks) oli helppoa. Autiolle saarelle huuhtoutunut miekkonen sentään tiesi, että apua löytyisi samalta planeetalta, eikä saarikaan ole asuinpaikaksi pahin mahdollinen. Hieman vaikeampi tilanne on Ridley Scottin ohjaaman Yksin Marsissa -elokuvan astronautilla ( Matt Damon), joka yrittää selvitä nokkeluutensa turvin Marsin kamaralla. Yksin Marsissa on erinomainen elokuva. Vaikka maailma on rakennettu huolella, ei katsojaa uuvuteta tiedejargonilla. Viihdyttävä teos antaa tilaa erinomaiselle pääroolille ja toimivalle tarinankerronnalle. Aiemmin kehutun Scottin viimeisimmät ohjaustyöt ovat saaneet ristiriitaisen vastaanoton. Yksin Marsissa eroaa edeltäjistään ainakin yhdellä ratkaisevalla tavalla: elokuva ja sen hahmot eivät ota itseään liian vakavasti. Arimo Kerkelä Suomen ja lännen myytti KariM Maiche: MiTäs Me länsiMaalaiseT! suoMi ja lännen KäsiTe (inTo) Suomalaisuus on kertomus, joka ei koskaan ole ollut valmis ja joka ei koskaan tule valmistumaan. Sama pätee termiin länsimaalaisuus. Karim Maiche kiinnittää teoksessaan lukijan huomion tähän tosiasiaan, joka tuntuu välillä unohtuvan julkisessa keskustelussa. Maiche nostaa nopeaan tahtiin esiin eri kirjoittajia, lähteitä ja historian taitekohtia, mikä tekee tekstistä välillä hiukan poukkoilevaa luettavaa. Aikaamme, jonka suurin puheenaihe on maahanmuutto ja pakolaisuus, kirja tarjoaa yhden keskusteluun yhden näkökulman mutta ei juuri muuta. Kirjaa voisi syyttää kulttuurirelativismista, ellei kirjoittaja hyvin selkeästi sanoutuisi irti normatiivisista väittämistä, kuten Maiche tekee. Jaakko Kinnunen Tiedettä ja avaruusnörtteilyä andY Weir: YKsin Marsissa (inTo KusTannus) Kuinka selvitä yksin Marsissa yli vuoden ajan, jos kaikki menee mönkään? Tästä lähtökohdasta Andy Weir kirjoittaa mielenkiintoisen ja paikoin hauskan tarinan, joka etenee tasaisella vauhdilla sivulta toiselle. Hiukan paatoksellinen teos on selkeästi tarkoitettu NASAn profiilin nostattamiseen, mikä voidaan kuitenkin antaa anteeksi, koska tarkoitus on näinkin hieno. Jos tiede ja teknologia eivät kuitenkaan ole sinun juttusi, kirja kannattaa luultavasti jättää kirjakaupan hyllylle. Teos on kuitenkin erittäin suositeltava kaikille avaruusja tiedenörteille. Astronautin selviytymiskamppailu vihamielisellä planeetalla jos mikä osoittaa sen, että nörtit perivät maan! Jaakko Kinnunen Vastavirtaan uimalla PISA-menestykseen hannu siMola: KouluTusihMeen ParadoKsiT. esseiTä suoMalaisesTa KouluTusPoliTiiKasTa. (vasTaPaino) Kasvatussosiologian professori Hannu Simola pohtii esseissään suomalaista koulutuspolitiikkaa erityisesti uudistusten ja muutosten näkökulmasta. Kirja koostuu Simolan tärkeimmistä artikkeleista, jotka käsittelevät ns. suomalaisen koulutusihmeen historiallista kehitystä. Käsittelyyn pääsevät mm. markkinaliberaali koulutuspolitiikka, koulun kehittämiseen liittyvät ongelmat sekä koulun ja koulutuksen pohjalla vaikuttavat arvot ja ismit. Kirjoittaja kysyy ja pyrkii vastaamaan, miten on mahdollista, että suomalainen koulu on menestynyt maailman mittakaavassa niin hyvin, vaikka teemme kaiken vastoin muualla vallitsevia koulutustrendejä? Eva Kottonen Elämän katastrofit iida rauMa: seKsisTä ja MaTeMaTiiKasTa (GuMMerus) Iida Rauman toinen romaani pureutuu yksilöiden kautta kosmiseen tragediaan, joka tunnetaan ihmiselämänä. Järki, tiede, usko ja tuntematon kohtaavat teoksen soljuvassa tekstissä kiehtovalla tavalla. Seksistä ja matematiikasta on paitsi mukaansatempaava kertomus ihmisestä, myös katsaus matematiikkaan, syväekologiaan, ekokatastrofiin ja lajirelativismiin. Ihmisen yksinäisyys seitsemän miljardin lajitoverin ja maailmankaikkeuden keskellä vertautuu lajikatoon ja vääjäämättömään tuhoon. Silti kaikkialla sykkii himo ja rakkaudennälkä. Teos ruotii ajatuksia herätellen maailmankuvien sekoittumista, kuolemaa ja elämää. Seksistä ja matematiikasta on oivallinen romaani, joka ajoittaisesta temaattisesta harhailustaan huolimatta pitää otteessaan. Teksti lipuu vaivatta tyylistä toiseen: realismi, kauhu ja tiede kietoutuvat toisiinsa. Teos kyseenalaistaa kaiken ja jättää lopulta haikeankauniit jäähyväiset. Toivo elää, vaikka se onkin järjetöntä, ehkä jopa turhaa. Peitsa Suoniemi Teatraalinen tähti palaa estradille chisu: Polaris (Warner) Chisun nousu viime vuosikymmenen lopulla osui siihen saumaan, kun suuret levy-yhtiöt tajusivat kotimaisten naispoppareiden myyvän ihan ältsisti kultaa ja mirhamia. Nyt Chisu, Jenni Vartiainen, sooloileva Laura Närhi ja kumppanit ovat saaneet nuorempia kilpailijoita Instagramja Snapchat-polven artisteista. Polaris-levyllä Chisu kuitenkin näyttää, että hänen musiikilleen on edelleen tilausta. Paluu onnistuu, koska jylhä Polaris on Chisun paras albumi. Arimo Kerkelä Laulutaiteilija Ismo Alanko isMo alanKo: isMo Kullervo alanKo (FullsTeaM records) Haastatteluissa Ismo Alanko on kertonut, että hän pyrki uudella levyllään kauneuteen. Tunnelmoivalla levyllä laulaakin keski-ikäinen ja seestynyt taiteilija, joka ei enää provosoi. Omaan korvaani levyn ensisingle Kieli jolla vaikenen oli pettymys. Ei kai Alanko ole sekoittanut kauneutta tylsyyteen? Onneksi loppulevy osoittaa pelon (pääosin) turhaksi. Alanko toistaa melko paljon tuttuja maneerejaan, mutta kokonaisuus on silti onnistunut. Parhaimmillaan albumi on silloin, kun Alanko yhtyeineen yllättää tarjoamalla jotakin uutta ja raikasta. Levyn selvästi paras kappale Mikrokosmos nouseekin pilviin rikkaan sovituksen voimin. Tätä se kauneus on. Arimo Kerkelä Kirja, joka voi tehdä sinusta paremman ihmisen riKu ranTala & TuoMas MilonoFF: Mad success – seiKKailijan selF helP (johnnY KniGa) Madventuresista (tai ehkä jo paremmin Docventuresista) tunnettujen Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin uusin teos ilmoittaa olevansa ainoa lukijan koskaan tarvitsema elämäntaito-opas, jonka 99 askelta tuovat menestystä duunissa, reissussa ja elämässä. Varsin markkinahenkiset kääreet eivät kerro paljoakaan itse kirjasta. Käytännössä Mad Success on kepeästi mutta perusteella koottu tietoja opaskirja, joka pyrkii tarjoamaan ohjeita hyvään elämään. Teoksen punaisena lankana toimivat seitsemän kuolemansyntiä, joita on käsitelty samaan tapaan myös kaksikon Truths & Rights -radio-ohjelmassa. Erinomainen teos todella antaa uutta ajateltavaa. Suosittelen. Arimo Kerkelä
19. sivun kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2015 JAZZIN LAHJA JYVÄSKYLÄLLE muSIIKKI. Grammy-palkittu romanialaissyntyinen Marian Petrescu on ylistetty jazzpianisti, joka on kiertänyt konsertoimassa ympäri maailmaa. Tukikohta hänellä kuitenkin on Jyväskylässä. S ynnyin Romaniassa vuonna 1970. Innostukseni musiikkiin sai alkunsa musikaalisesta perheestäni. He huomasivat jo varhain, että minullakin oli musiikillista lahjakkuutta. Isäni osti pianon ja hankki minulle soitonopettajan. Isäni oli paras ystävä, joka minulla on ikinä ollut, mutta hän oli myös vihainen, jos en keskittynyt soittamiseen. Hän opetti, ettei musiikin kanssa leikitä: kun harjoittelee kunnolla, saa tuloksia. Hän myös kultivoi korvaani soittamalla minulle jatkuvasti klassista musiikkia, pianoja viulukonserttoja. Ihastuin jo lapsena jazziin, vaikka se olikin siihen aikaan Romaniassa kiellettyä: jazz ja kommunismi eivät vain sopineet yhteen. Konservatoriossakin sai soittaa vain klassista, ja opettaja kävi erikseen kieltämässä, etten soittaisi jazzia. Kun olin neljävuotias, isoveljeni lähti Suomeen tekemään radio-ohjelmia ja soittamaan ympäri maata. Muistan, kun veimme hänet junalle. Se tuli Venäjän kautta ja sen päällä oli valtavasti lunta. Vuonna 1982 pääsin käymään veljeni luona. Vietettyäni kuusi viikkoa Jämsässä olin todella ihastunut Suomeen: Romaniassa oli kommunismin aikaan likaista, mutta Suomessa kaikki vaikutti olevan hyvin. Lopullisesti saavuin Suomeen vuonna 1988. Sitä ennen asuin muutaman vuoden Ruotsissa, sillä isäni toimi Göteborgin sinfoniaorkesterin konserttimestarina. En tykännyt asua Ruotsissa, koska siellä oli tylsää. Suomessa on mukavampaa. Asuin Sibelius-Akatemiassa opiskellessani Helsingissä, joka on mielestäni paras kaupunki Euroopassa: se ei ole liian vanha eikä moderni, vaan juuri sopiva. Edustan aina Suomea: joka paikassa minut esitellään suomalaisena jazzmuusikkona. Miksi ei? Olen asunut Romaniassa 12, Ruotsissa viisi ja Suomessa 28 vuotta. Mikä siis on minun maani? Minua on pyydetty muuttamaan Yhdysvaltoihin, Romaniaan ja Australiaan, mutta minä valitsen Suomen, koska minulla on täällä hyvä olo! On ystäviä, perhe eikä minulta puutu mitään. Olen todella tyytyväinen siihen, että voin olla jazzmuusikko Suomessa. Kun soitan, ihmiset tykkäävät siitä ja minulle se on tärkeintä. Kun ihmiset hymyilevät, olen voittanut. Karisma on kaikki kaikessa. Yleisön miellyttäminen on kuin omenoiden myymistä torilla: kaikki muutkin myyvät omenoita. Se, miten myyt, erottaa sinut muista. Grammy-palkinto yllätti, tietenkin. Se on kuitenkin vain yksi palkinto. Monella on vastaavia viisitoista, ellei enemmänkin. Se, miten palkitsemme toisiamme, on fiktiota: kuka meistä on oikeasti toistamme parempi? Ehkä jotkut arvostavat minua nyt enemmän. Se on heidän asiansa. Itse en ole koskaan tyytyväinen siihen, miten soitan. Ei ole päivää, jona en olisi harjoitellut. Silloinkin kun olen sairaana, haluaisin harjoitella. Jos en voi soittaa, luen ja kirjoitan nuotteja. En osaa olla ilman musiikkia. On kuitenkin pakko sanoa, että elämässä ei tärkeintä ole kuitenkaan musiikki, vaan perhe ja ystävyys. Ihmiset tekevät minut iloiseksi. teksti Laura Piiroinen kuva Unto Luoto mARIAN PETRESCu z z SyntynytzBukarestissazvuonnaz1970. z z OpiskellutzpianonsoittoazRomaniassa,zRuotsissazjazSuomessa. z z VoittizGrammyn,zyhdenzmaailmanzarvostetuimmastazmusiikkipalkinnoista,zensimmäisenäzsuomalaisenazjazzmuusikkonazvuonnaz2009. z z AsunutzJyväskylässäzvuodestaz1988. z z Vaimozjazkaksizlasta.
Yliopistonkatu 38 Onnijkl Pub&Club Onni OPISKELIJAYSTÄVÄLLINEN PUB KESKUSTAN YTIMESSÄ PALVELEE OPISKELIJAYSTÄVÄLLINEN PUB KESKUSTAN YTIMESSÄ PALVELEE SU TO 1102 PE LA 1103 Arkisin karaoke – Maanantaisin Keskiviikkoisin klo 20 BINGO TIETOVISA klo 20 viikonloppuisin disco S uper unnuntai ... ja opiskelijan lompakko kiittää! www.sonaatti.fi kahvikuppia vuodessa Tervetuloa! Opiskelija-alennus –25% Silmälaseista ja lisämukavuuksista kehysryhmästä alk. 79 € Opiskelija-alennus 25% koskee silmälaseja ja lisämukavuuksia, kun kehyshintaluokka on alk. 79 €. Ei voida yhdistää Pakettihinnoitteluun, Valitse 2 Maksa 1 -hinnoitteluun eikä muihin tarjouksiin. Voimassa oleva opiskelijakortti esitettävä kaupan teon yhteydessä. Alennusta ei myönnetä piilolinsseistä, tarvikkeista eikä aurinkolaseista ilman voimakkuutta. JYVÄSKYLÄ: Kauppakatu 18, puh. 014 611 130 30071146_Specs_JKL_opiskelijailmo_112x80.indd 1 27.10.2015 9.32