Kahdentoista tunnin sukellus yliopiston pimeälle puolelle. akateeminen ruotsi uusiksi kampuksen yö rasvaruoalla talvikuntoon karhut viemäriin Verkko on Anonyymien temmellyskenttä: rAiskAusjA tAppouhkAukset ArkipäiVää jyVäskylän ylioppilAslehti 3. marraskuuta – 23. marraskuuta 2014 54. VuosikertA 9
Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2014 N aisiin kohdistuva nettiviha raiskausja tappouhkauksineen on ravistellut viime kuukausina mediaa ja peliteollisuutta. Uutisoinnin perusteella voisi kuvitella, että häirintä koskisi erityisesti julkkiksia tai tietokonepelien parissa näkyvästi työskennelleitä naisia. Oikeasti ongelma on paljon laajempi. Haastattelin tähän lehteen jyväskyläläistä Saara Huttusta, joka on pitänyt Uuden Suomen sivuilla blogia muutaman vuoden ajan. Hänen saamansa vihapalaute ja huorittelu osoittavat, ettei yksityishenkilökään välty törkeyksiltä. Internetissä pienikin häirikköjoukko saa aikaan paljon melua. Tuntuu kuitenkin ihmeelliseltä, kuinka usein törkeitä uhkauksia vähätellään ja puolustellaan. Ihan kuin ne pitäisi ottaa annettuna osana internetin yleisluonnetta, ei niinkään yksittäisten ihmisten tietoisena toimintana. Perusteluja raiskausja tappouhkausten sivuuttamiselle on moneen lähtöön, mutta muutama pistää jatkuvasti silmään. Ensinnäkin on tämä, että no se sai mitä ansaitsi. Mitäs kirjoitti blogia/laittoi videon nettiin/kehtasi väittää, että olisi jotenkin sovinistista huoritella naisia täällä anonyymillä foorumilla. Mitä arkisimmat asiat oikeuttavat henkilöön menevän herjaamisen tai ainakin sen sivuuttamisen. Asenne kytkeytyy siihen, kuinka normaalia s eurakuntavaaleissa 9.11. ratkaistaan, miten kirkko suhtautuu sateenkaaripareihin. Vaaleissa valitaan seurakuntien paikalliset luottamushenkilöt, jotka päättävät kirkolliskokoukseen eli kirkon korkeimpaan päätöksentekoelimeen lähetettävistä edustajista. Viime seurakuntavaaleissa äänioikeuttaan käytti kirkon jäsenistä vain kuudesosa, ja tulokset olivat sen mukaisia. Ahkerimmin uurnilla kävivät vannoutuneimmat kirkkokonservatiivit, joten esimerkiksi vaatimukset samaa sukupuolta olevien parien parisuhteiden siunaamisesta eivät ole edenneet. Ruotsin mallin mukaista kirkollista sukupuolineutraalia avioliittoa ei ole uskallettu edes nostaa keskusteluun. Kun kirkolliskokouksessa päätettiin parisuhteensa rekisteröineille järjestettävästä vapaamuotoisesta rukoushetkestä – varsin pienestä ja riittämättömästä myönnytyksestä –, jotkut edustajat puhuivat vakavalla naamalla siitä, kuinka päätös johtaa pedofilian hyväksymiseen ja kristittyjen vainoihin. He ovat myös vaatineet, ettei seurakuntiin tulisi voida palkata homoseksuaaleja työntekijöitä. kirkon jäsenistä valtaosa ei kuitenkaan jaa näitä konservatiivisia arvoja eikä kannata homoseksuaalien syrjintää kirkossa. Päivi Räsäsen suureksi harmiksi jopa papeista suurempi osa kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia kuin vastustaa. Toistaiseksi kuitenkin äänekäs konservatiivisten maallikkopäättäjien vähemmistö on onnistunut torppaamaan homoseksuaalien tasa-arvoiset oikeudet. Lähimmäisenrakkaudesta ja oikeudenmukaisuudesta saarnaava kirkko, joka syrjii jäseniään seksuaalisen suuntautumisen perusteella, on tekopyhä. Tarvitaan muutosta, mutta se ei tapahdu niin pitkään kuin viisi kuudesta kirkon jäsenestä jättää äänestämättä. Oskari Rantala Opiskelija, seurakuntavaaliehdOkas Uhkailu ei kuulu edes nettiin konservatiivit sanelevat kirkon linjan huorittelu ja muu tavallisessa elämässä täysin sopimaton vuorovaikutus on joissain internetin sopukoissa. Ero raiskausuhkausten ja tavallisen mielipiteenvaihdon välillä hämärtyy. toiseksi on tämä ihmeellinen loukkaantumisreaktio, jolla kaapataan huomio herjaamiselta. Kun joku vahingossakaan yhdistää raiskausuhkaukset ja huorittelun erityisesti naisiin kohdistuvaksi ongelmaksi, kuorohuuto käynnistyy: minä en ainakaan uhkaillut, näin taas syytetään kaikkia miehiä naisvihasta, tämä on miesvihaa! Ja kun on miesvihaakin, miksi vielä puhutaan naisvihasta? Ongelma ratkaistu. On hassua, kuinka moni sellainen internetin käyttäjä, joka itse ei (toivottavasti) lähettele uhkaviestejä, kieltäytyy pitämästä uhkailua ongelmana. Monien on myös nähtävästi helpompi tuomita varomattomaksi koetun yleistyksen tehnyt toimittaja tai bloggari kuin raiskausuhkauksia lähettelevä herjaajajoukko. Toivottavasti meneillään olevat kohut nostavat internetin likapyykin niidenkin ihmisten silmiin, jotka eivät ole menettäneet suhteellisuudentajuaan anonyymien foorumeiden pienoismaailmoissa. Olisi aika saada normaalin elämän perussäännöt internetiin. Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi kansan ääni puhu suusi puhtaaksi. anna palautetta ja herättele keskustelua. kirkollista sukupuolineutraalia avioliittoa ei ole uskallettu edes nostaa keskusteluun. Olisi aika saada nOrmaalin elämän perussäännöt internetiin. Inttiin vai? Höpsis! Entä jos olisit yksi toimituksemme kolmesta muskettisoturista, Jylkkärin uusi SIVARI? Me jylkkärissä elämme jo ensi kevättä. työskenteletkö juuri sinä silloin lehtemme toimituksessa? jylkkärin sivarin tehtäviin on perinteisesti kuulunut valokuvaaminen. entä osaatko taittaa? piirtää? kirjoittaa? näitä kaikkia voi jylkkärin sivari myös tehdä, vahvuuksistaan ja kiinnostuksestaan riippuen. tarjoaMMe rennon työporukan, kiinnostavan näköalapaikan yliopiston elämään ja hyvät mahdollisuudet kehittää itseään kuvaajana, taittajana tai toimittajana. työaikamme ovat joustavat eivätkä sisällä joulunpyhiä tai muita ikävyyksiä. toivoMMe sinulta luovuutta ja ideointikykyä sekä ennen kaikkea reipasta asennetta. nykyinen sivarimme kotiutuu 14.3. ja toivomme, että pystyisit aloittamaan mahdollisimman pian sen jälkeen. tarvittaessa palveluksen alkamisajankohdasta voidaan hieman joustaa. kesällä lehden lomaillessa sivari työskentelee lyhyen ajan myös jYYn asukasja taloustoimistossa. lähetä hakemuksesi osoitteeseen paatoimittaja@jylkkari.fi. alamme käsitellä saapuneita hakemuksia 15.12., minkä jälkeen valitsemme sivarin sopivan löydyttyä. liitä mukaan muutama näyte osaamisestasi tai linkki netissä sijaitseviin näytteisiin / portfolioon. ”omituista että poliisi puuttui täysi-ikäisten opiskelijoden hauskan pitoon opiskelijoiden talosssa. mikähän poliisivaltio tästä on oikein kehkeytymässä.” Nimimerkki Visitor kommentoi M-talon bileitä Keskisuomalaisen nettisivuilla.
3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2014 Kartalla Syksy pimenee, mutta onneksi iltoja voi viettää sisätiloissa. Jotta lysti ei kävisi liian kalliiksi, listasimme kartalle Jyväskylän pubien ja yökerhojen happy houreja ja muita vastaavia alennustunteja. Lista ei ole kattava. Shaker Milloin: Pe ja la klo 01-2.30 Hinnat: Olut, siideri ja erilaisia shotteja 1,5e 3e PoPPari Milloin: Joka päivä klo 18-21 Hinnat: Muun muassa 0.5l olut, 0,4l siideri ja shotteja / 4e iriSh Pub lucky baldwin’S Milloin: Sunnuntaisin Hinnat: Esimerkiksi drinkit ja shotit puoleen hintaan. karaoke bar helmi Milloin: Ke, to ja su klo 19-22. Hinnat: Olut 0,5l, siideri 0,33l, lonkero 0,33l / 3,5e Myös muita alennuksia. Alennukset opiskelijoille. Tule Tekemään kanSSamme Jylkkäriä! Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ti 4.11. ti 25.11. Seuraava avuSTaJaPalaveri ilmoiTukSeT Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin loppuvuoden ilmestymispäivät: 24.11. 15.12. Jylkkärin ToimiTuS Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Arimo Kerkelä toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kuvaaja-graafikko: Perttu Puranen sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Perttu Puranen Painos: 6000 kpl Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki p. 06 4186750 ISSN 0356-7362 bar PaSSion Milloin: Keskiviikkoisin Hinnat: Hinnat tuotteesta riippuen 2,90e3,50e muSTa kynnyS Milloin: Joka päivä klo 14-20 Hinnat: Olut 0,4l / 3,70e. karaokePub reSina Milloin: Ma-ke 19-23 Hinnat: Olut 0,33l, lonkero 0,4l ja erilaisia shotteja / 3e. Myös muita alennuksia. kulTTuuriravinTola ylä-ruTh Milloin: Ma-su klo 18-20 Hinnat: Olut 0,25l / 2e Lonkero 0,33l / 3,70e Myös muita alennuksia. Sohwi Milloin: Ma-pe klo 16-18, ti-la 22-00 Hinnat: Puna-, valkoja kuohuviini 12cl / 3,20e (ma-pe) Aura 2,70e, Karjala 0,4l / 3,40e (ti-la) vakioPaine Milloin: Su-to Hinnat: Olut 0,4l, siideri 0,4l ja lonkero 0,3l / 3,5e ruma Milloin : Ke ja to 21-03.30, pe ja la 21-23 Hinnat : Hanatuotteet ja erilaisia shotteja 2,5e Lisäksi ke ja to 21-03.30 juomia 3,5e giggling marlin Milloin: Torstai, koko ilta Hinnat: Esimerkiksi olut, siideri, lonkero / 3e opiskelijaja memberkorteilla ”KyLLä IHMInen VOI Syödä TALIPALLOjA, MuTTA en TIedä KeneLLe ne MAISTuVAT jA MITä TAPAHTuu KOLeSTerOLILLe.” Korkeasaaren intendentti Kirsi Pynnönen-Oudman vastaa Jylkkärin toimittajan kysymykseen.
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2014 Outoja vihjailuja laitoksilta KieliOpinnOt. Kielikeskukselta kerrotaan, että jotkut laitokset ovat pyrkineet rajoittamaan opiskelijoidensa kielten opiskelua säästösyistä. Tilanne on onneksi parantunut viime vuosina. teksti Topias Peltonen kuva Perttu Puranen K ielikeskuksen kursseille tulee aina välillä opiskelijoita, joiden oma laitos toivoisi heidän keskittyvän johonkin aivan muuhun. ”Opettajat kertovat silloin tällöin opiskelijoiden sanoneen esittäytyessään, ettei heidän pitäisi olla täällä. On käynyt niinkin, että yksittäiseltä laitokselta on lähetetty jopa viestiä kielikeskukseen, ettei kyseessä olevan laitoksen opiskelijoita tulisi ottaa vapaavalintaisille kursseille”, kielikeskuksen johtaja Peppi Taalas kertoo. Taalas toivoo, että opiskelijat osaisivat itse pitää huolta oikeudestaan hyödyntää yliopiston tarjontaa. Hän ei halua yksilöidä laitoksia, joiden kanssa ongelmia on tullut ilmi. Tilanne on Taalaksen mukaan parantunut viime aikoina. Yksi syy muutokseen lienee kielikeskuksen rahoitusjärjestelmä. Jyväskylässä kielikeskuksen rahoitus tulee noin puoliksi yliopiston perusrahoituksesta ja puoliksi laitoksilta. Tiedekunnat maksavat kielikeskukselle sen mukaan, miten paljon heidän opiskelijansa suorittavat siellä opintopisteitä. Vielä vähän aikaa sitten kielikeskuksen kurssit olivat laitoksille jopa kalliimpia kuin opiskelijoiden muut sivuaineopinnot. ”Mallia parannettiin hiukan 2013, kun opetusja kulttuuriministeriö teki uuden yliopistojen rahoitusmallin. Silloin nostettiin perusrahoituksen osuutta ja pudotettiin opintopisteen hintaa 67 eurosta 54 euroon, eli samalle tasolle muiden sivuaineopintojen kanssa”, Taalas kertoo. Kysyimme Kielija viestintäopintojen budjetoinnista tiedekuntien hallintoja opintoasiainpäälliköiltä. Yhteiskuntatieteellisen, humanistisen ja informaatioteknologian tiedekunnista ei ehditty saada kunnollisia vastauksia työmatkojen takia. Saapuneiden vastausten mukaan tiedekunnat arvioivat yleisesti budjetissaan vapaavalintaisten kielija viestintäopintojen kulut edellisenä vuonna suoritettujen opintopisteiden mukaan. Vaihtelu opintopisteiden määrissä voi kuitenkin olla vuosittain huomattavaa. Liikuntatieteellisen tiedekunnan hallintopäällikön Heikki Hervaksen mukaan heillä viime vuonna luku kasvoi tuntuvasti. ”Tuhansien eurojen vaihteluista tässä puhutaan. Budjetointi asettaa rajoja, mutta emme ole lähteneet opiskelijoilta mitään kieltämään. Toisaalta taloudelliselta kannalta emme voi kannustaakaan tekemään enempää kielija viestintäopintoja”, Hervas pohtii. Kauppakorkeakoulun opintoasiainpäällikkö Tapio Ruokolainen toteaa, ettei opiskelijoita aktiivisesti kannusteta ylimääräisiin kielija viestintäopintoihin hopsauksen yhteydessä. Suurimmalla osalla heidän opiskelijoistaan pakollisiin opintoihin kuuluu jo 40 opintopistettä kielija viestintäopinnoista. Tiedekunnat kielsivät väitteen suorasta vaikuttamisesta opiskelijoiden kielija viestintäopintoihin. Monet sanoivat pyrkivänsä enemminkin kannustamaan kansainvälistymiseen. Myös kielikeskuksen johtaja uskoo yliopiston viime vuosien kansainvälistymispyrkimysten parantaneen kieliopintojen arvostusta tiedekunnissa. Taalas arveleekin, että tällä hetkellä opiskelijoiden vaihtoehtoja rajoittaa eniten tiedekuntien HOPS-ohjaus. Eri alojen opiskelijoilla on erilaiset edellytykset mahduttaa kalentereihinsa vapaavalintaisia kielikursseja. Kaikkiaan Taalas on tyytyväinen tämän hetken tilanteeseen. ”Kielikeskus voi hyvin, ja Jyväskylässä on opiskelijoille tarjolla hyvä kattaus viestintäja kieliopintoja. Periaatteessa ongelmana on vain se, miten opiskelijoita ohjataan ja miten he itse innostuvat näitä valitsemaan järkevästi suhteessa omaan tulevaan ammattiinsa.” myös OpisKelijat vaikuttavat yleisesti ottaen tyytyväisiltä valinnanmahdollisuuksiinsa. Kysyimme tilanteesta opiskelijoilta Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan opintoja tiedevaliokunnan kautta, ja saimme muutamia vastauksia laitosten yrityksistä vaikuttaa opiskelijoiden kurssivalintoihin. ”Meillä kielten laitoksella on lähinnä ehkä suositeltu ottamaan esimerkiksi muiden kielten peruskursseja oman laitoksen sisällä eikä kielikeskuksesta, jos se vain on mahdollista”, kertoo Yhdistyneiden Kieltenlukijoiden koulutuspoliittinen vastaava Emmi Ahola. Viestintätieteiden laitoksen puolestaan kerrotaan hienovaraisesti vihjailleen ainejärjestöjen hallituksille, että ylimääräiset kieliopinnot ajavat tiukentuvassa taloustilanteessa laitosta ahtaalle. Kehotuksena oli, että opiskelijat miettisivät tarkkaan uuden kielen lukemisen aloittamista, ja ettei opintoja jätettäisi kesken muutamien kurssien jälkeen. TaloudelliselTa kannalTa emme voi kannusTaakaan Tekemään enempää kielija viesTinTäopinToja.
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2014 Outoja vihjailuja laitoksilta teksti Topias Peltonen kuva Perttu Puranen Jyväskylässä myllätään akateemista ruotsia YliOpistOn kirJastO panostaa ergonomiaan. Kirjastoon on hankittu kolme jumppapalloa vaihtoehdoksi työtuoleille. Lisäksi 3. kerroksen lukusaliin on saatu pari säädettävää pöytää, joiden ääressä voi työskennellä myös seisten. Informaatikko Nina Kivinen kertoo, että jumppapallot ja säädettävät pöydät on hankittu kirjastoon asiakaspalautteen perusteella. ”Enää meille ei tule palautetta kirjaston aukioloajoista tai tietokoneiden määrästä, vaan toivotaan säädettäviä pöytiä ja erilaisia istuimia.” Harmaat jumppapallot ovat jo hävinneet alkuperäisiltä paikoiltaan. Ideana onkin, että jumppapalloja voi liikutella haluamiensa työpisteiden ääreen esimerkiksi ryhmätyötilaan tai hiljaisen työskentelyn alueelle. ”Siksi on vaikea täsmällisesti sanoa, mistä pallot milloinkin löytyvät. Kirjastolla ei ole tilaa, missä niitä voisi vakituisesti säilyttää.” Kirjastossa seurataan tiiviisti, millaisen vastaanoton uudet istuimet saavat. ”Jos ne ovat oikein suosittuja, tarkoitus olisi hankkia pari palloa lisää”, Kivinen paljastaa. Jaana Kangas kirjastolla panostetaan ergonomiaan OpiskeliJat saavat pian tilaisuuden antaa palautetta opetuksen laadusta laajassa auditoinnissa. Yliopistolla on meneillään kattava arviointi, jollaisia tehdään kerran kuudessa vuodessa. Osana auditointia Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) saapuu tammikuussa kampukselle arvioimaan opetuksen laatua. Noin 45–50 opiskelijaa tullaan pyytämään haastateltavaksi, minkä lisäksi opiskelijoille tehdään satunnaisia kyselyjä kampuksella. Yliopiston laatupäällikkö Pirjo Halonen huomauttaa, että palautteen antaminen on opiskelijalle paras tapa vaikuttaa opetuksen laatuun. Tämä on toinen kerta, kun vastaava arviointi toteutetaan. Opiskelijoille järjestetään aiheesta infoja keskustelutilaisuus Agoralla 10. marraskuuta kello 14.15-16. Yliopisto saa arvioinnin tulokset toukokuussa 2015. Perttu Puranen Yliopisto-opetuksen laatu syynissä Kielikeskuksen johtajan Peppi Taalaksen mukaan yliopiston kansainvälistymispyrkimykset näkyvät laitosten suhtautumisessa opiskelijoiden kieliopintoihin. JOs JYväskYlän yliopiston kielikeskuksella aloitettu uudistus etenee toivotusti, erillistä akateemisen ruotsin kurssia ei kohta enää ole. Kielikeskuksella suunnitellaan pakollisten kielija viestintäopintojen yhdistämistä opiskelijoiden pääaineisiin niin, että niitä on mukana opinnoissa koko kandivaiheen ajan. “Olen aina ajatellut, ettei ole mitään järkeä opettaa kieliä irrallaan kaikesta muusta”, kielikeskuksen johtaja Peppi Taalas perustelee. Vastaavaa ei ole kokeiltu missään muussa yliopistossa Suomessa. Uudessa järjestelyssä viestintäja kieliopetusta ei enää eroteltaisi yksittäisten kielten kursseihin, vaan ruotsin, englannin ja viestinnän opinnot kulkisivat yhtenä jatkumona pääaineen opintojen rinnalla. Sisällöt muokattaisiin aiempaa lähemmäs opiskelijoiden omia aloja. UUtta rakennetta pilotoidaan tästä syksystä alkaen fysiikan laitoksella, jossa kielija viestintäopinnot kulkevat nyt aloittaneilla opiskelijoilla oman aineen kurssien mukana kolmen ensimmäisen vuoden ajan. Käytännössä opiskelijoilla on siis fysiikan kursseja, joiden kanssa yhtä aikaa järjestetään näitä opintoja tukevaa viestintäja kieliopetusta. Opetuksessa on mukana myös laitoksen omaa henkilökuntaa, esimerkiksi ruotsinkielinen henkilökunta osallistuu joihinkin ruotsin kielellä toteuttaviin osioihin. Seuraavaksi uudenmuotoista opetusta suunnitellaan historian ja etnologian laitokselle, tämän jälkeen kasvatustieteille. Taalas tahtoisi saada uudenlaisen rakenteen yliopistolla kaikkiin kandiopintoihin muutaman vuoden kuluttua. “Toivoisin, että tästä tulisi yleinen malli.” taalas UskOO, että uudistus lisää selvästi opiskelijoiden valmiuksia toimia omalla alallaan tarvitsemillaan kielillä. Lisäksi kielija viestintäopinnot alkavat tällöin heti opintojen alussa, jolloin ne tukevat esimerkiksi akateemista kirjoittamista silloin kun se on opiskelijoille vielä vierasta. Kielikursseja ei myöskään tarvitsisi enää erikseen mahduttaa kalenteriin muiden oppiaineiden lomaan. Minna Tiainen Anna Saruahon mielestä jumppapallolla on hyvä istua. sUOmen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja muut opiskelijajärjestöt tuomitsevat opetusja kulttuuriministeriön luonnoksen lukukausimaksujen määräämisestä ETA-alueen ulkopuolelta saapuville tutkinto-opiskelijoille. Ministeriön tavoitteena on edistää kotimaisten korkeakoulujen koulutusvientiä ja laajentaa korkeakoulujen rahoituspohjaa. Opiskelijajärjestöjen mukaan lukukausimaksut eivät tuo lisärahoitusta korkeakouluille. ”Maksavia opiskelijoita tulee olemaan vähän, ja sen vuoksi marginaaliseksi jäävät tulot vain kiertävät apurahoiksi sekä maksuja apurahajärjestelmän hallintoon. Tämä kiistämätön tosiasia on havaittu sekä muissa Pohjoismaissa että Suomen lukukausimaksukokeilussa”, järjestöt toteavat tiedotteessaan. Kannanoton ovat allekirjoittaneet SYLin lisäksi Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK), Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto (SAKKI), Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL), Suomen Opiskelija-Allianssi (OSKU) ja Finlands Svenska Skolungdomsförbund (DSS). Lakiesityksen lausuntoaika umpeutuu 21. marraskuuta. Arimo Kerkelä sYl: kv-opiskelijoiden lukukausimaksut eivät kannata PerTTU PUranen
Jyväskylän Ylioppilaslehti xx/xxx Tulkoon pimeys 12 TunTia kampuksella. Mitä yliopistolla tapahtuu, kun yö laskeutuu ja kirjasto sulkee ovensa? Jylkkärin toimitus otti selvää. 20.00-22.00 seminaarinmäki Y liopiston kirjasto menee kiinni iltakahdeksalta. Kun muut asiakkaat poistuvat koteihinsa, on minun ja Jylkkärin kuvaajan Perttu Purasen ilta vasta alkamassa. Tavoitteemme on valvoa koko yö yliopistolla ja selvittää, mitä kampuksella tapahtuu yöaikaan. Odotukset eivät ole erityisen korkealla. Toivon, että näkisimme jänisten lisäksi edes pari koiranulkoiluttajaa. Poistumme kirjastolta ja lähdemme kiertämään yliopistoa. On torstai-ilta, kylmää ja pimeää. Vastaan kävelee muutamia yliopiston työntekijöitä, mutta muuten on turhankin rauhallista. Muutamissa ikkunoissa paistaa vielä valo. ”Pitäisiköhän meidän kokeilla, aukeavatko mitkään ovet”, Perttu miettii Historican edustalla. Hetken mielijohteesta Perttu kokeilee H-rakennuksen ovea. Se on auki, joten päätämme astua sisään tyhjään käytävään. Pyörimme hämmentyneinä Historican tyhjässä alakerrassa. Ainejärjestötilan ovi on auki, mutta ketään ei näy missään. Vähän myöhemmin ulko-ovi käy uudestaan, ja sisään astelee pahvilaatikkoja kantava joukkio. Yksi historian ja etnologian laitoksen tohtorikoulutettavista on tullut muuttamaan tavaroitaan työhuoneeseensa. On hyvä huomata, että yliopistolla liikkuu vielä muitakin. Tarjoudumme kantoavuksi. Kun laatikot on kannettu, jäämme taas Pertun kanssa kahden. Päätämme nousta rakennuksen toiseen kerrokseen. Käytävän kauimmaisesta oviaukosta loistaa valo. Oviaukon takana, pienen huoneen perimmäisen syvennyksen perimmäisessä nurkassa istuu keski-ikäinen mies tietokoneen ääressä. Keskeytämme miehen työskentelyn. ”Kirjoitan täällä Suomen Historiallista bibliografiaa”, Matti Jussilaksi esittäytyvä mies kertoo. Jussila on päivisin töissä Jyväskylän kaupungilla, mutta hän tulee usein iltaisin yliopistolle työstämään kirjaluetteloa. Toisen kerroksen katon läpi kuuluu äänekästä jytinää. Kysyn Matilta asiasta. Hänkään ei tiedä mistä on kyse. Siispä portaita pitkin yläkertaan, jossa meteli tuntuu voimistuvan. Äänet kuuluvat salista, jonka ovet ovat kiinni. Yläkerran käytävän naulakko on täynnä vaatteita. Oven läpi erotamme, että meteli on laulua. Vieläpä saksankielistä laulua. Olemme hyvin hämmentyneitä. Tilanne selviää, kun laulu päättyy ja ovesta käytävään tupsahtaa opiskelijatyttö saksalaisessa kansallispuvussa. Hän kertoo, että menossa on Sturm und Drangin, Tosineen ja Tikkakosken kadettien Oktoberfest-sitsit. Sitsien ruokatauko on juuri alkamassa. Puhumme itsemme sisään. Tosineen kulttuurivastaava Taneli Tenhu etsii meille ystävällisesti tyhjät istumapaikat. Minun nimikyltissäni lukee Hannah, Pertusta tulee Marlene. 22.00-02.00 seminaarinmäki-maTTilanniemiGrilli 21 Tukevan aterian, muutamien shottien ja Eino Leinon juomalaulun jälkeen livahdamme sitseiltä Jylkkärin toimitukseen Opinkivelle. Opinkiven saunalla on menossa yhteisöviestijöiden ainejärjestön Imagon saunailta, jossa käymme kuokkimassa. Seminaarinmäellä riittää siis iltarientoja, mutta mikä on muiden kampusten tilanne? Keskiyöllä laskeudumme humanistikukkulalta Mattilanniemeen. Jyväsjärven rannalla on hiljaisempaa. Paljon hiljaisempaa, sillä näemme vain pari lenkkeilijää ja jäniksen. Perttu yrittää saada kuvan jäniksestä, joka kieltäytyy lähiotoksista ja luikkii karkuun. Parempi siis jatkaa matkaa. Onneksi Grilli 21 on yhteen asti auki. Perässämme sisään astuu nuori miesporukka. ”Olisiko teillä jäitä?”, kysyy yksi miehistä tiskillä. Miehen kaveri tarvitsisi niitä sormeensa. Jäiden sijaan löytyy vain kylmäkalleja, joista joukkio kieltäytyy. Kysyn sormensa satuttaneelta mieheltä, miten tämä teloi kätensä. ”Venäytin parkourissa. Enpä ole ennen nähnyt, kun oma sormi sojottaa ylöspäin. Puristin sen takaisin paikoilleen”, mies vastaa kun odotamme ruokiamme. Sitsit Historicalla ovat valitettavasti päättyneet, joten palaamme täysin vatsoin toimitukselle. Opinkiven saunalta kuuluu riemunkiljahduksia vielä kahdelta yöllä. 02.00-06.00 seminaarinmäki-maTTilanniemi-YlisTö On harmi, ettei Jyväskylän yliopistolle pääse opiskelemaan vuorokauden ympäri. Joitakin vuosia sitten Seminaarinmäen A-rakennuksella oli tietokoneilla varustettu 24/7-opiskelutila, joka hävisi remontin tieltä. Vastaavalle olisi yhä kysyntää. Varmasti tänäkin yönä monet opiskelijat valvovat tenttikirjojensa ääressä, jokainen omassa kodissaan. Kun kampuksella ei tapahdu mitään, järjestämme Pertun kanssa tapahtumaa itse. Jylkkärin Twitter täyttyy vähän liiankin levottomista videoista. Opettelemme parijongleerausta heikolla menestyksellä. Aamuneljältä lähdemme pyhiinvaellukselle kohti Ylistönmäkeä. Vaikka ihmiset nukkuvat, on luonto hereillä. Mattilanniemen sillan alla polskuttelee massiivinen kalaparvi. Myös järven pinnalla liitävä sumu on kaunis näky. Liikaa emme halua ihastella maisemia, sillä on pirun kylmä. Onneksi Hotelli Alban ovi on auki ja respa tyhjä, joten käymme käytävillä lämmittelemässä. Ylistönrinteellä kohtaamme taas jäniksen, mutta se karkaa ennen kuin Perttu ehtii vaihtaa kameraansa oikean linssin. Saavutamme Ylistönmäen huipun. Y33:n yläkerrassa palavat lähes kaikki valot, joita ei ilmeisesti sammuteta koskaan. Mitään sen merkittävämpää ei mäen päällä näy. Yö alkaa lähestyä loppuaan, joten on aika palata Seminaarinmäelle. ”Havahduin juuri ajatukseen, että nyt on lokakuu 2014”, Perttu sanoo paluumatkalla. ”Markat tuntuvat joltain kaukaiselta, jota on vain fiktiossa. Se aika on menny niin kauan sitten.” Alkaa olla henkinen aamuyö. Oktoberfest-sitsit tuntuvat jo vanhalta muistolta. Keskustelemme ajan kulumisesta. Tajuan, että täytän reilun kuukauden päästä taas vuosia. Mainitsen tästä Pertulle. ”Onneksi olkoon syntymäpäivän johdosta”, Perttu vastaa, kun laskeudumme Ylistönrinteen portaita. ”Se on vasta kuukauden päästä”, huomautan. ”Onnea matkaan.” 06.00-08.00 seminaarinmäki Aamu koittaa yliopistolle. Ensin töihin ilmaantuvat siivoojat ja rakennustyömiehet. Myös uimahalli AaltoAlvari avaa ovensa. Käymme uimahallin aulassa, jossa on lisäksemme vain muutamia eläkeläisiä. Auringon noustessa kampukselle ilmestyy yhä enemmän opiskelijoita ja työntekijöitä. Hieman ennen aamukahdeksaa on aika palata sinne, mistä matkamme alkoi. Yliopiston kirjaston pääovelle on kerääntynyt jo kymmenkunta opiskelijaa odottamaan ovien aukeamista. Olemme Pertun kanssa joukon ainoat miehet. Kaikki ovat hiljaa. Viittä vaille kahdeksan. Sisällä näkyy kirjaston ja Lozzin henkilökuntaa. Neljää vaille kahdeksan. Väkeä keräntyy hieman lisää. Kolmea vaille kahdeksan. Tuijotamme kelloa ja odotamme. Kahta vaille kahdeksan vanhempi nainen kokeilee kirjaston ovea. Se onkin jo auki. Astumme kaikki sisään. Yliopisto on avoinna silloinkin, kun sitä ei uskoisi. teksti Arimo Kerkelä kuvat Perttu Puranen 6
Jyväskylän Ylioppilaslehti xx/xxx 7 21.18: Oktoberfest-sitseillä lauletaan Eino Leinon juomalaulua. Historican yläkerran sali on iltaisin Tosineen ja muiden ainejärjestöjen käytettävissä. 00.30: Matkalla Mattilanniemestä Grilli 21:lle Rantaväylän alikulkutunnelliin pakittaa auto, joka sutii renkaanjäljet asfalttiin ja kaahaa pois paikalta. 8.17: Uusi aamu alkaa yliopiston kirjaston tyhjennyksellä, kun hätäsireeni alkaa soida. Jälkikäteen selviää, että ruokalan tarjoiluvaunu on osunut vahingossa hälytysnappiin. 20.41: Matti Jussila työstää Suomen Historiallista bibliografiaa Historican toisessa kerroksessa. Tänään töitä on tarkoitus jatkaa yhdeksään asti. 22.37: Yhteisöviestijät olivat varanneet Opinkiven saunatilan ainejärjestön kokousta varten. Kokousta jouduttiin siirtämään viikolla, joten varaus päätettiin käyttää saunailtaan.
Kolumni 8 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2014 J yväskylän yliopisto on iPad-opetuksen luvattu maa ja iPad-evankeliumin voimakas julistaja. Rehtori Manninen on useissa yhteyksissä esittänyt ja toivonut perinteisen kirjan kuolevan ja tekstien siirtyvän tableteille. Opettajainkoulutuksessa tabletit ovat esillä, ja yliopiston Normaalikoulun kaikilla abeilla on tabletit. 18.9. Normaalikoulu järjesti aineenopettajiksi opiskeleville tietoja viestintäteknologiapäivän. Koko päivän aikana ei puhuttu muista laitteista kuin tableteista. Lisäksi Ilona IT -yrityksen puhuja kertoi, mitä tabletteja tulisi hankkia: Ilona IT:n tabletteja. LuuLisi, että kasvattajille suunnattu teknologiapäivä pyrkisi hälventämään sellaisia käsityksiä, että opetusteknologiaa ohjaavat markkinat eivätkä pedagogit. Toisin kävi. Opiskelijoille pidettiin markkinapuhe. Kriittinen yliopisto on antautunut yrityksille. Tablettien ja koko opetusteknologian keskeinen ongelma on markkinakeskeisyys. Vaikka opetusteknologialla on ansionsa, toistaiseksi teknologia on siirtynyt hankalasti pedagogiseksi avuksi. Olennaista on markkinoiden kannalta ollut saada mahdollisimman paljon laitteita liikkeelle, mutta käyttöä ei ole ajateltu saati ohjattu. Ilona IT:n puhujan ainoat vinkit olivat, että tabletilta tulee löytää ”sun oma hauska” ja että Wikipediasta voi kopioida tekstiä helposti. Ei liene ihme, että Kepa ry:n artikkelin mukaan myös kehitysmaiden One Laptop Per Child -hanke epäonnistui. Neljäsosa Uruguayn oppilaiden laiteajasta kului nettisurffailuun, joka ei lisännyt nettitaitoja. 14 prosenttia ajasta käytettiin nettipeleihin. teknoLogian LäsnäoLoa koulussa ja korkeakouluissa ei tule tuomita suorilta käsin. Kyllä teknologiaa tarvitaan. En myöskään yhdy siihen perinteiseen saarnaan, että teknologialla pitäisi olla välineellistä eikä itseisarvoa. Teknologian ei nimittäin pitäisi olla vain oppimisen väline vaan myös yksi oppimissisällöistä. Ei tarvita niinkään opetusteknologiaa kuin teknologiaopetusta. Diginatiiveja ja meitä vanhempiakin on valmennettava käyttämään teknologiaa vastuullisesti, järkevästi ja jopa luovasti. Tiedonhaun tärkeyden kuuluttaminen ei riitä. Olisi pureuduttava teknologian eettisiin ja ekologisiin kysymyksiin ja käsiteltävä teknologian muovailtavuutta. Esimerkiksi Internet rakentuu valintojen kautta, ja sillä on ollut vaihtoehtoisia kehityssuuntia. Teknologiaa ei siis pitäisi ottaa annettuna ja sellaisena kuin se meille tarjotaan. Jani Tanskanen Tabletti-intoa vähemmälle RehtoRi Manninen on useissa yhteyksissä esittänyt ja toivonut peRinteisen kiRjan kuolevan ja tekstien siiRtyvän tableteille. koti, uskonto ja kortepohja kylävaaleissa valitaan kahdeksan kortepohjalaista asukasneuvostoon edustamaan asukkaiden mielipiteitä kylän päätöksenteossa. Äänestää saavat kaikki 16 vuotta täyttäneet ylioppilaskylän vakituiset asukkaat. ÄÄNESTÄ KYLÄVAALEIS SA! ÄÄNESTYS RENTUKAN ALA-AULASSA: jyy.fi/kylavaalit lue lisää: Ke 19.11. klo 16–20 To 20.11. klo 16–20 Ma 24.11. klo 14–20 Ti 25.11. klo 14–20 JUHLAKUNNOSSA JYU opis keli jakort illa erik oisale! 25-VUOTISJUHLAKONSERTIT JYVÄSKYLÄSSÄ NORSSIN JUHLASALISSA 25.-26.11. KLO 19 LIPUT 32,50 40 € (SIS. PALV.MAKSUN) WWW.SEMMARIT.FI
Studying around the world 9 teksti Vera Pelkonen & Swarnim Sinha kuva Vera Pelkonen Everything for the family Studying in india. Rahul Sawnani works and studies hard in the hope of being able to support his family in the future. u niversity student Rahul Sawnani (23) lives in Jaipur with his parents. His father has been a salesman at an electronic shop for 28 years and his mother is a housewife. Rahul’s father works seven days, Rahul only six days a week. Every morning he wakes up early, works until 5pm in the office and after that he spends the evening studying at home. In the evenings he has talks with his parents and goes to bed around midnight. ”I prefer studying at home so that I can spend more time with my family”, he says. Rahul iS studying to become a chartered accountant. Simultaneously he is completing a master´s degree in commerce. In addition, he is the youngest employee at the Bal Rashmi office in Jaipur, in the state of Rajasthan (India). Bal Rashmi Society cooperates with the Student Union of the University of Jyväskylä in empowering village communities in this poor part of India. At the moment, Rahul and his mother, father and grandmother are all living in a two-room apartment which is located in a middle-class area of Jaipur. Rahul hopes that in one year he will become an accountant and earn a decent salary. ”I want to offer my parents a comfortable life later, and a better house”, Rahul adds. Rahul has never been outside of India. He would love to travel abroad, but working outside of India does not appeal to him. As his parents’ only son, he wants to take care of his family in the future, even if it entails sacrifices. Already now he has foregoed a well-paid permanent job offer based in South Africa. ”Family is my number one priority. I will go abroad only if I can take my family with me”, Rahul says. Rahul got the idea to study accountancy from a relative, and he is passionate about his study field. He believes that while earning money is a necessity, it is also important to be satisfied with one’s work. With a genuine concern he elaborates that people interested in working with human welfare sometimes have to take hard decisions to support their families financially. Rahul’s decision to work for the NGO Bal Rashmi Society is unusual. Most of his classmates are focused on finding employment at big companies in the private sector. However, Rahul believes that the Rahul in front of his house before leaving to the office. Rahul, mum, dad and grandmother having a breakfast in the living room. skills he learns in the office will be very useful for his future career. If the conditions are acceptable, he could well imagine a career in the third sector. Rahul haS only one day off in the week, and that is Sunday. Then, he plays cricket with his friends. Rahul’s friends are mostly boys, and he claims not to miss the company of girls. Thinking about marriage is not an option for him before his career and life have become more stable. He is positive about his career prospects, and the love and support he gets from his family makes him confident. ”I am living the dream that I chose for myself.” Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2014 RajaSthan z The state of Rajasthan is located in the northwestern part of India. The population of the state was 68 621 012 inhabitants in the year 2011. z The state capital is Jaipur, also wellknown as the pink city of India. z Rajasthan’s literacy rate has increased a lot in the previous decades, up to 67,06%. in 2011 (in 1991: 38,75%). There are good universities and around 250 colleges located in Rajasthan. z World’s 18th largest subtropical desert is located in Rajasthan. Subtropical desert climate has extremely cold winters and hot summers. Source: Government of rajaSthan, official Web Portal
10 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2014 Bloggari Saara Huttunen punnitsee nykyään tarkkaan, mitkä asiat ovat kirjoittaminen arvoisia.
11 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2014 ”Jonkun pitäis raiskata toi” UhkailU. Tutkimuksen mukaan naisviha on yleistä suomalaisilla internetpalstoilla. Blogia pitävä jyväskyläläisopiskelija kertoo, miltä tuntemattomien viha tuntuu. Y ouTube-videossa ”Arska” asettelee Saara Huttusen kuvan wc-pönttöön ja virtsaa sen päälle. Kommenttikentän viesteissä hurrataan ja haukutaan Huttusta huoraksi. Huttusen nimi ponnahtaa esiin lukuisilla muillakin foorumeilla. Hänet pitäisi raiskata, tappaa tai vähintäänkin poistaa internetistä. Voisi kuvitella, että Huttunen on kovemman luokan julkkis tai poliittinen vaikuttaja. Saara hUttUnen on neljännen vuoden filosofian opiskelija Jyväskylän yliopistosta. Hän on pitänyt kolmisen vuotta blogia Uuden Suomen sivuilla. Siellä hän muun muassa arvostelee julkkisnaisten alastonkuvien julkaisua internetissä, hehkuttaa Conchita Wurstin euroviisuvoittoa ja suomii hallitusta opintotukikuukausien leikkauksista. Lisäksi hän on osallistunut erilaisiin väittelyihin useilla keskustelufoorumeilla. Huttusen blogissa ilmenevät mielipiteet eivät hätkähdytä ainakaan yliopistopiireissä, suomalaisten enemmistö allekirjoittaisi varmaankin monet niistä. Huttunen kuitenkin tunnustautuu, omalla nimellään ja kasvoillaan, ”ei niin vihaiseksi feministiksi”. ”Sitten aletaan nähdä punaista”, hän toteaa. kUn hUttUnen kirjoittaa jotakin, linkki leviää nopeasti ja laajalle. Hänelle on omistettu ketjuja muun muassa Suomi24-keskustelupalstalla. Huttunen kertoo, että hänet on leimattu keskusteluissa “hirveäksi radikaalifeministiksi”. Se ei hänen mukaansa kerro paljoa, sillä pelkkä feministin määritelmä tuntuu saavan foorumikeskustelijat kuohuksiin. ”Siinä nyt ei ole mitään erityisen radikaalia, että istun kotona koneella ja kirjoitan joskus jotain nettiin.” Huttusen tilanne kärjistyi viime kesänä, kun hän riitaantui kuvafoorumi Ylilaudan ylläpidon kanssa. Hän ei halua kertoa yksityiskohdista kuin sen verran, että nettiviha äityi niin konkreettiseksi, että hän kääntyi poliisin puoleen. ”Siinä vaiheessa minulle tuli sietokyvyn raja vastaan.” Virkavallalta ei herunut apua. teksti Minna Tiainen kuva Perttu Puranen
12 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2014 ”Vastaus on ollut, että ei me varmaan tulla tekemään yhtään mitään. Ei niillä ole resursseja”, Huttunen kertoo. ”Vinkkasivat, että poista itsesi internetistä.” Internet on osoittanut nurjat puolensa naisia kohtaan viime aikoina. Ehkä tunnetuin esimerkki on niin kutsuttu Gamergate, jonka yhteydessä tietokonepelejä kommentoineet ja tehneet naiset ovat saaneet raiskausja tappouhkausryöpyn niskoilleen. Useampi on paennut kodistaan uhkausten pelästyttämänä. Suomessa internetin naisviha oli esillä viime kesänä, kun eurovaaliehdokas Jon Hellevig uhkaili oopperalaulaja Karita Mattilaa ra i s k a u k s e l la Facebookissa. Maailmalla naisbloggareihin kohdistetut vihakampanjat ovat pelotelleet kirjoittajia jo viime vuosikymmenellä; esimerkiksi huippusuosittua teknologia-aiheista blogia pitänyt Kathy Sierra lopetti kirjoittamisen vuonna 2007 vihaviestien säikäyttämänä. Vastaavia esimerkkejä löytyy liikaa lueteltavaksi. Etenkin Yhdysvalloissa tilanne on herättänyt pelkoja jopa naisten sananvapauden kaventumisesta. VIharyhmIä tutkIVan taloussosiologian professorin Pekka Räsäsen mukaan naisiin kohdistuva nettiviha on tyypillistä erityisesti Suomessa. ”Ihan lehtien keskustelupalstoillakin näkyy, että kritiikki menee helpommin sukupuoleen naisen osalta”, hän kertoo. Räsäsen mukaan naiset saavat kärsiä erityisesti ulkonäköön liittyvästä herjaamisesta. Saara Huttunen vahvistaa. ”Pahin palaute tulee ulkonäöstä, ei siitä, mistä kirjoitan. Se menee yleensä niin, että joku postaa jonnekin Ylilaudalle linkin minun kirjoitukseen, ja ehkä ensimmäiset kaksi kommentoi sitä tekstiä. Loput kaksikymmentä kommentoi ulkonäköäni”, Huttunen kuvailee. ”En kuitenkaan kirjoita itsestäni, en kirjoita omasta ulkonäöstäni enkä pyydä palautetta persoonastani. Mutta kun olen nainen, ulkonäköni on aina keskustelun aihe.” räsänen on mukana Turun yliopiston tutkimusprojektissa, jossa vertaillaan netissä toimivia ”vihayhteisöjä” neljässä eri maassa. Hän painottaa, että internetistä löytyy jos jonkinlaisiin ryhmiin kohdistuvaa vihapuhetta: ylipainoisiin, vääränlaisella autoja ajaviin ja toki myös miehiin. Maiden välillä on selkeitä painotuseroja. Räsäsen mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa uskontoon liittyvä viha korostuu sukupuolta enemmän. Ympäröivän yhteiskunnan arvotukset näkyvät nettikäyttäytymisessä ylipäänsä. Räsänen korostaakin, ettei internet ole tosielämästä irrallinen saareke. ”Kiusaamisen muodot heijastavat reaalimaailmaa ja siellä olevia valtasuhteita.” InternetIssä herjausten ja uhkausten kirjoittaminen käy kuitenkin tavallista kätevämmin. Anonyymiä verkkokäyttäytymistä tutkinut Eliisa Vainikka Tampereen yliopistosta toteaa, että internetissä on helppo synnyttää suurikin liike nopeasti. ”Pystytään masinoimaan monia ihmisiä ihan henkilökohtaisten uhkausten ja vihakampanjoiden taakse”, Vainikka kuvaa. Mahdollisuus nimettömyyteen helpottaa asiaa. Pahinta kirjoittelua löytyykin Pekka Räsäsen mukaan anonyymeistä verkoista, esimerkiksi Thorlaudalta. Myös sivustojen moderointi vaihtelee valppaasta olemattomaan. ”Harvoin normikäyttäjä törmää vakavaan vihaan ilman, että etsii sitä”, Räsänen epäilee. Oma aktiivisuus internetissä kuitenkin lisää kiusaamisen riskiä. räsäsen mukaan naisiin kohdistuu internetissä erityisesti seksuaalissävytteistä kiusaamista. Samaa sanoo aikaisempi tutkimus. Esimerkiksi Marylandin yliopistossa 2006 tehdyn tutkimuksen mukaan naiset saivat chat-huoneissa 25 kertaa enemmän seksuaalissävytteisiä ja pahansuopia kommentteja kuin miehet. Näyttäisi siltä, että seksuaalinen häirintä on hyväksytty monien internetin areenoiden perussisällöksi. Jopa Facebook oli vielä vähän aikaa sitten tulvillaan suosittuja sivuja, joilla huumorin nimessä juhlistettiin seksuaalista ja muuta väkivaltaa naisia kohtaan. Esimerkkejä tästä olivat hassunhauskat I’d Punch You if You Were a Woman ja Kicking a slut in the vagina and losing your foot inside. Viime vuonna yhtiö muutti käytäntöjään ja sulki ryhmiä naisiin kohdistuvan vihapuheen perusteella. Tämän saavuttamiseksi tarvittiin sulkemista vaatinut kampanja, vaikka yhtiö toisaalta oli jo pitkään suostunut sensuroimaan sivuiltaan esimerkiksi uskontoihin liittyvää loukkaavaa sisältöä ja imettävien äitien kuvia. naIsten häIrIntä noudattelee Eliisa Vainikan mukaan usein samoja kaavoja kuin muukin nettihäirintä: kohteen osoitetietoja levitellään, blogia hakkeroidaan ja uhkauksia satelee. Vainikka uskoo, että moni huutelijoista on vain huomiota hakevia trolleja. Niitä on kuitenkin vaikea erottaa niistä, joita oikeasti kannattaisi säikähtää. Huttunen kertoo, että pahimmat huutelijat ottavat harvoin henkilökohtaisesti yhteyttä. Internet pysyy irrallaan tosielämästä. ”Joskus olen lukenut, kun joku on nähnyt minut yliopistolla ja kirjoittanut siitä nettiin.” Epävarmuus saattaa silti iskeä. ”Välillä on esimerkiksi pelottanut, että käykö joku töhrimässä asuntoni oven”, hän kertoo. ”Helpottaa tieto, että ne ovet on lukossa.” huttunen kokee, että herjausten taustalla on niin joidenkin tietokonepelaajien kuin foorumihäirikköjen halu rajata naiset tiettyjen tilojen ulkopuolelle. ”Jotkut internetin käyttäjät ajattelevat, että internet on miesten linnaketta, johon naiset ei ole tervetulleita. Halutaan pitää naiset poissa netistä niin kauan kuin se on mahdollista.” Häntä kauhistuttavat joidenkin foorumien alakulttuurit, joilla huorittelu ja muu naisviha tuntuu vakiintuneen normiksi. ”Ei se jää pelkästään sinne keskustelupalstalle ja siihen ryhmään. Nämä ihmiset on osa tätä yhteiskuntaa. Siksi minusta tällaiset sivustot on haitallisia.” Huttunen toivoisikin, että löytyisi keinoja puuttua niihin internetin nurkkiin, joissa kunnianloukkaukset ovat arkipäivää. ”Mutta minä en ainakaan halua mennä niitten ryhmien sisälle tätä ilosanomaa jakamaan.” huttunen eI poistanut itseään internetistä niin kuin poliisi kehotti. Käyttäytymistään hän on silti muuttanut: hän punnitsee jokaisen kirjoituksen aiempaa tarkemmin ja jakaa henkilökohtaisia asioitaan varovaisemmin. Blogin jättäminen olisi Huttusen mielestä kuitenkin luovuttamista. ”Olen miettinyt lopettamista, mutta tullut siihen lopputulokseen, että minua ei vaienneta.” ”Ihan lehtIen keskustelupalstoIllakIn näkyy, että krItIIkkI menee helpommIn sukupuoleen naIsen osalta.” ”eI se jää pelkästään sInne keskustelupalstalle ja sIIhen ryhmään. nämä IhmIset on osa tätä yhteIskuntaa.” ”olen mIettInyt lopettamIsta, mutta tullut sIIhen lopputulokseen, että mInua eI vaIenneta.” LeVItä Vähän jaLkoVäLIä, nIIn johan saat töItä ruma huora en panIs I hope someone sLIts your throat LäskIh VIttu mIkä huora suojaa huora Ip:sI ja VaLmIstaudu taI poIsta kaIkkI tIetosI InternetIssä that bIg bItch Is not bItter that no one wants to rape her eI taIda LäskILLä tytyLLä oLLa peILIn eteen mItään asIaa :dddd hyhyh VIt eri puolilta internetiä poimittuja solvauksia
Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2014 13 Pikkujoulukausihan se tässä tulla jolkottaa. Olet ihan hyvä ihminen, vaikket olisikaan saanut kutsua. Tai ainakaan se ei ole siitä kiinni. Menot Pave Maijanen Twin Peaksin hengessä JYYn PikkuJoulut juhlitaan tänä vuonna teemalla Twin Peaks. Ohjelmistosta vastaavat pitkän linjan konkarimuusikko Pave Maijanen, turkulainen uuden suomirockin superbändi Pöllöt sekä psykedeliaa ja bluesia tiukkaan riffittelyyn yhdistelevä savonlinnalainen The Vultones. Alussa, bändien välissä ja lopussa levyjä pyörittää DJ Syfilis. JYYn kulttuurisihteeri Anniina Hartikainen, mikäs tässä nyt on meininki? ”Teemat juolahtavat satunnaisesti mieleen. Nyt oli Twin Peaks pinnalla, kun sarjasta on uusi tuotantokausi tulossa. Aiempina vuosina pikkujouluja on juhlittu esimerkiksi ska-musiikin tai itsenäisyyspäivän hengessä.” Kuinka Twin Peaks -teema näkyy täkamPus kino PeTTeri KAlliOMäKi ArvOsTelee ilOKiveN TuleviA NäYTöKsiä Night Visions: WolfCop lowell Dean, 2014 ti 4.11. klo 21.00 rakastettavan renttumaisissa tunnelmissa käynnistyvä kauhukomedia, jossa kanadalaisen perähikiän juoppokyttä ryhdistäytyy löydettyään sisäisen ihmissutensa. lysti pikku pätkä, vaikkei tunnukaan aivan kokonaiselta elokuvalta; jatko-osaa mainostetaan heti lopputekstien alussa. arvosana: 3/5 Boyhood RichaRD linklateR, 2014 ma 10.11. klo 19.00 linklaterin 12 vuotta kestänyt, kunnianhimoinen projekti kuvaa fiktiivisen perheen varttumista todellisuudessakin vanhenevien näyttelijöiden avulla. Kyseessä on ehkä yhden idean elokuva, mutta koskettava sellainen. ilman maskeraajien apua ikävuosia keräävät ihmiskasvot antavat kliseisille perhekohtaloille hyvin todelliselta tuntuvaa kaikupohjaa. arvosana: 5/5 Drug War Johnnie to, 2012 ti 10.11. klo 19.00 Huumepoliisit ja diilerit ottavat toisistaan mittaa suurkaupungin koleiden betonirakennelmien keskellä tässä ryppyotsaisessa, mutta intensiivisessä trillerissä. Turhan yksilödraaman tai lätinäpsykologian syrjäpoluille poikkeamista tiukasti välttävä ”Tianjin vice” on lajissaan erinomainen saavutus. arvosana: 4/5 lisÄksi ohJelmistossa: ma 3.11. klo 18.00 KAvi*: ivAN – KerTOMus KAHdesTA NuOresTA MieHesTä (dOvzHeNKO) ma 3.11. klo 20.00 TOveruus: NäKeMiiN MAriNA (ivTsHeNKO ma 4.11. klo 19.00 NigHT visiONs: WHAT We dO iN THe sHAdOWs (CleMeNT & WAiTiTi) ma 17.11. klo 18.00 KAvi: PuNAiseN liPuN AllA (dOvzHeNKO) ma 17.11. klo 21.00 TOveruus: KAsAKOiTA TONAvAllA (lAPOKNisH) ti 18.11. klo 19.00 PriNsessA KAguYAN TAru (TAKAHATA) *KANsAlliNeN AudiOvisuAAliNeN iNsTiTuuTTi 6.11. PoPPaRi ”Jos tämä ei kuulijaa liikauta, niin mikä sitten”, tokaisi Mari Koppinen Helsingin sanomissa. Helsinki-Cotonou Ensemble on hämmentävä kudos jazzia, funkia ja länsiafrikkalaista voodoo-perinnemusiikkia. Popparin keikka on myös uuden Fire, Sweat & Pastis -levyn julkkarikeikka, että intoa varmasti piisaa. tekstit Menot-setä MA r T Ti rO s eN dA Hl män vuoden juhlassa? ”Ainakin dekoissa. Yritetään saada luotua tuosta mustasta laatikosta Twin Peaks -henkinen. Pukukoodia ei sen kummemmin ole. Jos haluaa, niin voi pukeutua teeman mukaisesti.” Ohjelmisto ei sinänsä Twin Peaksiin liity. Parhaan aasinsillan Twin Peaksiin luo The vultones, joka on ammentanut videotuotantoonsa aineksia David Lynchin elokuvasta Inland Empire. ”Ohjelmisto on kiinnostava kombo, kun on pari tällaista tuoreempaa bändiä ja konkariklassikko.” Mikään entisaikojen haamu Maijanen ei ole, vaan tekee jatkuvasti mielenkiintoista uutta materiaalia. 14.11. Rentukka VeDestÄ nousee hiPPi -on hippisävytteinen minisisäfestivaali Ravintola Rentukassa. Rockiin päin kallellaan olevan tapahtuman musiikista vastaavat Järjestyksenvalvojat, Gary Peitsamon Polkupyörä, Huono Idea, Pektopah sekä Akseli Hiltunen ja Hazed. Housebändin roolissa soittaa MitäVittua? -kerho. 14.11. kauPunginkiRJasto JYVÄskYlÄn kaupunginkirjaston musiikkiosaston Kirjasto live! –iltojen sarjassa nähdään tällä kertaa musiikkinsa lapland-Balkaniksi nimennyt Jaakko Laitinen & Väärä Raha. Yhtye yhdistelee musiikissaan Balkanin mustalaisrytmejä, venäläisiä romansseja sekä vanhaa suomalaista iskelmää tenhoavalla tavalla. 7.11. lutakko Karri ”Paleface” Miettinen on suomalaisen rapin isähahmoja, arvostettu protestilaulaja ja kansainvälisestikin tunnustettu kova tekijä. samana iltana, kun Paleface & Räjähtävä Nyrkki esiintyy lutakossa, ilmestyy Palefacen tuorein albumi Luova tuho. illan avaa jyväskyläläinen, Korstoraatiostakin tuttu Lyttä. il O N A sA v O lA 14.11. ilokiVi sA A r A A u Te r e 21.11. kauPPakatu JYVÄskYlÄn keskusta pukeutuu jouluasuun noin kuukautta ennen joulua. Joulukatu avataan perinteisin menoin tähden sytyttämisellä Kompassilla. Markkinamyyjät avaavat joulukautensa. iltaan kuuluu ilotulitus. Paikalla voi käydä esimerkiksi maistelemassa manteleita tai pohtimassa joulun merkitystä ja havainnoimassa kulttuurimme nykytilaa. voihan sitä perjantaiillan näinkin alkaa. 8.11. ilokiVi JYVÄskYlÄn ylioppilasteatteri on tarttunut Jussi Parviaisen 1980-luvun alussa kantaesitettyyn moderniin klassikkoon Jumalan rakastaja. Juska Paarma ( Janne Tuononen) on suuria ajatuksia omaava nuori mies, joka on päättänyt tehdä itsestään Jumalan. Tässä tehtävässä ei keinoja kaihdeta. Kyse on itsensä etsimisestä ja kadottamisesta. Ohjauksesta vastaa Antti Suora. 7.11. huoneteatteRi caRlo golDonin hersyvän hauska klassikkokomedia Kahden herran palvelija vuodelta 1745 saa Jarmo Lintusen ohjaamana Huoneteatterissa vuonna 2014 vauhdikkaan ja ilottelevan toteutuksen. Näytelmän nimihenkilö Truffaldino ( Kari Eloranta) joutuu vahingossa kahden isännän palvelukseen. siinä sitä sitten yritetään tasapainoilla. ”ViiskytluVun musiikkija äänimaisema oVat täyttäneet minun pääni ja sieluni. joukossa oli Virsiä, marsseja ja soittokuntamusaa. mieleen jäi Vaskibändin hienot soundit. siitä se homma lähti rakentumaan.” Pave Maijanen urastaan vuonna 2012 säveltäjien ja sanoittajien Elvis ry:n sivuilla.
Ravinto 14 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2014 Joka kuun 4. ANNA NÄVERI Talvikuntoon 2014 Teksti ja kuva Arimo Kerkelä RaSVakERRoS. Suomen ankarasta talvesta selviää, jos pysyttelee sisätiloissa ja käpertyy opiskelijaasunnon ainoaa lämpöpatteria vasten. Vaan mitä sitten, jos sekään ei riitä? Voisiko mallia ottaa eläinkunnasta? n ukkuvat ja horrostavat eläimet kasvattavat rasvakerrosta. Rasva on usein erikoislaatuista ruskeaa rasvaa, joka voidaan vapauttaa nopeasti energiaksi keväällä, Korkeasaaren eläintarhan intendentti Kirsi Pynnönen-Oudman kertoo. Tankkaus talven varalle alkaa syksyllä. Valinnan varaa ei ole paljoa, mutta luonnon antimet ovat yleensä melko energiapitoisia. Ne kasvattavat eläinten rasvakerrosta nopeasti. ”Eläimet syövät sitä mitä saavat. Karhu pistelee marjoja ja muita paljon energiaa sisältäviä ruokia, ja voivat ne käydä mehiläispesien hunajavarastoillakin. Oravat käyttävät hyväkseen pähkinöitä ja siemeniä”, Pynnönen-Oudman luettelee. EnTä, JoS ihmiset soveltaisivat samaa reseptiä? Paksu rasvakerros voi auttaa meitäkin selviytymään kylmässä, mutta palelua se ei Pynnönen-Oudmanin mukaan estä. ”Ihmisellä hyvä rasvakerros pelastaa, jos eksyy metsään talvella tai putoaa avantoon. Sen sijaan hyvä pintaverenkierto estää palelun tunnetta. Eli pulska säilyy hengissä ja tuntee kylmää ja laiha ei niinkään palele, mutta voi kuolla lämmönhukkaan.” Ylimääräisestä rasvakerroksesta voi olla haittaa myös eläimille. ”Horrostavat ja nukkuvat lajit käyttävät rasvakerroksensa vararavintona, jolloin se ei ole terveyshaitta. Mutta jos talviunta nukkuva laji ei saa nukuttua ja siten vähennettyä rasvakerrostaan, sille voi kehittyä diabetes”, Pynnönen-Oudman sanoo. Koska ihminen harvemmin paastoaa talvisin, suosittelee Korkeasaaren intendentti pysyttelemään timmissä kunnossa ympäri vuoden. JoS ääRioloiSSa selviytyminen on sinulle hyvää pintaverenkiertoa tärkeämpää, voit lihottaa itsesi talvikuntoon Jylkkärin lihotuspatukoilla. Tee patukoita evääksi vaikka pitkiä koulupäiviä varten. z 100 g cashew-pähkinöitä z 100 g auringonkukansiemeniä z 100 g kurpitsansiemeniä z mitä tahansa kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä z 1 dl oliivöljyä z 3 rkl hunajaa z 2 rkl maapähkinävoita Sekoita pähkinät, siemenet, kuivahedelmät ja osa maapähkinävoista sauvasekottimella tai vastaavalla melko pieneksi silpuksi. Levitä seos uunipellille. Kuumenna kattilassa öljy, hunaja ja maapähkinävoi tasaiseksi. Kaada kuuma seos pähkinä-siemen-seoksen päälle. Aseta paketti jääkaappiin jäähtymään. Leikkaa jäähtyneestä massasta patukoita ja kääri ne kelmuun. Säilytä jääkaapissa. Syö patukoita koko loppuvuosi ja tunne, kuinka rasva kerääntyy vyötäröllesi. Jylkkärin pähkinäinen lihotuspatukka Välipalapatukka valmistuu noin vartissa. Aineksia voi vaihdella maun mukaan varsin vapaasti.
Helpotus 15 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2014 paska kotiseutu Eri paikkakunnilta tulEvat opiskElijat haukkuvat kotikuntansa omalla ennen oli kaikki paremmin. se kuvaa hyvin kotiseutuani haukivuorta. Ennen täällä oli kaikkea, nyt mitään saa etsimällä etsiä. se alkoi vuonna 2001. silloin haukivuoren itsenäisen kunnan viimeiset rahat posautettiin ilotulitteina ilmaan, ja meistä tuli kaupunkilaisia. oltiin pohjoinen kaupunginosa, kirjastosta tuli mikkelin kirjaston haukivuoren sivutoimipiste ja lukiosta mikkelin etäja aikuislukion haukivuoren toimipiste. lukion nimiä ei kukaan osannut kirjoittaa oikein. Eipä se haitannut, harvoin lukion vuosiryhmässäkään oli enempää kuin viisi opiskelijaa. onnellista liittoa kesti perushaukivuorelaisen yrityksen iän verran, siis muutaman vuoden. se lukio loppui viime keväänä. nyt meinaavat mikkelin herrat laittaa pinoon myös kirjaston ja neuvolan. junavuorot loppuivat 150 vuoden jälkeen tänä syksynä. Ei auttaneet adressit eikä mielenosoitukset, Virkkunen ja Risikko vilkuttivat ohjaamossa ja ajoivat haukivuoren aseman ohi. vilkuttivat niille kolmelle matkustajalle, jotka vr:n tilastojen mukaan junaan asemalta nousivat. ainoa yritys, jolle jatkaja löytyy, on hautaustoimisto. on Vuoresta onneksi julkkiksia. Timo ”Niskalaukaus” Rautiainen kävi meillä koulunsa ja pikajuoksija Ari Kauppinen edusti kulta-aikoinaan hakia. kaikista ylpeimpiä ollaan silti himanesista, haukivuoren ramonesista. Ei kukaan siltä mitään biisiä oikeasti tiedä, mutta kyllä sitä hummeripoikarockissa silti mieluusti notkuu. ja onhan meillä myös ihan mm-kisat, suolentopallossa nimittäin. Ei tietenkään olla matkittu hyrynsalmen suojalkapallosta, kuka niin väittää? Muuten täMä paikka on kyllä ihan samanlainen kuin kaikki muutkin tuhannet maalaiskylät suomessa. kalja maistuu kun ei muutakaan tekemistä ole, mopopojat makailee autoteillä kun ei muutakaan tekemistä ole, alicissa ja rillillä juorutaan muiden tekemisistä kun ei muutakaan tekemistä ole. halutaan mahdollisimman kauas etelään, yleensä päädytään korkeintaan mäntyharjulle. En vaihtaisi nuoruudestani päivääkään pois. Suvi-Tuulia Nykänen Vuoren sisästä Ravintola Sohwi Vaasankatu 21 JKL WWW.SOHWI.FI SOHWIN OPISKELIJABURGERIT! lihaja kasvisversiona 9,90€ kpl VAIN VOIMASSA OLEVALLA OPISKELIJAKORTILLA! MYÖS MUITA MAISTUVIA OPISKELIJATAR JOUKSIA! TULE TSEKKAAMAAN !!!
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti xx/xxx V alokuvaaja Jaakko Mannista ei hermostuta. Ei, vaikka seuraavana päivänä on tarkoitus esiintyä yksin parille sadalle ihmiselle. ”Huomiseen on vielä monta tuntia aikaa. Ei mulla ole edes puoliakaan materiaalista kasassa vielä”, Manninen sanoo. Manninen on yksi amatöörien Helmi Läppä stand up -kilpailun osallistujista. Hän esiintyy kisan ensimmäisessä osakilpailussa, jonka kaksi parasta jatkavat marraskuun lopussa järjestettävään finaaliin. Kyseessä on vasta viides Mannisen julkinen stand up -esitys. Alan paikalliset piirit ovat silti miehelle tuttuja. Reilun vuoden aikana Manninen on käynyt valokuvaamassa lähes kaikki Jyväskylän stand up -tapahtumat. ” Ismo Leikola on pistänyt täällä buumin hyvin alkuun. Ihmiset ovat alkaneet kiinnostumaan siitä, että ne voisivat käydä itsekin lavalla. Täältä löytyy paljon hyviä koomikoita.” Jyväskylän stand up -tapahtumat keräävät Manniselta kehuja. ”Jyväskylän Seisomapaikka-klubi on valehtelematta yksi parhaista esiintymispaikoista koomikoille. Yleisö on todella vastaanottavaista.” Vaikka Helmi Läppä on kilpailu, ei menestyminen ole Manniselle tärkeää. ”En ole lähdössä voittamaan kisaa, vaan käyn lavalla kehittämässä itseäni.” Stand up tarjoaa hyvän mahdollisuuden harjoitella vuorovaikutusta yleisön kanssa. Mannisen mukaan monet kutsuvatkin sitä “lavojen kuninkuuslajiksi”. Hänellä itsellään on selvä käsitys siitä, millaista on hyvä stand up. ”Sen pitää ehdottomasti yllättää. Melkein parasta stand upia ovat ne, mitkä ovat navan yläpuolella. Navan alapuoliset jutut on käyty läpi jo niin monta kertaa”, Manninen toteaa. Entä jännittääkö lavalle nouseminen? ”Eipä oikeastaan. Olen kymmenen vuotta tehnyt teatteria, niin itse lavalle nouseminen ei jännitä. Ainoastaan jännittää se, että tuleeko yleisöä paikalle.” SeuraaVana päiVänä huoli osoittautuu turhaksi. Karaoke Bar Helmeen on ahtautunut noin 250 katsojaa, joista suuri osa on yliopisto-opiskelijoita. Penkit täyttyvät nopeasti, eikä hyviä seisomapaikkojakaan saa helposti. Jaakko Manninen saa illan neljännen esiintymisvuoron. Edeltävistä kilpailijoista tietojärjestelmätieteiden opiskelija Otto Hytönen saa illan suurimmat suosionosoitukset. Manninen seuraa muiden esityksiä eturivistä – tietysti kamera kourassa. Vasta väliajalla valokuvaaja katoaa takahuoneeseen. Lopulta illan juontaja Jaakko Suomala kuuluttaa Mannisen lavalle. ”Meillä on vielä kaksi kilpailijaa jäljellä. Seuraavaksi meille tulee esiintymään jyväskyläläinen… tai en tiedä onko se jyväskyläläinen, mutta ainakin se asuu täällä. Jaakko Manninen, isot aplodit!” Nopeiden vitsien sijaan Mannisen esiintyminen nojaa pidempiin tarinoihin. Juttua irtoaa niin ranskankielisistä tuotteiden nimistä kuin omasta ikäkriisistä. Vastaanotto on hyvä. Välissä Manniselta katkeaa ajatus, mutta mies selviytyy tilanteesta improvisoimalla. “No niin, nyt se tapahtui. Nyt se punainen lanka katosi”, Manninen tokaisee ja alkaa hapuilla ilmaa kuin lankaa etsiäkseen. “Ei vittu, vihreä.” Myös eilinen Jylkkärin haastattelu päätyy mukaan esitykseen. Manninen kertoo väittäneensä haastattelussa, ettei lavalle nouseminen jännitä häntä ollenkaan. Sitten esiintyjä välittää terveisensä Jylkkärin toimittajalle. ”Olet täällä tänään ja täytyy tunnustaa, että ei jumalauta. Tämä on helvetin hyvä muistutus siitä, mitä se krapula voi olla pahimmillaan”, Manninen sanoo ja yleisö nauraa. eSitySten jälkeen seuraa tauko, jonka aikana tuomaristo valitsemaan finaaliin jatkajat. Palaverin päätyttyä tuomariston jäsen, stand up -koomikko Mikko Vaismaa kertoo finalistit. ”Lähdimme siitä, että stand up -komiikka perustuu ensisijaisesti niihin juttuihin, joita on kehitellyt kotona ja käynyt läpi. Niistä täytyy löytyä yllätyksellisyyttä ja monipuolisuutta”, tuomari Vaismaa kertoo. Jatkoon pääsevät kuopiolainen Marika Ruuskanen ja vihtiläinen Simo Takanen. Virallisen ohjelman päätyttyä Jaakko Manninen käy vielä kysymässä tuomareilta palautetta esiintymisestään. ”En oikeastaan halua kuulla mitään positiivista, vaan kritiikki on se mikä kehittää. Jos joku juttu menee hyvin, niin sitä ei tarvitse sanoa”, Manninen toteaa palautteenannon jälkeen. Omaan esitykseen hän on melko tyytyväinen. ”Fiilis on hyvä. Se oli hauskaa siihen nähden, että puolet keikasta improvisoin täysin.” Vaikka finaalipaikkaa ei irronnut, se ei tunnu haittaavan. Jatkosuunnitelmat ovat jo selvillä. ”Nyt jatketaan stand upin kuvaamista. Ja ehkä käydään lavalla jossain.” LaVan reunaLta estradiLLe StanD up. Helmi Läppä -kilpailu päästää amatöörit areenalle. Seurasimme yhtä osallistujaa valmistautumisvaiheesta h-hetkeen. teksti Arimo Kerkelä kuva Perttu Puranen Kulttuuri 16 Helmi läppä z z Amatöörienzstandzupz-kilpailuzJyväskylänzBarz Helmessä. z z Järjestetäänznytztoistazkertaa.zEnsimmäisenz kilpailuzviimezsyksynä. z z Kolmezosakilpailua,zjoistazviimeinenz12.zmarraskuuta.zFinaaliz26.zmarraskuuta.
Pika-arviot 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2014 Muumit huonoilla teillä MuuMit RivieRalla Suomalais-ranskalaisena yhteistuotantona tehty Muumit Rivieralla on tyyliltään aikaisempia muumifilmatisointeja lähempänä Tove Janssonin omaa piirrostyyliä. Elokuva perustuu Janssonin sarjakuvaan Muumiperhe Rivieralla, mutta sekoittaa siihen aineksia myös muista muumisarjakuvista. Tarina seuraa nimensä mukaisesti muumiperheen seikkailuja Rivieran auringossa, missä filmitähdet ja uhkapelit laittavat maailman menoon tottumattomien muumien päät pyörälle. Mehukkaista lähtökohdistaan huolimatta elokuva ei kykene vangitsemaan kaikkea Janssonin tarinoille ominaista taikuutta, viattomuutta ja huumoria. Näin elokuvan hahmot ja juoni jäävät harmittavan ohuiksi ja tasapaksuiksi. Riikka Lauttamus Näyttämölle sovitettu elämäntarina leena lehtolainen: Kuusi Kohtausta sadusta (taMMi) Taiteilija Satu Savinainen on antanut rakastajalleen luvan ohjata itsestään näytelmän Aleksanterin teatterin lavalle. Ensi-illassa paikalla on Sadun lähipiiri, mutta yksi paikka on täyttämättä – Satu on kadonnut. Lehtolaisen uusin romaani makustelee mielenkiintoisia teemoja. Kenellä on oikeus yksityisyyteen? Mikä on totuus, jos ihmiset muistavat tietyn hetken eri tavalla? Mitkä asiat ovat liian arvokkaita jaettavaksi muiden kanssa? Voiko ihmiselämän survoa kuuteen kohtaukseen? Kirja on rakennettu näytelmätekstin ympärille, jota näyttelijät ja Sadun lähipiiri vuorollaan kommentoivat ajatuksissaan. Teksti tempaa lukijan mukaansa niin että hetken voi kuvitella olevansa osa juoruja janoavaa yleisöä tai kulisseissa jännittävää teatteriryhmää. Laura Kuivalahti Ajatonta kerrontaa fantasiakuoressa BRian K. vaughan & Fiona staples: saga, ensiMMäinen KiRja (liKe) Vuosituhannen sarjakuvatapaukseksi tituleerattu Saga on politiikkaa, vanhemmuus-draamaa ja seikkailua yhdistelevä scifi-/fantasiaeepos. Hyönteissiipinen Alana ja käppyräsarvinen kuumies Marko ovat tarinan Romeo ja Julia – väkivallan keskeltä toisensa löytäneet, keskenään sotivien rotujen välinen sopimaton liitto. Tarina seuraa kaksikon pakomatkaa sekä perheonnea sodan keskellä; kertojaääni kuuluu teoksen alussa syntyvälle kaksikon lapselle, Hazelille. Mikäli TV-päiset humanoidit ja hämähäkinvartaloiset palkkionmetsästäjät menevät yli hilseen, suosittelisin tämän vuosituhannen sarjakuvatapaukseksi Manu Larcenetin rujoa Blast-sarjaa. Vaughanin tarina on paljon enemmän kuin pintapuolisesti ehkä odottaisi. Teos onkin voittanut useita palkintoja, mukaanlukien kolme arvostettua Eisner-palkintoa sekä parhaan sarjakuvaromaanin Hugo-tieteiskirjallisuuspalkinnon Liken suomennos on kieleltään onnistunut, mutta joissain kohdin varsinkin kertojaäänen tekstaus uhkaa hukkua tummaan taustaan. Pieni särö muuten hienossa painojäljessä, sillä Staplesin piirrosjälki on onnistuttu painamaan henkeäsalpaavan komeasti. Ville Tikka Trapetsitaiteilua mansikkataivaalla Montage: Montage (seRcRet enteRtainMent) Progea ja hard rockia sekoittava Montage on julkaissut esikoisensa, joka yhdistää rosoiset kitarasoundit psykedeeliseen maailmaan hiukan Dream Theaterin tapaan. Puolituntinen levy on sopivan pituinen, soundit natsaavat yhteen ja bändin jäsenten soitosta ja sävellyksistä kuuluu taidokkuus. Mitään isoja yllätyksiä esikoinen ei kuitenkaan tarjoa. Soundeihin kaipaisi lisää dynamiikkaa ja kappaleisiin vaihtelevuutta. Kiehtovimmat raidat ovat rytmisesti kompleksinen Trapeze ja bändin taidonnäyte Strawberry Skies. Hyvä alku, mutta Montagen haaste tulevien levyjen kohdalla on kenties erottuminen muista proge hard rock -bändeistä. Elina Salin Kielisuositusten historiaa taRu KolehMainen: Kielenhuollon juuRilla (sKs) Alkaa tehdä vai alkaa tekemään? Kielenhuolto on ollut jälleen tapetilla, ja Taru Kolehmainen on tehnyt suurtyön selvittäessään kielenhuollon suositusten syntymistä aikojen saatossa. Teos ei kuvaa niinkään suosituksia vaan prosesseja niiden takana. Miten tiettyihin suosituksiin on päädytty ja miten on milloinkin vedetty tukkanuottaa? Yleistajuinen teos on helppolukuinen, ja teksti on jaksotettu lyhyiksi rytmikkäiksi osioiksi. Toisinaan yksityiskohtia on liikaa, mutta lukiessa voi hypellä melko vapaasti. Joskus kielenhuoltajat ovat olleet aikaansa edellä: jo vuonna 1902 toivottiin yhteistä nimitystä rouville ja neideille, jottei siviilisäätyyn takerruttaisi. Ehdotus ”arvotar” ei kuitenkaan saanut tuulta siipiensä alle. Jani Tanskanen Hallinnon halkileikkaus elias peKKola, jussi Kivistö & vuoKKo KohtaMäKi (toiM.): KoRKeaKouluhallinto. johtaMinen, talous ja politiiKKa. (gaudeaMus) Yliopiston talous ja kiinteistöratkaisut puhuttavat, mutta vain harva jaksaa todella kiinnostua yliopiston hallinnosta. Nyt aihepiiristä on julkaistu kirjakin, eikä se taida muuttaa asenteita. Vilkaista silti kannattaa. Opiskelijan kannalta tärkeitä ovat varsinkin yliopistolaitoksen muodostumista ja ideaa käsittelevät artikkelit. Mikä mahtava knoppi: ensimmäisenä yliopistona pidetyssä Bolognan yliopistossa 1000 -luvulla valtaa käyttivät opiskelijat. Teos haastaa ja selventää itsestäänselvyyksiksi vakiintuneita käsitteitä, kuten yliopiston ja sivistyksen. Ansio kääntyy kuitenkin heikkoudeksi, kun sama kaava toistuu kaikkialla: kaikki on aikansa tuotetta, relationaalista ja ihmisistä riippuvaa. Ihanko totta? Jani Tanskanen
Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2014 Kulttuuri 18 Ma 17.11. Tomaatti-sipulipiirakka Kalagratiini* Mangobroileri* Lihakeitto Ti 18.11. Kasvissosekeitto* Rapeat kalapihvit Burgundin lihapata* Ke 19.11. Meksikolainen kasvisrisotto* Lohikiusaus Jauhelihakastike* Makkarakeitto TO 20.11. Kasviscurry* Kalaa sitruunakastikkeessa* Broilerijuustokebakot Pe 21.11. Karibialaiset kasvispihvit Päivän kala* Pippuri-porsaspata* Meillä voit myös lähimaksaa! Ma 10.11. Juustoinen linssikeitto* Sitruunasei* Lindströminpihvi Ti 11.11. Kasvispapupata* Merellinen lasagne* Riistapyörykät Ke 12.11. Soijagulassi* Kalamurekepihvi Curry-porsaspata* TO 13.11. Porkkanaohukaiset* Broileripastapaistos* Jauhelihapihvit, kermapippurikastike Pe 14.11. Kasviskaalilaatikko* Kirjolohimurekepihvit Kaalilaatikko* Siskonmakkarakeitto Ma 3.11. Herkkusieni-kikhernekasvispata* Currykala* Kalkkunaleike gordon bleu Ti 4.11. Pinaattikeitto* Uunimakkara Kiinalainen lihapata* Ke 5.11. Mausteinen linssijuurespata* Silakkapihvit, kermaviilikastike Karjalanpaisti* TO 6.11. Soijastroganoff* Kasvishernekeitto, pannari* Hernekeitto, pannari Broileripyörykät Pe 7.11. Quornwokki* Tomaatti-mozzarellakala Paella* ilOKiven ruOKalisTa 3.11.–21.11. vKO 47 vKO 46 vKO 45 teksti Jaana Kangas kuva Perttu Puranen Jumalaisen vartalon jäljillä JyväsKylän yliOPPilasTeaTTeri. Harrastajanäyttelijä Janne Tuononen kaatoi Karhut viemäriin ja tavoittelee nyt Michelangelon Daavidin vartaloa. K un Janne Tuononen sai kesän alussa käsiinsä Jumalan rakastajan käsikirjoituksen, mieleen iski pieni pakokauhu. Mitä jos näyttelen jotain kroppansa palvojaa tai heilun lavalla ilman paitaa muutaman ylimääräisen kilon kanssa? Silloin Tuononen ei vielä tiennyt, että pelko oli aiheellinen. Hän sai Juska Paarman roolin Jyväskylän ylioppilasteatterin tämän syksyn näytelmässä Jumalan rakastaja. Paarma on mies, joka haluaa bodata itsensä samannäköiseksi kuin Michelangelon Daavid. Oli siis parempi aloittaa treenaaminen. JuhannuKsen JälKeen Tuononen oli jo kuntosalilla palkkaamansa personal trainerin kanssa. Ensimmäiset treenit tuntuivat yksinkertaisesti pahalta. ”Yhdesti olin tekemässä jalkoja, ja minun piti ottaa taksi kotiin, kun en jaksanut enää kävellä.” Mutta elimistö sopeutui treenaamiseen äkkiä. Aluksi Tuononen kävi salilla kolmesti viikossa. Elokuussa määrä lisättiin neljään. Viimeiset viikot ennen esityskautta Tuononen treenaa viidesti viikossa. ”Vapaa-ajan kanssa ei ole ongelmia, nyt kun teatteritreenitkin ovat alkaneet”, Tuononen huokaa. Treeniohjelman lisäksi Tuonosen ruokavalio meni uusiksi. Isoin muutos oli alkoholin jättäminen. Kesän festareilla ja juhlissa Tuononen joi kaljan sijaan kahvia. ”Kaadoin 8-päkin Karhua viemäriin, etten vain vahingossa joisi”, Tuononen kertoo. Janne TuOnOsen projekti on mittavuudessaan erikoinen harrastelijateatterin puolella. Ylioppilasteatterissa ulkonäköään ei tarvitse muokata, ellei itse halua. Ilman Jumalan rakastajaa Tuononen tuskin olisi saanut motivoitua itseään elämäntapamuutokseen. Toisaalta pelkästään teatterin takia hän ei olisi siihen lähtenytkään. Roolihahmo ja elämäntapamuutos tukevat toisiaan. ”Jos minulla ei olisi mitään kokemusta kehon tietoisesta muokkaamisesta ja kuinka paljon se vaatii, jäisi kosketuspinta Juska Paarmaan olemattomaksi.” Hän aikoo jatkaa treenaamista näytelmäprojektin päätyttyä, mutta ei yhtä kurinalaisesti. Seuraava tavoitekin on jo mielessä. ”Jos kerran elämässä voisi sanoa, että on rantakunnossa ja sikspäkki näkyy”, Tuononen nauraa. Janne Tuononen aikoo jatkaa treenaamista Jumalan rakastajan viimeisiin näytöksiin asti ollakseen ”jumalaisessa sheipissä”.
19. sivun kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2014 M un oli tosi vaikea keksiä, mitä tahtoisin isona tehdä. Isä halusi, että musta tulisi diplomiinsinööri. Äiti taas halusi mun olevan lääkäri, ja isovanhemmat toivoivat musta pappia. Isäpuoli ehdotti kaupallista alaa, mutta sen vaihtoehdon mä poissuljin heti. Päädyin sitten Kouvolasta Jyväskylään opiskelemaan liikuntatieteitä, koska urheilu kiinnosti mua paljon. Vuosi oli 2003. Vähän ennen sitä mä olin perustanut toiminimen ja ruvennut myymään lisäravinteita. Myyntityö vei mukanaan. Ensimmäisen vuoden opiskelu olikin melko puolitehoista. Toinen vuosi oli jo tosi heikkoa. Noihin aikoihin mä tajusin tahtovani yrittäjäksi. Mä opiskelin liikuntaa noin puolitoista vuotta ja sitten vietin saman verran välivuotta. Myöhemmin hain kauppakorkeakouluun lukemaan yrittäjyyttä. Markkinoinnin perusteiden luennolla mä tapasin Jyri Lindénin. Meidän välissä istunut yhteinen tuttava esitteli meidät. Se meni jotenkin näin: Tässä on Hape, tässä on Jyri. Te olette molemmat bisnesmiehiä, joten teidän olisi ehkä hyvä tutustua. Me juteltiin Jyrin kanssa luennolla ja luennon jälkeen. Itse asiassa Jyri yritti heti myydä mulle hierovan tuolin. Aika pian me ruvettiin tekemään töitä yhdessä ja vuonna 2008 me perustettiin Suomen Yrittäjäyhteisö – nykyinen Nordic Business Forum. Meidän unelma oli ruveta järjestämään yritysvalmennustapahtumia. Tavoite oli saada tapahtumaan jossakin vaiheessa myös kansainvälisiä nimiä puhumaan. Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin vuonna 2010, ja jo seuraavana vuonna me saatiin paikalle Al Gore. Nyt tapahtumassa puhuu pelkästään yritysmaailman huippuja. Vaikka meillä oli tavoitteet korkealla jo alussa, ei ihan näin pitkälle ajattelu silloin venynyt. Yleensä sopiMukset puhujien kanssa syntyvät reilu vuosi ennen itse tapahtumaa. Neuvottelut käynnistyvät jo pari vuotta aiemmin. Joskus neuvottelut kestävät useitakin vuosia, jos puhuja ei vaan innostu. Sitten sitä vaan väsytetään. Oikeastaan on hyvä muistaa kolme asiaa, kun yrittää saada nimekkään henkilön puhumaan tapahtumaan. Ensinnäkin pitää olla liikkeellä ajoissa. Sitten tapahtuma pitää osata myydä puhujalle. Pitää myös olla valmis maksamaan puhujapalkkio – ja nehän on aika isoja. Arska me onnistuttiin saamaan jo ensimmäisenä neuvotteluvuonna. Helppoa se ei ollut. Me oltiin onnekkaita. Toki meillä oli jo takana onnistuneita tapahtumia ja niiden kautta tunnettuutta. Tosin tapahtumassa Arska kertoi mulle ajatelleensa ihan ensimmäiseksi hiihtotapahtumaa, kun kuuli Nordic Business Forum -nimen. On aina yhtä mahtavaa tavata Arskan kaltainen tyyppi. Joskus nimekkäiden puhujien kanssa voi olla tosi lyhyitäkin kohtaamisia, mutta niistäkin saa inspiraatiota ja sparrausta meidän liiketoimintaan. Enkä muuten yleensä käytä Arska-nimeä. Kyllä hän on mulle governor Schwarzenegger. Vaikka tapahtuMa on siirtynyt Helsinkiin, ja yritys laajenee myös ulkomaille, itse tahdon olla Jyväskylässä. Tämä on sopivankokoinen kaupunki. Täällä on hyvä elää. Ainakin niin kauan kun mä olen toimitusjohtaja, myös yrityksen pääkonttori pysyy täällä. Täältä on hyvä rekrytoida uutta porukkaa. Jyväskylässä on paljon osaamista. Mulla on itse asiassa myös gradu kesken. Kandi on tehty ja kaikki kurssit on käyty, mutta vielä pitäisi se gradu vääntää loppuun. Sen aihe liittyy elinikäiseen oppimiseen, yrittäjähenkisyyteen ja työuralla menestymiseen. Näiden kolmen muuttujan yhteyksiä mä yritän hahmottaa. Yrittäjä. Hans-Peter Siefenin luotsaama Nordic Business Forum on haalinut puhujikseen useita kansainvälisiä suurnimiä. Menestystarina sai alkunsa Jyväskylässä markkinoinnin luennolla. Mies, joka toi arskan suomeen teksti ja kuva Petra Nykänen
Jyväskylän Forum 4. krs., Kauppakatu 20 • www.martina.fi www.rax.fi Rax Forum Jyväskylä Italialaisia makuja rennolla otteella Ilo isosta buffet-pöydästä! 13,90 Hinta kanta-asiakaskortilla, ilman korttia 15,50 Martinan lasagne Yli 30 eri vaihtoehtoa. Herkuttele kevyesti salaatilla ja keitolla tai hemmottele itseäsi pizzalla ja lasagnella. RAX Buffetissa syöt eri lailla vaikka joka päivä, mielitekojesi mukaan. -10% buffetin normaalihinnasta ja jälkkäribuffetista Opiskelijakortilla www.lukusali.fi | www.punamusta.com Selaimella tai iPadilla PunaMustan Lukusali-palvelu mahdollistaa ilmaisten tai maksullisten sähköisten lehtien julkaisemisen PunaMustassa painetuista lehdistä ja julkaisuista helposti ja edullisesti. Julkaisu voi olla näköislehti tai sisältää erilaisia rikasteita mm. videoita, linkkejä ja muuta internetistä tuttua sisältöä. Lukusalin käyttäjät voivat lukea julkaisuja niin selaimella kuin iPadillakin. Lataa Lukusali 24/7 iPad-sovellus App Storesta tai mene osoitteeseen www.lukusali.fi ja tutustu PunaMustan uuteen sähköiseen palveluun.