Joka paikan EEmEli jokinEn luotsaa riEmua mEstaruutEEn luE vaa litE ntt i ja muis ta ään Estä ä! eda riva alit toivonkipinää synkissä ammatEissa koh tah an onk in jo röyhkä sEksilläkö suomi nousuun? studEnt lifE in thE unitEd statEs jäljitimmE pöllityn pyörän Jyväskylän ylioppilaslehti 14. lokakuuta – 3. marraskuuta 2013 53. vuosikerta 9
Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2013 K ohta on taas se aika, kun piirakkaomenat kannattaa kerätä kampukselta. JYYn edarivaalit kolkuttelevat ovella ja ehdokkaat levittäytyvät kampukselle kertomaan, miksi juuri he ovat juuri oikea valinta niin sinulle kuin itse asiassa kaikille kavereillesikin. Niin että meinasitko äänestää? Aika isolla varmuudella et. Viime vaaleissa äänestysprosentti oli poikkeuksellisen iso, kokonaista 27. Se jättää jonkin verran toivomisen varaa. Ja onhan se ihan ymmärrettävää. Opiskeluaika on kohtuu suurella osalla meistä väliaikainen elämänvaihe, ja useat edarin tekemistä merkittävistä päätöksistä ehtivät vaikuttaa vasta seuraavaan opiskelijasukupolveen. Moni opiskelija tuntuukin ajattelevan yliopiston jäsenmaksua ennemmin opiskeluun liittyvänä pakollisena kuluna kuin korvauksena ylioppilaskunnan palveluista. Tähän piTäisi näin vaalien kynnyksellä herätä. Yli kymmenen tuhannen opiskelijan jäsenmaksuista kertyy vuosittain mukava summa, jonka turvin on mahdollista tehdä vaikka mitä. Nykyiset käyttökohteet eivät ole kiveen hakattuja, paitsi ne lakisääteiset ja niitäkin voi epäilemättä toteuttaa monella eri tyylillä. Nyt olisi siis aika kunkin opiskelijan havahtua ja kysyä, mitä ylioppilaskunta voi tehdä minun hyväkseni. Oman rahallisen panostuksen lisäksi hyvä syy äänestämiseen ja osallistumiseen on vireän opiskelijakulttuurin ylläpitäminen. Jyväskylän kaltaisessa kaupungissa se on oikeasti tärkeää. Oletteko käyneet Kauppakadulla kesäkuukausina kun opiskelijat ovat poissa? Pienehkö ja talouden kannalta moniongelmainen Jyväskylä ei ole luonnostaan eläväinen opiskelijakaupunki. Se tarValitse paras omena vitsee ylioppilaskuntaa ja opiskelijoita pitämään se sellaisena. Ja hei, näillä äänestysprosenteilla yksikin ääni oikeasti vaikuttaa. pyysimme TäTä lehteä varten kustakin vaaliliitosta yhtä vastuuhenkilöä kertomaan näkemyksiään ylioppilaskunnan toiminnasta. Yritimme onkia esille heidän prioriteettejaan utelemalla niin mahdollisia säästökohteita kuin tärkeimpiä tavoitteitakin. Haastattelujen perusteella on selvää, että äänestäjä pääsee valitsemaan erilaisista vaihtoehdoista. Haastateltavat erosivat mielipiteissään selvästi esimerkiksi siinä, mitä he pitivät olennaisina tehtävinä ylioppilaskunnalle. Osa linjasi JYYn päätehtäväksi paikallisen vaikuttamisen, osa painotti laajempia sosiaalipoliittisia kysymyksiä. Toisille kannan ottaminen avioliittolain kaltaisiin arvokysymyksiin oli itsestäänselvyys, toisten mielestä tällainen on JYYn vastuiden raja-aluetta. Sivuhuomautuksena tosin täytyy sanoa, että laajemmat linjaukset JYYn tehtävistä korreloivat pitkälti sen kanssa, kuinka hyvin viime aikoina tehdyt yksittäiset kannanotot vastasivat ryhmän omia arvoja. Esimerkiksi arvokysymyksiin puuttumista puolustivat vankimmin ne, joiden yleinen arvomaailma vastasi selvimmin viime aikoina tehtyjä kannanottoja. äänesTämään ei pääse vielä, mutta nyt on aika etsiä omaa ehdokasta. Jylkkäri jää seuraamaan vaalikampanjointia verkkosivuillaan. Tutkikaa tätä lehteä ja tunnustelkaa, kenen omenat maistuvat parhailta. Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi Ja hei, näillä äänestysprosenteilla yksikin ääni oikeasti vaikuttaa. On Taas vaalisyksy ja siten Ville Vallatonkin on herätetty Opinkiven kellarista potemasta pitkäksi venähtänyttä vaalikrapulaansa. Kroonistumaan päässyt vaalikrapula näyttäisi vaivaavan myös edustajistoryhmiä, sillä ehdokkaita on löytynyt kuutisenkymmentä vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Ilmeisesti järjestöblokin luotsaama edustajisto on tehnyt työtään niin mitäänsanomattomasti, ettei suuria intohimoja asioiden muuttamiseen ole. Ainoana uutena ryhmänä leikkiin lähtee Mitävittua -kerho, jonka arvomaailma jäi Vallattomalle vielä hieman epäselväksi, mutta asiaan saataneen jonkinlaista selvyyttä kampanjoinnin aikana. Toisaalta neljän ehdokkaan vaaliliiton mahdollisuudet maailman, tai edes JYYn, muuttamiseen ovat varsin rajalliset, joten lieneekö sillä niin väliäkään. KampanjaT OvaT vielä lähtökuopissaan, joten toiveita ilmapiirin piristymisestä voi vielä pitää yllä, mutta Vallaton ennustaa huomattavasti viime kertaista värittömämpää vaalisyksyä. Se on nykyisessä muutenkin tasaisessa ylioppilaskuntapolitiikassa jo saavutus sinänsä. Loanheitto ei siis ainakaan vielä ole alkanut, mitä nyt Jyväskylän Keskustaopiskelijat ehtivät Facebookissa riemuita nimeltämainitsemattoman poliittisen järjestön ehdokaskadosta. Aika näyttää päästäänkö tällä kertaa kantelemaan oikeusasiamiehelle vai saadaanko erimielisyydet selvityttyä oman porukan kesken, jos juuri mistään nyt yleensäkään ollaan eri mieltä. Vaalirenkaisiin ovat tällä kertaa innolla lähteneet myös puoluepoliittiset ryhmät, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että äänestämällä keskustaopiskelijoita voi samalla hiukan jeesiä niitä kahta rohkeaa kristillisten ehdokasta, jotka ovat näinä maallistuneina aikoina uskaltaneet tukeutua vakaumukseensa myös ylioppilaskuntapolitiikassa. Samalla tavoin äänestämällä Jyvivan nuorta radikaalia voi päästä tukemaan myös ajatusmaailmaltaan uhkaavaa vauhtia keski-ikäistyvän demaribroilerin poliittista uraa. ville vallaTOn vaaliblogi ville vallaton tekee paluun uusien edarivaalien myötä. vallatonta voit tämän tekstin jälkeen seurata Jylkkärin netissä koko vaalihuuman ajan. Odotettavissa tyyntä vaalisäätä fuKsiaisKuvaKilpailu kuvakilpailu ratkesi! Jylkkärin fuksiaiskuvakilpailun voittajakuva on tässä. lahjakortin sohwiin nappasivat saksan kielen ja kulttuurin fuksit. kuvassa juhlivat (vasemmalta oikealle) elina heiskanen, Maria seppäläinen, hanna-riikka saastamoinen ja anna aula. kameran takana oli ville hämäläinen. jylKKärissä 8/2013 julkaistussa Valtaa tarjolla -jutussa oli tiedekuntaneuvoston selityksen kohdalla puutteita. Neuvoston opiskelijaedustajat voivat osallistua väitöskirjojen tarkistamiseen, mutta silloin heidän täytyy itsekin olla jo tohtoreita. Samassa lehdessä jutussa Kahden ajan loppu Maija Saarniston ammatiksi kerrottiin talousvastaava, hänen tittelinsä on oikeasti talouspäällikkö. Lähiolutta avoimin mielin ja ovin -jutussa haastateltu Mikko Mäkelä opiskelee markkinointia Jyväskylän yliopistossa, ei ammattikorkeakoulussa. OiKaisuja
3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2013 Kartalla Jyväskylän yliopisto sijoittui keväällä tehdyssä QS World University Rankings -listauksessa hienosti sijalle 299. Listasimme muita QS-listalla hyvin menestyneitä opinahjoja, joihin voit hakea Jyväskylästä vaihtoon FIRST-, Nordlystai kahdenvälisten vaihtosopimusten kautta. St. PeterSburg State univerSity, venäjä Miksi lähteä merta edemmäs kalaan, sillä itänaapurimme Pietari tarjoaa vaihtopaikkoja kohtuulliselta sijalta 240. Perinteikkäässä yliopistossa voi kulkea lukuisien Nobel-palkittujen tieteilijöiden jalanjälkiä. Tänne suuntaavatkin monet läntisisestä Euroopasta Venäjälle hakeutuvat vaihtarit. jylkkärin toimituS: Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Suvi-Tuulia Nykänen toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kuvaaja-graafikko: Tatu Onkalo kuvaaja@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Tatu Onkalo Painos: 6000 kpl Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki p. 06 4186750 ISSN 0356-7362 tule tekemään kanSSamme jylkkäriä! Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ti 15.10. ti 5.11. ti 26.11. Seuraavat avuStajaPalaverit aarhuS univerSity, tanSka Tanskan toiseksi suurimmassa kaupungissa sijaitseva maan toiseksi suurin yliopisto pitää QS-listalla sijaa 91. Jyllannin itärannalla sijaitseva reilun neljännesmiljoonan asukkaan taajama on myös listattu yhdeksi Euroopan parhaista asuinpaikoista opiskelijoille. Siellä on myös Tanskan suurin konttisatama. univerSity of ChaPel hill, yhdySvallat Sijaa 54 pitävä Pohjois-Carolinan yliopisto on rankattu kotimaassaan yhdeksi parhaista ”hinta-laatusuhteeltaan”, kun verrataan opiskelutuloksia ja lukukausimaksujen suuruutta. Opiskeluympäristönkään ei pitäisi olla hassumpi, sillä historiallisen kampuksen sanotaan olevan maan kauneimpia. univerSidad de Chile, Chile Etelä-Amerikkaan halajavalle on tarjolla vaihtokokemuksia Chilen pääkaupungissa Santiagossa. Yliopisto on maan ykköskorkeakoulu ja QS-listalla sijalla 223. Siellä ovat opiskelleet muun muassa parikymmentä presidenttiä ja eräs Nobel-palkittu Pablo Neruda. hiroShima univerSity, jaPani Japanin korkeakoulusysteemi uusittiin toisen maailmansodan jälkeen, ja samalla syntyi vain hieman Jyväskylän perässä sijalla 307 hiihtävä Hiroshiman yliopisto. Monet korkeakoulut olivat kärsineet mittavia vahinkoja sodassa, joten jälleenrakennuksen yhteydessä useita alueen laitoksia yhdistettiin. univerSität bonn, SakSa Entisen Länsi-Saksan pääkaupungin yli 200 vuotta vanha yliopisto, paikallisille lyhykäisyydessään Rheinische Friedrich-Wilhelms-Universität Bonn, on sijalla 163. Myös alumnien lista on vaikuttava. Täällä ovat opiskelleen esimerkiksi Karl Marx, Friedrich Nietzsche ja paavi Benedict XVI. ”MarKaSTa KaNNaTTaa rIIdellä aINa, MuTTa MIljOONISTa PuhuTTaeSSa ON SyyTä PITää TurPaNSa KIINNI ja Kyllä MINä PIdINKIN” Esa Jokinen kertoo Keskisuomalaisessa, mitä oppi JYYn hallituksen puheenjohtajana 1980-luvulla
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2013 teksti Minna Tiainen ja Suvi-Tuulia Nykänen kuvat Tatu Onkalo Kalle JoKinen, Pörssi & DumPPi Jos Pörssi&DumPin Kalle Jokinen saisi päättää, JYYn fokus siirtyisi entistä selvemmin opiskelijaedunvalvontaan. ”Resursseja sinne puolelle ja siihen vaikuttamiseen vielä enemmän”, hän toteaa. Esimerkkinä hän mainitsee yliopiston tilakysymyksissä vaikuttamisen. Hänen mielestään JYY voisi muun muassa tukea entistä aktiivisemmin ainejärjestöjä, jotta nämä pääsisivät ääneen uudisrakennusten suunnittelussa. Jos JYYn olisi pakko säästää jostakin, Jokinen lähtisi etsimään kohteita muualta kuin edunvalvontapuolelta. Säästämistä mieluummin hän kuitenkin etsisi lisätuloja. ”Näen, että meillä olisi hirveästi mahdollisuuksia kasvattaa meidän tuloja”, hän toteaa. Jokinen lähtisi perkaamaan JYYn sijoituksia ja yrityksiä ja selvittämään, mitkä niistä kannattavat. Hän voisi esimerkiksi kyseenalaistaa vaatimattomasti tuottavan Kampus Datan omistuksen tai ainakin asettaa yritykselle suoria tuotto-odotuksia. Jokisen mielestä JYYn pitäisi tehdä investointisuunnitelma seuraavalle kymmenelle tai viidelletoista vuodelle. Sellaisiin arvokysymyksiin, jotka eivät liity suoraan opiskelijoihin, JYY voi Jokisen mielestä ottaa kantaa tietyissä rajoissa. Esimerkiksi perustuloverkostoon liittymiseen hän ei kuitenkaan ole tyytyväinen. Hänen mielestään JYYn ei pitäisi liittyä organisaatioon, jonka agendaa kaikki JYYläiset eivät allekirjoita. noora luuKKa, JyväsKylän DemarioPisKeliJat noora luuKKa painottaisi JYYn yksinvaltiaana ympäristöja ilmastopoliittisia asioita. Hän esimerkiksi näkisi Ilokivessä mielellään vain kasvisruokaa. ”Paras ratkaisu olisi saada läpileikkaava ympäristönäkökulma kaikille sektoreille”, hän toteaa. Konkreettisesti hän uskoisi tämän onnistuvan lisäämällä valiokuntien välistä yhteistyötä, jotta esimerkiksi niiden teemaviikoille saataisiin ympäristöaiheisia tapahtumia. ”Näin kaikki eivät repisi eri suuntiin vaan nähtäisiin, että on meillä yhteisiä tavoitteita.” Hän kaipaa myös ympäristösihteeriä JYYhyn tai jonkun nykyisen sihteerin toimenkuvan laajentamista ympäristöasioihin. Hän kuitenkin toteaa, ettei se tässä taloudellisessa tilanteessa ole mahdollista. Säästökohteita Luukka ei keksi, vaan lähinnä luettelee tarpeellisia, säilytettäviä palveluja. K a n n a n o t t a m i nen arvokysymyksin on hänen mielestään JYYn tehtävä. Sitä paitsi esimerkiksi perustulo vaikuttaa myös opintotukeen. ”Lisäksi opiskelijoissakin on paljon ihmisiä, jotka eivät kuulu esimerkiksi perinteisen avioliittolain piiriin. On luontevaa, että opiskelijaliike puolustaa tasa-arvioista avioliittolakia.” PetJa PaaKKinen, Grönioni PetJa PaaKKinen Grönionista nostaa huolen aiheeksi kiristyvät opintovauhtivaatimukset ja niiden aiheuttaman stressin. Hänen mielestään SYL on lähtenyt väärälle linjalle keskustelussa opintoajoista. ”Näkyy semmoista myötäilyä, että hyväksytään nykytila, jossa opiskeluaikoja pitää lyhentää. Minusta tässä keskustelussa ei ole mitään järkeä.” Hänen mielestään opiskelijat tietävät itse parhaiten, milloin ja missä ajassa valmistua. Lisäksi monet opiskelijat ovat töissä jo opiskeluaikanaan. Opiskeluaikojen rajat voisikin hänen mielestään oikeastaan poistaa. Hän lähtisi JYYssä ajamaan asiaa SYLin agendalle ja keräämään muita ylioppilaskuntia ajatuksen taakse. Hän painottaa myös opintopsykologin tarvetta. ”Se voisi olla osittain JYYn rahoittama, jos yliopisto on niin nihkeä, ettei pysty tämmöistä rahoittamaan. JYYllä on valtava budjetti, ja siellä pystyy varmasti miettimään asioita uusiksi”, hän hahmottelee. Tarkempia säästökohteita Paakkinen ei osaa suoralta kädeltä eritellä. Pahimmassa tapauksessa hän lähtisi nipistämään hallituslaisten matkakuluista. Mahdollisia lisätuloja hän ajattelisi löytyvän myös jäsenmaksusta. Kannan ottaminen arvokysymyksiin on hänen mielestään tietyllä varauksella JYYn tehtävä. ”Yleensä ne koskettavat silloin myös suurta osaa opiskelijoista.” amélie martiKainen, PoiKKitieteliJät Ja Pressure tämän vuoDen vaaleissa Poikkitieteilijät ja Pressure yhdistävät voimansa ja lähtevät yhdessä ajamaan pienten laitosten ja oppiaineiden asioita. ”Meille on myös tärkeää, että JYYn viestintä on laadukasta ja hyvää”, kertoo Pres&Poik:n vaaliasiamies Amélie Martikainen. Tällä hetkellä tärkeinä kehittämiskohteina Martikainen näkee JYYn roolin Jyväskylän kuntavaikuttamisessa. Hänen mukaansa ei riitä, että huonoihin päätöksiin reagoidaan vasta sitten, kun ne on jo tehty. JYY pitäisikin saada mukaan kaupungin työryhmiin. ”JYYllä on jo nyt kummivirkamies. Lisäksi opiskelijoita on paljon mukana kuntavaikuttamisessa, ja heihin pitäisi vielä enemmän olla yhteydessä”, Martikainen ehdottaa. Ongelma on Martikaisen mukaan myös se, että JYYssä keskustellaan välillä liian pienistä asioista. Ennemmin tapellaan paljun hankkimisesta kuin monien miljoonien lainahakemuksista. Hän ei kuitenkaan osaa sanoa, miten tällainen asia voitaisiin ratkaista. Säästökohteena Martikainen mainitsee työn tehostamisen. Hänen mukaansa JYYn pitäisi myös lisätä työntekijöidensä hyvinvointia esimerkiksi paremmilla tietojärjestelmillä. vaalit. Jylkkäri haastatteli JYYn edarivaaleihin osallistuvien ryhmien vastuuhenkilöitä. Kysyimme heiltä, mitä he lähtisivät muuttamaan ensimmäiseksi, jos heillä olisi yksinvaltiaan asema ylioppilaskunnassa. n:o vuonna 2011 PaiKat menivät näin z z Grönionizzz z z 3 z z Kokoomusopiskelijatzzz 4 z z Demariopiskelijatzzz z 2 z z Jyvivaz z z 7 z z Keskustaopiskelijatz z 2 z z KOz zz z z 2 z z Luotizzz z z 6 z z Poikkitieteilijätzz zz 5 z z PresSurezz z z 1 z z Pörssiz&zDumppiz(P&D)z 6 z z YKz zz z z 3
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2013 ” S e o n hyvä satsaus pitkällä aikavälillä. Säästyy työaikaa ja näin työhyvinvointi lisääntyy.” Kannanottaminen arvokysymyksiin on Martikaisen mukaan oikein, sillä esimerkiksi avioliittolaki koskettaa myös opiskelijoita. Maaria Kaaja, Kristilliset opisKelijat Kristillisten Opiskelijoiden puheenjohtaja ja vaaliasiamies Maaria Kaaja pitäisi perheellisten opiskelijoiden puolia. ”Täytyy kuunnella perheitä itseään ja kysyä heiltä, minkälaista apua he kaipaavat”, Kaaja sanoo. Hänen mielestään pöydälle pitäisi nostaa tiedekuntien käytänne-erot siinä, saako esimerkiksi vauvan kanssa tulla luennolle. Perheelliset opiskelijat voisivat myös hyötyä joustavuudesta pakollisten luentojen kanssa. ”JYY voisi omalta osaltaan yrittää helpottaa opiskelun ja perheen yhteensovittamista.” Talousasiat eivät Kaajan mukaan ole hänen vahvin puolensa, mutta pakkotilanteessa jäsenmaksun korotus ei olisi hänen mielestään mahdoton ajatus. Joskus on parempi korottaa kuin säästää tärkeistä palveluista. Isot kulut tulevat myös Jylkkärin puolelta. Hänen mielestään JYYn kannattaa tehdä kannanottoja myös arvokysymyksiin, sillä JYY elää yhteiskunnassa. Jos mennään syvemmälle, esimerkiksi uskontoon, asiaa täytyy käsitellä arvokkaasti ja myös vähemmistön mielipide täytyy ottaa huomioon. ”Viime kevään tasa-arvoisen avioliittolain kannatusesityksen kanssa tapahtui juuri näin. Kunnioitusta oli puolin ja toisin”, Kaaja toteaa. Kaaja ei ole itse ehdokkaana vaaleissa. anna pietiläinen, jyväsKylän KesKustaopisKelijat jyväsKylän Keskustaopiskelijoiden mukaan pelkkä Hyvis-toiminta ei yliopistolla riitä, vaan Jyväskylään tarvitaan opintopsykologi. ”Opiskelijoiden pahoinvointiin pitää puuttua ja YTHS:n toimintaa saada paremmaksi”, sanoo Anna Pietiläinen. Hänen mukaansa JYY voisi perustaa toimikunnan pahoinvointia ehkäisevään työhön. JYY voisi myös ehdottaa yliopistolle opintopsykologin palkkaamista. Muita konkreettisia ajatuksia hänellä ei vielä asian muuttamiseksi ole. Myöskään säästökohteita hän ei varsinaisesti osaa sanoa. Edunvalvonnasta ei kuitenkaan saa leikata. ”En tiedä tarkkaan, mihin kaikkeen rahaa JYYssä menee”, hän toteaa. Tärkeäksi hän näkee myös sen, että jokainen opiskelija saataisiin JYYn toimintaan eikä kenelläkään olisi kynnystä lähteä mukaan. Arvokysymyksiin JYYn ei Pietiläisen mukaan tarvitse ottaa kantaa. Käsiteltävien asioiden on oltava suoraan opiskelijoita koskevia ja muut asiat kuuluvat muille foorumeille. tuoMas nurMi, Mitävittua-Kerho Mitävittua-Kerho on ainoa uusi ryhmä tämän vuoden edarivaaleissa. Nimi tulee ryhmän perustajan Tuomas Nurmen mukaan siitä, miten nykyään maailmaa katsellessa ensimmäinen ajatus on lähinnä ”mitä vittua” Ryhmän tavoitteena on tieteenalojen välinen solidaarisuus sekä ihmisarvoinen elämä myös opiskelijalle. ”Meidän ryhmällä ei ole menneisyyden painolasteja. Olemme rypäs ihmisiä, jotka toimivat kevyemmin ja järkeenkäyvemmin”, Nurmi toteaa. Kehityskohteena hän haluaisi parantaa esimerkiksi JYYn ja ainejärjestöjen yhteistyötä sekä saada esimerkiksi psykologian ja liikuntatieteellisen opiskelijat liikkeelle myös JYYn asioissa. Mitään konkreettista keinoa tavoittamisen parantamiseksi hän ei kuitenkaan keksi. Myöskään säästökohteita Nurmi ei osaa sanoa, sillä hän ei ole vielä perehtynyt niin tarkkaan JYYn talouteen. ”Juustohöylä tietysti toimii aina. Ehkä JYY voisi myös toimia velkarahalla, niin kuin opiskelijatkin nykyisin. JYYhän ei koskaan valmistu”, Nurmi miettii. Hänen mielestään arvokysymyksiin kannanottaminen on jossain määrin sallittua, sillä JYY on yhteiskunnallinen toimija. Hänestä on myös tärkeää, ettei yliopistolla kuulu vain palkatun henkilökunnan ääni, vaan myös opiskelija saa sanottavansa sanottua. Lisäksi tiedustelimme muun muassa, mistä ehdokkaat pakon edessä säästäisivät ensimmäisenä, sekä kuuluuko ylioppilaskunnan ottaa kantaa vain epäsuorasti opiskelijoihin liittyviin arvokysymyksiin. n:o ha as t at te lu t j a tk uv at se ur aa va ll a au kea ma l la! äänestysajat ja -paiKat KesKiviiKKona 30.10.2013 z z Yliopistonzpääkirjastozz10:00-16.30 z z Mattilanniemiz(A-rak.)zz10:45-16:00 z z Agorazz11:00-16:15 z z YlioppilastalozIlokivizz11:00-16:15 z z Ylistönrinnezz11:00-15:00 z z Lillukka,zylioppilaskyläzz16:00-20:00z torstaina 31.10.2013 z z Yliopistonzpääkirjastozz10:00-16.30 z z Mattilanniemiz(A-rak.)zz10:45-16:00 z z Agorazz11:00-16:15 z z YlioppilastalozIlokivizz11:00-16:15 z z Ylistönrinnezz11:00-15:00Lillukka,zylioppilaskyläzz16:00-20:00z tiistaina 5.11.2013 z z Yliopistonzpääkirjastozz10:00-16.30 z z Mattilanniemiz(A-rak.)zz10:45-16:00 z z Agorazz11:00-16:15 z z YlioppilastalozIlokivizz11:00-16:15 z z Ylistönrinnezz11:00-15:00 z z Lillukka,zylioppilaskyläzz14:00-20:00z KesKiviiKKona 6.11.2013 z z Yliopistonzpääkirjastozz10:00-16.30 z z Mattilanniemiz(A-rak.)zz10:45-16:00 z z Agorazz11:00-16:15 z z YlioppilastalozIlokivizz11:00-16:15 z z Ylistönrinnezz11:00-15:00 z z Lillukka,zylioppilaskyläzz14:00-20:00
Uutiset 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2013 Jarno Linnera, LuonnontieteiLiJät LuonnontieteiLiJöiden Jarno Linnera ottaisi tehtäväkseen mahdollisimman hyvän ja monipuolisen tutortoiminnan tuomisen jokaiseen oppiaineeseen. Hän kertoo huomanneensa, että laatu vaihtelee selvästi eri puolilla kampusta. Linnera toivoisikin, että yliopistolla ymmärrettäisiin ottaa oppia muilta laitoksilta. ”Lähtisin rummuttamaan laitoksille, että ottavat selvää, miten tutortoiminta toimii muualla”, hän sanoo. Säästökohteista kysyttäessä Linneralle tulee ensimmäiseksi mieleen JYYn kehitysyhteistyötoiminta. Hän pohtii, olisiko JYYn järkevämpää tukea vaikkapa Ilokiven kehy-lipuista saatavilla rahoilla ennemmin SYLin kehy-toimintaa kuin pitää yllä omaa projektia. ”Kuulostaa hassulta, että siellä lennätetään tyyppejä Intiaan ja takaisin katsomaan tilannetta”, hän sanoo. Linnera myöntää, ettei hänellä ole tarkkaa tietoa kehytoiminnassa liikkuvista rahavirroista tai säästömahdollisuuksista. Jos JYYn budjetti kaipaisi tasapainottamista, Linnera pohtisi esimerkiksi Jylkkärin paperiversion välttämättömyyttä ja toisaalta Ilokiven laajentamisen tuomia mahdollisuuksia. Arvokysymyksiin kantojen ottaminen kuuluu Linneran mielestä luontevasti ylioppilaskunnan tehtäviin. Markus Marttunen, Jyviva Markus Marttunen ei lämpene diktaattorisanalle, mutta painottaa ylioppilaskunnan edunvalvontatehtävää. ” S u u n t a i s i n enemmän resursseja opiskelijan hyvinvointiin konkreettisesti. Meillähän ei esimerkiksi yliopistolla ole tällä hetkellä opintopsykologia”, hän huomauttaa. Marttunen toivoisi JYYn lobbaavan tämän puolesta entistä enemmän. Hän muistuttaa, että Jyväskylässä on myös psykologian oppiaine. ”Näkisin, että yliopistolla on voimavaroja ja mahdollisuuksia palkata edes yksi opintopsykologi”, hän toteaa. Kysymys mahdollisista säästökohteista on vaikea, sillä nytkin mennään niin tiukalla. ”Ehkä rakenteiden muuttamisella voidaan saada jotain säästöjä. Mutta ei minulla ole mitään konkreettista yhtä kohdetta.” Jos JYYn taloudellinen tilanne kuitenkin vaatisi parantamista, Marttunen uskoo, että jäsenmaksussa voisi olla hieman nostamisen varaa. ”Jos YTHS:n maksut nousee, miksei ylioppilaskunnan maksuakin voida vähän nostaa.” Hän pyrkisi myös lisäämään yritysyhteistyötä, vaikkei hänellä itsellään ole konkreettisia lääkkeitä sen tehostamiseen. Arvokysymykset kuuluvat hänen mielestään ilmiselvästi JYYn tehtäviin. ”Ylioppilaskunnat ovat yhteiskunnallisia toimijoita ja samalla myös kansalaisyhteiskunnan suunnannäyttäjiä.” aino eLoMäki, yk aino eLoMäen ensimmäinen huolenaihe JYYssä ovat yliopiston tilaongelmat. ”Tekisin jotain mahdollisimman nopeasti siihen, ettei kenenkään tarvitsisi opiskella tiloissa, jotka ovat epäterveellisiä. Luennot pitäisi saada siirrettyä tiloihin, joissa kaikki pystyvät olemaan.” Tähän mennessä hän kertoo YK:n muun muassa olleen yhteydessä yliopiston tilapalvelujohtajaan ja tiedottaneen tilanteesta opiskelijoille. ”Ainakin tieto on levinnyt. Nyt ihmiset oikeasti tietävät, mitkä ovat heidän oikeutensa.” Uusia vaikuttamiskeinoja hänelle ei varsinaisesti tule mieleen. Myöskään säästökohteita hän ei keksi, enemmänkin kohteita mistä ei saa leikata. ”Ympäristölle olisi tietysti hyvä, jos vielä pyrittäisiin vähentämään paperitulostusta.” Arvokysymyksiin kannanottaminen kuuluu Elomäen mielestä JYYn tehtäviin, joskin paukkuja kannattaa laittaa vain järkevän kokoisiin, opiskelijoita koskeviin kysymyksiin. ”Ei ehkä kauhean suuriin, Euroopan kokoisiin asioihin kannata lähteä antamaan lausuntoa. Niihin meillä ei kuitenkaan ole kauheasti valtaa. Mutta kansallisiin, jotka oikeasti vaikuttaa opiskelijoihin, kyllä minun mielestä.” veera yLiMaunu, kokooMusopiskeLiJat Jyyn yksinvaLtiaana Veera Ylimaunu pyrkisi lisäämään JYYn yhteistyötä kaupungin päättäjien kanssa. ”Haluaisin, että meillä olisi suora keskusteluyhteys sinne; me pystyttäisiin vaikuttamaan ihan konkreettisesti esimerkiksi kaupungin joukkoliikenteeseen tai rakentamiseen kaupungissa.” Käytännössä Ylimaunu lähettäisi ylioppilaskunnan hallituksen säännöllisesti kaupunginhallituksen vieraaksi tai keskustelemaan lautakuntien puheenjohtajien kanssa. Ylimaunun mielestä JYY käyttää tällä hetkellä energiaa asioihin, joiden ei tarvitsisi olla sen toiminnan keskiössä. ”Esimerkiksi JYYn hallituksessa on kaksi henkilöä, joiden vastuualueena on sosiaalipolitiikka. En näe sitä tärkeimpänä opiskelijan elämään liittyvänä asiana, joka on ylioppilaskunnan tehtävänä.” Hän jättäisi sosiaalipolitiikkaa nykyistä enemmän SYLin harteille ja keskittyisi JYYssä korkeakoulupoliittiseen edunvalvontaan. Säästökohteista kysyttäessä Ylimaunulle tulevat ensimmäiseksi mieleen JYYn kulttuuripuolella toimivat ryhmät ja tilojen vuokraukset. ”Säästäisin sellaisista toiminnoista, jotka eivät palvele hirveän suurta joukkoa opiskelijoita. JYY tukee jotain harrastustoimintaa ja tämmöistä. Tuettavia kohteita pitää katsoa kriittisesti joka vuosi, että ovatko ne sen arvoisia.” Arvokysymyksiin kannan ottaminen ei saa Ylimaunun mielestä olla JYYn toiminnan keskiössä, mutta esimerkiksi avioliittolain tapauksessa hän piti sitä suotavana.kulut, mutta niistäkin säästäminen tuntuisi vaikealta. edustaJistovaaLien yhteydessä puhutaan välillä edustajistoryhmistä, välillä vaaliliitoista ja välillä vielä vaalirenkaistakin. Siis hetkinen, mistä ihmeen renkaista? Eduskuntavaaleissa vaaliliitto tarkoittaa puolueiden muodostamaa liittoumaa. Edarivaaleissa yksittäiset ehdokkaat muodostavat vaaliliiton sellaisenaan, eikä puolueita ole. Vaaliliitto toimii kuitenkin molemmissa vaaleissa samalla tavoin. Kaikkien liitossa olevien ehdokkaiden äänimäärä lasketaan yhteen, ja saadusta luvusta lasketaan ehdokkaille vertausluvut, joiden mukaan paikat jaetaan. Edarivaaleissa vaaliliitot voivat kuitenkin muodostaa keskenään vielä vaalirenkaan. Tällöin ehdokkaat laitetaan w ww .j yl k ka r i.f i vaaliliitto, vaalirengas, mitähäh? vaaLirenkaat z z JYYnzedarivaaleissazonztänäzvuonnaznäilläznäkyminz220zehdokasta.zPudotustazviimezvaaleistazonzhuomattavasti,zsilläzsilloinz ehdokkaitazoliz288. z z Näidenzvaalienzerikoisuutenazonzrunsasz määräzvaalirenkaita.z z z Järjestöjenzääniz-renkaassazovatzmukanazPörssi&Dumppi,YK-edari,zLuonnontieteilijätzsekäzhynttyynsäzyhteenzpistäneetz PreSsurez&zPoikkitieteilijät.z z z Kampuksenzpunavihreätz-renkaassazvaikuttavatzJyviva,zGrönionizjazJYYnzDemariopiskelijat. z z JyväskylänzKeskustaopiskelijatzjazKristillisetzopiskelijatzovatzmuodostaneetzKeskeisetzopiskelijatz-renkaan.
7 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2013 JYY-tietovisa Testaa, mitä sinä tiedät ylioppilaskunnan toiminnasta. 1 Kuinka suuren osan Sonaatista JYY omistaa? a) 40 % b) 50 % c) 60 % 2 Kuinka suuri on YTHS:n osuus yhdestä JYYn jäsenmaksusta lukuvuodelta? a) 33 b) 44 c) 55 euroa 3 Missä JYYllä on kehitysyhteistyöprojekti meneillään? a) Intiassa b) Ghanassa c) Haitissa 4 Montako kaikille avointa valiokuntaa JYYllä on? a) 5 b) 8 c) 10 5 Paljonko yo-kylässä on asukkaita? a) n. 500 b) n. 1100 c) n. 1700 6 Kuinka suuren osan Kampus Datasta JYY omistaa? a) 25 % b) 70 % c) 100 % 7 Paljonko JYYssä on jäseniä? a) n. 11 700 b) n. 13 200 c) n. 15 800 8 Paljonko on JYYn vuosittainen liikevaihto? a) 5,2 miljoonaa b) 8,7 miljoonaa c) 10,4 miljoonaa euroa 9 Paljonko JYYllä on työntekijöitä? a) 15 b) 32 c) 46 10 Mikä on Ilokiven lounasravintolan vuosittainen liikevaihto? a) n. 800 000 b) n. 1 miljoona, c) n. 1,3 miljoonaa euroa 11 Paljonko Ilokivessä käy keskimääräisesti ruokailijoita päivittäin? a) 512 b) 702 c) 955 12 Montako kertaa vuodessa Jylkkäri ilmestyy? a) 10 b) 12 c) 15 13 Paljonko Ilokiven remontin odotetaan maksavan? a) n. miljoona b) n. 5 miljoonaa c) n. 9 miljoonaa euroa Tiedot ovat vuodelta 2012. JYYllä on kahdeksan avoimen valiokunnan lisäksi hallintovaliokunta, joka ei ole kaikille avoin. Kortepohjan ylioppilaskylässä on tällä hetkellä noin 1900 asukasta. JYYn vuosittaiseen liikevaihtoon ei ole laskettu sen tytäryhtiöiden tuloksia. JYYn työntekijöitä tietovisassa ovat ylioppilastalossa työskentelevien lisäksi asukasja taloustoimistossa työskentelevät. OIKEA RIVI: 1. a, 2. b, 3. a, 4. b, 5. c, 6. c, 7. a, 8. b, 9. b, 10 . a, 11. b, 12. b, 13. c ensin järjestykseen vaaliliiton sisällä laskemalla heille liittovertausluvut vaaliliiton saamista äänistä. Tämän jälkeen kaikille vaalirenkaan ehdokkaille lasketaan rengasvertausluvut jakamalla koko vaalirenkaan yhteenlasketut äänet vuorostaan liittovertauslukujen mukaisessa järjestyksessä. Edaattorit valitaan näiden rengasvertauslukujen perusteella. Vaalirenkaaseen kuuluvat ryhmät saavat näin ainakin sen verran paikkoja, kuin ne saisivat kuulumatta renkaaseen. Kuulumalla vaalirenkaaseen voivat edarivaalien vaaliliitot saada kuitenkin nostettua läpimenon rajamailla olevan ehdokkaansa vertauslukua sen verran, että lisäpaikka edustajistosta irtoaa. w ww .J Yl K KA R I.f I Katso myös, pärjäsitkö JYYvisassa paremmin kuin vaalitenttiin osallistunee t! P arit varvit viikossa suojaavat sydänsairauksilta paremmin kuin mikään ruokavalio. Aamuinen runttaus pitää koko loppupäivän työtehon korkealla. Nusaus silloin tällöin pitää mielen terveenä. Tiedeuutisointi ylistää uusvanhan ihmelääkkeen monivaikutuksellisista hyödyistä. Seksi on uusi goji-marja, jota voi kuluttaa leimautumatta hipiksi. Seksin terveysvaikutukset kyllä tiedetään, tosin seksittömiähän tämä katkeroittaa. Vasten tahtoaan puutteessa elävä ihmisjoukko on sekä kansantalouden että -terveyden kannalta ongelmallinen ja kallis porukka. Ja vihainen. Seksittömät miehet markkinateorioidensa ja muun laasastelun ohessa kaatavat ongelmia vastakkaisen sukupuolen syyksi. Oikea ongelma ei kuitenkaan elä parisuhdemarkkinoissa vaan yksinäisyydessä, joka ei ole lainkaan hauska juttu. Olisi seKä julkisen että yksityisen sektorin etujen mukaista, jos ihmiset saataisiin panemaan. On uskomatonta, etteivät suuremmatkaan yritykset ole pyrkineet parantamaan työntekijöidensä seksinsaantia. Ei ihmekään, että työpaikat katoavat Kiinaan. Ainakin populan määrästä päätellen siellä osataan jörniä. Helppo ratkaisu olisi laajentaa liikuntaja kulttuurisetelien käyttö prostituution puolelle. Paritus on tosin eettisesti sen verran kyseenalainen keissi, ettei se tarjoa kunnollista vastausta. Sen sijaan kansalaisia voisi rohkaista pariutumaan. Pikkujoulut on jo keksitty, mutta humalainen koheltaminen työkavereiden välillä ei ole välttämättä kestävin ratkaisu. Sivistynyttä ja eurooppalaisempaa deittailukulttuuria tarvitaan koko kansakunnan hyvinvointia varten. Valtiolla on jo tähän sopivia palveluja, joiden laajentaminen riittäisi. Työkkärideitillä on sanana hieman negatiivinen vivahde, mutta totinen tilanne vaatii totisia otteita. JYrKi Katainen totesi taannoin eurokriisin olevan kaikkien syytä. Kansantaloudellisesti yksin olevien ihmisten kannattaakin taistella lamaa vastaan toistensa kanssa. Kun seuraavan kerran törmäätte mukavanoloiseen sinkkukaveriin, ottakaa häntä siis hihasta kiinni ja juustoisen iskulauseen sijaan vedotkaa rationaaliseen puoleen. ”Beibi, Eurooppa tarvitsee meitä.” Ilkka Penttinen Suomi tarvitsee sinut panemaan SEKSI On uuSI gOJIMARJA, JOTA VOI KuluTTAA lEIMAuTuMATTA HIPIKSI. Vaaliliitto, vaalirengas, mitähäh? Jylkkäri seuraa vaalien etenemistä verkossa.
Studying around the world 8 Troy Trafton is a sophomore student at the University of Northern Iowa (UNI) in the city of Cedar Falls. He is studying secondary history education with an endorsement in all social sciences. After graduating, he is going to try to get a job as a high school history teacher. “Unfortunately, the teachers in the United States are kinda known to be underpaid for their work”, Trafton says. Trafton doesn’t feel completely sure that he is going to get a job in his field. Despite the comparatively low salary, teaching is a highly competitive field in the US. In addition, even today it might be difficult to find a teaching job with piercings or tattoos. University stUdents in the USA usually take 4-6 classes each semester. In this semester, Trafton has five classes, and each of them has roughly 3-4 exams. “Recently more and more classes are using online quizzes to cover the reading, and that does tend to pile up sometimes because there are usually a lot of constraints regarding them, like time limits”, Trafton says. One Of the most difficult things about studying in the United States is finding funding for it. One year at the university can cost tens of thousands of dollars. Trafton is funding most of his tuitions through government student loans. “When I finally pay them off, it will end up being really expensive due to interest”, he says. Generally speaking, however, Trafton considers students’ economic situation in the United States quite decent. “The great thing about the U.S. education system is the huge availability of options for someone to pursue, and that students can get nearly anywhere in life as long as they put in the work for it”, Trafton says. Of course, it is always easier for the students who come from rich families. MOst Of the students of the UNI live in dorms or apartments in the campus area. This makes the university its own, tight community. That has its own pros and cons. It is really easy to meet people and get involved on the campus. “The UNI has a great student body that is really friendly and makes it great to be there. UNI campus is also a really liberal and progressive”, Trafton describes. Although Trafton likes living there, he sometimes feels like he is being watched or babysat. Strict rules regulate students’ life on the campus, and for text and photo Juha Stenholm stUdyinG in tHe UsA. Cedar Falls offers students a tight-knit community and a safe place to study. The tricky part is finding funding for it. Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2013 The thousand dollar student life example smoking is forbidden in the entire area. tHe Uni offers lots and lots of activities for its over 12,000 students. There are more than 250 organizations in the UNI and varsity teams in 15 different sports. Trafton himself plays saxophone in a UNI marching band, and he is a member of the Northern Iowa Democrats. In his spare time he mostly hangs out with his friends. “I also like to play video games and discuss them with my nerdier friends because debating pointless things like that is fun for me”, Trafton says. In addition, Trafton earns pocket money working in one of the dining centers on the campus. trAftOn HAs lived his whole life in Iowa. He thinks that, overall, the state is a bit boring as a place to live. “Its really rural, but the people are really nice. And occasionally the weather is nice”, Trafton says. Troy Trafton lives in a dorm on the university campus. He shares a flat with one roommate. tHe HAwkeye stAte z z ThezestimatedzpopulationzofzIowazisz 3,074,186.z z z 91.3%zofzthezpopulationziszwhite. z z 52%zofzIowanszarezProtestant,z23%zarez Catholiczandz13%zareznon-religious. z z ThezcapitalzandzlargestzcityziszDeszMoines.zThezpopulationzofzthezmetropolitanz areazisz588,999. z z IowazisznamedzafterzaznativezAmericanztribe. z z UNIziszonezofzthezthreezpubliczuniversitieszinzIowa.
9 teksti Suvi-Tuulia Nykänen Koska laki sanoo niin RAKENTAMINEN. Nykyisillä rakennusmääräyksillä syntyy epäkäytännöllisiä opiskelija-asuntoja. Jylkkäri kokosi yhteen koomisimmat säädökset. M oni hieraisee silmiään mennessään tekemään tarpeitansa ylioppilaskylän yksiöiden vessoihin. Kortepohjan yksiöissä kun on aivan hervottoman kokoiset, kynnyksettömät käymälät. Lisäksi vessojen ovet ovat niin leveät, että niistä mahtuisi kulkemaan samaan aikaan sekä vessasta ulos ja että takaisin sisään. Syy erikoisuuksiin ovat rakennusmääräykset, joiden mukaan vessaan täytyy päästä pyörätuolilla ja siellä täytyy mahtua vielä kääntymäänkin rullatuolilla istuttaessa. Tarkkoja ollaan ovien suhteen muutenkin, sillä Suomen laissa ovien leveydet on määritelty jopa millimetrien tarkkuudella. Uusissa taloissa ovien on nimittäin oltava vähintään 800 milliä leveitä jopa vaatehuoneessa. Syynä tähän on se, että liikuntaesteisten ja pyörätuolia käyttävien on mahduttava apuvälineillään esimerkiksi saunaan sisään. Mutta miten sitten olla siellä saunassa ja nousta lauteille, onkin aivan toinen juttu. ”JoNKIN vERRAN olemme saaneet vapautuksia, kun olemme selittäneet, että asunnoissa asuu pääasiassa 25-30-vuotiaita nuoria, jotka eivät pyörätuolia tarvitse”, kertoo JYYn kiinteistöpäällikkö Osmo Kääriäinen. Yksiöiden vessat ovatkin suhteettoman kokoisia verrattuna pienempien yksiöiden kokoon vai miltä lähes 10 neliön vessaja suihkutilat kuulostavat 22 neliön yksiössä? ”Se on melkein niin että sängyn paikka on kylppärissä ja aika harva sitä sänkyä sinne haluaa laittaa”, Kääriäinen nauraa. YKsI NäKYvIMMIsTä rakennusmääräyksistä Suomessa on se, että jos talossa on hissi, jokaisen asunnon täytyy olla sopiva myös liikuntaesteiselle. Toisaalta jos talossa on yli kolme kerrosta, rakennuksessa on myös oltava hissi. Siksi Suomi onkin hissien luvattu maa. Opiskelija-asunnot sijaitsevatkin yleensä juuri tällaisissa muhkeissa kolosseissa. Kämpät myös mielletään usein varsinaisiksi ikkunattomiksi kopperoiksi. Tämä on kuitenkin pelkkä harha, sillä itse asiassa ikkunoita pitää olla jokaisessa huoneessa 10 prosenttia huoneen koko lattiapinta-alasta. Ainoita sallittuja ikkunattomia huoneita saavat olla esimerkiksi vaatehuone ja keittokomero. Ikkunoita on oltava siis vähintään se 10 prosenttia kukaan ei varsinaisesti kiellä rakentamasta vaikkapa olohuoneeseen pelkkiä ikkunoita seinien sijaan. Kunhan vain eristykset on kunnossa. MYös pAloTuRvAllIsuus saattaa joskus jäädä kerrostalossa asuvalta huomioimatta. Esimerkiksi sohvia ja lastenrattaita ei saisi missään nimessä jättää kerrostalon käytäville odottamaan vaikkapa seuraavaa omistajaa. Tämä pitäisi varmaan kertoa myös sille Kortepohjan C-talossa asuvalle vaihtarille, jonka sohva on odottanut uutta omistajaansa talon käytävällä jo pitkään. Sohva on muuten jopa varustettu ”please don’t take me!”-lapulla. lopuKsI vIElä suru-uutisia opintolainansa bensoihin ja kaskoihin kuluttaville kandikokelaille. Autollisen opiskelijan todellakin kannattaa muuttaa jonnekin akselille Jyskä-Vaajakoski-kauas, sillä siellä autopaikkoja kyllä riittää. Parhaimmillaan yhtä asuntoa varten saattaa löytyä jopa kaksi autopaikkaa. Hieman eri tilanne kuin keskustassa, jonne autopaikkoja on varattu noin joka toiselle yhdessä kerrostalossa. Siksi monet keskustan opiskelija-autoilijat jättävät autonsa kadun varteen ja eivät sitten uskalla sitä siitä ikinä siirtää, kun paikka menisi. Todellista auton hyötykäyttöä! E nsimmäinen päivä. Sieltä niitä nyt tulee, uusia opiskelijoita. Fuksin tunnistaa ensimmäisenä aamuna siitä, että se pälyilee eksyneenä ympäriinsä ja tuijottaa monttu auki ohikulkevan tuutorin haalareita. Ei vissiin ole ennen ihmistä nähnyt. Tiedekunnan alkuinfon jälkeen tuutori saa peräänsä lauman eksyneitä fuksipalleroita. Pidetään nimenhuuto. ”Täällä,” jokainen fuksi piipittää vuorollaan. En opi ikinä noiden nimiä. Onneksi niillä on sentään kaikilla kodit eivätkä ne muutenkaan vaikuta ihan niin avuttomilta kuin tuutorikoulutuksessa peloteltiin. ToINEN päIvä. Muutama fuksi uskaltaa jo puhua. Mitäs te haluaisitte tehdä, tuutori kysyy. Mää haluun juoda kaljaa. Mää en tykkää kaljasta. Mää haluun pelata lautapelejä. Mää en. Missä täällä on punttisali? Mää en tykkää hikoilla. Mää haluun tanssimaan. Mää en haluu tehdä mitään. Tuutori päätyy johdattamaan fuksinsa ylioppilaskunnan avajaismessuille. Lauma hajaantuu ympäri Mattilanniemen kampusta ja tuutoriin iskee paniikki. Mistä ne ikinä löytyy? Yksi on eksynyt Agoran kolmoskerrokseen, yksi on Agoran pihalla. Hiki valuu pitkin tuutorin selkää. On tullut juostua rappuset muutaman kerran edestakaisin. Kolmas päivä. Fukseihin on iskenyt kyselykausi. Mitä kursseja mun pitää ottaa? Missä myydään sisustustyynyjä? Miks mun Korppi ei toimi? Mistä sää teet gradun? Mistä niitä liikuntatarroja saa? Mikä se semmoinen tarra on? Mistä voi ostaa polkupyörän? Miten täällä toimii wifi? Ja ne opiskelijakortit. Niitä kun ei ole vieläkään tullut. Tuutoria alkaa jo väsyttää. NElJäs päIvä. Ensimmäiset opiskelijabileet. Parikymmentä fuksia ahtautuu tuutorin pienenpieneen olohuoneeseen etkoille. Tunnelma on tiivis, jopa lämpimän trooppinen. Tai mitäpä sitä kaunistelemaan, ällöttävän hikistä siellä on. Hiljaisuuden tullen hikinen ja hilpeän nousuhumalainen lauma siirtyy kohti anniskeluravintolaa. Yhdeltä on jäänyt henkkarit kotiin. Viides päivä. Kurssi-ilmoittautuminen alkaa yhdeksältä ja tuutoria jännittää. Pääsevätkö kaikki atk-luokkaan asti? Luokan edessä odottaa iloinen yllätys. Kaikki ovat päässeet sängystä ylös ja saavat klikkailtua ”ilmoittaudu” -nappulaa riittävän monta kertaa. ToIsEllA vIIKollA pikkuiset osaavat jo mennä luennolle ihan itse. Kolmannella viikolla on fuksiaiset, eikä kukaan eksy matkalla fuksiaisista kotiin. Ne pärjäävät jo omillaan, ja pian on lopputapaamisen aika. Tuutorin pikku pallerot, tui tui. Syksy on kulunut yhdessä hujauksessa. Tuntuu haikealta päästää irti. Ilona Pesu Tuutorin päiväkirja Se on melkein niin että Sängyn paikka on kylppäriSSä ja aika harva Sitä Sänkyä Sinne haluaa laittaa. en opi ikinä noiden nimiä. onnekSi niillä on Sentään kaikilla kodit. Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2013 ikkunan koko: vähintään 10 prosenttia lattia-alasta. EsIMERKKIhuoNEIsTo: KoAs-KoTIRAIdE kaikkien ovien leveys vähintään 80 cm. ovista pitää mahtua kulkemaan pyörätuolilla, ja ainakin periaatteessa kylpyhuoneessa pitäisi mahtua tuolin kanssa myös olemaan. koaS ja jyy ovat saaneet määräyksistä jonkin verran helpotusta. kylppärin, eteisen ja vaatehuoneen jälkeen asuintilaa jää 18,5 neliötä. yhteensä asunnossa on 27 neliötä.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2013 urheasti uraputkeen pelko. Onko tulevaisuuden koulussa ruotsintunteja? Tarvitaanko enää toimittajia? Mitä jos rahoitusalan epävärmuus jatkuu vielä vuosia? luottamus. Kolme nuorta kertoo, miksi he opiskelevat vastatuulessa räpiköiviä aloja hyvillä mielin.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2012 urheasti uraputkeen
Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2013 Aloitin ruotsin kielen opettajaopinnot neljä vuotta sitten. Yritän kirjoittaa kandini valmiiksi jouluun menessä, ja suoritan samalla viimeisiä opettajaharjoittelujani Jyväskylän Normaalikoulussa. Lukiossa pohdin pitkään uravaihtoehtoja rakennusinsinööristä ravintolakokkiin, mutta lopulta isäni ehdotti minulle kielten opiskelua. Olen aina ollut niissä hyvä, erityisesti ruotsissa ja englannissa. Nyt opiskelen juuri niitä kieliä, pääaineena ruotsia ja sivussa englantia. En ole ollut pettynyt valintaani, vaikka meille onkin koko yliopiston ajan jauhettu pakkoruotsista ja siitä, miten kielen pakollisuuden poistaminen vaikuttaisi töihimme tulevaisuudessa. Se on tainnut olla aiheena jollakin luennollakin. Olen tietysti huolissani, onhan kyse tulevaisuuden työpaikastani, mutta en menetä sen takia kuitenkaan yöuniani. Minusta ruotsi pakollisena kielenä itsessään ei ole niin tärkeää, vaan enemmänkin se, että ihmiset opettelisivat muitakin kieliä kuin suomen ja englannin. Pelkällä englannilla kun ei vain yksinkertaisesti enää pärjää. Olemme opiskelijakavereiden kanssa usein miettineet, mistä ennakkoluulot juuri ruotsia kohtaan johtuvat. En itsekään esimerkiksi kerro kaikissa yhteyksissä opiskelevani nimenomaan ruotsia, vaan kieliä ylipäätään. Olemme tulleet siihen tulokseen, että kun perheessä puhutaan miten ruotsalaiset ovat homoja ja tyhmiä, myös lapset oppivat siihen, eivätkä edes halua opetella pitämään kielestä. Puhuttaessa pakkoruotsista korostuu yleensä aina vain pakollisuuden poistaminen. Minusta sen tilalle ei kuitenkaan ole esitetty mitään hyviä vaihtoehtoja. Omasta mielestäni se, että Itä-Suomessa opetettaisiin venäjää ja rannikolla taas ruotsia, ei olisi yhtään hyvä ajatus. Mitä jos muutatkin jonnekin toisaalle tai haluat työllistyä muualle? Tuollainen kielivalinta rajoittaisi hirveästi oppilaiden tulevaisuuden suunnitelmia. Uskon vahvasti, että saan töitä ruotsin opettajana, vaikka kielen pakollisuus poistuisikin. Silti löytyy varmasti niitä, jotka haluavat ruotsia opiskella. Vapaaehtoisuus itseasiassa voisi myös parantaa opetuksen laatua ja oppilaiden motivaatiota. Opettajillakin olisi silloin ehkä vähän helpompaa.” Pääsin journalistiikalle sisään jo vuosi sitten, mutta kävin armeijan tässä välissä. Olen siis tämän syksyn fuksi. Ala ei ollut minulla aivan ensimmäisenä mielessä, vaikka hainkin useampaan toimittajakouluun. Olen siis vähän niin kuin ajautunut tänne. Haluan ammatin, joka ei toista itseään joka päivä, ja maailmassahan ei ole kahta samanlaista uutispäivää. Viime keväänä hain myös teatterikorkeaan, jonne pääsy on kaikista suurin haaveeni. Minulla on vahva luotto, että saan töitä toimittajana. En usko, että jään tyhjän päälle, vaikka joka paikasta tuleekin koko ajan lisää YT-uutisia media-alalle. Ymmärrän, että työt vähenevät perinteisissä medioissa, mutta samalla niitä tulee alalle myös uudenlaisina lisää. Työn laatu ja siinä tarvittavat taidot vain muuttuvat. Tällä tarkoitan sitä, että vaikkapa ulkomailla on mahtavia esimerkkejä siitä, miten pienetkin mediatoimijat tekevät suosittua materiaalia nettiin käsittelemällä vakavia asioita huumorin kautta. Sellaista minäkin haluaisin tehdä. Ei asioita tietenkään saa läskiksi lyödä, mutta itse olen ainakin saanut suurimmat oivallukseni juuri huumorilla höystetyillä asioilla. Kieli poskessa kirjoitetuista jutuista saattaa löytyä yllättäviäkin pointteja. UskOn, että oma vahvuuteni toimittajana voisi olla esiintymistaito. Ääneni voisi olla minulle hyvä työkalu. Jos joskus pääsen teatterikorkeaan, haluaisin yhdistää sekä siellä oppimani taidot että journalistisen osaamiseni. Minun mielestäni aina ei ole väliä vain sillä mitä sanoo, vaan myös sillä, miten asian ilmaisee. Joillakin toimittajilla on suuria ennakkoluuloja tiedottamista ja yhteisöviestintää kohtaan. Itselleni myös se on vaihtoehto, ja itseasiassa hainkin lukemaan sitä samalla kun hain journalistiikkaa. En sulje sitäkään vaihtoehtoa pois, siellä tiedottaminen voi avata toimittajallekin kokonaan uuden maailman. Minusta on luonnollista, että osa haluaa myös sille puolelle. Olen opiskellut vasta kuukauden, mutta ala tuntuu jo nyt täysin omalta. Journalistiikan omat kurssit ovat todella hyviä, ja ala todellakin nappaa. Se on ollut minulle iso helpotus, enkä halua nyt ahdistua tulevaisuudesta ja maalailla piruja seinille. Jos työpaikkaa ei löydy perinteisistä medioista, kaivan sen sitten jostain muualta. Minä en halua pelätä tulevia juttuaiheitani enkä myöskään alan tulevaisuutta.” Opiskelen laskentatoimea pääaineenani nyt kolmatta vuotta. Siinä sivussa luen myös rahoitusta. Luin aikanani lukion ohella itseni merkonomiksi, ja kaupan ala alkoi kiinnostaa silloin enemmänkin. Olen kiinnostunut nimenomaan laskentatoimesta, en niinkään markkinoinnista. Alalla on tällä hetkellä ehdottomasti epävarmat ajat. Ne alkoivat 90-luvun lamassa ja uusi notkahdus tuli vuoden 2008 finanssikriisin alkaessa. Esimerkiksi pankeissa on ollut rekrytointikieltoja ja Keski-Suomessakin OP:lla oli yt-neuvottelut vuosi sitten. Vakituisia paikkoja ei ole tarjolla ainakaan perinteisiin asiakaspalvelutehtäviin, vaan yleensä haetaan vain lyhyitä määräaikaisuuksia. Niihinkin vaaditaan jo KTM ja yli kolme vuotta työkokemusta. Olen kuullut jopa johtajista, jotka palkattiin vain kolmen kuukauden määräajaksi hoitamaan hommat, ja sitten he lähtivät vain pois. Jotkut pankit taas eivät ottaneet tänä vuonna kesätyöntekijöitä ollenkaan. minUlla itselläni on vankka usko tulevaisuuteen. Voi olla, etten ikinä pääse unelmatyöpaikkaani pankissa, mutta onneksi minua kiinnostavat myös muut tilintarkastustyöt. Työpaikat kun todennäköisesti katoavat juuri pankkien perinteisestä asiakaspalvelusta, mutta sen sijaan niitä syntyy sijoitusja rahoituspalveluiden pariin. Se ei enää riitä, että vain mummot maksavat tiskillä ja heiltä otetaan palvelumaksua. Lainojen korkotasoakaan ei voi enää oikein nostaa, joten ratkaisu on siirtää väkeä pois asiakaspalvelusta. Vanhat eläköityvät, ja kahden tilalle palkataankin enää vain yksi. Opiskelijan työllistymisessä yhä merkityksellisemmäksi tulee myös se, mitä tekee opiskelun ja työn ohella. Minulle Pörssin sijoituskerhossa ja Pörssissä talousvastaavan pestistä on ollut todella paljon hyötyä. Hoidan talousvastaavana tilejä, ja erotun myös tuhansien muiden hakemuksista kokemuksellani. Opiskelun ja opiskelun ohella tehdyn työn ja kaiken muun lisäksi merkitystä on kuitenkin myös sillä, millainen ihminen olet. Yritykset hakevat nimenomaan hyviä tyyppejä töihin, sellaisia jotka sopivat heidän työilmpiiriinsä. Minullakin on muutama kaveri, joilla ei ole työkokemusta, mutta he ovat silti hauskoilla ja iskevillä työhakemuksilla päässeet hommiin. Hyvät tyypit pärjäävät aina.” ” ” ” minna lång, rUOtsin kielen OpettajaOpiskelija rasmUs mOntOnen, jOUrnalistiikan Opiskelija perttU kaUppinen, laskentatOimen Opiskelija Minulla on jo tarpeeksi kokeMuksia silMienpyörittelystä ja häMMentyneistä katseista, enkä jaksa enää sellaisia reaktioita. Mielestäni pahin asia Mitä toiMittajalle voi tapahtua on se, että alkaa pelätä jotain. jos opiskelee vain kolMe vuotta, tekee GraDun eikä päivääkään töitä, työnantajan Mielestä ei välttäMättä ole valMis työeläMään. teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuvat Tatu Onkalo
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2013 19.10. YLÄ-RUTH Ronnie James DUo ansaitsee tulla mainituksi jo pelkästään nimensä vuoksi. Siksi toisekseen tämä duo vetää bluesia ja rockia sellaisella raivolla ja ilolla, että sopii yrittää skulata paremmin. Syksy on elävän musiikin klubien kulta-aikaa. Nyt, ennen kuin pikkujoulukausi alkaa, on aika hankkia muistoja ja löytää elämänsä rakkaus. Fuck talvi, fuck kesä ja kevät. Menot Rakkauden lähettiläs kotikentällä sYDÄn kiinni, kourallinen kiviä. Sydän auki, kaikki auki avaruuteen asti. Olemme maailmankaikkeuden keskipisteessä. Täältä ovat ponnistaneet Matti Nykänen, Miljoonasade, Se, Laulurastas ja Räjäyttäjät. Nyt tulee Muuan mies. Jälleen. Jyväskyläläisen Ismo Puhakan Muuan mies –yhtye julkaisi syyskuussa toisen levynsä Olen iloinen. Ensimmäinen, Tyhjyydestä tullaan, tuli maailmaan 2009. Tämän jälkeen Puhakka lähti Firenzeen tekemään väitöskirjaa ja harjoittamaan zeniä. Teki siinä ohessa muun muassa lastenrunokirjan. (Sivumennen mainiten: tämän uuden ilmestyttyä bändin kitaristi lähti huitelemaan kuukaudeksi ulkomaille. Bisnesmiehiä...) Muuan miehen musiikki on iskelmällistä folkmusiikkia, jossa on sävyjä rekilauluista ja laulelmasta. Soundissa on ulottuvuuksia, jotka saattavat olla tuttuja Joose Keskitalon, Risto ”Risto” Ylihärsilän tai Yonan musiikista. Kahta jälkimmäistä myös kuullaan levyllä. Keskisuomalaisen kriitikko toi ilmoille ajatuksen, että Muuan mies täyttää ainakin osan Leevi and the Leavingsin jättämästä tyhjiöstä suomalaisessa populaarimusiikissa. Näin todella voi olla. Muuan miehen lauluissa on iloinen ote, mutta niiden aiheet ovat syviä. Yleensä kyse on vähintään rakkaudesta tai kuolemasta, joskus enemmästä. Ja välillä vaan rallatellaan. Maailma ja ihminen ovat erilaisten voimien temmellyskenttiä. Kyse on siitä, kumpaa sutta me ruokimme. Muuan mies antaa leipää suoraan kädestä. Puretko kättä vai leipää? Saatamme olla jonkin ikimuistoisen äärellä. Muuan miehen kotikaupungin levynjulkkarikeikka on yksi Jyväskylän syksyn pienistä suurista tapauksista. 26.10. YLioPisTon PÄÄRakennUs kansanTanssiYHDisTYs ISOn Tanhuujat juhlii 50. vuottaan. Juhlakonsertissa kurkistetaan seuran monivaiheisen historian merkkipaaluihin tanssin ja musiikin tahdittamana. Konsertissa esiintyy niin nykyisiä harrastajia kuin ISOlaisia vuosien takaa eri kansanmusiikkiryhmien säestäminä. 26.10. PaViLJonki no HUH huh nimittäin! Suomi-rockin kivijalkaan ja rootvallin reunaan kuuluva Popeda juhlii 35 vuottaan yhdessä suomalaisen sentimentaalisen melankolian ykkösairueen, Yö –yhtyeen, kanssa. Itse ottaisin aimo annoksen Karjalaa ja lähtisin tuntemaan tunteita munaskuista ja kotimaan kamarasta. Popedan paras lyriikan pätkä löytyy muuten kappaleesta Repe ja Lissu: ”Latinkinsa hälle suo”. 1.11. VakioPaine 24.10. kaUPUnGinTeaTTeRi kiRJaiLiJa ja teatteriohjaaja Reko Lundan (19692006) oli yksi sukupolvensa merkittävimpiä suomalaisia taiteentekijöitä. Hänen kuuluisin näytelmänsä Tarpeettomia ihmisiä kertoo siitä, kun työttämäksi jäänyt mies alkaa purkaa tuskaansa heiluttelemalla nyrkkejä kotioloissa. Helppoa ei ole kellään. kamPUs kino PETTERI KaLLIOMäKI aRvOSTELEE ILOKIvEN TuLEvaT NäYTöKSET Jahti THomas VinTeRbeRG, 2012 Ti 22.10. kLo 19.00 Pikkulapsen möläytys kasvaa katastrofaalisiin mittasuhteisiin tässä pohjoismaista paapomisyhteiskuntaa rajusti ruotivassa tarinassa, jonka sanoma on, että liiallinen holhoaminen kääntyy helposti vaikenemiseksi ja mitä kylmäävimmäksi terroriksi. Intensiivinen kokonaisuus olisi helppo kohottaa ohjaajansa pääteokseksi, ellei sen loppu vaikuttaisi hieman pingotetulta. arvosana: 4/5 Ranskalainen can-can Jean RenoiR, 1954 ma 28.10. kLo 19.00 auguste Renoirin Jean-pojan rakastava kunnianosoitus isänsä aikakaudelle ja väripaletille. Moulin Rougen perustamista ja can-can -tanssin toista tulemista 1890-luvun Pariisissa kuvaava Technicolor-epookki tarjoilee silmänruokaa ja romantiikkaa nostalgiselle mielelle. Jean Gabinin karisma kipinöi naisia kaatavan, iäkkään showtuottajan osassa. arvosana: 5/5 Rakastuneet eLJeR isHmUHameDoV, 1969 ma 28.10. kLo 21.00 uusaaltomainen spontaanius näyttää pinnallisimmat kasvonsa tässä urbaanissa nuorisokuvauksessa, joka enimmän osan ajasta vaikuttaa räiskyvältä 60-lukulaiselta lifestylemainokselta. Ilman viehätystä teos ei kuitenkaan ole: pinnallinenkin ajankuva ja eksoottiset uzbekkimiljööt ovat mielenkiintoista seurattavaa ainakin nykypäivän suomalaiskatsojan näkökulmasta. arvosana: 3/5 LisÄksi oHJeLmisTossa z z maz14.10.zkloz19.00zMerellez (Gonzáles-Rubio) z z maz14.10.zkloz21.00zAasianz auringonzallaz(Jarmatov) z z tiz15.10.zkloz19.00zEizpelkkääz hunajaaz(Imhoof) z z maz21.10.zalk.zkloz15.00zUusienzranskalaistenzelokuvienz teemailtaz(tarkemmatztiedot:z www.ksek.fi) z z tiz29.10.zkloz19.00zJotainzilmassaz(Assayas) 2.11. mUsTa kYnnYs ToisTa kertaa järjestettävässä Finnish underground Film Festivalissa saa ensi-iltansa muun muassa aleksi ala-Lahden ohjaama Kielletyt aineet, joka on elokuva siitä, kuinka päihdepolitiikka ja todellisuus eroavat tämän päivän Suomessa. 17.10. LUTakko PmmP on yksi 2000-luvun merkittävimpiä bändejä. Menot-setä muistaa vielä, kun kuuli Rusketusraidat ensimmäisen kerran jossain Kauppakatu 6:n nurkilla vuonna 2003 ja ajatteli, että ”mitä lie ohimenevää paskaa”, mutta kuinka väärässä olikaan. Sittemmin hän rakastui Paula Vesalaan ja oppi muutenkin arvostamaan bändiä, joka määritteli Suomi-rockin sukupuolen uudelleen ja on nyt jäähyväiskiertueellaan. Se on (ainakin toistaiseksi) loppu nyt, viimeinen tilaisuus (tällä erää). 26.10. PoPPaRi ”sUPeR GRannY Balkan Hiphop Fest”, on siinäkin taas nimi keksitty tapahtumalle. Luvataan: räiskyvää balkan-ilottelua, palavia mummoja, maagisia mustalaisrytmejä, alusvaatteita, tulista räppiä ja kattoon asti pomppiva yleisö. Musiikista vastaavat DJ Soul Valpio, ”superbalkanjazzia” soittava Jargoslaviayhtye sekä hip hop –posse Grannies Smoking Pipes. Repikää siitä, pistäkää piiput palamaan! vILLE JuuRIKKaLa tekstit Petri Kaikosuo Jargoslavian liideri Jarkko ”Jargeli” Niemelä. aNTTI KuJaNPää Popedan menoa 80-luvulta. ”Pascalilaista kauhua avaruudeN suuNNattoMuudeN äärellä lieNee harvoiN ilMaistu NäiN veikeällä tavalla.” Vesa Rantama Muuan miehen levystä Keskisuomalaisessa 30.9.2013.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2013 Helpotus 14 Pyörävarkaan jäljillä rikokset. Voiko varastetun pyöränsä yhyttää itse? Jylkkäri kokeili, jotta sinun ei tarvitse. teksti Arimo Kerkelä kuvat Tatu Onkalo ”Laktoosittoman maidon tullessa markkinoille meillä oli sitä kaikissa linjastoissamme. Se tuntui kuitenkin maistuvan kaikille, sillä veikkaan, että ¾ maitoa juovista otti aina laktoositonta maitoa, vaikka ei olisi sitä tarvinnut. Ja sehän maksaa meille kaksi kertaa enemmän. Osassa paikoissa maitopurkkia voitiin pitää kassan viereisessäsä kylmiössä, muun muassa Lozzilla, mutta kaikkialla tämä ei ollut mahdollista. Siksi teimme periaatepäätöksen ottaa laktoosittoman maidon pois kaikista ravintoloistamme. Näin kampuksen eri alueille ei tule epätasa-arvoisuutta. Laktoositonta maitoa oli enää tarjolla muutenkin vain muutamassa toimipisteessä eli Musicalla ja Lozzilla. Kaikissa ravintoloissamme on kuitenkin tarjolla esimerkiksi laktoositonta piimää ja kotikaljaa, joten erilaisia vaihtoehtoja kyllä löytyy.” Suvi-Tuulia Nykänen Sonaatin toimipisteistä ei saa enää laktoositonta maitoa juotavaksi. Miksi, Sonaatin toimitusjohtaja Arto Maijala? kysyn vaan JyLKKäri KySyy OPiSKELiJOiDEN MiELTä KUTKUTTAViA KySyMyKSiä. Pyö rä pöll ittiin täs tä. 1 Jotta voi jäljittää polkupyörävarkaan, on ensin hukattava pyöränsä. Tämä onnistui helposti fuksiaisteni jälkeisenä yönä. Olin jättänyt alakouluikäisenä saamani Jopon yliopiston päärakennuksen edustalle keskiviikkoiltana ja talsinut yöllä jatkopaikasta suoraan kotiin. Seuraavana aamuna oli halvimmalla mahdollisella vaijerilukolla sidottu kulkupeli tiessään. Polkupyörää ei siis kannata jättää yön yli vartioimattomalle kampukselle. Se, ettei alueelle eksy juurikaan satunnaisia ohikulkijoita, ei tarkoita, etteikö alueella liikkuisi pyörävarkaita. Pikemminkin päinvastoin. 2 Torstai-iltana kaverini ehdotti, että voisin etsiä kadonnutta pyörääni nettihuutokaupoista. Huuto.net auki, hakusanaksi Jopo ja tulokset näkyviin uusimmat ensin. Listan kakkosena löytyikin oikean värinen Jopo Jyväskylästä. Ajokki oli pistetty myyntiin vain paria tuntia aiemmin. Kuvasta oli rajattu pois satula ja muut tunnistettavat yksityiskohdat, joten en voinut olla varma, onko kyseessä minun vai jonkun muun kulkupeli. Varastetulta se joka tapauksessa vaikutti. En halunnut hukata ainoaa johtolankaani, joten päätin ilmoittautua pyörän ostajaksi. Osta heti -toiminnolla selvisivät välittömästi myyjän nimi, puhelinnumero ja myöhemmin vääräksi osoittautunut osoite. Kun nimi oli tiedossa, löytyi pikaisella googlettelulla myös videoklippi, jossa myyjä esiintyi. Tiesinpähän minkä näköisen ja oloisen kaverin kanssa olin tekemisissä.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2013 15 Pyörävarkaan jäljillä teksti Arimo Kerkelä kuvat Tatu Onkalo Vara s kave reine en istui näiss ä pöyd issä. 4 Kaupat sovittiin perjantaina Savelan Nesteelle kello neljäksi. Sain varmistuksen poliisipartion osallistumisesta kymmenen minuuttia ennen sovittua tapaamisaikaa. Sitä ennen olivat pari YouTube-pätkän myyjästä nähnyttä kaveriani menneet jo Nesteelle tarkkailemaan tilannetta. Kun saavuin kauppapaikalle, oli poliisipartio ottanut jo kiinni pyörän tuoneet nuoren miehen ja naisen. Kumpikaan heistä ei ollut Huuto.netin myyjä, vaan kaksikko väitti, ettei kauppias itse päässyt paikalle. Pian kaverini kuitenkin ilmoittivat, että alkuperäinen myyjä olikin istunut kauempana ja livahtanut kohti Kortepohjaa pian poliisin ilmaannuttua. Kaverini sopivat lähtevänsä pyörillään myyjän perään ja soittavansa hätänumeroon, jos miestä vielä näkyisi. Varas pakeni poliisia Kortepohjan suuntaan. Poliisi sai pyörävarkaan kiinni Kortepohjasta. 5 Kaverini pääsivät pian myyjän jäljille ja alkoivat selostaa tämän liikkeitä hätänumeroon. Mies kulki aluksi jalkaisin, mutta haki sitten kerrostalosta pyörän alleen. Myyjä onnistui hetkeksi eksyttämään seuraajansa, mutta ilmaantui lopulta Rentukan nurkille jonkun tuttunsa kanssa. Kaverini opastivat poliisin perille ja myyjä poimittiin talteen. Sainko siis pyöräni takaisin? No en. Myyty Jopo ei ollutkaan minun – mutta sen satula oli. Kauppiaat olivat ehkä tunnistamista vaikeuttaakseen vaihtaneet varastettujen pyörien osia keskenään. Seuraavana sunnuntaina poliisi kysyi puhelimessa, olisinko halunnut satulani takaisin. Kieltäydyin kohteliaasti. 3 Poliisilaitoksen puhelinpäivystys oli illalla kiinni, joten täytin seuraavaksi sähköisen rikosilmoituksen jossa selostin tilanteen. Huuto.netin myyjä naputteli tekstareita ja halusi päästä pyörästä eroon mieluiten välittömästi, mutta viivytin kauppoja seuraavalle päivälle. Parasta olisi, jos kauppapaikalle saisi mukaan poliisipartion selvittämään tilannetta. Rikosilmoitukseni lukenut poliisi soittikin seuraavana päivänä. Jos kenttätutkintapartio olisi vapaana, voisi partio saapua siviiliautolla kauppapaikalle. ERi PaiKKaKuNNilTa TulEvaT oPiSKEliJaT HauKKuvaT KoTiKuNTaNSa oMalla MuRTEEllaaN. Ku ihimisiltä kyssyy, että misä Ylivieska on, nii ne vastaa usseimmiten joko että lapisa tai jossain ijäsä. Molemmat vastaukset on iha yhtä tyhymiä. Ylivieska on Pohojois-Pohojammaalla. Pohojammaalaset on justiin sellasia ku muualla kuvitellaan: iha juntteja. Peltoja ja lehemiä on iha helevetin palijo. Ylivieskasaki kakarat tullee traktoreilla kouluun. Tai mopoautoilla. viikonloppusin niillä ajellaan sitte suureen maailmaan, niinku Kokkolaan – tai jos iha hurjiksi ruvetaa nii mennää ouluun asti. Sielä sitä maailmanmeininkiä sitte on. No mutta onneks Ylivieskassaki on sentää muutama kauppa, esimerkiks se Kärkkäinen. Sen omistaja on kyllä melekonen hihhuli. Niitä sielä pyörii muutenki palijo. Ylivieskasa jaetaan joka talloon Magneettimediaa, ja eihän ylivieskalaiset kakaroitaan rokota tai mittään lääkkeitä käytä. Ku lehesäki lukkee ettei nii pijä tehä. on niitä uskovaisiaki hihhuleita sielä vaikka muille jakkaa. Mun luokkakaveri sano mulle kaheksanvuotiaana, et mää jou’un issoon tulimerreen sitte ku mää kuolen, koska meijän perhe kahtoo telekkaria. uskoo ketä huvittaa, mut ainaski lestatiolaiset uskoo nuin ja on oikeen ylypeitä siitä ettei ne jou’u sinne helevettiin. Yläasteelaki ne on koulun kingejä, niillä on omat pöyät ruokalasa ja penkit aulasa ja muut pennut väistää niitten eestä ja pelekkää niitä. Mutta sen Kärkkäisen ja helevetin massiivisen Prisman lisäks Ylivieskasa ei kyllä ennää oo mittään. Keskustassa on ihimisiä niinku Tsernobylissä. Talonvaltaajille ois monta talua ja vaikka liikehuoneistua vappaana heti rautatieaseman vieresä, ku kaikki assuu jossaki hevon kuusesa ja käy Nissan Suneilla sitte siellä Prismasa. vanahan kasarmialueen pystyy kuolleista talloista ja käyttökiellosa olevasta lukiosta tullee hommeen löyhkää, jonka pystyy haistammaan varmaan Nivalan rajalle asti. Siellä se haju vaihtuu sitte lehemänpaskan hajjuun. Laura Kangas journalistiikan opiskelija Autiokaupungin hihhulit PasKa Kotiseutu
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2013 T änä syksynä Kauko Röyhkä keikkailee bändinsä Nartun kanssa hiljattain julkaistun livekokoelman tiimoilta. Lisäksi hän kiertää esittelemässä kahta kirjaansa: omaa Poika Mancini -romaaniaan sekä Ville Haapasalon kanssa tehtyä Et kuitenkaan usko -muistelmaa. Hän ei kuitenkaan vaikuta stressaantuneelta. ”Tää on tyypillistä mun arkea. Syksyisin tulee nää kirjahommat ja keikkakiertueet. Kesä on hiljaista aikaa ja talvella tehdään paljon töitä. Kyllä tätä mielellään tekee. Mä en jaksais sitä että kävis kaheksasta neljään töissä.” Röyhkä vietti nuoruutensa Oulussa 1970ja 80-luvuilla. Aikakausi ja maisemat on lainattu Poika Manciniin, joka on Miss FarkkuSuomen itsenäinen jatko-osa ja jatkaa joidenkin tuttujen hahmojen tarinaa. Show’n pitää itsellään tällä kertaa Mancini, joka on hyvin lahjakas mutta itseään täynnä oleva rokkarin alku. Romaanissa seurataan Mancinin kasvutarinaa tuntemattomasta pienen kylän oudokista isompien lavojen viihdyttäjäksi, mutta kirjan loppu ei povaa hänelle kummoistakaan tulevaisuutta. Käykö itseään täynnä oleville rokkikukoille aina huonosti? ”Mä mietin erilaisia loppuja, mutta ajattelin että paras oli se, että Mancini jotenkin hajoaa. Me ei tiedetä tarkkaan mitä hänelle tapahtuu. Se on pyörinyt jossain ja sen hommat on hajonnut käsiin. Se on jotenkin omien demoniensa vanki.” Röyhkä toteaa romaaneissa kuvatun ajanjakson olleen hänen henkilökohtaisessa elämässään tärkeä. ”1970ja 80-luvut olivat mun urani alkuaikoja, sillä tavalla herkkiä juttuja että silloin määriteltiin se, mikä minusta tuli. Pidän näitä kirjoja tämmöisinä rokkikirjoina, joissa puhutaan nuorista ihmisistä jotka käy läpi tiettyjä juttuja ja kuvataan maailmaa, joka mulla oli silloin kun aloitin.” Röyhkä kertoo kirjoittavansa Miss Farkku-Suomen ja Poika Mancinin jatkoksi kolmatta osaa. ”Niissä kirjoissa on henkilöitä, jotka vielä ansaitsee tulla esille.” Vaikka Miss Farkku-Suomi filmatisoitiin, elokuvista hän ei ole enää kiinnostunut. ”Ne on aina vaikeita, niihin menee vuosikausia.” Sen sijaan Poika Mancinista on lähitulevaisuudessa tulossa teatteriversio, mutta mihin teatteriin, sitä Röyhkä ei vielä paljasta. Musiikin saralla Röyhkän ja Nartun pitävät kiireisinä syyskuussa ilmestynyt Pois valoista -livekokoelma ja keikkailu. Kiertueen loputtua Röyhkä aikoo keskittyä musiikkiin. Tekeillä on levy omalla nimellä sekä hieman tuntemattomamman Uhrijuhlan kanssa. Yhden albumin tehneessä yhtyeessä on mukana myös Röyhkän vaimo Olga laulajan roolissa. ”Sanotaan näin lainausmerkeissä, että se on eräänlainen progebändi: biisit on vähän erilaisia, tunnelmallisempia. Ja mulla on ihan erilainen homma siinä kuin omassa jutussa, mä oon enemmän vaan kitaristi.” Eli työt eivät lopu edelleenkään kesken? ”Emmä tiedä. Mä oon välillä tympääntynyt kirjaja musamaailmaan, mutta en mä osaa olla tekemättäkään.” Facebookissa Ryöhkä on oletettavasti Suomen aktiivisin kirjailija. Sivulle ilmestyy päivittäin vähintään yksi ajatelma, muisto tai tietoja tulevista keikoista. Päivityksiä kommentoidaan ahkerasti, varsinkin jos niissä on Röyhkälle ominaista kipakkaa ilmaisua. ”Huomasin, että Facebookia voi käyttää pienten hauskojen tekstien kirjoittamiseen: se on tavallaan myös kirjallinen väline. On tavallaan kivaa huomata se, että ihmiset on kiinnostuneita mun jutuista. Kirjailijana kun tekee yleensä yksin töitä.” Seuraajat saavat välillä hyvinkin yksityiskohtaisia päivityksiä taiteilijan arjesta. Onko Röyhkä muuttunut salaperäisestä rokkikukosta paastokertomuksiaan jakavaksi, liiankin arkiseksi hahmoksi? ”No mä elän omaa elämääni, ei sen kummempaa. En mä noista mystisyyksistä enää välitä. Nuorempana niillä oli jotain merkitystä, kun halusi brassailla ja kehitellä kaikkia juttuja. Oonhan mä perheellistynyt, mutta rokkikukko pitää olla aina jossain määrin, koska La h ja ka s h er r a r ö y h kä taide. Kauko Röyhkä on pitkän linjan ammattitaiteilija. Siihen, onko hän ennemmin kirjailija vai muusikko, ei ole saatu varmaa vastausta. teksti Laura Piiroinen kuva Tatu Onkalo se kuuluu hommaan. Ei rokkia voi esittää silleen liian lupsakasti.” Lukuisista haastattelukysymyksistä huolimatta tärkein kuuluu: Voiko Röyhkää pitää renessanssi-ihmisenä, monilahjakkuutena? Siihen taiteilija itse vastaa näin: ”Kyllä mä olen kirjallisuuden ja musiikin alalla jotenkin moniOOnhan mä perheellistynyt, mutta rOkkikukkO pitää Olla aina jOssain määrin.
Pika-arviot 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2013 Ystävyyden folk Sumupuu: ConStellation of ChoiSeS Constellation of Choises on Sumupuun eli “Jyväskylään juurtuneiden” Aatu Kulosen ja Mikko Valtosen debyyttialbumi, jossa kuuluu folkahtavan kitaran lisäksi myös miesten välinen ystävyys. Levy vaatii useamman kuuntelukerran vakuuttaakseen. Ja kun sille antaa siihen mahdollisuuden, se myös sen tekee. Laulun ja perinteisen kitaroiden lisäksi levyllä soivat ukulele, cajon-rumpu sekä Tuure Tammin trumpetti ja flyygelitorvi. Myös Veera Määtän huilu soi kauniisti, puhumattakaan neljässä kappaleessa vierailevan Sini Marja-Ahon äänestä. Hänen laulamansa Let’s Give to the Devil What Belongs to the Devil kuuluu ehdottomasti levyn parhaimmistoon. Kuuntelin kerran. Toisenkin. Ja aion kuunnella vastaisuudessakin. Suvi-Tuulia Nykänen Muusikon nousu ja tuho KauKo RöyhKä & poiKa manCini (liKe) Poika Mancini on 1980-luvulle sijoittuva Suomen Oulusta ja vähän muistakin paikoista kertova romaani, joka pureutuu musiikkibisnekseen ponnistamisesta pieneltä paikkakunnalta. Mancini on kirjoitettu vuonna 2003 ilmestyneen Miss Farkku-Suomen itsenäiseksi jatko-osaksi, joten romaanista on löydettävissä osa aiemmin tutuiksi tulleista hahmoista. Poika Mancini on Röyhkän 15. romaani. Kokemuksen puutteesta Röyhkää ei siis voi syyttää. Mancinia voidaankin pitää suhteellisen hyvänä esimerkkinä kirjailijan tavasta ilmaista itseään. Henkilöt ja paikat esitellään tarkasti, mutta inhorealistiseen sävyyn pienintäkään heikkoutta unohtamatta. Röyhkä ei suo hahmoilleen onnellisia loppuja, vaan tarjoaa mahdollisuuden lähinnä vain harmaaseen arkeen vajoamiseen tai hitaaseen loppuun palamiseen. Romaani on mielenkiintoista ja laadukasta luettavaa erityisesti kirjan aikakaudesta ja musiikkiteollisuudesta kiinnostuneille sekä synkistä kertomuksista pitäville. Muille suosittelen iloisempia kirjoja. Laura Piiroinen Sanoittajasta kirjailijaksi maija VilKKumaa: nainen Katolla (KaiKu BooKS) Muusikkona mainetta niittänyt Maija Villkkumaa on esikoiskirjailijaksi harvinaisen kypsä ja kärsivällinen. Jokainen yksityiskohta ja henkilöhahmo on viilattu huolella valmiiksi. Kotiäiti Silja ilmoittautuu kirjoittamiskurssille ja tapaa Villen, miehen vuosien takaa. Kirja kertoo hetkistä, jolloin yksittäisten ihmisten elämät risteävät keskenään. Nainen katolla on tuore kuvaus nykyhetken Suomesta. Vilkkumaa on onnistunut upottamaan kirjaan lukematomia teemoja, jotka puhuttavat meitä juuri nyt. Kymmenen vuoden päästä kirja saattaa ehkä tuntua jo vanhanaikaiselta, mutta ainakin sitä voi pitää varsin osuvana katsauksena 2010-luvun Suomeen. Vilkkumaan ainoa virhearvio on erilaisten fonttien ja kirjoitustapojen yhdisteleminen. Muuten niin huolellisetsi suunnitellussa kirjassa kikkailut typografiassa tuntuvat päälleliimatulta. Erinomainen esikoisromaani. Laura Kuivalahti Tarina itsensä ulkoistamisesta KaRi hotaKainen: luonnon laKi (Siltala) ”Älä kato ittees kato taivasta” lohduttaa monessa tilanteessa. Itsensä ulkoistaminen helpottaa tuskaa sekä kipeissä päätöksissä että auto-onnettomuudessa. Kirjan päähenkilön, maalämpöyrittäjä Rautalan elämä muuttuu kertaheitolla, kun hän joutuu auto-onnettomuuteen. Huolehdittavana on yritys, pian syntyvä lapsenlapsi, höpsähtäneet vanhemmat ja Sierra Leonesta Ruotsin kautta Suomeen tupsahtanut kummipoika. Sekä ympärillä rapautuva hyvinvointiyhteiskunta. Toipumisjakson aikana Rautala saa oivan oppitunnin yksityisen ja yhteiskunnallisen todellisuuden liitosta. Pohjimmiltaan ihminen on inhimillinen, itsekäs ja lyhytnäköinen valittaja. Hotakaisen romaanissa musta huumori kukkii edeltäjiään vieläkin roisimmin. Hotakaiselle ominainen tyyli kertoa pienesti isoista asioista toimii loistavasti yhdessä kirjan tematiikan kanssa. Emmakaisa Jokiniemi Vanha vitsakimppu taRmo KunnaS: faSiSmin lumouS (atena) Kirjallisuuden emeritusprofessori Tarmo Kunnaksen Fasismin lumous on syväluotaava aatehistoriallinen tutkimus eurooppalaisen älymystön monimutkaisesta suhteesta fasismiin maailmansotien välissä. Mammuttimainen kirja kuvaa tarkkanäköisesti, miten päämääriltään epäselvä populistinen liike onnistui vetoamaan kaikenlaisiin ihmisiin luvatessaan vapauttaa Euroopan uhkaavalta näivettymiseltä, jota ulkoisten ja sisäisten uhkatekijöiden kuten sosialismin, kapitalismin sekä monikulttuurisuuden nähtiin vauhdittavan. Huoli kulttuurista ja modernin ajan moraalittomuudesta kääntyi kuitenkin itseään vastaan tunnetuin seurauksin. Upea teos on tarpeellinen muistutus fasismin uhasta, joka on tullut kulttuuriimme jäädäkseen. Markku Nivalainen Luuranko rämisee heRRa ylppö & ihmiSet luuRanKo (Sony muSiC) Herra Ylpön & Ihmisten ensimmäisillä levyillä soivat ahdistus ja alakulo. Vähitellen tunneskaala on laajentunut. Neljäs albumi Luuranko rönsyilee jo raikkaasti ja tarjoaa sekä letkeää svengiä että raskasta jurnutustakin. Avausraita Peloton enkeli kasvaa hitaasti ja vakuuttaa nopeasti. Loppulevyltäkin irtoaa muutamia kovia osumia, mutta mukana on myös monta tyhjänpäiväisempää rallia. Esimerkiksi levyn nimikkoraita kolisee turhan ontosti. Rosoineenkin Luuranko jättää hyvän jälkimaun. Vanhoissa luissa riittää edelleen koluttavaa. Arimo Kerkelä lahjakas. En mä kuitenkaan ihan Leonardo da Vinci ole. Ja mä teen semmoista musaa, joka ei todellakaan ole tyypillistä eikä sovi todellakaan kaikille.” Eli ei jokaiseen makuun? ”No en mä mikään Eppu Normaali ole.”
Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2013 Kulttuuri 18 Ma 28.10. Kasvis-herkkusienirisotto Broilerpastapaistos Jauhelihapihvi, kerma-pippurikastike Ti 29.10. Papupata Lohipihvit Thaimaalainen porsaspata Ke 30.10. Kesäkurpitsakeitto Oopperakellarin silakat Barbeque-kalkkunakastike To 31.10. Porkkanaohukaiset Chilikala Tulinen lihapata Pe 1.11. Soijabolognese, spagetti Jauhelihakastike, spagetti Pyttipannu Ma 21.10. Kasvis-linssikastike Sitruunasei Broilerkiusaus Ti 22.10. Papurisotto Lihapyörykät Chili con carne Ke 23.10. Kesäkurpitsaherkku Mausteinen broilerpata Porsaanleike, sinappikastike To 24.10. Pinaattikeitto Uunimakkara Kiinalainen lihapata Pe 25.10. Falafelpyörykät, tomaattikastike Päivän kala Kaalilaatikko Ma 14.10. Perunaohukaiset, porkkanamuhennos Chilinen uunikala Kebabwokki Ti 15.10. Makaronilaatikko Kasvismakaronilaatikko Broiler-kookoskeitto Nakkikastike Ke 16.10. Täytetyt kasvis-herkkusieniohukaiset Bourdelaisekala Lihapyörykät To 17.10. Kasvissosekeitto Kalamurekepihvit Curry-porsaspata Pe 18.10. Kasviskolmiot, tomaattisalsa Tonnikalakastike, spagetti Kinkkupizza iloKiven ruoKalisTa 14.10.–1.11 vKo 44 vKo 43 vKo 42 J yväskylän kulttuuriväki kärsii kroonisesta tilanpuutteesta. Keski-Suomen taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntija, entinen läänintaiteilija Sari Ilmola on etsinyt asiaan ratkaisua jo pitkään. “Tämä on yksi Jyväskylän kaupungin suurimmista ongelmista taiteen kentällä”, hän toteaa. Erityisesti esittävän taiteen ryhmät ovat vaikeuksissa. Esimerkiksi tanssija sirkusryhmillä harjoitusja esiintymistiloja on niukasti. Ongelmat vaikuttavat kulttuuritarjonnan laatuun. Valaistusta ja äänitekniikka ei usein saada hyödynnettyä täysimittaisesti, kun epäsopivat tilat rajoittavat niiden käyttöä. “Nyt mennään tilan eikä taiteen ehdoilla”, Ilmola toteaa. Hänen mukaansa Jyväskylään tarvittaisiin kipeästi ainakin 100-250 hengen näyttämöä. JyväsKylän ylioPPilasKunnalle tilanne näkyy Ilokiven täysinä varauslistoina. “Kysyntää olisi enemmän kuin vapaata aikaa”, Kulttuurisihteeri Anniina Hartikainen sanoo. Ilokivi on JYYn ainoa kulttuuritila. Nykyistä toimintaa on mahdoton laajentaa tällaisella tilatarjonnalla. Tällä hetkellä Ilokivessä toimivat ravintolan lisäksi Ylioppilasteatteri, Keski-Suomen elokuvakeskus ja Kampus Kino. Illat ovat täynnä, päivisin ja kesäisin on tyhjempää. Kulttuuritoimijoille kelpaisivat myös yliopiston tilat, mutta remonttien takia niitä on vähän. “Nyt mennään kovin kädestä suuhun opetustilojenkin kanssa”, tilapalvelujohtaja Suvi Jokio toteaa. “On nipin napin saatu tämä syksy järjestettyä.” Jokion mukaan seuraava lukuvuosi on tilojen kannalta tiukin. Myös ilta-aikaan on täyttä. Lisäksi yliopiston varaussysteemi on suunniteltu lähinnä oppilaitoksen sisäiseen käyttöön ja saattaa aiheuttaa vaikeuksia ulkopuolisille. Tänä syKsynä tilanne Jyväskylässä on vähän aiempaa parempi. Kulttuuritoimijoiden käyttöön on avattu syyskuusta vuoden loppuun asti uusi monitaidetila Ikkuna kauppakeskus Forumissa. Ilmolan mukaan tila ei ole ihanteellinen, mutta pieni parannus kuitenkin. Minna Tiainen Tila rajoittaa taidetta TreeniT. Monilta Jyväskylän kulttuuritoimijoilta puuttuvat kunnolliset harjoitustilat. Ylioppilaskunta näkee puutteen jonona Ilokiven ovella. JYT:n Ässiä hatusta -iprovisaatioteatteriryhmä löysi vaikeuksien jälkeen harjoitustilat Norssin juhlasalista. Kuvassa Emmi Korkala, Onni Korkala (vauva), Kukka-Maaria Vassinen ja Jukka Kääntä. TaTU ONKaLO PMMP coveroi itse itseään PMMP – MaTKalaulu (sony Music Finland) Huipulla on hyvä lopettaa, tuumasivat Mira Luoti ja Paula Vesala, ja päättivät lyödä pillit pussiin PMMP-poikiensa kanssa. Ensin toki täytyy julkaista vielä kokoelmalevy ja vetää pari loppuunmyytyä jäähallikeikkaa. Matkalaulu on kokoelma PMMP-biisejä, joissa ei olla menty helpoimman kautta. Jokaisesta levyn kappaleesta on tehty toinen versio, luotu kokonainen uusi maailma. Siitä, tekevätkö uudet versiot välttämättä oikeutta vanhoille kappaleille, voi olla monta mieltä. Uudelleenversiointi on hienoa ja kunnioitettavaa, mutta liika erikoisuuden tavoittelu ei. Minulle PMMP on suomenkielistä musiikkia parhaimmillaan, mutta valitettavasti Paulan hienot sanoitukset eivät tässä sovitusten ja sivuäänien sekamelskassa enää pääse samalla tavalla oikeuksiinsa. Oma suosikkini kaikista PMMP-kappaleista on ehdottomasti Kiitos. Matkalaululla kitarat ja muut kappaleen tunnistettavaksi tehneet elementit on poistettu ja korvattu koko levyn läpi kulkevalla tasaisella ja laahaavalla rytmirummulla. Tässä versiossa Paulan ja Miran äänet eivät myöskään soi niin kauniisti yhdessä kuin alkuperäisessä kappaleessa. Ja se jos mikä tekee PMMP:stä juuri PMMP:en. Suvi-Tuulia Nykänen Ei näy menestyspaineet Jenni varTiainen – Terra (Warner Music Finland) Jenni Vartiainen on Suomen suosituin naisartisti, eikä kukaan ei ole voinut välttyä Missä muruseni on -tai Nettiin -hypetykseltä. Siksi odotukset uutukaista Terraa kohtaan ovat kovat. Ja ne onneksi myös täyttyvät. Levy on ainutlaatuinen kokoelma sanoituksia, sävellyksiä ja sovituksia, joista löytää joka kuuntelukerralla jotain uutta. Vartiainen, Jukka Immonen, Mariska ja Teemu Brunila ovat tehneet hienoa työtä, joka näkyy ja ennen kaikkea kuuluu. Myös Vartiaisen laulu on Terrassa paikoitellen jopa parempaa kuin koskaan aikaisemmin. Hän on tehnyt vuoden kotimaisen pop-levyn. Jälleen kerran. Suvi-Tuulia Nykänen
19. sivun kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2013 Valmistunut Valmentaja urheilu. Eemeli Jokinen on yksi urheiluseura Liikunnan Riemun perustajista ja juuri liigaan nousseen futsaljengin valmentaja. Jyväskyläläisten kiinnostus lajiin on yllättänyt miehen itsensäkin. O len tällainen 30 -vuotias nuorukainen. Valmistuin keväällä liikunnan opettajaksi viiden vuoden liikuntapedagogiikan opintojen jälkeen ja nyt olen kiireinen työtön mieshenkilö. Sen verran tyttöystävä sai potkittua, että valmistuin aikataulussa. Urheilutaustassani on vahvasti kaikenlaista pallopeliä, tanssia ja tanssillista voimistelua. Viimeisimmät vuodet olen pelannut jalkapalloa ja futsalia Jyväskylässä. Alamäkiluistelussa olen päässyt muutamiin maailmancupin kilpailuihin, muun muassa Quebeciin. Tarkoitus on jatkaa luistelua tulevalla kaudella, jos vain pääsen kilpailuihin mukaan. Laitettiin Liikunnan Riemu pystyyn 2011 maaliskuussa. Minä, Huhtiniemen Mikko ja Mäkelän Kasper haluttiin oma seura, jonka alla pelata futsalia. Lopulta päädyttiin urheiluseuraan, jossa voi olla enemmän lajeja. Tulevalla kaudella Riemussa pelataan miesten lentopalloa, salibandyä, futsalia ja jääkiekkoa sekä naisissa koripalloa ja futsalia. Riemu on kasvanut parissa vuodessa hienosti; jäseniä on jo reilu 250. Osa jäsenistä on liikunnan (laitoksen) ulkopuolelta. Lähes kaikki ovat kuitenkin yliopiston opiskelijoita ja jonkun verran on mukana henkilökuntaakin. Liikunnan futsal -miehet pelasivat ensimmäisen kerran neljä vuotta sitten 3. divisioonassa, josta nousimme 2. divisioonaan. Siellä pelattiin pari kautta ennen nousua ykköseen. Ykkösestä sitten noustiin sukkana (nousijajoukkueena) liigaan. Tällä kaudella pelataan siis Suomen mestaruudesta. Viime kaudella toimin pelaaja-valmentajana, nyt tulevalla kaudella varmaankin valmentajan rooli korostuu. Kävin futsal -valmentajakoulutuksessa kesällä. Opin siellä paljon ja pyrin viemään peliämme eteenpäin. Tarkoitus olisi myös järjestää kaikille halukkaille tässä tulevan talven aikana futsalista pientä valmentajaja lajikoulutusta. Lisäksi tulen pitämään muutaman luennon talven aikana. Toki pelaan itsekin, mutta on niin kovia jätkiä, että joutuu varmaan laittamaan itsensä penkille jossakin vaiheessa! Olemme treenanneet vasta syyskuun alusta asti. Valmistautuminen kauteen on ollut hieman haastavaa, sillä treeneissä on ollut jopa liikaa jätkiä. Huikea homma kuitenkin, että kiinnostusta löytyy. Futsal -buumi tuntuu olevan suuri seuran sisällä tällä hetkellä. Ison ringin vuoksi ilmoitimme toisen jengin kakkosdivisioonaan. Näin kaikki pääsevät pelaamaan. Ne, jotka olivat viime kauden päätteeksi kahdessa viimeisessä kotipelissä, muistavat, millainen fiilis hallissa oli. Meillä on vauhdikasta futsalia, siinä mennään päästä päähän. Meillä on myös savukone, storobovalot, musiikkia, huikea kuuluttaja ja puoliajoillekin on ohjelmaa luvassa. Tanssityttöjä ei ole vielä ollut, mutta kyllä niitäkin varmasti tulee. Tervetuloa viihtymään ja kannustamaan play-off –paikkaa tavoittelevaa Riemua! teksti Olli Vainio kuva Tatu Onkalo
decides! Vote in the Student Union elections jyy.fi/election2013 Candidates and voting locations Decide who Election days Students elect the 41 members of the Council of Representatives. The Council makes all the important decisions concerning the Student Union. All students who have paid the Student Union fee are eligible to vote. Advance voting Polling stations all around the campus Nov 5-6 Oct 30-31 JYY Stu de nt Un ion of the Universit y of Jyv äsk ylä päättää! Äänestä JYYn edustajistovaaleissa jyy.fi/edustajistovaal it Ehdokkaat ja äänestyspaikat: Päätä, kuka Vaalipäivät Nyt valitaan JYYn 41-henkinen edustajisto, joka tekee kaikki tärkeimmät ylioppilaskuntaa koskevat päätökset ja määrää sinunkin jäsenmaksuvarojesi käytöstä. Äänestää saavat kaikki jäsenmaksun maksaneet yliopisto-opiskelijat. Ennakkoäänestys Äänestyspaikkoja ympäri kampusta 5.-6.11. 30.-31.10. JYY Jyv äs ky län ylio piston yliop pila sku nta TORIKESKUS, Yliopistonkatu 36, p. (014) 614 465, ark. 10–19, la 10–17 Laukkujen erikoisliike www.laukkuja.fi palvelua jo vuodesta 1975 Hyvitämme tunnin parkkimaksun TORI Huom! Uusi osoite (8€) (62€) Monilokero ja korttikoteloita SUR5AL OLKALAUKKU 19,95 36 x 28 x 12 cm. Eri värejä. -50 % alk. 9,95 (20) Huippusuositut, kevyet VETOLAUKUT • laakeroidut pyörät • taskut sisällä ja ulkona • paljon uusia väreja Sosittu OLKALAUKKU 19,95 (40€) 32 x 30 x 20 cm. 39 95 Uutuusvärit -50% Suosittu Miesten ja naisten NAHKASORMIKKAAT • ohuella vuorilla Naisten ohuet SORMIKKAAT • paljon värejä (11 €) SÄÄSTÄ 25 % (7 €) SÄÄSTÄ 25 % (7 €) SÄÄSTÄ 25 % (16 €) SÄÄSTÄ 25 % (12 €) SÄÄSTÄ 30 % Naisten kauniit NAHKASORMIKKAAT • lämpövuorilla • musta, rusk., pun. Miehille ja nuorille SORMIKKAAT • lämpövuorilla FLEECESORMIKKAAT • musta, pun., oranssi, pinkki, rusk., harm. Alk. Minipätkä Hyvät valikoimat TIETOKONEJA TABLETTILAUKKUJA Laukkujen erikoisliike www.laukkuja.? palvelua jo vuodesta 1975 Hyvitämme tunnin parkkimaksun TORI TORIKESKUS, Yliopistonkatu 36, p. (014) 614 465, ark. 10–19, la 10–17 Huom! Uusi osoite (8 €) SATEENVARJO • eri värejä syksyn uusia NAHKALAUKKUJA Hyvät valikoimat (12 €) SÄÄSTÄ 25 % NEULELAPASET • lämpövuorilla • eri värejä Koko perheelle KORVALÄPÄT (12 €) SÄÄSTÄ 50 % Alk. • paljon taskuja • pehmustetut olkaimet ja selkätuki • eri värejä Sateenvarjo kaupanpäälle reppuja iSoja monilokero Kysy opiskelija-alennus ta sateenvarjo ILMaIseKsI!!!! Vain tällä kupongilla ostoksen yhteydessä rajoitettu erä ! 25 % (40 e ) säästä -50% Jyväskylän taidemuseon Holvi Kauppakatu 23 . puh. 014 266 4391 . avoinna ti–su klo 11–18 www.jyvaskyla.fi/taidemuseo Olli Marttila Muistikuvia Litorinamereltä 11.10.2013–12.1.2014 Ol li M ar tti la , Ka ks i ku ut a( yk si ty is ko ht a) , 20 07 . Ku va Ja ri Ku sk el in . perjantaisin vapaa pääsy Olli Marttila Muistikuvia Litorinamereltä 11.10.2013–12.1.2014 Ol li M ar tti la , Ka ks i ku ut a( yk si ty is ko ht a) , 20 07 . Ku va Ja ri Ku s ke lin . 2,60 Avoinna normaalisti koko kesän! katriina Tykkäämme sinusta. Tykkäätkö sinä meistä? facebook.com/jylkkari