Akateemiset voimat, yhdistykää! Osuuskunnat tulevat taas. Uutiset 2 Vaihtarit kehuvat kampuksen keittiötä. Sivu 6 Miltä Suomi maistuu? Ja muut festariurpot. Jälkikirjoitus 15 Hei, sinä känninen hevi-isä NUMERO 9/2006 4. SYYSKUUTA – 17. SYYSKUUTA 47. VUOSIKERTA keskiaukeama keskiaukeama J A N IC L E IN O
Jyväskylän yliopistoon pyrkineistä 14 prosenttia sai tänä vuonna opiskelupaikan. Opiskelupaikkoja oli tarjolla noin 1600, kun hakijoita oli 11 391. Viime vuoteen verrattuna hakijoiden määrä laski viisi prosenttia. Määrän lasku voi johtua siitä, että tämän vuoden ylioppilaat eli vuonna 1987 syntyneet olivat koko 1980-luvun pienin ikäluokka. Uusia ylioppilaita hakijoista oli kolmannes. Suhteellisesti laskettuna suosituin ala oli journalistiikka, jossa yhtä paikkaa tavoitteli 25 hakijaa. Haluttuja olivat myös luokanopettajakoulutus ja lastentarhanopettajakoulutus, joihin valittiin noin viisi prosenttia hakijoista. Englannin kieleen otettiin joka 18. hakija ja liikuntabiologiaan yksi viidestätoista. Eniten suosiotaan lisäsi sosiologia, johon pyrkijöitä oli lähes 50 prosenttia viimevuotista enemmän. Kokonaisuudessaan yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan saapui hakemuksia kuusi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Muissa tiedekunnissa hakijoiden määrä säilyi lähes ennallaan. Joka seitsemäs hakija sai yliopistopaikan 9/2006 UUTISET 4.9.06 2 Osuuskunnat keksittiin uudelleen Akateemista työttömyyttä pyritään torjumaan yhä useammin perustamalla työosuuskuntia, joissa koulutetut ihmiset yhdistävät voimansa ja myyvät osaamistaan. Voimien yhdistäminen on kuitenkin vain yksi lääke työttömyyteen, ei ongelman ratkaisu. KUN ARJA TURUNEN vuonna 1996 aloitti etnologian opinnot, laitoksella ei juuri keskusteltu työelämään sijoittumisesta. Tietoa herui vain vanhemmilta opiskelijoilta. ”Graduvaiheen opiskelijat kertoivat, millaisia töitä alaa opiskelleet ovat tehneet. Olimme huolissamme työnäkymistä, mutta tietoa oli vaikea saada.” Turunen valmistui ja pelko toteutui: maisterinpaperit eivät taanneet työtä. Pian kuitenkin syntyi idea osuuskunnan perustamisesta yhdessä kahdeksan muun humanistin ja yhteiskuntatieteilijän kanssa. Tällä hetkellä kaksi vuotta toimineessa Generaattorissa on parikymmentä jäsentä. ”Generaattorin avulla olemme saaneet freelance-pohjalta tehtävien pätkätöiden hallintaa omiin käsiimme. Tavallaan osuuskunta on työnantaja ja me työntekijöitä”, Turunen, 29, miettii. SAMANLAISEEN ratkaisuun päätyvät nykyään yhä useammat vastavalmistuneet. Esimerkiksi Jyväskylässä toimii tällä hetkellä muun muassa kulttuurituotanto-osuuskunta Raymond, hyvinvointiin ja onnellisuuteen keskittyvä Mandalatalo, markkinointiosuuskunta Primoria sekä Innotyöverkko, joka tarjoaa asiantuntijaapua liiketoimintojen ja työyhteisöjen kehittämiseen. ”Osuuskuntatoiminta keksittiin ikään kuin uudelleen 1990-luvulla. 1960–1980luvuilla osuuskuntia ei juuri perustettu, niitä syntyi vain muutama uusi vuosittain”, kertoo Juhani Lehto osuuskuntatoiminnan kehittämisjärjestö PellervoSeurasta. Nykyään perustetaan noin 15 uutta osuuskuntaa kuukaudessa. Toimialojen kirjo on levinnyt entistä enemmän akateemisille aloille, ja asiantuntijaosuuskuntien määrä lisääntynyt. ”Viidakkorumpu on levittänyt sanaa tehokkaasti akateemisten keskuudessa”, Lehto toteaa. ”Näin huolimatta siitä, että vieläkin elää vanhakantainen ajatus siitä, että osuuskunta olisi vain tiettyjen toimialojen yrittäjyyttä. Monille sana tuo yhä mieleen osuuskaupan, -pankin ja -meijerin.” JUHANI LEHDON mukaan yrittäjyysmuodon uusi nousu johtuu osittain siitä, että epävarmojen työllisyysnäkymien takia nuoret eivät halua ottaa riskiä yksin perustamalla toiminimen. Samoin ajattelee myös Generaattoriin viime jouluna liittynyt 29-vuotias tradenomi ja maisteri Tuomas Lehtonen. ”Tämä on matalan kynnyksen yrittäjyyttä, sillä osuuskunnissa ei ole minimipääomavaatimuksia. Jos työtä löytyykin runsaasti, voi sitten turvallisemmin perustaa oman toiminimen.” Erityisen tärkeinä Lehtonen pitää yrittäjyysmuodon tarjoamia synergiaetuja. Tällä hetkellä Generaattori esimerkiksi pystyy tuottamaan muun muassa verkkosivuja, painojulkaisuja sekä järjestämään näyttelyitä, kun erilaisten ihmisten osaaminen yhdistetään. ”Etuna on myös se, että osuuskuntaan kuuluminen tuo uskottavuutta”, Arja Turunen lisää. OSUUSKUNTATOIMINTA ei kuitenkaan tuo ratkaisua perusongelmaan, akateemisten kasvaviin työttömyyslukuihin. Turuselle ja Lehtoselle yrittäjyys on ollut onnistunut tapa selviytyä työmarkkinoilla, mutta heillekin näkymät ovat edelleen epävarmat. Maisemassa näkyy yhä enimmäkseen pätkätöitä. ”Nykyään koulutetaan ihan liikaa ihmisiä. Ajat ovat aivan erilaiset kuin niillä ihmisillä, jotka nyt ovat 60-vuotiaita ja muistelevat, kuinka heidät maisterin paperit saatuaan revittiin töihin”, Turunen sanoo. ”Nykyään maisteritkin joutuvat menemään työvoimatoimistoon, ja siellä ei tosiaankaan ymmärretä humanistia.” Jonna Rusanen paatoimittaja@jyy.? O LLI S ULOPUISTO Tuomas Lehtonen ja Arja Turunen päättivät tarttua työttömyyttä sarvista. KORKEASTI koulutetut työllistyvät Suomessa yhä parhaiten, vaikka akateemiset työttömyysluvut ovatkin jo vuosia olleet synkkenemään päin. Joka viides työtön Suomessa on korkeasti koulutettu. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2004 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työttömänä oli seuraavan vuoden lopussa 5,1 prosenttia, kun edellisen vuoden vastaava luku oli 5,5 prosenttia. Pientä parannusta on siis nähtävissä. Muuhun maahan verrattuna Keski-Suomen akateemisten työnäkymät ovat heikommat. Vuonna 2004 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työttömänä oli seuraavan vuoden lopussa 9,1 prosenttia. Heikki Mäenpää opetusministeriön koulutusja tiedepolitiikan osastolta toteaakin, että tilanne ei ole kovin hyvä, mutta ei pidä aloituspaikkamäärien leikkaamista tarpeellisena. Paikkojen vähentämistä ovat vaatineet muassa Akavan ja Suomen Ylioppilaskuntien liitto. ”Talouden laskukausina nämä vaatimukset aina lisääntyvät. Laskelmiemme mukaan suhteet kuitenkin kannattaa pitää entisellään, alojen välillä sen sijaan voi tulla muutoksia”, hän sanoo. Opetusministeriön vuodelle 2008 kaavailemat keskeiset vähennykset kohdistuvat kulttuurialaan. Joka viides työtön on akateeminen
9/2006 Uusia opiskelijoita kannustetaan fuksipassin avulla tutustumaan JYYn ja ainejärjestöjen toimintaan sekä kaupungin kulttuuririentoihin. Passilla pääsee museoihin ja konserttiin edulliseen hintaan – tai peräti ilmaiseksi. Osallistumisesta saa aina leiman passiin, ja joulukuuhun mennessä eniten merkintöjä suhteessa jäsenmäärään kerännyt ainejärjestö saa Opinkiven saunan käyttöönsä yhdeksi illaksi. Kaikkien passin palauttaneiden kesken arvotaan 20 Kampus Datan 20 euron lahjakorttia. Lisätietoja www.jyy.?/fuksipassi. Fuksipassilla kulttuuria Jyväskyläläisopiskelijat ovat tyytyväisiä yliopistoonsa. Opiskelijapalveluiden nettikyselyyn vastanneista 93 prosenttia on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä ensimmäiseen opiskeluvuoteensa. Vastanneista leijonanosa, 90 prosenttia, aikoo jatkaa opintojaan Jyväskylässä. Kysely toteutettiin syksyllä 2005 ja tammikuussa 2006. Vastauksia kertyi 644. Tyytyväisiä ollaan Ylioppilaskunnan asunnottomille opiskelijoille tarjoamaan hätämajoitukseen oli tänä vuonna tunkua. Määrä kasvoi, koska tiedekunnat järjestivät fukseille pakollista toimintaa jo elokuun viimeisenä päivänä. Aiempina vuosina on aloitettu vasta syyskuussa. ”Tiedekunnista oli kätevää aloittaa elokuun viimeisenä päivänä. Siellä ei varmaan ajateltu, mitä tästä seuraa”, JYYn soposihteeri Juha Koskinen toteaa. Hätämajoituksen perään kyselleiden opiskelijoiden mukaan kohtuuhintaiset hotellihuoneet olivat täynnä jo aiemmin. ”Jos miettii paljonko opiskelijat tästä maksavat, päästään nopeasti aika suuriin summiin: muutama sata fuksia kertaa hotelliyön hinta”, Koskinen summailee. Hätämajoituksessa ruuhkaa 3 MITÄ SEKTORISIHTEERIT TEKEVÄT? Korkeakoulupoliittiseen sihteeriin eli kopoon voi ottaa yhteyttä opiskeluun liittyvissä asioissa. Roikkumaan jäänyt kurssimerkintä kuuluu kopolle. Sosiaalipoliittinen eli soposihteeri huolehtii opiskelijoiden toimeentulosta, terveydestä, asumisesta ja tasa-arvosta. Hän osaa neuvoa palkkatyön ja opiskelun yhdistämisessä. Kansainvälisten asioiden sihteeri toimii vaihto-opiskelijoiden ja -asioiden parissa. Hän organisoi toimintaa myös suomalaisille opiskelijoille. Kulttuurisihteeri vastaa osaltaan kampuksen hengenelämästä. Ilokiven buukkaaminen, Jyrock-festari ja Kampus Kinon elokuvanäytökset ovat hänen heiniään. Tiedotussihteeri huolehtii, että opiskelijat tietävät, mitä ylioppilaskunnassa tapahtuu. Sihteereillä on tukenaan valiokuntia, joihin kuka tahansa voi osallistua. Lisätietoja www.jyy.?/toiminta/. Ylioppilaskunnan työntekijöiden vaihtuvuus on ajoittain suurta. Kesällä JYYn viidestä sihteeristä vaihtui neljä. KORKEAKOULUPOLIITTINEN sihteeri Antti Vesala ja kulttuurisihteeri Minna Hautamäki poistuivat talosta täysinpalvelleina, kun taas tiedotusja järjestösihteeri Kaisa Räsänen ja kansainvälisten asioiden sihteeri Tanja Tolonen lähtivät kesken kauden. Heidän tilalleen tulivat kopoksi Perttu Soininen, kulttuuriin Taija Kyheröinen, tiedotukseen Anna Grönlund ja kv-sihteeriksi Hanna Laitinen. Soininen on JYY-veteraani edarin ja hallituksen puolelta, ja Laitinen toimi kevään Kortepohjan vapaa-aikasihteerinä. ”Onhan siinä oma duuninsa saada porukka kasaan, kun en itsekään ole ollut hirveän pitkään vielä töissä. Toisaalta se voi olla hyväkin, että saadaan uusia toimintatapoja”, pääsihteeri Tuomas Viskari miettii. Uusia sihteereitä haettiin jo keväällä. Eniten tunkua oli kvja kulttuurisihteerin pestiin. Kv-paikkaa haki 37 ihmistä, joista haastateltiin kuutta. Kulttuurisihteeriksi tuli 35 hakemusta, haastatteluja tehtiin kahdeksan. Tiedotusja järjestösihteeriksi haki 16 ihmistä ja kopoksi viisi. Kortepohjan vapaa-aikasihteerin sijaisena toimii Antti Yli-Tainio kunnes paikka saadaan täytettyä. Hakuaika vasihteerin toimeen päättyy 15. syyskuuta. Olli Sulopuisto toimittaja@jyy.? JYYn uudet duunarit HANNA LAITINEN ANNA GRÖNLUND TAIJA KYHERÖINEN PERTTU SOININEN IKÄ 26 30 28 27 MIKÄ kansainvälisten asioiden sihteeri (21.8. alkaen) tiedotusja järjestösihteeri (1.8. alkaen) kulttuurisihteeri (1.7. alkaen) korkeakoulupoliittinen sihteeri (1.8. alkaen) PITUUS 159,5 cm 168 cm 169,5 cm 180,5 cm MISTÄ Kuopiosta Jyväskylästä Marttilasta Pohjanmaalta, Laihialta OPISKELU englantia 1999, ”neljä vuotta valtio-oppia, sosiologiaa, journalistiikkaa” yhteisöviestintä 1999, valmistunut 2006 musiikkitiede, Turku, 1999, ”viittä vaille valmis” tietojärjestelmätiede 2000, ”ei vielä päättynyt” JYY/TYÖTAUSTA Työskenteli vapaa-aikasihteerin sijaisena helmikuun puolivälistä lähtien. On ollut töissä Suomen suurlähetystössä Washingtonissa ja YK:n päämajassa New Yorkissa. Järjestänyt TYYssä tapahtumia, lisäksi seminaareja ja messuja Turun kaupungille. Edustajistossa 2001–, hallituksen talousvastaava 2003, hallituksen pj 2004, edustajiston pj 2005. MIKSI? ”Olen ollut ulkomailla opiskelemassa ja töissä, ja 4 kuukautta töissä yliopiston kv-palveluissa.” ”Valmistuessa paikka oli auki, joten hain sitä. Työ on järkevä ja halusin järjestösektorille.” ”Turussa oli pätkätöitä, täällä pääsen tekemään töitä pitkäjänteisemmin. Ylioppilaskuntatoiminta on tuttua.” ”Mulla on jonkin verran taustaa hallinnon puolelta ja kokemus natsasi tähän hommaan.” J ANIC L EINO J ANIC L EINO Budjetti jätti opiskelijat nuolemaan näppejään Hallituksen budjettiesitys raivostutti opiskelijajärjestöt, kun opintotuen tulorajoihin ei saatukaan kauan kaivattuja korotuksia. HALLITUS VAKUUTTI kilvan tyytyväisyyttään heti budjettiesityksen valmistumisen jälkeen kaksi viikkoa sitten. Päivässä kokoon nuijittu esitys nostatti kuitenkin pian vastalauseiden myrskyn. Erityisen pettyneitä olivat opiskelijajärjestöt, koska opintotuen tulorajoja ei nostettu. Lohtua opiskelijoille ei annettu myöskään ateriatuen korottamisen muodossa. Ateriatuki on kuitenkin otettu uudelleen käsittelyyn, ja sen korottaminen näyttäisi toteutuvan eduskuntakäsittelyssä. SOPUISASTI syntyneeksi sanotun budjetin jälkipeli on jatkunut kiivaana. Opiskelijajärjestöjen älähdettyä tapetille joutui erityisesti kulttuuriministeri Tanja Saarela (kesk.), joka kannatti tulorajojen nostoa. Hän on käynyt julkista sanaharkkaa valtiovarainministeri Eero Heinäluoman (sd.) kanssa aina iltapäivälehtiä myöten. Valtiovarainministeriön mukaan Saarela ei suostunut karsimaan esityslistaansa sellaiseksi, että se olisi mahtunut budjettikehyksiin. Kulttuuriministeri taas kertoi esityksen torjumisen johtuvan siitä, että hänelle ei haluttu antaa positiivista julkisuutta. OPISKELIJOIDEN ETUJÄRJESTÖT eivät ole jääneet lepäämään laakereillaan siitäkään huolimatta, että ateriatukea aiotaan korottaa. Järjestöjen mukaan ateriatuen korotus on tervetullut, mutta se ei kuitenkaan poista tarvetta opintorahan määrän lisäämiseen. Opiskelijajärjestöt vaativat rahaan 15 prosentin korotusta vuoden 2007 budjettiin. Jonna Rusanen paatoimittaja@jyy.? YLIOPISTON AVAJAISET: Uusi lukuvuosi alkoi keskiviikkona 30. elokuuta. Jyväskylän yliopiston avajaisjuhlan aloitti ja päätti akateeminen kulkue, jota johti rehtori Aino Sallinen.
4 NÄKÖKULMIA 9/2006 B udjettiriihi oli räkäinen nauru opiskelijoille.” Näillä SYL:in puheenjohtajan Ilkka Wennbergin sanoilla alkoi ensimmäinen valtion budjetin julkistamisen jälkeen sähköpostiini saapunut kannanotto. Sen jälkeen opiskelijajärjestöt ja yksittäiset opiskelijat ovat luonnehtineet budjettiriihen tuloksia lähes yksinomaan ilmaisuilla, joihin on liittynyt vertaus joko pyllistykseen, kasvoille sylkemiseen tai perseelleen menoon. Voiko sitä enää selvemmin sanoa? Eipä juuri. V iime viikkojen sananvaihto muistuttaa keskustelua, jota käytiin 14 vuotta sitten, kun opintotukiuudistus oli menossa eduskunnan käsittelyyn. Silloin esimerkiksi Jyväskylän Ylioppilaslehti otsikoi ”Opintotukiuudistus menossa perseelleen – opiskelijalakko lähellä”. Nyt paine sosiaalietuuksien päivittämiseen on jälleen kasvanut sellaiseksi, että Suomi on täynnä kiukkuisia opiskelijoita. Opiskelijat ovat aina olleet tunnettuja räväkästä tavastaan vastustaa päähän potkimista. Parin viikon takainen parinkymmenen aktiiviopiskelijan performanssimainen mielenilmaus Senaatintorilla on kuitenkin pientä siihen verrattuna, kuinka asioihin otettiin kantaa 1970-luvulla. Pelkästään Jyväskylässä, lokakuussa 1976, lähes 3 000 opiskelijaa marssi vaatimassa opintotukijärjestelmän uusimista. Jos poliitikot nyt päättelevät toreille marssivien opiskelijoiden määrän perusteella, että eipä tässä taida olla opintotukiasialla sen suurempaa kiirettä, metsään mennään. P äättäjien olisi aika ymmärtää, että adressi opintotuen puolesta on tämän ajan opiskelijoiden hätähuuto. Se vastaa reippaasti yli 100 000 ihmisen marssia eduskuntatalolle. Olkaa varuillanne, 12. syyskuuta se saapuu. Uusi aika on tuonut uudet vaikuttamiskanavat. Kenenkään ei ole syytä väheksyä niitä, vaikka nettiin puristettu adressimielenosoitus ei yhtä mediaseksikäs olekaan kuin torilla virkavallan otteessa rimpuileva humanistityttö. M ikään ei tosin estä tehostamasta adressin vaikutusta historiassa hyviksi havaituilla keinoilla, jos päättäjät sellaiseen ovat nuoruudessaan tottuneet. Menetelmät voi helposti soveltaa tähän syyskuuhun 2006. Vuosi 1992: Iiro Viinanen oli valtion tiukan säästölinjan pääsuunnittelija. Hänen eroonsa johtavasta ehdotuksesta julistettiin kilpailu, jonka voittajalle luvattiin tuhannen markan palkinto. Vuosi 1991: JYY järjesti opintotuen hautajaiset ja hautajaissaattueeksi naamioidun mielenosoituksen. Opintotukiuudistusta kritisoivilla teksteillä varustettu ruumisarkku kannettiin ylioppilastalolta Kirkkopuistoon. Kulttuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaa arvosteli tapausta mauttomaksi. Ja silloin 14 vuotta sitten asiat muuten sujuivat loppujen lopuksi ihan hyvin. reuna huomautus Pihla Tiihonen pääkirjoitus 4. syyskuuta 2006 Budjetti menossa perseelleen – opiskelijalakko ei lähelläkään? Opiskelijat tyytyväisiä talousarvioon Pääministeri Matti Vanhasen vetoomus opintolainan tärkeydestä otettiin opiskelijoiden parissa vastaan valtavin suosionosoituksin. ”Olen huomannut, että vuokraamalla haimansa itäma?alle saa helposti kokoon kerralla useamman kuukauden vuokran”, veristä leipäveistä oikeassa kädessään pitelevä kokoomusopiskelija Mikko Tolppa-Keimo totesi. Filoso?an ylioppilas Lars Hamara-Varis oli puolestaan juuri suorittamassa nostoa Nordean Kauppakadun konttorissa. ”Any of you fuckin' pricks move and I'll execute every motherfucking last one of ya!” leppoisa kirjallisuustieteilijä sanaili hiihtopiponsa rei'istä. Valtiovarainministeri Eero Heinäluomaa ei tavoitettu kommentteja varten, mutta silminnäkijätietojen mukaan mies pyyhki perseensä viidensadan euron seteliin Palacen vessassa. Totuuden Tietotoimisto http://lehti.samizdat.info/ 77 NELIÖTÄ (asunto). Sauna, parveke & halpa. Ja löydetty vain viikkoa ennen elokuun loppua. PELINAISET (tv-sarja). Loistomimmejä homssuisissa meikeissä. Nautitaan suklaan ja punkun kanssa. VAN MORRISON: ASTRAL WEEKS (LP). Kaamos alkaa pian taas häämöttää, joten on parempi aloittaa masentuminen jo nyt. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Puhelin: (014) 260 3360 Faksi: (014) 260 3928 Toimituksen sähköposti: jylkkari@jyy.? Nettisivut: www.jylkkari.? Päätoimittaja Jonna Rusanen (014) 260 3359, 045 1371957, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Olli Sulopuisto (014)260 3360, toimittaja@jyy.? Visualisti Janic Leino (014) 260 3973, sivari@jyy.? Painos 7000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750 ISSN 0356–7362 Jonna Rusanen paatoimittaja@jyy.? Kämppieni parhaat puolet ”YLIOPISTO-OPISKELIJA haluaa vuokrata yksiön Jyväskylän keskustasta syyskuusta alkaen.” Ilmoitus on verkosta ylioppilaskunnan asuntopalstalta, jonne aika moni muukin on jättänyt saman toiveen. Ehkä liiankin moni, jos verrataan 1.9. vapautuneiden keskustayksiöiden määrään. Mutta ei hätää. Olen testannut yliopiston, lukion ja kansanopistovuoden aikana 16 erilaista kämppää ja havainnut jokaisen hyväksi. JAETTU ASUNTOLAHUONE takaa nopean tutustumisen huonetoveriin ja on siksi miellyttävin uuden paikkakunnan ensimmäisenä asumisratkaisuna. Jos paikkakunta on kämppiksellekin uusi, hän haluaa todennäköisesti tutustua siihen kanssasi. Jos hän on natiivi, kintereillä roikkuminen opettaa paljon. OMA ASUNTOLAHUONE antaa näkösuojaa. Ja heti kun sinun tekee mieli bilettää, huoneesi seinien, lattian ja katon toisella puolella on todennäköisesti joukoittain samanmielisiä. KOMMUUNIIN hakeutuu yleensä seurallisia ja rentoja tyyppejä, jotka rupattelevat mielellään teekupin ääressä. Ei haittaa, vaikka sinulla ei olisi teekuppeja eikä lusikoita. Jollain kämppikselläsi varmasti on. SOLUN etuja ovat halpuus ja tavallisesti kätevä sijainti bussipysäkin ja kaupan lähellä. Solussa saa usein käyttöönsä internetin, pesutuvan, mikron ja muita elämää helpottavia asioita. VANHEMPIEN LUOKSE majoittuminen vastaa ihannetapauksessa lomaa täysihoitolassa. Lapsuudenkodista käsin voit etsiä omaa kämppää ja säästää rahaa sen takuuvuokraan. YKSIÖSSÄ on mukavaa, jos sinulla on runsaasti koppisi ulkopuolista elämää ja sen verran rahaa, ettei vuokranmaksu stressaa. Siistit, herkkäuniset, kompromisseihin haluttomat ja tiiviisti seurustelevat ihmiset saattavat viihtyä yksiössä, vaikka ehdot eivät täyttyisikään. PARISUHDEKAKSIO on hyvä idea, jos vastaat myöntävästi seuraaviin kysymyksiin: Olenko jo itsenäistynyt? Osaanko yhdistää romantiikan arjen pyörittämiseen? Haluanko aloittaa tuon ihmisen kanssa ehkä jopa elämänpituisen asumisuran? Vastarakastuneet pysykööt opiskelijabokseissaan. Onnea uuteen kotiin! pihla.tiihonen@gmail.com ”
Viikko 34: Oletko tehnyt opintoja kesällä? KYLLÄ 49% (162 kpl) EI 51% (171 kpl) Gallup joka viikko osoitteessa: www.jyy.? 9/2006 5 Pääasiassa Mattilanniemen kampuksella vaikuttaneena luonnontieteilijätyyppinä järkytyin perin juurin osallistuttuani yhteiskunnallisen tiedekunnan kirjatenttiin: tentti pidettiin päärakennuksen juhlasalissa eikä salissa tunnetusti ole pöytiä – vastaukset on kirjoitettava surkeiden kirjoitusalustojen päällä. Kuvittelin tilannetta poikkeukselliseksi, mutta nyttemmin useampaan tenttiin osallistuneena olen havainnut, että alustojen käyttö on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Kuinka näin voi olla? Eikö kenenkään mieleen ole tullut, että ergonomisesti käyttökelvottoman kirjoitusalustan käyttö voi pahimmillaan estää esseevastausten kirjoittamise, tai ainakin keskittymisen? Vai onko tarkoituskin testata opiskelijan taitojen sijasta hänen selkänsä kestävyyttä? Käyttömukavuudeltaan alusta vastaa esseen kirjoitusta vessan seinään, pöntöllä istuen. Jos hermot ja fysiikka pitävät, saattaa tulosta syntyä, mutta usein essee tyssää selän niksahtamiseen. Luulisi, että jonkinlaisilla järjestelyillä tentit voisi järjestää pöydällisissä saleissa esimerkiksi Mattilanniemessä. Mielestäni tähän epäkohtaan olisikin syytä kiinnittää huomiota tulevia tenttejä suunnitellessa. Luulisi, että säästöistä huolimatta 2000-luvun yliopistossa tenttitilan minimivaatimus olisi jonkinlaisen pöydän käyttömahdollisuus. Panu Ojala tietotekniikan opiskelija Jylkkäri haluaa tietää, mitä tavalliset opiskelijat ajattelevat. Lähtökohtaisesti emme halua julkaista vain kannanottoja. Lähetä mielipide osoitteeseen jylkkari@jyy.?. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. VAPAA SANA Karoliina Kynsijärvi, 26, terveystieteet: ”En. Olen nyt sairaanhoitajana ja työt eivät lopu. Vuorotyössä saa pitkiä vapaita ja voi valita vuoroja sopivasti.” Petri Nuojua, 24, psykologia: ”Omalla alalla on niin hyvä työtilanne, että ei pelota. Tosin Jyväskylä saattaa olla ainoa paikka Suomessa, jossa ei löydä mieleistään työtä, kun täällä on maan suurin psykologian laitos.” Pipsa Tuunainen, 26, ranska ja englanti: ”Vähän jännittää, mutta en ole hirveän huolissani tässä vaiheessa. Gradu on vielä tekemättä, joten se ei ole ajankohtaista.” Jaakko Vallo, 24, tietojärjestelmätiede: ”En oikeastaan. Olen tehnyt alan hommia jo useita vuosia. Vuokratyöpalveluista löytyy aina jotain, jos oman alan töistä ei ole täyttä varmuutta koko ajan.” Juha Koskinen soposihteeri@jyy.? EN AIO KATSOA Big Brotherin toista kierrosta. Minulle riittää valtioneuvoston seuraaminen. Ministereiden arki näyttää olevan merkityksettömien pikkutehtävien kanssa näpräämistä, saman porukan kanssa jumissa olemista ja kikkailulla julkisuuden suosion etsimistä. Siinä sivussa he leikkivät alamaisten kohtaloilla. Big Brotherkin olisi mielenkiintoisempi, jos kilpailijat kyykyttäisivät tuotantotiimiä. VALTIONEUVOSTON talousarvioesitys tehtiin tänä vuonna poikkeuksellisella tavalla. Vanha ja koeteltu tapa ei kelvannut uudelle valtiovarainministerille. Aikaisemmin on ensin keskusteltu ja sen jälkeen päätetty, mutta tällä kertaa vaihtelun ajateltiin virkistävän. Saarelan ja Heinäluoman parisuhdedraamaa muistuttavat ”miks et voi keskustella kuin aikuiset”, ”miks sulla ei ole aikaa mulle” ja ”aina sä teet noin kun ollaan seurassa” -syyttelyt saavat ulkopuolisen nolostuneeksi ja huvittuneeksi yhtäaikaa. BUDJETTIPÄÄTÖKSEN jälkeen kilpailijamme vasta innostuivat! Aluksi Saarela ihmetteli kokemiaan vääryyksiä, joita tuntuu tapahtuvan aina, kun hänen pitää keskustella ihmisten tai median kanssa. Seuraavaksi eduskuntaryhmien puheenjohtajat lupasivat piestyille opiskelijoille jopa 20 senttiä arkipäivää kohti. Sitten Heinäluoma ilmoitti tukevansa asiaa, vaikka olikin vastustanut sitä päivää aiemmin. Matti Vanhanen sentään pysyi tiukkana ja totesi metsässä riittävän pieniä kiviä nälkäisille opiskelijoille. Ja eihän sitä seksin myymistäkään tehty laittomaksi. KATAINEN ON KUTSUNUT valtioneuvoston budjettipäätöstä osuvasti farssiksi. Farssihan on komedia, jonka huvittavuus perustuu yllättäviin käänteisiin ja väärinkäsityksiin. Usein näyttelijä jää ansaan peitellessään omaa typeryyttään muilta. Tässä farssissa uusia käänteitä tulee liukuhihnalta ja syksyn tuotantokauden alku on virkistävän tiivis. Opiskelijat luovuttavat opintoraha.? -sivulla kerättävän adressinsa 12.9. ja yrittävät vedota kansanedustajien inhimillisyyteen. Farsseissa on vielä kiivas loppu ja usein takaa-ajo. Itse olen valmis jahtaamaan useampaakin ministeriä – saa tulla mukaan. JYYPÄÄ BB vs. VN Pelkäätkö työttömyyttä? Opiskelijan isänä kiitän opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen kannanottoja opiskelijoiden toimeentulon parantamiseksi myös valtion ensi vuoden osalta. Opiskelijoiden taloudellinen tilanne todella kaipaa parannusta. Ongelmat ovat selvät, ne on muun muassa JYYn hallituksen puheenjohtaja Jarkko Seppälä tuonut hyvin ilmi. Rajatuissa opiskeluajoissa pakotetaan elämään yhä enemmän velaksi opintolainalla, kun opintoraha ei riitä, ja työn kautta tulojen hankkimismahdollisuudet ovat rajatut. Velka on velkaa opiskelijalle kuten kaikille muillekin. Vaikka opintolainat ovat edullisia ja veroetujen parissa, on aikanaan edessä maksun aika. Valmistumisen jälkeen koittavat uudet menot ja työpaikan saanti voi olla vaikeaa. Siksi opiskelijat varovat ottamasta lainaa. Siksi opiskelijajärjestöjen esitykset 15 prosentin korotuksesta opintorahaan tulisi toteuttaa. Ateriatuen korotus olisi myös oikea askel. Nyt opiskelijat ja eläkeläiset joutuvat elämään OECD:n asettamien tulotason köyhyysrajojen alapuolella. Myös opiskelijoiden vapaan tulojen hankkimisen rajan nostaminen vähintään 20 prosentilla tulisi toteuttaa. Lauri Oinonen kansanedustaja (kesk), Keuruu Ateriatuen korotus ei riitä Opiskelijajärjestöt kautta kentän ovat nostaneet metelin hallituksen budjettiesityksen tultua julkisuuteen. Hallituspuolueiden edustajat alkoivat muutaman päivän kuluttua esityksen tultua julki muuttaa kantaansa ja lupailivat, että eduskuntakäsittelyssä budjettiin lisätään ateriatuen nosto. Tukea olisi tarkoitus nostaa 20 sentillä. Jos eduskunta ei päättäisi ateriatuen nostosta, nousisi opiskelijoiden aterioista maksama enimmäishinta 2,35 eurosta 2,55 euroon. Hallitus on nimittäin päättämässä enimmäishinnan korotuksesta 20 sentillä 2007 alkaen. Ateriatuen korotus ei siis paranna opiskelijoiden taloudellista tilannetta, vaan pitää sen nykyisellään, mistä jo sinällään kiitos. Jos eduskunta haluaa vaikuttaa opiskelijoiden tilanteeseen, tulee sen tarkistaa opintorahan tasoa 15 prosentilla. Se olisi nykyisen hallituksen linjan mukaista. Hallitus on edellyttänyt opiskelijoiden nopeaa valmistumista, mutta ei ole tehnyt juuri mitään täysipäiväisen opiskelun mahdollistamiseksi. Opintorahan tarkistus olisi merkittävä askel tähän suuntaan. Karri Mikkonen Sosiaalipoliittinen vastaava, hallituksen jäsen Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry Kirjoitusalustat eivät sovi moderniin yliopistoon Perusteltuja esityksiä Hallitus näytti takapuolta opiskelijoille Hallitus valmisteli budjettiriihessä esityksensä valtion ensi vuoden talousarvioksi. Sen sijaan, että budjettiesitys toisi huomattavia parannuksia opiskelijan asemaan, leikkaa se opintotukea yhteensä noin kahdeksalla miljoonalla eurolla. Monet ovat kiitelleet budjettia menomaltista ja köyhyyspaketista, mutta opiskelijajärjestöt ovat olleet tyrmistyneitä. Kulttuuriministeri Saarela ilmoitti kesällä esittävänsä budjettiin 20 prosentin korotusta tulorajoihin. Tämä laukaisi käyntiin vilkkaan keskustelun opintotuen kehittämisestä. Opiskelijoiden aseman parantaminen oli kaikkien mielessä, mutta keinoista kiisteltiin. Mitä lie tapahtunut, koska parannusta opiskelijan asemaan ei näillä näkymin ole tulossa. Jos hallituksen esitykseen ei eduskunnan käsittelyssä tule muutoksia, ovat näkyvimmät muutokset ensi vuonna opiskelijalounaan kallistuminen 20 sentillä ja YTHS:n käyntimaksujen todennäköinen korotus. Hallitus osoitti, miten välinpitämätön se on opiskelijoita kohtaan. Tukia leikataan samalla, kun opiskeluaikoja rajataan. Hallituksen värisuorasta puuttui ilmeisesti enää vain koulutuksen muuttaminen maksulliseksi, mutta onneksi tähän olisi tarvittu lakimuutos, joten siitä luovuttiin. Budjettiriihen jälkeen päähallituspuolueiden, keskustan ja demareiden, eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat liputtaneet ateriatuen nostamisen puolesta. Tämä lisäys kuitenkin pitäisi vain opiskelijalounaan hinnan samalla tasolla ja hyöty menee ateriantuottajien pussiin. Eduskunnalla on mahdollisuus parantaa opiskelijoiden asemaa, tarvitaan vain sitä kuuluisaa poliittista tahtoa. Lopullisen budjetin hyväksyy eduskunta, joten vielä on toivoa. JYY tekee aktiivisesti töitä sen eteen, että opiskelijoita ei budjetissa jätettäisi miinukselle. Opiskelijajärjestöjen Nouse jo -kampanjaan voi osallistua allekirjoittamalla opintoraha-adressin osoitteessa www.opintoraha.?. Jarkko Seppälä hallituksen puheenjohtaja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Kirjoittajasta alustat ovat huono idea.
6 9/2006 WE WERE ON HOLIDAY in Poland together with my Finnish boyfriend. Polish people do not have broad knowledge about Finland – some of them can hardly say where it is – but in general they picture Finland as a clean, friendly and developed country. The main source of information about this Nordic country has recently been a TV show called ‘Europe is easy to like’. Its main idea is to convince Poles that Europe is nice. It features people from different countries talking about their homelands. There is a Finn called Toni. He is very white, and actually rather boring. His Finland is motionless, quite dull, and almost always frozen. Nevertheless, Toni is one of the biggest stars of the show. Poland is still a bit chaotic and unpredictable, so people like hearing about places where everything is in order, there are no huge scandals, and life is quite easy. If you go to Poland, somebody will ask if you know this nice, good-looking guy from the show. My boyfriend, being a Finn, is usually associated with Nokia, Santa Claus, Finlandia, heavy metal bands, and winter sports. Poles highly respect the Finnish ski jumpers. Moreover, if nobody from the Polish team is able to win (which happens quite often), people usually support the Finnish team. Actually, last year in Zakopane there were three Finns on the podium. There is also an odd fascination with the jumpers from Finland. There is a fan club of Matti Hautamäki, which has almost entirely female members. We also know a Polish girl who is madly in love with Tami Kiuru, and follows him to every competition. I think almost every Finn in Poland has been faced with the question ”Do you know Children of Bodom? (or Him, Rasmus, Nightwish, or Apocalyptica)”. The appreciation for Finnish music, and also sense of humour was seen at the last Eurovision contest, when Poland gave 12 points for Lordi. In general Finland is seen as an oasis of peace and quiet, hidden deep in mighty forests, undisturbed by meaningless turbulences of the world. And it’s not far from the truth. Toni, the Polish television star A decade of turntabling behind her, Sanna Luoma alias DJ Anna S left Helsinki and moved back to Jyväskylä this summer. ”I wanted away from Helsinki. Fifteen years is a long time and you need to change the scenery once in while. Family reasons played a big part, too,” she says. DJ'ing in her old—and new—hometown has got off to a good start. With few established events, there is a lot of room for enterprising newcomers. DJ Anna S at Club Valiokunta's Night of the Freshmen in Ilokivi on 13 September. Tropical Truth at the Jazz Bar on 5 October. DJ Came Home This spring saw the storage space at the Department of Early Childhood Education ?ll up with donations for the street children of St Petersburg. The clothes, toys and sanitary products will meet an urgent need. A group of students will visit a local kindergarten and at least one shelter run by Pietarin katulapset ry, a Finnish organisation dedicated to helping the city's street kids, in September. You can still contribute by donating toothbrushes, soaps and other sanitary products. The collection point at building X will open from 3.30 to 4 pm on Monday, 11 September. Clothes for St Petersburg's Street Kids NEWS IN BRIEF Translated by Annamari Typpö kajokrol@cc.jyu.? International student Katarzyna Krol shares her thoughts on life in Finland. Hanna Laitinen, 26, is the Student Union’s new Secretary of International Affairs. She started in her new job on 21 August. Laitinen moved to Jyväskylä in 1999 to study English. ”I thought I have a suitable background. I have studied and worked abroad, and I also worked four months at the university's International Of?ce,” she says. Altogether, four of Jyväskylä Students Union’s ?ve secretarial posts changed occupants this summer. Antti Vesala, Secretary of Academic Affairs, and Minna Hautamäki, Secretary of Cultural Affairs, left when their terms came to an end. PR Of?cer Kaisa Räsänen and Secretary of International Affairs Tanja Tolonen resigned in the middle of their terms. The new Secretary of Academic Affairs is Perttu Soininen, a Student Union veteran and a student of Information Systems. Taking charge of Cultural Affairs is Taija Kyheröinen. She is a ”nearly-graduated” student of musicology from Turku, where she has organised various events, seminars and fairs. The new PR Of?cer Anna Grönlund is a graduate of Organizational Communication and Public Relations. She has worked at the Finnish Embassy in Washington, DC and the UN headquarters in New York. IN TE R N A TI O N A L C O LU M N Kuusi vaihto-oppilasta kertoi Jylkkärille, miltä Suomessa maistuu ja mitä täältä puuttuu. KUN MATKUSTAA ulkomaille, maut muuttuvat. Puolalainen Joanna Gloc huomasi sen Jyväskylässä. Hän kävi eräänä päivänä kirkossa, jonka jälkeen pidetyssä kahvitilaisuudessa tarjolla oli myös bigosia, haudutettua kaalipataa. ”Puolassa inhosin sitä, mutta täällä se maistui mahtavalta”, hän kertoo. Muut vaihtarit nyökyttelevät. Ryhmä elokuussa Jyväskylään tulleita vaihto-opiskelijoita on kokoontunut Lozzin terassille keskustelemaan ruuasta. Heidän tarinansa ovat samanlaisia ja erilaisia: jokainen kaipaa jotain kotimaastaan ja jokin suomalaisessa ruuassa ihmetyttää. Turkkilainen Filiz Artut kaipaa kotimaastaan suolaisia tuotteita. Oliiveista puuttuu suola, samoin juustosta. Lisäksi hänellä on totuttelemista suomalaisessa maidonjuontitavassa. ”Meillä juodaan lämmintä maitoa iltaisin, ennen nukkumaan menoa. Täällä maitoa juodaan koko ajan”, hän sanoo. Puolalainen Hanna Burzala puolestaan ihmettelee rasvavouhotusta. Kaiken pitää olla kevyttä. Piimä maistuisi, mutta hän ei ole löytänyt juomaa, jossa rasvaprosentti olisi yli yhden. ”Maitokin on maidotonta”, hän tokaisee. YHDESTÄ ASIASTA ollaan yksimielisiä: opiskelijaruokailu on Suomessa hoidettu hyvin. ”Meidän yliopistossamme ruoka ei ole niin hyvää. Myynnissä on vain kalliita mikroaterioita, joita kukaan ei syö”, hollantilainen Nynke Koornstra kertoo. ”Meillä on yksi ruokala, 6000 opiskelijaa ja pahaa ruokaa. Kukaan ei syö siellä”, bulgarialainen Elitsa Bakalova peesaa. Kaikki ovat asiasta samaa mieltä. Suomalaisen opiskelija-aterian hinta on kohtalainen ja ruoka maittavaa. ”Hinnat ovat okei – halvempia kuin bussiliput”, Burzala sanoo. Elintarvikkeiden hinnat kaupoissa sen sijaan kauhistuttavat. Juustovalikoima on pieni, jauhot ovat kalliimpia kuin Hollannissa, Bulgarian jugurtti neljä–viisi kertaa hintavampaa kuin Bulgariassa – ja sitä paitsi maistuu väärältä. ”Löysin kaupasta Valion version, mutta sillä ei ole kyllä mitään tekemistä aidon kanssa”, Bakalova toteaa kuivasti. SUOMALAISTEN suosikkivalitus ulkomailla on, että sieltä ei saa kunnollista ruisleipää. Vaan jos asia käännetään Erasmus-opiskelijan näkövinkkeliin, ei tilanne ole paljon parempi. ”Minulla on ikävä puolalaista leipää. Se on vaaleaa, mutta erilaista kuin ranskanleipä. Ja niin mahtavan makuista”, Gloc ylistää. Myös Koornstra kaipaa leipää kotopuolesta. Hänellä oli tapana ostaa iso, tuore limppu ja paahtaa siitä loput, kun leipä alkaa kuivahtaa. ”Mutta yritän nauttia suomalaisesta ruuasta ja unohtaa normaalit tottumukseni”, Koornstra kuittaa. Toinen suomalaiskansallinen tuote eli salmiakki saa raadilta tylyn tuomion. Se ei maistu kenellekään. ”Karkkina en tykkää, mutta viinassa se menee”, Burzala tarkentaa. ”Koskenkorva on muuten hyvää. Ja suomalainen olut on naurettavan kallista, tosin ei hullumman makuista”, lisää tsekkiläinen Jakub Wolff. ”Älä kehtaa! Karhu on ihan kauheaa”, Bakalova huudahtaa. ”No, Karjala on parempaa”, Wolff vastaa. Olli Sulopuisto toimittaja@jyy.? Hanna Takes Charge of International Affairs J ANIC L EINO K A N S A IN V Ä LI N E N Y LI O P IS TO ”Maitokin on maidotonta” Elitsa Bakalova, Joanna Gloc, Filiz Artut ja Nynke Koornstra tutustuivat suomalaisiin kaloihin grillatessaan. Sa rj as sa es it el lä än Jy vä sk yl än yl io p is to n ka n sa in vä lis tä to d el lis u u tt a.
9/2006 7 Luomuruokapiirin kautta voi tilata luomuelintarvikkeita suoraan keskisuomalaisilta tuottajilta. ”PIIRIN IDEANA on tuoda luomuruokaa opiskelijoille mahdollisimman helposti ja toimia linkkinä opiskelijoiden ja lähituottajien välillä”, kertoo toiminnassa mukana oleva ekologian opiskelija Anni Markkanen. Koska luomuruoka ostetaan suoraan tiloilta, koko tuotto menee viljelijöille itselleen. Hinnat ovat kilpailukykyisiä kaupan luomuhintojen kanssa. Tuotevalikoima vaihtelee vuodenajan ja tilaajien kiinnostuksen mukaan. Elintarvikkeisiin on kuulunut muun muuassa juureksia, rypsiöljyä, hilloja ja säilykkeitä sekä toisinaan kananmunia. Viljatuotteita on laaja valikoima. Lihaa voidaan tilata, jos halukkaita on tarpeeksi. Ajantasainen tuotelista löytyy piirin verkkosivuilta, samoin kuin tilauslomake. Tilaukset toimitetaan tuottajille noin kerran kuukaudessa. ”Tilaus pitää tehdä viimeistään tiistaina kello 16:een mennessä viikkoa ennen tuotteiden jakopäivää.” Ruoat jaetaan seuraavana tiistaina Ekokauppa Ekolossa kello 16– 18. Hintaan lisätään tilausmaksu 40 senttiä. Tuotteet maksetaan käteisellä ja mieluiten tasarahalla. Ambioticalla toimii sivupiiri, jota hoitavat jatko-opiskelijat. ”Samaan tilaukseen kootaan sekä opiskelijoiden että henkilökunnan tilaukset. Sivupiiristä vastaavat hakevat tuotteet Ekolosta ja jakavat seuraavana päivänä laitoksella”, Markkanen kertoo. Hän suosittelee samanlaista käytäntöä muillekin laitoksille. Piiri toimii vapaaehtoisvoimin, mutta lisää aktiiveja kaivataan. Sanna Kondratjeff jylkkari@jyy.? Lisätietoja http://www.cc.jyu.?/yhd/yvk/luomu/. JOENSUUSSA eijoo mittään vikkaa, joenssuulaiset vaan on persseestä. Sammaa vois tietysti sannoo monesta paikasta, vaan Pohjois-Karjalassa vittumaissuus on jalostettu ihan taitteenlajiks asti. Harvassa paikassa ollaan niin hölömöjä ku sielä. Ja kaikki vaan siks, että yheksänkymmentäluvulla iso tehas meni nurin ja työttömien kakarat päätti lähttee kavulle huutelemmaan neekerijä amerikkalaisille koripalloilijoille. Ohan siellä kulttuuria, vaikka hankala sitä on uskkoo. On kävelykattuu ja kauppahallii ja yliopisttoo. Helevetin rumia ovat kaikki. Kesällä kaikki joenssuulaiset nuoret männöö Laululavalle kuuntelemmaan viikonlopuksi rokkija. Paitti oikkeesti ne juo vaan liikkaa viinnaa ja sammuu pusikkoon ahven pyllyssä. Seurraavassa lehessä mummot valittaa, että mitä se on se perkelleellinen mötäkkä kun kuulluupi lännestä. Vaan immeiset on siis mahottoman mukavia, paitti ne jokka on kusipäitä. Niitä on kyllä aika palajon. Onneks usseimmat viksut on muuttanu sieltä poijes – niinku mie. PASKA KOTISEUTU Kirjoittajat purkavat traumoja kotipitäjästään – omalla murteellaan. Joensuussa ov vähän vikkaa Olli Sulopuisto toimittaja@jyy.? Katulapsille halutaan toimittaa tavaroita, jotka kelpaisivat myös itselle. RAAHAAN KAKSI muovisäkkiä kirjaston kahvilaan. Varhaiskasvatuksen ainejärjestö Varkaat ry:n puheenjohtaja Henriikka Mäkinen ja kulttuurivastaava Hanna Koskinen antavat nyssyköilleni hyväksyvän tuomion, vaikka pakattavaa riittää jo entuudestaan. Varhaiskasvatuksen laitoksen varastotila on täyttynyt keväästä lähtien viemisistä Pietarin katulapsille. Moni kampuksella liikkuva on siivonnut komeroitaan, ja nyt kasassa on kipeästi tarvittavia lahjoituksia vaatteista ja leluista hygieniatuotteisiin. Keräyksen yhtenä periaatteena onkin ollut toimittaa Pietariin sellaisia tavaroita, jotka kelpaisivat myös itselle. ”KAIKKI ON liitettävä omiin matkatavaroihin siististi ja tiiviisti. Matkalle lähtee 30 henkilöä, joista kullakin saa olla 35 kiloa mukanaan”, Varkaiden kulttuurivastaava Koskinen kertoo. Sitä suurempien lastien toimittamiseen vaaditaan Moskovan humanitäärisen komitean lupa. Venäjän tulli on kiristänyt määräyksiään väärinkäytösten vuoksi, sillä avustusten nimissä maahan tuotua tavaraa on kulkeutunut myyntiin kirpputoreille. Matkalle oppaaksi lähtevän historianopettaja Kari Perälän mukaan useat suomalaiset vievät suuria avustuseriä esimerkiksi Karjalaan. Yksi aktiivisimmista auttajista on joensuulainen Karjalan Apu ry. SYYSKUUN puolivälissä Varkaat käyvät paikallisessa päiväkodissa ja ainakin yhdessä Pietarin katulapset ry:n turvakodissa, joka on tarkoitettu 7–16-vuotiaille lapsille. Lasten tapaaminen ja Pietarin lastensuojelutoimintaan tutustuminen kiinnostavat tulevia varhaiskasvattajia. Idealismi ja epämääräisyys eivät konkreettiseen avustustoimintaan sovi. ”Se, että tiedämme avun varmasti menevän perille, antaa eniten motivaatiota matkajärjestelyihin meille ensi kertaa tällaiselle matkalle lähteville”, ainejärjestön puheenjohtaja Henriikka Mäkinen painottaa. ”Aluksi ajattelimme kerätä vain lastenvaatteita, mutta saimmekin viestiä, että jo kahdeksanvuotiaat mieltävät siellä itsensä aikuisiksi. Suurin tilaus on siis vastaaville nuortenvaatteille, joita Suomessa pidetään. Siksi käännyimme juuri opiskelijoiden puoleen”, Koskinen kertoo. Pirita Frigren jylkkari@jyy.? Voit osallistua Pietarin-keräykseen vielä lahjoittamalla hammasharjoja, saippuoita ym. hygieniatuotteita. Niitä otetaan vastaan Varkaiden opiskelijatilassa X-rakennuksessa maanantaina 11.9. klo 15.30–16.00. Matkarahalahjoitukset Varkaat ry:n tilille Sampo 800022–17333870. Varkaat kaipaavat vaatetta Pietariin pöytään Hanna Koskinen ja Henriikka Mäkinen leikkivät vaatteilla, vaikka oikeasti niin ei saa tehdä. J ANIC L EINO
9/2006 8 Muusikko Heikki Salo, 48 Tampere Kaupunginjohtaja Markku Andersson, 56 Jyväskylä Kirjailija Pirjo Hassinen, 48 Jyväskylä ”Tulin Jyväskylään Lapualta opiskelemaan atk:ta, mutta vaihdoin yhteiskuntapolitiikkaan ja sivuaineena luin taidekasvatusta. Opiskelin vuosina 1979–1987, mutta graduni valmistui vuonna 1993. Aiheena oli kulttuuritoiminta tehtaissa.” ”Saavuin Jyväskylään Tampereelta. Luin muun muassa yhteiskuntapolitiikkaa ja kasvatustieteitä vuosina 1970–1975. Valmistuttuani tein yliopistolla akateemisia pätkätöitä kahdeksan vuoden ajan. Kolmesta gradustani ensimmäinen käsitteli opiskelija-asumista Suomessa.” ”Muutin tänne Kuopiosta. Aloitin syksyllä 1977 valtio-opin ja ?loso?an opinnot yhteiskuntasuunnittelun koulutusohjelmassa. En ole valmistunut. Ensin tein paljon opintoja ja sitten tahti hidastui. Gradu puuttuu. Ei siksi, etten olisi saanut sitä aikaan, mutta kiinnostus suuntautui muualle.” ”Ensimmäisen vuoden asuin Kortepohjassa ja sitten muutin keskustaan. Asuimme siellä nykyisen vaimoni kanssa yhdeksän neliön huoneessa. Seuraava asunto oli yli neljänkymmenen neliön kaksio Roninmäessä.” ”Asuin koko ajan Kortepohjan ylioppilaskylässä. Valmistumiseni jälkeen muutin korttelin päähän ensimmäisestä asunnostani.” ”Ulkopaikkakuntalaisena sain kämpän Kortepohjasta Ctai D-talosta. Kaikissa kämpissä oli kaksi ihmistä, ei ollut puhettakaan soluasunnosta. Kämppis oli arvottu toimistossa, ja ainoat yhdistävät tekijät olivat sukupuoli ja se, tupakoiko vai ei.” ”Me asuttiin Ilokivessä. Yläkerrassa teimme teatterija musahommia. Myös Ylä-Ruthissa olin jonkin verran, mutta muualla kaupungissa kävin joskus vain pizzalla.” ”Rentukassa oli hyvä meininki, samoin ylioppilastalolla. Jos rahaa joskus oli tilapäisesti enemmän, lähdin käymään Jyväshovissa tai Raatikellarissa. Päätin, että luen ensin tietyn määrän ja sitten armahdan itseni viihteelle.” ”Me rakastuimme mieheni kanssa rajusti ja illat istuttiin Rentukassa. Siellä olivat kaikki ystävätkin. Vähän myöhemmin sitten käytiin myös Ilokivessä. Käytimme pelkästään ylioppilaskunnan ravintoloita. Jos oli vähän enemmän rahaa, kävimme Raatikellarissa, mutta se oli kuin olisi käynyt vieraalla planeetalla.” ”En ollut politiikassa mukana. JYYssä työskentelin kulttuurisihteerinä.” ”Olin erittäin aktiivinen. Olin mukana osakuntapolitiikassa, laitosneuvostossa, ainejärjestössä ja asukasneuvostossa. Edustajistossa istuin viitisen vuotta. Pidän opiskelijapolitiikkaa hirmu tärkeänä. Ylioppilaskuntahan on kuin mikä tahansa kunta pienoiskoossa omine sääntöineen ja tapoineen.” ”Edustajistossa ja hallituksessa olin useita vuosia 1980-luvun alkupuolella. Olimme perustamassa riippumattomia ryhmiä, jotka eivät kuitenkaan olleet vitsejä. Olimme politiikkaan, mutta emme puoluepolitiikkaan sitoutuneita. Jälkeenpäin tuntui, että jos minusta ei olisi tullut kirjailijaa, politiikka olisi voinut kiinnostaa.” ”En ollut rikaskaan. On se kyllä kumma juttu, miten silloin pärjäsi. Nostin opintolainaa ja tein kirjoitusja musahommia, vaikka ei niistä musahommista ikinä mitään tienannut. Jylkkäriin kirjoitin pakinapalstaa nimimerkillä Piuha. Joskus kotoa saapui postissa kimpale sianlihaa, leipää ja voita.” ”En kokenut missään vaiheessa olevani köyhä. Otin kyllä opintolainaa ja koin sen, millaista sitä on maksaa takaisin. Tein opiskeluaikana töitä ja kun rahaa joskus jäi ylimääräistä, lähdin humputtelemaan. Palkoistani ostin myös pienen punaisen Fiatin.” ”Sillä tavalla olin köyhä, että markat eivät koskaan loppuneet kokonaan, mutta kädestä suuhun elettiin. Kaikilla oli opintolainaa, sillä opintoraha oli niin mitätön. Kukaan ei myöskään tehnyt opiskeluaikana sivutöitä. Jälkikäteen on mietityttänyt, että miten baarissa oli varaa valikoida, mikä drinkki tilattaisiin.” ”Kävelin Ilokivestä Ruthille. Ylioppilastalon ja päärakennuksen välisessä mäessä tuli vastaan kaksi helvetin isoa jätkää. Toisella oli vinkkupullo kädessä kuin nuijana ja se halusi multa vitosen. Kysyin, että miksi. Kertoivat, että pitäisi päästä kaljalle Ilokiveen ja toinen meinasi samalla käydä päälle. Taskustani kuitenkin löytyi vain kymppi, ja pyysin vaihtorahaa. Toinen meinasi taas hyökätä, mutta toinen totesi, että olin reilu jätkä ja kaivoi povaristaan ryppyisen vitosen. Kun pääsin Ruthiin, sen vitosen sisältä löytyikin vielä ryppyisempi kymppi. Tilasin tyytyväisenä kaljan.” ”Kamalaa kokemusta ei pomppaa mieleen. Pilvisiäkin päiviä tietysti oli, mutta pääasiassa opiskeluaika oli hienoa aikaa.” ”Jos minulla olisi ihan hirveitä muistoja Jyväskylästä, en varmaan olisi jäänyt tänne. No, niin pieni asia oli, että täällä oli hirveän huonot leivät, kun vertasi Kuopioon, josta olen kotoisin.” ”C ja D. Tyrskeet siksi, että tapasin vaimoni siellä vuonna 1980 ja rakkaus on kestänyt. Alvar Aalto on myös tärkeä. Kun kävelin Kortepohjasta Viitaniemeen, nautin maisemasta, joka eli samassa rytmissä askeleiden kanssa.” ”C. Alvar Aalto ei ollut 20-vuotiaalle ollenkaan niin merkityksellinen asia kuin lemmen tyrskeet.” ”Mikä vain kävisi, paitsi B, koska en juo olutta oikeastaan ikinä. Täytynee valita D.” ”Niin paljon, että se riittää.” ”Opintososiaalisten etujen pitäisi mennä eteenpäin. Tarkkaa summaa en osaa sanoa, mutta rahan pitäisi olla sellainen, että opiskelijan ei tarvitse murehtia perusasioita.” ”260 e/kk tuntuu pöyristyttävän pieneltä summalta. Olisi hyvä, jos opintolainaa ei joutuisi ottamaan ollenkaan. Sen maksaminen on helvetistä tässä pätkätyömaailmassa.” ”...unohtaa polkupyörän merkitystä liikkumisvälineenä.” ”...saa olla toimeton, passiivinen, negatiivinen eikä laiska.” ”…lakata vaatimasta kirjastoa Kuokkalaan.” Ministeri ja muusikko, kirjailija ja kaupunginjohtaja, journalisti ja jumppaaja. Kaikki opiskelivat täällä. Teksti: Jonna Rusanen ja Olli Sulopuisto Gra?ikka: Janic Leino KUKA? MITÄ OPISKELIT? MISSÄ ASUIT? KANTAPAIKAT? OSALLISTUITKO OPISKELIJAPOLITIIKKAAN? OLITKO KÖYHÄ? PARASTA JYVÄSKYLÄSSÄ? A) PÄIJÄNTEEN PÄRSKEET B) OLUEN VAAHTOPÄÄT C) LEMMEN TYRSKEET D) ALVAR AALTO KAMALIN MUISTO? MIKÄ OLISI SOPIVA OPINTORAHAN MÄÄRÄ? ”MUISTA, ETTÄ JYVÄSKYLÄSSÄ EI KOSKAAN SAA…” Minäkin opiskel
9/2006 9 Toimittaja Timo Harakka, 43 Helsinki Kauppaja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, 58 Jyväskylä Yksityisyrittäjä Tuuli Matinsalo, 36 Nastola ”Asuin Äänekoskella ja tulin Jyväskylään suoraan lukion jälkeen vuonna 1981. Opiskelin englantilaista ?lologiaa ja yleistä kirjallisuustiedettä. Vuonna 1983 lähdin Helsinkiin. Olen valmistunut Teatterikorkeasta dramaturgiksi.” ”Olen syntyisin Kinnulasta, lukion kävin Kannuksessa. Tulin yliopistoon syksyllä 1969, otin tutkinnon ulos vuoden 1974 alussa. Pääaine oli yhteiskuntapolitiikka. Gradun tein Jyväskylän seudun yleiskaavatoimikunnalle, sen aihe oli 'Asuminen ja asumiseen liittyvät toiveet ja tavoitteet Jyväskylän seudulla'.” ”Tulin Jyväskylän yliopistoon Helsingistä vuonna 1991, liikuntatieteelliseen tiedekuntaan opettajapuolelle. En ole valmistunut, mutta olen kirjoilla uudestaan ja vuosi sitten aloin paukuttaa opintoja loppuun. Gradun tein koulujen suurjuhliin ala-asteen oppilaille suunnittelemastani koreogra?asta.” ”Ekaksi KOAS:illa Keltinmäessä solussa. Sitten muutimme tyttöystävän kanssa kimppaan Kortesuonkadulle ja hänen pihamökkiinsä Keljonkadulle. Siitä edettiin vielä omakotitalon yläkerta-asukkaiksi.” ”Koulukaverillani oli Kilpisenkadulla alivuokralaisasunto, jossa asuin kuukauden. Sitten muutimme ylioppilaskylään, huoneeseen A110. Se on nykyään nimikkoasuntoni. Kun menin kihloihin, muutimme Raijani kanssa T-taloon ja siitä kesällä 1973 perherivitaloon.” ”Kun tulin Jyväskylään, muutin Kortepohjaan yksiöön silloisen poikaystäväni kanssa. Asuin siinä melkein kaksi vuotta. Myöhemmin muutin keskustaan yksiöön ja vielä myöhemmin jopa kaksioon.” ”En pyörinyt kapakoissa ihan hirveästi, mutta jos jossain, niin Ilokivessä. Kaikkein eniten aikaa meni kahvila Kaptahissa, jossa istuin joka ikinen päivä.” ”En ollut kovin kova istumaan kaljailtaa, kun en juo kaljaa. Tällä minun porukallani ei ollut vakiopaikkaa. Kun ylioppilaskylään tuli saunat, vuokrasimme niitä. Luulen, että olimme ahkerimpia vuokraajia.” ”Tiffany. Se oli vielä silloin olemasssa, mutta muuttui Nightlifeksi myöhemmin. Ilokivi tietenkin, ja ihan alussa käytiin Rentukassakin. Topikatti, joka on mennyt aikoja sitten nurin, siinä missä Indiska on nykyään. Sitten oli Americanos. Kauheata, kun näitä on monta.” ”En oikeastaan, mitä nyt vähän tutustuin niihin pukareihin, joiden takia minut valittiin Jylkkärin päätoimittajaksi. Yritin omaksua opiskelijapolitiikkaa, notkuin vähän edustajistossa ja jotain kirjoitin, mutta aika pystymetsästä tulin niihin kuvioihin.” ”Opiskelijapolitiikka kiinnosti heti, mutta ajattelin, että opiskelen vähän aikaa ensin kunnolla. Vuonna 1970 menin mukaan keskustaopiskelijoiden kuvioihin. Siitä alkoi opiskelijapolitiikka ja muukin politiikka. Nousin jo 1973 keskustan puoluehallitukseen ja yliopiston hallitukseen opiskelijaedustajana.” ”Ei, en ollut mukana ainejärjestöissä. Enemmän oli kurssitoimintaa, johon osallistuin oikein innokkaana. Järjestimme yhteistä toimintaa, tanssiesityksiä ja muuta.” ”Ensimmäisenä vuonna ei ollut paljonkaan rahaa. Perusdieetti oli Keltinmäen marketista markalla hankitut kymmenen kaurasämpylää ja teetä. Toisena vuonna sain palkkaa, joten olin suhteessa hyvinkin rikas. Siitä tuli niin huono omatunto, että pistin palkasta kymmenen prosenttia hyväntekeväisyyteen.” ”Kyllä, tietyllä tavalla. Ei voi sanoa, että olisin köyhistä oloista, vaan aika tavanomaisesta maaseutuperheestä. Se tarkoitti, että opiskeltiin sataprosenttisesti velaksi, ehkä jotain pientä avustusta sain kotoa. Olin töissä kaikki kesät: postissa, Kelalla, kaupungilla ja yliopistolla.” ”Kyllä, kaurapuuro maistui hyvältä. Ja sitten se alkoi tökkiä. En varsinaisesti ollut missään mielessä köyhä, mutta tosi tiukoilla kyllä. Ensimmäinen vuosi meni opintotuella, sitten tein satunnaisia opetuskeikkoja.” ”Olin niin tohkeissani opiskelusta, että on mahdoton sanoa mitään ikävää. Mieleen tulee vain yksi VenäjänNeuvostoliiton kirjallisuuden tentti ensimmäisenä vuonna, jossa oli luettavana 4000 sivua. Kysymys oli 'Dostojevskin hyvä ja paha'. Kirjoitin vastaukseen, että oli aika hankalasti ansaittu yksi opintoviikko.” ”Ei ole kamalia muistoja. Ehkä voi sanoa, että tietyllä tavalla oli huono asia, että muut aktiviteetit söivät ajan kilpaurheilulta. Silloin se ehkä tuntui vähän vaikealta. Mutta vaikka olin Suomen parhaasta päästä, ei minusta mitään huippua olisi tullut.” ”Kun niistä opiskeluajoista on niin pitkä aika ja ikävät asiat tuppaavat unohtumaan, on vaikea sanoa kamalinta muistoa. Kamalin muisto, joka ei tosin suoranaisesti liity opiskeluihin, oli opiskelukaverin kuolema.” ”Henkilökohtaisen historian takia sanon C.” ”Sanoisin, että lemmen tyrskeet ja Päijänteen pärskeet. Asun nykyään Päijänteen rannalla ja olen syntynyt järven rannalla, se on hirmu tärkeää.” ”C, kyllä mä lemmen tyrskeisiin päädyn. Sieltä löysin miehen. Jos vain saisi, niin mielellään valitsisin kaikki.” ”Totta kai opintorahan pitää olla saman suuruinen kuin vähimmäistoimeentulo on noin muuten, eli työttömyyspäivärahan verran.” ”Se pitäisi nostaa siihen reaalitasoon, johon me sen Ahon hallituksen aikaan nostimme. Eli 1 560 silloista markkaa, indeksoituna euroaikaan (noin 314 euroa).” ”Sopiva määrä olisi sellainen, että asuminen ja ruokailu on mahdollista. Ja myös kotona käyminen.” ”…jättää yrittämättä Kauppakadun approbaturia.” ”…haudata unelmiaan.” ”…luoda katsetta maahan.” in Jyväskylässä 1:10 000 JYVÄSKYLÄN kampuksella on 1930-luvun jälkeen suoritettu yli 57 000 tutkintoa. Tällä aukeamalla on haastateltu kuutta Jyväskylässä viihtynyttä, eli suhdeluku on noin 1:10 000. Kaikki haastateltavat eivät tosin ole maistereita, mutta ei anneta sen haitata. Nykyään vuodessa valmistuu noin 1 400 opiskelijaa. Se on likimain yhtä paljon kuin 1950-luvulla yhteensä. Toki yliopisto on muuttunut 50 vuodessa paljon. Sen juuret ovat opettajia kouluttaneessa Jyväskylän seminaarissa, joka toimi 1930-luvulle asti. Vuonna 1934 muodoksi vaihtui kasvatusopillinen korkeakoulu. Jyväskylän yliopisto syntyi vuonna 1966. ALUMNITOIMINTAA , eli yhteydenpitoa valmistuneisiin opiskelijoihin, on viritelty laitoksilla hiljalleen. Esimerkiksi suomen kielen laitos järjestää syyskuussa neljännet alumnipäivät. Järjestämisvastuu vuorottelee suomen kielen ja kirjallisuuden oppiaineiden ja opettajankoulutuslaitoksen välillä. Kutsuja lähetetään tuhatkunta, osanottajia on vajaa sata. Suomen kielen laitoksella on lisäksi alumnisivut, joiden avulla entiset opiskelijat voivat verkostoitua nykyisten kanssa. ”Siellä voi tarjota osaamistaan käytettäväksi muille tai laittaa työilmoituksia työharjoittelua varten”, kertoo suomen kielen amanuenssi Hannele Häkkinen. Olli Sulopuisto S ALO : L IKE K USTANNUS A NDERSSON : J ANIC L EINO /JYL H ASSINEN : J UHA M ÄKINEN /JYL H ARAKKA : H ELI S ORJONEN /YLE K UVAPALVELU P EKKARINEN : L EHTIKUVA /V ALTIONEUVOSTON KANSLIA M ATINSALO : T UULI M ATINSALO KUVAT:
Mainetta, kunniaa ja rahaa käsikirjoittajalle 9/2006 KULTTUURI 10 Hyöky vyöryi Ylistönrinteelle Harvalla taideteoksella on jalustanaan komea rinne kaupungin keskustassa järven rannalla. Yliopiston lukuvuoden avajaisissa julkistettu Kimmo Schroderuksen Hyöky ei totisesti noussut syrjäpusikkoon. TAIDETEOS ON SUURI ja näkyy järven yli. Se on kuvanveistäjä Kimmo Schroderuksen suurin teos. Tekijä katselee Hyöky-veistosta Jyväskylän Ylistönrinteellä ja toteaa, että rinteessä on luonnetta. ”Kyllähän lättänälle alueelle olisi ollut helpompi tömpsäyttää mitä vain.” Ylistönrinne kuitenkin tarjosi taiteilijalle haasteen. Schroderus voitti vuonna 2003 valtion taideteostoimikunnan kutsukilpailun, jossa etsittiin kampukselle veistosta. Toimikunnan toiveena oli saada paikalle teos, joka näkyisi järven toiselle puolelle. ”Se toive määritteli teoksen koon. En kuitenkaan halunnut alkaa kilpailla korkeudesta rinteen rakennusten ja näyttävän sillan kanssa”, Schroderus sanoo. Pyöreitä muotoja taas puolsi hänen mukaansa se, että teoksen taakse jäävä Arto Sipisen arkkitehtuuri on kovin kulmikasta. Nyt veistos todella erottuu maisemasta. YLI VIISI METRIÄ korkea ja kuutisen metriä leveä, ruostumattomasta teräksestä valmistettu, taideteos paljastuu läheltä katsottuna hyvinkin pikkutarkaksi työksi. ”Näin tarkalla nysväämistekniikalla en aio enää tehdä ainakaan tätä suurempaa teosta”, Schroderus toteaa ja pohtii, että ehkä on aika siirtyä suuria teoksia tehdessä rujompaan ja päättäväisempään tyyliin. ”Sellaiseen, jossa on vähemmän hinkkaamista.” Takaapäin Ylistönrinteen rakennusten suunnasta katsottuna Hyökyäkin voisi luonnehtia rujoksi. ”Halusin tieten tahtoen jättää takaosan sellaiseksi, että se ärsyttää. Tukipalkit saavat mielestäni näkyä selvästi. Miksi ihmeessä teoksen tekniset toteutustavat pitäisi muka jemmata jonnekin piiloon?” HYÖKY EI OLE vuoden 2003 Ars Fennica -voittajan ensimmäinen kookkaanpuoleinen tilaustyö. Hänen aiempia julkisten tilojen veistoksiaan ovat muun muassa Kotkan veistoskadun Vello ja Helsingin Itäkeskuksen Tallinnanaukiolle sijoitettu Kuru. ”Tilaustöissä on puolensa. Niitä ei tarvitse varastoida itse, eivätkä ne jää kenenkään muunkaan varastoon mätänemään. Samoin voi olla varma, että niistä pidetään hyvää huolta”, taiteilija listaa. Schroderus vierastaakin joidenkin taiteilijoiden väheksyvää suhtautumista tilaustöihin. Häntä jurppii, kuinka jotkut vanhemman polven taiteilijat asettavat liian usein vastakohdiksi oman taiteen ja ”julkisen tienaustuotannon”. ”Ehkä he ovat aikanaan joutuneet väsäämään liikaa sotamuistomerkkejä”, hän hymähtää. Schroderus sen sijaan ei puhu julkisista töistään kolkkoon äänensävyyn. Hyöky, Vello ja Kuru ovat kuin Heikki, Veikko ja Kirsi. ”Teosteni nimet ovat kuin erisnimiä, sellaisia, joista tulee kaverimainen ?ilis”, Schroderus sanoo. ”Mielestäni paras mahdollinen nimi teokselle on sellainen, joka jää elämään puhekieleen. Aika näyttää, jääkö Hyöky jyväskyläläisten puheeseen.” Jonna Rusanen paatoimittaja@jyy.? Vielä on syyskuu aikaa pyöräyttää tai pinnistää tarina. Sitten vain odottelemaan, että hengentuotos herää henkiin teatterin lavalla. Näin voi tapahtua, jos osallistuu Jyväskylän ylioppilasteatterin ja Jyväskylän Ylioppilaslehden pienoisnäytelmäkirjoituskilpailuun. Kilpailu on avoin kaikille, joilta ei ole aikaisemmin julkaistu kaunokirjallista teosta tai ammattiteatterissa esitettyä näytelmää. Kisa on suunnattu ensisijaisesti nuorille keskisuomalaisille harrastajakirjoittajille, mutta ikärajaa ei ole. Kolme parasta palkitaan rahapalkinnoin. Lisäksi ylioppilasteatteri valitsee teksteistä halutessaan mieleisimmät toteutettavaksi. Kilpailuun voi lähettää yhden käsikirjoituksen, jonka pituus on korkeintaan 20 liuskaa. Liuskalle noin 20 riviä. Käsikirjoitukset tulee varustaa nimimerkillä. Liitä mukaan yhteystietosi erillisessä kirjekuoressa ja kirjoita kuoreen nimimerkkisi. Palauta teksti 30.9. mennessä osoitteeseen Jyväskylän ylioppilasteatteri, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä. Tulokset julkistetaan 15.11. Lisätietoja kilpailusta antaa Kaisa Nissi, pj@jyvaskylanylioppilasteatteri.?, puh 045 6722 170. J AN IC L EIN O
United 93. USA 2006. Ohjaus ja käsikirjoitus Paul Greengrass. Pääosissa Christian Clemenson, Gary Commock, Polly Adams. United 93 on hirvittävä elokuva. Ensimmäisestä kuvastaan asti se kiristää silmukkaa katsojan kaulan ympärillä, kunnes henki ei enää kulje. Ei ole varmaa, tarjoaako viimeinen kuva katharsista, vapautusta sitä edeltäneestä tragediasta. Se on varmaa, että Paul Greengrass on kirjoittanut ja ohjannut vuoden 2001 syyskuun 11. päivän tapahtumista väkevän elokuvan. United 93 ei kerro vaan näyttää. Se ei psykologisoi eikä arvota. Tarina alkaa, kun neljä terroristia kumartaa Mekkaan päin ja päättyy, kun lentokone törmää maahan. Elokuva poukkoilee terroristien, matkustajien, lennonjohtajien ja sotavoimien välillä. Hahmoja on niin monta, että näyttelijäsuoritusten eritteleminen on mahdotonta. Siihen ei ole tarvettakaan, sillä United 93:ssa ei ole yhtä yksittäistä päähenkilöä. Kaikki onnistuvat yhtä hyvin. Elokuvaa varten on tehty paljon taustatyötä. Sitä, mitä koneessa tapahtui, ei voi tietää tarkkaan, joten keskustelut ja tapahtumat ovat dramatisoituja. Silti elokuvaa leimaa vahva todentuntuisuus, joka on sen suurin valtti. Jokainen katsoja tietää, miten tarina päättyy. Olli Sulopuisto 9/2006 11 Peter von Bagh: Aki Kaurismäki. WSOY 2006. Aki Kaurismäen elokuvien tyyliin lakonisesti nimetty kirja lunastaa paikkansa suomalaisen elokuvakirjallisuuden joukossa. Kotimaisen elokuvan suurmies ansaitsee oman opuksensa, ja kukapa sopisi sen kirjoittajaksi paremmin kuin Suomen virallinen elokuvatietäjä? Kirja jäsentyy aikajärjestyksessä esiteltyjen elokuvien varaan. Niiden lomassa esitellään myös Sodankylän elokuvajuhlien kaltaisia uran sivujuonteita sekä Kaurismäen tuotannossa toistuvia elementtejä koirista kossuun. Teoksessa vuorottelevat haastattelut ja Peter von Baghin peittelemättömän palvovaan sävyyn kirjoitetut koukeroiset elokuvaesseet. Rakenteen ansiosta sivuilta kuuluvat sekä kirjoittajan liioittelevan poeettinen että ohjaajan (itse)ironisen piikittelevä ääni. Kaurismäen kommentit tuovat kriittisiäkin sävyjä lähes yksinomaan ylistävään teokseen. Von Baghin yliampuva tyyli ja rönsyilevä kieli saattavat ärsyttää joitakin, mutta niistä myös paistaa läpi ?lmihullun innostus taiteista tärkeintä kohtaan. Kirjasta välittyy kahden perinnetietoisen elokuvatuntijan yhteisymmärrys ja laaja elokuvallinen yleissivistys. Erityisen mielenkiintoisesti valotetaan Kaurismäen vaikutteita, jolloin von Bagh pääsee jälleen saarnaamaan elokuvahistorian tuntemisen tärkeydestä. Turhaa alleviivausta kirjassa tosin on. Vähemmälläkin tajuaa, että Kaurismäen elokuvallisissa viitteissä on kyse sivistyneen cine?ilin sitaateista eikä kopioinnista. Malla Hukkasen hienot kuvat tiivistävät Kaurismäen elokuvien rujon runollisen hengen. Marjo Kovanen Kylmä totuus United 93:sta Heikki Salo: Kahlekuningaslaji – laululyriikan käsikirja. Like 2006. Miljoonasateen nokkamiehenä parhaiten tunnettu Heikki Salo on opettanut laulujen sanoittamista jo hyvän tovin. Nyt hän on järjestänyt oppinsa yksiin kansiin. Lopputulos antaa aihetta lauluun, sen verran hieno eepos on käsillä. Kahlekuningaslaji on järjestelmällinen esitys laulun ideoinnista tavupainojen tasaamiseen. Kahden ja puolensadan sivun mittaan käsitellään muun muassa laulun osia, kokonaismuotoa, säkeiden tehtäviä, koukkuja, mittaa, riimiä ja tarinaa. Salo antaa lukuisia vinkkejä, joista on varmasti apua niin aloittelevalle tekstittäjälle kuin kokeneellekin popparille. Salon jutusteleva tyyli yhdistettynä aitoihin esimerkkeihin helpottavat osa-alueiden hahmottamista. Mukana on paljon Miljoonasateen biisejä, mutta myös muuta suomirokkia sekä hiphop-sitaatteja. Sanoittajana Salo on tarinoita kertova riiminikkari, eli omalla tavallaan rajoittunut, minkä hän myöntääkin auliisti. Toisaalta valtaosa neuvoista on käypää valuuttaa, olipa tavoitellun tekstin tyylilaji muodoltaan tiukka tai vapaasanaisempi. Rohkaisevinta on, että tekstittäminen esitetään opittavana taitona, ei muusista riippuvaisena inspiraationa. Kahlekuningaslaji herätti minussa, ikuisessa suihkussalaulajassa, halun kirjoittaa, säveltää ja laulaa. Enempää ei voisi pyytää. Olli Sulopuisto Sanoitukset ojennukseen Cine?ilin muotokuva Muuttovirtaa vastaan Helsinki vetää puoleensa. Musiikintekijät valuvat yksi toisensa jälkeen pääkaupunkiseudulle. Kesällä kotiseudulleen palannut dj Anna S on säännön vahvistava poikkeus. KUULIN KERRAN osuvan kuvauksen hyvästä klubimusiikista: ”Musiikkia, jota kuullessa tekee mieli tanssia, vaikkei osaa”. Kyseisen keskustelun taustalla soi dj Anna S:n eli Sanna Luoman tarjoilema juureva biitti. En osaa tanssia, mutta tämän lauseen kuulin, niinpä, tanssilattialla. KYMMENKUNTA vuotta dj:n ammatissa ovat tehneet Luomasta tunnetun tekijän Suomen rytmimusiikkiympyröissä. Kesällä hän kuitenkin jätti pääkaupungin ja siirtyi katsastamaan Jyväskylän klubikulttuuria. ”Halusin pois Helsingistä. 15 vuotta on pitkä aika, ja välillä tulee tarve vaihtaa maisemaa. Perhesyyt vaikuttivat myös asiaan vahvasti”, hän kertoo. Jyväskylän parhaiksi puoliksi paluumuuttaja listaa lyhyet välimatkat, asioiden hoitamisen vaivattomuuden sekä asiakaspalvelun korkean tason. Näistä viimeinen kertoo hänen mielestään keskisuomalaisesta kiireettömyydestä. Entiseen helsinkiläiseen tekee vaikutuksen myös pienemmän kaupungin rauhallinen ympäristö. ”Jotenkin olen vain huomannut voivani paremmin muutettuani tänne.” Dj:n työtkin ovat toistaiseksi hoituneet sujuvasti uusvanhassa kotikaupungissa. Luoman mukaan kaikki on pohjimmiltaan omasta aktiivisuudesta kiinni. Toisaalta hän huomauttaa myös tapahtumien vähäisen määrän suurempiin kaupunkeihin verrattuna tarjoavan runsaasti tilaa yritteliäille tekijöille. Uusia projekteja on vireillä. ”Tropical Truth -niminen klubi-ilta alkaa toimia säännöllisesti sekä Jyväskylässä että Kuopiossa. Lisäksi olisin kiinnostunut löytämään kaupungista hieman suurempiakin tiloja bändi-iltojen järjestämistä varten. Mahdollisuuksiahan täällä on, esimerkiksi Ilokivi vaikuttaa kiinnostavalta paikalta.” PAITSI EPÄTAVALLINEN paluumuuttaja, Anna S on myös harvinaisen naisellinen tapaus dj-ympyröissä. Luoma uskoo, että alan teknisyydestä johtuen dekkien takana häärää useimmiten kahdella eri kromosomilla varustettu musiikkinörtti. Itse hän soittaakin levyjä ensisijaisesti tunteella sen sijaan, että huolehtisi miksauksen saumattomuudesta ja muusta tekniikasta. ”Aika suomalainen ilmiöhän alan miehekkyys on, ulkomailla kun on paljonkin hyviä naispuolisia tiskijukkia.” Kun Luoma on levylautasten ääressä, aggressiivisia teknobiittejä kaipaavien kannattaa siirtyä suosiolla muualle. ”Afrikkalaiset sävyt ovat yleensä vahvasti esillä soittamassani musiikissa. Jazz, soul, funk sekä hieman elektronisemmatkin soundit nivoutuvat mukavasti yhteen. Myös tanssi on pitkään ollut tärkeä osa elämääni ja se kuuluu erityisesti rytmin vahvassa roolissa.” Itse musiikki kuitenkin kertoo enemmän kuin ne kuuluisat tuhat sanaa. Kiinnostuneille tarjoutuukin mahdollisuus tarkastaa uuden jyväskyläläis-dj:n äänimaailma heti tuoreeltaan syyskuussa järjestettävissä Ilokiven fuksibileissä. LUOMA ON ehtinyt keikkailla jonkin verran myös ulkomailla. Esiintymisiä on ollut muun muassa New Yorkissa, Kööpenhaminassa sekä Frankfurtissa. Palo kansainväliselle kentälle on kova, ja suunnitelmissa onkin keikkailumahdollisuuksien kasvattaminen omien musiikkijulkaisujen avulla. ”Kotimaassaan voi olla vaikka kuinka tunnettu dj-nimi, mutta kansainväliset buukkaukset tulevat isommin kuvaan mukaan yleensä vasta omien biisien tai remix-projektien myötä.” Kyseisistä työn hedelmistä ei kuitenkaan vielä saada maistiaisia. ”Odottelen vielä lopullista inspiraatiota, joten asiaa tuskin kannattaa vielä suuremmin mainostaa”, artisti naurahtaa. ”Äänityskamat ovat valmiina Puistokadun asunnossani oikeaa hetkeä odottamassa, mutta paineita musiikin teosta en aio ottaa.” Matti Nives DJ Anna S Club Valiokunnan järjestämällä Fuksien Yö -klubilla Ilokivessä 13.9. Tropical Truth Jazz Barissa 5.10. DJ ANNA S:N KOLME PARASTA Jyväskylässä: Taulumäen ranta – ”Kappale kauneinta Jyväskylää.” Luonto – ”Kaupungin vehreä ympäristö viehättää.” Jazz Bar – ”Hyvä tunnelma ja loistavaa musiikkia.” Kuuntelussa juuri nyt: Khaled: Ya-Rayi – ”Lainasin kirjastosta. Tykkään muutenkin paljon pohjoisafrikkalaisesta musiikista.” Ammoncontact: With Voices – ”Mainio kakkosalbumi Ninja Tune -levymerkillä.” Wonderwheel Recordings – ”Loistava levy-yhtiö, jonka artisteista erityisesti Nickodemus on ollut viime aikoina diggailun kohteena.” United 93 on tiukka ja järkähtämätön kuvaus. K UVANKÄSITTELY O LLI S ULOPUISTO
Katastrofeissa alle 5-vuotiaat menehtyvät ensimmäisinä, siksi avun pitää saapua heti. Nälkäpäivä-keräyksessä kerätään varoja Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon, jonka avulla katastrofialueille saadaan nopeasti apua. Auta sinäkin – tule Nälkäpäivä-kerääjäksi. Anna tunti aikaasi ja lahjoitat samalla jotain mittaamattoman arvokasta. Elämän. Lahjoita seuraava syntymäpäivä. Tule kerääjäksi 21.–23.9. Ilmoittaudu kerääjäksi 0800 411 777 (ark. 9–15) www.redcross.fi Seuraava Jylkkäri ilmestyy 18. syyskuuta. HUOM! www.jylkkari.? OBS!
9/2006 13 VUONNA 1986 teinit pukeutuivat Metallica-paitoihin. Korvalappustereoissa pauhasi uutuuslevy Master of Puppets. Sittemmin, 2000-luvun puolelle siirryttäessä, autot alkoivat lentää ja perheet viettää kesälomiaan kuun elämyksellisissä maisemissa. Väärin! ON VUOSI 2006 ja teinit pukeutuvat Metallicapaitoihin. Korvalappustereoissa pauhaa Master of Puppets. Ainoa evoluution merkki on formaatin vaihtuminen kasetista cd-levyn kautta mp3-tiedostoiksi. Tukkapehkon alta kurkistaa sama ikiaikaisen kyllästynyt ilme ja pillifarkut ovat nekin tutusti revityt. Onneksi sentään kyseisten housujen vaarallinen sekakäyttö isoläppäisten koristossujen kanssa on vähentynyt ajan myötä. METALLICA ON MUODISSA jälleen. Niin se vain on. Samaa voi tietysti sanoa monesta muustakin kasarihevin suuresta nimestä. Koko ajanhan ne ovat paahtaneet omilla tahoillaan, mutta miten ihmeessä Iron Maiden -paidat päätyivät catwalkeille ja mukacoolien julkkisten päälle? Ei lienekään millään lailla epäselvää, että trendit tulevat pinnalle sykleissä. Seiskari, kasari ja niin edelleen. Härskeimmät jutut tulevat ja menevät nopeasti epämääräisemmän liikehdinnän vallitessa valtavirran alla. Eiköhän takatukkien ja rekkamieslasien aika ala jo kohta olla taas vaihteeksi ohi? THRASH METAL -TEINEISTÄ kummallisen joukon tekee sen hämmentävyyksiin asti ulottuva yhdenmukaisuus edeltäjiensä kanssa. Kuinka samanlaista poikasten musiikinkuuntelu voikaan olla vaikkapa Kärsämäellä vuosina 2006 ja 1986? Ja kuka olisi uskonut? Ainoa ero lienee, että nykyajan Metallica-fanit tietävät jo valmiiksi yhtyeen tuotannon kesyyntyvän suunnilleen samaa tahtia brändin – hups, siis bändin – kasvun kanssa. KUUNTELEN ITSE paljon vanhaa funkia ja muuta vastaavaa. Lisäksi monet parhaista uusista yhtyeistä ovat omalla tavallaan retroa. En siis väitäkään olevani yhtään Metallica-paitaisia koululaisia parempi. Nauttikoot he thrashin vimmasta edeltäneiden sukupolvien lailla. Erittäin huolestuttava ilmiö sen sijaan on jo silloin tällöin mediassa väläytelty ysäri-dancen paluu. Eurohumppaa, muistattehan? DJ Bobon pääseminen takaisin vallankahvaan merkitsisi jo astetta vakavampaa harha-askelta ihmiskunnan kehityshistoriassa. Alakerta: The Outsiders (Plays It’s Alive by The Ramones) + Tigerbombs + DJ Terppeli Yläkerta: Anna S. + Laser-Lasse + LasseS Tuvalu + Au Pair + Hail Chant Pe 8.9. Indie-ilta / 22-03 / 4€ Silentvim + Soulfallen + Kamala La 9.9. Finnish Metel -klubi / 22-03 / 4€ On Stage -ohjelmat alkavat aina kello 21.00 ja päättyvät 03.00, jollei toisin mainita Stand up -komiikkaa! Ismo Leikola MC, Tomi Walamies, Marko Kämäräinen ja Teemu Kontoniemi. Pe 15.9. Seisomapaikka: Best of -ilta 18.30 ja 22.00 / 6€ 06 SYYS SYYS Kauan kaivatulla kiertueella Äänipäät (Veteli) & Shalla Lalla (Hki). Kuorokonsertti. Ovet auki klo 18.30. La 23.9. A Cappella Tour / 19-21 / 5€ Järj. JKL SETA La 23.9. Club Kaappi / 22-03 / 3-6 € La 30.9. Seisomapaikka / 18.30. ja 22.00 / 6€ La 16.9. Seisomapaikka: Best of -ilta 18.30 ja 22.00 / 6€ Stand up -komiikkaa! Zaani MC, Teemu Vesterinen, Jouni Kallio ja Ismo Leikola. Stand up -komiikkaa! Jacke Bjöklund MC, Pirjo Heikkilä, Anitta Ahonen, Arimo Mustonen ja Harri Lagström. Dolls of Decadence + Surrelevance + The Absinthers Pe 29.9. DDR Party Program presents: Live Rock Night 20-03 / 4€ Ke 13.9. Club Valiokunta presents: Fuksien yö 21-03 / 3-4€ Vielä kerran, pojat! Matti Nives manives@cc.jyu.? Kesäkuussa kaupungille ilmestyi telineitä, joissa jaellaan Kulkuri-nimistä menokalenteria. Vihkosen takana on kulttuurituotanto-osuuskunta Raymond. Ideana on koota kaikki Jyväskylän menotiedot yhteen paikkaan ja samalla tarjota kulttuurin tekijöille yksi yhteinen markkinointiväylä. ”Mallia otettiin vähän muualta. Siinä on enemmän tietoa kuin perinteisessä tapahtumakalenterissa, eli kerrotaan myös mitä teatteriesitys pitää sisällään”, kertoo Matti Koistinen Raymondista. Kulkurin keskiaukeamalta löytyy kartta, johon eri tapahtumat on merkitty. ”Se on erityisesti turisteille ja uusille opiskelijoille helpotukseksi”, Koistinen sanoo. Kulkuri kertoo menot Kesäkuussa järjestetty Killerirock-festivaali teki 80 000 euron tappion. Sen järjestänyt Kuokkalan kulttuuriklubi meni konkurssiin. Tuottaja Vexi Virtasen mukaan tappiot johtuivat talousvalvonnan ohittaneista tilauksista. ”Ihmisiä ei tullut kuten odotettiin ja tuottaja ei ollut ajan tasalla”, sanoi puolestaan promoottori Janne Göös. Killerirock kaatui JYYn kulttuurivaliokunta järjestää lokakuussa kulttuuriviikon, jonka yhteyteen kootaan sarjakuvanäyttely ylioppilastalolle. Töitään voivat tuoda näytille kaikki halukkaat. Kaikki tyylit ja aiheet ovat tervetulleita. Töiden koko on vapaa. Tuo piirroksesi JYYn Ilokivessä sijaitsevaan keskustoimistoon syyskuun loppuun mennessä. Toimiston aulassa on laatikko sarjakuvia varten. Muistathan liittää mukaan yhteystietosi, jotta töiden palautus onnistuu näyttelyn jälkeen. Voit myös postittaa työsi osoitteeseen Kulttuurivaliokunta, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä. Lisätietoja antaa Jutta Virolainen, jujomavi@cc.jyu.?. Osallistu sarjakuvanäyttelyyn Tuomo Saali: Elämän lanka, 1999 Materiaali: Öljy kankaalle Sijoituspaikka: D-rakennuksen neuvotteluhuone 212 Hilda KUN KUVATAITEILIJA Tuomo Saali matkusti Egyptiin vuonna 1987, maan kulttuuri valtasi miehen mielen. Egyptiteema näkyi taiteilijan tuotannossa vielä pitkään ja vaikutti sittemmin myös Elämän langan kuvakieleen. ”Tykkään poimia vaikutteita eri tyyleistä. Sitä, mistä teokset viime kädessä syntyvät, on vaikea sanoa. Maailmankuva, elämänkokemus ja muut asiat vaikuttavat taustalla ja alitajunta sitten joko hyväksyy tai hylkää työt,” Saali, 49, pohtii. Androgyyni hahmo yhdistettynä luonto-teemaan on Saalin 1990-luvun töissä usein toistuva aihe. Taidehistorian lainojen sekoittaminen on Saalille muutoinkin tärkeää. Viime aikoina mies on työskennellyt buddhalaistyylin parissa. Elämän lankaa taiteilija kuvailee tärkeäksi työksi urallaan. Erityisen merkittävää teoksessa on valovoittoisuus, josta sittemmin tuli hänelle tyypillinen piirre. ”Elämän lanka on ensimmäisiä vaaleita töitäni. Siinä ikään kuin tapahtui oivallus valon käytöstä.” Yliopistolle työ saatiin Valtion taideteostoimikunnan lahjoituksena, kun Drakennusta peruskorjattiin ja korjauksen pääarkkitehti Tuija Ilves sattui olemaan Saalin suuri ihailija. Kuullessaan Elämän lanka -työnsä olevan Jyväskylän yliopiston seinällä Saali hämmästyy iloisesti. ”Me taiteilijat kun emme koskaan saa tietää, mihin valtion ostamat teokset lopulta päätyvät.” Kaisa Nissi jylkkari@jyy.? Egyptiläistä tunnelmointia TAIDETTA YLIOPISTOLLA Sarjassa esitellään Jyväskylän yliopiston taidekokoelmaa. KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Kolumnisarjassa tarkastellaan musiikin ilmiöitä. J ANIC L EINO Elämän lanka koristaa D-rakennuksen neuvotteluhuoneen seinää.
14 9/2006 POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: To 7.9. JKL Punk HC-sessions: Totalt Jävla Mörker + Abduktio + Rakkaus. Pe 8.9. Puppa J & Tasottavat. La 9.9. Timo Rautiainen. To 14.9. Poisonblack. Pe 15.9. Kickstart 2006: Dälek (USA), Tommi Liimatta & Test Pressings, Johnossi (SWE), Evilsons, Valkyrians, Magenta Skycode, Underwater Sleeping Society, Kastor. La 16.9. Kickstart 2006: The Sounds (SWE), Superchrist, No Shame, Ghost Brigade, Elisabeth Underground, Satura Lanx, Seapilots. Bar 68: 8.9. Die So Fluid (UK). 15.9. Wiidakko. 16.9. Monsteriser Ilokivi: Pe 8.9. Indie-ilta: Tuvalu + Au Pair + Hail Chant. La 9.9. Finnish Metel –klubi: Silentivm + Soulfallen + Kamala. Ke 13.9. Club Valiokunta presents: Fuksien yö! Alakerta: The Outsiders (plays It's Alive by The Ramones) + Tigerbombs + DJ Terppeli. Yläkerta: DJ:t Anna S, LaserLasse, LasseS. Pe 15.9. Seisomapaikka: Best Of -ilta. Stand up -komiikkaa. Ismo Leikola MC, Tomi Walamies, Marko Kämäräinen & Teemu Kontoniemi. La 16.9. Seisomapaikka: Best Of –ilta. Stand up -komiikkaa. Lavalla Zaani MC, Teemu Vesterinen, Jouni Kallio, Ismo Leikola. Jazz Bar: Ti 5.9. Jaakko Löytty & K2. Ke 6.9. Maarit ja Sami Hurmerinta. To 7.9. Chris Rover Band (D). Pe 8.9. For Funk’s Sake! 20.00 DJs Mixed Bag 22.00 Housewife 23.30 DJ Reluktant (UK) 00.30 Wee People 02.00 DJ Tuukka Ruotsalo. La 9.9. For Funk’s Sake! 20.00 DJs Mixed Bag 22.00 Housewife 23.30 DJ Tuukka Ruotsalo 00.30 Dirty Harry Sextet 02.00 DJ Reluktant (UK). Ke 13.9. Quinteto Fuego. To 14.9. Siiri Nordin. Pe 15.9. Carnivále. La 16.9. Carnivále. Redneck: Pe 8.9. Stingers. Vakiopaine: La 9.9. Louna & the lowners. Pe 15.9. Harlots of beyond & Seppo Renvall. KLASSINEN Jyväskylän sinfonia: Mozart highlights ke 13.9. klo 19 Jyväskylän teatteritalolla. Patrick Gallois, kapellimestari, Sirkka Lampimäki, soprano ja Harri Forstén, viulu. Matti Kaarlejärvi tulkitsee illan aikana otteita Eino Leinon runotarinasta Kodin kukka ja uhrikuusi. NÄYTTELYT Keski-Suomen museo: Alahallissa 5.9. alkaen Viestejä maisemassa, näkymiä keskisuomalaiseen kulttuurimaisemaan. Taidehallissa 5.9. alkaen Väinö Rusanen – maalauksia. Perusnäyttelyt Jyväskylä – kaupunkiko sekin on? ja Keski-Suomi – maakuntako sekin on? Alvar Aalto -museo: Perusnäyttely Alvar Aalto – arkkitehti. Studiossa Työt puhuvat – kansainvälisen Alvar Aalto symposiumin näyttely. Kaukana kavala maailma? Matilda Hyttstenin ja Thomas Berstrandin teokset perusnäyttelyn yhteydessä. Keski-Suomen luontomuseo: Perusnäyttely Perintönä ympäristö. Suomen käsityön museo: galleriassa Väristyksiä-luonnonvärinäyttely. Näytön paikassa Kierrätysmuodin syksyiset tuulet. Perusnäyttelyt Käsityössä elämän tuntu, Aikamatka ja Komeasti juhlaan. Jyväskylän taidemuseo, Holvi: 10.9. asti Anna-Liisa Hakkarainen – Elämäni värejä. Alagalleriassa Välillä on väriä – museopedagoginen näyttely väristä. Galleria Becker: Talvikki Lehtinen – Veistoksia. Galleria Harmonia: Virve Lilja – Gra?ikkaa Suomi. Galleria Mystic: 13.9. asti Ismo Jokiaho: Maalauksia. 14.9. alkaen Pekka Juntunen: Gra?ikkaa ja Pulmu Kuorelahti-Juntunen: Maalauksia. TEATTERI Jyväskylän kaupunginteatteri: 7.9. to klo 19 Cabaret (ennakko). 8.9. pe klo 19 Cabaret (ennakko). 9.9. la klo 19 Cabaret (ensi-ilta). 12.9. Ti klo 18 Avoimet avajaiset, pääsylippu euron, sisältää pullakahvin. 14.9. to klo 19 Cabaret. 15.9. pe klo 19 Cabaret. 16.9. la klo 13 ja 19 Cabaret ja klo 14 ja 18 Satuooppera. Ilokivi: Jyväskylän ylioppilasteatteri esittää: Domina Anatomia – Simultaaniperspektiivinen rakkauskuvaelma, to 7.9. klo 19, su 10.9. klo 19, to 14.9. klo 19 ja su 17.9. klo 19. Splätteri eli värikuulasota on leppoisaa kaveriporukalla. Risto Laaksonen amerikkalaisen jalkapallojoukkue Jaguaarien valmentaja MENOT 4.9.–17.9. Ylioppilasteatterin uutuusnäytelmä Domina Anatomia on kääritty salamyhkäisyyden verhoon. Simultaaniperspektiiviseksi rakkauskuvaelmaksi nimetyn näytelmän kuvittaja – eli käsikirjoittaja – Saku Lillukka suosittelee sitä ennakkoluulottomille katsojille. ”Sellaiselle, joka pystyy jättämään järkeilyn vähäksi aikaa narikan puolelle, ja tulee katsomaan, kokemaan ja näkemään.” Lauseen mittaista tiivistelmää näytelmästä mies ei anna. Sisällöstä hän suostuu kertomaan sen verran, että ”ilmakylpyjä harrastetaan ja tutustutaan eskimorasvan saloihin”. Domina Anatomia vertautuukin Lillukan mielestä runouteen. Sen vaikutus kun ei ole välttämättä loogisesti purettavissa osasiin, vaan on kokonaisvaltaisempi. Hän kuvailee itseään kirjoittajana löytöretkeilijäksi. ”Siinä mielessä mottoni on jos ei pysty yllättämään itseään, ei pysty yllättämään katsojaakaan”, Lillukka summaa. Olli Sulopuisto Jyväskylän Ylioppilasteatteri: Domina Anatomia Ilokivessä to 7.9., su 10.9., to 14.9. ja su 17.9. klo 19. Liput 6/5 euroa. Yliopiston ja AMK:n fukseille kaksi lippua yhden hinnalla. Menovinkit osoitteeseen jylkkari-menot@jyy.? Näytelmä, kuvia vai tarina? Tiistaina 12.9. kello 19 Josef Fares: Zozo (Ruotsi 2005) K-11 Kampus Kino starttaa tänä vuonna ajankohtaisella draamalla. Libanonissa soditaan taas, kuten vuonna 1987, johon elokuva sijoittuu. 10-vuotias Zozo-poika muuttaa Libanonista sodan keskeltä Ruotsiin, toisenlaisten vaikeuksien keskelle. Faresin kolmas on vakavampi kuin hänen kaksi aiempaa elokuvaansa, mutta huumoria ei ole unohdettu. Elokuva oli tänä vuonna Ruotsin ehdokas Oscar-palkinnon saajaksi. Tiistaina 19.9. kello 19 Michael Haneke: Kätketty/Caché (Ranska 2005) K-15 Michael Haneke ei yleensä päästä katsojia helpolla, ei tälläkään kertaa. Elokuvan tapahtumat saavat alkunsa, kun keskiluokkainen aviopari Anne ja Georges saavat postissa videoita, jotka on kuvattu asunnon ulkopuolelta. Harmittoman oloisia videoita seuravaat piirrokset ja muut vihjeet salatusta menneisyydestä. Kaikista asioista ei kerrota kenellekään ja jokaisesta tulee esiin piilotettuja piirteitä. Kätketty lähes puhdisti pöydän viime vuoden European Film Awardseissa, ja Cannesissa Haneke palkittiin parhaana ohjaajana. Pasi Moilanen Annetaanpa Ismo Leikolan kertoa, miksi stand up -juttujen parhaita paloja tarjoavalle Seisomapaikkaklubille kannattaa mennä. ”Öh. Tuota. Niin. Öh. Ääääh. Tuota. Se on Suomen paras tila. Jos ei siellä ole käynyt, on menettänyt paljon.” Kuultuaan, mitä toimittaja aikoo kirjoittaa sitaattiin, Leikola protestoi. ”Aina multa laitetaan öninät, ja sitten ihmiset luulee, ettei mulla ole mitään sanottavaa. Kaikki joskus önisee.” Seisomapaikkaklubi pe 15.9. ja la 16.9. klo 18.30 ja 22.00 Ilokivessä. Liput 6 euroa. www.seisomapaikka.com. Kickstartin ruotsalaistähti Näitkö The Soundsin Ruisrockissa? Jos et, katsasta Maja Ivarssonin musta pikkumekko, korkkarit ja loistava asenne Lutakon Kickstartissa lauantaina. Living In America -hitistä parhaiten tunnettu ruotsalaisyhtye on maininnut esikuvikseen Blondien, Duran Duranin ja Depeche Moden, ja se kyllä näkyy. Perjantain pääesiintyjänä nähdään hiphoppia, electronicaa ja metallia yhdistelevä yhdysvaltalainen Dälek. Kickstart 15.–16.9. Lutakossa. www.jelmu.net Etsimme sinua, joka olet kiinnostunut ympäristöasioista ja jaat Greenpeacen näkemyksen puhtaammasta ympäristöstä. TÖITÄ GREENPEACEN KATUTIIMEISSÄ Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Jyväskylässä. Katutiimien työntekijät jalkautuvat syksyn mittaan kaduille ja tapahtumiin keskustelemaan ihmisten kanssa tavoitteenaan löytää uusia kuukausilahjoittajia. Työ sopii sinulle, jos olet tavoitehakuinen, itsenäinen ja ulospäinsuuntautunut. Otat vastuun työstäsi ja pidät tiimityöskentelystä. Työaika on 5 tuntia päivässä vähintään kolmena arkipäivänä viikossa. Tarjoamme sinulle kilpailukykyisen palkan sekä koulutuksen työhön ja jatkuvaa valmennusta. Lähetä hakemuksesi ansioluettelosi kanssa mahdollisimman pian osoitteeseen kati.ketola@nordic.greenpeace.org www.greenpeace.fi Muu syksyn ohjelmisto: 26.–27.9. Rakkautta & Anarkiaa neljä elokuvaa, lisätietoja syyskuussa 3.10. Transamerica 10.10. Laitakaupungin valot 17.10. Don’t Come Knocking 24.10. Viikset/La Moustache 31.10. Night Visions kaksi elokuvaa, lisätietoja lokakuussa 7.11. The Proposition 14.11. Lapsi/L’Enfant 21.11. It’s All Gone Pete Tong 28.11. As Tears Go By 5.12. Seitsemän samuraita S AKU L ILLUKKA Näytelmässä harrastetaan ilmakylpyjä ja tutustutaan eskimorasvaan. Parhaat naurut Reilu kauppa esittäytyy Aalto-salilla 15.–16. syyskuuta. Näytteilleasettajien tuotteiden lisäksi yleisölle tarjotaan reilusti monikulttuurista lavaohjelmaa. Jyväskylän oma Annika Eklund kajauttaa euroviisuhittinsä Shanghain valot ja Ndioba & Topoto Band tarjoilee afrogroovea. Ilmaisen tapahtuman järjestää Jyväskylän kehitysmaayhdistys. Reilun kaupan markkinat Aalto-salilla 15.–16.9. www.reilutmarkkinat.net Reilu diili ” (esitykset Ilokivessä)
9/2006 15 Järjestöilmoitukset sähköpostitse osoitteeseen jylkkari-jarjestot@lists.jyu.?. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ilmoituksia tarvittaessa. Palsta ilmestyy jokaisessa numerossa. järjestöt KESÄ KEINUI jälleen ohi liian nopeasti. Koko suven töissä pakertaneena suurimmat huvini olivat viikonloppuiset festivaalireissut. Tänä kesänä päätinkin olla avaramielinen. Tuloksena oli lukuisia matkakilometrejä, kaksi lämpöhalvausta, yksi vatsatauti, muutama ylihinnoiteltu festarituliainen ja paljon mukavia muistoja talvi-iltojen lämmikkeeksi. Menneen kesän kunniaksi haluaisinkin tässä ja nyt välittää sydämellisiä terveisiä muutamille niistä hehkeistä tuttavuuksista, joihin minulla oli ilo tutustua kesäriennoissani. SINÄ KÄNNINEN kasarihevi-isä Sauna Open Air -festivaaleilla. Olipa hauskaa nähdä vanhempi, joka lähtee ennakkoluulottomasti festivaaleille lapsensa kanssa. Tyttäresi sai varmasti unohtumattoman kesäelämyksen heiluessaan humalaisilla harteillasi ja yrittäessään pitää sinua pystyssä. Kultaisimmat muistot paljastunevat vasta vuosien päästä perheterapiaistunnossa, jossa tyttäresi lopulta kertoo, kuinka hän yritti epätoivoissaan etsiä äitiään tuhansien ihmisien seasta, kun sammuit lavan eteen. Sinä toimitusjohtaja Pori Jazzeilla. Kulturelli seurasi oli kesäni kohokohta. En voinut kuin ihaillen seurata, kuinka istuit lepotuolillasi neljän neliön vilttisi päällä ja ärjyit drinkki kourassa ihmisille, jotka yrittivät kulkea ohitsesi. Kirjurinluodolle oli survoutunut 36 000 ihmistä, jotka olivat maksaneet lipustaan maltaita ja halusivat nähdä edes pieniä vilauksia konserteista. Olit kuitenkin vakuuttunut siitä, että istumismukavuutesi oli illan tärkein asia. SINÄ HUMALAINEN hurmuri Ankkarockissa. Seurasi oli silkkaa ihanuutta. Et ollut promilleiltasi selvinnyt edes festivaalialueelle. Se ei kuitenkaan estänyt sinua konttailemasta alueen ulkopuolella ja jakamasta charmantteja alatyylin kommentteja kaikille ohikulkeville kaksija nelijalkaisille. Keskeytit kesäauringosta nauttimiseni palavilla punasilmilläsi ja hengästyttävällä vanhan viinan lemullasi. En kuitenkaan voi olla sinulle vihainen, sillä saihan ihana seurasi minut kiittämään onneani siitä, että oma festarireissuni taittui vesieväillä. ILOLLA MUISTELEN myös kaikkia niitä keikkojen katselijoita, jotka olettivat, että konsertista nauttiminen on mahdotonta ilman tönimistä, repimistä ja niskaan kaatuilua. Unohtaa ei pidä myöskään niitä luovia yksilöitä, joiden mielestä ulosteet kuuluvat ehdottomasti bajamajojen reunoille, eivätkä suinkaan reikiin. Nähdään kaikki taas ensi kesänä. Terveisiä festariurpoille MA 4.9. Kasviskiusaus Sitruunasei Lindströminpihvi TI 5.9. Pinaattikeitto Uunimakkara Kiinalainen porsaspata KE 6.9. Porkkanaohukaiset Merellinen lasagne Broilerileike TO 7.9. Purjoperunavuoka Perämiehen silakkaherkku Barbequekalkkunakastike PE 8.9. Kasvispyörykät Tonnikalakastike, spaghetti Kinkkupizza MA 11.9. Kukkakaalilasagnette Paistettu kalaleike, sitruunakastike Kinkkukiusaus TI 12.9. Sienirisotto Savukalakastike, spaghetti Riistapyörykät KE 13.9. Kesäkurpitsavuoka Paistettu hai-monni?le Aura-hedelmäporsaspata TO 14.9. Porkkanasosekeitto Broileripastapaistos Jauhelihapihvi, herkkusienikastike PE 15.9. Tomaatti-sipulipiirakka Nakkipannu Kalkkunarisotto LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalista.php Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,10 e – muut 4,90 e 10 kappaleen ruokaliput opiskelijoille 22,50 e, jatko-opiskelijoille 41,00 e, muille 49,00 e. Tarja Kovanen taankova@cc.jyu.? EVANKELISET OPISKELIJAT: Pallo hallussa ja hanskat hukassa? Kasvamista, kipuilua ja kepposia lauantaisin 19.00 Lutherin kirkolla, Kansakoulukatu 5. Tulossa: 2.9. Ole sellaisena kuin tulet – Petri Harju, 9.9. Luoja auta! – trubaduuri Joose Keskitalo, 16. 9. Näin minä uskon, totisesti uskon – Hannu Kippo. Messut jatkuvat sunnuntaisin alkaen 3.9. klo 12 Lutherin kirkolla. Starttipäivät Karkussa (”Jeesuksella salarakas?”) 15. – 17.9, kysy lisää Päiviltä! Mahdollisesta ja mahdottomasta muusta tietoa Päiviltä, 050 5976 248, paivi.luukkainen@cc.jyu.? tai http://www.sley.?/eo/jkl/. IMPROPAATTI: Kiinnostaako teatteriharrastus? Tule mukaan improryhmään. Paikka Näyttämö Lutakko, Tanssisali Lutakon 1. krs. Schaumaninkatu 3. Aika: Tiistai 5.9. alkaen joka toinen tiistai klo 18.00 – 20.30. Jäsenmaksu 20 e. www.impropaatti.net. JYVÄSKYLÄN EUROOPPANAISET: To 14.9. uusien ilta opinkiven saunalla kello 19 alkaen. Tervetuloa mukaan tutustumaan toimintaan niin uudet kuin vanhatkin opiskelijat. JÄ L K IK IR JO IT U S
Eri värejä Lisätiedot p. 040 5017627 www.academyaccess.com Lähde suosittuun MIBP vaihtoon! Academy Accessin kautta pääset varmasti vaihtoon. Kurssit ovat korkeatasoisia englanninkielisiä kauppatieteen kursseja. Esimerkiksi Kuala Lumpurin lukuisiin etuihin kuuluvat lisäksi mm hyvä sää, ystävälliset ihmiset, erinomainen ruoka sekä jättiläismäiset ja erittäin edulliset ostoskeskukset. Voit myös osallistua yhdessä poika– tai tyttöystävän kanssa tai kaveriporukalla. Jo yli 500 suomalaista yli 25 eri korkeakoulusta on valinnut vaihtokohteekseen MIBPin. Syksyllä 2007 tarjolla Malesian lisäksi myös USAn Dallas. Lähde kevääksi vaihtoon Malesiaan ! Lu e Jy lk k ä ri ä . S ii n ä o n vi ta m ii n e ja .