Jyväskylän ylioppilaslehti 12. lokakuuta – 1. marraskuuta 2015 55. vuosikerta 8 kehitysyhteistyö vaarassa sivarimme eli viisi päivää mehulla katutaidetta kartalla KampuKsen nopein PIKAJUOKSIJA HANNA-MAARI LATVALA arki voi ahdistaa ulkomaillakin Vaihdossa ei ole aina kiVaa Jyväskylän rap-skene elää eRi sukupolVilta yhteinen albumi hiv-rokote Ja pimeä aine katsaus tieteen tuleVaisuuteen
T ämän lehden keskiaukeamalla pysähdymme hetkeksi tarkastelemaan tieteen seuraavia suuria löytöjä. Nämä saavutukset, jos ja kun tiedeyhteisömme niihin yltää, tulevat jälleen kerran mullistamaan koko tapamme elää. Ja kuitenkin tässä lehdessä mainitut tieteelliset kysymykset ovat vain pintaraapaisu kaikesta siitä työstä, jonka parissa tutkijat ympäri maailmaa ahertavat tälläkin hetkellä. Jostain ihmeellisestä syystä näiden kysymysten ja niihin löydettyjen vastausten merkitystä ja arvoa ei kuitenkaan aina ymmärretä. ”Elämme yhteiskunnassa, joka on täysin riippuvainen tieteestä ja teknologiasta, mutta jossa juuri kukaan ei tiedä mitään tieteestä ja teknologiasta.” Näin lausui edesmennyt Carl Sagan, joka oli aikansa merkittävin tieteen puolestapuhuja. Sagan oli huolissaan siitä, että suuri osa kansasta on tieteellisen lukutaidon osalta lapsenkengissä. Huono ymmärrys tieteestä johtaa tilanteeseen, jossa yhteiskunta tekee päätöksiä lyhytnäköisen edun saavuttamiseksi. Pidemmällä aikajänteellä nämä päätökset muuttuvat sekä taloudellisesti kalliiksi että jopa planeetallemme vaarallisiksi. Suomen hallituS näkee paljon vaivaa pyrkiessään maalaamaan Suomesta kuvan innovatiivisena ja tieteen etujoukoissa marssivana yhteiskuntana. Käytännön teot kertovat kuitenkin täysin toista tarinaa. Yliopistojen rahoitusta heikennetään ja tärkeimpien tutkimusta rahoittavien tahojen määrärahoaina kun valitsen kursseja, ihmettelen samaa asiaa: ne tuntuvat tulevan heitetyiksi minne sattuu. Yksi kurssi on maanantaisin kahdesta neljään ja tiistaisin neljästä kuuteen, toinen vain kerran viikossa, kolmas aamuisin kahdeksalta. Miehelläni taas oli kurssi, jossa opiskeltiin tehokkaasti läsnäolopakolla koko viikko: miten se voisi olla menemättä muiden kurssien kanssa päällekäin? Ymmärrän, että tätä ongelmaa on pohdittu paljon. Eikö kuitenkin kysymykseen voisi tulla monessa muussa yhteydessä hyväksi koettu ratkaisu, eli opiskelupalkit? Yliopiston täydellistä palkittomuutta perustellaan järjestelmän laajuudella ja monimutkaisuudella. Mutta eikö juuri monimutkaisissa järjestelmissä olisi erityisen tärkeää, että toiminnassa olisi säännönmukaisuutta? Esimerkiksi yhteiskuntamme ja työelämämme perustuu pitkälti sille kirjoittamattomalle säännölle, että toimistoaika on kahdeksasta neljään. Yliopistossa edes tämän tason säännönmukaisuuteen ei päästä: lapsellisen opiskelijan voi olla pakko jättää neljältä alkava luento välistä. Kun kurssit menevät päällekäin, ei ole välttämättä mitään muuta tehtävissä kuin anoa armoa: läsnäolopakosta pitäisi luovia jotenkin pois, jos se löytyy molempien kurssien suoritusvaatiJossain jokin uskomaton odottaa löytämistään akateemista vapautta vai epäselvyyttä? ja leikataan. Hallituksen toimet tulevat heikentämään tutkijoidemme mahdollisuuksia tehdä korkeatasoista tutkimusta. Päättäjät eivät tunnu ymmärtävän sitä, että hyvää asiaa ei erikseen tarvitse mainostaa. Jos Suomi todellakin olisi maailman johtavia maita tieteen ja teknologian alalla, tieto tästä kantautuisi kyllä maailmaan ääriin saakka. Yksikään brändityöryhmä ei kykene muokkaamaan Suomen imagoa yhtä tehokkaasti kuin todellinen tieteellinen läpimurto. Ikävä kyllä näyttää siltä, että hallituksemme mielestä tiede on saavuttanut määränpäänsä eikä lisäpanostusta enää tarvita. Carl Saganin mukaan tiede on enemmän ajattelutapa kuin kasa tietoa. Valitettavasti Suomen päättäjät eivät tätä ymmärrä. tämän lehden sivuilla esiteltävistä tieteen kysymyksistä jokainen on onnistuessaan käsittämättömän taloudellinen voitto keksijälleen. On kuitenkin paljon tutkimusta, jonka tuloksista emme osaa sanoa mitään varmaa. Monet tieteen suurimmista löydöistä ovat syntyneet ihmisten uteliaisuudesta ja kokeista, jotka syntyvät, kun yksi ihminen uskaltaa kysyä miksi. Emme voi koskaan tietää mitä löydämme, kun kuljemme tuntemattomassa maastossa. Suurimmat aarteet löytyvät kuitenkin juuri sieltä, mistä kukaan ei vielä ole etsinyt. ”Jossain jokin uskomaton odottaa löytämistään”, lausui Carl Sagan. Olen samaa mieltä. Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi muksista. Miksei opiskelijoilla ole akateemista vapautta opiskella asioita itsenäisesti? Päällekkäin menevien kurssien ongelma on vakava, sillä usein on varsin epäselvää, milloin kurssi järjestetään seuraavan kerran, saati järjestetäänkö sitä ollenkaan. Esimerkiksi meillä valtio-opissa järjestetään tulevana keväänä vain yksi kandiseminaari, jolle kaikki halukkaat eivät välttämättä mahdu. Too bad, jollet ymmärtänyt varata paikkaasi syksyn seminaareihin. Voisi luulla, että tällaiset asiat viivyttävät opintoja maksimissaan vuodella. Mutta tässä esimerkki pahemmasta: ystäväni sai ohittamattoman neljän vuoden työtarjouksen Helsingistä. Kandi saattaa jäädä koko tuoksi ajaksi kiinni vain yhdestä suorittamattomasta, läsnäolopakollisesta kurssista! Haluaisin vielä ottaa esiin ajankohtaisen teeman asiaan liittyen. Syyslukukauden alkaessa kaikki kurssit alkoivat samalla viikolla syyskuussa: paitsi yksi, jonka ensimmäinen luentokerta olikin jo ensimmäisellä viikolla. Syysloma ja sen ajankohta tuottaa myös päänvaivaa. Joka syys ja kevät kuorossamme pohditaan, pidetäänkö harkat vai ei: ovatko ihmiset lomilla vai eivät, ja millä viikolla, mahdollisesti. Ronja Karkinen valtio-opin opiskelija kanSan ääni Puhu suusi Puhtaaksi. anna Palautetta ja herättele keskustelua. Tiede on enemmän ajaTTeluTapa kuin kasa TieToa. KIRJAUUTUUS G. W. F. Hegel: Kirjeenvaihtoa 1794-1815 (Mukana Hölderlin ja muita.) 240 sivua. Suom. P. Turunen Books on Demand, ovh 30 eur. Kirjakaupasta. Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2015
kansan ääni Kartalla Tule Tekemään kanssamme Jylkkäriä! Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ti 13.10. ti 3.11. ti 24.11. seuraavaT avusTaJapalaveriT ilmoiTukseT Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin loppuvuoden ilmestymispäivät: 2.11. 23.11. 14.12. Jylkkärin ToimiTus Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Arimo Kerkelä toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kuvaaja-graafikko: Unto Luoto sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Unto Luoto Painos: 7000 kpl Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola www.botniaprint.fi ISSN 0356-7362 3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2015 ”Ei Missää, TiET On TEhTy AJAMisTA VArTEn JA TEidEn TUhriJAT KUULUVAT LinnAAn/TAiTEiLiJA TUET POis” Tuntemattoman vastaus Jylkkärin nettikyselyyn ”Missä Jyväskylässä on mielestäsi hienoa katutaidetta?” Kysyimme lukijoiltamme, mistä löytyy Jyväskylän hienointa katutaidetta. Tämän kartan avulla voit itsekin käydä bongailemassa enemmän tai vähemmän virallisia teoksia. vapaudenkadun loppupäädystä löytyy sähkömuuntamo, johon taiteilija Jukka Silokunnas on maalannut autoa räjäyttävän pulun. Graffiti valmistui heinäkuussa Kaupunkikerroin-tapahtumassa, jossa koristeltiin muitakin Jyväskylän Energian muuntamoja ympäri kaupunkia. aaToksenkadun koirapuiston edustalla olevat graffitit jäävät helposti piiloon muilta kuin koiraharrastajilta. Teokset on tehty elokuussa opetusja kulttuuriministeriön tukemassa katutaidetyöpajassa. Työpajaa ohjasi pietarilainen Natalia Floksy, joka toteutti tapahtumassa myös oman teoksen. Jussi Heikkilän varpuspatsas Silmällä pidettävä herätti keskustelua talvella, kun kaupunki poisti vanhaa mallia olleen roskaastian patsaan yläpuolelta. Lopulta pronssilintu sai päälleen umpeen hitsatun roskiksen. Keskisuomalainen uutisoi syyskuussa, että umpinaisen pömpelin rakoihin sullotaan edelleen jätteitä. myös maTTilanniemen kampukselta yliopiston kirjastolle suunnatessa voi huomata näyttäviä graffiteja. Teokset ovat tältä vuodelta. Kuvan Super Best Friends -hahmoja löytyy myös Vesangantien ja Laajavuorentien risteyksen sähkömuuntamosta. Vanhat yliopistokävijät saattavat edelleen muistaa myös tunnelinsuulta pois pyyhityn Free Palestine -graffitin. muiTa maininToJa: z Kauppakadun pihakatuosuuden autoteos z Rantaraitin ympäristö tunneleineen z Graffitiseinä Tourulan Minimanin vieressä z Rajakadun AMK:n karhupatsas z Tehtaanpiipun suutelevat graffitioliot Vaajakosken moottoritien vieressä juuri ennen Vaajakoskea KOONTI JA KUVAT: ARIMO KERKELä
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2015 Hallitus hieroo kärkihankkeita haavoihin SääStöt. Jyväskylän yliopisto pyrkii välttämään ytneuvotteluja säästöjen keskellä. Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja pelkää, että erityisesti määräaikaisissa työsuhteissa olevat kärsivät leikkauksista. teksti Arimo Kerkelä kuva Unto Luoto S yyskuun alussa opetusja kulttuuriministeriö tiedotti kuudesta osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeesta. Hallituksen viestinnässä kärkihankkeista maalataan positiivinen kuva suomalaisen koulutuksen kehittäjinä. ”Kärkihankkeiden tavoitteena on tehdä Suomesta koulutuksen kärkimaa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. 300 miljoonan kasvupanos sivistykseen ja tutkimukseen vauhdittaa pysyvää muutosta koulutuskenttäämme”, opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen kommentoi hankkeita ministeriön tiedotteessa. Asiantuntijat ovat ministerin kanssa samaa mieltä siitä, että hallituksen toiminnalla on pysyviä vaikutuksia Suomen koulutuskenttään. Kärkihankkeita merkittävämmät seuraukset saattavat kuitenkin olla hallituksen koulutusleikkauksilla. Hallituksen on arvioitu leikkaavan koulutuksen menoja pitkällä aikavälillä noin 600 miljoonalla eurolla tai enemmälläkin. Myös edellisellä hallituskaudella koulutuksesta leikattiin lähes kaksi miljardia euroa. JyväSkylän yliopiSton rehtori Matti Manninen sanoo, etteivät kärkihankkeet torju säästöjen vaikutuksia. ”Eivät ne missään tapauksessa riitä korvaamaan leikkauksia.” Manninen kertoo, että Jyväskylän yliopiston leikkaustarve on ensi vuonna noin 5-6 miljoonaa euroa. Säästötarve syntyy leikkausten lisäksi yliopistojen perusrahoituksen indeksijäädytyksestä. ”Olemme arvioineet, että seuraavan neljän vuoden aikana ministeriön kautta tulevat tulot pienenevät noin 10 miljoonaa, eli noin viisi prosenttia meidän kokonaisrahoituksesta. Sen lisäksi TEKES-rahoitus ja Suomen Akatemian rahoitus pienenevät”, Manninen sanoo. Mannisen mukaan yliopistot tietävät kärkihankkeista vielä hyvin vähän, mutta ministeriön pitäisi kertoa niistä lisää syksyn aikana. Manninen toivoo ainakin, että koulujen digitalisointiin liittyvä kärkihanke toisi samalla lisärahoitusta opettajakoulutukseen ja mahdolliseen täydennyskoulutukseen. MyöS tieteentekiJöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen pitää hallituksen kärkihankkeiden tuomaa rahoitusta pienenä leikkauksiin verrattuna. Hän kritisoi myös kärkihankkeiden rahoituksen kohdistamista. ”Ainakaan ne eivät kohdistu hirveän hyvin siihen yliopiston perusvoimavaraan, josta nyt leikataan. Ne ovat sellaisia kertaluontoisia eriä erilaisiin kehittämiskohteisiin, jotka hallituksen tasolla on nyt nähty tärkeiksi. Ne eivät välttämättä ole niitä, joihin yliopistot haluaisivat tällä hetkellä rahaa.” Ja vaikka hallitus puhuu kärkihankkeista koulutusinvestointeina, eivät rahoitus ja vaatimukset ole Koikkalaisen mukaan aina tasapainossa. ”On muun muassa tällaisia paradokseja, että kärkihankkeena esitettiin kolmannen lukukauden käyttöönottaminen, mutta ainakaan viimeistä edeltävissä papereissa kolmannelle lukukaudelle ei ollut budjetoitu rahaa. On vain ajateltu, että jotenkin näitä nykyisiä voimavaroja uudelleenorganisoimalla saataisiin jostain taiottua lisää opetusta kesälle”, Koikkalainen sanoo. Koikkalaisen mielestä kiristyneet vaatimukset vaikuttavat nyt ristiriitaisilta, kun yliopiston perusrahoitusta leikataan rajusti. Esimerkiksi Helsingin yliopisto on aloittanut laajat säästötoimet, joihin kuuluvat muun muassa 1200 työntekijää koskevat yt-neuvottelut. toiSin kuin Helsingissä, Jyväskylässä säästöistä pyritään selviämään toistaiseksi ilman yt-neuvotteluita. ”Meillä ei ole sellaista suunnitelmaa, että lähdettäisiin välttämättä yt-neuvotteluihin, vaan pyritään mieluummin normaalin, luonnollisen henkilöstövaihtuvuuden kautta vähentämään väkeä. Viime vuoden aikana henkilöstö väheni jo sadalla hengellä”, rehtori Matti Manninen sanoo. Manninen kertoo yliopiston rahoitustilanteen ja toimintamenetelmien olevan nyt hyvällä mallilla, joten yliopisto on pystynyt valmistautumaan Suurimmat säästöt Helsingissä ja teknillisissä yliopistoissa HallitukSen leikkaukSet kohdistuvat yliopistoihin epätasaisesti. Siksi säästötoimenpiteiden suuruus vaihtelee paljon yliopistoittain. Helsingin yliopisto kärsii leikkauksista erityisen paljon hallituksen kaavaileman apteekkikompensaatioiden poiston vuoksi. Verokorvauksen poisto vähentää Helsingin yliopiston vuosittaista rahoitusta 29 miljoonalla eurolla. Myös Itä-Suomen yliopisto on saanut apteekkikompensaatiota miljoona euroa vuodessa. ”Toisilla yliopistoilla saattaa sitten olla omia riskejä. Esimerkiksi TEKES-rahoituksen leikkaus lyö aika rajusti kaikkiin teknillisiin yliopistoihin ja muihin yliopistoihin, joissa on vahvasti tekniikkaa lähellä olevia aloja”, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen sanoo. Lappeenrannan tekninen yliopisto onkin jo käynnistäny yt-neuvottelut, joissa se arvioi vähennystarpeeksi 130 henkilöä. Jotkin yliopistot selviävät leikkauksista hieman pienemmin uhrauksin. Sekä Jyväskylän että Turun yliopisto pyrkivät selviämään säästöistä ilman yt-neuvotteluita. Myös ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun Hankenin tilanne on suhteellisen vakaa. koikkalainen arvioi, että leikkaukset tekevät yliopistoista aiempaa haavoitJyväskylän yliopistossa on varauduttu tuleviin säästöihin. ”Yliopistolla menee hyvin”, rehtori Matti Manninen sanoo. On vain aJateltu, että nYkYisiä vOiMavarOJa uudelleenOrganisOiMalla saataisiin JOstain taiOttua lisää Opetusta kesälle. eivät ne Missään tapauksessa riitä kOrvaaMaan leikkauksia. pienenevään budjettiin. Silti säästötoimia tarvitaan. ”Yliopistoa profiloidaan entistä enemmän vahvuusalueille ja tukipalveluita parannetaan ja tiivistetään sillä tavalla, että pitkällä tähtäimellä niistä saadaan säästöjä. Joudutaan edelleen tiivistämään tiloissa ja kaikessa toiminnassa. Kun henkilökunta on noin kaksi kolmasosaa meidän menoista, niin myöskin henkilöstön määrä tulee vähenemään”, Manninen kertoo. tieteentekiJöiden liiton Petri Koik
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2015 kalainen pelkää, että leikkauksista kärsivät monet yliopistoissa määräaikaisilla sopimuksilla työskentelevät opettajat ja tutkijat. ”Heihin se koskee kaikkein eniten. Erityisesti tutkimushenkilöstössä määräaikaisuus on ollut kaikkein tyypillisintä, ja tähänkin mennessä yliopistot ovat sopeutuneet taloudelliseen tilanteeseen määräaikaisten kautta. Se on ollut tavallaan tällainen puskuri”, Koikkalainen sanoo. Koikkalaisen mukaan leikkaukset luovat ensinnäkin työttömyyden uhSuurimmat säästöt Helsingissä ja teknillisissä yliopistoissa HallitukSen leikkaukSet kohdistuvat yliopistoihin epätasaisesti. Siksi säästötoimenpiteiden suuruus vaihtelee paljon yliopistoittain. Helsingin yliopisto kärsii leikkauksista erityisen paljon hallituksen kaavaileman apteekkikompensaatioiden poiston vuoksi. Verokorvauksen poisto vähentää Helsingin yliopiston vuosittaista rahoitusta 29 miljoonalla eurolla. Myös Itä-Suomen yliopisto on saanut apteekkikompensaatiota miljoona euroa vuodessa. ”Toisilla yliopistoilla saattaa sitten olla omia riskejä. Esimerkiksi TEKES-rahoituksen leikkaus lyö aika rajusti kaikkiin teknillisiin yliopistoihin ja muihin yliopistoihin, joissa on vahvasti tekniikkaa lähellä olevia aloja”, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen sanoo. Lappeenrannan tekninen yliopisto onkin jo käynnistäny yt-neuvottelut, joissa se arvioi vähennystarpeeksi 130 henkilöä. Jotkin yliopistot selviävät leikkauksista hieman pienemmin uhrauksin. Sekä Jyväskylän että Turun yliopisto pyrkivät selviämään säästöistä ilman yt-neuvotteluita. Myös ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun Hankenin tilanne on suhteellisen vakaa. koikkalainen arvioi, että leikkaukset tekevät yliopistoista aiempaa haavoitJyväSkylän yliopiston ylioppilaskunnan eli JYYn edustajistovaalit käydään jälleen tänä syksynä. Vaaleihin on ilmoittautunut yhdeksän vaaliliittoa, joista osa on kokonaan uusia. Ensimmäistä kertaa Jyväskylän edarivaalien historiassa perussuomalaiset ovat mukana omalla ryhmällään. Jyväskylän akateemiset perussuomalaiset (JAPSU) lähtee vaaleihin kolmen ehdokkaan voimin. Toinen uusi tulokas on humanististen alojen opiskelijoiden ryhmä Alvarin unioni, joka kertoo kuvauksessaan olevansa puoluepoliittisesti sitoutumaton ainejärjestöt ja tiedekuntarajat ylittävä edustajistoryhmä. Kolmantena tulokkaana nähdään JYYn vihreät opiskeilijat. Ryhmä jatkaa 30-vuotisen edariuransa päättävän Grönionin viitoittamalla tiellä. Grönionin liSäkSi edustajistosta katoaa muitakin ryhmiä. Yhden kauden yhdellä edustajistopaikalla toiminut Mitävittua?-kerho ei ole mukana uusissa vaaleissa. Lisäksi viime vaaleissa neljä paikkaa voittaneet Yhdistyneet kieltenlukijat jättävät vaalit väliin. Vanhemmista ryhmistä myös Kristilliset opiskelijat sekä PresSure + Poikkitieteilijät katoavat vaalien myötä edustajistosta. PresSuren ja Poikkitieteilijöiden aktiiveja löytyy uusissa vaaleissa ainakin Alvarin unionin riveistä. vanHoiSta ryHMiStä kuusi pyrkii saamaan ehdokkaitaan myös ensi edustajistoon. Vanhoista poliittisista ryhmistä vaaleissa jatkavat Demariopiskelijat, Keskustaopiskelijat, Kokoomusopiskelijat sekä Jyväskylän yliopiston vihreä vasemmisto (Jyviva). Myös Luonnontieteilijät sekä viime vaalien voittaja Pörssi&Dumppi asettavat jälleen ehdokkaita. eduStaJiStovaaleiSSa valitaan ylioppilaskunnan tärkeimpiä päätöksiä tekevään edustajistoon 41 jäsentä kahden vuoden toimikaudeksi. Vaalit järjestetään 3.-4. marraskuuta, ennakkoäänestys on 28.-29. lokakuuta. Arimo Kerkelä ryhmittymiä myllätään edustajistovaalien alla pörssi&dumppi juhli vaalivoittoa kaksi vuotta sitten. opetuSJa kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ei kannata ylioppilaskirjoituksista luopumista. Grahn-Laasosen mielestä ylioppilaskirjoitukset ovat tärkeä osa lukiokoulutusta. Sen sijaan ministeri katsoo, että kirjoitusten merkitystä tulisi nostaa. Grahn-Laasonen kommentoi asiaa Ylelle sen jälkeen, kun Jyväskylän yliopiston kemian aineenopettajakoulutuksesta vastaava professori Jan Lundell kritisoi ylioppilaskirjoituksia voimakkaasti Jyväskylän yliopiston Tiedonjyvä-lehden kolumnissa. Lundell kutsui kolumnissaan ylioppilaskirjoituksia aikansa eläneeksi instituutioksi. Professorin mukaan kirjoituksista luopuminen vapauttaisi puoli vuotta lukion opiskeluaikaa ja auttaisi samalla opettajia keskittymään opetuksen kehittämiseen. Suomen lukiot siirtyvät lähitulevaisuudessa sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Myös tätä uudistusta Lundell kritisoi kalliina. Ylioppilaskirjoitusten sijaan Lundell kehittäisi jatkuvaa arviointia ja yliopistojen pääsykokeita. Arimo Kerkelä yle: opetusministeri ei halua luopua ylioppilastutkinnosta Jyväskyläläinen professori Jan lundell kritisoi ylioppilaskirjoituksia yliopiston tiedonjyvä-lehdessä. TaTu OnKaLO SIVarI KuVaaJa Jyväskylän yliopistossa on varauduttu tuleviin säästöihin. ”Yliopistolla menee hyvin”, rehtori Matti Manninen sanoo. kaa kaikille määräaikaisille työntekijöille. Toisekseen ne uhkaavat kaventaa nuorempien uramahdollisuuksia, kun eläköityneiden työntekijöiden tilalle ei välttämättä palkata uusia tekijöitä. ”Tieteen uusiutuminen ja tietynlainen jatkuvuus saattavat kokea nyt kolauksia, ja sen seurauksia on tietysti vaikea etukäteen arvioida. Ei voi missään tapauksessa olla hyvä asia, jos pari-kolmekymppisten ihmisten ikäluokka ei saa oikein hyvin jalansijaa yliopistoissa”, Koikkalainen uumoilee. tuvaisempia. ”Jos katsoo yliopistojen viime vuosien tilinpäätöksiä, niin aika moni yliopisto on plussalla sijoitustoiminnan vuoksi. Jos esimerkiksi jonkun yliopiston sijoitustoiminta menee täydellisesti pieleen, niin se voi olla tilanteessa sellainen riski, joka vetää sen yliopiston ikään kuin punaiselle”, Koikkalainen havainnollistaa. nykyisiä leikkauksia Koikkalainen pitää poikkeuksellisen suurina jopa 1990-luvun lama-aikaan verrattuna. ”Tämä on huolestuttavin tilanne, mitä olen omana yliopistoaikanani nähnyt. Kun Suomessa oli 1990-luvulla aika vakava taloudellinen lama, niin silloin kuitenkin tuettiin koulutusta ja tutkimusta ja tehtiin merkittäviä uusia avauksia.” Koikkalainen myöntää, että myös tuolloin koulutus ja tutkimus kärsivät leikkauksista. nykyistä tilannetta hän pitää kuitenkin pahempana. ”Tilanne on nyt sillä tavalla erilainen, että tietoinen politiikka vähentää koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä. Opetusministeriön talousarvioesityksessä oli ennakoitu, että tutkimuksen ja koulutuksen bruttokansantuoton osuus pienenee merkittävästi siitä, mitä se oli vaikkapa vuonna 2010.” Arimo Kerkelä
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2015 kalainen pelkää, että leikkauksista kärsivät monet yliopistoissa määräaikaisilla sopimuksilla työskentelevät opettajat ja tutkijat. ”Heihin se koskee kaikkein eniten. Erityisesti tutkimushenkilöstössä määräaikaisuus on ollut kaikkein tyypillisintä, ja tähänkin mennessä yliopistot ovat sopeutuneet taloudelliseen tilanteeseen määräaikaisten kautta. Se on ollut tavallaan tällainen puskuri”, Koikkalainen sanoo. Koikkalaisen mukaan leikkaukset luovat ensinnäkin työttömyyden uhSuurimmat säästöt Helsingissä ja teknillisissä yliopistoissa HallitukSen leikkaukSet kohdistuvat yliopistoihin epätasaisesti. Siksi säästötoimenpiteiden suuruus vaihtelee paljon yliopistoittain. Helsingin yliopisto kärsii leikkauksista erityisen paljon hallituksen kaavaileman apteekkikompensaatioiden poiston vuoksi. Verokorvauksen poisto vähentää Helsingin yliopiston vuosittaista rahoitusta 29 miljoonalla eurolla. Myös Itä-Suomen yliopisto on saanut apteekkikompensaatiota miljoona euroa vuodessa. ”Toisilla yliopistoilla saattaa sitten olla omia riskejä. Esimerkiksi TEKES-rahoituksen leikkaus lyö aika rajusti kaikkiin teknillisiin yliopistoihin ja muihin yliopistoihin, joissa on vahvasti tekniikkaa lähellä olevia aloja”, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen sanoo. Lappeenrannan tekninen yliopisto onkin jo käynnistäny yt-neuvottelut, joissa se arvioi vähennystarpeeksi 130 henkilöä. Jotkin yliopistot selviävät leikkauksista hieman pienemmin uhrauksin. Sekä Jyväskylän että Turun yliopisto pyrkivät selviämään säästöistä ilman yt-neuvotteluita. Myös ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun Hankenin tilanne on suhteellisen vakaa. koikkalainen arvioi, että leikkaukset tekevät yliopistoista aiempaa haavoitJyväSkylän yliopiston ylioppilaskunnan eli JYYn edustajistovaalit käydään jälleen tänä syksynä. Vaaleihin on ilmoittautunut yhdeksän vaaliliittoa, joista osa on kokonaan uusia. Ensimmäistä kertaa Jyväskylän edarivaalien historiassa perussuomalaiset ovat mukana omalla ryhmällään. Jyväskylän akateemiset perussuomalaiset (JAPSU) lähtee vaaleihin kolmen ehdokkaan voimin. Toinen uusi tulokas on humanististen alojen opiskelijoiden ryhmä Alvarin unioni, joka kertoo kuvauksessaan olevansa puoluepoliittisesti sitoutumaton ainejärjestöt ja tiedekuntarajat ylittävä edustajistoryhmä. Kolmantena tulokkaana nähdään JYYn vihreät opiskeilijat. Ryhmä jatkaa 30-vuotisen edariuransa päättävän Grönionin viitoittamalla tiellä. Grönionin liSäkSi edustajistosta katoaa muitakin ryhmiä. Yhden kauden yhdellä edustajistopaikalla toiminut Mitävittua?-kerho ei ole mukana uusissa vaaleissa. Lisäksi viime vaaleissa neljä paikkaa voittaneet Yhdistyneet kieltenlukijat jättävät vaalit väliin. Vanhemmista ryhmistä myös Kristilliset opiskelijat sekä PresSure + Poikkitieteilijät katoavat vaalien myötä edustajistosta. PresSuren ja Poikkitieteilijöiden aktiiveja löytyy uusissa vaaleissa ainakin Alvarin unionin riveistä. vanHoiSta ryHmiStä kuusi pyrkii saamaan ehdokkaitaan myös ensi edustajistoon. Vanhoista poliittisista ryhmistä vaaleissa jatkavat Demariopiskelijat, Keskustaopiskelijat, Kokoomusopiskelijat sekä Jyväskylän yliopiston vihreä vasemmisto (Jyviva). Myös Luonnontieteilijät sekä viime vaalien voittaja Pörssi&Dumppi asettavat jälleen ehdokkaita. eduStaJiStovaaleiSSa valitaan ylioppilaskunnan tärkeimpiä päätöksiä tekevään edustajistoon 41 jäsentä kahden vuoden toimikaudeksi. Vaalit järjestetään 3.-4. marraskuuta, ennakkoäänestys on 28.-29. lokakuuta. Arimo Kerkelä ryhmittymiä myllätään edustajistovaalien alla Pörssi&Dumppi juhli vaalivoittoa kaksi vuotta sitten. opetuSJa kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ei kannata ylioppilaskirjoituksista luopumista. Grahn-Laasosen mielestä ylioppilaskirjoitukset ovat tärkeä osa lukiokoulutusta. Sen sijaan ministeri katsoo, että kirjoitusten merkitystä tulisi nostaa. Grahn-Laasonen kommentoi asiaa Ylelle sen jälkeen, kun Jyväskylän yliopiston kemian aineenopettajakoulutuksesta vastaava professori Jan Lundell kritisoi ylioppilaskirjoituksia voimakkaasti Jyväskylän yliopiston Tiedonjyvä-lehden kolumnissa. Lundell kutsui kolumnissaan ylioppilaskirjoituksia aikansa eläneeksi instituutioksi. Professorin mukaan kirjoituksista luopuminen vapauttaisi puoli vuotta lukion opiskeluaikaa ja auttaisi samalla opettajia keskittymään opetuksen kehittämiseen. Suomen lukiot siirtyvät lähitulevaisuudessa sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Myös tätä uudistusta Lundell kritisoi kalliina. Ylioppilaskirjoitusten sijaan Lundell kehittäisi jatkuvaa arviointia ja yliopistojen pääsykokeita. Arimo Kerkelä yle: opetusministeri ei halua luopua ylioppilastutkinnosta Jyväskyläläinen professori Jan Lundell kritisoi ylioppilaskirjoituksia yliopiston Tiedonjyvä-lehdessä. TaTu OnKaLO unTO LuOTO Jyväskylän yliopistossa on varauduttu tuleviin säästöihin. ”Yliopistolla menee hyvin”, rehtori Matti Manninen sanoo. kaa kaikille määräaikaisille työntekijöille. Toisekseen ne uhkaavat kaventaa nuorempien uramahdollisuuksia, kun eläköityneiden työntekijöiden tilalle ei välttämättä palkata uusia tekijöitä. ”Tieteen uusiutuminen ja tietynlainen jatkuvuus saattavat kokea nyt kolauksia, ja sen seurauksia on tietysti vaikea etukäteen arvioida. Ei voi missään tapauksessa olla hyvä asia, jos pari-kolmekymppisten ihmisten ikäluokka ei saa oikein hyvin jalansijaa yliopistoissa”, Koikkalainen uumoilee. tuvaisempia. ”Jos katsoo yliopistojen viime vuosien tilinpäätöksiä, niin aika moni yliopisto on plussalla sijoitustoiminnan vuoksi. Jos esimerkiksi jonkun yliopiston sijoitustoiminta menee täydellisesti pieleen, niin se voi olla tilanteessa sellainen riski, joka vetää sen yliopiston ikään kuin punaiselle”, Koikkalainen havainnollistaa. nykyisiä leikkauksia Koikkalainen pitää poikkeuksellisen suurina jopa 1990-luvun lama-aikaan verrattuna. ”Tämä on huolestuttavin tilanne, mitä olen omana yliopistoaikanani nähnyt. Kun Suomessa oli 1990-luvulla aika vakava taloudellinen lama, niin silloin kuitenkin tuettiin koulutusta ja tutkimusta ja tehtiin merkittäviä uusia avauksia.” Koikkalainen myöntää, että myös tuolloin koulutus ja tutkimus kärsivät leikkauksista. nykyistä tilannetta hän pitää kuitenkin pahempana. ”Tilanne on nyt sillä tavalla erilainen, että tietoinen politiikka vähentää koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä. Opetusministeriön talousarvioesityksessä oli ennakoitu, että tutkimuksen ja koulutuksen bruttokansantuoton osuus pienenee merkittävästi siitä, mitä se oli vaikkapa vuonna 2010.” Arimo Kerkelä
Kampus 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2015 S uurimmalle osalle vaihto on positiivinen kokemus, kertoo kansainvälisten asioiden suunnittelija Solja Ryhänen. Siitä kertovat esimerkiksi yliopiston sivuilta löytyvät opiskelijoiden vaihtoraportit, joissa annetaan vaihdolle arvosana neljästä kymmeneen: niiden keskiarvo on noin yhdeksän. Joskus asiat kuitenkin takkuavat. Informaation puute, byrokraattisuus ja vanhanaikainen opetustyyli ovat yleisiä turhautumisen aiheita. Yhteiskuntapolitiikkaa opiskeleva Sari Vallenius vietti viime lukuvuoden vaihdossa Canterburyssä Englannissa. Opiskelujen ohella muusikkona toimivan Valleniuksen haaveena oli päästä vaihdossa myös markkinoimaan musiikkiaan Iso-Britanniassa. Tämä toive osoittautui pian turhaksi: opiskelu Canterburyssä veikin valtaosan ajasta. ”Valitsin täydet kurssit, ja ne olivat todella vaativia. Opiskelua vaikeutti se, että luin ihan muita aineita kuin Suomessa”, Vallenius muistelee. Ennen kokeita tai esseiden palautuspäiviä tahti oli pahimmillaan. ”Kirjasto oli auki kellon ympäri, ja siellä oli koko ajan opiskelijoita. En ollut todellakaan ainoa”, Vallenius muistelee. Sosiaaliset suhteet jäivät vähäisiksi. Vallenius tutustui kämppiksiinsä ja vaihto-opiSkelu. Yksinäisyys yllättää ja opiskelu takkuaa. Joskus elämä vaihtoopiskelijana ei ole sitä, mitä innokas reissaaja odotti. Huonoistakin vaihtokokemuksista voi silti selvitä. vaihdon karu arki saattaa yllättää teksti Laura Kangas kuvat Unto Luoto Sari Vallenius ja Hinni Hirvonen tulivat vaihdosta takaisin kokemusta rikkaampina, vaikka kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan. JoS oma energia menee Vain arJeSta SelViytymiSeen, kannattaa ottaa yHteyS Suomeen.
Kolumni 7 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2015 teksti Laura Kangas kuvat Unto Luoto kurssitovereihinsa, mutta opintojen ohessa ei ollut aikaa hengailla yhdessä. Kokeiden jälkeen saatettiin käydä yhdessä syömässä, siinä kaikki. ”Olisin odottanut, että siellä olisi ollut enemmän vapaa-aikaa. Se olisikin kai järjestynyt, jos en olisi välittänyt opiskelusta. Silloin yritin vain selviytyä”, Vallenius pohtii. Usein vaikeinta on Ryhäsen mukaan uusissa vaihtokohteissa, joissa ei aina ole osattu vielä luoda tarpeeksi tukea ja ohjelmaa vaihto-opiskelijoille. Vieraan kielen tuomat haasteet voivat yllättää, ja monet pettyvät, kun paikallisiin ei pääsekään ystävystymään aina kovin helposti. Journalistiikan opiskelija Hinni Hirvonen lähti Göteborgiin vaihtoon keväällä 2015. Hän ajatteli, että Ruotsi olisi kiinnostava maa, jossa ihmiset ovat ystävällisiä ja pukeutuvatkin suomalaisia tyylikkäämmin. Hirvonen opiskeli ruotsiksi paikallisten opiskelijoiden kanssa. Porukkaan oli vaikea päästä mukaan. ”Kaikki olivat tosi ystävällisiä, ja olisin saanut mennä yhteisiin illanviettoihinkin. Koin sen kuitenkin hankalaksi, kun muut tunsivat jo toisensa”, Hirvonen muistelee. Jopa ne asiat, joita Hirvonen oli innolla odottanut, ottivat välillä päähän. ”Ihmiset olivat niin viimeisen päälle laitettuja, että koin painetta näyttää itsekin hyvältä. Kaikki olivat iloisia koko ajan, mutta jos oli huono päivä, sitä ei voinut näyttää kenellekään”, Hirvonen kertoo. Hyviäkin ihmissuhteita löytyi: vaihdon aikana Hirvonen alkoi seurustella Göteborgissa asuvan suomalaismiehen kanssa. Vaikka se helpotti yksinäisyyttä, se ei sosiaalisen elämän kannalta ollut pelkästään hyvä asia. Oli helppo mennä hänen luokseen sen sijaan, että olisi osallistunut vaihto-opiskelijarientoihin. Useimmiten vaihdon ongelmat selviävät ajan myötä – mutta eivät aina. ”Jos oma energia menee vain arjesta selviytymiseen, kannattaa ottaa yhteys Suomeen”, Ryhänen sanoo. Vaihdon jättää vuosittain kesken vain muutama opiskelija. Marjo Suvanto on yksi heistä. Suvanto lähti keväällä 2014 opiskelemaan viestintää Leipzigiin. TarkoiK uten jotkut ovat saattaneet huomatakin, niin viime keväänä Jyväskylän Kauppakadulle ilmaantui pari uutta terassia ja liikennemerkkiä. Kaupunki alkoi toteuttaa kunnianhimoista visiotaan pihakadusta, jossa yläkaupunkilainen boheemius nousisi korkeimpaan loistoonsa. Romanttinen taiteilija-spirit syntyy kuin itsestään, kun suojateiden maalit raaputetaan pois ja kadunvarteen asetetaan pari verhokankailtua istuinta. Pihakadun näennäisen anarkistinen slogan “Kulje missä haluat” ei käytännössä toteudu. Kauppakadun kapeilla jalkakäytävillä ajavat pyöräilijät ovat tosin omaksuneet sloganin liiankin kirjaimellisesti. Autoilijoiden käytöksessä ei ole mitään havaittavaa muutosta tapahtunut, ja niin kauan kuin autot körryyttelevät pihakadulla entiseen tapaan, eivät jalankulkijat siellä vapaasti uskalla kävellä. Kovaan testiin pihakatu joutui torstaina 1. lokakuuta Jyväskylän opiskelijoiden suurimmassa larppaustapahtumassa. Monituhatpäinen joukko haalareihin pukeutuneita opiskelijoita oli lunastanut itselleen 15 euron lipulla luvan tilata (ja maksaa) parhaaksi katsomiaan ravintoannoksia Kauppakadun eri ravintoloissa. En ole ikinä ennen nähnyt ihmisten jonottavan Rossoon, mutta nyt on tämäkin dystooppinen näkymä koettu. Pettymyksekseni suurin osa Kauppakadun appron juhlakansasta kävelikin jalkakäytävällä. Joukossa oli tosin myös karaistuneempia “laula missä kuljet” -periaatteella liikkuvia keräilytalous-larppaajia, jotka eivät juuri piitanneet siitä missä kulkivat tai miten alkukantaista verbaalista kommunikaatiota harjoittivat. Kaupunkia tarkastellessa tuntuu kuin Jyväskylän kaupunkisuunnittelu olisi tuomittu epäonnistumaan. Täällä on kauppahalli, joka on käytännössä yksi elintarvikekauppa, ja tori, jota kukaan ei käytä. Torin ohittaminen on suorastaan kivuliasta, jos yksikin torikauppias siellä yksinään tuulen tuiverruksessa turhaan asiakkaitaan odottelee. Puhumattakaan jättimäisestä Lutakonaukiosta, joka kylmyydellään kuin huutaa keskiaikaisia mestauspitoja järjestettäväksi (tai ihan mitä tahansa). koska en enää kestä katsoa sivusta, annan kaupunginvaltuustolle ilmaiseen käyttöön ehdotukseni rallibulevardista, joka kattaisi koko Yliopistonkadun. Autoilijat pääsisivät nauttimaan nopeusrajoituksettomasta rallibulevardista etenkin ajettaessa Voionmaankadun suunnalta alamäkeä keskustaan päin. Näin myös kaupunki kerrankin ajattelisi kaupunkisuunnittelussa paitsioon jääneitä autoilijoita, joille ei ole vielä kyetty suunnittelemaan tarpeeksi montaa parkkihallia Jyväskylän keskustaan. Yksi parkkihalli mahtuisi muuten vielä Kirkkopuiston alle ja yhden voisi rakentaa esimerkiksi Alvar Aalto -museon katolle. Rallibulevardia varten Yliopistonkadulta poistettaisiin jalkakäytävät, sillä autoilijoiden kiireisessä aikataulussa ei ole aikaa jalankulkijoiden väistelyyn. Jatkokehittelyä vaatii vielä ajatus, jossa rallibulevardin ohituskaistat rakennettaisiin Harjulle, mutta luotan kaupunginvaltuuston suunnittelukykyyn tässä asiassa. Massiiviset rallibulevardin avajaiset voitaisiin pitää loppukesästä ennen ralleja ja esiintymässä olisivat kaikki Putouksesta tutut näyttelijät sekä loput Suomen keskivertokoomikot, jos yhtäkään jää vielä jäljelle. ai niin, olikos sinne Kankaan alueelle jotain uutta suunnitteilla? Arttu Seppänen Kansainvälisten asioiden suunnittelija Solja Ryhänen sanoo, että pienet hankaluudet myös kuuluvat osaksi vaihtokokemusta. Sari Vallenius ja Hinni Hirvonen tulivat vaihdosta takaisin kokemusta rikkaampina, vaikka kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan. Yliopistonkadusta saisi mainion rallibulevardin tus oli viettää huhti-heinäkuu Saksassa, saksan kielellä opiskellen. ”Minulle sanottiin, että vaihdon alussa olisi ensin ”kuherruskuukausi”. Sellaista ei kuitenkaan koskaan tullut”, Suvanto kertoo. Suvannon vaihtoyliopistossa vaihtareille ei ollut järjestetty kovin paljon ohjelmaa. Suvanto löysi kyllä Leipzigista ystävän, josta tuli tärkeä tuki, mutta yhden ihmisen varaan ei voinut rakentaa koko sosiaalista elämää. Vaihtoon hakemisen ja lähtemisen välissä ehti myös tapahtua paljon Suvannon elämässä: hän muun muassa muutti yhteen poikaystävänsä kanssa. Lähdön hetkellä tuntui, että Suomessa jäi liikaa asioita kesken. Ahdistus ei ottanut loppuakseen. Suvanto päätti lopulta lähteä kotiin. ”Otin yhteyttä ensin viestinnän laitoksen amanuenssiin ja sitten kansainvälisiin palveluihin. Kaikki olivat tosi ymmärtäväisiä. Sanottiin, että nyt kuulostaa siltä, että olisi hyvä tulla kotiin.” Suvannon piti toimittaa Suomeen dokumentteja ja hankkia psykologin lausunto. Suvanto teki myös anomuksen Erasmus-apurahoja myöntävältä Cimo-järjestölle, ettei hänen tarvitsisi palauttaa apurahaansa. Anomus myönnettiin. Suvanto lensi takaisin Suomeen puolitoista kuukautta suunniteltua aikaisemmin. Kaikesta huolimatta kukaan haastatelluista ei kadu lähtöään. Jokainen sai vaihdosta arvokkaita kokemuksia ja hyviä ystäviä. Haasteetkin ovat jälkeenpäin ajateltuna kasvattaneet. ”Pienet hankaluudet kuuluvatkin osaksi vaihtoa”, Ryhänen toteaa. IHmISet olIVat nIIn VIImeISen päälle laItettuja, että KoIn paIneIta näyttää ItSeKIn HyVältä. autoIlIjoIden KäytöKSeSSä eI ole mItään HaVaIttaVaa muutoSta tapaHtunut.
Kampus 8 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2015 Bijoliya on Intian Rajasthanin maakunnassa sijaitseva syrjäinen alue, missä ihmisten keskimääräinen päiväansio on noin 100 rupiaa eli 1,5 euroa. Sen kylissä vallitsevat vielä vanhakantaiset uskomukset ja normit, lapsiavioliitot ja väkivalta naisia kohtaan ovat yleisiä. JYYn kehitysyhteistyövaliokunnan kyläyhteisöjen voimaannuttamishanke on toiminut alueella maaliskuusta 2010 lähtien. Kyseessä on ulkoministeriön, JYYn ja intialaisen Bal Rashmi Societyn yhteinen projekti, jonka tavoite on edistää alueen asukkaiden tietoisuutta omista oikeuksistaan ja mahdollisuuksista parantaa omia ja muiden elinoloja. Hankkeen kohteena ovat alempikastiset ja kastittomat, naiset, nuoret ja lapset. ”Projektin antama tuki perustuu vahvasti materiattomuuteen,” kertoo kaksi vuotta projektin koordinaattorina toiminut Vera Pelkonen. ”Se on kannustusta ja tukea, joka näkyy ihmisten käyttäytymisessä ja näiden oman elämän hallinnassa.” Projektin tavoitteisiin kuuluvatkin muun muassa naisten itsetunnon kasvattaminen sekä lasten ja nuorten koulunkäynnin motivoiminen. Nyt Suomen hallitus on kuitenkin toimillaan pistänyt kapuloita rattaisiin, sillä kehitysyhteistyön määrärahoihin suunnitellaan jopa noin 40 prosentin leikkauksia. Tämän vuoden tuki on euroissa 997 miljoonaa ja ensi vuoden 2016 budjetiksi suunniteltiin 815 miljoonaa, mutta leikkausten myötä summa laskisi 515 miljoonaan. ”Suunniteltu leikkaus on hirvittävän raju ja sen suuruus tuli täytenä yllätyksenä” kertoo hankkeessa nyt projektikoordinaattorina toimiva Inka Stormi. ”Siitä jäi tunne, ettei tärkeää työtä ole arvostettu.” Hankkeeseen saatu nykyinen tuki kestää tämän vuoden loppuun ja työlle päätettiin hakea ulkoministeriöltä vielä kaksivuotista poistumishankerahoitusta, jotta kyläalueen toiminnasta tulisi omavaraista. Kesällä 2015, kun hakemukset oli lähetetty ulkoministeriöön, kuultiin kuitenkin ikävä uutinen. ”Koko hakukierros keskeytettiin, kaikkien hakijoiden osalta. Vaivalla tehtyä hakemusta ei varmaan edes luettu ministeriössä läpi,” Pelkonen kertoo. Nyt koko projektin tulevaisuus on heikoilla jäillä. Uusi haku avautuu ehkä ensi vuonna, mutta tieto siitä saadaan kenties vasta vuodenvaihteen aikaan tai sen jälkeen. Bijoliyaan on mennyt tukea JYYltä vuosittain noin 40 000 50 000 euroa, suurin osa siitä ulkoministeriön antamaa rahoitusta. Nyt keskustellaan, voidaanko tukea jatkaa vain pelkällä JYYn omarahoitusosuudella. Tapahtumilla ja kehitysyhteistyöruokalipuilla kerätty osuus kokonaisavustuksesta on ollut vuosittain noin viisituhatta euroa. ”Aika paljon pienempi summa se on,” Pelkonen toteaa huolestuneena. laajassa projektissa on mukana 130 kylää, joissa pyritään antamaan tietoa tärkeistä asioista, kuten naisten oikeuksista ja terveydenhuollosta. Naisten työllisyyttä yritetään edistää ja perheiden toimeentuloa parantaa. Aktiviteetteihin kuuluvat muun muassa monenlainen koulutus ja vapaaehtoistoiminta sekä naisille annettavat mikrolainat, joilla nämä voivat perustaa oman yrityksen. ”Jos rahoitus loppuu, niin kaikki toiminta loppuu. Mikroluottojen antaminen jatkuu, sillä hakija saa lainan aina kun edellinen maksaa omansa takaisin, mutta uusia lainoja ei enää pystytä järjestämään. Järjestö Intiassa ei luovuta. Ihmiset kertovat itse tärkeää tietoa eteenpäin ja monien nuorten naisten ja lasten osalta on jo saavutettu asioita, jotka kantavat hedelmää varmasti vuosikymmenien päähän. Alueella halutaan saada vielä paljon aikaan, mutta ilman tukea se tulee olemaan todella vaikeaa ja kehityksen vauhti paljon hitaampaa,” Pelkonen kertoo. Monet toivovatkin, että hallitukselle yhteishengellä osoitettaisiin, että kehitysyhteistyö on yksi niitä asioita, joita ihmiset arvostavat. ”Hanke on ollut tehokas ja auttanut paikan päällä. Pienellä rahalla voi auttaa aika montaa ihmistä,” jatkaa Stormi. JYYn kehitysyhtei styövi i kko järjestetään jälleen 26.-30. lokakuuta ja marraskuussa kehy valiokunta järjestää Intia-illan, jossa kerrotaan projektista enemmän. Nähtäväksi jää, miten projektille ja Bijoliyan kylille lopulta käy. Inka Stormi ja Vera Pelkonen pelkäävät, että hallituksen suunnittelemat leikkaukset saattavat kaataa JYYn Intia-projektin. Molemmat ovat kuitenkin sitä mieltä, ettei vielä kannata heittää kirvestä kaivoon. ei tukea, ei kehitystä teksti Elina Salin kuva Unto Luoto leikkaukset. Pistääkö Suomen hallitus stopin JYYn kehitysyhteistyöprojektille Intiassa? LiRi tähtää Mestaruusliigaan liikunnan riemu tähtää valtakunnan huipulle nyt myös lentopallossa. Urheilun yleisseura on aloittanut viisivuotisen projektin, jonka tarkoituksena on nostaa Riemun lentopallojaosto kakkosdivisioonasta pääsarjaan. Osoituksena projektin vakavuudesta Riemu houkutteli ensi töikseen riveihinsä maajoukkueliberon ja myös ulkomailla ammatikseen pelanneen Pasi Hyvärisen. Liikunnan Riemu on liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden perustama seura, jonka alaisuudessa on useita eri lajiryhmiä. Jaakko Kinnunen Edarivaalikone julkaistaan pian jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan JYYn edustajistovaalien vaalikone on tarkoitus avata äänestäjille 19. lokakuuta. Mikäli alustavat aikataulut pitävät kutinsa, pääsevät itse ehdokkaat antamaan vastauksiaan viikkoa aiemmin. Edustajistovaalikoneen toteuttaa Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL yhdessä eri kaupunkien ylioppilaskuntien kanssa. Vaalikone ilmaantuu aikanaan osoitteeseen edustajistovaalit.fi Arimo Kerkelä Ylioppilasteatteri perustaa päiväunilan jyväskylän Ylioppilasteatteri JYT avaa tiloihinsa Galleria Hoppaan väliaikaisen Hoppa Inn -päiväunilan. Päiväunila aukeaa 14. lokakuuta ja se on avoinna arkisin kello 10-15.30 lokakuun 28. päivään asti. Kaikille avoimessa Hoppa Inn -tilassa on torkkumisen lisäksi mahdollista myös kirjata uniaan. Tallennettuja unia hyödynnetään JYT:n esityksessä, joka saa ensi-iltansa ensi vuoden alkupuolella. Kaikille avoin ja ilmainen tila löytyy osoitteesta Kauppakatu 8. Arimo Kerkelä Jyväskylän ylioppilasteatteri muutti Ilokiven remontin ajaksi Galleria Hoppaan. Liikunnan Riemu on perustettu vuonna 2011. UNTO LUOTO JAAKKO KINNUNEN JoS RaHoItuS LoPPuu, nIIn kaIkkI toIMInta LoPPuu.
Pakina 9 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2015 text Arimo Kerkelä translation Minna Tiainen picture Unto Luoto Urban legends from Jyväskylä MUsic. We invited Joni “Joniveli” Vanhanen and Ossi “Soul” Valpio to reminisce about the early years of the Jyväskylä rap scene. This fall, new and old artists from the area release an album together. Joni Vanhanen and Ossi Valpio talked about Jyväskylä’s rap scene in Jyväskylä’s hip hop library. The library in Veturitallit is the only library in Finland that focuses on hip hop culture. J oni ”Joniveli” Vanhanen and Ossi ”Soul” Valpio started rapping at the end of the last millennium. Finnish rap had not yet had its breakthrough, so inspiration was searched for from abroad. ”It just started bubbling beneath the surface, and suddenly rap began to be seen all around. I was listening to the American version a bit anyway, so I got interested”, Joni Vanhanen recalls the beginnings of his own career in rap. In Ossi Valpio’s childhood and adolescence, rap was strongly connected with his basketball hobby. Valpio started rapping as a teenager together with Jonne Kuusisto who belonged to the same basketball team. ”We started basketball around the age of 6 or 7. Rap has always gone hand in hand with basketball”, Valpio says. Both Valpio and Vanhanen had started with other kinds of music before rap. Valpio started in the elementary school as a drummer, Vanhanen made electronic music and played the guitar. Vanhanen, Valpio and Kuusisto founded the hip hop group Urbaanilegenda at the end of 1999. Their most successful single, Päästä irti which was published in 2004, stayed in the official Finnish singles chart for three weeks. As Finnish hip hop started to become more widespread at the beginning of the first decade of the 21st century, rap events and concerts became more common also in Jyväskylä. ”It was a boom then, and they had them even in Freetime. They had rap parties where I also went to play records for a few summers”, Joni Vanhanen explains. Valpio remembers that Urbaalilegenda also performed in Freetime together with Fintelligens, perhaps the most popular hip hop group in Finland. The circles were small, so the rappers in Jyväskylä networked with artists from other cities. ”The strongest connection was probably to Tampere, to Paleface and others. Joni went there to produce Ezkimo’s record”, Valpio says. This year, the JKL 101 album has given cause for reminiscing. The double LP that will be published at the end of November brings together rappers of several generations from Jyväskylä. ”As long as we’ve had Urbaalilegenda, it’s been talked about that some Jyväskyläcollection would be cool to make. Now there’s enough gang for it”, the record’s producer Vanhanen explains. In addition to Vanhanen and Valpio, Matti Partanen also known as Räme represents older rappers on the album. Younger rappers on the record are, among others, Are, Gettomasa and Lyttä. ossi Valpio and Joni Vanhanen estimate that rap is experiencing a new heydey in Jyväskylä. ”We’re going like this now”, Valpio gestures steeply upward with his hand. Rap has also got a firm foothold in Finland in comparison to the early 2000s. ”Rap is pop already, insofar that it is played in bars almost daily. In those days, it was played only on special occasions”, Vanhanen compares. The rappers believe that new talents will be found among the youths also in the future. Valpio praises the Jyväskylä culture scene which makes it easy for newcomers to jump in. ”New crowds are always welcomed with open arms, there is not much tussle here. There are so many makers in the culture and art fields in comparison to the size of Jyväskylä that is makes sense to work together.” M ulla on unelma paremmasta maailmasta. Siihen kuuluu paljon kivoja juttuja, vihreitä puita ja auringonpaistetta. Ei mitään ikävää ydinvoimaa, sillä se ydinjäte tuntuu epäilyttävältä. Se ei niinku oo ollenkaan luonnonmukaista. Kyllä musta tuulivoima on se luonnollinen tapa. Mut hiilivoimasta mä en jaksa valittaa, ei se oikeestaan kiinnosta mua. Mä oon funtsinu, että musta ei niinku oo siistiä tehä duunii yksityisel puolel. Siinä niinku vaan tahkotaan massii rikkail. Sen sijaan joku vapaaehtoisduuni vois olla mun juttu. Siinä tehään kaikille jotain kivaa. Mutta tarviinhan mäkin toki massii ostaa uus mäcci. Ois reiluu, että siihen sais fyrkat vaikka tosta perustulosta. Sitä ootellessa kysyn mun faijaa maksaan. Mä oon sitä mieltä, ettei eläimiä saa tappaa. Siks mä syön vain kasvisruokaa. Musta on väärin käyttää eläinperäisiä tuotteita, kuten vaikka nahkaa. Siks mä käytänki näitä tehdasvalmisteisia keinomateriaaleja. Luomu on musta myös kova juttu, sillä se on niiku luonnollista. Ei mua sillai kiinnosta, et onks se tehokasta, sillä tää tehokkuus on tosi kapitalistinen konstruktio. Sen täytyy olla hyväks myös ilmastolle, kun se on niin luonnollista. Vaikka siinä kai tuleekin vähemmän safkaa kuin tehoviljelyssä. MUsTa naTo on pelkkä USA:n hyökkäysliitto, jolla riistetään heikompia kansoja. En mä sillai tosta Venäjän nykypolitiikastakaan toki tykkää. Mutta parasta ois, jos lakkautettas Suomesta tää armeija kokonaan, sillä sehän vain tappaa ihmisiä. Ei kukaan kehtais hyökätä meitä kohtaan, kun myö oltais kaikille kivoja. Armeijan tilalle vois tulla kaikille semmonen kiva kansalaispalvelus, missä poimittais kukkia ja puhuttais kasvisruuasta. Mun mielestä talouskasvu perustuu pelkkään riistoon, joten sitä ei tulis olla. Mutta työttömyyskään ei musta oo hyvä juttu, tosin sehän johtuukin kapitalismista. Mä luulen, että jos lopetettas talouskasvu, ja jaettais työt kaikille tasan, niin sit tää maailma ois hyvä. Mutta ei tietänkään ois pakko tehä töitä, vaan siillee niinku vapaaehtoispohjalta. Mä en myöskää tykkää siit vapaakaupast. Se on vaan yks monikansallisten suuryritysten riistokeino. Musta se ois parempi, että tuotettas niinku paikallisesti. Vaikka tää nationalismi onki ihan perseestä. Koko taloustiede on muutenkin tosi epäilyttävää, se on niinku semmonen uskonto. Musta ois parempi, jos mentäs sen sijaan ihan fiilispohjalta. Hilkka-Petteri Ippi Todellisuus on kapitalistinen konstruktio EI KUKAAN KEHTAIS HYÖKÄTÄ MEITÄ KOHTAAN, KUN MYÖ OLTAIS KAIKILLE KIVOJA. LUOMU ON MUSTA MYÖS KOVA JUTTU, SILLÄ SE ON NIIKU LUONNOLLISTA.
10 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2015
11 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2015 Tulevaisuuden jäljillä tiede. Nyt kun Higgsin hiukkanen on löydetty ja elimiä voidaan tulostaa, on aika selvittää, mitä kuuluu muille tieteen mysteereille ja sovelluksille. Pimeä aine Tällä hetkellä tunnemme ainoastaan noin viisi prosenttia maailmankaikkeutemme rakenteesta. Loppu on niin kutsuttua pimeää energiaa (68 %) ja pimeää ainetta (27 %), joiden olemuksesta meillä ei toistaiseksi ole paljoakaan käsitystä. Erityisesti pimeän aineen rakenne on meille edelleen mysteeri. Miten voimme ylipäätään olla varmoja, että pimeää ainetta on oikeasti olemassa, eikä kyseessä ole vain virhe fysiikan teoriassa? ”Pimeä aine on yksinkertaisin selitys suurelle määrälle erillisiä havaintotuloksia”, selittää kosmologian professori Kari Enqvist Helsingin yliopistosta. ”Ehkä jokin näistä voisi olla seurausta virheestä teoriassa, mutta yksittäinen virhe ei millään pysty selittämään niitä kaikkia.” Mitä pimeän aineen rakenteesta sitten jo tiedetään? Vai tiedetäänkö mitään? ”Tiedämme, että neutriinot ovat pimeää ainetta, mutta tiedämme myös, ettei niitä ole maailmankaikkeudessa tarpeeksi, jotta ne selittäisivät pimeän aineen. Joitakin uusia alkeishiukkasia siis täytyy olla olemassa.” Neutriinot ovat pieniä, lähes massattomia hiukkasia, jotka kulkevat tavallisen materian, kuten rakennusten ja ihmisten, lävitse vaivattomasti ja huomaamatta. Enqvist kertoo, että juuri tämä on yksi pimeän aineen havaitsemisen ongelmista: sen vuorovaikutukset tavallisen aineen kanssa ovat hyvin heikkoja. Pimeän aineen hiukkasia jahdataan muun muassa CERNin LHCtörmäyttimellä, joka on tänä vuonna käynnistetty uutta koejaksoa varten. Kuinka kauan saamme vielä odottaa, kunnes pimeän aineen luonne saadaan edes jossain määrin selvitettyä? ”Uskoisin, että seuraavan kymmenen vuoden aikana on hyvät mahdollisuudet havaita suoraan pimeän aineen hiukkanen ja tällä tavoin selvittää sen luonne”, arvioi professori Enqvist. Fuusioreaktori Fuusioreaktori ratkaisisi maailmamme energiaongelmat kertaheitolla. Fuusio olisi turvallinen ja tehokas tapa tuottaa suuria määriä puhdasta energiaa. Polttoainetta, eli vetyä, on lähes rajattomasti, eikä fuusioenergian tuotanto aiheuttaisi lainkaan kasvihuonepäästöjä tai radioaktiivista jätettä. Ainoa radioaktiivinen lopputuote olisi itse reaktori. Sadassa vuodessa reaktorin sisäosienkin radioaktiivisuus madaltuisi sille tasolle, että vanhan reaktorin osat voitaisiin kierrättää uuden rakennusaineiksi. Fuusioenergian tuotantoa on tutkittu jo yli 30 vuotta. Maailman suurimman fuusioprojektin, ITERin, fuusioreaktorin rakennus alkoi vihdoin vuonna 2010. ITERiltä kerrotaan, että reaktorin on tarkoitus valmistua 2020-luvulla. ITERin valmistuminen ei kuitenkaan tarkoita, että maailman energiaongelmat olisi ratkaistu. ”ITER on tutkimusreaktori, eikä se tule koskaan kaupalliseen käyttöön”, kertoo Krista Dulon ITERin viestintäyksiköstä. ”ITERissä energiaa tuotetaan 6-15 minuutin koepulsseina ja tuotettu energia hävitetään jäähdytystornien kautta.” Tutkimusvaiheen on tarkoitus kestää noin vuoteen 2030 saakka. Sitä ennen tutkijoiden täytyy vielä selättää muutamia keskeisiä haasteita, kuten kehittää mahdollisimman vähän aktivoituvia rakennusmateriaaleja ja parantaa reaktorin lämmönpoistoa. Lämpötila onkin yksi keskeisimmistä fuusion haasteista, sillä polttoaineet täytyy reaktion onnistumiseksi kuumentaa noin 200 miljoonaan asteeseen. Tämä on 20 kertaa auringon ytimen lämpötila. Tutkimusvaiheen jälkeen ITER-projekti huipentuu demonstraatioreaktorin, DEMOn, rakentamiseen. Sähköverkkoonkin energiaa tuottavan DEMOn on tarkoitus valmistua 2040-luvulla. Huoneenlämpöinen suprajohde Suprajohteeksi kutsutaan ainetta, joka pystyy kuljettamaan sähköä häviöttömästi. Tällä hetkellä kaikki tuntemamme suprajohtavat aineet alkavat kuitenkin käyttäytyä suprajohtavasti ainoastaan erittäin kylmissä olosuhteissa, ja suprajohteiden nykyisten sovellusten määrä onkin kahlittu tilanteisiin, joissa kylmyys voidaan tuottaa keinotekoisesti. Suprajohteita käytetään esimerkiksi CERNin LHC-törmäyttimessä sekä rakenteilla olevassa ITER-fuusioreaktorissa. Korkean lämpötilan suprajohde mahdollistaisi useita arkipäivän sovelluksia, kuten sähkön kuljettamisen häviöttömästi sähköverkostossa. Nykyisissä sähköjohdoissamme noin kymmenesosa kuljetetusta sähköstä muuttuu lämmöksi ja menee hukkaan, joten suprajohtavat sähkölinjat pienentäisivät sähköntarvettamme huomattavasti. Suprajohteet myös hylkivät tehokkaasti ulkoisia magneettikenttiä. Tämän ominaisuuden yksi kutkuttavimpia sovelluksia lienee ratakiskojen päällä levitoiva, supernopea juna. Niin kutsuttuja maglevjunia on jo rakennettu esimerkiksi Kiinassa, mutta matalan lämpötilan ylläpitäminen asettaa omat haasteensa teknologian leviämiselle. Viimeisin ennätys korkean lämpötilan suprajohtavuudessa saavuteksti Jasmin Luostarinen piirros Markku Mujunen Tiedämme, eTTä neuTriinoT ovaT pimeää aineTTa, muTTa Tiedämme myös, eTTei niiTä oe maailmankaikkaudessa Tarpeeksi, joTTa ne seliTTäisivaT pimeän aineen. uskoisin, eTTä seuraavan kymmenen vuoden aikana on hyväT mahdollisuudeT havaiTa suoraan pimeän aineen hiukkanen. iTer on TuTkimusreakTori, eikä se Tule koskaan kaupalliseen käyTTöön.
12 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2015 tettiin elokuussa, kun Max Planck -instituutin tutkimusryhmä havaitsi rikkivedyn muuttuvan suprajohtavaksi jo -70 asteessa. Kylmyyden sijaan rikkivedyn suprajohtavuus vaatii 1,5 miljoonan ilmakehän paineen, mikä on yli puoli miljoonaa kertaa auton rengaspaine. Vaikka Max Planck -instituutti on selkeä edelläkävijä suprajohtavuuden alalla, ei tutkimusryhmän johtaja Mikhail Eremets osaa tarkasti arvioida, milloin suprajohtavuus saavutetaan myös huoneenlämmössä. ”En todellakaan tiedä. Ehkä pian, mikäli meillä on onnea. Meidän täytyy vain jatkaa yrittämistä”, kommentoi Eremets. HIV-rokote Parannusta HI-viruksen hoitoon on odotettu siitä lähtien, kun virus löydettiin 1980-luvulla. Nykyiset lääkkeet voivat jo käytännössä pysäyttää taudin etenemisen, mutta toiveissa ovat edelleen myös infektion täysin parantavat ja ennaltaehkäisevät rokotteet. HIV on kuitenkin vaikea vastus, sillä se kykenee muuntautumaan perimältään solujemme kaltaiseksi, piiloutuen immuunijärjestelmältämme. Yhdysvaltojen NIAID-instituutti tutkii laajasti HI-virusta ja -hoitoja. Instituutista kerrotaan, että terapeuttinen HIV-rokote on jo parhaillaan kliinisen tutkimuksen kohteena. Rokotteen olisi kuitenkin tarkoitus ainoastaan vähentää elimistön virusmäärää ja pysäyttää taudin eteneminen, aivan kuten nykyistenkin lääkkeiden. ”Terapeuttinen HIV-rokote on suunniteltu pitämään virus remissiossa ilman antiretroviraalista lääkitystä. Se ei tuhoaisi virusta elimistöstä”, instituutista selvitetään. Terapeuttisia HIV-rokotteita on kliinisen tutkimuksen tasolla myös muutamissa muissa tutkimuslaitoksissa. Edistystä tapahtuu myös viruksen tuhoamisrintamalla. Paljon uutta tietoa on saatu esimerkiksi viruksen kyvystä sulautua ympäristöönsä. Tämä tieto voi lopulta johtaa rokotteeseen, joka opettaisi immuunijärjestelmää tunnistamaan ja tuhoamaan viruksen. Sen sijaan ennaltaehkäisevän rokotteen kehitys on edelleen hidasta. On hyvin vaikea tehtävä opettaa virukselle altistumatonta elimistöä tuottamaan vasta-aineita, jotka toimisivat mitä tahansa HI-viruksen alatyyppiä vastaan. ”On vaikea ennustaa, kuinka kauan tehokkaan ennaltaehkäisevän rokotteen kehitykseen menee aikaa”, NIAID-instituutista kerrotaan. Toimivaa, ennaltaehkäisevää rokotetta ei siis edelleenkään ole näköpiirissä. Kvanttitietokone Kvanttitietokone voisi parhaimmillaan mullistaa muun teknologian kehityksen. Nykytietokoneet laskevat biteillä, eli numeroilla ja 1. Kvanttibitti eli kubitti voisi olla yhtäaikaisesti sekä että 1, jolloin koneen laskentateho moninkertaistuisi. Parhaimmillaan kvanttitietokone voisi muutamassa päivässä ratkaista ongelman, jonka ratkaisemiseen tavalliselta tietokoneelta kuluisi miljoonia vuosia. Erityisen tehokas kvanttitietokone olisi ratkaisemaan erilaisia optimointiongelmia. Se selvittäisi hetkessä parhaat, nopeimmat ja halvimmat reitit niin postinjakelulle kuin internetin viestiliikenteelle. Tällaisten ongelmien ratkaisu on tavalliselle tietokoneelle äärimmäisen hidasta, jos mahdollisia reittejä on paljon. Kvanttilaskentaa on tutkittu yli 30 vuotta. Voisi luulla, että tutkimus on yhä lapsenkengissään ja toimiva kvanttitietokone kaukaista tulevaisuutta. Tutkija Davide Venturelli NASAn tekoälyä tutkivasta QuAIL-laboratoriosta kuitenkin kertoo, että olemme jopa 10 vuotta lähempänä tehokkaan kvanttitietokoneen kehittämistä kuin olemme luulleet. Eri tahoilla tehdyt tutkimukset ovat tuottaneet yllättäviä edistysaskelia. ”Meillä voi olla koneita ratkaisemassa joitain hyödyllisiä ongelmia tavallista tietokonetta nopeammin alle 10 vuodessa”, Venturelli arvioi. Paljon on kuitenkin vielä tutkittavaa sekä varsinaisen tietokoneen toteutuksessa että sen tarvitsemien laskenta-algoritmien kehityksessä. Venturelli uskoo, että täysin valmiista kvanttitietokoneesta olemme vielä 15-20 vuoden päässä. Koneen prototyyppeihin ei hänen mukaansa ole kuitenkaan enää pitkä matka. ”Seuraavan kolmen vuoden aikana voimme jo nähdä sovelluksia joihinkin keinotekoisiin ongelmiin, jotka ovat hankalia tavallisille tietokoneille, mutta ratkaistavissa kvanttikoneilla. Se olisi myös hyvin jännittävää!” TerapeuTTinen HiV-rokoTe on suunniTelTu piTämään Virus remissiossa ilman anTireTroViraalisTa lääkiTysTä. se ei TuHoaisi VirusTa elimisTösTä. Syksyn abi tai ylioppilas » Hae 16.3.-6.4.2016 opintopolku.fi » Hakukohteina tietojärjestelmätiede, tietotekniikka ja tietotekniikan aineenopettajankoulutus » Tietotekniikkaan myös jatkuva haku! Kandi tai AMK-tutkinnon suorittanut » Vielä ehdit hakea syksyn maisterikoulutukseen! Haku avoinna 15.10. saakka. » Syksyn haussa tietojärjestelmätieteen ja kognitiotieteen maisteriohjelmat » Lisäksi tietotekniikan maisteriohjelmaan jatkuva haku vuoden 2015 loppuun asti! it-studyaffairs@jyu.fi | www.jyu.fi/it | www.itjkl.fi Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta IT-osaajia tarvitaan kaikkialla KOAS Opiskelijan koti on Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 820 4400, asiakaspalvelu@koas.fi www.koas.fi AsuntoJen PohJAKuvAt, hinnAt JA hAKeminen: www.koas.fi löydät meidät myös www.facebook.com/koas.fb Asuntomme on suunniteltu opiskelijoille! Koasilla kaikki asumismenot sisältyvät vuokraan; sähkö, vesi, tietoverkko ja pesutupa. vuokrataso on edullinen. lisäksi asunnoissa on nopeat tietoliikenneyhteydet. haettavana on yksiöitä, soluasuntoja ja perheasuntoja.
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2015 ”Jos esikoislevyn sanoituksista voi päätellä, Hulda Huimalla ei ole ollut onnea rakkaudessa. monet biisit kertovat kitkerän ironian sävyttämiä tarinoita pieleen menneistä koHtaamisista.” Helsingin Sanomien Nyt-liite 25.9.2015 15 vuotta munkkipossuina Muun Muassa Pikku Kakkosesta tutun Herra Heinämäen ja hänen Lato-orkesterinsa musiikissa käsitellään tärkeitä teemoja teepussin narusta kutituksen alkeisiin ja ilosofiasta mummon makkaroihin. Heinämäellä on menossa merkkivuosi, jonka kunniaksi orkesteri julkaisi juhlalevyn 1 5 vuotta munkkipossuna. Heinähattuina heiluvat Miljoonasateesta tuttu muusikko-lauluntekijä Heikki Salo, lauluntekijä ja kitaristi-tuottaja-säveltäjä Janne Louhivuori sekä muut ”heinisläiset”. “Niputetaan 15 vuoden uran parhaita biisejä ja parhaita tsoukkeja sekä uusia tsoukkeja, mitä lavalle tulee. Huumoria on tarjolla sekä lapsille että aikuisille. Todella mielellämme sinne tulemme”, kuvailee Heikki Salo. Herra Heinämäen Lato-orkesterin keikka on osa Jyväskylän kaupungin kulttuuripalveluiden tuottamaa Lasten lysti -tapahtumaa, jonka puitteissa on tarjolla monenlaista lastenkulttuuria pitkin syksyä. Lokakuussa Lasten lystien puitteissa on tarjolla “Heinisten” keikan lisäksi esimerkiksi Keski-Suomen Tanssin Keskuksen Yhdessä-tanssitunnit alle 1-vuotiaille vauvoille ja heidän vanhemmilleen (22.10. ja 29.10.) sekä yli 3-vuotiaille suunnattu teatteriryhmä Eurooppa Neljän esitys Yökirja, joka perustuu Mauri Kunnaksen kirjoihin Yökirja ja Hyvää yötä Herra Hakkarainen. 17.10. Rentukka Paikalliset ja Amerikan rap-tähdet kohtaavat toista kertaa järjestettävällä Rentukan Boston Meets KPC -klubilla. Esiintymässä ovat Akrobatik (US) sekä kortepohjalaiset LX-Beats, Are, Lyttä ja Super Duve. Luvassa siis tiukkoja hiphopbiittejä ja armotonta räpäytystä. 18.10. Jyväskylän kauPunginteatteRi 15 vuoden kypsään ikään päässyt Herra Heinämäen lato-orkesteri ei osoita hyytymisen merkkejä, vaan toiminta jatkuu Heikki salon mukaan vireänä, kuten ennenkin. 17.-19.10. Ja 21.10. vakioPaineen teatteRitila lakonisen huuMoRin mestarin, kirjailija Petri Tammisen, samannimiseen romaaniin perustuvan, Antti Viitamäen dramatisoiman Mitä onni on? -näytelmän lähtökohta on nelikymppisen perheenisän keski-iän kriisi, jonka kirvoittamana hän lähtee taiteilijaystävänsä kanssa etsimään suomalaista onnea. Missä se on? Onko sitä? 14.10. PoPPaRi vanhoJen jyväskyläläistekijöiden tuore bändi Sylvia Blah & Skeptinen tendenssi tarjoilee tekstivetoisia aggressiivis-melankolisia purkauksia ja eklektistä postpunkkia, jossa voit kuulla punkkia, iskelmää, progea, taistolaislauluja, aerobic-kasetteja tai kasarisuomirokkia. Sylvia Blahin lisäksi lauteita lämmittää persoonallinen helsinkiläinen laulaja-lauluntekijä Hulda Huima. tekstit Menot-setä 29.10. tanssisali lutakko MaailMalla menestyksekästä indiemuusikon uraa tekevän jyväskyläläislähtöisen Jaakko Eino Kalevin musiikissa herkät meditatiiviset sävyt ja kuulas laulu yhdistyvät päräyttäviin dub-biitteihin, jotka saavat tanssijalan vipattamaan. Keväällä julkaistu Jaakko Eino Kalevi -niminen albumi on saanut kiitettäviä arvioita useissa trendit hyvin haistavissa kansainvälisissä julkaisuissa juuri siksi, ettei Jaakko Eino Kalevi seuraa trendejä. Hän luo niitä. 23.10. Palokan PeliMannitalo kansanMusiikkiyhtye Freija juhlistaa 10-vuotista taivaltaan julkaisemalla 11.10. uuden levyn ja kiertämällä lokakuun Suomea juhlakiertueella. Freijan aivan omanlaisensa soundi perustuu ilmavaan instrumentaatioon, hivelevään laulusoundiin ja tarttuvaan svengiin. 2.10.2015-17.1.2016 Jyväskylän taideMuseo holvi näyttely Matkalla maan keskipisteeseen esittelee keskisuomalaista nykytaidetta. Uusi konsepti syntyi, kun Jyväskylän Taiteilijaseura ja Jyväskylän taidemuseo, Keuruun museo sekä Saarijärven museo pohtivat miten kehittää alueellista näyttelytoimintaa niin, että taiteilijoiden olisi mahdollista saada tuotantoaan esille laajemmin kuin jo perinteeksi muodostuneessa taiteilijaseuran vuosinäyttelyssä. 13.11. vakioPaine Muun Muassa jazzia, rappia, reggaeta ja suomalaiskansallista perinnemusiikkia tehnyt Yona julkaisi viime vuonna tangolevyn ja tämän vuoden keväällä popimpaa ja biitimpää tuotantoa sisältävän albumin Naivi, jossa orkesterin soittimiin on otettu mukaan sumupädejä, syntetisaattoreita ja sähköbasso. Jää nähtäväksi, millä linjoilla Yona on liikkeellä Jyväskylässä. 20.10. RaJakadun kaMPus kino tunteet muuttuvat värikkäiksi hahmoiksi Pixarin uudessa animaatioelokuvassa Inside Out, jossa 11-vuotias Riley-tyttö joutuu muuttamaan uudelle paikkakunnalle ja sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Tarinan ytimessä on Rileyn sisäinen maailma. Kuinka käsittelemme suuria muutoksia? Entä jos muut eivät ymmärrä meitä? Kuinka kaikki nämä vaikuttavat kehitykseemme? TOM BROOKE Lokakuu on ulkona kylmä ja pimeä. On hyvä aika käydä keikoilla lämpimillä klubeilla. Menot HARLEY WEiR M i R KKU ViE Ri M AA
Ravinto 14 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2015 Eri paikkakunnilta tulEvat opiskElijat haukkuvat kotikuntansa omalla murtEEllaan. paska kotiseutu Linkillä kaupunkiin MuuraMelaiset tykkää sanoo, että muurame on keski-suomen kauniaine. ainaki mopoautot on lisääntyny huomattavasti mun yläasteajoista. niitten kanssa päristellää kylänrinkiä ympäri, väliä koulun piha, shell ja smarket. tankki täytee ja höyrynä ilmaa, eihä siinä. myöhemmi jatketaa oikeella autolla. pitää vähän käyä koukkaamassa, että ketä on kylillä. ihan ku siellä jotai uutta tapahtuis. viime aikoina on kyllä itse asiassa tapahtunukki kaikenlaista. koko ajan saa lukee keskarista, millon on sytytetty autoja palamaa, rikottu kukkakaupan ikkuna tai räjäytetty pommi koulussa. Ennen ne huligaanit oli enimmäksee säykissä. muuramessaha kaikki tuntee toisensa ja yleensä useempaa kautta. on vähä vaikee vastata, mistä tuntee jonku. Yleensä tyydyn yksinkertasesti sanomaa: ”muuramesta.” koulun jälkeen ja varsinkin sen aikana kaikki haluu vaa muuttaa pois. ite en oo kovin pitkälle vielä päässy. melkeen kaikki käy kuitenki kaupungissa töissä. jyväskylässä se muutenki kaikki on. aina jos haluu tehä jotai, pitää mennä linkillä kaupunkii. muurame on yrittäjien ja kumparelaskijoitten luvattu maa. Ensimmäistä ainaki kovasti mainostetaa ja jälkimmäisiä tuntuu muute vaa sikiävän. niinno, on muuramessa se riihivuori. ala-asteella khuuliuden multihuipentuma oli laskettelutakki ja siinä roikkuva riihkan kausikortti. lukiossa riihkassa oli parhaat bileet, tiiän vaa, ku siivosin vuoden niitä mökkejä siellä. muuramessa oli ennen kai maailman ainoo saunamuseo, mut se siirrettii jonnekki. sit jossai isolahen korvessa oli suomen korkein kuusi, mut se kaatu Eino-myrskyssä. muurame vaakunassa on muurain. mietin jo pienenä, miten se marja liittyy mihinkää. onks niitä täällä jossain? ja käyttääks kukaa ees sanaa muurain? multa on kerran kysytty, onks muuramessa kaikki oikeesti rikkaita. vaan kerran varmaa siks, että kaikki ketä mä tunnen, on itekki muuramesta. Emmä ainakaa oo rikas. Ehkä pitäs muuttaa takas. Anniina Nirhamo Pelkällä mehulla? paasto. Muutamakin päivä ilman ruokaa voi olla elämänmuutoksen alku. M onissa uskonnoissa on korostettu paaston merkitystä henkisen kasvun aikana. Isoimpia uskonnollisia paastoja on muslimien ramadan-kuukausi, sekä kristillisessä perinteessä ennen pääsiäistä vietettävä suuri paasto. Ramadan-kuukauden aikana syöminen ja juominen on kiellettyä auringonvalon aikaan. Ortodoksisessa perinteessä pitäydytään ensisijaisesti kasvisruoassa. Sekä islamilaisessa että kristillisessä paastossa kyse ei ole itsensä nälässä pitämisestä vaan henkisestä kasvusta. Jyväskylän ortodoksisen seurakunnan pastori Kaarlo Saarento sanoo että Ortodoksisessa kirkossa paasto on ensisijaisesti hengellinen asia. ”Toki ruumis on kilvoituksessa mukana, mutta paastossa ei voi koskaan olla kyse pelkästä ruokavaliosta. Paaston aikana meidän pitäisi tarkastella kriittisesti omaa elämäämme ja luopua itsekkäistä ja haitallisista tottumuksista. NykypäiväNä MoNet ihmiset paastoavat terveydellisistä syistä. Paaston sanotaan puhdistavan suolistoa, vaikuttavan veren rasva-arvoihin ja tervehdyttävän ärsyyntyneitä limakalvoja. Etelä-Kalifornian yliopiston tekemässä tutkimuksessa todettiin paastoamisen lisäävän kehon vastustuskykyä. Paastossa keho rupeaa energiavajeen vuoksi käyttämään immuunipuolustusjärjestelmän vaurioituneita osia ja käynnistää uusien valkosolujen luomisen. Havainnoista voi tutkijoiden mukaan olla hyötyä muunmuassa syöpäpotilaille ja iäkkäille ihmisille, jotka kärsivät heikentyneestä vastustuskyvystä. Monet ravitsemustieteilijät kuitenkin kritisoivat paaston terveyshyötyjä. Ylen haastattelussa Itä-Suomen yliopiston teksti ja kuva Unto Luoto kliinisen ravitsemustieteen professori Jussi Pihlajamäki toteaa ettei suolisto puhdistu paaston aikana. Pihlajamäki selittää tätä elintoimintojen hidastumisella, joka vaikuttaa myös suoliston toimintaan. Myös kehon lepotilaa Pihlajamäki kritisoi. ”Elimistö tarvitsee töitä. Ei ole suolistolle hyvä, ettei sinne laiteta mitään. Säästäminen ei paranna elimistöä”. itse kokeiliN viiden päivän mehupaastoa. Sain juoda ainoastaan hedelmistä ja vihanneksista tehtyä 100 prosenttista mehua, sekä teetä johon pistin hunajaa. Paaston aikana pidin tuntemuksistani päiväkirjaa. Laihtumiseen minulla ei ollut tarvetta, joten en punninnut itseäni ennen tai jälkeen mehupaaston. Kahden ensimmäisen paastopäivän tuntemuksista päällimmäisenä jäi mieleen nälkä ja vitutus. Päätä särki jatkuvasti, eikä energiatasoni riittänyt sen enempää töiden tekoon, kuin vapaaajan viettoonkaan. ”Olin juuri ostanut itselleni Hitman Absolution -pelin ja ärsyttävintä oli ettei kärsivällisyys riittänyt pelin vaatimaan hiiviskelyyn ja suunnittelemiseen. Pelaaminen oli pakko lopettaa”, kirjoitin paastopäiväkirjaani. Kerran keittäessäni teetä huomasin myös lusikoivani hunajaa suoraan purkista: ”Hunaja maistui taivaalliselta, mutta samalla tuli huono omatunto koska tavallaan kuitenkin söin”. Kolmantena päivänä keho oli selkeästi lopettanut ruoasta haaveilemisen ja olin paljon paremmalla tuulella. Monet paastoajat puhuvat ketoosin aiheuttamasta ”high-fiiliksestä”, jolloin olo olisi jotenkin erityisen kevyt ja energinen. Itse en huomannut tällaista kokeneeni. Oma oloni paaston loppupäivinä oli ”perushyvä”, enkä aktiivisesti enää edes ajatellut ruokaa. Muistan ihmetelleeni, miksei tuntunut miltään vaikka oli ollut neljä päivää syömättä. Mielenkiintoisia huomioita paaston aikana oli muun muassa hajuaistin terävöityminen jo muutaman päivän jälkeen. Viimeisinä päivinä aloin jo melkein paljain silmin nähdä hajupilven, joka tulvi kebabravintolan avoimesta ovesta. Paaston aikana arjen ruokailutottumukset menevät suurennuslasin alle, mitä pidän tärkeimpänä syynä paastota. Fyysisesti terve ihminen voi kokeilla paastoamista, joskin yleisesti ensikertalaiselle ei suositella yli viikon paastoputkea. Vaikka paastoamisesta ollaan montaa mieltä, yhdestä asiasta kaikki voivat päästä yhteisymmärrykseen. Paastoamisesta ei ole mitään hyötyä, ellei elämäntapojaan mieti myös paaston jälkeen. Työlounaaksi kaupan smoothie on helpoin valinta.
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2015 J oni ”Joniveli” Vanhanen ja Ossi ”Soul” Valpio aloittivat räppäämisensä viime vuosituhannen lopulla. Suomenkielinen rap ei ollut vielä tehnyt läpimurtoaan, joten inspiraatiota omaan tekemiseen haettiin ulkomailta. ”Alkoi vaan pinnan alla kuplia, että yhtäkkiä räppiä alkoi näkymään ympärillä. Amerikkalaista versiota kuunteli jo vähän muutenkin, niin sitten se alkoi kiinnostaa”, Joni Vanhanen muistelee oman räppäämisensä aloittamista. Ossi Valpion lapsuudessa ja nuoruudessa rap liittyi vahvasti koripalloharrastukseen. Valpio aloitti räppäämisen teini-ikäisenä yhdessä samaan korisporukkaan kuuluneen Jonne Kuusiston kanssa. ”Aloitettiin koripallo joskus 6-7 vanhana. Räppi on kulkenut aina käsi kädessä koripallon kanssa”, Valpio sanoo. Sekä Valpio että Vanhanen olivat harrastaneet musiikkia jo muilla tavoin jo ennen räppäämistä. Valpio tarttui ala-asteella rumpukapuloihin ja Vanhanen puolestaan teki elektronista musiikkia ja soitti kitaraa. Vanhanen, Valpio ja Kuusisto perustivat vuoden 1999 lopulla hiphop-yhtye Urbaanilegendan. Kokoonpanon menestynein single, vuonna 2004 ilmestynyt Päästä irti oli kolme viikkoa Suomen virallisella singlelistalla. Kun kotimainen hiphop alkoi yleistyä 2000-luvun alussa, yleistyivät rap-tapahtumat ja -konsertit Jyväskylässäkin. ”Silloin kun oli se buumi, niin niitähän oli ihan Freetimessa asti. Siellä oli rap-bileitä, joissa itsekin kävin soittamassa levyjä jonkun kesän”, Joni Vanhanen kertoo. Valpio muistaa Urbaanilegendan esiintyneen Freetimessa myös yhdessä Fintelligensin kanssa. Piirit olivat pienet, joten jyväskyläläiset räppärit verkostoituivat muiden kaupunkien artistien kanssa. ”Varmaan Tampereelle oli vahvin yhteys Palefaceen ja muihin. UrbaanilegendoJa Jyväskylästä Musiikki. Kutsuimme Joni ”Joniveli” Vanhasen ja Ossi ”Soul” Valpion muistelemaan jyväskyläläisen rap-skenen varhaisvuosia. Tänä syksynä paikkakunnan uudet ja vanhat tekijät julkaisevat yhteisen albumin. teksti Arimo Kerkelä kuvat Unto Luoto Joni Vanhanen ja Ossi Valpio muistelivat menneitä Veturitallien hiphop-kirjastolla. Seinällä roikkuu breakdance-pioneeri Mikko Ahlgrenin jäädytetty pelipaita.
Pika-arviot 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2015 New York Dolls, Keski-Suomesta Lauri Darra & Tuomiopäivän säväriT: Ei myyTävänä (invErsE rEcorDs) Jyväskyläläisen rock-kvartetin esikoislevyn maailmassa kukaan ei jaksa mitään, ketään ei kiinnosta, rakkautta ei näy eikä kapakkaankaan tunnuta pääsevän. Darran ja kumppaneiden melodiat ja sanoitukset ovat helpohkoja, mutta se kuulunee asiaan: toiseuden tunnetta suorastaan hivelee hoilata mukana, kun “keskiluokka kasaa kotiin omaa Ikeaa”. Levyn alkupuolen rokkikukkorokki seestyy loppua kohden stadion-nostatteluksi. Mun jalat osaa vielä kotiin -kappaleen Jyväskylään sijoittuva melankolinen rallattelu toimii paikkakuntaa tuntevalle. Jää nähtäväksi, ovatko Harju ja Kauppakatu uudet Tallinnanaukio ja Kolmas linja. Ines Sirén Robert De Niro pelastaa valjun elokuvan HarjoiTTELija: THE inTErn Robert De Niron ja Anne Hathawayn tähdittämä komedia jatkaa viime vuosien trendiä, jossa kokeneet ja tunnetut näyttelijät heittäytyvät leppoisiin rooleihin uransa iltaruskossa ja näyttävät yleisölle pehmeämmän puolensa. Tällä kertaa näin tekee De Niro, joka muodostaa ajoittain lähes toimivan parivaljakon Hathawayn kanssa ja pelastaa samalla elokuvan täydelliseltä keskinkertaisuudelta. Hathawayn esittämä naishahmo jää valitettavan pinnalliseksi ja valjuksi, joskin näyttelijätär tekee parhaansa puutteellisen käsikirjoituksen kanssa. Parituntinen elokuva käsittelee työn ja perheen yhdistämistä, eläköitymistä, parisuhdetta ja ystävyyttä. Teoksesta saa parit naurut, mutta mitään ratkiriemukasta katseluelämystä ei ole luvassa. Elokuvaa voi suositella niille, jotka uskovat kestävänsä kahden tunnin mittaisen onnellisuusesityksen voimatta pahoin. Toimii myös arkiiltoina, jolloin haluaa katsoa elokuvan, joka ei vaadi juuri ajattelua. Jaakko Kinnunen Pintaraapaisu salaliittojen maailmaan jonas sivELä: KaiKEn TaKana on saLaLiiTTo (aTEna KusTannus) Miksi salaliittoteoriat kiehtovat ihmismieltä ja miksi niistä on niin vaikea päästä eroon? Näitä kysymyksiä pohditaan Jonas Sivelän kirjassa, joka kuitenkin pääasiassa keskittyy kertomaan tunnetuimmista salaliitoista ja niiden yhtäläisyyksistä. Keskivertolukija ei opi noin 200 sivun mittaisesta opuksesta paljonkaan uutta, koska netin ansiosta käytännössä kaikki ovat törmänneet kirjan esimerkkisalaliittoihin. Kirja olisi kaivannut enemmän psykologista analyysia ihmismielestä ja siitä, miksi jotkut meistä haluavat uskoa, että kuussa ei koskaan käyty, Elvis on edelleen hengissä, vapaamuurarit ovat kaiken takana ja että juutalaiset hallitsevat mediaa. Salaliittoteorioihin taipuvaisten ihmisten mielenkäänteiden tutkiminen olisi hedelmällisempi näkökulma kuin pelkkä salaliittoteorioiden esittely. Jaakko Kinnunen Pääprojektilta kuulostava sivuprojekti THE ExpLoDing EyEs orcHEsTra: i (svarT rEcorDs) Sivuprojektiksi ilmoittautuvan The Exploding Eyes Orchestran ei toivoisi jäävän sellaiseksi. Uskallan nähdä kitaristi Thomas Corpsen sävellyksiin perustuvassa kokoonpanossa enemmän mahdollisuuksia kuin psykedeelisessä pääyhtyeessä Jess and the Ancient Onesissa. Psykedeeliseltä soundimaailmalta ei nytkään voi välttyä, mutta se ei ole itseisarvo: kappaleiden rakenteisiin on panostettu yhtä lailla. Sopiva likaisuus ja kaikuun nojaaminen tukee niin ikään viimeistelemättömän vaikutelman antavaa soittoa. Vaikka retroiluun on tullut ähky jo vuosia sitten, ei ole koskaan pahaksi, jos aikojen taakse viittailu ei kuulosta jo monta kertaa tehdyltä. Moderni ilmaisu vanhanaikaisella viitekehyksellä kuuluukiin poppoon väittämiin. Levy on kesällä ilmestynyt, mutta sitä kuunnellessa sopii odottaa tulevaa talvea tai vaikkapa maailmanloppua. Riku Lehtoranta Joni kävi siellä tekemässä Ezkimon levyä”, Valpio sanoo. KoTimainEn HipHop löysi suuremman yleisönsä vuosituhannen vaihteessa, mutta tekijöitä on ollut aiemminkin. Ketkä sitten ovat aloittaneet räppäämisen Jyväskylässä? ”Ensimmäinen tyyppi, jonka tiedän, on semmoinen mun ikäisilleni legendaarinen tyyppi kuin Skeittari-Ile. En tiedä onko se ikinä kirjoittanut mitään, mutta tiedän, että se aina freestailasi tuossa Kävelykadulla. Mutta hän menehtyi ysärin lopulla”, Joni Vanhanen aloittaa. Toisena pioneerina Vanhanen mainitsee Matti Partasen, joka aloitti räppäämisen 1990-luvun puolivälissä. Ossi Valpio täydentää listaan Mikko Ahlgrenin. Ahlgren tunnetaan parhaiten breakdancen suomalaisena pioneerina, joka aloitti tanssimisen ja sen opetuksen jo 1980-luvulla. ”Onko se räpännyt?” Joni Vanhanen yllättyy. ”Se on DJ-keikkojakin vetänyt 1980-luvulla, mutta nämä ovat niin pieniä, etteivät ne itsekään niistä ’kehtaa’ puhua. Se on semmoista tekemistä ja pelleilyä niiden mielestä. Ne aktiivit ovat puuhanneet varmaan kaikki, mutta ei niistä hirveästi tiedä, jos niistä ei puhuta”, Valpio sanoo. Tänä vuonna vanhojen muistelemiseen on antanut aihetta JKL 101 -albumi. Marraskuun lopulla ilmestyvä tuplavinyyli kokoaa yhteen jyväskyläläisiä räppäreitä useammasta sukupolvesta. ”Siitä on puhuttu niin kauan kuin meillä Urbaanilegendakin on ollut, että joku Jyväskylä-kokoelma olisi siistiä tehdä. Nyt on tarpeeksi jengiä siihen. Voi tehdä kokoelman ilman, että kaikki ovat omasta porukasta”, levyn tuottajana toimiva Vanhanen kertoo. Vanhasen ja Valpion lisäksi vanhempaa tekijäkuntaa edustaa Räme-taiteilijanimellä esiintyvä Matti Partanen. Nuorempia räppäreitä levyllä ovat esimerkiksi Are, Gettomasa ja Lyttä. ”Täällä on niin paljon jengiä, ettei tarvitse kuin sanoa, että tarvitaan yksi biisi levylle, eikä sun tarvitse tehdä sen enempää sen eteen. Tekijöitä on paljon”, Vanhanen sanoo. ossi vaLpio ja Joni Vanhanen arvioivat, että rap elää Jyväskylässä jälleen uutta kukoistuskautta. ”Nyt mennään kyllä niin kuin näin”, Valpio viittilöi kädellään jyrkästi yläviistoon. Rap on muutenkin saanut tukevan jalansijan 2000-luvun alkuun verrattuna. ”Räppi on jo poppia, että se soi baareissa lähes päivittäin. Silloin sitä soitetiin erikoisiltamissa”, Vanhanen vertaa. Räppärit uskovat, että uusia kykyjä löytyy nuorisosta jatkossakin. Vaikka vanhat artistit lopettaisivat, voi tilalle tulla useampi lisää. Valpio kehuu Jyväskylän paikallista kulttuurikenttää, johon uusien tekijöiden on helppo hypätä mukaan. ”Uudet porukat otetaan aina avosylin vastaan, että ei täällä hirveästi keskenään kärhämöidä. Kulttuurin ja taiteen aloilla on niin paljon tekijöitä suhteessa Jyväskylän kokoon, että täällä on järkevää tehdä yhteistyötä.” Räppi on jo poppia, että se soi baaReissa lähes päivittäin. alkoi vaan pinnan alla kuplia, että yhtäkkiä Räppiä alkoi näkymään ympäRillä. jyväskylän rap-skenestä kertoo sekin, että kaupunkiin perustettiin viime vuonna suomen toistaiseksi ainoa hiphop-kirjasto. kirjastosta voi lainata esimerkiksi hiphop-kulttuuriin liittyviä kirjoja ja DvD-levyjä. Ravintola Sohwi Vaasankatu 21 JYVÄSKYLÄ WWW.SOHWI.FI SOHWI’ S STUDENT BURGERS! beef, chicken & vegan 9,90€ kpl VAIN VOIMASSA OLEVALLA OPISKELIJAKORTILLA ! OPISKELIJAKAHVI / -TEE 1€ kuppi MYÖS MUITA OPISKELIJATARJOUKSIA! TSEKKAA UUDET NETTISIVUT:
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2015 Ma 26.10. Feta-kasvispata* Broiler-kookoskeitto* Kirjolohimurekepihvit Ti 27.10. Raastepihvit* Värikäs uunikala* Hedelmäinen broilerin rintafile Ke 28.10. Maa-artisokkakeitto* Kalaa curry-kookoskastikkeessa Täytetyt jauhelihaohukaiset To 29.10. Kasviskiusaus* Kalkkunapihvi* Kaslerpaisti Pe 30.10. Soijakasviskastike, pasta* Tonnikalakastike, pasta* Kinkku-ananas-aurajuustopizza *Täyttää Kelan suositukset Ma 19.10. Herkkusienikasvisrisotto* Lohipastavuoka* Chili con carne* Ti 20.10. Juuresratatouille* Mangobroilerikastike* Kebabkiusaus Siskonmakkarakeitto Ke 21.10. Porkkanaohukaiset* Sitruunainen turskaleike, jogurttikastike* Jauhelihapihvi, kermapippurikastike To 22.10. Kukkakaalilasagnette Kalamurekepihvi, tomaatti-tillikastike* Barbequekalkkunakastike* Pe 23.10. Juustoinen quornkastike* Yrttiporkkanasei* Curry-porsaskastike* Ma 12.10. Quornfile omenakastikkeessa* Kalaa sitruunakastikkeessa* Kinkkukiusaus Ti 13.10. Kesäkurpitsa-tomaattivuoka* Bordelaisekala* Keitetyt nakit, perunasose Ke 14.10. Pinaattikeitto* Currykala* Keitetyt nakit, perunasose To 15.10. Karibialaiset kasvispihvit Lohikeitto* Sitruunainen uunibroileri* Pe 16.10. Aurajuusto-punajuurikiusaus Yrttikala* Burgundin lihapata* iloKiven ruoKalisTa 20.10.–30.10. vKo 44 vKo 43 vKo 42 Suoramarkkinointi Mega Oy on vuonna 1986 perustettu Suomen johtava telemarkkinointiyritys. Toimimme 16 paikkakunnalla työllistäen noin 400 henkilöä. Kuulumme Talentum-konserniin (www.talentum.com). OPISKELIJALLE ILTATYÖTÄ! Suoramarkkinointi Mega Oy • Vapaudenkatu 38 C, 2. krs., Jyväskylä • www.sm-mega.fi Haemme nyt uusiin kampanjoihin myyjiä. Tarjoamme opiskelijoille iltatyötä sekä mahdollisuuden mm. palkalliseen työharjoitteluun. Hanki itsellesi työkokemusta, jota tulevaisuuden työnantajat arvostavat. Miksi valita juuri Mega kaikista vaihtoehdoista? • Olemme luotettava ja vakavarainen organisaatio • Jatkuva takuupalkka (palkka joka tunnilta, myös koulutusajalta) • Palkka kaksi kertaa kuussa (7. ja 22. päivä) • Maksamme selkeän provision • Ei peruutusvaraa (tiedät päivittäin paljon olet tienannut) • Myyntiprojektit ovat monipuolisia ja vaihtelevia – yhteistä niille ovat tunnetut, luotettavat toimeksiantajat ja laadukkaat tuotteet • Hyvä, nuorekas ja kannustava työilmapiiri Megassa osataan, voidaan ja halutaan tehdä hyvää tulosta! Meillä hyvän tyypin täytyy tienata hyvin! Mahdollisuus myös koko-tai osa-aikatyöhön päivävuorossa. Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy lisää! Anne, puh. 045 7731 3752
19. sivun kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2015 pikamatkojen maisteri UrheilU. Pikajuoksija Hanna-Maari Latvala on Suomen nopein nainen. Liikuntatieteiden maisteri haluaa tulevaisuudessa työskennellä psyykkisen valmennuksen parissa. hain ensisijaisesti opiskelemaan paikkoihin, joissa opiskelu ja urheilu olisi mahdollista yhdistää, minkä takia päädyin Jyväskylään. Lisäksi tietysti Jyväskylän yliopiston ainoa laatuaan oleva liikuntatieteellinen tiedekunta houkutti tänne. Valmistuin liikuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2013 pääaineenani urheilupsykologia. Opiskelin liikunnan hallintoa kandivaiheeseen asti, mutta vaihto-oppilasaikana Ruotsissa löysin urheilupsykologian ja ihastuin. Olen aina tykännyt Ruotsista maana, sekä ruotsin kielestä ja kulttuurista, joten se oli selkeä valinta vaihtokohteeksi. Erityisesti mieleeni jäi Ruotsin avoin kulttuuri. Opiskelusta Jyväskylän yliopistossa minulla on hyviä muistoja. Opiskelijana en ollut mikään ylisuorittaja, otin opintoni rennolla asenteella. Opiskeluporukkamme oli hyvin yhtenäinen ja meillä oli yleensä letkeä meininki. Liikuntatieteellinen tiedekunta opiskelupaikkana on minusta ainutlaatuinen Suomessa. Lisäksi minun oli helppo yhdistää urheilu ja opiskelu. Vaikka huipputasolla leirejä ja muita matkoja alkoi olla enemmän, opettajat ja professorit olivat usein joustavia opintojen suhteen, ja olen siitä heille kiitollinen. Tulevaisuudessa minua kiinnostaa erityisesti psyykkinen valmennus. Teen paraikaa avoimessa yliopistossa psykologian opintoja, jotta voisin syventää osaamistani entisestään. Fyysisen valmennuksen jätän mieluummin niille, joilla on siltä alalta parempi asiantuntemus. Urheilu-uran jälkeistä aikaa ajatellen on hyvä olla tutkinto taskussa. Näkisin, että varsinkin nuoremman sukupolven urheilijat ovat usein hyvin kunnianhimoisia. He haluavat tehdä elämässään monia mielenkiintoisia asioita, ja urheilu on niistä vain yksi. Jyväskylä on toki pieni kaupunki, mutta opiskelijoiden takia vireä. Liikun paljon pyörällä ja minusta on mahtavaa, että pyöräillen pääsee helposti joka paikkaan. Asun Savelassa, josta on lyhyt matka minulle tärkeisiin paikkoihin, kuten monitoimitalolle ja Harjulle. Keskustan läheisyys ei ollut niin tärkeä kriteeri, en minä siellä ehdi kuitenkaan paljon aikaa viettämään. Kieltämättä olisi helpompi asua lähempänä Helsinki-Vantaata, ja voi olla että jossain vaiheessa pääkaupunkiseutu kutsuu. Työllistymismahdollisuudet tulevaisuudessa ratkaisevat paljon. Toisaalta valmentajani on täällä Jyväskylässä, ja meidän on helppo tavata lähes päivittäin, mikä auttaa todella paljon. teksti Eva Kottonen kuva Unto Luoto hanna-Maari latvala z z Pikajuoksija.zSeura:zJyväskylänzKenttäurheilijat. z z Syntynytz30.10.1987zKokkolassa. z z Suomenzmestariz100mzjaz200mzvuosinaz2012–2015. z z EM-kilpailujenz7.z200m,zZürichz2014.
Mainoksen maksaja: Jyvioni Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat ry Kohtaat meidät Jyväskylässä 17.10.2015 Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1 www.tiedonantaja-festivaali.net klo 10-16. Vapaa pääsy! Osallistu keskusteluihin, työpajoihin ja huimiin iltabileisiin! Maailman tila Politiikka Vastarinta Yhteistyö Näkökulmia ulkopolitiikan polttaviin aiheisiin ja kurkistuksia kulisseihin. ULKOASIAINHALLINTO TÖISSÄ MATKUSTAMINEN KANSAINVÄLISET SUHTEET KAUPPA JA TALOUS NÄIN MAAILMALLA KEHITYSYHTEISTYÖ