Jyväskylän ylioppilaslehti 13. lokakuuta – 2. marraskuuta 2014 54. vuosikerta 8 Sakke walleniuS MIten sujuu KAuPPAKAdun APPro PolIIsIAuton MAtKAssA? Lue, jaa, kommentoi: jylkkari.fi facebook.com/jylkkari we want More -sarjan tähti Ysärihiteistä yhteiskuntatieteisiin vastakkainasettelua purkamassa terModynAMIIKKAA huMAnIsteIlle lepohuone ja graduretriitti unohdetut MAhdollIsuudet yliopisto rempallaan MIljoonAsäästöt hAKusessA
Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2014 Y liopisto on nurkkakuntainen paikka. Vaikka se pitää itseään uuden tiedon ja ajatusten hautomona, kampuksen sisällä erilaiset ajatusmaailmat kohtaavat ihmeellisen harvoin. Teimme tähän lehteen jutun, jossa humanistit ja luonnontieteilijät vaihtoivat hetkeksi paikkaa. Stereotypiat eivät varsinaisesti saaneet kyytiä, mutta ainakin eroavaisuuksista keskusteltiin muuten kuin fuksiaisissa kailotetuin iskulausein. Jyväskylän kampus symboloi riemastuttavasti yliopiston sisäisiä jakolinjoja. Kahden puolen järveä kohoavat humanistikukkula ja luonnontieteilijöiden rinne, ja niiden välissä kyyhöttää menetelmällisesti molempiin suuntiin taipuva yhteiskuntatieteiden Mattilanniemi. Karkea pelkistys jättää toki huomiotta monta tiedekuntaa. Vuorovaikutus ääripäiden välillä pelkistyy harmillisen usein ainejärjestöyhteistyöksi tituleeratuiksi pariutumistapahtumiksi. Suomalaisen työelämän sukupuolittumisasteella nekin ovat tietysti erinomaisen tervetulleita. Yliopiston mikrokosmoksissa unohtuu kovin nopeasti, että vielä lukiossa nämä samat opiskelijat torkahtelivat vierekkäisiin pulpetteihin. Alojen sisäinen me-henki on varmasti hyvästä, mutta leikkimielisten stereotypioiden alla versoo oikeita asenneongelmia. Pahimmillaan ne rajoittavat uskallusta tutustua uuteen. Opintojen alussa satuin tietotekniikkaa humanisteille -kurssille, joka ilmeisesti oli yliopiston vastaus Humanistit ei ymmärrä matikkaa ihmistieteilijöiden puutteellisiin it-taitoihin. Kurssi hyvä, päättötyö käsittämätön: opitun testaamisen sijaan meidän täytyi kirjoittaa essee, jossa pohdimme itseämme tietotekniikan käyttäjinä! Tämä on ohjattua alisuorittamista. Miten voi olla, että lukiotasolla matematiikan perusosaaminen on itsestäänselvyys, mutta yliopistossa samat ihmiset selvittävät itkurssin pyörittelemällä fiiliksiään muutaman liuskan verran? Ylipäänsä humanisteille liian helposti hyväksytty numeroita – en ees yritä -asenne joutaisi kellarin perukoille muiden mielenkiinnottomien muinaisjäänteiden joukkoon. Yhtään hienompaa ei ole se, että osa luonnontieteilijöistä viittaa lähtökohtaisesti kintaalla muiden kuin matematiikkaan perustuvien oppiaineiden merkitykselle. Ylimielisyyteen verhottu tietämättömyys ei ole älyllistä laiskuutta ylevämpää. naapurilaitoksen aJatusmaailmaan on tärkeä tutustua, sillä jokainen oppiaine aivopesee opiskelijoitaan omalla tavallaan ja usein huomaamatta. Uskotko absoluuttiseen totuuteen vai käsitätkö merkitykset sosiaalisiksi rakennelmiksi? Pidätkö ihmistä rationaalisena yksilönä vai yhteiskunnallisten diskurssien ristipaineessa heittelehtivänä haavanlehtenä? Vastauksissa heijastuu huikean tärkeitä eroja, joiden ylittämiseen Mattilanniemen silta ei välttämättä ole tarpeeksi pitkä. Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi Jyväskylän kampus symboloi riemastuttavasti yliopiston sisäisiä JakolinJoJa.
3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2014 Kartalla Suomen Ylioppilaskuntien liitto (SYL) koordinoi kehitysyhteistyöviikkoa, joka järjestetään 13.10.–17.10. kahdeksassa ylioppilaskunnassa ympäri Suomea. Tänä vuonna kehy-viikon teemana on koulutus ja kehitys. Listasimme kartalle SYL:n ja ylioppilaskuntien kehitysyhteistyöhankkeita maailmalla. SYL: GuatemaLa Guatemala on yksi latinalaisen Amerikan köyhimmistä maista. SYL:n hanke järjestää koulutuksia naisryhmille sekä perustaa taimitarhoja. Lisäksi SYL tukee myös maya-yliopisto-opiskelijoiden omaa järjestöä, jotta tämä pystyisi toimimaan omavaraisesti. Hanke alkaa vuonna 2015. HYY: INDONeSIa Helsingin yliopiston ylioppilaskunta tukee kestävien elinkeinojen hanketta kolmessa kylässä Sulawesin saarella. Hankkeen tavoitteena on luonnonvarojen ja elinkeinojen kannalta riittävän omavaraiset kylät, jotka tarjoavat asukkaille kestävän elinkeinon. Hanke toteutuu vuosina 2013-2015. ILmOItukSet Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin loppuvuoden ilmestymispäivät: 3.11. 24.11. 15.12. JYLkkärIN tOImItuS Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Arimo Kerkelä toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kuvaaja-graafikko: Perttu Puranen sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Perttu Puranen Painos: 7000 kpl Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki p. 06 4186750 ISSN 0356-7362 tuLe tekemääN kaNSSamme JYLkkärIä! Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. Seuraavat avuStaJapaLaverIt ti 14.10. ti 4.11. ti 25.11. SYL: mONGOLIa Mongolian maaseudulla asuvia paimentolaisia koettelevat ankara sää ja ympäristön rappeutuminen kaivostoiminnan vuoksi. SYL on mukana hankkeessa, joka pyrkii edistämään demokratiaa ja vähentämään köyhyyttä alueella. Kolmivuotinen hanke alkoi vuonna 2012. tYY: mekSIkO Turun yliopiston ylioppilaskunta tukee wixarika-alkuperäiskansan koulutusta ja kulttuuria. Tavoitteena on saada yhteisön omasta koulusta valtion julkinen oppilaitos, mikä turvaisi koulutoiminnan jatkuvuuden. Yhteistyötä wixarikojen kanssa on tehty vuodesta 1997. SYL: mOSambIk SYL on mukana parantamassa alakoulun ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden lukutaitoa. Kouluihin hankitaan oppikirjoja ja muita opetustarvikkeita sekä kehitetään opettajien pedagogisia valmiuksia. Hanke toteutetaan vuosien 2013-15 aikana pääkaupunki Maputon kouluissa. JYY: INtIa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on mukana kehitysyhteistyöhankkeessa Rajasthanissa, Intiassa. Projektin kohteena ovat yhteisöjen naiset, nuoret ja lapset, joiden kautta pyritään voimaannuttamaan koko kylää. Asukkaista valtaosa on lukuja kirjoitustaidottomia. Hanke jatkuu vuoteen 2015. ”VerTAIleTTeKO Täällä VAlTIOn hArjOITTAMAA VäKIVAlTAISTA APArTheId-POlITIIKKAA SähKönTuOTAnnOn eeTTISyyTeen?” Nimimerkki Anomyyni JYYn ja G4S:n yhteistyöstä Jylkkärin nettisivuilla 24.9.2014
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2014 Opiskelijan viikonloppu lyhenee luentOajat. Remontit nostavat yliopiston vuokrat kattoon, joten oppilaitoksen täytyy luopua osasta tilojaan. Tämä todennäköisesti lisää luentoja epäsuosittuina aikoina. teksti Minna Tiainen pääkuva Perttu Puranen Y liopisto joutuu säästämään tulevina vuosina miljoonia tilakustannuksissa. Tämän vuoksi osasta nykyisiä tiloja joudutaan luopumaan. Kun tilat vähenevät, nykyisen kaltaiseen luokkahuoneiden tyhjäkäyttöön ei enää ole varaa. Luentoja järjestetään tulevaisuudessa siis todennäköisesti entistä enemmän maanantaina ja perjantaina sekä aamuvarhaisella. ”Käytännössä se tarkoittaa, että esimerkiksi opetusta olisi viisi päivää viikossa”, Jyväskylän yliopiston hallintojohtaja Kirsi Moisander selittää. uudistuksia jOudutaan tekemään, sillä kampusalueen lukuisat remontit käyvät yliopistolle kalliiksi. Jos yliopisto pitäisi kaikki vanhat tilansa korjaustöiden jälkeen, sen lähivuosien vuokrakulut kasvaisivat noin viidenneksellä eli viidellä miljoonalla eurolla vuosittain. Tavoite on, ettei vuokrien suhteellinen osuus budjetissa nousisi. Joistakin rakennuksista on jo päätetty luopua kokonaan. Yliopisto ei palaa enää esimerkiksi rehtoraattiin. Karsittavaa on silti löydyttävä vielä runsaasti. ”Tavoittelemme kolmea miljoonaa vuositasolla tässä vaiheessa”, Moisander kertoo. Vertailun vuoksi esimerkiksi Seminaarinmäen L-rakennuksen ja fysiikan laitosrakennuksen yhteenlaskettu vuosivuokra on kolmisen miljoonaa euroa – ja nämä rakennukset kuuluvat kampusalueen kalleimpiin. Yliopistolla on tällä hetkellä käytössään noin 156 000 neliötä. Moisander ei ole vielä valmis sanomaan, kuinka suuresta määrästä opetustiloja yliopisto joutuu luopumaan. Tällä hetkellä tilojen käyttöastetta selvitetään ja vähennysmahdollisuuksia kartoitetaan. suurin Osa Jyväskylän yliopiston tiloista kuuluu Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:lle (SYK). Peruskorjausten kulut siirtyvät yliopistolta vaadittaviin vuokriin, ja kalleimpien rakennusten osalta tämä tarkoittaa jopa vuokran tuplaantumista. Esimerkiksi UIIurheiluhallissa vuokra on todennäköisesti nousemassa yli kaksinkertaiseksi. Remonttien hinta vaihtelee rakennuksittain. Erityisen kalliita ovat suojellut kohteet, joita ei korjaustöidenkään jälkeen pystytä käyttämään yhtä tehokkaasti kuin uusia tiloja. Tästä syystä yliopisto on luopumassa joidenkin vanhojen rakennusten käytöstä. Esimerkiksi Parviaisen taloon ei palata. Myös Villa Ranaan saatetaan etsiä pian uusia vuokralaisia. Tarvittaessa säästöjä on kaavailtu myös henkilöstön vähennyksistä. Ytneuvotteluja ei liene näköpiirissä, mutta eläköitymisten ja muiden muutosten kautta vapautuvat paikat saattavat jäädä täyttämättä. suOmen YliOpistOkiinteistöt on valtion ja eri yliopistojen omistama yhtiö. Jyväskylän yliopistolle siitä kuuluu 8,6 prosenttia. Silti vuokraehdoista ei juuri pystytä neuvottelemaan. ”SYK perustelee yhtenäisiä sopimusehtoja yliopistojen tasapuolisen kohtelun turvaamisella”, Moisander kertoo. Yliopisto vuokraa joitakin tiloja myös muualta, mutta vaihtoehtoisia vuokranantajia ei Moisanderin mukaan etsitä kovin aktiivisesti. Yliopisto haluaa pysyä kampusalueella. Jatkossa yliopiston tilat ovat todennäköisesti entistä lähempänä toisiaan, sillä hajanaisista väistötiloista halutaan eroon. Vielä tällä hetkellä Jyväskylän yliopiston tilakustannukset ovat muihin suomalaisiin yliopistoihin verrattuna kohtuulliset. Vaikka VuOkralaisena oleminen on käymässä kalliiksi, yliopistosta ei olisi rakennustensa omistajaksi. Moisanderin mukaan oppilaitos ei kykenisi rahoittamaan remontteja itse. “Voi olla, että meillä olisivat jääneet korjaukset tekemättä.” Yliopiston vuokrasopimukset pyritään laatimaan 15-25 vuoden ajalle. Näin kulut saadaan tasattua pitkälle aikavälille. Sitoutuminen tarkoittaa kuitenkin myös, että yliopisto joutuu arvailemaan tulevia tilatarpeitaan vuosikymmenten päähän. suojelu jarruttaa remonttia C-rakennuksen remOntti on useita kuukausia myöhässä, kertoo kiinteistön omistavan Suomen Yliopistokiinteistöjen (SYK) rakennuttamisesta ja ylläpidosta vastaava johtaja Aki Havia. Syynä viivästykseen ovat tiukat suojelumääräykset, jotka jarruttavat aulan ja juhlasalin lattian korjaamista. “Lattia on osoittautunut niin vaurioituneeksi, että se olisi purettava ja tehtävä uudelleen”, Havia kertoo. Havia ei osaa sanoa, miten rakennuksen voisi saada uudelleen käyttöön, jos lattioiden perusteelliseen kunnostamiseen ei saada lupaa. Tällä hetkellä selvitetään korjausten laajuutta ja mahdollista toteutustapaa. Kirjasto-osan korjaustyöt sen sijaan etenevät. Päärakennuksen remontti seisoo. Jere Haukilehto on työskennellyt työmaalla vuoden alusta alkaen.
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2014 Opiskelijan viikonloppu lyhenee teksti Minna Tiainen pääkuva Perttu Puranen Tiistai-torstain syndrooma G erontologia, etudes françaises, akvaattiset tieteet. Jyväskylän yliopisto on täynnä aineita, joita tekisi mieli lukea sivuaineena. Kurssi sieltä, kurssi täältä, opintopisteet tuolta. Hurraa akateeminen vapaus ja valintojen maailma, nyt saan tietää kaikki maailman asiat tasan niistä jutuista, jotka oikeasti kiinnostavat! Paitsi että en saa. Yliopistolla kun kaikki tapahtuu tasan tiistaista torstaihin iltapäivällä kahdentoista ja kahden välillä. Luennot, pienryhmät, seminaarit, kaikki. Muina päivinä Korppi-kalenteri lähestulkoon huutaa tyhjyyttään. Kertautuva ajatus tiedekunnasta riippumatta menee, että ”kappas, tässäpä taas mielenkiintoinen kurssi – no enpä otakaan, menee päällekkäin jo kolmen muun kanssa.” Pitkä viikonloppu tuntuu tietysti hyvältä maanantaiaamuna, uuden työviikon aloitushan on silloin ajatuksena entistä kaukaisempi. Vapaa perjantai on varmasti hauska edelleen haalaribileistä innostuneelle, niissä jo tarpeeksi kitannutta taas alkaa jo vähän ärsyttämään. Kyllähän minä valmistuisin, mutta kuusi tuntia luentoja viikossa ei taida edistää tavoitettani tavoiteajassa. Läsnäolopakkoahan kaikilla laitoksilla ei ole, mikä tietysti on ihan hyvä juttu. Sitä muistetaan monilla luennoilla myös toitottaa. Silti kurssin suoritustavoissa lukee luentotentti. Missä meni vikaan? Tilapalveluihmisten mielestä ilmeisesti monessakin asiassa, sen verran ahkerasti ovat ilmestyneet luentosalin eteen opiskelijoiden päänuppeja laskemaan. Tilakartoitus! Käyttöaste! Vikaa on tietysti meissä kaikissa. Läsnäolopakottomien kasin luentojen osallistujamäärä puolittuu jokaisella kerralla, ja aika harva Appronkaan jälkeen kirmaa perjantain labraharkkoihin. Ei opettajan tarvitse kaikkea jaksaa. Ei olla koulussa, sen tietää jo fuksikin. Todennäköisyys saada joku eksymään luentosaliin on yksinkertaisesti suurempi keskiviikkona iltapäivällä kuin maanantaina kahdeksalta. Miksi täMä kaikki valitus? Koska opiskelu ja luennoilla istuminen on oikeasti ihan kivaa. Ei sen tunteen nostattamiseksi tarvitse lähettää ukaaseja salien käytön tutkimuksista ja kehottaa opiskelijoita täyttämään luentosalit. Teemme sen, jos saamme siihen mahdollisuuden ja vapaan kalenteriajan. Koska kirjaston superlainatun kirjan varauksen muuttuminen punaisesta pallurasta vihreäksi on hyvinkin tyydyttävää. Niin on myös vanhemman opiskelijan oikeudella saatu paikka akateemisesta ruotsista. Jonkin asteista mielihyvää tuottaa myös se, kun Korpin kalenterissa ei näy ainuttakaan katkoviivaa päällekkäisyydestä kertomassa. Onnea Olisi luento per päivä. Muulloinkin kuin kahdestatoista kahteen. Suvi-Tuulia Nykänen Miksi tilatarkastajat kiertävät luennoilla? Yliopiston työja opetustilojen tilankäyttöä on selvitetty pitkin syksyä. Tästä syystä luennoillakin on vieraillut mittaajia, jotka ovat merkinneet ylös paikallaolijoiden määriä. Miksi mittauksia tehdään, hallintojohtaja Kirsi Moisander? ”Yliopiston kaikki tilat käydään syksyn aikana läpi. Erityisesti selvitämme opetustilojen osalta, kuinka paljon tiloja on nyt käytössä, kun osa taloista on remontissa. Haluamme katsoa, onko meillä riittävästi kaikenkokoisia opetustiloja. Katsomme, onko tarvetta muuttaa salikokoja ennen kuin Mattilanniemen uudisrakennuksen rakentamista aletaan mahdollisesti käynnistelemään ja Seminaarinmäellä ruvetaan korjaamaan muita rakennuskohteita. Nyt on sellainen näkemys, että ryhmätyötiloja tarvitaan mahdollisesti enemmän ja isoja saleja vähemmän.” Kuinka poikkeuksellisia tällaiset mittaukset ovat? ”Yhtä laajaa mittausta ei ole aiemmin tehty. Ruusupuistoa suunniteltaessa tehtiin selvitys Vivecan työhuoneiden käyttöasteesta. Nyt yliopiston hallitus haluaa käydä läpi kaikki yliopiston nykyiset ja tulevat tilat katsoakseen, mistä pystymme säästämään. Tarkoitus on tehostaa tilojen käyttöä niin, että rahat riittävät myös opetukseen ja tutkimukseen eivätkä pelkästään tilojen vuokriin.” Ketkä näitä mittauksia tekevät? ”He ovat yliopiston vahtimestareita ja siivoojia. Siis ihan meidän omaa henkilökuntaa, jotka siellä kiertävät.” Arimo Kerkelä Kyllä Minä valMistuisin, Mutta Kuusi tuntia luentoja viiKossa ei taida edistää tavoitettani. kysyn vaan JYlKKäRi KYSYY OPiSKEliJOiDEN MiElTä KUTKUTTAViA KYSYMYKSiä. JERE KYRö Kirsi Moisander
Kampus 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2014 teksti Annika Hinkkanen piirros Anna Näveri T yttö, jolla on silmälasit ja liian iso neule. Kainalossa läppärin sijasta kansio, jalassa Converset. Tämä on haastattelemieni fysiikan opiskelijoiden mielikuva humanistista. Juttuun lähteneet humanistit puolestaan kuvittelivat luonnontieteilijän rillipäiseksi lintubongariksi. Ehkä pieni kampustenvälinen vaihto tekee hyvää. juuri pääTTynyT kirjallisuuden luento hämmentää toisen vuoden nanofysiikan opiskelijaa Kimmo Riihiahoa. ”Omituista! Miten tällaista voidaan edes opettaa yliopistossa?” Riihiaho ja hänen opiskelukaverinsa Rodion Enkel vierailivat sarjakuvagenrejä käsittelevällä kurssilla. Enkel tutkii underground-sarjakuva-albumia ja puistelee päätään. Hänen käsityksensä humanisteista sai vahvistuksen. ”Paikalla oli värikkäästi pukeutuneita hippejä, jotka olivat aiheesta tosi innoissaan. Miehiä oli neljä kahdestakymmenestä, mikä oli enemmän kuin arvelin.” äidinkielenopeTTajaksi neljäTTä vuotta opiskeleva Tanja Mustonen ja kirjallisuuden opiskelija, Jylkkärin nykyinen sivari Perttu Puranen vierailivat fysiikan termodynamiikan luennolla. Mielikuva alan opiskelusta ei ole ruusuinen. ”Tappotahtia, haastavaa ja paljon laskemista”, Mustonen luettelee. Vaikka Muston harvoin eksyy Ylistölle, oli fysiikan luennolle helppo mennä. ”Siellä oli rento ilmapiiri ja hyvä ryhmähenki.” Kunhan isobaarit ja muut termit tulivat selviksi, alkoivat kaavat näyttää järkeviltä. Luonnontieteisiin liittyvät ilmiöt ovat aina kiehtoneet Mustosta, ja lukiossa hän kahlasikin matikat ja kemiat pitkinä. luenTovaihdon jälkeen opiskelijat kokoontuvat yhteen. Fysiikan kurssilta opiskelijoille jäi mieleen ihmeellinen hyrrä eli Stirlingin Luentovaihdossa järven toiseLLa puoLen ennakkoluuloT. Ylistönrinteen ja Seminaarinmäen etäisyys on noin kilometri, mutta henkinen välimatka paljon pidempi. Veimme fysiikan ja kirjallisuuden opiskelijat tutustumaan toistensa opintoihin. Vasemmalla: Tanja Mustonen ihmettelee Stirlingin konetta. Alla: Rodion Enkel tutkii sarjakuvia kirjallisuuden luennolla. kone, kirjallisuuden luennolta sarjakuvastrippi alastomasta naisesta karhupumppu haarovälissä. Enkel kritisoi sarjakuvaluentoa siitä, ettei aiheen tiedosta ole hyötyä arkielämässä. ”Ei mullekaan ole hyötyä tiedosta, että ilmapalloon puhallettu ilma jäähtyy”, Puranen vastaa. Vaihdokkailla on takanaan täysi työpäivä omien alojensa parissa, ajatuksia on vaikea kääntää toiseen maailmaan. Kirjallisuus ei mahdu Enkelin tiedekäsitykseen. ”Tiede on jotain, joka auttaa ymmärtämään maailmaa paremmin.” Puranen on sitä mieltä, että kirjallisuustiede tekee juuri sitä. Hänen mielestään luonnontiede ja taiteentutkimus pohtivat samoja asioita: mitä on maailma ja ihmisen suhde maailmankaikkeuden kysymyksiin. ”Kirjallisuus auttaa ymmärtämään ihmisiä paremmin, yhteiskuntaa ja ihmisiä yhteiskunnan jäseninä. Hyöty ei vaan ole yhtä suoraviivaisesti näkyvissä kuin jossain fysiikassa. Tuntuu kaoottiselta, jos kukaan ei tartu taiteeseen, joka on kaikkialla koko ajan läsnä ja joka on ihmisille tärkeä ilmiö.” ”Onhan taide osa elämää, mutta se on ihmisen luomaa. Kysymykseen, miksi ihminen tekee taidetta, voi psykologia antaa vastauksen,” Enkel vastaa. ”Arvostan humanistisia tieteitä ja pidän niitä tärkeinä, mutta mulle ei ole ilmeistä, miksi niitä tehdään”, Riihiaho jatkaa. Perttu Puranen
7 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2014 Fysiikassa ollaan eksakteja. Matematiikassa pitää ensin todistaa, onko ratkaisua edes olemassa, ennen kuin sitä aletaan ratkaista. ”Humanististen tieteiden ilmiöitä ei voi lähestyä hyötynäkökulmalla. Ehkä niitä tarvitaan muistuttamaan, ettei maailma ole niin mustavalkoinen. Eksakteja vastauksia ei aina voida antaa”, Puranen huomauttaa. Juuri sen vuoksi ala ei kiehdo Riihiahoa. ”Siellä ei ole oikeita vastauksia. Luonnossa jokin asia joko menee niin kuin yhtälössä tai sitten ei mene.” ”Kyllähän se välillä vituttaa kun pitää aina pohtia itse, joskus olisi kiva saada niitä oikeita vastauksia. Toisaalta se opettaa ajattelemaan itse. Ei voi tukeutua siihen, että jossain on oikea vastaus minusta riippumatta”, Mustonen pohtii. Pyydän oPiskelijoita miettimään yhteistyömahdollisuuksia humanistisen ja matemaattis-luonnontieteellisen välillä. Nykyään humanistisen opiskelijoita pyydetään oikolukemaan luonnontieteellisen opiskelijoiden opinnäytteitä, mutta fyysikoilta tulee muitakin ideoita. ”Tieteelliset raportit on kuivia. Voisi olla paljon apua, jos joku osaava humanisti kirjoittaisi tutkimuksesta niin, että muutkin ymmärtäisivät”, Enkel sanoo. Kirjallisuudenopiskelijat kiinnittävät huomiota siihen, että heitä puhutellaan yleisesti humanisteina. Fysiikan opiskelijat puolestaan ovat tarkalleen fyysikkoja. Luentovaihdossa järven toiseLLa puoLen Perttu Puranen, Rodion Enkel, Tanja Mustonen ja Kimmo Riihiaho purkavat eri aloihin liittyviä ennakkoluuloja. Riihiahon mukaan ongelma on tietämättömyys. ”Minkälaisia ongelmia humanistisessa käsitellään? Humanistitkaan eivät varmaan tiedä, mitä me osataan, eivätkä osaa kysyä apua.” Riihiaho pohtii, että vaikkapa tietokonemallinnusta voitaisiin käyttää isojen yleisömäärien käyttäytymisen ennustamiseen. ”Joku kirjallisuuden opiskelija voisi analysoida tiettyjen profiilien kirjoituksia esimerkiksi keskustelupalstoilta.” Puranen on suorittanut sivuainekokonaisuuden, jossa humanistit, kauppatieteilijät ja tietotekniikan opiskelijat yhdistivät voimansa. Tavoitteena oli saada aikaan kasvuyrityksiä. “Missään ei ole tullut vastaan sellaista humanistien arvostusta kuin siellä. Olisihan se hienoa, jos yhteistyötä olisi muuallakin. Fysiikkaa humanisteille, kyllä menisin!” tieteenalojen välinen hierarkia näkyy Riihiahon mielestä selvästi: teknisiä aloja arvostetaan paljon enemmän ja se näkyy palkoissa. ”Kirjastonhoitajilla on sysipaska palkka ja nekin opiskelee viisi vuotta.” Fysiikan ulkopuolella Riihiahoa kiinnostaisi sosiaalisen median tutkimus, filosofia ja yhteiskunnalliset kysymykset. Aika ei kuitenkaan riitä muihin kuin pakollisiin kursseihin. ”Kursseja valitaan sen mukaan mikä on hyödyllistä tulevaisuudessa. Esimerkiksi kirjallisuudesta ei ole fysiikan alalla mitään hyötyä, vaikka ihmisenä se voisi olla hyödyllistä.” vaihto on ohi, eikä kukaan ei ole kokemuksen jälkeen vaihtamassa alaa. Stereotypiat saivat kuitenkin päivityksen. ”On sillä lintubongarilla nyt laskin taskussa”, Mustonen virnistää. Vaihdokkaat ovat tyytyväisiä kokeiluun. ”Oli erittäin kivaa. Tämä oli hyvä lähestymistapa, ettei aina dissata toisiamme, vaan yritetään ymmärtää”, Riihiaho sanoo. Luonnontieteilijöiden ja humanistien maailmat tulevat todennäköisesti pysymään erillään: kampukset ovat kaukana toisistaan ja opintotukikuukaudet mahdollistavat lähinnä oman alan opiskelun. Toisenlaiseen maailmaan on silti hyvä kurkistaa, joten lopuksi pari vinkkiä kokeiluun osallistuneilta. Olkaapa hyvät: humanisti: Lue kirja Oleta pyöreä lehmä. Siinä kerrotaan tärkeistä fysiikan ilmiöistä yleistajuisesti ja hauskasti. luonnontieteilijä: Mene Vakiopaineen Halpaa kaljaa ja runoutta -iltaan. Siellä tutustutaan taiteeseen yleistajuisesti ja hauskasti. Perttu Puranen annika Hinkkanen
In English 8 text Petra Nykänen Spare time Finnish lessons language. International students from our university shared us their tips on how to tackle our tricky language. Follow Yle and read children’S bookS Martin, nanoScience, 1 Year in Finland ”i Started to learn Finnish with Terttu Leney’s Teach Yourself Finnish, but I found it really boring and hard to follow. What really worked for me in the end was a combination of Fred Karlsson’s book on Finnish grammar, Wiktionary, a Sanoma Pro dictionary, YLE, and children’s books. I spent a lot of time learning grammar. When I first started it, all the rules and strange sounding new words were overwhelming. Once all the rules for vowel and consonant gradation and for example the verb types started to clear up, it really simplified things for me.” Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2014 watch FilMS and liSten to MuSic houra, MuSic, Mind and technologY, 2 YearS in Finland ”thiS SuMMer I was an intern, and at the job everybody was speaking Finnish. Though it’s not considered very nice to stare at people, I looked at my colleagues’ mouths while they were trY courSeS outSide the univerSitY Federica, nuclear and Particle PhYSicS, 1 Month in Finland ”MY huSband has been working for a Finnish company for four years now, and still he can’t speak Finnish. We decided to take a course outside the university together, also because the courses offered by the university don’t fit my schedule. The course is called Finnish as a second language, and it will be at Jyväskylän Aikuislukio. There are in fact six sub-courses for the main course. It will start in October and last until the end of May.” cook in FinniSh and Plant StickerS han Yu, biologY oF PhYSical activitY, 1 Year and 3 MonthS in Finland ”i have learned Finnish with the help of cook books – and in clothing stores. Because I’m very interested in fashion and food, for me it’s easy to learn words related to them. Every month, I read the free magazine of K-Market, where there are lots of recipes. I’ve learned the names of the ingredients and other new words while testing the recipes. My friend also gave me a cook book from the Finnish elementary school. After a while, I got used to the words commonly used in recipes. Once I learned the food vocabulary, it was also easy for me to read the Finnish menu in the student cafeteria. Watching Finnish movies has also been helpful. I’ve watched movies such as Rare Exports and Mieletön elokuu. I didn’t understand much at first, so I had to ask my friend to translate for me. In the end I had learned especially several slang expressions – and some notso-nice words too – through movies. In the beginning, I also used to place stickers with the Finnish word on different things in my house to memorize the words.” have FriendS and Find work lara, education, 7 YearS in Finland ”MY tiPS are: study hard, have a friend for conversations in Finnish, be brave and use Finnish outside classes as much as possible. And the better you learn the language, you notice that speaking. I did that to see how they pronounced the words. Every now and then I also asked them what is this and that in Finnish. I was able to learn some slang words and spoken expressions. After the internship, I asked my Finnish friends to talk to me only in Finnish. I’ve also started to read children’s books. Since they are written in simple Finnish, they are easier to understand, and also the pictures help me in understanding. While googling online, I found some free fairy tales in pdf such as Pupujussi pulassa and Tumpilla on tosi tylsää. Watching television is a good way to learn, too, because the movies and TVseries have subtitles. Recently, I also started to listen at least one Finnish song a week to learn from the lyrics.” even many Finns make mistakes! Right from the beginning I had a friend who decided to speak only Finnish with me. It helped me to get more courage to use Finnish in shops and in other everyday situations. I have also always worked in addition to studying here. I have done babysitting and worked as a personal assistant. In those jobs, I had to speak Finnish. I actually feel like I get along with people here much easier when I speak Finnish.”
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2014 Appro maijan takapenkiltä kAupungin yö. Kauppakadun Appro täyttää Jyväskylän keskustan riehakkaalla haalarikansalla. Onko poliisilla yhtä hauskaa kuin opiskelijoilla? Vietimme tapahtumaillan ylikonstaapelin matkassa. teksti ja kuvat Sarianna Halonen
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2014 P ahasuinen vanhempi nainen tulee kampuksen kentän laidalla vierelleni ja motkottaa opiskelijoiden hömpötyksistä: ”Aina sama, vuodesta toiseen. Eivätkö aikuiset osaa käyttäytyä, juhlivat vaan. Siinä tulevaisuuden toivomme!” Peitän huvittuneen virneeni ja tyydyn myötäilemään. ”Tuskin he häiriöksi ovat.” Satapäinen haalarikanSa odottaa malttamattomana lähtöään. Kauppakadun Approbatur, tuo Jyväskylän syksyn suurin opiskelijatapahtuma, on alkamassa. Voisiko iäkkään rouvan pelko haalaripukeisten häiriköinnistä käydä toteen? Viisituhatta opiskelijaa sullottuna keskustan baareihin voi kyllä tehdä tiukkaa. Ja onhan tapahtuman ideana juuri kokeilla rajojaan juomisen saralla. Tähän ovat asennoituneet myös keltahaalariset kulkijat, jotka huudattavat äärirajojaan Cheek olkapäällä pauhaten. Olen varma, että Helsingistä saakka tullut miesporukka on hiukan jo treenaillut matkallaan Jyväskylään. ”Muutama keskiketterä, jotta pääsee hyvin jo alusta maulle”, jengistä nauretaan. Voisin lyödä vaikka vetoa, etteivät nämä ennen iltapäiväneljää aloittaneet selviä yöneljään saakka. Viidentoista minuutin välein tutkintokokelaita päästetään irti kaupungin sykkeeseen. kello on seitsemän. Värikirjo ja edestakaisin poukkoilevat suorittajat täyttävät hämärtyvän keskustan. Kompassi on kauempaakin tulleille tuttu ja turvallinen maamerkki, josta haarautuvat tiet vievät hiljalleen täyttyville suorituspaikoille. Turvallisuutta lisää Suomen Punaisen ristin oma ”ambulanssi”. Vapaaehtoiset partioivat kadulla puoleen yöhön saakka. ”Vaikka osallistujia on tuhansia, on ensihoitotehtäviä vain muutamia. Puolilta öin alkaa vasta tapahtua”, Aarno Vitikainen Jyväskylän osaston ensiapuryhmästä tietää. Sitä minäkin odotan, pelonsekaisin tuntein. Odotan myös haalaripukuista Petri Hännistä. Hän on koulunsa jo käynyt, mutta yhä mies hyppää päivittäin sinisiin haalareihinsa. Poliisit-televisiosarjasta tuttu mies toimii tänä iltana yökkönä kaduilla, yhdessä muiden partioiden kanssa. Myönnän, jännittää. On jännittänyt jo pari tuntia, kun miehen olisi sovitusti pitänyt soittaa ja napata minut kyytiin tarkkailemaan Kauppakadun touhuja koppiauton kyydistä. Missä ihmeessä poliisi lupauksineen viipyy? juomalla tentittävät suoritukset alkavat hiljalleen vaikuttaa: melu kovenee ja vauhti kiihtyy. Yhdeksän aikaan pimeässä keskustassa käy sekava kuhina, mutta poliiseja ei näy missään. Kuinka voi se olla mahdollista, kun keskustassa on käynnissä tällaiset kansanmarkkinat? Vihdoin poliisiauto! Juoksen sitä kohden käsiäni heiluttaen ja Hänninen aukaisee ikkunan: ”Sinua minä olen etsinyt, puhelut eivät mene keskustassa läpi.” Poliisi etsi minua. Kuulostaa jotenkin absurdilta, mutta olen helpottunut päästessäni vihdoin kylmästä poliisin kyytiin. Hänninen auttaa päälleni suojaliivin. Hetkinen. Mihin olen oikein ryhtymässä? Tampereen teknillisestä yliopistosta Jyväskylään saapunut ryhmä on Kauppakadun Approssa ensi kertaa. Vielä kello 20 aikaan leimakortit olivat tyhjät. ”Tavoitteet ovat kovat, mutta niin ovat kyllä rastipaikkojen jonotkin”, hyväntuulisesta porukasta harmitellaan. ”Kauhuskenaario olisi, että joku ampuisi autoa kohden ja luoti menisi lasin läpi suoraan takapenkille, missä istut.” Pujautan painavan liivin takkini alle ja painun tummennettujen lasien taa, maijan keskiosaan. Kenttäjohtajan tehtäviä hoitava mies partioi tänä yönä poikkeuksellisesti yksin. poliiSin ilta on ollut kiireinen ? peltikolareita, rattijuopumuksia, näpistyksiä, itsetuhoisen rauhoittelua… Tapahtumat ovat keskittyneet lähiöihin, mikä selittää virkavallan vähyyden keskustassa. Vaikka väkimassa juhlii Kauppakadun tuntumassa, ovat ongelmat toisaalla. ”Opiskelijat eivät missään nimessä ole ´pahimpia asiakkaitamme´. Pääasiassa he käyttäytyvät hyvin. Joskus joku nauttii alkoholia liikaa ja sammahtelee, mutta yleensä kaverit huolehtivat toisistaan.” Siltä vaikuttaa myös tänään. Ainoastaan pari haalaripukuista pullonheittelijää on saanut poliisin huomautuksen. ”Saapa nähdä, kuinka moni jaksaa neljään saakka. En usko rähinöintiin, mutta jos tuo väkimäärä purkautuu yhtä aikaa ulos keskustaan baarien sulkeuduttua, tulee meidän olla näkyvillä ennaltaehkäisevästi. Sitten tarvitaan jo useampi partio keskustan alueelle.” kauppakadun väkimaSSa väistelee keskellä pujottelevaa autoamme. Auto saa pitkiä katseita ja osoitteluja. Korvanappiin tulee hälytys ja meille tulee kiire: pahoinpitely Tikkakoskella. Toinen partio hälytetään kaveriksi ja jätämme approkansan juhlimaan taaksemme. Ennalta tiedetään, että tekijä on poliisille tuttu ja hän on vastustanut poliisia aiemmin. Nelostie on hiljainen. Ajamme rajoitusten mukaan kohti poliisille tuttua päämäärää. ”Valitettavan usein käymme samoissa perheissä ja kodeissa vierailulla”, Hänninen kertoo kaasujalkaansa pidätellen. Helsingin kauppakorkeakoulun edustajat tavoittelevat laudaturin arvoista suoritusta, joka tarkoittaa 15 suoritusleimaa vielä tyhjään todistukseen. SPR:n ensiapuryhmän vapaaehtoiset ovat Appro-iltana läsnä keskiyöhön saakka. Suurten opiskelijatapahtumien aikana poliisin tehtävänä on olla ennaltaehkäisevästi esillä opiskelijoiden keskellä. Päihtyneitä tarkkaillaan ja käsirysyihin puututaan välittömästi.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2014 Historian suurin Appro LokAkuun ALussA juhlittu Kauppakadun Approbatur kokosi Jyväskylän keskustaan reilu 5000 yliopistoja ammattikorkeakouluopiskelijaa. ”Tapahtuma oli loppuunmyyty ja opiskelijoita saapui linja-autolasteittain ympäri Suomen, Rovaniemeltä Helsinkiin saakka”, kertoo tapahtuman projektipäällikkö Tapani Neuvonen. Perinteisen tapahtuman juuret ulottuvat 1970-luvulle, jolloin Kauppakadun baarikierroksella nähtiin vajaa sata osallistujaa. Vuosi vuodelta osallistujamäärä lisääntyi. ”Tapahtuma on kasvanut huomattavasti viimeisen viiden vuoden aikana”, Neuvonen kertoo. Tämän vuoden osallistujamäärä rikkoo viime vuoden tavoin ennätyksiä. Nykyisillä yhteistyöbaareilla on järjestäjän mukaan mahdoton kasvattaa enää osallistujamääriä. ”Baareihin ei yksinkertaisesti enää mahdu porukkaa”, Neuvonen kertoo. Tänä vuonna virallisia rastipaikkoja oli reilu 30 ja jatkopaikkoja 5. Jonot jatkopaikkoihin olivat pitkät, miksei jatkopaikkoja ollut enemmän? ”Ensi vuotta ajatellen tulisi jatkopaikkasopimuksia tehdä lisää, jotta tapahtuma voisi kasvaa entisestään. Jonoilta ei voi luonnollisesti välttyä, kun suuri väkimassa pyrkii samoihin aikoihin loppubilepaikkoihin”, Neuvonen harmittelee. Tehtävän kiireellisyyttä nostetaan, kun korvanappiin kerrotaan epäilys tekijän HIV-positiivisuudesta. Kaasujalka alkaa painaa ja pian ohitsemme kiitää toinen partio matkalla samaan kohteeseen. Siniset valot risteilevät pimeydessä ruskaisia puita vasten. Hetkessä 20 kilometriä on taittunut ja nopea käännös vasempaan saa turvavyön painautumaan voimakkaasti kylkeäni vasten. Nyt on kiire, nyt ei leikitä. PeriLLä tiLAnne on onneksi rauhoittunut. Uhrilla on kaksi katkennutta hammasta ja tekijä on poistunut paikalta. Henkilöllisyys on poliisin tiedossa, eikä miehen uskota olevan enää vaaraksi. ”Juoppojen keskinäinen välienselvittely, toinen partio tekee rikosilmoituksen pahoinpitelystä”, Hänninen kertoo. Kuusitoista vuotta poliisina toiminut tietää alkoholin haitat, huumeista puhumattakaan. ”Jyväskylässä huumeet näkyvät katukuvassa, jos vain osaa katsoa. Ennen narkkarit touhusivat kodeissaan, mutta nyt heitä näkyy päiväsaikaan pyörimässä keskustassa. Opiskelijoiden ongelma huumeet eivät ole, vaan yleensä käyttäjät ovat toimettomia, joilla menee muutoinkin huonosti.” Matkalla Jyväskylään käymme hiljentämässä nuorisoporukan Tikkakosken ytimessä. ”Kukaan ei tietenkään ole huudattanut stereoita, kuten on ilmoitettu”, Hänninen ennakoi hymyillen mennessään jututtamaan autoa vasten nojailevia tupakoivia nuoria. Bingo! Mitään musiikkia ei ole kuulunut poikien korviin koko iltana, tietenkään. VirkAPukuinen yLikonstAAPeLi on rento mies. Rupattelutaito lienee yksi poliisikokelaiden pääsyvaatimuksista. Oliko poliisikoulussa opiskelijabileitä? ”Omistani on aikaa, mutta kyllä niitä pippaloitakin oli. Pääasiassa meillä kuitenkin oli työhaalarit yllä”, Hänninen kertoo verkkaisen iloisesti. Kuulostaa siltä, että päivänvaloa kestämättömiä juttuja on myös niissä bileissä tapahtunut. Hännisen mukaan Kortepohjan ylioppilaskylä ei ole poliisin silmissä ”paha paikka”. Enemmän työllistävät tietyt toiset opiskelija-asuntolat, joissa meteli karkaa useasti. ”Toiset juhlivat ja toiset haluaisivat lähteä aamulla kouluun. Asuntoloita on joka puolella kaupunkia. En täsmennä pahimpien sijaintia.” sAAVumme tAkAisin Appron sydämeen ja hämmästymme jatkopaikkojen jonoja. ”Onpa vain jono Londoniin! Ei tuollaista ole koskaan viikonloppuisinkaan ollut.” Samanlainen jono Gigglin Marliniin ja Escapeen. 5 000 ihmistä ja viisi jatkopaikkaa tekee 1 000 opiskelijaa jatkopaikkaa kohden. ”Jotakin jo itkettää”, Hänninen vinkkaa punahaalarista naista. Ilta alkaa siis jo kääntyä laskuun. Kyllä minuakin itkettäisi moisessa jonossa vartominen. Kello lyö puolen yön. Poliisin ikkunaan koputetaan. ”Vakihöpöttäjä koputtelee”, Hänninen sanoo ennen kuin aukaisee ikkunan. ”Iltaa iltaa. Aion lähteä kotiin seuraavalla linja-autolla”, päihtynyt vanhempi herra sopertaa ylpeänä. ”Teeppä tosiaan niin. Se on hyvä suunnitelma”, Hänninen kannustaa ja mies jatkaa matkaansa hoiperrellen. ”Osan on vaikea mieltää, ette teemme töitä, kun täällä keskustassa kökimme. Tarkkailemme ja otamme vastaan hälytyksiä. Ei meillä ole aikaa jutella turhanpäiväisiä. Aina ei jaksa hymyillä kuvia ottaville rupattelijoille ja moni saa meistä tylyn kuvan…” Lause keskeytyy, kun korvaan tulee ilmoitus 11-vuotiaasta kateissa olevasta pojasta. Poika on sijoitettuna perheessä ja pyörii tiettävästi vanhempien poikien matkassa. ”Elämän lähtökohdat eivät ole kaikilla samat”, Hänninen pohtii. Karua, kuinka toisten juhlan aikana toisilla on suuri huoli. Ajamme keskustan tukkoisista puhelinkentistä syrjemmäs ja Hänninen soittaa sosiaalipäivystäjälle ilmoituksesta: ”Onko tietoa, mistä poikaa voisi etsiä?” Poika on kateissa jo neljättä kertaa viikon sisällä. Siksi etsintöihin ei nyt ryhdytä, pojalla ei ole hengenvaaraa. Aamulla asian selvittelyä jatketaan. AAmu koittAA pian haalarikansallekin, mutta nyt juhlat ovat parhaimmillaan. Kadulla jaetaan rakkautta halauksin. Joku hyppää toisen selkään ja Hänninen aavistelee kohta jotain sattuvan. ”Älyväläykset ovat humalassa mitä ihmeellisimpiä. Alkuillasta joku haalariporukka melskasi liikennemerkin kanssa. Poliisin vinkkelistä yliopistolaiset kuitenkin keskittyvät enemmän opiskeluun kuin juhlimiseen.” Tuota en juuri tuolla hetkellä olisi voinut allekirjoittaa, mutta huojentuneena hyppään auton kyydistä pois ja vinkkaan Hänniselle: ”Tapahtumaköyhää iltaa teille! Toivottavasti ei enää tavata!” Helsinkiläisellä Matti Änköllä on viitassaan ja haalareissaan yhteensä 4078 haalarimerkkiä. Kuusi niistä on Kauppakadun Approsta. Mies on fuksi vuodelta 1987 ja hänellä on yhä ensimmäisen tutkinnon opintotukia nostamatta. Kerättävien leimojen määrä kasvaa uusilla suorituskerroilla. Vaatimukset ovat naisilla maksimissaan 17 juomaa ja miehillä 19. Übertohtoreita tavattiin tänäkin vuonna Approssa kymmeniä.
Asuntomme on suunniteltu opiskelijoille! Koasilla kaikki asumismenot sisältyvät vuokraan; sähkö, vesi, tietoverkko ja pesutupa. Vuokrataso on edullinen. Lisäksi asunnoissa on nopeat tietoliikenneyhteydet. Yksiöt 886 yksiötä eri puolilla Jyväskylää. soluAsunnot Soluasuntoja sekä yksin muuttavalle että kimppakämppään haluaville. Soluissa asuu 2 – 4 opiskelijaa. perheAsunnot Perheasuntoja pariskunnille sekä lapsiperheille. Toisen hakijoista tulee olla opiskelija. Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 820 4444, asiakaspalvelu@koas.fi www.koas.fi ASunToJen PohJAKuVAT, hinnAT JA hAKeminen: www.koas.fi LöydäT meidäT myöS fAcebooKiSTA! www.facebook.com/koas.fb Opiskelijakoti on KOAS ASU NIIN KUIN ELÄT. Laadukkaita vuokra-asuntoja elämän eri tilanteisiin. Tutustu asuntotarjontaamme ja täytä hakemus. www.avara.? Me etsimme sinulle sopivan kodin. Asuntojen vuokraus: ASUMISEN ILOA LÄPI ELÄMÄN. Ovenia Isännöinti Oy Lyseonkatu 4 40100 Jyväskylä puh. 0201 774 804 Haku alkaa NYT! HARVOIN TARJOLLA! Kortepohjan ylioppilaskylän Rja S-talojen peruskorjaus valmistuu vuoden loppuun mennessä! Hakuaika 13.-31.10.2014. Hakuohjeet www.kortepohja.fi. Koteja kaveruksille, pareille ja perheille! Tarjolla: 2h + k, 3h + k, 4h+ k www.kortepohja.fi Keskustaan lyhyt matka! Opiskelemaan lyhyt matka! Monta urheilumestaa lähellä! Kauppaan lyhyt matka! Bussit kulkee hyvin! Baariin lyhyt matka! Kotiin lyhyt matka! Kaverit lähellä! Muista myös nämä!
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2014 Ohi syyskuun läpi repaleisen lokakuun kaipuun kaljakori kilisee. Yli taivaan päivät niinkuin varisparvi raahautuu. Menot Odotettu paluu lavoille Siinä on jotain hienoa, kun artisti palaa kuoleman porteilta sittenkin vielä näyttämään, että täältä pesee. 1970-luvun lopulta lähtien soolouraa tehneen Riki Sorsan hitit Muuttohaukka, Haaveissa vainko oot mun, Myrskyn silmä ja Reggae OK ovat jokaiselle tuttuja radiosta kuluneen 30 vuoden aikana. Sorsan levy Kellot ja peilit oli Suomen ensimmäinen CDjulkaisu vuonna 1985. Vuonna 2006 raspisesta äänestään tunnetulla suosikkilaulajalla havaittiin kurkkusyöpä. Laulu-uran piti olla siinä, mutta mutta mies selätti syövän ja palasi lavoille jo pari vuotta myöhemmin raittiusja urheiluseura Zoom Ry:n 45-vuotisjuhlissa. 18.10. kaupunginkirjaSto HaluaiSitko tietää enemmän Reilusta kaupasta ja siitä, miten sitä voi edistää? Haluatko kuulla Reilun kaupan kaupungin arvonimestä? Kiinnostaako vaatetuotannon (epä)eettisyys? Kaupunginkirjastolla lauantaina kello 14-16 järjestettävässä Reilun kaupan iltapäivässä keskustellaan näistä aiheista. Ilmoittaudu etukäteen Facebookissa! 31.10. aalto-Sali ”Saatuani takaisin laulun lahjan palasin menneisiin vuosikymmeniin. Nyt tunnen olevani valmis tulkitsemaan näitä lauluja, jotka kuuluvat meidän kaikkien musiikilliseen perinteeseen”, sanoi Riki Sorsa jatsillisia evergreenejä sisältävästä, vuonna 2013 julkaistusta levystään Kun tunnet rakkauden. kampuS kino petteRI KaLLIomäKI aRVoSteLee ILoKIVen tuLeVIa näytöKSIä Henkien kätkemä Hayao miyazaki, 2001 ti 14.10. klo 19.00 Liisa ihmemaassa animetyyliin: koulutyttö eksyy henkimaailmaan ja kohtaa loputtoman määrän viehättäviä satuolentoja ja koukeroisia ongelmatilanteita noidan ylläpitämässä kylpylaitoksessa. Miyazakin hienoimpiin lukeutuva teos on ehtymätön inhimillisen mielikuvituksen aarreaitta. arvosana: 5/5 KAVI*: Pukin sarvi metodi andonov, 1972 ma 20.10. klo 18.00 ällistyttävä 1600-luvulle sijoittuva bulgarialaisepookki kertoo vuohipaimenesta ja tämän tyttärestä, jotka taittavat yhteistä, katkeraa taivalta kostaakseen perheen äidin murhan. Balkanisoidussa länkkärissä on ennen kaikkea kyse perverssin sukulaisuussuhteen kuvauksesta, jossa omistushalun, tukahdutetun seksuaalisuuden ja insestin aiheet lyövät kättä. arvosana: 5/5 näytöKSen aLKuKuVana eSItetään yLIoppILaS pöLLöVaaRan KIHLauS (eRKKI KaRu, 1920). Borgman alex van Warmerdam, 2013 ti 21.10. klo 19.00 oudot henkiolennot iskevät porvarisperheen elämän palasiksi tässä hollantilaisessa mysteeritrillerissä, jonka tarina on periaatteessa rakennettu koukuttavasti – mutta jonka vasemmistolainen toiveuni alhaalta ylöspäin suuntautuvasta kostosta viedään läpi sen verran suoraviivaisesti, että katsojan käy lähinnä sääliksi rikkaita juppipäähenkilöitä! tämä tuskin oli elokuvantekijöiden tarkoitus... arvosana: 2/5 liSäkSi oHjelmiStoSSa: ma 13.10. klo 19.00 Clouds of Sils maria (assayas) ma 27.10 klo 19.00 night of the Living Dead (Romero) ti 29.10. klo 19.00 magic in the moonlight (allen) *KanSaLLInen auDIoVISuaaLInen InStItuuttI 30.11. Saakka jyväSkylän taidemuSeo HelSingin Sanomiin ottamistaan kuvista tunnetun mestarivalokuvaaja Hannes Heikuran Zone on Jyväskylän taidemuseon syksyn päänäyttely. Kahdesta mustavalkoisesta sarjasta Dark Zone ja We Walk Alone koostuvaa näyttelyä taustoittaa videohaastattelu, jossa Hannes Heikuraa haastattelee taidehistorioitsija Asko Mäkelä. 19.10. paviljonki SuoSikkiyHtye Haloo Helsingin Kiitos ei ole kirosana -konserttisalikiertue rantautuu Jyväskylän paviljonkiin hassusti sunnuntai-iltana. yli 500 keikkaa viime vuosina heittänyt bändi osaa hommansa ja pukeutuu hyvin. tekstit Menot-setä Vuonna 2013 pitkän linjan viihdyttäjä palasi isosti julkisuuteen evergreenejä sisältävällä albumillaan Kun tunnet rakkauden, joka hurmasi niin kuulijat kuin kaiken nähneet kriitikotkin. Konsertissa evergreenit heräävät eloon vieläkin sykähdyttävämmin. Jatsahtavat sovitukset ja Sorsan elämää nähnyt tulkinta vievät kuulijansa matkalle aikaan, jolloin Suomi oli mustavalkoinen ja lenkkimakkara ainut tunnettu vihannes. onko tämä taidetta vai vain pompöösiä viihdettä? mitä saa nuori ihminen näistä Sorsan, Loirin, Paula Koivuniemen tai Edu Kettusen kaltaisista instituutioista? moni luulee tietävänsä vastauksen kysymättä. 18.10. muSta kynnyS oikein miellyttävä vaihtoehto hirttäytymiselle tai murheessa yksin vellomiselle perjantai-iltana. Vuonna 2011 debyyttialbuminsa julkaisseen Mirel Wagnerin (s.1987) tunnelmallista folkmusiikkia on verrattu muun muassa Leonard Coheniin, Nick Caveen ja Joanna Newsomiin. Tämän naisen surusävyisissä ja koskettavissa lauluissa on terapeuttista voimaa ja puhuttelevuutta. 18.10. ylä-rutH ylä-rutHilla kannattaa käydä muunkin kuin opiskelijoille 50 senttiä maksavan kahvin vuoksi. Suomen lisäksi ympäri eurooppaa ja amerikkaa keikkaillut Jo Buddy on sen kaliiperin bluesukko, että tokko tästä maasta paljon parempia edes löytyy. Jo´ Buddylle blues on iloa. Jokainen hänen eleensä on merkitystä täynnä. 18.10. jyväSHovi menot-Setä oli, että “Hä!?”, kun huomasi hipsteri-uskottavan hiphop/R&B/ kantri-artisti Stigin esiintyvän Jyväshovin tansseissa. edelliset esiintyjät kyseisessä paikassa ovat olleet Frederik ja Marita Taavitsainen yhtyeineen. onko tämä nyt sitä campia? no, kaipa ”punavuoren R. Kellynäkin” tunnettu mies on sen verran cross-over ja all-around, että saa viikset vipattamaan vauvasta vaariin ja äidistä tyttäreen. aKI RouKaLa JyRKI KaLLIo 19.10. lillukka nyyti ry:n päihteettömissä hengailuilloissa on tarjolla rentoa yhdessäoloa, hengailua ja pientä naposteltavaa. olet tervetullut sellaisena kuin olet, kukaan muukaan ei välttämättä tunne ketään. Hengailuiltoja järjestävät yhteistyössä Jyy, JamKo ja KoaS asuVa. HanneS HeIKuRa 25.10. lutakko nyt jytiSee! Lutakossa toista kertaa järjestettävällä Boneless Clubilla kuullaan ja nähdään tamperelainen punk-rockbändi Kaupungin Valot sekä jyväskyläläiset murhediskoyhtye Submission ja 1990-luvun grunge/alternative/pop-linjalla operoiva Seed Husk. 21.10. vakiopaine Halpaa kaljaa ja runoutta -iltojen konsepti on sellainen, että ensin kutsuvieras-runoilija lämmittelee yleisöä ja sitten lava on vapaa kelle tahansa, joka haluaa lausua mitä tahansa sanataidetta millä tahansa kielellä. ”OleN Nyt SiNut itSeNi ja jumalaN KaNSSa. eN pelKää eNää OiKeaStaaN mitääN.” Syövästä parantunut, paluun konserttilavoille tehnyt laulaja Riki Sorsa Seurakuntalainen-lehden haastattelussa huhtikuussa 2013.
Tervetuloa verenluovutukseen: Jyväskylän veripalvelutoimisto, Kalevankatu 8, ma, ti, to 12–18, ke, pe 11–16 Tule tutustumaan verenluovutukseen, saat haalarimerkin! Sinä voit pelastaa elämän. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. 0800 5801.
Helpotus 15 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2014 Yliopiston salatut Missä on lepohuone? tabletit: Pääkirjastolta opiskelijat voivat lainata iPadin käyttöönsä kahdeksi viikoksi kerrallaan. Lainattavat tabletit on tarkoitettu ensisijaisesti eaineistojen käyttöä varten. Kirjaston lepohuone: Yliopiston pääkirjaston toisessa kerroksessa sijaitsee lepohuone, jonne voi hetkeksi eristäytyä kirjaston hälinältä. Huoneesta löytyy työpöydän lisäksi sänky kurssitehtävien uuvuttamia opiskelijoita varten. Kirjastotyöntekijät avaavat lepotilan lukitun oven pyydettäessä. KirjatilauKset: Kirjasto voi pyynnöstä hankkia kokoelmista puuttuvia teoksia. Ainakin opinnäytetöiden tekemiseen opiskelijoiden tarvitsemia teoksia kirjasto hankkii mielellään. Kannattaa siis rohkeasti kysyä, mikäli jotakin kirjaa ei hyllystä löydy. pressDisplaY: Kirjasto tarjoaa opiskelijoille pääsyn PressDisplay-sanomalehtitietokantaan, jossa voi lukea näköislehtiä ympäri maailman. PressDisplayssa voi lukea esimerkiksi päivän The Guardianin tai Los Angeles Timesin – tai vaikka Bhutan Timesin. Vpn-YhteYs: Yliopiston verkkoon sidottuihin palveluihin, kuten omiin yliopiston koneilla säilytettäviin tiedostoihin, on mahdollista päästä käsiksi myös etänä. VPN-yhteysohjelmalla voi ottaa yhteyden yliopiston verkkoon myös ulkomailta käsin. Samalla voi kiertää netin aluerajoituksia, ja katsoa vaikka Yle Areenan suomalaisille tarkoitettuja sisältöjä vaihdossa ollessaan. KotisiVut: Opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä omat kotisivunsa ja laittaa ne yliopiston palvelimen kautta verkkoon esille. Sivujen osoite on muotoa http://users.jyu.fi/~käyttäjätunnus. Sivut voi rakentaa mielensä mukaisiksi, kunhan ne noudattavat yliopiston tietojärjestelmien sääntöjä. Sivuja ei siis saa käyttää kaupalliseen tai poliittiseen tarkoitukseen, ja niiden on oltava tekijänoikeusmääräysten mukaiset. oiVa-harjoitusohjelMa: Psykologian laitos on kehittänyt yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa Oiva-mobiilisovelluksen, joka pyrkii lievittämään opiskelijoiden stressiä sekä parantamaan elämänhallintaa ja hyvinvointia. Oiva sisältää harjoituksia, jotka perustuvat hyväksymisja omistautumisterapian menetelmiin. Ilmainen harjoitusohjelma on ladattavissa App Storesta sekä Google Play -sovelluskaupasta. KarttapalVelu: Kampuksen remonttien eksyttämät opiskelijat voivat paikantaa itsensä kartalle yliopiston kampuskarttapalvelun avulla. Osoitteesta navi.jyu.fi löytyvästä palvelusta voi myös etsiä yliopiston opetusja työtiloja, joiden sijainnit näytetään rakennusten pohjapiirroksissa. liiKuntaVälineet: Opiskelijat voivat lainata Yliopistoliikunnalta päiväksi kerrallaan välineitä muun muassa jalkaja pesäpalloon, salibandyyn ja mölkkyyn. Yliopistoliikunnan kautta opiskelijaryhmät voivat varata käyttöönsä Seminaarinmäen U-rakennuksen edessä sijaitsevan Kampuksen kentän. Hiekkakentältä löytyy valmiiksi neljä jalkapallomaalia. KonneVesi-apuraha: Gradun tai väitöskirjan tekijöillä on ympäri vuoden mahdollisuus hakea täysihoitostipendiä Konnevedelle. Rehtori myöntää apurahan yhden tai kahden viikon mittaiseen retriittiin Konneveden tutkimusasemalla, noin 65 kilometrin päässä Jyväskylästä. Rauhallisessa ympäristössä vietetyn ajan on tarkoitus vauhdittaa tutkielman tekoa. apua. Listasimme yliopiston palveluja, joiden olemassaolosta et ehkä vielä tiennyt. teksti Petra Nykänen kuva Perttu Puranen
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2014 J yväskyläläinen lauluyhtye Må Pyton esittää Monty Python -komediaryhmän lauluja suomeksi käännettynä. Viimeisen kolmen vuoden aikana yhtye on esiintynyt muun muassa Yläkaupungin Yössä ja Jyväskylän Kesä -kaupunkifestivaaleilla. Edellisen julkisen konserttinsa Må Pyton teki Helsingissä Kansallisteatterin Lavaklubilla. Vaikka laulut ovat peräisin Monty Pythonin sketseistä ja elokuvista, ovat kaikki kappaleiden suomennokset Må Pytonin omaa käsialaa. Myös humoristisella lavaesiintymisellä on tärkeä osansa lauluyhtyeen esityksissä. Jylkkäri kutsui yhtyeen jäsenet Matti Kortetin, Aleksi Keurulaisen, Aimo Laitamon ja Janne Maunun sekä käännöksistä ja ohjauksesta vastaavan Antti Viitamäen pyöreän pöydän ääreen kertomaan, mistä tässä kaikessa oikein on kysymys. Miten Må Pyton sai alkunsa? Matti: ”Olin kamarikuoro Cantinovumin kanssa Reykjavikissa vuonna 2010, kun satuimme kuoron toisen tenorin Arto Pylvään kanssa rupattelemaan ennen keikkaa. Jotenkin erityisemmin ponnistelematta eteemme materialisoitui ajatus siitä, että Monty Pythonin musiikkia pitäisi tehdä mieskvartetilla. Ne suunnitelmat menivät tosin pieleen, koska tässä matkan aikana on vaihtunut jäsenmäärä, kieli ja oikeastaan kaikki muukin.” We Want må (pyton) LAULUYHTYE. Kolme vuotta sitten ensiesiintymisensä tehnyt lauluyhtye Må Pyton näyttää, kuinka kuiva brittihuumori toimii suomeksi käännettynä. Yhdeksänhenkinen jyväskyläläisryhmä on esiintynyt myös itse Monty Pythonin lämppärinä. Ainakin tavallaan. teksti Arimo Kerkelä kuva Perttu Puranen luulen, että voisimme vielä vähän kaivaa mutaa kuopan pohjalla. Miksi juuri Monty Python? Matti: ”Miksi ei? Huonompiakin ideoita on.” Aleksi: ”Mulla ei tule kyllä yhtään mieleen.” Aimo: ”No kuvitelkaa vaikka lauluyhtye laulamassa Kummelia englanniksi.” Aleksi: ”Sivuprojektin paikka?” Monty Pythonin ensimmäiset sketsit nähtiin 45 vuotta sitten. Kokoonpano lopetti jo oman uransa tämän kesän teatteriesityksiin. Vieläkö Monty Pythoniin riittää ihmisillä kiinnostusta? Janne: ”Mä olen ainakin hämmästynyt siitä, kuinka paljon keikoilla on ihmisiä jotka osaavat pitkiä pätkiä ulkoja. Monty Pythonin arvostus on edelleen hämmästyttävän suurta.” Antti: ”Ihmiset tietävät jopa näitä lauluja. Ei tunnisteta vain melodioita, vaan tiedetään mitä niissä lauletaan.” Aleksi: ”Ja mehän saimme oikein hyvää promoa sen kautta, että ne herrat päättivät vetää viimeisen kiertueensa.” Aimo: ”Olimme siis Jyväskylän Fantasia-elokuvateatterissa keikalla ennen Monty Pythonin viimeistä esitystä. Vedimme aulassa pari biisiä.” Matti: ”Voidaan siis sanoa, että lämppäsimme Monty Pythonia. Se ei ole paljon liioiteltu.” Millaista porukkaa teidän konserteissa käy? Aimo: ”Meidän kaverit.” Aleksi: ”Mulla ei ole kavereita, niin eivät ne kyllä käy.” må pyton vasemmalta oikealle: aimo laitamo, janne maunu, matti kortet, ville heilala, joonas Rantala, aleksi keurulainen ja mika lahtinen. kuvasta puuttuvat jarkko laitinen sekä timo laakso, joka soitti kesken kuvauksen ja ilmoitti myöhästyvänsä harjoituksista. Må PYTon z z Vuonnaz2011zensiesiintymisensäz tehnytzjyväskyläläinenzlauluyhtye. z z EsittääzMontyzPythonz-komediaryhmänzlaulujazominazsuomenkielisinäz käännöksinään. z z Tehnytzyhteensäzhiemanzyliz20zkeikkaa.
Pika-arviot 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2014 teksti Arimo Kerkelä kuva Perttu Puranen Kun sanat pettävät Helmi KeKKonen: Suojaton (Siltala) Isa on poikkeuksellisen hiljainen lapsi, jonka sisäinen maailma on muille salaisuus. Suurennuslasin alla on erityisesti perheen sisäinen dynamiikka. Isä, äiti ja veli suhtautuvat Isan erilaisuuteen kukin omalla tavallaan, mutta jokainen odottaa tytöltä jotain. Isan hiljaisuus tuntuukin olevan ongelma ennen kaikkea muille. Mutta kumman oikeastaan kuuluisi sopeutua: ympäröivän maailman vai yksilön? Suojaton on vähäistä sivumääräänsä painavampi romaani. Monilta osin teos muistuttaa päähenkilöään: se ei julista kovaan ääneen totuuksia vaan avautuu hitaasti, kunhan on tarpeeksi kärsivällinen. Vaivattomasti soljuva kieli puhaltaa rujoihinkin hetkiin tiettyä kauneutta. Irina Herneaho Suomalaisen unelman jäljillä anna-leena HärKönen: KaiKKi oiKein (otava) Eevin ja Karin kupongille osuu miljoonien arvoinen lottorivi. Alkushokin jälkeen voitto tuntuu siunaukselta, mutta pian he saavat tuta äkkirikastumisen kirot, alkoholismi ja luottamuspula kun ovat murskaavia myös kalliissa omistusasunnossa. Lottovoiton kääntöpuoli on aiheena jo kulunut, mutta tästä huolimatta Härkösen uutukainen on koukuttavaa luettavaa. Kirjan sivuille on tallennettu useita arjen oivalluksia sekä mainioita kielellä kikkailuja. Kaikki oikein kannattaa ehdottomasti lukea, mutta kannattaa varautua myös siitä tarttuvaan lottokuumeeseen. Kyllähän sitä itse nyt miljoonien eurojen kanssa oppisi elämään. Laura Kuivalahti Huutoa YaHYa HaSSan: runot. (liKe, Suom. Katriina Huttunen) ”OTTAKAA MINUT VIIMEINKIN VANGIKSI” Pari sataa sivua kapiteeleilla kirjoitettua julistusta siitä, millaista on olla maahanmuuttajan jälkeläinen Tanskassa. Ghetossa elävän pojan elämässä rukoukset minareetissa vaihtuvat silmänräpäyksessä pankkiryöstöihin ja diilerin hommiin. Vankilassa on aikaa kirjoittaa runoja, koska ei tarvitse pelätä väkivaltaa. Millaiselta näyttää pojan tulevaisuus tiukan islaminuskon ja pohjoismaisen halukapitalismin ristipaineessa? Tulevaisuutta ei ole. Elämä on kuluva hetki: tarkkailuluokka, vankila ja suljettu osasto. Suoraselkäisyyden osoittaa se, että runoilijan sädekehä ei sovita omia tekoja. Oman identiteetin eri puolet paljastavat inhimillisyyden. Mutta onko itsekunnioitus mahdollista? Jos on, niin kenelle näissä olosuhteissa? Näemme pohjoismaalaisen hyvinvointivaltion toisen puolen. Riikka Ala-Hakula Aimo: “Mulla on hirveästi sukulaisia.” Aleksi: “Sukulaiset eivät ole uskaltautuneet konsertteihin. Eli ei siellä kyllä kukaan käy.” Antti: “Vain ihmisiä, jotka ovat päätyneet jotenkin sateelta suojaan.” Må Pyton aloitti esiintymisen syksyllä 2011. Mitkä ovat olleet teidän tähänastisen uranne kohokohtia? Aleksi: “Esiintyminen Kansallisteatterissa ja Monty Pythonin lämppääminen. Ehkä nämä. Matti: ”Osuvat vielä molemmat samalle vuodelle, että tämä on siinä mielessä ollut hyvä vuosi.” Aleksi: “Kyllä tämä menee ehdottomasti top viiteen Må Pytonin vuosista.” Kuinka tärkeä lavashow on teille musiikin lisäksi? Janne: ”Uskaltaako sitä sanoakaan, mitä mittasimme viimeisissä treeneissä ennen Kansallisteatterin keikkaa? Meillä oli tunti ohjelmaa, josta puoli tuntia oli musiikkia ja puoli tuntia jotain muuta. Eli kyllä se on aika tärkeä.” Aleksi: ”Vaikka miten hyviä biisejä ne onkin, niin kyllä ne vaativat tietyn liiman siihen väliin. On yllättävän hauskaa tehdä sitä ei-musiikillista osastoa.” Matti: ”Sekin on yksi pieleen menneistä asioista. Alkuvaiheessa piti olla Monty Python -coveryhtye ja ehkä vähän normaalia hauskempia välispiikkejä, mutta siitä on lähdetty rönsyilemään todella kauas.” Mitä tulevaisuuden suunnitelmia teillä on? Matti: ”Pidämme suunnilleen samaa linjaa kuin tähänkin asti. Yritämme nitkutella vähän lisää biisejä ohjelmistoon ja harjoittelemme vanhoja paremmiksi.” Aleksi: ”Ja vähän typerämpiä vitsejä jos vielä keksittäisiin. Olemme jo aika typeriä keksineet ja esittäneetkin, mutta luulen että voisimme vielä vähän kaivaa mutaa kuopan pohjalla.” Matti: ”Ruopataan.” Aimo: ”Tulevaisuuden suunnitelma ruopata!” Matti: ”Se on meidän seuraavan konsertin nimi. Må Pyton – Ruopataan!” montY PYtHon z z Vuonnaz1969zaloittanutzbrittiläinenzkomediaryhmä. z z Tunnetaanzparhaitenzvuosinaz19691974ztehdystäzMontyzPythoninzlentäväz sirkusz-sketsisarjastazsekäzelokuvistaan. z z Tekizlyhyenzpaluunzteatterilavallezviimezkesänä.zRyhmänzviimeinenzjäähyväisesiintyminenznäytettiinzsuoranazlähetyksenäzuseissazelokuvateatterissaz ympärizmaailmaa.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2014 Ylioppilaskunta 18 Ma 27.10. Kasvislasagne* Sitruunainen turskaleike, jugurttikastike* Jauhelihapyörykät Ti 28.10. Kasviskiusaus* Lohipyörykät Chili con carne* Ke 29.10. Kesäkurpitsaherkku* Mausteinen broileripata* Porsaanleike, sinappikastike To 30.10. Porkkanasosekeitto* Chilikala Täytetyt jauhelihaohukaiset* Pe 31.10. Kasvispyttipannu Värikäs uunikala* Jauhemaksapihvit* Ma 20.10. Kasvisohukaiset, tomaattitimjamikastike Bordelaisekala* Kebabwokki* Ti 21.10. Feta-pinaattipiirakka Broilerikookoskeitto* Intialainen lihapata* Ke 22.10. Linssikastike, riisi* Paistettu kala Meksikolainen lihapata* To 23.10. Kesäkurpitsavuoka* Pestoinen uunikala* Jauhelihapihvi, tomaattikastike Pe 24.10. Kasviskolmiot, tomaattisalsa* Tonnikalakastike, spagetti* Kinkkupizza Ma 13.10. Kasvissosekeitto* Sitruunasei* Jauhelihalasagne Ti 14.10. Kasvispizza* Kalaleike Yrttikalkkunakastike* Ke 15.10. Kasviscurry* Intialaista currykalaa* Jauhelihakastike intialaiseen tapaan Mulligatawny eli mausteinen broilerikeitto To 16.10. Täytetyt kasvisherkkusieniohukaiset* Broilerikiusaus Pippurinen porsaskastike* Pe 17.10. Bolognan soijakastike, spagetti* Savukalakastike, spagetti* Tulinen lihapata* iloKiven ruoKalisTa 13.10.–31.10 vKo 44 vKo 43 vKo 42 Kyllä MielesTäni saa. Tärkeää on, että erotetaan mainonta selkeästi JYYn omasta viestinnästä, ja erottamisen pitää olla sellaista, että tyhmempikin opiskelija sen tajuaa. Toki luotan tosi paljon meidän opiskelijoiden medialukutaitoon, enkä usko, että he sekoittavat näitä kahta asiaa keskenään. Jos esimerkiksi Keski-Suomen Osuuspankilta tulee viestiä, että ”hae opintolainasi meiltä”, niin tehdään selväksi, ettei viesti tule JYYltä, vaan ihan selkeästi KSOP:lta. On JYYn ammattitaitoa, että viestit saadaan eriteltyä ja lähtemään oikein. yhTäKKiä ei tule mieleen mitään todella pahaa yhtiötä, jonka kanssa ei voisi yritysyhteistyötä tehdä. Totta kai olisi hyvä jos yritysten toiminta liittyisi jollain tavalla opiskelijan intresseihin, että siinä molempien intressit kohtaavat sopimusta tehtäessä. Myykö JYY itsensä liian halvalla, siitä oli aika paljon puhetta edustajiston kokouksessa. Sanoisin, että tämä ensimmäinen sopimus oli sellainen, että jostain piti aloittaa. Ja näen sen hyvänä aloituksena. Kyseessä on vuoden mittainen sopimus, ja sen jälkeen voidaan katsoa, ollaanko oltu yhteistyöhön tyytyväisiä. Näen tämän sopimuksen mahdollisuutena. Tämä pelottelu on mielestäni vähän hassua. Miksi aina pitää pelätä pahinta? Onko se tästä suomalaisesta kansanluonteesta kiinni vai mistä, että aina vedetään peitto korville ja mennään kotiin nukkumaan? MiTä TuoTa KSOP:n kanssa tehtävän sopimusluonnosta katselin, niin se JYYn kautta tuleva mainonta oli hyvin satunnaista, ja ihan pari kolme kertaa vuoteen tulisi jotain. Jos siitä joku vetää herneet nenään, näkisin, että se on hänen ongelmansa. Tokihan mainostuksen voi blokata erinäisillä tavoilla, jos siltä tuntuu. Näen, että se on hyvin marginaalinen osa jäsenistä, jota JYYn kanavien kautta tuleva mainonta vieraannuttaisi ylioppilaskunnasta. ylioPPilasKunnan perusviestinnässä mainonta ei saa näkyä. Tapahtumissa ja kalentereissa viestinnän näkyminen on ok, mutta silloin, kun JYY viestii omista kannoistaan tai linjoistaan, siihen ei saa sotkea mainontaa. JYYn pääpointti on kuitenkin se edunvalvonta. Jos tulee liian paljon mainoksia, pääsisältö hukkuu. Vaikka KSOP:n kanssa tehdyssä sopimuksessa on mainoksia kauhean vähän, on kuitenkin sanottu, että ”tämä on alku”. JYYn linja ei ole opintolainapainotteinen, ja Osuuspankin yhtenä viestinä on, että heiltä kannattaa ottaa opintolainaa. Ne ovat ristikkäiset asetelmat, kun JYYn tavoitteena on kuitenkin se, ettei kenenkään tarvitsisi elättää itseään lainalla. Ihmisillä on erilaisia kipukynnyksiä, mutta mielestäni vaikka muutaman euron jäsenmaksun korotus sen takia, ettei olisi yhtään mainoksia, tuskin haittaisi. Monen mielestä varmaan ne mainoksetkaan eivät tietysti haittaisi. eneMMän PiTäisi miettiä, mihin suuntaan halutaan lähteä. Yritysyhteistyö ei ole pahasta, mutta täytyisi miettiä, minkälaista se on, mille tasolle JYY haluaa mennä ja missä menee mainosten näkyvyyden ja uskottavuuden raja. Tähdätäänkö me pikkusoppareihin, joilla annetaan jonkinlaista näkyvyyttä yrityksille, mutta jotka kuitenkin ovat niin sanotusti taskurahoja JYYlle? Vai halutaanko me oikeasti, että sopimus vaikuttaa jäsenmaksuun? Silloin sen mainosten näkyvyyden pitäisi olla tosi isoa. Minun mielipiteeni on se, että olisi pitänyt miettiä enemmän strategiaa. On turha puhua mistään jäsenmaksukorotuspaineesta, kun tämä on kuitenkin pikkurahaa. KsoP:n Kanssa tehtyä sopimusta en pidä kovin hyvänä. Tämä on alku, mutta minkälaisen alun se sitten antaa tälle koko yritysyhteistyölle? eeTu heisKa JYYn eduSTaJISTon VaraJäSen, JYVäSKYLän KoKooMuSoPISKeLIJaT, VaLTIo-oPIn oPISKeLIJa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta aloitti äskettäin kiistellyn yhteistyön Keski-Suomen Osuuspankin (KSOP) kanssa. Sopimus antaa pankille mahdollisuuden mainostaa JYYn viestintäkanavilla. Kysyimme ylioppilaskunta-aktiiveilta, millainen yritysyhteistyö on sopivaa. Saako yritysten mainonta näkyä JYYn viestinnässä? annaKaisa varjus JYYn eduSTaJISTon JäSen, GrönIonI , PSYKoLoGIan oPISKeLIJa TäLLä PaLSTaLLa eSITeTään KaKSI näKeMYSTä aJanKoHTaISIIn KYSYMYKSIIn. KaKsi KanTaa Mainontaa vai ei?
19. sivun kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2014 self-made-juttuja muusikko. Mascara-yhtyeen Sari ”Sakke” Wallenius opiskelee yhteiskuntapolitiikkaa Jyväskylän yliopistossa. Seuraavaksi Wallenius tasapainoilee bändihommien ja vaihto-opintojen kanssa. e siintyminen on ollut minulle tärkeä asia jo varhain. Kun olin kuusivuotias, minua pyydettiin lausumaan runo eräässä aikuisten tilaisuudessa. Kaikki olivat hiljaa ja kuuntelivat. Koin jonkinlaisen vallantunteen. Se oli semmoinen h-hetki, jolloin tajusin, että esiintyminen on aivan jotain mahtavaa. Esiinnyin aina kun se oli mahdollista, oli kyseessä sitten koulun näyttämö tai oma pihateatteri. Kirjoitin myös tarinoita. Hain Kallion ilmaisutaidon lukioon, mutta en päässyt sinne heti, vaan hiukan myöhemmin. Näin vuosien päästä ajateltuna se on ollut hyvä asia, sillä Helsingin Uudessa yhteiskoulussa oli bändikoulu. Pääsin soittamaan hevityttöbändiin rumpuja. Kolmen kuukauden jälkeen vaihdettiin paikkoja ja minusta tuli solisti. Pari vuotta sitten muutin Jyväskylään opiskeluiden vuoksi. Aloitin musiikkikoulutuksen Jyväskylän ammattiopistossa, mutta suureksi järkytyksekseni – tosin ihanaksi sellaiseksi – sain opiskelupaikan myös Jyväskylän yliopistosta. Otin ensimmäisenä vuotena yliopisto-opiskelun vakavasti. Musiikkikoulutus oli siinä taustalla. Toisena vuotena tein toisin päin ja keskityin myös omaan yhtyeeseeni The Blushiin. Pidin viime keväänä Vakiopaineessa päätöskonsertin ja valmistuin muusikoksi. olen onnellinen, koska olen saanut tehdä monipuolisesti musiikkia upeiden muusikkokavereiden kanssa. Olen kokeillut muun muassa rockia, poppia, kantria, hip hopia, pop punkia, dance poppia ja iskelmää. Tärkein oma juttu minulle on The Blush-yhtye, joka soittaa pop punkia. Nyt olen tutustunut hieman folk-puoleen, kun olen oppinut soittamaan ukulelea ja kitaraa. 10 vuotta olemme laittaneet aikaa ja rahaa bändiin. Tämä kaikki on self-made-juttua. Bändissä soittavat itseni lisäksi basisti Timo Tuppurainen, rumpali Mika Ryhänen ja kitaristi Toni Lundén. Meillä on taustalla oma levy-yhtiö Heavenly Hip records. Olemme kiertäneet pari vuotta yhtyeen kanssa ulkomailla. Minulla on ollut monenlaisia bändejä ja produktioita vuosien varrella. Parodiabändimme Mascara rikkoi rajoja ja otti kantaa median välittämään kuvaan naisista ja ylipäätään kaupallisuuteen. Mascara oli minulle tärkeä paikka ilmaista omia mielipiteitäni ja tulla niiden kanssa sinuiksi. mascara on mukana syyskuussa alkaneessa Yle TV2:n We Want More -viihdeohjelmassa. Lähdin ohjelmaan mukaan, vaikka olin aluksi skeptinen koko tositelevisiomaailmaa kohtaan. Ohjelmassa vanhat bändit kokoontuvat jälleen yhteen. Jokaisessa jaksossa esitellään yksi bändi, minkä jälkeen nähdään myös pari yhteistä jaksoa. Ohjelma huipentuu live-konserttiin Barona-areenalla 8.11. Ohjelma on aika erityislaatuinen tilaisuus. Katsotaan, mitä se tuo tullessaan. seuraavaksi lähden vuodeksi opiskelijavaihtoon Englantiin. Uutena asiana tulevat myös antropologian opinnot. Antropologia kiinnostaa ja se on varmasti hyvää täydennystä yhteiskuntapolitiikan opintoihin. Jyväskylässä olo on ollut luksusta. Työelämän kiireet ovat jääneet vähän taka-alalle, olen saanut keskittyä musiikkiin ja opiskeluun. Olen seurannut omia unelmiani ja sillä tiellä olen edelleen. teksti Satu Sironen kuva Perttu Puranen
Jyväskylän Forum 4. krs., Kauppakatu 20 • www.martina.fi www.rax.fi Rax Forum Jyväskylä Italialaisia makuja rennolla otteella Ilo isosta buffet-pöydästä! 13,90 Hinta kanta-asiakaskortilla, ilman korttia 15,50 Martinan lasagne Yli 30 eri vaihtoehtoa. Herkuttele kevyesti salaatilla ja keitolla tai hemmottele itseäsi pizzalla ja lasagnella. RAX Buffetissa syöt eri lailla vaikka joka päivä, mielitekojesi mukaan. -10% buffetin normaalihinnasta ja jälkkäribuffetista Opiskelijakortilla 19 95 (40.-) K-S Suurin laukkukauppa tarjoaa hyvät valikoimat Kouluolkala ukun tai repun ostajalle SATEENVAR JO tai KYNÄPENA ALI ILMAISEK SI! KÅNKENREPPU Yli 20 eri väriä. Klassikko jo vuodesta 1978. ISOJA, monilokero REPPUJA • paljon taskuja • eri värejä • pehmustetut olkaimet ja selkätuki -50 % OLKALAUKKUJA JA REPPUJA 38 x 27 x 10 cm. Eri värejä. OLKALAUKKU 39,95 38 x 27 x 10 cm. Eri värejä. OLKALAUKKU 39,95 40 x 30 x 11 cm. LAUKKU 39,95 39 x 30 x 10 cm. Eri värejä. OLKALAUKKU 44,95 36 x 28 x 12 cm. OLKALAUKKU 19,95 36 x 23 x 13 cm. LAUKKU 39,95 Hyvät valikoimat. TIETOKONE REPPUJA Läppäritaskulla, pehmustetut olkaimet ja selkätuki. REPPU 23,95 K. nahkainen REPPU 39,95 ISO monilokero Musta, ruskea.