RAKAS JKL PS: MYÖS SUOMEN KAUNEIN NAINEN OPISKELEE TÄÄLLÄ! ...jA vALAISTAAN KAdUT KAUNIIKSI LU E PA LjA SjA LK A IN EN LE M M EN TU N N U ST U S jY vÄ SK YL Ä LL E TÄÄLLÄ PANNAAN TAAS KALjAA... Jyväskylän ylioppilaslehti 23. syyskuuta – 13. lokakuuta 2013 53. vuosikerta 8
Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2013 P äädyin milanolaisessa pubissa samaan pöytään italialasen it-konsultin kanssa. Kerroin tulevani keskeltä Suomea, äänsin Jyväskylän hitaasti ja selkeästi. Vierustoveri virnisti ja kysyi: Lozzi vai Wilhelmiina? Meitä vastapäätä istunut poika liittyi keskusteluun. Hän totesi murteisella englannillaan, että tästä on ihan turha keskustella, jos Lozzilta vielä saa tuoretta leipää. Maailma oli pieni sinä iltana, kiitos Erasmus-vaihdon. Tämä sukupolvi tapaa tuttuja ja tutuntuttuja vaikka sattumanvaraisessa kapakassa Euroopan toisella laidalla. Ulkomailla kudotut verkostot liittävät valtavan määrän opiskelijoita yhteen, jos ei suoraan niin ainakin tuttujen paikkojen ja jaettujen kokemusten välityksellä. Kohta maailmasta tulee ehkä vielä pienempi. Suosittu vaihto-ohjelma uudistuu ja yhdistyy useiden muiden koulutusja nuorisoyhteystyöohjelmien kanssa. Uusi kokonaisuus saa omituisen nimen Erasmus+. Yksityiskohdissa on vielä epäselvyyttä, mutta Euroopan unioni on lupautunut kaivamaan kuvetta ja lisäämään ohjelman rahoitusta. Päätökseen voidaan olla erityisen tyytyväisiä siksi, että samaan aikaan unionin kokonaisbudjetti kutistuu. Tulevaisuudessa ainakin vaihtoyliopistojen kirjo lisääntyy ja opiskelija voi lähteä Erasmus-vaihtoon useamman kuin yhden kerran. sivuaineena luettavat opinnot ovat usein keskeisessä asemassa työllistymisen kannalta. Nämä opiskelijan pääasiallista osaamista täydentävät opinnot suoritetaan yleensä samassa oppilaitoksessa pääaineopintojen kanssa. Jyväskylässä sijaitsee kaksi kansainvälisestikin menestyksekästä korkeakoulua: Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Kummassakin oppilaitoksessa on ainutlaatuista osaamista, joka voisi täydentää toisessa opittuja tietoja ja taitoja. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä on toki ollut tähänkin saakka yhteistyötä, mutta mitään radikaalia läpimurtoa yhteistyön saralla ei ole vielä tapahtunut. Vapaan sivuaineoikeuden tarjoaminen toisen oppilaitoksen opiskelijoille puolin ja toisin voisi olla uusi merkittävä yhteistyön muoto. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun osaamisprofiilit ovat erilaisia ja täydentävät toisiaan. Luonnontieteiden opiskelijalle mahdollisuus täydentää osaamistaan insinööritieteiden opinnoilla voisi avata uusia mahdollisuuksia työuran kannalta. Vastaavasti sairaanhoitajaksi opiskeleva voisi laajentaa osaamistaan esimerkiksi liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Siinä missä moni yhteistyömuoto vaatii erillistä suunnittelua ja koordinaatiota, opiskelijavaihto tapahtuisi omalla painollaan. Opiskelijat osaavat valita osaamistaan parhaiten täydentäviä kursseja, kun siihen annetaan mahdollisuus. Opiskelijavaihdon kautta syntyisi luontevasti myös laajempaa yhteistyötä yliopiston ja ammattikorkeakoulun välille, kun ajatukset ja ideat leviävät opiskelijoiden mukana. Jenna Anttonen kirjoittaa Keskisuomalaisen kolumnissaan 9.9. tarpeesta houkutella valmistuvia opiskelijoita jäämään töihin Jyväskylään. Yhteistyö yliopiston ja ammattikorkeakoulun Tiimiakatemian kanssa voisi poikia uutta yritystoimintaa Jyväskylään. Myös oppilaitosten kirjastojen entistä suurempaa yhteistyötä tulisi pohtia. On järjetöntä, että hieman erilainen kirjastokortti estää oppikirjojen paremman saatavuuden ja nopean valmistumisen. Kustannusten reilu jakaminen oppilaitosten välillä olisi tässäkin tapauksessa verrattain helppoa. Paljon suurempi este on tahtotilan puuttuminen. Yliopiston johdon tulisi välittömästi aloittaa neuvottelut vapaan sivuaineopiskelun mahdollistamiseksi yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Antti Yli-Tainio Vaihto kutistaa maailman sivuaineet vapaaksi yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä Palautetta netistä tms pientä Raha menee oikeaan kohteeseen. Juuri nyt on tärkeää, etteivät Euroopan nuoret jää luimistelemaan kotiyliopiston nurkkiin. Nuorisotyöttömyys on monessa maassa huipussaan, ja opiskelijat tarvitsevat rohkeutta tähyillä oman valtion ulkopuolelle. Kun on kerran nukahtanut väärään junaan Itä-Euroopassa, etsinyt asuntoa Suomea väkirikkaammasta kaupungista tai tavannut aamuyön hiprakassa sanakirja kädessä luentomuistiinpanoja seuraavan päivän tenttiin, ajatus uudesta ja tuntemattomasta ei enää hätkähdytä. Lisäksi ulkomailla opiskelu tuo suhteellisuudentajua. Kun asenteet kärjistyvät Euroopan laidoilla puolin ja toisin, vaihtoaikaiset kokemukset häivyttävät rajoja. Vaikka vaihto sujuisikin stereotyyppisesti halvan viinin ja ohimenevän vapauden huumassa, kaksi asiaa siitä yleensä jää käteen: ilmainen yöpaikka jossakin kivassa lomamaassa ja ymmärrys siitä, että Suomesta matkustaa melkein minne vain Eurooppaan ajassa, joka missa muussa maanosassa tahansa voi olla tavallisen opiskelijan matka yliopistokaupungista kotiin. (Lisäksi käsiin huhutaan jäävän Erasmus-vauvoja, mikä kai sekin lienee eläkepommisuojia rakentavien EU-maiden mieleen.) nyt siis vain onnittelut opiskelijoille. Rinkka selkään ja uudet mahdollisuudet hyötykäyttöön. Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi Kansan ääni Puhu suusi Puhtaaksi. anna Palautetta ja herättele keskustelua. jylkkari@jylkkari.fi, facebook.com/jylkkari Ulkomailla opiskelU tUo sUhteellisUUden tajUa. valitusventtiili miten niin ei saisi valittaa? jylkkärin uudessa blogissa päästellään ylimääräisiä urputushöyryjä asioista, jotka ovat liian pieniä vaiettaviksi. onko sinulla valittamista? ota yhteyttä ja kerro, mitä blogissa pitäisi käsitellä. lue: www.jylkkari.fi. Valita: valitusventtiili@jylkkari.fi. FuKsiaiset väRittävät taas jyväskylän katuja. oliko sinulla tai ryhmälläsi hassuimmat asut, riehakkaimmat ilmeet tai muuten vain todella hauskaa? lähetä paras tai parhaat otoksesi meille osoitteeseen kuvaaja@jylkkari.fi. laita viestin aiheeksi fuksiaiset. ilmoita viestissä, keitä kuvassa näkyy (ainakin näkyvimmät hahmot). paras kuva voittaa lahjakortin ravintola sohwiin. kuvia voidaan käyttää kilpailun yhteydessä jylkkärin netissä, printissä ja facebookissa. Varmistathan siis, että keskeiset henkilöt kuvassa eivät pahastu mahdollisesta julkaisusta. ota kuva fuksiaisista ja voita illallinen!
3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2013 Kartalla Kahdeksannen kerran järjestettävä Valon kaupunki -tapahtuma tuo valoa syksyn pimeyteen 26.–28.9. Ympäri kaupunkia on nähtävissä paitsi valotaidetta, myös vuosien varrella rakennettuja pysyviä valaistuksia. Tässä Jylkkärin valinnat mielenkiintoisimmista tapahtumista ja kohteista. Lutakon LED-puisto Lutakossa rannan puoleisissa taloissa on ympärivuotisesti testikäytössä uusinta ulkovalaistustekniikkaa. JoEn varJot To 26.9.–la 28.9. klo 20–24 Tourujokilaakso muuttuu valoteokseksi useampana iltana. Alueella järjestetään myös muita tapahtumia Valon kaupungin aikana. DrEaDMark prEsEnts: JunE MiLLEr (uk/nL) & WErC (nL) La 28.9. klo 22–03 Valotaidetta myös Ilokivessä, musiikkia unohtamatta. Liput 15€. JyLkkärin toiMitus: Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Suvi-Tuulia Nykänen toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kuvaaja-graafikko Tatu Onkalo kuvaaja@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Tatu Onkalo Painos: 6000 kpl Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki p. 06 4186750 ISSN 0356-7362 tuLE tEkEMään kanssaMME JyLkkäriä! Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-15.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ti 24.9. ti 15.10. sEuraavat avustaJapaLEvErit photo annuaL -vaLokuvanäyttELy Avajaiset to 26.9. klo 18.30, näyttely päättyy 2.10. Nepalilaisen Prasiit Sthapitin valokuvia esillä Kauppakadun varren ilmoitustauluilla. vaLoa LiikkEEssä Pe 27.9. klo 21–23 ArtLeak-taiteilijaryhmän opastuksella jokaiselle tarjoutuu mahdollisuus hyppelehtiä valopuku päällä yleisön edessä luoden valomaalauksia. Kaikki teokset, tapahtumat ja kohteet: valonkaupunki.jyvaskyla.fi ”JOKaINeN ON uhrI JOSSaKIN. uhrIuTuMINeN ON lOISTava TaPa välTellä vaSTuuTa.” Rosa Meriläinen Helsingin Sanomissa
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2013 Kuka kirjoittaisi gradusi? Huijaus. Haamukirjoittajien tarjonta lisääntyy maailmalla. Suomessa opinnäytteiden ostaminen ei ole yleistä, mutta mahdollisuuksia on yhä enemmän. Ostoprosessi on salamyhkäinen ja hinnakas, mutta tarjolla onkin professorien kirjoittamia opinnäytteitä. teksti Minna Tiainen kuva Tatu Onkalo O nko aika lopussa? Vai etkö vain osaa kirjoittaa? Ei huolta! Haamukirjoittaja tekee puolestasi seminaariesitelmän, gradun tai vaikka väitöskirjan. Näin luvataan akateemisia haamukirjoituspalveluita mainostavan firman nettisivulla. Yritys toimii Iso-Britanniassa, mutta palveluja myydään maksukykyisille tilaajille kotimaasta riippumatta. Ghostwriting-firmat lupaavat korkeatasoista tekstiä alansa asiantuntijoiden kirjoittamana. Ainakin ulkomailla palvelun tarjoajien joukosta löytyy lisätienestejä hakevia professoreja ja dosentteja. TuTKimuseeTTisen neuvottelukunnan puheenjohtajalle, Tampereen yliopiston kanslerille Krista Varantolalle ei ole Suomessa tullut vastaan montaa ostettua opinnäytettä tai tutkimusta. Hän uskoo kuitenkin, että tarvittaessa etsivä löytää. ”Kyllä täällä varmaan saisi sen gradun teetettyä.” Varantola on kuullut, että Suomessa haamukirjoittajien palveluita on käytetty ainakin lääketieteen tutkimuksen saralla. Epäilykset ovat heräilleet välillä myös muulloin, kun opiskelija on kiikuttanut yllättäen pitkälle hiotun tekstin opinnäytteen ohjaajalle. ”Ainakin Tampereella on ollut tapauksia, että on tullut yhtäkkiä valmiita töitä. Mutta mitenkäs sen osoitat”, Varantola toteaa. Huijausmahdollisuudet lisääntyvät rinta rinnan englannin kielen käytön kanssa. Maailmalla palveluiden tarjoajia on jatkuvasti enemmän, erityisesti anglosaksisissa maissa. Jyväskylän yliopiston strategiajohtajan Kari Pitkäsen mukaan Jyväskylässä ei ole tullut vastaan ostettuja opinnäytteitä tai edes niiden myyjiä. Opiskelijaringeissä kirjoittajan nimi saattaa joskus vaihtua paperissa, mutta systemaattinen ja ammattimainen haamukirjoittaminen ei ole Pitkäsen mielestä rantautunut Suomeen. aKaTeemisTa apulaisTa ei palkata opintotuen turvin. Esimerkiksi yllä siteerattu yritys edellyttää perusteellista rekisteröitiprosessia, jossa tilaaja tunnistautuu opiskelijanumeroaan ja yliopiston kirjaston käyttäjätunnustaan myöten. Pelkästään tämä ilo maksaa yli 100 puntaa. Vasta rekisteröitymisen jälkeen opiskelija pääsee tekemään tilausta, jonka hintaa ei määritellä ennalta. Korvaus vaihtelee työn vaikeustason mukaan, ja esimerkiksi gradusta maksetaan anonyymille kirjoittajalle ja välittäjäyritykselle vähintään 45 puntaa tunnilta. Yhteensä sopii varautua tuhansien eurojen kustannuksiin. Haamukirjoittaja lieneekin helpoin ja kallein tapa selvitä opinnoista, mutta suurin osa huijaustapauksista on plagiointia. Varantolan mukaan vilppi näyttää yleistyvän. ”Kaikesta päätellen se on lisääntynyt. Opettajilta kun kysyy, niin he sanovat, että sitä tehdään kovasti.” Pitkänen ei allekirjoita väitettä, mutta myöntää, että osa opettajista on huolissaan kehityksestä. Suomesta tutkimustietoa ei löydy, eivätkä yliopistot tilastoi esiin tulleita tapauksia. Joka tapauksessa Suomen yliopistot ovat heränneet käyttämään plagiaatinesto-ohjelmia. Jyväskylässä plagiaatteja paljastetaan tästä syksystä lähtien Urkund-ohjelmalla. ”Varmaan tämän vuoden aikana suurin osa yliopistoja käyttää näitä rutiininomaisesti”, Varantola toteaa. Vastapuolella on kuitenkin jo kehitetty kiertotie: asiaan erikoistuneet firmat lupaavat “deplagiarisoida” tekstin, eli käsitellä sen sellaiseksi, ettei se jää kiinni pagiaatinesto-ohjelmassa. ”Systeemi aina synnyttää seuraavan vippaskonstin”, Varantola miettii. niin VaranTOla kuin Pitkänenkin ovat yhtä mieltä siitä, että Suomessa tilanne ei ole vielä huolestuttava. Varantolan mukaan meillä on edelleen itse tekemisen kulttuuri. Lisäksi vilppiä on pohjimmiltaan helppo ehkäistä. ”Kaiken A ja O on, että opettaja todella ohjaa ja toimii aktiivisesti opiskelijan kanssa”, Pitkänen sanoo. Kun työprosessia seurataan ja ohjataan askel askeleelta, opinnäytteen ostamiselle ei jää tilaa. Eikä toivottavasti tarvettakaan. urkund paljastaa plagiaatin jyVäsKylän yliOpisTO ottaa Urkundnimisen plagiaatinesto-ohjelman täysimittaisesti käyttöön tänä syksynä. Ohjelmaa on pilotoitu jo aiemmin, mutta nyt opettajat velvoitetaan käyttämaan sitä opinnäytteitä tarkastaessaan. Kari Pitkänen tosin myöntää, että käyttämättä jättämisestä tuskin seuraa sanktioita. ”Varmaan käyttö asteittain lisääntyy, ei äkkiä”, Pitkänen arvelee. Pitkäsen mukaan ohjelman avulla ei ensisijaisesti ole tarkoitus saada opiskelijoita kiinni vilpistä, vaan siitä toivotaan pedagogista apuvälinettä opinnäytteiden ja kurssitöiden tekoon. ”Ei ole helppo asia arvioida, mikä on hyvä tieteellisen kirjoittamisen tapa”, Pitkänen selittää. Jos työtä käytetään ohjelmassa jo ennen palautuspäivämäärää, opiskelijan on ehkä helpompi hahmottaa, miten muiden tekstejä sopii hyödyntää oman työn pohjana. Opiskelijalla on oikeus kieltää opinnäytteen tarkastamisen Urkundilla. ”Tällöin opiskelijan on kuitenkin sovittava opettajan kanssa jatkotoimista ja siitä, miten työ muuten tarkastetaan plagioinnin varalta”, Pitkänen kertoo. ”Tästä on toisin sanoen lisävaivaa kummallekin osapuolelle.” Urkund oli alun perin ajateltu käytettäväksi nimenomaan opinnäytteissä. Nyt yliopisto kuitenkin toivoo, että sitä hyödynnettäisiin mahdollisimman laajasti myös muiden töiden tarkastuksessa. SySteemi aina Synnyttää Seuraavan vippaSkonStin.
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2013 Museovirasto on antanut lausunnon Kortepohjan DDR-nimellä tunnetun MNOP-talon suojelusta. Lausunnon mukaan suojelu on mahdollista turvata asemakaavauudistuksen yhteydessä. Tämä tarkoittaa, että päätäntävalta siirtyy paikalliselle tasolle ja talon purkaminen olisi mahdollista. ”Tämä on ollut meidän tavoite, JYYn kiinteistöpäällikkö Osmo Kääriäinen sanoo. Kun suojelu tapahtuu kaavoituksessa, tärkeää on nykyisten rakennusten sijaan alueen käyttötarkoitus. Lausunto antaisi JYYlle mahdollisuuden vaikuttaa kaavoitukseen järkeväksi katsomallaan tavalla. ”Rakennusten käyttötarkoitus tullaan kyllä säilyttämään samana ja tilalle rakentamaan yhtä massiiviset rakennukset, ehkä jopa massiivisemmat. On jopa puhuttu, että talot voisivat olla 12-kerroksisia”, Kääriäinen toteaa. Museoviraston lausunto menee Ely-keskukselle, joka muodostaa oman kantansa asiaan. Kääriäinen arvelee, että se noudattelee museoviraston näkemystä. Hän uskoo, että Ely-keskus kertoo kantansa ensi kesään mennessä. Jos kanta on linjassa JYYn toiveiden kanssa, ylioppilaskunta lähtee tämän jälkeen suunnittelemaan rakennuksen tulevaisuutta yhdessä kaupungin kanssa. Kääriäisen mukaan tavoitetteena on, että purkuja rakennustyöt saataisiin käyntiin vuosien 2017 ja 2018 aikana. Uudelleenrakennus ja remontointi täytyy kuitenkin suorittaa vaiheittain, sillä remontoitavissa taloissa asuu satoja ihmisiä. ”Jos MNOP-talon lisäksi otetaan mukaan K ja L -talot, remonttitaloissa asuu yhteensä 500 ihmistä. Siksi ensin on remontoitava osa, saatava sinne asuntoja ja jatkettava sitten”, Kääriäinen kertoo. Tällä hetkellä MNOP-talo on vaarantamiskiellossa, mikä tarkoittaa, ettei rakennukselle saa tehdä käytännössä mitään. Ylioppilaskunta on jo pitkään taistellut Kortepohjan MNOP-talon purkamisen puolesta. Aikaisemmin Museovirasto on torpannut hankkeet vedoten ylioppilaskylän arkkitehtuuriseen suojeluun. Kääriäisen mukaan MNOPtalojen peruskorjaus olisi taloudellisesti toteuttamiskelvoton ajatus. Syynä on ylioppilaskylän tehokkuusaste, jossa rakennusten kokonaispinta-alaa verrataan vuokrattuun pinta-alaan. ”Jos rakennukset vain korjattaisiin nykyisten määräysten mukaisesti, tehokkuusaste putoaisi esimerkiksi ilmastointilaitteiden myötä nykyisestä 75 prosentista 60 prosentin tietämille. Peruskorjaaminen itsessään maksaa noin 20 miljoonaa, ja vuosien kuluessa tuosta 15 prosentista muodostuu todella iso raha”. Tämä näkyisi kylän asukkaiden elämässä, sillä myös korjattujen asuntojen vuokrat nousisivat. Lisäksi taloihin jäisi paljon solukaksioita, jotka eivät ole enää haluttuja. Minna Tiainen Suvi-Tuulia Nykänen DDr askeleen lähempänä purkamista Rakennusten käyttötaRkoitus tullaan kyllä säilyttämään. Paloauto vieraili turhaan kortepohjassa elokuisena iltana. turhat palohälYtYkset ovat edelleen riesana Kortepohjassa. Viimeisimmän 12 kuukauden aikana palohälyttimet ovat JYYn kiinteistöpäällikön Osmo Kääriäisen mukaan soineet noin 15 kertaa. ”Puolet niistä on asukkaiden itsensä aiheuttamia ja JYYlle on tullut tästä maksua noin 5000 euroa”, Kääriäinen toteaa. Turhia hälytyksiä yritetään Kääriäisen mukaan minimoida esimerkiksi palohälyttimien asetuksia säätämällä. ”Tällä hetkellä meillä on menossa palohälyttimen toimittajan sekä paloja pelastuslaitoksen kanssa neuvottelut siitä, saisimmeko savun pois niistä elementeistä, jotka aiheuttavat hälytyksen”, Kääriäinen toteaa. Ylioppilaskunnassa yritetään myös selvittää sitä, saisiko ylioppilaskylässä tulla enemmän turhia palohälytyksiä kuin normaalissa taloyhtiössä. Tällä hetkellä lain mukaan alueella saa tulla vuoden aikana kolme turhaa hälytystä, ennen kuin niistä täytyy alkaa maksaa. Jokainen turha palohälytys maksaa JYYlle 635 euroa. ”On vähän eri asia, jos jossain rivitalossa on kuusi asuntoa ja meillä täällä yli tuhat ihmistä. Laki käsittelee silti meitä samalla tavalla. Minusta olisi parempi, jos jokainen talo olisi oma yksikkönsä eikä yksikkö olisi pelkästään koko ylioppilaskylä”, Kääriäinen toteaa. hälYtYkset liittYvät Kääriäisen mukaan lähes aina ruoanlaittoon. Viimeisemmässä tapauksessa opiskelija oli hänen mukaansa ”lyönyt keitoksensa uuniin, poistunut asunnosta ja takaisin tullessaan löytänyt asuntonsa mustaa savua täynnä”. Ongelmia aiheuttaa myös etnisten ruokien valmistus, joissa käytetään paljon öljyä. Kääriäinen näkee palohälytyksissä kuitenkin myös jotain hyvää. ”Nythän palokunta tulee paikalle myös silloin, jos asunnossa tupakoidaan. Ja se ei ole sallittua”. Kiinteistöpäällikön mukaan ongelmana on se, että ylioppilaskylän asukkaat vaihtuvat tiuhaan, eikä uusia opiskelijoita ehditä opettaa ylioppilaskunnan tavoille. ”Kun joku sisialainen opiskelija, joka on asunut aina kivitalossa joka ei varmasti pala millään, tulee tänne, on melko epätodennäköistä, että hän nämä käytännöt oppii ennen kuin lähtee joulukuussa takaisin sinne Napoliinsa”, Kääriäinen huokaisee. Yksi on ongelma on myös se, että tällä hetkellä läheskään kaikki asukkaat eivät poistu asunnoista hälytyksen tullessa. ”Nyt on tultu ojasta allikkoon. Aikaisemmin asunnoista ei varmasti lähdetty edes oikean hädän sattuessa, kun eihän ne vanhat hälyttimet soineet mihinkään”, Kääriäinen toteaa. Suvi-Tuulia Nykänen hälytyksistä tuhansien eurojen lasku TaTu OnkalO
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2013 Kampus 6 JYY Ylioppilaskunta valitsee jäsenet yliopiston edustustehtäviin. Valtaa tarjolla VAIKUTTAMINEN. Yliopistolaki velvoittaa, että opiskelijoilla on oltava omat edustajansa yliopiston hallinnossa. Mutta miten asioihin voi vaikuttaa, jos ei tiedä mikä kopo tai kollegio on? Löydä oma paikkasi ja pelasta sen jälkeen oman laitoksesi opetuksen laatu. Tai vaikka koko yliopiston. OpETUKsEN KEhITTäMIsrYhMä Tuttavallisemmin OKR:ksi nimetyssä laitostasoisessa ryhmässä jäseninä ovat oppiaineiden opiskelijaja henkilökuntaedustajat sekä laitoksen pedagoginen johtaja. Opiskelijajäsenet ovat yleensä ainejärjestöstä valittavia kopoja eli korkeakoulupoliittisia vastaavia. OKR:ssä keskustellaan esimerkiksi opetussuunnitelmista sekä setvitään mahdollisia ongelmia. Ja verkostoidutaan, täälläkin. JYYN KOpOsEKTOrI Yksi ylioppilaskunnan valiokunnista on omistettu koulutukselle ja sen kehittämiselle. Opintoja tiedevaliokunnan kokoukset ovat kaikille avoimia ja niissä keskustellaan sekä yleisesti että yksityiskohtaisesti opintoasioista. AINEJärJEsTöT Jokaisella oppiaineella on oma ainejärjestönsä, joka bileiden järjestämisen lisäksi ottaa kantaa myös opiskeluasioihin. Tärkeimpänä lenkkinä opiskelijoiden ja opettajien välillä on ainejärjestön oma koulutuspoliittinen vastaava, joka valitaan halukkaista ainejärjestön jäsenistä.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2013 7 Yliopiston hallitus Hallituksen seitsemästä jäsenestä yksi edustaa opiskelijoita. Opiskelijaedustaja saa palkkaa 1200 euroa vuodessa sekä 300 euron kokouspalkkiot päälle. Yliopiston hallituksen jäsenet ovat yliopistossa tärkeässä roolissa, sillä he määrittävät koko yliopiston toiminnan ja valitsevat esimerkiksi rehtorin. Rehtori toimii myös hallituksen esittelijänä, joten tämä on oiva paikka päästä tapaamaan Matti Mannista livenä kuukauden välein! tiedekuntaneuvostot Kaikilla yliopiston seitsemällä tiedekunnalla on oma tiedekuntaneuvostonsa. Opiskelijajäseniä niissä on 3-4, tiedekunnan koon mukaan. Tiedekuntaneuvostojen opiskelijajäsenet ovat mukana esimerkiksi päättämässä tiedekuntien opetussuunnitelmista sekä antamassa ehdotuksia opiskelijoiden sisäänottomäärissä. He ovat merkittäviä myös tohtoriopiskelijoille, sillä opiskelijajäsenet ovat mukana väitöskirjojen arvostelussa. Vakavaa hommaa siis! Johtokunnat Yliopistolla on myös erillisja palvelulaitoksia, joiden johtokunnissa on opiskelijajäseniä. Johtokuntia on avoimella yliopistolla, kirjastolla, normaalikoululla, yliopistokeskus Chydeniuksella, museolla sekä kielikeskuksella. Johtokuntien jäsenet ohjaavat niiden taloutta ja toimintaa. Ja jos et tiennyt, mikä yliopistokeskus Chydenius on, veikkaisin että kyseisen laitoksen johtokunnan kokouksessa istumisen jälkeen tiedät. Ehkä. Yliopiston kollegio Kollegiossa on kymmenen opiskelijajäsentä. Kollegio on hallinnon ylin taso, joka esimerkiksi valitsee hallituksen ja valvoo sen toimintaa. Kollegiossa on opiskelijajäsenten lisäksi liuta professoreita ja yliopiston tutkijoita, joten vaikuttamisen lisäksi siellä pääsee verkostoitumaan oman ja vieraiden tiedekuntien jehujen kanssa. teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuvitus Anna Näveri laitoskokous Opiskelijoille, tohtorikoulutettaville, tutkijoille ja koko laitoksen henkilökunnalle tarkoitettuja laitoskokouksia järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Laitoskokouksessa keskustellaan ja tiedotetaan laitoksen ajankohtaisista asioista, esimerkiksi johtajan vaihtumisesta. Jokainen laitoksen opiskelija voi tulla kokoukseen ja avata suunsa, mikäli kokee siihen tarvetta.
Ylioppilaskunta 8 Mobilen onneksi paikalle ja myöhemmin opiskelija ilmoitti, että asiat ovat kunnossa ja kiitti huolenpidosta. Se tuntui hyvältä”, Saarnisto kertoo. “Onhan tämä vähän tällaista äitinä ja isänä toimimista välillä ollut”, Kääriäinen hymyilee. Haastavassa ja joskus myös vaikeassa työssä Saarnistoa ja Kääriäistä auttaakin se, että he ovat myös siviilissä kumppaneita. Heidän tarinansa ensiaskeleet otettiin jo 80-luvulla, kun Kääriäinen oli ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtaja ja Saarnisto aloitteli työtään talousvastaavana. “Itse en tätä muista, mutta kuulemma silloin kun Osmo kävi ensimmäistä kertaa taloustoimistossa, olin sanonut työkaverille, että olipa sen kanssa ihana jutella”, Saarnisto nauraa. Yhteen pariskunta päätyi kuitenkin vasta, kun molemmat työskentelivät ylioppilaskunnalla. “Pyysin Maijaa elokuviin kanssani ja hän pyysi pari päivää miettimisaikaa. Sen parin päivän jälkeen kysyin sitten että mennäänkö ja Maija kysyi, että mikä se elokuva olisi. Se oli “Elämä on Kahden ajan loppu teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuva Tatu Onkalo työnteKijät. Ylioppilaskylän pitkäaikainen kiinteistöpäällikkö Osmo Kääriäinen sekä vieläkin pidempään ylioppilaskunnalla työskennellyt talousvastaava Maija Saarnisto jäävät syksyllä eläkkeelle. Työpaikan lisäksi heitä yhdistää rakkaus toisiinsa. Onhan tämä vähän tällaista äitinä ja isänä tOimimista välillä Ollut. Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2013 M aija Saarnisto astui ylioppilaskunnan palvelukseen vuoden 1980 toukokuun 12. päivänä. Aikaisemmin Vaasan kaupungilla ja kouluvirastolla työskennellyt nainen kaipasi elämäänsä uusia haasteita. “Hain silloin töitä kahdesta eri paikasta, autoliikkeestä sekä ylioppilaskunnasta. Sain molemmat paikat ja mietin, että menisin autoliikkeeseen, kun sieltä voisi saada auton käyttöön. Tulin kuitenkin tänne, sillä tämä työ vaikutti haastavalta ja mielenkiintoiselta”, Saarnisto kertoo. Jyväskylä ei ollut nyt yli kolmekymmentä vuotta ylioppilaskunnassa työskenneelle talousvastaavalle ollenkaan tuttu paikka. “Pyörän ja kartan kanssa täällä silloin suunnistin”, hän nauraa. Osmo Kääriäisellä sen sijaan on takanaan pidempi Jyväskylä-historia. Hän toimi muun muassa vuosina 19811982 ylioppilaskunnan puheenjohtajana. Lisäksi hän oli mukana käynnistämässä Kortepohjan ylioppilaskylän rakennustöitä rakennustoimikunnan puheenjohtajana. “Kaksi kertaa pyysin siitä tehtävästä eroa, mutta ei minua siitä pestistä pois päästetty”, Kääriäinen myhäilee. Elämä ja työt veivät miehen myöhemmin pääkaupunkiseudulle vakuutusyhtiö Pohjolan leipiin. Kääriäinen kuitenkin piti asuntonsa myös Jyväskylässä, ja seurasi Kortepohjan tapahtumia aktiivisesti. Hän tiesi myös vuonna 1997, että Kortepohjan kiinteistöpäällikön paikka tulisi hakuun. “Silloin Helsingin työhuoneeseeni ilmestyi kaksi miestä, jotka kertoivat, etteivät tule poistumaan huoneesta ennen kuin nimi on paperissa”, Kääriäinen nauraa. Paperi oli Kortepohjan ylioppilaskylän kiinteistöpäällikön työpaikkahakemus, jolla Kääriäinen palasi lopullisesti takaisin Jyväskylään. saarnistolla ja Kääriäisellä on monia sekä hyviä että huonoja muistoja Kortepohjan ajoistaan. “Aloittaessani työssä ylioppilaskunnan rahatilanne oli tiukka. Ensimmäinen tehtäväni oli hankkia lisäaikaa ylioppilaskunnan lainoille. Ohjeeksi sain silloin, että ravintoloiden alkoholimaksut pitää maksaa ajallaan, muista voi aina neuvotella”, Saarnisto muistelee nauraen. Saarnisto nimeää yhdeksi vaikeimmista paikoista 90-luvun laman ja sen vaikutuksen ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskunnan ravintolatoiminta ajettiin silloin alas ja kymmeniä tarjoilijoita, hovimestareita sekä toimistohenkilökuntaa jouduttiin irtisanomaan. “Ne tapahtumat ohjasivat jatkoa niin, että olen pyrkinyt hoitamaan asiat siten, ettei tuollaista tilannetta tule enää”, Saarnisto huokaisee. Ehdottomasti parhaimmaksi asiaksi työssään molemmat mainitsevat opiskelijoiden kanssa toimimisen. “On ollut hyvä olla täällä fiksujen ja monessa liemessä keitettyjen opiskelijoiden kanssa, vaikka heidän kanssaan joutuukin joskus vääntämään asioista”, Kääriäinen nauraa. Saarniston toimenkuvaan kuuluu myös opiskelijoiden vuokranperintä. Parasta onkin ollut, kun raha-asiat on saatu kuntoon ja opiskelija on saanut taas elämän syrjästä kiinni. “Yksi rankimmista paikoista oli se, kun yksi opiskelija ilmoitti, ettei jaksa enää ja uhkasi tappaa itsensä. Soitin silloin Osmolle ja kysyin, mitä ihmettä oikein teen. Sain Kriisikeskus ihanaa” ja sitähän se sitten oli”, Kääriäinen hymyilee. Pariskunta yrittää pitää työnsä erillään henkilökohtaisesta elämästään, mutta joskus työt livahtavat myös vapaa-ajanpuheisiin. “Jos esimerkiksi kaikki ne automatkat, kun olemme olleet matkalla mökille ja puhuneet töistä, meillä olisi ylityötä aika paljon”, Kääriäinen nauraa. ParisKunta Katsoo luottavaisin mutta haikein mielin tulevaisuuteen. Saarnisto on jo jättänyt työnsä seuraajalleen Anssi Kuivistolle ja Kääriäisen viimeisiin töihin kuuluu hänen seuraajansa perehdyttäminen hommaansa. “Onhan se helpottavaa, ettei tarvitse enää joka ilta miettiä mikä vastuu täällä oikein on. Itse ehkä olen vielä jossain pienessä roolissa näissä keskeneräisissä rakennusprojekteissa”, Kääriäinen toteaa. Saarnisto ja Kääriäinen asuvat itsekin Kortepohjassa, mutta nyt tarkoitus on irrottautua ylioppilaskunnasta lopullisesti. “Iltalenkillä ehkä käydään muistelemassa vanhoja”, he hymyilevät. maija saarnisto ja Osmo Kääriäinen auttavat vielä hetken seuraajiaan ennen lopullista lähtöään ylioppilaskunnasta.
KaupunKi jalKojeni alla Muistot. Koti on siellä missä sydän on, sanotaan. Avasin sydämeni Jyväskylälle ja kävelin paljain jaloin rakkaimmat paikkani rakkaimmassa paikassani. teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuvat Suvi-Tuulia Nykänen ja Laura Kääpä Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2013
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2013 una-asemalta se usein lähtee. Se lähtee valkovihreistä luotitykeistä, massiivisesta punaruskeasta tönöstä ja Kalpiksen herkkujonosta. Tutun tuntemattoman naisen kuulutusäänistä ja Matkakeskuksen tuoksusta. Ritilän yli vyöryvästä matkalaukusta ja ensimmäisistä liikennevaloista. Jännityksestä. Jyväskylä-elämä. Minäkin lähdin juna-asemalta. Lähdin kartan kanssa metsästämään kotiin, joka ei ollut vielä kotia nähnytkään. Ei se mitään, en minäkään häntä. Kuljin Kauppakadun väärästä päästä oikeaan ja tömäytin matkalaukun tyhjän asunnon sisäpuolelle. Ikkunasta näkyi Pommi-baarin takaovi ja etupihalta strippibaari. Yliopisto tuntui alussa vieraalta ja pelottavalta paikalta. Instituutiolta. Tieteen keskus ei ollutkaan sama asia kuin tiedekeskus Heureka. Aakkosten muotoiset rakennukset ahdistivat, sekoittivat ja saivat kaipaamaan vanhaan. Vanha se oli onneksi yliopistokin, ainakin rakennusten kunnosta päätellen. Akateemisen tuoksun sijaan luentosalissa tuoksuikin rehellinen home. Silti kiinnosti. Sininen hökötys kirjaston edessä, ihmeellisen paljon kivetystä ja puita keskellä kaupunkia. Siltoja yhdistämässä kampuksen eri osia ja erilaisia ihmisiä. E nsimmäiseksi opin sanan akateeminen vapaus. Kaiken uuden keskellä pilkoin sanan kahtia, unohdin akateemisen ja otin vapauden. Kielsin kiellot ja elin. Alkoholin käyttö julkisella paikalla on rikos, suihkulähteessä ei saa peseytyä. Krapulassa luennolle saapuminen ei ole suvaittavaa. Toistan: kielsin kiellot ja elin. Sydäntalvella kävelin viimoissani aina venäjän tunnille Rantaraittia pitkin. Se karaisi ja opetti. Puoli kahdeksalta aamulla tammikuussa maailma ja Jyväskylä näyttivät kovin erilaiselta. Kauniimmalta, itse asiassa. Yliopistolle hiihtävät hiihtäjät hihityttävät ja Agoran sokaisevat valot saivat jäätyneet poskipäät kääntymään hymyyn. Tuntui hyvältä. Keväällä menin samaiselle potjotustunnille Kirkkopuiston läpi. Aurinko paistoi. Välillä oli aivan pakko heittää Converset kivetykselle ja kokeilla aamunkosteaa nurmikkoa jalkapohjissa. Märkä multa muistuttaa mututuntumalla mämmiä. Kutitti pohjan lisäksi sielua. Tuntui hyvältä. K aupunki ja Kauppakatu. Yöllä pelottomalla tavalla pelottava. Missään muualla en ole uskaltanut juosta yksin viiden aikaan aamulla ilman kenkiä tahmaisen Kirkkopuiston kujaa pitkin nukahdettuani tuntemattoman ihmisen sohvalle. Missään muualla en myöskään ole yrittänyt kiivetä ylöspäin kymmeniäkymmeniäkymmeniä portaita kyseenalaisessa kunnossa. Niin, ne portaat. Asia ja käsite itsessään. Verta, hikeä ja kyyneleitä. Jyväskylässä on yksi paikka, johon kaikki nämä kolme sanaa voi yhAsfaltti, kivisora, ylämäki, alamäki, silta, silta ja silta. Siitä tuntuu kampus jalkojen alla. Rantaraittia on korjattu sileällä asfaltilla, joka saa rikkonaiseen ja repaleiseen alustaan jo tottuneilta jaloilta kiitosta. Tupakantumppeja, sylkimällejä, yhdet linnunsiivet. Ei ainuttakaan lasinsirua. Ainoat paperiroskat löytyvät Matkakeskuksen roskapöntöstä. Jyväskylän kadut saavat siisteydestään tenttiarvosanaksi 4. Hannikaisenkadun ylittävä silta, sen metalliportaat. Sattuu muuten aivan helvetisti. Onneksi mukana on lenkkareilla varustettu ystävä, joka kannustaa portaiden alapäässä. Kiitos Laura. J
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2013 distää ja kiinnittää. Kolme kovaa kerrostumaa, joissa joskus ja usein yksikin askel on liikaa. Ne ovat Harjun portaat. Niitä pitkin olen vimponut veren maku suussa liikuntainnoissani, niitä pitkin olen hikoiluttanut itseäni humalluttava urheilujuoma kädessäni. Vapaaehtoisesti niitä pitkin olen taistellut tietäni ylöspäin sunnuntaimaanantaiaamuna kello neljä tullakseni tunnin päästä takaisin kun maanantaiaamun jatkot ei olleetkaan niin hyvä juttu. Mutta kun sinne huipulle lopulta pääsen, tiedän ja tunnen itseni voittajaksi. Selvisin tästäkin. Ei ole asiaa, josta en selviäisi. Paitsi ehkä seuraavana aamuna. J akautunut Jyväskylä. Ensin on Harju, sitten moottoritie, sitten järvi. Ja sitten on yläja alakaupunki. Kukaan ei tiedä mistä mikäkin alkaa, mihin mikäkin loppuu ja mihin mitäkin kuuluu. Yläkaupungilta alakaupungille on ikäpolvien matka, henkisesti ainakin. Alakaupunki on kaupallisuuden keskittymä ja yläkaupunki taiteellisuuden tyyssija. Joskus olen miettinyt, valuuko älykkyys yliopistolta ja yläkaupungilta alaspäin kohti Kompassia. Ehkä se Kirkkopuiston kadun tahmaisuus onkin järkeä, fiksuutta, ajatuksia. Minä taistelen välikaupungilla. Asun alhaalla ja elän ylhäällä. Kierrän mielelläni Sohwit, Vakkarit ja Ilokivet, mutta alakaupungin auvosta minua ei saa mihinkään. Ei, vaikka bussit olisivatkin kilpailukykyisissä hinnoissa ja ikkunasta näkisin Yläkaupungin Yön tapahtumatarjonnan. Ei, vaikka yliopistolle kehtaisi vapaapäivänäkin könytä syömään ja Kortepohjaan olisi niin paljon lyhyempi matka. Ja sitä paitsi jakautunut on hyvä. Saa parhaat kaikesta, kakut kermasta. K uljin tämän avojalkaisen matkani ystävän kanssa. Laura aloitti opinnot kanssani samaan aikaan vuosi sitten, ja tuntui oikealta kävellä tämä matka juuri hänen kanssaan. Vuosi sitten puhuimme pikkufukseina pikkuhirpakoista, nyt isoina kakkosvuotisina kaksioista ja parisuhteista. Edelleenkään mistään mitään ymmärtämättä. Vielä enemmän kuin Jyväskylää paikkana, minä rakastankin sen ihmisiä. Sitä kun Kauppakadulla kävelee vastaan tuntemattomia tuttuja ihmisiä. Sitä kun Vakiopaineessa näkee illasta toiseen liikaa samoja naamoja, sitä kun voi aina pyytää ystävän kylään tai kutsua itsensä jonnekin kahville. Ihmisiin kiteytyy Jyväskylän ihanuus. Äitini tapasi aikoinaan sanoa, että tee mitä teet, kunhan olet onnellinen. Kunhan et kadu mitään tai tee mitään kaduttavaa. En ole katunut päivääkään Jyväskylän valintaani. Täällä todennäköisesti vietän elämäni parhaimmat vuodet, niin kuin kymmenetja sadat tuhannet opiskelijat minua ennenkin. Täällä elän. Onnellisena. jokainen matka on hyvä kulkea ystävän kanssa. siisteystarkastuksen jälkeen poiketaan kauppakadulta harjulle, jossa jylläävät ajatusten lisäksi maitohapot. kirkkopuiston nurmi taas tuntuu kesäiseltä hiekkarannalta. siitä se alkoi ja siihen se päättyi. väinönkadun risteyksessä, Punaisten lyhtyjen alle. tai itseasiassa päälle. siellä on koti.
Borja and david, Spain, 3 weekS in Finland ”Most of the Finnish foods we’ve had have been very good. However, very often they’re too greasy for us. You use a lot of butter in Finland, we prefer oil. We have been eating in Ilokivi and once when we were there they put lingonberry jam next to our rice and meat. For us that was a big deal! We didn’t like it at all! In our country we don’t really mix salty and sweet things together.” let’s talk food... Yäk! We asked six exchange students to share their experiences and thoughts on Finnish food. We surveyed the likes, the dislikes and the surprises. The most common astonishment seemed to be our preference for candy that instead of sugar tastes like ammonium chloride. Welcome to Finland! text and photos Petra Nykänen valeria, ruSSia, 5 YearS in Finland ”I can’t stand salmiakki! Or lakritsa. For me those two are the same thing. I think salmiakki tastes like medicine. I know only one Russian person who actually likes it. I also can’t understand why Finnish people eat so much microwave stuff, prepared food. It’s weird. You can make much better food yourself. I love to make mashed potatoes. It’s my favorite and I can eat it just by itself. I also like it with salmon.” jeanne, France, 1 week in Finland ”I tasted reindeer and it was good. I don’t like the food in the university cafeterias. At Agora it’s better though. I think there are a lot of chemicals in Finnish foods. Natural flavors would be better. Finns eat a lot of potatoes. I don’t like to eat potatoes with everything. The worst thing I’ve had in Finland so far is the salad sauce. It’s too heavy. In France we use only vinegar and oil with salad.” Saladin, Morocco, 1 Year in Finland ”I hate mämmi! It sucks! Also salmiakki is really bad. It tastes like medicine. Food is much better in Morocco because it’s a lot spicier. Here the food is so bland. I do like for example mashed potatoes and fish though.” SunnY, South korea, 1 Month in Finland ”Salmiakki is terrible! Candy is supposed to be sweet, not salty! Finnish people drink a lot of coffee and it’s very good here. I also like pulla and karjalanpiirakka. I don’t think there are so many traditional Finnish foods. At least I haven’t gotten to taste them. In Jyväskylä I see a lot of Italian-style restaurants and places for kebab. I wish there was also a Finnish restaurant where I could taste your traditional dishes. ” cheng, china, 5 YearS in Finland ”For me salmiakki was a shock! I don’t like its taste at all. In general, I think there isn’t enough flavor in Finnish foods. However, I have grown into the culture and learned to like some foods of this country. When I was working in a hotel I had to cook some Finnish dishes like karjalanpaisti. Cooking the foods taught me a lot. These days I’m also ok with the student restaurants. Food tastes good but before I had to use Tabasco sauce with everything.” In English 12 More in engliSh z z ThezErasmu szprogramm ez zchangeszne xtzyear z z Alarmszring zinzKortepoh ja www.jYlk kari.Fi Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2013
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2013 20.9.-3.11. VAKIOPAINE Näytät vieraalta rakas on Marjo Niemen käsikirjoittama komediallinen draama surusta, odotuksesta, yksinjäämisen pelosta sekä petetyksi tulemisesta. Tuskaa ja tunnistettavia tunteita. Syksyn saapuessa festarit siirtyvät sisätiloihin. Vuonna 2008 aloittanut Höstfest valtaa jälleen Ilokiven. Kortepohjan Rentukassa taas lavalle nousevat rytmimusiikin vaihtoehtonimet kahden päivän Ghetto Party -festareilla. Menot Laulurastas palaa rikospaikalle ”UNdIE” (sanoista ”indie” ja ”underground”) -festivaali Höstfest on muutamassa vuodessa ja vakiinnuttanut paikkansa yhtenä Jyväskylän syksyn tunnelmallisimmista kohokohdista. Tapahtuman joka ikisessä yksityiskohdassa näkyy, tuntuu, maistuu ja haisee kotikutoinen itse tekemisen meininki ja rakkaus. Kynttilät loimottavat ja vegepannu tuoksuu. Ihmiset ovat hyväntahtoisia, älykkäitä ja mukavia. Fasismi on poissa. Höstfestin 2013 perjantaina nähdään sellainen ihme kuin yhden Suomi-reggaen edelläkävijän, jyväskyläläisen Laulurastaan toinen tuleminen. Yhtye oli aktiivisimmillaan vuosituhannen vaihteessa ja on nyt koonnut rivinsä muutamalle comeback-keikalle. Luvassa on varmasti tunteikas keikka, josta ei sanomaa puutu. Babylon! Muista esiintyjstä mainittakoon japanilainen Damo Suzuki Network, joka soittaa Höstfestissä isäntien valitsemien suomalaisten muusikkojen eli ”paikallisten ääniaaltojen” kanssa. Tältäkin keikalta on lupa odottaa ainutlaatuisia viboja. Ellei tämä vielä riitä, niin suomalaisen 2000-luvun undergroundin kenties kovin apostoli Joose Keskitalo esiintyy Höstfestissä ensimmäistä kertaa uuden trionsa kanssa. Radiopuhelimet ja Panssarijuna näyttävät sitten illalla närhen munat niille, jotka tarvitsevat ryminää saadakseen höpinää tötteröönsä. Höstfestissä voi nauttia hyvästä musasta ja hyvistä fiiliksistä, pitää hauskaa hyvässä seurassa sekä parantaa maailmaa, jos sattuu haluamaan. Vakiopaineen päiväklubilla on hyvä keräillä itseään lauantai-iltaa varten. Tarjolla on evästä ja tunnelmallista musiikkia, josta vastaavat Barry Andrewsin Disko, Väinö Tuonela ja Kerettiläiset sekä Steenkaarina. Ei hullumpi konsepti tämä Höstfest. Taiderock-yhtye Color Dolor esiintyy Höstfestin perjantai-illassa. 10.10. tANSSISALI LUtAKKO KJKL Punk/HC Sessions kokee uuden tulemisen tänä syksynä, kun puuhamies Ville Angervuosi palasi Lutakon hommiin. Ensimmäisellä kerralla mukana ovat Jaakko & Jay –miesten sähköinen bändi Tax, Remissions ja Ydinaseeton Pohjola. Sinne vaan yhtymään anarkiaan! Salaisena tietona voidaan jo nyt paljastaa, että seuraavalla kerralla 16.11. tapahtumassa esiintyvät Pertti Kurikan Nimipäivät, Rattus, J.Miettinen plays Shitter Limited ja Neuroosiliitto. 3.-6.10. JyVäSHOVI, POPPARI, PUBLIC CORNER JOS KERRAN elämässään aikoo käydä Jyväshovissa, niin esimerkiksi Blues Live –festivaalin aikaan kannattaa se tehdä. Vúodesta 1981 järjestetyn tapahtuman tähtinä kuullaan yleensä amerikkalaisia bluesstaroja, joista kukaan ei ole koskaan kuullut, koska he ovat bluesstaroja. Lisäksi tarjolla on kotimaisen bluesin suuria tuntemattomia. Tällä tapahtumalla on sielu. Tämän vuoden pääesiintyjä on Larry McCray. Tuomio, Kone & Setä Koponen), niin e se mitään. Eivät kaikki voi olla yhtä lähiöuskottavia ja UG niin kuin GPF on. 11.12.10. ILOKIVI 25.-28.9. ymPäRI JyVäSKyLää Kahdeksatta kertaa järjestettävä Tanssin aika tuo nähtäväksi monenmoista jännittävää ja kiinnostavaa nykytanssia. Esimerkiksi festivaalin taiteellisen johtajan Teemu Kyytisen Tanssiryhmä Off/Balancelle koreografioima teos Void on kuin pulputen liikkuva meditaatio, jossa tanssijat heittäytyvät alati muuntuvaan, virtuoottiseen liikkeeseen hakeutuen kohti tyhjentymistä. Esityksiä kaupunginteatterilla, huonetteatterilla, Popparissa, Matkakeskuksella, kaupunginkirjastolla, Siltasalissa ja tanssiopistolla. KAmPUSKINO PETTErI KaLLIoMäKI arVoSTELEE ILoKIVEn TuLEVaT näYTöKSET Amour mICHAEL HANEKE, 2012 tI 24.9. KLO 19.00 ahdistuksen alueella yleensä taitavasti operoiva Haneke luiskahtaa totaaliseen sosiaalipornoon tässä iäkkäiden ihmisten rakkausja sairaskertomuksessa. Monumentaalista tasoa olevasta näyttelijäkaartista ( Riva, Trintignant, Huppert) huolimatta teos on lähinnä niljakasta tunne-eksploitaatiota inhimillisen arvokkuuden kustannuksella. ARVOSANA: 1/5 What Maisie Knew dAVId SIEgEL & SCOtt mCgEHEE, 2013 mA 30.9. KLO 19.00 älykkäästi ja sydämellisesti hahmotettu Henry James -modernisaatio kuvaa erään huoltajuuskiistan tarinan tiukasti kuusivuotiaan lapsen näkökulmasta. Lopputuloksesta huokuu nykyelokuville poikkeuksellinen humanismi ja pohjimmainen usko ihmiseen. ARVOSANA: 5/5 Ensimmäinen opettaja ANdREI mIHALKOVKONtšALOVSKI, 1965 mA 30.9. KLO 21.00 Sekä kansallisromanttiselta että sosialistiselta kannalta kaunistelematon Aitmatov-filmatisointi kertoo Kirgisian perämaille saapuvasta bolševikkiopettajasta, joka kohtaa kyläyhteisön penseyden ja passiivisuuden. Vuosikymmenensä olennaisimpia neuvostoelokuvia. ARVOSANA: 5/5 The Act of Killing JOSHUA OPPENHEImER, 2012 tI 1.10. KLO 19.00 Groteski dokumenttijyrä, jossa Indonesian vuosien 1965–66 massamurhien toteuttajat rekonstruoivat veritöitään kameroiden edessä vapaasti valitsemiensa lajityyppien puitteissa, gangsterielokuvasta musikaaliin. Teos kasvaa sisäistetyksi läpileikkaukseksi edelleen sairaasta yhteiskunnasta, jossa korruptio kukoistaa ja eilispäivän psykopaatit havittelevat itselleen paikkoja parlamentista. ARVOSANA: 5/5 4.-5.10 RENtUKKA gHEttO PARty Festivaali täräyttää kaksi päivää vaihtehtoista rytmimusiikkia rentukassa. ohjelmisto koostuu kotimaisista rytmimusiikkiartisteista, jotka eivät ole juuri näillä lakeuksilla esiintyneet. Jos et ole koskaan kuullut artisteista, kuten Kaucas (kuvassa), Dxxxa & Hzzzt tai kollektiivist nimeltä Reilukerho, niin e se mitään. Eivät kaikki voi olla yhtä lähiöuskottavia ja uG niin kuin GPF on. 25.9. KAmPUKSEN KENttä KULttUURI-COOPER on teatterimies Antti Suoran masinoima kummallinen perinne, jossa kulttuuriväki ja muut rapakuntoiset hipit menevät juoksemaan itselleen veren maun suuhun yhtenä keskiviikkona kello 15. Toinen samanhenkinen vuoden kohokohta on Pukkimarssi 22.12. Sinne vaan hölkkäämään hopoti hoi! 10.10. KAUPUNgINKIRJAStO KUOPIOLAISSyNtyINEN jyväskyläläisrunoilija, pyöränrakentaja ja mehiläistenhoitaja Olli-Pekka Tennilä (s.1980) lukee runojaan pääkirjaston aikuistenosastolla, kirjaston 2. kerroksessa. Tennilä voitti vuoden 2013 Runeberg-palkinnon teoksellaan Yksinkeltainen on kaksinkeltaista (2012). Hän kuuluu Osuuskunta Poesian perustajajäseniin. anTTI SaaraInEn KynTTiläT loimoTTavaT ja vegepannu TuoKsuu. tekstit Petri Kaikosuo ISMo KorHonEn ”ajaTusTen iTämeri, auringon poiKa, vapauDen vaTupassi, raKKauDen renKi, KaavaluonnosTen KapTeeni, eTeerisyyDen eiTTämäTön eno...” Ghetto Partyssa esiintyvä Dxxxa kuvailee itseään Facebook-sivullaan.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2013 14 Ruoka Soijassa suurin ero Hinnat. Jylkkäri vertaili tavallisten ruokatuotteiden hintoja 11 kaupassa. Yllätys yllätys, halvimman korin saa automarketista jos vain jaksaa pyöräillä. O piskelijan ruokakori koottiin kilohinnaltaan halvimmista tuotteista, joten mukana on paljon kauppojen omia merkkejä. Esimerkkiopiskelijamme poimi ostoskassiinsa aamiastarpeita, askeettisen spagettiaterian ainekset (lihaja kasvisversio) ja illaksi maltillisen määrän saunakaljaa. Jotta vertailu olisi mielekäs, käytimme kilohintoja ja viitteellisiä pakkauskokoja. Joissakin tuotteissa mukaan otettiin vain kohtuullisen kokoiset pakkaukset. Tarjoukset pyrittiin rajaamaan vertailun ulkopuolelle, mikäli mahdollista. Kauppareissulla huomasimmekin, että kunnon hintahaukka saattaa säästää pitkän sentin juoksemalla kampanjoiden perässä. Automarketit olivat halvimpia, mutta yllätyksiäkin paljastui. Soijarouheen suurkuluttajan kannattaa tarkkailla hintoja, sen sijaan jauhelihansyöjälle on melko sama, mistä paketin nappaa mukaansa. Pieni juustopakkaus olikin edullisen kaupan maineessa olevassa perhemarketissa yllättävän kallis. Täysin samasta jogurtista joutui pikkukaupassa maksamaan kaksinkertaisesti halvimpaan verrattuna, mutta tomaattimurska olikin selkeästi halvinta lähikaupassa. Herkkusuille vertailimme myös suklaan hinnan. Halpissuklaiden laatu on sen verran makuasia, että päätimme ottaa mukaan paikallisen tuotemerkin. Pandaa ei ole Lidlin valikoimissa, joten jätimme sen varsinaisesta ostoskorista pois. teksti ja kuvat Tatu Onkalo JauHeliHa 400 gramman pakkaus, kilohinta z z Prisma:z2,55z€z(Rainbow) z z K-Citymarket:z2,59z€z(Pirkka) z z K-Market:z2,59z€z(Pirkka) z z K-Supermarket:z2,59z€z(Pirkka) z z MestarinzHerkku:z2,59z€z(Rainbow) z z S-Market:z2,59z€z(Rainbow) z z Minimani:z2,65z€z(Snellman) z z M-Market:z2,79z€ (Snellman) z z Sale:z2,79z€ (Rainbow) z z Lidl:z2,99z€ (Reilu)* z z Siwa:z2,99z€ (Snellman) *Lidlin jauheliha nauta-sikaa, muut sika-nautaa. tOmaattimurSka Kilohinta z z M-Market:z1,18z€z(Eldorado) z z Lidl:z1,30z€ (Nostia) z z MestarinzHerkku:z1,30z€z(X-tra) z z Prisma:z1,30z€ (X-tra) z z S-Market:z1,30z€z(X-tra) z z K-Citymarket:z1,32z€z(Euroshopper) z z K-Supermarket:z1,32z€z(Euroshopper) z z K-Market:z1,38z€z(Euroshopper) z z Sale:z1,38z€z(X-tra) z z Siwa:z2,54z€z(Eldorado) z z Minimani:z2,70z€z(Eldorado) pOrkkanat Kilohinta, ei yli kilon pusseja z z Prisma:z0,85z€ z z K-Citymarket:z1,29z€ z z Minimani:z1,29z€ z z K-Supermarket:z1,39z€ z z Lidl:z1,39z€ z z K-Market:z1,49z€ z z Siwa:z1,49z€ z z S-Market:z1,55z€ z z MestarinzHerkku:z1,59z€ z z Sale:z1,69z€ z z M-Market:z1,98z€ banaanit Kilohinta z z Citymarket:z0,99z€* z z Lidl:z1,25z€ z z Prisma:z1,25z€ z z MestarinzHerkku:z1,55z€ z z S-Market:z1,55z€ z z Sale:z1,59z€ z z Siwa:z1,59z€ z z K-Supermarket:z1,75z€ z z K-Market:z1,79z€ z z Minimani:z1,89z€ z z M-Market:z1,99z€ *Tarjous keSkiOlut Litrahinta z z Minimani:z2,21z€z(Karjala) z z Lidl:z2,24z€ (Nobelander) z z Prisma:z2,24z€z(Koff) z z MestarinzHerkku:z2,39z€ (Koff) z z S-Market:z2,39z€ (Koff) z z K-Citymarket:z2,42z€z(Pirkka) z z Sale:z2,42z€z(Koff) z z K-Supermarket:z2,88z€ (Pirkka) z z Siwa:z2,97z€z(Karjala, pullo) z z K-Market:z3,12z€z(Olvi, pullo) z z M-Market:z3,30z€z(Lapin Kulta) Suklaa Panda-maitosuklaalevy 130 g z z Prisma:z1,45z€ z z MestarinzHerkku:z1,49z€ z z Minimani:z1,49z€ z z S-Market:z1,49z€ z z K-Citymarket:z1,49z€ z z K-Supermarket:z1,50z€ z z Sale:z1,59z€ z z M-Market:z1,69z€ z z Siwa:z1,69z€ z z K-Market:z1,79z€ z z Lidl:zEizvalikoimassa edam-JuuStO Alle 500 g pakkaus, kilohinta z z K-Citymarket:z6,83z€z(Pirkka, 350 g) z z Lidl:z6,98z€z(Milbona, 400 g) z z K-Supermarket:z7,11z€z(Pirkka, 350 g) z z MestarinzHerkku:z7,30z€z(X-tra, 500g) z z Sale:z7,30z€z(X-tra, Saksa, 500 g) z z S-Market:z7,30z€z(X-tra, 500 g) z z K-Market:z7,38z€z(Pirkka, 500 g) z z Prisma:z7,98z€z(X-tra, 500 g) z z Minimani:z9,58z€z(Arla, 500 g) z z M-Market:z9,98z€z(Valio Arkijuusto, viipaleet 500 g) z z Siwa:z10,98z€z(Arla, 500 g) JOgurtti Maustettu jogurtti, litran purkki z z Prisma:z0,99z€z(Valio Arkijogurtti) z z K-Citymarket:z1,09z€z(Valio Arkijogurtti) z z MestarinzHerkku:z1,15z€z(Valio Arkijogurtti) z z S-Market:z1,15z€z(Valio Arkijogurtti) z z Minimani:z1,20z€z(Valio Arkijogurtti) z z Sale:z1,25z€ (Valio Arkijogurtti) z z Lidl:z1,39z€z(Milbona) z z K-Supermarket:z1,56z€z(Valio Arkijogurtti) z z K-Market:z1,99z€z(Valio Arkijogurtti) z z Siwa:z1,99z€z(Arla-Ingman) z z M-Market:z2,29z€z(Valio) ruiSleipäpalat Kilohinta z z Prisma:z2,42z€z(Rainbow) z z Lidl:z2,56z€z(Leipä Aitta) z z Minimani:z2,57z€z(Elonen) z z K-Citymarket:z2,78z€z(Perheleipurit) z z MestarinzHerkku:z2,64z€z(Rainbow) z z S-Market:z2,64z€z(Rainbow) z z Sale:z3,00z€z(Rainbow) z z K-Supermarket:z3,02z€z(Vaasan) z z K-Market:z3,31z€z(Pirkka) z z Siwa:z3,91z€z(Vaasan) z z M-Market:z3,98z€z(Vaasan) kevytmaitO Litrahinta z z Lidl:z0,74z€ z z Prisma:z0,77z€ z z K-Citymarket:z0,80z€ z z Minimani:z0,89z€ z z MestarinzHerkku:z1,05z€ z z S-Market:z1,05z€ z z K-Supermarket:z1,07z€ z z M-Market:z1,07z€z z z Siwa:z1,12z€ z z K-Market:z1,17z€ z z Sale:z1,19z€
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2013 Helpotus 15 OstOskOrien hinnat yhteensä: Jauhelihalla / soijarouheella Prisma (Palokka): 17,50 € / 17,70 € Citymarket (Keljo): 18,30 € / 17,59 € Lidl (Keljo): 18,28 €* S-Market (Savela): 19,23 € / 19,49 € Mestarin Herkku: 19,25 € / 19,51 € K-Supermarket (Länsiväylä): 20,45 € / 20,46 € Sale (Kortepohja): 21,26 € / 21,36 € Minimani: 21,55 € / 20,88 € K-Market (Kymppi): 22,22 € / 23,92 € Siwa (Tapionkatu): 25,66 € / 26,96 € M-Market (Kotiväylä): 25,68 € / 27,08 € Korin sisältö: Litra maitoa, 500 g juustoa, 500 g ruisleipää, litran purkki jogurttia, 400 grammaa jauhelihaa, 500 grammaa soijarouhetta, kilo spagettia, 500 grammaa tomaattimurskaa, kilo porkkanoita, 500 grammaa sipulia, kilo banaaneja, 500 grammaa jäävuorisalaattia, olutta litra (noin kolme pikkutölkkiä). Hinnat kerättiin viikoilla 36-38. K-kauppojen hinnat saattavat vaihdella jonkin verran kauppiaasta riippuen, myös Siwoissa saattaa olla pieniä hintaeroja. S-ryhmän ja Lidlin liikkeissä hinnat ovat samat. *Lidlin valikoimassa ei ollut soijarouhetta sOijarOuhe Tumma tai vaalea, kilohinta z z Minimani:z3,96z€z(Sallinen) z z K-Citymarket:z4,10z€z(Risetti) z z K-Supermarket:z5,20z€z(Sallinen) z z Prisma:z5,50z€ (Soyappétit) z z MestarinzHerkku:z5,70z€ (Soyappétit) z z S-Market:z5,70z€ (Soyappétit) z z Sale:z5,78z€z(Soyappétit) z z M-Market:z8,38z€z(Soyappétit) z z K-Market:z8,58z€ (Soyappétit) z z Siwa:z8,58z€z(Soyappétit) z Lidl: Ei valikoimassa spagetti Kilohinta z z Lidl:z0,98z€z(Combino) z z Prisma:z0,99z€z(X-tra) z z K-Citymarket:z1,05z€z(Euroshopper) z z K-Supermarket:z1,05z€z(Euroshopper) z z MestarinzHerkku:z1,05z€z(X-tra) z z S-Market:z1,05z€z(X-tra) z z K-Market:z1,55z€z(Pirkka) z z Minimani:z1,79z€z(Myllyn Paras) z z M-Market:z1,98z€z(Eldorado) z z Sale:z2,05z€z(Barilla) z z Siwa:z2,19z€z(First Price) sipulit Kilohinta z z Lidl:z1,29z€ z z Minimani:z1,49z€ z z K-Citymarket:z1,55z€ z z K-Supermarket:z1,55z€ z z MestarinzHerkku:z1,55z€ z z Prisma:z1,55z€ z z S-Market:z1,55z€ z z K-Market:z1,65z€ z z Sale:z1,65z€ z z Siwa:z1,79z€ z z M-Market:z1,85z€ jäävuOrisalaatti Kilohinta z z Prisma:z2,49z€ z z S-Market:z2,99z€ z z K-Citymarket:z3,29z€ z z K-Supermarket:z3,29z€ z z K-Market:z3,39z€ z z Lidl:z2,49z€ z z Minimani:z2,89z€ z z MestarinzHerkku:z2,99z€ z z Sale:z3,19z€ z z Siwa:z3,39z€ z z M-Market:z3,55z€ paska kOtiseutu ERi PaiKKaKunniLTa TuLEvaT oPiSKELijaT HauKKuvaT KoTiKunTanSa oMaLLa MuRTEELLaan. Mää OOn kotosin Kalajoelta. Sen perrään pittää aina sanua, että se on se misä on Hiekkasärkät. Mistää muusta tätä kaupunkia ei sitte tunnetakkaan. Särkillä o joka kesä Kalajoen juhannus, mistä paikalliset yrittää enimmäkseen pysyä niin kaukana ku vaa mahollista. Sen jälijiltä on rannat ja mehtät aina ihan täynnä roskaa. Tänä kesänä Särkille iski hirviä katastrofi ku etelästä tullu lokkiparvi pasko rannan uimakelevottomaksi, eli kohta varmaan pyssyy poisa turistikki. jos uimaa ei pääse niin sitte voi tietty mennä paariin juomaan. neki o yhtä lukkuun ottamata kaikki Särkillä. Sinne on keskustasta seittemän tai kaheksan kilometriä, joten viikolloppuöisin taksikuskit saa varmaa aika hyvät rahat. kalajOen keskustasa historia näkkyy. on pari uutta kerrostalua ja muutama vanaha talorrotisko, jokka on romahtamaisillaan, mutta niitei saa purkaa ku ne on suojeltu. Yks koitettiin kerran myyä kaupungille eurolla, mutta kaupunki ei ostanu. Muutama vuos sitte Kalajoelle puuhattiin jottain hiiskatin isua monitoimiareenaa ja kahta kauppakeskusta. areenan tontinki sai eurolla ku lupas hankkia rahotuksen (45 milijoonaa) ja rakentaa sen. Ei oo ainakaan vielä halleja eikä kauppakeskuksia kuulunu. niitä ootellesa kalajokiset käy tekemäsä vaateostoksensa Ylivieskasa ja Kokkolasa. Toiseen aijjaa autolla puoli tuntia ja toiseen tunnin. ja se on muuten sitte kalajokinen, ei kalajokelainen. Marjaana Lahola journalistiikan opiskelija Lokinpaskaa ja vanahoja taloja sonaatti luopuu tonnikalasta sOnaatin ravintOlat luopuvat Maailman luonnonsäätiön (WWF) suositusten vastaisista kaloista ja äyriäisistä. Tästä syksystä alkaen ruokalistoilla ei näy esimerkiksi tonnikalaa, sillä monet tonnikalalajit ovat vaarantuneita tai uhanalaisia. Lisäksi tonnikalaa pyytäessä saaliiksi jää usein myös monia muita kalalajeja. WWF luokittelee kalat ja äyriäiset niiden uhanalaisuuden ja pyynnin aiheuttamien ympäristövaikutusten mukaan vihreälle, keltaiselle ja punaiselle listalle. Sonaatin uudistus rajaa punaisen listan lajit pois valikoimasta. Minna Tiainen
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2013 Kulttuuri 16 Pika-arviot Ylioppilaskunta 16 H iisin taustahahmoina toimivat Mika Silajärvi ja Tatu Hiitola, joiden ansioluettelosta löytyi merkintöjä mallasjuomasta jo ennen oman pienpanimon perustamista. Hiitola vastasi aiemmin Stadin Panimon oluttuotannosta, ja Silajärvi on pyörittänyt pienpanimotuotteiden tukkukauppaan erikoistunutta yritystä. Hiisissä miesten työnjako hyödyntää heidän aiempaa osaamistaan. Kolmantena osakkaana, joskaan ei yrittäjänä, toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulussa markkinointia opiskeleva Mikko Mäkelä, joka keskittyy markkinointiin ja myyntiin. Panimon perustaminen ei ole laiskurin hommaa. Vihannes Pulkka Oy:lta ostetut tilat täytyi aluksi remontoida katosta lattiaan. Perustajakaksikko hoiti työt samalla, kun suunnitteli ja valmisti Rekolan panimon kanssa yhteistyöoluen Kaksi Kotia. Se saapui olutravintoloihin kesäkuussa. Kyseessä ei ollut perinteinen ohrapirtelö vaan todellinen oluthybridi, jossa yhdistyivät belgialaiset oluthiivat, pohjoisamerikkalaiset humalat ja suomalainen tyrni. Pienpanimoiden yhteistyö kokeellisten oluiden parissa saa jatkoa Kaksi Kotia vol. 2:lla, joka on maustettu Suomessa jalostetulla Aji fantasy -chilillä. Hiitolan ja Silajärven työtunnit eivät ole vähentyneet tilojen valmistuttua ja panimolaitteiden saavuttua. “Työpäivät ovat venyneet jopa 13-tuntisiksi. Tavoitteenamme on ollut pitää viikossa kaksi lepopäivää, mikä käytännössä on tarkoittanut kuusipäiväistä työviikkoa”, naurahtaa Silajärvi. Hiisin tuotteet ovat toistaiseksi olleet harvojen (ja nopeiden) herkkua, sillä suuremman tuotannon mahdollistavat pääkäymistankit eivät ole vielä saapuneet Jyväskylään. Kysyntää tuntuisi kuitenkin riittävän, sillä elokuussa valmistunut panimon ensimmäinen oma olut, voimakkaasti humaloitu Raivoava Rakki, myytiin loppuun viikossa. LähioLutta avoimin mieLin ja ovin Panimo. Olutkulttuurin saralla vireytynyt Jyväskylä vankisti asemaansa Suomen olutkartalla. Palokkaan viime keväänä perustettu Panimo Hiisi pääsi vihdoin aloittamaan toimintansa. teksti Johannes Silvennoinen kuvat Tatu Onkalo TyöpäiväT ovaT venyneeT jopa 13-TunTisiksi. 16 Kulttuuri
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2013 Pika-arviot 17 Pika-arviot 17 Ruumiit meren aalloilla Leena LehtoLainen: RautakoLmio (tammi) Leena Lehtolaisen uusin kirja juhlistaa Maria Kallio -dekkareiden 20-vuotista taivalta. Räväkkä komisario seikkailee jo 12. kirjassa, eikä hänen vauhtinsa ainakaan hidastu. Tällä kertaa Maria Kallio ratkoo tiiminsä kanssa kaksoishenkirikosta. Entinen malli ja tuomittu rikollinen löydetään merestä samaan muoviin kiedottuna. Rikosta selvittäessään Kallio joutuu keskelle jääkiekkoperheen sekavaa ihmissuhdekuviota. Leena Lehtolaisella on ihailtava taito paneutua kirjoissaan ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Rautakolmio sivuaa muun muassa viime aikoina paljon puhuttanutta pakkoruotsia. Yhteisten vuosien aikana Maria Kalliosta on tullut lukijoille kuin läheinen ystävä. Kallion menneisyyden erheet sekä harrastukset punoutuvat yhteen. Samaistuttavat henkilöhahmot ja Lehtolaisen soljuva kirjoitustyyli takaavat sen, että Rautakolmio on edeltäjiensä tapaan erinomainen esimerkki hyvästä suomalaisesta dekkarista. Laura Kuivalahti Seksiseikkailuja sotaalueella Pia heikkiLä: oPeRaatio LiPstick (otava) Anna työskentelee sotakirjeenvaihtajana Afganistanissa. Enemmän kuin ilmassa lentäviä luoteja Anna pelkää jäävänsä vaille aitoa rakkautta. Uutisten metsästämisen ohessa nuorella toimittajalla on aikaa kellistää sänkyynsä sota-alueen kuumimmat urokset. Annan ystävän entisen poikakaverin yhteys laittomaan asekauppaan on suuren seikkailun alku. Naiset lähtevät jahtaamaan elämänsä skuuppia sekä makeaa kostoa. Pia Heikkilä ei ujostele kirjoittaessaan seksistä. Hän kuvaa kuumia kohtaamisia ja salaisia fantasioita yksityiskohtaisesti kuin Carrie Bradshaw. Esikoiskirjailijan kokemattomuus näkyy tarinan rytmittämisessä. Kirjan alkupuolella kohtaukset venyvät, kun taas kirjan loppuhuipennus kuitataan muutamalla hätäisellä kappaleella. Kirjan parasta antia ovat Afganistanissa itsekin kirjeenvaihtajana työskennelleen Heikkilän kuvaukset paikallisista tavoista. Vain vartioitu portti erottaa länsimaisen ylellisyyden ja äärettömän kurjuuden toisistaan. Laura Kuivalahti Maailmaa parantamassa oRas tynkkynen: Pieni maaiLmanPeLastusoPas (into kustannus) Vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen on kirjoittanut ituhipeille uuden raamatun. Totuus on kuitenkin toinen. Pieni maailmanpelastusopas esittelee selkeästi ja rationaalisesti kymmenen maapalloamme pahiten riivaavaa ongelmaa epätoivossa kieriskelemiseen sortumatta. Jokaiseen haasteeseen tarjotaan kirjassa myös yleinen ratkaisumalli sekä osaan myös selkeitä arkipäivän tekoja, joilla jokainen voi osallistua maailmanpelastusprojektiin.Ilmastokriisi, köyhyys, sota ja mitä näitä nyt onkaan: ongelmat tuntuvat valtavilta ja ahdistavilta, mutta oppaan lukemisen jälkeen päällimmäiseksi tunteeksi ei jää voimattomuus ja alakulo, vaan toivo. Kaikki talkoisiin! Laura Piiroinen Skottilaista melankoliaa GLasveGas – LateR... When the tv tuRns to static (sony) Kolmosalbumillaan kuvioihin palaava Glasvegas kuulostaa edelleen täysin omalta itseltään. Äänivalli vyöryy kohti, kitarat surisevat, seisaaltaan soittava rumpali Jonna Löfgren hakkaa kannuja coolin jämäkästi ja laulaja James Allan laulaa surullisesti murealla skotlannin murteella. Hetkittäin levy kuulostaa olevan täynnä toinen toistaan parempia popkappaleita, mutta välillä iskee syvä epätoivo ja keskinkertaisuuden tunne. Hyviä hetkiä on kuitenkin huomattavasti huonoja enemmän. Kun levy päättyy ja yhteys on saavutettu, jää hieman rauhaton mutta voimakkaan uhmakas olo. Kyseessä taitaa olla jopa Glasvegasin paras levy. Juha Stenholm Todellisuuden rajoilla Death haWks – Death haWks (Gaea) Toisella albumillaan Death Hawks siirtyy entistä progempaan suuntaan. Musiikki on hämyistä ja viipyilevää, ja rockimmat hetket loistavat poissaoloaan. Teemu Markkulan tunnistettavan kitarasaundin johdolla levy tarjoaa shamanistisen matkan avaruuden laidoille ja oman pään sisälle. Kyseessä on ennenkaikkea albumikokonaisuus, eikä läjä irtonaisia biisejä. Tappohaukkojen kakkosalbumii aukenee vielä hitaammin kuin ensimmäinen, mutta on parhaimmillaan todella tajunnanräjäyttävää tavaraa. On vaikea kuvitella Death Hawksin nousevan uutukaisensa myötä megasuosioon tai laajempaan radiosoittoon, mutta musiikinystäville levy on todellinen helmi. Juha Stenholm Tuttua indierockia FRanZ FeRDinanD RiGht thouGhts, RiGht WoRDs, RiGht action (Domino) Esikoislevyn menestyksen jälkeen itseään etsinyt Franz Ferdinand julkaisee neljännen albuminsa kymmenen vuotta jalat alta vieneen Take Me Out –hitin jälkeen. Uutuuslevyn pari ensimmäistä biisiä eivät säväytä, mutta kolmantena kuultava Love Illumination muistuttaa mihin Alex Kapranos ja kumppanit parhaimmillaan pystyvät. Tästä eteenpäin levy eteneekin mukavissa tunnelmissa aina haikeahkoon päätökseensä asti. Franz Ferdinandin pojat eivät ole yrittäneet keksiä pyörää uudelleen, vaan tehneet toimivan kokonaisuuden tutunoloisia Franz Ferdinand –ralleja, vaikka huippuhetket levyllä jäävätkin turhan vähiin. Kyllä tätä silti mielellään kuuntelee, ja uutukaisellaan Franz Ferdinand päihittää kevyesti monet nuoremmat haastajansa. Juha Stenholm ”Käymistankkien saavuttua tarkoituksena on pitää myynnissä jatkuvasti neljää omaa tuotetta, joista kaksi on ruokakauppaja kaksi ravintolavahvuista. Tällä hetkellä pystymme valmistamaan yhden kumpaakin”, Silajärvi kertoo. Kiitos Suomen nihkeän alkoholipolitiikan, pienpanimoilla ei ole viinitilojen tapaan tuotteidensa ulosmyyntioikeutta. ”Myös Alkon valikoimaan pääseminen on valtion monopolin kankean ostoprosessin ja suurten tilausmäärien vuoksi erittäin vaikeaa pienen käsityöpanimon kapasiteetilla.” Muitakin kanavia oluen kauppaamiseen onneksi on. Hiisi muun muassa valmistaa nimikko-oluen Rautalammin Pestuumarkkinoille, ja panimon ensimmäinen ruokakauppavahvuinen olut ilmestyy paikallisten K-Superja Citymarkettien hyllyihin syyskuun lopulla. Samalla Palokka-oluen valmistus siirtyy Malmgårdin panimolta Hiisin vastuulle, mikä tuotteen paikallisuutta korostavan brändin vuoksi tuntuu luontevalta valinnalta. Myös Lutakko saa oman oluensa, jota on tarjolla ainoastaan Lutakon tanssisalin ravintolassa ja alueelle valmistuvassa marketissa. Hiisin oluet eivät kuitenkaan jää jyväskyläläisten yksinoikeudeksi. ”Kotimarkkinat ovat tärkeitä, mutta tuotteemme ovat sen verran haastavia, että asiakkaita on haettava myös muualta Suomesta. Jos menekkiä on, ostamme lisää tankkeja ja teemme enemmän olutta. Tarkoitus on kasvaa, eikä jäädä puuhastelemaan. Tavoitteena on kasvattaa toimintaa niin, että se mahdollistaisi lisätyövoiman palkkauksen”, Silajärvi suunnittelee. tuLevaisuuDessa Panimon ovet aukeavat myös vierailijoille. Pääkohderyhmänä ovat yritykset, mutta myös esimerkiksi oluesta kiinnostuneet opiskelijaryhmät, esimerkiksi yliopistosta, toivotetaan tervetulleiksi. ”Haluamme olla avoin panimo, jonne voi tulla vierailemaan ilman kuukausien etukäteisvarausta”, Silajärvi sanoo. Ohjelmassa voivat olla perinteinen panimokierros olutmaistatuksineen tai olutkoulutus, mutta Silajärvi haluaa viedä ajatuksen vielä pidemmälle. ”Isommille ryhmille tarjoamme mahdollisuutta olla mukana oluen suunnittelussa, seurata sen valmistamista ja mahdollisuuksien rajoissa myös osallistua johonkin tekoprosessin vaiheeseen. Mikko Mäkelä ja Mika Silajärvi maistelivat Rautalammin Pestuumarkkinoille valmistuvaa ruisolutta.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2013 Kampus 18 P alasin Suomeen elokuun alussa ja viime viikkoina olen saanut kohauttaa hartioitani kiusaantuneesti useammin kuin kerran. ”Oliko paljon miehiä?” Se on ensimmäinen kysymys, joka kuuluu hämmentävän usein keskustelukumppanin huulilta opiskelijavaihdon jälkeen. Vaihtoonhan tunnetusti lähdetään löysin rantein vetämään muutakin kuin lonkkaa, kun nyt kerran päästään kauas äidistä ja kotimaan moraalikäsityksistä. Miksi panot, miehet, naiset tai suhteet ylipäänsä tuntuvat olevan paluumuuttajassa se ainoa kiinnostava asia? Vaihtoajan seksiseikkailut ovat uusi korvike Kreikan tai Kanariansaarten lomaromansseille. Vaihto-opiskelija saa oikean kansallisuuksien supermarketin, josta voi kokeilla vähän kaikkia makuja kompaktisti yhdessä paikassa. Kotiinpaluun jälkeen irtosuhteilla retostelu on helppoa ja vaivatonta, kun puheet eivät kiiri niiden toisten osapuolien korviin. OpiskelijavaihtOa hehkutetaan kieltämättä suurin sanoin upeana mahdollisuutena ja mahtavana kokemuksena. Tietääkö kukaan, mikä on vaihdon oikea hyöty kaiken hienolta kuulostavan sanahelinän takana? Kansainvälistyminen, kielitaito ja elämänkokemus mainitaan usein vaihdon yhteydessä, mutta saahan niitä Suomestakin. Vaihtokohteessa opinnot ovat harvinaisen usein vähän sinne päin ja tunnettu totuus on, että monella vaihtarilla vapaaaika kuluu pitkälti uusien kavereiden kanssa bilettäessä. Loppujen lopuksi on perin vaikea sanoa, mitä ulkomailla asumisesta ja opiskelusta ihan oikeasti jää käteen. Kummakos tuo, että ystävien ja puolituttujen kysymykset liittyvät lakanoiden välissä tapahtuneeseen kansainvälistymiseen, kun vaihto-opiskelija ei itsekään osaa kiteyttää ulkomailla saamiaan oppeja. eikä lOputOn tiedustelu panojutuista täysin tuulesta temmattua ole – Erasmus-vaihdon lempinimi Orgasmusvaihto kuvaa olosuhteita melko paikkansapitävästi. Villeistä parin-, anteeksi, opiskelijavaihdon stereotypioista eivät ole kiirineet vain opiskelijoiden korviin, sillä meille jaettiin heti kohdeyliopiston ensimmäisessä orientaatiopaketissa kondomeja. Miesten määrästä ei muuten tiedustella pelkästään kahdenkeskisissä tilanteissa, vaan ihan isommassakin seurassa. Eihän suomalaisten pitänyt olla suorasukaisia etenkään, kun kyseessä ovat henkilökohtaisuudet. Odotetaanko minun tosiaan kertovan kaikki tapahtumat vieläpä kronologisessa järjestyksessä? Sitä saa mitä tilaa, saaliin määrä ja koko kasvaa sitä mukaa, kun juttuja kerron. Oli isoa ja eksoottista. Ja usein. Kaisu Salminen Viiden kuukauden seksiloma Erasmusvaihdon lEmpinimi orgasmusvaihto kuvaa olosuhtEita mElko paikkansapitävästi. tuOre Erasmus-ohjelma ”Erasmus+” hyväksyttiin viimein Euroopan unionissa tiukan budjettiväännön jälkeen. Lopulta supistuvasta EU:n budjetista löytyikin varoja Erasmus-ohjelman budjetin kasvattamiseen. Jatkossa Erasmus-rahoituksella on mahdollista lähteä opiskelijavaihtoon myös Euroopan ulkopuolisiin maihin, sekä suorittaa useamman kuin vain yhden vaihtojakson. Suomalaisten korkeakoulujen kannalta EILC-intensiivikielikurssien keskittyminen yksinomaan suuriin kieliin on luonnollisesti menetys. Sen merkitys ei kuitenkaan välttämättä ole erityisen suuri, sillä myös muita suomen kielen kursseja on tarjolla vaihto-opiskelijoille. Suomalaiset vaihto-opiskelijat taas saavat enemmän mahdollisuuksia suurten kielten, eli englannin, saksan, ranskan, italian ja espanjan, opiskeluun. Uuteen Erasmus+-ohjelmaan kuuluu myös mahdollisuus hakea EU:lta opintolainan takausta maisterin tutkinnon suorittamista varten toisessa EU-maassa. “Erasmus Master” -opintolainantakauksen maksimisumma on 12 000 euroa yhden vuoden tutkintoon ja 18 000 euroa kahden vuoden tutkintoa varten. Erno Mähönen Lähde: eurooppatiedotus, CiMo erasmus-vaihtoon myös euroopan ulkopuolelle ulkomailla opiskelun mahdollisuudet lisääntyvät. vkO 39 Ma 23.9. Kesäkurpitsakeitto Kalaa sitruunakastikkeessa Lindströminpihvit ti 24.9. Kasviskaalikääryleet Merellinen lasagne porsasta punaviinikastikkeessa ke 25.9. pintopapupata silikkapihvit ja kermaviilikastike Karjalanpaisti tO 26.9. Kasvispizza Kalakeitto Yrttikalkkunakastike pe 27.9. pinaattiohukaiset Broilerjuustokebakot Burgundin lihapata vkO 40 Ma 30.9. Kasviskiusaus päivän kala Kinkkukastike, spagetti ti 1.10. Kasvispapupata Broilerleike riistakäristys ke 2.10. Bataattisosekeitto silakkaherkku havajilainen porsaspata tO 3.10. hernekeitto / kasvishernekeitto ja pannari soijastroganoff Broilerpyörykät pe 4.10. Kasvispyörykät Currykala Jauhemaksapihvit vkO 41 Ma 7.10. Quornwokki Lohikiusaus Jauhelihapihvit, tomaattikastike ti 8.10. Fetapinaattipiirakka Kalagratiini pippurinen lihakastike ke 9.10. Kasvisjuustokastike, spagetti savukalakastike, spaghetti Kalkkunaleike tO 10.10. Meksikolainen risotto rapeat kalapihvit Jauhelihakastike pe 11.10. Kasvispihvit, jogurttikastike paella Nakkipannu ilOkiven ruOkalista 23.9.–11.10. tatu oNKaLo
19. sivun kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2013 M uutin Jyväskylän Mattilanpeltoon perheeni kanssa 11-vuotiaana Etiopiasta. Isäni on lääkäri, joten matkasimme ja muutimme hänen työnsä mukana. Aluksi muutimme Afrikassa ihan keskelle puskaa, jossa ei ollut mitään. Vietimme aikamoista matkalaukkuelämää, mutta ei sitä lapsena edes huomannut. Yksikin vuosi samassa paikassa tuntui ikuisuudelta. Palasin Etiopiaan myöhemmin lukion jälkeen vapaaehtoistyöhön. Jyväskylä valikoitui aikanaan asuinpaikaksi, koska täällä oli englanninkieliset alaja yläkoulut. Tuntui luontevalta ja helpolta jatkaa koulunkäyntiä sillä kielellä, jolla sen oli aloittanutkin. Myöhemmin kävin myös IB-lukion. Koen edelleen, että Jyväskylä on kotini, vaikka minulla on asunto myös Helsingissä. Minulle on aina ollut selvää, että haluan yliopistosta maisterin paperit. Viime vuonna aloitin kauppatieteiden maisterin opinnot englanninkielisessä koulutusohjelmassa. Sitä ennen olin pitkään töissä kenkäkaupassa, ja samaan aikaan tein ammattikorkeakoulussa BBA-tutkintoa. Viimeiset kolme vuotta olin kenkäkaupassa myös myymäläpäällikkönä. Tuona aikana en kyllä harrastanut elämää ollenkaan. Missikisoihin lähdin mukaan ex-tempore. Itse en ollut ajatellut että lähtisin mukaan, sillä päätin viime syksynä, että nyt opiskelen ja heittäydyn täysillä bisnesmaailmaan. Olin kuitenkin aikaisemmin tehnyt mallin töitä ja edustajani suositteli, että hakisin mukaan kilpailuun. En kertonut osallistumisestani melkein kenellekään. Muutamalle kurssikaverille oli tosin pakko kertoa, kun ryhmätyöt eivät enää onnistuneet samalla tavalla. Isälle ja äidillekin ilmoitin vasta muutama tunti ennen finalistien julkistamista. Varsinkin alussa kuulin paljon epäilyksiä siitä, voinko olla kaunis ja älykäs yhtä aikaa. Minusta se on kateellisten ihmisten puhetta, jotka haluavat lokeroida toisia. Heidän lokeroihinsa ei mahdu se, että jollakulla voi olla kaksi identiteettiä. Isäni sanoi, että minun pitää käyttää kaikki mahdollisuudet mitä minulle tarjotaan, kunhan vain käytän ne oikein. Missivuosi on juuri tällainen. Sen aikana saan paljon erilaisia kontakteja ja verkostoidun. Se antaa minulle aivan erilaiset mahdollisuudet kuin pelkät maisterin paperit, jotka joskus työnantajalle kiikutan. Uskon, että pystyn yhdistämään missin työn ja opiskelun ainakin jollakin tavalla. Olen ilmoittautunut läsnäolevaksi yliopistolle, ja aion saada jotain myös tänä vuonna aikaan. Asenteeni on, että jos johonkin ryhdyn, teen sen myös kunnolla. Tämä pätee myös kouluun. Mietin jopa, että ottaisin jonkun tenttikirjan mukaan Moskovan Miss Universumkisoihin. Se olisi ainakin hyvää vastapainoa kilpailulle. Miss Kauppis kasVo. Suomen kaunein Lotta Hintsa on 25-vuotias entinen työnarkomaani ja Pörssin ainoa Miss Suomi. Yliopistoa hän ei aio missivuotenaan hylätä. teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuva Tatu Onkalo
(uusi osoite) TORIKESKUS, Yliopistonkatu 34, p. 040 7447 260, ark. 10–19, la 10–17 PALJON ERILAISIA NAHKASALKKUJA Kysy opiskelija-alennusta • paljon lokeroita • olkahihnoilla Hyvät valikoimat • paljon taskuja • pehmustetut olkaimet ja selkätuki • eri värejä SUR5AL OLKALAUKKU 19,95 36 x 28 x 12 cm. Eri värejä. OLKALAUKKU 39,38 x 27 x 10 cm. Eri värejä. JA REPPUJA jjjjjjjjjäää.ä.ä.ä.ä.ä.ä.ä.ä.ä... rej rej rejejejejejjjjjjj värr Eri v E jäj ä OLKALAUKKU TARJOUS 39,38x27x10 cm. Sosittu OLKALAUKKU 19,95 (40€) 32 x 30 x 20 cm. -50% Sateenvarjo kaupanpäälle REPPUJA ISOJA monilokero Kouluol kalauku n tai repun ostajall e, SATEENV ARJO tai KYNÄPE NAALI KAUPA NPÄÄL LE LAUKKU Huippusuosittu Olkahihnalla, musta, ruskea, harmaaruutu, ruskearuutu 99999955555 säästä -50% 99995555555 (40 ) Hyvitämme tunnin parkkimaksun TORI 35,eri värejä Suosittu Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvoston vaali vuodelle 2014 järjestetään 5.-6.11.2013 ja ennakkoäänestys 30.-31.10.2013. Äänestyspaikkana toimii ylioppilaskylän vapaa-ajantila Lillukka, jossa voi äänestää seuraavina aikoina: z z Keskiviikkonaz30.10.2013zz 16:00-20:00 z z Torstainaz31.10.2013z16:00-20:00 z z Tiistainaz5.11.2013z14:00-20:00 z z Keskiviikkonaz6.11.2013zzz 14:00-20:00 jyväsKylän yliopiston ylioppilaskunnan Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvoston vaalissa äänioikeutettuja ovat kaikki Kortepohjan ylioppilaskylässä vakinaisesti asuvat kuusitoista vuotta täyttäneet henkilöt. Ehdolle vaalissa voivat asettua kaikki ylioppilaskylässä vakinaisesti asuvat täysi-ikäiset henkilöt. Asuntoloiden määräaikaiset tai vakinaiset työntekijät ja ylioppilaskunnan viranhaltijat eivät ole vaalikelpoisia asukasneuvoston jäseniksi. Ehdokasilmoituksien sekä vaaliliittojen ja vaalirenkaiden perustamisilmoitusten on oltava jätettynä ylioppilaskunnan keskustoimistoon (Ylioppilastalo Ilokivi, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä) viimeistään maanantaina 7.10.2013 klo 12:00. Vaalien lomakkeita on saatavilla keskustoimistolla, asukastoimistosta ja JYYn verkkosivuilla. Vaaliasiakirjat vastaanottaa keskusvaalilautakunnan valtuuttamana ylioppilaskunnan pääsihteeri Sami Tuori. Lisätietoja ehdokasasetteluun liittyvissä kysymyksissä antaa keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Niina Kallio (niina.r.o.kallio@student.jyu.fi, 040 557 0688). JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN KESKUSVAALILAUTAKUNTA vaaliKUUlUtUs jyväsKylän yliopiston ylioppilasKUnnan eDUstajiston vaali vUosille 2014-2015 vaaliKUUlUtUs Kortepohjan ylioppilasKylän asUKasneUvoston vaali vUoDelle 2014 ilmoita jylkkärissä! www.jylkkari.fi/mediakortti syksyn numeroiden ilmestymispäivät: 14.10. (ilmoituksetz2.10.zmennessä)z 4.11. (ilmoituksetz23.10.zmennessä) 25.11. (ilmoituksetz13.11.zmennessä) 16.12. (ilmoituksetz4.12.zmennessä)z jyväsKylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston vaali vuosille 20142015 järjestetään 5.-6.11.2013 ja ennakkoäänestys 30.-31.10.2013. KesKiviiKKona 30.10.2013 z z Yliopistonzpääkirjastozz10:00-16.30 z z Mattilanniemiz(A-rak.)zz10:45-16:00 z z Agorazz11:00-16:15 z z YlioppilastalozIlokivizz11:00-16:15 z z Ylistönrinnezz11:00-15:00 z z Lillukka,zylioppilaskyläzz16:00-20:00 torstaina 31.10.2013 z z Yliopistonzpääkirjastozz10:00-16.30 z z Mattilanniemiz(A-rak.)zz10:45-16:00 z z Agorazz11:00-16:15 z z YlioppilastalozIlokivizz11:00-16:15 z z Ylistönrinnezz11:00-15:00 z z Lillukka,zylioppilaskyläzz16:00-20:00 tiistaina 5.11.2013 z z Yliopistonzpääkirjastozz10:00-16.30 z z Mattilanniemiz(A-rak.)zz10:45-16:00 z z Agorazz11:00-16:15 z z YlioppilastalozIlokivizz11:00-16:15 z z Ylistönrinnezz11:00-15:00 z z Lillukka,zylioppilaskyläzz14:00-20:00 KesKiviiKKona 6.11.2013 z z Yliopistonzpääkirjastozz10:00-16.30 z z Mattilanniemiz(A-rak.)zz10:45-16:00 z z Agorazz11:00-16:15 z z YlioppilastalozIlokivizz11:00-16:15 z z Ylistönrinnezz11:00-15:00 z z Lillukka,zylioppilaskyläzz14:00-20:00 KaiKKi äänestyspisteet pyritään pitämään auki näiden aikarajojen puitteissa. Mikäli äänestyspisteenä toimiva yliopiston toimipaikka sulkeutuu jostain aiemmin jostain poikkeuksellisesta syystä, sulkeutuu myös vaalipiste. ylioppilasKUnnan edustajiston vaalissa äänioikeus on jokaisella yliopistoon läsnä olevaksi kirjoittautuneella henkilökohtaisesti läsnä olevalla ylioppilaskunnan jäsenellä. Edustajiston jäseneksi voi asettua ehdolle jokainen äänioikeutettu ylioppilaskunnan jäsen, joka on kirjoittautunut yliopistoon syyslukukaudeksi 2013 viimeistään maanantaina 7.10.2013. Ylioppilaskunnan työntekijät eivät kuitenkaan ole vaalikelpoisia edustajiston jäseniksi. Ehdokasilmoituksien sekä vaaliliittojen ja vaalirenkaiden perustamisilmoitusten on oltava jätettynä ylioppilaskunnan keskustoimistoon (Ylioppilastalo Ilokivi, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä) viimeistään maanantaina 7.10.2013 klo 12:00. Vaalien lomakkeita on saatavilla keskustoimistolla sekä JYYn verkkosivuilla. Vaaliasiakirjat vastaanottaa keskusvaalilautakunnan valtuuttamana ylioppilaskunnan pääsihteeri Sami Tuori. Lisätietoja ehdokasasetteluun liittyvissä kysymyksissä antaa keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Niina Kallio (niina.r.o.kallio@student.jyu.fi, 040 557 0688). JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN KESKUSVAALILAUTAKUNTA