Jyväskylän ylioppilaslehti 3. syyskuuta – 24. syyskuuta 2012 52. vuosikerta 8 Matti säätää systeeMiä Uusi rehtori haluaa sujuvoittaa opintoja ja karsia byrokratiaa Jatkoaikaa tuli Varo klamydiaa Ilmainen Office Liikunta aukesi Kasvata chili Viivyttelyä Jenkkiyliopistot aukesivat ryminällä verkkoon kuinka nettimölinä kaatoi GuGGen opiskeliJoiden kirJat levällään Gramex väiJyy tanssitunteJa
Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 08/2012 K uka teistä tunnistaa nimen Jonah Lehrer? Ei varmaan moni, mutta varmasti useampi kuin tunnistaa vaikkapa nimet Heidi Kononen, Katariina Vuori, Kari Paananen tai Siina Repo. Lehrer on yhdysvaltalainen toimittaja, joka irtisanoutui New Yorkerista jäätyään kiinni Bob Dylanin sitaattien väärentämisestä. Loput ovat suomalaisia toimittajia, jotka kertoivat totena Minttu Vettenterän sepittämää Enkeli-Elisa -tarinaa. Siina Repo oli se toimittaja, jonka mukaan tarina oli joka tapauksessa “esimerkki totuudesta”. Ymmärrän hyvin toimittajien virheitä. Teen niitä koko ajan. Virheitä syntyy laiskuudesta, mutta myös kasvaneista paineista. Paineita luovat osaltaan mediaomistajat, jotka vastaavat perinteisen median ahdinkoon lähinnä irtisanomalla väkeä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että meille kaikille toimittajille tekisi hyvä saada kunnolla satikutia, kun virheitä tulee. Suora keskustelu myös nostaa laatujournalismin arvostusta ja muistuttaa yleisöä siitä, että kunnollinen journalismi vaatii työtä ja rahaa. Suomalaiset toimittajapiirit taitavat olla liian pienet ja läheiset, jotta täällä kyettäisiin ylläpitämään riittävää hygieniaa. Julkisen Sanan Neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen jo sentään onnistui sanomaan, että toimituksissa olisi pitänyt tarkistaa Enkeli-Elisa -juttujen taustat paremmin. Vielä kaksi vuotta sitten Uimonen oli sitä mieltä, että Iltalehdessä läpi menneestä lottovoittohuijauksesta olisi pitänyt nostaa oikeusjuttu – toimitusta huijanneita vastaan. Pyykit olisi pestävä Minttu Vettenterän saama mediahuomio on kohtuutonta siihen nähden, että paljon hänen sepitteitään merkittävämpi yhteiskunnallinen ongelma on toimituskulttuurin alennustila Suomessa. Silti töppäilleisiin toimittajiin viitataan suurimmassa osassa juttuja “eräänä toimittajana”, kun taas Vettenterä on löytynyt nimellä ja kuvalla jopa Seiskan kannesta. Jos Hanna Nikkasen ja Anu Nousiaisen Kuukausiliitteessä esittämä epäilys Münchausen-oireyhtymästä Enkeli-Elisan taustalla pitää paikkansa, on aika selvää, että keskustelun olisi jo ajat sitten pitänyt siirtyä Vettenterän tekemisistä toimittajien tekosiin. toisekseen olen pohtinut, aikooko se Ylen tiedotustilaisuudessa riehunut Iltalehden toimittaja seuraavaksi mennä vaatimaan arkkipiispalta vastausta siihen, miksi kirkko on huijannut Suomen kansaa esittämällä Jeesuksen valkoihoisena? Vaikka Ylen Mannerheim-elokuva olisi epäonnistunut, pidän mittaamattoman raikkaana ja riemastuttavana jo sitä, kun Mannerheimia esittävä Telley Savalas Otieno huomautti Hesarissa, ettei Mannerheim ollut mikään Lenin tai Stalin, vaan pikemminkin Che Guevara. Montako vuosikymmentä olisi mennyt, että tällainen lausunto olisi sopinut yhdenkään suomalaisen keskustelijan suuhun kummallakaan puolella rintamaa? Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.fi Virheitä syntyy laiskuudesta, mutta myös paineista.
3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 08/2012 Jylkkärin toimitus: Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Ilpo Puhakka toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Siviilipalvelusmies Jere Kyrö sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Jere Kyrö Painos: 7000 kpl Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki p. 06 4186750 ISSN 0356-7362 Kartalla 4-5 uutiset: Opiskelijan ääni ei kuulu, 6–7 moocit: Yliopistot avasivat kurssinsa verkkoon, 8–9 uusi rehtori: Jylkkäri jututti Matti Mannisen, 10–12 keskiaukeama: Aktiiviset vähemmistöt , 14 chili: Kämppä valjastetaan viljelykäyttöön, 17 dJ-hommat: Kopiointilisenssit häiritsevät. opintopalvelut muutti Agoran 3. kerrokseen. aikuisia opetetaan pyöräilemään Aren aukiolla syksyn mittaan. Jyväskylän pyöräilyseuran opetustuokioihin ei tarvitse ilmoittautua, mutta päivät kannattaa tarkistaa netistä. yliopiston kasvitieteellinen ryteikkö on raivattu hallittuun ja sosiaaliseen päihteidenkäyttöön houkuttelevaksi puistoksi.Yliopiston pajautuspuiston lisäksi on kunnostettu päärakennuksen takana oleva “amfiteatteri”. it-palvelut muutti A-rakennuksen 3. kerrokseen. yliopiston hallintorakennus menee remonttiin noin vuodeksi. IT-palvelut on siirretty Seminaarinmäen A-rakennuksen 3. kerrokseen ja opiskelijapalvelut Mattilanniemeen Agoralle 3. kerrokseen. yläkaupungin palvelut muuttuivat piirun kaupunkimaisemmiksi, kun K-Kymppi pidensi aukioloaan iltakymmeneen joka päivä. ”OSTaKaa KaIKKI SOnaaTIn OSaKKeeT. MIKäLI eI MahdOLLISTa, PurKaKaa yhTIö. OLISIKO aIKa SIIrTyä rengISTä ISännäKSI, nynnyT?” valitus Jyyn valitusviikoilla 2012
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 08/2012 Elina Puranen (vas.) on pitänyt kirjat Viitasaarella. Maija Takala (2. oik.) on kirjoilla Alavudella. Molemmat sanovat syyksi stipendin, jota heidän kotikuntansa maksaa muualla asuville opiskelijoille. Ida Hannola (2. vas.) ja Helena Peltokangas ovat kirjoilla Jyväskylässä. Kaikki opiskelevat opettajankoulutuslaitoksella. J yväskylän yliopiston opiskelijat siirtävät kirjansa opiskelupaikkakunnalleen huomattavasti harvemmin kuin muiden yliopistokaupunkien opiskelijat. Vuonna 2011 opintorekisterin tietojen mukaan vain 37 prosenttia läsnäolevista perustutkinto-opiskelijoista oli ilmoittanut kotikunnakseen Jyväskylän. Turussa, Tampereella ja Oulussa paikkakuntalaisia oli opiskelijoista yli puolet, Lapin yliopistossa rovaniemeläisiä oli 47 prosenttia. Kotikunnan perusteella määräytyy muun muassa virallinen väkiluku, jonka mukaan kaupunki saa valtionosuuksia. Myös kunnallisverot maksetaan kotikuntaan. Tämän vuoksi Jyväskylän menettää miljoonia euroja vuosittain. Tänä vuonna kuntavaalien äänioikeus määräytyy sen mukaan, missä kunnassa on kirjoilla perjantaina 7.9. Yksi sYY kirjojen pitämiseen “lapsuudenkotipaikkakunnalla” on terveydenhuolto. Kunnallisesta terveydenhuollosta poiketen yliopisto-opiskelijoiden YTHS palvelee kotipaikkakuntaan katsomatta. “Ensimmäisinä vuosina vietin paljon aikaa kotipaikkakunnalla Jyväskylän lisäksi, joten terveydenhuoltopalvelut oli hyvä hajauttaa kotipaikkakunnan ja YTHS:n välille”, sanoi Teea Jokihaara Jylkkärin Facebook-sivulla virinneessä keskustelussa. Joillakin paikkakunnilla lääkäriajan saa myös Jyväskylää nopeammin, mikä on kätevää niille, jotka muutenkin klamYdian yleisyys on ollut viime vuosina hienoisessa nousussa. Vuosittain todetaan noin 13 000 tartuntaa. Tänä vuonna tartuntoja on todettu elokuun puoliväliin mennessä 7 901. Valtaosa tartunnoista on Suomessa ja suomalaiselta kumppanilta saatuja. Klamydia on selkeästi yleisin sukupuolitauti Suomessa. Se on erityisesti opiskelijoiden ja koululaisten sairaus. Tartunnoista valtaosa todetaan 15-24-vuotiailla naisilla ja 20-24-vuotialla miehillä. Jyväskylän YTHS tekee vuosittain n. 800-900 klamydiatestiä ja toteaa noin 40 tartuntaa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella tartuntoja on ollut vuosittain n. 700. “Kaikki muut sukupuolitaudithan ovat harvinaisuuksia verrattuna klamydiaan,” toteaa YTHS:n Jyväskylän toimipisteen yleislääketieteen erikoislääkäri Tiina Yli-Kivistö. Tämä selittää osaltaan taudin yleisyyttä opiskelijoiden keskuudessa. Lisäksi Kivistön mukaan “kumppaneiden vaihtuvuus on vilkkainta tässä iässä.” Myös hormonaalisen ehkäisyn yleisyys ja kondomin käytön väheneminen viime vuosina lienevät osaltaan vaikuttaneet klamydian leviämiseen. RFSU:n vuonna 2011 teettämän kondomimittarikyselyn mukaan kondomin käyttö on vähentynyt viime vuosina. Klamydia on hyvin usein täysin oireeton tai vähäoireinen. Sitä voi sairastaa oireettomana jopa vuosia ja samalla tartuttaa tautia eteenpäin. Noin puolet Suomessa tehtävistä koeputkihedelmöityksistä tehdään klamydian aiheuttaman lapsettomuuden takia. Annimaria Valli sen ehtona on asuminen ja opiskelu vieraalla paikkakunnalla, mutta kirjojen pitäminen entisellä kotipaikkakunnalla. Keski-Suomessa näin on tehnyt muun muassa Viitasaari. “Jyväskylään kirjautumalla ei tietääkseni saa mitään merkittäviä etuja, eikä pit stop -kaupungin kunnallispolitiikka juuri kiinnosta. Entinen kotikuntani on Opiskelijan ääni ei kuulu kuntavaaleissa pOlitiikka. Jyväskylän yliopiston opiskelijoista vain reilu kolmannes on tiettävästi kirjoilla Jyväskylässä. Opiskelijavaltaisen Jyväskylän vaaleissa eivät siis opiskelijat juurikaan valtaa käytä. Opiskelijoita on yli 11 000, mutta ääniä jaossa noin 2 500. Varokaa klamydiaa teksti Jarno Liski kuvat Jere Kyrö ShutterStock käyvät esimerkiksi vanhempien luona tiuhaan. Yksi keskusteliJOista sanoi pelkästä kotiseuturakkaudesta ohjanneensa valtion rahat kotiinsa Posiolle kuin Jyväskylään. Tähän mahdollisuuteen on tarttunut useampi kunta, jotka tarjoavat opiskelija-avustusta, jonka saami”JyVäsKylään KIrJAuTuMAllA EI TIETääKsEnI sAA MErKITTäVIä ETuJA”
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 08/2012 Elina Puranen (vas.) on pitänyt kirjat Viitasaarella. Maija Takala (2. oik.) on kirjoilla Alavudella. Molemmat sanovat syyksi stipendin, jota heidän kotikuntansa maksaa muualla asuville opiskelijoille. Ida Hannola (2. vas.) ja Helena Peltokangas ovat kirjoilla Jyväskylässä. Kaikki opiskelevat opettajankoulutuslaitoksella. Missä on opiskelijoiden ääni? SYL haluaa opintolainasta bonuksia opiSkeLijoiden ääni ei juuri Jyväskylän kuntavaaleissa kuulu. Tilastotietoa yliopisto-opiskelijoiden äänestysaktiivisuudesta ei ole. Jos olettaisi, että yliopisto-opiskelijoiden äänestysprosentti olisi samaa tasoa kuin väestön keskimäärin, olisi Jyväskylässä vain noin 2 500 yliopisto-opiskelijan ääntä jaossa. Opiskelijat ovat erinäisten rakenteiden vuoksi muutenkin melko syrjässä paikallisesta päätöksenteosta. Kaupungin kehittämisestä lausuntoja antavat taloyhtiöiden hallitukset ja kaupunginosayhdistykset. Niissä ei juuri opiskelijoita istu. Ainoaksi järkeväksi äänitorveksi jää siis ylioppilaskunta. Sekään ei kovin voimakkaana painostusryhmänä paikallispolitiikassa toimi. Niistä harvoista ylioppilaskunnasta kiinnostuneista moni on sitä mieltä, että JYYn ei pitäisi puuttua muuhun kuin opiskelijoita välittömästä koskettaviin asioihin – käytännössä lähinnä yliopiston sisäisiin asioihin sekä korkeakoulupolitiikkaan ja opiskelijoiden sosiaalisiin etuuksiin. Toisekseen kovin demokraattisesti ei kuntapolitiikassa toimisi JYYkään, kun edustajistovaaleissa äänensä antaa parhammillaankin vain joka neljäs opiskelija. Kaupungilla luulisi olevan mielenkiintoa saada läsnäolevat opiskelijat kirjoille Jyväskylään. Muualla kirjoilla olevat opiskelijat toisivat kaupungille jopa 7 miljoonaa euroa valtionosuuksina ja siihen vielä verotulot päälle. Tällaista kuntatalouden elvytystä kannattaisi ainakin Jyväskylän vihreiden ajaa, jos mitään voi päätellä siitä, että Kortepohjan äänestysalueella vihreät on suurin puolue ja Hippoksella sekä Kuokkalassakin vahvoilla. Samoissa paikoissa Keskusta ja SDP menestyvät keskimääräistä heikommin. maksanut opiskelijoille stipendiä kirjojen säilyttämisestä, joten mikäpäs siinä ilmaista rahaa vetäessä”, kommentoi Ilkka Toikkanen samassa keskustelussa.. opiSkeLijakaupunki Jyväskylää kehitetään siis vanhemman väen äänillä. Poliittiset puolueet sanovat opiskelijoilla olevan kuitenkin välillistä vaikutusta päätöksentekoon, vaikka äänipotti ei valtavan suuri olisikaan. TäMän SYkSYn opiskelijailmoittautuminen on vielä kesken, mutta syksyllä 2011 Jyväskylän yliopistoon ilmoittautui läsnäolevaksi 11 100 opiskelijaa, joista vain 4100 on ilmoittanut kotipaikkakunnakseen Jyväskylän. Kuntavaaleissa äänioikeus määräytyy sen mukaan, mikä kunta on merkitty väestötietojärjestelmään kotikunnaksi perjantaina 7.9.2012. Kotikuntaa voi vaihtaa internetissä http://www.muuttoilmoitus.fi. Palveluun tunnistaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Kuviskuviskuviskuvis ksjdjrie rh re whtiu45t u5hug ret4y ger yewrt erwtuyeferg opiskelijan ääni ei kuulu kuntavaaleissa teksti Jarno Liski kuvat Jere Kyrö Opiskelijoiden kirjat Äänestysprosentti Opiskelijoiden ääni 37 VS. 63 60 VS. 40 22 VS. 78 noin 37 prosenttia Jyväskylän yliopiston perustutkinto-opiskelijoista oli viime syksynä kirjoilla opiskelupaikkakunnallaan. Yhteensä se tarkoitti 4 145 henkilöä. kunTavaaLeiSSa Jyväskylässä vuonna 2008 äänestysprosentti oli 60,2. Jos yliopisto-opiskelijat äänestävät tulevissa vaaleissa yhtä ahkerasti kuin kaupunkilaiset keskimäärin, olisi yliopisto-opiskelijoiden ääniä jaossa noin 2 500. jYväSkYLän yliopistoon ilmoittautui viime syksynä läsnäolevaksi noin 11 100 opiskelijaa. Kuntavaaleissa opiskelijoidemme painoarvo Jyväskylässä on todennäköisesti noin viidenneksen siitä, mitä se voisi olla. Timo Ahvenainen on siirtänyt kirjansa aina asuinpaikkakunnalleen. Hänestä normin seuraaminen on ollut selkein tapa toimia. Vuodesta 2008 psykologiaa opiskellut Elina Lagerstedt on jättänyt kirjansa Vaasaan. Hän aikoo siirtää ne asuinpaikan vakiinnuttua valmistumisen jälkeen. SuoMen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kehittäisi opintotukijärjestelmää niin, että nopeasti opiskelevat opintolainan ottajat saisivat bonuspalkkion, joka riippuisi otetun lainan määrästä. Mallissa opiskelija saisi vähintään 45 opintopistettä lukuvuodessa suoritettuaan bonuspalkkion, joka olisi 20 prosenttia kyseisenä vuonna otetusta opintolainasta. Opintolainan enimmäismäärä on noin 2 700 euroa lukuvuodessa, eli maksimibonus olisi noin 540 euroa. Tarvittava raha otettaisiin opintolainan verovähennysoikeudesta, jolla määräajassa valmistuneita palkitaan oikeudella vähentää osa opintolainastaan verotuksessa valmistumisen jälkeen. vaSeMMiSTo-opiSkeLijaT (Vasop) sanoo liiton hallituksen ehdotuksen olevan vastoin ylioppilaskuntien liittokokouksen tahtoa. Liittokokous pudotti marraskuussa 2011 opintolainan kannustinjärjestelmien kehittämisen pois liiton linjapaperista. Liittokokous halusi liiton panostavan opintovelkaantumisen riskien vähentämiseen. Valtioneuvosto asetti keväällä työryhmän suunnittelemaan opintotuen rakenteellista uudistamista. Opintotukea muuttamalla halutaan saada opiskelijat valmistumaan nopeammin. Samalla muutokset eivät saisi lisätä valtion menoja. Työryhmän on määrä jättää ehdotuksensa vuoden loppuun mennessä. Uusi opintotukijärjestelmä haluttaisiin käyttöön jo vuoden 2014 aikana. Edellinen selvitysryhmä totesi vuonna 2009 opintotuen olevan liian pieni. Jarno Liski
Kampus 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 08/2012 Opiskelijat voivat osallistua mistä päin maailmaa tahansa Kurssille voi osallistua rajaton määrä opiskelijoita samanaikaisesti Osallistujat ja opettajat kehittävät kurssimateriaaleja myös kurssin aikana lennosta Opinnäytteitä tuotetaan suoraan julkisiin blogeihin ja sosiaalisen median palveluhin arvioitaviksi Opiskelu tapahtuu opiskelijan omilla ehdoilla, eikä harrastukset tai työaika estä osallistumista Hyödyt Opiskeluun ei tarvitse opiskelupaikkaa, vain tietokoneen ja nettiyhteyden Opiskelijat voivat osallistua kalliiden yksityisyliopistojen kursseille ilmaiseksi Opetusta saa maailman parhailta luennoitsijoilta ja tutkijoilta Ongelmat Valtaosa kursseista ei välttämättä ole pitkään ilmaisia. Esimerkiksi Udemyssä osa kursseista on jo maksullisia. Opiskelijoilta puuttuu mahdollisuus aitoon sosiaaliseen vuorovaikutukseen luennoitsijan ja muiden opiskelijoiden kanssa. Hyvin harva ilmoittautuneista suorittaa kurssit loppuun. Vilpin mahdollisuus on suuri, koska luotettavaa tapaa tunnistaa kurssinkävijä ei ole Opintopisteitä saa netistä VerkkO-Opiskelu. Yhdysvaltalaiset yliopistot avaavat vauhdilla kurssejaan maksuttomiksi avoimiksi verkkokursseiksi. Eurooppa aikoo seurata perässä – mahdollisesti jo vuonna 2014. A merikkalaisten verkkokursseista voi nyhtää opintopisteitä myös Jyväskylän yliopistolla. “Periaatteessa vastaus on kyllä, jos tavoitteet on saavutettu, ja sen voi osoittaa”, linjaa strategiajohtaja Kari Pitkänen. Tasokkaita verkkokursseja on löytynyt pidempään tietotekniikasta, mutta tänä vuonna muidenkin tieteiden tarjonta on parantunut. Esimerkiksi Courserapalvelussa järjestetään Michiganin yliopiston kurssi fantasiaja sci-fi-kirjallisuudesta ja Pennsylvanian yliopiston kurssi farmakologian perusteista. Uusia kursseja pulpahtelee palveluihin kiihtyvällä tahdilla. Kyse on siis MOOC:eista, eli avoimista massaverkkokursseista. Näille kursseille voi osallistua kuka vain, mistä päin vain ja vieläpä maksutta. Kurssit eivät opiskelijoille maksa – siitäkään huolimatta, että moni kurssitarjoajista on yksityisiä yrityksiä. Maksullisiakin kursseja toki löytyy, mutta ne ovat enemmän “Opi väsäämään iPhone-ohjelma kolmessa päivässä!”-tyylisiä kuin syventävää yliopisto-opetusta. Täysin pyyTeeTönTä MOOC-innostus ei tietenkään ole. Yliopistot kilpailevat parhaista opiskelijoista ja kurssipalvelut riihikuivasta rahasta. Coursera on esimerkiksi saanut ainakin 16 miljoonaa dollaria yksityistä sijoituspääomaa palvelunsa kehittämiseen. Maksuja se alkaa mahdollisesti tulevaisuudessa perimään kurssien suoritusmerkinnöistä, opiskelijan luotettavasta tunnistautumisesta, työnantajien hamuamista opiskelijatiedoista ja lukukausimaksuina palvelun käytöstä. Kuten lukuisissa muissakin verkkopalveluissa, valmista ansaintamallia ei vielä ole, vaan erilaisia vaihtoehtoja testataan, kun käyttäjiä on tarpeeksi. Kaikki amerikkalaisyliopistot eivät silti suoraan ole siirtyneet ulkopuolisten yritysten tarjoamiin ratkaisuihin. Harvardin yliopisto ja Massachussets Institute of Technology (MIT) kehittivät oman voittoatavoittelemattoman edX-palvelun, jossa on mukana myös Berkeleyn yliopisto. Kari Pitkäsen mukaan yliopistoilla on selkeät intressit kurssien verkkoon viemiselle. ”Yliopiston jäsennellyn tiedon tarjoaminen on toinen tavoite, tällainen yleishyödyllinen puoli, mutta toinen on, että missä mielessä tämä on juuri opiskelijarekrytointia.” Suomessa ainakin Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen IT-tiedekunnat ottavat sisään opiskelijoita, jotka suoriutuvat avoimesta verkkokurssista. Opiskelijarekrytointi liittyy aivovientiin, josta EU kisailee Yhdysvaltojen kanssa. Euroopan edistys vaikuttaa amerikkalaisten touhujen valossa hieman surkuhupaisalta. EU on kiinnostunut kehittämään oman avoimeen lähdekoodiin perustuvan kurssialustan Erasmus-vaihto-ohjelman puitteissa. Erasmuksen virkamiesjohdon mukaan palvelua suunnitellaan käyttöönotettavaksi joskus vuonna 2014. Jos kehitys jatkuu kehittymistään, aika moni eurooppalainen yliopisto ehtii tässä välissä integroitua amerikkalaisiin palveluihin. Eurooppalaisista oppilaitoksista Edinburghin yliopisto ja Lausannen ammattikorkeakoulu järjestävät jo kursseja Courserassa. uusimmAT OpinTOpAlVeluT panostavat siihen, ettei jaossa olisi pelkästään luentovideoita tai -nauhoitteita, vaan kurssit noudattavat selkeää rakennetta, johon kuuluu harjoituksia ja kokeita. Houkuttelevuutta ja koukuttavuutta rakennetaan pelillisyydellä ja helppokäyttöisyydellä. teksti Ilpo Puhakka kuvitus Jere Kyrö ”Yliopiston jäsennellYn tiedon tarjoaminen on toinen tavoite, tällainen YleishYödYllinen puoli, mutta toinen on, että missä mielessä tämä on juuri opiskelijarekrYtointia.”
7 Jyväskylän Ylioppilaslehti 08/2012 Opiskelijat voivat osallistua mistä päin maailmaa tahansa Kurssille voi osallistua rajaton määrä opiskelijoita samanaikaisesti Osallistujat ja opettajat kehittävät kurssimateriaaleja myös kurssin aikana lennosta Opinnäytteitä tuotetaan suoraan julkisiin blogeihin ja sosiaalisen median palveluhin arvioitaviksi Opiskelu tapahtuu opiskelijan omilla ehdoilla, eikä harrastukset tai työaika estä osallistumista Hyödyt Opiskeluun ei tarvitse opiskelupaikkaa, vain tietokoneen ja nettiyhteyden Opiskelijat voivat osallistua kalliiden yksityisyliopistojen kursseille ilmaiseksi Opetusta saa maailman parhailta luennoitsijoilta ja tutkijoilta Ongelmat Valtaosa kursseista ei välttämättä ole pitkään ilmaisia. Esimerkiksi Udemyssä osa kursseista on jo maksullisia. Opiskelijoilta puuttuu mahdollisuus aitoon sosiaaliseen vuorovaikutukseen luennoitsijan ja muiden opiskelijoiden kanssa. Hyvin harva ilmoittautuneista suorittaa kurssit loppuun. Vilpin mahdollisuus on suuri, koska luotettavaa tapaa tunnistaa kurssinkävijä ei ole Sosiaalinen ulottuvuus on palveluiden selvästi heikoin lenkki. Itseopiskelu alkaa nopeasti maistumaan puurolta, ja kurssit jäävät kesken, kun sosiaalisia kannustimia ei ole. Opetusministeriön verkko-opetukseen erikoistunut kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi, ei silti olisi huolissaan keskeyttämisistä. ”MOOCeissahan luonteeseen kuuluu, että tarvittavan tiedon voi saada jo ennen kuin kurssi loppuu. Välttämättä ei tarvita sitä muodollista todistusta. Eikä MOOCin järjestäjäkään tiedä, mitä kaikkea hyötyä opiskelijat ovat siitä saaneet.” Ensimmäiset MOOCit korostivatkin enemmän vertaistoimintaa. Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön johtaja Juha Suoranta on järjestänyt useita kursseja wikiopistossa. Suorannan kursseilla opiskelijat tuottavat verkkosisältöjä itseään kiinnostavista aiheista ja oppivat samalla. Motivaatio tulee siitä, että laittaa itsensä likoon ja luo jotain, jolla voi olla myös muille merkitystä. ”Tämä on mulle yliopisto-opettajana iso kysymys, että miten me voitais enemmän käyttää jengin aitoa innostusta, taitoja ja kokemuksia hyväksi.” Suorannan kanssa verkkoja wikioppimista tutkinut Aalto-yliopiston professori Teemu Leinonen oli perustamassa kansainvälistä Wikiversityä, joka on Wikipedian opetusversio. Hän veti omien sanojensa mukaan maailman toisen MOOCin vuonna 2008 Yhdysvalloissa ollessaan. Leinosen mielestä Wikiversity korostaa hyvin vertaisoppimisen ulotttuvuutta, mutta vaatii opiskelijalta ehkä liikaakin itseohjautuvuutta. ”Osittain se on ihan design-juttu. Aika paljon helpompaa olisi, jos oppimista varten suunniteltaisiin ihan oma sovelluksensa, kuin jos rakentaa sellaisensoftan päälle, joka on suunniteltu maailman suurimmalle tietosanakirjalle.” teksti Ilpo Puhakka kuvitus Jere Kyrö Kursseja verKosta z z Coursera.orgz–zerizyliopistojenzverkkokursseja z z Udacity.comz–zverkkopedagogiikaltaanzkehittyneimpiäzpalveluita z z Edx.orgz–zHarvardin,z MITinzjazBerkeleynzkursseja z z Udemyz–kurssialustazyksittäisillezluennoitsijoille,zmyöszmaksullisiaz kursseja z z Khanacademyz.orgz–z tuhansiazluentovideoitazjaz harjoituksia z z Wikiopisto/wikiversityz –zvapaitazoppimisresurssejazjazkursseja z z P2PU.orgz-zvertaisoppimiseenzkeskittyväzkurssipalvelu Asemakatu 5, Jyväskylä. P. 010 321 1140. www.banthaideli.fi
Kampus 8 Kampus 8 Jyväskylän Ylioppilaslehti 08/2012 Elisa, lyyra ja ylioppilaskunnat ovat lyöneet hynttyynsä yhteen tuodakseen syksyn aikana maksutarrat opiskelijoiden käyttöön. Tarran voi kiinnittää esimerkiksi kännykkään, jolloin puhelinta vilauttamalla saa maksettu ateriansa opiskelijaruokalassa. Aiemmasta Lyyra-maksamisesta poiketen nyt käyttöön tulevat maksutarrat kelpaavat myös muualla kuin kampuksella. Esimerkiksi Keskon liikkeet ja Alkot ovat jo hankkineet tarvittavat laitteet maksujen hyväksymiseen. Tarrat perustuvat nfc-tekniikkaan, jolla voidaan hoitaa maksaminen ja opiskelijaksi tunnistautuminen molemmat yhdellä kertaa kontaktittomasti, eli muutaman sentin päästä maksupäätteestä. “Ennen kaikkea tällä nopeutetaan maksamista”, perustelee Jyyn pääsihteeri Sami Tuori tarrakokeilua. Elisa ja Lyyra järjestävät syksyn kuluessa suurimpiin opiskelijakaupunkeihin tarranjakokiertueen. Tarran käyttöönotto edellyttää samalla rekisteröitymistä Elisan Lompakko-palveluun. Ilpo Puhakka lisää sujuvuutta teksti Jarno Liski kuva Jere Kyrö rEhtori. Matti Manniselle yliopiston kehittäminen on pragmaattista. Hän haluaa nopeuttaa opiskelijoiden sitoutumista yliopistoon ja gradujen tarkistusta. Maksutarroja kokeillaan pian opiskelijoilla Maksutarran saa läntättyä esimerkiksi puhelimeen. Kaikki halukkaat saivat opinnoille jatkoa NoiN 600 opiskelijaa sai Jyväskylän yliopistolta kesän aikana kirjeen, jossa varoitettiin opinto-oikeuden päättymisestä. Heistä 277 haki jatkoaikaa opinnoilleen, ja 70:n opintoaika jatkui automaattisesti luvallisten poissaolojen vuoksi. Kaikki jatkoaikaa hakeneet saivat luvan jatkaa. “Lisäajan myöntämisestä on hyötyä yliopistolle ja opiskelijalle, joten se olisi lähinnä taloudellinen ja henkilökohtainen tappio, jos tässä käytäisiin kovin niuhoiksi”, kertoo opintohallintopäällikkö Tuula Maijanen. Opiskelijoiden tarvitsi hakea lisäaikaa ensimmäistä kertaa tänä syksynä, koska 7 vuoden rajattu opinto-oikeus tuli voimaan vuonna 2005. Myös ne, jotka eivät vielä hakeneet lisäaikaa, voivat hakea sitä myöhemmin. Ilpo Puhakka Jyyn henkilökuntaa vaihtoon ylioppilaskuNNaN arkirutiineista ja opiskelijoiden edunvalvonnasta vastaavassa sihteeristössä on kesän aikana tapahtunut muutoksia. Sami Tuori vaihtoi koulutuspoliittisen sihteerin pallillta pääsihteeriksi jo heinäkuussa. Aiemmin Jyyn hallituksessa ollut Susanna Koistinen aloitti Tuorin paikalla kopo-sihteerinä. Uutena työntekijänä elokuussa aloitti jäsenpalvelusihteeri Maija Valkeapää. Hän on opiskellut Jyväskylässä kulttuurituottajaksi. Myös Jylkkärissä on aloittanut kuvaajana uusi siviilipalvelusmies Jere Kyrö. Kyrö on Media-assistentti Ylivieskasta. Ilpo Puhakka Liikunta avattu JyväskyläN yliopiston Liikunta-rakennus on avattu peruskorjauksen jälkeen. Henkilökunta siirtyi tiloihin elokuun lopulla. Lounasravintola Syke avaa ovensa syyslukukauden alussa. Liikunnan kuntosali ei vielä ole auki, mutta sen pitäisi aueta syyskuun aikana. Viivästys johtuu pieleen menneestä kuntosalilaitteiden kilpailutuksesta. Yliopiston tilapalvelujohtaja Suvi Jokio sanoo, että hänen tietojensa mukaan kilpailutuksessa määritellyt kriteerit olivat niin vaativat, että haluttuja laitteita ei löytynyt. Kortepohjan kuntosali säilyy yliopistoliikunnan käytössä Liikunnan kuntosalin avaamisesta huolimatta. Jarno Liski Maija Valkeapää aloitti elokuussa Jyyn uutena jäsenpalvelusihteerinä. OSKAri rAnTALA ELiSA OYJ
In english 9 Willie’s lesson 9 Jyväskylän Ylioppilaslehti 08/2012 teksti Jarno Liski kuva Jere Kyrö M atemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina toimiessaan (1996–2009) Matti Manninen oli luomassa fysiikan laitokselle Lentävä lähtö -nimistä opiskelukokonaisuutta. Sen ajatuksena oli välittömästi opintojen alettua tutustuttaa uudet opiskelijat laitoksen henkilökuntaan ja laitoksella tehtävään tutkimukseen. Lentävän lähdön Manninen mainitsee ensimmäisenä niistä saavutuksista, jotka dekaanina motivoivat häntä hakeutumaan yliopiston hallintoon ja kehittämään yliopistoa ensin vararehtorina ja nyt rehtorina. Rehtorin paikkaa Manninen haki jo 2009, kun rehtorin paikka pantiin yliopistolain muutoksen myötä hakuun. Manninen haluaa kehittää opiskelua nimenomaan prosesseja viilaamalla, ei suurisuuntaisia rakenneuudistuksia tekemällä. Hakemuksessaan rehtorin virkaan syksyllä 2011 Manninen kirjoitti opiskelusta, että “opiskelun ja opetuksen tehokkuus ja jopa niiden vaativuus sekä Iyhyet opiskeluajat houkuttelevat parhaiten hyviä opiskelijoita hakeutumaan Jyväskylän yliopistoon”. “Haluaisin, että tänne saataisiin sellainen kulttuuri, että opiskelija-opettaja -yhteisö vetää heti mukaansa siihen, että täällä tehdään kovasti töitä, nautitaan työn tuloksista, valmistutaan nopeasti ja asetetaan asiat kyseenalaisiksi”, sanoo Manninen. Manninen puhuu yliopiston byrokratian perkaamisesta. Hän haluaa sujuvoittaa säännöstöjä, niin että yliopiston hallinnossa, taloushallinnossa, opetuksessa ja tutkimuksessa kaikki toimii mahdollisimman yksinkertaisesti. “Sama pätee opiskeluunkin. Meillä on joitakin aloja, joissa väitöskirjan valmistumisesta kestää kuukausia väittelyyn siitä syystä, että väitöskirjan pitää mennä niin monen byrokratian asteen läpi”, hän manaa. Myös gradujen tarkistamisen hän ottaa esimerkiksi asioista, joita hän rehtorina haluaisi sujuvoittaa. Hän sanoo, että kaikilla aloilla gradut olisi syytä tarkastaa samalla, kun niitä kirjoitetaan. “Kun viimeinen versio sitten tulee korjauksineen, niin ohjaaja katsoisi vaan, että tämä on kunnossa ja hyväksyy. Ei niin, että gradu menee jonnekin viikoksi tai kuukaudeksi hautumaan ensin”, hän selittää. OrganisaatiOn uudistuksista Manninen ei vielä pukahda. “Niitä tietojahan minulta odotetaan, että yhdistetäänkö tiedekuntia tai muuta sellaista. On minulla tietenkin ajatuksia senkin suhteen. Ne ovat kuitenkin yliopiston hallituksen asioita, enkä halua kiirehtiä asioiden edelle”. Manninen korostaa kuitenkin olevansa “sen verran konservatiivi”, että hänen mielestään toimivaa ei kannata lähteä korjaamaan. “Meillä on monia hyvin toimivia yksikköjä. Aina on riski, että kun toimivaa lähtee muuttamaan, niin jokin menee pieleen. Siinä mielessä toimimattomia asioita on hyvä lähteä muuttamaan, että muutos voi sysätä asian toimimaan”, Manninen sanoo. Hakemuksessaan rehtorin työhön Manninen kertoi haluavansa liittää osia tietojärjestelmä tieteistä osaksi Kauppakorkeakoulua sekä pohti mahdollisuutta siirtää tietotekniikan laitos matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. Koulutukusen tutkimuslaitoksta Manninen ehdotti hakemuksessaan osaksi kasvatustieteellistä tiedekuntaa ja Ympäristöntutkimuskeskuksen hän olisi heivannut yliopistosta ulos joko muuttamalla sen ulkopuoliseksi yhtiöksi tai lakkauttamalla kokonaan. Käyntimaksut uusiksi YtHs:llä YliOppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on syyskuun alusta lakkauttanut palveluidensa käyntimaksut lukuunottamatta hammashoidon maksuja. Suunterveydestä voi nyt joutua pulittamaan yli tuplahinnan riippuen käynnin kestosta. Tyypillinen 20–40 minuutin aika maksaa 24 euroa entisen 15 euron sijaan. “Aiemmin esimerkiksi fysioterapiaan, psykologeille ja erikoislääkäreille oli käyntimaksut, mutta ne olivat niin naurettavan pieniä summia, ettei niiden laskuttamisessa ollut paljon järkeä”, perustelee Jyväskylän YTHS:n johtaja Pirjo Paajanen laskutuksen selkeyttämistä. Muutos ei vaikuta YTHS:n rahoituspohjaan, koska suurin osa käynneistä on hammaslääkärikäyntejä. Käyntimaksut erikoislääkärille ja mielenterveyspalveluihin ovat olleet YTHS:llä niin kauan kuin Paajanen itse muistaa, eli ainakin 20 vuoden ajan. Ilpo Puhakka H ey there foreigner, and welcome to Jyväskylä. By pursuing your studies at the University of Jyväskylä, you are a part of either the fourth or fifth best university in Finland, depending on whom you ask. According to the report recently published by the Academic Ranking of World Universities, the University of Jyväskylä is ranked between 400 and 500. Considering that the our university’s position on the list was between 300 and 400 just a decade ago might suggest that our administration has been on the wrong path in recent years, but that is a topic I won’t go in at this time. Feel free, however, to discuss this problem with your peers. in previOus cOluMns I have tried to emphasize how important it is for students of non-Finnish background to learn the language during the time that they are here. If, at the beginning of your studies, you have no intentions of staying in Finland after you graduate, there might not seem to be any point in learning one of the most obscure and useless languages in the world. I’ve been here for a few years now and I’ve run across several cases of individuals who came to Finland “just for the degree” and found themselves staying here permanently due to one reason or another (fell in love with a Finn and/or made a baby with a Finn and/or married a Finn). I guess what I’m trying to say, without sounding like a superstitious old new-age auntie, is that you never know what the future may bring. One Of MY reasOns for bringing up this topic yet again is that the importance of learning Finnish came up in an article that I ran across in the Helsingin Sanomat recently. According to the article, the biggest problems that foreigners face in the Finnish labor market are deficient Finnish language skills and a lack of Finnish networks. If for some reason you end up staying in Finland after you graduate, unless you are a trust fund baby or relish the idea of being on the dole for the rest of your life, you will probably be seeking gainful employment. While there are jobs in Finland that will never require any knowledge of Finnish, chances are that if you wish to be employed in the field that you studied for, you will need to have a basic command of the Lingua Finnica. Another bonus to having adequate Finnish skills is that you will be able network with a wider variety of Finns, rather than just those who want to boink foreigners or polish up their English. Willie Lahti The auThor is achieving The american Dream in cenTral FinlanD. Learn Finnish! (just in case.) AinA on riski, että kun toimivAA lähtee muuttAmAAn, niin jokin menee pieleen JYväsKYlän YliOpistOn reHtOrit z z KaarlezOksalaz1934-1940 z z ErikzAhlmanz1940-1948 z z AarnizPenttiläz1948-1962 z z MarttizTakalaz1963-1967 z z IlppozSimozLouhivaaraz1967-1977 z z KalevizHeiniläz1977-1982 z z MarttizTakalaz1982-1988 z z AnttizTanskanenz1988-1992 z z AinozSallinenz1992-2012 “…there might not seem to be Any point in leArning one of the most obscure And useless lAnguAges in the world.”
10 Jyväskylän Ylioppilaslehti 08/2012 ÄÄnekkÄimpien Diktatuuri
11 Jyväskylän Ylioppilaslehti 08/2012 ÄÄnekkÄimpien Diktatuuri verkkovoima. Hyvä veli -verkostojen valmiiksi taputtelemia kehityskulkuja kaatuilee. Mutta elämmekö nyt uudessa demokratiassa vai enemmistön tyranniassa? V iime keväänä verkkomölinä kaatoi Guggenheim-museon rakentamisen Helsinkiin. Kaupungin virkamiesjohto ajoi museota epämääräisin perustein, josta käynnistyi kohinaa mediassa. Kohina yltyi museohankkeen päämiehen Janne Gallen-Kallela-Sirénin kryptisen tvesiintymisen ja Guggenheim-kontaktien paljastumisen seurauksena. Aiheesta kiinnostuneiden määrä alkoi kasvaa räjähtävästi. Lisää nettiväen uhmaa lisäsi vaikutelma, että päätöksenteko ei olisi avointa. Verkkokohina heijastui perinteisen median uutissivuille. Ne, jotka museorakentamisesta kiinnostuivat antoivat selvän signaalin: ei kallista brändimuseota Helsinkiin. Lopulta poliitikot pistivät museon jäihin. Vastaavaa kaavaa on noudattanut moni viime aikojen protesti. Esimerkkejä löytyy perussuomalaisten jytkystä karppaamiseen. Jyväskylän yliopistolla verkon yhteiskunnallista liikehdintää tutkivan Kari A. Hintikan mukaan karppaajatkin olivat vuosia netissä keskenään melko pienellä porukalla. “Yhtäkkiä THL oli helisemässä niiden kanssa karppauksen terveellisyydestä, ja pian puoli Suomea innostui karppaamisesta.” Seurauksena elintarvikeyhtiöt muokkasivat valikoimansa karppaajille sopiviksi. Nyt suuri osa uuskarppaajista on jo ehtinyt palata normiruokavalioon ja kohu on laantumassa. kiinassa verkkovoima kerää enemmän massaa. Siellä on kehkeytynyt ilmiö, jonka suora suomennos on ihmislihahakukone (rénròu s?usuo). Se tarkoittaa, että nettiväki hoitaa kerralla sekä poliisin, syyttäjän että tuomarin työt. Esimerkiksi vuonna 2006 kiinalainen sairaanhoitaja Wang Jue latasi nettiin videon, jossa hän talloi korkokengillä kissan hengiltä. Kiinalaiset eläintenystävät selvittivät pian hänen henkilöllisyytensä. Identiteetin selvittyä tuomio oli potkut töistä tallojalle ja videon kuvaajalle, joka työskenteli paikallisella tv-kanavalla. “Rénròu S?usuo ottaa kohteekseen henkilöitä, jotka katsovat, etteivät samat säännöt kosketa heitä. Pääasiallinen linja on, että työpaikka menee, asunto menee ja yritetään vaikuttaa siihenkin, että auto menee,” Hintikka kertoo. Jotkut näkevät verkkoilmiöissä mahdollisuuden uuteen, parempaan demokratiaan. Toiset taas tuntuvat säikähtäneen tätä kansalaisvaikuttamisen uutta aaltoa. Näin voi tulkita esimerkiksi pankkiiri Björn Wahlroosin viimekeväisen avautumisen. ”Keskeisin elementti kaikissa demokratioissa on ollut edustuksellinen demokratia, jolla on haluttu pitää enemmistön tyrannia aisoissa. Edustuksellisen demokratian perusajatus on se, että kansa ei päätä, mutta kansa saa valita ne, jotka päättävät. Käytäntö on muuttunut. Mistä se johtuu? Mediasta. Ihmiset pystyvät valvomaan edustajansa toimintaa paljon paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Samalla edustajien liikkumavara on muuttunut olemattoman pieneksi. Media on eliminoinut poliitikkojen pelivaran tai ainakin voimakkaasti rajoittanut sitä,” siteeraa Voima Wahlroosin vastausta Ruben Stillerin kysymykseen Markkinat ja demokratia -kirjan julkaisutilaisuudessa. Hintikan mielestä Wahlroosin järkeilyssä ei ole päätä eikä häntää. “Aiemmin edustajat ja äänestäjät elivät omissa mikromaailmoissaan ja kommunikoivat neljän vuoden välein kopissa. Netin myötä liikkumavara on pikemminkin kasvussa ja poliitikko saa palauteksti Ilpo Puhakka kuvittaja Mika Liétzen
12 Jyväskylän Ylioppilaslehti 08/2012 tetta kiinnostuneilta heti eikä vasta vaaleissa. Enemmistö toimii kuten ennenkin.” Mutta olisiko Nallen arvio silti paikkansa pitävä median suhteen? Selvä muutoS on tietenkin internet ja sen tuoma mahdollisuus, että jokainen voi periaatteessa käyttää tehokasta joukkoviestintää. Joukkoviestinnän tuottamisja jakelukustannukset lähestyvät nollaa, joka tarkoittaa, ettei miljoonayleisön saavuttamisesta tarvitse välttämättä maksaa mitään. Toista oli ennen. Vielä 1990-luvulla uhkana nähtiin koko joukkoviestinnän keskittyminen muutamien mediakorporaatioiden käsiin. Viestintä oli enimmäkseen yksisuuntaista ja yksittäiset toimittajat tai toimitukset kykenivät halutessaan paremmin valikoimaan ketä ja mitä näkökulmia julkisuuteen päästettiin. Nyt mediaverkostoon vaikuttaa useampi toimija, koska suuri osa ihmisistä on kytketty siihen vuorovaikutteisen viestintäteknologian avulla. Yksittäiset kiinnostavat tiedonpalaset leviävät huippunopeudella perinteisten mediaimperiumien toiminnasta riippumatta. Ennemmin on niin, että pysyäkseen ajantasalla, perinteiset tiedotusvälineet joutuvat valikoimaan sisältönsä sen mukaan, mistä verkossa kulloinkin kohistaan. Samalla journalismi on menettänyt uskottavuuttaan, koska netti-ilmiöiden kiinnostavuudella ei välttämättä ole mitään tekemistä niiden totuusarvon kanssa. ”Enkeli-Elisan kirjoittajaa haastateltiin kritiikittömästi ja laajasti joukkoviestimissä. Vastaavasti Enkeli-fanit raivostuivat siitä, että joku rohkeni epäillä tarinan todenmukaisuutta. Osalle totuusarvolla ei ollut väliä, sillä itse tarina oli koskettava”, Hintikka summaa. varSinaiSta enemmiStön tyranniaa tilanteessa on silti vaikea nähdä. “Nallen ajatus, se on vanhakantaista ajattelua. Nettiaikana kyse vaikutusvallan suhteen on niistä kiinnostuneista, jotka toimivat aktiivisesti. Se voi olla 10–15 prosenttia, voi olla allekin.” Tämän avaamiseen vaaditaan teoriaa. Italialainen taloustieteilijä Villfredo Pareto havaitsi 1800-luvulla, että 20 prosenttia ihmisistä omistaa 80 prosenttia maasta. Myöhemmin Pareto-lakia on tutkittu tarkemmin, ja siitä on puhuttu myös Zipfin lakina, potenssilakina, osallistumisen epätasa-arvona ja 1-9-90-lakina. Tunnetuin lakia viime aikoina esiin tuonut tutkija on AlbertLászló Barabási. Barabasin tutkimusryhmä analysoi 1990-luvun lopussa muun muassa näyttelijöiden ja internet-sivujen muodostamia verkostoja ja havaitsi, että verkostot noudattavat muodostumisessaan samaa lakia. Valtaosa sivuista keräsi hyvin vähän linkkejä toisiin sivuihin, kun toiset sivut keräsivät niitä eksponentiaalisesti suhteessa muihin. Sama lainalaisuus on löydetty myös biologisista, sosiaalisista ja muista tosielämän verkostoista. Lainalaisuus on helppo ymmärtää miettimällä omaa ja muiden toimintaa sosiaalisessa mediassa. 1-9-90-laki tarkoittaa, että 100 000 ihmisen verkkoyhteisössä keskimäärin tuhat on aktiivisia sisällön tuottajia, 9 000 osallistuu siihen jonkin verran, mutta 90 000 vain lurkkaa, eli seuraa passiivisena sivusta, mitä tapahtuu. Tämä suhde vaihtelee paljonkin, mutta aktiivisuuden käyrä pysyy samanmuotoisena. Esimerkiksi wikipediassa lurkkeja on yli 99 prosenttia kävijöistä ja osallistujia vain noin joka tuhannes. Facebookissa vain lurkkaavia on todennäköisesti vähemmän kuin 80 prosenttia, mutta käyttäjien aktiivisuus ei siltikään jakaudu tasaisesti. viime preSidentinvaalien katteeton demokratiahehkutus saakin Hintikan purkautumaan. “Innokkaimmat ihmiset liikkuivat suurimmissa keskuksissa Pekka-naamareissa, järjestivät Pekka-flashmobeja ja laittoivat ikkunoihin ykkösiä tai kakkosia. Oman sanomansa mukaan osallistujat kokivat voimakasta demokratiayhteisöllisyyttä, ja liikehdintä sai valtavasti mediajulkisuutta. Jos taas ajatellaan niitä paria miljoonaa suomalaista, jotka perinteisesti vain äänestivät Pekkaa tai Saulia, niin heidän agendansa jäi tässä selvään vähemmistöön verrattuna niihin ehkä pariin tuhanteen aktiiviseen ihmiseen.” Perinteisillä mittareilla vaalit olivat historiallisen epädemokraattiset. Toisen kierroksen äänestysprosentti jäi alhaisimmaksi sitten vuoden 1950. täSSä ajaSSa Hintikkaa itseään kiinnostaa avoimen datan ja avoimen demokratian ympärille muodostunut pöhinä ja kuhina. “Avoin ministeriö, ja vaikkapa Kansanmuisti.fi, ovat upeita hankkeita. Niitä voisi kutsua nettiajan demokratiapalveluiksi, joissa tarjotaan ihmisille kanavia ja välineitä vaikuttaa ja toteuttaa omaa agendaansa.” Avoin ministeriö on kansalaisjärjestö, joka syntyi palvelemaan kansalaisaloitteiden laatimista. Se kehittää rakenteita, joiden avulla kansalaisaloitteista ei tulisi tyypillisiä äänekkäimpien ja kiinnostuneimpien masinoimia lyhytaikaisia pyrähdyksiä, vaan varteenotettavia ehdotuksia, jotka todella vaikuttaisivat lainsäädäntöön. “Pitkäjänteisyyden ja palvelutarjonnan myötä nämä eroavat esimerkiksi Guggenheim-tapauksesta. Avoin ministeriö auttaa muotoilemaan aloitteita asiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa – Guggemielipiteen muodostamiseen ei ammattilaisia tarvittu.” Kari a. hintiKKa z z Tekeezväitöskirjaazihmistenzitseorganisoitumisestaznetissä. z z Vapaallazylläpitääzjapanilaistazpuutarhaa,zkalastaa,zpoimiizmarjojazjazpelaaz roolipelejä. z z Viimeisteleezbiopunkromaania,zjossazjoukkoz ammattilaisiazjahtaazmystisestizräjähteleviäzihmisiä. Lisää tarjouksia www.kampusdata.fi Lisää tarjouksia www.kampusdata.fi
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 08/2012 15.9. Lutakko oLavi uusivirta ja Antti Lainas ottavat Lutakon haltuun lauantaina 15.9. Viidennen albuminsa alkuvuodesta julkaissut Uusivirta nautti Elvis Istuu Oikealla-levyn hehkutuksesta levyjulkkareiden jälkeen. Levy sijoittui ensimmäisellä viikolla listasijalle 7. 14 ruoka: Chili con carne, 15 heLpotus: Vältä viivittely, 16 kuLttuuri: Tanssinja liikunnanopettajat saivat postia Gramexilta, 17 arviot: Nyt arviot myös Kampus Kinon tulevista näytöksistä, 18–20 mainoksia: Rahalla saa. Menot Räjähtävä lukukaudenavaus JYY JuhListaa lukukauden alkua räjähtäväsi Ilokivessä torstaina 6.9 megalomaanisilla bileillä, joihin on kutsuttu kaikki opiskelijat ja opiskelijanmieliset erityisesti uudet opiskelijat. Alkuräjäytyksen aloittaa Jyväskyläläinen psykedeliasta ja garage-rockista ammentava Zorse. lta saa räjähtävän jatkon, kun tanssia, teatteria ja musiikkia yhdistelevä Tanssiteatteri Kramppi tuo lavalle esimakua tulevasta teoksesta ”Ei täällä voi olla miten vaan”. Seuraavaksi Ilokiven alakerran lavan valloittaa Vitun Kova Ääni, joka soittaa orgaanista rytmimusiikkia OG Ikosen ja Liigalaiskan räpeillä höystettynä. Loppuillasta lauteita kuumottaa kulttisuosiota nauttiva ja eri musiikkityylejä villisti yhdestelevä Cold Pupu Sauna. Tanssijalat laittaa vipattamaan Juostenkutsut DJ:t. Teltassa sisäänkäynnin luona kansaa viihdyttää Hear DJ:t, ja yläkerrassa levymusiikista pitävät huolen Efekti, Dreadmark, Deep Cuts ja Skål. Liput ennakkoon 4€, ovelta 5€. 6.9. kLo 21-03, iLokivi pikamenot mitä: Hösfest 2012 missä: Ilokivi, Vakiopaine miLLoin: 5 7.10 Ohjelmistoon kuuluu mm. Zorse, Death Hawks ja levyjulkkareitaan juhlivat Räjäyttäjät ja Profeetta ja Uusi Maailmanuskonto. mitä: Standup ia missä: Freetime miLLoin: 12.9 Standup semiklubi, jossa ammattilaiset ja jonkinverran standupia aiemmin tehneet testailevat uusia ja vanhojakin juttuja. Semiklubilla on 5-8 esiintyjää. 10.9. kLo 19, kampus kino iLokivessä laajenee elokuvatoiminta, kun Kampus Kinon lisäksi Keski-Suomen Elokuvakeskus alkaa pitää elokuvailtoja syyskuun alusta eteenpäin. Dokumenttiklubi esittää kotimaisia dokumenttielokuvia Kampus Kinon teatterissa maanantaisin. Kino Hopea näyttää varttuneemman väen elokuvia tiistaisin päiväkahviaikaan. Elokuvateemailtoja vietetään kolmena keskiviikkona syyskauden aikana. Ensimmäinen elokuva, 10.9 näytettävä Rouva presidentti on elokuva Suomesta, presidentistä johtajana ja naisesta instituution takana. Lisää tarjouksia www.kampusdata.fi Cold Pupu Sauna Vitun Kova Ääni Zorse Tanssiteatteri Kramppi To 6.9. klo 21-03 Ilokivi Liput ovelta 5€ Liput ennakkoon 4€ Ennakkolipunmyynti: Ti 4.9. Avajaismessut, L-rakennus, klo 9-15 Ma 3.9., Ke 5.9. ja To 6.9. Ilokiven yläkerta, klo 11-14 Juostenkutsut Radio Hear Skål Dreadmark Deep Cuts Efekti JYY N AVAJAISBILEET big Bang! GOES ”Lutakkoon on tuLossa paLjon kovia juttuja niin suomesta kuin maaiLmaLtakin heti ekasta viikosta aLkaen.” Raine Pulkkinen, promoottori, Tanssisali Lutakko
Ravinto 14 Jyväskylän Ylioppilaslehti 08/2012 ota chili, sitoudu vakavasti! CHILINKASVATUS. Jos haluaa kasvattaa chilejä opiskelijaasunnossa, kannattaa varautua kuukausien vastuuseen. c hilien kasvattaminen opiskelijakämpässä on täysin mahdollista, jos valitsee lajikkeensa oikein. Ongelmatonta se ei kuitenkaan ole. Oma chiliprojektini alkoi jo helmikuussa. Ikkunalaudalle sopivat lajikkeet tilasin netistä. Lajikkeiksi valikoituivat tulisemmat Prairie Fire ja Cayenne sekä miedompi Medusa. Nettikaupan minimitilaus oli tosin 15 euroa, joten jouduin tilailemaan runsaasti ylimääräisiäkin siemeniä. Chilit vaativat lähes päivittäistä kastelua. Alkukeväästä kastelun hoiti kämppis kun olin poissa. Sitoutumisvaikeudet alkoivat vasta toukokuussa, kun kämppäkaveri lähti kuukaudeksi reilaamaan ja itsekin suunnittelin lyhyempää reissua ympäri Suomea. Automaattiset kastelujärjestelmät ovat kalliita eikä vuokrakaksioon ole ylimääräisiä avaimia, joten jouduin etsimään kasveille hoitokodin reissun ajaksi. Onneksi välit alakerran eläkeläispariskuntaan ovat kunnossa. Reissun jälkeen oli vuorossa muutto kesätöiden perässä kotikaupunkiin. Uudesta osoitteesta löytyi chileille sopiva parveke. Heinäkuussa pääsin maistelemaan jo ensimmäisiä omien chilien hedelmiä. Kirjoittamishetkellä kasvini ovat isovanhempieni huostassa. En ole nähnyt niitä matkustelun takia yli kuukauteen. Vaikka chilien kotikasvatuksessa on oma hohtonsa, ei pitkä projekti sovi kaikille. Ensi kesäksi etsin chileilleni uuden kodin. teksti & kuva Arimo Kerkelä z z 1zsipuli z z 1zvalkosipulinkynsi z z 400zgzjauhelihaa z z 1zprkztomaattimurskaa z z 1zprkzpapuja z z tuoreitazchilejä z z (ripauszmusta-zjazvalkopippuria) KUorI jA paloittele sipuli haluamasi kokoisiksi paloiksi. Hienonna valkosipulinkynsi. Ruskista jauheliha kuumalla pannulla, lisää sitten sipuli ja valkosipuli. Pienennä levyä ja kääntele hetki. Kippaa sekaan tomaattimurska ja pavut. Anna kiehua jonkin aikaa, kunnes osa nesteestä on haihtunut ja kastike vaikuttaa sopivan jämäkältä. Pilko tuoreita chilejä ja nakkaa sekaan. Chilien määrän voi valita hedelmien koon, tulisuuden sekä oman fiiliksen mukaan. Kastiketta voi maustaa myös mustaja valkopippurilla. Laita levy pois päältä ja anna maustua pari minuuttia. Tarjoile chili con carne esimerkiksi riisin tai ohran kanssa. Voit ripottella lopuksi kastikkeen päälle tuoretta basilikaa. Jauhelihan voi korvata soijarouheella. Keitä aluksi pari desilitraa soijarouhetta ja kaada vesi pois. Ruskista soija ja jatka sitten reseptin mukaan. Chili con carne JYY Jyv äs ky län ylio piston yliop pila sku nta Sinustako projektisihteeri Jyrock-festivaalille? Jyrock on kaksipäiväinen Ylioppilastalo Ilokivessä pidettävä sisäfestivaali, joka suuntautuu vaihtoehtoisen popja rockmusiikin pariin. Seuraava Jyrock järjestetään 19. 20. 4. 2013. Vastuullasi olisi Jyrockin tuottaminen, toteuttaminen ja ohjelmiston laadinta työryhmän kanssa. Työ edellyttää kokemusta projektija festivaalityöstä, tapahtumien järjestämisestä. vaihtoehtomusiikin kentän tuntemusta ja aktiivista läsnäoloa Jyväskylässä. Sinulta vaaditaan hyviä organisointija ryhmätyötaitoja, oma-aloitteisuutta, paineensietokykyä sekä joustavuutta työaikojen suhteen. Työ alkaa syyskuussa tai sopimuksen mukaan ja painottuu maalis-huhtikuulle 2013. Lähetä hakemus ansioluetteloineen kulttuurisihteerille 10.9. klo 16 mennessä kirjallisena tai sähköpostin liitetiedostona (pdf /rtf). Kuoreen tai sähköpostin otsikoksi merkintä “Jyrock-projektisihteeri”. Lisätietoja: http://www.jyrock.? Kulttuurisihteeri Anniina Hartikainen 045 137 1961 | kulttuurisihteeri(a)jyy.?
Helpotus 15 Jyväskylän Ylioppilaslehti 08/2012 Office ilmaiseksi Microsoft Officeen paketoitu OneNote on ainoa syy, miksi allekirjoittanut on harkinnut Windows-koneen hankkimista. Tarkkaan ottaen yksi sen ominaisuuksista – äänen ja tekstin linkitys. OneNote toimii niin, että kirjoitetut muistiinpanot linkittyvät automaattisesti samanaikaisesti nauhoitettuun ääneen. Niinpä jälkikäteen äänitettä kuunnellessa voit hyppiä teksiriviltä toiselle, jolloin ääninauha hyppää kohtaan, jonka aikana tekstin kirjoitit. Tätä ominaisuutta olen kaivannut moneen kertaan ensin luentoja sittemmin haastattelumuistiinpanoja tehdessä. Sitä ei tietääkseni mikään muu ohjelma vieläkään tarjoa. Office on valitettavasti kohtalaisen kallis ohjelmisto. Nyt Microsoft on kuitenkin julkaissut ilmaisen version uusimmasta Office 365 -paketistaan. Sen löydät osoitteesta office.com/preview. Vaatii Windows 7:n tai uudemman. Jarno Liski Lääkkeitä saamattomuuteen tuottavuus. Akateemisessa ympäristössä viivyttely on kroonista. Suoriutumistaan voi yrittää tehostaa itsenalistusmenetelmillä. teksti Ilpo Puhakka kuva: Shutterstock a ikaansaamattomuus on sitä kun esseenkirjoittamista tai tenttiinlukemista ei malta aloittaa, vaan keksii tilalle muuta tekemistä. Kaikki viivyttely ei ole haitallista, mutta yliopisto-opiskelijoista puolet kertoo kärsivänsä siitä. Jokin yliopistolla saa meidät venkoilemaan tahtomme vastaisesti. “Meillä on tuntuma, että tosi paljon kysymys on meidän opiskeluympäristöstä ja sen puutteista. Ihmiset ovat aikaansaamattomia, kun he joutuvat tekemään töitä yksin, ilman deadlineja ja saamatta palautetta. Tyypillisesti yliopistossa pakerretaan yksin hillittömän isoja kirjatenttejä tai kirjallisia töitä, eikä niistä välttämättä saada mitään palautetta. Jos saa, niin sitten se on tällainen arvosananumero,” kertoo aihetta tutkinut opintopsykologi Mikko Inkinen Helsingin yliopistolta. Tehtäviä kannattaisi tehdä jonkinlaisina porukoina. Itselle on helpointa, jos saa saa jonkun toisen valvomaan ja kommentoimaan tekemisiään. “Meidän tuntuman mukaan tiivis pienryhmäopetus suojaa viivyttelyltä. Tästä kertoo esimerkiksi koko lääketieteen opetus ja opettajankoulutuksen kaksi ensimmäistä vuotta.” saamattomuus on nähty yksilön ongelmana ensisijaisesti Yhdysvalloissa, ja ilmiön kitkemiseksi on kehitetty kattava arsenaali erilaisia vastaviivittelymenetelmiä (anti-procrastination). Inkisen mukaan menetelmiä kannattaa ehdottomasti kokeilla, jos aikaansaamattomuus ahdistaa. Alkuun pääsee tarkkailemalla. “Kannattaa seurata omaa ajankäyttöä esimerkiksi viikon ajan. Sitä kun on tehnyt viikon, voi tehdä itselleen havaintojen pohjalta ajankäyttösuunnitelman, jota yrittää sitten noudattaa,” neuvoo Inkinen usein. Seuraavaksi voi siirtyä varsinaisiin välineisiin. Yleisimpiä ovat tehtävälistat ja pomodoro-kello. Pomodoro-tekniikka toimii yksinkertaisuudessaan yllättävän hyvin. Idea on, että työtä tehdään 25 minuutin jaksoissa ajastimen säestämänä. Keskittymistä lisätään merkitsemällä ylös, mitä on tekemässä. Kelloksi kelpaa mikä tahansa ajastin, mutta pomodoroa varten on myös useita tietokoneja mobiiliohjelmistoja. Tehtävälistojen tehokkaaseen käyttöön taas on kirjoitettu hitonmoinen määrä itseapukirjallisuutta. Tunnetuin lienee David Allenin Getting Things Done, eli GTD-oppi. Allenin periaatteen voi tiivistää lyhyeen. Tehtävät ja muistiinpanot on koottava yhteen paikkaan, jonka jälkeen ne luokitellaan ja oma toiminta suunnitellaan. Isot ja hankalat tehtävät pilkotaan pieniksi tehtäviksi, jotta niistä saadaan helposti suoritettavia ja ymmärrettäviä. Keskeistä on, ettei omaa muistia rasiteta tekemättömillä tehtävillä, vaan ne siirretään paperille tai tietokoneelle. Kannattaa muistaa sekin, että usein viivyttelyn pääsyy on motivaation puute. Siihen paras ratkaisu on keskittyminen kiinnostaviin asioihin ja hankkiutuminen eroon tylsistä ja vastenmielisistä. niKsi Jylkkäri NeuVOO eläMäSi helpOMMakSi Meillä on tuntuMa, että tosi paljon kysyMys on opiskeluyMpäristöstä Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla. Avustajapalaverit alkavat klo 14.00 ja kestävät noin kaksi tuntia. Paikalle ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat olla mukana ideoimassa tulevia lehtiä. Palavereissa myös sovitaan pääosa avustajilta ostettavista jutuista. Jutuista maksettavat palkkiot ovat kympeistä satasiin. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin sellaisen lehden, mitä opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. Tule edes kahville! Avustajapalaverit syksyllä 2012: Tiistaisin aina lehden ilmestyttyä! Kahvia ja keskustelua! Juttupalkkioita! ti 4.9. ti 25.9. ti 16.10. ti 6.11. ti 26.11. aiKaansaamattomuus z z Omienztavoitteidenzvastaistaztehtävienzjazpäätöstenzeteenpäinzlykkäämistä z z Saamattomuuteenzvaikuttavatztehtävänzhoukuttelevuus,ztekijänzpersoonallisetztaipumuksetzjaztyöskentely-ympäristö z z Normaalissazaikuisväestössäz10-20z prosenttiazkärsiizkroonisestizaikaansaamattomuudesta z z Yliopisto-opiskelijoistazvainz5zprosenttiazeizkoezjuurizlainkaanzaikaansaamattomuutta,zkunztaaszpuoletzkokeezsitäz säännölisestizjazongelmallisesti lähde: pSykOlOgia 03/2012
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 08/2012 K eväällä Gramex ja Tekijänoikeuden tiedotusja valvontakeskus tekivät ratsioita helsinkiläisiin ravintoloihin. Ratsioissa tarkastettiin muiden asioiden ohella ns. DJlisenssit ja osassa tapauksissa musiikin soitto oli keskeytetty tarkastuksen ajaksi. Asia herätti huomattavan paljon keskustelua mediassa aina pieniä tv-juttuja myöten. Rikollisiksi leimatut DJ:t nousivat yksi toisensa jälkeen kertomaan, että mistä ongelma kumpuaa. Häly sai aikaan sen, että ratsiat noteerattiin jopa kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen puheessa tekijänoikeuspäivillä ja kansanedustaja Oras Tynkkynen teki eduskunnassa asiasta kirjallisen kysymyksen. Sympatiat olivat DJ:iden puolella. Ratsioissa oli kyse ns. kopiointilisensseistä, joita DJ:t joutuvat maksamaan, jos soittavat musiikkia muualta kuin alkuperäisiltä äänitteiltä. Äkkiseltään mietittynä homma kuulostaa yksinkertaiselta ja oikeutetulta, mutta asia on yllättävän monitahoinen. Paljon puhutulla maalaisjärjellä ajateltuna on esimerkiksi hyvin vaikea keksiä, miksi siitä pitäisi maksaa ylimääräistä, jos soittaa omistamansa levyn sijaan levystä tehtyä mp3-tiedostoa. Tekijänoikeuslaki on kuitenkin tehty analogisena aikana ja sen soveltaminen digitaalisessa maailmassa johtaa erikoisiin käyntäntöihin. DJ ja ohjelmatoimistoyrittäjä Antti Kurki näkee nykytilanteen alan kannalta hankalana. “Kyllähän se vaikeuttaa alalle tuloa, kun joutuu maksamaan satoja euroja, että pääsee edes testaamaan soveltuuko alalle. Harva myöskään tietää alalle tullessaan lisensseistä. Tiedotustoiminnassa olisi parantamisen varaa.” Kurki näkee hankalana tilanteet, joissa fyysistä ja digitaalista musiikkia soittavia DJ:tä kohdellaan eri tavoin. “Tasapuolisuuden periaate ei toteudu, kun eri formaattia soittavat DJ:t ovat eri asemassa lisenssimaksujen suhteen. Lisenssimaksut ovat myös kohtuuttomia sellaisille, jotka keikkailevat vähän” hän kritisoi. Nykykäytännöt eivät saa myöskään puhtaita papereita maailmoja kiertäneeltä Tapio Hakaselta, joka tunnetaan paremmin nimellä DJ Orkidea. Hänen mielestään ennen oli kaikki paljon paremmin. “Vanha malli oli hyvä, jolloin tapahtumapaikka hoiti kaikki maksut. Se oli selkeä. Mielestäni maksut on keinotekoisesti laajennettu digimusiikkiin. Konemusiikkipuolella arviolta 90-95% ei maksa näitä lisenssejä. Se kertoo siitä, etteivät ne nauti yleisen normiston ja moraalin tukea ja hyväksyntää” “Onhan se myös outoa, kun soittaa itse tekemäänsä musiikkia tai promomateriaalia, niin miksi siitä pitäisi maksaa? Rojaltit menee muutoinkin ihan väärään paikkaan klubi-DJ:iden näkökulmasta” kyseenalaistaa Orkidea. “Lisenssi taiteellisen itseilmaisun harjoittamiseen tuntuu nykymaailmassa todella absurdilta asialta”. DJ:iDen tilanne herätti myös musiikkia työssään käyttävät liikunnanohjaajat kritisoimaan kopiolisenssien ongelmia. Hekin joutuvat vastaavia lisenssejä maksamaan. Liikunta-alan yritystä pyörittävä Juhani Keski-Rahkonen on blogannut aiheesta ja käynyt keskustelemassa tekijänoikeusjärjestöjen luona edustaen itseään ja muutamaa muuta alan yritystä. “Teostolla ja Gramexilla on halua kehittää järkeviä ratkaisuja asiaan. Osa liikunnanohjaajista tekee hommia todella vähän, joten kiinteät lisenssien hinnat ovat hankalat. Liikunta-alalla on toiveena, että lisenssien maksut menisivät liikuntakeskuksien maksettavaksi.” Keski-Rahkonen toteaa. “Liikunnanohjaajia on ehkä 2000-3000 Suomessa, joista päätoimisia vain 5-10 prosenttia. Vaihtuvuus alalla on suurta, joten lisensseistä tiedottaminen on hankalaa. Oman arvioni mukaan 95 prosenttia liikunnanohjaajista ei maksa lisenssejä” pohdiskelee Keski-Rahkonen. Jylkkärin saamien tietojen mukaan Gramex on lähestynyt tanssikouluja, jotta tanssinopettajat laittaisivat kopiointilisenssinssä kuntoon. Jylkkäri tavoitti Tanssinopettajien liiton vinkkaamana 17 vuotta tanssiopettajana toimineen Maija Astikaisen kommentoimaan asiaa. Nykykäytännöt saivat kritiikkiä myös sieltä suunnalta. “Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että musiikin tekijälle maksetaan korvaus. Se on reilua. Ongelma on nämä moninkertaiset maksut. Omat levytkin olisi helpompi soittaa tietokoneen kautta. Kun kerta teknologia vihdoinkin mahdollistaa sen, että ei tarvitse kantaa levyjä mukanaan, niin sitten lisenssimaksut voi välttää vain kantamalla levyjä mukanaan.” Tanssiopettajat tarvitsevat työssään satoja kappaleita musiikkia. Lisenssipiina vaivaa musiiKinsoittajia kopiointi. DJ:iden ongelmat tekijänoikeusjärjestöjen kanssa ovat levinneet myös liikunnanja tanssinopettajien huoleksi. teksti Tero Uuttana kuva Riku Heininen ”Tänne saa Tulla, jos silTä TunTuu. TerveTuloa vaan, Täällä on kaikki luvaT kunnossa. ”
Pika-arviot 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 08/2012 Verokilpailun doping Nicholas shaxsoN: aarresaaret – Miehet jotka ryöstivät MaailMaN (iNto) Taloustoimittajan veroparatiisikirja on erinomainen kuvaus off-shore -järjestelmästä, joka nimestä huolimatta on rantautunut jo vuosikymmeniä sitten niin Eurooppaan kuin Yhdysvaltioihinkin. Shaxson vuorottelee hyvin veroparatiisimekanismien esittelyn ja journalistisen tarinankerronnan välillä. Hän luo kuvan maailmasta, jossa rikollista rahanpesua ja veronkiertoa mahdollistaa valtioiden huoli kansallisen talouslainsäädännön kilpailukykyisyydestä. Pelkästään ihmisten henkilökohtaista omaisuutta on piilossa verottajilta yli 10 000 miljardin dollarin edestä, kun valtiot ovat pyrkineet tekemään itsestään mahdollisimman houkuttelevia turvasatamia vieraiden valtioiden yrityksille ja kansalaisille, samalla yrittäen estää omien kansalaisten veronkiertoa. . Jarno Liski Hiihtopipot päässä listaykköseksi eevil stöö x koksu koo Fuck vivaldi (MoNsP) Edellisellä S.O.D-levyllään DJ Kridlokin kanssa päivänvaloon noussut Eevil Stöö puskee listaykköseksi Koksu Koon supertuottamalla uudella Fuck Vivaldi-albumilla. Vaikka hiusverkkoja mallichicksi-läpät ovat jääneet vähemmälle, räpit ovat enimmältä osin tuttuja, köykäisillä ja aika-ajoin älyvapailla riimeillä kerrottuja tarinoita KCMD Mafian synkästä ja jumittavasta arjesta. Eevil Stöön ja Koksu Koon lisäksi mikissä vierailee muutamia suomalaisen Memphis-soundin vakiohahmoja, kuten Lommo ja Tuuttimörkö. Tunnetuilla sampleilla maustetut biitit ovat Koksu Koon erinomaista ja omaleimaista tulkintaa 90-luvulla kulta-aikaansa eläneestä Memphis-räpistä. Jos pidit edellisestä ja listaykkönen-status ei häiritse, pidät luultavasti myös tästäkin. Jere Kyrö Ikämiesten iskuryhmä sinnittelee the exPeNdables 2 Sylvester Stallone, Jason Stathman, Jean Claude Van-Damme, Arnold Schwarzenegger, Bruce Willis, Jet Li, Terry Crews, Randy Couture, Dolph Lundgren, Chuck Norris... Kun näyttelijäkaarti näyttää tältä, toivoisi että toimintaräimeen muihin puoliin olisi panostettu yhtä paljon. Turha toivo. Veri lentää ja aseet laulavat, mutta mikään ei yllätä. Juonenkäänteitä ja jopa vuorosanoja arvaa usein etukäteen. Silti äijäköörin ärjymisessä on oma viehätyksensä. Arimo Kerkelä Piristysruiske komedian ahteriin ted Tuntuvatko 2000-luvun kreisikomediat väsähtäneitä genreparodioita Scary Movien jalanjäljissä? Sitten kannattaa katsoa Ted. Family Guyn luojan Seth MacFarlanen esikoisohjaus on yksi lähivuosien hauskimmista hullutteluista. Elokuva kertoo 35-vuotiaasta renttuilijasta Johnista ( Mark Wahlberg), jonka paras ystävä on lapsuudessa henkiin herännyt lelunalle Ted (MacFarlane). Ystävyys on säilynyt, vaikka pihaleikit ovat vaihtuneet pössyttelyyn ja koulunkäynti hanttihommiin autovuokraamossa. Rappiokaksikon välit joutuvat kuitenkin koetukselle, kun Johnin tyttöystävä toivoo tältä vakavempaa sitoutumista. Tarina kulkee tuttuja latuja, mutta Tedin hohto on armottomassa vitsitykityksessä. Hervoton huumori kannattelee leffaa loppuun asti. Arimo Kerkelä kaMPus kiNo PETTERi KalliOMäKi aRVOSTElEE ilOKiVEn TulEVaT näYTöKSET Boheemielämää aki kaurisMäki (1992) ti 11.9. klo 19.00 Kaurismäki ei ole koskaan kavahtanut suuriin kirjallisuusklassikkoihin tarttumista: hänen esikoisfiktionsa oli Dostojevskia, neljäs elokuvaversio Hamletista... Boheemielämässä ohjaajan vapaaseen käsittelyyn päätyi Henry Murgerin romaani. Matti Pellonpää ja Kari Väänänen rypevät taiteilija-arjessa ja parlaavat ranskaa tasaarvoisina André Wilmsin ja Jean-Pierre Léaudin rinnalla. arvosana: 4/5 Pidä huivista kiinni, Tatjana! aki kaurisMäki (1993) ti 11.9. klo 21.00 Kahvin ja kossun voimalla käyvä kaksikko ( Mato Valtonen ja Matti Pellonpää) poimivat Pobedaansa kaksi neuvostotarta ( Kati Outinen ja Kirsti Tykkyläinen), ja taittavat näiden kanssa matkaa 60-luvun vaivaantuneessa ja vaiteliaassa YYa-hengessä. Valloittavan sarjakuvamainen huumori on nostettu pääosaan yli halpahintaisten nostalgiaväristysten. arvosana: 5/5 Night on Earth jiM jarMusch (1991) ti 18.9. klo 19.00 upea episodielokuva seuraa viittä taksimatkaa eri puolilla maailmaa, joista jokaiseen mahtuu aidon jarmuschilainen, kommunikoinnin vaikeudesta versova pienoisuniversumi. Taksikuskeina näyttäytyy kirjava kaarti tähtiä Winona Ryderista Roberto Benigniin ja Matti Pellonpäähän. Viimeksi mainittu tekee elokuvan Helsinki-episodissa kenties traagisimman ja supisuomalaisimman uransa näyttelijäsuorituksista – ulkomaalaisen ohjauksessa. Tom Waitsin junnaava soundtrack viimeistelee kokonaisvaikutelman. arvosana: 5/5 “Sanoisin, että sitä tarvitsee sellaiset 50-100 kappaletta per rytmilaji. Itselläni on joitain rytmilajeja jopa 250 kappaletta” arvioi Astikainen. “Kopiontilisenssit tulisi sisällyttää esityskorvausmaksuihin, niin niitä ei tarvitsisi erikseen puljailla” ehdottaa Astikainen tilanteen selkeyttämiseksi. Tarkastuksista Astikainen ei ole henkilökohtaisesti huolissaan: “No, voihan sitä isotella ja leikkiä kaikenlaista. Tänne saa tulla, jos siltä tuntuu. Tervetuloa vaan, täällä on kaikki luvat kunnossa.” taNssioPettajieN ja liikunnanohjaajien lisensseistä Gramexilla vastaava Leena Pitkänen myöntää, että tarkastuksia tanssikouluihin on todellakin tulossa “Kyllä varmaan tarkastuksia tehdään jokunen jonnekin päin. Ne eivät ole kuitenkaan sanktiotarkastuksia. Gramexilla halutaan tietää miten kentällä toimitaan ja tiedottaa tuotteista”. Gramex ei näe kuitenkaan nykytilannetta, niin ongelmallisena, mitä Astikainen tai Keski-Rahkola. Lisenssitarjonnan nähdään vastaavan hyvin nykytarpeeseen eikä suurempia muutoksia sille sektorille ole tulossa. “Nykyisestä valikoimasta löytyy tuote moneen käyttöön. Tähän tietoon ei ole tule tulossa muutoksia lisensseihin. Tälläkin hetkellä liikuntakeskus voi ottaa lisenssin, joka ei ole ohjaajakohtainen”. DJ:iden kohdalla tulevaisuus näyttääkin tällä hetkellä ehkä valoisammalta. Tekijänoikeusjärjestöt ovat kuulleet alan ihmisiä ja kokoustaneet asian tiimoilta. Jylkkäri tavoitti Gramexin Tuomas Talonpojan kommentoimaan asiaa. “Keskusteluissa on ilmennyt, että DJ:t ovat ei-homogeeninen joukko. Tilanteita joissa DJ toimii on monia. Heillä ei ole myöskään omaa edunvalvontatahoa, mikä luo haasteita keskusteluun heidän ja tekijänoikeusjärjestöjen välille” kommentoi Talonpoika keskusteluaan DJ-porukan kanssa. Ratkaisuehdotuksia pattitilanteeseen on ehdoteltu “Jotkut ovat ehdottaneet maksun siirtämistä esityspaikoille. Toinen esiin tullut ehdotus olisi lisenssi yksittäisiä esiintymistilanteita varten. Kyllä tässä varmaan jonkinlaisia uudistuksia tullaan tekemään. Tavoite voisi olla vuodenvaihde, mutta sekin tulee äkkiä. Muiden maiden toimivista käytännöistä pyritään ottamaan mallia”. Teoston Jani Jalonen ei halunnut kommentoida tilannetta muutoin kuin toteamalla, että uudistuksia pyritään tuomaan niin DJkuin tanssija liikunnanohjaaja lisensseihin ensi vuoden alusta. Toimitus jää mielenkiinnolla odottamaan konkretisoituuko tekijänoikeusjärjestöjen halu järkeviksi käytänteiksi. Mistä oN kyse? z z Tekijäoikeusjärjestöillezmaksetaanzerikseenzesityskorvauksiazmusiikinzsoittamisestazjazsenzkopioinnista. z z Laissazkopiointiztunnetaanz“kappaleenzvalmistamisena”.z z z Kopiointizonztekijänzyksinoikeuszelleizjokinzpoikkeuszsitäzsalli,zkutenzkopiointizyksityiseenzkäyttöön.zKopiointizammatinharjoittamistaz vartenzonzainazluvanvaraista. z z Kopioinniksizlasketaanzesimerkiksizkirjastojenztaizkavereidenzlevyiltäzkopioiminen.zDigitaaliaikazonzkuitenkinzluonutzkuitenkinzuusiaz haasteitazkopioinninzkäsitteelle.z z z LakiteknisestizesimerkiksiziTunesistazkappaleenzostaminenztietokoneellezonzkopiointia.zSamoinzomanzcd-levynzkopioiminenztietokoneellezkuunneltavaksi.z z z Kaikkiznämäztapauksetzammattikäytössäzvaativatzkopiolisenssinz maksamistaztekijänoikeusjärjestöille.zSenzsijaan,zjoszsamaazmusiikkiazsoittaazalkuperäisiltäzcd-levyiltäztaizvinyyleiltä,ztallennusmaksuiltazvälttyy.
Ylioppilaskunta 18 Jyväskylän Ylioppilaslehti 08/2012 opiskelijan lounas 2,70 €, 10 lounaan lippuvihko 26 € jatko-opiskelijat 5 €, muut 5,60 € Ma 17.9. kasviskiusaus Currykala lindströminpihvi Ti 18.9. herkkussieni-kasvisrisotto lohipyörykät Chili con carne Ke 19.9. kesäkurpitsaherkku mausteinen broilerpata porsaanleike, sinappikastike To 20.9. porkkanaohukaiset paistettu kala kiinalaiset kevätkääryleet Pe 21.9. kasvissosekeitto Yrttiporkkanasei Burgundin lihapata Ma 10.9. kesäkurpitsavuokra paistettu kirjolohi, kermaviilikastike mangobroileri Ti 11.9. kasvismakaronilaatikko makaronilaatikko nakkikastike Ke 12.9. tomaatti-sipulipiirakka kalaleike kebabwokki To 13.9. kasvisherenekeitto, pannari hernekeitto, pannari Broilerpyörykät Pe 14.9. soijabolognese, spaghetti savukalakastike, spaghetti intialainen lihapata Ma 3.9. kesäkurpitsakeitto sitruunainen turskaleike jauhelihalasagne Ti 4.9. pinaattikeitto uunimakkara kiinalainen lihapata Ke 5.9. soijastroganoff oopperakellarin silakat tulinen lihapata To 6.9. kasviskolmiot, tomaattisalsa Yrttikala Broilerkiusaus Pe 7.9. kasvisjuustokastike, spaghetti jauhelihakastike, spaghetti pyttipannu iloKiven ruoKalisTa 3.9.–21.9. vKo 22 IlokIvI on avoInna ma–pe kello 11–16. TerveTuloa nauTTImaan maukasTa lounasTa! vKo 21 vKo 20 opiskelijakortilla alennusta hanatuotteista 0,50€ kahvi ja tee aina 0,50€ Aukioloajat Su Ma: 9 22 Ti To: 9 01 Pe La: 9 02 Tykkää meistä facebookissa. Lauantaisin elävää musiikkia genrestä toiseen. Tiistaisin tietovisa kello 21. Meiltä löytyy myös kabinetti, jonka voi varata ilmaiseksi eri aine-järjestöjen käyttöön. www.yla-ruth.fi
Palvelukseen halutaan 18–26-vuotias aurinkotuolien testaaja Balille 010 19 19 19 Ehkä jo tiedätkin, että If tarjoaa edullisia nuorten vakuutuksia. Ja että vahingon sattuessa korvauspalvelu sujuu niin kuin pitääkin. Mutta sitä et tiennyt, että tarjoamme nyt kahden viikon määräaikaisen työn, johon kuuluu aurinkotuolien testailua ääriolosuhteissa, paahtavan auringon alla. Palkkaa et saa, mutta maksamme matkat ja majoituksen sinulle ja yhdelle apulaisellesi. Tuolien testaaja valitaan arpomalla. Tutustu vakuutuksiin ja jätä hakemus osoitteessa -20 %
TORI ME OLLAAN KAVEREITA. KENEN KAVERI SINÄ OLET? Best Buddies on vapaaehtoistoimintaa, joka yhdistää kehitysvammaisen ja vammattoman nuoren tasa-arvoiseen kaveruuteen. Täytä kaverilomake ja lähde mukaan! www.bestbuddies.fi Jyyrekry